Sähkölaitteiden aiheuttamien verkkohäiriöiden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkölaitteiden aiheuttamien verkkohäiriöiden arviointi"

Transkriptio

1 Sähkölaitteiden aiheuttamien verkkohäiriöiden arviointi Tampereen Teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

2 Esityksen sisältö 1. Johdanto projektin taustaa sähköverkon kuormien muuttuminen käyttöpaikkojen oikosulkuvirtojen jakauma Suomessa 2. Yleistyvien kuormien aiheuttamat välkyntäongelmat Sähkömoottorikäyttöiset yksivaihelaitteet Hitsauskoneet Rivitalolämpöpumput Omakotitalolämpöpumput 3. Välkynnän indikointi AMR-mittaustietojen perusteella 4. Välkynnän laskennallinen arviointi 5. Yhteenveto

3 Projektin taustaa Aloite projektiin ET:n sähkön laadun asiantuntijaryhmästä (välkyntäongelmat lisääntyneet monissa verkkoyhtiöissä). Rahoittajat: Sähkötutkimuspooli Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK Kymenlaakson Sähköverkko Oy KSS Verkko Oy Tampereen Sähköverkko Oy Turku Energia Sähköverkot Oy Vattenfall Verkko Oy

4 Sähköverkon kuormien muuttuminen Lämpöpumput ja erilaiset sähkökäyttöiset työkalut (esimerkiksi klapikoneet) yleistyvät Välkyntä on merkittävä sähkönlaatuvalitusten aihe varsinkin maaseutuverkkoyhtiöissä

5 Käyttöpaikkojen oikosulkuvirtojen jakauma Suomessa Käyttöpaikkoja, joissa I k1 <250 A on tarkastelluista noin 20 % Maaseutuverkoissa jo käyttöpaikkojen, joissa I k1 <200 A osuus saattaa olla hyvinkin merkittävä (lähes kolmannes) % Tarkastelussa 8 verkonhaltijaa, joilla yhteensä käyttöpaikkaa <150A A A A >500A I k1 -arvo Laitteiden EMC-testaukset (mm. laitteiden aiheuttaman välkynnän ja yliaaltojen mittaukset) tehdään verkossa, jonka I k1 488 A

6 Välkynnän häiritsevyys Välkynnän lyhytaikainen häiritsevyys P st riippuu suorakaiteen muotoisten säännöllisesti toistuvien jännitemuutosten suuruudesta d (suhteessa nimellisjännitteeseen) ja toistuvuudesta d [%] P st = 1 Oheisella kuvaajalla välkynnän lyhytaikainen häiritsevyysindeksi saa arvon P st =1 Jännitemuutosten lukumäärä minuutissa [kpl] Esim. klapikoneen käynnistys voi toistua vaikkapa 2-6 kertaa/min

7 Yksivaihelaitteiden mittaukset laboratoriossa (I k1 460 A) Moottorin nimellisteho [kw] Käynnistysvirta I 1rms [A] Käyntivirta I 0rms [A] I 1rms / I 0rms Suurin jännitemuutos käynnistyksessä ΔU [V] Suurin suht. jännitemuutos käynnistyksessä d max [%] Laite Merkki ja mali Klapikone Park LS6T 2,2 41,4 4,2 9,8 13,3 5,8 0,2 O Kulmahiomakone AEG WS ,7 17,9 2,1 8,5 5,9 2,6 0,4 K Oiko-/tasohöylä Woodtec XW034 1,5 40,5 4,8 8,4 12,3 5,4 >0,7 K Ketjusaha Partner/McCulloch 1,5 33,2 4,0 8,3 13,0 5,6 0,5 K Klapisirkkeli Gern DAN088 2,2 29,4 4,0 7,3 10,2 4,4 4,5 O Oksasilppuri Wolf Garten SD180E 1,8 35,0 6,0 5,8 11,4 4,9 0,8 O Painepesuri Kärcher 770 MXS 3,0 50,5 9,0 5,6 16,4 7,1 0,2 O Jiiri-/Pöytäsirkkeli DeWalt DW711 1,3 18,4 3,3 5,6 6,5 2,8 1,1 O Paineilmakompressori Abac Millennium 2000 VD32/50 2,2 27,4 7,3 3,8 9,3 4,1 0,2 O Kulmahiomakone Co/Tech CT3253 (pehmo) 2,2 14,2 6,3 2,3 3,7 1,6 4,5 K O = oikosulkumoottori K= kommutaattorimoottori EMC-standardin IEC mukaan laitteen, jota käytetään valvotusti (attended whilst in use) mittaustulosten tulee täyttää seuraavat ehdot (standardissa määritellyssä liittymässä, I k1 488 A): 1. suhteellisen jännitemuutoksen hetkellisarvo d(t) ei saa ylittää 3,3 % pitempään kuin 500 ms 2. jatkuvan tilan suhteellinen jännitemuutos d c ei saa ylittää 3,3% 3. suurin suhteellinen jännitemuutos d max ei saa ylittää 7 %. Vaatimuksia P st 1ja P lt <0,65 ei sovelleta manuaalisen käynnistyksen aiheuttamiin jännitemuutoksiin. Käynnistysaika t 1 [s] Moottorin tyyppi

8 1-vaihelaitteiden ja 3-vaihelaitteiden aiheuttamat jännitemuutokset ja välkyntä (mittauskohteen I k1 350 A) Vrmsavg Irmsavg Pst Klapikone 2,2 kw Timeplot chart Impulssinaulain maks. ja min. iskuvoima 3-vaiheinen lämpöpumppu 2,7 kw Min Max Avg CHA Vrmsavg CHB Vrmsavg CHC Vrmsavg CHA Irmsavg CHB Irmsavg CHC Irmsavg CHD Irmsavg CHA P st CHB P st CHC P st Käsisirkkeli 1,25 kw Kulmahiomakoneet 2,2 kw ja 710 W 0 15:10 15:15 15:20 15:25 15:30 15:35 15:40 15:45 15:50 15:55 16:00 CHA Vrmsavg CHB Vrmsavg CHC Vrmsavg CHA Irmsavg CHB Irmsavg CHC Irmsavg CHD Irmsavg CHA Pst CHB Pst CHC Pst :10:59, :56:00,00

9 Yksivaihelaitteiden aiheuttamat jännitemuutokset ja välkyntä Yksivaiheinen kuorma aiheuttaa muutoksia myös tähtipisteen jännitteessä; kun kuormitetussa vaiheessa vaihejännite laskee, kahdessa muussa tapahtuu yleensä jännitteen nousu. Yhden vaiheen kuormitusmuutokset näkyvät näin ollen lievempänä välkyntänä myös kahdessa muussa vaiheessa. Se, miten jännitteet kahdessa kuormittamattomassa vaiheessa muuttuvat riippuu siitä mihin suuntaan ja kuinka paljon tähtipiste heilahtaa käynnistyshetkellä. Muutoksen suunta ja suuruus riippuu verkon ja kuorman resistansseista ja reaktansseista (kuorman ominaisuudet voivat olla myös ajan suhteen muuttuvia) Verkon ja kuorman ominaisuuksista riippuen jännitemuutokset voivat naapurivaiheissa olla eri kohteissa ja eri laitteilla erilaiset.

10 Hitsauslaitteiden mittaustuloksia Lyhytaikaiset välkynnän häiritsevyysindeksit, kun I k1 300 A Kolmivaiheisella hitsausinvertterillä (Kemppi Minarc 220) P st < 0.7, Yksivaiheisilla hitsausinverttereillä (Kemppi Minarc 150) P st = 3 4,6 Yksivaiheisella hitsaustasasuuntaajalla (Kemppi Super Kempak) P st 7,7 Kolmivaiheisilla laitteilla välkyntäongelmat huomattavasti vähäisempiä kuin yksivaiheisilla, koska hitsausvirran aiheuttama kuormitus jakautuu kolmelle vaiheelle, virta vaihetta kohden pienempi ei aiheuta jännitteenalenemaa nollajohtimessa Hitsausinvertterillä välkyntä vähäisempää kuin hitsaustasasuuntaajalla Syynä hitsausinvertterin tasaisempi hitsausvirta (valokaari palaa tasaisemmin)

11 Hitsauslaitteiden sähkömagneettinen yhteensopivuus Hitsauslaitteiden valmistajat yleensä ilmoittavat laitteiden kuuluvan sähkömagneettisen yhteensopivuuden standardeissa CISPR 11 ja IEC luokkaan A ja siten laitteet on suunniteltu käytettäväksi vain teollisuusympäristössä. Esimerkiksi tässä projektissa mitatun Kemppi Minarc 150:n käyttöohjeessa on seuraavanlainen maininta: Tätä A-luokan laitetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi asuinympäristössä, jossa sähkön jakelu tapahtuu julkisesta pienjänniteverkosta. Tällaisessa ympäristössä saattaa olla vaikeata toteuttaa sähkömagneettinen yhteensopivuus sekä sähköverkkoon johtuvien että säteilevien häiriöiden osalta. => Laitteet eivät välttämättä täytä (eikä niiden em. lähtökohdasta tarvitse täyttää) standardin IEC vaatimuksia.

12 Rivitalolämpöpumppujen mittaukset Tehotiedot Verkkotiedot Vuosimalli Antoteho 0/+35 C [kw] Ottoteho 0/+35 C [kw] Pehmeäkäynnistin Mitattu rms-arvo I1rms [A] 1) Mitattu suurin rms-arvo I 1maxrms [A] 2) Suurin jänniteheilahdus käynnistyksessä 2) [V] Syöttävän muuntajan koko [kva] Laskennallinen Ik1 asiakkaalla Ik1a [A] Laskennallinen Ik3 asiakkaalla [A] Merkki ja malli Tyyppi IVT Greenline G26 MLP ,9 6 e , ,7 x IVT Greenline G35 MLP ,2 8,4 e , ,9 x IVT Greenline G26 MLP ,9 6 e , ,0 x IVT Greenline G35 MLP ,2 8,4 e , ,0 x 1) kolmen vaiheen virtojen keskiarvo 2) suurin vaihevirta tai jänniteheilahdus I1rms/Ik1a [%] Käyntisyklin ja välkynnän mittaus Suhde I 1rms /I k1 kuvaa asiakkaalla mitatun lämpöpumpun käynnistysvirran suurimman tehollisarvoon suhdetta laskennalliseen oikosulkuvirtaan (taulukossa prosentteina). Mitä suurempi suhde on, sitä todennäköisempää on välkyntäongelmien esiintyminen. Käynnistysten toistotaajuudesta riippuen, jos I 1rms /I k1 > % välkyntä alkaa olla häiritsevää

13 Omakotitalolämpöpumppujen mittaukset Tehotiedot Käynnistysvirta Verkkotiedot Vuosimalli Antoteho 0/+35 C [kw] Ottoteho 0/+35 C [kw] Pehmeäkäynnistin Valmistajan ilm. rmsarvo [A] Mitattu rms-arvo I1rms [A] 3) Merkki ja malli Tyyppi Lämpöässä V15 MLP 16,7 3,57 e , ,4 Lämpöässä V15 MLP 16,7 3,57 k , ,3 x Lämpöässä V10.5 MLP 11,4 2,42 k , ,5 x Lämpöässä V13 MLP ,2 3,03 k , ,6 Lämpöässä V10.5 MLP ,4 2,42 k , ,1 x Lämpöässä B15 MLP k , ,1 Nibe kw MLP 8,8 1,9 k , ,9 6 (9) x Oilon Geopro SH-11 MLP ,7 e , ,7 6 x Oilon Geopro SH-7 MLP 7,5 1,8 e , ,7 6 Viessmann Vitocal 300 BWC110 MLP 10,8 2,4 k , ,3 3/6/9 Lämpöässä MLP k ,0 x IVT /Elektro Standard 495 Twin MLP+PILP ,0 1) 1,4 2) e , ,2 9 x IVT /Elektro Standard 495 Twin MLP+PILP ,0 1) 1,4 2) e , ,0 9 1) Antoteho 0/+45 C 2) Kompressoriteho 3) kolmen vaiheen virtojen keskiarvo 4) suurin vaihevirta tai jänniteheilahdus Potentiaalisissa ongelmakohteissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lämpöpumpun käynnistysvirtaan (valmistajien ilmoitukset ovat käyttökelpoinen lähtökohta) Mitattu suurin rmsarvo I1maxrms [A] 4) Suurin jänniteheilahdus käynnistyksessä 4) [V] Syöttävän muuntajan koko [kva] Laskennallinen Ik1 liittämispisteessä [A] Laskennallinen Ik1 asiakkaalla Ik1a [A] Laskennallinen Ik3 asiakkaalla [A] Mitattu Ik1 asiakkaalla [A] I1rms/Ik1a [%] Lisälämpövastus [kw] Käyntisyklin ja välkynnän mittaus

14 Lämpöpumppujen aiheuttama välkyntä Lämpöpumppujen aiheuttamaan välkyntään vaikuttavat mm. pumpun käynnistysvirta (riippuu mm. pehmeäkäynnistimestä ja kompressorin rakenteesta) pumpun käynnistymistiheys (riippuu mm. varaajan koosta, talon lämmöntarpeesta ja pumpun tehosta) ongelmia voidaan vähentää mm. rajoittamalla käynnistysvirtaa esim. pehmeäkäynnistimellä tai käyttämällä suurempaa lämminvesivaraajaa Omakotitalolämpöpumppujen mittaustulosten perusteella, jos I k1 < 250 A välkyntäongelmat mahdollisia pienehköilläkin pumpuilla, isommilla pumpuilla todennäköisiä 250 A I k1 < 350 A välkyntäongelmat yksittäisillä pumpuilla epätodennäköisiä, useammalla samaan haarautumiskohtaan liitetyllä pumpulla ongelmat mahdollisia varsinkin jos käyntisykli on tiheä I k1 > 350 A ongelmat epätodennäköisiä

15 Välkynnän indikointi AMRmittaustietojen perusteella 15 Projektissa mukana olleen AMR-mittarin (Iskraemeco MT372) mittaustietojen avulla ei voitu sanoa mitään varmaa välkynnän tasosta. AMR-mittari mittasi: jännitetasot 10 minuutin keskiarvoina (osumataulukko) päivän alimman ja ylimmän yhden sekunnin jännitteen tehollisarvon epäsymmetriaa ja vaihevikoja hälytysluoteisesti jännitekatkoja ja jälleenkytkentöjä Haluttaessa tarkempaa tietoa nopeista jännitteen muutoksista ja etenkin välkynnästä, tarvitaan toinen mittalaite kuten MX Electrix eql Laatumoduuli

16 16 Jännitemuutoksen arviointimenetelmä Adaton sivuilta ladattavissa oleva exel-taulukko OIKOSULU_JÄNNITTEENALENEMA.xls lähtötietoina verkkotiedot ja moottorin teho

17 Välkynnän laskennallinen arviointimenetelmä 17 Menetelmä esitellään standardissa IEC : IEC Limits Limitation of voltage changes, voltage fluctuations and flicker in public low-voltage supply systems, for equipment with rated current 16 A per phase and not subject to conditional connection Jokaiselle 10 minuutin aikana tapahtuneelle jännitemuutokselle lasketaan t f flicker impression time (vaikutelma-aika) t f 2,3( F * d 3,2 max ) Missä F on painokerroin jännitemuutokselle ja d max on jännitemuutos suhteessa nimellisjännitteeseen prosentteina Arvio välkynnän lyhytaikaiselle häiritsevyysindeksille saadaan seuraavasti: T p on mittausajanjakso sekunteina P st t f TP 1 3,2

18 Välkynnän laskennalliseen arviointimenetelmään liittyvät huomiot 18 Menetelmän antama Pst arvo on ±10% mitatusta NOTE 1 The value of Pst obtained using this method is expected to be within ±10 % of the result which would be obtained by direct measurement (reference method). Menetelmän tarkkuus kärsii, jos jännitemuutosten väli on alle 1 s NOTE 2 This method is not recommended if the time duration between the end of one voltage change and the start of the next is less than 1 s.

19 Yhteenveto Yksivaihelaitteista ongelmallisimpia klapikone käynnistysvirta suurehko käynnistyksiä usein (jokaisella halkaisulla) IEC :n vaatimukset eivät rajoita tätä! Hitsauskoneet yleensä suunniteltu käytettäväksi teollisuusympäristössä - IEC ei koske niitä ongelmia voitaisiin vähentää oleellisesti suosimalla kolmivaihelaitteita (pätee muihinkin yksivaihelaitteisiin) Myös painepesurit ja oksasilppurit potentiaalisia ongelmalaitteita Em. laitteiden käyttö yleensä lyhytaikaista ja satunnaista -> on mahdollista sopia käytön ajankohdista. Usein jo välkynnän syyn kertominen asiakkaalle saattaa riittää (kyse ei ole verkon viasta). Lämpöpumppujen aiheuttama välkyntä ei ole laajamittainen ongelma, mutta heikohkon verkon alueella (I k1 < A) ja suurten kiinteistöjen pumppuja liitettäessä myös kaupunkiverkoissa välkyntäriski on huomioitava, ja asiakkaiden opastukseen ja pumpun käynnistysvirtaan on syytä kiinnittää huomiota. Yksinkertaisia keinoja arviointiin: käynnistysvirran ja I k1 -arvon suhde jännitteenaleneman arviointi Adaton sivuilta löytyvän Excel-taulukon avulla, välkynnän häiritsevyyden arviointi IEC mukaan

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen

Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Pumppujen käynnistys- virran rajoittaminen Seppo Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivä Sokos Hotel Vaakuna 12.3. 2014 Kouvola Käynnistysvirrat, yleistä Moottori ottaa käynnistyshetkellä ns. jatkuvan

Lisätiedot

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella

Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Kahden maalämpöpumpun tuottama välkyntä omakotialueella Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Liittymien sallittu pääsulake ja liittymisoikeus 25 A Verkko täyttää valtakunnalliset

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla

Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla Pehmokäynnistimien ja taajuusmuuttajien virranrajoituksen erot pumppaamolla Sähkönlaatuasiantuntija Urakoitsijapäivä Kouvola Lähtötiedot Asiakasvalitus välkynnästä ok-talo Valo välähtää usein, ajoittain

Lisätiedot

Välkyntä ja sen aiheuttajia sähköverkossa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy Seppo Suurinkeroinen

Välkyntä ja sen aiheuttajia sähköverkossa. Kymenlaakson Sähköverkko Oy Seppo Suurinkeroinen Välkyntä ja sen aiheuttajia sähköverkossa Kymenlaakson Sähköverkko Oy Seppo Suurinkeroinen Sähkönlaadun valvonta verkkoyhtiössä Sähköasemamittaukset Valituksesta mittaus liittymispisteessä Mittaukset asiakkaan

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta)

Wind Power in Power Systems. 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) Wind Power in Power Systems 16. Practical Experience with Power Quality and Wind Power (Käytännön kokemuksia sähkön laadusta ja tuulivoimasta) 16.1 Johdanto Täydellinen sähkön laatu tarkoittaisi, että

Lisätiedot

Välkyntä ja sen aiheuttajia sähköverkossa

Välkyntä ja sen aiheuttajia sähköverkossa Välkyntä ja sen aiheuttajia sähköverkossa Kymenlaakson Sähköverkko Oy Seppo Suurinkeroinen Kymenlaakson Sähkön tietoisku urakoitsijoille 13.3.2012 Kouvola upseerikerho Sähkönlaadun valvonta verkkoyhtiössä

Lisätiedot

S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE

S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE S Ä H K Ö V E R K K O O Y ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN LAITTEIDEN VAIKUTUKSET SÄHKÖVERKOLLE Eergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelmaaseminaari Adato Energia Oy 9.-10.2010 Helsinki Tampereen

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari

eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari eql Laatumittauslaitteet eql Laatuvahti2 -mittari EDF3GL / EDFTL Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 Energia/laatumittari etäluenta 3G Ethernet (TCP/IP) energiamittaus: pätö-

Lisätiedot

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy

Sähkön laatu sairaalaympäristössä Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laatu sairaalaympäristössä 4.10.2016 Aki Tiira Merus Power Dynamics Oy Sähkön laadun määritelmä Sähkön laadulle on asetettu vaatimuksia standardeissa ja suosituksissa, esim. SFS EN 50160, SFS 6000-7-710

Lisätiedot

Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia

Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia Tuntimittalaitteiden sähkön laadun mittausominaisuuksia 2009 9.6.2009 1 AMR-mittarit ja laatumittausvaatimukset Valtioneuvoston asetus sähköntoimituksen selvityksestä ja mittauksesta (mittausasetus) Yli

Lisätiedot

Wind Power in Power Systems

Wind Power in Power Systems Wind Power in Power Systems 5. Power Quality Standards for Wind Turbines (Sähkön laatustandardit tuuliturbiineille) 5.1 Johdanto Tuulivoima sähköverkossa vaikuttaa jännitteen laatuun, minkä vuoksi vaikutukset

Lisätiedot

seppo.vehviläinen@electrix.fi

seppo.vehviläinen@electrix.fi moduuli Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehviläinen@electrix.fi 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Välkyntä Jännitekatkot Jännitekuopat Kokonaissäröt Harmoniset

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka

Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

MAALÄMPÖPUMPPUJEN KÄYNNISTYSTEN VERKKO- VAIKUTUKSET

MAALÄMPÖPUMPPUJEN KÄYNNISTYSTEN VERKKO- VAIKUTUKSET MAALÄMPÖPUMPPUJEN KÄYNNISTYSTEN VERKKO- VAIKUTUKSET Niko Syrjäsalo Opinnäytetyö Huhtikuu 2013 Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 7. Tehtävä 1 SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 7 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus R L = 10 ς. Kyllästysalueella kollektori-emitterijännite

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL 300-G/350-G Liuos/vesi-lämpöpumppu 5,9-34,0 kw Vesi/vesi-lämpöpumppu 7,9-46,0 kw Yksi- tai kaksitehoinen. Tietolehti VITOCAL 350-G

VIESMANN. VITOCAL 300-G/350-G Liuos/vesi-lämpöpumppu 5,9-34,0 kw Vesi/vesi-lämpöpumppu 7,9-46,0 kw Yksi- tai kaksitehoinen. Tietolehti VITOCAL 350-G VIESMANN VITOCAL 300-G/350-G Liuos/vesi-lämpöpumppu 5,9-34,0 kw Vesi/vesi-lämpöpumppu 7,9-46,0 kw Yksi- tai kaksitehoinen Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Sähkökäyttöiset lämpöpumput

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU. - toimitusvarmuus - jännitteen laatu. Urakoitsijapäivät 2015

SÄHKÖNLAATU. - toimitusvarmuus - jännitteen laatu. Urakoitsijapäivät 2015 SÄHKÖNLAATU - toimitusvarmuus - jännitteen laatu Juridiikkaa SML 97 Virhe Jollei toisin ole sovittu, sähkönjakelussa ja muussa verkkopalvelussa sekä sähköntoimituksessa on virhe, jos sähkö ei laadultaan

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007. SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä 14.11.2007

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007. SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Jyväskylä 14.11.2007 Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen 2005-2007 SUOVESIEN PUMPPAUSJÄRJESTELYT Osatehtävä: Vesienkäsittelyn ja turvekentän kuivattamisen tehostaminen pumppausta kehittämällä Tavoite: Laaditaan pumppausohje,

Lisätiedot

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT

SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT SÄHKÖNLAATU, SAIRAALAN SÄHKÖNJAKELUVERKOSTON SÄHKÖNLAATU JA SIIHEN LIITTYVÄT STANDARDIT Jari Aalto, Asiantuntijapalvelut, Are Oy 5.10.2016 ARE PÄHKINÄNKUORESSA Toimipaikat 25 paikkakuntaa Suomessa Pietari,

Lisätiedot

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)?

Pehmeäkäynnistin. Mitä haittoja arvelet staattorijännitteen leikkaamisesta olevan momentin pienenemisen lisäksi (Vihje: mieti, onko virta sinimäistä)? Pehmeäkäynnistin 1 TEL-1400 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY/TEL 28.9.2000 5.2.2007 Pehmeäkäynnistin P. Puttonen J. Alahuhtala 1 Johdanto Pehmeäkäynnistintä käytetään teollisuudessa monipuolisesti

Lisätiedot

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801

Pehmokäynnistimet. Tyyppi PSR. Uusi. Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Pehmokäynnistimet Tyyppi PSR Esite PSR1FI06_11 1SFC132003C1801 Uusi ABB-pehmokäynnistimet Yleistä Vasemmalla: yhdistelmä, jossa on PSR ja moottorinsuojakytkin MS116 Yllä: PSR16, PSR30 ja PSR 45 *) Moottorin

Lisätiedot

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille

EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille EQL sähkön laadun hallinta sähkönjakeluverkoille Seppo Vehviläinen Tekninen johtaja, MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi puh. +358 3 5784847 gsm, +358 405 797844 www.electrix.fi Anssi Seppälä

Lisätiedot

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA

Liittymismaksu on siirto- ja palautuskelpoinen eikä siitä peritä arvonlisäveroa. LIITTYMISMAKSUPERIAATTEET PIENJÄNNITEVERKOSSA Naantalin Energia Oy LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET 1.5.2011 ALKAEN YLEISTÄ Alla olevia hinnoittelumenetelmiä ja periaatteita sovelletaan jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa. LIITTYMIEN

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

Jakelujännitteen laadun mittaus ja raportointipalvelu. Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy

Jakelujännitteen laadun mittaus ja raportointipalvelu. Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy Jakelujännitteen laadun mittaus ja raportointipalvelu Seppo Vehviläinen MX Electrix Oy seppo.vehvilainen@electrix.fi 040 5797844 1 eql sähkön laadun hallinta MITTAUKSESTA RAPORTOINTIIN Jännitetasot Jännitekatkot

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

4. SÄHKÖN LAATU. 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle. 4.2. Yleisimmät häiriöilmiöt

4. SÄHKÖN LAATU. 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle. 4.2. Yleisimmät häiriöilmiöt 4. SÄHKÖN LAATU 4.1. Sähkön laadun merkitys kuluttajalle Sähkö ja sen laatu on merkittävä tekijä tuotantoprosessin toimivuuden kannalta. Ongelmia voi aiheutua monista eri syistä, yleisemmin jännite-/ virtapiikeistä,

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen

Lisätiedot

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015 Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä

Lisätiedot

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite)

Energian hallinta. Energiamittari. Malli EM23 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM23 DIN AV9 3 X O1 PF. Mallit. Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energian hallinta Energiamittari Malli EM23 DIN Tuotekuvaus Tarkkuus ±0.5 RDG (virta/jännite) Energiamittari Hetkellissuureiden näyttö: 3 numeroa Energiamittaukset: 7 numeroa 3-vaihesuureet: W, var, vaihejärjestys

Lisätiedot

Maalämpöpumput. Uutuus! IVT GEO 312C. invertermaalämpöpumppu. www.ivt.fi

Maalämpöpumput. Uutuus! IVT GEO 312C. invertermaalämpöpumppu. www.ivt.fi Maalämpöpumput Uutuus! IVT GEO 312C invertermaalämpöpumppu www.ivt.fi Pohjoismaista osaamista Bosch-konsernissa yli 15 000 maalämpö asennuksen kokemuksella IVT menestyi Tekniikan Maailman vertailussa Kaikille

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,

Lisätiedot

MARKO PIKKARAINEN MUUTTUNEISTA KUORMITUKSISTA AIHEUTUVAT SÄHKÖN LAADUN ONGELMAT SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA MITTAAMI- NEN

MARKO PIKKARAINEN MUUTTUNEISTA KUORMITUKSISTA AIHEUTUVAT SÄHKÖN LAADUN ONGELMAT SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA MITTAAMI- NEN MARKO PIKKARAINEN MUUTTUNEISTA KUORMITUKSISTA AIHEUTUVAT SÄHKÖN LAADUN ONGELMAT SEKÄ NIIDEN ARVIOINTI JA MITTAAMI- NEN Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto-

Lisätiedot

EVE-seminaari 6.11.2012

EVE-seminaari 6.11.2012 EVE-seminaari 6.11.2012 esini: Sähkötekniikan laitoksen tutkimusryhmä Matti Lehtonen Eero Saarijärvi Antti Alahäivälä Latausinfrastruktuuri ja sen vaatimukset Sähköautoilu aiheuttaa vaikutuksia sähköverkkoon

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1

Standardointijärjestelmä EMC-standardointi. Eero Sorri 1 Standardointijärjestelmä EMC-standardointi Eero Sorri 1 Sähkömagneettinen ympäristö Sähkökäyttöisten laitteiden ja järjestelmien aiheuttamat ilmiöt Luonnonilmiöt Jne. ukkonen staattinen purkaus Eero Sorri

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkö Hinnasto 1.1.2015 alkaen Sähkönsiirto on sähköenergian siirtämistä markkinapaikalta, Suomen kantaverkosta sähkönkäyttöpaikalle, asiakkaalle. Kuopion Sähköverkko Oy vastaa hyvästä sähkön toimitusvarmuudesta

Lisätiedot

VIESMANN VITOCAL 200-G Liuos/vesi-lämpöpumppu 5,8-17,2 kw

VIESMANN VITOCAL 200-G Liuos/vesi-lämpöpumppu 5,8-17,2 kw VIESMANN VITOCAL 200-G Liuos/vesi-lämpöpumppu 5,8-17,2 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo VITOCAL 200-G Tyyppi BWC 201.A06 - A17 Yksitehoinen liuos/vesilämpöpumppu, 400 V~. Kompressorilla

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS

9. LOISTEHON KOMPENSOINTI JA YLIAALTOSUOJAUS 9. LOISTEHON KOMPENSOINTI J YLILTOSUOJUS 9.1. Loistehon kompensointitarpeen määrittäminen Tietyt sähköverkkoon liitettävät kuormitukset tarvitsevat toimiakseen pätötehon P ohella myös loistehoa Q. Näitä

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619

KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 KÄYTTÖOHJE LÄMPÖTILA-ANEMOMETRI DT-619 2007 S&A MATINTUPA 1. ILMAVIRTAUKSEN MITTAUS Suora, 1:n pisteen mittaus a) Kytke mittalaitteeseen virta. b) Paina UNITS - näppäintä ja valitse haluttu mittayksikkö

Lisätiedot

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A

Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet, sulakekoko enintään 160 A KSS VERKKO OY 1 (3) SÄHKÖVERKON LIITTYMISMKSUT 1.1.2013 LKEN Sovelletaan KSS Verkko Oy:n vuoden 2010 jakelualueella arvonlisäverottomia maksuja Pienjänniteliittymien liittymismaksut ja hintavyöhykkeet,

Lisätiedot

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI

MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu

Lisätiedot

110 kv verkon sähkönlaatu

110 kv verkon sähkönlaatu Raportti 1 (10) 110 kv verkon sähkönlaatu Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...

Lisätiedot

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely

Helsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft

Lisätiedot

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as

RBSN/COM 22/03/2012 Robert Bosch GmbH 2012. All rights reserved, also regarding any disposal, exploitation, reproduction, editing, distribution, as 1 Robert Bosch GmbH Bosch-konsernin liikevaihto 2012: 52,5 miljardia euroa Henkilöstömäärä: 306 000 Automotive Technology 59% Industrial Technology 15% Consumer Goods & Building Technology 26% 2 Bosch

Lisätiedot

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO

LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön

Lisätiedot

110 kv verkon sähkön laaturaportti

110 kv verkon sähkön laaturaportti 1 (10) 110 kv verkon sähkön laaturaportti Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Jännitteen laatu 110 kv verkossa... 2 2.1 Verkkojännitteen taajuus... 3 2.2 Jännitteen taso... 3 2.3 Jännitteen vaihtelut...

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

STONEPLAN Tero Kotikivi

STONEPLAN Tero Kotikivi STONEPLAN Tero Kotikivi Kokemuksia ja näkemyksiä kuluttajamuuntamoiden toteutuksista suunnittelijan ja sähköverkkoyhtiön näkökulmasta Pääasiat Asiakasmuuntamoiden sijoitus Esteetön kulku kaikkina vuorokauden

Lisätiedot

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely

Helsinki 30.10.2014. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 30.10.2014 Mitoitus (versio 1-1-4) ohjelman esittely Mitoitus ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft Office

Lisätiedot

Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan

Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan Järjestelmäräätälöinti kohteen mukaan Kiinteistölämpöpumput: Hotellit, toimistorakennukset Monipumppuratkaisut tai kiinteistölämpöpumput: Kerrostalot, asunto-osakeyhtiöt Monipumppuratkaisut tai kiinteistölämpöpumput:

Lisätiedot

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto. Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 26.9.2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016

Kiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016 Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto

Lisätiedot

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet

Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet Hinnasto Invertterit, laturit, erotinreleet 9 / 2015 Hinnat sisältävät alv 24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hinnanmuutoksiin pidätetään Invertterit, laturit, erotinreleet Tästä hinnastosta löydät

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06

VIESMANN. VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw. Tietolehti. VITOCAL 242-G Tyyppi BWT-M 241.A06 VIESMANN VITOCAL Jäätymätön liuos/vesi-lämpöpumput Yhdistelmälaitteet 5,9-10,0 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo Yhdistelmälämpöpumput, joissa on liuos/vesi-lämpöpumppu, varaaja-vedenlämmitin,

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6

Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kannettava sähköverkon analysaattori AR6 Kompakti huippuominaisuudet omaava digitaalinen mittalaite soveltuu erinomaisesti sähköverkon energiatehokkuuden analysoimiseen AR6:n ominaisuuksia: Se ottaa jänniteaallosta

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta

Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi. kwh-mittaus kylmälaitoksesta Sami Tikkanen sami.tikkanen@combicool.fi kwh-mittaus kylmälaitoksesta kwh-mittaus ADAP-KOOL:ssa tai m2:ssa m2 virtamuuntajat 3 vaihesyöttö virtatieto AKL 111A jännitetieto kwh-mittarin ominaisuudet Mittari

Lisätiedot

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja

Tasavirtajarrut. Tasavirtajarrujen käyttö parantaa sekä turvallisuutta. Dold tasavirtajarruja Tehoelektroniikka Tehoelektroniikka DOLD tehoelektroniikka Doldilla on yli 70 vuoden kokemus sähköteknisten laitteiden valmistuksesta. Dold on yksi Euroopan johtavia relevalmistajia. Toiminta on sertifioitu

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Servo-case, tilanne 16.9.2005

Servo-case, tilanne 16.9.2005 Servo-case, tilanne.9.25 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat yritykset:

Lisätiedot

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen

Sähkö. Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkö Hinnasto 1.7.2010 alkaen Sähkön hinnat Yleissähkö Sähköenergia Sähkön siirto Kokonaishinta Perusmaksu /kk 1,81 2,52 4,33 Mittalaitemaksu /kk 1,21 1,21 Energiamaksu snt/kwh 6,05 2,82 8,87 Tuulisähkö

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin

Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA080DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin TESTAUSSELOSTE Nro. VTT-S-9668-9 16.12.29 Ilma-vesilämpöpumpun Fujitsu WSYA8DA + AOYA24LALL toimintakoe matalissa ulkoilman lämpötiloissa ja sulatusjaksot sisältävä lämpökerroin laitteen lämmityskäyrän

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET

RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.

Lisätiedot

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BLA7 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Kuormat Kuormitukset Kiinnostavia asioita huipputeho (nyt/ tulevaisuudessa) teho tietyllä hetkellä tehon ajallinen vaihtelu sähkön hankinta häviöenergia ower (kw)

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

VIESMANN VITOCAL 200-S Ilma/vesi-lämpöpumppu, Split-malli 3,0-10,6 kw

VIESMANN VITOCAL 200-S Ilma/vesi-lämpöpumppu, Split-malli 3,0-10,6 kw VIESMANN VITOCAL 200-S Ilma/vesi-lämpöpumppu, Split-malli 3,0-10,6 kw Tietolehti Tilausnumero ja hinnat: ks. hintaluettelo VITOCAL 200-S Tyyppi AWB 201.B/ AWB 201.C Split-rakenteinen sähkökäyttöinen lämpöpumppu,

Lisätiedot

Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien käyttäytymiseen

Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien käyttäytymiseen Tarmo Makkonen C Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien käyttäytymiseen KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Raportteja, 10 Jännitekuoppien vaikutus oikosulkumoottorien

Lisätiedot

STANDARDIIN POHJAUTUVA SÄHKÖVERKON LAADUN MITTAAMINEN

STANDARDIIN POHJAUTUVA SÄHKÖVERKON LAADUN MITTAAMINEN Opinnäytetyö (AMK) Elektroniikka Elektroniikkatuotanto 2010 Juha-Pekka Tupala STANDARDIIN POHJAUTUVA SÄHKÖVERKON LAADUN MITTAAMINEN OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Elektroniikka

Lisätiedot

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu

Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Keskijännitekojeis ton esisuunnittelu Seminaari keskijänniteverkon suunnittelijoille Riku Uusitalo slide 1 Sähköverkon rakenne 400 kv 380 kv 110 kv SUURJÄNNITE 10 kv 110 kv 110 kv RENGASVERKKO KESKIJÄNNITE

Lisätiedot