Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2014 Vuosikertomus

2 Sisällysluettelo Vuosikertomus Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus...3 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen Organisaatio vuonna Henkilöstö...9 Strategian juurruttaminen vuoden aikana...10 Tietohallinnon kehitystyö...10 Leikkaussaliremontit valmiiksi...10 Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Konservatiivisen toiminta-alueen vuosi Operatiivisen toiminta-alueen vuosi Psykiatrisen toiminta-alueen vuosi Päivystyskeskuksen toiminta-alueen vuosi Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen vuosi Tukipalvelujen toiminta-alueen vuosi Kuntayhtymähallinnon ja hallintopalveluiden vuosi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...21 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...22 Tase ja sen tunnusluvut...23 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Kuntakonsernin toiminta ja talous...26 Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely...28 Tilintarkastuskertomus...29 Hallinto... 30

3 Vuosikertomus 2014 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki Sairaanhoitopiirin toimintavuosi 2014 oli tasapainottamisen aikaa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen, joille antoi vahvan leiman Y-talon käyttöönotto ja ensihoidon järjestämisvastuun siirtyminen sairaanhoitopiirille. Palvelutuotannossa pystyttiin palvelut edelleen tarjoamaan varsin hyvin terveydenhuoltolaissa määritetyissä aikarajoissa. Palvelujen laatu pysyi hyvänä, kun mittarina käytetään erilaisia mitattavia potilaan tyytymättömyyden ilmaisuja, kuten muistutuksia, kanteluita ja potilasvahinkoilmotuksia. Sairaanhoitopiirin taloudelliset tavoitteet toteutuivat varsin tyydyttävästi. Jäsenkuntien palvelumaksut jäivät 1,8 % alle alkuperäisen talousarvion. Nousua edellisestä tilikaudesta oli vain 1,4 %. Kuntakohtaisessa tarkastelussa on toki suuriakin muutoksia, lähes 10 %:n kustannusten alenemisesta yli 5 %:n kasvuun. Sen sijaan keskeisistä taloudellisista tavoitteista ei toteutunut toimintakulujen pysyminen valtuuston vahvistamassa menoraamissa (0,9 %:n ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna) eikä positiivinen tilikauden tulos (alunperin tavoiteltiin 2 M :n tulosta, jäätiin 2,6 M miinukselle). Ostopalvelut, niin asiakaspalvelujen ostokulu muilta kuntayhtymiltä kuin potilasvakuutuksen kulu kasvoivat voimakkaasti. Välineitä muutoksen hallintaan ei ole näiltä osin löydetty. Mitään merkkiä siitä, että potilaita lähetettäisiin entistä herkemmin yliopistosairaaloihin ei ole, vaan kasvu perustuu todellisiin hoitotarpeisiin. Potilasvakuutuksen perustemuutokset taas yllättivät kaikki sairaanhoitopiirit. Tulokseen vaikutti kasvaneiden ostopalvelukustannusten ohella se, että hoitojen kustannukset ylittivät tasausrajan selvästi etukäteisarviota enemmän. Noin 3,2 M :n verran jäi kalliita hoitoja laskuttamatta niin, että vastaavaa osuutta ei kannettu asukaslukupohjaisesti. Jos tilinpäätöksestä otetaan erilleen puhtaasti oma tuotanto, tulos on hyvin tavoitteiden mukainen. Niin henkilöstö- kuin materiaalikuluissakin alkuperäiset talousarviomäärärahat alitettiin kirkkaasti. Talousarviovuoden investointitaso oli edelleen korkea, runsaat 17,5 M, kun suunnitelman mukaiset poistot ovat 10,5 M :n tasoa. Investointien painopisteenä oli kantasairaalan peruskorjaus. Tämä hankekokonaisuus aloitettiin jo vuonna 2011 ja se jatkuu vuoteen Se, että vuosikate jäi noin 10 M investointeja pienemmäksi, on johtanut siihen, että vieraan pääoman määrää on jouduttu lisäämään. Vuoden aikana tehtiin merkittäviä tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä: Ähtärin sairaalan toiminta päätettiin siirtää keskussairaalaan siten, että toiminta Ähtärissä loppuu vuonna Kantasairaalan peruskorjaukseen kytkeytyvä F-rakennusosan laajennus sai valtuustolta toteuttamisluvan. Sairaanhoitopiiri sai mediassa toimintavuoden aikana poikkeuksellisen paljon negatiivista julkisuutta. Se kohdistui ennen muuta Ähtäri-päätökseen, ensihoidon toimivuuteen ja muotokuvahankintaan. Toisaalta edelleenkin varsinaisesta kliinisestä työstä julkaistiin myös runsaasti positiivisia artikkeleita maakunnan tiedotusvälineissä. Sairaanhoitopiirin toimintaympäristöön suuresti vaikuttavaa sote-uudistusta valmisteltiin koko vuosi niin valtakunnan kuin maakunnankin tasolla, mutta päätöksiä asiassa ei syntynyt. 3 Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja

4 Toiminnan tavoitteiden toteutuminen 2014 Tuoreimmat Kelan sairastavuusindeksitiedot ovat vuodelta Kyseisenä vuonna sairaanhoitopiirin alueen sairastavuusindeksi oli 107,1 (koko maan arvo 100). Indeksin kolmesta osa-alueesta (kuolleisuus-, lääkekorvaus- ja työkyvyttömyysindeksi) työkyvyttömyys saa koko maan arvosta eniten poikkeavan tuloksen (115,5). Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualuetta tarkastellen Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi on selkeästi muita erva-piirejä korkeampi (Pirkanmaa 98,5; Kanta-Häme 98,4; Päijät-Häme 100). Sairauksista merkittävän osan muodostavissa kansantaudeissa kaikki Kelan määrittelemät seitsemän (diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti) kohoavat vuoden 2014 tiedoissa indeksiltään yli maan keskiarvon, mutta erityisesti poikkeavina tuloksina korostuvat sydämen vajaatoiminta (150,1), diabetes (121,2) ja nivelreuma (119,6). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt vuonna 2010 laajan alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), joka toteutetaan 1-4 vuoden välein alueiden ja kansallisten tarpeiden mukaan. Tutkimus toteutettiin vuonna 2013 myös Etelä-Pohjanmaalla, ja sen tuloksia on julkaistu loppuvuodesta Tutkimustulokset eivät sisällä lapsia, vaan sen vastaajajoukko koostuu 20 vuotta täyttäneistä. Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta vastauksia kertyi kappaletta. Vastausprosentti (53) on koko maan vallitsevaa tasoa. Tutkimus on toteutettu asukkaille suunnattuna kyselynä ja se pureutuu erityisesti kokemusperäiseen tietoon. Sen perusteella on luonnehdittavissa, että eteläpohjalaisten haasteena on muun muassa ylipaino ja vähäinen liikkuminen. Toisaalta elämään ollaan tyytyväisiä eivätkä esimerkiksi psyykkisestä kuormittumisesta johtuvat ongelmat ole merkittäviä. Seuraavissa esimerkinomaisissa kuvissa on verrattuna kyselyn tulosten perusteella Etelä-Pohjanmaan maakunnan tilannetta muihin maakuntiin ja koko maan tilanteeseen. Kuvien avulla voidaan hahmottaa jonkin verran oletettavaa tulevaa palvelutarvetta. Kokee elämänlaatunsa (WHOQOL 8) keskimäärin hyväksi (%) Maakunnat 2013 Työkykynsä heikentyneeksi (enintään 7/10) arvioivat (%) Maakunnat 2013 Uusimaa Lappi Pohjanmaa Keski Suomi Etelä Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Suomi Varsinais Suomi Kanta Häme Satakunta Pohjois Savo Etelä Savo Kymenlaakso Pirkanmaa Päijät Häme Keski Pohjanmaa Etelä Karjala Pohjois Karjala Kainuu Etelä Karjala Etelä Savo Kainuu Pohjois Savo Pohjois Karjala Kymenlaakso Satakunta Keski Pohjanmaa Kanta Häme Päijät Häme Lappi Etelä Pohjanmaa Keski Suomi Varsinais Suomi Suomi Pohjois Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjanmaa Uusimaa Prosenttia ATH 2013, THL Prosenttia ATH 2013, THL (20 54v, 55 74v)

5 Keskitasoinen tai sitä huonompi koettu terveys (%) Maakunnat 2013 Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneet (%) Maakunnat 2013 Kainuu Etelä Savo Pohjois Savo Keski Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois Karjala Kanta Häme Etelä Karjala Satakunta Päijät Häme Keski Suomi Varsinais Suomi Lappi Etelä Pohjanmaa Pirkanmaa Suomi Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Uusimaa Pirkanmaa Uusimaa Varsinais Suomi Kainuu Kanta Häme Suomi Pohjois Savo Keski Pohjanmaa Etelä Karjala Etelä Savo Pohjois Karjala Lappi Satakunta Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa Kymenlaakso Päijät Häme Etelä Pohjanmaa Keski Suomi Prosenttia ATH 2013, THL Prosenttia ATH 2013, THL Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI >= 30 kg/m2) (%) Maakunnat 2013 Harrastaa liikuntaa vakituisesti useita tunteja viikossa (%) Maakunnat 2013 Etelä Pohjanmaa Etelä Savo Kainuu Lappi Kymenlaakso Satakunta Pohjois Karjala Varsinais Suomi Päijät Häme Pohjois Savo Kanta Häme Pirkanmaa Pohjois Pohjanmaa Etelä Karjala Suomi Keski Suomi Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Uusimaa Uusimaa Pohjois Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Suomi Keski Suomi Pohjanmaa Keski Pohjanmaa Varsinais Suomi Kainuu Päijät Häme Etelä Pohjanmaa Kanta Häme Pohjois Savo Etelä Savo Etelä Karjala Satakunta Pohjois Karjala Kymenlaakso Prosenttia ATH 2013, THL Prosenttia TH 2013, THL

6 6 Vuonna 2014 sairaanhoitopiiriin tuli lähetteitä kappaletta, jossa oli kasvua 0,8% edellisvuoteen verrattuna. Kuntakohtaisesti tarkastellen ja väestöön suhteuttaen eniten lähetteitä tuli Jalasjärveltä (461/1000 as.) ja Seinäjoelta (434/1000as.), vähiten Isojoelta (345/1000as.) ja Kuortaneelta (339/1000as.). Erikoisaloista sisätautien sekä korva-, nenä- ja kurkkutautien lähetteet lisääntyivät lukumäärältään eniten. Ajanvarauskäyntiä hoidon tarpeen arviointiin odotti yhteensä henkilöä. Heistä oli odottanut hoidon tarpeen arviointiin alle kolme kuukautta (98,1 %). Yli kolme kuukautta arviointiin oli odottanut vuoden vaihteessa yhdeksän henkilöä. Odotusajan mediaani oli 29 vuorokautta, vuoden vaihteessa odotusajan mediaani oli 36 vuorokautta. Vuoden 2014 lopussa hoitoa odotti yhteensä henkilöä, joista 1-90 vuorokautta odottaneita oli ja vuorokautta odottaneita 749. Yli 180 vuorokautta odottaneita oli 18 henkilöä, mikä on 0,3 % kokonaismäärästä. Odotusajan mediaani oli 41 vuorokautta. Operatiivisella toiminta-alueella avohoitokäynnit (toteutuneita kappaletta) toteutuivat lähes tavoitteen mukaisesti, toteutumaprosentti oli 100,3. Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 89 %:sti, toteutuma oli kappaletta. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2013 verrattuna kappaletta (7,3 %). Sairaansijojen kuormitus vuoden 2014 aikana oli 66,8 %. DRG-hoitojaksot toteutuivat 94 %:sti, toteutuma ( kappaletta) oli vuoden 2013 tasolla. Leikkausten toteutumaprosentti oli 89, leikkauksia oli kappaletta. Palveluiden kysyntä väheni vuodesta ,5 %, lähetemäärän ollessa kappaletta. Konservatiivisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma ( kappaletta) oli 106 % arvioituun verrattuna. Käyntimäärä lisääntyi kappaletta vuodesta Suunnitellut hoitopäivät toteutuivat 88 %:sti, vähentyen 9,1 % vuoteen 2013 verrattuna. Toteutuma oli kappaletta. Sairaansijojen kuormitus vuoden aikana oli 82,9 %. DRG-hoitojaksojen määrä toteutui 93 %:sti, jaksot vähentyivät 263 kappaletta (5,1 %) vuodesta Toteutuma oli kappaletta. Lähetteiden määrä ( kappaletta) lisääntyi 11,6 % vuodesta Psykiatrisen toiminta-alueen avohoitokäyntien toteutuma oli 94 % ( kappaletta). Käyntimäärä säilyi vuoden 2013 tasolla. Toiminta-alueelle saapuneiden lähetteiden määrä (3 938 kappaletta) lisääntyi 2,0 % vuodesta Hoitopäivien ( kappaletta) toteutuma oli 102 % ja hoitojaksojen (1 238 kappaletta) 99 %. Hoitopäivät vähentyivät vuoteen 2013 nähden kappaletta (4,6 %). Sairaansijojen kuormitus oli 83,0 %. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella erikoissairaanhoidon käynnit (9 807 kappaletta) toteutuivat 110 %:sti. Käyntejä oli 258 kpl (2,7 %) enemmän kuin vuonna Terveyskeskusyöpäivystyskäynnit (3 993 kappaletta) lisääntyivät 275 kappaletta (7,5 %) vuoteen 2013 nähden. Toteutuma arvioon nähden oli 102 %. Päivystysosastolla DRG-hoitojaksojen (2 650 kappaletta) toteutuma oli 95 %. Hoitojaksojen muutos vuoteen 2013 nähden oli -4,3 %. Hoitopäivät (6 087 kappaletta) vähenivät 11,4 % vuoteen 2013 verrattuna. Suurin syy muutokseen oli kirurgisten potilaiden väliaikainen poisjäänti päivystysosastolta vuodeosastoremonteista johtuen. Päivystysosaston sairaansijojen kuormitus oli vuoden aikana 75,8 %.

7 Toiminta Kokonaistuotanto: Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama 2014 Tot% Hoitopäivät Hoitojaksot Kuntalaskutettavat palvelut: DRG-hoitojaksojen lkm DRG-jaksojen ulkop.hoitopäivät DRG-jaksojen ulkop.pkl-käynnit TK-yöpäivystyskäynnit Muu tk myynti Kuntoutuskoti/-asuntola hoitopäivät Budjetoidut ostopalvelut: Minivaltava, hoitopäivät Minivaltava, paketit Minivaltava, avohoitokäynnit Lääk.kunt.hoitopäivät Lääk.kunt.avohoitokäynnit Hengityshalvauspot.hoitopäivät Sisäinen palvelutuotanto: Laboratoriotutkimukset Patologian tutkimukset Radiologian tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Anestesiat Leikkaukset Päivystyspkl, DRG-jaks.sis.päiv.käynnit Tehostetun valvonnan hoitopäivät Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskuksen palvelut, käynnit Ravintohuolto, suoritteet

8 Organisaatio vuonna 2014 Valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue 8 Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue

9 Henkilöstö Kuluneen vuoden aikana on palvelulupauksen mukaista henkilöstön moniammatillista ja asiakaslähtöistä työskentelytapaa vahvistettu eri tavoin. Huomiota on kiinnitetty erityisesti potilaan ja läheisen ohjaukseen, puhelinohjauksen kehittämiseen ja kirjallisten ohjeiden päivittämiseen. Keskeinen organisaation vetovoimatekijä ja kehittymisen mahdollistaja on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Vuoden 2014 aikana on työhyvinvointiin kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Työn ja yksityiselämän yhteen sovittamista on mahdollistettu eri tavoin. Lähiesimiesten ja työntekijöiden välistä yhteistyötä on vahvistettu. Työkyvyttömyyskustannusten hallinta on hyvällä tasolla sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä työskenteli vuoden 2014 lopussa henkilöä. Vakituisen henkilöstön keskiikä oli 47,6 vuotta, koko henkilöstön 44,4 vuotta. Onnistunut rekrytointiprosessi on osaltaan taannut yksiköihin osaavaa henkilöstöä vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin sekä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Kiertävä varahenkilöstö on siirtynyt joustavasti toiminta-alueiden ja -yksikköjen rajojen yli. Varahenkilöiden osaaminen on entisestään laajentunut ja asiantuntijuus vahvistunut. Varahenkilöistä sairaanhoitajien tarve on suurin. Henkilöstön joustavaa käyttöä on vuoden aikana entisestään tehostettu, esimerkiksi lyhytaikaisiin poissaoloihin on saatu apua toisista yksiköistä, mikä näkyy muun muassa lyhytaikaisten sijaisten käytön vähenemisenä. Osaamisen johtamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Henkilökunnan osaamista laajentava suunnitelmallinen työkierto on aloitettu. Strategiaan pohjautuvat koulutussuunnitelmat ovat ohjanneet henkilöstön osaamisen kehittämisen vahvistamista ja kehittämistä tulevaisuuden kehittämistarpeita ennakoiden. Käytyjen kehityskeskustelujen määrään tulee edelleen kiinnittää huomiota ja kehityskeskusteluosaamista vahvistaa. Esimiestyötä ja siihen liittyvää yhteistoiminnallista otetta on kehitetty tavoitteena henkilöstön osallistumismahdollisuuksien parantaminen ja yhteisöllisen otteen vahvistuminen. Henkilökunnan perehdytystä on edelleen kehitetty. Sähköisiä perehdytysmenetelmiä on työstetty ja otettu käyttöön yksikkötasolla. Rafaela-hoitoisuusmittausten tulosten perusteella on nähtävissä, että sairaanhoitopiirissä on yksiköiden välillä eroja potilaiden hoidon tarpeessa ja hoitajien määrässä suhteessa optimaaliseen tasoon. Tähän on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota, koska myös eläköitymisennusteet asettavat haasteita ennakoivalle rekrytoinnille. Opiskelijaohjauksesta käytiin paljon keskustelua vuoden 2014 aikana. Mediassa esillä ollut vilkas keskustelu aiheesta ei ole näyttäytynyt samanlaisena sairaanhoitopiirissä niin sanotulla Cles-mittarilla kerätyssä arvioinnissa. Cles-palautekyselyn keskiarvo oli 8,6 ja osa-alueista ohjaussuhteen toimivuus sai keskiarvon 8,8. Kyselyyn vastasi noin puolet harjoittelussa olleista opiskelijoista. Opiskelijoita tulee jatkossa kannustaa antamaan palaute jokaiselta harjoittelujaksoltaan. 9 Sairaanhoitopiirin henkilöstö Muutos 2014/2013 v v v v Lkm % Keskimääräinen henkilöstön määrä ,3 % Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 ) ,6 % Työpanos kalenteripäivinä ,4 % Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ,3 % Sairauspoissaolot päivinä 14,5 14,4 13,2 13,1-0,1-0,5 % Panostus täydennyskoulutukseen (1000 ) ,6 % Panostus taydennyskoulutukseen ( /vak.hlö) ,1 %

10 Strategian juurruttaminen vuoden aikana Sairaanhoitopiirin strategia vuosille on hyväksytty yhtymävaltuustossa Strategian visiona on Terveyshyötyä vaikuttavasti, asiakaslähtöisesti ja yhteistyökykyisesti vahvassa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. Vision elementteinä ovat terveyshyödyn tuottaminen, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja vahva erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Vuonna 2014 vision teemoja on edistetty muun muassa sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoimintaan (Tuke) kuuluvilla strategisilla hankkeilla. Hankkeet ovat koskettaneet esimerkiksi 15Dvaikuttavuusmittausta, kokemusasiantuntijuutta, potilasohjausta ja toimintaprosessien tehostamista. Terveyshyödyn tuottamisessa merkittävä yhteistyöhanke perusterveydenhuollon kanssa on ollut sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) rahoittama niin sanottu Potku-hanke, joka päättyi kuluneen vuoden aikana. Teemaan kytkeytyvän uuden hankkeen valmistelut on jo aloitettu. Strategiaa jalkauttavien toimintaohjelmien laadinta edistyi vuoden 2014 aikana merkittävästi. Valmiiksi tulivat Kliininen, Hoitotyön ja Talouden toimintaohjelma. Toimintaohjelmien tärkeimpänä tehtävänä on konkretisoida ja omalta osaltaan viedä eteenpäin strategiaa omalla toimintasektorillaan. Tietohallinnon kehitystyö Kuluneen vuoden aikana sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmätyössä tapahtui merkittävää kehitystoimintaa. Sairaanhoitopiiri liittyi valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon (Kanta-palvelu), alueen yhteinen potilastietokanta (EP Potti) muodostettiin ja uuden sukupolven potilastietojärjestelmäkokonaisuuden hankintaan tähtääviin valmistelutöihin osallistuttiin (Kiila-hanke). Sekä Kanta-palveluissa että EP-Potissa yhtenä haasteellisimmista asioista on ollut alueellisen toiminnan laajennuksen myötä kasvanut käyttäjämäärä ja yhteisten toimintatapojen oppiminen. EP-Potissa ovat mukana kaikki alueen terveyskeskukset Seinäjokea lukuun ottamatta. Uusien palvelujen ja alueverkon toteutus sekä Windows 7-ohjelman käyttöönotto aiheuttivat sairaanhoitopiirin tietohallinnon resursseille huomattavat vaatimukset. Kiila-hankkeen tehtävänä on määritellä uuden sukupolven potilastietojärjestelmän kokonaistoiminnallisuudet ja sisältö. Hankkeeseen mukaan lähdön taustalla on haasteet nykyisessä potilastietojärjestelmässä ja tarve viedä kehitystyötä tälläkin saralla eteenpäin. Sairaanhoitopiirin yhteistyö alueen terveyskeskusten kanssa myös tietohallinnon alueella on tiivistynyt ja luottamus yhteiseen toimintaan ja sen kautta saataviin hyötyihin on kasvanut. Yhteistyö terveyskeskusten ohella myös muiden ICT-toimijoiden kanssa käy tulevaisuudessa yhä merkittävämmäksi, jotta sairaanhoitopiirin alueella kyetään tarjoamaan prosesseiltaan ja kustannuskehitykseltään tehokkaita palveluita. Leikkaussaliremontit valmiiksi 10 Sairaanhoitopiirin vuosille laaditun kiinteistöstrategian mukaisesti aloitettiin Seinäjoen keskussairaalan leikkaussalien perusparannus vuonna Hanke koostui viidestä eri vaiheesta ja saatiin valmiiksi käytännössä vuonna 2014, uudistunut heräämö valmistui alkuvuodesta Remonttien myötä uudistuneet tilat turvaavat modernin keskussairaalatasoisen leikkaustoiminnan ja omalta osaltaan sairaanhoitopiirin strategista tavoitetta säilyä vahvana erikoissairaanhoidon palveluja, muun muassa laajaa päivystyspalvelua tuottavana yksikkönä. Heräämössä mahdollistuu remontin myötä niin sanotun 23h-toiminnan toteuttaminen, jossa potilas kotiutuu leikkauksen jälkeisenä aamuna heräämöstä, käymättä vuodeosastolla. Varsinaisten leikkaussaliremonttien lisäksi valmistuivat vuonna 2014 väliaikaiset leiko eli leikkaukseen kotoa -toiminnan vastaanottotilat. Tilat mahdollistavat potilaan tulon leikkaukseen ilman vuodeosastolla käyntiä. Sekä leiko-vastaanottotilat että 23h-heräämötoiminta parantavat potilasprosessia. Marraskuussa 2014 sairaanhoitopiirin valtuusto antoi luvan niin sanotun F-laajennusosan toteuttamiselle, johon muun muassa patologian laboratorion ja välinehuollon tilojen lisäksi rakentuvat myös uudet leiko-vastaanottotilat.

11 Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet Toiminta-aluejohtaja Heikki Suoyrjö Konservatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 Konservatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: Sisätaudit Neurologia Ihotaudit ja allergologia Syöpätaudit Kuntoutus Geriatria Insektioiden torjunta Keuhkosairaudet Konservatiivinen toiminta-alue saavutti toimintavuonna 2014 toiminnalliset tavoitteensa ja omat toimintakulut pysyivät budjetoidussa. Ulkopuolisest ostopalvelut, erityisesti yliopistosairaaloiden osalta, ylittyivät verrattuna budjetoituun summaan. Vuodeosastopaikkoja on tarpeeseen nähden niukasti ja tämä korostui erityisesti sisätautien toimintayksikössä. Osaltaan ongelmaa lisäsivät osastojen A32 (sisätaudit) ja A42 (neurologia ja hematologia) toimiminen suurimman osan vuotta väistötiloissa osastoremonttien vuoksi. Jo aikaisempina vuosina vuodeosastopaikkojen niukkuutta on pyritty ratkaisemaan yhteisosastoilla. Osasto A31 on keuhko- ja infektiosairauksien yhteisosasto, osasto A42 neurologian ja hematologian yhteisosasto. Konservatiivisesti hoidettavien potilaiden hoitopaketteja toteutetaan runsaasti päivystysosastolla silloin, kun hoitojaksot ovat lyhyitä. Useilla osastoilla kuormitus on ollut korkea, etenkin loppuvuonna Lähetteet sairaalaan ovat tasaisesti lisääntyneet, näin myös vuonna Toiminnan kannalta keskeinen useimpia erikoisaloja yhdistävä ongelma on edelleen erikoislääkärivajaus. Esimerkiksi syöpätaud. työskentelee edelleen ainoastaan yksi lääkäri. Kysynnän kasvaessa ja lääkäripulan vallitessa on sovittu uudentyyppisistä työtavoista, joissa asiantuntijasairaanhoitajien osuus korostuu. Vaikka hoitoon pääsyn lakisääteisissä rajoissa pysyttiin hyvin vuonna 2014, ovat kontrollipotilaiden jonot monilla poliklinikoilla kasvaneet. Näiden seurannassa olevien potilaiden tilanteen kartoituksessa on otettu käyttöön uusia toimintatapoja esimerkiksi neurologian poliklinikalla ja tässä hoitohenkilökunnan osuus on lisääntynyt. Yhtymävaltuuston tekemän päätöksen perusteella Ähtärin sairaalassa toimineen sisätautien poliklinikan toiminta loppui vuoden 2014 lopussa ja toiminta ajettiin asteittain alas vuoden aikana. Vapautuneita vakansseja siirrettiin Seinäjoen keskussairaalan konservatiivisen toiminta-alueen vahvuuteen. Toimintavuonna 2014 keuhko- ja infektiosairauksien osasto A31 pääsi uusiin nykyaikaisiin tiloihin, joissa oli huomioitu muun muassa lisääntynyt eristyspotilaiden tilantarve. Uudet tilat osoittautuivat toimiviksi. Hoitotyössä potilasohjaus nousi sisäisen koulutuksen ja kehittämistyön painopisteeksi kuluneena vuonna. Tämä ulotettiin koko hoitoprosessia koskevaksi. Vuoden 2014 alussa perustettiin infektioiden torjunnan toimintayksikkö. Yksikkö on pieni, mutta osoittanut jo tarpeellisuutensa toiminnan kohdistuessa sekä keskussairaalaan että alueen terveyskeskuksiin. Uusi tartuntatautilaki korostaa tällaisen yksikön merkitystä muun muassa epidemioiden hoidon järjestämisessä ja preventiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterit osoittavat, että Etelä-Pohjanmaalla asukkaiden sairastavuus on Suomen väestön keskiarvoa korkeampaa. Väestön vanheneminen osaltaan tuo painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien kehittämiseen. Vaikka pitkään suunniteltu ja odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen onkin tällä hetkellä sisällöltään ja aikataulultaan epävarma, on muutoksia palvelujärjestelmään todennäköisesti lähitulevaisuudessa tulossa. Sen keskeisenä sisältönä tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä verti- 11

12 kaalisesti (erikoissairaanhoito-perusterveydenhuolto) että horisontaalisesti (sosiaalihuolto ja terveydenhuolto). Alueelliset järjestämispäätökset tulevat konkretisoimaan toiminnalliset muutokset, joita on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. Kuitenkin jo toimintavuonna 2014 toteutettiin useita yhteisiä hankkeita perusterveydenhuollon kanssa. Näissä tavoitteena oli sujuvoittaa eniten palvelurakenteita kuormittavia hoitoketjuja. Tulevaa kehitystä erikoisaloittain arvioituna voidaan todeta, että neurologian erikoisalalla sairastuvuus aivoverenkiertohäiriöihin ja neurodegeneratiivisiin sairauksiin tulee lisääntymään. Samoin tiedetään syöpäsairauksien ikääntyvässä väestössä tasaisesti lisääntyvän. Monissa sairausryhmissä tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän sairaansijoja, vaikkakin hoitojaksojen pituudet todennäköisesti entisestään lyhenevät. Terveydenhuollossa prevention, hoidon ja kuntoutuksen asiakaslähtöisyys tulee korostumaan. Hoidon suunnittelussa tullaan yhä enemmän kuuntelemaan potilaan omaa mielipidettä. Samoin tulevat lisääntymään sähköiset kontaktit ja tätä palvelee esimerkiksi jo toimintavuonna aloitettu Hyvis-portaalin käyttö. Erikoissairaanhoitoon liittyvien kustannusten hallinta käy vaikeaksi, koska monet uudet hoitomuodot ja uudet kalliit lääkkeet lisäävät kustannuksia. Yliopistosairaaloiden hoitojaksot ovat tasaisesti kallistuneet. Poliklinikoiden ja osastojen korkea kuormitus on ollut henkilöstölle ajoittain uuvuttavaa. Henkilöstöpula, koskien erityisesti lääkäreitä, on ollut vaikuttamassa tilanteeseen. Työhyvinvoinnin keinoja on tarvittu. Hyvän hallinto- ja johtamistapaohjeen mukaisia työpaikkakokouksia on toimintayksiköissä pidetty säännöllisesti, ongelmat ja ratkaisut on otettu yhteiseen käsittelyyn. Johtamisen ja työhyvinvoinnin kannalta kehityskeskustelut ovat edelleen keskeinen menetelmä ja ne ovat kattavasti käytössä konservatiivisella toiminta-alueella. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnän kasvu, vuodeosastopaikkojen väestöön nähden vähäisyys ja se että hoitoketjut eivät erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken toimi optimaalisesti johtavat ajoittain vaikeisiin tilanteisiin erityisesti vuodeosastoilla. Lakisääteisissä hoitoonpääsyn rajoissa pysyminen edellyttää oman henkilöstön lisätöitä ja ostopalveluja. Huomioitavaa on erikoislääkäripulan jatkuminen useimmilla konservatiivisilla erikoisaloilla. Erikoislääkäreiden rekrytointiin on panostettava entistä enemmän. Toiminnallisessa suunnittelussa on otettava tarkasteluun konservatiivisten vuodeosastopaikkojen riittävyys. Tämä kaikki tapahtuu kuntatalouden niukkuudessa ja perimmäisenä tavoitteena on terveyshyödyn saavuttaminen hyvällä kustannustehokkuudella. Heikki Suoyrjö 12 Operatiivisen toiminta-alueen vuosi 2014 Vs. toiminta-aluejohtaja Matti Viitanen Operatiivisella toiminta-alueella pyritään turvaamaan väestön tarvitsema erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus hoitotakuulainsäädännön mukaisesti. Ympärivuorokautisen päivystystoiminnan asianmukainen hoitaminen tarkoittaa toiminta-alueella arkisin viiden ja viikonloppuisin kuuden sairaalassa päivystävän lääkärin työpanosta sekä useita puhelinpäivystäjiä. Päivystysrasitteen keventämismahdollisuutta selvitettiin vuoden aikana. Ennaltaehkäisevä toiminta on vakiintunut kaikissa hoitoprosesseissa, joita on muutenkin kehitetty vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Sairaanhoitopiirin strategian mukaiset asiakaslähtöisyys ja potilaille annettu palvelulupaus on pidetty toiminnan keskiössä. Kehitystyötä on tehty niin sanotun Lean-periaatteen mukaisesti. Rakenteellisia muutoksia on toteutettu niukkenevien resurssien riittämiseksi. Toiminta-alueella tapahtui useita henkilöstövaihdoksia, joista merkittävin oli toiminta-aluejohtajan kesällä alkanut vuoden mittainen virkavapaus. Lisäksi kirurgian ja urologian sekä lastentautien

13 Operatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: Kirurgia Naistentaudit ja synnytykset Silmätaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Suu- ja leukasairaudet Leikkaus- ja anestesiatoiminta Tehostettu hoito Lastentaudit Ortopedia Vatsataudit Urologia Kliininen toimintayksikkö Ähtärin sairaala yksiköiden toimintayksikköjohtajat siirtyivät alkusyksystä ainakin toistaiseksi muualle töihin. Tämä toi omat haasteensa toiminta-alueen viime vuoteen. Toiminnan suunnittelu on vakiintunut kolmeen toiminnalliseen tasoon, joka helpottaa resurssien suunnittelua ja kohdentamista. Silti viime vuonnakin kesäsulun jälkeen oli vaikeuksia saavuttaa nopeasti normaalin toiminnan taso. Viime vuoden toimintaa hankaloittivat edelleen jatkunut leikkaussalin peruskorjaus ja ortopedisen osaston sulku kymmenen viikon ajaksi yläpuolella olevan osaston remontin vuoksi. Kirurgian ja ortopedian poliklinikan rakentaminen entisen päivystyspoliklinikan tiloihin alkoi kesällä ja jatkuu vuoden 2015 puolelle. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka sekä leikkaussalin remonttivaihe IV valmistuivat loppukeväällä. Tässä yhteydessä leikkaussaliin valmistuivat myös väliaikaiset leiko-vastaanottotilat ja 23h-heräämö. Naistentautien ja synnytysten kaksi osastoa yhdistyivät vuoden 2014 alusta. Leiko-toiminta käynnistyi todenteolla kesäkuun alussa ja leikkauspotilaat tulivat sen jälkeen kotoa leiko-vastaanottotilan kautta leikkaukseen. Tällä toiminnalla saatiin vuodeosastojen kuormitusta vähennettyä. Samaan aikaan aloitettiin parin viikon kokeilu 23h-heräämötoiminnasta, jossa potilaat kotiutuvat leikkauksen jälkeisenä aamuna heräämöstä, käymättä vuodeosastolla. Koska tässä toiminnassa hyödynnetään heräämön henkilökuntaa. Ammattitaitoisesta hoitohenkilökunnasta oli toiminta-alueella etenkin loma-aikoina pulaa. Varsinkin vuodeosastoille oli ajoittain vaikeaa saada sijaishenkilökuntaa. Erikoislääkäreistä on pula erityisesti anestesialla, lastentaudeilla ja naistentaudeilla. Anestesiaerikoislääkäreiden vaje on huolestuttava siksikin, että yksikön virkamäärä on selvästi alle suositusten. Erikoislääkärivaje on joissain toimintayksiköissä lähes toimintaa uhkaavaa, mutta joustavilla työn ja lisätyön tekemisen malleilla on jonot pidetty pääosin hoitotakuun puitteissa. Kirurgian ja ortopedian poliklinikalla siirryttiin kesän alussa paperittomaan poliklinikkaan kun erillistiedostojen tallennus Mediakeskukseen mahdollistui. Poliklinikalla saatiin vihdoin käyttöön myös 15D-vaikuttavuusmittari. Pilottiryhmänä toimivat tekonivel- ja olkapään tähystysleikkauspotilaat. Teho-osastolla jatkettiin EQ5D-elämänlaatuseurantaa. Lähetemäärissä tapahtui kokonaisuutena hienoista laskua edellisvuoteen (2,5%). Selvin vähennys oli ortopedialla (9,6%). Korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla lähetemäärä on sen sijaan kasvussa. Leikkausten määrä suunniteltiin edelleen virheellisen suureksi. Erikoissairaanhoidon kehitys tulee jatkossakin tarkentamaan indikaatioasettelua ja tietyissä potilasryhmissä tulee tapahtumaan siirtymistä konservatiivisen hoidon suuntaan. Väestön tarve ei tällä hetkellä tue suunniteltuja suoritemääriä. Kulunut vuosi oli kuitenkin toiminta-alueella kokonaisuutena hyvä. Uusien toimintamallien suunnittelu Lean-periaatteella ja niiden käyttöönotto yhdessä yli toimintayksikkörajojen koettiin koko henkilökuntaa yhdistävänä. Sitoutuminen sairaanhoitopiirin arvoihin sekä yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen on ollut vahvaa. Prosessien suoraviivaistaminen Leanin hengessä antaa hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelutyölle. Ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus ja työssä jaksaminen ovat suurimpia haasteita. Remonttien valmistuttua tilat ovat toimivat ja ajanmukaiset. Sairaansijat vuodeosastoilla vähenevät jonkin verran, mutta infektioiden torjunta paranee selvästi. Vähentyviin sairaansijoihin sopeutetaan toimintaa muun muassa leiko- ja 23h-heräämötoiminnan lisäämisellä. Avohoidon toimintaluvut pysyvät viime vuoden määrässä, leikkausmäärät voivat jopa hiukan laskea kun Ähtärin sairaalan toiminta siirtyy kokonaisuudessaan Seinäjoelle. Vuoden 2015 aikana osa Ähtärin sairaalan hoitohenkilökunnasta tekee työtä alkuviikon Ähtärissä ja loppuviikon Seinäjoella, mikä saattaa asettaa omat haasteensa. Syksyllä 2015 käynnistyvät operatiivisen toiminta-alueen kahden vuodeosaston peruskorjaukset, jotka voivat aiheuttaa ajoittain ylikuormitusta vuodeosastoille. Tehostettua valvontaa vaativien potilaiden valvontahuone (nykyinen A12V) poistuu vuodeosastoremontin myötä ja valvontapotilaiden hoito vaikeutuu. Vasta uuden teho-osaston myötä noin kaksi vuotta myöhemmin valvontapotilaiden hoito järjestyy asianmukaisesti. 13 Matti Viitanen

14 Psykiatrisen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Antero Lassila 14 Psykiatrisen toiminta-alueen tunnuslukujen tarkastelu vuodelta 2014 osoittaa, että palvelujen kysyntä ja lähetemäärät nousivat edelleen hieman edellisvuoteen verrattuna. Toiminta-alueella osastohoidon palveluja tuotettiin tavoitteita enemmän, kun taas psykiatrian poliklinikkatoimintojen osalta tavoitteita ei täysin saavutettu nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoisaloilla. Lastenpsykiatrian erikoisalalla tavoiteluvut poliklinikkakäyntien osalta saavutettiin ja osin ylitettiinkin. Toiminta-alueen kokonaistulokertymä ylitti asetetut tavoitteet. Vaikka toiminta-alueen budjetti ylittyi hivenen menojen osalta, on kokonaistuloksemme talouden osalta erinomainen, sillä jäsenkuntalaskutus psykiatrian Psykiatrisen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: Psykiatria Lasten- ja nuorisopsykiatria Yhteispoliklinikat psykiatria toiminta-alueella jäi alle suunnitellun ja ulkokuntien myyntitulot ylittyivät tavoitetasosta puolella miljoonalla eurolla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla jatkui edelleen pitkäaikainen erikoislääkärivaje. Lastenpsykiatrian poliklinikan työmallien edellisvuonna aloitettu uudistustyö näkyi jo selvästi erikoisalan tunnusluvuissa muun muassa poliklinikkakäyntien määrän merkittävänä lisääntymisenä. Nuorisopsykiatrian erikoisalalla haasteita aiheuttivat edelleen henkilöstöresurssien vajaus ja henkilövaihdokset nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Psykiatrian erikoisalalla psykiatrian poliklinikoilla niin sanotut avoimet ryhmät ja niiden käynnit vähenivät merkittävästi ja toisaalta taas vaativammat ryhmäkäynnit lisääntyivät huomattavasti. Sisällöllisenä yksityiskohtana on esille nostettava etenkin nuorisopsykiatrialla ja psykiatrialla toteutunut epävakaan persoonallisuushäiriön hoidon merkittävä kehittyminen menneenä vuonna. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuva DKT-työmalli on nyt jalkautettu koko Etelä-Pohjanmaan alueelle ja hoitotulokset ovat olleet aiempaan verrattuna erinomaiset. Sairaanhoitopiirin strategiaseminaarissa huhtikuussa 2014 tutustuttiin Pohjois-Karjalan psykiatrian erikoisalojen ratkaisuihin ja psykiatrian osin jo valmistuneeseen uudisrakennukseen. Vuoden 2014 aikana edistimme omaa psykiatrian uudisrakennushanketta muun muassa kunta- ja yhteistoiminta-alueiden käyntien yhteydessä sekä valmistelemalla omaa toimintasuunnitelmaamme tulevaa uudisrakennusta varten. Hoitotakuu aiheutti vuonna 2014 merkittäviä haasteita kaikille kolmelle erikoisalalle, mutta niihin kykenimme vastaamaan lain edellyttämällä tavalla. Psykiatrian toiminta-alueella olemme jo vuosien ajan kehittäneet tiivistä yhteistyötä maakunnan eri alueiden peruspalvelujen toimijoiden kanssa ja tulevien sote-ratkaisujen kautta haluamme edelleen vahvistaa aiempaa yhteistyötämme muun muassa kuvaamalla aiempaa paremmin ja selkeämmin omia toimintamallejamme ja Käypä hoito -suositusten edellyttämiä menettelyjä erikoissairaanhoidossa. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen tukeminen ja vakiinnuttaminen osaksi palvelujärjestelmää ovat edelleen tärkeitä työmme painopistealueita. Psykiatrian erikoisalojen henkilöstön saatavuuden on arvioitu edelleen heikkenevän tulevina vuosina, mikä merkitsee meille mittavaa haastetta tulevaisuuteen. Olemme pyrkineet panostamaan henkilöstön ammattitaitoon, osaamiseen ja työhyvinvointiin mittavasti aiempien vuosien tapaan. Koulu-

15 tuksen osalta uusille työntekijöille ensisijaisesti kohdennettu ja syksyllä 2014 toteutettu Psykiatrian perusteet -luentosarja sai toteutukseltaan erinomaisen arvosanan ja jo edistyneimmille työntekijöille tuli mahdollisuus hakea kongnitiivisen psykoterapian psykoterapeuttiopintoihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeena käynnistynyt Voimaa arkeen on osoittautunut jo ensimmäisenä vuotenaan menestykseksi. Tällä hankkeella kehitämme toiminta-alueemme osaamistasoa ja luomme edellytykset asiakas- ja omaisnäkökulmien voimistumiselle osaksi psykiatristen erikoisalojen työskentelyä. Toiminta-alueen henkilökunta kokonaisuudessaan ansaitsee suuret kiitokset kuluneesta vuodesta Henkilökunta on hyvin motivoitunutta ja sitoutunutta tekemään työnsä mahdollisimman hyvin nykyresurssien puitteissa ja kanssaihmistemme parhaaksi. Psykiatrian toiminta-alueen ja sen erikoisalojen toimintoihin ja niiden myönteiseen kehittymiseen vaikuttavat tulevaisuudessa merkittävästi kannanotot psykiatrian uudisrakennukseen ja siihen liittyvien toimintamallien kehittäminen sekä valtakunnalliset ja maakunnalliset sote-ratkaisut. Psykiatrisen toiminta-alueen pitkäjänteinen ja määrätietoinen kehittämistyö tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuleville uudistuksille ja muutoksille. Toiminta-alueen erikoisalojen kysyntä on ollut viime vuodet nousevaa ja toiminnallisesti ja taloudellisesti olemme kutakuinkin tasapainossa. Lähdemme siis vakaalta pohjalta kohti uusia haasteita. Antero Lassila 15 Päivystyskeskuksen toiminta-alueen vuosi 2014 Päivystyskeskuksen toiminta-alueen muodostavat ensihoitokeskus, päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto. Toiminta-alueen toiminta kokonaisuutena oli ennakkoon arvioidun mukaista. Ensihoitokeskus vakiinnutti toimintaansa, toiminnan tavoitteena kehittää ensihoito kiinteäksi osaksi julkista terveydenhuoltoa. Päivystyspoliklinikan käyntimäärät toteutuivat lähes ennakoidusti eikä käyntimäärissä tapahtunut muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Potilaat saapuivat päivystyspoliklinikalle hoidon tarpeellisuus- ja kiirearviopisteen (Triage) kautta. Noin puolet poliklinikalle saapuvista potilaista jäi hoitoon sairaalan eri osastoille. Toiminta-aluejohtaja Jari Nyrhilä Päivystyskeskuksen toimintaalueen toimintayksiköt v. 2014: Päivystyspoliklinikka Ensihoitokeskus Päivystysosasto Päivystysosaston toiminta oli aiemmasta hiukan poikkeavaa kantasairaalassa käynnissä olevien remonttien vuoksi. Kirurgisia potilaita ei kevättalven jälkeen osastolla enää hoidettu vaan siellä hoidettiin vain sisätautien ja neurologian erikoisalojen potilaita. Päivystysosaston toiminta-ajatuksena on ollut edelleen olla nopean ja tehokkaan tutkimuksen ja hoidon (1-3 päivää) yksikkö, joka saa potilaansa päivystyspoliklinikalta. Päivystyspoliklinikalla arvioidaan jo etukäteen potilaan tarvitseman tulevan osastojakson pituutta sekä tutkimusten ja hoitojen tavoitteita. Päivystyspoliklinikalla aloitettiin uuden lääketieteen erikoisalan, akuuttilääketieteen erikoislääkärikoulutus yhtenä ensimmäisistä koulutuspaikoista Suomessa. Koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä tehtiin yhteistyötä yliopiston kanssa. Päivystyspoliklinikan käyntimäärissä ei tapahtunut oleellisia muutoksia, absoluuttisissa käyntimäärissä oli marginaalista kasvua. Potilaita hoidettiin kahdessa moduulissa: konservatiivisten erikoisalojen (sisätaudit, neurologia ja keuhkosairaudet) moduuli ja operatiivisten erikoisalojen (kirurgia, ortopedia sekä korva-, nenä- ja kurkkutaudit) moduuli. Virka-aikana potilaiden hoidosta konservatiivisessa moduulissa vastasivat akuuttilääketieteen erikoistuvat ja erikoislääkärit. Operatiivisessa moduulissa työskenteli virka-aikana kirurgiaan erikoistuvan lääkärin rinnalla akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri. Virka-ajan ulkopuolella päivystävinä lääkäreinä toimivat erikoistuvan

16 vaiheen lääkärit ja akuuttilääketieteen erikoislääkärit. Virka-ajan ulkopuolella lääkäreitä oli työssä kolme kappaletta: konservatiivinen etupäivystäjä, operatiivinen etupäivystäjä ja kolmospäivystäjä. Eri erikoisalojen erikoislääkäreitä konsultoitiin tarpeen mukaan. Iltaisin kolmospäivystäjä hoiti potilaita kummassakin moduulissa kulloisenkin ruuhka- ja kuormitustilanteen mukaan. Yöaikaan klo 22 eteenpäin päivystyspoliklinikalla oli koko sairaanhoitopiirin ainoa terveyskeskusyöpäivystyspiste. Terveyskeskuspäivystäjä ostettiin lääkärityövoiman välitysyritykseltä. Hoitohenkilöstö on vakiintunutta ja hoitohenkilöstön toimet ovat täynnä. Kuluneena vuonna loma-aikoina oli jossain määrin hankaluuksia sijaisten hankkimisessa. Osastosihteerien työaikoja muutettiin talossa tehdyn sihteeriselvityksen perusteella ja työvoimaa vähennettiin aamuyöstä. Muutos aiheutti osastosihteerityön ajoittaisen ruuhkautumisen ja lisäsi osastosihteereiden yötyön määrää. Vuoden aikana valmistauduttiin päivystysasetuksen yhteispäivystysvelvoitteeseen ja laadittiin koko sairaanhoitopiiriin yhteiset kriteerit siitä minkä kaltaisia potilaita ohjataan yhteispäivystykseen. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi lääkärivälitysyrityksen palveluista luopuminen, minkä eteen tehtiin valmistelevia toimenpiteitä. Jari Nyrhilä Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Reino Raninen 16 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: Kliininen kemia Kliininen mikrobiologia Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede Kliininen neurofysiologia Patologia Ravitsemusterapia Radiologia Sosiaalitoimen toimintayksikkö Psykologian palveluyksikkö Sairaala-apteekki Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toiminta jatkui vakaana. Erityisesti panostettiin laatuun, tutkimusten saatavuuteen, asiakaskeskeisyyteen ja toiminnan joustavuuteen. Palvelujen lukumäärä lisääntyi hiukan, erityisesti lisääntyivät paljon aikaa ja työvoimaa vaativat tutkimukset. Kysyntään pystyttiin vastaamaan pääosin hyvin. Lähinnä oli vaikeuksia magneettitutkimusten järjestämisessä nykyisellä laitekapasiteetilla, mutta haittaavia jonoja ei juuri muodostunut. Kaikkiaan toiminnalliset tavoitteet toteutuivat, ja osittain ylittyivätkin. Palvelutuotannon omavaraisuusaste pysyi korkeana. Diagnostisia menetelmiä kehitettiin entistä tarkemmiksi ja nopeammiksi. EP-Potin käyttöönotto paransi huomattavasti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä toimintaa ja uusien päivitysten myötä tietotekniikan käytettävyyttä saatiin muiltakin osin parannettua. Laboratorioautomatiikkaa ja vieritestaamista kehitettiin. Tilojen saneerausrakentaminen jatkui vilkkaana ja haittasi jonkin verran kyseisten ja viereisten yksiköiden toimintoja. Laiteinvestoinnit jäivät huonon taloudellisen tilanteen takia vähäisiksi. Laatujärjestelmiä kehitettiin ja tieteellinen tutkimus oli osassa yksiköitä aktiivista. Henkilökuntapulaa oli edelleen joissakin yksiköissä, mutta henkilökunnan saatavuus oli kuitenkin edellistä vuotta parempi. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut alittuivat reilusti. Marraskuussa muutettuun talousarvioonkin nähden toimintatuotot toteutuivat suunnitellusti, mutta toimintakulut ylittyivät hiukan. Sisäisissä tuloissa jäätiin tavoitteesta. Seinäjoen keskussairaalalaboratorion toimitilojen remontti valmistui huhtikuussa Peruslaitekantaa ja automaatiota uudistettiin suunnitelmien mukaisesti ja potilaan lähellä tapahtuvaa vieritestaamista kehitettiin systemaattisesti. Samassa yhteydessä kehitettiin myös toimintaprosesseja tu-

17 kemaan nykyaikaista automaatiolaboratoriota. Mikrobiologista laboratoriodiagnostiikkaa kehitettiin ja nopeutettiin. Kliinisen fysiologian ja isotooppiyksikön toiminnan laatu parani huomattavasti, kun yksikköön saatiin rekrytoitua ylilääkäri. Vuoden 2014 alussa otettiin käyttöön uusi obduktio-osasto. Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset loppuivat. Uusissa tiloissa on ennen kaikkea panostettu säilytyskapasiteetin lisäämiseen, sillä myös oikeuslääketieteelliset vainajat ovat edelleen säilytyksessä sairaanhoitopiirin tiloissa. Vuoden 2014 aikana tehtiin uuden patologian yksikön niin sanottu L1-suunnitelma. Loppuvuodesta päätettiin rakentaa F-laajennusosa, johon myös uusi patologian osasto tulee sijoittumaan. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toimeksiantona käynnistyi Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella selvitystyö, jossa selvitetään sosiaalityön asemaa, tehtäviä ja asiantuntijuutta sekä työnjakoa ja yhteistyötä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen välillä. Psykologialla vahvistettiin erikoisosaamista ja toimipohjia järjestelemällä saatiin sekä lastentaudeille että geriatrialle kokoaikainen psykologin työpanos. Sairaala-apteekin keväällä 2013 valmistuneen puhdastilan vesivahinko helmikuussa 2014 keskeytti prosessivalidoinnit, joita pystyttiin jatkamaan vasta loppuvuodesta. Solunsalpaajavalmistuksen osalta puhdastila otettiin käyttöön marraskuussa Muun lääkevalmistuksen osalta käyttöönotto siirtyi vuoteen Ähtärin sairaala-apteekin osasto lakkautettiin , toiminta ja henkilöstö siirtyivät Seinäjoen keskussairaalan sairaala-apteekkiin. Ähtärin sairaalassa loppuivat sairaanhoitopiirin magneettitutkimukset. Ähtärin sairaalassa henkilökuntaa vähennettiin jonkin verran myös laboratoriossa ja röntgenissä vastaamaan vähentynyttä palvelujen kysyntää. Palvelujen kysyntä tullee jonkin verran lisääntymään jatkossakin. Akuuttitoiminnan osuus korostuu. Kuvantaminen ja erityisesti laboratoriodiagnostiikka tulevat kehittymään voimakkaasti. Tutkimusmahdollisuudet paranevat mutta myös kustannukset lisääntyvät. Diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuuden arvioiminen tulee entistä tärkeämmäksi, koska taloudelliset resurssit eivät lähivuosina parane. Kliinisen kemian laboratorion uudet tilat ja kliinisen kemian automaatio antavat mahdollisuuksia uudistaa toimintaprosesseja siten, että jatkuvasti kasvava näytemäärä saadaan tuotetuksi ilman merkittäviä henkilöstölisäyksiä. Maakunnan toimipisteiden tutkimusvalikoimia sopeutetaan siltä osin kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Päivystystoiminnan keskittyminen sairaanhoitopiiriin, erikoissairaanhoidon väheneminen ja loppuminen Ähtärin sairaalassa sekä paikalliset ja valtakunnalliset sote-ratkaisut tuovat muutoksia erityisesti laboratorio- ja röntgentoimintoihin. Radiologialle hankitaan vuonna 2015 tietokonetomografialaite ja jatkossa uuden magneettitutkimuslaitteen hankkiminen on välttämätöntä jo hoitotakuun toteuttamiseksikin. Magneettitutkimukset tulevat lisääntymään tutkimusten hyvän diagnostisen arvon takia ja hoitosuositusten mukaisesti yhä uusia sairauksia kuvataan magneetilla. Epidemiat ja resistentit mikrobit ovat uhka, joka vaatii mikrobiologisten menetelmien jatkuvaa kehittämistä. Laboratoriodiagnostiikan parantaminen ja nopeuttaminen vaatii muun muassa laiteinvestointeja. Patologiassa morfologinen diagnostiikka monipuolistuu ja painopiste siirtyy kohti molekyylisiä määrityksiä. Telepatologia yleistyy, samoin biopankkitoiminta. Ravitsemusterapiassa korostuu vajaaravitsemuksen toteaminen ja hoito. Psykologialla erikoistutaan yhä pitemmälle ja yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa korostuu. Lapuan terveyskeskuksen lääkehuolto siirtyy sairaala-apteekille ja jatkossa ulkoisten asiakkaiden määrä tullee edelleen lisääntymään. Henkilöstön saatavuus kokonaisuutena oli vuonna 2014 hieman edellisvuotta parempi, joissain yksiköissä erittäin hyvä. Kliinisellä mikrobiologialla aloittaa ylilääkäri vuoden 2015 alussa. Laboratoriohoitajista on ajoittain pulaa. Patologipula on edelleen pahentunut rekrytointiyrityksistä huolimatta ja on suuri riski toiminnalle. 17 Reino Raninen

18 Tukipalvelujen toiminta-alueen vuosi 2014 Toiminta-aluejohtaja Tapio Niemi 18 Tukipalveluiden keskeisenä tehtävänä on vuosittain turvata ydintoimintojen onnistuminen omalta osaltaan. Tässä yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttömyys, joka turvataan varavoimalla. Varavoiman käyttö ja toimintojen onnistuminen varavoimatilassa testataan vuosittain. Kertomusvuonna kokeilu tehtiin erikseen sekä kantasairaalassa että Y-talossa. Toisena keskeisenä tehtävänä oli valtuuston hyväksymän investointiohjelman toteuttaminen. Rakennushankkeita toteutettiin 13,0 m :lla, määrärahan ollessa 12,7 m. Kertomusvuoden tärkeimmät investoinnit olivat: Kliinisen kemian laboratorion perusparannus ja laajennus Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan perusparannus ja laajennus Leikkaussalien perusparannus ja laajennus Vuodeosastojen A32 ja A42 perusparannus Tukipalvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt v. 2014: Ruokapalvelu Potilashoidon tukipalvelu Välinehuolto Kahvilatoiminta Sähkötekniikka Laitehuolto LVI- ja konetekninen huolto Kiinteistö- ja tilapalvelut Kirurgian ja ortopedian poliklinikan suunnittelu ja rakentaminen entisiin päivystyspoliklinikan tiloihin Leikkaus/heräämö/sairaalasielunhoitajat/sosiaalityöntekijät Vuoden aikana toteutettuina suunnittelukohteina voidaan mainita muun muassa osastot A12 ja A22 sekä F-laajennusosan luonnossuunnittelu ja hankesuunnitelman päivitys. Kolmantena tärkeänä tehtävänä oli tukipalveluiden (muun muassa välinehuolto sekä siivous ja tekniset huoltopalvelut) tuottaminen myös Y-talossa toimiville yksiköille ja itse Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talolle, jolla ei ole omaa kattavaa huoltotoimintaa. Tukipalvelut vastaa Y-talossa myös Seinäjoen terveyskeskuksen huoltopalveluista sekä teknisestä päivystyksestä. Keväällä 2012 käynnistynyt kahdeksan Euroopan maan kolmivuotinen Re-Co hanke päättyi kuluneen vuoden aikana. Hanke pureutui rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen, tavoitteena 10% säästö. VTT oli mukana kumppanina tässä hankkeessa. Mittaukset ovat osoittaneet, että tavoite saavutettiin pilottikohteessa ja mallilla jatketaan seuraavissa perusparannuskohteissa. Toiminnan tehokkuuden arviointi perustuu palveluyksikössä ensisijaisesti siihen onko annetulla resurssilla voitu toteuttaa yksikölle asetetut tavoitteet, jotka perustuvat palveluiden kysyntään ja niiden muutoksiin. Toiminta-alueen kulut toteutuivat 97,9%:sti ja toimintatuotot 98,3 %:sti. Sisäiset kulut toteutuivat 92,7 %:sti, tuotot 97,4 %:sti. Toiminnan tulos oli 0,76 m ylijäämäinen. Toimintakuluja oli 39 m. Toiminta-alueen kustannustehokkuutta on vaikea todeta luvuista ilman vertailukohdetta. Kustannustehokkuutta tukipalveluissa voidaan parhaiten arvioida vertaamalla eri sairaanhoitopiirien toimintaa keskenään( /m2, /m3, laatukyselyt). Toiminnan kehittämisen kannalta sairaanhoitopiirien yhteisiin vertailututkimuksiin osallistutaan niitä järjestettäessä.

19 Käytännön päivittäisessä toiminnassa ei ole odotettavissa muutoksia toiminta-alueella. Sote-uudistuksella on toteutuessaan kuitenkin todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia myös tukipalveluihin, koska mahdollista on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen yhtiöittäminen. Valtuusto antoi laadittujen luonnospiirrusten pohjalta luvan F-laajennusosan toteuttamiselle hankesuunnitelman mukaisesti vuosina Keskustelut psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennuksesta ovat edessä. Mikäli psykiatria ja kuntoutus jäävät Törnävälle, tulee varautua tulevaisuudessa investointeihin sekä rakennuksissa että alueen infrastruktuurissa (lämmityksen alueverkot, putkistot, ilmanvaihto ym.) n. 30 miljoonalla eurolla. Törnävän alueen rakennukset ovat valmistuneet pääosin Myös toiminnalliset tarpeet edellyttävät rakennuksissa muutostöitä. Mikäli psykiatrian ja kuntoutuksen uudisrakennus rakennetaan, vähenee vakanssien tarve tukipalveluissa noin 15 kappaletta; uudisrakennus tulisi olemaan noin puolet Törnävän alueen rakennusten pinta-alasta ja ulkoalueet noin 20% nykyisestä. Henkilöstön saatavuus toiminta-alueella on yleensä ollut riittävää. Koulutetuista välinehuoltajista on kuitenkin ollut pulaa. Työnkiertoa on lisätty merkittäväksi työhyvinvoinnin lisäämiseksi sekä ravintohuollossa että potilashuollossa. Toiminta-alue on pystynyt vastaamaan nykyisillä resursseilla yksiköiden palvelukysyntään sekä toteuttamaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet annetuilla resursseilla. Investointien lisääntyessä on rakentamisen valvontaa lisättävä tilapäisresursseilla mm. F-laajennusosan rankentamisen vuoksi. Palveluiden kysynnässä on ollut muutoksia perusparannusten vaikutuksesta etenkin siivoukseen. Palveluyksikkönä tavoitellaan parempaa palveluprosessia ja sen myötä myös kustannustehokkuutta. 19 Tapio Niemi Kuntayhtymähallinnon ja hallintopalveluiden vuosi 2014 Hallintojohtaja Johanna Sorvettula Hallintopalvelujen toiminta-alueella on kertomusvuonna keskitytty toiminnan tehokkuuden parantamiseen toiminnan lähtökohdista. Toiminnassa on korostettu edelleen yhteistyötä ja asiakaspalvelua sekä ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden että sairaanhoitopiirin yksiköiden kanssa. Hallintopalvelut ovat panostaneet toiminnan seurantaan, valvontaan sekä ohjeiden ja lakien noudattamiseen. Kertomusvuonna hyväksyttiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä hyvä hallinto- ja johtaminen -ohje. Sisäinen valvonnan ja riskien hallinnan uudet menettelytavat ovat tukeneet johtamista ja omalta osaltaan työhyvinvointia. Raportointia on kehitetty ja parannettu, muun muassa tietoturva- ja tietosuojaraportin sijaan on vuodelta 2014 tehty kattava tietotilinpäätös. Vuoden 2014 suurimpana haasteena oli Potilastiedon arkistoon liittyminen. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen Potilastiedon arkistoon liittymistä koordinoitiin yhteisen alueellisen projektiryhmän kautta. Hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilastietokantaan liittyi kuusi perusterveydenhuollon palvelunantajaa omina rekisterinpitäjinään (EP-Potti), mikä vaikutti koko hankkeen etenemiseen ja käytössä oleviin resursseihin. Alueen julkisen terveydenhuollon valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon liittyminen toteutettiin Seinäjoen sosiaali- ja terveyskeskuksen osalta ja sairaanhoitopiirin yhteisestä potilastietokannasta (EP-Potti). Potilastiedon arkiston mahdollistama potilaiden Omakanta- palvelu omien potilastietojen katseluun oli myös merkittävä muutos. Hyvis palvelu eli kansalaisen asiointipalvelun testausvaihe oli meneillään vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 alusta kirjanpitopalvelut siirtyivät Seinäjoen kaupungin kanssa yhteistoimintana tuotettavaksi palveluksi. Vuonna 2014 on otettu käyttöön uusi kirjanpito-ohjelmisto ja useita muita taloushallinnon ohjelmistoja on vaihtunut. Taloudellisen taantuman jatkuminen näkyy myös kuntataloudessa ja siten välillisesti myös sairaanhoitopiirin taloudellisissa toimintaedellytyksissä. Taloushallinnon painopisteen siirtyminen suunnitteluun ja raportointiin alkoi 2014.

20 20 Logistiikkapalvelut on ottanut käyttöön uuden materiaalihallinnon toiminnanohjausjärjestelmän sekä siihen liittyvän osastotilausjärjestelmän. Järjestelmän kautta on pystytty tehostamaan ja parantamaan tilaus-toimitusketjua. Hoitologistiikkaan on lisäksi kehitetty uusia toimintatapoja vapauttaen hoitohenkilökunnan työpanosta materiaalilogistisista tehtävistä hoitotyöhön. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila on vakiinnuttanut toimintansa osana perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Sisätautien toimintayksikön johdolla toteutettiin sepelvaltimotautipotilaan potilasohjaushanke. Yleislääketieteen erikoistumiskoulutusta kehitettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ohjauksessa. Aksila osallistui Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueelle painottuneen laajan MRSA-epidemian pysäyttämiseen. Asiantuntijatukea annettiin pitkäaikaissairauksien hoitoa kehittävään Potku-hankkeeseen. Alueellista terveyden edistämistyötä tuettiin ohjausryhmän määrittelemien painopistealueiden mukaisesti. Henkilökunnan osaamisen kehittämisen tavoitteena oli tarkastelujaksona palvelutuotannon tuloksellisuus ja työelämän laatu terveyshyödyn tuottamiseksi asiakaslähtöisesti, vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti. Työn muuttuvat vaatimukset sekä uudet haasteet edellyttävät jatkuvaa oppimista ja osaamista on kehitettävä suunnitelmallisesti. HR-palvelut yksikössä on kiinnitetty huomiota palkanmaksutoiminnon järjestämiseen ja siihen liittyvien kontrollien olemassaoloon, sekä jatkettu HR-työpöydän ja sähköisten palvelujen kehittämistä, HR-palvelut -yksikössä jatkettiin HR -työpöydän ja sähköisten palvelujen kehittämistä. Työsuojelu- ja turvallisuushenkilöstö on tehnyt yhteistyötä linjaorganisaation ja turvallisuusvastaavien kanssa. Tarkastelujakson aikana erityisenä painopistealueena on toteutettu työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti pelastussuunnitelman läpikäynti yksiköissä osana laajempaa omavalvontaa. Vaarojen ja riskien arviointia on tehty yhteistyössä linjaorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Syksyn aikana tehtiin poistumisturvallisuusselvitykset vuodeosastoille ja muille 24/7 -toiminnassa oleville osastoille. HaiPro-järjestelmän työturvallisuusosioon tehtiin vuonna 2014 ilmoituksia noin 470 eli saman verran kuin Jaakko Pihlajamäki Johanna Sorvettula Toiminta-alueiden talous Toteutunut 1000 euroa Rahoitus Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid.palv Tuki-palvelut Opera-tiivinen Konservatiivinen Psykiat-rinen Päivystyskeskus Hallintopalvelut Apt. ja var. ulk. myynti Hankkeet SHP yhteensä Toimintatuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten ja rahast. muutos Tilikauden ali- / ylijäämä

21 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 103,2 103,6 Vuosikate/Poistot, % 74,7 86,2 Asukasmäärä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % = 100*Toimintatuotot / Toimintakulut = 100*Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset

22 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutokset 67-1 Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rarhoituslaskelman tunnusluvut 22 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 44,6 44,6 Lainanhoitokate 14,8 12,3 Kassan riittävyys/ pv 14,5 2,8 Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100*Vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate+Korkokulut) / (Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys / pv = 365 pv*rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella

23 Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä Toimeksiantojen varat Lahjoitusrah.erityiskatteet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä

24 Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli/alijäämä Tilikauden ali-/ylijäämä Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rah.ja vak.lait Lyhytaikainen Lainat rah.ja vak.lait Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste% 32,4 38 Suhteellinen velkaantuneisuus% 33,8 28,2 Kertynyt yli-/ alijäämä Lainakanta Lainasaamiset Asukasmäärä Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma - Saadut ennakot) 24 Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100*(Vieras pääoma - Saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisen tilikauden ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + muut velat) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset

25 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Jäsenkunta Peruspääoma % osuus Alajärvi ,76 6,39 Alavus ,55 6,99 Evijärvi ,51 1,54 Ilmajoki ,11 5,55 Isojoki ,77 1,01 Isokyrö ,42 2,35 Jalasjärvi ,17 4,48 25 Karijoki ,15 0,52 Kauhajoki ,80 7,50 Kauhava ,81 10,62 Kuortane ,51 2,59 Kurikka ,62 4,48 Lappajärvi ,22 2,06 Lapua ,83 7,67 Seinäjoki ,67 23,68 Soini ,08 1,84 Teuva ,72 2,96 Vimpeli ,87 2,16 Ähtäri ,86 5,61 Yhteensä ,43 100,00

26 Kuntakonsernin toiminta ja talous Sairaanhoitopiirin tytäryhtiöitä ovat Kiinteistö Oy Härmän palvelukeskus (100 % omistus), Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus (100 %), Mediwest Research Center Oy (86,95 %), Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot (70 %), Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne (51 %) ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo (51 %) Valtuusto on toimintasuunnitelman yhteydessä määrittänyt tytäryhtiöille seuraavat tavoitteet: osingonjakovaatimusta ei ole, Mediwest Research Center Oy:ltä ja Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskukselta odotetaan positiivista tulosta, muiden yhtiöiden / yhteisöjen odotetaan pystyvän hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa ja Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskuksen toiminnan odotetaan vakiintuvan. Tavoitteet ovat toteutuneet seuraavasti: 26 Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskuksen tulos oli ,70 euroa tappiollinen, mutta yhtiö toimi oman tulorahoituksen varassa. Sairaanhoitopiiri siirsi yhtiölle annetun lainan toisen lyhennyserän maksamista kiinteistössä toteutettavien korjausinvestointien rahoittamiseksi. Yhtiön toiminta alkaa olla vakiintunutta. Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus teki voittoa ,82 euroa tavoitteiden mukaisesti. Mediwest Research Center Oy:n tulos oli 520,93 euroa voittoa ja yhtiö saavutti tavoitteensa. Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot teki tappiota -64,53 euroa. Yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa. Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne teki tilikaudella tappiota -17,68 euroa. Yhtiö pystyy hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon teki voittoa ,07 euroa. Yhtiö pystyy hyvin hoitamaan velvoitteensa sairaanhoitopiirin ja muiden sidosryhmien suuntaan tulorahoituksen puitteissa Tytäryhtiöiden raportointivelvollisuus on toteutunut konserniohjeen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin edustajat yhtiöiden hallituksessa ovat tarvittaessa myös antaneet informaatiota yhtiöiden asioista. Sairaanhoitopiirin myöntämiä takauksia tytäryhtiöiden lainoille oli tilikauden päättyessä 40 miljoonaa euroa ja osakkuusyhteisöille euroa. Sairaanhoitopiirin myöntämää pitkäaikaista lainaa tytäryhteisöille oli euroa ja osakkuusyhteisöille euroa. Takausten määrä pieneni eurolla ja lainojen määrä pieneni euroa.

27 27 Tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt Kuntakonsernin osuus (1000 ) Nimi Kotipaikka Kuntayht. omistusosuus % omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden voitosta / tappiosta Tytäryhteisöt Kiinteistö Oy Seinäjoen Sairaalanrinne Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Kipusiskot Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus, Seinäjoki Mediwest Research Center Oy 86, Seinäjoki Kiinteistö Oy Härmän Palvelukeskus Kauhava Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talo Seinäjoki Osakkuusyhteisöt Seinäjoen Keskuspesula Oy 45, Seinäjoki Kiinteistö Oy Seinäjoen Tenavakoti 49, Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan Life It Teknologia Oy 23, (ent.lifeit Oy) selvitystilassa Seinäjoki Kiinteistö Oy Ähtärin Sairaalanmäki 49, Ähtäri

28 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta Toimintakate Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä / alijäämä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,2 105,5 Vuosikate/Poistot, % 86,5 90,7 Asukasmäärä Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % Vuosikate/Poistot, % =100*Toimintatuotot/Toimintakulut = 100*Vuosikate/(suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely 28 Tilikauden tappio ennen rahastosiirtoja on ,60 euroa. Hallitus esittää, että Kehittämisrahastoa puretaan ,71 euroa ja Tutkimus- ja koulutusrahastoa 1 573,61 euroa. Tämän jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu ,28 euroa, joka esitetään siirrettäväksi taseeseen Yli- / alijäämä tilille. Talouden tasapainottamistoimenpiteet: Tilinpäätössiirron jälkeen taseessa on kattamatonta alijäämää ,37 euroa. Valtuuston vuosille hyväksymässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa kaikki vuodet on suunniteltu 2 milj. euroa ylijäämäiseksi.

29 Tilintarkastuskertomus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuustolle Olemme tilintarkastaneet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta Tilinpäätös sisältää sairaanhoitopiirin taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailun ja toimintakertomuksen. Lisäksi tilinpäätökseen kuuluva konsernitilinpäätös sisältää konsernitaseen, konsernituloslaskelman, konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Sairaanhoitopiirin hallitus ja muut tilivelvolliset ovat vastuussa sen hallinnosta ja taloudenhoidosta tilikaudella. Sairaanhoitopiirin hallitus ja muu konsernijohto vastaavat kuntayhtymäkonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta ja siitä, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus ja johtaja ovat toimintakertomuksessa tehneet selkoa kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisestä. Olemme tarkastaneet tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen hyvän tilintarkastustavan mukaisesti olennaisten virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi tarkastuksen tuloksina. Hallinnon tarkastuksessa olemme selvittäneet toimielinten jäsenten ja tehtäväalueiden johtavien viranhaltijoiden toiminnan lainmukaisuutta. Sairaanhoitopiirin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan järjestämisen asianmukaisuutta olemme tarkastaneet ottaen huomioon toimintakertomuksessa niistä esitetyt selonteot. Lisäksi olemme tarkastaneet valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuutta. Olemme tehneet tarkastuksen riittävän varmuuden saamiseksi siitä, onko hallintoa hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa olemme tarkastaneet riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä eikä puutteita. 29 Tarkastuksen tulokset Sairaanhoitopiirin hallintoa on hoidettu lain ja yhtymävaltuuston päätösten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta on järjestetty asianmukaisesti. Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot ovat oikeita. Sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja siihen kuuluva konsernitilinpäätös on laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Lausunnot tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä Esitämme tilinpäätöksen hyväksymistä. Esitämme vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltamme tilikaudelta. Seinäjoella, 5. päivänä toukokuuta 2015 Deloitte JHTT-yhteisö Oy JHTT-yhteisö Anu Servo KHT, JHTT