TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYS JA HUOLENPITO. 1 3 v. Pikkulapsi"

Transkriptio

1 TERVEYS JA HUOLENPITO 1 3 v Pikkulapsi

2 Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna Aittasalo, TtT, ft, tutkija Helinä Keskinen, hammaslääkäri Emmi Korvenranta, LL (väit.) Pipsa Kyttälä, ravitsemusasiantuntija, ETM, tutkija Arja Lyytikäinen, ravitsemusterapeutti, MMM Anu Mustonen, PsT Outi Strid, lastentautien erikoislääkäri Arja Sääkslahti, LitT, liikuntapedagogiikan assistentti Tuija Tammelin, FT, tutkimusjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja Helsinki puhelin Tilaukset: puhelin tilausnumero: Suomen Sydänliitto Oltermannintie Helsinki puhelin (09) Tilaukset: puhelin (09) tilausnumero: 3271 Ulkoasu: Hahmo Taitto: Virpi Liinoja Kuvat: Leena Louhivaara

3 Lukijalle Taaperoikäinen lapsesi kehittyy vauhdilla ja oppii koko ajan uusia taitoja. Hän on innokas touhuaja, joka tutustuu uteliaasti ympäristöönsä. 1 2-vuotias lapsi harjoittelee syömistä, pukeutumista, riisuutumista ja peseytymistä. Ruokailut, ulkoilut ja päiväunet rytmittävät lapsen päivää, ja iltapuuhat pesuineen valmistelevat hänet yöunille. Samanlaisina toistuvat rutiinit vahvistavat lapsen turvallisuuden tunnetta. Jokainen lapsi ja hänen perheensä ovat ainutlaatuisia. Isä ja äiti tuntevat lapsensa parhaiten ja toimivat hänen kanssaan omalla tavallaan. Rakastavat vanhemmat pyrkivät hoitamaan lastaan niin hyvin, kuin voivat. Vanhemmat tarvitsevat tehtäväänsä tukea: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Sydänliitto haluavat tällä lehtisellä auttaa sinua huolehtimaan lapsesi terveydestä ja hyvinvoinnista. Käänny ongelmatilanteissa oman neuvolasi puoleen. On turha jäädä pohtimaan huolia yksin. Sisältö Pikkulapsi syö s. 4 Pikkulapsi liikkuu s. 10 Pikkulapsi nukkuu s. 13 Pikkulapsi peseytyy s. 16 Pikkulapsen koti s. 19 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 3

4 Pikkulapsi syö Ateria on perheen yhteinen hetki Kun lapsi alkaa syödä samaa ruokaa muun perheen kanssa, on otollinen aika tarkistaa koko perheen ruokatottumukset. Lapsi ottaa mallia vanhempien ruokatavoista ja syömistottumuksista. Pohja terveellisille ruokatottumuksille luodaan pikkulapsiiässä. Taaperoikäinen syö yhdessä muun perheen kanssa. Hän on innokas oppija ja tarkkailee, mitä muut valitsevat lautaselleen ja mitä pöydässä keskustellaan. Lapsi ottaa mallia vanhemmista ja sisaruksista niin hyvässä kuin pahassa. Lasta kannattaa rohkaista ja kehua, kun hän opettelee uusia makuja ja tapoja. Ruokailu on tärkeä perheen yhdessäolon hetki. Säännölliset ateriat tuttuine juttuineen tuntuvat lapsesta hyviltä ja tuovat turvallisuuden tunteen. Oma istumapaikka ja omat ruokailuvälineet ovat lapselle mieleen. Ruokahetki on hyvä rauhoittaa hälinältä: televisio suljetaan aterian ajaksi ja lelut jätetään leikkipaikalle. Ruokailutilanne on lapselle uusi, ja hän opettelee kaikilla aisteillaan. Ateriahetket eivät tämän vuoksi ole aina siistejä. Aikaakin vierähtää, kun lapsi tutustuu uusiin ruokalajeihin. Vanhemmalta vaaditaan kärsivällisyyttä: lapsi tarvitsee aikaa oppia ja yrittää. 4 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

5 Pikku apulainen osallistuu mielellään ruokatouhuihin. Ota lapsi kaveriksesi purkamaan kauppakasseja, kattamaan pöytää ja pyörittelemään sämpylöitä. Muistathan kehua ja kiittää lasta avusta! Ateriarytmi turvaa kasvun ja kehityksen Touhukas taapero tarvitsee kasvuunsa ja kehitykseensä energiaa ja ravintoaineita, joita hän saa terveellisestä ja monipuolisesta ruoasta. Vanhempi vastaa paitsi lautasen sisällöstä myös siitä, että lapsi saa ruokaa tarpeeksi usein. Lapsi päättää itse annoksen koon. Hän tietää parhaiten, koska vatsa on täynnä: lautaselle saa jäädä ruokaa. Pienten valintojen teko kasvattaa lapsen itsetuntoa. Hän voi vaikka valita, ottaako aterialla vaaleaa vai tummaa leipää. Pieneen vatsaan mahtuu kerralla vain vähän, ja siksi lapsi tarvitsee päivän aikana useita pieniä ja pari suurempaa, lämmintä ateriaa. Pienet, terveelliset välipalat, kuten kuoritut kasvis- tai hedelmäpalat tai rasvaton jogurtti ja marjat, estävät ateriavälien venymisen liian pitkiksi. Kun ateriarytmi on säännöllinen, aterioiden välissä ei tule tarvetta napostella. Säännölliset ruoka-ajat pitävät painon normaalina ja suojaavat hampaita. Jos ateriarytmi on arkena kunnossa, satunnaiset juhlapäivät ja -herkut eivät kaada hyviä tottumuksia. Makeiden ja suolaisten herkkujen maistelu kannattaa kuitenkin aloittaa mahdollisimman myöhään. Lapset pitävät luontaisesti makeasta, mutta herkut vievät tilaa kunnon ruoalta, ovat hampaille haitallisia ja altistavat ylipainolle. Vanhempien on hyvä tehdä herkkuhetkiin yhteiset pelisäännöt. Kannattaa muistaa, että ruoan ei pitäisi koskaan olla lapselle palkkio, lohtu eikä rangaistus. Lapsi ei osaa parina ensimmäisenä vuotenaan kaivata herkkuja, ellei häntä totuteta niihin. Vanhemman kannattaa tarkistaa omat herkuttelutottumuksensa ja miettiä, mitä haluaa niistä lapselleen opettaa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 5

6 Ruokahalu vaihtelee: toisille maistuu, toisille vain toisinaan. Lapsi voi syödä osan päivän aterioista päivähoidossa. Päivähoidon ateriat kattavat lapsen ravinnontarpeesta vain osan, loppuosa tulee saada kotona. Ruoan laadusta, kuten esimerkiksi sen vähäsuolaisuudesta voi keskustella päivähoidon henkilökunnan kanssa. Yhteistyö ja keskustelu vanhempien ja henkilökunnan välillä kannattaa, jotta koti ja päivähoito ovat suunnilleen samoilla linjoilla lapsen ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Lapsen kanssa kannattaa keskustella päivän syömisistä: maistuiko ruoka, mitä söit? Lapsen makumaailma saattaa laajentua päiväkodissa, ja arka lapsi saattaa rohkaistua maistelemaan uusia makuja toisten esimerkistä. Ruokahalu oikuttelee Ruokahalu vaihtelee: toisille maistuu, toisille vain toisinaan. Tilapäisestä syömättömyydestä ei tarvitse huolestua. Lasta ei saa pakottaa syömään, hän syö yleensä tarpeensa mukaisesti. Jos lapselta jää yksi ateria väliin, seuraavalla hänellä on yleensä jo nälkä kunhan hän ei saa napostella aterioiden välissä. Jos lapsi on useita peräkkäisiä päiviä syömättä, on syytä ottaa yhteys neuvolaan. Lapsi on usein ennakkoluuloinen uusia ruokalajeja kohtaan. Kannusta ja rohkaise häntä maistamaan kaikkea uutta. Sovi, että maistaminen riittää, mitään ei ole pakko syödä kokonaan. Uuteen makuun tottuminen saattaa vaatia jopa maistamiskertaa. Kehusi ja esimerkkisi rohkaisevat lasta kokeilemaan uusia makuja. Ethän tyrkytä, jos lapsi kieltäytyy itsepintaisesti syömästä jotain ruokaa. Kokeilun voi uusia joskus myöhemmin. Koko perhe syö terveellisesti Lapsi saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet monipuolisesta ruoasta D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisä tarvitaan joka päivä 18 ikävuoteen saakka. Ateriat ovat ravitsemuksellisesti hyviä, kun ruoka-aineet sisältävät vain vähän kovaa rasvaa, suolaa ja sokeria ja lautasella on paljon kasviksia. 6 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

7 Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian koko perheelle. Lautasesta puolet täytetään kasviksilla, salaateilla tai raasteilla. Neljännes lautasen sisällöstä koostuu perunasta, pastasta tai riisistä, ja toinen neljännes vähäsuolaisesta ja -rasvaisesta liha-, kala- tai kanaruoasta tai palkokasveista. Rasvaton maito tai piimä ja rasiamargariinilla voideltu runsaasti kuitua sisältävä leipä täydentävät aterian. Lautasmalli auttaa kokoamaan terveellisen ja monipuolisen aterian koko perheelle, syöjien annoskoot vain vaihtelevat. Lapsi pitää yksinkertaisista ruoista, joissa raaka-aineet erottuvat toisistaan esimerkiksi omina lohkoinaan. Omenalohkot sopivat välipalaksi, banaaniviipaleet aamupuurolle ja porkkanasuikaleet lounaalle. Lapselle tarjottavien viljavalmisteiden on hyvä olla täysjyvää. Kasvikset ja täysjyvävalmisteet, kuten täysjyväleivät ja -puurot sisältävät runsaasti kuituja ja monipuolisesti ravintoaineita. Terveellinen ruokavalio sisältää pehmeitä rasvoja. Pehmeät rasvat sisältävät kasvulle ja kehitykselle välttämättömiä rasvaliukoisia vitamiineja ja rasvahappoja. Lapsen ruokavaliossa on riittävästi pehmeää rasvaa, kun leivän päälle, puuroon tai ruoan joukkoon lisätään päivittäin prosenttista rasiamargariinia tai öljyä. Kovia, elimistölle haitallisia rasvoja tulisi karsia ruoasta. Kun kaupasta valitsee vähärasvaisia, rasvattomia tai kasvirasvaa sisältäviä tuotteita, kovan rasvan osuus ruokavaliossa vähenee. Lapsi on ensimmäisenä elinvuotenaan tottunut suolattomaan ruokaan, eikä lisättyä suolaa tarvita jatkossakaan. Monista päivittäin käytettävistä ruoka-aineista voi kertyä yllättävän paljon suolaa. Leivät, juustot, leikkeleet ja valmisruoat kannattaa valita vähäsuolaisina. Lapselle hyvä Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 7

8 ruokavalio on hyväksi koko perheelle. Vesi on lapselle paras janojuoma, rasvaton maito tai piimä sopiva ruokajuoma. Maidon rasva on kovaa, elimistölle haitallista rasvaa ja siksi maitotuotteet olisi hyvä valita rasvattomina tai vähärasvaisina. Yhteensä kolme neljä lasillista maitoa, piimää, jogurttia, rahkaa tai viiliä päivässä riittää turvaamaan kalsiumin saannin. Mehut ja limsat on hyvä jättää herkkuhetkiin. Sydänmerkki ohjaa hyviin valintoihin ruokakaupassa. Löydät sen avulla vaivattomasti eri tuoteryhmistä muita vähemmän suolaa, rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet. Merkistä on apua terveellisen ruokavalion koostamisessa. Tarjoa terveellistä koko perheelle kasviksia joka aterialla viljatuotteet täysjyväisinä (kuitua yli 6 g/100 g) vähärasvaista lihaa kalaa pari kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen janojuomaksi vettä, ruokajuomaksi rasvaton maito tai piimä leivälle rasiamargariinia (rasvaa %), ruoanvalmistukseen rypsi- tai muita kasviöljyjä tai pullomargariinia ja salaattiin öljypitoista salaatinkastiketta vähäsuolaisia tuotteita ostoskoriin Vältä arkena kovaa rasvaa sisältäviä tuotteita, joita ovat rasvainen maito, juusto, jäätelö, makkara, voi ja voi-kasviöljyseokset, leivonnaiset ja pikaruoat. makeita välipaloja, kuten paljon sokeria sisältäviä jogurtteja, vanukkaita, muroja tai mehuja harkiten makeita ja suolaisia herkkuja sekä pikaruokaa vain satunnaisesti 8 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

9 Valitse vähäsuolaista Suolan määrä on merkitty elintarvikepakkauksiin suolaprosenttina (%) tai natriumina (Na). Natriumin saa muutettua suolaksi, kun sen kertoo luvulla 2,5. Vähäsuolaisuuden raja vaihtelee tuoteryhmittäin. Prosenttiluku kertoo, paljonko vähäsuolaisessa tuotteessa saa enimmillään olla suolaa. Leivät ja leivonnaiset 0,7 % Näkkileivät 1,2 % Aamiaismurot ja -hiutaleet 1,0 % Leikkele- ja ruokamakkarat 1,5 % Täyslihaleikkeleet 1,7 % Juustot 1,0 % Valmisateriat ja -kastikkeet 0,7 % Liha-, kala- ja kasvisruokavalmisteet 0,9 % Lapselle hyvä ruokavalio on hyväksi koko perheelle. Karsi kovaa rasvaa, kerää ostoskoriin maito ja piimä rasvattomina jogurtti, rahka ja viili alle 1 % rasvaa juusto alle 17 % rasvaa kermat ja muut ruoanvalmistustuotteet alle 7 % rasvaa lihaleikkeleet alle 4 % rasvaa valmisruoat alle 5 % rasvaa Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 9

10 Lapsen on hyvä antaa liikkua vapaasti, mutta valvottuna, ei kuitenkaan liikaa varoitellen. Pikkulapsi liikkuu Lapsi on luotu liikkumaan Lapsi on kiinnostunut ympäristöstään ja läheisistään, mikä houkuttelee hänet liikkeelle. Hän oppii uutta vanhempiensa tai sisarustensa mallista ja toistamalla uusia liikkeitä. Lapsi ei tarvitse omaa valmennusohjelmaa riittää, kun vanhemmat kannustavat häntä touhuamaan ja liikkumaan kotona. Vanhemman tehtävänä on huolehtia, että lapsella on joka päivä aikaa ja tilaa temmeltää turvallisessa ympäristössä myös yhdessä perheen kanssa. Lapsen on annettava oivaltaa uusia liikuntataitoja omassa tahdissaan. Häntä ei saa verrata muihin lapsiin, sillä jokainen kehittyy omaa tahtiaan. 2 3-vuotiaan mielikuvitus on rajaton. Lapsi turhautuu ja suuttuu usein, kun 10 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

11 liikkuminen ei suju siten kuin hän kuvitteli. Lasta ei silti kannata aina auttaa ja tehdä asioita hänen puolestaan. Lapsi itsenäistyy pikkuhiljaa myös liikunnallisesti, joten hänen on saatava kokeilla ja harjoitella taitojaan ilman vanhempien liiallista apua. Tahtoo oppia tänään! Kun uusien asioiden opettelu ei suju kuin tanssi, rauhoittele lasta. Kerro hänelle, ettei hän ole ainoa, jolle uuden asian opettelu on vaikeaa. Oppimista auttaa, kun lapsi keskittyy hetkeksi muuhun tekemiseen ja jättää taidon hautumaan. Lapsi nauttii huomiosta Lapsi oppii kävelemään noin vuoden ikäisenä. Kävely on alussa epävarmaa. Lapsi kaatuilee ja kaipaa muksahdustensa jälkeen lohdutusta. Vaikka lapsi osaa jo kävellä, hän välillä konttaa. Hän esittelee mielellään oppimiaan liikuntataitoja ja nauttii saamastaan huomiosta. Kun kävely alkaa sujua, uteliaisuus ympäristöä kohtaan kasvaa. Portaat kiinnostavat: lapsi konttaa ne ensin ylös tai saattaa jumiutua yrityksessään puoleen väliin. Alastulo voi tuntua niin vaikealta, että lapsi tarvitsee apua. Lapsen on hyvä antaa liikkua vapaasti, mutta valvottuna, ei kuitenkaan liikaa varoitellen. Ellei puolitoistavuotias vielä kävele, asiasta kannattaa kertoa neuvolassa. Ulkona on kavereita 2 3-vuotias nauttii ulkotouhuista ja vauhdikkaista leikeistä, kuten hypyistä ja pallo- ja juoksuleikeistä. Matkimisleikit, kuten Seuraa johtajaa -leikki, helpot mailapelit ja hippa, viihdyttävät koko perhettä. Parivuotias on jo melkoisen taitava menijä, mutta hän tarvitsee yhä toisinaan vanhemman apua. Pystyssä pysyminen liukkaalla pihalla ja kiipeilytelineeltä laskeutuminen vaativat monesti aikuista. Kolmevuotias osaa jo ajaa kolmipyöräisellä: jarruttaminen ja pysähtyminen ovat pienelle pyöräilijälle tärkeitä taitoja ja kypärä tärkeä varuste myös silloin, kun lapsi on toisen kyydissä. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 11

12 Ulkona riittää aina tekemistä, mutta myös vaaroja. Lasta ei kannata houkutella sellaisiin tilanteisiin, jotka pelottavat häntä. Esimerkiksi kiipeileminen on monesta muksusta mukavaa, mutta kaikki eivät pidä korkeista paikoista. Uusien liikuntataitojen oppimisen pitäisi olla hauskaa, kaukana totisesta touhusta. Kun lapsi leikkii ikätovereidensa kanssa, hän liikkuu huomaamatta. Hän juoksee joka paikkaan: elämä on suuri seikkailu ja tutkittavaa riittää! Kun lapsi saa liikkua uteliaana ilman turhia rajoituksia, hän oppii luonnostaan liikunnallisen elämäntavan. Liikkuvasta lapsesta kasvaa liikunnallinen aikuinen. Pelataan, leikitään ja liikutaan yhdessä Lapselle kannattaa antaa mahdollisuus liikkumiseen aina, kun se on mahdollista ja nostaa hänet rattaista omille jaloilleen. Lapsi otetaan pienestä pitäen mukaan perheen yhteisiin liikuntahetkiin, luontopoluille, metsään ja uimahalliin vaikka ohjattuun perheuintiin. Urheiluseuroilla ja yksityisillä liikuntakeskuksilla on vanhempi-lapsiryhmiä 1 3-vuotiaille. Noin kolmevuotias voi jo jäädä ryhmään toisten lasten kanssa, mutta vain jos hän itse haluaa. Jos lapsi käy päivähoidossa kodin lähellä, hän voi kulkea osan matkasta omin jaloin ei välttämättä joka päivä, mutta silloin kun se perheen aikataulujen puolesta onnistuu. Ulkoilu on osa päivähoidon rutiineja. Kysy henkilökunnalta vinkkejä lapsen liikuntaan kotipihalla. Lapsi kertoo leikeistä myös itse, kunhan muistat kysyä. Tutustu myös: Liikkuvasta lapsesta kasvaa liikunnallinen aikuinen. 12 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

13 Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Pikkulapsi nukkuu Taapero tarvitsee paljon unta Taaperoikäinen tarvitsee noin tuntia unta vuorokaudessa. Yleensä yksivuotias nukkuu vielä kahdet päiväunet, mutta vähitellen niistä toiset jäävät pois. Jokaisella lapsella on omat yksilölliset tapansa, jotka vanhemmat tuntevat parhaiten. Toinen tulee toimeen pienestä pitäen vähemmällä unella kuin toinen, ja toinen on aamu-, toinen iltavirkku. Lapsi saa unesta virtaa leikkiä ja puuhata, mutta hän tarvitsee unta myös kasvuunsa ja kehitykseensä. Unen aikana erittyy kasvuhormonia. Aivot tarvitsevat unta palautuakseen valveillaolon virikkeistä. Unen aikana uudet, opitut asiat painuvat mieleen. Hyvin nukutun yön jälkeen lapsi on yleensä hyväntuulinen. Säännöllinen päivärytmi tuo hyvän unen Suunnilleen samaan aikaan toistuvat ruokailut, ulkoilut ja päivälepo rytmittävät lapsen päivää. Säännöllinen päivärytmi auttaa lasta ennakoimaan tulevia tapahtumia eikä esimerkiksi päivälevolle meno aiheuta kränää. Pikkulapsi tarvitsee päivälevon, jotta hän jaksaisi touhuta iltapäivän virkeänä. Jos uni päivällä jää tulematta, lapsen olisi hyvä viettää muuten rauhallinen lepohetki, vaikka loikoilla sängyllä. Jos päivälepo jää väliin, lapsi käy alkuillasta ylikierroksilla, ja illalla nukkumaanmeno saattaa olla vaikeaa. Nukkumaanmenoa helpottaa, kun vuoteeseen mennään aina samaan aikaan, myös viikonloppuisin. Pikkulapsi nukkuu tarpeeseensa, joten häntä ei voi nukuttaa väkisin eikä myöskään yli tarpeensa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 13

14 Päivällä touhutaan, yöllä nukutaan Kun puuhat, leikit ja seurustelu täyttävät pienen päivän, illalla väsyttää. Nukkumaan siirtyminen suoraan vilkkaasta leikistä on mahdotonta, joten kerro lapselle ajoissa lähestyvästä nukkuma-ajasta. Anna lapsen lopetella leikkinsä rauhassa. Hyvä olisi, jos koti rauhoittuisi illan tullen. Iltarituaalit valmistelevat uneen Iltarituaalit auttavat lasta nukahtamaan. Illasta toiseen samanlaisina toistuvat iltatoimet, pesut, iltapala ja nukahtamisrutiinit lisäävät lapsen turvallisuudentunnetta ja rauhoittavat yöunille. Iltasatu, -laulu ja -rukous, rauhallisen musiikin kuuntelu ja silittelyt ja suukottelut tyynnyttävät lapsen uneen. Monet lapset haluavat lisäksi vierelleen unilelun tai -rievun turvaksi. Jokaisella lapsella on omat, kokeilujen kautta löytyvät nukahtamistavat. Parivuotiaana nukkumaanmeno voi muuttua rajojen koetteluksi. Lapsi ei vielä pysty päättämään nukkumaanmenoajastaan. Se on vanhemman tehtävä. Iltatoimet kannattaa aloittaa ajoissa, ennen kuin lapsi on liian väsynyt. Vanhemman määrätietoisuus, johdonmukaisuus ja lempeä rauhallisuus luovat turvallisen ilmapiirin ja auttavat lasta uneen. Oma sänky on paras Lapsi tarvitsee rauhallisen nukkumapaikan ja oman sängyn. Yli yksivuotias voi jo nukkua eri huoneessa kuin vanhempansa. Usein lapset nukkuvat parhaiten, kun ovi on raollaan ja kodin äänet kantautuvat makuuhuoneeseen. Himmeä yövalo lisää usein turvan tunnetta. 14 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

15 Lapsi ei vielä pysty päättämään nukkumaanmenoajastaan. Se on vanhemman tehtävä. Anna lapsen nukahtaa pääsääntöisesti samaan paikkaan, jossa haluat, että hän myös herää. Jos lapsi herää kesken unien ja huomaa olevansa tutussa ja turvallisessa paikassa, hänen on helppo vaipua takaisin uneen. Kun syliin tai vanhempansa viereen nukahtanut lapsi herää eri paikassa, hän usein haluaa nukahtamispaikkaansa. Rauhoittele yöllä herännyt lapsi vähäeleisesti. Lapsi huomaa, että yöllä nukutaan ja päivällä leikitään ja seurustellaan. Uni takkuilee Toisinaan uni takkuilee. Päivähoidon alku, uuden sisaruksen syntymä, sairaus, muutto tai muu lapsen elämään vaikuttava muutos voivat aiheuttaa yöllisiä heräämisiä ja nukahtamisvaikeuksia. Myös lapsen normaaliin kehitykseen kuuluvat pelot ja laukkaava mielikuvitus saattavat häiritä unta. Univaikeuksien syy on aina selvitettävä. Kun vanhempi huomaa unipulmien taustalla mahdollisesti olevat syyt, syihin on mahdollista vaikuttaa. Sairas lapsi tarvitsee hoivaa, pelokas turvaa ja lohdutusta. Joskus vanhemman on tarpeen pysähtyä tarkastelemaan omaa elämänrytmiään, sen säännöllisyyttä ja omaa jaksamista. Rauhallinen vanhempi saa itkuisen yöherääjän paremmin rauhoittumaan kuin kiukkuinen ja ärtyisä. Ethän jää lapsen uniongelmien kanssa yksin. Hae tukea neuvolasta, kysy tietoa unikouluista. Keskustele tilanteesta toisten vanhempien kanssa voit saada heiltä vinkkejä ja ratkaisuja oman lapsesi unipulmiin. Tutustu myös: Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 15

16 Lapsen ei ole tarpeen saunoa lainkaan, ellei hän halua. Pikkulapsi peseytyy Aikuinen antaa mallin Pienen lapsen kasvot ja peppu pestään päivittäin kädet saippualla aina ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen. Kylpy tai suihku kerran, pari viikossa riittää pienelle. Liian tiheät pesut voivat kuivattaa ihoa. Pihaleikkien lika ja touhuissa tullut hiki suihkutellaan tarvittaessa päivittäin pois. Pikkulapsi ei suihkugeelejä tarvitse, vesi riittää. Hiukset pestään kerran viikossa vedellä tai miedolla lasten sampoolla. Perusvoide on tarpeen, jos lapsen iho on kuiva. Vaikka lapsi pesee jo itse innokkaasti käsiään ja kasvojaan, hän tarvitsee vielä aikuisen apua peseytymisessä. Lapsi ottaa vanhemmasta mallia kaikessa: vanhemman tavat huolehtia puhtaudesta siirtyvät lapselle. Useimmat lapset nauttivat saunan lämmöstä, mutta liian kuumat löylyt eivät sovi pikkulapselle. Lapsi saunoo aina aikuisen seurassa, valvottuna. Lapsen ei ole pakko saunoa lainkaan, ellei hän halua. 16 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

17 Harja viihtyy suussa Kolmevuotiaalla lapsella on yleensä suussaan jo kaikki 20 maitohammasta. Hampaat pestään aamuin illoin pienellä lasten harjalla, johon sipaistaan hiukan lasten fluoritahnaa. Taapero harjoittelee mielellään hammaspesua, mutta vastuu pesusta on edelleen vanhemmilla. Ethän maistele ruokaa lapsen kanssa samalla lusikalla ja siirrä suustasi reikiintymistä aiheuttavia bakteereja lapselle. Vie tuttipullo ja tutti muistolaatikkoon viimeistään, kun lapsi on kaksivuotias: näin ehkäiset hampaiden asentovirheet. Parivuotias voi opetella käyttämään ksylitolia helposti liukenevilla ksylitolipastilleilla. Lapsi luopuu vaipoista Puolentoista kahden vuoden ikäinen lapsi alkaa vähitellen päästä irti vaipoista. Useimmat kolmevuotiaat pärjäävät jo ilman vaippaa. Lapsi oppii parhaiten kuivaksi silloin, kun asiaan ei kiinnitetä liikaa huomiota. Hän oppii ensin tekemään kakan pottaan, pissaamisen hallitsemiseen menee enemmän aikaa. Jotta lapsi pystyisi hallitsemaan virtsarakon ja suolen toimintaa, hermoston toiminnan pitää olla kehittynyt tietylle tasolle. Päiväkuiva lapsi saattaa tarvita vaippaa öisin vielä vuoden, pari. Vahinkoja voi sattua myöhemminkin, Lapsi oppii kuivaksi omaan, yksilölliseen tahtiinsa. Hampaat pestään aamuin illoin pienellä lasten harjalla. mutta ne kannattaa jättää huomiotta. Jotta lapsi selviäisi yöstä kuivana, rakon pitää olla kehittynyt niin suureksi, että sinne mahtuu yön aikana erittyvä virtsamäärä. Lapsi kertoo monesti teoillaan itse, milloin hän on valmis luopumaan vaipoistaan. Aluksi hän saattaa kertoa hädästään vasta, kun pissa tai kakka on jo vaipassa. Vähitellen hän tunnistaa lähenevän tarpeen ja esimerkiksi keskeyttää leikin ja keskittyy kakan tuloon. Noin kolmevuotias kertoo, kun hänellä on hätä ja hänen pitäisi päästä potalle. Lapsi oppii kuivaksi omaan, yksilölliseen tahtiinsa eikä häntä kannata hoputtaa. Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 17

18 Alkuvaiheessa potta jää usein tyhjäksi. Potta tulee tutuksi Lapsi voi totutella pottaan 1,5 2 -vuotiaana. Hän voi istuskella siinä ensin lyhyen aikaa ilman vaippaa. Istuskelu kannattaa ajoittaa ruoan tai unien jälkeen, jolloin lapsella on yleensä hätä. Potalla ei ole kiire eikä lasta kannata painostaa sille. Liika yrittäminen aiheuttaa vain epäonnistumisen tunteen. Alkuvaiheessa potta jää usein tyhjäksi. Onnistumisen hetkellä lasta kannattaa kehua. Kotona siivotaan Lapsi auttaa mielellään aikuista siivouksessa ja laittaa vanhemman kanssa tavaroita paikoilleen. Vastuu lapsen huoneen tai leikkitilan siisteydestä on vielä vanhemmalla. Kaikki viihtyvät puhtaassa kodissa, mutta supersiistiä ei tarvitse olla: pikkulapsiperheessä kannattaa hyväksyä ajoittainen epäjärjestys. Kovin tiukat siisteysvaatimukset kiristävät vain kodin ilmapiiriä. Liika hygieenisyys saattaa myös altistaa allergioille: lapsen vastustuskyky tarvitsee kehittyäkseen sopivissa määrin haasteita. Pikkulapsiperheessä kannattaa hyväksyä ajoittainen epäjärjestys. Kovin tiukat siisteysvaatimukset kiristävät vain kodin ilmapiiriä. 18 Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta

19 Pikkulapsen koti Kotona on turvallista Pieni, utelias tutkimusmatkailija on altis pienille ja isoille kolhuille. Vaaralliset esineet ja aineet, kuten terävät veitset, lääkkeet ja pesuaineet, säilytetään lapsen ulottumattomissa. Lapsi ei itse pysty arvioimaan eikä ennakoimaan touhujensa vaaroja. Aikuisen tehtävänä on sekä valvoa lasta että huolehtia hänen kasvuympäristönsä turvallisuudesta. Vaaran paikat löytyvät, kun lapsen elinympäristöä tarkastellaan taaperon näkökulmasta tekemällä vaikka konttauskierros kotona. Pikkulapsi unohtaa helposti, miksi jotkut asiat ovat kiellettyjä. Sen vuoksi aikuisen on valvottava, että lapsi noudattaa kieltoa. Omasta neuvolasta saa tietoa, kuinka lasten tapaturmia ehkäistään. Muista! Ethän koskaan tee lapselle ruumiillista etkä henkistä väkivaltaa. Pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen on lapselle hyvin traumaattinen kokemus, sillä pieni lapsi kaipaa turvallisuutta ja huolenpitoa, etenkin omilta vanhemmiltaan. Jos tunnet, että voimavarasi on vähissä etkä jaksa lapsen kanssa, hae apua. Puhu läheistesi ja ystäviesi kanssa, ota yhteys omaan neuvolaasi tai terveyskeskukseen. Tärkeintä on, että et jää yksin. Lapsi tutustuu mediaan Lapsi tutustuu mediaan turvallisesti yhdessä aikuisen kanssa. Kiirettä ei ole, sillä alle kolmevuotias ei tarvitse televisiota ja tietokonetta eikä elokuva- tai teatterikäyntiä kovat äänet ja pimeä sali saattavat vain pelottaa lasta. Televisio on paras sulkea, ellei vanhempi ole katsomassa sitä yhdessä lapsen kanssa: lapsille tarkoitetuissa ohjelmissa voi olla pelottavia kohtia. Televisiossa hahmot ovat usein paljon pelottavampia, kuin mitä lapsi itse pystyisi mielessään kuvittelemaan. Toisin kuin televisiossa lapsi pystyy kuvittelemaan luettujen satujen ja kerrottujen tarinoiden hahmot sellaisiksi, että hän pystyy käsittelemään niiden aiheuttamaa pelkoa. Aikuinen voi myös säädellä kertomansa tarinan yksityiskohtia lapsen ikätason ja kehityksen mukaan. Vanhempien tehtävänä on huolehtia, ettei lapsi vietä kaikkea aikaansa median parissa. Taaperolle tulisi tarjota selkeä ja rauhallinen virikeympäristö. Median maailma on usein levoton ja sisältää liiankin voimakkaita elämyksiä. Mediasisältöjen pitää olla lapsen iälle sopivia. Pikkulapsen terveen kehityksen kannalta perheen yhteiset arkiset puuhailut ja leikit ovat korvaamattomia toisin kuin median parissa vietetty aika. Tutustu myös Terveys ja huolenpito 1 3 vuotta 19

20 Terveys ja huolenpito -lehtisissä muistutetaan 0 12-vuotiaan lapsen terveen kasvun ja hyvinvoinnin tekijöistä: monipuolisesta ravinnosta, riittävästä liikunnasta ja unesta, puhtaudesta sekä turvallisuudesta mediakasvatusta unohtamatta.

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

TERVEYS JA HUOLENPITO. 10 12 v. Koululainen

TERVEYS JA HUOLENPITO. 10 12 v. Koululainen TERVEYS JA HUOLENPITO 10 12 v Koululainen Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat: Minna

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen

TERVEYS JA HUOLENPITO. 7 9 v. Pieni koululainen TERVEYS JA HUOLENPITO 7 9 v Pieni koululainen Käsikirjoitus: Annukka Alapappila, TtM, fysioterapeutti Anna Kara, ETK Arja Puska, terveydenhoitaja Toimitus: Virve Järvinen, YTM, toimittaja Asiantuntijat:

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN

Lisätiedot

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus 7.10.2014 Suomalaiset ravitsemussuositukset Päivitetty 2014 Aiemmat 1987, 1998 ja 2005 Tavoite parantaa väestön

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta

Luennon sisältö 2.1.2014 KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014. Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan voimistelijat tammikuu 2014 Johanna Kleemola Luennon sisältö Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta Ateriarytmi Välipalat Urheilullinen elämäntapa

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Leikki-ikäisen lapsen unen tarve Leikki-ikäisen lapsen unen tarve on noin 10 13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä.

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus

Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus 1 Fazer Suomalainen aamu 2014 -tutkimus Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten aamu- ja aamupalatapoja ja -rutiineita. Samalla haluttiin selvittää erityisesti

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavalio

Leikki-ikäisen ruokavalio 2013 Leikki-ikäisen ruokavalio www.nurmijarvi.fi 1 Julkaisija: Terveyspalvelut, Äitiys- ja lastenneuvola Nurmijärven kunta 11/2013 Lapsi opettelee syömään Leikki-ikäinen lapsi syö pääosin samaa ruokaa

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

9.1.2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Lapsuusvaihe Perusasiat arjen ohjenuoriksi: Mitä ruoaksi? Milloin? Entä ne välipalat?

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN?

KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? KUINKA VOIN VANHEMPANA VAIKUTTAA LAPSENI RUOKATOTTUMUKSIIN? ************************************************ Kyllä meidän perheessä pitää syödä lautanen tyhjäksi. Ruokaa ei saa jättää! On aivan luonnollista,

Lisätiedot

SYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen

SYÖMISEN HALLINTA. Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala. 23.10 Anni Martikainen SYÖMISEN HALLINTA Anni Martikainen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hyvinkään sairaala SYÖMISEN HALLINTA Tavoitteena syödä sopiva määrä oikeanlaista ruokaa painonhallinta Vaatii itsesäätelyä ja tahdonvoimaa

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Miten kuljet kouluun?

Miten kuljet kouluun? Miten kuljet kouluun? Autolla. Voisitko tulla muulla tavalla? Kävellen tai pyörällä. Miten vietät välitunnit? Seisoskelen. Mikä saisi sinut liikkumaan? Leikin ja pelaan. Mistä pidät eniten? Mitä teet koulupäivän

Lisätiedot

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Pesäpalloilijan ruokalautanen Ota koppi! Pesäpalloilijan ruokalautanen Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 25.4.2015 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa urheilullista elämäntapaa Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto

Lisätiedot

neuvokas perhe -kuvakansio

neuvokas perhe -kuvakansio neuvokas perhe -kuvakansio 1. Liikkumiseen liittyvät tunteet ja olosuhteet 2. Meidän perheen liikunta arjessa 3. Perheliikunta 4. Kuntoliikunta 5. Liikuntasuositukset ja liikunnan vaikutukset 6. Perheen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kymppiympyrä osana treenaamista

Kymppiympyrä osana treenaamista KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Järvenpään voimistelijat marraskuu 2013 Johanna Kleemola Kymppiympyrä osana treenaamista Tiivistää Terve Urheilija kokonaisuuden eri ulottuvuudet Fyysinen Psyykkinen

Lisätiedot

Leikki-ikäisen ruokavuodet

Leikki-ikäisen ruokavuodet Leikki-ikäisen ruokavuodet Työryhmä: Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM, Suomen Sydänliitto Anna Kara, ETK Kirsi Pietiläinen, dosentti, LT, ETM Toimitus: YTM, toimittaja Virve Järvinen Asiantuntijat:

Lisätiedot

Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät

Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät Terveellinen syöminen vuorotyössä Muista ateriarytmi ja eväät Aamu-, päivä-, ilta- tai yövuoro ja niiden vaihtelut haastavat terveyttä. Elämä on säännöllisen epäsäännöllistä ja elimistö elää jatkuvassa

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE

OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE OPAS 1- VUOTIAAN LAPSEN PERHEELLE 1-vuotias on nopea uuden oppija! 1-vuotias lapsi oppii nopeasti uusia asioita ja pystyy vaikuttamaan entistä enemmän tapahtumiin ja asioihin. Hän tutustuu itseensä, läheisiinsä

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu

21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Ravinto ja liikunta tasapainoon!

Ravinto ja liikunta tasapainoon! Tee viisaita valintoja! Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä Syö täysjyväleipää ja -puuroa Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa

Lisätiedot