L Enfant et les sortilèges Lumottu lapsi

Transkriptio

1 L Enfant et les sortilèges Lumottu lapsi Lyyrinen fantasia tanssi- ja musiikkielokuva ELOKUVAN KÄSIKIRJOITUS päivitys Marikki Hakola Kroma Productions Oy 2002 musiikki MAURICE RAVEL dialogi COLETTE käsikirjoitus ja ohjaus MARIKKI HAKOLA lavastus ja puvustus KATRIINA ILMARANTA-PAJUNEN kuvaus RAIMO UUNILA äänisuunnittelu EPA TAMMINEN tuottaja MARIKKI HAKOLA tuotantoyhtiö KROMA PRODUCTIONS OY tekniset tiedot: kesto 50 minuuttia kuvausformaatti DigiBeta Masterformaatit DigiBeta ääni dolby digital 5.1, stereo PAL yhteystiedot: Kroma Productions Oy tuottaja Marikki Hakola Magnusborgin studiot Porvoo puh

2 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi MUSIIKKIELOKUVAN KÄSIKIRJOITUS Elokuvan kesto 50 minuuttia. Musiikki: Maurice Ravel Vuorosanat: Colette Elokuvakäsikirjoitus: Marikki Hakola Sisällysluettelo sivu Alkusanat - ajatuksia sävelteoksesta ja elokuvasta 3 Tarinan tiivistelmä - Synopsis 5 Henkilöt - roolihahmot 6 Kohtausluettelo 7 Dramaturginen kaavio 8 Kohtaukset 9 Kuvamateriaali Liitteet Käsikirjoituksessa käytetty kuvamateriaali koostuu Katriina Ilmarannan visuaalista suunnittelua, lavastusta ja puvustusta koskevista luonnoksista. Marikki Hakola: 31 Roolihahmojen luonnehdinta Katriina Ilmaranta: 34 Lumottu lapsi -televisio-oopperan lavastusratkaisuista Katriina Ilmaranta: 36 Lavastuksen toteutus / Kaavio Lumottu lapsi Käsikirjoitus Marikki Hakola sivu 2

3 L Enfant et les sortilèges ALKUSANAT - ajatuksia sävelteoksesta ja elokuvasta Ravelin musiikki on kuin voimakkaasti elämyksellinen suurennuslasi, jonka lävitse Coletten esittämiä filosofisia kysymyksiä voi tarkastella inhimillisessä mittakaavassa. L Enfant et les sortilèges (suom. Lumottu lapsi) on fiktiivinen musiikkielokuva. Elokuvan käsikirjoitus perustuu Maurice Ravelin samannimiseen pienoisoopperaan vuodelta Oopperan libreton on kirjoittanut Colette. L Enfant et les sortilèges elokuvan aihe on lapsen maailmankuva ja eettinen kasvuprosessi. Se kertoo lapsen kehitystarinan ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteeseen liittyvien kysymysten kautta. Elokuva kutsuu katsojan mukaan matkalle pienen pojan mielikuvituksen ja fantasioiden maailmaan ja johdattelee katsojan ihmisenä olemisen vastuuseen liittyvien perimmäisten kysymysten äärelle. L Enfant et les sortilèges ooppera on loistava lähtökohta musiikkielokuvalle. Ooppera on alkuperäiseltä dramaturgiselta muodoltaan ja dynamiikaltaan hyvin elokuvallinen ja toiminnallinen. Se antaa runsaasti aineksia audiovisuaalisesti kerrotulle psykologiselle tarinalle. Elokuvan toteutuksessa käytettävä nykyaikainen virtuaalilavastustekniikka ja 3D-animaatio tarjoavat tarinan fantasiamaailman elokuvalliselle toteutukselle loistavat mahdollisuudet. Lumottu lapsi musiikkielokuvan keskeinen kohderyhmä on nuoret katsojat aikuisia elokuvan katsojia ja oopperayleisöä unohtamatta. Käsikirjoitustyön lähtökohta on ollut luoda jännittävä, sisällöltään rikas ja käänteiltään ylllätyksellinen, vauhdikas tarina, joka kiinnostaisi erityisesti varhaisnuoria. Elokuvan keskeinen levityskanava on televisio. Elokuvasta on myös tarkoitus printata 35 mm filmi festivaalilevitystä varten. Elokuvan käsikirjoittamisesta Elokuvan tarina perustuu Maurice Ravelin musiikin dramaturgiaan ja Coletten tarinaan ja dialogiin. Koska kyseessä on läpisävelletty alkuperäisteos, ei tarinan pääpiirteittäiseen kuljetukseen ja dialogiin ole käsikirjoittajalla mahdollisuutta puuttua tekemättä suurta vääryyttä säveltäjää ja kirjailijaa kohtaan. Muutoksiin ei myöskään ole mitään syytä, koska sävelteoksen dynamiikka ja dialogi tarjoavat sellaisenaan elokuvalle oivallisen lähtökohdan. Elokuvan käsikirjoitustyö onkin keskittynyt musiikin, tarinan ja dialogin ilmaisulliseen ja filosofiseen tulkintaan etsien teoksen elokuvalliseen toteutukseen tämän päivän esteettisiä keinoja ja erityisesti nuorta katsojaa kiinnostavia ratkaisuja. Käsikirjoitustyöhön on tuonut arvokkaan näkökulman elokuvan lavastajan, professori Katriina Ilmaranta-Pajusen visuaaliset ideat. Käytettävissäni onkin ollut lavastukseen ja puvustukseen liittyvä laaja luonnoskokoelma. Elokuvan lavastus ja puvustus tulevat olemaan valmistuttuaan Ilmaranta- Pajusen Taiteen tohtorin tutkintoon tähtäävän väitöstyön taiteellinen näyttö. Elokuvan ainut auditiivinen esityskieli tulee olemaan sävelteoksen luonnetta ja sointia kunnioittaen dialogin alkuperäiskieli: ranskan kieli. Oopperaa ei voi yksinkertaisesti esittää muulla kuin alkuperäiskielellä menettämättä musiikkimaailman arvostusta. Suomenkielinen versio, samoin kuin kansainvälinen kieliversiointikin, tullaan tekemään tekstittämällä. Käsikirjoituksen suomenkielinen dialogi on allekirjoittaneen englanninkielisestä libretosta tekemä raakakäännös. Tarinan tulkinta Elokuva kertoo tarinan pienen pojan iltapäivästä. Poika käynnistää toimillaan tapahtumasarjan, jonka myötä hän kohtaa ajattelemattomien ja ilkeidenkin tekojensa seuraamukset oudolla ja mielikuvituksellisella tavalla. Pojan maailman, kodin ja pihapiirin tutut esineet ja luontokappaleet saavat tapahtumien edetessä fantasiaolentojen hahmon. Lumottu lapsi Käsikirjoitus Marikki Hakola sivu 3

4 Nämä pojan monin tavoin kiusaamat olennot päättävät antaa tälle opetuksen, jotta poika tajuaisi käytännön toimiensa seuraukset. Tapahtumat kuljettavat pojan elämän eettisten peruskysymysten äärelle, kysymyksiin vallasta ja vastuusta sekä ihmisen suhteesta ympäristöön ja luontoon. Tarina monin tavoin jännittävä ja pelottavakin - saa kuitenkin positiivisen lopun. Poika oppii kantapään kautta kunnioittamaan elävää ympäristöä. Tarinan pääteemaksi nousee lapsuuden kasvuprosessin psykologinen kuvaus. Elokuvan viestii eettisen ajattelun lähtökohtien olevan jokaisen ihmisen arkisessa toiminnassa. Tarina ei kuitenkaan maalaa opettavaista, mustavalkoista asetelmaa eikä heristele sormea, vaan pohtii hyvän ja pahan ongelmaa hyvin monisyisellä tavalla. Hyvään ei voi pakottaa. Pahaa ei saa pakottamalla pois. Hyväkin voi muuttua pahaksi ja päinvastoin, jos olosuhteet ovat otolliset. Elokuva pohtii lapsen identiteetin kehittymistä ruumiillisuuteen liittyvien kokemusten ja seksuaalisuuden heräämisen myötä. Poika kohtaa ideaalin rakkauden ja myöskin erotiikan ensituntemukset. Ruumiillisuus on tarinan keskeinen tapa lähestyä muitakin olemassaoloon liittyviä kysymyksiä: valtaa ja vastuuta, elämän ja kuoleman rajaa, mielen ja ruumiin haavoittuvuutta ja fyysisen olemassaolon rajallisuutta. Coletten tekstissä päähenkilön, lapsen eettinen maailmankuva kehittyy elävässä ja toiminnallisessa suhteessa maailmaan, ei ideaalilla tasolla tai ulkoa annetun opin kautta. Ihmisen käsitykset itsestään ja ympäristöstään muotoutuvat inhimillisten kokemusten myötä, maailmassa toimimisen kautta. Pojan kehitystarinan tulkinta ja psykologinen hahmotus kulminoituukin tähän pragmatistiseen peruslähtökohtaan. Tekstistä ja musiikista Coletten teksti on - huolimatta syvistä filosofisista teemoistaan - ilmavaa ja sujuvaa, kaukana raskasmielisestä pohdinnasta. Pojan kasvutarina esitetään hyvin konkreettisella tasolla, hetken impressioina, dynaamisina iltapäivän tuokiokuvina. Ravelin musiikillinen ilmaisu tuo tarinan teemoihin voimakkaita emotionaalisia, reaaliajan kulusta irtautuvia pohjavirtoja. Musiikin ekspressiivinen vaikuttavuus ja graafisen tarkat psykologiset oivallukset avaavat katsojalle tarinan tapahtumien laajemman inhimillisen ymmärtämisen mahdollisuuden. Ravelin musiikki on kuin voimakkaasti elämyksellinen suurennuslasi, jonka läpi Coletten esittämiä filosofisia kysymyksiä voi tarkastella inhimillisessä mittakaavassa. Miksi oopperasta pitäisi tehdä elokuva? Työskenneltyäni L Enfant et les sortilèges oopperan elokuvallisen suunnitelman parissa olen vakuuttunut, että jos säveltäjällä ja kirjailijalla olisi aikanaan ollut käytettävissään tämän päivän elokuvan, digitaalisen 3D-animaation ja virtuaalisen lavastuksen keinot, he eivät olisi hetkeäkään epäröineet maalata audiovisuaalista fantasiaansa elokuvan siveltimellä. Teoksen tapahtumat, tekstin käänteet, siirtymät, kohtauksien sisäinen dynamiikka ja musiikin kokonaisrakenne - kaikki yhdessä - ovat jo sellaisenaan kuin loistava elokuvakäsikirjoitus. Aika ei kuitenkaan ole ollut sävelteoksen syntyessä vielä kypsä sen elokuvalliselle toteutukselle. Mutta mielestäni aika on kypsä nyt. L Enfant et les sortilèges on eettisten teemojensa myötä ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin. Ooppera on itsessään audiovisuaalinen ilmaisumuoto ja mitä suurimmassa määrin multimediaa. L Enfant et les sortilèges on lajityypissään poikkeuksellisen voimakkaita visuaalisia assosiaatioita herättävä teos. Se on myös kerronnaltaan monessakin mielessä aikaansa edellä, postmoderni. Tätä oopperaa tehdään varmasti näyttämölle tulevaisuudessakin. Mutta elokuvan ilmaisukeinot avaavat teokselle ja laajemminkin oopperataiteelle mahdollisuuden kehittyä ilmaisumuotona uusiin suuntiin. Elokuvan monien jakelukanavien välityksellä sävelteos myös tavoittaa uusia yleisöjä, joita näyttämöteos ei konsanaan saavuttaisi. Toivon saavani mahdollisuuden tämän vaikuttavan sävelteoksen toteutukseen elokuvaksi. Porvoossa, Marikki Hakola Lumottu lapsi Käsikirjoitus Marikki Hakola sivu 4

5 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi TARINAN TIIVISTELMÄ - SYNOPSIS L Enfant et les sortilèges on kasvukertomus, kuvaus lapsuuden maailmankuvasta ja eettisten arvojen kehittymisestä. Päähenkilö, Poika on yhdentoista ikäinen. Elokuvan tapahtumat nähdään Pojan silmin, hänen fantasiamaailmaansa sukeltaen. Elokuvassa on kaksi osaa: Huone, Puutarha. 1. HUONE - sisätila Ensimmäinen kohtaus esittelee pojan huoneessaan tekemässä läksyjä. Kotiläksyt kyllästyttävät poikaa. Hän tahtoo mieluummin olla ilkeä ahkeruuden sijaan. Jättimäisenä varjokuvana hahmottuva äiti kurkistaa huoneeseen nähdäkseen, miten pojan läksyjen teko sujuu. Poika näyttää äidille kieltään. Äiti suuttuu. Rangaistukseksi poika saa luvan syödä kuivaa leipää ja juoda iltapäiväteensä ilman sokeria. Pojan tulee myös viettää iltapäivä yksin aina illallisaikaan asti. Jäätyään yksin poika ryhtyy riehumaan. Riemun kiljahduksin hän murskaa teekupin ja teepannun, repii kirjansa, kaataa tietokoneensa, tönii häkkiin vangittua oravaa terävällä kynällään, vetää kissaa hännästä, kaataa vesikattilan tuleen, repii tapetteja ja roikkuu isoisän kaappikellon heilurissa. Tarkastellen tyydytyksellä aikaansaamaansa hävitystä hän on juuri riehumisesta uupuneena vajoamassa nojatuoliin, kun huonekalu muuttuukin eläväksi. Nojatuoli kömpii kauemmas ilkeästä pojasta ja tanssii sarabanden Jakkaran kanssa. Samassa kaappikello on kaatumassa pojan päälle. Poika pelastuu täpärästi. Kaappikello rymistelee ympäri huonetta vaikuttaen selvästikin huonovointiselta ja voimatta lopettaa kalkatustaan. Teekannu ja Kuppi haastavat pojan nyrkkeilyotteluun ja ilkkuvat poikaa fokstrotin tahdissa englannin ja kiinan kielen sekamelskaa mongertaen. Hämmentynyt poika vapisee pelosta ja yksinäisyydestä. Edes takan Tuli ei halua olla hänen kanssaan enää missään tekemisissä. Tuli ilmaisee pojalle kiukkunsa. Painu hiiteen, Tuli laulaa, lämmitän hyviä mutta poltan pahat. Pojan repimistä tapeteista kaikuu Paimenten vaimea valitus. Tuhoutuneen satukirjan Prinsessa ilmoittaa hylkäävänsä pojan ainiaaksi. Poika laulaa Prinsessalle ensirakkaudelleen kaipuutaan, mutta vetoomukset eivät auta. Prinsessa syöksyy kohtaloonsa. Samassa huoneesta katoavat värit. Itse Herra Aritmetiikka numeroidensa ympäröimänä loikkaa esiin kaatuneen tietokoneen näytöstä ja vetää pojan mukaan hurjaan tanssiin. Aritmetiikan ja numeroiden crescendo on raivoisa ja poika vajoaa lattialle pökerryksissään sen voimasta. 2. PUUTARHA - ulkotila Huoneen seinä avautuu ulkotilaan kuin suuri vetoketju. Musta Kollikissa loikkaa ikkunasta puutarhaan ja ryhtyy kisailemaan Tyttökissan kanssa. Poika seuraa punastellen kissojen lemmekästä leikkiä. Poika on helpottunut ja iloinen päästyään puutarhaan pakoon olohuoneen outoja tapahtumia. Mutta puutarhassakin puut ja pienet eläimet, Vanha Tammi, Sudenkorento, Satakieli, Lepakko, Sammakko ja Orava, liittoutuvat yksissä tuumin poikaa vastaan poikaa joka on kohdellut heitä kaltoin. Eläimet päättävät antaa pojalle kunnon opetuksen. Orava johtaa hyökkäystä. Syntyy raivoisa taistelu. Peloissaan poika huutaa Äiti! Taistelun tiimellyksessä Orava haavoittuu. Kauhistunut ja ilkeitä tekosiaan syvästi katuva poika käärii Oravan vamman ja pysäyttää verenvuodon. Sitten poika tuupertuu kaikki voimansa menettäneenä maahan. Seuraa yhtäkkinen hiljaisuus. Puutarhan olentojen on aluksi vaikeaa ymmärtää pojassa tapahtunutta muutosta. Olennot huomaavat, että myös poika on haavoittunut. Poika näkee tajuttomana ollessaan unia, jossa iltapäivän tapahtumat sekoittuvat surrealistiseksi matkaksi ja saavat uuden muodon, toisenlaisen ratkaisun. Olennot ovat voimattomia eivätkä osaa auttaa poikaa. Orava virkoaa ja viittaa käpälällään kohti pimeää taloa. Olennot muistavat pojan huudon. Kohta puutarhassa kaikuukin Äiti!. Valot syttyvät talon ikkunoissa. Olennot kantava varovasti pojan talon kuistille ja vetäytyvät sitten puutarhan suojaan. Olentojen kuoron rauhoittavat sävelet ylistävät lapsen hyvyyttä. Kuistin ovi avautuu ja poika havahtuu. Hämmentyneenä, mutta ylen helpottuneena poika kurkottaa valoa kohti: Äiti! Lumottu lapsi Käsikirjoitus Marikki Hakola sivu 5

6 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi HENKILÖT - ROOLIHAHMOT Laulavat näyttelijät: Poika poikasopraano Äiti mezzosopraano tai dramaattinen sopraano Nojatuoli baritoni Jakkara sopraano Kaappikello baritoni Teekannu tenori Kuppi mezzosopraano Tuli koloratuurisopraano Paimenpoika sopraano Paimentyttö koloratuurisopraano Prinsessa sopraano Herra Aritmetiikka tenori Kollikissa tenori Tyttökissa sopraano Vanha Tammi baritoni Sudenkorento mezzosopraano Satakieli koloratuurisopraano Lepakko sopraano Sammakko tenori Orava sopraano Muut roolit: Tuhka tanssija Huonekalut sekakuoro, animaatiohahmoja Paimentolaiset sekakuoro, animaatiohahmoja Numerolapset lapsikuoro, näyttelijöitä Kasvit ja eläimet sekakuoro, animaatiohahmoja Roolien yhteenveto: 20 laulettavaa roolia, jotka ovat myös kuvassa näkyviä visuaalisia rooleja 1 tanssijarooli 3 aikuisten sekakuoron avustavaa roolia, eivät näy kuvassa. 1 lapsikuoron avustava, myös kuvassa näkyvä visuaalinen rooli. Laulajien roolijako: poikasopraano: Poika dramaattinen tai mezzosopraano: Äiti, Kuppi, Sudenkorento sopraano: Jakkara, Lepakko, Orava, Tyttökissa koloratuurisopraano: Prinsessa, Tuli, Satakieli tenori: Teekannu, Herra Aritmetiikka, Sammakko tenori: Nojatuoli, Kollikissa baritoni: Kaappikello, Vanha Tammi sekakuoro(sta): kuoro-osuudet, Paimentyttö, Paimenpoika lapsikuoro: Numerolapset Lumottu lapsi Käsikirjoitus Marikki Hakola sivu 6

7 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi KOHTAUSLUETTELO Elokuvan kokonaiskesto 50 minuuttia nro. dur tahtinro. kohtauksen nimi roolihenkilöt kuoro 0 30 x - x alkuplanssit Ikävystynyt poika Poika, Äiti Äidin nuhteet Poika, Äiti Raivokohtaus Poika Tuolitanssi Poika, Nojatuoli, Jakkara huonekalut Kaappikello Poika, Kaappikello Teetä ja foxtrottia Poika, Teekannu, Kuppi Tuli ja Tuhka Poika, Tuli, Tuhka (tanssija) Pastoraali Poika, Paimenpoika, Paimentyttö paimenet Prinsessa Poika, Prinsessa Aritmetiikka Poika, Aritmetiikka, Numerolapset numerolaps Kissaduetto Poika, Kollikissa, Tyttökissa Vanhan Tammen valitus Poika, Vanha Tammi flora Lentäjät Poika, Sudenkorento, Satakieli Lepakko Poika, Lepakko Sammakko ja Orava Poika, Sammakko, Orava Oravan syytös Poika, Orava Taistelu Poika, Or., Sud., Sat., Tam., Samm. flora & fauna Haavoittuneet Poika, Or., Sud., Sat., Tam., Samm. flora & fauna Pelastuminen Poika, Or., Sud., Sat., Tam., Samm. flora & fauna 2 00 x - x loppuplanssit - Lumottu lapsi Käsikirjoitus Marikki Hakola sivu 7

8 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi Liite 1. ROOLIHAHMOJEN LUONNEHDINTA Poika Poika, poikasopraano. Päähenkilö, 11-vuotias, nykypäivän pieni koululainen, realistinen ihmishahmo. Itsenäinen, itsepäinen, turhautunut lapsi, jolla on vilkas mielikuvitus ja runsaasti kekseliäisyyttä. Ikävystynyt poika kapinoi äidin neuvoja vastaan heittäytyen erittäin ilkeäksi. Tarinan edetessä ilmenee, että poika on kuitenkin pohjimmiltaan hyvä lapsi, joka kykenee oivaltamaan virheensä ja oppimaan niistä, vaikkakin vasta kantapään kautta. Elokuva on kasvukertomus, jossa pojan psykologinen kehitys muodostaa elokuvan keskeisen teeman. Muut hahmot toimivat pojan kasvun symbolisina etappeina. Pojan hahmo näytellään mahdollisimman arkisen uskottavasti, suorasti ja tunteita selkeästi ilmaisten. Rooliasu: pikkupojan kotivaatteet. Alussa siisti asu, joka tapahtumien edetessä ryvettyy. Äiti Äiti, mezzosopraano. Äiti nähdään vain pojan mielenkuvina, pojan subjektiivisen tulkinnan kautta. Alussa äiti on jättilaismäinen varjokuva, jota vastaan poika kapinoi. Lopussa kuistille tulviva valo symboloi äitiä. Äiti nähdään myös pojan unessa animoituna tikku-ukko piirroksena. Rooliasu: varjokuvana esitettävät valtaisat helmat. Nojatuoli Nojatuoli, baritoni, fantasiahahmo. Punainen, pehmustettu, 1800-luvun lopun laiskanlinna. Kohtelias herrasmies vanhan rouvan koltussa. Nojatuoli vaappuu, lyllertää ja osaa tanssia 1800-luvun salonkitansseja. Toteutetaan 3D-animaatiohahmon ja rooliasuun puetun näyttelijän yhdistelmänä. Animaatiohahmo morffautuu roolihahmoksi. Rooliasu: uhkean punainen, vähän nuhjaantunut, lanteilta erittäin leveä puku. Jakkara Jakkara, sopraano, fantasiahahmo. Punainen, pehmustettu, soma 1800-luvun lopun naisten jakkara. Pyntätty ikäneito. Jakkara sipsuttaa, keimailee ja osaa tanssia 1800-luvun salonkitansseja. Toteutetaan 3D-animaatiohahmon ja rooliasuun puetun näyttelijän yhdistelmänä. Animaatiohahmo morffautuu roolihahmoksi. Rooliasu: uhkean punainen, vähän nuhjaantunut tyköistuva puku. Kaappikello Kaappikello, baritoni, fantasiahahmo. Vanha, arvokas, ajastaan suistunut kaappikello, joka hoippuu päättömästi kalkattaen ympäri huonetta ilmaa haroen ja tasapainoa etsien. Loukattu vanhus, jolla on voimakas pahoinvointikohtaus. Kellon koneiston raksuttavia osia lentelee ympäri ilmatilaa. Toteutetaan 3D-animaatiohahmon ja rooliasuun puetun näyttelijän yhdistelmänä. Koko huoneen korkuinen. Välillä osina koko tilan täyttävä. Teekannu Teekannu, tenori, fantasiahahmo. Musta amerikkalainen entinen mestarinyrkkeilijä. Jenkki-slangia vääntävä hikinen, pullisteleva, pienemmilleen uhitteleva äijä. Toteutus: roolihahmo astuu esiin hajonneen teekannun palaseen freesatusta still-kuvasta. Rooliasu: 30-luvun nyrkkeilijän asu, erittäin isot nyrkkeilyhanskat. Kuppi Kiinalainen posliinikuppi, mezzosopraano, fantasiahahmo. Kiinan ja amerikan selittämätöntä sekakieltä mongertava ikääntyvä vamppi. Nyrkkeilijän henkilökohtaionen valmentaja. Vulgääri käytös on ristiriidassa ulkoisen tyylikkyyden kanssa. Toteutus: roolihahmo astuu esiin hajonneen porsliinikupin palaseen freesatusta still-kuvasta. Rooliasu: tyylikäs kiinalaispuku. Lumottu lapsi Käsikirjoituksen liite 1. Marikki Hakola sivu 31

9 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi Liite 1. jatkuu... Tuli Tuli, koloratuurisopraano, fantasiahahmo. Yliherkkä diiva, lepattava liekki. Hysteerinen ja hengenvaarallinen hahmo. Toteutetaan tulianimaation ja rooliasuun puetun näyttelijän kuvayhdistelmänä. Rooliasu: upea primadonna, jonka hiukset liekehtivät ja valtavan pitkä kieli työntyy suusta nuolevana tulenkieskana (kuin lohikäärme). Kynnet iskevät hitsauskipinää. Askeleet savuavat. Paimentyttö Paimentyttö, koloratuurisopraano, fantasiahahmo. Lempeä, surumielinen olento. Toteutus: 2Danimaatiohahmo. Pienikokoinen, tuskin sormen mittainen. Paimenpoika Paimenpoika, sopraano, fantasiahahmo. Vakava, surumielinen olento. Toteutus: 2D-animaatiohahmo. Pienikokoinen, tuskin sormen mittainen. Prinsessa Prinsessa, sopraano, fantasiahahmo. Lumoavan kaunis, läpikuultava, hohtavan auran ympäröimä neito. Pojan ensirakkaus. Prinsessa on poikaa ymmärtävä, lempeä ja anteeksiantava. Aavistaa traagisen kohtalonsa. Toteutus: näyttelijä roolipuvussa, transparentti kuva. Herra Aritmetiikka Aritmetiikka, tenori, fantasiahahmo. Mustavalkoinen hahmo, vanha käppänä. Ylienerginen rytminiekka. Käyttäytyy huonosti ja viljelee halventavia eleitä, huitoo karttakepillään. Toteutus: näyttelijä roolipuvussa, päässä ja puvun selkämyksessä vilistää dataa ja numerosarjoja. Katoaa numeromyllyn pyörteeseen. Kollikissa Kollikissa, tenori, fantasiahahmo. Musta gentleman-kolli, jolla on sujuvat liikkeet, avoimen eroottinen käytös ja kosolti hurmurin kokemusta. Kollin elämän tarkoitus on tyttökissojen viettely. Toteutus: näyttelijä roolipuvussa, 50-luvun salonkileijona. Tyttökissa Tyttökissa, sopraano, fantasiahahmo. Valkoinen viettelijätär, jolla on sulavat liikkeet, avoimen eroottinen käytös ja runsaasti kokemusta kollikissoista. Tyttökissan elämän tarkoitus on kollikissojen viettely. Toteutus: näyttelijä roolipuvussa, 50-luvun seksipommi. Vanha Tammi Vanha Tammi, baritoni, fantasiahahmo. Rosoinen, parkkiintunut puun runko, jonka oksien runsas lehvästö täyttää koko taivaan. Puutarhan viisas vanhus, jota laho vaivaa, mutta joka vieläkin tarjoaa suojaa puutarhan pienille eläimille. Toteutus: 3D puun runko, jossa hahmottuvat vanhan miehen uurteiset kasvot. Töröttävät isot juuret. Runko ja oksisto animoidaan ja kasvot trikataan runkoon. Kooltaan valtava suhteessa pojan ja pieneläinten kokoon. Sudenkorento Sudenkorento, mezzosopraano, fantasiahahmo. Sateenkaaren väreissä kimmeltävä, hädissään lentelevä hyönteisneito, joka etsii kadonnutta kumppaniaan. Istuskelee puun oksalla sateenkaarisiipiään räpytellen. Kooltaan poikaa huomattavasti pienempi. Toteutus: elektroniseen maskiin naamioitunut näyttelijä roolipuvussa, lennot animaationa. Lumottu lapsi Käsikirjoituksen liite 1. Marikki Hakola sivu 32

10 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi Liite 1. jatkuu... Satakieli Satakieli, koloratuurisopraano, fantasiahahmo. Levottomasti lentelevä pieni lintuneito, joka kuulostelee itkuun purskahtamaisillaan ja lohduttomia valituksiaan luritellen sudenkorennon murhetta. Kooltaan poikaa huomattavasti pienempi. Toteutus: Toteutus: elektroniseen maskiin naamioitunut näyttelijä roolipuvussa, lennot animaationa. Lepakko Lepakko, sopraano, fantasiahahmo. Perheellinen leskimies, joka raivoaa tuskaisena pojalle, joka on surmannut perheen lepakkoäidin. Kiukkuinen, pikisilmäinen lepakkomies, joka kiiltävä viitta viuhuen ja kynnet harottaen käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Kooltaan poikaa huomattavasti pienempi. Toteutus: elektroniseen maskiin naamioitunut näyttelijä roolipuvussa, lennot animaationa. Sammakko Sammakko, tenori, fantasiahahmo. Kömpelö, yksinkertainen ja tyhmänrohkea pieni otus, joka osaa sammakkojen molskahteluleikkejä, loikata ja venytellä. Aina keskittynyt ajattelemaan ruokaa. Pyydystää ravintoa pitkällä kielellään. Kooltaan poikaa huomattavasti pienempi. Toteutus: elektroniseen maskiin naamioitunut näyttelijä roolipuvussa, molskahtelut animaationa. Orava Orava, sopraano, fantasiahahmo. Vikkelä, vankeuden aiheuttaminen kärsimysten katkeroittama, älykäs, mutta vihan sokaisema taistelijaluonne. Antaa pojalle sen vastuksen, johon muut puutarhan olennot eivät viattomuudessaan kykene, ei edes Lepakko. Agitaattori, joka nostaa puutarhan olennot Poikaa vastaan, mutta jolla on lopuksi selkärankaa myös armeliaisuuteen. Koettelemuksissa rähjääntynyt turkki ja uniformu. Kooltaan poikaa huomattavasti pienempi. Toteutus: elektroniseen maskiin naamioitunut näyttelijä roolipuvussa, puun oksistossa loikkimiset animaationa. Avustavat roolit: Tuhka Tuhka, tanssija, fantasiahahmo. Harmaisiin harsoihin ja savukiehkuroihin verhoutunut pehmeästi liikkuva hahmo. Toteutus: savuanimaation ja roolipukuun puetun tanssijan yhdistelmä. Huonekalut Huonekalut, sekakuoro, fantasiahahmoja luvun salonkitanssijoita. Toteutus: 3D-animaatio. Paimentolaiset Paimentolaiset, sekakuoro, fantasiahahmoja. Köyhiä paimentolaisia, lampaita, vuohia, koira. Toteutus: 2D-animaatio. Numerolapset Numerolapset, lapsikuoro, fantasiahahmoja. Nappulaliiga. Toteutus: roolipukuihin puettu lapsikuoro. Kasvit Kasvit, sekakuoro, fantasiahahmoja. 2D/3D animaatio. Eläimet Eläimet, fantasiahahmoja. Lammessa pulahtelevia sammakoita, puiden oksistoissa loikkivia oravia ja pihapiirissä lenteleviä pieniä hyönteisiä ja lintuja. Toteutus: 2D/3D-animaatio. Lumottu lapsi Käsikirjoituksen liite 1. Marikki Hakola sivu 33

11 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi Liite 2. Katriina Ilmaranta: LUMOTTU LAPSI TELEVISIO-OOPPERAN LAVASTUSRATKAISUISTA Ajatus Lumottu lapsi oopperan toteuttamisesta digitaalisin lavastein syntyi jo 90-luvun alkupuolella niin television virtuaalilavastuksen kuin elokuvan digitaalisten erikoisefektitekniikoiden synnyn ja kehityksen myötä. Ooppera tuntui hyvältä lähtökohdalta jo silloisenkin tekniikan kehityksen valossa: televisio-ooppera ilmaisun lajina tuntui sallivan mahdollisuuksia, jotka saattoivat hyväksikäyttää televisioteatterin pikemmin kuin elokuva n keinoja. Tinkimätön fotorealismi saattoi siis olla uskottavasti ja tulkinnallisesti mahdollista ohittaa. Sinänsä Lumottu lapsi oli eräänlainen Liisa ihmemaassa tarina provosoiden visuaalisia fantasioita kuriositeettina voidaan mainita, että Ravel itse haaveili oopperansa toteuttamisesta aikakauden mukaisesti piirroselokuvana. Tietokone tuntui avaavan jotain lisää siihen, mitä perinteisin keinoin oopperasta olisi lavastuksellisesti esitettävissä. Digitaalisen ilmaisun voimakas kehitys 90-luvulla asetti projektille monella tavoin uusia kysymyksiä. Kun alun perin oli tarkoitus toteuttaa projekti suhteellisen yksinkertaista virtuaalilavastustekniikkaa hyödyntäen, tulivat yhä monimutkaisemmat ja hienosyisemmät digitaaliset animaatiot mahdollisemmaksi. Puhuvien realististen hiirien tai henkeäsalpaavien pyörremyrskyjen ilmestyminen valkokankaalle ei suinkaan johtunut nerouden yhtäkkisestä lisääntymisestä elokuvatekijöiden keskuudessa: ohjelmat sinänsä tulivat helpommiksi, lähestyttävimmiksi osaaminen oli pikemminkin digitaalisen tekniikan tuotannollisessa hallitsemisessa ja taiteellisessa koordinoinnissa. Kokemuksieni mukaan suhteellisin vähin perustiedoin lavastusopiskelijani ovat kyenneet rakentamaan varsin taidokkaita pikku animaatioita tavalla josta kymmenen vuotta sitten ei uneksittukaan. Digitaaliset mahdollisuudet ja fantasia-ooppera ovat siis yhdistelmä joka tuntuu lupaavan paljon. Monin tavoin uudet fotorealismin rajat ylittävät digifantasian mahdollisuudet näyttävät myös sekoittaneet alkuperäisen korttipakan. Kuitenkin: yksikään tekniikka ei elä eristyksissä, ei synny pelkästään tekniikan tarpeesta. Kääntäen, taidehistoria ei tunne yhtään tekniikkaa joka ei olisi kasvanut sanomisen välineeksi. Elokuva, videotaide kaikki ovat merkinneet alkumetreillään innostusta, visiota mitä voidaan ilmaista. Motiivit tehdä juuri tämä ooppera eivät sinänsä liity nimenomaisesti muotoon tai sisältöön vaan erityisesti tekijöiden tiedostamaan vuoropuheluun niiden välillä. Edelleenkin on siis tunne siitä, että tietokone voi avata jotain lisää. Fotorealistisen fantasian mahdollisuus on teoksen edetessä osoittautunut kaksiteräiseksi miekaksi. Kun yhteistyömme ohjaaja Marikki Hakolan kanssa todenteolla alkoi, tuntuivat eri mahdollisuudet houkuttelevilta ja visioimamme toteutus muuttui yhä komplisoidummaksi. Sijoitimme suunnitelmiimme yhä rohkeammin animaatioita. Viimeaikaiset keskustelut ovat kuitenkin vieneet meitä yhä kyseenalaistavampaan suuntaan: teoksen kokonaishahmo eri digitaalisten ilmaisutapojen kollaasina alkaa hahmottua. Jotain erityistä, unenomaista joka liittyy tämän pienen oopperan mahdolliseen maailmaan joka herkkäliikkeisesti heijastelee pojan kasvutarinaa. Konkreettisesta toteutustavasta Jokaiseen lavastamisprosessiin liittyy olennaisesti kaksi tapahtumaa: on oltava kyky kuvitella ennakkoon erilaisia ympäristöjä sekä erilaisia tapahtumia niissä. Kun ilmaisuväline on uusi, on paikoitellen vaikea nähdä. Kuten jokainen elokuvan lavastusprosessi, on tässäkin prosessi tehtävä konkreettisia ratkaisuita. Elokuvassa konkreettiset ratkaisut tapahtuvat usein esim. valinnalla kuvaataanko kohtaus studiossa vai oikeassa miljöössä. Kansainvälinen nykyelokuva käsittää usein yllättävän paljon eri ilmaisutapojen kombinaatioita: toimintaa oikeissa ympäristöissä, lavastetuissa ympäristöissä, animaatioita, robotiikkaa. Samalla tavalla Lumotun lapsen lavastusratkaisu perustuu kohtauksittain erilaisiin lavastustekniikoihin. Monin tavoin kysymys on ekonomiasta ei pelkästään tuotannollisesta - vaan myös ilmaisullisesta. Lumottu lapsi Käsikirjoituksen liite 2. Katriina Ilmaranta sivu 34

12 L Enfant et les sortilèges - Lumottu lapsi Liite 2. Lumottu lapsi käsittää seuraavat ilmaisutavat - reaaliaikainen 2D -virtuaalilavastus Lumeen virtuaalistudio mahdollistaa digitaalisen liikkuvan taustakuvan käytön reaaliaikaisesti. Kolmiulotteisuuden efekti ei ole aivan täydellinen, mutta tekniikan etuna on nopeus verrattuna digitaalisten animaatioiden kompositointiin live-kuvan kanssa. Oikea live kuva (siis tässä tapauksessa laulajat sinitaustassa) siirtyy digitaalisen taustan kanssa suoraan videolle ilman videon erillistä digitoimisprosessia ja jälkikäsittelyä. Kameroiden muistipäät mahdollistavat rajalliset kameraliikkeet ja ohjelma laskee myös rajallisen määrän lavaste-elementtien liikkeitä reaaliaikaisesti. - 3D -animaatio osa kuvista on mahdollista tehdä sellaisinaan digitaalisina 3D animaatioina, tällaisia saattavat olla esimerkiksi kuva puutarhasta, jossa tuuli heiluttaa lehtiä, kuva huoneesta jossa verhot heiluvat. Tyylillisesti visuaaliseen ratkaisun on sijoitettu nk. välianimaatioita, jotka ratkaisevat siirtymiä musiikkinumerosta toiseen. 3D animaation mahdollistaa Lumeen videotyöasema, jossa on Maya 3D animointisofta. - 3D karäktäärianimaatio osa kohtauksista, esimerkiksi kahden tuolin tanssi, on tarkoitus ratkaista karäktäärianimaationa. Karäktäärianimaatio on yksi 3D animaation erikoismuoto, joka ei vielä sisällä live kuvan yhdistämistä videokuvaan, mutta on sikäli vaativampi animaation laji, että se sisältää hahmojen / persoonoiden luomisen, joka teknisesti on monimutkaisempaa kuin pelkkä lavaste-elementtien animoiminen. - 3D kompositointi tämä on sinänsä laaja käsite: hyvin monenlaisia elementtejä voidaan yhdistää visuaalisesti elokuvan tai videokuvan jaksoksi. Lumotun lapsen kohdalla puhumme kompositoinnista, kun yhdistämme laulajien kanssa animoituja trikkejä, tyypillisesti esimerkiksi hiuksien muuttuminen palaviksi lieskoiksi. Kompositointi tapahtuu Lumeeessa videotyöasemalla, jossa Digital Fusion sekä Avid Symphonylla. - 2D animaatio, videoefektit useissa tapauksissa on mahdollista käyttää myös perinteisen 2D animaation l. pala-animaation ja videoefektien keinoja. Tulkinnasta Perinteisesti Lumottu lapsi on esitetty näyttämöllä. Tämä on tulkinnallisesti osoittautunut mielenkiintoiseksi, sillä vaikka teos olisikin helppo kuvitella täysin Jurassic Parkin tai Antz tyyliin toteutettuna monimutkaisena digitaalisena animaationa, se ei tunnu oikealta lähestymistavalta. Oopperan toteutus kirjaimellisesti elokuvan keinoin on ratkaisuna naiivi - vai kuinka Liisa ihmemaassa toteutettaisiin nykytekniikalla? Oopperan tarina kulkee pitkälti myös musiikin herättämissä assosiaatioissa jotka, perustuvat mielleyhtymien sarjaan pikemminkin kuin ajan ja paikan elokuvamaiseen jatkumoon. Mikä tässä teoksessa on jatkumo, on musiikki, ei lavastus, ei ympäristö, ei viime kädessä edes aika vaikka vuorokauden kulku onkin temaattisesti tärkeä. Lähestymistapa on siis pikemminkin rakentaa teos kuva kuvalta, niitä mielleyhtymiä tukien jota kukin tilanne ja tunnelma edellyttää. Voisimme puhua pitkästä musiikkivideosta, olemme yhtä aikaa tekemisissä etäännyttävien strategioiden ja todelta tuntuvan psykologian kanssa. Ooppera kertoo tarinansa tyylitellen, kameran läsnäolo vaatii psykologisen uskottavuuden. Vaatimus on yllättävän kompleksi ja kääntää toden/uskottavuuden monesti päälaelleen. Todellinen huone ei tunnu uskottavalta mutta oravan tulisi olla oikea. Mikä on realistisesti, oikein toteutettu ei olekaan enää laskelmoitavissa vaan videotaiteen efektinomaisuus tuntuu todemmalta, välittää oikean tunnelman ja tarkoituksen. Tässä suhteessa uskon vaiston varaan, jokainen toteutustapa ei ole pelkästään loogisesti perusteltavissa. Ratkaisun yksityiskohdat ja avaimet tuntuvat selkeästi löytyvän toisaalta taitoa vaativien digitaalisten animaatioiden ja yksinkertaisten efektien leikittelevästä yhdistelystä. Unenomaisuus on paras sana kuvaamaan Lumotun lapsen maailman luonnetta. Esineistö koostuu osittain tämän päivän tutuista objekteista, osittain se liukuu menneisyyteen, edustaen Ravelin aikaa ja 1920-lukua. Miljööt ovat pelkistettyjä, kaikkea ei tarvitse näyttää, ja väriskaala on murrettu. Esikuvana voisi pitää Anna Aspin lavastuksia Tarkoviskin Uhriin. Helsingissä Katriina Ilmaranta-Pajunen Lumottu lapsi Käsikirjoituksen liite 2. Katriina Ilmaranta sivu 35