VOpas 2002 vaihtoehtoinen opinto-opas

Transkriptio

1 VOpas 2002 vaihtoehtoinen opinto-opas Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto

2

3 VAIHTOEHTOINEN OPINTO-OPAS 2002 Jyväskylän yliopisto

4 Tästä oppaasta on painettu tuhatsata kappaletta Matemaattis-luonnontieteelliselle tiedekunnalle ja Informaatioteknologian tiedekunnalle. Ainejärjestöt kiittävät molempia tiedekuntia, joiden rahoittama opas kokonaisuudessaan on. Julkaisijat Ainejärjestöt Dumppi, Radikaali, Tiltti, Syrinx ja Ynnä Toimitus Maria Nummela ja Mirva Markkila Taitto Juhani Lammassaari Ainejärjestöjen vastuuhenkilöt Timo Tähtinen, Dumppi Maria Nummela, Radikaali Anna-Kaisa Jalkanen, Syrinx Antti Impinen, Tiltti Jere Lehtonen, Ynnä Piirrokset Kati Keski-Jaskari, Mirva Markkila, Auri Kaihlavirta ja joukko muita Kiitokset kaikille VOpas-projektissa mukana olleille, jokaiselle tasapuolisesti 4

5 Porakoneen etsintää ja istumalihastreeniä Ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana jokaisen uuden fuksin täytyy luoda itselleen se turvaverkko, joka myöhemmin pelastaa pulasta. Etsiä väentungoksesta ne tyypit, joille voi soittaa jonkun pienen asian takia. Ne, joilta voi kopioida muistiinpanot ja jotka lainaavat porakoneen, kun uudesta kokoa-itse-hetkessä-kirjahyllystäsi puuttuukin pystyssä pysymisen kannalta olennainen reikä. Jokaisella ainejärjestöllä on omat perinteensä tutustuttaa uudet kasvot talon tavoille. Usein ikimuistoinen ilta alkaa joltain tunnelmalliselta saunalta ja päätyy keskustan baareihin. Vaikka tuntisit itsesi kuinka ujoksi ja luulet olevasi liian epäsosiaalinen, löydät varmasti heimotovereita. Tilannehan on kaikille sama, kukaan ei tunne ketään. Ihmisten on pakko tutustua toisiinsa ja tutorit laittavat lisää vettä myllyyn. Yliopisto on siitä ihmeellinen paikka, että siellä tapaa ihmisiä joiden mielestä euklidiset avaruudet tai enterohepaattisen kiertokulun vaiheet ovat oikeasti mielenkiintoisia. Sitä yllättää myös itsensä. Minäkin lähes pelästyin huomatessani pitäväni vektoreista ja logiikasta, joita lukiossa niin inhosin. Huomasin jopa odottavani aluksi pakollisena pahana pitämiäni matematiikan luentoja. Jokaiseen koulutukseen kuitenkin mahtuu myös sitä pakkopullaa. Ei löydy opiskelijaa joka ei olisi joutunut testaamaan luonteensa lujuutta tenttikirjojen ääressä. Vaikka tarjolla olisi kuinka mielenkiintoiset naamiaiset, istuminen kotona on loppupeleistä kannattavaa. Jonkin ensimmäisen vuoden syksynä opittu palikkatieto saattaa olla hyvinkin oleellinen neljännen vuoden projektissa. Tenttiin on sitä paitsi huomattavasti helpompi mennä heti kuin yleisenä tenttipäivänä kuukauden kuluttua. Solukämpän seinien sisälle ei kuitenkaan saa jäädä nyhjäämään koko ajaksi. Akateemisen taipaleesi alussa kannattaa sanoa lähes aina kyllä, kun joku käytännössä tuntematon heppu pyytää sinua mukaan - ihan mihin tahansa. Syyskuussa ilmoitustauluilla ja sähköpostilistoilla on tarjolla varmasti jokaiselle jotakin: kamerakerhoa, joogaa, partiota, larppausta, teemabileitä, kuoroja, politiikkaa Jos jotakin ei ole, sellaista voidaan järjestää. Tämän Vaihtoehtoisen opinto-oppaan tarkoituksena on antaa jokaiselle uudelle fuksille sitä virallista opinto-opasta maanläheisempi käsitys yliopistoopiskelusta. Ehkäpä huomaatte, että täällä ei tarvitse koko ajan olla fiksu ja edustava, puhua sujuvaa latinaa ja ymmärtää kaikki oitis. Tentissä reputtaminen on normaalia ja uusiminen onnistuu. Yliopisto on siitä mainio paikka, että täällä ei voi jäädä luokalleen. Maria Nummela eenumme@cc.jyu.fi 5

6 6

7 Sisällysluettelo Porakoneen etsintää ja istumalihastreeniä... 5 Sisällysluettelo... 7 Elämää...9 Oman vastuun vaikeus Alku aina hankalaa Opiskelijaravintolat puntarissa Baariopas vasta-alkajille Arviointihemmot Mikä mättää? - opiskelija pystyy vaikuttamaan Loveletter - sinulle on postia Corvus corax ja muita sellaisia Heitä vesilintua, älä turhaudu Ainejärjestöt Ynnä Tavaton tarina Tärkein yliopistobilevaruste - haalarit Dumppi ry Täytetty villasukka Kemistit on rautaa - Radikaali Viimeisenä hyytyy kemisti Radikaalia puistokemiaa Keemikon bilekalenteri Syrinx ry Syrinx juhlii vuoden bilekalenteri pähkinänkuoressa Tiltti Tiedekunnat Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Opintojen saatteeksi Informaatioteknologian tiedekunta Mitä tapahtuu laitoksilla? Tutortoiminta Kemian tutorit Biologian tutorit Fysiikan tutorit Matematiikan tutorit

8 Tietojärjestelmätieteen tutorit Tietotekniikan tutorit Fysiikan laitos tutuksi Fysiikan laitoksen henkilökuntaa Fysiikan peruskurssit pähkinänkuoressa Fys480 - harjoittelu fysiikan laitoksella Tietotekniikan luennoitsijoita Matematiikan laitos tutuksi Matematiikan kursseja Määritelmiä yliopistomatematiikassa usein esiintyville termeille Matematiikan luennoitsijoita Tilastotieteistä Tietojärjestelmätieteiden opiskelusta Tietojärjestelmätieteiden kurssikuvaukset Kemia sivuaineena Ne pakolliset pahat... eli kurssit Suunnistusta ilman kompassia Ensimmäisen vuoden biologiaa Ekologia ja ympäristönhoito Hydrobiologia ja limnologia Kalatalous Solu- ja molekyylibiologia Ympäristötiede Aakkoset

9 Elämää Don t panic. 9

10 Oman vastuun vaikeus Tästä Vopastekstistä alkaa tulla jo perinne, mutta jos tästä joku on jotain oppinut ja ottanut itseään niskasta kiinni, niin se on hyvä se. Nyt on siis menossa opintojeni kolmannen vuoden kevät. Kahden aikaisemman vuoden tekstit löytyvät netistä osoitteestsa: joten nyt on oiva tilaisuus seurata urakehitystäni reaaliajassa. Kaksi aikaisempaa vuotta ovat siis menneet vähän enemmänkin penkin alle, mutta nyt voin sanoa tapahtuneen käännös ylöspäin ja käyrä nousee kyllä ekspotentiaalisesti. Eli alussa muutos oli pieni, mutta kun pääsi asiaan kiinni kunnolla, alkoi tapahtua. Tämän uuden elämän auttoi alkuun tietotekniikan laitos. Fysiikan opiskelu ei sitten kuitenkaan ollut minua varten, ja yritin kovasti miettiä, mitä tehdä. Täällä yliopistolla ei oikein tuntunut olevan sopivaa linjaa minua varten ja mietin vakavasti koulun vaihtoa. Tietotekniikan laitoksen nettisivuja selaillessani sattui eräänä paivänä silmiini, että ollaan perustamassa kovasti uusia linjoja. Näistä linjoista yksi oli sulautetut järjestelmät. Luettuani asiasta ja vähän kyseltyäni totesin että nyt tärppäsi. Tälle linjalle olisi fyysikkotaustastani selvästi hyötyä ja lisäksi tällä linjalla tuntui olevat yliopistomittarilla paljon sitä kaipaamaani käytännön tekemistä. Linjan opinnot sisältäisivät elektroniikkaa, tietoliikennettä ja tietysti välttämätöntä pahaa eli jonkin verran ohjelmointia, kirjoittamista yms vähemmän kiinnostavaa. Syksyllä sitten rupesin ihan oikeasti opiskelemaan. Kahden vuoden opintoviikkosaldo ei kovin huimaava ollut, jonkinverran yli kolmekymmentä (totta, ei läheskään riittävästi edes opintotukeen). Oli siis pakko saada tehtyä rästitentit pois alta. Siinä onnistuin varsin hvyin. Syksyn aikana sain kasaan lähes kolmekymmentä opintoviikkoa ja tuntui, että ehkä minustä tuleekin isona maisteri. Joululoma tuli tarpeeseen, olihan sitä tullut melko lailla niska limassa painettua hommaa muutama kuukausi. Kuitenkin päällekkäisyyksien takia en saanut ihan kaikkia aikomiani kursseja tentittyä ja pari niistä jäi kevääseen. Kävin sitten tekemässä ne tentit itse, kun oli niin kiltti luennoija, että valvoi ne ja sain tehdä ne itselleni sopivana päivänä. Yllätyksien aika oli kuitenkin vasta edessä. Hirveällä innolla uuden ja kiinnostavan asian kimpussa touhuaminen sai maailman näyttämään ihan erilaiselta. Ja kun aivan yllättäen minulle tarjottiin töitä (lue lisää rahaa, tai siltä se ainakin alkuun tuntui, kun sitä rahaa ei koskaan ole ollut edes riittävästi) tietotekniikan laitokselta, alkoi todella olla tunnelin päässä valoa. Eihän se palkka päätä huimaava ollut, mutta kyllä sillä leipää ja puurohiutaleita kaupasta saa. Ja hommakaan ei ollut kovin hankalaa, demojen pitämistä ja Windows-asennusta alkuun. Omia opintoja ehtii hyvin tehdä siinä sivussa, ja ne edistyvät nyt varsin hyvää tahtia. Lisäksi täällä on tosi mukava porukka, minkä kanssa tehdä töitä. Vaikka tuntui alkuun että olen mimä melkoinen räpelö enkä osaa mitään, tekemällä oppii ja aina saa kysyä. Sain jäädä tänne laitokselle myös tulevaksi kesäksi enkä ilmeisesti joudu siivoamaan arkistokaappeja vaan saan tehdä oikeasti jotain. Voittaa kyllä uimakoulut, joita olen pitänyt viisi edellistä kesää, varsin kirkkaasti. Ensimmäinen kesä, jolloin minulla on jotain oikeita töitä. Mitä siis lopulta tältä vuodelta jää käteen? Opintoviikkoja noin 70, työkokemusta, vähän rahaa, uusia tuttavuuksia, kivat työkaverit 10

11 ja palannut opiskelu- ja elämänilo. Se on kuulkaa aika paljon näiden parin todella suurta tuskaa ja itkua ja hammastenkiristystä aiheuttaneen vuoden jälkeen. Tällä hetkellä motivaatiota riittää ja mielessä siintää silkkisilinteri sitten kun kasvan oikein isoksi. Valmistuminenkin alkaa tuntua jo sen verran läheiseltä, että voi heittää jonkinlaisen arvion valmistumisesta ehkä kahden vuoden päästä. Homman lopullinen opetus piilee mielestäni siinä, että ei ihmistä voi pakottaa tekemään jotain sellaista mikä ei todella kiinnosta. Kyllä sen sitten huomaa, kun joku homma alkaa tuntua omalta ja jota voisi ajatella tekevänsä loppuikänsä. Eikä kannatakkaan pakottaa, siinä tulee vain turhaa stressiä ja joutuu kolmekymppisenä laitoshoitoon burnoutin takia. Enkä usko meistä kenenkään sitä haluavan. Pitäkää hyvät ihmiset kiinni omista unelmistanne, ja yrittäkää toteuttaa ne. Maailma on onnellisempi paikka jos ihmisetkin ovat tyytyväisiä. Anu Tiesitkö että... Pienin meressä elävä kala ja samalla pienin selkärangallinen eläin on kääpiötokko, joka elelee Intian valtameressä. Täysikasvuinen koiras on noin 0,8 senttimetriä pitkä ja täysikasvuinen naaras noin 0,89 senttimetriä pitkä. 11

12 Alku aina hankalaa Oli heinäkuu Tuli ruskea virkakirje postissa Jyväskylän yliopistosta. Teidät on hyväksytty matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijaksi... Hieman aikaisemmin oli tullut vastaava virkakirje Jyväskylän yliopistosta. Teitä ei ole hyväksytty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.liikunnanopettajan ura katkesi: epäonnistuminen uinnissa ja joissain tekniikkalajeissa. Kun ei liikunnan- niin sitten kai matematiikan opettajaksi. Opiskelu alkoi joukko-opin pikakurssilla. Joukko-opista en ollut kuullut pätkääkään koulussa ja aiheeseen jo tottuneet olivat kierroksen kaksi aina edellä. Lineaarialgebraa luettiin ruotsinkielisestä kirjasta. Luulin jo päässeeni ruotsinkielestä eroon koulussa, mutta mitä vielä. Matematiikkaakin piti opiskella ruotsin kielellä. Materiaalia jaettiin sylin täydeltä ja erilaiset järjestöt olivat vetämässä toimintaansa. Pisimmän korren harrastuksista vetivät joogakurssi ja järjestöistä Ynnä. Ylioppilastalolla järjestettiin karkelot keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Ilokivessä istuivat maailmaa parantamassa kaiken kokeneet vanhemmat opiskelijat. Osa heistä sittemmin ministereinäkin toimineita. Ei mennyt hukkaan maailmanparantaminen, ainakaan heiltä. Osa ei koskaan oluttuopista irti päässytkään. Ensimmäinen syksy opinnoissa oli hanka- la. Myöhästyin kemian tiedotustilaisuudesta, koska en löytänyt sitä myrkynvihreää kemian laitosta ajoissa. Siihen jäi kemian opiskelu. Fysiikan opinnot töksähtivät mumisevaan, kirjasta lukevaan luennoitsijaan. Ensimmäisenä syksynä tuli sitten lopulta keskityttyä ainoastaan matematiikkaan. Ensimmäiset laskuharjoitukset jännittivät. Olenko ratkaissut tehtävät oikein? Raapustanko laskun ratkaisun vain taululle ja selitänkö vielä? Demon pitäjä ei käskenyt puhua, joten en puhunut sanaakaan. Eipä tullut muuta kommenttia kuin: seuraava tehtävä. Ensimmäinen tentti tuntui juhlalliselta. Tehtävät olivat varsin kiemuraisia ja tuloksia odoteltiin parisen viikkoa. Seuraava kevät tuntui jo aivan toiselta. Kaveripiiri oli muodostunut ja yliopiston terminologia oli alkanut tuntua tutulta. Päämääräkin alkoi hahmottua. Ensimmäisen vuoden keväällä sivuaineeksi muotoutuivat ATK ja tilastotiede. Kumpaakaan ei oltu opiskeltu koulussa, joten homman saattoi aloittaa tyhjältä pöydältä. Kouluajan laiminlyönnit eivät olleet rasitteena. Aluksi arastelimme keskusteluja opettajien kanssa. Hannukaisen Matti tuli ohjauksissa tutuksi. Hän antoi keskustellessamme monia hyödyllisiä vinkkejä. Assistentit, lehtorit ja professorit ovat opiskelijoita varten. Heidän kanssaan kannattaa keskustella yksin tai ryhmissä. professori Pekka Neittaanmäki 12

13 Opiskelijaravintolat puntarissa Nyt kun äiti lihapullineen on ehkä monenkin sadan kilometrin päässä, yliopistoravintoloissa voit tyydyttää päivän proteiini-, hiilihydraatti-, rasvahappo- ja vitamiinitarpeesi ruokaympyrän suositusten mukaan. Ja vaikka kirjahyllyssäsi opinto-oppaalle seuraa pitäisikin keittokirja ja jääkaapissa keskioluelle appelsiiniankka, niin toisinaan kannattaa aterioida ulkona. Syöminen on myös sosiaalinen tapahtuma. Michelin ravintolaopas tuskin mainitsee JY:n opiskelijaravintolat, mutta koska Ylistönrinteeltäkin on pitkä matka Pariisiin, niin Vopas suosittelee edullisia yo-ravintoloita. Testiryhmällä on elinikäinen kokemus syömisestä. Bon appètit! Listalla on neljää sorttia, joista yksi on muita kalliimpi gourmet-vaihtoehto. Omnivoorit, karnivoorit ja kasvissyöjät on huomioitu. Laktoosia, maitoa ja gluteiinia osaa välttää symbolien L, H, M, G avulla. Aterian perushintaan sisältyy salaatti. Leivästä ja ruokajuomasta voi joutua maksamaan erikseen. Hinta-laatusuhde on yleensä kohdallaan ja vaikka annoksen koko onkin rajattu, niin lisukkeita, eli perunaa, riisiä, pastaa jne. saa kasata lautaselleen mielin määrin. Kokonaisuudessaan aterian hinta on yleensä 2,35 euroa. Herkkupeput voivat toki maksaa vielä pari markkaa ja päättää ateriansa jälkkärillä. Koska eri ravintoloiden ruuissa ei mielestämme ole merkittäviä makueroja, kohteiden erittelyssä keskitytään muihin seikkoihin. Tässä artikkelissa on arvioitu vain meidän tiedekuntiemme lähistöllä sijaitsevat ravintolat Ylistö, Wilhelmiina, Lozzi ja Ilokivi sekä Piato. Ilokivi Sijainti: Ylioppilastalo (JYY:n omistama) Aukioloajat: ma-pe Asiakaskunta: Urheilijoita, silmäätekeviä Ruusut: Sään salliessa voi halutessaan lounastaa terassilla. Aterioinnin jälkeen voi hoitaa asumiseen, harrastuksiin ja oikeusturvaan liittyviä asioita samassa rakennuksessa. Risut: Ylistönrinteen ja Mattilanniemen asukki saattaa kokea olevansa toisen lajin reviirillä. Leipävalikoima on onneton, ja kustakin viipaleesta joutuu maksamaan erikseen. Lozzi Sijainti: Seminaarin mäki (Ilokiven naapurissa) Aukioloajat: ma-to , lounas pe , lounas , la lounas Asiakaskunta: Sekalainen ja kansainvälinen Ruusut: Leipäpöytä ja juhla-ateriat hyvät. Täälläkin voi aterioida ulkosalla. Ilmapiiri on viihtyisä, palvelu on ystävällistä, ja ravintola on tilava. Risut: Salaatti joskus vanhaa Piato Sijainti: Mattilanniemi, Agora Aukioloajat: ma-to , lounas , pe , lounas Asiakaskunta: Opiskelijoiden lisäksi samassa rakennuksessa työskentelevien yritysten henkilökuntaa. Ruusut: Paistopisteestä hieman kalliimmalla loistavia annoksia. Hyvät maisemat lasiseinän läpi. Risut: Lasiseinän läpi paistava aurinko luo ruokalaan satunnaisesti saunamaisen tunnelman. Luentojen välitauoilla tuskastuttavan pitkät jonot. Ylistö Sijainti: Ylistönrinne, fysiikan laitos Aukioloajat: ma-to , lounas pe , lounas Asiakaskunta: Biologeja, fyysikkoja, kemistejä Ruusut: Palvelu on ystävällistä. Avarista ikkunoista avautuu näkymä Jyväsjärvelle. Tarjoiluun ja viihtyvyyteen panostetaan erilaisin teemaviikoin sekä pöytäkoristein. Risut: Ravintolan valkoisuus luo hieman kliinisen tunnelman. Salaattipöydässä on aina kaaliraastetta. 13

14 Wilhelmiina Sijainti: Mattilanniemi Aukioloajat: ma-to , lounas pe , lounas la , lounas Asiakaskunta: Sekalainen Ruusut: Leipäpöytä on ylivoimainen: leipä on usein lämmintä, ja valikoima on runsas. Erillisestä salaattipöydästä voi koota kevyen ateriavaihtoehdon. Risut: Ruuhka-aikoina jono ulottuu aulaan asti ja hitaan vesihanan vuoksi se matelee. Lämpötila nousee toisinaan hellelukemiin. Baariopas vasta-alkajille Amarillo Texmex-ravintola ja illanistujaispaikka. Hyvää poppista ja mukavia sohvaloosseja. Bar 68 Entinen Luolamies jatkaa linjaansa nahkatakkisten rockjannujen paikkana. Paljon bändejä Väinönkadulle piilotettuna. Club Elohuvi Tämän hetken ykkösmesta. Kolmeen osaan jaettu entinen elukuvateatteri tarjoaa clubitunnelmaa, trendikahvilan ja rokkibaarin. Coffee House Erikoiskahvien ja kolmioleipien ykköspaikka. Viihtyisä tapaamispaikka myöhään yöhön. Domino Tiistain femmailta muuttui euroillaksi, mutta halpa kalja kerää väen paikalle. Kaupungin tukevin äänentoisto. Trendipukeutumista ja meneviä clubi-iltoja. K18. Explosive Pommista saa paljon ja halvalla, jostain muusta sitten onkin tingitty. Freetime Sokoksen kellarissa on jotain ihmeellistä imua, sillä juuri baari-iän saavuttaneet jaksavat jonottaa sisälle pitkiäkin aikoja. K18. Eurohumppaa. Giggling Marlin Mahtuu kolmen suosikkiravintolan joukkoon. Ilmastointi pelaa yökerhon puolella, mutta nostalgisesta junttisuomirockbaarista loppuu sekä tila että happi. Pöydillä tanssiminen kuuluu asiaan. K20/22 (la). Hemingways Hemmarissa kelpaa istua ja jutella rauhassa. Viskibaari ja pelejä biljardista Kimbleen. K22. Osa Bermudan kolmiota, jonne opiskelijan rahat ihmeellisesti katoavat. Ilokivi Ylioppilastalon alakerrassa oleva klubitila, jossa järjestetään vaihtoehtoisia bileitä, teatteri- ja elokuvailtoja. Jazz Bar Nimi kertoo jo paljon. Vierailevia ja vakiobändejä, jami-iltoja ja mukava terassi. Bermudan kolmion toinen nurkka. 14

15 Kierre Vaikka Mörssärikin kuopattiin, yksi legendaarinen jatkaa. Jokainen 70-luvulla täällä opiskellut kysyy aina uudelleen tietä Kortepohjaan. Memphis Coffee Housen baarimainen ja meluisampi jatke, jonka takaosassa saa maukasta ruokaa. Minibar Drinkkejä, drinkkejä ja lisää drinkkejä Väinönkeskuksessa. Morgan Kane Nuorten bilehileiden bongauspaikka. Kaikenlaisia te toja ja tanssittavaa musiikkia. Ykköspäivä torstai. K18. Night Alexandra Perinteinen yökerho saman nimisen hotellin alapuolella. Hieman varttuneemman porukan suosiossa. K24. Night Cat K18 ja aivan keskustassa. Himpun verran liian pieni. Night life Vanhemman väen menopaikka Cumuluksen alakerrassa. K24. Old Brick s Inn Vanhan tiilitalon tunnelmallinen pubi, josta saa mainiota ruokaa. Bermudan kolmion viimeinen nurkka. K21. Parnell s x 2 Cumuluksen alakerrasta ja Kirkkopuiston reunalta löytyvät kenties kaupungin laajimmat mallastuotevalikoimat. Tarjolla myös seurapelejä. Punainen lyhty Joo, justiinsa se. Raatikellari Perinteinen bilepaikka viikon jokaisena iltana kello neljään saakka. Loppuillan kokoontumispaikka. Hittibiisejä. Rentukka Yo-kylän yleinen olohuone. Pitsaa ja pippaloita, tarvittaessa myös rauhallinen. K18. Skipper Kultakurkkujen kotipesä. Hard Ballsin yläkerrassa Väinönkadulla tulee jokaisen käydä nolaamassa itsensä. Sohwi Kampuksen kyljessä viihtyisä, akvaariomainen ruoka-kahvi-kalja-paikka. Pitkä historia opiskelijoiden kerääntymispaikkana. Solo Sopivan hämyinen baari Väinönkeskuksessa. Myös pikkunaposteltavaa. Tabasco Latinotyylinen menomesta, kolmen kärjessä. Bändipuolella vierailee säännöllisesti maan kärkinimiä. K21. Vakiopaine Elämäntapataiteilijoiden ja toisinajattelijoiden kolo. Shakkia ja noppaa, halpaa kahvia, teetä, kaljaa ja siideriä joka makuun. Ohjelmistossa mielenkiintoisia taidepläjäyksiä. Wankkuri Karaokea rautatieasemalla. Kaikenmaailman porukaa, suurin osa keski-iän ylittäneitä. 15

16 Arviointihemmot Miksi tuo luennoitsija puhuu niin hiljaa tai miksi opiskelijatoverit metelöivät? Näitä asioita puidaan usein käytävillä muttei useinkaan suoraan luennoitsijalle luennolla tai sen ulkopuolella. Yliopisto-opiskelu on muutakin kuin luennoilla istumista. Massaluennot voivat olla suurille ryhmille opetettaessa välttämättömiä muttei se tarkoita sitä, että siellä pitäisi olla passiivinen. Omaan opiskeluympäristöönsä voi ja pitääkin vaikuttaa. Tässä puljussa oppiminen on opiskelijan omalla vastuulla. Kurssien käyminen on yksi tapa oppia. Tehokkaammin oppii, jos on itse aktiivinen, kyselee, kaivaa ja penkoo asioita, opettelee oppimaan. Osa sitä vastuun kantamista on se, että kertoo kurssin vetäjälle, onko viesti tullut perille, opinko minä ja mitä luennoitsija voi tehdä, että opin paremmin. Jos asioista huomauttaminen ei ole sinun asiasi, niin kenen sitten? Niinhän ne kaikki muutkin ajattelevat: Kunhan minä vain pääsen kurssista läpi, eikä se tule enää ikinä luennoimaan minulle... Tämä on varsin yleinen ajattelutapa. Terve kritiikki on aina tervetullutta. Asioista voi huomauttaa myös luennoitsijalle itselleen. Ehkei hän edes tiedä puhuvansa liian hiljaa. Paras keino vaikuttaa havaitsemaansa epäkohtaan on suora kontakti. Menkää juttelemaan luennoitsijoiden kanssa, jos ette jotain ymmärrä tai jokin asia kaipaa parannusta. Siitä ei joudu luennoitsijan silmätikuksi, eikä se vaikuta arvosanoihin. Luennon jälkeen on hyvä tilaisuus mennä kysymään epäselviä asioita. Jos ei halua mennä henkilökohtaisesti juttelemaan, niin myös anonyymi vaikutuskeino löytyy: arviointihemmot. Arviointihemmot ovat hieman vanhempia opiskelijoita, jotka ovat ottaneet opetuksen kehittämisen sydämenasiakseen. Toimimme yhteistyössä laitosten henkilökunnan kanssa ja järjestämme kursseista kyselyjä ja palautekeskusteluja tarpeen mukaan. Tavoitteenamme on parantaa opetuksen laatua ja tasoa koko tiedekunnassa. Opetuksen arviointi ei ole arvostelua. Sen tarkoitus on antaa kurssien vetäjille vinkkejä siitä, miten kursseja voitaisiin kehittää. Palautteen tulee olla mietittyä: antaako arvion luennoitsijasta vai kurssin sisällöstä. Palautteen tarkoituksena on auttaa kehittämään kursseja edelleen. Opetuksen arviointi ei ole itsetarkoitus, vaan kaiken takana on toive siitä, että opiskelijat ymmärtävät ja oppivat tehokkaammin. Arviointihemmot pitävät korvansa auki (ja silmänsä); kaikenlainen asiallinen palaute välittyy opiskelijoilta henkilökunnalle. Opiskeluiloa! Arviointihemmot 16

17 Mikä mättää? - opiskelija pystyy vaikuttamaan Yliopistossa opiskeleminen ei ole vain opintoviikkojen keruuta, lukemista ja tentteihin pänttäämistä, vaan myös kasvamista, kokemuksien ja vaikutteiden saamista sekä itse vaikuttamista. Vaikuttamisen tärkeimpiä edellytyksiä on tietää missä ja miten voi vaikuttaa. Pienissä asioissa on yksinkertaisinta ja parasta on ottaa aloite omiin käsiin, käydä juttelemassa epäkohdista henkilökunnan tai laitoksen johtajan kanssa ja yrittää tätä kautta saada parannusta asiaan. Isommissa asioissa on valitettava tosiasia se, että yksinäsi sinun on vaikea saada mitään todellista aikaiseksi. Apuun voit kutsua ainejärjestöt, eri tasojen neuvostot sekä ylioppilaskunnan, jotka ovat jo luoneet rintamansa, liittolaiset sekä kontaktit eri tahoihin. Seuraavat tahot ovat käyttökelpoisia vaikutuskanavia. oma ainejärjestö (dumppi, radikaali, syrinx, ynnä) Omaan laitokseen ja sen toimintaan liittyvissä ongelmissa on helpointa kääntyä oman ainejärjestön puoleen. Ainejärjestöjen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin opiskelijan oikeusturvan säilyttäminen. Tarkempi kuvaus ainejärjestöistä tässä oppaassa. Laitosneuvostot Laitosneuvosto on laitoksen korkein päättävä elin. Laitosneuvostossa päätetään mm. laitosten opetussuunnitelmat (tutkintovaatimukset ja opetusohjelmat), toimintaja taloussuunnitelmat, määrärahojen käyttöperiaatteet sekä uusien koulutuslinjojen perustamiset. Laitosneuvostojen kokouksia pidetään laitoksesta riippuen noin 5-10 kertaa vuoden aikana. Asian voi saada laitosneuvoston käsiteltäväksi ottamalla yhteyttä laitoksen johtajaan tai amanuenssiin. Laitosneuvoston jäsenet voivat myös tehdä esityksiä jonkin asian käsittelemiseksi laitosneuvoston kokouksissa, joten myös heihin kannattaa ottaa yhteyttä. Ainejärjestön tehtävänä on löytää laitosneuvostoihin opiskelijajäsenet, jotka ovat kiinnostuneita laitoksen asioista ja haluavat vaikuttaa omaan opiskeluympäristöönsä. Tiedekuntaneuvostot Tiedekuntaneuvostot ovat tiedekuntiemme ylimpiä asioista päättäviä elimiä. Tiedekuntaneuvosto päättää mm tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmasta, tekee ehdotukset professorin ja apulaisprofessorin virkojen täyttämiseksi ja nimittää yliassistentit ja assistentit, päättää opiskelijoiden valintaperusteista ja valitsee opiskelijat tiedekuntaan, hyväksyy pro gradu- ja lisensiaatintutkielmat ja väitöskirjat sekä päättää niistä annettavista arvolauseista. Tiedekuntaneuvoston kokouksia on noin kerran kuussa. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseniin saa yhteyden osoitteella tdk-opiskelijat@math.jyu.fi ja informaatioteknologian tiedekuntaneuvoston opiskelijajäseniin osoitteella tdkopis@cs.jyu.fi. Tiesitkö että... 17

18 Yliopiston hallitus Yliopistomme ylin päättävä elin on yliopiston hallitus. Yliopiston hallitus päättää mm. yliopistoa koskevista laajoista periaatteellisista kysymyksistä ja virkanimityksistä yliopiston tärkeimpiin virkoihin. Hallituksen työskentelyä johtaa rehtori Aino Sallinen, joka myös valvoo koko yliopiston toimintaa ja yliopiston kehittämistä. Hän myös jakaa yliopistolle myönnetyt määrärahat sekä vastaa yliopiston suhteista mm. kaupunkiin ja opetusministeriöön. Rehtorin tai hallituksen käsiteltäväksi tarkoitetussa asiassa voi ottaa yhteyttä hallintoviraston esittelijöihin (hallinto-, suunnittelu- tai talousjohtajaan tai opiskelijapalvelujen päällikköön) ja tehdä asiasta kirjallisen esityksen. Opiskelijoiden näkökulman esille tuomiseksi kannattaa pitää yhteyttä opiskelijajäseniin. Yliopiston hallituksen opiskelijajäsenet saa kiinni helpoiten sähköpostilistan kautta. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (jyy) Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on yliopistossamme opiskelevien opiskelijoiden etujärjestö. JYY pyrkii jäsentensä opinto-olosuhteiden ja opiskelijoiden sosiaalisen aseman parantamiseen, mutta ottaa tietysti kantaa myös valtakunnallisesti opiskelijoita koskeviin kysymyksiin. Ylioppilaskunta mm. valitsee opiskelijajäsenet yliopistomme eri neuvostoihin. Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistön keskuudestaan vuosittain valitsema 41 jäseninen edustajisto. Kaikilla JYY:n jäsenillä (eli kaikilla yliopisto-opiskelijoilla) on mahdollisuus äänestää loka-marraskuun vaihteessa järjestettävissä vaaleissa tai asettua itse ehdokkaaksi. Käytä ääntäsi! Toimeenpanovaltaa sekä esittelyoikeutta nauttii edustajiston asettama hallitus, johon kuluu puheenjohtajan lisäksi 7-9 jäsentä. Asioiden valmistelun apuna toimivat hallituksen asettamat valiokunnat. Tavallisen opiskelijan asioita ajaa eteenpäin JYY:n sihteeristö: Sosiaalisihteerin puoleen voi kääntyä kaikissa opintotukeen, asumiseen tai toimeentuloon liittyvissä asioissa. Byrokratian kiemurat ja yliopistomme eri hallintotasot ovat tuttuja korkeakoulupoliittiselle sihteerille joka puolustaa henkeen ja vereen opiskelijan oikeusturvaa. Kulttuurisihteerin puoleen kannattaa kääntyä, kun tuntuu, ettei Jyväskylässä löydy tarpeeksi tarjontaa kulttuuritapahtumista. Jos kansainväliset asiat kiinnostavat tai haluat tutustua ulkomaalaisopiskelijoihin, ota yhteyttä kvsihteeriin (jyy- Kaikki sihteerit majailevat ylioppilastalolla. Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta (JYY) puh Jyy:n valiokunnat Ylioppilaskunnassa on edustajiston lisäksi myös muita vaikutuskanavia. Sinulla on mahdollisuus osallistua JYY:n toimintaan seitsemän valiokunnan kautta: opinto- ja tiedevaliokunta, kulttuurivaliokunta, sosiaalivaliokunta, liikuntavaliokunta, ympäristövaliokunta, kansainvälisten asioiden valiokunta sekä tasa-arvovaliokunta. Valiokuntien kirjo on laaja ja niiden joukosta melkein jokainen löytää omansa. Lisätietoja valiokuntien toiminnasta antaa mm. jylkkäri, valiokuntien omat sähköpostilistat (voit liittyä majordomon avulla) tai

19 Ylioppilaslehti (Jylkkäri) Ylioppilaslehti on opiskelijoiden oma ääni Jyväskylässä. Se tiedottaa opiskelijoille tärkeistä asioista. Lehti kertoo muulle maailmalle opiskelijoiden näkökulman, puolustaa erilaisuutta ja yrittää levittää suvaitsevaisuutta. Lehti käsittelee myös yhteiskunnallisia ilmiöitä ja kulttuuria. Lehteen voi ja saa tarjota juttuja, runoja, novelleja, sarjakuvia jne mitä moninaisemmista aiheista ja mikä parasta, niistä jopa maksetaan. Lehteä saa telineistä kampukselta useista paikoista sekä yli kymmenestä pisteestä kaupungilta. Lehden toimitus sijaitsee ylioppilastalolla. Päätoimittaja Juha Kauppinen puh Eeva-Kaisa Rouhiainen Tiesitkö että... Gradfordin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ilmoitti, ettei kylän pysäköinnin kieltäviä viivoja voida maalata keltaisiksi, ennen kuin tehtävää hoitava mies on saanut käytettyä loppuun kaiken valkoisen maalin sangostaan. - Yorkshireläisestä sanomalehdestä 19

20 Loveletter - sinulle on postia Tietoyhteiskuntaa saa ja pitääkin kritisoida. Mielestäni nykyajan internet-huuma on melkoista hyväuskoisten huijaamista. Toiset käärivät laillisia miljoonatuloja uskottelemalla, että ihmisarvon ja tietokoneen tehokkuuden välillä on jokin kiinteä yhteys. Silti internet on loistava keksintö. On vain pidettävä huolta siitä, että aina teknologia palvelee Ihmistä. Ei koskaan toisin päin. Kun tämän tiedostaa, voi paatuneinkin eko- tai ihmisaktivisti kaivaa paikalliseen maaperään hautaamansa koneen esiin ja ryhtyä miettimään sitä, miten tuore teknologia voisi palvella juuri häntä. Yliopistolla opiskelija hyötyy ilmaisesta tietokoneiden ja internetin käyttöoikeudesta yleensä eniten sähköpostin käyttäjänä. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on valottaa lyhyesti, mitä aloittelijan on hyvä tietää asiasta. Postin lukeminen eri ympäristöissä Windows. Tunnetun amerikkalaisen ohjelmistofirman vaikutus näkyy myös Jyväskylän yliopistossa. Suurin osa käytössä olevista koneista onkin varustettu Microsoft Windows -käyttöjärjestelmällä. Sähköpostin käyttäminen tapahtuu tällöin koneeseen asennetulla SSH-ohjelmalla. Tätä kirjoittaessani atk-keskuksella käytössä olevan SSHohjelman nimi on TeraTerm Pro. Tämä löytyy Käynnistä-valikon alavalikosta Sähköposti yliopistolla Sovellukset Tietoliikenne. Käynnistettyäsi ohjelman, sinun pitää valita isäntäkone, jossa haluat lukea postisi. Käytännössä tämä Sähköpostin kirjoittaminen on yhtä helppoa kuin tavallisen tekstin tuottaminen tietokoneen ruudulle. Kun lähetät viestin, se esimerkiksi itu.st.jyu.fi (tai pelkkä itu ). tarkoittaa sitä, että kirjoitat Host -kenttään siirtyy maagisia reittejä pitkin yleensä muutamassa sekunnissa vastaanottajan koneelle käyttäjätunnuksellasi ja salasanallasi, voit valita Päästyäsi sisään itu-koneeseen omalla luettavaksi. varsinaiseksi postiohjelmaksesi esimerkiksi Sähköpostin haittapuoleksi lasketaan usein pinen. Tämä tapahtuu kirjoittamalla ruu- sen persoonaton olemus. Toisin kuin tavallisesta dulle komento pine. kirjeestä, tietokoneruudulta et Muista vielä, että aina kun haluat lopettaa pysty tulkitsemaan lähettäjän mielialoja esimerkiksi käsialan perusteella. Mutta juuri pitää ehdottomasti kirjautua ulos kaikista yliopiston tietokoneen käyttämisen, sinun tässä piilee myös sähköpostin vahvuus. koneista ja systeemeistä, joihin olet Kynnys kanssakäymiseen sähköpostin välityksellä on todella matala! va käyttäjä voisi saada aikaan suuriakin kirjautunut sisään. Muuten koneen seuraa- Niinpä esimerkiksi luennoitsijan tavoittaminen harmeja sinun tunnuksellasi - ja arvaa ketä harjoitustyössä vastaan tulevan on- siitä syytettäisiin! gelman selvittämiseksi on yleensä kaikkein Linux. Atk-keskuksessa on tarjolla myös helpointa tehdä juuri sähköpostin välityksellä. Toisaalta monet luennoitsijat rustettuja koneita. Näiden komentoruudulla koko joukko Linux-käyttöjärjestelmillä va- postittavat kurssilaisilleen sähköisessä muodossa olevaa luentomateriaalia, koetuloksia komennolla. Linux-koneisiinkin kannattaa pääset lukemaan postin suoraan pine - tai muuta ajankohtaista tietoa kurssista. tutustua, vaikkei aivan alan ammattilaiseksi Kriittistä suhtautumista sähköiseen tiedonkulkuun pyrkisikään. ei silti pidä unohtaa koskaan. Vaik- Macintosh. Postin lukemista varten Macista ka viruksia ei vastaan tulisikaan, muita yllätyksiä saattaa ilmaantua. Kuka tahansa riittä- ikkuna ja valita sieltä Verkko/Internet. kannattaa etsiä Aloituspainikkeet -niminen 20 vän taitava henkilö pystyy kirjoittamaan sähköpostia toisen ihmisen nimissä. Vastaamista kannattaa siis harkita vielä toisenkin kerran, jos on esimerkiksi saanut postilaatikkoonsa rakkauskirjeen joltakin julkisuuden henkilöltä. Toisaalta sähköposti ei ole myöskään erityisen turvallinen tapa lähettää tai säilyttää viestejä, jotka sisältävät elämää suurempia salaisuuksia.