maaviesti Energiasuunnitelma Hallittu rakennushanke Sukupolven vaihtuessa Ketjuinformaatio - säästä energiaa ja rahaa! on monen tekijän summa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "maaviesti Energiasuunnitelma Hallittu rakennushanke Sukupolven vaihtuessa Ketjuinformaatio - säästä energiaa ja rahaa! on monen tekijän summa"

Transkriptio

1 maaviesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 4 /2009 Energiasuunnitelma - säästä energiaa ja rahaa! Sukupolven vaihtuessa pitää pystyä puhumaan Hallittu rakennushanke on monen tekijän summa Ketjuinformaatio laajenee myös nautatiloille 4/2009 maaviesti 1

2 Tulojen ja menojen vuoristorataa? Maatilan tulot painottuvat syksyyn, jolloin suuri osa tuista ja viljatuloista maksetaan. Hankinnat ovat takana ja uudet aikanaan edessä. Osuuspankin tarjoamilla monipuolisilla säästäjän palveluilla sekä maksuvaralla tasaat tulojen ja menojen vuoristoradan. Tervetuloa keskustelemaan tulojen ja maksujen järkevästä suunnittelusta! Ota yhteyttä: Oulun OP, Matti Tyhtilä, puh Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu, puh Kalkitussa maassa tuotettu nurmirehu sisältää kalsiumia ja magnesiumia. Maatalous 2 maaviesti 4/2009

3 Taantumaa taittamaan SISÄLTÖ Menneen vuoden aikana tiedotusvälineet ovat pullistelleet viestejä taloudellisen kasvun hiipumisesta. Vaikka elämme laskuvaiheessa, talouteen liittyvät laskut ja nousut seuraavat toisiaan. Laskun jälkeen tulee aina nousu. Taantuman taittumiseen voimme myös itse vaikuttaa. Oma toimintamme ja aktiivisuutemme ruokkii yhteiskunnan rattaita ja saa niihin liikettä. Jos jäämme taantuman varjoon, emmekä itse tee sen voittamiseksi mitään, kierre ruokkii itse itseään ja menemme entistäkin huonompaan suuntaan. Johtamistaidoilla voi vaikuttaa taantumasta selviytymiseen. Äskettäin tehty barometri selvitti suomalaisten yritysten ja julkisen sektorin johtajien näkemyksiä strategian toteuttamisesta. Barometrin mukaan johtamistaidoissa on edelleen parantamiseen varaa. Tulosten perusteella yritysten johtamistaidot ovat heikot, elleivät jopa hukassa. Taantumassa tulisi uskaltaa tehdä tulevaisuutta rakentavia ratkaisuja. Siksi on juuri nyt ajankohtaista miettiä yrityksen johtamiseen liittyviä asioita. Kannattaa tehdä harkittuja investointeja, jotka saadaan nopeasti tuottamaan nousukauden alkaessa. Investoinnit eivät välttämättä ole koneita tai laitteita, vaan ne voivat olla myös osaamiseen tai omien taitojen parantamiseen liittyviä panostuksia. Näissä asioissa ProAgria voi olla monella tavalla apuna. Yrittäjien avuksi kehitämme jatkuvasti palvelujamme ja uusia työvälineitä toiminnan hallinnan helpottamiseksi. Viimeisimpiä esimerkkejä on muun muassa Voimavarariihi-palvelu, jossa tarkastellaan yrityksen toimintaa työhyvinvoinnin näkökulmasta. Maatilan energiasuunnitelman avulla saadaan selville tilan energiankulutus, mahdollisuudet energiansäästöön ja tuotantoon sekä arvio kannattavista ja tilalle sopivista energiaratkaisuista. Nyt ei kannata jäädä pitkäksi aikaa yksin omien ajatusten kanssa, vaan rohkaistua hakemaan keskustelukumppaneita tilanteen selkeyttämiseksi. Johtamiseen liittyvissä asioissa voivat auttaa ProAgria ja Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset. Sopiva apuväline mahdollisuuksien kartoittamiseen on esimerkiksi ProAgrian Kehittämiskeskustelu, jossa yhdessä yrittäjien kanssa arvioidaan yrityksen nykytilannetta ja mietitään tarvittavia jatkotoimia. Laajasta valikoimasta löytyy menestymistä tukevia palveluita moniin tarpeisiin. Tämä on kuluvan vuoden viimeinen Maaviesti. Tulevana vuonna jatkamme taas työtä maaseudun puolesta. Toivotan kuitenkin sitä ennen kaikille lukijoille rauhallista joulua ja menestyvää uutta vuotta. Pentti Meriläinen johtaja ProAgria Kainuu Kannattaisiko siirtyä luomuun? Luomu on merkinnyt monelle tilalle uutta tekemisen meininkiä. Ketjuinformaatio laajenee nautatilalle Naseva-järjestelmä helpottaa tietojen siirtämistä teurastamoon. Energiasuunnitelma avaa säästämisen paikat Suunnittelu parantaa energiatehokkuutta ja tuo tilalle säästöjä. Valmennus apuna muutoksessa Muuttaako rohkeasti koko elämä vai riittääkö asennetason muutos? Iljanan pihatto valmistuu hallitusti Hailuodon ensimmäinen pihattonavetta valmistuu alkuvuodesta. Peruna kelpaa paraatipaikalle Juhlatarjoilussa korostuu perunan ulkonäkö ja maku. maaviesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. Julkaisija ProAgria Oulu, Kauppurienkatu 23 (PL 106), Oulu, (08) , Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, Taitto Mari Lähteenmaa, Ilmoitukset Sirpa Heikkinen, Kielontie 8, Kajaani, (08) , , Osoitteenmuutokset ProAgria Oulu, (08) , ProAgria Kainuu, ; ProAgria Lappi, Painopaikka Kalevaprint Oy Painos kpl Ilmestymisajat 1/ , 2/ , 3/ , 4/ Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Kannen kuva: Vastavalo / Matti Suopajärvi 4/2009 maaviesti 3

4 ajassa DeLaval Suuri tietomäärä eri järjestelmien välillä kulkee automaattisesti, kun poikimiset, siemennykset, poistot, ostot, umpeenpanot ja tiineystarkastukset kirjataan yhteen paikkaan. Nämä tiedot ja lehmäkohtaiset maitomäärät siirtyvät navettajärjestelmistä tuotosseurantaan ja päinvastoin. Moninkertainen kirjaus vähenee ProAgrian ja DeLavalin yhteistyönä on rakennettu tiedonsiirtoyhteys navettajärjestelmistä ProAgrian tuotosseurantaan ja päinvastoin. Tämä uutuus vähentää maitotilalla syntyvien tietojen moninkertaista kirjausta eri järjestelmiin ja nopeuttaa reaaliaikaisen tiedon saamista maitotilan johtamiseen ja tuloksen tekoon. ProAgrian tuotosseurannasta siirtyy navettajärjestelmiin lehmäkohtaiset maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ruokinnan tarkentamiseksi sekä eläin- ja tapahtumatiedot uutta järjestelmää käynnistettäessä ja käytössä olevaa täydennettäessä. Tuotosseurantaan siirtyvät navettajärjestelmistä lehmäkohtaiset maitomäärät sekä päivittäiset kirjaukset poikimisista, siemennyksistä, umpeenpanoista, poistoista, ostoista sekä tiineystarkastuksista. Yhteys on rakennettu DeLavalin VMS Management-, Alpro- ja DePro-järjestelmien ja ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen Ammu-ohjelman välille Ammulink-ohjelmalla. Tietojen siirrossa on yhteistyö ensimmäisenä Suomessa käynnistynyt DeLavalin kanssa. Jatkossa myös muut tuotannonohjausjärjestelmät pystyvät hyödyntämään AmmuLink-ohjelmaa tiedonsiirtoalustana. Lisätietoja tiedonsiirtouutuudesta antavat ProAgrian maitotilaneuvojat, DeLavalin kenttähenkilökunta ja ProAgria Laskentakeskuksen ohjelmistotuki. AVOIMET OVET Keminmaan toimistolla ProAgria Lapin Keminmaan toimisto järjestää tiloissaan Rantatie 39:ssä tutustumispäivän perjantaina 24. marraskuuta. Ovet ovat avoinna aamuyhdeksästä alkaen. Keminmaan toimipiste palvelee sekä maatila- että maaseutuyritysasiakkaita. Saman katon alla on myös ProAgria Lapin perustuotantoon liittyvä hanketietous. Edelleen tiloissa toimii myös euroopan komission tiedotusverkoston toimipiste, Europe Direct Lapland. Tilaisuus on maksuton, eikä sinne tarvitse ilmoittautua. BIOENERGIALLE oma verkkopalvelu Bioenergia-asiat on koottu uudeksi verkkopalveluksi osoitteessa Palvelun ydin on kattava bioenergiahankkeiden hakemisto. Se sisältää tietoa ajankohtaisista alan kehittämis-, tutkimus- ja koulutushankkeista. Lisäksi sivusto tarjoaa puolueetonta tietoa bioenergian lähteistä, tuotannosta ja käytöstä. Hakemisto palvelee hanketoimijoita, rahoittajia ja asiantuntijoita. On tärkeää, että hanketoimijat tietävät yli maakunta- ja rahoitusohjelmarajojen, mitä muualla tehdään. Sivusto tarjoaa tietoa myös muille alasta ja bioenergiasta kiinnostuneille. Sivuston rakentamisesta ja sisällöntuotannosta vastaavat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, TTS-tutkimus ja ProAgria Keskusten Liitto. Bioenergia-verkkopalvelun omistaa maa- ja metsätalousministeriö. Verkkopalvelu seuraa aktiivisesti bioenergia-alan tapahtumia ja trendejä. Siinä on myös kattava tapahtumakalenteri. Lisätiedot: Marjanviljelyä pohjoiseen Uusia marjalajikkeita ja marjanviljelymenetelmiä Lappiin, Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle hakee meneillään oleva Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen -hanke. MTT:n tutkimusasemilla Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa on tehty kasvukausina 2008 ja 2009 lajike- ja viljelymenetelmäkokeita. Ne ovat keskittyneet marjojen sadontuottoon, talvehtimiseen ja tuotantokustannuksiin. Työ jatkuu ainakin vuoteen 2011 saakka. Koetuloksia on alettu saada kuluvana syksynä. Tulosten perusteella Kajaanin yliopistokeskuksen Biotekniikan laboratoriossa tehdään eri viljelymenetelmille ja lajikkeille tuotantokustannuslaskelmat. Tulokset siirretään Pohjois-Suomen ProAgria Keskusten viljelyneuvonnan tueksi. Hanketta hallinnoi MTT:n Sotkamon tutkimusasema. Mukana on myös ProAgria Oulu. Hanke järjestää vuoden viimeisen marjanviljelyn koulutuspäivän perjantaina MTT:llä Sotkamossa. Luvassa on asiaa taimista, kasvinsuojelusta, biologisesta torjunnasta ja tunneliviljelystä. Lisätiedot: MTT Kainuu, Kalle Hoppula, puh , ProAgria Oulu, Kirsti Voho, puh , 4 maaviesti 4/2009

5 Investointituen hakuaika pitenee Vuonna 2010 investointituen hakuajat pitenevät. Investointituen ensimmäinen hakuaika alkoi ja päättyy Tukipäätökset näihin hakemuksiin pyritään tekemään tammi-helmikuun aikana Maatilan investointituen kohteista, tuen määrästä ja hakuajoista annetun asetuksen mukaisen tuen hakuajat vuonna 2010 ovat , ja Rakennetun maatalouskiinteistön hankinnassa ei kuitenkaan sovelleta muita tukikohteita koskevia hakuaikoja, vaan sitä voidaan hakea ajalla RITVAN HERKKU Maakuntien parhaisiin Investointitukea voi hakea jatkuvasti, jos maatilan toiminnassa välttämätön tuotantorakennus tuhoutuu ja tuhoutuminen on aiheutunut tuen hakijasta riippumattomasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vahinkotapahtumasta. Investointituen tukikohteet, tukimuodot ja tukitasot säilyvät pääosin ennallaan. Uusina kohteina tukea voidaan myöntää esimerkiksi lypsy- ja nautakarjataloudessa rehujakolaitteen tai apevaunun hankintaan osana rakentamista vaihtoehtona kiinteälle ruokintajärjestelmälle. Oululainen Ritvan Herkku on saanut Maakuntien Parhaat -merkin käyttöoikeuden. Ritva Heiskarin omistaman yrityksen tuotteita ovat Lempeä Tervalööki- ja Valkolöökikastike. Maakuntien parhaat -elintarvikeraati mieltyi erityisesti tervan makuun, joka antaa tuotteelle hienosti paikallista leimaa ja on oivallinen tuliainen pohjoisesta. Maakuntien Parhaat on valtakunnallinen pienyritysten laatumerkki. ProAgria Keskusten Liitto on myöntänyt hakemuksesta jaettavia laatumerkkejä osaaville elintarvike-, käsityö- ja maaseutumatkailuyrittäjille vuodesta 1993 lähtien. Maakuntien Parhaat on vaativin kotimaisuusmerkki, koska se edellyttää korkean kotimaisuusasteen lisäksi hyväksyttyä laatujärjestelmää sekä tuotteiden ja palveluiden hyväksyntää asiantuntijaraadeissa. Lisätiedot: ajassa Kainuun maakuntasukan aiheena ovat kuusi ja kuusen varjot. SUKKASUMMIT 2010 kokoaa neulojat Vuokattiin Vuokatin Katinkullassa pidetään tammikuuta valtakunnalliset neulojien kokoontumisajot, SukkaSummit Tapahtuman sisällä ovat jo kolmannen kerran järjestettävät Sukankudonnan SM-kisat, ja paljon muuta mielenkiintoista tällä kertaa. Muun muassa kaulaliinamaratonissa kudotaan kuudessa eri pisteessä 24 tuntia yötä päivää. Lisäksi viikonloppuna on Vuokatissa esillä näyttelyitä, esityksiä ja myyntikojuja. Neulontaviikonlopun järjestelyissä ovat mukana Novita Oy, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, 4H, Käsi- ja taideteollinen yhdistys, Katinkulta, Kainuun ammattiopisto ja Leena Valtanen. Linja-autoporukat kauempaakin ovat Kainuuseen tervetulleita. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, järjestövastaava Marjatta Pikkarainen, puh /2009 maaviesti 5

6 maito Ongelmat olosuhteissa Lehmien hoito ja ruokinta mittausten mukaan kohdallaan Lehmien hyvinvointitekijöistä ovat ProAgrian tuoreimpien tulosten mukaan kunnossa ruokinta ja vedensaanti eli eläinten hoitoon ja ruokintaan liittyvät perustarpeet. Elinoloissa ja erityisesti eläintilojen ilmanlaadussa on eniten parannettavaa. Tiedot käyvät ilmi ProAgrian asiantuntijoiden tekemistä Karjakunto-arvioinneista maitotilalla. Toiset hyvinvointitekijät ovat helposti korjattavissa, kuten ruokintamenetelmä ja rehun määrä. Toiset taas voivat vaatia kalliita investointeja ja esimerkiksi navetan rakenteellisia muutoksia. Ruokintaan liittyvällä neuvonnalla on pitkä historia niin ProAgrian, meijereiden kuin rehuteollisuudenkin neuvonnassa eli asiat elävät jo arjessa ja niiden merkitys hahmotetaan. Olosuhteiden osalta tilanne on toinen. Uusia navettoja rakennettaessa ja vanhoja kohteita korjattaessa on olosuhteisiin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Parhaat tilat saivat eläinten hyvinvoinnin eri osa-alueista arvion 4 asteikolla 1-5 mitattaessa, mikä merkitsee hyvää tasoa. Vaihtelua eri osa-alueiden kesken on jonkin verran. Panostus eläinten olosuhteisiin näkyy heti maitomääränä tilatankissa ja eläinten kestävyydessä. Kaikkien muutosten ei kuitenkaan tarvitse olla kalliita investointeja. Jo parren muuttaminen pehmeäksi kuivikkeilla lisää eläinten makuulla viettämää aikaa, vähentää painetta sorkissa ja vaurioita kintereissä. KORKEAT PISTEET ruokinta- ja vesiosiossa sai veden laatu (4,40) ja rehun määrä ruokintapöydällä (4,25). Veden saatavuus ja rehun laatu sen sijaan laskivat osaalueen pisteitä. Veden laatu on hyvä, mutta saatavuutta pitäisi lisätä. Toisaalta rehun määrä on kohdallaan, mutta sen laatua pitäisi nostaa. Heikoimmat pisteet tässä osaalueessa sai siirtymäkauden hoito (3,70), missä arvioidaan ummessa olevien lehmien ja vastapoikineiden lehmien ruokintaa. Tulosten mukaan lehmät ovat usein liian lihavia poikiessaan. Olosuhteet ja ilma -osa-alueen heikot pisteet selittyvät pitkälti sillä, että muutokset olosuhteisiin vaativat usein investointeja. Ne olisivat kuitenkin eläinten hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta kannattavia investointeja. Karjan uudistus ja eläinten hyvinvointi ovat keskiarvoiltaan jääneet alle neljän pisteen. Pisteitä laskevat nuorkarjatilat ja vasikoiden karsinat, samoin hiehojen poikimisikä. Viime vuoden tuotosseurantatilastojen mukaan puolet hiehoista poikii 26 kuukauden iässä tai vanhempana. Paras elinikäistuotos on kuitenkin eläimillä, jotka ovat poikineet 24 kuukauden ikäisinä. Tämänikäisinä poiki tuotosseurantakarjoissa vain viidennes. SANNA NOKKA HYVINVOINNIN osalta yli neljä pistettä sai eläimen kuntoluokka, navetan yleisvaikutelma, odottavat lehmät ja karjan rauhallisuus. Heikoimmat pisteet tuli kinnervaurioista (2,79). Kinnervaurioita aiheuttavat kova makuualusta, vääränkokoiset ja karheapintaiset parret, sekä liukkaat lattiat. Myös sorkkasairaudet ja lehmien heikkous lisäävät vaurioita. Kinnervauriot ovat yleisiä ja niihin on jossain määrin niin totuttu, ettei asiaan kiinnitetä huomioita. Aikuisen lehmän karvapeitteen tulee kuitenkin olla samanlainen kuin vastasyntyneen vasikan. Ihovauriot saattavat tulehtua ja tulehduksen levitessä niveliin tai aiheuttaessa eläimelle yleistulehduksen menetetään maitoa ja pahimmassa tapauksessa eläin. Sanna Nokka toimii kehityspäällikkönä ProAgria Keskusten Liitossa. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Virpi Huotari puh , ProAgria Kainuu, Minna Tanner puh ProAgria Lappi, Terhi Luukkonen puh , Mikä on Karjakunto? ProAgrian Karjakunto-palvelun avulla arvioidaan eläinten navettaoloja ja hoitoa kuudesta eri näkökulmasta, jotka ovat eläinten terveys, hyvinvointi, ruokinta ja vesi, olosuhteet ja ilma, karjan uudistus sekä yhteiskuntavastuu. Näistä tekijöistä muodostuu eläimen hyvä elinympäristö ja osa hyvinvointia. Karjakunnossa näitä osa-alueita arvioi ProAgrian asiantuntija asteikolla 1-5. Arvioinnin kokonaispisteet lasketaan kertoimien avulla. Maksimipistemäärä on 30. Maidontuottaja voi verrata saamiaan pisteitä muiden tilojen pisteisiin ja näin löytää kehittämiskohteita omalta tilaltaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa pohditaan kehittämistoimet, joilla olosuhteita parannetaan. Tuottaja näkee myös, mitkä asiat ovat omalla tilalla kunnossa ja mitkä vaativat kehittämistä pisteitä vertailtaessa. 6 maaviesti 4/2009

7 maito VALOLLA ON VÄLIÄ HELENa TELKÄNRANTA Eläintilojen suunnittelulla on suuri vaikutus tuotantoeläinten terveyteen, tuotokseen ja hyvinvointiin. Yksi tärkeä tekijä on valaistus. näkö on suunnilleen yhtä hyvä kuin ihmisen, mutta kontrastien erotuskyky on niillä ihmistä parempi. Siksi valoisan ja varjoisan pinnan välinen ero näyttäytyy naudalle suurempana kuin meille. Jarmo Vainionpää Tutkimuksia valon vaikutuksesta nautoihin on tehty vasta melko lyhyen aikaa. Eniten on tutkittu valon vaikutusta tuotokseen ja kasvuun. Tulevaisuudessa tutkimus näyttäisi antavan keinoja myös siihen, miten valaistuksen suunnittelulla voidaan ohjata nautojen käyttäytymistä ja parantaa niiden hyvinvointia. Naudalla on tunnetusti taipumus hakeutua hämärästä kohti valoa. Maailmalla tätä tietoa on viime aikoina alettu hyödyntää aiempaa enemmän kuljetusautoon lastaamisen yhteydessä ja teurastamoissa. Etenkin vieraassa ympäristössä naudan on helpompi kävellä tasaisesti valaistua käytävää pitkin kuin sellaista, johon lankeaa jyrkkiä varjoja. Nautojen haluttomuutta astua varjoon on joskus selitetty sillä, että niillä olisi huono näkö. Syy on pikemminkin päinvastainen: tutkimusten mukaan naudan RIITTÄVÄLLÄ valolla on oleellinen vaikutus nautojen hyvinvointiin. Suositusten mukaan navetan valaistuksen pitäisi olla nautojen silmien tasolla noin 200 luksia. Tämä on valonvoimakkuus, jonka ihminenkin kokee jo selvästi valoisana: sama 200 luksin suositus on annettu esimerkiksi koulujen työtilojen valaistukselle. Asiaa voi havainnollistaa myös sillä, että jo neljännes tästä valonvoimakkuudesta eli 50 luksia on sellainen valo, jossa voi vaivattomasti lukea lehteä. Päivän valoisan ajan pituuden muuttuminen ennakoi luonnossa vuodenaikojen muuttumista. Naudan elimistö toimii parhaiten silloin, kun päivien pituuden muutokset muistuttavat vuodenaikojen vaihtelua. KANADALAISTEN tutkimusten mukaan päivän jatkaminen keinovalolla tunnin mittaiseksi lisäsi tuotosta keskimäärin kaksi litraa. Ummessaoloaikana ylläpidetty lyhyempi päivä puolestaan lisäsi myöhempää tuotosta, koska lyhyt päivä edistää maitorauhaskudoksen uusiutumista. Lyhyt päivien pituus ummessaoloaikana myös paransi lehmien vastustuskykyä sairauksille. Päivien pidentäminen on kuitenkin tehtävä riittävän hitaasti, koska nykyisten lehmien korkea tuotos tekee niiden elimistön energiatalouden ylläpitämisestä vaativampaa verrattuna niiden esiäiteihin. Tutkijat havaitsivat, että tuotoksen lähtiessä kasvuun lypsylehmän voi olla vaikea lisätä syömistään tarpeeksi nopeasti, jotta Valon lisäksi nauta tarvitsee myös tarpeeksi pimeyttä. Vähintään 6 8 tunnin mittainen pimeä tai hämärä lepojakso on tärkeä tekijä nautojen terveydelle ja hyvinvoinnille. Riittävän levon kannalta on oleellista, että pimeys on yhtäjaksoinen. se kattaisi lisääntyneen tuotoksen aiheuttaman energiankulutuksen. Elimistön energiatalous voi joutua epätasapainoon, jos päivä pitenee liian vauhdikkaasti. Helena Telkänranta on eläin- ja ympäristöaiheisiin erikoistunut tiedetoimittaja. Vapon turvekuivikkeet pitävät ilman raikkaana ja eläimet kuivina. Vapon kuiviketurpeen hyödyt Mahtava imuvoima; vähemmän työtä, vähemmän lantaa Mieluinen makuualusta Sitoo ammoniakkia ja ravinteita poistaa hajua Ehkäisee haitallisten sienitautien leviämistä Vähentää kärpäsiä Kompostoituu nopeasti Vapo tilauskeskus: puh /2009 maaviesti 7

8 luomu Viljasta ylituotantoa kannattaisiko siirtyä luomuun? OLLI VALTONEN TIEDOTTAA Hyvän satovuoden ja viimevuotisen varaston ansiosta olemme tilanteessa, jossa varastot ovat niin suuret, että viljaa jo rahdataan Viroon, eikä kaikkea vastaanotettavaa vilja saadaan mahtumaan interventiovarastoon. Ella Karttimo Jokin aika sitten Kalajoella pidetyssä viljaseminaarissa käsiteltiin tulevia viljamarkkinoita. Valoa tunnelin päässä näkyy, mutta käytännössä vasta kymmenen vuoden päästä. Tietenkin luonnonmullistukset voivat vaikuttaa asiaan hyvinkin pian, koska maailmanlaajuisten varastojen riittävyys on muutamia kuukausia. PROAGRIAN lohkotietopankin viimevuotisten tietojen perusteella tehdyn ennusteen mukaan vuonna 2009 plussalle pääsee vain valku- Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, , tai > Ajankohtaista > Koulutukset ja tapahtumat. 8 maaviesti 4/2009 Luomuun siirtyminen on merkinnyt monelle viljelijälle uutta tekemisen meininkiä ja erilaista näkökulmaa tilan kehittämiseen, kuhmolainen luomuviljelijä Jussi Pulkkinen sanoo. Särkijärven tilalla on viljelty luomuruista, -ohraa ja -kauraa vuodesta 1992 lähtien. aiskasveilla ja vehnällä. Rehuviljan tuotanto menee miinukselle noin 70 euroa hehtaarilta. Ennusteessa on käytetty parempia hintoja kuin tällä hetkellä, mut- LUOMUN PERUSKURSSIT , , ja Haapavesi, ammattiopisto, Nora, Kytökyläntie , ja , Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto, Sammalkankaantie ja , Ylivieska, Hotelli Käenpesä, Lintutie 1 (yhteistyössä ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa) Luomun peruskurssi sopii kaikille viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneita maan kasvukunnon parantamisesta ja karjanlannan käytön tehostamisesta. Kurssin hinta on alv. Maksu sisältää koulutusmateriaalin ja kahvin. Kurssi täyttää luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. ProAgria Keski-Pohjanmaa järjestää kevään viimeisen luomun peruskurssin huhtikuussa Kannuksessa. Lisätiedot: Jari Tikkanen, ta toisaalta käytetty sato on ollut nyt saatua satoa matalampi. Käytännössä ennuste saattaa kuvata hyvinkin todellisuutta. Samassa ennusteessa luomutuotanto pärjäsi edelleen hyvin. Luomutuotteiden hinnat eivät ole laskeneet samassa suhteessa kuin tavanomaisten viljojen hinnat, vaikkakin kysyntä on tasoittunut hiukan siitä, mitä se oli muutama vuosi sitten. Hintoja tasoittaa se, että suurin osa viljasta jalostetaan Suomessa ja viedään jalosteena eteenpäin. Tällä hetkellä suurinta kysyntää on luomuohralla ja vehnällä sekä valkuaiskasveilla. Kasvinviljelytilojen osalta luomuun siirtyminen on helpottunut, koska nykyään on sallittua käyttää Viljo-lannoitteita täydennyslannoitukseen. Lihaluujauheen käyttö lisää pieneliöiden toimintaa ja antaa tarvittavan lisätypen keväällä esimerkiksi ohran viljelyssä, ellei karjanlantaa ole käytettävissä. Tiloilla, joiden pellot ovat kunnossa, luomuviljely onnistuu erittäin hyvin. Niilläkin tiloilla, joiden peltojen kunto ei ole hyvä, viiden vuoden luomuviljely viherlannoituksineen parantaa peltojen kuntoa ratkaisevasti. Asian voi myös kääntää siten, että tila siirtyy luomuun ja sijoittaa lannoitteisiin menneen rahan pellon peruskunnostukseen ja kalkitukseen viiden vuoden ajan. Sen jälkeen voi arvioida, jatkaako luomussa vai siirtyykö takaisin tavanomaiseen viljelyyn. Jos ei jatka luomussa, pellot ainakin ovat kunnossa. Luomun peruskurssit eivät liity hankkeeseen, vaan ovat omakustanteisia ja täyttävät luomusopimuksen vaatiman oppimäärän. YmpäristöAgro-hankkeen järjestämät Sinustako luomuviljelijä -tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta eivät täytä luomusopimuksen vaatimaa oppimäärää. Katso viereinen sivu. Olli Valtonen on ProAgria Oulun luomuneuvonnan vastaava.

9 KETJUINFORMAATIO käyttöön myös nautatiloilla TIEDOTTAA Siipikarja- sika- ja hevostiloilla jo tutuksi tullut vaatimus ketjuinformaatiosta laajenee vuoden 2010 alussa nauta-, lammas- ja vuohitiloille. Vaatimus koskee myös poroja ja tarhattua riistaa. Ketjuinformaatiomallin taustalla on EU-direktiiviin perustuva maa- ja metsätalousministeriön asetus, joka sisältää alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavat vaatimukset. Ketjuinformaation tavoitteena on elintarviketurvallisuuden varmistaminen. Tuottaja saa teurastamolta palautetta lihantarkastuslöydöksistä. Palautetta voidaan käyttää hyväksi, kun tila haluaa edistää eläinten terveyttä tai niiden kasvatusoloja. Ketjuinformaatio tarkoittaa sitä, että tuottajan on toimitettava teurastamoon lähetettäviä eläimiä ja niiden tuotantoa koskevia tietoja. Ketjuinformaatioon kuuluu myös teurastamolta tuottajalle lihantarkastuslöydöksistä annettava palaute. TIINA KARLSTRÖM ILMOITETTAVIIN tietoihin kuuluu muun muassa eläimen lääkitys kolmen edeltäneen kuukauden ajalta. Jos tila kuuluu Naseva-tietojärjestelmään, se voi tallentaa poistettavan eläimen mahdolliset varoajalliset lääkintä- ja muut tiedot järjestelmään vielä teurastusta edeltävänä päivänä, ProAgria Oulun kotieläinagronomi Virpi Huotari sanoo. Mikäli tila ei käytä Nasevaa, tiedot tulee toimittaa kirjallisesti tuottajan allekirjoittamalla lomakkeella postitse, faksilla tai muulla teurastamon hyväksymällä tavalla. Tietojen tulee olla perillä teurastamossa viimeistään 24 tuntia ennen eläimen saapumista teurastamolle. Valmisteilla oleva asetus sallii tietojen toimittamisen teurastamoon tietyin ehdoin vielä eläimen mukana. Päätöstä odotetaan lähiaikoina. KETJUINFORMAATIO edellyttää muun muassa seuraavia tietoja: Eläimen ja sen alkutilan terveystilanne Varoajalliset rehut ja lääkkeet Laboratoriotulokset taudinaiheuttajista ja vierasainevalvonnoista Aiemmat lihantarkastustulokset Muut mahdolliset tuotantoa koskevat tiedot Hoitavan eläinlääkärin nimi ja yhteystiedot Kaikella tällä pyritään lisäämään elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä. Ketjun edellinen toimija on aina velvollinen kertomaan seuraavalle, miten elintarvike on tuotettu, Virpi Huotari sanoo. Tavoitteena on uudistaa lihatarkastusta niin, että tiedon kerääminen painottuu tapahtumiin ennen kuljetusta teurastamolle. Samalla ketjuinformaatio edistää eläinten hyvinvoinnista huolehtimista ja sen seurantaa. Lisätietoa ketjuinformaatiosta Elintarvikeviraston kotisivuilla osoitteessa > Elintarvikkeet > Valvonta ja yrittäjät > Alkutuotanto > Kotieläimet. Tältä sivulta löytyy myös lomakemalli alkuperätilalta teurastamoon toimitettavista tiedoista. Lehmien viestejä navetasta ja ketjuinformaatiota teurastamolle YmpäristöAgro-hanke järjestää vielä marraskuussa seuraavat Lehmien viestejä navetasta ja ketjuinformaatiota teurastamolle infopäivät: ma Siikajoki, Ruukin kunnantalon valtuustosali, Siikasavontie 1a to Taivalkoski, OSAO (metsäoppilaitos), Jokijärventie 2 Lisätiedot: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , Ilmoittautumiset: (08) Sinustako luomuviljelijä? YmpäristöAgro-hankkeen Sinustako luomuviljelijä infopäiviä pidetään marraskuussa vielä kaksi: ke Liminka, kunnanvaltuustosali, Kauppakatu 4 pe Siikajoki, Ruukin Maaseutuopisto, Sammalkankaantie 280 Lisätiedot: ProAgria Oulu, luomuneuvonnan vastaava Olli Valtonen, puh , Ilmoittautumiset: (08) Tutustu infopäivien ohjelmiin osoitteessa > Ajankohtaista > Tapahtumat. liha Viljelymaan parantaminen ja lannoituksen suunnittelu ympäristötuen mukaisesti YmpäristöAgro-hankkeen järjestämät infopäivät pidetään seuraavasti: ti Tyrnävä, kunnanvaltuustosali, Kunnankuja 4 ke Pudasjärvi, OSAO, Pudasjärven luonnonvara-alan yksikkö, Jyrkkäkoskentie 18a ti Siikalatva, Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto, Keskustie 29 ke Haapajärvi, HAI, Liiketalouden osasto, Opintie 1 Lisätiedot: ProAgria Oulu, kasvinviljelyneuvonnan vastaava Risto Jokela, puh , tai kasvintuotannon asiantuntija Juha Sohlo, puh , Ilmoittautumiset: (08) Tilaa maksuton tilaisuus kylällesi esimerkiksi suojavyöhykkeistä ja erityisympäristötuista! Lisätiedot: ProAgria Oulu, maisemasuunnittelija Maarit Satomaa, puh , ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Hankimme nautaa ja hevosia Lapin, Oulun ja Kainuun alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, 4/2009 maaviesti 9

10 kasvi, ympäristö Moni viljelijä harkitsee ensi kasvukaudelle LUONNONHOITOPELTOA TIEDOTTAA Velvoitekesannoinnin päättyminen asetti peltojen käytön monella tilalla uuteen tarkasteluun alkuvuodesta Kun tuotantokustannuksien hintojen nousu ja viljan ylituotanto ovat vielä aiheuttaneet muutoksia viljelijöiden tuloihin, ensi keväänä tilakohtaisia viljelysuunnitelmia tehtäessä on mietittävä tarkkaan, miten peltoa on kannattavinta käyttää. Ympäristötuen uusi tukityyppi, luonnonhoitopellot, tuotiin mukaan tukipalettiin alkuvuoden 2009 aikana. Se on osoittanut varsin varteenotettavaksi vaihtoehdoksi niin luonnon monimuotoisuuteen liittyviä seikkoja kuin tuotantokustannuksiakin tarkasteltaessa. Luonnonhoitopeltojen tarkoituksena on korvata osittain kasvipeitteistä velvoitekesantoalaa, joka on ollut muun muassa vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä asia. Luonnonhoitopellot edistävät vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta sekä vaikuttavat viherlannoitukseen, monipuolisempaan viljelykiertoon, maan rakenteeseen ja maaseutumaisemaan. Monella tilalla luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmet saattavat tuoda kaivatun välivuoden viljanviljelyyn tämän hetken tukahtuneilla viljamarkkinoilla. YMPÄRISTÖTUEN ehdoissa määritellyt kasvivalikoimat selkiytyivät kevään 2009 aikana, ja siemenseoksia on Pohjois-Pohjanmaan alueellakin kehitelty alueellisesti sopiviksi seoksiksi. Myös kuluneen MAARIT SATOMAA Muistettavaa syksyllä 2009! Liminkalainen viljelijä Heino Rantala valitsi Haarainsillan liikenneympyrän läheisyydessä olevalle lohkolle luonnonhoitopellon tyypeistä maisemapellon. Kukkaloistosta saatiin nauttia elo-syyskuun taitteessa. kasvuston säilyttämisvelvoite kaikkien lhp-tyyppien hoidossa vuonna 2009 lhp-monivuotisena nurmipeltona tai lhpniittynä ilmoitetut ja tukea saaneet alat on ilmoitettava myös vuonna 2010 samoiksi lhp-tyypeiksi vuonna 2009 lhp-maisemana tai lhp-riistana ilmoitetut ja tukea saaneet alat voidaan ottaa 2010 muuhun käyttöön huomioi myös ympäristötukikelpoisen alan muutokset vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja sen vaikutukset lhp:n määrään (15 % ympäristötukikelpoisesta alasta) selvitä myös, mitä lohkojen hallintamuutokset aiheuttavat luonnonhoitopeltojen osalta lohkon hallinnansiirtoa ei voida tehdä tukijärjestelmän tavoitteiden kiertämiseksi; tämä tarkoittaa esimerkiksi lhp-lohkon hallinnan siirtämistä syksyllä tilapäisesti toiselle viljelijälle (kasvuston kemiallinen hävittäminen ja maanmuokkaaminen) Katso lisää muistettavia asioita luonnonhoitopelloista Maaseutuviraston Luonnonhoitopeltojen hoidossa muistettavaa -tiedotteesta osoitteessa oulu > Palvelut > Projektit > YmpäristöAgro > Ajankohtaista Lisätiedot: ProAgria Oulu, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / YmpäristöAgro-hanke, Maarit Satomaa, puh , kasvukauden kokemukset luonnonhoitopelloista kiinnostavat. Siikajoen Paavolassa asuvan Matti Heikkilän pelloilla on ollut kuluvana kesänä monivuotisia nurmi- ja monimuotoisuuspeltoja. Luonnonhoitopellot ovat suurelta osin täyttäneet odotetut tavoitteet. Heikkilän tilalla luonnonhoitopellot ovat viherlannoitusnurmien ohessa tuoneet mahdollisuuden monipuolistaa viljelykiertoa ja huomioida myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä seikkoja. Ehkä tärkeimpänä vaikutuksena Heikkilä pitää käyttämänsä kasviseoksen vaikutusta maan rakenteeseen ja viherlannoitukseen. Tuki ei ole ollut välttämättä tärkein tekijä, kun on valittu pellon käyttömuotoa, vaan on mietitty oman tilan peltojen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja tulevaisuuteen tähtääviä panoksia hyvinkin tarkkaan. Aktiivisella luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmien viljelyllä voitaisiin parhaassa tapauksessa saada tukkeutuneita viljamarkkinoita avattua. Se edellyttäisi, että tämän hetken markkinatilanteessa viljelijät aktivoituisivat entisestään huomaamaan luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmien mahdollisuudet, Matti Heikkilä toteaa. MONIMUOTOISUUSPELLOT ovat tukiehtojen mukaan kylvettävä seoksena. Heikkilän tilan monimuotoisuuspellot kylvettiin öljyretikan, persianapilan ja hunajakukan seoksella. Seos on mietitty yhdessä paavolalaisen viljelijä Antti Kangastalon kans- 10 maaviesti 4/2009

11 Kasvi, ympäristö MAARIT SATOMAA sa, ja se on toteutettu siikajokisen Naturcomin kanssa. Öljyretikan juuristo yltää syvälle ja loppusyksystä paksuimmat juuret olivat yli neljän sentin paksuisia. Vaikutukset maan rakenteeseen ja viherlannoitukseen ovat varsin hyvät. Seoksen kasvit täydensivät hyvin toistensa kasvurytmiä. Öljyretikka kukki ensin hunajakukan täydentäessä kasvustoa, ja persianapila jaksoi kasvaa vielä, kun muut kasvit alkoivat valmistautua kasvukauden loppumiseen, Matti Heikkilä sanoo. Heikkilän käyttämän seoksen hyviä puolia ovat muun muassa samankokoiset siemenet ja se, että kylvö voidaan tehdä tavallisella kylvökoneella samaan syvyyteen. Tällä on vaikutuksia myös kasvuston tasaisempaan ja onnistuneempaan itävyyteen. Luonnonhoitopelloilla ei ole sallittua käyttää torjuntaaineita. Apuna rikkakasvien torjunnassa voidaan käyttää esimerkiksi myöhäistettyä kylvöä. Luonnonhoitopeltojen onnistuminen edellyttääkin kylvettävän lajiston tuntemista ja kylvötekniikan hallitsemista. Jos siemenseoksessa on typensitojakasveja, saadaan lannoitusvaikutusta tehokkaammin joko seuraavan vuoden monimuotoisuuspellolle tai viljelykierron kautta seuraaville viljelykasveille. Monimuotoisuuspeltojen vaikutukset luonnoneläinten ravinnon saantiin ovat tärkeät. Monen viljelijän ajatuksena on tämän lisäksi huomioida muutenkin luonnon kannalta ystävällisempi tapa viljellä peltoja, kun lohkolle päätetään perustaa monimuotoinen maisema-, riista- tai niittykasveilla kylvetty pelto tai monivuotinen nurmipelto. Tietoa luonnonhoitopelloista ja tukiehdoista on vuoden 2009 maataloustukien hakuoppaassa. Viimeisimmät tiedot luonnonhoitopelloista löytyvät ensi vuoden alussa ilmestyvästä vuoden 2010 maataloustukien hakuoppaasta. 4/2009 maaviesti 11

12 energia ENERGIASUUNNITELMA nostaa esiin maatilan säästämisen paikat Maatilojen energiankäyttöä ja sen tehostamista voi jatkossa arvioida ja kehittää yhdessä koulutettujen ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. ProAgrian energiapalveluista ensimmäisenä on käytettävissä maatilan energiasuunnitelma. Energiasuunnitelman avulla saadaan selville tilan energiankulutus, mahdollisuudet energiansäästöön ja tuotantoon sekä arvio kannattavista ja tilalle sopivista energiaratkaisuista. Energiasuunnitelman avulla tilat voivat kehittää energiatehokkuuttaan ja tehostaa uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa. Suunnitelma arvioi lisäksi tilan mahdollisuudet lisätä energiaomavaraisuutta ja energian käyttöä tuotannossa, sanoo energiasuunnitelmia laativa ProAgria Oulun talousneuvoja ja piiriag- rologi Esko Viitala. Maatilan energiasuunnitelma perustuu yhdessä muiden energiaalan toimijoiden kanssa kehitettyyn viralliseen energiasuunnitelmaan. ProAgrian osaamista on viedä kehityskohteet käytäntöön. Maatilan energiasuunnitelmassa arvioidaan ja selvitetään tilan energiankulutus ja kulutusjakauma esimerkiksi yksityistalouteen ja tuotantoon. Säästömahdollisuudet arvioidaan rakennusten ja tuotannon energiatalouden näkökulmista. Toimenpide-ehdotuksessa on konkreettisia keinoja, joilla energiatehokkuutta voidaan lisätä Maatilan energiasuunnitelma ei sisällä investointi- ja kannattavuuslaskelmia. MAATILAN energiasuunnitelmia on testattu maatiloilla ja tulokset ovat olleet hyvät. Maatilan energiasuunnitelman jälkeen on esimerkiksi herätty miettimään, kannattaako rehuviljaa kuivata vai Energiasuunnitelma auttaa tilaa löytämään kannattavat ja sopivat energiaratkaisut. happosäilöä tai kannattaako tehostaa ravinteiden käyttöä. Myös viljelymenetelmistä on löydetty energiaa säästäviä ratkaisuja, sanoo energiasuunnitelmia tiloille tehnyt kehittämispäällikkö Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Energiaa käytetään maatilalla keskimäärin kilowattituntia vuodessa. Tästä kolmannes kuluu työkoneiden polttoaineisiin, vajaa puolet lämmitykseen ja neljännes sähkölaitteisiin. Energian Plugi Oy käyttö vastaa noin seitsemän sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Lisätiedot: ProAgria Oulu: Esko Viitala, puh ProAgria Kainuu:Tarja Poikela, puh ja Erkki Pulkkinen, puh ProAgria Lappi:Harri Salow, puh tai Maatilalle oma energiaopas 12 maaviesti 4/2009 Tieto tuottamaan Energian käytön tehostamisesta kiinnostuneen maatilayrittäjän avuksi on ilmestynyt Maatilayrityksen energiaopas. Kirja kertoo keinoista, joilla energiatehokkuutta voi parantaa ja antaa neuvoja energiayrittäjyyttä harkitsevalle. Julkaisu ilmestyy ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n Tieto tuottamaan sarjassa. Energia on maatilalle merkittävä kustannuserä. Energiaa kuluu ajoneuvoihin ja työkoneisiin, lämmön tuottamiseen, viljan kuivaamiseen ja laitteiden käyttämiseen. Maatilan energiatehokkuutta voi edistää kulutusta vähentämällä tai tuotosta lisäämällä. Tällä hetkellä bioenergiaa hyödynnetään lähinnä lämmityksessä. Tiloilla on kuitenkin hyvät edellytykset sähkön- ja ajoneuvopolttoaineiden tuotantoon sekä energiayrittäjyyteen. Maatilayrityksen energiaoppaassa on tietoa kasvin- ja kotieläintuotannon energiankulutuksen rakenteesta ja kustannuksista. Oppaan vinkkien avulla voi löytää omalle tilalle sopivia keinoja säästää energiaa tai lisätä panoksilla saatavaa tuotosta. Kirjassa käsitellään lisäksi energiapotentiaaleja metsästä, pellolta, tuotannosta ja ympäristöstä kuten auringosta ja tuulesta. Mukana on tietoa polttoaineiden ominaisuuksista ja maatilalle sopivista tuotantotekniikoista. Energiayrittäjyyttä suunnitteleva saa apua muun muassa suunnitteluun, toteutusprosessiin ja yhtiömuodon valintaan. Kirjassa on paljon numerotietoa suunnittelun ja laskelmien tekemisen avuksi muun muassa energian tuottamisesta ja energiainvestoinneista. Energiankäytön ja tuottamisen ympäristövaikutuksia käsitellään myös oppaassa. Kirjassa esitellään lisäksi mielenkiintoisia esimerkkejä maatilojen energiaratkaisuista. Nelivärisen oppaan koko on B5 ja laajuus 96 sivua. Oppaan myyntihinta on kustantajalta tilattaessa 25, sis. alv 8 %. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. Oppaita voi ostaa myös kirjakaupoista ja useimmista ProAgria Keskuksista sekä tilata kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh tai Lisätietoja ja tilaukset myös netistä osoitteesta: julkaisut. Opas on saatavana myös e-kirjana, jolloin myyntihinta on 30, sis. alv 22 %. Lisätiedot ja tilaukset: > E-kirjakauppa.

13 HUKI-LUMILINKO erittäin vankka rakenne, paino 720 kg hydrauliset luukut hidastava suunnanvaihdin keskipakoissiivet kovaan ammattikäyttöön, varsinkin sinne, missä on muutakin kuin lunta. Soita meille ja kysy lisää! Oulaisten Metallityö Oy Takojankatu6, Oulainen puh. (08) Nyt pelto puhuu: Hyvin hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Kalkitse säännöllisesti Ruukin maanparannusaineilla, niin tehostat lannoitusta ja saat pellon kaikki ravinteet käyttöön. Maanparannusaineiden kalsium-arvo on jopa korkeampi kuin perinteisellä kalkilla ja tehdashintakin on edullisempi. Ruukin maanparannusaineet löydät lähimmältä maatalouskauppiaaltasi sekä alan erikoisliikkeistä. Lisätietoja 4/2009 maaviesti 13

14 14 maaviesti 4/2009

15 Sukupolvenvaihdos ja kolmen peen sääntö: PITÄÄ PYSTYÄ PUHUMAAN Aloita ajoissa, keskustele ja käytä asiantuntijaa - siinä sukupolvenvaihdoksen avainasiat. Keskustelu on helposti se heikoin lenkki. Kannattaa muistaa kolmen p:n sääntö: pitää pystyä puhumaan, sanoo ProAgria Oulun talousneuvoja ja piiriagrologi Esko Ojalehto. Ihmissuhteet ovat hallitun sukupolvenvaihdoksen ydinasia. Luopujan, jatkajan ja sisarusten on tultava toimeen myös tilakaupan jälkeen. Puolisot tuovat kokonaisuuteen vielä oman värinsä. Jos asiat jäävät keskustelematta ja ongelmat nostamatta pöydälle, ne putkahtavat pintaan viimeistään siinä vaiheessa, kun tilan vanhasta polvesta jättää aika, Esko Ojalehto sanoo. JATKAJALLA on oikeus saada tila haltuunsa kohtuulliseen hintaan ja toimeentulo tilasta ilman liiallista velkataakkaa. Tehdystä työstä pitää saada korvaus ja tilaa pitää jäädä myös omalle elämälle. On oltava muutakin kuin työ. Jatkajan kannalta kyse ei ole pelkästä kauppakirjan allekirjoittamisesta, vaan vastuun ottamisesta. Kun sukupolvenvaihdokseen on varattu tarpeeksi aikaa, nuori ehtii kasvaa tulevaan ammattiinsa, Esko Ojalehto sanoo. Velat ja tilan kannattavuus ovat usein jatkajan päällimmäisiä huolia. Myös tilalle muuttavan puolison sopeutuminen ja sisarusten suhtautuminen tilakauppaan voivat askarruttaa. LUOPUJALLA on oikeus saada elämäntyöstään arvostusta ja kunnioitusta. Muuten päällimmäiseksi voi jäädä syrjäytymisen tunne. Isovanhemmilla on oikeus leppoisiin eläkepäiviin ja kohtuulliseen korvaukseen tilasta. Jos he jäävät asumaan samaan pihapiiriin, onko itsestäänselvyys, että lapset ovat päivät mummon ja papan hoidettavina, Esko Ojalehto kysyy. Luopuminen tilasta ja työstä voi olla vaikeaa. Luopujan mielessä voivat risteillä monenlaiset kysymykset - myös tarpeettomuuden ja tyhjyyden tunne, pelko vanhenemisesta ja tilan tulevaisuudesta tai perinteiden katoamisesta. Asuminenkin saattaa askarruttaa ja toimeentulo huolestuttaa. On ymmärrettävä sukupolvien erot, toiset arvot ja asenteet. Ei ole väärin, että nuori polvi tekee asiat omalla tavallaan. Jos virheitä tulee, niistäkin voi aina oppia. SISARUKSILLA on sukupolvenvaihdoksessa oikeus tasapuoliseen kohteluun ja omaan perintöosuuteen vanhempien kuoltua. Muuten asia jää hiertämään ja nousee pintaan viimeistään vanhempien kuoltua. Hyvinvointi Jatkajien ja luopujien tarpeet sekä jatkajan sisarusten oikeudet ovat maatilan sukupolvenvaihdoksen keskeisiä kysymyksiä, Esko Ojalehto sanoo. Ella Karttimo Sukupolvenvaihdoksesta kannattaa keskustella ajoissa kaikkien osallisten ja myös sisarusten kanssa, että kaikille jää aikaa valmistautua tulevaan, Esko Ojalehto sanoo. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Esko Ojalehto, puh ; ProAgria Kainuu, Osmo Tiikkainen, puh ; ProAgria Lappi, Pekka Kummala, puh Sähköposti: Hyvinvointiopas maatilan arkeen Oman elämän hallinnasta kiinnostuneen maatilayrittäjän avuksi on ilmestynyt Maatilayrittäjän hyvinvointi -opas, joka antaa neuvoja henkisen ja sosiaalisen, fyysisen sekä taloudellisen hyvinvoinnin yhdistämiseksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Opas on julkaistu ProAgria Keskusten Liiton ja MTT:n julkaisemassa Tieto tuottamaan sarjassa. Nopeat toimintaympäristön muutokset asettavat maatilayrittäjälle suuria haasteita. Investointitarpeet, työn fyysisyys ja epäsäännöllisyys sekä ajan puute vaativat henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Tuotannon muutos voi kasvattaa maatilayrittäjän työkuormaa. Hyvinvointinäkökulmasta viikoittainen työmäärä saa olla enintään tuntia. Jos tuntimäärä jatkuvasti ylittyy, kasvaa uupumisen riski. Tuotannon muutos kannattaa suunnitella huolellisesti myös jaksamisen takia. Maatilayrittäjän hyvinvointi -kirja kannustaa vaalimaan yrittäjän tärkeintä tuotannontekijää, terveyttä. Ravinto, liikunta, lepo ja nautintoaineiden käyttö ovat tekijöitä, joihin jokainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. Kirjan avulla maatilayrittäjä voi arvioida ja kehittää oman maatilansa kokonaisuuden hallintaa, riskienhallintaa ja taloudellista tilaa. Oppaassa kerrotaan lisäksi maatilayrittäjän perus- ja lisäturvasta elämän erilaisissa tilanteissa. Mukana on myös mielenkiintoisia hyvinvointiin liittyviä esimerkkitapauksia maatilayrittäjien elämästä. Nelivärisen oppaan koko on B5 ja laajuus 96 sivua. Oppaan hinta on kustantajalta tilattaessa 27, sis. alv 8 %. Hintaan lisätään toimitus- ja postikulut. Oppaita voi ostaa kirjakaupoista, useimmista ProAgria Keskuksista ja tilata ProAgria Keskusten Liitosta, tai fi. Lisätietoja ja tilaukset myös osoitteesta: Opas on saatavana e-kirjana hintaan 32, sis. alv 22 %. Lisätiedot ja tilaukset: > E-kirjakauppa. 4/2009 maaviesti 15

16 Anne Seppänen Luonto ja sen antimet ovat tärkeitä Arja Juntuselle. Luonnosta löytyy monenlaista syötävää ja upeita materiaaleja koristeasetelmiin. Valmennus apuna muutok Tuottaisiko valkosipulin kasvatus tai elättäisikö kalastus? Vai toisivatko mesimarjan viljely, marjahillot tai luonnonmateriaaleista valmistetut koristeet voita leivälle? Suomussalmelaiset Arja ja Kalle Juntunen Mäntylän tilalta Myllylahdesta ovat parin viime vuoden aikana miettineet ohjatusti, voisiko tilalla tuottaa muutakin kuin maitoa. Syksyllä 2007 käyty ProAgria Kainuun ja Kainuun TE-keskuksen tarjoama maaseudun muutosvalmennus antoi eväitä tulevaisuuden miettimiselle, vaikka mitään suurta muutosta ei vielä olekaan näköpiirissä. 18 lypsylehmää märehtii edelleen navetassa, eikä niistä ainakaan toistaiseksi olla luopumassa. Jokin uusi ja erilainen toimeentulon lähde on kuitenkin haaveena. Pieniä muutoksia Mäntylän pihapiirissä ovat laajentuva valkosipulimaa ja viime kesänä istutetut mesimarjapenkit. Tilalla ollaan siirtymäs- 16 maaviesti 4/2009 sä luomuun ja kolmen vuoden siirtymäajasta on kulunut jo kaksi vuotta, joten valkosipuli on pian virallisesti luomua. KALLE Juntunen joutui käytännössä isännän paikalle jo 14-vuotiaana isänsä kuoltua vuonna Arja löytyi emännäksi luonnonkauniilla paikalla Kiantajärven rannassa sijaitsevalle tilalle 15 vuotta sitten. Maaseudun muutosvalmennus osui pariskunnalle hyvään saumaan, kun saman mallin mukaan oli menty jo pitkään. Jos muutos pyörii mielessä, suosittelen, että kannattaa mennä muutosvalmennukseen. Siellä voi pohtia, jatkanko entiseen tapaan vai ryhdynkö johonkin uuteen, Arja sanoo. Karjatilalla tuotantosuunnan muutos on valtavan iso asia. Ennen karjasta luopumista täytyy olla jotain muuta sen tilalle, hän pohtii. Asioissa on puolensa ja puolensa, Kalle sanoo moneen otteeseen. Maidontuotannossa markkinoinnista ei tarvitse huolehtia ja maitotili tulee joka kuukausi. Jokin muu yritystoiminta olisi paljon epävarmempaa. Toisaalta lypsykarjan pito on tavattoman sitovaa. Mutta on sitä muutakin, mahdollisuudet pitää vain löytää ja uskaltaa lähteä yrittämään. Uutta kannattaa etsiä kokeilemalla, Kalle näkee. Valmennuksessa tuli paljon uusia ajatuksia, mutta konkreettinen muutos Juntusilla on vielä hakusessa. Mahdollista on sekin, että he huomaavat nykytilanteen olevan hyvä ja oikea. UUSIA taitoja ja ajatuksia tuonut muutos on myös Arja Juntusen viime tammikuussa aloittama luonnontuotealan ammattitutkintoon valmistava koulutus Kainuun ammattiopistossa. Siihenkin hän sai sysäyksen muutosvalmennuksen kautta, kun valmennuksen vetäjä Soili Hypén antoi hänelle muutosvalmennuksen seurantapäivässä koulutuksesta kertovan tietopaketin.

17 Hyvinvointi ANNE SEPPÄNEN Hetken mietittyään Arja innostui lähtemään mukaan, kun suuren osan koulutuksesta saattoi suorittaa internetin kautta etäopintoina. Arja onkin seurannut opetusta suorana oman tietokoneensa näytöltä. Sen lisäksi hän on suorittanut Kajaanissa lähiopintoina kursseja, joilla on opeteltu esimerkiksi tekemään pajutöitä ja marjahilloja, käyttämään luonnonkoristemateriaaleja sekä tunnistamaan ja käyttämään yrttejä, marjoja ja sieniä. Floristin koulutuksen saanut ja ennen emännäksi ryhtymistään kukkakaupassa työskennellyt Arja on valmistanut luonnonmateriaaleista näyttäviä asetelmia. Myös paju taipuu hänen sormissaan kauniisti. Hän pohtiikin, voisiko luomuvalkosipulin pakata itse tehtyihin pajuverkkoihin. sen tiellä Anne Seppänen Maaseudun muutosvalmennus antoi uusia sytykkeitä Suomussalmella lypsykarjatilaa pitävien Arja ja Kalle Juntusen tulevaisuuspohdinnoille. Millainen muutos meille sopisi? Muuttaako rohkeasti koko elämä vai riittäisikö asennetason muutos? Entä jos nykytilanne onkin paras mahdollinen vaihtoehto? ProAgria Kainuun ja Kainuun TEkeskuksen tarjoaman maaseudun muutosvalmennuksen ryhmissä on päädytty monenlaisiin ratkaisuihin kuluneen vajaan kolmen vuoden aikana. Muutosvalmennus on lyhytkestoinen intensiivivalmennus, jota tarjotaan tulevaisuuttaan pohtiville maatilayrittäjille. Muutosvalmennus on yritysmaailmasta peräisin oleva ohjelma, jonka avulla pyritään muutoksen ymmärtämiseen ja hallintaan. Vuonna 2005 MTK pilotoi ohjelmaa maaseutuyrittäjien parissa Etelä- Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kainuussa ohjelmaa lähdettiin tarjoamaan vuoden 2007 alussa. Valmennuksen itseisarvo ei ole muutos, vaan eväiden tarjoaminen omaan pohdintaan, jotta tilaa koskevat ratkaisut selkiytyisivät. Annamme myös tukea, jos muutoksiin lähdetään, kertoo valmennuksen vetäjä, yritysneuvoja Soili Hypén ProAgria Kainuusta. MAATILA on paitsi työpaikka, myös kokonaisuus, johon liittyvät perhe, lapset, suku ja koti. Sidokset työpaikkaan ovat lujat. Siksi valmennukseen kuuluu tärkeänä osana itsetuntemuksen kehittäminen, sekä omien vahvuuksien ja kykyjen näkyväksi tekeminen. Muutos ei välttämättä tarkoita tuotantosuunnan muutosta. Muutokset voivat näkyä ulospäin, tai sitten ne ovat tilan sisällä tapahtuvia työtapojen tai asenteiden muutoksia, Soili Hypén kertoo. Muutokset maatiloilla ovat aina pitkäkestoisia prosesseja. Äkkimuutokset voivat olla jopa vaarallisia. Valmennus koostuu aloituskeskustelusta, ryhmävalmennuksesta, kehityskeskusteluista ja yksilöohjauksesta. Seurantapäiviä on tavoitteena järjestää valmennuksen läpikäyneille ryhmille vuosittain. Näin halutaan turvata tuen jatkuvuus. Moni valmennukseen hakeutuneista on pyöritellyt vaihtoehtoja mielessään jo pitkään. Mukaan on ajanut halu saada selkeyttä ajatuksiin. Myös valmennusryhmä itsessään tukee jäseniään. Ehkä parempi nimi ohjelmalle olisi tulevaisuusvalmennus, Hypén pohtii. Muutosvalmennuksessa moni on todennut niinkin, että on meillä vaan hieno ammatti. Motivaatio työhön on löytynyt uudelleen. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Soili Hypén, puh ja Tarja Poikela, puh , Muutosavuksi Voimavarariihi! V oimavarariihi on ProAgrian ennakoiva hyvinvointipalvelu, joka on kehitetty maatalousyrittäjien avuksi muutostilanteisiin. Palvelu auttaa yrittäjiä tunnistamaan ja säilyttämään voimavaransa sekä vahvistamaan niitä. Voimavarariihi on saanut hyvän vastaanoton erityisesti sukupolvenvaihdosta suunnittelevien, laajennusta miettivien ja tuotantonsa lopettavien yrittäjien keskuudessa. Palvelu on ollut ensimmäisessä vaiheessa käytössä muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla, mutta se on nyt laajentumassa muun muassa Kainuuseen. Kiinnostus hyvinvointiin on lisääntynyt, mikä saattaa johtua myös siitä, että asiaan kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Myös yleinen taloustilanteen muutos ja epävarmuuden lisääntyminen vaikuttavat, sanoo ProAgria Oulun hyvinvointivastaava Esko Ojalehto. Voimavarariihi on yleensä kytkeytynyt investointitilanteisiin, sukupolvenvaihdoksiin ja yrittäjän kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin, joissa kummassakin hahmotetaan tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia. Lisätiedot: ProAgria Oulu, Esko Ojalehto, puh ja Vuokko Lukinmaa, puh ; ProAgria Kainuu, Marjatta Pikkarainen, puh ; 4/2009 maaviesti 17

18 yritys UUSIA KASVOJA ProAgria Lapin talous- ja kasvinviljelyneuvojana Rovaniemellä on aloittanut agronomi Erkki Juntunen. Hän toimii vuorotteluvapaalle jääneen suunnitteluagronomi Ari Alamikkotervon sijaisena syyskuun 2010 loppuun saakka. Pääasiassa Rovaniemen seudun maatilojen kumppanina työskentelevän Erkki Juntusen työhön kuuluvat muun muassa kirjanpito- ja veroneuvonta, tulosanalyy- Erkki Juntunen sit, maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelmat, elinkeinosuunnitelmat, sukupolvenvaihdokset, viljelysuunnittelu ja EU-tukineuvonta. Erkki Juntusen tavoittaa numerosta tai sähköpostitse Kainuun maitotiloilla rakentamisen meininki ProAgria Kainuun Maaseuturakentamisen koulutushanke MaRa on päässyt hyvään vauhtiin. Myös usko maidontuotantoon jatkuu Kainuussa vahvana. Uusia lypsykarjapihattoja on alueella rakenteilla seitsemän ja suunnitteilla parikymmentä. MaRan tavoitteena on edistää yrittäjien valmiuksia toteuttaa kannattavia tuotantorakennushankkeita. Meneillään on vilkas koulutussyksy, joka tarjoaa eväitä muun muassa työhyvinvointiin, robottitilojen tarpeisiin ja navettainvestoinnin talouden hallintaan. Myös pihattoretket ovat suosittuja. Seuraava retki on luvassa joulukuuta Pohjois-Karjalaan, jossa retkeläiset vierailevat neljässä uudessa pihatossa. Tilakäyntejä tehdään ja pienryhmiä kootaan tarpeen mukaan. MaRan asiantuntijatiimi käy lisäksi läpi luonnosvaiheessa olevia rakennussuunnitelmia ProAgria Kainuun toimistolla, projektipäällikkö Esa Heikkinen lisää. plugi oy Kainuu luottaa maidontuotantoon. KAINUUSSA on tällä hetkellä noin 400 maidonlähettäjää. Uusia pihattohankkeita on eniten Puolangalla ja Sotkamossa. Uusien navetoiden keskikoko on Esa Heikkisen mukaan noin 60 lehmää. Isoimmat pihatot on mitoitettu 150 lehmälle, mutta myös 30 eläimen navetalla on sijansa. Robottinavettoja Kainuussa on tällä hetkellä alun toistakymmentä, mutta tämänhetkisten suunnitelmien perusteella määrä tuplaantuu lähivuosina reilusti. Esa Heikkinen pitää maaseuturakentamisen työllistävää vaikutusta merkittävänä ja arvioi uusien hankkeiden tuovan maakuntaan noin 40 pysyvää työpaikkaa. Lisätiedot: ProAgria Kainuu, Esa Heikkinen, , 18 maaviesti 4/2009 ProAgria Oulu on yli 180 vuotta Pohjois- Pohjanmaalla toiminut maatalouden ja maaseudun asiantuntijaorganisaatio. Viljelijöitä ja maaseutuyrityksiä palvelee noin 70 osaajan verkosto. ProAgria Tilipalvelut palvelee myös Koillismaalla ProAgria Oulu palvelee kirjanpito- ja verosuunnitteluasiakkaitaan Koillismaalla entistä joustavammin. Tervetuloa keskustelemaan ja sopimaan neuvonnasta Kuusamon toimistolle, os. Keskuskuja 1 C 12. Maanantaisin klo 9-12 paikalla on Anna-Maija Rautiainen - muulloin sopimuksen mukaan. ProAgrian kirjanpitopalvelut kattavat kaikki kirjanpidon vaiheet kuittien tallentamisesta raportteihin. Palveluun kuuluu tarpeen mukaan väli- ja lopullinen tilinpäätös. Kirjanpitoa täydentävät verosuunnittelu, tulosanalyysi ja muut talousneuvonnan palvelut. Lisätiedot: Anna-Maija Rautiainen, , tai Martti Määttä, ,

19 4/2009 maaviesti 19

20 rakennus SSK kehitti uuden pihattomalliston ARI HYVÄRINEN Suomen Salaojakeskus eli SSK on kehittänyt uuden lypsykarjapihattomalliston. Yksinkertaista, kustannustehokasta ja toimivaa ratkaisua ovat toivoneet maidon tuottajat, ProAgria Keskukset ja meijerit. Tässä esimerkkinä oleva robottipihatto voidaan tarvittaessa muuttaa asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Esimerkkipihaton pohjaratkaisuksi voi valita 3+0, 3+1 tai 3+3-rivisen ratkaisun. Kaikki pohjaratkaisut ovat laajennettavissa. Asiakas voi valita mallien rungon ja seinämateriaalit sekä lannankäsittelymenetelmän toiveittensa mukaan. Malliston ratkaisuilla päästään pieneen omarahoitusosuuteen tuetuissa hankkeissa. Oheisessa taulukossa on esitetty esimerkkiratkaisun kustannuksia pihaton osalta. Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Pihaton suunnittelussa on huomioitu erilaisten vaihtoehtojen laajennustarpeet myös vaiheittain. Toiminnalliset ratkaisut ja seinämateriaalit voi asiakas valita mieleisekseen. tuettavat kustannukset alustava kustannusarvio 3+0-rivinen (69 lehmää) rivinen (69 lehmää + uudistus) rivinen (140 lehmää + juottovasikat) Hankkeen tarkempi kustannusarvio selviää valittujen ratkaisujen sekä muun muassa perustamisolosuhteiden selvittämisen ja suunnittelun lopputuloksen jälkeen. SSK:lla on lukuisa määrä pihattomalleja myös lypsyasemaversioina. Pihattomallistosta lisätietoja antaa SSK:n rakennussuunnittelussa Markku Pyhtilä, puh , tai Ari Hyvärinen, puh , Käynnistämme yhdessä hankkeen suunnittelun ja olemme mukana tarvittaessa hankkeen käyttöön saakka. Lisätietoa maatilojen suunnittelupalvelusta myös osoitteessa 20 maaviesti 4/2009

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa Liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaa ProAgria Etelä-Pohjanmaa ü Suomen monipuolisin maatalouden ja muiden maaseutuun

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Nautojen ketjuinformaatio. Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke Laukaa

Nautojen ketjuinformaatio. Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke Laukaa Nautojen ketjuinformaatio Maitoa ja naudanlihaa Keski- Suomesta -koulutushanke 25.1.2010 Laukaa Mitä ketjuinformaatio on? Eläinten ja niiden tuotantoa koskevien tietojen toimittamista teurastamoon silloin

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016. Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Ajankohtaista energiatehokkuudesta ja toimintaa maakunnissa Kempele 16.6.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto ENERGIA- TEHOKKUUDESTA KILPAILUKYKYÄ MAASEUDULLA Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10. Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE Viljelijäseminaari: 26.10.2010 Ilmajoki ja 28.10.2010 Jokioinen Hankkeen esittely Toimialajohtaja Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy Hankkeen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Pieksämäki työpaja 14.1.2014 Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti? Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hanke MTT Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä

Nurmesta uroiksi 2 18.3.2015. Nurmes - Hyvärilä Nurmesta uroiksi 2 Ohjelma: 09:30 Kahvi (Juuan Dolomiittikalkki tarjoaa) 09:45 Tilaisuuden avaus, Kalle Myllynen, MTK-Pielinen 10:00 TEHO-ohjelma, Jukka Heikkinen, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut 10:15

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Tukimuutokset keväällä vt päivitys

Tukimuutokset keväällä vt päivitys Tukimuutokset keväällä 2016 vt 25.1.2016 päivitys 29.1.2016 Tilatuki ja tukioikeudet Perustuki nousee vuodelle 2016 kun maito-, sonni- ja tärkkelysperunalisäosat päättyivät 2015 Timoteilisäosaa (50% täydestä)

Lisätiedot

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.

Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Siirtyisinkö luomuun?

Siirtyisinkö luomuun? Siirtyisinkö luomuun? Uusikaupunki 27.1.2012 Anne Johansson, ProAgria Satakunta KENELLE LUOMU SOPII? Luomu vaatii ammattitaitoa ja kiinnostusta uuden oppimiseen Usein vaaditaan panostamista perusparannuksiin

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011

Maatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011 Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Frami 19.5.2015 Marianne Muotio Hyrrän kautta haettavat tuet Maatilojen investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja

Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä. Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Neuvonta ja tutkimus viljamarkkinoiden kehittämisessä Juha Korkeaoja Pro Agrian hallituksen puheenjohtaja Keskeiset viljantuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä

Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energiatehokkuuden valtakunnallinen koordinaatiohanke Energiasuunnitelma ja energia maatilaympäristössä Energia ja energiatehokkuus liittyvät tilalla moniin asioihin Tuotantoketjun eri vaiheet kasvattavat

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKEMISESTA VUONNA 2017 MÄÄRÄYS Pvm. 25.1.2017 Dnro 1810/03.00.00/2017 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 66/16 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom., 18 2 mom. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KANSALLISTEN TUKIEN HAKUAJOISTA VUONNA 2016 MÄÄRÄYS Pvm. 8.2.2016 Dnro 44/03.00.00/2016 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 2/16 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom., 18 2 mom. Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti

Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus. Lapinlahti Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet: tuen ehtoja ja tilannekatsaus Lapinlahti 21.11.2016 Sivu 1 22.11.2016 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot