TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi"

Transkriptio

1 TERVEYS JA HUOLENPITO 1 3 v Pikkulapsi

2 Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna Aittasalo, TtT, ft, tutkija Helinä Keskinen, hammaslääkäri Emmi Korvenranta, LL (väit.) Pipsa Kyttälä, ravitsemusasiantuntija, ETM, tutkija Arja Lyytikäinen, ravitsemusterapeutti, MMM Anu Mustonen, PsT Outi Strid, lastentautien erikoislääkäri Arja Sääkslahti, LitT, liikuntapedagogiikan assistentti Tuija Tammelin, FT, tutkimusjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki puhelin Tilaukset: puhelin tilausnumero: Suomen Sydänliitto Oltermannintie Helsinki puhelin (09) Tilaukset: puhelin (09) tilausnumero: 3271 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara

3 Lukijalle Taaperoikäinen lapsesi kehittyy vauhdilla ja oppii koko ajan uusia taitoja. Hän on innokas touhuaja, joka tutustuu uteliaasti ympäristöönsä. 1 2-vuotias lapsi harjoittelee syömistä, pukeutumista, riisuutumista ja peseytymistä. Ruokailut, ulkoilut ja päiväunet rytmittävät lapsen päivää, ja iltapuuhat pesuineen valmistelevat hänet yöunille. Samanlaisina toistuvat rutiinit vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta. Jokainen lapsi ja hänen perheensä ovat ainutlaatuisia. Isä ja äiti tuntevat lapsensa parhaiten ja toimivat hänen kanssaan omalla tavallaan. Rakastavat vanhemmat pyrkivät hoitamaan lastaan niin hyvin, kuin voivat. Vanhemmat tarvitsevat tehtäväänsä tukea: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Sydänliitto haluavat tällä lehtisellä auttaa sinua huolehtimaan lapsesi terveydestä ja hyvinvoinnista. Käänny ongelmatilanteissa oman neuvolasi puoleen. On turha jäädä pohtimaan huolia yksin. Sisältö Pikkulapsi syö s. 4 Pikkulapsi liikkuu s. 10 Pikkulapsi nukkuu s. 13 Pikkulapsi peseytyy s. 16 Pikkulapsen koti s. 19 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 3

4 Pikkulapsi syö Ateria on perheen yhteinen hetki Kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa, on otollinen aika tarkistaa koko perheen ruokatottumukset. Lapsi ottaa mallia vanhempien ruokatavoista ja syömistottumuksista. Pohja terveellisille ruokatottumuksille luodaan pikkulapsiiässä. Taaperoikäinen syö yhdessä muun perheen kanssa. Hän on innokas oppija ja tarkkailee, mitä muut valitsevat lautaselleen ja mitä pöydässä keskustellaan. Lapsi ottaa mallia vanhemmista ja sisaruksista niin hyvässä kuin pahassa. Lasta kannattaa rohkaista ja kehua, kun hän opettelee uusia makuja ja tapoja. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki. Säännölliset ateriat tuttuine juttuineen tuntuvat lapsesta hyviltä ja tuovat turvallisuuden tunteen. Oma istumapaikka ja omat ruokailuvälineet ovat lapselle mieleen. Ruokahetki on hyvä rauhoittaa hälinältä: televisio suljetaan aterian ajaksi ja lelut jätetään leikkipaikalle. Ruokailutilanne on lapselle uusi, ja hän opettelee kaikilla aisteillaan. Ateriahetket eivät tämän vuoksi ole aina siistejä. Aikaakin vierähtää, kun lapsi tutustuu uusiin ruokalajeihin. Vanhemmalta vaaditaan kärsivällisyyttä: lapsi tarvitsee aikaa oppia ja yrittää. 4 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

5 Pikku apulainen osallistuu mielellään ruokatouhuihin. Ota lapsi kaveriksesi purkamaan kauppakasseja, kattamaan pöytää ja pyörittelemään sämpylöitä. Muistathan kehua ja kiittää lasta avusta! Ateriarytmi turvaa kasvun ja kehityksen Touhukas taapero tarvitsee kasvuunsa ja kehitykseensä energiaa ja ravintoaineita, joita hän saa terveellisestä ja monipuolisesta ruoasta. Vanhempi vastaa paitsi lautasen sisällöstä myös siitä, että lapsi saa ruokaa tarpeeksi usein. Lapsi päättää itse annoksen koon. Hän tietää parhaiten, koska vatsa on täynnä: lautaselle saa jäädä ruokaa. Pienten valintojen teko kasvattaa lapsen itsetuntoa. Hän voi vaikka valita, ottaako aterialla vaaleaa vai tummaa leipää. Pieneen vatsaan mahtuu kerralla vain vähän, ja siksi lapsi tarvitsee päivän aikana useita pieniä ja pari suurempaa, lämmintä ateriaa. Pienet, terveelliset välipalat, kuten kuoritut kasvis- tai hedelmäpalat tai rasvaton jogurtti ja marjat, estävät ateriavälien venymisen liian pitkiksi. Kun ateriarytmi on säännöllinen, aterioiden välissä ei tule tarvetta napostella. Säännölliset ruoka-ajat pitävät painon normaalina ja suojaavat hampaita. Jos ateriarytmi on arkena kunnossa, satunnaiset juhlapäivät ja -herkut eivät kaada hyviä tottumuksia. Makeiden ja suolaisten herkkujen maistelu kannattaa kuitenkin aloittaa mahdollisimman myöhään. Lapset pitävät luontaisesti makeasta, mutta herkut vievät tilaa kunnon ruoalta, ovat hampaille haitallisia ja altistavat ylipainolle. Vanhempien on hyvä tehdä herkkuhetkiin yhteiset pelisäännöt. Kannattaa muistaa, että ruoan ei pitäisi koskaan olla lapselle palkkio, lohtu eikä rangaistus. Lapsi ei osaa parina ensimmäisenä vuotenaan kaivata herkkuja, ellei häntä totuteta niihin. Vanhemman kannattaa tarkistaa omat herkuttelutottumuksensa ja miettiä, mitä haluaa niistä lapselleen opettaa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 5

6 Ruokahalu vaihtelee: toisille maistuu, toisille vain toisinaan. Lapsi voi syödä osan päivän aterioista päivähoidossa. Päivähoidon ateriat kattavat lapsen ravinnontarpeesta vain osan, loppuosa tulee saada kotona. Ruoan laadusta, kuten esimerkiksi sen vähäsuolaisuudesta voi keskustella päivähoidon henkilökunnan kanssa. Yhteistyö ja keskustelu vanhempien ja henkilökunnan välillä kannattaa, jotta koti ja päivähoito ovat suunnilleen samoilla linjoilla lapsen ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Lapsen kanssa kannattaa keskustella päivän syömisistä: maistuiko ruoka, mitä söit? Lapsen makumaailma saattaa laajentua päiväkodissa, ja arka lapsi saattaa rohkaistua maistelemaan uusia makuja toisten esimerkistä. Ruokahalu oikuttelee Ruokahalu vaihtelee: toisille maistuu, toisille vain toisinaan. Tilapäisestä syömättömyydestä ei tarvitse huolestua. Lasta ei saa pakottaa syömään, hän syö yleensä tarpeensa mukaisesti. Jos lapselta jää yksi ateria väliin, seuraavalla hänellä on yleensä jo nälkä kunhan hän ei saa napostella aterioiden välissä. Jos lapsi on useita peräkkäisiä päiviä syömättä, on syytä ottaa yhteys neuvolaan. Lapsi on usein ennakkoluuloinen uusia ruokalajeja kohtaan. Kannusta ja rohkaise häntä maistamaan kaikkea uutta. Sovi, että maistaminen riittää, mitään ei ole pakko syödä kokonaan. Uuteen makuun tottuminen saattaa vaatia jopa maistamiskertaa. Kehusi ja esimerkkisi rohkaisevat lasta kokeilemaan uusia makuja. Ethän tyrkytä, jos lapsi kieltäytyy itsepintaisesti syömästä jotain ruokaa. Kokeilun voi uusia joskus myöhemmin. Koko perhe syö terveellisesti Lapsi saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet monipuolisesta ruoasta D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä tarvitaan joka päivä 18 ikävuoteen saakka. Ateriat ovat ravitsemuksellisesti hyviä, kun ruoka-aineet sisältävät vain vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria ja lautasella on paljon kasviksia. 6 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

7 Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian koko perheelle. Lautasesta puolet täytetään kasviksilla, salaateilla tai raasteilla. Neljännes lautasen sisällöstä koostuu perunasta, pastasta tai riisistä, ja toinen neljännes vähäsuolaisesta ja -rasvaisesta liha-, kala- tai kanaruoasta tai palkokasveista. Rasvaton maito tai piimä ja rasiamargariinilla voideltu runsaasti kuitua sisältävä leipä täydentävät aterian. Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian koko perheelle, syöjien annoskoot vain vaihtelevat. Lapsi pitää yksinkertaisista ruoista, joissa raaka-aineet erottuvat toisistaan esimerkiksi omina lohkoinaan. Omenalohkot sopivat välipalaksi, banaaniviipaleet aamupuurolle ja porkkanasuikaleet lounaalle. Lapselle tarjottavien viljavalmisteiden on hyvä olla täysjyvää. Kasvikset ja täysjyvävalmisteet, kuten täysjyväleivät ja -puurot sisältävät runsaasti kuituja ja monipuolisesti ravintoaineita. Terveellinen ruokavalio sisältää pehmeitä rasvoja. Pehmeät rasvat sisältävät kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä rasvaliukoisia vitamiineja ja rasvahappoja. Lapsen ruokavaliossa on riittävästi pehmeää rasvaa, kun leivän päälle, puuroon tai ruoan joukkoon lisätään päivittäin prosenttista rasiamargariinia tai öljyä. Kovia, elimistölle haitallisia rasvoja tulisi karsia ruoasta. Kun kaupasta valitsee vähärasvaisia, rasvattomia tai kasvirasvaa sisältäviä tuotteita, kovan rasvan osuus ruokavaliossa vähenee. Lapsi on ensimmäisenä elinvuotenaan tottunut suolattomaan ruokaan, eikä lisättyä suolaa tarvita jatkossakaan. Monista päivittäin käytettävistä ruoka-aineista voi kertyä yllättävän paljon suolaa. Leivät, juustot, leikkeleet ja valmisruoat kannattaa valita vähäsuolaisina. Lapselle hyvä Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 7

8 ruokavalio on hyväksi koko perheelle. Vesi on lapselle paras janojuoma, rasvaton maito tai piimä sopiva ruokajuoma. Maidon rasva on kovaa, elimistölle haitallista rasvaa ja siksi maitotuotteet olisi hyvä valita rasvattomina tai vähärasvaisina. Yhteensä kolme neljä lasillista maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai viiliä päivässä riittää turvaamaan kalsiumin saannin. Mehut ja limsat on hyvä jättää herkkuhetkiin. Sydänmerkki ohjaa hyviin valintoihin ruokakaupassa. Löydät sen avulla vaivattomasti eri tuoteryhmistä muita vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet. Merkistä on apua terveellisen ruokavalion koostamisessa. Tarjoa terveellistä koko perheelle kasviksia joka aterialla viljatuotteet täysjyväisinä (kuitua yli 6 g/100 g) vähärasvaista lihaa kalaa pari kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen janojuomaksi vettä, ruokajuomaksi rasvaton maito tai piimä leivälle rasiamargariinia (rasvaa %), ruoanvalmistukseen rypsi- tai muita kasviöljyjä tai pullomargariinia ja salaattiin öljypitoista salaatinkastiketta vähäsuolaisia tuotteita ostoskoriin Vältä arkena kovaa rasvaa sisältäviä tuotteita, joita ovat rasvainen maito, juusto, jäätelö, makkara, voi ja voi-kasviöljyseokset, leivonnaiset ja pikaruoat. makeita välipaloja, kuten paljon sokeria sisältäviä jogurtteja, vanukkaita, muroja tai mehuja harkiten makeita ja suolaisia herkkuja sekä pikaruokaa vain satunnaisesti 8 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

9 Valitse vähäsuolaista Suolan määrä on merkitty elintarvikepakkauksiin suolaprosenttina (%) tai natriumina (Na). Natriumin saa muutettua suolaksi, kun sen kertoo luvulla 2,5. Vähäsuolaisuuden raja vaihtelee tuoteryhmittäin. Prosenttiluku kertoo, paljonko vähäsuolaisessa tuotteessa saa enimmillään olla suolaa. Leivät ja leivonnaiset 0,7 % Näkkileivät 1,2 % Aamiaismurot ja -hiutaleet 1,0 % Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 % Täyslihaleikkeleet 1,7 % Juustot 1,0 % Valmisateriat ja -kastikkeet 0,7 % Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet 0,9 % Lapselle hyvä ruokavalio on hyväksi koko perheelle. Karsi kovaa rasvaa, kerää ostoskoriin maito ja piimä rasvattomina jogurtti, rahka ja viili alle 1 % rasvaa juusto alle 17 % rasvaa kermat ja muut ruoanvalmistustuotteet alle 7 % rasvaa lihaleikkeleet alle 4 % rasvaa valmisruoat alle 5 % rasvaa Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 9

10 Lapsen on hyvä antaa liikkua vapaasti, mutta valvottuna, ei kuitenkaan liikaa varoitellen. Pikkulapsi liikkuu Lapsi on luotu liikkumaan Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja läheisistään, mikä houkuttelee hänet liikkeelle. Hän oppii uutta vanhempiensa tai sisarustensa mallista ja toistamalla uusia liikkeitä. Lapsi ei tarvitse omaa valmennusohjelmaa riittää, kun vanhemmat kannustavat häntä touhuamaan ja liikkumaan kotona. Vanhemman tehtävänä on huolehtia, että lapsella on joka päivä aikaa ja tilaa temmeltää turvallisessa ympäristössä myös yhdessä perheen kanssa. Lapsen on annettava oivaltaa uusia liikuntataitoja omassa tahdissaan. Häntä ei saa verrata muihin lapsiin, sillä jokainen kehittyy omaa tahtiaan. 2 3-vuotiaan mielikuvitus on rajaton. Lapsi turhautuu ja suuttuu usein, kun 10 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

11 liikkuminen ei suju siten kuin hän kuvitteli. Lasta ei silti kannata aina auttaa ja tehdä asioita hänen puolestaan. Lapsi itsenäistyy pikkuhiljaa myös liikunnallisesti, joten hänen on saatava kokeilla ja harjoitella taitojaan ilman vanhempien liiallista apua. Tahtoo oppia tänään! Kun uusien asioiden opettelu ei suju kuin tanssi, rauhoittele lasta. Kerro hänelle, ettei hän ole ainoa, jolle uuden asian opettelu on vaikeaa. Oppimista auttaa, kun lapsi keskittyy hetkeksi muuhun tekemiseen ja jättää taidon hautumaan. Lapsi nauttii huomiosta Lapsi oppii kävelemään noin vuoden ikäisenä. Kävely on alussa epävarmaa. Lapsi kaatuilee ja kaipaa muksahdustensa jälkeen lohdutusta. Vaikka lapsi osaa jo kävellä, hän välillä konttaa. Hän esittelee mielellään oppimiaan liikuntataitoja ja nauttii saamastaan huomiosta. Kun kävely alkaa sujua, uteliaisuus ympäristöä kohtaan kasvaa. Portaat kiinnostavat: lapsi konttaa ne ensin ylös tai saattaa jumiutua yrityksessään puoleen väliin. Alastulo voi tuntua niin vaikealta, että lapsi tarvitsee apua. Lapsen on hyvä antaa liikkua vapaasti, mutta valvottuna, ei kuitenkaan liikaa varoitellen. Ellei puolitoistavuotias vielä kävele, asiasta kannattaa kertoa neuvolassa. Ulkona on kavereita 2 3-vuotias nauttii ulkotouhuista ja vauhdikkaista leikeistä, kuten hypyistä ja pallo- ja juoksuleikeistä. Matkimisleikit, kuten Seuraa johtajaa -leikki, helpot mailapelit ja hippa, viihdyttävät koko perhettä. Parivuotias on jo melkoisen taitava menijä, mutta hän tarvitsee yhä toisinaan vanhemman apua. Pystyssä pysyminen liukkaalla pihalla ja kiipeilytelineeltä laskeutuminen vaativat monesti aikuista. Kolmevuotias osaa jo ajaa kolmipyöräisellä: jarruttaminen ja pysähtyminen ovat pienelle pyöräilijälle tärkeitä taitoja ja kypärä tärkeä varuste myös silloin, kun lapsi on toisen kyydissä. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 11

12 Ulkona riittää aina tekemistä, mutta myös vaaroja. Lasta ei kannata houkutella sellaisiin tilanteisiin, jotka pelottavat häntä. Esimerkiksi kiipeileminen on monesta muksusta mukavaa, mutta kaikki eivät pidä korkeista paikoista. Uusien liikuntataitojen oppimisen pitäisi olla hauskaa, kaukana totisesta touhusta. Kun lapsi leikkii ikätovereidensa kanssa, hän liikkuu huomaamatta. Hän juoksee joka paikkaan: elämä on suuri seikkailu ja tutkittavaa riittää! Kun lapsi saa liikkua uteliaana ilman turhia rajoituksia, hän oppii luonnostaan liikunnallisen elämäntavan. Liikkuvasta lapsesta kasvaa liikunnallinen aikuinen. Pelataan, leikitään ja liikutaan yhdessä Lapselle kannattaa antaa mahdollisuus liikkumiseen aina, kun se on mahdollista ja nostaa hänet rattaista omille jaloilleen. Lapsi otetaan pienestä pitäen mukaan perheen yhteisiin liikuntahetkiin, luontopoluille, metsään ja uimahalliin vaikka ohjattuun perheuintiin. Urheiluseuroilla ja yksityisillä liikuntakeskuksilla on vanhempi-lapsiryhmiä 1 3-vuotiaille. Noin kolmevuotias voi jo jäädä ryhmään toisten lasten kanssa, mutta vain jos hän itse haluaa. Jos lapsi käy päivähoidossa kodin lähellä, hän voi kulkea osan matkasta omin jaloin ei välttämättä joka päivä, mutta silloin kun se perheen aikataulujen puolesta onnistuu. Ulkoilu on osa päivähoidon rutiineja. Kysy henkilökunnalta vinkkejä lapsen liikuntaan kotipihalla. Lapsi kertoo leikeistä myös itse, kunhan muistat kysyä. Tutustu myös: Liikkuvasta lapsesta kasvaa liikunnallinen aikuinen. 12 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

13 Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Pikkulapsi nukkuu Taapero tarvitsee paljon unta Taaperoikäinen tarvitsee noin tuntia unta vuorokaudessa. Yleensä yksivuotias nukkuu vielä kahdet päiväunet, mutta vähitellen niistä toiset jäävät pois. Jokaisella lapsella on omat yksilölliset tapansa, jotka vanhemmat tuntevat parhaiten. Toinen tulee toimeen pienestä pitäen vähemmällä unella kuin toinen, ja toinen on aamu-, toinen iltavirkku. Lapsi saa unesta virtaa leikkiä ja puuhata, mutta hän tarvitsee unta myös kasvuunsa ja kehitykseensä. Unen aikana erittyy kasvuhormonia. Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Hyvin nukutun yön jälkeen lapsi on yleensä hyväntuulinen. Säännöllinen päivärytmi tuo hyvän unen Suunnilleen samaan aikaan toistuvat ruokailut, ulkoilut ja päivälepo rytmittävät lapsen päivää. Säännöllinen päivärytmi auttaa lasta ennakoimaan tulevia tapahtumia eikä esimerkiksi päivälevolle meno aiheuta kränää. Pikkulapsi tarvitsee päivälevon, jotta hän jaksaisi touhuta iltapäivän virkeänä. Jos uni päivällä jää tulematta, lapsen olisi hyvä viettää muuten rauhallinen lepohetki, vaikka loikoilla sängyllä. Jos päivälepo jää väliin, lapsi käy alkuillasta ylikierroksilla, ja illalla nukkumaanmeno saattaa olla vaikeaa. Nukkumaanmenoa helpottaa, kun vuoteeseen mennään aina samaan aikaan, myös viikonloppuisin. Pikkulapsi nukkuu tarpeeseensa, joten häntä ei voi nukuttaa väkisin eikä myöskään yli tarpeensa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 13

14 Päivällä touhutaan, yöllä nukutaan Kun puuhat, leikit ja seurustelu täyttävät pienen päivän, illalla väsyttää. Nukkumaan siirtyminen suoraan vilkkaasta leikistä on mahdotonta, joten kerro lapselle ajoissa lähestyvästä nukkuma-ajasta. Anna lapsen lopetella leikkinsä rauhassa. Hyvä olisi, jos koti rauhoittuisi illan tullen. Iltarituaalit valmistelevat uneen Iltarituaalit auttavat lasta nukahtamaan. Illasta toiseen samanlaisina toistuvat iltatoimet, pesut, iltapala ja nukahtamisrutiinit lisäävät lapsen turvallisuudentunnetta ja rauhoittavat yöunille. Iltasatu, -laulu ja -rukous, rauhallisen musiikin kuuntelu ja silittelyt ja suukottelut tyynnyttävät lapsen uneen. Monet lapset haluavat lisäksi vierelleen unilelun tai -rievun turvaksi. Jokaisella lapsella on omat, kokeilujen kautta löytyvät nukahtamistavat. Parivuotiaana nukkumaanmeno voi muuttua rajojen koetteluksi. Lapsi ei vielä pysty päättämään nukkumaanmenoajastaan. Se on vanhemman tehtävä. Iltatoimet kannattaa aloittaa ajoissa, ennen kuin lapsi on liian väsynyt. Vanhemman määrätietoisuus, johdonmukaisuus ja lempeä rauhallisuus luovat turvallisen ilmapiirin ja auttavat lasta uneen. Oma sänky on paras Lapsi tarvitsee rauhallisen nukkumapaikan ja oman sängyn. Yli yksivuotias voi jo nukkua eri huoneessa kuin vanhempansa. Usein lapset nukkuvat parhaiten, kun ovi on raollaan ja kodin äänet kantautuvat makuuhuoneeseen. Himmeä yövalo lisää usein turvan tunnetta. 14 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

15 Lapsi ei vielä pysty päättämään nukkumaanmenoajastaan. Se on vanhemman tehtävä. Anna lapsen nukahtaa pääsääntöisesti samaan paikkaan, jossa haluat, että hän myös herää. Jos lapsi herää kesken unien ja huomaa olevansa tutussa ja turvallisessa paikassa, hänen on helppo vaipua takaisin uneen. Kun syliin tai vanhempansa viereen nukahtanut lapsi herää eri paikassa, hän usein haluaa nukahtamispaikkaansa. Rauhoittele yöllä herännyt lapsi vähäeleisesti. Lapsi huomaa, että yöllä nukutaan ja päivällä leikitään ja seurustellaan. Uni takkuilee Toisinaan uni takkuilee. Päivähoidon alku, uuden sisaruksen syntymä, sairaus, muutto tai muu lapsen elämään vaikuttava muutos voivat aiheuttaa yöllisiä heräämisiä ja nukahtamisvaikeuksia. Myös lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvat pelot ja laukkaava mielikuvitus saattavat häiritä unta. Univaikeuksien syy on aina selvitettävä. Kun vanhempi huomaa unipulmien taustalla mahdollisesti olevat syyt, syihin on mahdollista vaikuttaa. Sairas lapsi tarvitsee hoivaa, pelokas turvaa ja lohdutusta. Joskus vanhemman on tarpeen pysähtyä tarkastelemaan omaa elämänrytmiään, sen säännöllisyyttä ja omaa jaksamista. Rauhallinen vanhempi saa itkuisen yöherääjän paremmin rauhoittumaan kuin kiukkuinen ja ärtyisä. Ethän jää lapsen uniongelmien kanssa yksin. Hae tukea neuvolasta, kysy tietoa unikouluista. Keskustele tilanteesta toisten vanhempien kanssa voit saada heiltä vinkkejä ja ratkaisuja oman lapsesi unipulmiin. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 15

16 Lapsen ei ole tarpeen saunoa lainkaan, ellei hän halua. Pikkulapsi peseytyy Aikuinen antaa mallin Pienen lapsen kasvot ja peppu pestään päivittäin kädet saippualla aina ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen. Kylpy tai suihku kerran, pari viikossa riittää pienelle. Liian tiheät pesut voivat kuivattaa ihoa. Pihaleikkien lika ja touhuissa tullut hiki suihkutellaan tarvittaessa päivittäin pois. Pikkulapsi ei suihkugeelejä tarvitse, vesi riittää. Hiukset pestään kerran viikossa vedellä tai miedolla lasten sampoolla. Perusvoide on tarpeen, jos lapsen iho on kuiva. Vaikka lapsi pesee jo itse innokkaasti käsiään ja kasvojaan, hän tarvitsee vielä aikuisen apua peseytymisessä. Lapsi ottaa vanhemmasta mallia kaikessa: vanhemman tavat huolehtia puhtaudesta siirtyvät lapselle. Useimmat lapset nauttivat saunan lämmöstä, mutta liian kuumat löylyt eivät sovi pikkulapselle. Lapsi saunoo aina aikuisen seurassa, valvottuna. Lapsen ei ole pakko saunoa lainkaan, ellei hän halua. 16 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

17 Harja viihtyy suussa Kolmevuotiaalla lapsella on yleensä suussaan jo kaikki 20 maitohammasta. Hampaat pestään aamuin illoin pienellä lasten harjalla, johon sipaistaan hiukan lasten fluoritahnaa. Taapero harjoittelee mielellään hammaspesua, mutta vastuu pesusta on edelleen vanhemmilla. Ethän maistele ruokaa lapsen kanssa samalla lusikalla ja siirrä suustasi reikiintymistä aiheuttavia bakteereja lapselle. Vie tuttipullo ja tutti muistolaatikkoon viimeistään, kun lapsi on kaksivuotias: näin ehkäiset hampaiden asentovirheet. Parivuotias voi opetella käyttämään ksylitolia helposti liukenevilla ksylitolipastilleilla. Lapsi luopuu vaipoista Puolentoista kahden vuoden ikäinen lapsi alkaa vähitellen päästä irti vaipoista. Useimmat kolmevuotiaat pärjäävät jo ilman vaippaa. Lapsi oppii parhaiten kuivaksi silloin, kun asiaan ei kiinnitetä liikaa huomiota. Hän oppii ensin tekemään kakan pottaan, pissaamisen hallitsemiseen menee enemmän aikaa. Jotta lapsi pystyisi hallitsemaan virtsarakon ja suolen toimintaa, hermoston toiminnan pitää olla kehittynyt tietylle tasolle. Päiväkuiva lapsi saattaa tarvita vaippaa öisin vielä vuoden, pari. Vahinkoja voi sattua myöhemminkin, Lapsi oppii kuivaksi omaan, yksilölliseen tahtiinsa. Hampaat pestään aamuin illoin pienellä lasten harjalla. mutta ne kannattaa jättää huomiotta. Jotta lapsi selviäisi yöstä kuivana, rakon pitää olla kehittynyt niin suureksi, että sinne mahtuu yön aikana erittyvä virtsamäärä. Lapsi kertoo monesti teoillaan itse, milloin hän on valmis luopumaan vaipoistaan. Aluksi hän saattaa kertoa hädästään vasta, kun pissa tai kakka on jo vaipassa. Vähitellen hän tunnistaa lähenevän tarpeen ja esimerkiksi keskeyttää leikin ja keskittyy kakan tuloon. Noin kolmevuotias kertoo, kun hänellä on hätä ja hänen pitäisi päästä potalle. Lapsi oppii kuivaksi omaan, yksilölliseen tahtiinsa eikä häntä kannata hoputtaa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 17

18 Alkuvaiheessa potta jää usein tyhjäksi. Potta tulee tutuksi Lapsi voi totutella pottaan 1,5 2 -vuotiaana. Hän voi istuskella siinä ensin lyhyen aikaa ilman vaippaa. Istuskelu kannattaa ajoittaa ruoan tai unien jälkeen, jolloin lapsella on yleensä hätä. Potalla ei ole kiire eikä lasta kannata painostaa sille. Liika yrittäminen aiheuttaa vain epäonnistumisen tunteen. Alkuvaiheessa potta jää usein tyhjäksi. Onnistumisen hetkellä lasta kannattaa kehua. Kotona siivotaan Lapsi auttaa mielellään aikuista siivouksessa ja laittaa vanhemman kanssa tavaroita paikoilleen. Vastuu lapsen huoneen tai leikkitilan siisteydestä on vielä vanhemmalla. Kaikki viihtyvät puhtaassa kodissa, mutta supersiistiä ei tarvitse olla: pikkulapsiperheessä kannattaa hyväksyä ajoittainen epäjärjestys. Kovin tiukat siisteysvaatimukset kiristävät vain kodin ilmapiiriä. Liika hygieenisyys saattaa myös altistaa allergioille: lapsen vastustuskyky tarvitsee kehittyäkseen sopivissa määrin haasteita. Pikkulapsiperheessä kannattaa hyväksyä ajoittainen epäjärjestys. Kovin tiukat siisteysvaatimukset kiristävät vain kodin ilmapiiriä. 18 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

19 Pikkulapsen koti Kotona on turvallista Pieni, utelias tutkimusmatkailija on altis pienille ja isoille kolhuille. Vaaralliset esineet ja aineet, kuten terävät veitset, lääkkeet ja pesuaineet, säilytetään lapsen ulottumattomissa. Lapsi ei itse pysty arvioimaan eikä ennakoimaan touhujensa vaaroja. Aikuisen tehtävänä on sekä valvoa lasta että huolehtia hänen kasvuympäristönsä turvallisuudesta. Vaaran paikat löytyvät, kun lapsen elinympäristöä tarkastellaan taaperon näkökulmasta tekemällä vaikka konttauskierros kotona. Pikkulapsi unohtaa helposti, miksi jotkut asiat ovat kiellettyjä. Sen vuoksi aikuisen on valvottava, että lapsi noudattaa kieltoa. Omasta neuvolasta saa tietoa, kuinka lasten tapaturmia ehkäistään. Muista! Ethän koskaan tee lapselle ruumiillista etkä henkistä väkivaltaa. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen on lapselle hyvin traumaattinen kokemus, sillä pieni lapsi kaipaa turvallisuutta ja huolenpitoa, etenkin omilta vanhemmiltaan. Jos tunnet, että voimavarasi on vähissä etkä jaksa lapsen kanssa, hae apua. Puhu läheistesi ja ystäviesi kanssa, ota yhteys omaan neuvolaasi tai terveyskeskukseen. Tärkeintä on, että et jää yksin. Lapsi tutustuu mediaan Lapsi tutustuu mediaan turvallisesti yhdessä aikuisen kanssa. Kiirettä ei ole, sillä alle kolmevuotias ei tarvitse televisiota ja tietokonetta eikä elokuva- tai teatterikäyntiä kovat äänet ja pimeä sali saattavat vain pelottaa lasta. Televisio on paras sulkea, ellei vanhempi ole katsomassa sitä yhdessä lapsen kanssa: lapsille tarkoitetuissa ohjelmissa voi olla pelottavia kohtia. Televisiossa hahmot ovat usein paljon pelottavampia, kuin mitä lapsi itse pystyisi mielessään kuvittelemaan. Toisin kuin televisiossa lapsi pystyy kuvittelemaan luettujen satujen ja kerrottujen tarinoiden hahmot sellaisiksi, että hän pystyy käsittelemään niiden aiheuttamaa pelkoa. Aikuinen voi myös säädellä kertomansa tarinan yksityiskohtia lapsen ikätason ja kehityksen mukaan. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, ettei lapsi vietä kaikkea aikaansa median parissa. Taaperolle tulisi tarjota selkeä ja rauhallinen virikeympäristö. Median maailma on usein levoton ja sisältää liiankin voimakkaita elämyksiä. Mediasisältöjen pitää olla lapsen iälle sopivia. Pikkulapsen terveen kehityksen kannalta perheen yhteiset arkiset puuhailut ja leikit ovat korvaamattomia toisin kuin median parissa vietetty aika. Tutustu myös Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 19

20 Terveys ja huolenpito -lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta.

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET

ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET ENNENAIKAISENA SYNTYNEEN VAUVAN KOTIHOITO-OHJEET Vastasyntyneiden teho- ja valvonta Ravinnon laatu äidin maito äidinmaidonkorvike muu aterioiden lukumäärä: kerta-annos: ml Viisikiloiseksi saakka lasketaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Hämeenlinnan voimisteluseura toukokuu 2016 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen,

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI

ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI 1(19) LIITE 1. Alakoulun liikuntadiplomi ALAKOULUN LIIKUNTADIPLOMI Nimi: 2(19) SISÄLTÖ 1 LIIKKUMISKERRAT... 2 2 TEHTÄVÄKIRJA... 2 2.1 Kehonkuvani... 5 2.2 Ruokalautasmalli... 6 2.3 Oma ruokalautasmalli...

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Vauhtia ruoasta ja liikunnasta Nuoret 1 Rakenna oma ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.

Lisätiedot

OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE

OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE 1-vuotias on nopea uuden oppija! 1-vuotias lapsi oppii nopeasti uusia asioita ja pystyy vaikuttamaan entistä enemmän tapahtumiin ja asioihin. Hän tutustuu itseensä, läheisiinsä

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA POSION KUNTA / PÄIVÄHOITO Lapsen nimi LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kasvatuskumppanuus on yhteistyötä, jossa vanhemmat ja henkilöstö yhdessä sitoutuvat toimimaan lapsen parhaaksi kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT 1. Asuinkuntanne Hanko 0,0 0,0 Hyvinkää 0,0 Inkoo 0,0 0,0 Järvenpää 0,0 Raasepori 0,0 0,0 Karkkila 4,2 0,0 Kerava 0,0 6,7 Kirkkonummi Lohja

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Esteetön piha ja puutarha

Esteetön piha ja puutarha Esteetön piha ja puutarha 1 Kun puhutaan esteettömyydestä, niin on kysyttävä: MITÄ OVAT ESTEET? On pitänyt oppia itse syömään ja kävelemään Oppia lukemaan, ajamaan polkupyörällä, hiihtämään ja luistelemaan

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI 2. Tehdäänkö päivähoitopaikassa / kotona asioita, joista pidät? päivähoitopaikassa aina 42,6 % joskus 55,3 % ei lainkaan 2,1 % 2 4 6 8 10 KIRKKONUMMI (KA:1.6,

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle.

Puhtaus mies. Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus mies Puhtaus edistää terveyttä. Se edistää myös hyvää oloa, koska on kiva olla puhdas. Puhtaana myös tuoksut hyvälle. Puhtaus ei ole vain oma asiasi. Puhtaus on tärkeää, kun olet tekemisissä muiden

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015

Kouluruokailun tyytyväisyyskysely Joulukuu 2015 Kouluruokailun tyytyväisyyskysely 2015 Joulukuu 2015 Vastaajien ikä ja sukupuoli Ikä Sukupuoli 7-12 vuotta 26,59% 13-18 vuotta 63,62% yli 18 vuotta 9,79% tyttö 58,93% poika 41,07% 2 Missä koulussa ruokailet?

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Esimerkkiateriat. Aamiainen Esimerkkiateriat Aamiainen 1) Muroaamiainen All Bran murot (1dl) + marjoja, rasvaton maito 2dl muroihin + ruisleipä, jonka päälle keittokinkkua (3 siivua), tomaattia ja lehtisalaattia 365kcal, kuituja

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

NAAVANUTTUJEN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

NAAVANUTTUJEN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA NAAVANUTTUJEN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009/2010 Naavanutut Saarenputaan päiväkodissa touhuaa neljä lapsiryhmää: Naavanutut, Heinähatut, Pikkukarhut ja Taikapeili. Meidän ryhmässämme Naavanutuissa on

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot