Parenteraalinen ravitsemus vuodeosastolla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parenteraalinen ravitsemus vuodeosastolla"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Sanna Hoppu LT, apulaisylilääkäri TAYS, ensiapu Acuta ja tehohoidon vastuualue Tommi Ahonen LT, erikoislääkäri TAYS, tehohoidon vastuualue Anne Kuitunen dosentti, apulaisylilääkäri TAYS, tehohoidon vastuualue Parenteraalinen ravitsemus vuodeosastolla Vuodeosastopotilaan vajaaravitsemus on yleistä. Se altistaa infektioille, lisää hoitojakson kustannuksia ja potilaiden kuolleisuutta. Parenteraalisen ravitsemuksen aloitusta harkitaan noin viikon sairaalahoidon jälkeen, mikäli enteraalinen ravitsemus on vasta-aiheinen tai se ei onnistu. Parenteraalinen ravitsemus annostellaan joko ääreislaskimoon laskimokanyylin kautta tai keskuslaskimokatetrin avulla yläonttolaskimoon. Annostelu tapahtuu teollisesti valmistetuista steriileistä monikammiopusseista. Parenteraalinen ravitsemushoito on yhtä tehokasta kuin enteraalinen ravitsemushoito, mutta siihen liittyy enemmän komplikaatiota ja haittavaikutuksia. Niiden riski kasvaa, mikäli ohjeita ja suosituksia ei noudateta. Vertaisarvioitu VV Ravitsemushoito ja potilaan riittävä energian saanti ovat tärkeitä niin sairauden ehkäisyssä kuin siitä paranemisessa. Kamppaillessamme kansakuntana ylipainoa vastaan unohtuu usein, että pitkäaikainen sairaalahoito on potilaalle vajaaravitsemusriski. Riittämätön ravitsemus aiheuttaa painon laskua, heikentää potilaan toipumista, toimintakykyä ja elämänlaatua (1,2,3,4,5). Vajaaravitsemus pidentää hoitojaksoja ja lisää kuolleisuutta, sairaalahenkilökunnan työmäärää sekä hoidon kustannuksia (1,2,3,4,5). Jopa %:lla kriittisesti sairastuneista potilaista esiintyy erityisesti proteiinien puutosta (1). Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu vanhusten kärsivän vajaaravitsemuksesta niin koti- (6), hoivakoti- (7) kuin erityisesti sairaalaolosuhteissa (8). Riittävä ravintoaineiden saanti on olennaisen tärkeää normaalille solutoiminnalle. Pitkäaikaiseen sairauteen liittyy katabolia ja lisäksi kriittiseen sairauteen myös elimistön yleinen tulehdustila (5). Veressä on mitattavissa suurentuneita kortisoli-, katekoliamiini- ja glukagonipitoisuuksia sekä kudostasolla tulehdusvastetta lisääviä sytokiineja (interleukiini-1, IL-6, IL-8, ja TNF-a) (1,5). Vajaaravitut solut ovat resistenttejä anabolisille tekijöille, kuten insuliinille ja insuliinin kaltaiselle kasvutekijälle (IGF-1) (9). Huono ravitsemustila aiheuttaa hormoni- ja sytokiinitoimintaa, joka lisää glykogenolyysiä ja glukoneogeneesiä, ja edelleen lihasten rappeutumista sekä rasvasolukon hajoamista (5,10). Tällaisella reagoinnilla elimistö pyrkii varmistamaan, että normaalin soluaineenvaihdunnan tarvitsemat ravintoaineet, kuten glukoosi ja välttämättömät amino- ja rasvahapot, ovat saatavilla (1,3,4,5). Ravitsemushoitojen hyöty on kiistaton, sillä ilman ravintoa potilas kuolee. Siitä huolimatta ravitsemussuositukset edelleen perustuvat pääosin asiantuntijoiden mielipiteisiin, eli niiden tieteellinen näyttö puuttuu (1,2,3,11). Enteraalista ravitsemushoitoa pidetään fysiologisena. Se on selvästi halvempaa, ja eläinkokeiden perusteella se ylläpitää paremmin suoliston limakalvon rakennetta ja normaalia toimintaa. Kliinisten tutkimusten perusteella enteraalinen ravitsemushoito vähentää ravitsemukseen liittyvien haittojen, kuten infektioalttiuden tai metabolisten häiriöiden, määrää parenteraaliseen ravitsemukseen verrattuna (1,2,12,13,14). Useimpien potilaiden täydentävä tai täydellinen ravitsemushoito voidaan toteuttaa mahasuolikanavan kautta. Teho-osastolla hoidettavistakin kriittisesti sairaista potilaista valtaosa (85 90 %) saa ravintonsa enteraalisesti (1,2,3). Toisaalta tiedetään, että jos potilaan maha-suolikanava ei toimi normaalisti, enteraalinen ravitsemus on suuri aliravitsemuksen riski (4,15). Erityisen suuri riski on gastroenterologisilla, syöpää sairastavilla ja geriatrisilla potilailla. Osalle potilaista enteraalinen ravitsemus on vasta-aiheinen tai riittämätön, ja potilaille on aloitettava suonensisäinen parenteraalinen ravitsemus (1,3,12). Täydellinen parenteraalinen ravitsemus sisältää vettä, sokereita, aminohappoja ja rasvaa sekä elektrolyyttejä, vitamiineja ja mineraaleja, eli kaikkia niitä ravintoaineita mitä eli- 1097

2 katsaus Kirjallisuutta 1 McClave SA, Martindale RG, Vanek VW ym. Guidelines for the provision and assessment of nutrition support therapy in the adult critically ill patient: Society of Critical Care Medicine (SCCM) and American Society for Parenteral and Enteral Nutrition (ASPEN). J Parenter Enteral Nutr 2009;33: Lochs H, Allison SP, Meier R ym. Introductory to the ESPEN guidelines on enteral nutrition: terminology, definitions and general topics. Clin Nutr 2006;25: Bozzetti F ja Forbes A. The ESPEN clinical practice guidelines on parenteral nutrition: present status and perspectives for future research. Clin Nutr 2009;28: Taulukko 1. mistö energian lähteeksi tarvitsee (1,3). Parenteraalista ravitsemusta voidaan antaa sekä ääreislaskimoon että keskuslaskimoon, mutta tällöin käytettävät ravintovalmisteet eroavat toisistaan lähinnä niin, että ääreislaskimoon tarkoitetuissa valmisteissa on kaikkia aineosia vähemmän tilavuusyksikköä kohden kuin keskuslaskimoon tarkoitetuissa liuoksissa (taulukko 1). Ravitsemustilan arviointi Potilailla, etenkin vanhuksilla, on usein sairaudesta ja toimintakyvyn rajoituksista johtuen heikentynyt ravitsemustila jo vuodeosastohoitoon tullessaan (1,2,3). Ravitsemus on voinut Ääreis- ja keskuslaskimoon tarkoitettujen ravitsemusliuosten sisältö. Aineosa tai ominaisuus Ääreislaskimoon tai keskuslaskimoon annosteltava liuos Ainoastaan keskus laskimoon annosteltava liuos Pussityyppi Kolmikammiopussi Kolmikammiopussi Glukoosikammio 11 %:nen glukoosi ml 19 %:nen glukoosi ml Aminohappo- ja 400 ml 600 ml elektrolyyttikammio Rasvaemulsiokammio 340 ml 400 ml Kokonaistilavuus ml ml Käyttöaika sekoituksesta 24 t kuluessa 24 t kuluessa ph Noin 5,6 Noin 5,6 Osmolaliteetti Noin 830 mosm/kg vettä Noin mosm/kg vettä Osmolariteetti Noin 750 mosmol/l Noin mosmol/l Glukoosia 130 g 200 g Aminohappoja 45 g 68 g Typpeä 7,2 g 10,8 g Rasvaa 68 g 80 g Natrium 43 mmol 64 mmol Kalium 32 mmol 48 mmol Kalsium 2,7 mmol 4 mmol Magnesium 5,3 mmol 8 mmol Kloridi 62 mmol 93 mmol Asetaatti 52 mmol 78 mmol Fosfaatti 14 mmol 20 mmol Sulfaatti 5,3 mmol 8 mmol Vitamiinit ja hivenaineet Lisättävä liuokseen erikseen Lisättävä liuokseen erikseen Energiaa kcal kcal olla niukkaa myös edeltävien diagnostisten tutkimusten, sädehoidon tai toimenpiteiden johdosta (1,2,3). Potilailla saattaa olla ruokahaluttomuutta, syömisongelmia, nielemisvaikeuksia tai oksentelua, jotka vähentävät ravinnonsaantia (1,2,3). Jo yksinomaan makaaminen sängyssä ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus pienentävät lihaskudoksen määrää ja inhiboivat anabolisia vasteita (16). Lääkitys voi myös aiheuttaa lihaskudoksen kataboliaa (kortisoli), vähentää suoliston verenkiertoa (vasopressorit), lisätä virtsan eritystä ja siten elektrolyyttien ja vesiliukoisten vitamiinien menetystä (diureetit). Infektiot, leikkaustraumat ja kaikki muu stressi lisäävät energian kulutusta, proteiinien hajoamista ja ravintoaineiden tarvetta (1,2,3,5,9,17). Nykysuosituksen mukaisesti lääkärin tulisi arvioida potilaskierrolla jokaisen vähintään kolme vuorokautta sairaalassa olevan potilaan ravitsemuksen riittävyys ja tarve. Sekä vajaaravitsemus- että -riskipotilaan ravitsemushoidon suunnittelu olisi tehtävä välittömästi, kun sen tarve havaitaan (1,2,3). Aliravittu potilas on usein väsynyt ja aloitekyvytön. Hänellä on kuiva iho, hauraat kynnet ja hiukset. Ihopoimun paksuudesta voidaan summittaisesti arvioida, onko rasvakudos niukkaa. Potilaan painoindeksi ja ennen kaikkea viime kuukausien painonmuutos kertovat aliravitsemuksesta. Painonmenetys on merkittävä, jos paino on laskenut yli 5 % kuukaudessa tai yli 10 % puolessa vuodessa (1,2,3). Biokemiallisilla määrityksillä on rajallinen hyöty ravitsemustilan arvioinnissa ja seurannassa, mutta niitä voidaan käyttää tiettyjen ravintoaineiden puutosten toteamiseen. Määritysten tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja tulosten tulkinnassa on otettava huomioon, että niihin vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi infektiot, inflammaatio ja nestetasapaino. Proteiinien määritysmenetelmistä käytetään yleisimmin plasman albumiinia ja prealbumiinia, jotka saattavat olla luotettavampia vuodeosastopotilaiden kuin kriittisesti sairaiden potilaiden ravitsemustilan arvioinnissa. Prealbumiinin pitoisuus muuttuu nopeammin kuin albumiinin, koska prealbumiinin puoliintumisaika on lyhyt (3 5 vrk). Sen vuoksi toisinaan määritetään prealbumiini, kun epäillään nopeasti kehittynyttä vajaaravitsemusta. On kuitenkin huomattava, että ravitsemushoidosta riippumatta prealbumiinipitoisuus palautuu viitealueelle vasta tulehduk- 1098

3 tieteessä 4 Villet S, Chiolero RL, Bollmann MD ym. Negative impact of hypocaloric feeding and energy balance on clinical outcome in ICU patients. Clin Nutr 2005;24: Wilmore DW. Catabolic illness: strategies for enhancing recovery. N Engl J Med 1991;325: Nykänen I, Lönnroos E, Kautiainen H ym. Nutritional screening in a population-based cohort of community-dwelling older people. Eur J Public Health. Julkaistu verkossa doi: /eurpub/ cks026 7 Kuikka LK, Salminen S, Ouwehand A ym. Inflammation markers and malnutrition as risk factors for infections and impaired health-related quality of life among older nursing home residents. J Am Med Dir Assoc 2009;10: Suominen MH, Sandelin E, Soini H, Pitkälä KH. How well do nurses recognize malnutrition in elderly patients? Eur J Clin Nutr 2009;63: Cree MG ja Wolfe RR. Postburn trauma insulin resistance and fat metabolism. Am J Physiol Endocrinol Metab 2008;294:E Burnham EL, Moss M, Ziegler TR. Myopathies in critical illness: characterization and nutritional aspects. J Nutr 2005;135:S Heyland DK, Dhaliwal R, Drover JW, Gramlich L, Dodek P, Canadian Critical Care Clinical Practice Guidelines Committee. Canadian clinical practice guidelines for nutrition support in mechanically ventilated, critically ill adult patients. J Parenter Enteral Nutr 2003;27: Heyland DK, MacDonald S, Keefe L, Drover JW. Total parenteral nutrition in the critically ill patient: a metaanalysis. JAMA 1998;280: Zaloga GP. Parenteral nutrition in adult inpatients with functioning gastrointestinal tracts: assessment of outcomes. Lancet 2006;367: Ziegler TR, Evans ME, Fernandez- Estivariz C, Jones DP. Trophic and cytoprotective nutrition for intestinal adaptation, mucosal repair, and barrier function. Annu Rev Nutr 2003;23: De Jonghe B, Appere-De-Vechi C, Fournier M ym. A prospective survey of nutritional support practices in intensive care unit patients: what is prescribed? What is delivered? Crit Care Med 2001;29: Ferrando AA, Paddon-Jones D, Wolfe RR. Bed rest and myopathies. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2006;9: Shaw JH, Wildbore M, Wolfe RR. Whole body protein kinetics in severely septic patients: the response to glucose infusion and total parenteral nutrition. Ann Surg 1987;205: McClave SA, Lowen CC, Kleber MJ ym. Are patients fed appropriately according to their caloric requirements? J Parenter Enteral Nutr 1998;22: sen parannuttua, joten se ei sovellu seurantatutkimukseksi (1). Parenteraalisen ravitsemuksen aiheet ja vasta-aiheet Yleisesti, vaikkakin ilman tutkimusnäyttöä, parenteraalisen ravitsemuksen aiheina pidetään laajaa ohutsuoliresektiota, korkeaa suolifisteliä tai ohutsuoliperforaatiota. Myös vakava ripulitauti tai pahoinvointi, suoliston tukos, mahasuolikanavan vuodot ja verenkierron vajaus ovat tiloja, jolloin kannattaa suosia parenteraalista ravitsemusta enteraalisen sijaan (1). Lisäksi yleisesti hyväksytään parenteraalisen ravitsemuksen aloitusaiheeksi minkä tahansa tilan jatkuminen 3 7 päivää, jos enteraalinen ravitsemus ei ole onnistunut (1,2,3). Parenteraalisen ravitsemuksen vasta-aiheena pidetään toimivaa maha-suolikanavaa, johon ravitsemuksen annostelu onnistuu. Jos on riittävän todennäköistä, että parenteraalista ravitsemusta tarvitaan korkeintaan 5 7 päivää, eikä todeta edeltävää vajaaravitsemusta, parenteraalista ravitsemusta ei tule aloittaa. Myös potilaan liiallinen nestevolyymi on vasta-aihe, tai kun epäillään, ettei potilaan verenkierto kestä suoneen annettavan ravinnon aiheuttamaa nestelisää. Vakava hyperglykemia tai elektrolyyttihäiriöt ovat niin ikään parenteraalisen ravitsemuksen vasta-aiheita (1,2,3,11). Erityisesti hyytymishäiriö- ja immunosupressiopotilaiden keskuslaskimon kanylointiin liittyvät riskit on tiedostettava. Parenteraalisen ravintoliuoksen annostelu Aikuispotilaan energian tarve on yksilöllinen, ja se vaihtelee päivittäin kliinisen tilan ja fyysisen aktiivisuuden mukaan (18,19,20). Sen vuoksi optimaalista energian tarvetta ei voida arvioida tarkasti (1). Lepoaineenvaihdunnan vaatima energiamäärä on sen sijaan mahdollista mitata epäsuoralla kalorimetrialla tai laskea erilaisten laskukaavojen mukaan. Näistä Harris-Benedictin yhtälö on tunnetuin. Siinä lepoaineenvaihdunnan vaatimaa energiamäärää laskettaessa otetaan huomioon potilaan ikä, sukupuoli, paino ja pituus. Nykyisissä suosituksissa potilaan energiantarve määritetään kertomalla lepoaineenvaihdunta 1 1,2:lla (1,2,3). Toinen vaihtoehto on määrittää kokonaisenergiantarve laskemalla kcal painokiloa kohden (1,3). Suositeltu aminohappojen määrä on 1,2 1,5 g painokiloa kohti päivittäin, mikäli maksa ja munuaiset toimivat normaalisti, vaikkakin suurempiakin määriä (2,0 2,5 g/painokilo/päivä) suositellaan erityistilanteissa (1,2,3). Aminohappoja tarvitaan proteiinien ja edelleen kudosten rakennusaineeksi ja uusiutumiseen sekä entsyymien ja hormonien toimintaan. Lisäksi niitä tarvitaan nestetasapainon ja happo-emästasapainon säätelyyn, puolustusjärjestelmän ylläpitoon sekä ravintoaineiden kuljetukseen. Tämä taas edellyttää energian sekä useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden riittävää saantia. Potilaan proteiinin tarpeen arviointi on haasteellista, koska eri sairaudet ja tilanteet vaikuttavat siihen eri tavalla. Vajaaravitsemus ja toipilasvaihe suurentavat proteiinin tarvetta jonkin verran. Korkea kuume, tulehdukset ja leikkaukset sekä suuret luunmurtumat ja palovammat lisäävät proteiinin tarvetta, koska typpeä menetetään suuria määriä, eikä runsaskaan proteiinin saanti (yli 2 g/kg) voi kokonaan estää lihaskatoa (1,2,3,17). Tutkimuksissa on todettu, että kriittisesti sairaiden potilaiden glutamiinin tarve lisääntyy enemmän kuin elimistö itse kykenee sitä tuottamaan (5,11,21). Useat kliiniset tutkimukset osoittavat, että glutamiinilisällä on saavutettu anabolisia vaikutuksia proteiiniaineenvaihdunnassa, vähennetty alttiutta sairaalainfektioille ja parannettu immuunipuolustusta (5,21,22,23,24). Hoitosuositukset eroavat kuitenkin toisistaan siinä, tulisiko glutamiinia annostella rutiinimaisesti osana parenteraalista ravitsemusta vai ei (1,3,25). Suomen teho-osastoilla glutamiinia annostellaan rutiinimaisesti parenteraalisen ravitsemuksen osana, ellei ole syytä vähentää elimistön typpikuormaa esimerkiksi munuaisten vajaatoiminnan takia, mutta vuodeosastoilla tämä ei ole yhtä vakiintunut käytäntö. Rasvan enimmäismäärä suosituksissa vaihtelee 1 1,3 g/kg/vrk (1). Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan kykene osoittamaan perinteisten soijaemulsioiden etuja tai haittoja verrattuna uusimpiin valmisteisiin, joissa soijapapuöljyn lisäksi on käytetty oliiviöljyä tai keskikokoisia triglyseridejä tai korvattu soijaöljy kokonaan kalaöljyllä (26,27,28). Kun parenteraalinen ravitsemus annostellaan perifeerisesti, siihen liittyy merkittävä laskimotulehduksen riski. Annosteltavan ravinteen on oltava vähemmän tiiviissä muodossa, jotta ve- 1099

4 katsaus 19 Reid CL. Poor agreement between continuous measurements of energy expenditure and routinely used prediction equations in intensive care unit patients. Clin Nutr 2007;26: Worrall C, Barbour E, Simpson KN, Delegge M. Comparison of resting energy expenditure prediction meth ods with measured resting energy expenditure in obese, hospitalized adults. J Parenter Enteral Nutr 2009;33: Bongers T, Griffiths RD, McArdle A. Exogenous glutamine: the clinical evidence. Crit Care Med 2007;35:S Déchelotte P, Hasselmann M, Cynober L ym. L-alanyl-L-glutamine dipeptidesupplemented total parenteral nutrition reduces infectious complications and glucose intolerance in critically ill patients: the French controlled, randomized, doubleblind, multicenter study. Crit Care Med 2006;34: Estívariz CF, Griffith DP, Luo M ym. Efficacy of parenteral nutrition supplemented with glutamine dipeptide to decrease hospital infections in critically ill surgical patients. J Parenter Enteral Nutr 2008;32: Wischmeyer PE. Glutamine: role in critical illness and ongoing clinical trials. Curr Opin Gastroenterol 2008;24: Singer P, Berger MM, Van den Berghe G ym. ESPEN guidelines on parenteral nutrition: intensive care. Clin Nutr 2009;28: Wanten GJ ja Calder PC. Immune modulation by parenteral lipid emulsions. Am J Clin Nutr 2007;85: Waitzberg DL, Torrinhas RS, Jacintho TM. New parenteral lipid emulsions for clinical use. J Parenter Enteral Nutr 2006;30: Battistella FD, Widergren JT, Anderson JT ym. A prospective, randomized trial of intravenous fat emulsion administration in trauma victims requiring total parenteral nutrition. J Trauma 1997;43: Mirtallo J, Canada T, Johnson D ym. Safe practices for parenteral nutrition. J Parenter Enteral Nutr 2004;28:S39 70 (Erratum, J Parenter Enteral Nutr 2006;30:177). 30 Griffiths RD. Is parenteral nutrition really that risky in the intensive care unit? Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2004;7: Heidegger C, Romand J, Treggiari MM, Pichard C. Is it now time to promote mixed enteral and parenteral nutrition for the critically ill patient? Intensive Care Med 2007;33: Berger MM ja Chiolero RL. Hypocaloric feeding: pros and cons. Curr Opin Crit Care 2007;13: Wernerman J. Paradigm of early parenteral nutrition support in combination with insufficient enteral nutrition. Curr Opin Clin Nutr Metab Care 2008;11: Plauth M, Cabré E, Campillo B ym. ESPEN guidelines on parenteral nutrition: hepatology. Clin Nutr 2009;28: renkierron kuormitus ei lisäänny eikä ravitsemus jää vähäisemmäksi kuin annosteltaessa ravinto keskuslaskimoon (taulukko 1). Perifeeriset suonet kestävät melko huonosti ravintoliuoksia. Suoniärsytys voi aiheuttaa käytännön ongelmia osastolla ja toistuvia uusintakanylointeja. Suurin osa parenteraalisista ravintoliuoksista on tarkoitettu annosteltavaksi ainoastaan keskuslaskimon kautta. Munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden nesterajoitukset estävät useimmiten perifeerisen annostelun, joten jos näille potilaille aloitetaan parenteraalinen ravitsemus, on keskuslaskimokatetrin asettaminen ja tiiviimmässä muodossa oleva ravintoliuos suositeltavaa (29). Keskuslaskimokateri tulee aina asettaa steriilissä ympäristössä ja hoidon on oltava ammattimaista, jotta parenteraalinen ravitsemus voidaan toteuttaa turvallisesti (1,29,30). Samaan katetriin ei tule annostella mitään muuta, ei lääkkeitäkään (1,30). Käytännössä tätä suositusta on hankala noudattaa ja lääkkeiden antoreitti harkitaan tapauskohtaisesti. Keskuslaskimokatetria, jossa on ihon alle asennettava infuusioportti, ei ole tarkoitettu parenteraalisen ravitsemuksen annosteluun, mutta erityistapauksissa sellaisesta voi olla merkittävä apu potilaan parenteraalisen ravitsemuksen toteuttamisessa. Parenteraalinen ravitsemus annostellaan nykyään teollisesti valmistetuista steriileistä monikammiopusseista (25), joissa ravintoaineiden määrät ja keskinäiset suhteet ovat tarkoin määriteltyjä. Kun monikammiopussi on sekoitettu, liuos tulee käyttää 24 tunnin kuluessa. Jos sekoitettua ravintovalmistetta ei voida annostella heti, se säilyy jonkin aikaa jääkaappilämpötilassa. Annostelun tulee aina tapahtua kontrolloidusti infuusioautomaatin kautta (1,3,29). Ravitsemusliuokset sisältävät aminohappoja, rasvaa ja sokeria (taulukko 1). Parenteraaliseen ravitsemukseen tarkoitetut valmisteet eivät sisällä vitamiineja eivätkä hivenaineita. Ne on lisättävä päivittäin erikseen valmisteisiin. Vesi- ja rasvaliukoisista vitamiineista sekä välttämättömistä hivenaineista on käytettävissä vuorokausitarpeita vastaavia kaupallisia valmisteita. Ravitsemushoidon aloitus ja seuranta Optimaalinen parenteraalisen ravitsemuksen aloitusajankohta on määrittämättä. Tutkimustulokset ovat ristiriitaisia, ja kokeneiden asiantuntijoiden mielipiteet vaihtelevat (1,2,3,30). Kirjallisuudessa on useita parentraalisen ravitsemuksen suosituksia, jotka perustuvat näytönasteeseen ja asiantuntijoiden mielipiteisiin, kuten kotimaiset Käypä hoito -suositukset (1,2,3, 11). Ohjeet eroavat toisistaan parenteraalisen ravitsemuksen aloituksessa. Yhdysvaltalainen ohje on lähellä suomalaista käytäntöä, eli parenteraalisen ravitsemuksen aloitusta harkitaan seitsemäntenä päivänä, mikäli enteraalinen ravitsemus on vasta-aiheinen tai se ei onnistu (1). Eurooppalainen ohjeistus suosittaa sen aloittamista jo kolmantena päivänä (3). Jos potilas on selvästi aliravittu, suositellaan ravitsemushoidon, joko enteraalisen tai parenteraalisen, aloitusta välittömästi (1,2,3). Tutkimusnäyttöä ei ole myöskään siitä, hyötyykö potilas, joka ei siedä täyttä enteraalista ravitsemushoitoa, parenteraalisesti annostellusta täydennyksestä (1,2,3, 31,32,33). Hoito aloitetaan antamalla ensimmäisenä päivänä noin puolet vaaditusta energiamäärästä, ja mikäli hoito on hyvin siedettyä, täyteen annosteluun päästään 2 3 vrk:n kuluessa. Jos potilaan vajaaravitsemustila on erittäin vaikea, annostelu aloitetaan huomattavasti pienemmällä energiamäärällä ja annosta lisätään hitaammin. Vaikeissa tapauksissa lasketaan mahdollisimman tarkasti kalorimäärä, johon vajaaravitun potilaan elimistö on tottunut ennen ravitsemustilan korjauksen aloitusta. Parenteraalista ravitsemusta saavan potilaan seurannan pitää toteutua huolellisesti (taulukko 2) (1,19). Ravitsemushoidon alussa on tarkistettava riittävän tiheästi veren sokeri- ja elektrolyyttipitoisuudet (2 6 kertaa vuorokaudessa), jotta potilaan metabolinen tila pysyy vakaana. Kun tilanne vakiintuu, riittävät harvemmat laboratoriokontrollit. Veren trigyseriditaso tarkistetaan hoitoa aloitettaessa ja ainakin viikoittain tämän jälkeen, erityisesti jos potilaalla on todennettu rasva-aineenvaihdunnan häiriö, maksa- tai munuaissairaus tai haimatulehdus (1,3). Maksan toimintakokeet suositellaan tarkistettavaksi viikoittain (34). Tarvittaessa tulee määrittää myös vitamiini- ja hivenainepitoisuuksia (35,36). Jokaisena päivänä on arvioitava enteraalisen ravitsemushoidon mahdollisuus jo siksikin, että parenteraalisen ravitsemushoidon kustannukset ovat 5 10-kertaiset enteraaliseen verrattuna. Lisäkustannuksia aiheutuu myös labora- 1100

5 tieteessä Taulukko 2. Ravitsemushoidon aloitus ja seuranta. Sairaalaan tullessa Arvioi ravitsemustarve ja ravitsemushoidon kesto Punnitse potilas päivänä Arvioi enteraalisen ravitsemuksen onnistuminen Aloita tarvittaessa parenteraalinen ravitsemus Punnitse potilas päivittäin Kontrolloi laboratoriotutkimukset parenteraalisen ravitsemushoidon aikana seuraavasti: verensokeri: aluksi 2 6 kertaa vuorokaudessa, tilanteen vakiinnuttua päivittäin PVK, Na, K, Krea: aluksi 1 2 kertaa vuorokaudessa, tilanteen vakiinnuttua 2 3 kertaa viikossa ASAT, ALAT, S-Triglyt, Mg, Pi, i-ca Urea: kerran viikossa 35 Ziegler TR. Parenteral nutrition in the critically ill patient. N Engl J Med 2009;361: Bistrian BR ja McCowen KC. Nutritional and metabolic support in the adult intensive care unit: key controversies. Crit Care Med 2006;34: Solomon SM ja Kirby DF. The refeeding syndrome: a review. J Parenter Enteral Nutr 1990;14: Stanga Z, Brunner A, Leuenberger M ym. Nutrition in clinical practice the refeeding syndrome: illustrative cases and guidelines for prevention and treatment. Eur J Clin Nutr 2008;62: Grau T, Bonet A, Rubio M ym. Liver dysfunction associated with artificial nutrition in critically ill patients. Crit Care 2007;11:R Quiñones-Galvan A ja Ferrannini E. Renal effects of insulin in man. J Nephrol 1997;10: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Sanna Hoppu, Tommi Ahonen, Anne Kuitunen: Ei sidonnaisuuksia. toriokokeista, kanylointitarvikkeista ja joissakin yksiköissä tarvittavista ulkopuolisista konsultaatiokuluista, joita turvallinen parenteraalinen ravitsemushoito vaatii. Haittavaikutukset Parenteraalisesta ravitsemuksesta voi olla potilaalle myös haittaa (1,3). Haittavaikutusten riski kasvaa, mikäli ohjeita ja suosituksia ei noudateta. Komplikaatioita syntyy kanyyleista. Perifeerinen kanyyli on altis tulehduksille ja tukkeutumiselle, ja ravintoliuos ärsyttää suonessa. Keskuslaskimokatetrin laittoon liittyy komplikaatioita (ilmarinta, verenvuoto), ja se voi myös tulehtua tai tukkeutua (tromboosi) (3,29). Turvallisinta on pistää keskuslaskimokatetri sisempään kaulalaskimoon, mutta toisaalta sekä sisempi kaulalaskimo että reisilaskimo altistavat potilaan infektiolle useammin kuin solislaskimoon asennettu katetri (29). Potilaat kokevat kaulalle asennetun katetrin usein epämiellyttävämmäksi kuin solislaskimon kautta asennetun katetrin. Myös keskuslaskimoportti, jota ei ole suunniteltu parenteraaliseen ravitsemukseen, on infektioalttiimpi (29). Liikaravitsemus, eli tilanne, jossa ravintoaineita annostellaan yli tarpeen tai pitkään vajaaravitsemuksesta kärsinyt potilas saa liian nopeasti energiaa, ylikuormittaa elintoiminnot ja aiheuttaa potilaalle metabolisia komplikaatioita (1,37,38,39). Oireita ovat nopea painonlisäys, lämpötilan nousu, turvotus, verenkierto- ja hengitysoireet. Hiilihydraattien kiihtynyt metabolia kasvattaa elimistön tiamiinin tarvetta, niin että syntyy suhteellinen tiamiinin puutos tyypillisine oireineen (38). Insuliinilla on natriumin eritystä vähentävää vaikutus (40), ja kun tämä yhdistetään tarpeettoman suureen nesteytykseen ja natriumin annosteluun, saattaa seurauksena olla solunulkoisen nesteen tilavuuden nopea suureneminen (37,38). Toisaalta, jos plasman elektrolyytit laimenevat nopeasti, potilas altistuu sydämen rytmihäiriöille ja sydämen vajatoiminnalle, erityisesti jos potilaalla on aikaisempi sydäntauti (37,38). Kiihtyneen metabolian johdosta syntyy lisääntynyt ventilaation tarve. Muita metabolisia häiriöitä ovat rasvamaksa, hermoston ja lihasten toimintahäiriöt ja immunologiset häiriöt. Seerumin liian pieni fosfaatti- ja kaliumpitoisuus ovat keskeisiä laboratoriolöydöksiä (1,3). Lopuksi Parenteraalinen ravitsemushoito on nykykäsityksen mukaan aivan yhtä tehokasta kuin enteraalinen ravitsemushoito, mutta siihen liittyy edelleen enemmän komplikaatiota ja haittavaikutuksia. Jos vuodeosastolla ryhdytään parenteraaliseen ravitsemushoitoon, tulee se suunnitella tavoitteelliseksi, ennakoida ongelmatilanteita ja seurata potilasta niin hyvin, ettei komplikaatioita tulisi. Jokaisena päivänä on arvioitava siirtyminen enteraaliseen ravitsemukseen. n English summary > in english Parenteral nutrition in a hospital ward 1101

6 english summary Sanna Hoppu M.D., Ph.D., Assistant Chief Physician University Hospital of Tampere, Departments of Emergency and Intensive Care Medicine Tommi Ahonen M.D., Ph.D., Specialist in Anesthesiology and Intensive Care Medicine University Hospital of Tampere, Department of Intensive Care Medicine Anne Kuitunen M.D, Ph.D., Assistant Chief Physician University Hospital of Tampere, Department of Intensive Care Medicine Parenteral nutrition in a hospital ward Background Malnutrition is common among hospitalized patients in Finland. Lack of energy, protein and other crucial nutritional elements has several adverse effects on the patients as well as for the institutions providing care. Enteral nutrition is the primary route for correcting or preventing malnutrition. However, total or supplementary parenteral nutrition is needed if enteral feeding is not possible or is inadequate. Evaluation of nutritional status According to the current guidelines a physician should evaluate the nutritional status of every patient whose hospital stay has lasted three or more days. Significant weight loss (> 5% within a month or > 10 % within six months) as well as loss of appetite and initiative are typical warning signs. Gastrointestinal diseases, diagnostic and therapeutic procedures, and several medications can either cause or lead to malnutrition. Laboratory tests may provide useful information in some cases, but can also be misleading if an acute infection or inflammatory disease or condition is present. Indications and contraindications for parenteral nutrition Conditions of the small intestine including perforation, extensive resection and high fistula as well as severe obstruction, infection or bleeding in the gastrointestinal tract are the general indications for parenteral nutrition. A functional gastrointestinal tract, reasonably short time needed for parenteral nutrition (5 7 days) and neither prior nor present malnutrition contraindicate parenteral nutrition. Risks of volume overload, hyperglycaemia, electrolyte disorders, an existing coagulopathy or immunosuppression have to be taken into consideration before starting parenteral nutrition. Route and dosage of parenteral nutrition Parenteral nutrition can be administered via peripheral or central vein. Multi-chamber bags are almost exclusively used in current hospital wards. Peripherally administered products are less concentrated to avoid vessel irritation and damage. Tables and charts are readily available for checking the recommended dosage for a specific patient. Start and follow up of parenteral nutrition It is unclear when parenteral nutrition should be started and recommendations also vary. In Finland it is common to start parenteral nutrition if enteral nutrition has not produced a desired result within seven days, or immediately if severe malnutrition is diagnosed and enteral feeding is not possible or is inadequate. Careful monitoring of blood glucose and electrolyte levels is necessary when parenteral nutrition is started. At first monitoring 2 to 6 times per day may be needed to avoid metabolic complications but as the patient s condition stabilizes less frequent monitoring is needed. Liver function should be monitored twice a week. Lipid metabolism needs monitoring weekly or more frequently if a liver, kidney, pancreatic or prior lipid metabolism disorder is present. Side effects Infection and venous thrombosis are typical complications caused by venous cannulation. Parenteral nutrition can also cause metabolic, electrolyte, liver, immunological, nervous system and muscle disorders. Overfeeding is also possible especially in severely malnourished patients. Conclusions Parenteral nutrition can be as effective as enteral nutrition. However, parenteral nutrition causes more complications, side effects and costs. If parenteral nutrition has to be started, it should be well planned and the possibility of resuming enteral nutrition carefully considered every day. 1101a

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012

YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN. Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012 YKSINKERTAISIA KEINOJA VAJAARAVITSEMUKSEN TUNNISTAMISEEN Merja JänttiJ ravitsemussuunnittelija / OYS 14.5.2012 MALNUTRITIO = virheellinen ravitsemus, ravitsemushäiri iriö mitattavissa olevia haittavaikutuksia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Aminoplasmal 16 N/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Infuusioneste sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Aminoplasmal 16 N/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Infuusioneste sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aminoplasmal 16 N/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Infuusioneste sisältää: Aminohapot: per 1 ml per 250 ml per 500 ml per 1000 ml

Lisätiedot

20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta

20.10.2015. Sh Miia Sepponen AVH-valvonta. sh Miia Sepponen / AVH-valvonta 20.10.2015 Sh Miia Sepponen AVH-valvonta Tavoitteena on, että jokaiselta potilaalta seulotaan vajaaravitsemuksen riski heti hoitojakson alussa Käytetään NRS-2002 (Nutritional Risk Screening) menetelmää

Lisätiedot

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA

PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PERIOPERATIIVINEN RAVITSEMUSHOITO RAVITSEMUSTERAPEUTIN NÄKÖKULMA PIA NIKANDER LAILL. RAVITSEMUSTERAPEUTTI, TTM HUS, RAVIOLI, KLIININEN RAVITSEMUSTERAPIAYKSIKKÖ SYÖPÄTAUTIEN KLINIKKA POTILAAN MATKA LEIKKAUKSEEN

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä

Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Operatiivinen tulosalue, OYS 25.09.2014 Ravitsemuskoulutus SEINÄJOKI Ravitsemushoidon erityiskysymyksiä Seminaarin painotus:

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

PARENTERAALISEN RAVITSE- MUKSEN TOTEUTTAMINEN

PARENTERAALISEN RAVITSE- MUKSEN TOTEUTTAMINEN PARENTERAALISEN RAVITSE- MUKSEN TOTEUTTAMINEN - opas hoitohenkilökunnalle Tiina Konttinen Johanna Landén Mari Vehmasto Opinnäytetyö Elokuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti. Osmolaliteetti: noin 4 000 mosm/kg vettä ph: noin 4 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Kaliumklorid 150 mg/ml infuusiokonsentraatti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Kaliumkloridia sisältää: Kaliumkloridi 150 mg/ml, joka vastaa

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen

Lisätiedot

Potilaan valmistaminen kohtaamaan leikkauskatabolia. Päivi Silvasti, anestesialääkäri, Meilahden sairaalan leikkausosasto

Potilaan valmistaminen kohtaamaan leikkauskatabolia. Päivi Silvasti, anestesialääkäri, Meilahden sairaalan leikkausosasto Potilaan valmistaminen kohtaamaan leikkauskatabolia Päivi Silvasti, anestesialääkäri, Meilahden sairaalan leikkausosasto eli käytännönläheinen esitys siitä, mitä (pienessä) sairaalassa voidaan tehdä Luennon

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä

Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Ravitsemuksen merkitys painehaavan ehkäisyssä Heli Pyrhönen laillistettu ravitsemusterapeutti Mikkelin keskussairaala 5.11.2015 Ennaltaehkäisyn näkökulma Huono ravitsemustila ja puutteellinen ravinnonsaanti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. CLINIMIX N9G15E, infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. CLINIMIX N9G15E, infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLINIMIX, infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT CLINIMIX valmiste on pakattu kaksiosastoiseen muovipussiin. Toisessa osastossa on aminohappoliuosta

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Refeeding oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen

Refeeding oireyhtymä kuvattiin ensimmäisen Katsaus Olavi Ukkola Refeeding oireyhtymä: salakavala yllättäjä aliravitsemuksen hoidossa Refeeding oireyhtymää esiintyy pitkään aliravitsemusta poteneilla oraalisen, enteraalisen tai suonensisäisen lisäravitsemuksen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi.

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Soluvit infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Soluvit-injektiopullo sisältää: Yksi pullo sisältää vaikuttavia aineita:

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glukosel infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glukosel infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Glukosel infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä, liuosta, sisältää: Glukoosimonohydraattia (vastaa 100,0 g glukoosia)

Lisätiedot

Painonhallinta KVK:lla

Painonhallinta KVK:lla Painonhallinta KVK:lla Harri M. Hakkarainen LitM., LK, valmentaja KVK:n problematiikkaa Tehoharjoittelu lisääntyy kovat lajisuoritukset kovat loikat nopeus Tehoharjoittelu kuluttaa aiheuttaa soluvauriota

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS

LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS LASTEN VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA JA PREOPERATIIVINEN RAVITSEMUS VAJAARAVITSEMUSRISKIN SEULONTA ON OSA HUS:N HOITOTYÖN STRATEGIAA Ravitsemushoitosuositus 2010: Vajaaravitsemusriski seulotaan viimeistään

Lisätiedot

LETKURAVITSEMUS VAIHTOEHTONA RAVITSEMUKSEN TOTEUTTAMISEEN. Mari Salminen TYKS, ravitsemusterapiayksikkö

LETKURAVITSEMUS VAIHTOEHTONA RAVITSEMUKSEN TOTEUTTAMISEEN. Mari Salminen TYKS, ravitsemusterapiayksikkö LETKURAVITSEMUS VAIHTOEHTONA RAVITSEMUKSEN TOTEUTTAMISEEN Mari Salminen TYKS, ravitsemusterapiayksikkö Tehostettu ravitsemushoito Tavallinen ruokavalio Ravinnon täydentäminen Kliiniset täydennysravintovalmistetet

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Rehydron Optim jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää: Glukoosi, vedetön 6,75 g Natriumkloridi 1,30 g Natriumsitraatti

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015

Tuotenro 322 Newprint 01/2015. Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Tuotenro 322 Newprint 01/2015 Täydennysravintovalmisteet parantavat jaksamista 2015 Täydennysravintovalmisteet osana ravitsemushoitoa Täydennysravintovalmisteet ovat runsaasti ravintoaineita sisältäviä,

Lisätiedot

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN

VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN VAJAARAVITSEMUKSEN RISKIN TUNNISTAMINEN, HOITO, HOIDON SEURANTA JA TIEDONSIIRTO JATKOHOITOPAIKKAAN Katja Mäkelä Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen laitos Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Physioneal 23.3.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Munuaisten toimintahäiriöitä esiintyy Euroopassa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Hivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä.

Hivenaineiden perustarpeen sekä hiukan lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseen laskimoravitsemuksen yhteydessä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addaven infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Addaven sisältää: 1 ml 1 ampulli (10 ml) Kromikloridi 6 H 2 O 5,33 mikrog

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011

ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 10.11.2011 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja kehittää kotona asuvien ikääntyneiden muistisairaiden

Lisätiedot

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön

Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy potilaan yksilöllisen glukoosi- ja nestetarpeen mukaan.

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus on yksilöllinen ja määräytyy potilaan yksilöllisen glukoosi- ja nestetarpeen mukaan. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Glucos. B. Braun 300 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää: Glukoosimonohydraattia 330 g vastaten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus ja infuusionopeus riippuvat potilaan kyvystä eliminoida infusoitua rasvaa, katso kohta 4.4.

VALMISTEYHTEENVETO. Annostus ja infuusionopeus riippuvat potilaan kyvystä eliminoida infusoitua rasvaa, katso kohta 4.4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SMOFlipid 200 mg/ml infuusioneste, emulsio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 000 ml infuusionestettä sisältää: Soijaöljy, puhdistettu 60,0 g Keskipitkäketjuiset

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos ja

VALMISTEYHTEENVETO. Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos ja 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Kalii chloridum/glucosum B. Braun 1,5 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos Kalii chloridum/glucosum B. Braun 3 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetaan infuusionesteeksi sekoittamalla yhteensopivaan infuusioliuokseen.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetaan infuusionesteeksi sekoittamalla yhteensopivaan infuusioliuokseen. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI DIPEPTIVEN 200 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää: 200 mg N(2)-L-alanyyli-L-glutamiinia, joka vastaa

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten

VALMISTEYHTEENVETO. Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Addex-Magnesiumsulfaatti 246 mg/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml Addex-Magnesiumsulfaatti infuusiokonsentraattia

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Potilaan enteraalisen ravitsemushoidon toteuttaminen kirurgisella valvontaosastolla sairaanhoitajien

Potilaan enteraalisen ravitsemushoidon toteuttaminen kirurgisella valvontaosastolla sairaanhoitajien Satu Lempinen Potilaan enteraalisen ravitsemushoidon toteuttaminen kirurgisella valvontaosastolla sairaanhoitajien kuvaamana Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja AMK Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 750 ml 750 ml Isoleucin. 4.11 g 4.11 g 6.17 g 6.17 g Leucin. 5.48 g 5.48 g 8.22 g 8.22 g Lysin. hydrochlorid. (respond. lysin.

VALMISTEYHTEENVETO. 750 ml 750 ml Isoleucin. 4.11 g 4.11 g 6.17 g 6.17 g Leucin. 5.48 g 5.48 g 8.22 g 8.22 g Lysin. hydrochlorid. (respond. lysin. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nutriflex special infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttavien aineiden määrät 1000 ml:n ja 1500 ml:n pakkauskoossa ennen ja jälkeen

Lisätiedot

Enteraalisen ravitsemuksen suuntaviivat

Enteraalisen ravitsemuksen suuntaviivat Näin hoidan Maaret astrén European Society for linical Nutrition and Metabolism on julkaissut suositukset enteraalisesta ravitsemuksesta. Enteraalisella ravitsemuksella tarkoitetaan lisäravinnon antamista

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila

NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila 1 NutriAction 2011 Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen, ETT merja.suominen@ravitsemuskuntoutus.fi p. 050 584 1995 2 Tiivistelmä Riski vajaaravitsemukselle ja sen haittavaikutuksille lisääntyy

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Diabeettisen ketoasidoosin hoito

Diabeettisen ketoasidoosin hoito Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Lasten parenteraalinen nutritio vastasyntyneisyyskauden jälkeen. LT, lastengastroenterologi Laura Merras-Salmio HYKS Lastenklinikka

Lasten parenteraalinen nutritio vastasyntyneisyyskauden jälkeen. LT, lastengastroenterologi Laura Merras-Salmio HYKS Lastenklinikka Lasten parenteraalinen nutritio vastasyntyneisyyskauden jälkeen LT, lastengastroenterologi Laura Merras-Salmio HYKS Lastenklinikka Turku SULAT 28.1. 2016 Kuka ja mitä? Lastenlääkäri, lastengastroenterologi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glavamin infuusioneste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. 1000 ml infuusionestettä sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Glavamin infuusioneste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. 1000 ml infuusionestettä sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Glavamin infuusioneste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää: Vaikuttava aine Alaniini Arginiini Asparagiinihappo Glutamiinihappo

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai-

OLEMASSA OPTIMI Kemiallinen reaktio tapahtuu sitä nopeammin, mitä enemmän reagoivia ai- 28 P erinnäisesti on ajateltu, että vitamiinien tehtävä on estää puutostauteja. Tälle pohjalle rakentuvat myös nykyiset viralliset ravitsemussuositukset. Ne lähtevät oletuksesta, että elimistö tarvitsee

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Käyttövalmiin infuusionesteen sisältö kammioiden sekoittamisen jälkeen:

VALMISTEYHTEENVETO. Käyttövalmiin infuusionesteen sisältö kammioiden sekoittamisen jälkeen: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NuTRIflex Lipid peri infuusioneste, emulsio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Käyttövalmiin infuusionesteen sisältö kammioiden sekoittamisen jälkeen: Ylemmästä,

Lisätiedot

Urheilijan nesteytys

Urheilijan nesteytys Urheilijan nesteytys Katja Mjøsund LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Orto-Lääkärit,, Helsinki Mehiläinen, Helsinki Paavo Nurmi keskus, Turku ADT, Suomen Suunnistusliitto Nesteytysohjeet Ennen suoritusta

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1200 ml 800 ml Isoleucin. 2.34 g 2.34 g 4.68 g 4.68 g Leucin. 3.13 g 3.13 g 6.26 g 6.26 g Lysin. hydrochlorid. (respond. lysin.

VALMISTEYHTEENVETO. 1200 ml 800 ml Isoleucin. 2.34 g 2.34 g 4.68 g 4.68 g Leucin. 3.13 g 3.13 g 6.26 g 6.26 g Lysin. hydrochlorid. (respond. lysin. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nutriflex peri infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Vaikuttavien aineiden määrät 1000 ml:n ja 2000 ml:n pakkauskoossa ennen ja jälkeen

Lisätiedot

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com

Urheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phybag 9 mg/ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 9 mg natriumkloridia. 100 ml sisältää 15,4 mmol (vastaten 354 mg) natriumia.

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE

E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE E RIPULIVASIKAN LÄÄKITSEMINEN / OHJE ELÄINLÄÄKÄRILLE NESTEHOITO PÄHKINÄNKUORESSA (RAUTALANKAVERSIO): Anna vasikalle nestettä suonensisäisesti noin 1-2 litraa/50 kg Esim. isotoninen NaCl (13,5 g eli ruiskussa

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi 25.9.2014

Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi 25.9.2014 Ravitsemustilan arviointi ja vajaaravitsemustilan diagnosointi 25.9.2014 Helena Orell-Kotikangas, ravitsemusterapeutti Ravioli kliinisen ravitsemusterapian yksikkö, HUS 1 Lääkäri vastaa potilaan ravitsemushoidosta!

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Kabiven Perifer infuusioneste, emulsio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Kabiven Perifer infuusioneste, emulsio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kabiven Perifer infuusioneste, emulsio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Kabiven Perifer -infuusioneste toimitetaan kolmikammiopussissa. Taulukossa on ilmoitettu

Lisätiedot

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Liite II. Tieteelliset johtopäätökset ja niiden perusteet

Liite II. Tieteelliset johtopäätökset ja niiden perusteet Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja niiden perusteet 8 Tieteelliset johtopäätökset ja niiden perusteet Arvioituaan lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitean (PRAC) 5. syyskuuta 2013 päivätyn suosituksen,

Lisätiedot

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?

Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet

Lisätiedot