hammas teknikko Biokulta kaikkeen metallokeramiaan Tässä numerossa: hammasteknisen alan erikoislehti 3/97 Nopea suulaen levitys s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "hammas teknikko Biokulta kaikkeen metallokeramiaan Tässä numerossa: hammasteknisen alan erikoislehti 3/97 Nopea suulaen levitys s."

Transkriptio

1 hammas teknikk hammasteknisen alan erikislehti 3/97 Tässä numerssa: Bikulta kaikkeen metallkeramiaan Npea suulaen levitys s ikmishidn kjeet s Hammasteknikk lehden sisältö > s DeguSSa <$> Hammasväline

2 Biplus BiStabil Artiplus YLIVIMAISET VÄRISSÄ TIMINNALLISUUDESSA MUDSSA Väriä, timinnallisuutta ja muta n vaikea tdeta näkemättä ja kkeilematta. Siksi annamme Sinulle v e l i t u k s e t t a Biplus+BiStabil tai Biplus+Artiplus -testisetin A1-D4 väreissä. Biplus, BiStabil ja Artiplus -hampaita n saatavissa sekä Bident- että A1-D4-väreissä! CEHSFLY DETREY jödingf K.A.Rasmussen y Vanha Nurmijärventie VANTAA Puh. (09) Fax (09) Yhteistyö n valttia Sumen Hammasteknikk Seura n pyrkinyt kehittämään yhteistyötä mniin eri tahihin ja suuntiin. Timiva yhteistyö n jkaisen järjestön niinkuin ihmisenkin elämän parusedellytyksiä. Jkainen meistä n päivittäin yhteistyössä eri ihmisiin ja tahihin, perheenjäseniin, työtvereihin ja työnantajiin sekä työn teettäjiin. Sumen Hammasteknikk Seura ja Sumen Hammaslääkäri Seura vat lleet yhteistyössä kehittämässä mm. hammaslääketiede tapahtumaa useana vunna ja yhteistyö n vusi vudelta kehittynyt. Vuden 1998 hammaslääketiede päivät järjestetään myös yhteistuumin, näin esim. luentjen aihepiirit saadaan yhteisen teeman piiriin. Tivttavasti tällaisia yhdessä järjestettyjä kulutus ym. tilaisuuksia saadaan tulevaisuudessa lisää, näin ammattikuntien välinen yhteistyö lisääntyy kuin itsestään. Mukavaa yhteistyötimintaa li myös Hammashitajien kanssa järjestetty iltatilaisuus hammaspäivien jälkeen, tällaisia yhteisiltja vidaan varmasti saada tulevaisuudessa lisääkin. Hammasteknikk -lehden tekemisessä n llut mukana niin Hammaslabratriliitt kuin Erikishammasteknikkliittkin, jilta lemme saaneet lukuisia artikkeleita julkaistavaksi. Hammaslääkärilehdenkin kanssa n yhteistyötä tehty jnkin verran. Tämä kaikki j lemassa leva yhteistyö n tärkeää säilyttää ja sitä tulee kehittää edelleen erityisesti julkaisutiminnan ja kulutuksen saralla, jtta mm. Hammasteknikk Lehden sisältöä saadaan kehitettyä yhä kiinnstavammaksi ja se kykenisi palvelemaan asiakaskuntaansa entistä paremmin. Yhteistyörikasta syksyä Ilkka Tuminen Päätimittaja: Timitus ja taitt: Timituksen site: Ratamestarinkatu 11 A Helsinki Ilmitusmyynti: Puh: Ilkka Tuminen Pirkka Ruishalme Puh: Fax: Juha Pentikäinen Timituskunta: Ht Matti Pulkkinen, Helsingin Ylipist Lehtri, Eht Tapi Sunperä, Hgin IV THL HT Ilkka Tuminen, Helsingin Ylipist Hammasteknikk n Sumen Hammasteknikkseura ry:n jäsenlehti, jka jaetaan jäsenille jäsenmaksua vastaan. Lehden artikkelit vat valistusaineistna vapaasti lainattavissa. Lähde mainittava. Julkaisija: Sumen Hammasteknikkseura ry 54. vusikerta N 3/1997 ISSN SHtS ry:n Hallitus Puheenjhtaja: Vesa Valkealahti, Esp Jäsenet: Petri Anttila, Esp Leena Jauhiainen, Tampere Anssi Sininen Ilkka Tuminen, Helsinki Varajäsenet: Hemm Kurunmäki, Vaasa Aki Linden, Helsinki Seuraava Hammasteknikk lehti ilmestyy Aineistn siihen ltava timituksessa Sisältö: Pääkirjitus 3 Kustannuslaskenta, sa 5 Tavitekustannushinnittelu hammaslabratrissa 4 - Ari Sal, HLL, KTM Platina - metalleista jalin - Tekn.Lis. Tapi Tuminen Npea suulaen levitys 10 - Sanna Lassila ja Benny Sundqvist Syventävien pintjen seminaarityö, HIVTHL 1995 ikmishidn kjeet käyttäjän ilna ja labratrin riesana? 14 - EHT Juha-Pekka Marjranta Flexidy Dental D SHtS ry:n syysluent- ja kkuspäivät 19 Histriikki- ja matrikkelityöryhmän lppuraprtti - EHT Matti Juntunen 21 Hammasteknikk lehden artikkelit

3 I KUSTANNUSLASKENTA Hammasteknisten tutteiden hinnitteluun n mnta eri tapaa, jtka kaikki vat vääriä... Tavitekustannushinnittelu hammaslabratrissa Hinnittelumenetelmät vat kaikki ikeita sinä mielessä, että n yksinmaan kyseisen hammaslabratrin asia miten tutteet hinnitellaan, js tutteet menevät kaupaksi. n tietysti tinen asia vatk hinnittelun lpputulkset eli tutehinnat yrityksen tai yrittäjän kannalta mielekkäitä eli liiketaludellisesti kannattavia. HINNITTELUUN LIITTYVÄT TERMIT Hinnittelussa usein esiintyvät termit vat: myyntihinta, tutekustannus, vitttavite. Näiden klmen termin välillä n vahva vurvaikutus. Esillä n klme eri kaavaa (taulukk 1), jiden vasen puli n se, jhn hammaslabratri keskittää tavitteensa ja timenpiteensä. Npeasti ajateltuna visi kuvitella, että laskukaava A pätee yleisesti hammasteknisellä alalla. Tisin sanen myyntihinnan määräävät syntyneet kustannukset ja halutun vitn määrä. Kyseessä n esimerkiksi perinteinen katetutthinnittelu ja vittlisähinnittelu. HAMMASLABRATRISSA...tai ikeita, riippuen siitä miten ja mistä asiaa katstaan sa 5 Ari Sal, HLL, KTM Tisaalta samalla pätee ehkä myös kaavaan B. Vitn määrää myynti- Hinnittelumenetelmiä vat mm. seuraavat: katetutthinnittelu, vittlisähinnittelu ja markkinaphjaiset hinnittelut. Vääriä ne vat siinä mielessä, että ne - kuten kaikki hinnittelumenetelmiät - jhtavat tyytymättömyyteen ainakin sittain. Liian krkeat tutehinnat eivät ilahduta asiakasta ja liian matalat tutehinnat eivät juuri ilahduta tutteen valmistajaa. Ristiriita näyttää hankalalta ratkaista. A Myyntihinta = Tutekustannus + vitttavite B Vitt = Myyntihinta - tutekustannus C Tutekustannus = Myyntihinta - vitt hinnan ja kustannusten ertus. Tietysti asia nkin näin, mutta aivan näin yksinkertaista hammasteknisten tutteiden hinnittelu nykypäivän kventuneessa kilpailutilanteessa ei le. Klmas samjen tekijöiden variaati, kaava C, paljastaa nykypäivän ngelmat hammateknisellä alalla! Varsin usein nykyään hammasteknisten tutteiden myyntihinnat määräytyvät markkinilla ja samalla määräävät yrityksen suuden siitä eli vitn. Yrityksen ainaksi vaikuttamiskhteeksi jäävät tutekustannukset. Yritys, jka pystyy alentamaan tutteiden valmistuskustannuksia saa samalla myyntihinnalla suuremman vitn tai jpa vitn yleensä, sillä sa tutteista myydään tappilla jka tapauksessa. Puhutaan ns. tavitekustannushinnittelusta. Ts. markkinat (=asiakkaat) määräävät sen hinnan, jnka he vat valmiita tutteista maksamaan ja yrityksen tehtäväksi jää tuttaa tutteet tutekustannuksin, jtka vat alle myyntihintjen, jtta yritykselle jäisi katetta. HAMMASLABRATRIN MAHDLLISUUDET VAIKUTTAA TERMIEN PERUSTEISIIN Hammaslabratrin mahdllisuudet vaikuttaa hinnittelussa esiintyvien termien perusteisiin eli myyntihintaan, vitttavitteeseen ja tutekustannuksiin vaihtelevat. Myyntihintaan vaikuttaminen vaikuttaisi levan hammaslabratrin kannalta helpinta. Tisaalta nykypäivän hintatietiset asiakkaat vat varsin valveutuneita eivätkä välttämättä niin labratriuskllisia kuin ennen, jten halvemman labratrin etsiminen käy vaivatta. Yleisesti ttaen myyntihinnat vat kuitenkin varsin kiinteitä. Npeat markkinatilanteeseen liittyvät hinnan nstamiset eivät tule useinkaan kysymykseen. Kausivaihteluiden tasaaminen hintjen muuttamisella vi sen sijaan tulla kyseeseen. Pitkällä tähtäyksellä hintjen muuttaminen n hyvinkin mahdllista. Niin santtu kustannusnusuautmatiikka ei enää välttämättä päde hammaslabratriiden hinnittelussa. Tisin sanen työvima-ja materiaalikustannusten khaminen ei enää kuvastu samalla tavalla tutteiden hintjen välittömänä nusuna kuin ennen tapahtui. Vitttavite n hammastekniselllä alalla jstakin syystä saanut tiettyjä kiinteitä numeerisia arvja. Yleisesti kuulee puhuttavan, että hammastutteen vitttavite n 25 %, piste. Näinhän asian ei tietenkään tarvitse lla. Ensinnä eri tutteiden vitttavitteen tulee erta tisistaan. Rutiinitutteen kuten kkprteesin vitttavite n usein varsin alhainen. Tisaalta erikistöiden katteen tulee lla reilusti suurempi. Tiseksi vitn suuruus n mnen tekijän summa eikä puhdasta katelaskentaa. Tutekustannuksiin ei le hammasteknisellä alalla juurikaan kiinnitetty humita. Vasta kuluvalla vusikymmenellä n kustannuslaskenta nstanut päätään. Nykypäivän kvassa kilpailutilanteessa vat tutteiden laskennalliset katteet laskeneet humattavasti jpa niin, että tietyt tutteet myydään tappillisesti, jllin näiden myynti syö muiden kannattavien tutteiden tuttamaa tutta. Lähtemällä mukaan markkinaphjaiseen hintakilpailuun vivat tappillisesti myytävät tutteet syödä kk labratrin tutn. Kvassa hintakilpailussa kustannuslaskennan merkitys krstuu. Hammaslabratriilla ei le varaa lla tietämättä tdellisia tutekustannuksia, js se lähtee mukaan hintakilpailuun. Nykypäivänä hammasteknisten tutteiden hinnat alkavat siten lla markkinilla määräytyviä. Jtta hammaslabratri saisi tutteistaan katetta ja yrittäjät riskin ttamisesta ansaitsemansa tutn, tulisi tutteiden myyntihintjen ylittää tutantkustannnukset. Js kustannuslaskentajärjestelmä raprti tutekustannusten ylittävän myyntihinnan, tulisi jk myyntihintaa krttaa tai, js se n mahdtnta, tulisi tutantkustannuksia alentaa. Tässä tilanteessa timiva kustannuslaskentajärjestelmä n suureksi avuksi. Tisin sanen hintjen määräytyessä markkinilla tulisi hammasteknisten tutteiden valmistuskustannusten muuttua hintjen mukana. Puhutaan tavitekustannuksista eli tutteiden valmistaminen saa aiheuttaa kustannuksia vain sen verran, että haluttu tutt saavutetaan annetuilla myyntihinnilla. Tavitekustannushinnittelu, jssa tutekustannukset mukautetaan markkinilla määräytyviin myyntihintihin, n varsin yleistä useilla timialilla. HAMMASLABRATRIN KEINT VAPAAMPAAN HINNITTELUUN Kun hammasteknisten tutteiden hinnat määräytyvät markkinilla, n hammaslabratrilla vain rajallisia keinja vaikuttaa tutteiden hinnitteluun. Tutteiden hintjen nstaminen kannattavammiksi khtaa npeasti rajan, jnka jälkeen asiakkaat siirtyvät tisten labratriiden asiakkaiksi, jllei hammaslabratri vi perustella hintjaan hyvin ja asiakkaan kannalta perusteellisesti. Keint vapaampaan hinnittelun perustuvat seuraaviin muuttujiin, jtka vat kilpailutilanne, laatu, timitusajat, palvelutas ja markkina-alue. Kilpailutilanne 1990-luvulla hammaslabratriiden välinen kilpailu n kiristynyt humattavasti. Markkinille n ilmaantunut lukuisia uusia hammaslabratriita. Samin ulkmaisen valmistuksen lisääntyminen n syönyt ktimaisten labratriiden markkinita. Kilpailun kiristyminen n pakttanut useat labratrit laskemaan tutehintjaan jpa tappillisiksi saakka. Harkitsemattmat hintjen pudtukset ajavat helpsti yrityksen tilanteeseen, jssa tutteiden myyntihinnat eivät kata valmistuskustannuksia. Vain labratrikhtaiseen kustannuslaskentaan perustuvat hintjen alentamiset vivat lla ratinaalisia. 3/97 hammas teknikk 5

4 Tisaalta helpssa kilpailullisessa tilanteessa hammaslabratrilla n mahdllisuuden hinnitella tutteensa vapaammin. Timiessaan ainana labratrina paikkakunnalla vi hammaslabratri useinmiten myydä tutteensa haluamillaan hinnilla. Laatu Hinnittelun vapauteen selvästi vaikuttava tekijä n tutteiden ja palveluiden laatu. Hyvälaatuisten tutteiden valmistajilla n selvästi suurempi vapaus hinnitella tutteensa kuin keskinkertaisen tai hunn laadun valmistajilla n. Lyhyellä aikavälillä hammaslabratrissa n useita khteita, jissa vidaan tutteiden kustannuksia alentaa ja nstaa tutteiden katteita suuremmiksi ainakin väliaikaisesti. Nämä tapahtuvat usein laadun kustannuksella. Harkitsemattmat kustannussäästöt laadun kustannuksella heijastuvat mahdllisesti tulevina takuukrjauksina, jtka vivat helpsti syödä kk tilikauden tutn. Sumalaiset hammaslabratrit vivat useimmin kilvitella ulkmaisen valmistuksen kanssa laatutekijöillä. Kuitenkin tulee aina muistaa, että harkitsematn laatuun panstaminen ei le yritykselle ilmaista, vaan laatukustannukset vat viimekädessä yrityksen mistajien suudesta pis, js panstaminen ei lisää tutteiden myyntiä tai katteita. Asiakkaiden tdelliset laatuvaatimukset tulisikin tuntea. Timitusajat Timitusajat vaikuttavat selvästi tutteista pyydettäviin hintihin. Kiireellisillä töillä n taipumus lykätä muiden töiden valmistumista ylityöajalle, jka n selvästi kalliimpaa kuin perustyöaikana valmistus. Timitusaikjen merkitys hinnittelussa n tärkeä, sillä pitkien timitusaikjen puitteissa hammaslabratri vi helpmmin panstaa piensarjavalmistukseen, jllin tutekustannukset alenevat ja kate suurenee. Kiireellisten töiden khdalla tämä n usein mahdtnta. Vitttavite Yrityksen mistajien suus myyntihinnasta eli kate tai vitt n yritystiminnan perimmäinen tavite. Vitn tarkituksena n turvata yrittäjän timeentul ja samalla liiketiminnan kehittäminen ja krvausinvestintien tekeminen. Vitt-suus n valitettavasti usein se, jsta hammaslabratrin liiketiminnassa judutaan ensimmäiseksi tinkimään. Vitttavitteen asettaminen rippuu kaikista edellä mainituista tekijöistä. Yrityksen tilikauden vitt kstuu myytyjen tutteiden yhteenlasketuista katteista. Haluttuun vittn vidaan päästä myymällä vähän tutteita krkeilla katteilla tai myymälllä paljn tutteita alhaisilla katteilla. Yleisesti vitaneen sana että ktimaiset hammaslabratrit vat valinneet ensimmäisen vaihtehdn ja ulkmainen valmistus jälkimmäisen vaihtehdn. Palvelutas Palvelutaslla n selvä merkitys tutteiden hinnittelun vapaudessa. Js palvelu rajittuu vain töiden tekniseen valmistukseen, vi töistä saatava hinta usein jäädä alhaisemmaksi kuin muutakin palvelua tarjavilla hammaslabratriilla. Eri asia n se vik hammaslabratri siirtää palvelusta aiheutuvat kustannukset asiakkaan kannettaviksi. Markkina-alue Markkina-alue eli se missä maantieteellisesti kauppaa käydään, vaikuttaa tutehintihin siten, että mitä laajemmalle alueelle tehdään töitä, sen persnattmampana hammaslabratri nähdään asiakkaan silmissä. Laajalla markkinaalueella timiva hammaslabratri jutuu usein myymään suuria määriä tutteita varsin alhaisilla hinnilla. Hammaslabratrin pyrkimyksenä tällöin n suurella myyntivlyymillä tuttaa haluttu tutt. TAVTTEKUSTANNUSHINNTTTELU HAMMASLABRATRISSA Tavitekustannushinnittelu tarkittaa sitä, että tutteiden hinnat mudstuvat kysynnän mukaan ja vat siten markkinilla määräytyviä. Hammaslabratrin tehtäväksi jää täten speuttaa tutteiden valmistuskustannukset myyntihintaan, jtta haluttu tutt saavutetaan. Esimerkiksi, js kkprteesin valmituskustannukset vat 1250 mk ja myyntihinta 1150 mk, tuttaa jkainen kkprteesi sadan markan "tappin" hammaslabratrille. Js asiakkaat vat valmiita maksamaan kkprteesien teknisestä valmistamisesta enintään mainitun 1150 markkaa, ei hammaslabratrille jää muita mahdllisuuksia kuin myydä mainitulla hinnalla tappillisesti tai sitten speuttaa valmistuskustannukset myyntihintaan siten, että valmistuskustannuksiksi mudstuu esimerkiksi 1050 markkaa, jllin kkprteesia khti tutt lisi 100 mk. Jtta hammaslabratri visi edes tereettisesti miettiä katteiden nstamistajatappillisten tutteiden vaikutusta kknaistuttn, tulisi hammaslabratrilla lla timiva kustannuslaskentajärjestelmä, jka raprtisi tappillisten tutteiden lemassalsta. Mitä mahdllisuuksia hammaslabratrilla n laskea valmistuskustannuksia, jtta haluttuun katetuttn päästään. Ensimmäinen kein n alentaa palkkja. nk se mahdllista vai ei, siihen en ta kantaa, mainitsen vain sen levan kyseenalainen kein. Tinen mahdllisuus n alentaa mate riaal ikustan n u ksia. Halvempien materiaalien käytöllä vidaan säästää jpa useita satja markkja työtä khti. Harkinnan arvista n se vatk kalleimmat materiaalit aina parhaita tai asiakkaan edes vaatimia. Eräs kein alentaa materiaalikustannuksia n hukkamateriaalin miniminti. Materiaalien tilaamiseen liittyy aina välillisiä kustannuksia, jita vi vähentää ratif iimallla stja. Keskittämällä stt suurempiin eriin yksittäisstjen suhteellisesti suuret timituskustannukset pienenevät. Hammastekniset ry:n timinta- ja kkuskalenteri AY-Seminaari: Tampere Teknisten liitt krvaa matkat ja ylöspidn. Vaalikkus: Klmas tapa n alentaa töiden rahteihin uppavia kustannuksia. Vähemmät svituskerrat ja töiden samanaikainen lähettäminen alentavat kalliita rahteja. Neljäs kein n alentaa välillisiä eli yleiskustannuksia. Yleiskustannnukset hammaslabratriissa mudstuvat useassa paikassa. Yleiskustannuksia hammaslabratriissa aiheuttavat mm. seuraavat khteet: Tutanttilat ja tutannn ylläpit: yhtiövastike tai vukra, remntit, lämmitys ja valaistus, vartiinti, vakuutukset, kiinteistöver ja siivus. Kneet ja laitteet: kneiden ja laitteiden kuluminen, jka tetaan humin tilinpäätöksessä pistna, kneiden ja laitteiden energian kulutus, kneiden hultja krjaukset jne. Kulutus, kirjanpitja pankkipalvelut, töiden vastaanttja laskuttaminen, reskntran pit. HAMMASTEKNISET ry Tes-asiamies Eija-Sisk Huhtala (09) Teknisten liitt TL ry PL HELSINKI Puheenjhtaja Riitta Martin (050) Pakkaus ja kuljetus: töiden pakkaus ja kuljetus aiheuttavat yleiskustannuksia, jtka usein jätetään humiimatta kustannuksissa. Tähän kuuluvat lähetin työajan käyttö, kulkuneuvn kustannukset pakkaustarvikkeet jne. Varsinainen rahti jk matkahulln tai pstin välityksellä n kullekin työlle välitön kustannus. Materiaalien hankinta: töissä käytettävien materiaalien hankinnasta kituu välillisiä kustannuksia, jtka vat riippumattmia materiaalien hinnista. sttiminnasta aiheutuu kustannuksia inventinnista, itse tilausten tekemisestä, lähetyslistjen tarkistamisesta, laskujen maksamisesta jne. Näihin kuuluvat mm. rahdit stista, stista vastaavan henkilön työajan käyttö, mahdllisen ATK: n käyttö jne. Myynnin edistäminen: Markkinintitimenpiteet, ilmitukset Muut välilliset kustannukset. Yleiskustannukset eivät le sidttu mitenkään selvästi valmistusmääriin, mutta niiden suhteellinen suus pienenee valmistusmäärien kasvaessa. Ts. yhtä työtä khti tulee vähemmän välillisiä kustannuksia, js valmistusmäärät vat suuria. YHTEENVET Jäsenasiat Sintu Helenius (03) Riihipellnkatu 7 B TAMPERE Tutteiden hinnittelu hammaslabratrissa n puhdasta tiedettä tai sitten se perustuu arviitiin. Vidaan puhua jpa ns. ppineesta arvauksesta, gestimaatista (educated guess). Tavitekustannushinnittelu n menetelmä, jssa tutteiden hinnat määräytyvät markkinilla, ja yrityksen tavitteena n svittaa valmistuskustannukset siten, että määrätty hinta ja vitttavite saavutetaan. Tämä merkitsee sisäisen laskennan merkityksen krstumista ja kustannuslaskentaa. Kntrllijärjestelmät tulevat yhä tärkeämiksi. Tavitekustannuksen saavuttaminen vaatii jskus tutannntekijöiden kustannusten alenemista. Palkkjen alentaminen, materiaalikustannusten laskeminen tai rahtien vähentäminen vivat tulla kyseeseen. Välillisten eli yleiskustannusten suus tutekustannuksista vidaan saada alenemaan kneiden ja laitteiden ratinaalisella hankinnalla ja suurilla valmistusmäärillä. SHtS ry:n timist päivystää maanantaisin kl Puh: Fax päivystää 24 h Fax:

5 Platina - metalleista jalin Platinan histria ei le yhtä pitkä, värikäs ja verinen kuin kullan ja hpean, mutta platinakin n aiheuttanut riittävästi ryöstöjä ja murhia, ja se n myös llut salakuljetuksen ja keinttelun khteena. Platinaa n käytetty maksuvälineenä, lahjina ja lahjuksina, sillä n hankittu paavien, ruhtinaiden ja naisten susita, ja nykyäänkin se n kansainvälisessä plitiikassa muiden platinametallien hella tärkeä tekijä. Vaikka platina n maankuressa yhtä yleinen kuin kulta - platinaakin n keskimäärin n. 0,005 g tnnia khti - ja se rikastuu kullan tavin jkien hiekkaan humitaherättävinä, hpeanvärisinä, kiiltävinä ja raskaina hippuina, ei sillä varhemmin llut merkittävää käyttöä, kska sitä ei pystytty sulattamaan. Platinaa n muinaisessa Egyptissä käytetty jissakin kriste-esineissä, mutta kirjallisia mainintja siitä ei le. Yksittäisiä platinahippuja n egyptiläisistä kultaesineistä löydetty j 1400-luvulta ekr. alkaen ja Thebestä n löydetty 600-luvulta ekr. peräisin leva kulta- ja hpearasia, jssa n platinasta tattu kapea kristeliuska. Etelä-Amerikan phjississa Andien rinteillä asuvat intiaanit livat j ajanlaskumme ensimmäisinä vusisatina, kauan ennen espanjalaisten tuhaman suuren inkavaltin syntyä ppineet valmistamaan kruja kultaplatinaseksista ja jpa pelkistä platinahipuista. Kun espanjalaiet vallittajat 1500-luvun alkupulella saapuivat nykyisen Klumbian ranniklle, humasivat he, että mnien jkien kultahuuhtmissa li kullan seassa hpeanvärisiä metallirakeita, jita ei pystytty käsittelemään ja jtka tekivät kullankin käsittelyn vaikeaksi ja kalliiksi. Tätä metallia alettiinkin kutsua espanjan plata- (hpea) sanan diminutiivina "vähähpeaksi", platinaksi. Tämä sana n myöhemmin llut phjana lähes kaikkien kielten platinaa tarkittavalle sanalle. Eurpassa ei platinaa vanhalla ja keskiajalla lainkaan tunnettu. Ensimmäinen kirjallinen maininta siitä n vudelta 1557, jllin italialainen Julius Caesar Scalinger kuvaa metallia "jta ei pystytä sulattamaan tulella eikä espanjalaisten taidlla". Espanjan Uudessa maailmassa harjittaman suljetun maan plitiikan vuksi tuli platina Eurpassa tunnetuksi vasta lähes 200 vutta myöhemmin, kun espanjalainen Dn Antni de Ulla vunna 1748 ilmestyneessä matkapäiväkirjassaan kuvasi tarkemmin platinan minaisuuksia, ja kun Eurppaan saatiin platinasta näytteitä tiedemiesten tutkittaviksi. Nykyinen Klumbia li 1700-luvun alkupulelta vuteen 1819 aina platinan lähde tutannn llessa lpulta n. 1 tnni vudessa. Varsinainen käyttö li aluksi hyvin vähäistä. Hinnaltaankin se li aluksi hpeaa halvempaa. Kska platina kuitenkin liukeni sulaan kultaan sen tiheyttä pienentämättä, sveltui se erinmaisesti kultaesineiden, - harkkjen ja -rahjen väärentämiseen. Espanja kielsikin luvun pulivälissä platinan viennin ja määräsi tutetun platinan heitettäväksi takaisin jkiin. Platina: kemiallinen merkki Pt tiheys 21,45 g/cm3 sulamispiste 1769 C kiehumispiste 3830 C Tekn. lis. Tapi Tuminen Vunna 1819 löydettiin platinaa Uralin kultakaivksista, ja vudesta 1825 likin Venäjä tärkein platinantuttaja tutannn nustessa vuteen 1843 mennessä 3,5 tnniin vudessa. Kun muuta käyttöä sille Platina-rdiumkatalysaattriverkka. ei keksitty, lyötiin Venäjällä vusina n. 15 tnnia platinaa 3,6 ja 12 ruplan platinaklikiksi. Kun 1860-luvulla tdettiin kansainvälisten metrijärjestelmään perustuvien mittastandardien tarpeellisuus, päätettiin ne valmistaa metalliseksesta, jssa n 90 % platinaa ja 10 % iridiumia. Tästä seksesta valmistettiinkin v metrin ja kiln prttyypit, jita säilytetään Kansainvälisessä mittaja paintimistssa Sevres'n kaupunginsassa Pariisissa. Platinan käyttö ja siten myös hinta nusivat nin vudesta 1880 lähtien, kun alki sen käyttö kemiantellisuuden katalyyttinä sekä sähkö- ja hammastekniikassa. Kun platinan hinta vunna 1870 li nin neljässa kullan hinnasta, li se vunna 1900 sama kuin kullalla ja vunna 1912 j yli kaksinkertainen. Kun tärkeimmän tuttajamaan, Venäjän, vallankumus katkaisi maan platinatutannn muutamaksi vudeksi, nusi platinan hinta 1920-luvun pulivälissä kultaan verrattuna lähes kuusinkertaiseksi ja putsi luvulla takaisin nin kaksinkertaiseksi. Nykyään n platinan hinta vain hieman kullan hintaa krkeampi. Platinan lähteinä livat aluksi Klumbian ja Venäjän kulta-platinahuuhtmt ja -kaivkset. Nyttemin, 1900-luvun alkupulelta lähtien, tärkeimmiksi vat tulleet nikkelikuparimalmit, jissa platinametalleja usein esiintyy merkittäviä määriä. Ylivimaisesti tärkein platinantuttaja nykyään n Etelä-Afrikka, jnka suus vutuisesta n Tällainen sentin kkinen platinahippu n äärimmäisen 140 tnnin tutannsta n n %. Tisena n Venäjä n. 15 %:n suudella, ja pienempinä tuttajina vastaavat lähinnä Kanada, Yhdysvallat ja Klumbia lpusta tutannsta. Sumessa tutti utkumpu y 1980-luvun alussa metallista platinaa keskimäärin nin 100 kg vudessa; nykyään viedään muualle puhdistettavaksi nikkelin- ja kullantutannn välitutteita, jissa n muutama sata kila platinaa vudessa. Tdettakn vielä, että Lapin kullanhuuhdnnan sivututteena n tettu talteen kaikkiaan n. 1 kg platinahippuja. Kaikkiaan arviidaan maailman platinatutannn tähän mennessä lleen nin 4000 tnnia, jsta yli harvinainen. pulet n tutettu viimeisten parinkymmenen vuden aikana. Tärkeimmät platinan käyttökhteet vat autjen pakkaasukatalysaattrit ja krut, jiden mlempien suus käytöstä n n. 40 %. Tdettakn, että platinakruista n. 90 % myydään Japanissa! Muita käyttökhteita vat mm. kemian- ja öljytellisuuden katalyytit ja sähkötekniikka. Hammaslääketieteessä li platinan käyttö vielä ennen tista maailmanstaa hyvin merkittävää: esim. Yhdysvallissa käytettiin luvulla n. 15 % platinasta hammastekniikassa. Viimevusikymmeninä n palladium kuitenkin humattavasti halvempana krvannut sen sekä kulta- että hpeaseksissa. Kultaplatinasekset vat kuitenkin vielä yksi valusesten perustyyppi. Kultaplatina-päälleplttsekset vat sen sijaan hintansa vuksi menettäneet merkityksensä. Kaikkiaan käytetään platinaa hammastekniikassa nykyään arvilta vain nin 1 tnni vudessa. Kirjallisuutta: S. Engels, A. Nvvak: Kemie keksintöjä; Alkuaineiden löytöhistria, Helsinki 1992 J. Kinnunen: Platina, metalleista jalin. Sumen Kemistilehti A 44 (1971), ss Adelmetaller, 1985 Time-Life Bks Platinum 1994, Interim Review, Jhnsn Matthey, Lndn 1994 H. Knsp: Edelmetall-Dentallegierungen, Eigenschaften und Anwendung, Erzmetall 48 (1995) Nr. 4, ss B. Stribrny: Platinmetall- und Gldlagerstätten: Vrkmmen, Prduktin and Reserven, Erzmetall 49 (1996) Nr. 3, ss Ann: Platinum Risk, Internatinal Management, February 1992, ss Ullmans Encyklpädie der technischen Chemie, Band 18, Platinmetalle und -Verbindungen, Verlag Chemie 8 hammas teknikk /-» 3 / 9 7

6 lemme mlemmat työskennelleet ikmislabratrissa ja lemme nähneet mnenlaisia ikmiskjeita. Näin syntyi ajatus tehdä seminaarityö ikmislaitteesta. timme yhteyttä tuttuun (ja kärsivälliseen) ikmishidn erikishammaslääkäriin, hän lupasi kutsua meidät paikalle, kun kiinnstava ptilastapaus tulee vastaan. Seuraamamme ptilas li RME - hidn (rapid maxillary expansin, npea kitasauman levitys) tarpeessa. lemme seuranneet työn eri vaiheita 10 kuukauden ajan ja ttaneet kuvia hidn aikana. Seminaarityössämme käsittelemme RME -kjetta, hidn eri vaiheita ja kjeen valmistuksta labratrissa. RME- KJE Käyttötarkitus RME - kjetta (rapid maxillary expansin, npea kitasauman levityskje) käytetään pikittaiseen yläleuan laajentamiseen avaamalla suulaen keskisaumaa. Hit n melk helppa ennen nuruusikää ja sen aikana, ei kuitenkaan ennen premlaarien puhkeamista. Mahdllisuudet menestyä timenpiteessäh vat lähes 100% ennen 15. ikävutta. Sen jälkeen hidn nnistumisprsentti laskee, kska säikeet pitävät suulaen saumaa tiukemmin kiinni. Ptilailla, jilta avataan suulaen keskisauma, n usein ankaraa ahtautta hammaskaaressa ja yleensä hit vaatii premlaarin pista, jtta hampaat saadaan ittua. Ensimmäiset premlaarit tarvitaan RME - kjeen ankkuripaikiksi, jten hampaita pistetaan vasta lateraalisen laajenemisen jälkeen. Jissakin tapauksissa suulakisauman laajentaminen tu riittävästi tilaa ikaisuun, eikä hampaita tarvitse pistaa. Suulakisaumaa ei le kuitenkaan viisasta laajentaa sellaisilla henkilöillä, jilla j n nrmaalin kkinen yläleuka. Suulakisauman avausta käytetään pääsääntöisesti ristipurennan krjaamiseen: ahtaan yläleuan kka lisätään. (1) Kjetyypit Npea suulaen levitys Sanna Lassila ja Benny Sundqvist Syventävien pintjen seminaarityö HIVTHL Syksy 1995 Perusmekanismi suulakisauman avauksessa n jack-ruuvi, jka n kiinteän kjeen keskisa. Kje kiinnitetään niin mniin takahampaisiin kuin mahdllista. RME - kjeita n kahdentyyppisiä: tisessa n suulaen peittävät akryylisiivet jtka vat ksketuksessa limakalvn, ja tinen n pelkkä metallirunk ilman ksketusta limakalvn. Teriassa suulakeen ulttuvien akryylisiipien pitäisi edesauttaa prcessus alvelariksen siirtymistä uuteen paikkaan. Akryylipeittisessa RME:ssä akryyli n kntaktissa limakalvlla ja tdennäköisesti aiheuttaa kudsärsytystä, jpa nekrsia, minkä takia pelkkä runk ilman muvia n susiteltava. (1) Hidas ja npea RME Suulakisauman ertus vidaan tehdä jk npealla tai hitaalla levityksellä. npa levitys tehty hitaasti tai npeasti, kiinteä kje pysyy paikillaan lähes yhtä kauan, kska hitaassa levittämisessä riittää lyhyempi stabilisintiaika. Npean RME:n aktivintiaika n nin kaksi viikka, sitten kje lukitaan ja seuraa klmen kuukauden stabilintiaika. Hitaassa RME:ssä tarvitaan nin kahden kuukauden aktivintiaika ja stabilintia kaksi kuukautta, ennen kuin kje vidaan pistaa. Sen jälkeen suulakisauma palautuu muutaman asteen, kska suulaen pehmeä kuds n justavaa, n järkevää ylikrjata ristipurentaa. Kiinteän kjeen pistn jälkeen tarvitaan lisäretentita. Hit tteutetaan retentikjeilla, jita emme kuitenkaan käsittele tässä työssä. (1) RME - PTILAALLA RME:n käyttötarkitus Ptilas n 11-vutias tyttö. Hänen hampaistnsa n siisti ja terve. Hitn hakeutumisen syynä n ristipurenta, jka jhtuu liian pienestä yläleuasta sekä vahvasta prgeniasta ja siitä, että yläklmset vat kknaan pis hammaskaarelta. Hitkeinksi n suunniteltu npeaa suulaen levitystä, jta varten labratri valmistaa RME:n. Tätä kjetta käytetään tapauksissa, jissa pitää saada yläleuka samanaikaisesti eteenpäin ja leveämmäksi. Myös sillin kun ptilas n ns. suuhengittäjä eli hänellä n kapea, krkea suulaki, jllin nenäntelt vat ahtaita. Kitasauman levitys madaltaa suulakea ja antaa lisätilaa nenäntelille: sieraimet avautuvat enemmän, nenäntelt laajenevat ja ptilaan n helpmpi hengittää nenän kautta. (2) Kuva 1. Hidn alkutilanne Kuva 2. Yläleuan malli renkaineen Kuva 3. Avauksessa käytettävä jack-ruuvi RME:n kiinnitys Tässä tapauksessa RME - kjetta käytetään yläleuan kaaren levittämiseen, minkä ansista yläleuka liikkuu eteenpäin. Muilla kjeilla tämä ei nnistu samanaikaisesti. Hit alitetaan laittamalla muvirenkaat yläkuutsten aprksimaaliväleihin yhdeksi päiväksi. Renkaiden tehtävänä n luda tilaa varsinaisen ikmiskjeen kiinnitys-renkaille. Kumilenkit pistetaan seuraavana päivänä ja hampaat puhdistetaan ylänelsista kuutsiin hhkakivellä etsausta varten. Kje astetaan paikilleen. Kuutsten renkaat kiinnitetään sementillä, nelset ja viitset akryylimuvilla kjeeseen. Tämän jälkeen kje aktividaan ensimmäisen kerran. Tässä ptilastapauksessa kjeessa käytettiin vain kaksi rengasta neljän asemasta, kska saatavilla ei llut premlaari renkaita. Neljärenkainen kje n tukevampi, mutta tässä tapauksessa sillä ei llut merkitystä. (2) Aktivinti Sekä ptilaalle että hänen vanhemmilleen näytettiin ruuvin vääntötekniikka, päivittäistä aktivintia varten, (jissakin tapauksissa ptilas ei pysty vääntämään ruuvia itse). Ruuvia n väännettävä 1/4 kierrsta (niin paljn kuin kerralla menee) päivittäin aamuin illin. Viikn jälkeen etuhampaiden väliin n syntynyt n. 3 mm diasteema. Kjeen aktivintia vähennetään yhteen kertaan päivässä viikn ajaksi. Yhteensä aktivintiaika n kaksi viikka. Tapausta seurattiin kahden viikn ajan aktivinnista ja ruuvi lukittiin muvilla paikilleen, suulakisauman annetaan luutua n. kuusi kuukautta, sitten kiinteä kje pistetaan. (2) Aktivinnin vaikutus Aktivinnin aikana ilmeni reilusti vertikaalista ylipurentaa, kska yläkuutsten palatinaalikuspit siirtyivät alakuutsten kuspien päälle. Vertikaalinen ylipurenta hävisi parin viikn sisällä hidn alittamisesta ja hampaat asettuivat timivaan kluusin. Kska muu hampaist 10 11

7 käyttävät tuubeja antamaan renkaille retentita alginaatissa, vaikkei niitä suussa tarvittaisikaan. Renkaiden ympärystä vahataan, jttei kipsiä mene pieniin klihin ja jtta juttamiselle jää paremmin tilaa. Alginaatti valetaan siniseen kipsiin. (3) Kuva 6. Hampaist kahden viikn aktivinnin jälkeen (humaa vertikaalinen ylipurenta ja diastema yläykkösten välissä). RME:n valmistus Kuva 4. Valmis kje kipsimallilla Levitysruuvin (Hyrax-lukkk) etuviikset taivutellaan ylänelsiin ja viitsiin kiinni aina kuutsiin asti. Takaviikset taivutellaan kuutsiin niin, että teräslankjen päät vat yhdessä ja ne jutetaan kiinni renkaaseen. Levitysruuvi viiksineen ei saa kskettaa limakalva, ainastaan hampaita. Js etuviikset eivät riitä nelsista kuutsiin asti, viiksi katkaistaan nelsen khdalta ja jutetaan lisää samanpaksuista 1,4 mm teräslankaa nelsen ja kuutsen välille. Puhtain juts n juksutin hpeajuttella, eisaaylikuumentaa. Jutskhdat tasitellaan kumilla sekä jynssätään ja kiilltetaan. Js halutaan akryylitäytteinen RME, siivekkeet täytetään akryylillä, kuitenkin hampaiden vierellä kulkeva lanka jätetään paljaaksi n. yhden mm alueelta, jtta hampaat saadaan puhdistettua. (3) Kuva 7. Hampaist kaksi viikka aktivinnin lpettamisen jälkeen (diastema hävinnyt). Kjeen sijitus Kuva 5. Kje kiinnitettynä suuhun tti tilaa itselleen kitasauman leviämisen aikana, diasteema jäi etualueella vain 3 mm, tämä rak kurutui umpeen nin kahden viikn sisällä aktivinnin lpettamisen jälkeen. Suulaki n laajentunut 5 mm:ä nelsten kuspeista mitattuna. (2) Jatkhit RME - hidn jälkeen hampaistn n annettu asettua nin viisi kuukautta, jnka jälkeen ptilaaltamme pistetaan ylänelset lisätilan aikaansaamiseksi klmsia varten. Kk yläleuan hammaskaaren ikaisemiseksi hampaisiin kiinnitetään braketitlabiaalikaarta varten. Labiaalikaari kiinnitetään ligatuuralangilla braketteihin. Aikaa ikaisuun kuluu nin vusi. ikaisun jälkeen tehdään vet yläviitsista "facemaskiin" siten, että "facemaski" vetää yläleukaa alas eteen nin klme kuukautta. Retentinti kestää tämän jälkeen vimakkaan kasvuvaiheen lppuun asti. Kasvuvaiheen pituus n lyhyempi tytöillä kuin pjilla. Js hakee hita yläleuan levitykseen aikuisena, ainana vihtehtna n kirurginen timenpide.(2) RME:N VALMISTUS LABRATRISSA Työmallin valmistus Hammaslääkäri timittaa alginaattijäljennöksen, jssa renkaat vat kiinni ja tarvittaessa renkaissa n tuubit. Jtkut hammaslääkärit Ruuvin n ltava irti kitalaesta, kska sauman avautuessa suulaki laskeutuu alaspäin jatulee lähemmäksi ruuvia. Usein suulaki n niin kapea, että ruuvi n sijitettava hrisntaalitasn samalle krkeudelle kuin hampaat. Ruuvin pitää kuitenkin lla keskellä kitasaumaa. (3) Ruuvin valinta Ruuvia n hankala valmistaa kapeaan kitalakeen, jllin n syytä phtia, minkä ruuvin valitsee. Dentaurumin ruuvi n tukeva ja kestävä. Viikset suuntauvuvat suraan lateraalisuuntaan, jllin ruuvi vie enemmän tilaa leveyssuunnassa. Frestadentin ruuvin viikset suuntautuvat mediaanitasn suuntaan, jllin ruuvi mahtuu paremmin kapeaan, syvään suulakeen. Frestadentin ruuvi n täten helpmpi taivuttaa krrektisempaan suuntaan mutta tämän lukn kestä- vyydessä n parantamisen varaa: ruuvin viikset vat irrnneet muutamissa tapauksissa ruuvista, kska viikset kiinnitetään ruuviin pistehitsillä, Dentaurumin ruuvilla näiltä ngelmilta n vältetty juttamalla suraan ruuviin. (3) YHTEENVET RME - kjetta käytetään ristipurennan, hammaskaaren ahtauden ja suulaen kapeuden krjaamiseen. Ptilaamme purenta krjaantui timivaan kkluusin, yläleuka leveni suhteessa alaleukaan ja hampaille tuli hieman lisää tilaa. RME -hidn jälkeen ptilaalta pistetaan ylänelset ja ikaistaan hampaat kauniiseen riviin. li erittäin kiinnstavaa seurata ikmishita kliiniseltäkin pulelta, vaikkakaan hita ei päästy seuraamaan lppuun asti, kska se jatkuu vielä pari vutta. Kiitämme kärsivällisestä petuksesta rtdntian erikishammaslääkäri Helena Pettistä, labratrityöskentelystä hammasteknikk Peter Sundqvistiä ja tietenkin ptilastamme. LÄHTEET 1. Prffit, William R. Cntemprary rthdntics. Msby cmpany, St.Luis, VSA HAASTATTELUT 2. Pettinen, Helena. rtdntian erikishammaslääkäri. Syksy Kameelin hammashitla, Helsinki. 3. Sundqvist, Peter. Hammasteknikk. Syksy Hammas-labratri y Peter Sundqvist Ab, Helsinki

8 ikmishidn kjeet AIKA VAATII ERIKISTUMISTA Mitkä vat niitä hammaslabratrin vahvja saamisen alueita, jilla pärjää vielä pitkälle ensi vusituhannellekin? Suun hidn saalueista rtdntia ja implantlgia vat vahvilla etsittäessä tällaisia khteita. ikmishidn kjeet kiinnstavat labratriita, sillä niiden valmistaminen ei vaadi suuria laiteinvestinteja eikä niiden valmistukseen käytetä huippukalliita sia tai materiaaleja. ikmishidn kjeisiin paneutuminen vaatii sen sijaan labratrilta perehtymistä mniin rinnakkaisiin menetelmiin ja mukautumista ikjahammaslääkärien yksilöllisiin "käsialihin". KETKÄ IKMISHIDN KJEITA TILAAVAT? ikmishidn erikishammaslääkärien lisäksi vat mnet terveyskeskuslääkärit perehtyneet rtdntiaan niin, että antavat ikmishita itsenäisesti tai erikishammaslääkärin hjauksessa. Kunnat määrittelevät itse, millaiset virhepurennat tetaan hitn ja mitkä hidt asiakas jutuu itse kustantamaan. sa kunnista staa kaikki erikishammashidn palvelut yksityissektrilta. MILLAISIA KJEITA VALMISTETAAN? ikmishidn kehittymisen myötä vat schvvartzin levy -tyyppiset irtkjeet jusineen ja lukkineen väistyneet ja kiinteät kjeet, jissa vimavaikutusta antavat elementit liimataan suraan hampaiden pinnille yleistyneet. Siirtjen jälkeinen retentivaihe hidetaan kuitenkin yleisesti irtkjeella. mmm m EHT Juha-Pekka Marjranta käyttäjän ilna ja labratrin riesana? Labratriiden nneksi vat renkaiden avulla kinnitettävät kjeet kuten quad- ja bihelixit, linguaali- ja palatinaalikaaret sekä suulaen npeat levittäjät yleistyneet vimakkaasti. Myös erilaiset aktivaattrit, tvvinblcit ja krttavat splitit vat tulleet susituiksi. MISSÄ NGELMAT PIILEVÄT? Kaiken perusta ikmishidn kjeissa labratrin kannalta n "khteen näkökulmasta ikein valittu metallilanka ja hallittu juts". Akryylisia vidaan hia ja lisätä vastaantlla, mutta metallisat ja CL 0 n* ^ - >» Kuva 1. jutkset jk timivat tai aiheuttavat ngelmia. Yleisin krjaustimenpide ikmislabratrissan murtuneen jutksen uusiminen. Labiaalikaarilanka, jka n 0,7 mm:n vahvuinen, jutuu mutntaivutuksen ja juttamisen lisäksi kestämään hammaslääkärin aktivinnit ja käyttäjän käsittelyt. Js kjeen sisäänsvitus n hamkalaa, vi rikkntuminen lla seurausta materiaalin nrmaalista väsymisestä. MISTÄ APUA LAADUNVARMISTUKSEEN? Alita instrumenteista, jilla taivutat lankaa. Kuluneet tai särmikkäät pihdit vivat aiheuttaa metallilankaan syviä naarmuja tai painanteita. Lanka väsyy painanteista pikki humattavasti npeammin. Laajat kaarimudt vat hyvä tehdä srmin "hivelemällä", sillä pihdeillä paktettu mut työstökarkenee ja käyttäytyy myöhemminkin eri tavin kuin lanka muista khdin (kuva 1). Tee hyvä juts. Kahden pyöreän langan yhteen juttaminen sillin, kun langat vat herkästi ksidituvaa terästä ja huen mutnsa takia myös herkästi meltntuvia, n vaativaa työtä! Js juttamisen aikana tapahtuu yksikin virhe, palautuu kje takuuaikana varmasti labratrin. 1) Valitse ksiditumisen ehkäisijäksi fluksi, jka timii juuri sinun valitsemiesi lankjen kanssa. Fluksin timivuus ja käyttäytyminen liekin alla n syytä testata. 2) Valitse lämpölähde siten, että jutstapahtuma ei veny liian pitkäksi ja aiheuta lankjen meltntumista. Markkinilla n tarjlla useita jutsbunseneita, -kyniä ja - pistleita. Ne kaikki eivät kuitenkaan timi jutstilanteessa riittävän hyvin. Vaatimuksena n saada säädettyä erittäin terävä liekki, jnka lämmitysteh n riittävä. 3) Esivalmistele jutstilanne hyvin. Pystyt tarkkailemaan ja hjaamaan lämmityksen etenemistä khteessa ja viemään jutteet hehkuvaan khtaan juuri ikealla hetkellä. Aistisi ja raajasi sittautuvat kuitenkin riittämättömiksi, js judut samanaikaisesti krjaamaan jutskappaleiden asenta tai tukemaan työalustaa. 4) Varmuuden maksiminti jutksen pitävyyteen n usein paikallaan. Käytä jutetta niin paljn, että jutskhdassa langat jäävät kknaan jutteen sisään (kuva 2a). Langat repeävät helpsti irti laihasta jutteesta. Js langat vat fluksista hulimatta ksidituneet, ei kemiallista liitsta synny jutteen ja langan välille. Mekaanista retentita vi lisätä myös karhentamalla langat jutskhdasta (kuva 2b). Pistehitsaus ennen juttamista (kuva 2c) mahdllistaa juttamisen vapaasti ilman työmallia, mutta lankjen pistehitsatut khdat vat arkja murtumiselle ja niiden n siksi jäätävä ehdttmasti jutteen sisään. 5) Labiaalikaari n herkin murtumaan pikki juuri jutskhdan tai vimakkaan taivutuskhdan vierestä. Jutskhdan vi tehdä ylileveäksi (kuva 3) ehkäisemään murtumista. VURPUHELUSTA APUA NGELMIEN JÄLKISELVITTELYYN Laadunvarmistusta ja ngelmien ennaltaehkäisyä n myös se, että keskustelet hammaslääkäriasiakkaasi kanssa valmistuksen teknisistä pullnkaulista. Js hammaslääkäri aktivi labiaalikaarta tukematta sitä pihdeillä tai lapsi sittaa retentikjeella vieteribluesia vit jutua takuulaskun maksajaksi syyttä sutta. ikmiskjeiden lunteeseen tsin kuuluu rikkntua sillin tällöin - annetaan niille edelleenkin se perusikeus! 14 3/97 hammas teknikk hammas teknikk" 3/97

9 Flexidy maistuva Flexidy n ruiskuprässättävä etyleeni- ja vinyyliasetaattiphjainen termplastinen materiaali. minaisuuksiltaan aine muistuttaa lunnnkumia. Se n myrkytöntä eikä allergisi. Se ei juurikaan vety, sietää happja ja emäksiä eli ph-vaihtelua ja n lisäksi kudsystävällinen. Ainetta n saatavilla klmea eri kstumusta, kaikki eri kvuutta. Tämän ansista labratri pystyy käyttämään ainetta erilaisiin tarkituksiin, kuten justavuutta vaativiin rtdntisiin töihin. Aineen klmesta eri versista kvaa susitellaan käytettäväksi erityisesti purentakiskihin, hammassujiin ja muihin jäykkää materiaalia vaativiin töihin. Pehmeä eli justavin kstumus n käytössä miellyttävää ptilaalle. Sitä vidaan käyttää sillin, kun työ saa lla justava. Edullisin vaihteht, Flexipress sisältää käsin ruuvattavan ruiskun ja siihen kytkettävän erikisvalmisteisen kyvetin. Materiaali lämmitetään kuumalla vedellä. rthpress pulestaan n sähköpneumaattinen laite, jka säästää aikaa ja spii varsinkin labratriille, jissa tehdään paljn tällaisia töitä. MG-Newpress n sarjan mnipulisin laite, jta vidaan käyttää myös Dental D-materiaalin kanssa. Muuten laite n verrattavissa rthpressiin, ainakin mitä Flexidyn valmistamiseen tulee. Valmistus tapahtuu seuraavasti: - mallista tehdään työmalli, työ vahataan ja kyvetidaan - annstellaan tarvittava määrä materiaalinappeja ja työ prässätään - kun työ n jäähtynyt, se vidaan viimeistellä ja kiillttaa tavallisilla labratrityökaluilla Värit ja maut Materiaalit ja värit vat läpinäkyviä, jten työn istuvuus n helpp tarkistaa. Asiakkaiden ilksi värejä n peräti yhdeksän: kirkas, vihreä, sininen, pinkki, keltainen, purppuranpunainen, musta, punainen ja nenkeltainen. Värin lisäksi vi valita myös mieleisensä Armflex-maun, tarjlla n viisi erilaista: minttu, mansikka, sitruuna, mena ja tutti f rutti. Eri yhdistelmämahdllisuuksia n siis 45 jka kvuudelle. Siitä vaan ptilaan kanssa valitsemaan! KULLANKELTAINEN IV LUKAN VALUKULTASES KAIKKIIN KULTATIHIN KTIMAINEN UTKUMMUN RAAKA-AINE El SISÄLLÄ PALLADIUMIA Valmistus Pulikvaa versita pulestaan susitellaan erityisesti justavuutta vaativiin knatlgisiin töihin. Sen lisäksi se spii myös esimerkiksi sukeltajien suukappaleiden materiaaliksi Riippuen siitä, kuinka paljn töitä aineella tehdään, n valittavissa klme erilaista työvälinejärjestelmää. Viisi Armflex makua Sari Sini ja Tepp Karilut 16 /-» hammas 3 / 9 7 teknikk LM-PENTAL *HMH ^H ^hhhv' Laakmtamuvi y Rydöntie 12A (PL 729) Turku Sura puh I20 Vaihde I00 Telefax I 17

10 DENTAL D - kuumamukattava mnikäyttömuvi Dental D n ruiskuprässättävä termplastinen muvi, jka n mnmeerivapaa plyxymethyleeni. Materiaalin prässäys tapahtuu MG-NEVVPRESS laitteella 220 celsiusasteen lämpötilassa. Käyttökhteita Dental D materiaalille vat mm. hampaan väriset esteettiset pinteet saprteeseissa, irtsillat (Nesbit) ja tilansäilyttäjät, erilaisten leikkausten jälkeen tehtävät väliaikaiset saprteesit, väliaikaiset kruunut ja sillat, erilaisten ikmiskjeiden muvisat sekä nastapilarit. Ensimmäiset Dental D:stä valmistetut pinteet saprteeseihin tehtiin Italiassa j vunna Dental D n myrkytön allergiavapaa muvi ja sen kulumiskestävyys n hyvä lisäksi materiaali säilyttää mutnsa hyvin. Materiaali n erittäin justavaa, mikä mahdllistaa pinteiden asettamisen hyvinkin suuriin allemenihin ja silti prteesi n helpp asettaa paikilleen. Dental D:n elastisuus sallii pinteen vääntämisen mnta millimetriä ja silti pinne palautuu täysin alkuperäiseen mutnsa. Muvipinteen etuihin lukeutuu myös se ettei se kuluta pinnehammasta. Hampaanvärinen pinne etenkin etualueenhampaissan humattava esteettinen etu, js vertailukhdaksi tetaan perinteinen metallinen pinne. Lyhennelmä valmistajan esitteestä käännös Ilkka Tuminen Dental D muvista pystytään valmistamaan lukuisat labratritekniset työt yhdestä materiaalista. Värivalikimista löytyy 23 eri hampaanväristä muvia ja kuusi erilaista punasävyä, lisäksi valmistetut prteesit vidaan karakterisida maaliväreillä. Käytettäessä Dental D muvia saprteesien valmistukseen, ei allemenjen vahaukseen tai peittämiseen tarvitse kiinnittää humita siinä määrin kuin esim perinteistä metallirunkja valmistettaessa. Muvimateriaalista valmistettu prteesinrunk n justava ja helpp asettaa paikalleen suussa. Valmistettaessa Dental D muvista irtsiltja vat hampaanväriset pinteet ja klusaalituet lunnllisen näköisiä, kska metallisia ei tarvita. Lisäksi vidaan irtsilta maalata tehsteväreillä täysin man hampaistn väriseksi. Sisäpilareita valmistettaessa vidaan Dental D materiaalia hyödyntää esim. kkkeraamisia kruunuja tehtäessä. Dental D:n dentinimäinen väri ei vääristä kk keraamisen kruunun värejä kuten metallinen nastapilari vi usein tehdä. Lisätietja materiaalista: Dentaires puh SUMEN HAMMASTEKNIKKSEURA RY:N SYYSLUENT JA KKUSPÄIVÄ LAUANTAI SAL AVAUS SHtS ry:n puheenjhtaja Vesa Valkealahti 9.00 Ajankhtaista hammasteknikn kulutuksesta Tapi Sunperä, sastnjhtaja 9.15 YKSILÖLLISTÄ METALLKERAMIAA - mm lenjäljitelmä Keraamikk Stephan Firill Ivclar KAHVITAUK Näyttelyyn tutustuminen METALLKERAMIA jatkuu LUNAS Näyttelyyn tutustuminen KERAAMISET TÄYTTEET EHL Kari Pihlman PURENTAKISKT EHL Pirkk Sillanpää, TAYKS TAITAVA VASTUSTAJA LIITTLAISEKSI - Miten hallitsen yhteistyön ja neuvttelutilanteet NLP-Master Matti Rinne SHtS Ry:n SYYSKKUS LAUANTAI SALI AJANKHTAISTA EHT-KULUTUKSESSA Tapi Sunperä, sastnjhtaja KAHVITAUK Näyttelyyn tutustuminen PURENTAFYSILGIA - purentaperäiset kiputilat - päänsärky - millin hjaan "hitn" HLL Tim Heinnen RÖNTGENLGIA - katsaus päivän tekniikkaan HLL Dipl ins Tmi Sal LUNAS Näyttelyyn tutustuminen ILLANVIETT IVCLAR-KURSSI HELSINGIN IV TERVEYDENHULTPPPILAITS Lämmittäjänkatu 2. Kurssin pitäjänä timii keraamikk Stephen Firill IVCLARILTA Liechtensteinista. ILLANVIETT KURSSIN HINTA N 1450 MK (SIS ALV) SISÄLTÄEN KURSSIMATERIAALIT, RUKAILUT JA KAHVIT. Kuva 1. Kuvassa metallirunkinen saprteesi, jhn n lisätty 43 khdalle Dental D muvista valmistettu pinne (33 khdalla metallipinne). Kuva 2. Väliaikaisia kruunuja Dental D:stä. Kudsystävällisempänä materiaalina se ei ärsytä ikeniä pidempiaikaisessakaan käyttössä, kuten useimmat akryylit. Kuva 3. Dental D:stä vidaan valmistaa ikmikjeiden muvisia, kuvassa retentikje. HINNAT: JÄSENET 350,00 MK MUUT 500,00 MK RUKAILU: HAMMASKLINIKAN RUKALA RUKAILUSTA ERILLISVELITUS ILMITTAUTUMISET SYYSPÄIVILLE HEISELLA ILMITUSLMAKKEELLA: SHtS RY FAX TIEDUSTELUT: ANSSI SININEN VESA VALKEALAHTI Kursille tetaan 12 hammasteknikka ilmittautumis järjestyksessä. Kursilla katstaan keramian estetiikkaa hieman pidemmälle ja pyritään antamaan uutta näkökulmaa päivittäiseen keramian tekn. Kurssia susitellaan j kkemusta maaville keraamikille. KURSSILLA KÄYTETÄÄN IPS CLASSIC-PSLIINEJA ILMITTAUTUMISET: ANSSI SININEN puh

11 KIRJANPITPALVELUT - EDULLISESTI - NPEASTI Juha Pentikäinen puh: tai Y TeeJii- Tulste ITSENÄISEEN TYÖSKENTELYYN PYSTYVÄ VASTUUNTUNTINEN HAMMASTEKNIKK ^xt] SAA TÖITÄ TIED SUUPHJAN HAMMASLABRATR Y Helsingin kaupungin hankintakeskus pyytää tarjuksia helsinkiläisten aikuisten erikishammasteknikkpa! vei uista välisenä aikana. Tarjuspyyntöasiakirjja vi pyytää mennessä Maija Lpselta, puh (fax ). HAMMASTYNTEKIJA / HAMMASLABRANTTI SAA PAIKAN TIEDUSTELUT: MUTHAMMAS HÄMEENLINNA puh VUKRATTAVANA TYÖPISTE hyvin varustellusta hammaslabratrista ehdttmasti ammattitaitiselle! Hammaslabratri Vesa VVaegelein Gallen Kallelankatu 5 A Pri puh MYYDÄÄN 2-v vanha, vähän käytetty Celay-psliinijyrsin tarvikkeineen Kirjalliset tarjukset Sepp Kuttilalle, fax tai tnhammas y, PL 612, Jyväskylä Histriikki- ja matrikkelityöryhmän lppuraprtti Sumen Hammasteknikkseuran hallitus kutsui matrikkelityöryhmässä työskennelleet mukaan pts risteilylle 16.8 ms Cinderellalle. Mukaan matkalle työryhmästä pääsivät Hellevi Mikkelä, Anssi Leppäkumpu ja Matti Juntunen. Seuran muiden työkkusten hessa annettiin myös histriikki- ja matrikkelityöryhmän lppuraprtti: Sumen Hammasteknikkjen Keskusliitt ry:n (nykyisin Sumen Hammasteknikkseura ry) hallitus Expdental Milanssa Hammaslääketiedetapahtuma Expdental järjestetään Milanssa Esillä n alan materiaaleja ja laitteita. Matkja tilaisuuteen järjestää Expmatkat puh hyväksyi kkuksessaan marraskuussa 1993 Hellevi Mikkelän alitteesta kesällä 1993 perustetun Histriikki- ja matrikkelityöryhmän kknpann. Työryhmään kuuluivat Hellevi Mikkelä sihteerinä, Matti Taiminen, Anssi Leppäkumpu, Yrjö Rautiala, Tepp Kskinen, Pirkka Ruishalme ja puheenjhtajana Matti Juntunen. Työryhmä tti tehtäväkseen suunnitella hammasteknikkjärjestöjen 70 -vutis histria- ja matrikkelijulkaisun, laatia sille sisällön, etsiä arvvaltaiset kirjittajat, kta matrikkelitiedt ja hankkia riittävä määrä ennakktilauksia sekä laatia talusarvi ja spimukset kirjitustyöstä, timituksesta ja painatuksesta. Nimi Kesäkuussa 1994 timikunta sai Valtin Hammasteknikk-pistlta avustuksen ppilaitksen histrian julkaisemiseksi kknaisuudessaan. Matrikkeli valmistui kirjapainsta juuri spivasti luvutettavaksi SHtS ry:n 70 vutisjuhlissa Kalastajatrpalla. Työryhmän lisi vinut perustaa hieman aikaisemminkin, sillä henkilötietjen kerääminen vei runsaasti aikaa ja vaati useita lähestymistapja. Talusarvi tteutui erittäin hyvin. Kaikkien kulusuritusten jälkeen matrikkelin talus sitti nin 4000 mk:n tutta. sallistuminen yhteiseen prjektiin lähes kahden vuden ajan li rikastuttava kkemus. Työ avasi lukemattmia uusia puhelinlinjja, mnia kirjeitä kirjitettiin, kymmenen yhteistä kkusta pidettiin. Matti Juntunen Matrikkelia n edelleen saatavana Seuran timistlta puh: SHtS Palvelukrtti sitteen muuts Jäsennumer (Js tiedssa, löytyy Jäseneksi liittyminen Syntymäaika (Uuden jäsenen) jäsenmaksulmakkeesta) Uusi site tai uuden jäsenen site site Pstin Pstitmpk 3T TT 03 )» c p>" c 5> T3 KSIA UUTUUKSIA UUTUUKSIA UUTUUKS Ugin lectra Puh Vanha site (sitteen muutksessa) site Pstin te Ugin Lectra n hjelmitava psliiniuuni. Siinä n 100 vapaavalintaista hjelmaa, jita vidaan mukata ajn aikana. hjelmissa n asetettavaa 11 parametriä. Laitteessa n mduli, jsta uuniin vidaan syöttää argn kaasua esim. titaanin pltta varten. Pltn edistymistä vi seurata uunissa levan ikkunan kautta. Ugin Lectra uunia maahantu, myyjä hultaa Dentaires, puh / Katri Vierelä. Uunin hintaan sisältyy kulutus ktimaassa. LASTEN PURENNAN- HIDN MATERIAALIT Pstitmpk c 1 m r- T3 K) 4s < 03 Dl CD -? -4 03= T3 en 3 5 ' (u I 3 x a 0) en C/3 Jf B, ) Di < C 20 hammas teknikk 3/97

12 Hammasteknikk-lehden artikkelit Hammasteknikk 1/90 Yhdistyvä Eurppa ja hammastekniikka s.4 Miten yhdentyvä Eurppa vaikuttaa hampaantekijöihin s.6 Tekniikkavihjeet s.11 Hammasteknikk 2/90 Työympäristömme s.6 Hammasteknikkmestari- tutkint s Hammasteknikk 3/90 Hampaiden liikkumisen minimiminen kkprteesien valmistuksessa s.6-9 Uusi psliini-inlay tekniikka s Hammasteknikk 4/90 Raprtti: Titaanisympsium s.7 Kkprteesien perusmutilu s.8 Hammasteknikk 1/91 Hammasteknikiden jatkkulutus s.4 Hammastekninen työvima s.6 Tutevastuulaki s.9 Hammasteknikk 2/91 Levyprteesimateriaalin vahvistaminen s.4-6 Ensimmäinen hammasalan Titaani-valulaite s.6 Hammasteknikk 3/91 piskelu n myös työtä s.4 Liikevaihtverlaki muuttuu s.4 Hammaslääketiede ja Eurpan yhdentyminen s.12 Hammasteknikk 4/91 Akryyliallergia ja vaihtehtiset materiaalit s.4 Plymeerien kemia ja terveysvaarat hammastekniikassa s.7 Sumalaisia hammastekniktta maailmalla s.10 Hammasteknikkkulutus eilen, tänään ja humenna s.11 Hammasteknikk 1/92 (vuden aina numer) Uuden tutkinnn Hammasteknikkmesrarit valmistuneet s.4 Uusi timinnanjhtaja SHtS ry:lle s.5 Täyskeraamiset prteettiset knstruktit s.6 Paineen vaikutus kylmäakryylien kvettumiseen ja hukisuuteen (syventävien pintjen seminaarityö) s. 12 Hammasteknikk 1/93 Termiset liitstyöt ei-jalmetalleille hammaslabratri-lissa s.4 Valtin hammasteknikk-pist esittäytyi Next Step - messuilla s.8 Rakmudstus rankaprteeseissa - nk liimista apua s.11 Etsauksesta s. 14 Hammasteknikkmestarit ry 30 v. s.18 Hammasteknikk 2/93 Laatu avainsana myös hammastekniikassa s.4 Valaistus hammasteknikn työpaikalla (syventävien pintjen seminaarityö) s. 12 Hammaslabrantin ppispimuskulutus s.20 Hallituksen ehdtus uusiksi säännöiksi s.24 Hammasteknikkmestarit ry:lle uusi puheenjhtaja s.25 Hammasteknikk 3/93 Työpisteen ergnmia s.4 Labratrin ilman epäpuhtaudet kuriin imukaapilla s.8 Mikrbit hammaslabratrissa s.10 Näkökhtia prteettisen kruunun mutilusta s. 16 Hammasteknikk 4/93 Purennan reknstruinti ja takahampaiden uudelleenmutilu madaltuneessa kkprteesitapauksessa s.4 Erikishammasteknikkkulutuksesta s.6 Metallien ja muvien väliset kiinnittymistavat (syventävien pintjen seminaarityö) s.8 Katsaus irritettavien hammasprteesien vauriitumiseen s.12 Kulutus vaakalaudalla? ppilaat ymmällään s.15 Purentavimien humiiminen prtetiikassa s. 16 Hammasteknikk 1/94 Kblttikrmin jäähdyttämisen vaikutus metallin rakenteeseen (syventävien pintjen seminaarityö) s.4 Ptilasvahinkasiaa s.13 Hammasteknikk 2/94 Metallivahvikkeet akryyliprteeseissa s.4 Irtprteesien merkitseminen (syventävien pintjen seminaarityö) s.8 IDS-lnternatinal Dental Shw Kölnissä jka tinen vusi 1995 lähtien s. 13 Ammattikunnasta valmisteilla histriikki ja matrikkeli vusilta s. 15 Hammasteknikk 3/94 Kuitukmpsiitti prteesimateriaaliksi s.4 Laatu hammaslabratrissa s.6 Keraamisten krjaavien hammasmateriaalien tyypilliset minaisuudet ja niiden vaikutus kliiniseen käyttöön s.8 Kipinätyöstömenetelmä (syventävien pintjen seminaarityö) s. 14 Hammasteknikk 4/94 Hammastekniikasta aikavälillä s.4 pint- ja petusmatkalla Keniassa s.11 Estetiikka ja mtivinti kkprtetiikassa (syventävien pintjen seminaarityö) s.12 Ajattele klmiultteisesti s.20 SHtS ry:n 70-vutisjuhla s.26 Hammasteknikk 1/95 Mutjen ja värien hallinta hammaskeramiassa s.4 Täyskeraamisen IN-Ceram materiaalin mahdllisuudet kruunu- ja siltaprtetiikassa s.8 Hammasteknisen labratrin hygieniakäytäntö - tarvitaank sitä s.18 Hammasteknikk 2/95 Terveydenhulln laitteita ja tarvikkeita kskevat säädökset uudistuvat s.4 Labratrin aina akryyli? s.8 Vink vaikuttaa prteesin krjaussauman lujuuteen s.12 Dep lakkautettu 94 vutiaana s.15 Internatinal Dental Shw 26. hammasalan suurnäyttely Kölnissä s. 16 Hammasteknikk 3/95 Puremalihakset rentuttava relaksaatilevy s.4 Krmi-kbltti-sesten juttaminen ja hitsaaminen s.6 pintmatka Sktlantiin s.10 Hammasteknikn tehtäviä stasairaalan leukavammaisten sastlla vusina s. 14 Stilaslääketieteen muse s.17 ppilaitksen kuulumisia s. 19 Pieneläinten hammasprtetiikka (syventävien pintjen seminaarityö) s.24 Hammasteknikk 4/95 Hydrterminen keramiamenetelmä s.4 Suusyöpä ja sen esiasteet s.11 Kriittisiä vaiheita rangan istuvuuden kannalta (syventävien pintjen seminaarityö) s. 15 Syysiuentkatsaus 1995 s. 20 Laserhitsaus hammastekniikassa s.20 Täyskeraamiset kruunut ja sillat s.22 Hygienia EHT-vastaantlla s.23 Hammasteknikkkulutus ammattikrkeakuluun s.24 Kbltti-krmin kierrätys - valukertjen vaikutus krrsikestävyyteen s.26 Hammasteknikk 1/96 Valumetallipinteen väsyminen s.4 Vaihteht PMMA - akryylille (syventävien pintjen seminaarityö) s.8 Hammaslabratriliitn suhdanne ja hinnittelukysely s. 14 Hammasteknikk 2/96 Allergisia ihreaktiita akrylaateista - hammasteknikt riskiryhmä s.4 Prteesiakryylin iskulujuus s.6 Jäännösmnmeeri prteesiakryylissä s.9 SR Pstaris - Ivclarin pskihammas ja sen filsfia s.14 Tallinnan Hammasklinikalla puhaltavat uudet tuulet s.26 Hammasteknikk 3/96 Tilanteklakan vaikutus kruunun retentin s.4 Miksi hammaslabratrissa tarvitaan kustannuslaskentaa s.10 Valmius yhteistyöhön paranee s.12 The 15. Internatinal Sympsiun n Ceramics s.14 NIM Phjismainen hammasmateriaalien tutkimuslaits s. 16 Hammasteknikk 4/96 Suunnittelu ja hjausprteesin käyttö implantlgiassa s.4 Kustannuslaskentajärjestelmät s.10 s.16 Hammaslabratriliitn laatu- ja tuttavuuskulutus s.18 Ajankhtaista hammaslabrantti kulutuksessa s.22 Luvatn terveydenhulln ammattihenkilönä timiminen s.24 Hammasteknikk 1/97 Hampaan iän vaikutus psliinin kerrstukseen (syventävien pintjen seminaarityö) s.4 Laatukustannukset hammaslabratrissa s.12 Hammaslabratrit ja standari IS 9001 s.20 IDS Internatinal Dental Shw s.22 Sjödings Sumessa s.24 Plandentin PlanNET tilauspalvelujärjestelmä Internetissä s.26 Internet ei le hampaatn s.28 Kulta - Auringn metalli s.30 Hammasteknikk 2/97 Investintilaskelmat hammaslabratrissa s.4 IDS Internatinal Dental Shw 1997 s.10 nk kuitulujitteisten prteesimuvien aika j tullut? s. 12 Akryylihampaan kiinnittyminen phjamateriaaliin (syventävien pintjen seminaarityö) s.16 Micrbase - uusi, innvatiivinen prteesinvalmistusmetetelmä s. 18 Plarid Macr 5 SLR s.22 Hpea - kuun metalli s.23 Lainsäädännön vaatimukset hammasteknikille s.30 Prcera-tekniikka s.32 Filippiiniläistä hammastekniikkaa s

13 ( 0) s I c g I - 3=: 13 =3 E CD CD E =03 E = 03 C =C0 c CD g cö 0).-ä 5. c =c -* ' =c =C0 c ST C S 1 TCDI 0) T3 C r CL CM CD CD CD ) ) m id m m m ^ ^ 3 ^ ^ CM CM cm j g D D D D D.... Cl 5> 2, S.-EC^ 5 < a«iii"! Sali-"? ;2 i illj S ci cisb C Cl Clc* C t 3 3 B n ^ IB IS L 1 I t te tes^t te te r «S* te te * te * te * te ^ te * te ^ te * te * te * te te * te 0) > cc (Cg * fe. * W fei w * i ^ * *i * i i i? ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ * te * te * te * B g I 3 I! J =3 Q_.c * S te ^ ^1 ^1 f r f i

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta ASIAKASPALVELU, 20 v Arviinnin khde Ammattisaamisen näyttö Muu saamisen arviinti 1. Työprsessien hallinta Arviinnin khteena vat: Työhyvinvinnista hulehtiminen 3. Työn perustana levan tiedn hallinta Työympäristöstä

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013

MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 1 (25) MAKSETUISTA ELÄKKEISTÄ ELÄKESELVITTELYÄ VARTEN ETK:LLE ANNETTAVAN ELÄKEMENOTIEDOSTON SEKÄ PERINTÄTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE VUODELLE 2013 Sisällysluettel OSA I: ELÄKEMENOTIEDOSTON TÄYTTÖOHJE... 3 YLEISTÄ...

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Kuntien energiatehokkuussopimus Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Kuntien energiatehkkuusspimus Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys Kunta-alan energiatehkkuusspimus 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN

POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON YKSIKKÖÖN PKS-SEHYK Esp Helsinki Kauniainen Kirkknummi Vantaa Suun erikishidn yksikkö (09) 310 47475, Mannerheimintie 172, 00300 Helsinki POTILAAN LÄHETTÄMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JA KIRKKONUMMEN SUUN ERIKOISHOIDON

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Geometrinen piirtäminen

Geometrinen piirtäminen Gemetrinen piirtäminen Nimet: Piirtäkää gemetrisesti nelikulmi, jnka kaikki sivut vat yhtä pitkät. Valmistautukaa selittämään muille, miksi piirtämistapa timii. Opettajalle Ehdtus tunnin rakenteesta: Alustusvaihe

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia

RFID-tunnistus rengastuotannossa pilotin kokemuksia Sivu 1/5 Vastaanttajat EGLO-raprtit, LVM Versit Nr Pvm Muuts Laatija 1.0 23.5.2006 Julkinen versi Antti Virkkunen Raprtti RFID-tunnistus rengastutannssa piltin kkemuksia Yhteyshenkilöt: Antti Virkkunen

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Vukra-asuntyhteisöjen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys VUOKRA-ASUNTOYHTEISÖJEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2 Sumen Cavalier Terveystimikunta 19.3.2012 Päivi Itknen TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011 1. Timikunnan kknpan Puheenjhtaja: - Päivi Itknen Jäsenet: 2. Timikunnan timinta 3. Tapahtumat

Lisätiedot

H.C. Ericsson (HCE), J. Lehtinen (JL), K. Saarhelo (KTS), R. Suonsilta (RS), J. Tainio (JT), R. Valjus (RV)

H.C. Ericsson (HCE), J. Lehtinen (JL), K. Saarhelo (KTS), R. Suonsilta (RS), J. Tainio (JT), R. Valjus (RV) Sumen Viklaliitt ry. Snipe Class Internatinal Racing Assciatin Organisaati Sumen Viklaliitt ry. Kansallissihteeri Juha Lehtinen GSM +358 0500 777 299 e-mail juha.lehtinen@snipeimprt.fi Internet www.snipe.fi

Lisätiedot

SAK ry Ohje 1 (3) Liitto- ja jäsenpalveluosasto Esko Grekelä/Anitta Leikos 2.12.2014

SAK ry Ohje 1 (3) Liitto- ja jäsenpalveluosasto Esko Grekelä/Anitta Leikos 2.12.2014 SAK ry Ohje 1 (3) Liitt- ja jäsenpalvelusast Esk Grekelä/Anitta Leiks 2.12.2014 PAIKALLISJÄRJESTÖN PURKAMINEN TOIMENPITEET 1. Ilmitus SAK:n alueelliseen timipisteeseen välittömästi, kun paikallisjärjestön

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden

Lisätiedot

Nimensä mukaisesti älykäs ja luotettava hoitajakutsujärjestestelmä. Astu nykyaikaan!

Nimensä mukaisesti älykäs ja luotettava hoitajakutsujärjestestelmä. Astu nykyaikaan! Nimensä mukaisesti älykäs ja lutettava hitajakutsujärjestestelmä Astu nykyaikaan! Justava ja mnipulinen järjestelmä, lukuisilla lisäminaisuuksilla! BEST Intellegentia n täysin väyläphjainen ja PC-hjelmitava

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju

Artikkeleita. Elintarvike- ja metsäketju Suomen kansantaloudessa 1. OSMO FORSSELL Emeritusprofessori Oulun yliopisto. 1 Elintarvikeketju ja metsäketju Kansantaludellinen aikakauskirja - 94. vsk. - 2/1998 Artikkeleita Elintarvike- ja metsäketju Sumen kansantaludessa 1 OSMO FORSSELL Emeritusprfessri Oulun ylipist Pans-tutstaulukk ja siitä mudstettu malli

Lisätiedot

RISTIKKO. Määritelmä:

RISTIKKO. Määritelmä: RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on

pienempää, joten vektoreiden välinen kulma voidaan aina rajoittaa välille o. Erikoisesti on 5 Pistetul ja sen svellutuksia Kun kahdella vektrilla, a ja b n hteinen alkupiste, niiden määräämät pulisurat jakavat tasn kahteen saan, kahteen kulmaan, jtka vat tistensa eksplementtikulmia, siis kulmia,

Lisätiedot

D 107-N. Toimikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä. IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän toimintasuunnitelma

D 107-N. Toimikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä. IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän toimintasuunnitelma D 107-N Timikuntien esittely: IR- ja ystävyystyöryhmä IR- ja 107-L,111-OS ja 306-A2 piirien ystävyystyöryhmän timintasuunnitelma Mikä n työryhmän päämäärä? Työryhmän timinta alitettiin vunna 2006, jllin

Lisätiedot

3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa

3. Kolmiulotteisten kohteiden esitys ja mallintaminen: jatkoa . Klmiultteisten khteiden esitys ja mallintaminen: jatka Mnikulmiverkkn nähden ilmeisiä etuja vat: eksakti analyyttinen esitysmut klmiultteinen mudn mukkaaminen mahdllista vähemmän muistitilaa vaativa

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6)

Ohje viranomaisille 8/2012 1 (6) Ohje viranmaisille 8/2012 1 (6) Dnr 7845/06.10.06.00/2012 Jakelussa mainituille Tupakkalaki ulkalueilla järjestettävissä yleisötilaisuuksissa Taustaa Tämä hje n päivitys Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Biokatu 8, Tampere Timialue 1/HO/sk 6.5.2015 1 (6) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 5.5.2015 kl 9.07 12.00 Paikka Finn-Medi 2, 7.krs, Kauppi-kabinetti, Bikatu 8, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala puheenjhtaja

Lisätiedot

Tee taulukko avioliiton, avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen eroista

Tee taulukko avioliiton, avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen eroista Tee taulukk aviliitn, avliitn ja rekisteröidyn parisuhteen erista Avliitt Aviliitt Rekisteröity parisuhde Lisäksi tee tehtävät 2 ja 4 s. 42 Avliitt Aviliitt Rekisteröity parisuhde Avliittn ei kuulu juridisia

Lisätiedot

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT

LOPEN VUOKRATALOT OY LIITE 1 ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT LOPEN VUOKRATALOT OY ISÄNNÖINNIN TEHTÄVÄLUETTELO LIITE 1 1. HALLINNOLLISET TEHTÄVÄT Tarkituksena n hulehtia yhtiön päättävien elinten kanssa tarvittavien päätösten tekemisestä ja tehtyjen päätösten täytäntöönpansta.

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Perheneuvontatyön johtokunta Kokous 20.10.2014 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2014 1(15) Aika 20.10.2014 kl 17:15-18:36 Paikka Perheasiain neuvttelukeskus Osallistujat Jäsenet Käpylä, Tarja puheenjhtaja Andreassn, Kari Hankela, Jussi

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista

Asiakastiedote hinnaston ja tietojärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista Asiakastiedte hinnastn ja tietjärjestelmän uudistumisesta sekä uudistuksien vaikutuksista 1.Hinnastn uudistamisen yleiset periaatteet 2.1.9.2015 vimaan tulevat harjittelumaksut ja etuhinnittelu 3.Hinnastn

Lisätiedot

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS

B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS PALVELUKUVAUS 1 (5) 14.5.2012 Ulkinen B2C KOHDERYHMÄPALVELUT PALVELUKUVAUS Itella Psti Oy Osite Puh. 020 4511 Asiakas- ja verkkratkaisut PL 6 Ktipaikka: Helsinki Khderyhmä- ja rekisteripalvelut 00011 ITELLA

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö

Testaustyövälineen kilpailutus tietopyyntö T 1 (6) Tietpyyntö Tietpyyntö Testaustyövälineen kilpailutus tietpyyntö Valtin tiet- ja viestintätekniikkakeskus Valtri www.valtri.fi T 2 (6) Tietpyyntö Sisällysluettel 1 Tausta... 3 2 Hankinta, jhn tietpyyntö

Lisätiedot

ti 16.6.2015 klo 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuisto, Joensuu

ti 16.6.2015 klo 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuisto, Joensuu JIPPO-junirit ry JOHTOKUNNAN KOKOUS 4/2015 MUISTIO Aika ja paikka: Läsnä: ti 16.6.2015 kl 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuist, Jensuu Jari Laurnen (puheenjhtaja), Juni Turunen, Matti Karttunen, Jaakk Hnka-Hallila,

Lisätiedot

Sääntömuutos esitykset

Sääntömuutos esitykset Sääntömuuts esitykset Asiakirja 8 Sisältää myös muutksen taustan sekä partineuvstn lausunnn Hallituksen 11.10.2012 päättämät sääntöjen muutsesitykset jäsenkkukselle - Jäsenkkukselle 2012 ehdtettavat lisäykset

Lisätiedot

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa? Tarjuspyynnöstä esitetyt kysymykset ja vastaukset niihin 1. Vik avkuntutuksessa rakentaa palvelun niin, että siinä n sekä ktiin annettavaa kuntutusta että erillisessä tilissa tteutettavaa ryhmämutista

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki

OrSi yhdistää. hyvät ideat ja toteuttajat. Organisaatioidenvälinen sidosryhmäviestintä. Algoplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki OrSi yhdistää hyvät ideat ja tteuttajat Organisaatiidenvälinen sidsryhmäviestintä Algplan Oy 2494799-5 Ryytimaantie 5 00320 Helsinki Hyvät ideat ja tteuttajat khtaavat tisensa Intranet/extranet vi sisältää

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen palvelupisteaineisto

Varsinais-Suomen palvelupisteaineisto 1 Varsinais-Sumen palvelupisteaineist - hjeet käyttöön (versi 16.12.2013) Varsinais-Sumen palvelupisteaineist Ohjeet käyttöön Lyhyesti: Varsinais-Sumesta kerätään ja pidetään ajan tasalla palveluihin liittyvää

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla

Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla 2012 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot