POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2007 2010"

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA Maakuntavaltuusto hyväksynyt

2 1

3 Pohjois-Savon maakuntaohjelma Kuopio ISBN ISSN

4 3

5 Sisältö 1. JOHDANTO Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä Laadintaprosessin kuvaus Aikaisemman ohjelman vaikuttavuus ja kokemukset POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA STRATEGIA VUOTEEN MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJOITTAIN TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta TL 2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Innovaatiotoiminnan lisääminen, innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Työllisyyden vahvistaminen TL 3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Ympäristön hoito Energiahuolto Asuminen TL 4 Uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet MAAKUNTAOHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMAN YHTEENSOVITUS ERITYISOHJELMIIN JA MUIHIN OHJELMIIN SEURANTA...32 Liite: YMPÄRISTÖSELOSTUS 4

6 5

7 1. JOHDANTO 1.1 Maakunnallinen suunnittelujärjestelmä Maakunnallisen ohjelmatyön perustana on laki alueiden kehittämisestä (L 602/2000). Sen mukaan vastuu alueiden kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla niin, että alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoidosta kussakin maakunnassa vastaa maakunnan liitto. Alueellisia kehittämissuunnitelmia ovat alueiden kehittämislain mukaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, Euroopan yhteisön alueelliset rakennerahasto-ohjelmat, ministeriöiden hallinnonaloittaiset alueiden kehittämistavoitteet sekä valtioneuvoston päättämät valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet ja niiden toteuttamiseksi laadittavat erityisohjelmat, aluekeskusohjelmat, osaamiskeskusohjelmat sekä maaseutu- ja saaristo-ohjelmat. Lisäksi maakunnalliseen suunnittelujärjestelmään kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaava. Maakuntasuunnitelma osoittaa tavoitellun kehityksen sekä kehittämisen strategian pitkällä aikavälillä (20-30 vuotta). Maakuntakaava osoittaa alueiden käytön ratkaisut aikatähtäimellä vuotta, ja se saa tavoite- ja strategiaperustansa maakuntasuunnitelmasta. Maakuntaohjelmassa aikatähtäin on neljä vuotta, ja sen tehtävänä on osoittaa keinot maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (TOTSU) laaditaan vuosittain, ja se sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiksi hankkeiksi ja muiksi toimenpiteiksi sekä arvion niiden rahoittamisesta. Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNTASUUNNITELMA visio visio --tavoiteltava tavoiteltava kehitys kehitys kehittämislinjaukset ja ja strategia strategia tavoitetilan tavoitetilan vaatima vaatima aluerakenne aluerakenne --pitkä pitkä aikajänne aikajänne (20-30 (20-30 vuotta) vuotta) MAAKUNTA- MAAKUNTA- OHJELMA OHJELMA kehittämistoimenpiteetoimenpiteet kehittämis vuotta vuotta MAAKUNTA- MAAKUNTA- KAAVA KAAVA alueiden alueiden käyttö käyttö vuotta vuotta TOTEUTTAMISASIAKIRJA --seuraavat seuraavat 2 vuotta vuotta Ympäristöarviointi Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus (347/2005) sisältävät säännökset yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista. Maakuntaohjelma on SOVA-asetuksen mukaan suunnitelma tai ohjelma, johon tulee soveltaa SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. 6

8 1.2 Laadintaprosessin kuvaus Maakuntaohjelma valmisteltiin yhteistyössä kuntien, seutukuntien, valtionhallinnon viranomaisten, alueen elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yleensä ohjelmatyöhön osallistuvien tahojen kanssa. Ohjelmatyötä varten perustettiin kaksi uutta työryhmää: yritysryhmä sekä elinympäristö- ja bioenergiatyöryhmä. Jo aikaisemmin perustetut ja toimineet klusteriryhmät (7 kpl), liikennejärjestelmätyöryhmä, asumistyöryhmä sekä yrittäjyysryhmä osallistuivat myös ohjelman valmisteluprosessiin. Yhteensä klusteriryhmissä sekä em. työryhmissä oli jäseniä n. 120 edustaen maakunnan eri toimijatahoja sekä eri seutuja. Ohjelman laadintaprosessin liittyen myös seudut tarkensivat omia kehittämisstrategioitaan. Maakuntaohjelman ja sen strategisen taustan ja tavoitteet muodostavan Maakuntasuunnitelman 2030 laadinta toteutettiin samoin laajaa, osallistuvaa prosessia noudattaen vuoden 2005 aikana. Maakuntasuunnitelmaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin sisältyi merkittävässä määrin maakuntaohjelmaan liittyviä ja sitä linjaavia kannanottoja, joita hyödynnettiin maakuntaohjelman laadinnassa. SOVA-lain edellyttämä kuulutus ohjelmatyön käynnistämisestä ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidosta toteutettiin lehti-ilmoituksilla helmikuussa Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointi toteutettiin kiinteänä osana ohjelman laadintaprosessia. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin mm. ympäristön nykytila, ohjelman vaikutukset, haitallisten vaikutusten ehkäisy ja arvioinnin seuranta. Ohjelmaluonnos ja siihen liittyvä ympäristövaikutusten arviointiselostus oli julkisesti nähtävillä ajalla SOVA-lain mukaisesti. Ympäristöselostus on maakuntaohjelman liitteenä. Maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti laadittiin Itä-Suomen EU:n kilpailukyky ja työllisyys -rakennerahasto-ohjelmia (EAKR ja ESR), jolloin ohjelmilla oli jo laadintavaiheessa välitön vuorovaikutus toisiinsa. Rakennerahasto-ohjelman maakunnallista osuutta valmistelivat samat työryhmät ja yhteistyötahot, jotka valmistelivat maakuntaohjelmaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman Aikaisemman ohjelman vaikuttavuus ja kokemukset Pohjois-Savon maakuntaohjelman arviointi toteutettiin osana itäisen Suomen (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) maakuntaohjelmien yhteistä arviointihanketta syksyllä Ulkopuolinen arvioija haastatteli ohjelman laadinnan yhteistyökumppaneita ja samalla ohjelman toteuttajia. Selvityksen tulokset olivat yhtenä tärkeänä lähtökohtana uutta maakuntaohjelmaa valmisteltaessa. Arvioinnin tulokset ovat seuraavat: Maakuntaohjelman vahvuutena pidettiin laadintaprosessia. Haastatellut olivat kokeneet olleensa hyvin mukana ohjelman laadinnassa, mikä vaikutti myös ohjelmaan sitoutumiseen. Arvioinnin laatijan mukaan toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet oli kirjoitettu selkeästi ja esitystapa eteni loogisesti. Sen sijaan tavoitteita oli maakuntaohjelmasta hankala hahmottaa erilaisten suunnittelutasojen, suunnitteluvaiheiden ja tavoitteiden vuoksi. Ns. erityisohjelmat oli huomioitu maakuntaohjelmassa varsin hyvin lukuun ottamatta saaristo-ohjelmaa, jonka merkitys kuitenkin Pohjois-Savossa on suhteellisen pieni. 7

9 Ohjelman vahvuutena pidettiin sitä, että sen rakenne oli sama kuin EU:n Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelmassa. Toimintalinjojen rakenteellisena ongelmana pidettiin sitä, että monet toimialat olisi voinut kirjata useamman toimintalinjan alle (esim. liikenneverkko). Esitettiin, että uudella ohjelmakaudella vahvemmin esillä olisivat energia, jätehuolto ja palvelurakenne. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutuminen Lähtökohta 2002 Toteutuma 2005 Tavoite 2006 Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) (a) Työpaikat (a) Työttömät (henkeä) (a) Työttömyysaste (%) 14,9 13,8(a) 9,2 Työllisyysaste (työlliset v:sta, %) 58,5 59,8(a) 60,9 Arvonlisäys brutto, M (v hintoihin) (1) Investoinnit, M (edellisen vuoden hinnoin) 0,996 0,973 (2) 1, 311 (a) arvio 2005 (1) 2004 (2) 2003 Pohjois-Savon väestön kehitys noudatti maakuntaohjelman tavoitteita. Väkiluvun väheneminen v hidastui vuosi vuodelta. Ohjelman työpaikkatavoite ei toteutunut Pohjois-Savossa, vaan se jäi n työpaikkaa alle tavoitteen. Samoin työllistymisaste jäi tavoitteesta n. 1,5 % -yksikköä. Työttömyysaste oli n. 2,5 % tavoitetta korkeampi. Työttömyys vähentyi tasaisesti koko 2000 luvun alun, nopeammin kuin maassa keskimäärin, mutta tilannetta ei vielä voida pitää tyydyttävänä. Talouden kehitys kääntyi myönteiseen suuntaan, mutta ei vielä ole tavoitellulla kasvu-uralla. Pohjois-Savon suhteellinen asema kuitenkin säilyi likimain samana, ja eräinä vuosina aluetuotteen kasvu oli koko maan kasvua suurempaa. Vuosina kasvun vetureita Pohjois-Savossa olivat liike-elämän palvelut kuten tietojenkäsittely sekä metalliteollisuus ja mekaaninen puunjalostus. 8

10 2. POHJOIS-SAVON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT SWOT-tarkastelu Seuraavassa kuvataan Pohjois-Savon kehittämisen lähtökohtia, sen haasteita ja mahdollisuuksia. Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet kohdistuvat heikkouksien poistamiseen sekä maakunnan vahvuuksien ja mahdollisuuksien tehokkaaseen hyödyntämiseen tavoitteeksi asetetun kehityksen aikaansaamiseksi. VAHVUUDET - luonnonympäristö ja luonnonvarat - korkeatasoista osaamista ja huippututkimusta - vahva metsä- ja metalliteollisuus - useita tulevaisuuden aloilla toimivia huippuosaamista soveltavia kärkiyrityksiä erityisesti hyvinvointi- ja ympäristöaloilla - hyvät koulutusmahdollisuudet: yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä kattava ammatillinen toinen aste - toimivat pohjois-eteläsuuntaiset liikenneyhteydet - vahva karjatalous ja siihen kytkeytyvä jalostus, muu elintarviketalous - laadukkaat palvelut - maakunnan vahva kulttuuriperintö MAHDOLLISUUDET - omien luonnonvarojen hyödyntäminen - Venäjän/Pietarin läheisyys, Itämeren talousalue - lisääntyvä loma-asutus ja käyttöasteen kohoaminen - tulevaisuuden kasvualat - laadukkaan asumisympäristön hyödyntäminen - hyvinvointiosaamiseen perustuva vienti - muutto- ja paluumuuttohalukkuuden hyödyntäminen - kulttuuri-, vapaa-aika- ja matkailupalvelujen kysynnän kasvu HEIKKOUDET - yrittäjyys ja yritysten kasvuhakuisuus vähäistä - vähän keskisuuria kasvuyrityksiä - yritysten t&k-toiminta vähäistä - verkostoituminen vähäistä (yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset) - kansainvälistymisvalmiudet ja -halukkuus keskimäärin vähäistä - osaamisaukkoja - korkeat logistiset kustannukset - liikennemuotojen yhteistyö vähäistä - energian omavaraisuus alhainen - palvelujen saavutettavuudessa puutteita - julkisten palvelujen tuottavuus ei ole kohonnut UHAT - väestön väheneminen ja ikääntyminen - yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn heikkeneminen - työvoiman voimakas väheneminen - tuontiraaka-aineiden ml. energian kallistuminen - infrastruktuurin rappeutuminen - kuntatalouden heikkeneminen - palvelujen saavutettavuuden ja laadun heikentyminen - asutuksen harveneminen erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla 9

11 3. MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET JA STRATEGIA VUOTEEN 2010 Tavoitteet Tammikuussa 2006 hyväksytyssä Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa määritellään maakunnan kehittämisen tavoitteet ja perusstrategia vuoteen Pohjois-Savon kehittämisen tavoitteet vuoteen 2010 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 pohjalta Toteutunut Tavoite / Väestö (henkeä) Työvoima (henkeä) ) Työpaikat ) Työttömyysaste (%) työssäkäyntitilasto 17,0 15,2 1) 11,4 3,4 työvoimatutkimus 11,8 10,0 7,6 2,5 työministeriö 16 12,6 9,4 3,1 Työllisyysaste (15-64 v) (työvoimatutkimus) 61,3 63,3 66,0 75,0 Arvonlisäys brutto, mrd (v hintaan) 4,28 4,44 1) 5,2 8,6 Arvonlisäys asukasta kohti (koko maa=100) ) 75,0 76,6 Investoinnit (mrd ) v hintoihin 0,92 1 1) 1,2 2,0 Tutkinnon suorittaneet (15 vuotta täyttäneistä, %) 58,2 61,7 1) 67,3 81 Korkeakoulututkinnon suorittaneet (15-v. täyttäneistä, %) *) 20,2 21,7 1) 24,2 33,0 Osuus koko maan t&k-menoista (%) 1,9 2,4 ) 2,7 4,4 Taloudellinen huoltosuhde (ei työlliset/työlliset) 1,66 1,57 1) 1,51 1,47 Sairastavuusindeksi (koko maa 100) /Stakes Asuntojen määrä (kpl) ) Vapaa-ajan asunnot (kpl) ) ) v ) 2003 *) sisältää ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Maakuntasuunnitelman perustavoite vuoteen 2030 konkretisoituu väestötavoitteeseen: maakunnan väestömäärä pyritään säilyttämään nykyisellä tasolla eli asukkaassa. Väestömäärän arvioidaan kuitenkin hieman laskevan lähivuosina, ja väestötavoite vuodelle 2010 on asukasta. Tavoite merkitsee kuitenkin sitä, että jo ohjelmakaudella Pohjois-Savo muuttuu lievästi muuttovoittoalueeksi. Jotta väestö- ja työllisyystavoitteet toteutuvat, työpaikkojen tulisi lisääntyä vuoteen 2010 mennessä Pohjois-Savossa nettomääräisesti n :lla. Erityisesti maatalouden työpaikkapoistuman mutta myös teollisuuden sisäisten rakennemuutosten ja julkisen hallinnon rationalisointipaineiden seurauksena maakunnasta arvioidaan vähenevän n työpaikkaa vuoteen Tämä merkitsee sitä, että kasvualoille tulee syntyä runsas uutta työpaikkaa. Suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon, liike-elämän palveluihin, matkailualaan sekä metalliteollisuuteen ja mekaaniseen puunjalostukseen. Strategia Maakuntaohjelman strategia perustuu maakuntasuunnitelmaan. Strategian lähtökohtana on, että lähivuosina on luotava perusta ja rakenteet, joiden varaan maakunnan kehitys voidaan rakentaa EU:n rakennerahastorahoituksen oleellisesti supistuessa. 10

12 Vuoteen 2010 mennessä strategia voidaan hahmottaa kaksijakoisena: toimenpiteet, joilla edistetään Pohjois-Savon kehitystä lyhyellä aikavälillä. toimenpiteet, joilla varaudutaan tulevien vuosien haasteisiin. Maakuntaohjelmassa Pohjois-Savon strategiset peruslinjaukset ovat seuraavat: Elinkeinojen ja yritystoiminnan vahvistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Työpaikkojen ja työllisyyden lisääntyminen on välttämätöntä maakunnassa edelleen korkeana olevan työttömyyden alentamiseksi ja muuttoliikkeen tasapainottamiseksi. Ohjelmakauden alkuvuosina painotetaan työllistävyysnäkökohtia. Ohjelmakauden loppupuolella painopistettä siirretään vahvemmin tuottavuuden parantamiseen varautuen näin niukkenevaan työvoiman tarjontaan. Työvoiman saatavuuden varmistaminen. Strategisia kysymyksiä ovat työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen sekä koko työvoimapotentiaalin käyttöön saaminen. Maakunnan keskeisten osaamisalueiden ja -keskittymien edelleen vahvistaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi ja hyödyntäminen yritystoiminnassa. Toimintaympäristön osalta ohjelmakaudella panostetaan erityisesti maakunnan saavutettavuuden parantamiseen sekä infrastruktuuria että logistiikkaa ja palveluja parantamalla. Hyvä ympäristö on Pohjois-Savolle tärkeä kilpailutekijä; turvataan sen säilyminen. Energiahuollossa painopiste on vahvistaa alueen omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä (erityisesti puu, turve ja peltoenergia). Hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja palvelurakenteen uudistaminen. Strategian tarkempi sisältö konkretisoituu maakuntaohjelman toimintalinjoissa, jotka ovat seuraavat: TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta TL2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen TL3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri TL4 Uudistuva hyvinvointiyhteiskunta ja toimivat palvelurakenteet. Koko ohjelmaa koskevat läpäisevät periaatteet ovat: kestävä kehitys yhtäläiset mahdollisuudet tasa-arvo verkostoituminen ja kumppanuus tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Alueelliseen tasa-arvoon ohjelman yhtenä läpäisyperiaatteena liittyy myös se, että maaseudun kehittämistä ei tarkastella tässä ohjelmassa erilliskysymyksenä, vaan maaseutunäkökulma on huomioitu ohjelman kaikilla toimintalinjoilla - ja tulee huomioida samalla periaatteella ohjelman toteutuksessa. Pohjois-Savon kehittämisessä Kuopion seudulla on maakunnan veturina erityisasema. Kuopion seudun kilpailukyvyn parantaminen on tärkeää koko maakunnan kehityksen kannalta. Samalla on varmistettava, että seudun myönteinen kehitys heijastuu koko maakuntaan. Kuopion seudulle sijoittuvat keskeiset osaamiskeskittymät, joiden vahvistaminen on koko maakunnan kannalta tärkeää. Kuopion seudun kehittyminen maakuntaveturina edistää myös muiden seutujen osaamisen kehittymistä (seutujen strategiat on kuvattu Pohjois-Savon maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030). 11

13 4. MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTALINJOITTAIN 4.1 TL1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Tämä toimintalinja käsittää suoraan yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet. Yritystoiminnan kannalta keskeisiä innovaatioympäristöjen kehittämistä sekä nykyisestään edelleen korostuvan laadukkaan työvoiman saannin turvaamista samoin kuin t&k-toimintaa käsitellään toimintalinjassa 2. Yritysten liikevaihdolla mitattuna Pohjois-Savon tärkeimmät teollisuuden alat ovat metsä-, metalli- ja elintarviketeollisuus, jotka tuottavat lähes 90 % koko teollisuuden liikevaihdosta. Erityisesti mekaanisen puunjalostuksen liikevaihto on 2000-luvun alkuvuosina ollut vahvassa kasvussa. Teollisuuden osuus kattaa 40 % koko yrityskentän liikevaihdosta. Palvelusektorilla nopeaa kasvua on erityisesti liike-elämän palveluissa. Pohjois-Savon teollisuuden tuotannosta 41 % menee vientiin, kun koko maassa vastaava osuus on 50 %. Maakunnan yritysrakenne painottuu pieniin yrityksiin, sillä yli 2/3 yrityksistä on alle viisi henkilöä työllistäviä. Pienissä yrityksissä yrittäjien keski-ikä on nopeasti kohoamassa. Yritysten lukumäärä asukasta kohti on Pohjois-Savossa alle valtakunnallisen keskiarvon. Yritysten määrän nettolisäys oli 2000-luvun alkuvuosina keskimäärin +80 yritystä/vuosi. Maakuntaohjelman valmisteluun liittyen klusteriasiantuntijaryhmät ovat määritelleet alansa kehittämistarpeet. Yhteisinä ongelmina ja haasteina klusteriryhmät näkivät työvoiman määrällisen ja laadullisen riittävyyden, tuotekehityksen vähäisyyden ja asiakaslähtöisyyden puutteen sekä yritysten verkostoyhteistyön vähäisyyden. Viennin lisäämistä vaikeuttaa se, että toimivia yritysketjuja (veturiyritykset - osatoimittajat) ei ole muodostunut riittävästi. Yhteistyö tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritystoiminnan välillä todettiin vähäiseksi, mikä rajoittaa innovaatioiden ja teknologian siirtoa koulutus- ja tutkimuslaitoksista elinkeinoelämän käyttöön. Tavoitteet Määrälliset tavoitteet: työpaikkamäärien lisäys kasvualoilla yhteensä työpaikkaa (kausi ) yritysten liikevaihdon kasvu vuodessa sama kuin valtakunnallinen keskiarvo yritysten palkkasumman kasvu sama kuin valtakunnallinen keskiarvo yritysten määrän kehitys: nettokasvu +100 yritystä/vuosi viennin ja sen osuuden kehitys: v %, v % matkailijoiden yöpymisten määrän kehitys +3 % yli valtakunnallisen keskiarvon/vuosi yritysten t&k-toimintaan käyttämän rahoituksen kasvu +5 %/vuosi (TEKESin tuki yrityksille + yritysten oma osuus). Laadulliset tavoitteet: yritysten kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvumahdollisuuksien turvaaminen jalostusasteen kasvu yrityksissä kasvuyritysten lisääminen 12

14 yritysten yhteistyöverkostojen vahvistaminen keskenään sekä tutkimus ja koulutusyksikköjen kanssa uusien innovatiivisten yritysten sekä markkinalähtöisten tuotteiden ja palvelujen aikaan saaminen kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen yritystoiminnassa. Kehittämisen painopisteet Toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti toimiviin kasvukykyisiin ja haluisiin yrityksiin ja yritysryppäisiin. Lähtökohtana on yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Painopisteitä yritysten kehittämisessä ovat yritysten innovaatio- ja t&k-toiminnan vahvistaminen sekä tuotantoteknologian kehittäminen, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, yritysverkostojen syntyminen ja vahvistaminen. Yritystoiminnan vahvistamiseksi myös pitemmällä aikavälillä edistetään yritysperustantaa erityisesti kasvualoilla. Palveluissa vahvinta kasvua on odotettavissa yritystoiminnan palveluissa, sosiaali- ja terveysalalla (mm. hoivayrittäjyys) sekä matkailussa. Em. painopistealueiden sisällä kehittämistoimenpiteistä tärkeimmät ovat: Yritysten tuotekehitys- ja tutkimustoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen t&k-toiminnan edistäminen yrityksissä yritysten yhteistyön tiivistäminen koulutus- ja tutkimuslaitosten kanssa yritysten rohkaiseminen käyttämään innovaatio- ja osaamisrakenteita (mm. laboratoriot, kts. toimintalinja 2) innovaatioiden kaupallistamisen edistäminen markkinoilla menestyviksi tuotteiksi teknologiaosaamisen vahvistaminen uuden teknologian mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen, mm. verkkoliiketoiminta. Vienti, kansainvälistyminen yritysten liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaamisen lisääminen markkinatietouden lisääminen yritysten yhteismarkkinointi ympäristöjärjestelmien käyttöönotto yrityksissä. Yritysten yhteistyö ja verkostoituminen yhteistyön lisääminen yleensä, mm. tuotekokonaisuudet, erikoistuminen yritysverkostojen syntymisen tukeminen sekä olemassa olevien vahvistaminen (erityisesti veturiyritys/osahankintaverkostot) laatujärjestelmien käyttöönotto yritysverkostoissa. Yritysten investointien tukeminen yritysten kilpailukykyä ja kannattavaa yritystoimintaa edistävien uusien ja laajennusinvestointien suora ja välillinen tuki (mm. toimitilat). 13

15 Yrittäjyys ja uudet yritykset kannustaminen yrittäjyyteen ja aktivoiminen yritysten perustamiseen yrittäjävalmiuksien parantamiseen liittyvä neuvonta yrittäjien sukupolvenvaihdoksen edistäminen tai jos jatkajaa ei ole, omistajavaihdoksen edistäminen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtyjen innovaatioiden hyödyntäminen yrityksiksi alkavien yritysten käynnistysvaiheen tukeminen, mm. rahoituksen järjestäminen. Maaseudun yritystoiminnan kehittämisessä painopisteet ovat perinteisen maatalouden kehittäminen mahdollisimman vahvaksi ja kilpailukykyiseksi sekä maaseudun elinkeinopohjan monipuolistaminen tukemalla maaseudun uutta yritystoimintaa. TL 1:n kehittämistoimenpiteitä pääasiassa rahoittavat viranomaiset: Pohjois-Savon TE-keskus (KTM, MMM), TEKES, Finnvera Oyj, Pohjois-Savon liitto. 4.2 TL 2 Korkeatasoinen osaaminen, toimiva innovaatioympäristö ja työllisyyden vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Korkeatasoinen osaaminen ja sen paikallinen hyödyntäminen ovat Pohjois-Savon hyvinvoinnin, vetovoiman ja kilpailukyvyn kannalta avaintekijöitä: uusia työpaikkoja syntyy erityisesti yritysten kanssa vuorovaikutuksessa toimivien osaamiskeskittymien yhteyteen. Tästä syystä osaamisen kehittäminen on aluekehittämisen keskeisin kohde. Maakunnan väestön koulutustaso on edelleen hieman alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita maakunnassa on keskimääräistä enemmän, mutta korkea-asteen tutkinnon suorittaneita keskimääräistä vähemmän. Ero maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien välillä on merkittävä, sillä maaseudulla koulutusaste on selkeästi alhaisempi kuin kaupungeissa. Tutkinnon suorittaneet v (% 15 v. täyttäneistä) Koulutusaste Tutkinnon Keskiaste 1) Korkea-aste Ei perusasteen suorittaneet jälk. koulutusta Pohjois-Savo Koko maa 61,7 62,7 39,9 37,7 21,7 25,0 38,3 37,3 1) Ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot Koulutuksen tarjonta Pohjois-Savossa on alueellisesti kattavaa: maakunnassa on Kuopion yliopisto, Sibelius-Akatemian ja humanistisen ammattikorkeakoulun toimipiste, Savoniaammattikorkeakoulu sekä laaja lukio ja ammatillisen toiseen asteen verkko. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko on edelleen laaja (9 koulutuksenjärjestäjää), ja järjestäjäverkkoa tullaankin arvioimaan uudelleen palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Järjestäjäverkon ohella koulutustarjontaa koulutusasteittain ja aloittain tulee arvioida ja kehittää siten, että tarjonta vastaa elinkeinoelämän tarpeita ja kehitystä. 14

16 Tavoitteet Tavoitteena on, että maakunnan yleinen koulutustaso nousee ja että koulutus vastaa elinkeinoelämän tarpeita. Osaavalla työvoimalla on keskeinen merkitys alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämisessä. laadukas koulutus sekä turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö ammatillisen tutkinnon suorittaneiden määrä vuotiaista nousee 77 %:sta 81 %:iin kolmannes vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon huippuosaaminen kärkitoimialoilla vahvistuu maakunnassa on riittävästi osaavaa työvoimaa saatavilla maakunnassa on kilpailukykyinen alueen elinkeinoelämän kehittymistä ja yrittäjyyttä tukeva toisen asteen ammatillinen koulutus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa, toimivat koulutusketjut kaikilla koulutusasteilla opetusta suunnataan myös siten, että koulutus tukee ja vahvistaa maakunnan elinkeinoelämää Kuopion yliopiston opetustarjonta laajenee ja vakinaistuu maakunnan kehittämisen kannalta keskeisillä aloilla. Kehittämisen painopisteet oppimisympäristöjen parantaminen, perustamishankkeet kodin, koulun ja viranomaisten välisen yhteistyön tukeminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, uusien opetusmenetelmien ja -välineiden käyttöönotto turvallisuusalan koulutuksen kehittäminen ja vahvistaminen ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä Kuopion yliopiston teknis-luonnontieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen vakiinnuttaminen Kuopion yliopiston kauppatieteiden koulutuksen vakinaistaminen ja tutkinnonantooikeuden saaminen (Itä-Suomen yliopistofederaatiohanke Kuopio, Joensuu) oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistäminen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä maakunnallinen koulutuspalvelujen ohjaus ennakointitietoa hyödyntäen, ennakointijärjestelmän vakiinnuttaminen, KESU koulutustarpeiden ennakointiprojekti, AITOohjelman toteuttaminen strategisen yhteistyön tiivistäminen ammatillisen toisen asteen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen välillä työssä jaksamista ja työyhteisöjen joustavuutta sekä työssä olevien koulutusmahdollisuuksia ja aikuiskoulutuksen alueellista saavutettavuutta parantavat hankkeet yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatuksen sisällyttäminen kaikkeen koulutukseen pk-yritysten johdon ja henkilöstön osaamista vahvistavat koulutushankkeet, erityisesti pkyritysten liiketoimintaosaamisen parantamiseen ja kansainvälisyyteen liittyvät hankkeet Innovaatiotoiminnan lisääminen, innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen Korkeatasoisen koulutuksen ohella vahvalla tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä toimivilla innovaatioketjuilla on suuri merkitys alueelle osaavan työvoiman kautta sekä uuden liiketoiminnan synnyttäjänä ja olemassa olevan vahvistajana. Pohjois-Savon osuus koko maan t&kmenoista on vain 2,3 %, ja tästä suurin osa kohdistuu Kuopioon. Maakunnan t&k-menoista peräti 61 % syntyy yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Yritysten osuus jää Pohjois-Savossa vain 39 %:iin, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esim. Pohjois-Pohjanmaalla, jossa peräti 80 % t&k-menoista aiheutuu yrityksissä. 15

17 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % T&kmenot M Osuus koko maan t&kmenoista % POHJOIS-SAVO 50,0 2,3 84,1 2,2 121,3 2,3 Uusimaa 1 049,8 48, ,7 45, ,4 42,5 Pohjois-Pohjanmaa 183,5 8,4 437,1 11,3 692,1 13,2 Keski-Suomi 76,0 3,5 156,1 4,0 210,7 4,0 Pohjois-Karjala 31,6 1,5 53,8 1,4 61,0 1,2 KOKO MAA 2 172,3 100, ,8 100, ,4 100,0 Lähde: Tilastokeskus Maakunnan innovaatiorakenteita on vahvistettu viime vuosien aikana mm. Euroopan rakennerahastojen tuella. Rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen ja innovaatioverkostojen toiminta edellyttävät kuitenkin edelleen kehittämispanostuksia, sillä niiden yritystoimintaa stimuloiva vaikutus ei ole vielä riittävää, mistä syystä maakunnan työttömyysaste on edelleen maan keskiarvoa korkeampi. Tavoitteet Yritysten, tutkimuslaitosten ja innovaatiotoimintaan liittyvien muiden tahojen verkostoituminen kaipaa vielä parantamista. EU:n rakennerahastokaudella on rahoitettu tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyviä laboratorioita ja rakennuksia. Näiden kehittäminen ja hyödyntäminen on maakuntaohjelmakauden yksi keskeinen tavoite. innovaatiotoiminnan tehostaminen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja yritysten keskinäisen t&k-toiminnan vahvistaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukevien rakenteiden ja palvelujen vahvistaminen sekä hyödyntäminen painopistealoilla kansainvälisesti merkittävien tutkimuskeskittymien saaminen tutkimuksen ja teknologiakehityksen avainalueille. Kehittämisen painopisteet koulutusjärjestelmien ja teknologiansiirtomekanismien kehittäminen tutkimusta ja yritystoimintaa palvelevien laboratorioiden vahvistaminen innovaatiotoiminnan tukipalvelujen vahvistaminen teemallinen kohdentaminen maakunnan keskeisille elinkeinoaloille: o metsäteollisuuden älykkäät prosessit: automaatio, elinkaarihallinta, prosessien tehokkuus ja vähäpäästöisyys (vahvistettavat alat): puutekniikka ja puukomponentit sekä suunnittelujärjestelmät o metalli: älykkäät koneensuunnittelu- ja rakennusmenetelmät, tuotantojärjestelmien hallinta (simulointi), liikkuvat ym. työkoneet o ympäristö ja energia: ympäristöteknologia, ympäristöinformatiikka, energiateknologiat erityisesti biopolttoaineisiin liittyen (lämmönsiirto, kattilateknologia, paineastiat), ilmasto, ilmakehäosaaminen ja ympäristöriskien arviointi sekä maaperän ja vesistöjen kunnostusteknologia o hyvinvointi: terveydenhuollon teknologia, bioteknologia, lääkekehitys (molekyylilääketiede, geeniterapia), ympäristöterveys, turvallisuusteknologia o informaatio ja viestintäteknologia: mittaus- ja sensoriteknologia (fysiikka, uudet anturit ja pinnoitteet, matemaattinen mallinnus ja kehittynyt laskenta, langaton teknologia, optiset mittaustekniikat, miniatyrisointi) o elintarvike: elintarviketeknologia, ravitsemusosaaminen, terveelliset elintarvikkeet, karjanjalostus, kalan geneettinen jalostus ja kalanviljelyteknologia o materiaalitekniikka: kestävät pinnat, optiset materiaalit, biomateriaalit 16

18 o kaivannaistoiminta: maaperätutkimus, malminetsintä o vapaa-aika ja matkailu: verkosto-osaaminen ja matkailupalvelutoiminta (Tahko- Kuopio-Leppävirta-Tervo) painopisteenä olevien elinkeinoalojen teknologioiden ja osaamisalueiden välinen yhteistyö ja synergia erikoistuneiden elinkeinoelämää tukevien osaamiskeskittymien välisen verkostoitumisen edistäminen (Kuopion seudun hyvinvointiosaamiskeskus ja seudulliset osaamiskeskittymät) Työllisyyden vahvistaminen Talouden ja toimialojen rakennemuutos sekä väestön ikärakenteen muutos vaikuttavat merkittävästi työvoiman kysyntään ja tarjontaan. Työttömyys on pysynyt maakunnassa korkeana, vaikka onkin laskenut lamavuosien 21,3 %:sta (1994) 11,6 %:iin (kesäkuu 2006). Työttömyydelle on ominaista, että työttömien koulutustaso on suhteellisen alhainen ja että se painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Maakunnan sisäiset alueelliset vaihtelut ovat melko suuria. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen edistää sopeutumista odotettavissa olevaan niukkenevaan työvoiman tarjontaan. Tavoitteet työllisyyden kohottaminen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen erityisesti vaikeasti työllistyvien työmarkkinavalmiuksien parantaminen työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Kehittämisen painopisteet Pohjois-Savossa on laadittu laajana yhteistyönä erillinen Pohjois-Savon työllisyysstrategia, joka perustuu jokaiseen seutukuntaan laadittuun vastaavaan strategiaan. Strategian mukaan erityisen tärkeää on työllisyyden kehittäminen siten, että tarjonta ja kysyntä kohtaavat nykyistä paremmin. Paikallisilla toimilla saadaan merkittäviä tuloksia, josta esim. Nilsiän muita alhaisempi työttömyys on hyvä esimerkki. Työllisyysstrategia sisältää EU:n ESR toimenpideohjelman tavoitteet, vaikka strategia on laadittu jo vuoden 2005 aikana Pohjois-Savon tarpeita varten. ESR ohjelman toimintalinja 1:n mukaiset toimenpiteet sisältyvät työllisyysstrategian ensimmäiseen ja kolmanteen painopisteeseen, toimintalinja 2:n mukaiset toimenpiteet sisältyvät toiseen painopisteeseen 2 ja toimintalinja 3 vastaa työllisyysstrategian painopistettä neljä. ESR ohjelman toimintalinja 4:ää vastaava jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö sisältyy maakuntaohjelman yhteen läpäisevään periaatteeseen, mikä on verkostoituminen ja kumppanuus. Kehittämistoimenpiteet jakaantuvat seuraaviin painopisteisiin: Matalasti tai kapeasti koulutettujen työllisten koulutukseen panostetaan ja varmistetaan koulutuksen vahva yhteys työmarkkinoiden tarpeisiin. Kehitetään nuorten työllisyysvalmiuksia. Pitkäaikaistyöttömien, ikääntyneiden, maahanmuuttajien ja muiden vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia päästä työhön parannetaan. Koska näiden ihmisten on vaikea työllistyä normaaleilla työmarkkinoilla, kehitetään heidän työllistämisekseen uusia väyliä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on paljon piilotyöpaikkoja ja siten työllistämismahdollisuuksia. Yrityskyselyn tuloksia hyödynnetään ja poistetaan kapeikkoja yritysten työvoimakoulutus-, omistajanvaihdos- ja kasvuun liittyvissä asioissa. 17

19 Yhteistyötä aluekehityksen, työllisyyden ja koulutuksen sekä yritystoiminnan kesken vahvistetaan. Pohjois-Savon työllisyysstrategian laatimisen aikana syntynyttä eri osapuolten yhteistyötä lisätään. Laajalla yhteistyöllä toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuu ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun toteuttaminen. TL 2:n kehittämistoimenpiteitä pääasiassa rahoittavat viranomaiset: Itä-Suomen lääninhallitus (sivistysosasto), TEKES, Pohjois-Savon TE-keskus (KTM, MMM, TM), Pohjois-Savon liitto. 4.3 TL 3 Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän heikkoutena on Pohjois-Savossa koettu eri liikennemuotojen yhteistyön vähäisyys, mikä suurelta osin johtuu eriytyneistä terminaaliratkaisuista. Edellytykset yhteistyölle ovat parantumassa mm. suunnitteilla olevan Kuopion matkakeskuksen logistiikka-alueen toteutumisen myötä. Yhteistyöllä saavutetaan kaivattua sujuvuutta matkaketjuihin ja tavaraliikenteessä myös säästöjä logistisiin kustannuksiin. Kuntien sisäiset henkilökuljetukset rakentuvat paljolti kuntien järjestämien kuljetusten ja matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) varaan. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kehityksessä ja samoin valtion joukkoliikenteen rahoituksen määrässä suunta on ollut aleneva. Jotta joukkoliikenteen palvelutaso voitaisiin säilyttää, edellyttää se mm. sirpaleisen rahoitusjärjestelmän uudistamista. Kuopion seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on vielä hyvä ja muualla maakunnassa kysyntään nähden tyydyttävä. Maakunnalliset ja ylimaakunnalliset yhteydet ovat elinkeinoelämän kuljetuksille tyydyttävät. Tavaraliikenteen logistiikan kustannukset ovat Pohjois-Savon teollisuusyrityksissä keskimäärin % liikevaihdosta eli n. yhden %-yksikön verran korkeammat kuin maassa keskimäärin. Tavoitteet tehokas, taloudellinen, turvallinen ja ympäristöystävällinen liikennejärjestelmä alueen hyvä sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus elinkeinoelämän logististen kustannusten alentaminen liikennemuotojen yhteistyön kehittäminen liikenteestä ympäristöön, luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn toimintaedellytysten ja olosuhteiden parantaminen erityisesti työ- ja koulumatkoilla esteettömyys Kehittämisen painopisteet henkilö- ja tavaraliikenneselvitys yhdistettyjen tavaraliikenteen juna/autokuljetusten selvitysten päivittäminen ja toiminnan kehittäminen ilma-, maa- ja vesiliikenteen terminaalien ja terminaaliyhteyksien kehittäminen/matkuksen ja Sorsasalon logistiikka-alueet, Varkauden suursatama, Kumpusaaren terminaalin yhteydet, lentoaseman tie jne. verkostoituneen logistiikkayhteistyön perustaminen erityisesti PK-yritysten kesken matkakeskusten toteuttaminen matkailun kannalta keskeisten yhteyksien kehittäminen 18

20 kehitetään edelleen kutsuliikennettä joko kuntien järjestämänä liikenteenä tai matkojen yhdistelykeskuksen (MYK) toimintana niissä osissa taajamia ja haja-asutusaluetta, joilla perinteisellä joukkoliikenteellä ei ole toimintamahdollisuuksia joukkoliikenteen laatukäytävien kehittäminen liityntäliikenteen kehittäminen kutsuliikenteenä juna- ja autovuoroille kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksien parantaminen sekä työmatka- että asiointiliikenteessä ja myös matkailutarpeet huomioiden / väylästön kattavuus. Tieverkko Pohjois-Savon tieliikenne kasvoi 1980 luvulla lähes 50 % luvulla kasvu taittui taloudellisen laman seurauksena, mutta 2000-luvulla kasvu on jatkunut vahvana erityisesti suurimpien taajamien ympäristössä. Liikenne jatkaa keskittymistään valtatielle 5 ja Kuopion seudulle. Vuodesta 2004 vuoteen 2020 henkilöautoliikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Savossa noin 12 %. Päätieverkon merkittävimmät ongelmat ovat, osin liikenteen vahvasta kasvusta johtuen, valtatien 5 eräillä tieosuuksilla sekä moniongelmaiseksi luokitellulla valtatiellä 17. Myös valtatien 9 liikennemäärät ovat kasvaneet voimakkaasti Kuopio-Jyväskylä-Tampere-Turkukasvukeskusten muodostaman kehityskäytävän merkityksen kasvun myötä. Alemman tieverkon kunto on heikkenemässä. Tällä on vaikutuksia elinkeinoelämän, mm. metsäteollisuuden ja maatalouden kuljetuksiin, lähitulevaisuudessa myös bioenergian käyttöönoton mahdollisuuksiin. Tieverkon luokitus ei tue kaikilta osin maakunnan elinkeinoelämän ja liikenneyhteyksien kehittämistä. Uuden maantielain myötä tärkein osa valtateistä tullaan luokittelemaan runkoteiksi. LVM:n alustavan näkemyksen mukaan runkotieksi yltäisi Pohjois-Savon alueella ainoastaan valtatie 5 ja sekin vain Iisalmeen ulottuvana. Tavoitteet Sujuvat ja turvalliset yhteydet Pohjois-Savon pääliikennesuuntiin Liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa oleva ja elinkeinoelämän kehittymistä tukeva Pohjois-Savon sisäinen tieverkko Kehittämisen painopisteet valtatien 5 parantaminen, erityisesti Päiväranta Vuorela -tieosa, varautuminen Leppävirta-Kuopio -välin parantamistöiden käynnistymiseen valtatien 17 parantaminen, erityisesti Rissalan yrityskylän kohdalla valtatien 9 yleissuunnittelun käynnistäminen perustienpidon rahoituksen tason nostaminen siten, että aluekehitystä tukeviin hankkeisiin jäisi hoidon ja ylläpidon jälkeen vähintään 10 M kantateiden 88 (ns. Oulun tie) ja 77 (Siilinjärvi-Viitasaari/Sininen tie) muuttaminen valtateiksi sekä valtateiden 9 (Jyväskylä Kuopio), 5 (Iisalmi-Kajaani) ja 17 (Kuopio Joensuu) runkoteiksi teiden 870, 87, 580 ja 75 välillä Talvivaara-Rautavaara-Nilsiä-Siilinjärvi parantaminen kaivostoimintojen aiheuttaman liikenteen kasvusta johtuen, mikäli Talvivaara-hanke käynnistyy perustuotannon kuljetusten turvaaminen alemmalla tieverkolla yksityistieavustusten riittävyyteen vaikuttaminen 19

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAAKUNTAOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Martti Ahokas kehittämisjohtaja Keski-Suomen liitto MAAKUNTATASON YHTEISTYÖ ylimaakunnallinen yhteistyö & strateginen liittoutuminen: WFA ykköshankkeessa: Päijät-Häme

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot