POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2007 2010"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA Maakuntavaltuusto hyväksynyt

2 1

3 Pohjois-Savon maakuntaohjelma Kuopio ISBN ISSN

4 3

5 Sisältö 1. JOHDANTO Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä Laadintaprosessin kuvaus Aikaisemman ohjelman vaikuttavuus ja kokemukset POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA STRATEGIA VUOTEEN MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJOITTAIN TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta TL 2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Innovaatiotoiminnan lisääminen, innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Työllisyyden vahvistaminen TL 3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Ympäristön hoito Energiahuolto Asuminen TL 4 Uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMAN YHTEENSOVITUS ERITYISOHJELMIIN JA MUIHIN OHJELMIIN SEURANTA...32 Liite: YMPÄRISTÖSELOSTUS 4

6 5

7 1. JOHDANTO 1.1 Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä Maakunnallisen ohjelmatyön perustana on laki alueiden kehittämisestä (L 602/2000). Sen mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla niin, että alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoidosta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Alueellisia kehittämissuunnitelmia ovat alueiden kehittämislain mukaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, Euroopan yhteisön alueelliset rakennerahasto-ohjelmat, ministeriöiden hallinnonaloittaiset alueiden kehittämistavoitteet sekä valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja niiden toteuttamiseksi laadittavat erityisohjelmat, aluekeskusohjelmat, osaamiskeskusohjelmat sekä maaseutu- ja saaristo-ohjelmat. Lisäksi maakunnalliseen suunnittelujärjestelmään kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava. Maakuntasuunnitelma osoittaa tavoitellun kehityksen sekä kehittämisen strategian pitkällä aikavälillä (20-30 vuotta). Maakuntakaava osoittaa alueiden käytön ratkaisut aikatähtäimellä vuotta, ja se saa tavoite- ja strategiaperustansa maakuntasuunnitelmasta. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta, ja sen tehtävänä on osoittaa keinot maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan vuosittain, ja se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNTASUUNNITELMA visio visio --tavoiteltava tavoiteltava kehitys kehitys kehittämislinjaukset ja ja strategia strategia tavoitetilan tavoitetilan vaatima vaatima aluerakenne aluerakenne --pitkä pitkä aikajänne aikajänne (20-30 (20-30 vuotta) vuotta) MAAKUNTA- MAAKUNTA- OHJELMA OHJELMA kehittämistoimenpiteetoimenpiteet kehittämis vuotta vuotta MAAKUNTA- MAAKUNTA- KAAVA KAAVA alueiden alueiden käyttö käyttö vuotta vuotta TOTEUTTAMISASIAKIRJA --seuraavat seuraavat 2 vuotta vuotta Ympäristöarviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma, johon tulee soveltaa SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. 6

8 1.2 Laadintaprosessin kuvaus Maakuntaohjelma valmisteltiin yhteistyössä kuntien, seutukuntien, valtionhallinnon viranomaisten, alueen elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yleensä ohjelmatyöhön osallistuvien tahojen kanssa. Ohjelmatyötä varten perustettiin kaksi uutta työryhmää: yritysryhmä sekä elinympäristö- ja bioenergiatyöryhmä. Jo aikaisemmin perustetut ja toimineet klusteriryhmät (7 kpl), liikennejärjestelmätyöryhmä, asumistyöryhmä sekä yrittäjyysryhmä osallistuivat myös ohjelman valmisteluprosessiin. Yhteensä klusteriryhmissä sekä em. työryhmissä oli jäseniä n. 120 edustaen maakunnan eri toimijatahoja sekä eri seutuja. Ohjelman laadintaprosessin liittyen myös seudut tarkensivat omia kehittämisstrategioitaan. Maakuntaohjelman ja sen strategisen taustan ja tavoitteet muodostavan Maakuntasuunnitelman 2030 laadinta toteutettiin samoin laajaa, osallistuvaa prosessia noudattaen vuoden 2005 aikana. Maakuntasuunnitelmaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin sisältyi merkittävässä määrin maakuntaohjelmaan liittyviä ja sitä linjaavia kannanottoja, joita hyödynnettiin maakuntaohjelman laadinnassa. SOVA-lain edellyttämä kuulutus ohjelmatyön käynnistämisestä ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidosta toteutettiin lehti-ilmoituksilla helmikuussa Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi toteutettiin kiinteänä osana ohjelman laadintaprosessia. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin mm. ympäristön nykytila, ohjelman vaikutukset, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja arvioinnin seuranta. Ohjelmaluonnos ja siihen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus oli julkisesti nähtävillä ajalla SOVA-lain mukaisesti. Ympäristöselostus on maakuntaohjelman liitteenä. Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti laadittiin Itä-Suomen EU:n kilpailukyky ja työllisyys -rakennerahasto-ohjelmia (EAKR ja ESR), jolloin ohjelmilla oli jo laadintavaiheessa välitön vuorovaikutus toisiinsa. Rakennerahasto-ohjelman maakunnallista osuutta valmistelivat samat työryhmät ja yhteistyötahot, jotka valmistelivat maakuntaohjelmaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman Aikaisemman ohjelman vaikuttavuus ja kokemukset Pohjois-Savon maakuntaohjelman arviointi toteutettiin osana itäisen Suomen (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) maakuntaohjelmien yhteistä arviointihanketta syksyllä Ulkopuolinen arvioija haastatteli ohjelman laadinnan yhteistyökumppaneita ja samalla ohjelman toteuttajia. Selvityksen tulokset olivat yhtenä tärkeänä lähtökohtana uutta maakuntaohjelmaa valmisteltaessa. Arvioinnin tulokset ovat seuraavat: Maakuntaohjelman vahvuutena pidettiin laadintaprosessia. Haastatellut olivat kokeneet olleensa hyvin mukana ohjelman laadinnassa, mikä vaikutti myös ohjelmaan sitoutumiseen. Arvioinnin laatijan mukaan toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet oli kirjoitettu selkeästi ja esitystapa eteni loogisesti. Sen sijaan tavoitteita oli maakuntaohjelmasta hankala hahmottaa erilaisten suunnittelutasojen, suunnitteluvaiheiden ja tavoitteiden vuoksi. Ns. erityisohjelmat oli huomioitu maakuntaohjelmassa varsin hyvin lukuun ottamatta saaristo-ohjelmaa, jonka merkitys kuitenkin Pohjois-Savossa on suhteellisen pieni. 7

9 Ohjelman vahvuutena pidettiin sitä, että sen rakenne oli sama kuin EU:n Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa. Toimintalinjojen rakenteellisena ongelmana pidettiin sitä, että monet toimialat olisi voinut kirjata useamman toimintalinjan alle (esim. liikenneverkko). Esitettiin, että uudella ohjelmakaudella vahvemmin esillä olisivat energia, jätehuolto ja palvelurakenne. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen Lähtökohta 2002 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) (a) Työpaikat (a) Työttömät (henkeä) (a) Työttömyysaste (%) 14,9 13,8(a) 9,2 Työllisyysaste (työlliset v:sta, %) 58,5 59,8(a) 60,9 Arvonlisäys brutto, M (v hintoihin) (1) Investoinnit, M (edellisen vuoden hinnoin) 0,996 0,973 (2) 1, 311 (a) arvio 2005 (1) 2004 (2) 2003 Pohjois-Savon väestön kehitys noudatti maakuntaohjelman tavoitteita. Väkiluvun väheneminen v hidastui vuosi vuodelta. Ohjelman työpaikkatavoite ei toteutunut Pohjois-Savossa, vaan se jäi n työpaikkaa alle tavoitteen. Samoin työllistymisaste jäi tavoitteesta n. 1,5 % -yksikköä. Työttömyysaste oli n. 2,5 % tavoitetta korkeampi. Työttömyys vähentyi tasaisesti koko 2000 luvun alun, nopeammin kuin maassa keskimäärin, mutta tilannetta ei vielä voida pitää tyydyttävänä. Talouden kehitys kääntyi myönteiseen suuntaan, mutta ei vielä ole tavoitellulla kasvu-uralla. Pohjois-Savon suhteellinen asema kuitenkin säilyi likimain samana, ja eräinä vuosina aluetuotteen kasvu oli koko maan kasvua suurempaa. Vuosina kasvun vetureita Pohjois-Savossa olivat liike-elämän palvelut kuten tietojenkäsittely sekä metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostus. 8

10 2. POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT SWOT-tarkastelu Seuraavassa kuvataan Pohjois-Savon kehittämisen lähtökohtia, sen haasteita ja mahdollisuuksia. Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet kohdistuvat heikkouksien poistamiseen sekä maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen tavoitteeksi asetetun kehityksen aikaansaamiseksi. VAHVUUDET - luonnonympäristö ja luonnonvarat - korkeatasoista osaamista ja huippututkimusta - vahva metsä- ja metalliteollisuus - useita tulevaisuuden aloilla toimivia huippuosaamista soveltavia kärkiyrityksiä erityisesti hyvinvointi- ja ympäristöaloilla - hyvät koulutusmahdollisuudet: yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä kattava ammatillinen toinen aste - toimivat pohjois-eteläsuuntaiset liikenneyhteydet - vahva karjatalous ja siihen kytkeytyvä jalostus, muu elintarviketalous - laadukkaat palvelut - maakunnan vahva kulttuuriperintö MAHDOLLISUUDET - omien luonnonvarojen hyödyntäminen - Venäjän/Pietarin läheisyys, Itämeren talousalue - lisääntyvä loma-asutus ja käyttöasteen kohoaminen - tulevaisuuden kasvualat - laadukkaan asumisympäristön hyödyntäminen - hyvinvointiosaamiseen perustuva vienti - muutto- ja paluumuuttohalukkuuden hyödyntäminen - kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailupalvelujen kysynnän kasvu HEIKKOUDET - yrittäjyys ja yritysten kasvuhakuisuus vähäistä - vähän keskisuuria kasvuyrityksiä - yritysten t&k-toiminta vähäistä - verkostoituminen vähäistä (yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset) - kansainvälistymisvalmiudet ja -halukkuus keskimäärin vähäistä - osaamisaukkoja - korkeat logistiset kustannukset - liikennemuotojen yhteistyö vähäistä - energian omavaraisuus alhainen - palvelujen saavutettavuudessa puutteita - julkisten palvelujen tuottavuus ei ole kohonnut UHAT - väestön väheneminen ja ikääntyminen - yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn heikkeneminen - työvoiman voimakas väheneminen - tuontiraaka-aineiden ml. energian kallistuminen - infrastruktuurin rappeutuminen - kuntatalouden heikkeneminen - palvelujen saavutettavuuden ja laadun heikentyminen - asutuksen harveneminen erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla 9

11 3. MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA STRATEGIA VUOTEEN 2010 Tavoitteet Tammikuussa 2006 hyväksytyssä Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan kehittämisen tavoitteet ja perusstrategia vuoteen Pohjois-Savon kehittämisen tavoitteet vuoteen 2010 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 pohjalta Toteutunut Tavoite / Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) ) Työpaikat ) Työttömyysaste (%) työssäkäyntitilasto 17,0 15,2 1) 11,4 3,4 työvoimatutkimus 11,8 10,0 7,6 2,5 työministeriö 16 12,6 9,4 3,1 Työllisyysaste (15-64 v) (työvoimatutkimus) 61,3 63,3 66,0 75,0 Arvonlisäys brutto, mrd (v hintaan) 4,28 4,44 1) 5,2 8,6 Arvonlisäys asukasta kohti (koko maa=100) ) 75,0 76,6 Investoinnit (mrd ) v hintoihin 0,92 1 1) 1,2 2,0 Tutkinnon suorittaneet (15 vuotta täyttäneistä, %) 58,2 61,7 1) 67,3 81 Korkeakoulututkinnon suorittaneet (15-v. täyttäneistä, %) *) 20,2 21,7 1) 24,2 33,0 Osuus koko maan t&k-menoista (%) 1,9 2,4 ) 2,7 4,4 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,66 1,57 1) 1,51 1,47 Sairastavuusindeksi (koko maa 100) /Stakes Asuntojen määrä (kpl) ) Vapaa-ajan asunnot (kpl) ) ) v ) 2003 *) sisältää ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Maakuntasuunnitelman perustavoite vuoteen 2030 konkretisoituu väestötavoitteeseen: maakunnan väestömäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli asukkaassa. Väestömäärän arvioidaan kuitenkin hieman laskevan lähivuosina, ja väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta. Tavoite merkitsee kuitenkin sitä, että jo ohjelmakaudella Pohjois-Savo muuttuu lievästi muuttovoittoalueeksi. Jotta väestö- ja työllisyystavoitteet toteutuvat, työpaikkojen tulisi lisääntyä vuoteen 2010 mennessä Pohjois-Savossa nettomääräisesti n :lla. Erityisesti maatalouden työpaikkapoistuman mutta myös teollisuuden sisäisten rakennemuutosten ja julkisen hallinnon rationalisointipaineiden seurauksena maakunnasta arvioidaan vähenevän n työpaikkaa vuoteen Tämä merkitsee sitä, että kasvualoille tulee syntyä runsas uutta työpaikkaa. Suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon, liike-elämän palveluihin, matkailualaan sekä metalliteollisuuteen ja mekaaniseen puunjalostukseen. Strategia Maakuntaohjelman strategia perustuu maakuntasuunnitelmaan. Strategian lähtökohtana on, että lähivuosina on luotava perusta ja rakenteet, joiden varaan maakunnan kehitys voidaan rakentaa EU:n rakennerahastorahoituksen oleellisesti supistuessa. 10

12 Vuoteen 2010 mennessä strategia voidaan hahmottaa kaksijakoisena: toimenpiteet, joilla edistetään Pohjois-Savon kehitystä lyhyellä aikavälillä. toimenpiteet, joilla varaudutaan tulevien vuosien haasteisiin. Maakuntaohjelmassa Pohjois-Savon strategiset peruslinjaukset ovat seuraavat: Elinkeinojen ja yritystoiminnan vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Työpaikkojen ja työllisyyden lisääntyminen on välttämätöntä maakunnassa edelleen korkeana olevan työttömyyden alentamiseksi ja muuttoliikkeen tasapainottamiseksi. Ohjelmakauden alkuvuosina painotetaan työllistävyysnäkökohtia. Ohjelmakauden loppupuolella painopistettä siirretään vahvemmin tuottavuuden parantamiseen varautuen näin niukkenevaan työvoiman tarjontaan. Työvoiman saatavuuden varmistaminen. Strategisia kysymyksiä ovat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen sekä koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Maakunnan keskeisten osaamisalueiden ja -keskittymien edelleen vahvistaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Toimintaympäristön osalta ohjelmakaudella panostetaan erityisesti maakunnan saavutettavuuden parantamiseen sekä infrastruktuuria että logistiikkaa ja palveluja parantamalla. Hyvä ympäristö on Pohjois-Savolle tärkeä kilpailutekijä; turvataan sen säilyminen. Energiahuollossa painopiste on vahvistaa alueen omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä (erityisesti puu, turve ja peltoenergia). Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Strategian tarkempi sisältö konkretisoituu maakuntaohjelman toimintalinjoissa, jotka ovat seuraavat: TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta TL2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen TL3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri TL4 Uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet. Koko ohjelmaa koskevat läpäisevät periaatteet ovat: kestävä kehitys yhtäläiset mahdollisuudet tasa-arvo verkostoituminen ja kumppanuus tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Alueelliseen tasa-arvoon ohjelman yhtenä läpäisyperiaatteena liittyy myös se, että maaseudun kehittämistä ei tarkastella tässä ohjelmassa erilliskysymyksenä, vaan maaseutunäkökulma on huomioitu ohjelman kaikilla toimintalinjoilla - ja tulee huomioida samalla periaatteella ohjelman toteutuksessa. Pohjois-Savon kehittämisessä Kuopion seudulla on maakunnan veturina erityisasema. Kuopion seudun kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Samalla on varmistettava, että seudun myönteinen kehitys heijastuu koko maakuntaan. Kuopion seudulle sijoittuvat keskeiset osaamiskeskittymät, joiden vahvistaminen on koko maakunnan kannalta tärkeää. Kuopion seudun kehittyminen maakuntaveturina edistää myös muiden seutujen osaamisen kehittymistä (seutujen strategiat on kuvattu Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030). 11

13 4. MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJOITTAIN 4.1 TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Tämä toimintalinja käsittää suoraan yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet. Yritystoiminnan kannalta keskeisiä innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä nykyisestään edelleen korostuvan laadukkaan työvoiman saannin turvaamista samoin kuin t&k-toimintaa käsitellään toimintalinjassa 2. Yritysten liikevaihdolla mitattuna Pohjois-Savon tärkeimmät teollisuuden alat ovat metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuus, jotka tuottavat lähes 90 % koko teollisuuden liikevaihdosta. Erityisesti mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto on 2000-luvun alkuvuosina ollut vahvassa kasvussa. Teollisuuden osuus kattaa 40 % koko yrityskentän liikevaihdosta. Palvelusektorilla nopeaa kasvua on erityisesti liike-elämän palveluissa. Pohjois-Savon teollisuuden tuotannosta 41 % menee vientiin, kun koko maassa vastaava osuus on 50 %. Maakunnan yritysrakenne painottuu pieniin yrityksiin, sillä yli 2/3 yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä. Pienissä yrityksissä yrittäjien keski-ikä on nopeasti kohoamassa. Yritysten lukumäärä asukasta kohti on Pohjois-Savossa alle valtakunnallisen keskiarvon. Yritysten määrän nettolisäys oli 2000-luvun alkuvuosina keskimäärin +80 yritystä/vuosi. Maakuntaohjelman valmisteluun liittyen klusteriasiantuntijaryhmät ovat määritelleet alansa kehittämistarpeet. Yhteisinä ongelmina ja haasteina klusteriryhmät näkivät työvoiman määrällisen ja laadullisen riittävyyden, tuotekehityksen vähäisyyden ja asiakaslähtöisyyden puutteen sekä yritysten verkostoyhteistyön vähäisyyden. Viennin lisäämistä vaikeuttaa se, että toimivia yritysketjuja (veturiyritykset - osatoimittajat) ei ole muodostunut riittävästi. Yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritystoiminnan välillä todettiin vähäiseksi, mikä rajoittaa innovaatioiden ja teknologian siirtoa koulutus- ja tutkimuslaitoksista elinkeinoelämän käyttöön. Tavoitteet Määrälliset tavoitteet: työpaikkamäärien lisäys kasvualoilla yhteensä työpaikkaa (kausi ) yritysten liikevaihdon kasvu vuodessa sama kuin valtakunnallinen keskiarvo yritysten palkkasumman kasvu sama kuin valtakunnallinen keskiarvo yritysten määrän kehitys: nettokasvu +100 yritystä/vuosi viennin ja sen osuuden kehitys: v %, v % matkailijoiden yöpymisten määrän kehitys +3 % yli valtakunnallisen keskiarvon/vuosi yritysten t&k-toimintaan käyttämän rahoituksen kasvu +5 %/vuosi (TEKESin tuki yrityksille + yritysten oma osuus). Laadulliset tavoitteet: yritysten kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen jalostusasteen kasvu yrityksissä kasvuyritysten lisääminen 12

14 yritysten yhteistyöverkostojen vahvistaminen keskenään sekä tutkimus ja koulutusyksikköjen kanssa uusien innovatiivisten yritysten sekä markkinalähtöisten tuotteiden ja palvelujen aikaan saaminen kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen yritystoiminnassa. Kehittämisen painopisteet Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti toimiviin kasvukykyisiin ja haluisiin yrityksiin ja yritysryppäisiin. Lähtökohtana on yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Painopisteitä yritysten kehittämisessä ovat yritysten innovaatio- ja t&k-toiminnan vahvistaminen sekä tuotantoteknologian kehittäminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, yritysverkostojen syntyminen ja vahvistaminen. Yritystoiminnan vahvistamiseksi myös pitemmällä aikavälillä edistetään yritysperustantaa erityisesti kasvualoilla. Palveluissa vahvinta kasvua on odotettavissa yritystoiminnan palveluissa, sosiaali- ja terveysalalla (mm. hoivayrittäjyys) sekä matkailussa. Em. painopistealueiden sisällä kehittämistoimenpiteistä tärkeimmät ovat: Yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen t&k-toiminnan edistäminen yrityksissä yritysten yhteistyön tiivistäminen koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa yritysten rohkaiseminen käyttämään innovaatio- ja osaamisrakenteita (mm. laboratoriot, kts. toimintalinja 2) innovaatioiden kaupallistamisen edistäminen markkinoilla menestyviksi tuotteiksi teknologiaosaamisen vahvistaminen uuden teknologian mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen, mm. verkkoliiketoiminta. Vienti, kansainvälistyminen yritysten liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaamisen lisääminen markkinatietouden lisääminen yritysten yhteismarkkinointi ympäristöjärjestelmien käyttöönotto yrityksissä. Yritysten yhteistyö ja verkostoituminen yhteistyön lisääminen yleensä, mm. tuotekokonaisuudet, erikoistuminen yritysverkostojen syntymisen tukeminen sekä olemassa olevien vahvistaminen (erityisesti veturiyritys/osahankintaverkostot) laatujärjestelmien käyttöönotto yritysverkostoissa. Yritysten investointien tukeminen yritysten kilpailukykyä ja kannattavaa yritystoimintaa edistävien uusien ja laajennusinvestointien suora ja välillinen tuki (mm. toimitilat). 13

15 Yrittäjyys ja uudet yritykset kannustaminen yrittäjyyteen ja aktivoiminen yritysten perustamiseen yrittäjävalmiuksien parantamiseen liittyvä neuvonta yrittäjien sukupolvenvaihdoksen edistäminen tai jos jatkajaa ei ole, omistajavaihdoksen edistäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtyjen innovaatioiden hyödyntäminen yrityksiksi alkavien yritysten käynnistysvaiheen tukeminen, mm. rahoituksen järjestäminen. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä painopisteet ovat perinteisen maatalouden kehittäminen mahdollisimman vahvaksi ja kilpailukykyiseksi sekä maaseudun elinkeinopohjan monipuolistaminen tukemalla maaseudun uutta yritystoimintaa. TL 1:n kehittämistoimenpiteitä pääasiassa rahoittavat viranomaiset: Pohjois-Savon TE-keskus (KTM, MMM), TEKES, Finnvera Oyj, Pohjois-Savon liitto. 4.2 TL 2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Korkeatasoinen osaaminen ja sen paikallinen hyödyntäminen ovat Pohjois-Savon hyvinvoinnin, vetovoiman ja kilpailukyvyn kannalta avaintekijöitä: uusia työpaikkoja syntyy erityisesti yritysten kanssa vuorovaikutuksessa toimivien osaamiskeskittymien yhteyteen. Tästä syystä osaamisen kehittäminen on aluekehittämisen keskeisin kohde. Maakunnan väestön koulutustaso on edelleen hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita maakunnassa on keskimääräistä enemmän, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneita keskimääräistä vähemmän. Ero maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien välillä on merkittävä, sillä maaseudulla koulutusaste on selkeästi alhaisempi kuin kaupungeissa. Tutkinnon suorittaneet v (% 15 v. täyttäneistä) Koulutusaste Tutkinnon Keskiaste 1) Korkea-aste Ei perusasteen suorittaneet jälk. koulutusta Pohjois-Savo Koko maa 61,7 62,7 39,9 37,7 21,7 25,0 38,3 37,3 1) Ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Koulutuksen tarjonta Pohjois-Savossa on alueellisesti kattavaa: maakunnassa on Kuopion yliopisto, Sibelius-Akatemian ja humanistisen ammattikorkeakoulun toimipiste, Savoniaammattikorkeakoulu sekä laaja lukio ja ammatillisen toiseen asteen verkko. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on edelleen laaja (9 koulutuksenjärjestäjää), ja järjestäjäverkkoa tullaankin arvioimaan uudelleen palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Järjestäjäverkon ohella koulutustarjontaa koulutusasteittain ja aloittain tulee arvioida ja kehittää siten, että tarjonta vastaa elinkeinoelämän tarpeita ja kehitystä. 14

16 Tavoitteet Tavoitteena on, että maakunnan yleinen koulutustaso nousee ja että koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Osaavalla työvoimalla on keskeinen merkitys alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämisessä. laadukas koulutus sekä turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä vuotiaista nousee 77 %:sta 81 %:iin kolmannes vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon huippuosaaminen kärkitoimialoilla vahvistuu maakunnassa on riittävästi osaavaa työvoimaa saatavilla maakunnassa on kilpailukykyinen alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja yrittäjyyttä tukeva toisen asteen ammatillinen koulutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, toimivat koulutusketjut kaikilla koulutusasteilla opetusta suunnataan myös siten, että koulutus tukee ja vahvistaa maakunnan elinkeinoelämää Kuopion yliopiston opetustarjonta laajenee ja vakinaistuu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisillä aloilla. Kehittämisen painopisteet oppimisympäristöjen parantaminen, perustamishankkeet kodin, koulun ja viranomaisten välisen yhteistyön tukeminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, uusien opetusmenetelmien ja -välineiden käyttöönotto turvallisuusalan koulutuksen kehittäminen ja vahvistaminen ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä Kuopion yliopiston teknis-luonnontieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen vakiinnuttaminen Kuopion yliopiston kauppatieteiden koulutuksen vakinaistaminen ja tutkinnonantooikeuden saaminen (Itä-Suomen yliopistofederaatiohanke Kuopio, Joensuu) oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistäminen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä maakunnallinen koulutuspalvelujen ohjaus ennakointitietoa hyödyntäen, ennakointijärjestelmän vakiinnuttaminen, KESU koulutustarpeiden ennakointiprojekti, AITOohjelman toteuttaminen strategisen yhteistyön tiivistäminen ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen välillä työssä jaksamista ja työyhteisöjen joustavuutta sekä työssä olevien koulutusmahdollisuuksia ja aikuiskoulutuksen alueellista saavutettavuutta parantavat hankkeet yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttäminen kaikkeen koulutukseen pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista vahvistavat koulutushankkeet, erityisesti pkyritysten liiketoimintaosaamisen parantamiseen ja kansainvälisyyteen liittyvät hankkeet Innovaatiotoiminnan lisääminen, innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Korkeatasoisen koulutuksen ohella vahvalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä toimivilla innovaatioketjuilla on suuri merkitys alueelle osaavan työvoiman kautta sekä uuden liiketoiminnan synnyttäjänä ja olemassa olevan vahvistajana. Pohjois-Savon osuus koko maan t&kmenoista on vain 2,3 %, ja tästä suurin osa kohdistuu Kuopioon. Maakunnan t&k-menoista peräti 61 % syntyy yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Yritysten osuus jää Pohjois-Savossa vain 39 %:iin, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esim. Pohjois-Pohjanmaalla, jossa peräti 80 % t&k-menoista aiheutuu yrityksissä. 15

17 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % POHJOIS-SAVO 50,0 2,3 84,1 2,2 121,3 2,3 Uusimaa 1 049,8 48, ,7 45, ,4 42,5 Pohjois-Pohjanmaa 183,5 8,4 437,1 11,3 692,1 13,2 Keski-Suomi 76,0 3,5 156,1 4,0 210,7 4,0 Pohjois-Karjala 31,6 1,5 53,8 1,4 61,0 1,2 KOKO MAA 2 172,3 100, ,8 100, ,4 100,0 Lähde: Tilastokeskus Maakunnan innovaatiorakenteita on vahvistettu viime vuosien aikana mm. Euroopan rakennerahastojen tuella. Rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen ja innovaatioverkostojen toiminta edellyttävät kuitenkin edelleen kehittämispanostuksia, sillä niiden yritystoimintaa stimuloiva vaikutus ei ole vielä riittävää, mistä syystä maakunnan työttömyysaste on edelleen maan keskiarvoa korkeampi. Tavoitteet Yritysten, tutkimuslaitosten ja innovaatiotoimintaan liittyvien muiden tahojen verkostoituminen kaipaa vielä parantamista. EU:n rakennerahastokaudella on rahoitettu tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviä laboratorioita ja rakennuksia. Näiden kehittäminen ja hyödyntäminen on maakuntaohjelmakauden yksi keskeinen tavoite. innovaatiotoiminnan tehostaminen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten keskinäisen t&k-toiminnan vahvistaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevien rakenteiden ja palvelujen vahvistaminen sekä hyödyntäminen painopistealoilla kansainvälisesti merkittävien tutkimuskeskittymien saaminen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainalueille. Kehittämisen painopisteet koulutusjärjestelmien ja teknologiansiirtomekanismien kehittäminen tutkimusta ja yritystoimintaa palvelevien laboratorioiden vahvistaminen innovaatiotoiminnan tukipalvelujen vahvistaminen teemallinen kohdentaminen maakunnan keskeisille elinkeinoaloille: o metsäteollisuuden älykkäät prosessit: automaatio, elinkaarihallinta, prosessien tehokkuus ja vähäpäästöisyys (vahvistettavat alat): puutekniikka ja puukomponentit sekä suunnittelujärjestelmät o metalli: älykkäät koneensuunnittelu- ja rakennusmenetelmät, tuotantojärjestelmien hallinta (simulointi), liikkuvat ym. työkoneet o ympäristö ja energia: ympäristöteknologia, ympäristöinformatiikka, energiateknologiat erityisesti biopolttoaineisiin liittyen (lämmönsiirto, kattilateknologia, paineastiat), ilmasto, ilmakehäosaaminen ja ympäristöriskien arviointi sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusteknologia o hyvinvointi: terveydenhuollon teknologia, bioteknologia, lääkekehitys (molekyylilääketiede, geeniterapia), ympäristöterveys, turvallisuusteknologia o informaatio ja viestintäteknologia: mittaus- ja sensoriteknologia (fysiikka, uudet anturit ja pinnoitteet, matemaattinen mallinnus ja kehittynyt laskenta, langaton teknologia, optiset mittaustekniikat, miniatyrisointi) o elintarvike: elintarviketeknologia, ravitsemusosaaminen, terveelliset elintarvikkeet, karjanjalostus, kalan geneettinen jalostus ja kalanviljelyteknologia o materiaalitekniikka: kestävät pinnat, optiset materiaalit, biomateriaalit 16

18 o kaivannaistoiminta: maaperätutkimus, malminetsintä o vapaa-aika ja matkailu: verkosto-osaaminen ja matkailupalvelutoiminta (Tahko- Kuopio-Leppävirta-Tervo) painopisteenä olevien elinkeinoalojen teknologioiden ja osaamisalueiden välinen yhteistyö ja synergia erikoistuneiden elinkeinoelämää tukevien osaamiskeskittymien välisen verkostoitumisen edistäminen (Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja seudulliset osaamiskeskittymät) Työllisyyden vahvistaminen Talouden ja toimialojen rakennemuutos sekä väestön ikärakenteen muutos vaikuttavat merkittävästi työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Työttömyys on pysynyt maakunnassa korkeana, vaikka onkin laskenut lamavuosien 21,3 %:sta (1994) 11,6 %:iin (kesäkuu 2006). Työttömyydelle on ominaista, että työttömien koulutustaso on suhteellisen alhainen ja että se painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Maakunnan sisäiset alueelliset vaihtelut ovat melko suuria. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen edistää sopeutumista odotettavissa olevaan niukkenevaan työvoiman tarjontaan. Tavoitteet työllisyyden kohottaminen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinavalmiuksien parantaminen työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Kehittämisen painopisteet Pohjois-Savossa on laadittu laajana yhteistyönä erillinen Pohjois-Savon työllisyysstrategia, joka perustuu jokaiseen seutukuntaan laadittuun vastaavaan strategiaan. Strategian mukaan erityisen tärkeää on työllisyyden kehittäminen siten, että tarjonta ja kysyntä kohtaavat nykyistä paremmin. Paikallisilla toimilla saadaan merkittäviä tuloksia, josta esim. Nilsiän muita alhaisempi työttömyys on hyvä esimerkki. Työllisyysstrategia sisältää EU:n ESR toimenpideohjelman tavoitteet, vaikka strategia on laadittu jo vuoden 2005 aikana Pohjois-Savon tarpeita varten. ESR ohjelman toimintalinja 1:n mukaiset toimenpiteet sisältyvät työllisyysstrategian ensimmäiseen ja kolmanteen painopisteeseen, toimintalinja 2:n mukaiset toimenpiteet sisältyvät toiseen painopisteeseen 2 ja toimintalinja 3 vastaa työllisyysstrategian painopistettä neljä. ESR ohjelman toimintalinja 4:ää vastaava jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö sisältyy maakuntaohjelman yhteen läpäisevään periaatteeseen, mikä on verkostoituminen ja kumppanuus. Kehittämistoimenpiteet jakaantuvat seuraaviin painopisteisiin: Matalasti tai kapeasti koulutettujen työllisten koulutukseen panostetaan ja varmistetaan koulutuksen vahva yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin. Kehitetään nuorten työllisyysvalmiuksia. Pitkäaikaistyöttömien, ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja muiden vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia päästä työhön parannetaan. Koska näiden ihmisten on vaikea työllistyä normaaleilla työmarkkinoilla, kehitetään heidän työllistämisekseen uusia väyliä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on paljon piilotyöpaikkoja ja siten työllistämismahdollisuuksia. Yrityskyselyn tuloksia hyödynnetään ja poistetaan kapeikkoja yritysten työvoimakoulutus-, omistajanvaihdos- ja kasvuun liittyvissä asioissa. 17

19 Yhteistyötä aluekehityksen, työllisyyden ja koulutuksen sekä yritystoiminnan kesken vahvistetaan. Pohjois-Savon työllisyysstrategian laatimisen aikana syntynyttä eri osapuolten yhteistyötä lisätään. Laajalla yhteistyöllä toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun toteuttaminen. TL 2:n kehittämistoimenpiteitä pääasiassa rahoittavat viranomaiset: Itä-Suomen lääninhallitus (sivistysosasto), TEKES, Pohjois-Savon TE-keskus (KTM, MMM, TM), Pohjois-Savon liitto. 4.3 TL 3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän heikkoutena on Pohjois-Savossa koettu eri liikennemuotojen yhteistyön vähäisyys, mikä suurelta osin johtuu eriytyneistä terminaaliratkaisuista. Edellytykset yhteistyölle ovat parantumassa mm. suunnitteilla olevan Kuopion matkakeskuksen logistiikka-alueen toteutumisen myötä. Yhteistyöllä saavutetaan kaivattua sujuvuutta matkaketjuihin ja tavaraliikenteessä myös säästöjä logistisiin kustannuksiin. Kuntien sisäiset henkilökuljetukset rakentuvat paljolti kuntien järjestämien kuljetusten ja matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) varaan. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehityksessä ja samoin valtion joukkoliikenteen rahoituksen määrässä suunta on ollut aleneva. Jotta joukkoliikenteen palvelutaso voitaisiin säilyttää, edellyttää se mm. sirpaleisen rahoitusjärjestelmän uudistamista. Kuopion seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on vielä hyvä ja muualla maakunnassa kysyntään nähden tyydyttävä. Maakunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteydet ovat elinkeinoelämän kuljetuksille tyydyttävät. Tavaraliikenteen logistiikan kustannukset ovat Pohjois-Savon teollisuusyrityksissä keskimäärin % liikevaihdosta eli n. yhden %-yksikön verran korkeammat kuin maassa keskimäärin. Tavoitteet tehokas, taloudellinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen liikennejärjestelmä alueen hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus elinkeinoelämän logististen kustannusten alentaminen liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen liikenteestä ympäristöön, luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn toimintaedellytysten ja olosuhteiden parantaminen erityisesti työ- ja koulumatkoilla esteettömyys Kehittämisen painopisteet henkilö- ja tavaraliikenneselvitys yhdistettyjen tavaraliikenteen juna/autokuljetusten selvitysten päivittäminen ja toiminnan kehittäminen ilma-, maa- ja vesiliikenteen terminaalien ja terminaaliyhteyksien kehittäminen/matkuksen ja Sorsasalon logistiikka-alueet, Varkauden suursatama, Kumpusaaren terminaalin yhteydet, lentoaseman tie jne. verkostoituneen logistiikkayhteistyön perustaminen erityisesti PK-yritysten kesken matkakeskusten toteuttaminen matkailun kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen 18

20 kehitetään edelleen kutsuliikennettä joko kuntien järjestämänä liikenteenä tai matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) toimintana niissä osissa taajamia ja haja-asutusaluetta, joilla perinteisellä joukkoliikenteellä ei ole toimintamahdollisuuksia joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen liityntäliikenteen kehittäminen kutsuliikenteenä juna- ja autovuoroille kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksien parantaminen sekä työmatka- että asiointiliikenteessä ja myös matkailutarpeet huomioiden / väylästön kattavuus. Tieverkko Pohjois-Savon tieliikenne kasvoi 1980 luvulla lähes 50 % luvulla kasvu taittui taloudellisen laman seurauksena, mutta 2000-luvulla kasvu on jatkunut vahvana erityisesti suurimpien taajamien ympäristössä. Liikenne jatkaa keskittymistään valtatielle 5 ja Kuopion seudulle. Vuodesta 2004 vuoteen 2020 henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Savossa noin 12 %. Päätieverkon merkittävimmät ongelmat ovat, osin liikenteen vahvasta kasvusta johtuen, valtatien 5 eräillä tieosuuksilla sekä moniongelmaiseksi luokitellulla valtatiellä 17. Myös valtatien 9 liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti Kuopio-Jyväskylä-Tampere-Turkukasvukeskusten muodostaman kehityskäytävän merkityksen kasvun myötä. Alemman tieverkon kunto on heikkenemässä. Tällä on vaikutuksia elinkeinoelämän, mm. metsäteollisuuden ja maatalouden kuljetuksiin, lähitulevaisuudessa myös bioenergian käyttöönoton mahdollisuuksiin. Tieverkon luokitus ei tue kaikilta osin maakunnan elinkeinoelämän ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Uuden maantielain myötä tärkein osa valtateistä tullaan luokittelemaan runkoteiksi. LVM:n alustavan näkemyksen mukaan runkotieksi yltäisi Pohjois-Savon alueella ainoastaan valtatie 5 ja sekin vain Iisalmeen ulottuvana. Tavoitteet Sujuvat ja turvalliset yhteydet Pohjois-Savon pääliikennesuuntiin Liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa oleva ja elinkeinoelämän kehittymistä tukeva Pohjois-Savon sisäinen tieverkko Kehittämisen painopisteet valtatien 5 parantaminen, erityisesti Päiväranta Vuorela -tieosa, varautuminen Leppävirta-Kuopio -välin parantamistöiden käynnistymiseen valtatien 17 parantaminen, erityisesti Rissalan yrityskylän kohdalla valtatien 9 yleissuunnittelun käynnistäminen perustienpidon rahoituksen tason nostaminen siten, että aluekehitystä tukeviin hankkeisiin jäisi hoidon ja ylläpidon jälkeen vähintään 10 M kantateiden 88 (ns. Oulun tie) ja 77 (Siilinjärvi-Viitasaari/Sininen tie) muuttaminen valtateiksi sekä valtateiden 9 (Jyväskylä Kuopio), 5 (Iisalmi-Kajaani) ja 17 (Kuopio Joensuu) runkoteiksi teiden 870, 87, 580 ja 75 välillä Talvivaara-Rautavaara-Nilsiä-Siilinjärvi parantaminen kaivostoimintojen aiheuttaman liikenteen kasvusta johtuen, mikäli Talvivaara-hanke käynnistyy perustuotannon kuljetusten turvaaminen alemmalla tieverkolla yksityistieavustusten riittävyyteen vaikuttaminen 19

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 5.6.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA 1 Keski-Suomen strategia 2040 ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Tavoitetila 2040: Monikeskuksinen aluerakenne

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot