ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2010 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

2 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kannen kuva: Lenkkeilijä Tähtitorninmäellä Helsingin kaupungin aineistopankki Seppo Laakso

3 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna ESIPUHE Raportissa Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 on esitetty Helsingin kaupungin energiankäyttöä ja -tuotantoa koskevia tietoja. Siinä on myös kerrottu Helsingin kaupungin sitoumuksista ja ohjelmista sekä kaupungin velvoitteista niiden toteuttamiseksi. Raportissa on esitetty kaupunkikonsernin sisälle ja ulkopuolelle suunnatut energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet ja näiden toimenpiteiden toteutuminen ja niillä saavutettujen säästöjen vaikutusten arviointi. Energiansäästötoiminnan koordinoinnista Helsingissä vastaa energiansäästöneuvottelukunta (ESNK), jonka tehtäviin kuuluvat mm. seurantaraportin laatiminen kaupungin ja TEM:n välisen Energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisten velvoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin ja EU:n välisen energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön raportointi. Rakennusvirasto vastaa ESNK:n käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Tämän Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna raportin on laatinut Pälvi Holopainen Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalta hyödyntäen saman yksikön Sirpa Eskelisen, Katri Kuusisen ja Ulla Soitinahon asiantuntemusta työssään. Marraskuussa 2011 Energiansäästöneuvottelukunta

4 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 2 Tiivistelmä Energiansäästötoiminnan koordinointi Energiansäästöneuvottelukunta Taustaa Jäsenet Päätehtävät Kokoukset Lausunnot ja kirjeet ESNK:n energiansäästökilpailu Ympäristöjohtaminen Sitoumukset ja ohjelmat ja niiden velvoitteet Energiatehokkuussopimus (KETS) Asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus (VAETS) Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset Helsingin kaupungin strategiaohjelma Sitovat energiansäästötavoitteet Helsingin Energian energiatehokkuussopimukset Helsingin Energian kehitysohjelma Green Digital Charter Energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet kaupunkikonsernin sisällä Kiinteistöt Energian- ja vedenkäytön kulutusseuranta Energiakatselmukset Katselmusten perusteella toteutetut toimenpiteet Kiinteistöjen ylläpidon tehostaminen Uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen Liikuntasalien energiankäytön tehostaminen Matalaenergiarakentaminen Hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntäminen Työasemat Ulkovalaistus Hankinnat Koulutus, neuvonta ja tiedotus Display energia- ja päästömerkki...33

5 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Energiansäästöviikko Ekotukihenkilökoulutus Koulutus kaupungin omalle henkilökunnalle Maankäyttö Tontinluovutusehdot Aluesuunnittelu ja kaavoitus Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu Kaupunkirakenteen tiivistäminen Liikenne ja liikkuminen Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ympäristövyöhyke Sähköautojen latauspiste Infrarakentaminen Energiantuotanto ja -jakelu Helsingissä Kaupunkikonsernin ulkopuolelle suunnatut toimet Koulutus ja tiedotus Ilmastoinfo Energiansäästöviikko Helsingin Energian energiakeskus Seminaareja, tapahtumia ja hankkeita Muut toimet Sävel Plus -raportointipalvelu Sähköinen viestintä Muita toimia Kehityshankkeet Energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden seuranta- ja raportointijärjestelmä ETSIVÄ COMBAT Kevyin askelin Helsingissä - ENGAGE SAVE ENERGY CYBER MECOREN SolarLED Julia Life V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin ENERSIS Ekokompassi Eco-support activity Kilpailut ja tunnustukset Kaupungin järjestämät kilpailut... 48

6 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupungin saamat tunnustukset ja palkinnot Energiankäyttö ja päästöt Helsingin kaupungin kokonaisenergiankäyttö Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutus Energiankulutuksen seurantajärjestelmä Kaupungin omistama kiinteistökanta Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus Lämmön ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus Muu kaupungin energiankulutus Ulkovalaistus Liikenne Autot ja työkoneet CO 2 -päästöt Energiatehokkuuden kehitys KETS-sopimuksen energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuminen ja arvioidut säästöt Arvioidut säästöt Jatkotoimenpiteet Helsingin Energian energiatehokkuussopimusten toteutuminen ja arvioidut säästöt vuoden 2010 loppuun mennessä Asiakkaiden energiansäästön edistäminen Sähköverkon energiatehokkuuden parantaminen Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden paraneminen Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden parantaminen...66 LIITE 1 Kaupungin omistamien kiinteistöjen energian kulutustiedot vuodelta 2010

7 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna TIIVISTELMÄ Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Näiden sitoumusten täytäntöönpano ja ohjaus on annettu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) vastuulle. Sitoumuksia koskevien toimenpideohjelmien toteuttaminen aloitettiin vuonna 2009 saumattomana jatkona pitkäjänteiseen energiatehokkuustyöhön. Kaupungin palvelurakentamista koskeva matalaenergiarakentamisen yleisohje valmistui ja kaupungin palvelurakentamista koskevat matalaenergiarakentamisen alakohtaisien (LVI-, sähkö-, rakennusautomaatio- sekä arkkitehtuurija rakennesuunnittelu) ohjeiden laatiminen käynnistyi vuonna Ohjeiden mukaan rakennettaessa uudisrakennusten energiankulutus jää noin 30 % pienemmäksi kuin vuonna 2012 voimaan astuva kansallinen rakennusten energiatehokkuusvaatimus edellyttää. Peruskorjattavien rakennusten energiankulutus jää vastaavasti noin 30 % pienemmäksi kuin normaalikorjauksissa. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta toteuttava Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) valmistui joulukuussa Vuonna 2010 valmistuivat yhdeksän hallintokunnan sitoviin energiansäästötavoitteisiin liittyvät energiansäästösuunnitelmat. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin hallintokuntien käyttöön ja on avustanut hallintokuntia näiden omien suunnitelmien tekemisessä sekä tiedottanut sitovista energiansäästötavoitteista. Vuotta 2011 koskeva tavoite on 2 % laskettuna vuoden 2010 energiankulutuksesta. Helsingin asumisen energiatehokkuustyöryhmä laati ehdotukset energiatehokkuusvaatimuksiksi asuntotonttien tontinluovutuksissa ja kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin oman asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi. Näillä toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoden 2016 loppuun mennessä 39,5 GWh:n energiansäästö, joka on noin 6,6 % verrattuna asuinrakennusten energiankulutukseen vuonna Tiedotus- ja koulutustyötä energiatehokkuuden edistämiseksi jatkettiin vuonna 2010 erilaisin kampanjoin, ekotukihenkilökoulutuksen puitteissa kaupungin virastoissa sekä mm. Display -energia- ja päästömerkin välityksellä helsinkiläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

8 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna EkoTeko-hankkeessa kartoitettiin keinoja ja toteutettiin toimenpiteitä 21 kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi. Kiinteistöjen energiakatselmuksia valmistui vuonna 2010 viisi. Näiden lisäksi muutamissa kiinteistöissä valmistui tai käynnistettiin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon liittyviä energiatehokkuustoimia. Matalaenergiarakentamishankkeita oli käynnissä yhteensä 17 kpl ja yksi kohde valmistui. Matalaenergiarakentamista edellyttävää asemakaavaa on laadittu sekä Honkasuon että Kuninkaantammen alueille. Kaupunkisuunnitteluvirasto on jatkanut myös kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalun kehittämistä. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin Aurinkolahden ja Latokartanon peruskoulujen aurinkopaneelit olivat toiminnassa koko vuoden. Aurinkolahdessa sähköä tuotettiin noin 15 MWh ja Latokartanossa noin 10 MWh. Vuonna 2010 ei kaupungin kiinteistöissä otettu käyttöön uusia aurinkovoimaloita. Kaupungin ulkovalaistuksessa noin 4500 valaisinta vaihdettiin vuoden 2010 aikana energiatehokkaammiksi. Tämä oli noin 50 % suurempi määrä kuin edellisenä vuonna. Kaupungin työasemiin asennettiin heinäkuussa 2010 virransäästön hallintaohjelma, jolla arvioitiin saavutettavan loppuvuoden aikana noin 700 MWh:n sähkönsäästö. Kaupunginhallitus hyväksyi ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Vuonna 2010 valmistui hankintojen kestävän kehityksen kokonaiskonsepti. Noin 28 % kaikista Hankintakeskuksen kilpailutuksesta sisälsi ympäristökriteerejä, mikä oli 12 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 Helsingin kaupungin kokonaisenergiankulutus oli 1790 GWh. Kiinteistöjen kuluttaman sähkö- ja lämpöenergian määrä oli kokonaiskulutuksesta noin 91 %. Energiankulutus kasvoi noin 6 % edellisvuodesta. Kasvua tapahtui niin kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksissa kuin liikenteen sähkönkulutuksessa. Vuoden 2009 raportissa esitettyyn kokonaiskulutukseen verrattuna energiankulutus oli vuonna 2010 noin 5 % pienempi, mutta luvut eivät ole suoraan vertailukelpoiset, koska vuonna 2010 raportoinnin piirissä ei ollut enää Helsingin Veden eikä bussiliikenteen energiankulutuksia. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli 473 GWh ja lämmönkulutus yhteensä 1159 GWh. Lämmönkulutus jakaantui kaukolämmön osuu-

9 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna teen, joka oli 1149 GWh (99 %) sekä sähkölämmityksen osuuteen, joka oli 10 GWh (1 %). Kaupungin omistama rakennuskanta oli vuoden 2010 päättyessä noin 8,12 milj.m 2. Rakennuskannan kokonaispinta-ala pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes samana. Koko Helsingin alueen kaukolämmön kulutus oli 7390 GWh, ja siitä kaupungin osuus oli noin 16 %. Vastaavasti kaupungin lämmityssähkön osuus oli koko kaupunkialueen lämmityssähköstä (333 GWh) 3 %. Kulutussähkön osuus koko kaupunkialueella oli 4146 GWh, ja siitä kaupungin osuus oli noin 15 %. Kaupungin koko kiinteistökannan lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli 147 kwh/m 2, mikä on noin 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 1990 verrattuna lämmön ominaiskulutus on vähentynyt 17 %. Palvelurakennusten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli vuonna 2010 noin 151 kwh/m 2, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennusten ominaiskulutus oli 144 kwh/m 2, mikä on noin 5 % vähemmän kuin Viimeisten 10 vuoden aikana palvelurakennusten lämmön ominaiskulutus on vähentynyt 3 % ja asuinkiinteistöjen vastaavasti 18 %. Kaupungin koko kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus oli vuonna kwh/m 2 pysyen ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 1990 verrattuna sähkön ominaiskulutus on kasvanut 9 %. Palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus on kasvanut 8 % ja asuinrakennusten vastaavasti 8 % viimeisten 10 vuoden aikana. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus oli vuonna 2010 noin 57 GWh, mikä oli lähes 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valaisinpisteiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 1997 noin 17 % ja ulkovalaistuksen yhteenlaskettu sähkönkulutus on samaan aikaan laskenut noin 13 %. Valaisinpistekohtainen energiankulutus on siis vähentynyt noin 26 %. Helsingin Energian polttoaineiden kulutus kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa vuonna 2010 noin GWh, mikä oli noin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon hyötysuhde on parhaimmillaan yli 90 %. Yhteistuotannolla tuotettiin kaukolämpöä noin 6640 GWh (1 % enemmän kuin vuonna 2009) ja sähköä noin GWh (5 % enemmän kuin 2009). Huippu- ja varalämmön tuottamiseen käytetään eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia lämpökeskuksia, joiden polttoaineina ovat maakaasu ja polttoöljy. Erillistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta oli noin 15 %, kun se edellisenä vuonna oli noin 9 %.

10 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Vanhankaupungin vesivoimalaitos tuotti vuonna 2010 sähköä yhteensä 105 MWh. Kaukojäähdytystä tuotettiin vuonna 2010 yhteensä 84 GWh. Helsingin Energia tuottaa kaukojäähdytystä vuodenajasta riippuen vapaajäähdytyksenä merivedellä, lämpöpumppulaitoksella sekä absorptiojäähdytyskoneilla. Helsingin Energialla on lisäksi energiantuotantoa Helsingin ulkopuolella osakkuusyhtiöissä, joissa tuotetaan sähköä ydinvoimalla, tuulivoimalla ja vesivoimalla. Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt Helsingin alueella olivat 3,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myytyä hyötyenergiaa (sähkö, lämpö, jäähdytys) kohden lasketut päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ollen 260 g CO2 /kwh. Helsingin kaupungin energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 noin tonnia, mikä oli noin 17 % enemmän kuin vuonna 2009 samanlaisilla rajauksilla. Syitä kasvuun ovat energiankulutuksen kasvu sekä erityisesti kaukolämmön edellisvuotta 18 % korkeampi CO 2 -päästökerroin. HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin mukaan Helsingin kaupunkialueella kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 3,3 miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia (ilman sääkorjausta yms.), mikä on noin 10 % enemmän kuin vuonna Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat noin 3 % pienemmät. Sääkorjaukset ja vuotuisen vaihtelun tasoittaen kasvua edellisvuoteen oli 2 % ja päästöt olivat vuoteen 1990 nähden 11 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin 25 %. Tässä tarkastelussa energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevan energiantuotannon mukaan. Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin energiansäästötavoite on 9 % vuoden 2005 energiankulutuksesta. Vuoden 2010 välitavoitteen mukaisesti todennettua energiansäästöä tulisi olla yhteensä 44,35 GWh. Vuoden 2008 jälkeen toteutettujen uusien energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutus on yhteensä 18 GWh. Näiden sekä varhaistoimina toteutettujen energiakatselmustoimenpiteiden (41,66 GWh) ja ulkovalaistuksen tehostumisen (13 GWh) yhteenlaskettu vaikutus vuoden 2010 loppuun mennessä oli yhteensä 72,7 GWh.

11 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Energiansäästötoiminnan koordinointi 1.1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Taustaa Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on kaupunginhallituksen asettama toimielin, joka koordinoi, ohjaa ja seuraa kaupunkikonsernin energiansäästötoimintaa, kaupunkikonsernin koko energiankäyttöä ja kaupungin energiankäytön tehokkuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. ESNK:n toimintakausi on kaksi vuotta ja se on perustettu vuonna ESNK:n käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Helsingin kaupungin tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). ESNK valvoo ja ohjaa em. sitoumusten täytäntöönpanoa Jäsenet Kaupunginhallitus asetti päätöksellään , 149 energiansäästöneuvottelukunnan kaudeksi ESNK:n puheenjohtajana toimi tulosryhmän johtaja Olavi Tikka rakennusvirastosta. Toimikaudelle nimitetyt jäsenet olivat: LVI-asiantuntija Kai Forsén asuntotuotantotoimistosta ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen hankintakeskuksesta johtaja Jukka Niemi Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Jouni Karjalainen Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöistä laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta Helsingin Satamasta yksikön johtaja Tommi Fred Helsingin Vedestä suunnitteluavustaja Mirva Ilmoniemi HKL-liikelaitokselta diplomi-insinööri Kaarina Laakso kaupunkisuunnitteluvirastosta kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja kiinteistövirastosta ja lähtien kiinteistöpäällikkö Sari Hildén tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto opetusvirastosta laatukoordinaattori Sinikka Hukari Palmiasta toimistopäällikkö Jukka Forsman rakennusvirastosta energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho rakennusvirastosta ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola sosiaalivirastosta

12 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna controller Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta ( lähtien) ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat kehitysinsinööri Pälvi Holopainen rakennusvirastosta ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen Helsingin Energiasta sekä lähtien Sirpa Eskelinen rakennusvirastosta Päätehtävät Kaupunginhallitus on asettaessaan neuvottelukunnan kaudelle antanut sille tehtäväksi: Kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (Nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö, käytetään myöhemmin tekstissä lyhennystä TEM) välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta. Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain. Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa. Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus. Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen. Samalla kaupunginhallitus kehotti rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen TEM) välisen energiatehokkuussopimuksen ja EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteuttamisen valvonta, ohjaus, kehittäminen ja raportointi on annettu Energiansäästöneuvottelukunnalle tehtäväksi.

13 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kokoukset Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Energiansäästöneuvottelukunta paneutui toimikaudella nimenomaan Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS), sen pohjalta laadittuun toimintasuunnitelmaan, Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors), Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmaan (SEAP) ja kaikkien näiden toteuttamiseen. Näitä käsiteltiin kaikissa kokouksissa. Lisäksi käsiteltiin Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan liittyviä hallintokuntien sitovia energiansäästötavoitteita, niiden toimeenpanoa hallintokunnissa ja energiansäästösuunnitelmamallia. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Kehityshankkeiden esittelyjä ESNK:n energiansäästökilpailu ja työryhmän perustamista Lausuntoja, kirjeitä ja ESNK:n esityksiä. Energiansäästöviikon tapahtumia Tietotekniikan energiansäästöä ja tilannekatsausta Helsingin Energian energiatehokkuussopimusta ja raportointia Asuntopuolen energiatehokkuussopimusta Rakennusviraston hiilijalanjäljen laskentaa Ilmastoinfoa Asumisen energiatehokkuustyöryhmän tilannekatsausta Hankintojen energiatehokkuutta Kokouksissa kuultiin ulkopuolisia asiantuntijoita kuten Riitta Mäkistä ja Ifa Kytösahoa Talous- ja suunnittelukeskuksesta. He kertoivat kaupungin työasemien energiansäästötoimenpiteistä ja asumisen energiatehokkuustyöryhmän työn edistymisestä Lausunnot ja kirjeet Vuonna 2010 antoi ESNK lausuntonsa koskien Mari Puoskarin toivomuspontta Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kehitetään tilakeskuksen laskutuskäytäntöjä siten, että energiakustannukset erotetaan muusta vuokrasta (sekä muille hallintokunnille että ulkopuolisille vuokralaisille). Toivomusponsi liittyi kaupunginvaltuuston hyväksymään Helsingin kaupungin Ympäristöraporttiin vuodelta Lausunnossaan Energiansäästöneuvottelukunta totesi, että se pitää toivomusponnen esitystä tilakeskuksen laskutuskäytäntöjen kehittämisestä tarpeellisena ja aiheellisena.

14 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Vuoden 2011 talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti energiansäästöneuvottelukunta lähetti kaikkien Helsingin hallintokuntien virastopäälliköille kirjeen, jossa esitettiin vuoden 2011 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 2 % hallintokunnan vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta sekä pyydettiin laatimaan hallintokuntakohtainen sitovia energiansäästötavoitteita koskevatoimintasuunnitelma vuoden 2010 loppuun mennessä ESNK:n energiansäästökilpailu Vuoden 2010 lopulla käynnistettiin ESNK:n energiansäästöaiheinen kilpailu muodostamalla työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu kilpailun ideointi, järjestely ja toteutus. 1.2 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Kaupungin tavoitteena on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin eri keinoin, joista keskeiset on kuvattu alla olevassa kuviossa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Keväällä 2011 valmistuneeseen ympäristöpolitiikkaluonnokseen on kirjattu, että liikelaitoksilla on käytössä todennettu ympäristöjärjestelmä, että virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita ja että ympäristöjohtaminen otetaan osaksi virastojen ja liikelaitosten tulospalkkiojärjestelmää ja muita palkitsemisen muotoja.

15 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on siirtynyt hallintokunnille, kun kattavaa kaupungin ympäristöohjelmaa ei enää ole. Kaupunki on laatinut viime vuosina useita ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Tällainen on muun muassa Helsingin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko. Talousarvioon asetettavat sitovat ympäristötavoitteet ovat myös tehokas ympäristöjohtamisen apuväline. Vuonna 2011 asetettiin kaikkia hallintokuntia sitova kahden prosentin energiansäästötavoite. Ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa kaupungin hallintokunnissa. Monissa virastoissa se onkin osa ympäristöjohtamisjärjestelmien ja - ohjelmien toteuttamista. 2 Sitoumukset ja ohjelmat ja niiden velvoitteet Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Näistä tärkeimmät ovat: Kestävän kehityksen toimintaohjelma (Kvsto ). Tavoitteena oli pitää kasvihuonekaasupäästöt alle vuoden 1990 tason. Tämä taso alittui 10 %:lla. Energiatehokkuussopimus (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ( ), jossa päätavoite on 9 % kiinteä energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä Helsingin Energian energiatehokkuussopimus. Helsingin Energia on mukana Elinkeinoelämän Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksessa on kaksi toimenpideohjelmaa: energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmat. Sopimukset ovat vuosille Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ( ), jossa tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia ( ), jossa tavoitteena on pienentää asukaskohtaisia CO 2 -päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena Helsingin kaupungin strategiaohjelma

16 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) ( / ), jonka mukaan kaupungin tulee pienentää CO 2 - päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena 1990 Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS) ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa ( ). Tavoitteena on 7 %:n energiankäytön tehostaminen jaksolla Helsingin Energian kehitysohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin Energian kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja että sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalituotanto Green Digital Charter. Helsinki allekirjoitti vuonna 2010 Eurocitiesin Green Digital Charter -julistuksen. Helsingin puolesta sopimuksen allekirjoitti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja siinä allekirjoittajakaupungit sitoutuivat pienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöpolitiikan johtoryhmä laati vuoden 2010 lopussa ehdotuksen kaupungin uudeksi ympäristöpolitiikaksi, jossa esitetään energiatehokkuuden parantamista 20 %:lla vuoteen 2020 ja kaupungin hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. 2.1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) Kaupunkien energiatehokkuussopimus on kehitetty sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Energiatehokkuussopimuksilla toteutetaan Suomessa Euroopan unionin energiapalveludirektiiviä. Energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välinen energiatehokkuussopimus (KETS) vuosille allekirjoitettiin Sopimus on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset).

17 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna KETS:n keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla Tavoitteet Helsingin kaupungin energiansäästölle (sopimuksen piirissä oleva toiminta) on asetettu seuraavasti: Energiansäästön välitavoite (2010) MWh (3 %) Energiansäästön välitavoite (2013) MWh (6 %) Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh (9 %) Energiatehokkuussopimus käsittää kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian sekä palvelu- että asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön edellytyksenä on ollut, että kaupungin energiatehokkuussopimus sisältää koordinoidusti koko kaupungin energiansäästötavoitteen. Tämän sopimuksen ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimuksensa. Helsingin Energian energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sopimus vuonna Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). KETS-toimintasuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2009 ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Suunnitelmassa lueteltujen toimenpiteiden toteutus tehdään olemassa olevien toimintaohjelmien puitteissa (luku 3). Sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin vuonna 2010 toteuttamista toimista raportoidaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Motiva Oy:lle nettipohjaista raportointityökalua käyttäen. Tiedot Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksista raportoitiin samaan aikaan Kuntaliitolle, josta tiedot siirretään Motivan raporttiin. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien KETS:iin liittyneiden kuntien toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. Vuonna 2010 toimintasuunnitelman toteutus eteni odotetusti ja useat toimintasuunnitelmassa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat jo valmiita, käynnissä tai käynnistymässä. 2.2 ASUINKIINTEISTÖJÄ KOSKEVA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (VAETS) Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). Sopimusta toteuttava toimenpideohjelma edellyttää energiankäytön tehostamista jäsenyhteisöjen

18 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa vuosina Sopimuksen tavoite on vaihtoehtoisesti säästää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden käytön yhteismäärästä vähintään 7 % sopimuskauden aikana tai vaihtoehtoisesti 9 % jaksolla jo tehdyt säästötoimet huomioiden. Sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on toimenpideohjelman piirissä olevan asuinrakennuskannan vertailukelpoisen keskimääräisen energian ominaiskulutuksen aleneminen 20 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin asumisen energiatehokkuustyöryhmä asetettiin kesäkuussa 2009 toimikaudeksi Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi, joka tulee toimimaan osana VAETS:in edellyttämää toimintasuunnitelmaa. Työryhmän tehtävään kuului myös kaupungin asuinrakennusten tontinluovutuksiin liitettävien energiatehokkuustavoitteiden laatiminen. KETS-sopimukseen olennaisesti liittyvien kaupungin asuinrakennusten energiankäytöstä ja energiatehokkuussopimuksen (VAETS) mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tullaan raportoimaan vuosittain kaupungin käytössä olevaan FimX -tietokantasovellukseen, josta tiedot raportoidaan edelleen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään sopimuksessa määritellyn mukaisesti. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella vuosiraportin kaikkien VAETS:iin liittyneiden kiinteistönomistajien toiminnasta ja tuloksista yhteistyössä ympäristöministeriön ja RAKLIn kanssa. 2.3 KAUPUNGINJOHTAJIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUS Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) toteuttaa EU:n aloitetta vähentää suunnitelmallisesti hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupunki on sitoutunut yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sopimus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Helsingin kaupunginhallitus päätti sopimukseen liittymisestä tammikuussa Vuoden 2010 loppuun mennessä sopimukseen oli liittynyt jo yli 2000 kaupunkia. Tärkeänä osana sitoumusta on kansalaisten ja kaupunkialueen eri sektorien innostaminen mukaan päästöjen vähentämiseen ja vähennystoimenpiteiden kehittämiseen. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa mukana olevat kaupungit ovat sitoutuneet laatimaan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa sopi-

19 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna muksen allekirjoittamisesta. Helsingissä laatimisesta vastasi HKR- Rakennuttaja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Toimintasuunnitelma laadittiin yhteistyössä useiden kaupungin hallintokuntien kanssa. Helsingin Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) hyväksyttiin Energiansäästöneuvottelukunnassa joulukuussa 2010 ja toimitettiin Covenant of Mayors Officeen Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmassa on esitelty toimenpiteet, joita toteuttamalla on kaupunki voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa. Helsingissä kaupungin toimivallan piiriin kuuluvaksi arvioitiin noin 34 % kaupunkialueen hiilidioksidipäästöistä. Ohjelman ulkopuolelle on Helsingissä rajattu energiantuotanto, laiva- ja lentoliikenne sekä jätehuolto. Kaupungin oman toiminnan energiankäytöstä syntyvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupunki voi vaikuttaa myös kaupunkikonsernin ulkopuolisen sektorin energiankäytöstä syntyviin päästöihin mm. kaavoituksen, liikennesuunnittelun ja neuvontapalveluiden tarjonnan avulla. Toimenpideohjelma koottiin olemassa olevista suunnitelmista, joita ovat mm. Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset, Kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma, Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, Tilakeskuksen ympäristöohjelma ja Ekologisen rakentamisen ohjelma. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite ja osa toimenpideohjelman tavoitteista on kirjattu myös kaupungin strategiaohjelmaan Ohjelman (SEAP) keskeiset toimenpiteet ovat: Matala- ja passiivienergiarakentaminen peruskorjauksissa ja uudisrakentamisessa Energiatehokkaan ja vähäpäästöisen teknologian käyttöönotto rakennuksissa, palveluissa ja liikenteessä Kaupunkirakenteen tiivistäminen: kaavoitus ja liikennesuunnittelu Julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisääminen Neuvontapalvelut energiatehokkaaseen asumiseen, työskentelyyn ja liikkumiseen liittyen Toimenpideohjelman toteutumista tullaan seuraamaan Helsingissä kahdella tasolla. Vuosittain kerättyjen energiankulutustietojen ja liikennemääräarvioiden perusteella laskettavat päästöinventaariot osoittavat hiilidioksidipäästöjen toteutuneen määrän ja kehityssuunnan ja toimenpiteiden toteutuksen seurannalla voidaan osoittaa, miten suunnitelmassa esitettyjä toimia on otettu käyttöön. Euroopan Unionissa sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office. Kaupunkien tulee raportoida toimenpiteiden toteutuksen ti-

20 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna lanteesta kahden vuoden välein ja uusi päästöinventaario tulee esittää neljän vuoden välein. 2.4 HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAPOLIITTISET LINJAUKSET Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ja siihen liittyvät toivomusponnet. Tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Kaupunginhallitus asetti työryhmän (EPOS) ohjaamaan ja seuraamaan valtuuston hyväksymien linjausten toimeenpanoa. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Risto Rautava ja jäseniksi Jouko Malinen ja Mari Puoskari sekä asiantuntijoiksi kaupunginjohtaja, rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja sekä rahoitusjohtaja. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginkamreeri Seppo Olli. Seurantaryhmä laati itselleen työsuunnitelman, nimesi linjausten toimeenpanoa varten vastuuhallintokunnat sekä määritteli vuodelle 2008 linjausten toimeenpanon ja seurannan painopisteet varmistaakseen linjausten toimeenpanon välittömän käynnistymisen. Vastuuhallintokunnat ovat raportoineet työryhmälle sen määrittelemiltä painopistealueilta linjausten toimeenpanosta. Työryhmä on antanut tilanneraporttien pohjalta toimeenpanon jatkoaikataulutusta ja sisältöä koskevaa ohjausta. Työryhmä kokoontui 7 kertaa. Työryhmäraportti energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta valmistui Vuonna 2008 valmistuneessa raportissaan työryhmä esitti, että kaupunginhallitus raportoi valtuustolle energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta vuosittain tavanomaisten raportointikäytäntöjen yhteydessä. Linjausten toimeenpano on virastojen ja liikelaitosten vastuulla. Vuonna 2010 mainittavin energiapoliittisiin linjauksiin liittyvä päätös koskee Helsingin Energian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa HELSINGIN KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi kokouksessaan Strategiaohjelma oli lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.