OHJATUSTI TYÖHÖN - OPPIMINEN, MOTIVOINTI JA SOSIAALINEN YRITTÄJYYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJATUSTI TYÖHÖN - OPPIMINEN, MOTIVOINTI JA SOSIAALINEN YRITTÄJYYS"

Transkriptio

1 Seija Markkanen, Sanna-Maija Kohonen ja Ari Nieminen OHJATUSTI TYÖHÖN - OPPIMINEN, MOTIVOINTI JA SOSIAALINEN YRITTÄJYYS Diakonia-ammattikorkeakoulu

2 DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA B Raportteja 34 Julkaisija: Diakonia-ammattikorkeakoulu Sarjan toimittaja: Mervi Kivirinta Tekijät: Seija Markkanen, Sanna-Maija Kohonen ja Ari Nieminen Taitto: Roope Lipasti ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN: Juvenes Print Oy Tampere

3 OHJATUSTI TYÖHÖN - OPPIMINEN, MOTIVOINTI JA SOSIAALINEN YRITTÄJYYS TIIVISTELMÄ Julkaisu jakautuu kolmeen osioon, joissa käsitellään työssä oppimisen tukemista, työhön ja koulutukseen motivointia sekä sosiaalista yrittäjyyttä. Ensimmäisessä, työssä oppimisen tukemista koskevassa osiossa (Seija Markkanen) on prosessikuvaus työssä oppimisesta ja siihen liittyvästä ohjauksesta ja tukimuodoista. Prosessikuvauksessa yhdistetään opiskelijan, työelämän ja oppilaitoksen näkökulmat. Osion teoriaosassa määritellään mitä työssä oppiminen on ja miten se tapahtuu. Ammatillisessa koulutuksessa itsenäinen opiskelu ja monimuotoiset oppimisympäristöt ovat haasteellisia erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja heidän ohjaukselleen. Tutkimuksen tulosten pohjalta on muodostettu erityisen tuen malli, jonka avulla voidaan vahvistaa työllistymistä tukevien taitojen (itsetuntemus, työelämäntuntemus, ammattiosaaminen, oppimaan oppiminen) kehittymistä opintojen aikana ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Mallin mukaan ohjauksessa on huomioitava opiskelijan osallisuus, henkilökohtaistaminen, kunnioitukseen perustuva vuorovaikutuksellisuus ja muuntuva ohjaus, jossa huomioidaan opiskelijan motivaatio, osaamisen vahvuudet, oppimistyyli ja tuen tarve. Osio perustuu kirjallisuuteen, haastatteluihin ja muuhun kerättyyn empiiriseen aineistoon. Toisessa, motivaatiota käsittelevässä osiossa (Sanna-Maija Kohonen) tarkastellaan motivaation ja työmotivaation syntyä. Lisäksi esitellään ohjatusti työllistyvien työ- ja koulutusmotivaation avaintekijöitä. Motivaatiota tarkastellaan nykyisen työn (työkeskus tai työllistämisprojekti), ammatillisen koulutuksen sekä avoimille työmarkkinoille siirtymisen näkökulmista. Tulok- 3

4 sissa on yhdistetty ohjatusti työllistyvien ja ohjaajien käsitykset motivaation synnystä ja ylläpidosta. Ohjaajien kohdalla kyse on siitä, mitkä asiat heidän mielestään vaikuttavat ohjatusti työllistyvien motivaatioon. Kaikille sopivaa motivaatiomallia ei ole mahdollista kehittää. Tulosten pohjalta voidaan kuitenkin esittää konkreettisia huomioita motivoivan ohjauksen tueksi. Erityisen tärkeiksi motivoiviksi tekijöiksi nousevat koulutuksen henkilökohtaistaminen, palkka, työstä saatu arvostus sekä itsenäisyys ja vastuu työssä. Osio perustuu kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Kolmannessa, sosiaalista yritystä ja sosiaalista yrittäjyyttä tarkastelevassa osiossa (Ari Nieminen) lähtökohtana on, että sosiaalinen yritys yhdistää toiminnassaan liiketaloudellisia ja sosiaalipoliittisia tavoitteita. Koska yksittäisten sosiaalisen yrityksen resurssit ovat usein rajalliset, osiossa esitetään sosiaalisen yrityksen liiketoimintaidea, joka perustuu verkostoyhteistyöhön. Keskeisenä ajatuksen on, että monipuolinen verkostoyhteistyö tarjoaa sosiaaliselle yritykselle tarpeellisia resursseja, joiden avulla se voi täyttää liiketaloudelliset ja sosiaalipoliittiset tehtävänsä. Kolmen yritysesimerkin ja kirjallisuuden avulla osiossa analysoidaan niitä tekijöitä, joihin menestyvä sosiaalinen yritys ja sen verkosto voivat perustua. Lopuksi esitetään seitsemään teesiin verkostoon tukeutuvasta sosiaalisesta yrityksestä. Teesit ovat: suurehko yrityskoko, hyvät ydintuotteet ja palvelut, aktiivinen ja ennakkoluuloton yrittäjyys, verkosto osallistuu tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen, työllistettävien näkemykset otetaan huomioon, yritys sopii alueensa talous- ja sosiaalipoliittisiin linjauksiin ja toimijoiden luottamukselliset suhteet. Osio perustuu kirjallisuudelle ja yritysvierailuilla kerätyille tiedoille. Asiasanat: työssä oppiminen, vuorovaikutuksellinen ohjaus, erityinen tuki, ammatillinen koulutus, motivaatio, työmotivaatio, sosiaalinen yritys, yrittäjyys, verkosto, ohjatusti työllistyvä, pitkäaikaistyötön, vajaakuntoinen 4

5 ESIPUHE Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) yhtenä keskeisenä eetoksena, niin koulutuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistyössäänkin, on yhteisöllisyyden vahvistaminen. Yhteisöllisyyttä ei voimisteta niinkään yleisellä tasolla, vaan erityisenä kohteena ovat jollain tavoin marginaalissa elävät, tukea tarvitsevat ihmiset. Tämä julkaisu on osoitus Diakin hanketoiminnan tavoitteellisuudesta tässä suhteessa: SOSVOIMA -hankkeessa on etsitty keinoja tukea sosiaalisiin yrityksiin työllistyviä työntekijöitä ja työnantajia. Sosiaalisten yritysten käyntiin lähtö on ollut suhteellisen hidasta, eikä sosiaalinen yritys ole yritysmuotona vielä löytänyt selvää paikkaa suomalaisessa elinkeinoelämässä. Käyntiinlähdön verkkaisuuteen on olemassa varmasti useitakin syitä, mutta yksi keskeisimmistä löytynee vaikeudesta yhdistää monesti toistensa vastakohdiksi miellettyjen elämänalueiden yhdistämisestä. Yritystoimintaa ei ole nähty hyväntekeväisyytenä muita kohtaan. Mutta ei sosiaalipolitiikankaan keinovalikoimaan ole kuulunut yritysten näkeminen haluttuina yhteistyökumppaneina sosiaalisten riskien seurausten lieventämisessä. Asia on siis kaikille uusi, mikä saattaa aiheuttaa monenlaista ylivarovaisuutta päätöksentekijöissä eri puolilla. Sosiaalisissa yrityksissä, tai ehkäpä laajemmin sosiaalisessa yrittäjyydessä, piilee hieno mahdollisuus; mahdollisuus tukea samaan aikaan erityistä tukea tarvitsevia työllistyviä ja kehittää paikallista elinkeinoelämää tämän omilla ehdoilla. Kehittämisprosessin alussa tarvitaan monenlaista tietoa ja näkemyksiä. Tässä raportissa tarkastellaan sosiaaliseen yritykseen työllistymistä kolmesta näkökulmasta: ensiksi tarkastellaan sitä millaista tukea työllistymiselle voi tarjota hyvin tuettu työharjoittelu, toiseksi selvitetään työhön motivoitumisen mekanismeja ja kolmanneksi suhteutetaan sosiaaliset yritykset, ja näiden kahtalainen rooli, osaksi paikallista elinkeinoelämää. Seija Markkanen korostaa artikkelissaan työn merkitystä osana ihmisen identiteetin, toimeentulon, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänhallinnan rakentamista. Työ ei siis ole vain työtä, vaan sillä on myös muita funktioi- 5

6 6 ta ihmisen elämässä. Tärkeydestään huolimatta työllistyminen ei ole kaikille itsestään selvyys, eikä nykypäivän pirstaleinen ja talousorientoitunut työ tuo välttämättä aineksia yksilön kokonaisvaltaisen kehityksen ja itsensä toteuttamisen tueksi. Keskimääräistä vaikeampaa on työelämään siirtyminen niillä henkilöillä, joilla on vaikeuksia tyydyttää työelämän kasvavia haasteita. Siksi tarvitaan erityisiä keinoja ja väyliä saattaa yhteen työntekijä ja työnantaja silloin kun työllistymiseen on olemassa erityisiä esteitä. Yksi vaihe työllistymisessä on työssäoppiminen osana kouluttautumisprosessia. Työssäoppimista ja sen käytäntöjä on tutkittu, mutta erityistä tukea tarvitsevien työssäoppimisen ohjauksen tarkastelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Artikkelin tavoitteena on tuottaa työssäoppimisen ja siihen liittyvän ohjauksen ja tukimuotojen prosessikuvaus. Kuvaus yhdistää koulutusta tuottavan organisaation, työelämän ja oppijan näkökulmat, ja se piirtää mallin erityisestä tuesta. Mallin mukainen toiminta vahvistaa työllistymistä tukevien taitojen kehittymistä ja motivoi elinikäiseen oppimiseen. Sanna-Maija Kohonen selvittää artikkelissaan vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työ- ja koulutusmotivaatiota. Motivaatiokysymykset ovat keskeistä kun mietimme keinoja saattaa yhteen sosiaalisia yrityksiä ja niihin pyrkiviä työntekijöitä. Henkilöstön motivaation ja sitoutuneisuuden sanotaan olevan keskeisiä yrityksen menestystekijöitä, näin myös sosiaalisissa yrityksissä. Motivaation tärkeydestä sosiaalisen yrityksen menestystekijänä ollaan laajasti yhtä mieltä, mutta ohjatusti työllistyvien motivaatioon vaikuttavia tekijöitä ei ole juurikaan tutkittu. Kohonen korostaa, että motivaatio on muuttuva, monimuotoinen tekijä, jonka syntyyn ja ylläpitoon voidaan vaikuttaa. Osion alussa tarkastellaan motivaation, ja erityisesti työmotivaation, syntymekanismeja korostaen sen prosessinomaista luonnetta. Lopuksi eritellään motivaation syntyyn ja ylläpitoon vaikuttavia tekijöitä. Peileinä motivaatiolle ovat nykyinen työ ja sosiaalisen yrityksen mahdollisuudet, ammatillinen koulutus sekä avoimille työmarkkinoille siirtyminen. Ari Nieminen sijoittaa artikkelissaan sosiaaliset yritykset osaksi alueellista verkostoa, jonka tavoitteena on mielekkäällä tavalla tukea ja tarjota polku avoimille työmarkkinoille. Hän hahmottaa myös sitä mitkä tekijät mahdollistavat sosiaalisen yrityksen menestyksen. Tällöin ei voida suoraan eritellä yritysmaailman yleisiä menestyksen tekijöitä, sillä sosiaaliset yrityksethän yhdistävät toiminnassaan liiketaloudellisen kannattavuuden ja sosiaalipoliittisia tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat mm. työllistäminen, kuntouttaminen, työs-

7 sä oppiminen ja osallisuuden lisäämisen. Perinteisesti sosiaalipoliittiset toimet ja yritystoiminta erotetaan tiukasti toisistaan. Nieminen korostaa liiketoiminnan ja sosiaalipolitiikan leikkauspisteen, sosiaalisen yrityksen periaatteellista tärkeyttä ja mielenkiintoisuutta käytännössä. Tämän kokoelman kirjoittajat, Seija Markkanen, Sanna-Maija Kohonen ja Ari Nieminen, sekä SOSVOIMA hankkeen projektipäällikkö Harri Kostilainen ansaitsevat kiitokset tästä julkaisusta ja työstä sosiaalisen yrittäjyyden edistämisessä. Tehty työ istuu hyvin ammattikorkeakoulumme tutkimus- ja kehittämistyöhön. Sakari Kainulainen tutkimusjohtaja Diakonia-ammattikorkeakoulu 7

8 SISÄLLYS Osa 1. Seija Markkanen: Työssä oppimisen ohjaus ja erityinen tuki JOHDANTO 14 1 TYÖSSÄ OPPIMINEN Työssä oppimisen määrittelyä Työssä oppiminen osana elinikäistä oppimista Oppiminen työssä Miten työssä opitaan Oppimistyylit ja niiden tunnistaminen Työpaikka oppimisympäristönä Työssä oppimisen edellytyksiä ja esteitä 29 2 OHJAUS TYÖSSÄ OPPIMISESSA Ohjaus ja muuttuva opettajuus Ohjaus ja itseohjautuvuus Työssä oppimisen ohjausprosessi 37 3 ERITYINEN TUKI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA JA TYÖSSÄ OPPIMISESSA Erityisen tuen määrittelyä Erityisen tuen toteutus Vaihtoehtoiset koulutuspolut 45 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen lähtökohta ja tutkimusongelmat Tutkimusaineiston koonti 49 5 OHJAUS JA ERITYINEN TUKI TYÖSSÄ OPPIMISESSA Työssä oppimisen ohjaus ja erityinen tuki Erityisen tuen tarpeen huomiointi Oppimistyylin tuntemisen merkitys Itseohjautuvuuden merkitys työssä oppimiselle Erityinen tuki työssä oppimisen prosessissa 79 8

9 6 TYÖSSÄ OPPIMISEN ERITYISEN TUEN MALLI Viisivaiheinen työssä oppimisen prosessi Tuen tarpeen tunnistamisesta työelämään Kuusi ohjauksen ja tuen teesiä 90 Lähteet 92 Liitteet 96 Osa 2. Sanna-Maija Kohonen: Mistä motivaatio työhön ja koulutukseen? Ohjatusti työllistyvien motivaation synty ja säilyminen JOHDANTO MOTIVAATIO Syntyprosessi ja sen osatekijät Ulottuvuudet ja tilannesidonnaisuus TYÖMOTIVAATION PERUSTEET Ominaisuudet ja ulottuvuudet Tarpeet työmotivaation perustana Tietoinen päätöksenteko työmotivaation perustana TYÖMOTIVAATION MUUTTUJAT JA SYNTYPROSESSI Keskeiset muuttujat Syntyprosessin eteneminen Tarpeiden selvittäminen Kannusteet tarpeita vastaaviksi Ponnistukset ja palkkiot tasapainoon 122 odotusten ja havaintojen merkitys 3.3 Ohjaaja motivaatiojohtajana TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustilanne Tutkimusongelma, -menetelmä ja haastatteluteemat Haastateltavien taustatiedot 127 9

10 5 TARPEIDEN JA KANNUSTEIDEN KOHTAAMINEN Taloudellisen ja fyysisen ympäristön kannusteet Fyysiset työolosuhteet Palkka Vuorovaikutuskannusteet Työpaikan ilmapiiri: työtovereiden merkitys Työn arvostaminen: palautekäytännöt ja palkitseminen Tiedonkulku Tehtäväkannusteet Työtehtävien vetovoima Toiveet uusista työtehtävistä ja taidoista sekä koulutukseen hakeutuminen Avoimilla työmarkkinoilla työskenteleminen Työn merkitys ja käsitys itsestä työntekijänä MOTIVAATION SYNNYN JA YLLÄPIDON AVAINTEKIJÄT Nykyinen työ ja sosiaalinen yritys Ammatillinen koulutus Avoimille työmarkkinoille siirtyminen Kymmenen teesiä ohjauksen tueksi 165 Lähteet 167 Liitteet 169 Osa 3 Ari Nieminen: Kohti sosiaalista yhteisöyrittäjyyttä Sosiaalinen yritys alueellisessa verkostossa JOHDANTO SOSIAALINEN YRITYS Yritys Sosiaalinen yrittäjyys kovan talouden ja pehmeä sosiaalipolitiikka yhdistelmänä

11 2 SOSIAALINEN YRITYS TARPEELLINEN TYÖLLISTÄJÄ VAI YKSITYISTÄMISPOLITIIKAN VÄLIKAPPALE? YHTEISÖYRITTÄJYYS VERKOSTOSSA Verkosto resurssina Työllistävä, kuntouttava ja kouluttava verkosto ESIMERKKEJÄ YRITYKSISTÄ Warkop Bovallius-palvelut OMIJ sosiaalinen konserni Rotterdamissa KANSALLISISTA RAKENTEISTA TYÖLLISTETYN KOKEMUKSEEN Liiketoimintamalleja Suomessa ja muualla Ohjatusti työllistyvän näkökulma SOSIAALINEN YRITTÄJYYS ALUEEN VOIMAVARANA Menestyksen elementtejä Politiikka, markkinat ja kansalaisyhteiskunta Seitsemän teesiä verkostoon tukeutuvasta sosiaalisesta yrityksestä 233 Lähteet

12 KIRJOITTAJAT Seija Markkanen Projektikoordinaattori, LTO, kasv. yo. Seurakuntaopisto Sanna-Maija Kohonen Lehtori, YTM Diakonia-ammattikorkeakoulu Ari Nieminen Yliopettaja, VTT Laurea-ammattikorkeakoulu 12

13 OSA 1. Seija Markkanen TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI 13

14 JOHDANTO Työllä on merkittävä osuus ihmisen elämässä oman identiteetin, toimeentulon, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja elämänhallinnan kokemuksen vuoksi. Työ ja sen tekeminen eivät kuitenkaan ole tätä nykyä kaikille itsestään selviä asioita. Työelämän muutokset, kuten pätkätyöt, työttömyysuhka, kilpailu ja koulutustason nousu, aiheuttavat sen, että työntekijöiden on muutosten kiihtyvässä vauhdissa jatkuvasti opittava joko kouluttautumalla muodollisessa koulutuksessa tai sen ulkopuolella. Epävarmuus ja uhka työttömyydestä saattavat toisaalta kannustaa oman ammattitaidon kehittämiseen ja vahvistamiseen ja toisaalta johtaa uupumukseen ja välinpitämättömyyteen. (Aro 2006, 203, ) Selviytyäkseen työelämässä työntekijä tarvitsee kykyä kulkea monimuotoisia työuria pitkin joustavasti verkostoja ja jatkuvaa oppimista hyödyntäen (Rouhelo 2006, 137). Ohjatusti työllistyvät tarvitsevat työmarkkinakelpoisuutensa osoittamiseen enemmän ohjausta ja tukea koulutukseen hakeutumisessa ja työssä tapahtuvassa oppimisessa kuin vakinaisissa työsuhteissa olevat. Työssä oppimisen prosesseja ja käytäntöjä on tutkittu ilmiön kokonaisuuden näkökulmasta (muun muassa Kulmala 1998 ja 2000, Lasonen 2001, Pohjonen 2001 ja Väisänen 2003, Hulkari 2006 ja Heikkilä 2006). Erityinen tuki työssä oppimisen ohjauksessa on ollut oppilaitosten kehittämisalueena ja projektien aiheena (esimerkiksi Haasteista mahdollisuuksiksi 2004 sekä Toikka & Hietanen 2006), mutta tieteellistä tutkimusta aiheesta ei tietääkseni ole juurikaan tehty. Tämä tutkimus on osa SOSVOIMA Sosiaalinen yrittäjyys alueen voimavaraksi -hanketta. Tutkimus keskittyy työssä oppimisen ilmiöön ammatillisessa koulutuksessa ja sijoittuu Ari Niemisen tässä samassa julkaisussa esittelemässä verkostomallissa työllistymispolku 2:n varrelle. Seurakuntaopiston osahankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustulosten pohjalta työssä oppimisen ja siihen liittyvän ohjauksen ja tukimuotojen pro- 14

15 sessikuvaus. Tavoitteena on yhdistää koulutusta tuottavan organisaation, työelämän ja oppijan näkökulmat. Prosessikuvaus sisältää erityisen tuen mallin, jonka avulla on mahdollisuuksia vahvistaa työllistymistä tukevien taitojen (itsetuntemus, työelämäntuntemus, ammattiosaaminen, oppimaan oppimisen arviointi) kehittymistä opintojen aikana ja motivaatiota elinikäiseen oppimiseen. Tutkimuksen ilmiökenttää voidaan kuvata seuraavalla kuviolla. Oppiminen työssä Työssä oppiminen Ohjaus Erityinen tuki Tavoitteena Oppijan ammatillinen kasvu, työllistyminen ja elämän laadun paraneminen KUVIO 1. Erityisen tuen tarpeessa olevan oppijan työssä oppimisen ohjaus -tutkimuksen teoreettinen viitekehys. Tässä tutkimuksessa kuvaan luvuissa yksi ja kaksi sitä, miten työssä oppiminen määritellään ja miten oppiminen työssä tapahtuu. Ammatillisessa koulutuksessa itsenäisempi opiskelu ja monimuotoiset oppimisympäristöt luovat oppijalle peruskoulun tai pitkän työssäolon jälkeen uudenlaisia haasteita. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla haasteet ovat monin kerroin suurempia. Kolmannessa luvussa tarkastelenkin työssä oppimista erilaisen oppijan tarvitseman ohjauksen ja erityisen tuen näkökulmista. Ammatillisen koulutuksen aikana rakentuu oppijan itsetuntemus ja minäkuva työntekijänä sekä työelämän osana ja siellä luodaan pohjaa työllistymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Neljännessä luvussa kuvaan tämän tutkimuksen toteutusta ja viidennessä esittelen tuloksia. Kuudennessa luvussa kokoan tutkimuksen johtopäätöksiksi, jotka mahdollisesti ovat sovellettavissa ohjatusti työllistyvien työympäristöissä. 15

16 1 TYÖSSÄ OPPIMINEN Tässä luvussa tarkastellaan työssä oppimisen käsitteen moninaisuutta eri koulutusasteissa ja -muodoissa. Ymmärtääksemme työssä tapahtuvaa oppimista osana elinikäistä oppimista on hyvä tunnistaa, millaisia oppimistapoja ihminen työtä tehdessään käyttää. Yksilöllistä näkökulmaa työssä oppimisen prosessissa tarkastellaan erilaisten oppimistyylien kautta. 1.1 Työssä oppimisen määrittelyä Työssä tapahtuvalla oppimisella on pitkät historialliset perinteet. Varsinkin käsityöläisammateissa oppipojat ovat työtä tekemällä ensin kouluttautuneet kisälleiksi mestareiden opastuksella ja saavuttaneet myöhemmin mestarin arvon. Teollistumisen myötä oppipoika-, kisälli- ja mestarijärjestelmän tuottama ammattilaisten määrä ei enää tuottanut tarpeeksi työvoimaa, jolloin oppiminen siirtyi oppilaitoksiin (Kiviranta 2004, 37). Työssä oppimisen käsite on suomen kielessä suhteellisen uusi; sen englanninkielisinä vastaavina käsitteinä käytetään termejä on-the-job-learning ja on-the-job-training (Pohjonen 2001, 21). Suomessa oli 70- ja 80-luvulla ammatillisessa koulutuksessakin vaihe, jossa kognitiiviset taidot korostuivat, ja tuolloin työssä oppimisen merkitys jäi vähäisemmäksi. Työssä oppimisen on tehnyt ajankohtaiseksi 1990-luvun oppimiskulttuurin muutos, minkä johdosta ammatillisen koulutuksen onnistumisen edellytyksenä nähdään olevan sen, että osa opetuksesta viedään työpaikalle, sinne missä työkin tehdään. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä työelämän kanssa, helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia (Työssäoppimisen tietopalvelu). Tutkintoihin liittyvä työharjoittelu on suomalaisille työssä oppimista tutumpi termi. Työpaikoilla työskentelee muun muassa työvoimakoulutuksen, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja lyhytkurssien työharjoittelijoita. (Työssäoppimisen tietopalvelu). Työharjoittelun tavoitteena on opiskelijan opittujen taitojen harjaannuttaminen ja työelämäkokemuksen saaminen. Harjoittelu voi olla toteutukseltaan työssä oppimista väljempää, koska siihen ei välttämättä kuulu oppilaitoksen ja työpaikan kirjallista sopimusta pelisääntöineen, oppijan henkilökohtaista työssä oppimisen suunnitelmaa, kirjallisia tehtäviä eikä systemaattista arviointia. Työssä oppimisen käsitteen käytöllä halutaan korostaa oppimisen näkökulmaa harjaantumisen sijasta. Yksilön oppi- 16

17 misen ja opitun soveltamisen lisäksi työssä oppimisella nähdään olevan myös yhteiskuntaa ja yrityksiä palvelevia työvoimapoliittisia tavoitteita. (Sorvi & Pulpetti 2005, 23 24). Laki ammatillisesta koulutuksesta määrittelee työssä oppimisen tutkintoon sisältyväksi ammatillisia opintoja tukevaksi opintojen osaksi, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää koulutusta varten laaditaan koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välinen kirjallinen sopimus. Oppija ei yleensä ole työsopimussuhteessa työnantajaan muutoin kuin oppisopimuskoulutuksessa, joka perustuu oppijan ja työnantajan välillä tehtyyn kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen (=oppisopimus). Oppisopimuskoulutuksessa tietopuoliset opinnot täydentävät työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Työnantaja vastaa oppijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun oppija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan. (Laki ammatillisesta koulutuksesta, 12, 16, 17,19.) Työssä oppiminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssä oppimisen tutkimuksen ja määrittelyn tekee kuitenkin haasteelliseksi se, että koulutusta tuottavan instituution luoma työssä oppimisen malli on omanlaisensa. Työssäoppimisen (yhteen kirjoitettuna) käsite liittyy ammatilliseen koulutukseen liittyvään pakolliseen työssäoppimisjaksoon. Työssä oppiminen (erikseen kirjoitettuna) käsitteellä kuvataan jo työelämässä olevan henkilön työtä tekemällä oppimista ja työssä tapahtuvaa oppimista esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen yhteydessä. Käsitteitä työssäoppiminen ja työssä oppiminen käytetään siis eri yhteyksissä riippuen koulutustasosta ja -muodosta. (Väisänen 2003, 7 9.) Tässä tutkimuksessa käytetään työssä oppimisen käsitettä yleiskäsitteenä työssä tapahtuvalle oppimiselle, koska halutaan korostaa oppimisprosessia. Työssäoppimisjakso-käsitettä käytetään viitatessa perustutkintoa suorittavan opiskelijan aikaan ja paikkaan rajattuun työssä oppimiseen. 1.2 Työssä oppiminen osana elinikäistä oppimista Elinikäisen oppiminen on inhimillisten voimavarojen jatkuvaa kehittämistä koko ihmisen elinkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Elinikäiseen oppimiseen on yhteiskunnallisia, yhteisöllisiä ja yksilöllisiä tarpeita. Muuttuvassa yhteiskunnassa ei riitä enää pelkkä koulutusjärjestelmän tuottama muodollinen 17

18 koulutus vaan on opittava työtä tehden ja tehtävä työtä oppien. Kokemus on aina ollut opettajan roolissa, ja sitä tuleekin hyödyntää elinikäisen oppimisen tukena. Yksilö tarvitsee yhteisön tukea, ja nyky-yhteiskunnan syrjäytymisuhan alla hän tarvitsee uudenlaisia yhteisöjä. Kontekstisidonnainen oppiminen johtaa siihen, että osaamisen kehittyminen on sosiaalinen ja tilanteeseen sitoutunut ja siten vahvasti yhteisöllinen ominaisuus. Elinikäinen oppiminen tukee yksilöä elämän siirtymävaiheissa, kuten esimerkiksi pyrittäessä työttömyyden jälkeen takaisin työelämään (ks. Ari Niemisen osio tässä julkaisussa). Työssä oppimista voidaan tarkastella elinikäisen oppimisen näkökulmasta jatkumona läpi koko koulutusjärjestelmän. Ensimmäiset työssä oppimisen kokemukset oppija saa jo peruskoulun työelämääntutustumisjaksoilla eli TET-jaksoilla peruskoulun kahdeksannella ja/tai pelkästään yhdeksännellä luokalla. Nykyisessä perusopetuslainsäädännössä ei velvoiteta järjestämään TET-jaksoja. Sen sijaan asetuksella mahdollistetaan kouluajan käyttö myös työelämään tutustumiseen. Tätä mahdollisuutta hyödyntävät lähes kaikki Suomen peruskoulut. (Pohjonen 2001, ) Toisen asteen koulutuksista lukiokoulutukseen ei kuulu työssä oppimisen kursseja, mutta työelämään liittyvää yhteistyötä on eri kursseilla muun muassa vierailujen, luentojen, lahjoitusten, kesätyöpaikkojen ja kummiyritystoiminnan myötä. Lukiokoulutuksessa käytetään työpaikalla oppimisen käsitettä ja tavoitteena on yleisimmin opetuksen monipuolistaminen erilaisilla oppimisympäristöillä. Nuorten ammatillisessa koulutuksessa työssä oppiminen on jo pitkään sisältynyt opetussuunnitelmiin. Työn opettelua on tapahtunut sekä oppilaitoksessa (varsinkin tekniset alat) että aidoissa työympäristössä. Työssäoppimisjaksojen määrät ja kestot vaihtelevat koulutusaloittain, mutta ammatillisessa peruskoulutuksessa työssä oppimista tulee olla vähintään 20 opintoviikkoa. Ammattikorkeakouluopintoihin kuuluu ammattitaitoa vahvistava työharjoittelu (Pohjonen 2001, 45 46). Myös yliopisto-opintoihin liittyy tutkinnosta riippuen eri määrä työharjoittelua. Taulukossa 1 on arvio siitä, kuinka paljon työssäoppijoita on vuositasolla eri koulutusasteilla ja -muodoissa (OPM, TM 2001). Opis Peru Amm Työv Opp Amm Yliop Yhte 18

19 TAULUKKO 1. Arvio opiskelijamääristä erilaisissa työssä oppimisen konteksteissa vuositasolla (Lamppu 2001, 56). Opiskelijoiden työssä oppiminen Opiskelijoiden erilaisissa työssä opinnoissa oppiminen erilaisissa opinnoissa Arvio vuosittaisista opiskelijamääristä Peruskoulun TET-jaksolla Peruskoulun olevat oppilaat TET-jaksolla olevat oppilaat Ammatillisen peruskoulutuksen Ammatillisen työssäoppijat peruskoulutuksen työssäoppijat Työvoimapoliittinen koulutus Työvoimapoliittinen koulutus Oppisopimuksella kouluttautuvat Oppisopimuksella kouluttautuvat Ammattikorkeakoulujen Ammattikorkeakoulujen työharjoittelijat työharjoittelijat Yliopistokoulutus Yliopistokoulutus Arvio vuosittaisista opiskelijamääristä Yhteensä (n. 8,5 % työvoimasta) Yhteensä (n. 8,5 % työvoimasta) Aikuiskoulutukseen näyttötutkintojärjestelmä on tuonut työelämän välttämättömäksi osaksi tutkinnon suorittamista. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti tutkinnon suorittaja tarvittaessa vahvistaa osaamistaan valmistavalla koulutuksella ja työssä oppimisella ja/tai näyttää osaamisensa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisesti näytöillä aidoissa käytännön työtehtävissä. Elinikäisen oppimisen rinnalla on hyvä tarkastella myös ura-käsitettä, jonka Laukka-Sinisalo (1999, ) määrittelee olevan laajimmillaan ja perinteisimmillään yksilölle kertynyt työkokemusten sarja, joka on saattanut olla vahvasti tiettyyn organisaatioon rajattu. Tarkoittaahan ura suomen kielessä pysyvää ja paikallaan olevaa uomaa. Tällainen urakäsitys on muuttuneen työelämän myötä jäämässä vähemmistöön. Nykyisin urassa tarvitaan nopeutta, muutoskykyä, tietoa ja eriytymistä. Yksilö tarvitsee tiedonsiirron työkaluja: kykyä tehdä oikeita kysymyksiä, luoda metaforia ja tehdä tavoitteiden suuntaisia ongelmanasetteluja arjen työn lomassa. Koska organisaatio on joustava ja muuntuva, ei perinteinen työkokemus välttämättä riitä. Työkokemuksen tulisi olla hyödynnettävissä, kun organisaatio muuttuu ja luo uutta tietoa eli tuottaa osaamista. Lisäksi tiedon tulisi olla organisaatiolle merkityksellistä. Työssä oppiminen voi olla siis koko elämän jatkuva oppimisprosessi peruskoulusta aina eläkeikään asti. Ammattilaiset oppivat jatkuvasti työtä tehden (Eraut 1994, 10) erilaisten tapausten, projektien ja ongelmaratkaisutilantei- 19

20 den myötä, koska työ on kytköksissä ympäröivään maailmaan. Ammatillinen oppiminen edellyttää oppimista edistävää kontekstia, aikaa opiskeluun ja reflektointiin, ohjausta sekä oppijalta kykyä oppia ja hyödyntää oppimisen mahdollisuudet (emt. 13). Teoreettista oppia tulisi päästä käyttämään mahdollisimman pian käytännössä, jottei se siirry kylmään varastoon, eli vasta käytännössä teoria muuttuu ammatilliseksi tiedoksi, kuten Eraut (1994, 120) huomauttaa. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän muutokset kohtaavat työssä oppimisessa. Jotta työssä oppimisen mahdollisuudet ovat tunnistettavissa, on tunnettava sekä ammatillisen koulutuksen että työelämän kontekstit. Työssä oppiminen tarjoaa koulutuksen ja työelämän yhteistyölle luontevan toiminta-alueen. (Väisänen 2003, 81). Onnismaan (2007, 90) mukaan työssä oppimisessa tapahtuu rajanylityksiä ja kohtaamisia rajoilla, mikä edellyttää ammatillisilta oppilaitoksilta suuntautumista työn sisältöihin ja niiden kehittämistarpeisiin. Yhteistyöhön tarvitaan työpaikkaverkostoja ja työssä oppimisen siirtymävaiheisiin työkaluja. ELINIKÄINEN OPPIMINEN TYÖSSÄ OPPIMINEN AMMATILLINEN KOULUTUS TYÖELÄMÄ KUVIO 2. Työssä oppiminen elinikäisen oppimisen, ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhdistäjänä. Parhaimmillaan opiskelija pääsee työssä oppimisen aikana hyödyntämään ja testaamaan ammatillisessa koulutuksessa omaksumaansa tietotaitoa. Työssä oppimiseen liittyvät sopimukset, tavoitteet, suunnitelmat ja arvioinnit tuovat 20

21 ammatillisen koulutuksen ja työelämän edustajat saman pöydän ääreen, jolloin molemmilla tahoilla on mahdollisuus oppia toisiltaan. Opetushenkilöstön työelämän tietämys päivittyy ja työntekijöillä mahdollisuus kuulla koulutuksen ajankohtaisista asioista. Opiskelija tutustuu työelämän haasteisiin ja työntekijöiden kanssa käydyissä keskusteluissa havainnoi ammatissa kehittymisen ja elinikäisen oppimisen haasteita. 1.3 Oppiminen työssä Työssä oppimisessa oppija siirtyy institutionaalisesta koulutusjärjestelmästä työpaikalle, ja siksi on tarpeen hahmottaa, minkälaisia oppimisprosesseja työssä tapahtuvaan oppimiseen liittyy. Lisäksi on aiheellista tarkastella oppimistyylien merkitystä sekä aitoa työympäristöä oppimisympäristönä oppijan oppimiseen vaikuttavina tekijöinä Miten työssä opitaan Ihminen muuttaa toimintaansa vallitsevan ympäristön ja sosiaalisen tilanteen mukaan hyödyntäen tietojaan ja kokemuksiaan, ja siten voidaan ajatella ihmisen olevan joustava oppija. On paljon tilanteita, joissa ihminen voi käyttää totuttuja rutiineja, jolloin hän tietää, miten tietyssä tilanteessa tulee toimia. Uusissa tilanteissa oppija tarvitsee herkkyyttä tilanteen ehdoille ja edellytyksille (Säljö 2004, ). Kolbin (1984, 38) mukaan oppiminen on prosessi, jossa tietoa luodaan kokemuksia käsittelemällä. Hän on yhdistänyt kokemukselliseen oppimiseen tiedonkäsittelyn perusmuodot, koska pelkkä kokemuksen havainnointi ja reflektointi johtopäätöksineen ei hänen mielestään kuvaa oppimisprosessia riittävän monipuolisesti. Näin hän on luonut monitasoisen oppimisprosessikuvauksen. 21

22 Konkereettinen kokemus konkreettinen ymmärtäminen Aktiivinen kokeileminen Tiedon muuntaminen tietoisesti soveltaen Reflektiivinen havainnointi abstraktinen ymmärtäminen Käsitteellistäminen KUVIO 3. Oppimisprosessin ja tiedonkäsittelyn perusmuotojen ulottuvuudet kokemuksellisessa oppimisessa Kolbin (1984, 42) mukaan. Kokemuksellinen oppiminen voidaan kuvata kehänä, josta on neljä oppimisen tapaa: konkreettinen kokemus, reflektiivinen havainnointi, abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivinen kokeileminen. Kehällä vastakkain olevat oppimistavat kuvaavat toistensa vastakkaisia oppimisen orientaatioita, jotka ovat keskenään vuoropuhelussa tiedon käsityksen kautta. Kokemus käsitteellistäminen-akselilla tiedon käsittely tapahtuu ymmärryksen kautta konkreettisesti kokemalla tai abstraktisesti käsitteellistämisenä. Aktiivisesti kokeilemalla oppija muuntaa tietoa laajentaen ja reflektiivisesti havainnoimalla oppija muuntaa tietoa tietoisen prosessin kautta. (Kolb 1984, ) Kolbin oppimisprosessimalli kuvaa hyvin myös työssä oppimisessa käytettäviä oppimistapoja. Erilaiset oppijat hyödyntävät itselleen ominaista oppimistapaa työssä oppimisjakson aikana: toiselle aktiivinen toiminnan havainnointi on luontevin tapa tiedon hankintaan ja oppimiseen, kun taas toinen oppii parhaiten käytännön työtehtäviä suorittaen. Erilaisia oppimistyylejä käsitellään luvussa Jarviksen (1992, 67 75) mukaan innovatiivinen toiminta tarvitsee kokemuksellisia tilanteita, joista oppija oppii reflektoimalla omaa toimintaansa. Ilman tietoista reflektointia oppiminen perustuu mallista toistamiseen, joka on joko tietoista tai tiedostamatonta. Taitojen oppimisessa oppija usein oppii mallin avulla havainnoimalla ja kokeilemalla itse. Keskeistä Jarviksen mukaan on, että oppiminen ja kokemuksellinen toiminta ovat monimuotoises- 22

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

työpaikkaohjaajan opas

työpaikkaohjaajan opas työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

SOSVOIMAn julkaisu ohjaa oppimaan ja motivoimaan

SOSVOIMAn julkaisu ohjaa oppimaan ja motivoimaan UUTISKIRJE 1 2007 SOSVOIMAn julkaisu ohjaa oppimaan ja motivoimaan Diakonia-ammattikorkeakoulun yhtenä keskeisenä eetoksena, niin koulutuksessa kuin tutkimus- ja kehittämistyössäänkin, on yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4 Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE

OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE OPPISOPIMUSKOULUTUS TIETOA OPISKELIJALLE JA TYÖPAIKALLE www.varia.fi SISÄLLYS Mitä oppisopimuskoulutus on?... 2 Oppisopimuskoulutus ja yleinen tutkintorakenne... 4 Oppisopimusprosessi... 5 Oppisopimuksen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen

Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

TYÖPAIKAT. Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin

TYÖPAIKAT. Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin TYÖPAIKAT Rakenna oma polkusi tulevaisuuteen askel kerrallaan, yhdessä eteenpäin VAHVEMPAA AMMATTITAITOA TYÖSTÄ Ota haltuun tulevaisuuden ammattiosaaminen! Aidoissa työympäristöissä ja -tilanteissa hankit

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijalle onnistunut työpaikalla

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA 19 20.11.2009 Koulutuspäivien avauspuheenvuoro, Henkilökohtaistaminen säädöksissä Opetusneuvos Lea Lakio Lea Lakio 19.11.2009 www.oph.fi HENKILÖKOHTAISTAMINEN

Lisätiedot

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen

Lisätiedot