POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA Maakuntavaltuusto hyväksynyt

2 1

3 Pohjois-Savon maakuntaohjelma Kuopio ISBN ISSN

4 3

5 Sisältö 1. JOHDANTO Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä Laadintaprosessin kuvaus Aikaisemman ohjelman vaikuttavuus ja kokemukset POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA STRATEGIA VUOTEEN MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJOITTAIN TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta TL 2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Innovaatiotoiminnan lisääminen, innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Työllisyyden vahvistaminen TL 3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Ympäristön hoito Energiahuolto Asuminen TL 4 Uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMAN YHTEENSOVITUS ERITYISOHJELMIIN JA MUIHIN OHJELMIIN SEURANTA...32 Liite: YMPÄRISTÖSELOSTUS 4

6 5

7 1. JOHDANTO 1.1 Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä Maakunnallisen ohjelmatyön perustana on laki alueiden kehittämisestä (L 602/2000). Sen mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla niin, että alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoidosta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Alueellisia kehittämissuunnitelmia ovat alueiden kehittämislain mukaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, Euroopan yhteisön alueelliset rakennerahasto-ohjelmat, ministeriöiden hallinnonaloittaiset alueiden kehittämistavoitteet sekä valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja niiden toteuttamiseksi laadittavat erityisohjelmat, aluekeskusohjelmat, osaamiskeskusohjelmat sekä maaseutu- ja saaristo-ohjelmat. Lisäksi maakunnalliseen suunnittelujärjestelmään kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava. Maakuntasuunnitelma osoittaa tavoitellun kehityksen sekä kehittämisen strategian pitkällä aikavälillä (20-30 vuotta). Maakuntakaava osoittaa alueiden käytön ratkaisut aikatähtäimellä vuotta, ja se saa tavoite- ja strategiaperustansa maakuntasuunnitelmasta. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta, ja sen tehtävänä on osoittaa keinot maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan vuosittain, ja se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNTASUUNNITELMA visio visio --tavoiteltava tavoiteltava kehitys kehitys kehittämislinjaukset ja ja strategia strategia tavoitetilan tavoitetilan vaatima vaatima aluerakenne aluerakenne --pitkä pitkä aikajänne aikajänne (20-30 (20-30 vuotta) vuotta) MAAKUNTA- MAAKUNTA- OHJELMA OHJELMA kehittämistoimenpiteetoimenpiteet kehittämis vuotta vuotta MAAKUNTA- MAAKUNTA- KAAVA KAAVA alueiden alueiden käyttö käyttö vuotta vuotta TOTEUTTAMISASIAKIRJA --seuraavat seuraavat 2 vuotta vuotta Ympäristöarviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma, johon tulee soveltaa SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. 6

8 1.2 Laadintaprosessin kuvaus Maakuntaohjelma valmisteltiin yhteistyössä kuntien, seutukuntien, valtionhallinnon viranomaisten, alueen elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yleensä ohjelmatyöhön osallistuvien tahojen kanssa. Ohjelmatyötä varten perustettiin kaksi uutta työryhmää: yritysryhmä sekä elinympäristö- ja bioenergiatyöryhmä. Jo aikaisemmin perustetut ja toimineet klusteriryhmät (7 kpl), liikennejärjestelmätyöryhmä, asumistyöryhmä sekä yrittäjyysryhmä osallistuivat myös ohjelman valmisteluprosessiin. Yhteensä klusteriryhmissä sekä em. työryhmissä oli jäseniä n. 120 edustaen maakunnan eri toimijatahoja sekä eri seutuja. Ohjelman laadintaprosessin liittyen myös seudut tarkensivat omia kehittämisstrategioitaan. Maakuntaohjelman ja sen strategisen taustan ja tavoitteet muodostavan Maakuntasuunnitelman 2030 laadinta toteutettiin samoin laajaa, osallistuvaa prosessia noudattaen vuoden 2005 aikana. Maakuntasuunnitelmaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin sisältyi merkittävässä määrin maakuntaohjelmaan liittyviä ja sitä linjaavia kannanottoja, joita hyödynnettiin maakuntaohjelman laadinnassa. SOVA-lain edellyttämä kuulutus ohjelmatyön käynnistämisestä ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidosta toteutettiin lehti-ilmoituksilla helmikuussa Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi toteutettiin kiinteänä osana ohjelman laadintaprosessia. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin mm. ympäristön nykytila, ohjelman vaikutukset, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja arvioinnin seuranta. Ohjelmaluonnos ja siihen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus oli julkisesti nähtävillä ajalla SOVA-lain mukaisesti. Ympäristöselostus on maakuntaohjelman liitteenä. Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti laadittiin Itä-Suomen EU:n kilpailukyky ja työllisyys -rakennerahasto-ohjelmia (EAKR ja ESR), jolloin ohjelmilla oli jo laadintavaiheessa välitön vuorovaikutus toisiinsa. Rakennerahasto-ohjelman maakunnallista osuutta valmistelivat samat työryhmät ja yhteistyötahot, jotka valmistelivat maakuntaohjelmaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman Aikaisemman ohjelman vaikuttavuus ja kokemukset Pohjois-Savon maakuntaohjelman arviointi toteutettiin osana itäisen Suomen (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) maakuntaohjelmien yhteistä arviointihanketta syksyllä Ulkopuolinen arvioija haastatteli ohjelman laadinnan yhteistyökumppaneita ja samalla ohjelman toteuttajia. Selvityksen tulokset olivat yhtenä tärkeänä lähtökohtana uutta maakuntaohjelmaa valmisteltaessa. Arvioinnin tulokset ovat seuraavat: Maakuntaohjelman vahvuutena pidettiin laadintaprosessia. Haastatellut olivat kokeneet olleensa hyvin mukana ohjelman laadinnassa, mikä vaikutti myös ohjelmaan sitoutumiseen. Arvioinnin laatijan mukaan toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet oli kirjoitettu selkeästi ja esitystapa eteni loogisesti. Sen sijaan tavoitteita oli maakuntaohjelmasta hankala hahmottaa erilaisten suunnittelutasojen, suunnitteluvaiheiden ja tavoitteiden vuoksi. Ns. erityisohjelmat oli huomioitu maakuntaohjelmassa varsin hyvin lukuun ottamatta saaristo-ohjelmaa, jonka merkitys kuitenkin Pohjois-Savossa on suhteellisen pieni. 7

9 Ohjelman vahvuutena pidettiin sitä, että sen rakenne oli sama kuin EU:n Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa. Toimintalinjojen rakenteellisena ongelmana pidettiin sitä, että monet toimialat olisi voinut kirjata useamman toimintalinjan alle (esim. liikenneverkko). Esitettiin, että uudella ohjelmakaudella vahvemmin esillä olisivat energia, jätehuolto ja palvelurakenne. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen Lähtökohta 2002 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) (a) Työpaikat (a) Työttömät (henkeä) (a) Työttömyysaste (%) 14,9 13,8(a) 9,2 Työllisyysaste (työlliset v:sta, %) 58,5 59,8(a) 60,9 Arvonlisäys brutto, M (v hintoihin) (1) Investoinnit, M (edellisen vuoden hinnoin) 0,996 0,973 (2) 1, 311 (a) arvio 2005 (1) 2004 (2) 2003 Pohjois-Savon väestön kehitys noudatti maakuntaohjelman tavoitteita. Väkiluvun väheneminen v hidastui vuosi vuodelta. Ohjelman työpaikkatavoite ei toteutunut Pohjois-Savossa, vaan se jäi n työpaikkaa alle tavoitteen. Samoin työllistymisaste jäi tavoitteesta n. 1,5 % -yksikköä. Työttömyysaste oli n. 2,5 % tavoitetta korkeampi. Työttömyys vähentyi tasaisesti koko 2000 luvun alun, nopeammin kuin maassa keskimäärin, mutta tilannetta ei vielä voida pitää tyydyttävänä. Talouden kehitys kääntyi myönteiseen suuntaan, mutta ei vielä ole tavoitellulla kasvu-uralla. Pohjois-Savon suhteellinen asema kuitenkin säilyi likimain samana, ja eräinä vuosina aluetuotteen kasvu oli koko maan kasvua suurempaa. Vuosina kasvun vetureita Pohjois-Savossa olivat liike-elämän palvelut kuten tietojenkäsittely sekä metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostus. 8

10 2. POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT SWOT-tarkastelu Seuraavassa kuvataan Pohjois-Savon kehittämisen lähtökohtia, sen haasteita ja mahdollisuuksia. Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet kohdistuvat heikkouksien poistamiseen sekä maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen tavoitteeksi asetetun kehityksen aikaansaamiseksi. VAHVUUDET - luonnonympäristö ja luonnonvarat - korkeatasoista osaamista ja huippututkimusta - vahva metsä- ja metalliteollisuus - useita tulevaisuuden aloilla toimivia huippuosaamista soveltavia kärkiyrityksiä erityisesti hyvinvointi- ja ympäristöaloilla - hyvät koulutusmahdollisuudet: yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä kattava ammatillinen toinen aste - toimivat pohjois-eteläsuuntaiset liikenneyhteydet - vahva karjatalous ja siihen kytkeytyvä jalostus, muu elintarviketalous - laadukkaat palvelut - maakunnan vahva kulttuuriperintö MAHDOLLISUUDET - omien luonnonvarojen hyödyntäminen - Venäjän/Pietarin läheisyys, Itämeren talousalue - lisääntyvä loma-asutus ja käyttöasteen kohoaminen - tulevaisuuden kasvualat - laadukkaan asumisympäristön hyödyntäminen - hyvinvointiosaamiseen perustuva vienti - muutto- ja paluumuuttohalukkuuden hyödyntäminen - kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailupalvelujen kysynnän kasvu HEIKKOUDET - yrittäjyys ja yritysten kasvuhakuisuus vähäistä - vähän keskisuuria kasvuyrityksiä - yritysten t&k-toiminta vähäistä - verkostoituminen vähäistä (yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset) - kansainvälistymisvalmiudet ja -halukkuus keskimäärin vähäistä - osaamisaukkoja - korkeat logistiset kustannukset - liikennemuotojen yhteistyö vähäistä - energian omavaraisuus alhainen - palvelujen saavutettavuudessa puutteita - julkisten palvelujen tuottavuus ei ole kohonnut UHAT - väestön väheneminen ja ikääntyminen - yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn heikkeneminen - työvoiman voimakas väheneminen - tuontiraaka-aineiden ml. energian kallistuminen - infrastruktuurin rappeutuminen - kuntatalouden heikkeneminen - palvelujen saavutettavuuden ja laadun heikentyminen - asutuksen harveneminen erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla 9

11 3. MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA STRATEGIA VUOTEEN 2010 Tavoitteet Tammikuussa 2006 hyväksytyssä Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan kehittämisen tavoitteet ja perusstrategia vuoteen Pohjois-Savon kehittämisen tavoitteet vuoteen 2010 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 pohjalta Toteutunut Tavoite / Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) ) Työpaikat ) Työttömyysaste (%) työssäkäyntitilasto 17,0 15,2 1) 11,4 3,4 työvoimatutkimus 11,8 10,0 7,6 2,5 työministeriö 16 12,6 9,4 3,1 Työllisyysaste (15-64 v) (työvoimatutkimus) 61,3 63,3 66,0 75,0 Arvonlisäys brutto, mrd (v hintaan) 4,28 4,44 1) 5,2 8,6 Arvonlisäys asukasta kohti (koko maa=100) ) 75,0 76,6 Investoinnit (mrd ) v hintoihin 0,92 1 1) 1,2 2,0 Tutkinnon suorittaneet (15 vuotta täyttäneistä, %) 58,2 61,7 1) 67,3 81 Korkeakoulututkinnon suorittaneet (15-v. täyttäneistä, %) *) 20,2 21,7 1) 24,2 33,0 Osuus koko maan t&k-menoista (%) 1,9 2,4 ) 2,7 4,4 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,66 1,57 1) 1,51 1,47 Sairastavuusindeksi (koko maa 100) /Stakes Asuntojen määrä (kpl) ) Vapaa-ajan asunnot (kpl) ) ) v ) 2003 *) sisältää ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Maakuntasuunnitelman perustavoite vuoteen 2030 konkretisoituu väestötavoitteeseen: maakunnan väestömäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli asukkaassa. Väestömäärän arvioidaan kuitenkin hieman laskevan lähivuosina, ja väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta. Tavoite merkitsee kuitenkin sitä, että jo ohjelmakaudella Pohjois-Savo muuttuu lievästi muuttovoittoalueeksi. Jotta väestö- ja työllisyystavoitteet toteutuvat, työpaikkojen tulisi lisääntyä vuoteen 2010 mennessä Pohjois-Savossa nettomääräisesti n :lla. Erityisesti maatalouden työpaikkapoistuman mutta myös teollisuuden sisäisten rakennemuutosten ja julkisen hallinnon rationalisointipaineiden seurauksena maakunnasta arvioidaan vähenevän n työpaikkaa vuoteen Tämä merkitsee sitä, että kasvualoille tulee syntyä runsas uutta työpaikkaa. Suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon, liike-elämän palveluihin, matkailualaan sekä metalliteollisuuteen ja mekaaniseen puunjalostukseen. Strategia Maakuntaohjelman strategia perustuu maakuntasuunnitelmaan. Strategian lähtökohtana on, että lähivuosina on luotava perusta ja rakenteet, joiden varaan maakunnan kehitys voidaan rakentaa EU:n rakennerahastorahoituksen oleellisesti supistuessa. 10

12 Vuoteen 2010 mennessä strategia voidaan hahmottaa kaksijakoisena: toimenpiteet, joilla edistetään Pohjois-Savon kehitystä lyhyellä aikavälillä. toimenpiteet, joilla varaudutaan tulevien vuosien haasteisiin. Maakuntaohjelmassa Pohjois-Savon strategiset peruslinjaukset ovat seuraavat: Elinkeinojen ja yritystoiminnan vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Työpaikkojen ja työllisyyden lisääntyminen on välttämätöntä maakunnassa edelleen korkeana olevan työttömyyden alentamiseksi ja muuttoliikkeen tasapainottamiseksi. Ohjelmakauden alkuvuosina painotetaan työllistävyysnäkökohtia. Ohjelmakauden loppupuolella painopistettä siirretään vahvemmin tuottavuuden parantamiseen varautuen näin niukkenevaan työvoiman tarjontaan. Työvoiman saatavuuden varmistaminen. Strategisia kysymyksiä ovat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen sekä koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Maakunnan keskeisten osaamisalueiden ja -keskittymien edelleen vahvistaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Toimintaympäristön osalta ohjelmakaudella panostetaan erityisesti maakunnan saavutettavuuden parantamiseen sekä infrastruktuuria että logistiikkaa ja palveluja parantamalla. Hyvä ympäristö on Pohjois-Savolle tärkeä kilpailutekijä; turvataan sen säilyminen. Energiahuollossa painopiste on vahvistaa alueen omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä (erityisesti puu, turve ja peltoenergia). Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Strategian tarkempi sisältö konkretisoituu maakuntaohjelman toimintalinjoissa, jotka ovat seuraavat: TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta TL2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen TL3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri TL4 Uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet. Koko ohjelmaa koskevat läpäisevät periaatteet ovat: kestävä kehitys yhtäläiset mahdollisuudet tasa-arvo verkostoituminen ja kumppanuus tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Alueelliseen tasa-arvoon ohjelman yhtenä läpäisyperiaatteena liittyy myös se, että maaseudun kehittämistä ei tarkastella tässä ohjelmassa erilliskysymyksenä, vaan maaseutunäkökulma on huomioitu ohjelman kaikilla toimintalinjoilla - ja tulee huomioida samalla periaatteella ohjelman toteutuksessa. Pohjois-Savon kehittämisessä Kuopion seudulla on maakunnan veturina erityisasema. Kuopion seudun kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Samalla on varmistettava, että seudun myönteinen kehitys heijastuu koko maakuntaan. Kuopion seudulle sijoittuvat keskeiset osaamiskeskittymät, joiden vahvistaminen on koko maakunnan kannalta tärkeää. Kuopion seudun kehittyminen maakuntaveturina edistää myös muiden seutujen osaamisen kehittymistä (seutujen strategiat on kuvattu Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030). 11

13 4. MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJOITTAIN 4.1 TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Tämä toimintalinja käsittää suoraan yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet. Yritystoiminnan kannalta keskeisiä innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä nykyisestään edelleen korostuvan laadukkaan työvoiman saannin turvaamista samoin kuin t&k-toimintaa käsitellään toimintalinjassa 2. Yritysten liikevaihdolla mitattuna Pohjois-Savon tärkeimmät teollisuuden alat ovat metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuus, jotka tuottavat lähes 90 % koko teollisuuden liikevaihdosta. Erityisesti mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto on 2000-luvun alkuvuosina ollut vahvassa kasvussa. Teollisuuden osuus kattaa 40 % koko yrityskentän liikevaihdosta. Palvelusektorilla nopeaa kasvua on erityisesti liike-elämän palveluissa. Pohjois-Savon teollisuuden tuotannosta 41 % menee vientiin, kun koko maassa vastaava osuus on 50 %. Maakunnan yritysrakenne painottuu pieniin yrityksiin, sillä yli 2/3 yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä. Pienissä yrityksissä yrittäjien keski-ikä on nopeasti kohoamassa. Yritysten lukumäärä asukasta kohti on Pohjois-Savossa alle valtakunnallisen keskiarvon. Yritysten määrän nettolisäys oli 2000-luvun alkuvuosina keskimäärin +80 yritystä/vuosi. Maakuntaohjelman valmisteluun liittyen klusteriasiantuntijaryhmät ovat määritelleet alansa kehittämistarpeet. Yhteisinä ongelmina ja haasteina klusteriryhmät näkivät työvoiman määrällisen ja laadullisen riittävyyden, tuotekehityksen vähäisyyden ja asiakaslähtöisyyden puutteen sekä yritysten verkostoyhteistyön vähäisyyden. Viennin lisäämistä vaikeuttaa se, että toimivia yritysketjuja (veturiyritykset - osatoimittajat) ei ole muodostunut riittävästi. Yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritystoiminnan välillä todettiin vähäiseksi, mikä rajoittaa innovaatioiden ja teknologian siirtoa koulutus- ja tutkimuslaitoksista elinkeinoelämän käyttöön. Tavoitteet Määrälliset tavoitteet: työpaikkamäärien lisäys kasvualoilla yhteensä työpaikkaa (kausi ) yritysten liikevaihdon kasvu vuodessa sama kuin valtakunnallinen keskiarvo yritysten palkkasumman kasvu sama kuin valtakunnallinen keskiarvo yritysten määrän kehitys: nettokasvu +100 yritystä/vuosi viennin ja sen osuuden kehitys: v %, v % matkailijoiden yöpymisten määrän kehitys +3 % yli valtakunnallisen keskiarvon/vuosi yritysten t&k-toimintaan käyttämän rahoituksen kasvu +5 %/vuosi (TEKESin tuki yrityksille + yritysten oma osuus). Laadulliset tavoitteet: yritysten kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen jalostusasteen kasvu yrityksissä kasvuyritysten lisääminen 12

14 yritysten yhteistyöverkostojen vahvistaminen keskenään sekä tutkimus ja koulutusyksikköjen kanssa uusien innovatiivisten yritysten sekä markkinalähtöisten tuotteiden ja palvelujen aikaan saaminen kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen yritystoiminnassa. Kehittämisen painopisteet Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti toimiviin kasvukykyisiin ja haluisiin yrityksiin ja yritysryppäisiin. Lähtökohtana on yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Painopisteitä yritysten kehittämisessä ovat yritysten innovaatio- ja t&k-toiminnan vahvistaminen sekä tuotantoteknologian kehittäminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, yritysverkostojen syntyminen ja vahvistaminen. Yritystoiminnan vahvistamiseksi myös pitemmällä aikavälillä edistetään yritysperustantaa erityisesti kasvualoilla. Palveluissa vahvinta kasvua on odotettavissa yritystoiminnan palveluissa, sosiaali- ja terveysalalla (mm. hoivayrittäjyys) sekä matkailussa. Em. painopistealueiden sisällä kehittämistoimenpiteistä tärkeimmät ovat: Yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen t&k-toiminnan edistäminen yrityksissä yritysten yhteistyön tiivistäminen koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa yritysten rohkaiseminen käyttämään innovaatio- ja osaamisrakenteita (mm. laboratoriot, kts. toimintalinja 2) innovaatioiden kaupallistamisen edistäminen markkinoilla menestyviksi tuotteiksi teknologiaosaamisen vahvistaminen uuden teknologian mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen, mm. verkkoliiketoiminta. Vienti, kansainvälistyminen yritysten liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaamisen lisääminen markkinatietouden lisääminen yritysten yhteismarkkinointi ympäristöjärjestelmien käyttöönotto yrityksissä. Yritysten yhteistyö ja verkostoituminen yhteistyön lisääminen yleensä, mm. tuotekokonaisuudet, erikoistuminen yritysverkostojen syntymisen tukeminen sekä olemassa olevien vahvistaminen (erityisesti veturiyritys/osahankintaverkostot) laatujärjestelmien käyttöönotto yritysverkostoissa. Yritysten investointien tukeminen yritysten kilpailukykyä ja kannattavaa yritystoimintaa edistävien uusien ja laajennusinvestointien suora ja välillinen tuki (mm. toimitilat). 13

15 Yrittäjyys ja uudet yritykset kannustaminen yrittäjyyteen ja aktivoiminen yritysten perustamiseen yrittäjävalmiuksien parantamiseen liittyvä neuvonta yrittäjien sukupolvenvaihdoksen edistäminen tai jos jatkajaa ei ole, omistajavaihdoksen edistäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtyjen innovaatioiden hyödyntäminen yrityksiksi alkavien yritysten käynnistysvaiheen tukeminen, mm. rahoituksen järjestäminen. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä painopisteet ovat perinteisen maatalouden kehittäminen mahdollisimman vahvaksi ja kilpailukykyiseksi sekä maaseudun elinkeinopohjan monipuolistaminen tukemalla maaseudun uutta yritystoimintaa. TL 1:n kehittämistoimenpiteitä pääasiassa rahoittavat viranomaiset: Pohjois-Savon TE-keskus (KTM, MMM), TEKES, Finnvera Oyj, Pohjois-Savon liitto. 4.2 TL 2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Korkeatasoinen osaaminen ja sen paikallinen hyödyntäminen ovat Pohjois-Savon hyvinvoinnin, vetovoiman ja kilpailukyvyn kannalta avaintekijöitä: uusia työpaikkoja syntyy erityisesti yritysten kanssa vuorovaikutuksessa toimivien osaamiskeskittymien yhteyteen. Tästä syystä osaamisen kehittäminen on aluekehittämisen keskeisin kohde. Maakunnan väestön koulutustaso on edelleen hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita maakunnassa on keskimääräistä enemmän, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneita keskimääräistä vähemmän. Ero maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien välillä on merkittävä, sillä maaseudulla koulutusaste on selkeästi alhaisempi kuin kaupungeissa. Tutkinnon suorittaneet v (% 15 v. täyttäneistä) Koulutusaste Tutkinnon Keskiaste 1) Korkea-aste Ei perusasteen suorittaneet jälk. koulutusta Pohjois-Savo Koko maa 61,7 62,7 39,9 37,7 21,7 25,0 38,3 37,3 1) Ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Koulutuksen tarjonta Pohjois-Savossa on alueellisesti kattavaa: maakunnassa on Kuopion yliopisto, Sibelius-Akatemian ja humanistisen ammattikorkeakoulun toimipiste, Savoniaammattikorkeakoulu sekä laaja lukio ja ammatillisen toiseen asteen verkko. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on edelleen laaja (9 koulutuksenjärjestäjää), ja järjestäjäverkkoa tullaankin arvioimaan uudelleen palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Järjestäjäverkon ohella koulutustarjontaa koulutusasteittain ja aloittain tulee arvioida ja kehittää siten, että tarjonta vastaa elinkeinoelämän tarpeita ja kehitystä. 14

16 Tavoitteet Tavoitteena on, että maakunnan yleinen koulutustaso nousee ja että koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Osaavalla työvoimalla on keskeinen merkitys alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämisessä. laadukas koulutus sekä turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä vuotiaista nousee 77 %:sta 81 %:iin kolmannes vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon huippuosaaminen kärkitoimialoilla vahvistuu maakunnassa on riittävästi osaavaa työvoimaa saatavilla maakunnassa on kilpailukykyinen alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja yrittäjyyttä tukeva toisen asteen ammatillinen koulutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, toimivat koulutusketjut kaikilla koulutusasteilla opetusta suunnataan myös siten, että koulutus tukee ja vahvistaa maakunnan elinkeinoelämää Kuopion yliopiston opetustarjonta laajenee ja vakinaistuu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisillä aloilla. Kehittämisen painopisteet oppimisympäristöjen parantaminen, perustamishankkeet kodin, koulun ja viranomaisten välisen yhteistyön tukeminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, uusien opetusmenetelmien ja -välineiden käyttöönotto turvallisuusalan koulutuksen kehittäminen ja vahvistaminen ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä Kuopion yliopiston teknis-luonnontieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen vakiinnuttaminen Kuopion yliopiston kauppatieteiden koulutuksen vakinaistaminen ja tutkinnonantooikeuden saaminen (Itä-Suomen yliopistofederaatiohanke Kuopio, Joensuu) oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistäminen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä maakunnallinen koulutuspalvelujen ohjaus ennakointitietoa hyödyntäen, ennakointijärjestelmän vakiinnuttaminen, KESU koulutustarpeiden ennakointiprojekti, AITOohjelman toteuttaminen strategisen yhteistyön tiivistäminen ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen välillä työssä jaksamista ja työyhteisöjen joustavuutta sekä työssä olevien koulutusmahdollisuuksia ja aikuiskoulutuksen alueellista saavutettavuutta parantavat hankkeet yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttäminen kaikkeen koulutukseen pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista vahvistavat koulutushankkeet, erityisesti pkyritysten liiketoimintaosaamisen parantamiseen ja kansainvälisyyteen liittyvät hankkeet Innovaatiotoiminnan lisääminen, innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Korkeatasoisen koulutuksen ohella vahvalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä toimivilla innovaatioketjuilla on suuri merkitys alueelle osaavan työvoiman kautta sekä uuden liiketoiminnan synnyttäjänä ja olemassa olevan vahvistajana. Pohjois-Savon osuus koko maan t&kmenoista on vain 2,3 %, ja tästä suurin osa kohdistuu Kuopioon. Maakunnan t&k-menoista peräti 61 % syntyy yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Yritysten osuus jää Pohjois-Savossa vain 39 %:iin, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esim. Pohjois-Pohjanmaalla, jossa peräti 80 % t&k-menoista aiheutuu yrityksissä. 15

17 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % POHJOIS-SAVO 50,0 2,3 84,1 2,2 121,3 2,3 Uusimaa 1 049,8 48, ,7 45, ,4 42,5 Pohjois-Pohjanmaa 183,5 8,4 437,1 11,3 692,1 13,2 Keski-Suomi 76,0 3,5 156,1 4,0 210,7 4,0 Pohjois-Karjala 31,6 1,5 53,8 1,4 61,0 1,2 KOKO MAA 2 172,3 100, ,8 100, ,4 100,0 Lähde: Tilastokeskus Maakunnan innovaatiorakenteita on vahvistettu viime vuosien aikana mm. Euroopan rakennerahastojen tuella. Rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen ja innovaatioverkostojen toiminta edellyttävät kuitenkin edelleen kehittämispanostuksia, sillä niiden yritystoimintaa stimuloiva vaikutus ei ole vielä riittävää, mistä syystä maakunnan työttömyysaste on edelleen maan keskiarvoa korkeampi. Tavoitteet Yritysten, tutkimuslaitosten ja innovaatiotoimintaan liittyvien muiden tahojen verkostoituminen kaipaa vielä parantamista. EU:n rakennerahastokaudella on rahoitettu tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviä laboratorioita ja rakennuksia. Näiden kehittäminen ja hyödyntäminen on maakuntaohjelmakauden yksi keskeinen tavoite. innovaatiotoiminnan tehostaminen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten keskinäisen t&k-toiminnan vahvistaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevien rakenteiden ja palvelujen vahvistaminen sekä hyödyntäminen painopistealoilla kansainvälisesti merkittävien tutkimuskeskittymien saaminen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainalueille. Kehittämisen painopisteet koulutusjärjestelmien ja teknologiansiirtomekanismien kehittäminen tutkimusta ja yritystoimintaa palvelevien laboratorioiden vahvistaminen innovaatiotoiminnan tukipalvelujen vahvistaminen teemallinen kohdentaminen maakunnan keskeisille elinkeinoaloille: o metsäteollisuuden älykkäät prosessit: automaatio, elinkaarihallinta, prosessien tehokkuus ja vähäpäästöisyys (vahvistettavat alat): puutekniikka ja puukomponentit sekä suunnittelujärjestelmät o metalli: älykkäät koneensuunnittelu- ja rakennusmenetelmät, tuotantojärjestelmien hallinta (simulointi), liikkuvat ym. työkoneet o ympäristö ja energia: ympäristöteknologia, ympäristöinformatiikka, energiateknologiat erityisesti biopolttoaineisiin liittyen (lämmönsiirto, kattilateknologia, paineastiat), ilmasto, ilmakehäosaaminen ja ympäristöriskien arviointi sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusteknologia o hyvinvointi: terveydenhuollon teknologia, bioteknologia, lääkekehitys (molekyylilääketiede, geeniterapia), ympäristöterveys, turvallisuusteknologia o informaatio ja viestintäteknologia: mittaus- ja sensoriteknologia (fysiikka, uudet anturit ja pinnoitteet, matemaattinen mallinnus ja kehittynyt laskenta, langaton teknologia, optiset mittaustekniikat, miniatyrisointi) o elintarvike: elintarviketeknologia, ravitsemusosaaminen, terveelliset elintarvikkeet, karjanjalostus, kalan geneettinen jalostus ja kalanviljelyteknologia o materiaalitekniikka: kestävät pinnat, optiset materiaalit, biomateriaalit 16

18 o kaivannaistoiminta: maaperätutkimus, malminetsintä o vapaa-aika ja matkailu: verkosto-osaaminen ja matkailupalvelutoiminta (Tahko- Kuopio-Leppävirta-Tervo) painopisteenä olevien elinkeinoalojen teknologioiden ja osaamisalueiden välinen yhteistyö ja synergia erikoistuneiden elinkeinoelämää tukevien osaamiskeskittymien välisen verkostoitumisen edistäminen (Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja seudulliset osaamiskeskittymät) Työllisyyden vahvistaminen Talouden ja toimialojen rakennemuutos sekä väestön ikärakenteen muutos vaikuttavat merkittävästi työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Työttömyys on pysynyt maakunnassa korkeana, vaikka onkin laskenut lamavuosien 21,3 %:sta (1994) 11,6 %:iin (kesäkuu 2006). Työttömyydelle on ominaista, että työttömien koulutustaso on suhteellisen alhainen ja että se painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Maakunnan sisäiset alueelliset vaihtelut ovat melko suuria. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen edistää sopeutumista odotettavissa olevaan niukkenevaan työvoiman tarjontaan. Tavoitteet työllisyyden kohottaminen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinavalmiuksien parantaminen työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Kehittämisen painopisteet Pohjois-Savossa on laadittu laajana yhteistyönä erillinen Pohjois-Savon työllisyysstrategia, joka perustuu jokaiseen seutukuntaan laadittuun vastaavaan strategiaan. Strategian mukaan erityisen tärkeää on työllisyyden kehittäminen siten, että tarjonta ja kysyntä kohtaavat nykyistä paremmin. Paikallisilla toimilla saadaan merkittäviä tuloksia, josta esim. Nilsiän muita alhaisempi työttömyys on hyvä esimerkki. Työllisyysstrategia sisältää EU:n ESR toimenpideohjelman tavoitteet, vaikka strategia on laadittu jo vuoden 2005 aikana Pohjois-Savon tarpeita varten. ESR ohjelman toimintalinja 1:n mukaiset toimenpiteet sisältyvät työllisyysstrategian ensimmäiseen ja kolmanteen painopisteeseen, toimintalinja 2:n mukaiset toimenpiteet sisältyvät toiseen painopisteeseen 2 ja toimintalinja 3 vastaa työllisyysstrategian painopistettä neljä. ESR ohjelman toimintalinja 4:ää vastaava jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö sisältyy maakuntaohjelman yhteen läpäisevään periaatteeseen, mikä on verkostoituminen ja kumppanuus. Kehittämistoimenpiteet jakaantuvat seuraaviin painopisteisiin: Matalasti tai kapeasti koulutettujen työllisten koulutukseen panostetaan ja varmistetaan koulutuksen vahva yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin. Kehitetään nuorten työllisyysvalmiuksia. Pitkäaikaistyöttömien, ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja muiden vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia päästä työhön parannetaan. Koska näiden ihmisten on vaikea työllistyä normaaleilla työmarkkinoilla, kehitetään heidän työllistämisekseen uusia väyliä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on paljon piilotyöpaikkoja ja siten työllistämismahdollisuuksia. Yrityskyselyn tuloksia hyödynnetään ja poistetaan kapeikkoja yritysten työvoimakoulutus-, omistajanvaihdos- ja kasvuun liittyvissä asioissa. 17

19 Yhteistyötä aluekehityksen, työllisyyden ja koulutuksen sekä yritystoiminnan kesken vahvistetaan. Pohjois-Savon työllisyysstrategian laatimisen aikana syntynyttä eri osapuolten yhteistyötä lisätään. Laajalla yhteistyöllä toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun toteuttaminen. TL 2:n kehittämistoimenpiteitä pääasiassa rahoittavat viranomaiset: Itä-Suomen lääninhallitus (sivistysosasto), TEKES, Pohjois-Savon TE-keskus (KTM, MMM, TM), Pohjois-Savon liitto. 4.3 TL 3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän heikkoutena on Pohjois-Savossa koettu eri liikennemuotojen yhteistyön vähäisyys, mikä suurelta osin johtuu eriytyneistä terminaaliratkaisuista. Edellytykset yhteistyölle ovat parantumassa mm. suunnitteilla olevan Kuopion matkakeskuksen logistiikka-alueen toteutumisen myötä. Yhteistyöllä saavutetaan kaivattua sujuvuutta matkaketjuihin ja tavaraliikenteessä myös säästöjä logistisiin kustannuksiin. Kuntien sisäiset henkilökuljetukset rakentuvat paljolti kuntien järjestämien kuljetusten ja matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) varaan. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehityksessä ja samoin valtion joukkoliikenteen rahoituksen määrässä suunta on ollut aleneva. Jotta joukkoliikenteen palvelutaso voitaisiin säilyttää, edellyttää se mm. sirpaleisen rahoitusjärjestelmän uudistamista. Kuopion seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on vielä hyvä ja muualla maakunnassa kysyntään nähden tyydyttävä. Maakunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteydet ovat elinkeinoelämän kuljetuksille tyydyttävät. Tavaraliikenteen logistiikan kustannukset ovat Pohjois-Savon teollisuusyrityksissä keskimäärin % liikevaihdosta eli n. yhden %-yksikön verran korkeammat kuin maassa keskimäärin. Tavoitteet tehokas, taloudellinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen liikennejärjestelmä alueen hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus elinkeinoelämän logististen kustannusten alentaminen liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen liikenteestä ympäristöön, luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn toimintaedellytysten ja olosuhteiden parantaminen erityisesti työ- ja koulumatkoilla esteettömyys Kehittämisen painopisteet henkilö- ja tavaraliikenneselvitys yhdistettyjen tavaraliikenteen juna/autokuljetusten selvitysten päivittäminen ja toiminnan kehittäminen ilma-, maa- ja vesiliikenteen terminaalien ja terminaaliyhteyksien kehittäminen/matkuksen ja Sorsasalon logistiikka-alueet, Varkauden suursatama, Kumpusaaren terminaalin yhteydet, lentoaseman tie jne. verkostoituneen logistiikkayhteistyön perustaminen erityisesti PK-yritysten kesken matkakeskusten toteuttaminen matkailun kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen 18

20 kehitetään edelleen kutsuliikennettä joko kuntien järjestämänä liikenteenä tai matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) toimintana niissä osissa taajamia ja haja-asutusaluetta, joilla perinteisellä joukkoliikenteellä ei ole toimintamahdollisuuksia joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen liityntäliikenteen kehittäminen kutsuliikenteenä juna- ja autovuoroille kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksien parantaminen sekä työmatka- että asiointiliikenteessä ja myös matkailutarpeet huomioiden / väylästön kattavuus. Tieverkko Pohjois-Savon tieliikenne kasvoi 1980 luvulla lähes 50 % luvulla kasvu taittui taloudellisen laman seurauksena, mutta 2000-luvulla kasvu on jatkunut vahvana erityisesti suurimpien taajamien ympäristössä. Liikenne jatkaa keskittymistään valtatielle 5 ja Kuopion seudulle. Vuodesta 2004 vuoteen 2020 henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Savossa noin 12 %. Päätieverkon merkittävimmät ongelmat ovat, osin liikenteen vahvasta kasvusta johtuen, valtatien 5 eräillä tieosuuksilla sekä moniongelmaiseksi luokitellulla valtatiellä 17. Myös valtatien 9 liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti Kuopio-Jyväskylä-Tampere-Turkukasvukeskusten muodostaman kehityskäytävän merkityksen kasvun myötä. Alemman tieverkon kunto on heikkenemässä. Tällä on vaikutuksia elinkeinoelämän, mm. metsäteollisuuden ja maatalouden kuljetuksiin, lähitulevaisuudessa myös bioenergian käyttöönoton mahdollisuuksiin. Tieverkon luokitus ei tue kaikilta osin maakunnan elinkeinoelämän ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Uuden maantielain myötä tärkein osa valtateistä tullaan luokittelemaan runkoteiksi. LVM:n alustavan näkemyksen mukaan runkotieksi yltäisi Pohjois-Savon alueella ainoastaan valtatie 5 ja sekin vain Iisalmeen ulottuvana. Tavoitteet Sujuvat ja turvalliset yhteydet Pohjois-Savon pääliikennesuuntiin Liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa oleva ja elinkeinoelämän kehittymistä tukeva Pohjois-Savon sisäinen tieverkko Kehittämisen painopisteet valtatien 5 parantaminen, erityisesti Päiväranta Vuorela -tieosa, varautuminen Leppävirta-Kuopio -välin parantamistöiden käynnistymiseen valtatien 17 parantaminen, erityisesti Rissalan yrityskylän kohdalla valtatien 9 yleissuunnittelun käynnistäminen perustienpidon rahoituksen tason nostaminen siten, että aluekehitystä tukeviin hankkeisiin jäisi hoidon ja ylläpidon jälkeen vähintään 10 M kantateiden 88 (ns. Oulun tie) ja 77 (Siilinjärvi-Viitasaari/Sininen tie) muuttaminen valtateiksi sekä valtateiden 9 (Jyväskylä Kuopio), 5 (Iisalmi-Kajaani) ja 17 (Kuopio Joensuu) runkoteiksi teiden 870, 87, 580 ja 75 välillä Talvivaara-Rautavaara-Nilsiä-Siilinjärvi parantaminen kaivostoimintojen aiheuttaman liikenteen kasvusta johtuen, mikäli Talvivaara-hanke käynnistyy perustuotannon kuljetusten turvaaminen alemmalla tieverkolla yksityistieavustusten riittävyyteen vaikuttaminen 19