Puheenjohtajalta Bo Haglund Annele Aarni-Wiklund. Kulttuurikunto hanki hyvä elämä Kirsi Herala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajalta... 3. Bo Haglund... 4. Annele Aarni-Wiklund. Kulttuurikunto hanki hyvä elämä... 6. Kirsi Herala"

Transkriptio

1

2 T ä s s ä n u m e r o s s a Puheenjohtajalta... 3 Bo Haglund Annele Aarni-Wiklund Kulttuurikunto hanki hyvä elämä Kirsi Herala ARS LONGA VITA BONA... 8 Kulttuuri ja ikääntyminen hyvinvointia vanhustyöhön Merja Isotalo Vi måste tro på ett liv före döden! Nina Gran Ajankohtaisia pohjoismaisia yhteistyöhankkeita Anja Syrjä Taiteesta valmiuksia lapsille Marja-Leena Mäkelä Myrsky kohtaa nuoret Anne Mari Rautiainen Kannen kuva: Valoa yössä Bo Haglund Vanha liha vapautuu Mikko Roiha Taiteen paikka 2020 kuka tietää? Merja Isotalo HumanistiUra2008 tapahtuma Humanistit kokoontuivat Vanhalla, Antti Honkanen Anna Pikala ei pelkää haasteita, Minna Huuhka Urapolun alussa, Kaisa Talola Raisa Rauhamaa katsoo maailmaa kulttuurin näkökulmasta, Hanna Hihnala Taiteilijaelämä ja vakaat tulot mahdoton yhtälö?, Juho Jokinen Täsmätutkinto kulttuurituotannon ammattilaisille Auli Jämsänen 10 vuotta tuottajakoulutusta HUMAKissa... 3 Jukka-Pekka Pohjolainen TAKU ja Tokyo yhteistyöhön Taiteiden tutkimuksen laaja kirjo Kaisa Paavolainen, teatteritiede Alina Mänttäri, taidehistoria Anu Tilander Cultural sustainability Inger Birkeland Julkaisija: Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry/ Fackorganisationen för konst- och kultursektorn rf Lehden toimituskunta: päätoimittaja Kirsi Herala p , Susanna Tommila, Noora Herranen, Merja Isotalo, Mauri Lehtovirta, Anne Mari Rautiainen, Laura Tiainen. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisuun tarkoitetuista artikkeleista ja niiden toimitusajoista on sovittava toimituskunnan kanssa. Taitto: Kirsi Herala/Anne Punttila Paino: Painokotka Oy, Kotka ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti TAKU:n lehdessä olevat artikkelit ja niissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä. Ne eivät välttämättä edusta TAKU ry:n virallista kantaa. 4. Pohjoismainen kulttuuripolitiikan tutkimuksen konferenssi Ikkuna saamelaisuuteen Laura Tiainen Mulid tarjoaa markkinahumua ja mystiikkaa Päivi Arvonen East Meets West in Los Angeles Päivi Hoikkala Yhteistyötä rajan yli Minna Kähtävä-Marttinen Jäsensivut Luottamusvaltuutettu Järjestösihteerin turinat Aslak-kuntoutus Yhteystiedot T A K U

3 Puheenjohtajalta Onnea Akavan Erityisalojen puheenjohtajalle! Akavan Erityisalojen liittokokous valitsi marraskuun kokouksessaan liitolle jälleen TAKUlaisen puheenjohtajan. Me TAKUlaiset olemme todella iloisia liittokokouksen valinnasta ja toivotamme Jorma Rihdolle voimia ja onnea hänen puheenjohtajakaudelleen. TAKU on valmis antamaan Jormalle täyden tukensa sekä apua ja asiantuntijuutta kun sitä tarvitaan. Samainen liittokokous valitsi Akavan Erityisaloille myös uuden hallituksen, jaa no ainakin hallituksen. TAKUlle hallituspaikkaa ei taaskaan tullut. AE:n neljänneksi suurimpana järjestönä ja yhtenä nopeimmin kasvavista järjestöistä TAKUlle olisi viimeistään nyt vuonna 2008 kuulunut oma hallituspaikka. Jäsenten edunvalvonta ja vaikuttaminen omassa liitossa on jo pitkään ollut TAKUlla tavoitteena nimenomaan hallitustyöskentelyn kautta. Esiripun takaiseen peliin ei TAKU tälläkään kertaa lähtenyt. Arvostamme rehellisesti avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta ja olemme ylpeitä voidessamme sen sanoa. Kulttuurialalla vaikuttaminen ja sitä kautta myös näkyvyyden lisääminen on yksi niistä keinoista, joilla TAKU voi strategiaansa toteuttaa. Syksy on ollut TAKUn hallitukselle työntäyteinen ja paljon on mietitty suhdetta liittoon ja muihin järjestöihin. Useiden kokousten ja tapaamisten tuloksena hallitus on päättänyt aktiivisesti toimia TAKUn oman strategian mukaisesti. Resurssit on nyt kanavoitava oikein, niin että jokainen jäsen oikeasti saa sen palvelun, josta palkastaan maksaa. Kulttuurin näkyvyyttä on lisättävä ja edunvalvontaa on tehostettava kaikilla sektoreilla. Pienet vastoinkäymiset matkan varrella antavat vain tuulta purjeisiin. Onhan meillä varma visio, jota kohti edetä: TAKU ry on alan keskeinen edunvalvoja ja kulttuurialan yhteiskunnallinen vaikuttaja. TAKU on kulttuurialan toimijoiden henkinen koti. Vi lyckönskar ordförande för Akavas Specialorganisationer Förbundsmötet för Akavas Specialorganisationer valde i november igen en TAKU-medlem till sin ordförande. Det gläder oss och vi önskar Jorma Rihto framgång under hans ordförandeskap. TAKU är färdig att ge Jorma sitt fulla stöd och stå till tjänst med expertis när det behövs. Förbundsmötet valde också den nya styrelsen, nå ja en styrelse i alla fall. TAKU har redan länge, som AE:s fjärde största och snabbast växande organisation, strävat att få ett eget mandat i AE:s styrelse. Detta lyckades inte nu heller. Vi anser att intressebevakningen bäst kan ske genom styrelsearbetet i det egna förbundet. Vi uppskattar öppenhet och rättvisa och ville därför inte ta del i något spel bakom ridån. Hösten har för TAKUs styrelse varit arbetsdryg och vi har en hel del överlagt förhållandet till förbundet och övriga organisationer. TAKUs styrelse har beslutat att aktivt verka enligt sin egen strategi. Resurserna bör kanaliseras rätt, kulturens synbarhet måste öka och intressebevakningen skall effektiveras. Små motgångar ger vind i seglen. Vi skrider mot vår vision: TAKU rf är branschens centrala intressebevakare och kultursektorns samhälleliga attitydskapare. TAKU är hemvisten för alla som är verksamma inom kulturen. Susanna Tommila Kuva: Johannes Wiehn T A K U 3

4 BO HAGLUND vuoden taiteilija ja Luurankoprinsessan isä Teksti ja kuvat: / Text och bilder: Annele Aarni-Wiklund Taku nimitti taiteilija Bo Haglund vuoden 2008 taiteilijaksi. Haglund on lahjakas taiteilija, joka aloitti uransa lavastustaiteen parissa. Hän on tänä päivänä arvostettu taiteilija ja sai mm. kolmen vuoden apurahan. Bo Haglund on Takulehden edellisen numeron kansikuvan, Luurankoprinsessan, luoja ja isä. Maanviljelijän poika, Bo Haglund, kasvoi Porvoon lähistöllä pienessä kylässä. Ystävien luo oli pitkä matka ja ajankuluksi Bo ryhtyi piirtämään. Piirtäminen on osa lapsen kasvua, se tulee luonnostaan ja sitä voi tehdä missä tahansa, kertoo Bo, jonka 6-vuotias poika on myös innokas piirtäjä. Tekniikkaa vai taidetta Piirtämään teknisesti oikein voi oppia kuka tahansa, mutta taiteellisuuteen tarvitaan muutakin kuin tekniikkaa. Mutta taiteellisuutta on vaikea määritellä, sillä taide on sitä mitä ihmiset näkevät ja kokevat. Taidetta ei tarvitse sanoin selittää vaan se puhuttelee itsenään kaikkia ihmisiä eri tavalla, toteaa Haglund. Teoksesta voi pitää tai olla pitämättä, pahinta on, jos katsoja on täysin välinpitämätön ja kylmäkiskoinen. Urbaani metsämies Olen maalaispoika ja viihdyn luonnossa, se on lähellä sydäntäni, sanoo kohta helsinkiläinen, vielä sipoolainen, Bo Haglund. Metsään ja peltojen keskelle voi helpolla piiloutuakin, mutta Haglund sanoo tarvitsevansa luonnon läheisyyttä elämässään. Haglundin Stubbhuvud (Pölkkypää) on miehen karikatyyri, joka tuo miehen metsästä urbaaniin maailmaan; luolamiehestä on väistämättä tullut kaupunkilainen, halusi sitä tai ei. Taiteilijana tarvitsee nykyään myös kaupungin ympärilleen, sillä pienissä kyläyhteisöissä taiteilija usein mielletään kummajaiseksi ja oudoksi, pohtii Haglund. Lavastuksen lumosta taiteilijaksi Taiteen maisteri, Bo Haglund, tiesi jo hyvin nuorena, että hän haluaa työskennellä taiteen parissa. Hän opiskeli lavastusta Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä. Haglund työskenteli lavastustaiteen parissa vuosina niin teatteri- kuin elokuvatuotannoissa. Häntä kiinnostaa teatteripuolella erityisesti experimentaaliset tuotannot. Vaikka Bo Haglund viihtyi erinomaisesti lavastustaiteen parissa, hän halusi enemmän yksilöllisyyttä taiteeseensa Teatteri- ja elokuvamaailmassa toimitaan kollektiivisesti ja viime kädessä ohjaaja tekee lopullisen päätöksen siitä maailmasta, missä kyseinen teos esitetään, kommentoi Haglund päätöstään siirtyä lavastuksen maailmasta taiteilijan, monesti yksinäisellekin, tielle. Luurankoprinsessa Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku nimitti Bo Haglundin vuoden 2008 taiteilijaksi. Haglundin ensimmäinentakulle suunnittelema kansikuva nähtiin edellisessä numerossa, missä Luurankoprinsessan myötä Haglund tuuletti ajatuksiaan suomalaisuudesta EU:ssa. Mietin usein, pitäisikö meidän olla avoimempia Suomena EU:ssa? pohtii Haglund. Luurankoprinsessa syntyi yksinkertaisin vedoin viivapiirroksena. Sen jälkeen Bo skannasi teoksen tietokoneelle ja väritti kuvan. Minulla ei ole sanoja, kätteni työ kuvastaa ajatuksiani, kertoo Haglund tekniikastaan. Taiteilijan vapautta arvostava Bo sanoo piirustustensa ja maalaustensa kuvaavan hänen huomioitaan maailmasta, asioista ja ympäristöstä. Bo Haglundin toinen Taku-teos on nähtävänä tämän lehden kannessa ja luvassa on vielä kaksi kansikuvaa, joita mielenkiinnolla jäämme odottamaan. Galaksinen näyttely tammikuussa Bo Haglundin taidetta on nähtävissä tammikuussa 2009 galleria Heinossa, Helsingissä. Hänen rikas ajatusmaailmansa on nähtävissä teoksissa lentävinä ajatuksina galaksissa ja internetissä 4 T A K U

5 årets konstnär och pappa till Takus nyfödda skelettprinsessa Taku utnämnde konstnären Bo Haglund till årets konstnär Haglund är en begåvad konstnär som började sin karriär inom scenografi n. Så småningom blev han en aktad konstnär som t.o.m. fi ck bidrag för tre år. Han är pappa till vår Skelettprinsessa, som vi presenterade i vårt förra nummer. Nu har vi fått se mera och väntar ännu på mera. Bo Haglund är ursprungligen son till en jordbrukare. Han föddes i Borgå men växte upp i en liten by utanför Borgå. Det fanns inte så många kompisar och han måste fylla upp sin tid med någonting. Detta någonting blev ritning. Bo säger att han kunde när som helst och var som helst. För det mesta tecknade Bo seriebilder, som han fortsatt att teckna ännu under sina vuxna år. Bos sexåriga son går i sin fars steg och har redan tecknat 15 små seriebilder, som handlar mest om robotar, monster och örker. Ritning är en del av ett barns tillväxt; barn tycker om att teckna och det kommer så naturligt, kommenterar Bo. Trots det tycker han att konstundervisningen i skolan, åtminstone när han var ung, var slött. Det värsta var ju, att man måste välja mellan tekniskt handarbete eller konst. Bo valde konst. Teknik vs konst Hur vet man egentligen att man är bra på att teckna? 45-åriga Bo Haglund tycker att ritning är något som vem som helst kan lära sig till en viss punkt. När man lär sig tekniken, kan man teckna. Men när det skall vara Bo Haglund 2000 Master of Arts, Department for Stage Design,UIAH, Finland University of Industrial Arts (UIAH), Department for Stage Design University of Industrial Arts (UIAH), Department for Art Education fråga om att vara konstnärlig, kan man nog tänka sig att det kräver mer än enbart teknik. Vem som är konstnärlig är svårt att säga, för konst är ju det som andra människor ser. Vem som helst av oss kan i och för sig vara konstnärlig. Men alla behöver ju inte tycka om alla slags konst. Konst tilltalar alla på sätt eller annat, säger Bo Haglund. Om någon inte t.ex. tycker om en målning, måste denne kanske fråga sig själv varför det är så. Viktigast är att man tänker, för det värsta är ju nog att man är fullkomligt kallsinnig och ointresserad. Bo Haglund tycker att man inte heller behöver förklara konstverk. Konst talar för sig själv. Urban skogsman Bo Haglund bor nyförtiden i Östersundom. Till slutet av år 2008 är han sibbobo men blir helsingforsare därefter mot sin vilja. Naturen har alltid varit nära hans hjärta, eftersom han är född på landet. Jag är en lantpojke och det sitter i mig, säger han. Skog och åkermark har alltid varit viktiga för mig. Man kan till och med gömma sig i naturen, och behövs då och då. Haglunds karikatyr Stubbhuvud hånar män-roller. Är männen faktiskt så trångsynta som det ser ut? Med sin karikatyr vill Haglund bryta de normer som lagts på männen. Fast naturen är nära grottmannen, har urbana livet kommit och tagit sitt. Även Stubbhuvudena skall ut i det urbana livet. Bo Haglund nämner nog också att han gärna själv bor nära ett urbant samhälle. Han anser att han behöver städer runt om kring sig. En konstnär anses dock ofta vara lite utanför vanligt byliv. Byborna själva kanske tycker att en konstnär är lite konstig. Från scenografi till konst Bo Haglund visste att han skulle jobba med konst i sitt liv. Även om han tog en ovanligt lång rutt för att bli en konstnär. Han studerade nämligen ursprungligen scenografi i Konstindustriella högskolan i Helsingfors. Han har jobbat med scenografi i flera år både i teater- och filmproduktioner under åren Med scenografi har Haglund för det mesta jobbat med Finlandssvenska teatergrupper till exempel Theatre Mars, Svenska teatern och Teater Virus. Han har mest varit intresserad av experimentella teaterproduktioner. Att Bo Haglund studerade scenografi, gjorde att han kanske ansågs vara annorlunda inom konstkretsen. Hans studier hade bara lite och göra med konst. Att göra teaterdekor är väldigt olikt det man menar med konst. Haglund upplevde scenografiyrket som mera underordnade teatertraditioner och praktiska kollektiva lösningar än bildkonsten som baserar sig ett gränsöverskridande skapande och ett individuellt sökande efter nya visuella lösningar och problemställningar. Jag upplevde gränsöverskridandet som problematiskt inom teatervärlden därför att i sista handen är det regissören som gör besluten. Teaterkonst, bildkonst, scenkonst, författarkonst, filmkonst mm. är alla självständiga konstarter i sig. Däremot kan gränsen mellan hantverk och konstverk vara hårfin. Jag respkterar mina scenografkollegor och anser att det är ett oerhört intressant yrke, men jag var tvungen att hitta min egen konstnärliga väg på annat håll. På egen hand, konstaterar Haglund. Europeiska uppskattar konstnärer Bo Haglund tycker om att ha konstutställningar både utomlands och i hemlandet. Han har haft flera utställningar i Europa såsom i Schweiz, Tyskland och Sverige. Bo Haglund märkte när han bodde i ett hus för konstnärer i Schweiz, att européer tycker om att diskutera konst. Finländsk konst har väldigt bra rykte i Europa, säger Haglund och fortsätter: De håller oss konstnärer som en blomma i handen; de är väldigt intresserade av oss; tycker att vi är speciella och vill höra våra åsikter; de vill ha långa diskussioner om konst. Haglund konstaterar även att vi finländare har mycket att lära oss av andra européer. Vi borde vara mera öppna och stolta om oss själva, om vår konst och om vårt land. T A K U 5

6 Skelettprinsessan Taku, fackorganisationen för konstoch kultursektorn r.f, nämnde Bo Haglund till årets konstnär På grund av detta blev det fyra förstasidor i föreningens tidning Den första skapelsen har vi sett i vår tidning Taku nr 3/2008. Takus verksamhetsledare Kirsi Herala med ordföranden Sanna Tommila har gett namnet Skelettprinsessan åt första skapelsen. Haglund berättar att han haft varken arbetsnamn eller porträttnamn för det vad han skapade. Bo Haglund vill nog vanligtvis ta ställning till det han producerar. Men med Skelettprinsessan hade han inte ursprungligen inte haft något message men han ville i alla fall skaka om sina tankar. Han berättar att när han närmare tänkte på saken och på bilden, tänkte han på Finlands framtid; den unga Finland bland de gamla EU-länderna och att hur man trivs i Finland. Haglund funderar också på det att borde vi vara mera öppna i helhet som ett land. Skelettprinsessan är född med enkla drag som streckteckning. Därefter har han skannat teckningen till datorn och färgat bilden. Jag har inte ord, handen skapar mina tankar, säger Haglund. Han säger att han hittar idéerna till sin konst bl.a. från naturen, från omgivningen, från tidningar, böcker och bara med att vandra ute. Sedan jobbar hans hand, som tecknar det vad hans ande har kommit på. Bo respekterar sin artistiska frihet och ritningarna är en del av hans observationer, inte kopior, utan målade och tecknade tankar. Vad kan man säga: Skelettprinsessan med sin krona och den lilla Finlandsflaggan i sin hand har lämnat oss med aptit för mera. Galaxisk utställning i januari Bo Haglund kommer att ha en utställning i galleri Heino i Helsingfors i januari Hans befängda tanke- och kreativrikedom har skapat en konstvärld om flygande tankar i galaxen, Internet och våra identitetsfrågor. På samma utställning har envar möjlighet att bekanta sig med Bo Haglunds intressanta fotspår inom konsten. Jag rekommenderar! Jag hade möjlighet att se några av de målningar som kommer att finnas på utställningen och de väckte en massa med tankar. Kirsi Herala Kulttuurikunto-kampanja on Suomen Kulttuurirahaston, Svenska Kulturfondenin ja Yleisradion valtakunnallinen yhteishanke. Kulttuurikunto-kampanjan tavoitteena on poistaa kulttuurin kokemiseen liittyviä pelkoja ja ennakkoluuloja sekä innostaa uusien lajien kokeiluun. Samalla on tarkoitus saada aikaan myönteisiä kulttuurielämyksiä sekä tehdä kulttuurin käytöstä helppo ja luonteva osa arkea. Kulttuurikunnon kumppaneita ovat kulttuurintarjoajat ja työnantajat sekä opiskelijajärjestöt. Kulttuurikuntoklinikan tavoitteena on tarjota lisää elämäniloa Kulttuurikuntoklinikan ohjelmia on kaikkiaan seitsemän, joista kolme neljä ( mennessä) on jo nähty tv-ruudussa. Lähtökohtana ohjelmasarjalle oli tuottaja Marjaana Mykkäsen ja apulaistuottaja Minna Joenniemen ohjelmakehityshanke. Heiltä oli tilattu kulttuurin terveysvaikutuksia käsittelevä täyteohjelmien sarja, jonka innoituksena toimi mm. Terveyttä Kulttuurista verkosto. Taustalla vaikuttivat myös tutkimukset, jotka olivat paljastaneet ja paljastavat yhä uudelleen, että kulttuuri vaikuttaa paitsi ihmisten mielialaan myös fyysiseen terveyteen. Uumajan yliopistossa tarkastetun väitöskirjan mukaan kulttuurin harrastajat elävät jopa pidempään ja terveempinä kuin kulttuuria harrastamattomat. Ohjelmasarjan pilotista tulikin tilattua pidempi ja vähemmän perinteinen kulttuuriviihdeohjelma, nyt nähtävä Kulttuurikuntoklinikka. Ohjelman tavoitteena on vedota ensisijaisesti sellaisiin ihmisiin, joille kulttuurin kuluttaminen ja kokeminen on vierasta. Marjaana Mykkänen toteaa, että vaikka ohjelman idea on ohjeita ja reseptejä antava (kulttuuri)kuntoklinikka, sen tarkoituksena ei ole terapoida ketään. Ohjelmassa toimitaan ulkoisen vireyden ja moninaisuuden alueella, eikä siinä yritetä mennä ihmisten sisäiseen maailmaan. Tv-ohjelmaan haki mukaan yli 800 kulttuurikuntonsa kohottami- KULTTUURI- KUNTO hanki hyvä elämä sesta kiinnostunutta suomalaista. Hakemusten perusteella laaditusta raportista käy ilmi, miten monenlaisista syistä kulttuurikuntoilu innosti (raporttiin voi tutustua ohjelman nettisivuilla). Kulttuurinkuntoklinikalle valittiin seitsemän eri-ikäistä kulttuurikunnon kohottajaa, joiden kehittymistä ohjelmassa seurataan. Klinikalla psykologin ja kahden taiteilijan muodostama kollegio tekee koehenkilöistä ensin kuntoarvion ja diagnoosin, jonka jälkeen koehenkilöille rakennetaan yksilöllinen kulttuurikuntokuuri. Asiantuntevan kulttuurikollegion muodostavat näyttelijä-laulaja Susanna Haavisto, näyttelijä-muusikko Reino Nordin, joka toimii myös kollegion puheenjohtajana sekä psykoterapeutti, tunneälyn asiantuntija Mikael Saarinen. Kaikki esiintyjät valittiin ohjelmaan koekuvausten kautta. Kritiikkiä ohjelmaa kohtaan on esittänyt mm. Outi Nyytäjä, joka totesi Helsingin Sanomissa Kanavalla palstalla tekijöillä olevan hyvä tahto ja osaaminen, mutta tuloksena on syntynyt tätimäistä touhuamista. Marjaana Mykkänen kuittaa nauraen, että eiköhän meissä kaikissa asu sisällä pieni täti. Hän arvioi eniten kritiikkiä tulleen juuri keski-ikäisiltä naisilta, kun taas miehet ja erityisesti nuoret miehet ovat ottaneet ohjelman erittäin hyvin vastaan. Näin ollen ohjelman voi todeta puhuttelevan juuri sitä kohderyhmää, jota ohjelmalla on tavoiteltukin. 6 T A K U

7 Keitä on jo mukana ja keitä tavoitellaan Tiedon sekä esteettisten ja eettisten kokemusten kaipuu on kova, arvioi Marjaana Mykkänen. Moni aiemmin kulttuuria kuluttanut on unohtunut sohvalle ja toisilla taas ei ole ketään joiden kanssa jakaa kokemuksiaan. Kulttuurikunto tarjoaa uusia alkuja ja jaettuja kokemuksia - myös sukupolvien välille. Kulttuurikunto.fi sivustolta ilmenee, että hankkeessa on mukana myös useita taidelaitoksia. Marjaana Mykkänen kertoo, että taidelaitokset voivat osallistua ohjelmaan tilaamalla Kulttuurikunto suosittelee logon sähköpostilla. Mukaan ilmoittautuneita taidelaitoksia pyydetään etsimään ohjelmistostaan erityisesti joitain suositeltavaksi sopivia kohteita. Mykkänen korostaa, ettei taidelaitoksen koko ohjelmistoa kannata suositella. Sen sijaan ohjelmistosta on hyvä priorisoida jotain erityistä, joka vastaa myös kulttuurikunnon tavoitteita Keskeinen väline kampanjassa on liikuntakortista versioitu kulttuurikuntokortti, johon voi kerätä pisteitä suoritusten, siis kulttuurikokemusten myötä jo puolen tunnin päivittäisestä suorituksesta saa merkinnän. Kortin voi ladata netistä, sitä on jaossa kampanjassa mukana olevissa kulttuurilaitoksissa, ja monet työnantajat ovat ottaneet kortin ja kulttuurikuntoilun idean työhyvinvoinnin edistämisen välineeksi. Toisaalta hankkeen myötä on syntynyt tarve tarjota myös elämyksiä joiden vuoksi ei tarvitse lähteä liikkeelle. Nettisivustolle avattavassa Pysy kotona osiosta voi löytä kulttuuria, jonka kokeminen ei maksa mitään.. Pysy kotona ajattelu perustuu esimerkiksi kirjastojen kokoelmiin sekä Ylen ohjelmatarjontaan, josta voi valita itselle sopivaa katsottavaa ja kuunneltavaa sopivaan aikaan. Esimerkiksi Teeman ohjelmistosta on pyrkimys rakentaa paketteja, jotka tukisivat kulttuurisen kunnon kasvatusta. Kulttuurikuntopäivä pysähdy hetkeksi ja harrasta kulttuuria Uudeksi teemapäiväksi rakennetaan kansallista kulttuurikuntopäivää, jota on tarkoitus viettää itsenäisyyspäivän aattona, perjantaina 5. joulukuuta, nyt ensimmäistä kertaa. Päivän tarkoituksena on muistuttaa itsenäisyyden ja kulttuurin tiiviistä suhteesta: valtiollisen itsenäisyyden rakentuminen edellytti kansallista identiteettiä ja kansallinen identiteetti taas vahvaa kulttuurista omakuvaa. Kansallista, kaikille kuuluvaa kulttuuria on siis luontevaa korostaa juuri itsenäisyyspäivän alla, toteaa Marjaan Mykkänen. Tähän juhlapäivään osallistuvat myös mukana olevat taidelaitokset omilla paikkakunnillaan ja omilla ideoillaan. Lisäksi teemapäivän tavoitteena on, että ihmiset voisivat kokea tai hankkia keskittyneesti taidekokemuksia myös työpaikoillaan tavalla, joka ei normaalina työpäivänä ole mahdollista. Mottona on pysähdy hetkeksi ja harrasta kulttuuria. Miten tästä eteenpäin Kulttuurikunto-kampanjan tukijat Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden ja Yleisradio ovat mahdollistaneet kampanjan luovana prosessina. Tekijöille on annettu riittävästi rahaa, riittävät valtuudet sekä riittävän vapaat kädet, mistä Marjaana Mykkänen kiittää kaikkia osapuolia. Projekti on ollut hyvin toimiva erityisesti matalan byrokratian vuoksi. Kokonaisbudjetti Kulttuurikuntokampanjalle on ollut euroa vuodelle 2008 Tekijöitä on mukana kaikkiaan noin 40, joista päätoimisesti neljä henkilöä. Tällä rahalla on tuotettu markkinoinnin, tapahtumien ja kulttuurikunto.fi: -sivuston lisäksi muun muassa yli kulttuurikuntokorttia jaettavaksi työpaikoilla ja kulttuurilaitoksissa. Kulttuurikuntoklinikan kustannuksista on kokonaisuudessaan vastannut YLE. Kulttuurikunto-kampanjan tavoitteena on, että laaja nettisivusto jää elämään aidosti vuorovaikutteisena ja uusiutuvana, toteaa tuottaja Marjaana Mykkänen. Sivustolle on tarkoitus kehittää toiminto, joka mahdollistaisi osallistujien omien ryhmien muodostamisen. Juuri verkko on omiaan tällaiseen hankkeeseen, koska se on ainut tapa tavoittaa vuorovaikutuksellisesti yksittäiset ihmiset. Marjaana Mykkänen pitää kulttuurikuntoprojektia mielenkiintoisena ja upeana työrupeamana, jota on hauska kehitellä edelleen. Voit tutustua ohjelmasarjaan ja sen nettisivuihin osoitteessa: ulttuurikuntoklinikka. Sivuilla voi myös testata oman kulttuurikuntonsa kuten tuhannet ovat jo tehneet. Kuvaaja Veera Aaltonen/YLE Kuvapalvelu julkaisuoikeus ko. YLE Kulttuurikunto -ohjelmasarjan yhteydessä. T A K U 7

8 Raportti yhteispohjoismaisesta seminaarista Hanasaaressa Paikalla on kaksisataa ihmistä: ohjaaja, aluekulttuurisihteeri, professor, rådgiver, vanhustyön johtaja, museilektor, lähihoitaja, koordinaattori, palvelupäällikkö, opiskelija, työvalmentaja, biträdande rektor ja monta muuta. Heitä yhdistää uteliaisuus ja usko taiteen ja hyvinvoinnin yhteyteen. Hanasaareen on kokoontunut ammattilaisia, jotka haluavat muuttaa toimintatapoja, tässä tapauksessa vanhustyössä. Teksti ja kuvat: Merja Isotalo Käsitteitä ja sisältöjä Ensimmäinen kysymys kuului tässä yhteispohjoismaisessa seminaarissa yksinkertaisesti: mitä terveys on. Vastauksen antoi kirjailija ja kirjallisuuden professori Merete Mazzarella. Hän suhtautui kriittisesti nykyisiin määritelmiin terveydestä. Miten voidaan terveyskeskuksen asiakkaalle sanoa, että teillä on normaali kolesteroli, sellaista ei ole juuri kellään. Kuka määrittelee terveyden hyväksi tai kohtalaiseksi? Medikalisaatio on aiheuttanut muutokset määrittelyssä. Se mikä ennen katsottiin normaaliksi, onkin nyt sairaus, mikä näkyy hyvin esimerkiksi masennusten kohdalla. Lääketeollisuus pitää huolen masennuslääkkeiden kasvavasta myynnistä tehokkaasti. Yhteiskunnassa vallitseva normalisointi ei tapahdu ihmisten ehdoilla. Vanhenemista ei pidetä luonnollisena, vaaditaan aktiivisuutta ja pelätään hoitokustannusten kasvua. Krempat kuuluvat luonnolliseen vanhenemiseen, ei niistä pidä heti mennä lääkäriin. Tämä on sitä, mitä nuorempien sukupolvien on vaikea hyväksyä. Geriatrian dosentti, vanhusten palveluiden johtaja Jaakko Valvanne puhui yksinäisyydestä ristitekijänä hyvinvoinnissa ja eliniän ennusteissa. Vanhustutkimuksen tulokset osoittivat, että sosiaalinen ARS LONGA VITA BONA Kulttuuri ja ikääntyminen hyvinvointia vanhustyöhön aktiivisuus suojaa lääkäriltä, pitkäaikaishoidoilta ja kuolemalta. Taide, liikunta ja elämänhistorian kirjoittaminen vaikutti jo kolmen kuukauden kokeilun aikana siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluja tarvittiin vähemmän. Tanssia ja musiikkia Liike on elämää, sanoi tukholmalainen tanssiterapeutti ja tanssiterapiasta väitellyt Krister Nyström ja konkretisoi sen myös. Hän totesi, että mikä tuntuu kauniilta, se myös näyttää kauniilta, koska se tulee ihmisen sisältä. Nyström nostatti yleisön pystyyn ja jokainen meistä teki kauneimman mahdollisen liikkeen vasemmalla kädellään. Oman itsen käyttäminen on tärkeää jokaiselle, siinä korostuu oman persoonan merkitys. Tanssi voi olla paitsi kohtaaminen, myös oman itsen tunnistamista. Tanssi ja musiikki eivät ole vain tunnetta, vaan ne vaikuttavat ihmiseen myös selkeän fysiologisesti. Kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen todisti monien eri menetelmien osoittavan, että musiikki vaikuttaa aivoihimme. Vaikutukset näkyvät jo sikiövaiheessa, tutkimuksilla on voitu osoittaa, että sikiön mieliäänet ovat musiikki ja puhe. Tottuminen ääniin on alkeellista muistia. Sikiö ja vastasyntyneen pulssi muuttuu musiikin ja liikkeen, kuten tanssin, vaikutuksesta. Musiikki on musiikkia aivoille, kuten Huotilainen totesi. Lapsuusajan musiikkiharrastukset edistävät hyvinvointia koko elämän. Life quality -tutkimuksissa musiikin harrastajat saavat korkeimpia pisteitä ja parhaat pisteet saavat kuorolaulajat, myös ne jotka ovat aloittaneet vasta aikuisina. Aivokuori luonnostaan ohenee vanhetessa, mutta musiikki suojelee. Musiikin tohtori Ava Numminen Sibelius-Akatemiasta jatkoi edellistä teemaa erilaisilla tutkimuksen tuloksilla. Hänen mukaansa musiikki on yhteisyyden väline ja sen terapeuttiset vaikutukset on tunnettu aina. Nuoret käyttävät musiikkia itsesäätelyssä, karaoke toimii suomalaisen yksinäisyyden lieventäjä ja kuorolaulu pidentää ikää. Numminen selventää, että muistisairaita on voitu auttaa, kun musiikki on räätälöity henkilökohtaisesti kunkin omat kokemukset huomioon ottaen. Alzheimer-potilaille on jopa voitu opettaa uusi laulu. Laulamisen on todettu olevan yhteydessä kognitioihin, tunteisiin, vireystilaan, fysiologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin, liikkeiden koordinaatioon ja elämänhallinnan tunteeseen. Samanlaisia kokemuksia oli myös muiden Pohjoismaiden edustajilla. Ruotsalainen musiikki- ja taideterapeutti Birgitta Andersson kannusti vanhusten hoitolaitosten henkilökuntaa miettimään tarkemmin, mikä on asukkaiden suhde musiikkiin. Sen pohjalta pitäisi saada laitoksiin enemmän musiikkia ja vähemmän puhetta. Hänellä on useita esimerkkejä, miten esimerkiksi laulamalla on saatu omiin maailmoihinsa vajonnut vanhus virkistymään tai miten musiikin avulla dementoitunut voi tunnistaa, että nyt on lounaan tai nukkumaanmenon aika. Kuvataidetta ja henkistä esteettömyyttä Lievittääkö taide kipuja? Kuvataiteilija ja biologian tohtori Riggert Munsterhjelm kertoo työpajasta, 8 T A K U

9 jossa lähdettiin liikkeelle potilaiden omista kertomuksista sekä heidän kuvistaan ja kuvauksistaan omasta itsestään. Hän kertoi näiden kokemusten pohjalta, että sanoilla ei voi kertoa samoin kuin kuvilla, tärkeää on värien käyttäminen ja kokeminen oman tilan kuvauksissa, samoin erilaisten symbolien. Kuvat kertovat stressitilasta, toisaalta paikallaan olemisesta, tilasta missä tulee vähiten kipua. Kärsimysmaalaukset eivät auttaneet potilaita, sen sijaan Frida Kahlon taide kyllä. Kysymys on pitkälti terveyden kokemuksesta, jokaisen potilaan omista tuntemuksista. Draamapedagogi ja yhteiskuntatieteiden tohtori Leonie Hohenthal- Antin kertoi Muistojen talosta, joka sijaitsee Kotkassa. Hänen keskeinen viestinsä oli, eläkkeelle jääminen voi hyvässä tapauksessa mahdollistaa ihmisen heittäytymisen häpeämättömään vapaaseen luovuuden tilaan, joka on tuottanut mm. Kutkutus-teatterin. Hän viestitti, että taiteen tekemisestä syntyvä flow vähentää sairauden kokemista, toisaalta passiivinen viihde on aivojen loiseläin. Eläköityneiden ihmisten on mukava olla tekemisissä muidenkin kuin terveydenhuollon henkilöstön kohteena. Elämä on silloin muutakin kuin oireiden, kipujen ja sairauksien summa. Siinä tarvitaan henkistä esteettömyyttä. Elämää ennen kuolemaa Kööpenhaminalaisen vanhustenhoitokodin johtaja Thyra Frank asettui tuoliinsa keskelle näyttämöä ja aloitti tarinoinnin Lotte-kodista, ilman PowerPointia tai muuta rekvisiittaa kuin oma persoonansa. Kun hän tuli johtajaksi, hän kysyi henkilökunnalta, kuka heistä haluaisi tulla Lottekotiin viettämään vanhuuttaan. Ei kukaan halunnut. Thyra Frank päätteli, että jotakin oli pielessä ja se oli korjattava. Hän aloitti prosessin henkilökunnan kanssa, he kirjoittivat ylös ongelmat ja niitä alettiin poistaa yksi kerrallaan. Monta taistelua johtaja kävi kunnan kanssa kaikkien tuntemassa paperisodassa, mutta sai lopulta muutkin uskomaan, että hymy parantaa paremmin kuin pilleri ja toiletit on mukavampia kuin vaipat. Professori Bengt Lundströmillä Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta oli myös tietoa tanskalaisesta elämäntavasta, johon kuuluu tupakka, Gammeldansk ja rasva. Suomalaiset saivat häneltä tunnustusta mm. Pohjois-Karjala -projektista ja hän totesikin, että suomalaiset elävät nykyisin keskimäärin kaksi vuotta kauemmin kuin tanskalaiset. Kysymys kuuluu, kuinka kulttuuria voidaan muuttaa. Professori Lundström pohti myös terveyden ja sairauden käsitteitä, terveellisyyttä (hälsosam) epäterveellisyyttä (ohälsosam) ja elämänlaatua (livskvalitet inte livskvalitet). Hän myös esitti kysymyksen, onko elämä riski vai mahdollisuus. Lundströmin mukaan meillä yliusko siihen, että tiedämme, mikä on oikein. Elämä on kuitenkin suurempi asia kuin terveys ja sairaus. Tästä todisteena saimme nähdä vaikuttavan lyhytelokuvan ilman käsiä ja ilman toista jalkaa syntyneestä Lena Mariasta, joka on laajalti esiintyvä laulaja, keittää itse kahvinsa ja ajaa autoa. Puutarhoja, kohtaamispaikkoja, tietoa Seminaarissa kuultiin myös puutarhaterapiasta, kunnallisista kohtaamispaikoista, verkostoista, vapaaehtoistyöstä ja oman kulttuurin hyödyntämisestä. Lopuksi Skånen alueen kulttuuritoimen Kultur i vården -hankkeen (joka on muuttunut pysyväksi toiminnaksi) osastopäällikkö Christina Cedeborg-Nilsson kertoi hankkeen toiminnoista ja totesi, että toimintaa ja tietoa tarvitaan kaikilla taloilla poliittisista päättäjistä hoitohenkilökuntaan. Tarvitaan myös koulutusta ja tutkimusta sekä laajaa yhteistyötä. Seminaarin tunnelma oli poikkeuksellisen hyvä ja nykyterminologiaa käyttääkseni voimaannuttava. Sieltä puuttuivat asiaa tuntemattomat ja sen vuoksi epäillen tai väheksyen suhtautuvat ihmiset. Keskustelut olivat kannustavia, osallistujilla oli selvä tiedon tarve, kokemusten vaihto oli avartavaa ja jokainen sai varmasti jotakin evästä omaan työhönsä. Krister Nyström nostatti myös yleisön penkeistään tekemään vasemmalla kädellä mahdollisimman kaunista liikettä. Lisätietoja haluavat ottakaa yhteyttä osoitteeseen T A K U 9

10 Raportti yhteispohjoismaisesta seminaarista Hanasaaressa Vi måste tro på ett liv före döden! - Vad är hälsa? frågade professor Merete Mazzarella och såg ut över Hanaholmens föreläsningssal, som var upptagen av nordiska konferensdeltagare till sista plats. - Är det ett labilt tillstånd med dålig prognos? Hon fortsatte själv: - Nej, snarare då ett aktivt och fruktbart engagemang för det som är viktigt i livet, enligt Gadamers definition. Nina Gran specialplanerare, Helsingfors stad kulturcentral Christina Cedeborg-Nilsson, Skåne. Kuva Merja Isotalo. Mazzarella fortsatte sitt spirituella och engagerande inledningsanförande med att konstatera att vårt samhälle skyr sjukdom och åldrande. Men vad händer med oss om vi lever i ett samhälle där man inte ens får vara nedstämd eller svag? I dagens värld försöker man eliminera alla risker i samhället och motarbeta alla svagheter hos samhällsinvånarna. Men då blir resultatet ett beskäftigt och konstlat förhållningssätt till gamla människor och till åldrandet i sig, menar Mazzarella och konstaterar att det måste vara tillåtet att stundom lida av existentiell åksjuka i vår snabba, ytfixerade och föränderliga värld. Till och med ordet gammal uppfattas som fult och omodernt numera. Konferensen Ars longa, vita bona ordnades oktober 2008 på Hanaholmen i Esbo. Arrangörer var huvudstadsregionens fyra städer tillsammans med Folkhälsan och Hanaholmen. Avsikten var att under två dagarnas tid dryfta kulturens roll i äldrevården, i ljuset av ny forskning och nya tvärvetenskapliga och kulturella verksamhetsmetoder. Ett tjugotal inhemska och nordiska forskare, kulturarbetare, vårdexperter och konstnärer bidrog med fö- redrag, verkstäder och inlägg av olika slag. Intressant för publiken var bland annat den nyaste medicinska forskningen som klart påvisar ett samband mellan kulturimpulser och välmående. Hjärnforskarna har under de senaste åren konstaterat att till exempel musik, rörelse och konst förmår aktivera andra hjärnbanor än till exempel vanligt tal. Även dementa personer kan reagera på musik efter att de förlorat talförmågan. Många konstformer lyftes fram under konferensen. Konstnären och biologen Riggert Munsterhjelm lyfte fram bildkonstens betydelse för gestaltandet av symptom och sjukdomar under rubriken Kan bildkonst lindra smärta?. Skådespelaren Jussi Lehtonen ledde en verkstad utgående från sin turnéföreställning med Shakespeares sonetter på äldreboenden och sjukhus. Dansprofessorn Krister Nyström demonstrerade hur dansterapi kan användas i äldreomsorgen. Musikterapeuten Birgitta Andersson väckte förtjusning med sin klarsynta och humoristiska framställning av hur musiken kan användas i demensvården. Hon konstaterade att personalen inom demensvården borde ta sång och rytm som konkreta redskap i det dagliga arbetet och varnade för sinnessvält inom äldrevården. En av de mest uppmärksammade föreläsarna var Thyra Frank, som förestår Lotte-hemmet i Köpenhamn. Hennes tjugoåriga erfarenhet av arbete för gamla människors rätt till ett individuellt och människovärdigt liv på sitt äldreboende konkluderades i den lakoniska frågan: Eftersom vi föds som individer är det väl inte meningen att vi ska dö som kopior? När Frank för två decennier sedan inledde sin bana som chef för Lotte-hemmet frågade hon sin personal ifall de skulle ha lust att själva bo på hemmet. Svaret var nej och det blev utgångspunkten för ett systematiskt och envetet utvecklingsarbete, som har trotsat allt vad onödig byråkrati och kortsiktiga och snäva bestämmelser heter. Idag framstår Lotte-hemmet som ett lysande exempel på ett äldreboende, där respekten för de gamla invånarnas individuella integritet är ledstjärnan. Thyra Frank är en modig person, som ifrågasätter rådande normer och som vågar omprioritera verksamhetsformer och - innehåll. Hennes paroll borde vi alla kunna omfatta: Vi måste tro på ett liv före döden! 10 T A K U

11 Raportti yhteispohjoismaisesta seminaarista Hanasaaressa Ajankohtaisia pohjoismaisia yhteistyöhankkeita työryhmän vetäjä Anja Syrjä 1. Christina Gedeborg-Nilsson esitteli Skånen aluehallinnon ja Kulttuuri-Skånen panostusta pohjoismaiseen yhteistyöhön Kulttuuri ja terveys aihepiirin osalta. He ovat valmiita koordinoimaan pohjoismaisia yhteyksiä kunnes niitä käsittelevä organisaatio järjetetään pysyvästi (www.kfsk.se, 2. Kjell Austin loi yhteenvedon aikaisemmista pohjoismaisista kulttuuri ja terveys seminaareista: Hanasaari (1994), Uppsala (1996), Førde (1998), Uumaja (2000), Oslo (2001) ja Lund (2007). Hän selosti Pohjoismaiden Neuvoston kokoukselle Helsingissä lokakuuta jätettävän kulttuuria ja terveyttä koskevaa jäsenaloittetta. (Ehdotus hyväksyttiin ja lähettiin Pohjoismaiselle Ministerineuvostolle jatkotoimenpiteitä varten.) 3. Eleanor Bodel selosti pohjoismaisen verkkosivujen ja laajan sähköpostilistan ylläpitoa, jota hän on hoitanut vuodesta 2002 lähtien (www. Kulttuuri ja ikääntyminen hyvinvointia vanhustyöhön umea.se/nordisksamverkan). Uumajan kunta suunnittelee uutta pohjoismaista konferenssia syyskuuksi Ruotsin hallituspuolueet ovat perustaneet työryhmän, jonka tehtävänä on seurata kehittämistoimenpiteitä koskien kulttuuri ja terveys kysymysten aihepiiriä. 4. Anja Syrjä kertoi, että Suomessa Taiteen keskustoimikunta ja Suomen Mielenterveysseura / Terveyttä kulttuurista verkosto ovat omalta osaltaan hoitaneet kulttuuri ja terveys kentän kysymyksiä oman työnsä ohella. Ne ovat järjestäneet lukuisia seminaareja koskien kulttuurin vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Opetusministeriö on kutsunut VTT Hanna-Liisa Liikasen valmistelemaan ehdotuksen poikkihallinnolliseksi kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelmaksi vuosille osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. 5. Lars S. Hauge toi esille huolen siitä, että kulttuuri ja terveys kysymyksiä käsiteltäessä taiteilijoiden merkitys jää usein näkymättömiin. Hän peräänkuulutti myös pohjoismaisella kentällä tapahtuvan työn dokumentointia. 6. Karin Amble Trondheimista kertoi kunnan keskeisten poliittisten tahojen antavan täyden tukensa pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Kulttuurin kävelykeppi niminen ohjelmakokonaisuus on saanut huomattavia taloudellisia ja organisatorisia voimavaroja kulttuuri ja terveys -kysymysten edistämiseksi (www.trondheim.kommune. no/seniorkultur). 7. Työryhmä kannatti jatkossa a) kulttuuri- ja terveyskysymysten tuomista keskeisiksi sisällöiksi poliittisella tasolla, b) paikallista ja alueellista pohjoismaista yhteistyön elvyttämistä ja c) pohjoismaisen yhteistyön koordinointia. Taiteesta valmiuksia lapsille Bo Carpelanin runossa melkein kukaan ei lue, paitsi äiti, ja lapsi perässä kadoten ulkomaailmasta. Se on kaukana siitä, ettei osaisi erottaa uneksittua ja nähtyä. Päinvastoin, oppii näkemään ja osaa myös varautua onnettomuuksiin, ja se tuntuu pahalta. Se mitä ihmiset pitävät pakona on kenties valmiutta. Marja-Leena Mäkelä Vuosia, lähes parikymmentä vuotta ten sain kirjailija Carpelanilta luvan sitlainata hänen tekstiään kirjasta Lapsuuden rajamaa samoin kuin äsken hieman lyhentämääni runoa omaan Kirjavinkkarikirjaani (3.p. BTJ- Kirjastopalvelu 2003). Tämä runo on ollut mukanani parikymmentä vuotta kaikissa vanhem- painilloissa, niin päiväkotien kuin yläkoulujenkin. Paremmin meidän aikuisten tehtävää tässä maailmassa ei mielestäni voi ilmaista: tarjota lapsille valmiuksia, valmiuksia kohdata elämä: epäonnea, rakkautta, tuskaa, onnea, iloa, pettymyksiä; siis elämää, silkkaa elämää. T A K U 11

12 Taiteesta Olen toiminut kirjastonhoitajana yli 30 vuotta. Pohjanmaan taidetoimikunnassa työskentelin kirjallisuuden läänintaiteilijana ja jälleen 2003 jälkeen ensin projektityössä ja 2005 maaliskuusta kirjallisuuden ja kulttuurin läänintaiteilijana. valmiuksia Lastenkulttuurihenkilö Tämän vuoden alusta minut on ylennetty lastenkirjallisuuden ja -kulttuurin läänintaiteilijaksi. Miten suloisa, antoisa, vaativa ja haastava pesti! Saada kokopäiväisesti pelmuta penskain parissa. Toki käyn myös aikuisten tapahtumissa, mutta lapset ovat työssäni tärkeintä ja lähinnä sydäntäni. Alussa on SANA. Mutta sana ei yksin riitä. Mukana pitää olla värejä, säveliä, liikettä, tuntemuksia, hajuja: kaikki aistit on oltava auki, kun lapsille tarjotaan taidetta, kulttuuria ja valmiuksia elämän edessä. Olen yrittänyt myös opiskella laajakatseisuutta ja avara-alaisuutta, sillä niin lapset kuin me aikuisetkin opimme ja koemme monilla lapsille aisteilla: kuka oppii juttuja auditiivisesti korvillaan, kuka hahmottaa maailmaa silmillään visuaalisesti, kenelle kinesteetttinen tapa tutkia on luontevin. Unelmakirjasto Minun kirjastossani ei tarvitsi olla hiljaa. Unelmakirjastoni erilaisissa muuntuvissa tiloissa kokoontuu taidekerhoja: sanataide-, kuvataide-, elokuva-, ilmaisutaito- ja monet muut kerhot. Kirjasto tarjoaa mahdollisuuksia kokea ja tehdä itse taidetta. Kaunein on tietenkin lukupiiri, kirjakerho, jossa lukevat lapset tekevät kaverikirjavinkkausta, vaihtavat lukuelämyksiä ja juttelevat kirjoista. Olen piipahtanut ilmapiiriltään lähellä unelmaa olevassa kirjastossa, Keski-Espoossa. Pienessä ja ahtaassa tilassa on yksi huone varattu nuorten käyttöön. Perjantaina puolilta päivin Teukassa oli kymmenisen koululaista. Kengät oli jätetty ulkopuolelle. Osa pelasi shakkia, osa katseli kirjoja, pari pelasi korttia. Tietokoneet olivat kiinni. Erikoiskirjastonhoitajat Pirkko Ilmanen ja Jani Nieminen tervehtivät jokaista saapuvaa lasta sanallisesti, kättäpäivää, halaten tai ylävitosella. Ahtaus ei ole este, jos on näkemystä. Monikulttuurisen Suvelan kirjaston näkemyksenä on kaikkien lasten ja nuorten tervetulemus kirjastoon. Jos jollain on kurja päivä häiriöksi asti, hän voi saada lisähalauksen tai lujan käskyn lopettaa riekkuminen.. Rakkautta ja rajoja nämä erikoiskirjastonhoitajat tarjoavat joka lapselle, ihon väristä, erilaisesta kulttuuritaustasta ja iästä riippumatta. Aikuisilla on unelmakirjastossani aikaa lapsille ja nuorille. He voivat istua kirjahyllyjen lomassa lasten ja nuorten keskellä, eikä nuorilla, myöskään pahoin voivalla ole kynnystä tulla juttelemaan. Ilmapiiri on lempeä, kutsuva ja hyväksyvä. Toivottavasti Keski-Espoon vanhassa kirjastossa kokemani tunnelma siirtyy ensi keväänä avattavaan uuteen kirjastoon. Taideaineita lisättävä Taiteen perusopetus on isojen paikkakuntien ja harvojen lasten etuoikeus. Sen takia taidekasvatusta on pohdittava syrjäseutujen ja pienten koulujen näkökulmasta. Taideaineille pitää saada enemmän tunteja kouluun niin, että perusta syntyy siellä. Samalla lapsi saa käsityksen, mikä on hänelle luontaisin tapa ilmaista itseään, mihin taiteen lajiin hänellä ehkä on lahjoja. Taideaineiden tuntien lisääminen ja ammattitaitelijoiden kutsuminen opettamaan takaa lapsille tasa-arvoisen taidekasvun mahdollisuuden. En väheksy luokanopettajien työtä, mutta eihän voida vaatia saman open osaavan opettaa yhtä lailla musiikkia ja matikkaa, tanssia ja biologiaa, luovaa kirjoittamista ja uskontoa, kuvanveistoa ja historiaa, näyttelemistä ja kädentaitoja. Ammattitaiteilijoiden käyttäminen vierailevina opettajina työllistäisi taiteilijoita. Mikä estää keräämästä taiteilijapankkeja, johon opettamaan halukkaat voivat ilmoittautua, ja josta kukin koulu voi omansa valita ja tilata opettamaan omaa taidettaan yhteistyössä luokanopen kanssa. 12 T A K U

13 Myrsky kohtaa nuoret Anne Mari Rautiainen Nuorten taidetoimintaan panostava Myrsky on Suomen kulttuurirahaston toinen valtakunnallinen suurhanke. Ensimmäisenä käynnistyi Kirjatalkoot, jossa Kulttuurirahasto kannustaa kuntia lisäämään kirjastojensa kirjahankintoja. Kirjatalkoisiin käytetään noin 3,5 miljoonaa, Myrskyyn noin 3 miljoonaa euroa. Myrsky haluaa ottaa osaa nuorten arkeen. Sen kohteena ovat vuotiaat nuoret, jotka ovat taidekasvatusmahdollisuuksien ulottumattomissa. Paikallishankkeissa nuorten kanssa työskentelevät aikuiset ja taiteen ammattilaiset yhdistävät voimansa. Taiteen avulla haetaan yhteisöllistä toimintaa: rohkaisevia esimerkkejä, konkreettista tekemis- Kainuussa Myrsky-hankkeen nimenä on Ydin, joka vie eri taiteen muodot kouluihin, oppilaitoksiin ja laitoksiin. Kuva on Haaveet-esityksestä, jossa teatterin ja tanssin avulla kuvattiin haaveiden ja unelmien täyttämiä hetkiä sekä pysähtymistä muistoihin. tä ja sitä kautta onnistumisen kokemuksia. Myrsky tarjoaa jo nyt mielekästä tekemistä yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomen. Hankeluetteloa kannattaa käydä kurkistamassa, sieltä löytyy voimauttavaa valokuvausta ja yhteisötaidetta, tyttöjen linnaa ja poikateatteria, monikulttuurisuutta ja paikallisidentiteettiä joitakin mainitakseni. Sanojen avulla parempaan arkeen Kerrankin hankkeiden tuet ovat myös oikealla tasolla. Kulttuurityöläisille tutut sadat eurot ovat vaihtuneet tuhansiin, useimmiten kymmeniin tuhansiin euroihin. Tuntuva rahallinen satsaus sisältää ajatuksen jatkuvuudesta: tavoitteena on juurruttaa hankkeet pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Lisätietoja: Kuva: Irja Samoil Myrskystä rahoituksensa saa myös Kartalla!-projekti, jossa tarjotaan Keski- Suomen nuorille terapeuttista sanataidetoimintaa. Projekti tavoittelee sekä syrjäytymisvaarassa että nuorisopsykiatrian piirissä olevia nuoria. - Taideterapiaa toteutetaan muun muassa tarinateatterin ja sarjakuvan avulla. Ideana on kielen ja itseilmaisun löytäminen nuorille, joilta nämä taidot puuttuvat, kertoo Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina ry:n puheenjohtaja Panu Hämeenaho. Aikaan saamisen meininki on tärkeää. Jos halua ja innostusta löytyy, kokoamme ryhmien kanssa lopuksi yhteisen julkaisun. Moniammatilliseen työryhmään kuuluu sanataideohjaajia, kirjallisuusterapiaohjaajia, opetusalan ammattilaisia sekä toimintaterapeutti ja psykodraamaohjaaja. - Yhteistyö tarjoaa tuoreita ammatillisia näkökulmia kaikille. Osalle nuoret ovat uusi kohderyhmä, taideterapeuteille sanataide on uusi taiteen alue. Rapinan sanataideohjaajille puolestaan määrätietoinen itsetunnon kehittäminen avaa uusia näköaloja. T A K U 13

14 VANHA LIHA VAPAUTUU M i k k o R o i h a Teatteriohjaaja Kuva Johannes Wiehn. Cristoph Marthalerin ohjaamassa Hedelmäkärpäsessä (Die Fruchtfliege/ Volksbühne) lihava mies laulaa väljässä mekossa Andrew Lloyd Webberin romanttista musikaalisävelmää vampyyrinhampaat suussaan. Mies laulaa kauniilla tenorilla ja kun hän hymyilee hampaillaan, se näyttää irvistykseltä. Laulettuaan hän katsoo kelloaan kuin pikkupoika. Työväen näyttämöpäivillä Mikkelissä Teatteri Fiasko Rääkkylästä esittää omaa versiotaan Carmenista. Esityksessä on kohtaus, jossa venäläinen, turkiksiin ja korkokenkiin puettu Zinaida kysyy hiihtohousuihin ja tuulipukuihin sonnustautuneilta suomalaisnaisilta, kuuluvatko he kaikki samaan urheiluseuraan. Zinaida pitää tyylikurssia suomalaisille naisille. Miksi edelleenkin uskon teatteriin, vaikka televisio ja yhä dynaamisemmaksi käyvä elokuvateollisuus ovat jo monasti osoittaneet sen vanhanaikaiseksi taiteenlajiksi, kuolevaksi deklamoinniksi, jonka aika on tullut jo aikoja sitten. Siksi, että teatteri on lihan ja tyylittömyyden taidetta. Sen voima ja mahdollisuus syntyy siitä, että näyttämölle nousee aina ihminen, jolla on keho. Teatteri ei ole vain nuoruuden ja viriliteetin todistelun areena, se on olemassa myös lihavia, rumia, vanhoja ja keski-ikäisiä varten. Se on paikka niille, joista kansanterveystutkijat kirjoittelevat huolestuneina uhkaillen lähes varmoilla sydän- ja verisuonitaudeilla tai diabeteksella. Niihin potentiaalisesti sairastuvat löytävät teatterista armolehtonsa. Ruumiillisuus on meidän luterilaisessa kulttuurissamme ollut pitkään tabu, ja kun siitä on alettu vapautua, on se tarkoittanut nuoren ja kimmoisan lihan vapautumista. Vanha ja roikkuva ryppyläski pysyköön edelleen kaapissa. On ymmärrettävää, ettei sen näyttäminen ja hyväksyminen käy kädenkäänteessä. Teatterin kiinnostavuus syntyy kuitenkin kielletystä, sieltä, mistä sen ei missään tapauksessa haluaisi syntyvän: rumuudesta, riittämättömyydestä, sopimattomuudesta, mitättömyydestä. Kun nämä ruumilliset muotopuolet vielä vetävät väärät vaatteet niskaansa, on paketti valmis: huonon maun papit ja papittaret päihittävät mennen tullen nuoret ja kauniit, muodikkaisiin makkarankuoriin survotut vartalot. Teatterin oletetaan laulavan ylistyslaulua nuoruudelle, kauneudelle ja dynaamisuudelle. Pohjimmiltaan katsoja haluaa nähdä ihmisen, jonka tyylitaju pettää pahemman kerran, mutta jolla siitä huolimatta on tallella ruman ihmisen ylpeys, tahto ja itsetunto. Teatteri on epätäydellisyyden taidetta. Siellä ihminen voi olla viallinen ja vastakohtaisine haluineen ristiriitainen olento, mutta sellaisena hyväksyttävä. Minulle tämän vajavaisuuden tunnustaminen ja näyttäminen merkitsee täydellisyyttä. Teatterin on mahdollista toimia lihan demokratian valtiona ja tuomioistuimena: jokamiehelle ja naiselle oikeus lihavuuteen tai langanlaihuuteen, ryppyihin ja selluliittiin. Oikeus liian lyhyisiin reisiin ja levenevään lantioon. Oikeus kyltymättömään haluun, himoon ja omaan tahtoon. Teatteri kuuluu säikähtäneille, ujoille, elämän traumatisoimille ja rakkautta vaille jääneille. Jos haluaa puolustaa teatteria, on puolustettava myös vajavaisuutta ja epätäydellisyyttä 14 T A K U

15 Taiteen paikka 2020 kuka tietää? Se oli kysymysten seminaari. Mikä on taiteen paikka vuonna 2020? Mitä on soveltava taide? Mitä se vaikuttaa? Mikä on taidekasvatuksen tehtävä? Onko se yleissivistystä? Onko taide totuus, kauneus ja hyvyys? Merja Isotalo koordinaattori Terveyttä kulttuurista -verkosto Yllätyksiä ja ravistelua Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja THU-verkosto (Taide hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisessa järjesti Pikkuparlamentissa puolen päivän seminaarin, jossa tarkoituksena oli pohtia taiteen paikkaa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudessa. Seminaari oli erittäin opettavainen ainakin meille THU-verkoston jäsenille, joista monet ovat pitkään tehneet töitä soveltavan taiteen tutkimuksen, käytännön tai edistämisen tehtävissä. Me yllätyimme, saimme runsaasti ajateltavaa ja sen tosiasian eteemme, että paljon on vielä tehtävää. Tilaisuuden taustavoimina oli myös Terveyttä kulttuurista verkosto. Jo 15 vuotta on järjestetty seminaareja, julkaistu lehtiä ja kirjoituksia, koottu ja jaettu tietoa, mutta näköjään liian vähän. Vapaaehtoinen ja vapaamuotoinen toiminta tarvitsee sekin rahaa päästäkseen laajempaan tietoisuuteen ja sitä ei ole paljon ollut. Paikalla olleet verkostolaiset olivat hekin yllättyneitä kuulluista kuudesta puheenvuorosta. Viisi ravistelevaa puheenvuoroa pitivät kansliapäällikkö Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä, alivaltiosihteeri Markku Wallin työ- ja elinkeinoministeriöstä, ylijohtaja Jussi Simpura Stakesista, ylijohtaja Riitta Kaivosoja ope- tusministeriöstä ja tutkijaprofessori Helena Kääriäinen Kansanterveyslaitokselta. Viisi puheenvuoroa Kansliapäällikkö Välimäki aloitti arvoista totuus, kauneus ja hyvyys ja mainitsi, että sosiaali- ja terveyspuolella vallitsee hyvyyden tavoite, vaikka kauneus usein unohtuu. Hän totesi myös, että ihmisen tavoite on mielihyvän saaminen ja viihtyminen ja muistutti, että taide on sosiaalista pääomaa. Näytettyään ensin kauniita Edgar Degas n maalauksia balettitanssijattarista, Välimäki siteerasi Goethen lausumaa: ei ole olemassa mitään kauheampaa kuin toimelias tietämättömyys. Tässä yhteydessä hän totesi, että meneillään olevien uudistusten paljoudessa me emme huomaa olemassa olevaa kauneutta ja hyvyyttä, vaan pyrimme vain jatkuviin muutoksiin. Alivaltiosihteeri Wallin aloitti ilmoittamalla, ettei hän oikein tiennyt, mihin tilaisuuteen oli tullut. Sen jälkeen hän aloitti: taiteilijat eivät halua alistaa itseään hyötykäyttöön, taiteen markkina-arvo on paljon pienempi kuin yhteiskunnallinen tuki, elokuvatuki annetaan suomalaiselle surkeudelle Markku Pölösen elokuvia lukuun ottamatta, TaiKin loppunäyttelyn 40:stä työstä ehkä yhdestä voisi syntyä kaupallinen tuote, Tanskalle on annettu kaikki markkinat designissa ja taide on sinänsä arvo. Wallin oli sitä mieltä, että lastenkulttuuri on tärkeää, koska vetää lapset ja vanhemmat yhteen miellyttävien kokemusten ääreen. Taiteen työelämäsovelluksista hän totesi, että yrityksen asiakkaille ja työntekijöille saadaan hetken huuma, mutta siinä opitaan harvoin mitään, koska ihminen tuppaa olemaan laiska. Hän kuitenkin suositteli teatteriryhmien käyttöä hankalien tilanteiden harjoitteluun, mutta valitti monien apurahoja saavien ryhmien haluttomuutta mennä yrityksiin. Ylijohtaja Jussi Simpuran mukaan taide on läsnä kaikkialla ja kaikissa ja kertoi esimerkkinä, miten hän itse oli tehnyt ammatinvalintatestin netissä ja saanut ehdotuksia taideammateista. Hän puhui myöskin taiteen merkityksistä: taide on hyvin yksilöllistä ja jokainen kokee sen omalla tavallaan, yksityinen saa voimaa yhteisöllisestä ja taide on jonkin yhteisen kokemista, mutta se voi tuottaa myös uutta kokemusta, jopa tuottavuutta. Simpuran mukaan pitäisi asettaa toimikunta, jotta saadaan parempi käsite soveltavalle taiteelle. Hän kuitenkin totesi, että taidetta voi tuoda kaikkialle, vanhustaloihin, päiväkoteihin jne., mutta se pitäisi tehdä osoittelematta, niin että taide voisi yllättää arkisessa ympäristössä. Tulevaisuudesta Simpura esitti arvion, että taide on silloin globaalimpaa, kuten kaikki muukin. Ylijohtaja Riitta Kaivosoja keskittyi puheenvuorossaan opetusministeriön toimintaan ja kysyi olisiko nyt 1960-luvun taiteen hallinnollisen edistämisen, 1980-luvun kulttuuripalveluiden saatavuuden laajentamisen ja 1990-luvun kulttuurin taloudellisten vaikutusten etsimisen jälkeen hyvinvoinnin vuoro. Hän totesi, että opetusministeriö ja taiteen keskustoimikunta ovat tukeneet terveyttä kulttuurista toimintaa, mutta se on ollut projektiluonteista ja näin ollen pitkäjänteisyys ja näyttävyys ovat puuttuneet. Nyt on tilanne kuitenkin muuttumassa, koska opetusministeriö on Marjatta Bardy, Stakes. Kuva Merja Isotalo. T A K U 15

16 viime keväänä käynnistänyt ohjelmatyön valmistelun osana terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa. Selvityshenkilöksi on palkattu VTT Hanna-Liisa Liikanen ja työn tueksi on asetettu tukiryhmä. Tavoitteena on kulttuurin hyvinvointivaikutusten ohjelma tuleville vuosille. Kaivosojan mukaan hanke avaa uuden polun erin hallinnonalojen hedelmälliselle yhteistyölle ja hän esittikin toivomuksen, että muiden ministeriöiden ihmiset tukisivat tätä toimintaa. Tutkijaprofessori Helena Kääriäinen kertoi, että monissa tutkimuksissa taiteen ja terveyden yhteyksistä on tultu siihen tulokseen, että tutkimusta tarvitaan lisää. Hänen puheenvuoronsa jakautui neljään kysymykseen: lisääkö taide elämässämme terveyttä, taide sairauksien hoitokeinona, ovatko terveet parempia taiteilijoita kuin sairaat ja sairaudet taiteentekijän inspiraation lähteinä. Väestötutkimuksissa on todettu, että elinikä on pitempi niillä, jotka harrastavat runsaasti erilaisia kulttuuritapahtumia. Kääriäinen mainitsi myös erilaisista taideterapioista ja niiden tutkimuksista, joista ei aina ole saatu kiistattomia tuloksia. Terveiden ja sairaiden taiteilijoiden erojen osalta hän toi esille mm. Aleksis Kiven, Eino Leinon, Vincent van Goghin ja Olli Lyytikäisen ja totesi, että on olemassa terveystaidetta (kauneusihanteet) ja sairaustaidetta (sairaiden kuvaaminen). Räväkkä keskustelu, äänestyksiä ja poliitikkopaneeli Ensimmäisen yleisöpuheenvuoron piti Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen, joka ilmaisi monen läsnä olleen tunteen siitä, että alivaltiosihteeri Wallinin puheenvuoro oli ylenkatseellinen. Se oli reipas avaus, emmehän me ole tottuneet seminaareissa kertomaan tuntemuksistamme, vaan esittämään neutraaleja kannanottoja. Keskustelu käynnistyi räväkästi eikä pitänyt sisällään tavanomaisia hymistyksiä. Esitettiin perusteltuja näkemyksiä taiteilijoiden ja taiteen asemasta, soveltavan taiteen merkityksistä, kiisteltiin siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa taidetta. Puheenvuorojen ja keskustelun lomassa sai koko yleisö äänestää eduskunnan äänestyskoneella, joka antoi tulokset saman tien. Se oli vuorovaikutteista ja hauskaa. Tulokset olivat sekä odotettavissa olevia että muutaman kysymyksen kohdalla yllättäviäkin. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista keskustelun, äänestysten tai poliitikkopaneelin tarkempaan avaamiseen, mutta niistä raportoidaan myöhemmin. Tulevaisuus on tämän päivän lasten Elokuvaohjaaja Markku Pölösen muita pitempi puheenvuoro valotti hänen omia näkemyksiään taiteesta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Hän myös pohti sitä, mikä tästä ajasta on vuoden 2020 taidetta. Pölösen vastaus oli videopelit. Hän totesi, että taiteelle ei voi asettaa moraalirakenteita, mutta humaanien arvojen on mentävä videopelien sisälle. Pölönen ehdotti, että tietokonepelit otetaan osaksi koulujen opetusmenetelmiä, koska pelien avulla voidaan opettaa monia eri oppiaineita ja voidaan opettaa myös pelien tekemistä. Pölösen mielestä yhteiskunnan ote lapsista ja nuorista on nyt häkellyttävän heiveröinen, kun ei tunneta tämän hetken todellisuutta. Fakta ja fiktio ovat täysin sekaisin ja kansalaisille olisi annettava kyky käsitellä sitä mualimaa joka tulee kylään. Pölönen kuvasi tämän päivän trendejä mm. toteamalla, että päätöksenteossa unohdetaan tunteet, ihmisten käsitysten mukaan työssä pidetään tunteet kiinni ja ne otetaan esiin, kun ollaan lomalla tai eläkkeellä. Hän muistutti siitä, että Suomi perustettiin filosofian ja kulttuurin, ei talouden pohjalle. Lopuksi hän totesi, että käyttöön voisi ottaa käsitteen kansalaistaide. Seminaarin puheenjohtajana toimi tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Kasvi, joka omassa loppupuheenvuorossaan jatkoi Markku Pölösen puheenvuorossa esiin tulleita tulevaisuuden arviointiin liittyviä pohdintoja. Kasvin mukaan suomalainen kulttuuri vaikuttaa paljon enemmän jo nyt kaikkialla, vaikka me emme sitä aina yleisesti havaitsekaan. Esimerkkinä hän mainitsi Habbo-hotellin. Kasvi totesi myös, että meillä on menossa eräänlainen mediapaniikki, jonka vallassa on syytetty nuorison pilaamisesta aikanaan elokuvia, sitten televisiota, sen jälkeen videoita ja nyt nettiä ja tietokonepelejä. Kuitenkaan ei ole käytettävissä tarkkaa tietoa siitä, mistä on kysymys, mitä meillä on ja mitä ei. Kaikkea ei voi automaattisesti luokitella hyvään tai pahaan, mutta on tutkittava, mitä on ja mikä vaikuttaa. THU-verkoston ja omasta puolestaan alku- ja loppupuheenvuoron piti tutkimusprofessori Marjatta Bardy. Hän korosti sitä, että jos taiteen välineellisestä käyttämisestä ei tule jossakin vaiheessa itseisarvollista, se on turhaa. Taiteessa hänen mukaansa yhdistyy sopuisasti välineellisyys ja taiteen kokemus. Hän palautti näin ajatukset takaisin aloituspuheenvuoroonsa, jossa oli tuonut esille inhimilliset perustarpeet; kysymyksen maailman orientoitumisesta; tarinoimalla, maalaamalla, tanssimalla saatavat vastaukset ja tunteiden lukutaidon. Siinä tarvitaan yhteisötaidetta, soveltavaa taidetta ja sosiokulttuurista toimintaa. Yleisön joukossa myös Mauri Lehtovirta TAKUn hallituksesta. Kuva Merja Isotalo. 16 T A K U

17 Humanistit kokoontuivat Vanhalla gallup Elina Leinonen, juuri valmistunut Helsingin yliopistosta, jossa pääaineenaan Uskontotiede - Valmistuin juuri ja ajattelin tulla katsomaan mielenkiintoisia puhujia, sekä etsimään ideoita ja työelämäkontakteja. Tulevaisuuteni ei nyt näytä kovin hyvältä, mutta suunta on ylöspäin, sillä minulla, osaamisellani ja alallani on paljon annettavaa. Tilaisuutta pitäisi markkinoida näkyvämmin, varsinkin opintojensa alussa oleville opiskelijoille. Toivoisin paikalle vielä lisää erilaisia puhujia, yrityksiä ja työpaikkoja, jotta tilaisuudesta saataisiin enemmän messutyylinen. Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla kokoontui torstaina miltei 400 humanistia HumanistiURA tapahtumaan. Akavan Erityisalat ry:n ja Kluuvin työvoimatoimiston järjestämän tapahtuman pääteemana oli Maailma täynnä mahdollisuuksia. Näistä mahdollisuuksista kertoivat tilaisuudessa eri humanistialoilla työskentelevät puhujat ja näytteilleasettajat. HumanistiURA on vuosittainen humanistiopiskelijoille, vastavalmistuneille ja työskenteleville humanisteille suunnattu uratapahtuma, jonka tavoitteena on lisätä siihen osallistuvien tietoutta työmarkkinoiden odotuksista ja mahdollisuuksista. Haastattelimme paikalle saapuneita henkilöitä ja kyselimme heidän mielipiteitään tapahtumasta ja heidän tulevaisuudestaan. Jokainen haastateltava piti tämänkaltaista tapahtumaa todella tarpeellisena ja sen yleistunnelmaa kannustavan positiivisena. Hanna-Maaria Saarinen, Humanistinen tiedekunta, Pohjoismaiset kielet - Tulevaisuuden työelämäni kannalta minua kiinnostaa, mitä muut humanistit ovat tehneet. On ollut todella kiinnostavaa kuulla, miten ihmiset ovat päätyneet työpaikkoihinsa ja miten he sen kokevat. Tulevaisuudensuunnitelmani ovat vielä vähän auki. Tapahtuma on tärkeä, sillä se näyttää konkreettisesti sen, mitä humanisteille on tarjolla, ilman että tarjonta katoaisi moninaisuuden viidakkoon. Päivi Mustola, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Taiteiden tutkimuksen laitos, Taidehistoria - Opintoni ovat loppusuoralla, joten minua kiinnostavat ura-asiat. Etsin täältä ideoita siihen, mitä voisi tehdä. Täällä on ollut tosi hyviä puheenvuoroja ja konkreettisia ideoita siihen, mitä humanistikin voi tehdä. Minulla on toivoa tulevaisuuden suhteen ja töitä varmaan löytyy, mutta ei varmasti helpolla heti valmistumisen jälkeen. Yrityksiä voisi olla mielestäni enemmän paikalla. Aleksi, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian laitos - Vaikkei ollutkaan vielä ajankohtaista, niin halusin tulla vähän katselemaan, mitä löytyy. Kiinnostavia juttuja on ollut, tosin aika yleisellä tasolla. Uskon, että töitä löytyy alaltani. Muuten oikein onnistunut tapahtuma, mutta puhujien puheiden välillä saisi olla jonkinlainen tauko, jotta puheita ehtisi nähdä paremmin. Niklas Krogerus, Humanistinen tiedekunta, Filosofian laitos - Olen täällä, koska filosofian laitoksella järjestetään työelämäkurssia, jonka ohjelmaan kuului tulla tänne. Tämä ei vastaa alaani, mutta olen käynyt kuuntelemassa muutaman puheenvuoron. Tulevaisuuden suunnitelmani ovat vielä aika auki. T A K U 17

18 Jotkut eivät koskaan saa mitään aikaiseksi. Onneksi on olemassa sellaisia tarmonpesiä kuin Anna Pikala, joilla paukkuja riittää monen laiskottelijan tarpeisiin. Kun valmistuin lukiosta, mulla oli sellainen fiilis että koko maailma on edessä, kuvailee Anna Pikala uransa alkuvaiheita. Kolmekymppinen Pikala on ehtinyt tehdä vaikka mitä. Hän on ollut muumina Muumimaailmassa, uimavalvojana Serenassa, lapsenlikkana Tukholmassa, opiskellut Turun yliopistossa, toiminut ylioppilaskunnassa järjestö- ja tiedotussihteerinä, opettanut puheviestintää ja ollut kotiäitinä. Mulla on aina sellainen ajatus, että kaikki mitä mä olen tehnyt, lähtien vaipanvaihdosta ja muumina olosta, on vääjäämättä johtanut johonkin samaan pisteeseen, Pikala kuvailee. Ja nyt tämä piste on Turku2011 hankkeen päämaja, jossa Pikala toimii projektisuunnittelijana. Kaikkia taitoja, joita olen aiemmin saanut, olen tarvinnut työssäni. Harvalla on mahdollisuus päästä mukaan tällaiseen projektiin, ja nähdä miten kulttuuripääkaupunki rakennetaan yhdessä. Elämän ruuhkavuodet naistenlehtiä lukemalla ja syömällä suklaata. Ja sitten touhutaan lasten kanssa luonnossa. Luonto on aina ollut mulle rauhoittava ja rentouttava elementti. Työstä iloa itselle ja muille Pikala tunnustaa olevansa järjestöaddiktoitunut. Järjestöistä saamillaan meriiteillä hän uskoo nykyisen työpaikkansakin irronneen. Hän kiinnostui Turku 2011 hankkeesta edellisessä työssään oppilasjärjestön järjestö- ja tiedotussihteerinä. Mua kiinnosti työpaikan hen- Minna Huuhka Anna Pikala ei pelkää haasteita ki. Miten kivaa olisikaan näitten ihmisten kanssa tehdä töitä! Kun sain tämän työn, olin tosi onnellinen, ja työn myötä olen tullut vielä innostuneemmaksi, Pikala hehkuttaa. Jos joku kysyy että millainen sä olet luonteeltasi, niin vastaan että organisaattori. Mua kiinnostaa vapaaehtoistyö, sitä olen tehnyt koko elämäni. Mulle on tärkeää se, että omalla työllään voi konkreettisesti auttaa ihmisiä, että työpanoksellani on oikeasti merkitystä jollekin, eikä se vaan kasvata jonkun firman liikevaihtoa. Opiskellessaan viestintää Turun yliopistossa espoolainen Pikala tapasi tulevan miehensä, ja Turusta tuli hänen uusi kotinsa. Pariskunnalla on nykyään kaksi lasta, Inka (3) ja Saana (5). Se on kyllä totta, kun puhutaan ihmisen ruuhkavuosista, kun on pienet lapset ja ura alussa. Mulla on onneksi mahtava mies, joka auttaa tosi paljon. Mulle lapset ja koti on tosi tärkeitä. Kun työ on projektipainotteista ja vastuu on suuri, ei stressiltä voi välttyä. Mun työ on hektistä. Saan kuitenkin energiaa siitä vauhdista ja työskentelen paineen alla paremmin. Työt eivät saa tulla kotiin, eivätkä yöllä uniin. Lapset nollaavat hyvin. Kun tulee töistä kotiin, ei paljoa ehdi omia työjuttuja miettimään, kun niiden päiväkotijuttuja kuuntelee, Pikala nauraa. Itseeni en ole ehtinyt panostaa tippaakaan. Nykyään rentoudun Valokuvaajaopiskelija Tuomas Linna oli Taku ry:n HumanistiURA 2008-tapahtumassa puhumassa nuoren valokuvaajan uran luomisesta. Uran alkuun potkaisussa yksi tärkeimmistä asioista on saada oma nimi tutuksi. Urapolun alussa Kaisa Talola Työnteko opiskeluaikana voi haitata opinnoissa menestymistä ja viivästyttää niiden etenemistä. Joskus työnteon ja opiskelun voi kuitenkin yhdistää jopa toisiaan tukevasti, jos tekee oman alan töitä. Kolmatta vuotta valokuvausta Lahden Muotoiluinstituutissa opiskeleva Tuomas 18 T A K U

19 Linna on työskennellyt freelance-valokuvaajana koko opiskeluaikansa. Tietysti työt haittaavat välillä opiskeluja, mutta olen yrittänyt asettaa koulun etusijalle. Töistä on kuitenkin enemmän hyötynyt, koska olen oppinut teoriat parhaiten kuvauskeikoilla, Linna sanoo. Nimi kiertoon Ensimmäisiä kuvaustöitään Linna alkoi saada jo ennen Lahden Muotoiluinstituutissa aloittamista opiskeltuaan vuoden Voionmaan opiston valokuvauslinjalla. Sitä ennen hän oli ehtinyt perustaa jo oman toiminimen, koska se helpottaa asiakkaiden lähestymistä ja toimeksiantojen sujumista. Hyvän työn ansiosta valokuvaajillekin tärkeä puskaradio alkoi toimittaa Linnan nimeä eteenpäin, mikä poiki lisää töitä. Kun kerran pääsee näyttämään osaamisensa, jää nimikin mieleen. Olen itse tehnyt lähes kaikkea, mitä on tarjottu. Olen saanut paljon kokemusta ja näytteitä portfoliooni, hän sanoo. Nykyään töiden saannissa auttaa myös se, että opiskelen alaa. Se lisää aina asiakkaiden luottamusta. Eniten Linna on kuvannut eri yrityksille ja sanomalehdille. Suositusten lisäksi Linna on saanut työtehtäviä Muotoiluinstituutin kautta. Yksi Linnan tuoreimmista toimeksiannoista oli kuvausmatka Etelä-Koreaan opiskeluryhmän kanssa. Matka oli Suomen Kuvalehden ja Muotoiluinstituutin järjestämä ja sen tulokset tullaan julkaisemaan multivisiona eli kuvia, videota ja ääntä sisältävänä teoksena Suomen Kuvalehden internetsivuilla. Oma tahto voi viedä pitkälle töitä riittää. En usko ammattikuvaajien arvon laskevan, hän sanoo. Oman tulevaisuutensa suhteen Linna on luottavainen, vaikka hänen onkin vielä tehtävä paljon töitä uransa eteen. Tällä hetkellä hänen verensä vetää taidekuvauksen puolelle ja hän suunnitteleekin Taideteolliseen korkeakouluun hakemista valmistumisensa jälkeen. Hän ei kuitenkaan sulje muitakaan mahdollisuuksia pois. Valokuvaus alkaa olla yhä enemmän freelance-työtä, jolloin oman työn esille tuonti on entistä tärkeämpää. Alan opiskelu antaakin niin hyvät eväät työhön, että lopulta on vain itsestä kiinni, kuinka pitkälle pääsee, Linna toteaa. Raisa Rauhamaa katsoo maailmaa kulttuurin näkökulmasta Tanssiharrastus ja kiinnostus kirjallisuuteen toimivat pohjana Rauhamaan uravalinnoille. Kaken pesulasta ja Voimalasta tuttu juontaja on ehtinyt toimia opettajana, toimittajana, ohjaajana ja tuottajana. Kuka tietää, mitä on vielä edessä. Hanna Hihnala vasta työtä tekemällä oppii, kenen puoleen kannattaa kääntyä. Pystymetsästä tulevan kannattaa mennä ideoineen suoraan niin ylös kun pääsee, vaikka suoraan toimitusjohtajan puheille. Niin Rauhamaakin teki. Kyse on osaamisesta Digikameroiden lisääntymisen myötä myös valokuvausta harrastavien määrä on kasvanut. Yhä useampi kantaa kameraa mukanaan vähintään matkapuhelimensa yhteydessä, mikä näkyy esimerkiksi lehtien lisääntyneinä lukijakuvina. Valokuvaus on myös suosittu haaveammatti nuorten keskuudessa. Toisaalta näistä syistä valokuvaajien arvostuksen on sanottu laskeneen ja töidensaannin vaikeutuneen. Linnaa puheet eivät kuitenkaan huoleta. Onhan se vähän kliseisesti sanottu, mutta kyllä hyvälle tekijälle Maailma on täynnä mahdollisuuksia, mutta ne mahdollisuudet täytyy itse luoda. Tämän tietää myös Raisa Rauhamaa, tuotantoyhtiö Ikoni & Indeksi Oy:n perustaja. Kulttuurin innokas harrastaja olisi nuorena halunnut Teatterikorkeakouluun opiskelemaan ohjaajaksi, mutta Turun yliopistokin tarjosi hyvän pohjan vaiherikkaalle työuralle. Laajaa yleissivistystä ei voi tarpeeksi korostaa, Rauhamaa muistuttaa. Maailman menossa mukana oleva kerää omaa sisällöllistä pääomaansa, joka toimii pohjana ideoille. Tosin Rauhamaa liputtaa erikoistumisen ja harrastustoimintaan osallistumisen puolesta jo opiskeluaikana. Hänelle tanssiharrastus ja toiminta Turun Ylioppilasteatterissa avasivat uusia mahdollisuuksia ja tuttavuuksia. Silti hänen mukaansa ihmiset pitävät verkostoitumista usein virheellisesti oikotienä onneen ja työllistymiseen. Ennen kaikkea kyse on osaamisesta, hän painottaa. Työ poikii aina seuraavan työn, ja työtä voi myydä, Rauhamaa pohtii. Siksi joka kerta täytyy tehdä parhaansa ja kehittää omaa osaamis- T A K U 19

20 taan. Hyvin tehdyn työn seurauksena voi seurata uusia mahdollisuuksia ja yhteyksiä. Nyt 16 vuotta yrittäjänä toimineen Rauhamaan oma työura ei ollut suunnitelmallista, vaan edellinen työ poiki aina seuraavan paikan. Yleensä pitää itse olla aktiivinen ja viedä juttua eteenpäin. Ei minua olla kotoa töihin tultu hakemaan, paitsi kaksi kertaa, hän naurahtaa. Viimeisin kerta oli Radiomafian alkuajoilla luvulla. Hän sai soiton kotiin ja pyynnön tulla tekemään kulttuurimakasiiniohjelmaa. Se oli kuin hyppy suoraan kylmään veteen, en tiennyt mitään tunnin radio-ohjelman tekemisestä. Yrittäjyys ryhdisti toimintaa Rauhamaa viihtyi Radiomafialla pari vuotta ennen kuin perusti oman tuotantoyhtiön kollegansa kanssa. Elettiin vuotta 1992 ja MTV 3 oli tehnyt periaatepäätöksen, että ainoastaan tuotantoyhtiöiltä otetaan vastaan ideoita. Ajatus oman yrityksen perusta- Juho Jokinen Väitetään, etteivät humanistit työllisty hyvin. Ainakin omaa koulutusta vastaavat tehtävät vaikuttavat monesti olevan kiven alla. HumanistiURA 2008 tapahtumassa opiskelijat saivat osviittaa tulevaisuuden uranäkymistä. misesta tuli todelliseksi, jos freelancer halusi saada ideansa läpi. Ei se yrityksen perustaminen varmaan virhe ollut, se ryhdisti toimintaa, Rauhamaa tuumii jälkikäteen. Ikonin ja Indeksin suojista ovat lähteneet liikkeelle esimerkiksi suositut ja palkitut sarjat Kaken pesula ja Voimala. Raha mustaa ajattelun Taiteilijaelämä ja vakaat tulot mahdoton yhtälö? Humanisti ei voi miettiä, mistä tulisi eniten rahaa. Kulttuuriin liittyvässä työssä on kyse aina arvoista. Tuottajan työssä tärkeää on sisältö, sisältö ja sisältö. Että ei myy itseään semmoiseen mikä ei toimi. Raisa Rauhamaa ei halua tehdä työtä pelkästään rahasta, jottei kyynisyys vie ajatuksen ideaa. Omista arvoista tinkiminen ei kannata. Tulee se ajatus, että mitä vaan kunhan tästä saa rahaa, ja kulttuurin kohdalla se ei ole oikea tapa ajatella. HumanistiURA-tapahtuman luovalla polulla puhunut elokuvaohjaaja Hanna Maylett tuntee taiteilijantyön haasteet 14 vuoden alalla olon jälkeen. Hän ei tosin ole nähnyt kulkeneensa minkäänlaista polkua, vaan ennemminkin päivä kerrallaan läpi kaaoksen. Sitä työtä, mihin olen saanut koulutuksen, saan tehdä aika harvoin, Maylett kertoo. Elokuvien ohjaamisella on Maylettin mukaan hankala elättää itseään Suomessa, koska markkinat ovat hyvin pienet. Hän itse saa suurimman osan tuloistaan käsikirjoituksen opettajan työstä ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Humanistinen ura onkin hyvin laaja käsite, jossa eteenpäin pääsemistä helpottavat monipuolinen osaaminen ja valmius tehdä myös omasta erikoisalasta erottuvia tehtäviä. Toivoisin vielä joskus tienaavani toimeentuloni elokuvien ohjauksella, Maylett toteaa. Omat valinnat avainasemassa Helsingin yliopistossa teatteritiedettä opiskeleva Jenni Heinonen tiedostaa humanistien työelämään siirtymisen haasteet. Hän itse on raivannut tietä tulevaisuuden vakaille tuloille opiskelemalla teatteritieteen lisäksi kulttuurintuottajaksi ja tekemällä opiskelujen kanssa samanaikaisesti töitä. Hänen mielestään HumanistiURA-tapahtuma on hyödyllinen, koska sieltä saa selvyyttä siihen, mihin erilaisiin ammatteihin humanisti voi työllistyä. Heinonen on varsin optimistinen tulevaisuudessa häämöttävän työllistymisensä suhteen. Humanistista koulutustakin hän pitää nykymallisenaan hyvänä, koska kukin opiskelija pystyy muun muassa sivuainevalinnoillaan raivaamaan haluamansalaisensa tien kohti työelämää. Parannettavaa löytyy kuitenkin esimerkiksi humanistisen yliopistokoulutuksen työelämälähtöisyyden vähäisessä määrässä. Luulen, että käytännön taitojen lisäopetus toisi helpotusta työn saamiseen. Jos olisi vaikka markkinointia tai muuta vastaavaa, Heinonen visioi. Helsingin yliopistossa historiaa opiskelevan Tapio Heiskarin mielestä humanistisista aineista on vaikeaa tehdä nykyistä käytännönläheisempiä. Hän painottaa yliopistokoulutuksen olevan pitkälti yleissivistävää, eikä monista aineista valmistu suoraan mihinkään ammattiin. Sekä Heiskari että Helsingin yliopistossa englantilaista filologiaa opiskeleva Laura Ruokola ovat järjestötoimijoita Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ainejär- 20 T A K U

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Hirsitalot / Stockhus

Hirsitalot / Stockhus UUSI ESITE! NY BROSCHYR! LAATUTALOJA HIRRESTÄ KVALITETSHUS I TIMMER Loghomes Since 1974 Hirsitalot / Stockhus Sisältö Innehåll Pia-Maria 222L...4 Eva 130L...6 Diana 153L...8 Vera 139L... 10 Jonna 120L...

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

ikäihminen En aktiv och

ikäihminen En aktiv och js/1.10.13 Mistä on kyse Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen En aktiv och välmående äldre projektissa? Vanhusneuvostopäivät 1. 2.10.2013, Helsinki Elämäntyytyväisyys Henkilökohtainen & Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Valmentajapäivät 2015 Sanomatalo, Helsinki Marko Viitanen, nuorisopäällikkö

Valmentajapäivät 2015 Sanomatalo, Helsinki Marko Viitanen, nuorisopäällikkö Valmentajapäivät 2015 Sanomatalo, Helsinki Marko Viitanen, nuorisopäällikkö Peli-ilo ja kilpailutoiminnan kehitys - Kolmen pallon 3v3 pelimuoto lapsille aktiivisemmin käyttöön - 3BallCup http://urheiluuutiset.com/3bold-cup-tekee-tuloaan-suomalaiseen-jalkapalloiluun/

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset. Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Kulttuurifoorumi - Kulturforum Porvoo Borgå 12.3.2015 Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Matti ja Maija lähtevät Helsingin Musiikkitaloon

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 663/2009 vp Avustukset valtakunnallisille kulttuuritapahtumille Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriö myöntää vuosittain tukea kulttuuritapahtumille. Avustusten tarkoituksena on

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot