ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.11.2011 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta"

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2010 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

2 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kannen kuva: Lenkkeilijä Tähtitorninmäellä Helsingin kaupungin aineistopankki Seppo Laakso

3 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna ESIPUHE Raportissa Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 on esitetty Helsingin kaupungin energiankäyttöä ja -tuotantoa koskevia tietoja. Siinä on myös kerrottu Helsingin kaupungin sitoumuksista ja ohjelmista sekä kaupungin velvoitteista niiden toteuttamiseksi. Raportissa on esitetty kaupunkikonsernin sisälle ja ulkopuolelle suunnatut energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet ja näiden toimenpiteiden toteutuminen ja niillä saavutettujen säästöjen vaikutusten arviointi. Energiansäästötoiminnan koordinoinnista Helsingissä vastaa energiansäästöneuvottelukunta (ESNK), jonka tehtäviin kuuluvat mm. seurantaraportin laatiminen kaupungin ja TEM:n välisen Energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisten velvoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin ja EU:n välisen energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön raportointi. Rakennusvirasto vastaa ESNK:n käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Tämän Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna raportin on laatinut Pälvi Holopainen Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalta hyödyntäen saman yksikön Sirpa Eskelisen, Katri Kuusisen ja Ulla Soitinahon asiantuntemusta työssään. Marraskuussa 2011 Energiansäästöneuvottelukunta

4 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 2 Tiivistelmä Energiansäästötoiminnan koordinointi Energiansäästöneuvottelukunta Taustaa Jäsenet Päätehtävät Kokoukset Lausunnot ja kirjeet ESNK:n energiansäästökilpailu Ympäristöjohtaminen Sitoumukset ja ohjelmat ja niiden velvoitteet Energiatehokkuussopimus (KETS) Asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus (VAETS) Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset Helsingin kaupungin strategiaohjelma Sitovat energiansäästötavoitteet Helsingin Energian energiatehokkuussopimukset Helsingin Energian kehitysohjelma Green Digital Charter Energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet kaupunkikonsernin sisällä Kiinteistöt Energian- ja vedenkäytön kulutusseuranta Energiakatselmukset Katselmusten perusteella toteutetut toimenpiteet Kiinteistöjen ylläpidon tehostaminen Uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen Liikuntasalien energiankäytön tehostaminen Matalaenergiarakentaminen Hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntäminen Työasemat Ulkovalaistus Hankinnat Koulutus, neuvonta ja tiedotus Display energia- ja päästömerkki...33

5 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Energiansäästöviikko Ekotukihenkilökoulutus Koulutus kaupungin omalle henkilökunnalle Maankäyttö Tontinluovutusehdot Aluesuunnittelu ja kaavoitus Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu Kaupunkirakenteen tiivistäminen Liikenne ja liikkuminen Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ympäristövyöhyke Sähköautojen latauspiste Infrarakentaminen Energiantuotanto ja -jakelu Helsingissä Kaupunkikonsernin ulkopuolelle suunnatut toimet Koulutus ja tiedotus Ilmastoinfo Energiansäästöviikko Helsingin Energian energiakeskus Seminaareja, tapahtumia ja hankkeita Muut toimet Sävel Plus -raportointipalvelu Sähköinen viestintä Muita toimia Kehityshankkeet Energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden seuranta- ja raportointijärjestelmä ETSIVÄ COMBAT Kevyin askelin Helsingissä - ENGAGE SAVE ENERGY CYBER MECOREN SolarLED Julia Life V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin ENERSIS Ekokompassi Eco-support activity Kilpailut ja tunnustukset Kaupungin järjestämät kilpailut... 48

6 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupungin saamat tunnustukset ja palkinnot Energiankäyttö ja päästöt Helsingin kaupungin kokonaisenergiankäyttö Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutus Energiankulutuksen seurantajärjestelmä Kaupungin omistama kiinteistökanta Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus Lämmön ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus Muu kaupungin energiankulutus Ulkovalaistus Liikenne Autot ja työkoneet CO 2 -päästöt Energiatehokkuuden kehitys KETS-sopimuksen energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuminen ja arvioidut säästöt Arvioidut säästöt Jatkotoimenpiteet Helsingin Energian energiatehokkuussopimusten toteutuminen ja arvioidut säästöt vuoden 2010 loppuun mennessä Asiakkaiden energiansäästön edistäminen Sähköverkon energiatehokkuuden parantaminen Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden paraneminen Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden parantaminen...66 LIITE 1 Kaupungin omistamien kiinteistöjen energian kulutustiedot vuodelta 2010

7 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna TIIVISTELMÄ Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Näiden sitoumusten täytäntöönpano ja ohjaus on annettu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) vastuulle. Sitoumuksia koskevien toimenpideohjelmien toteuttaminen aloitettiin vuonna 2009 saumattomana jatkona pitkäjänteiseen energiatehokkuustyöhön. Kaupungin palvelurakentamista koskeva matalaenergiarakentamisen yleisohje valmistui ja kaupungin palvelurakentamista koskevat matalaenergiarakentamisen alakohtaisien (LVI-, sähkö-, rakennusautomaatio- sekä arkkitehtuurija rakennesuunnittelu) ohjeiden laatiminen käynnistyi vuonna Ohjeiden mukaan rakennettaessa uudisrakennusten energiankulutus jää noin 30 % pienemmäksi kuin vuonna 2012 voimaan astuva kansallinen rakennusten energiatehokkuusvaatimus edellyttää. Peruskorjattavien rakennusten energiankulutus jää vastaavasti noin 30 % pienemmäksi kuin normaalikorjauksissa. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta toteuttava Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) valmistui joulukuussa Vuonna 2010 valmistuivat yhdeksän hallintokunnan sitoviin energiansäästötavoitteisiin liittyvät energiansäästösuunnitelmat. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin hallintokuntien käyttöön ja on avustanut hallintokuntia näiden omien suunnitelmien tekemisessä sekä tiedottanut sitovista energiansäästötavoitteista. Vuotta 2011 koskeva tavoite on 2 % laskettuna vuoden 2010 energiankulutuksesta. Helsingin asumisen energiatehokkuustyöryhmä laati ehdotukset energiatehokkuusvaatimuksiksi asuntotonttien tontinluovutuksissa ja kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin oman asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi. Näillä toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoden 2016 loppuun mennessä 39,5 GWh:n energiansäästö, joka on noin 6,6 % verrattuna asuinrakennusten energiankulutukseen vuonna Tiedotus- ja koulutustyötä energiatehokkuuden edistämiseksi jatkettiin vuonna 2010 erilaisin kampanjoin, ekotukihenkilökoulutuksen puitteissa kaupungin virastoissa sekä mm. Display -energia- ja päästömerkin välityksellä helsinkiläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

8 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna EkoTeko-hankkeessa kartoitettiin keinoja ja toteutettiin toimenpiteitä 21 kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi. Kiinteistöjen energiakatselmuksia valmistui vuonna 2010 viisi. Näiden lisäksi muutamissa kiinteistöissä valmistui tai käynnistettiin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon liittyviä energiatehokkuustoimia. Matalaenergiarakentamishankkeita oli käynnissä yhteensä 17 kpl ja yksi kohde valmistui. Matalaenergiarakentamista edellyttävää asemakaavaa on laadittu sekä Honkasuon että Kuninkaantammen alueille. Kaupunkisuunnitteluvirasto on jatkanut myös kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalun kehittämistä. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin Aurinkolahden ja Latokartanon peruskoulujen aurinkopaneelit olivat toiminnassa koko vuoden. Aurinkolahdessa sähköä tuotettiin noin 15 MWh ja Latokartanossa noin 10 MWh. Vuonna 2010 ei kaupungin kiinteistöissä otettu käyttöön uusia aurinkovoimaloita. Kaupungin ulkovalaistuksessa noin 4500 valaisinta vaihdettiin vuoden 2010 aikana energiatehokkaammiksi. Tämä oli noin 50 % suurempi määrä kuin edellisenä vuonna. Kaupungin työasemiin asennettiin heinäkuussa 2010 virransäästön hallintaohjelma, jolla arvioitiin saavutettavan loppuvuoden aikana noin 700 MWh:n sähkönsäästö. Kaupunginhallitus hyväksyi ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Vuonna 2010 valmistui hankintojen kestävän kehityksen kokonaiskonsepti. Noin 28 % kaikista Hankintakeskuksen kilpailutuksesta sisälsi ympäristökriteerejä, mikä oli 12 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 Helsingin kaupungin kokonaisenergiankulutus oli 1790 GWh. Kiinteistöjen kuluttaman sähkö- ja lämpöenergian määrä oli kokonaiskulutuksesta noin 91 %. Energiankulutus kasvoi noin 6 % edellisvuodesta. Kasvua tapahtui niin kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksissa kuin liikenteen sähkönkulutuksessa. Vuoden 2009 raportissa esitettyyn kokonaiskulutukseen verrattuna energiankulutus oli vuonna 2010 noin 5 % pienempi, mutta luvut eivät ole suoraan vertailukelpoiset, koska vuonna 2010 raportoinnin piirissä ei ollut enää Helsingin Veden eikä bussiliikenteen energiankulutuksia. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli 473 GWh ja lämmönkulutus yhteensä 1159 GWh. Lämmönkulutus jakaantui kaukolämmön osuu-

9 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna teen, joka oli 1149 GWh (99 %) sekä sähkölämmityksen osuuteen, joka oli 10 GWh (1 %). Kaupungin omistama rakennuskanta oli vuoden 2010 päättyessä noin 8,12 milj.m 2. Rakennuskannan kokonaispinta-ala pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes samana. Koko Helsingin alueen kaukolämmön kulutus oli 7390 GWh, ja siitä kaupungin osuus oli noin 16 %. Vastaavasti kaupungin lämmityssähkön osuus oli koko kaupunkialueen lämmityssähköstä (333 GWh) 3 %. Kulutussähkön osuus koko kaupunkialueella oli 4146 GWh, ja siitä kaupungin osuus oli noin 15 %. Kaupungin koko kiinteistökannan lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli 147 kwh/m 2, mikä on noin 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 1990 verrattuna lämmön ominaiskulutus on vähentynyt 17 %. Palvelurakennusten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli vuonna 2010 noin 151 kwh/m 2, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennusten ominaiskulutus oli 144 kwh/m 2, mikä on noin 5 % vähemmän kuin Viimeisten 10 vuoden aikana palvelurakennusten lämmön ominaiskulutus on vähentynyt 3 % ja asuinkiinteistöjen vastaavasti 18 %. Kaupungin koko kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus oli vuonna kwh/m 2 pysyen ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 1990 verrattuna sähkön ominaiskulutus on kasvanut 9 %. Palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus on kasvanut 8 % ja asuinrakennusten vastaavasti 8 % viimeisten 10 vuoden aikana. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus oli vuonna 2010 noin 57 GWh, mikä oli lähes 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valaisinpisteiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 1997 noin 17 % ja ulkovalaistuksen yhteenlaskettu sähkönkulutus on samaan aikaan laskenut noin 13 %. Valaisinpistekohtainen energiankulutus on siis vähentynyt noin 26 %. Helsingin Energian polttoaineiden kulutus kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa vuonna 2010 noin GWh, mikä oli noin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon hyötysuhde on parhaimmillaan yli 90 %. Yhteistuotannolla tuotettiin kaukolämpöä noin 6640 GWh (1 % enemmän kuin vuonna 2009) ja sähköä noin GWh (5 % enemmän kuin 2009). Huippu- ja varalämmön tuottamiseen käytetään eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia lämpökeskuksia, joiden polttoaineina ovat maakaasu ja polttoöljy. Erillistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta oli noin 15 %, kun se edellisenä vuonna oli noin 9 %.

10 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Vanhankaupungin vesivoimalaitos tuotti vuonna 2010 sähköä yhteensä 105 MWh. Kaukojäähdytystä tuotettiin vuonna 2010 yhteensä 84 GWh. Helsingin Energia tuottaa kaukojäähdytystä vuodenajasta riippuen vapaajäähdytyksenä merivedellä, lämpöpumppulaitoksella sekä absorptiojäähdytyskoneilla. Helsingin Energialla on lisäksi energiantuotantoa Helsingin ulkopuolella osakkuusyhtiöissä, joissa tuotetaan sähköä ydinvoimalla, tuulivoimalla ja vesivoimalla. Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt Helsingin alueella olivat 3,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myytyä hyötyenergiaa (sähkö, lämpö, jäähdytys) kohden lasketut päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ollen 260 g CO2 /kwh. Helsingin kaupungin energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 noin tonnia, mikä oli noin 17 % enemmän kuin vuonna 2009 samanlaisilla rajauksilla. Syitä kasvuun ovat energiankulutuksen kasvu sekä erityisesti kaukolämmön edellisvuotta 18 % korkeampi CO 2 -päästökerroin. HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin mukaan Helsingin kaupunkialueella kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 3,3 miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia (ilman sääkorjausta yms.), mikä on noin 10 % enemmän kuin vuonna Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat noin 3 % pienemmät. Sääkorjaukset ja vuotuisen vaihtelun tasoittaen kasvua edellisvuoteen oli 2 % ja päästöt olivat vuoteen 1990 nähden 11 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin 25 %. Tässä tarkastelussa energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevan energiantuotannon mukaan. Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin energiansäästötavoite on 9 % vuoden 2005 energiankulutuksesta. Vuoden 2010 välitavoitteen mukaisesti todennettua energiansäästöä tulisi olla yhteensä 44,35 GWh. Vuoden 2008 jälkeen toteutettujen uusien energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutus on yhteensä 18 GWh. Näiden sekä varhaistoimina toteutettujen energiakatselmustoimenpiteiden (41,66 GWh) ja ulkovalaistuksen tehostumisen (13 GWh) yhteenlaskettu vaikutus vuoden 2010 loppuun mennessä oli yhteensä 72,7 GWh.

11 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Energiansäästötoiminnan koordinointi 1.1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Taustaa Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on kaupunginhallituksen asettama toimielin, joka koordinoi, ohjaa ja seuraa kaupunkikonsernin energiansäästötoimintaa, kaupunkikonsernin koko energiankäyttöä ja kaupungin energiankäytön tehokkuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. ESNK:n toimintakausi on kaksi vuotta ja se on perustettu vuonna ESNK:n käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Helsingin kaupungin tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). ESNK valvoo ja ohjaa em. sitoumusten täytäntöönpanoa Jäsenet Kaupunginhallitus asetti päätöksellään , 149 energiansäästöneuvottelukunnan kaudeksi ESNK:n puheenjohtajana toimi tulosryhmän johtaja Olavi Tikka rakennusvirastosta. Toimikaudelle nimitetyt jäsenet olivat: LVI-asiantuntija Kai Forsén asuntotuotantotoimistosta ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen hankintakeskuksesta johtaja Jukka Niemi Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Jouni Karjalainen Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöistä laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta Helsingin Satamasta yksikön johtaja Tommi Fred Helsingin Vedestä suunnitteluavustaja Mirva Ilmoniemi HKL-liikelaitokselta diplomi-insinööri Kaarina Laakso kaupunkisuunnitteluvirastosta kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja kiinteistövirastosta ja lähtien kiinteistöpäällikkö Sari Hildén tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto opetusvirastosta laatukoordinaattori Sinikka Hukari Palmiasta toimistopäällikkö Jukka Forsman rakennusvirastosta energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho rakennusvirastosta ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola sosiaalivirastosta

12 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna controller Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta ( lähtien) ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat kehitysinsinööri Pälvi Holopainen rakennusvirastosta ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen Helsingin Energiasta sekä lähtien Sirpa Eskelinen rakennusvirastosta Päätehtävät Kaupunginhallitus on asettaessaan neuvottelukunnan kaudelle antanut sille tehtäväksi: Kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (Nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö, käytetään myöhemmin tekstissä lyhennystä TEM) välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta. Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain. Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa. Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus. Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen. Samalla kaupunginhallitus kehotti rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen TEM) välisen energiatehokkuussopimuksen ja EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteuttamisen valvonta, ohjaus, kehittäminen ja raportointi on annettu Energiansäästöneuvottelukunnalle tehtäväksi.

13 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kokoukset Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Energiansäästöneuvottelukunta paneutui toimikaudella nimenomaan Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS), sen pohjalta laadittuun toimintasuunnitelmaan, Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors), Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmaan (SEAP) ja kaikkien näiden toteuttamiseen. Näitä käsiteltiin kaikissa kokouksissa. Lisäksi käsiteltiin Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan liittyviä hallintokuntien sitovia energiansäästötavoitteita, niiden toimeenpanoa hallintokunnissa ja energiansäästösuunnitelmamallia. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Kehityshankkeiden esittelyjä ESNK:n energiansäästökilpailu ja työryhmän perustamista Lausuntoja, kirjeitä ja ESNK:n esityksiä. Energiansäästöviikon tapahtumia Tietotekniikan energiansäästöä ja tilannekatsausta Helsingin Energian energiatehokkuussopimusta ja raportointia Asuntopuolen energiatehokkuussopimusta Rakennusviraston hiilijalanjäljen laskentaa Ilmastoinfoa Asumisen energiatehokkuustyöryhmän tilannekatsausta Hankintojen energiatehokkuutta Kokouksissa kuultiin ulkopuolisia asiantuntijoita kuten Riitta Mäkistä ja Ifa Kytösahoa Talous- ja suunnittelukeskuksesta. He kertoivat kaupungin työasemien energiansäästötoimenpiteistä ja asumisen energiatehokkuustyöryhmän työn edistymisestä Lausunnot ja kirjeet Vuonna 2010 antoi ESNK lausuntonsa koskien Mari Puoskarin toivomuspontta Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kehitetään tilakeskuksen laskutuskäytäntöjä siten, että energiakustannukset erotetaan muusta vuokrasta (sekä muille hallintokunnille että ulkopuolisille vuokralaisille). Toivomusponsi liittyi kaupunginvaltuuston hyväksymään Helsingin kaupungin Ympäristöraporttiin vuodelta Lausunnossaan Energiansäästöneuvottelukunta totesi, että se pitää toivomusponnen esitystä tilakeskuksen laskutuskäytäntöjen kehittämisestä tarpeellisena ja aiheellisena.

14 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Vuoden 2011 talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti energiansäästöneuvottelukunta lähetti kaikkien Helsingin hallintokuntien virastopäälliköille kirjeen, jossa esitettiin vuoden 2011 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 2 % hallintokunnan vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta sekä pyydettiin laatimaan hallintokuntakohtainen sitovia energiansäästötavoitteita koskevatoimintasuunnitelma vuoden 2010 loppuun mennessä ESNK:n energiansäästökilpailu Vuoden 2010 lopulla käynnistettiin ESNK:n energiansäästöaiheinen kilpailu muodostamalla työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu kilpailun ideointi, järjestely ja toteutus. 1.2 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Kaupungin tavoitteena on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin eri keinoin, joista keskeiset on kuvattu alla olevassa kuviossa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Keväällä 2011 valmistuneeseen ympäristöpolitiikkaluonnokseen on kirjattu, että liikelaitoksilla on käytössä todennettu ympäristöjärjestelmä, että virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita ja että ympäristöjohtaminen otetaan osaksi virastojen ja liikelaitosten tulospalkkiojärjestelmää ja muita palkitsemisen muotoja.

15 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on siirtynyt hallintokunnille, kun kattavaa kaupungin ympäristöohjelmaa ei enää ole. Kaupunki on laatinut viime vuosina useita ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Tällainen on muun muassa Helsingin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko. Talousarvioon asetettavat sitovat ympäristötavoitteet ovat myös tehokas ympäristöjohtamisen apuväline. Vuonna 2011 asetettiin kaikkia hallintokuntia sitova kahden prosentin energiansäästötavoite. Ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa kaupungin hallintokunnissa. Monissa virastoissa se onkin osa ympäristöjohtamisjärjestelmien ja - ohjelmien toteuttamista. 2 Sitoumukset ja ohjelmat ja niiden velvoitteet Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Näistä tärkeimmät ovat: Kestävän kehityksen toimintaohjelma (Kvsto ). Tavoitteena oli pitää kasvihuonekaasupäästöt alle vuoden 1990 tason. Tämä taso alittui 10 %:lla. Energiatehokkuussopimus (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ( ), jossa päätavoite on 9 % kiinteä energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä Helsingin Energian energiatehokkuussopimus. Helsingin Energia on mukana Elinkeinoelämän Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksessa on kaksi toimenpideohjelmaa: energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmat. Sopimukset ovat vuosille Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ( ), jossa tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia ( ), jossa tavoitteena on pienentää asukaskohtaisia CO 2 -päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena Helsingin kaupungin strategiaohjelma

16 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) ( / ), jonka mukaan kaupungin tulee pienentää CO 2 - päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena 1990 Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS) ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa ( ). Tavoitteena on 7 %:n energiankäytön tehostaminen jaksolla Helsingin Energian kehitysohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin Energian kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja että sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalituotanto Green Digital Charter. Helsinki allekirjoitti vuonna 2010 Eurocitiesin Green Digital Charter -julistuksen. Helsingin puolesta sopimuksen allekirjoitti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja siinä allekirjoittajakaupungit sitoutuivat pienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöpolitiikan johtoryhmä laati vuoden 2010 lopussa ehdotuksen kaupungin uudeksi ympäristöpolitiikaksi, jossa esitetään energiatehokkuuden parantamista 20 %:lla vuoteen 2020 ja kaupungin hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. 2.1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) Kaupunkien energiatehokkuussopimus on kehitetty sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Energiatehokkuussopimuksilla toteutetaan Suomessa Euroopan unionin energiapalveludirektiiviä. Energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välinen energiatehokkuussopimus (KETS) vuosille allekirjoitettiin Sopimus on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset).

17 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna KETS:n keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla Tavoitteet Helsingin kaupungin energiansäästölle (sopimuksen piirissä oleva toiminta) on asetettu seuraavasti: Energiansäästön välitavoite (2010) MWh (3 %) Energiansäästön välitavoite (2013) MWh (6 %) Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh (9 %) Energiatehokkuussopimus käsittää kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian sekä palvelu- että asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön edellytyksenä on ollut, että kaupungin energiatehokkuussopimus sisältää koordinoidusti koko kaupungin energiansäästötavoitteen. Tämän sopimuksen ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimuksensa. Helsingin Energian energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sopimus vuonna Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). KETS-toimintasuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2009 ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Suunnitelmassa lueteltujen toimenpiteiden toteutus tehdään olemassa olevien toimintaohjelmien puitteissa (luku 3). Sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin vuonna 2010 toteuttamista toimista raportoidaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Motiva Oy:lle nettipohjaista raportointityökalua käyttäen. Tiedot Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksista raportoitiin samaan aikaan Kuntaliitolle, josta tiedot siirretään Motivan raporttiin. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien KETS:iin liittyneiden kuntien toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. Vuonna 2010 toimintasuunnitelman toteutus eteni odotetusti ja useat toimintasuunnitelmassa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat jo valmiita, käynnissä tai käynnistymässä. 2.2 ASUINKIINTEISTÖJÄ KOSKEVA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (VAETS) Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). Sopimusta toteuttava toimenpideohjelma edellyttää energiankäytön tehostamista jäsenyhteisöjen

18 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa vuosina Sopimuksen tavoite on vaihtoehtoisesti säästää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden käytön yhteismäärästä vähintään 7 % sopimuskauden aikana tai vaihtoehtoisesti 9 % jaksolla jo tehdyt säästötoimet huomioiden. Sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on toimenpideohjelman piirissä olevan asuinrakennuskannan vertailukelpoisen keskimääräisen energian ominaiskulutuksen aleneminen 20 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin asumisen energiatehokkuustyöryhmä asetettiin kesäkuussa 2009 toimikaudeksi Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi, joka tulee toimimaan osana VAETS:in edellyttämää toimintasuunnitelmaa. Työryhmän tehtävään kuului myös kaupungin asuinrakennusten tontinluovutuksiin liitettävien energiatehokkuustavoitteiden laatiminen. KETS-sopimukseen olennaisesti liittyvien kaupungin asuinrakennusten energiankäytöstä ja energiatehokkuussopimuksen (VAETS) mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tullaan raportoimaan vuosittain kaupungin käytössä olevaan FimX -tietokantasovellukseen, josta tiedot raportoidaan edelleen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään sopimuksessa määritellyn mukaisesti. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella vuosiraportin kaikkien VAETS:iin liittyneiden kiinteistönomistajien toiminnasta ja tuloksista yhteistyössä ympäristöministeriön ja RAKLIn kanssa. 2.3 KAUPUNGINJOHTAJIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUS Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) toteuttaa EU:n aloitetta vähentää suunnitelmallisesti hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupunki on sitoutunut yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sopimus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Helsingin kaupunginhallitus päätti sopimukseen liittymisestä tammikuussa Vuoden 2010 loppuun mennessä sopimukseen oli liittynyt jo yli 2000 kaupunkia. Tärkeänä osana sitoumusta on kansalaisten ja kaupunkialueen eri sektorien innostaminen mukaan päästöjen vähentämiseen ja vähennystoimenpiteiden kehittämiseen. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa mukana olevat kaupungit ovat sitoutuneet laatimaan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa sopi-

19 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna muksen allekirjoittamisesta. Helsingissä laatimisesta vastasi HKR- Rakennuttaja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Toimintasuunnitelma laadittiin yhteistyössä useiden kaupungin hallintokuntien kanssa. Helsingin Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) hyväksyttiin Energiansäästöneuvottelukunnassa joulukuussa 2010 ja toimitettiin Covenant of Mayors Officeen Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmassa on esitelty toimenpiteet, joita toteuttamalla on kaupunki voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa. Helsingissä kaupungin toimivallan piiriin kuuluvaksi arvioitiin noin 34 % kaupunkialueen hiilidioksidipäästöistä. Ohjelman ulkopuolelle on Helsingissä rajattu energiantuotanto, laiva- ja lentoliikenne sekä jätehuolto. Kaupungin oman toiminnan energiankäytöstä syntyvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupunki voi vaikuttaa myös kaupunkikonsernin ulkopuolisen sektorin energiankäytöstä syntyviin päästöihin mm. kaavoituksen, liikennesuunnittelun ja neuvontapalveluiden tarjonnan avulla. Toimenpideohjelma koottiin olemassa olevista suunnitelmista, joita ovat mm. Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset, Kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma, Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, Tilakeskuksen ympäristöohjelma ja Ekologisen rakentamisen ohjelma. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite ja osa toimenpideohjelman tavoitteista on kirjattu myös kaupungin strategiaohjelmaan Ohjelman (SEAP) keskeiset toimenpiteet ovat: Matala- ja passiivienergiarakentaminen peruskorjauksissa ja uudisrakentamisessa Energiatehokkaan ja vähäpäästöisen teknologian käyttöönotto rakennuksissa, palveluissa ja liikenteessä Kaupunkirakenteen tiivistäminen: kaavoitus ja liikennesuunnittelu Julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisääminen Neuvontapalvelut energiatehokkaaseen asumiseen, työskentelyyn ja liikkumiseen liittyen Toimenpideohjelman toteutumista tullaan seuraamaan Helsingissä kahdella tasolla. Vuosittain kerättyjen energiankulutustietojen ja liikennemääräarvioiden perusteella laskettavat päästöinventaariot osoittavat hiilidioksidipäästöjen toteutuneen määrän ja kehityssuunnan ja toimenpiteiden toteutuksen seurannalla voidaan osoittaa, miten suunnitelmassa esitettyjä toimia on otettu käyttöön. Euroopan Unionissa sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office. Kaupunkien tulee raportoida toimenpiteiden toteutuksen ti-

20 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna lanteesta kahden vuoden välein ja uusi päästöinventaario tulee esittää neljän vuoden välein. 2.4 HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAPOLIITTISET LINJAUKSET Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ja siihen liittyvät toivomusponnet. Tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Kaupunginhallitus asetti työryhmän (EPOS) ohjaamaan ja seuraamaan valtuuston hyväksymien linjausten toimeenpanoa. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Risto Rautava ja jäseniksi Jouko Malinen ja Mari Puoskari sekä asiantuntijoiksi kaupunginjohtaja, rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja sekä rahoitusjohtaja. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginkamreeri Seppo Olli. Seurantaryhmä laati itselleen työsuunnitelman, nimesi linjausten toimeenpanoa varten vastuuhallintokunnat sekä määritteli vuodelle 2008 linjausten toimeenpanon ja seurannan painopisteet varmistaakseen linjausten toimeenpanon välittömän käynnistymisen. Vastuuhallintokunnat ovat raportoineet työryhmälle sen määrittelemiltä painopistealueilta linjausten toimeenpanosta. Työryhmä on antanut tilanneraporttien pohjalta toimeenpanon jatkoaikataulutusta ja sisältöä koskevaa ohjausta. Työryhmä kokoontui 7 kertaa. Työryhmäraportti energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta valmistui Vuonna 2008 valmistuneessa raportissaan työryhmä esitti, että kaupunginhallitus raportoi valtuustolle energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta vuosittain tavanomaisten raportointikäytäntöjen yhteydessä. Linjausten toimeenpano on virastojen ja liikelaitosten vastuulla. Vuonna 2010 mainittavin energiapoliittisiin linjauksiin liittyvä päätös koskee Helsingin Energian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa HELSINGIN KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi kokouksessaan Strategiaohjelma oli lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 31.5. kello 10.00 11.25 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 1.4. kello 10.00 11.15 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa 2012

Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa 2012 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2012 0 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa 2012 28.6.2012 Helsingin kaupunki ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA 23.1.2014 1 (7) HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO. Energiansäästön toimintasuunnitelma 1 (7) Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto 2 (7) Sisältö 1 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston energiansäästösuunnitelma... 2 1.1 Sosiaali- ja terveysviraston energiankulutus...

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos

Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitos vuoden 2015 talousarvion liitteeksi 11.12.2014 1 1. Helsingin kaupungin hallintokunta Pelastuslaitoksen energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa 2013

Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa 2013 0 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa 2013 10.6.2014 Helsingin kaupunki ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 1 Kannen kuva: Rakennusviraston sähköauto Kuvan ottaja: Roy

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

3.11.2010 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAN- KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009

3.11.2010 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAN- KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009 3.11.2010 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAN- KÄYTÖSTÄ VUONNA 2009 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 3 Johdanto... 4 1 Energiansäästöneuvottelukunta...

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA 2014 8.10.2015 Helsingin kaupunki ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Kannen kuva: Strömsinlahdenpuisto Kuvan ottaja: Roy Koto Sivu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 5.11. kello 9.00 10.16 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Petra Erkkola Jukka Forsman

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 29.10. kello 13.00 14.45 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Antti Halm Sari Hildén Sinikka

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 4.3. kello 13.00 14.10 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Tommi Fred

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelman luonnos 2012 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 3.12.2012 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Taidemuseo

Helsingin kaupungin Taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin taidemuseo, Ukko Kaarto ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin Taidemuseo vuoden 2014 talousarvion liitteeksi 22.1.2014 Hyväksytty Helsingin

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Muoviteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2 Liittymistilanne Vuoden 2 loppuun mennessä muoviteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 27 yritystä, jotka koostuvat raportoivasta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 10.6. kello 12.45 14.00 LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Sirpa Eskelinen Joonas Hautala

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupunginkirjasto vuoden 2011 talousarvion liitteeksi

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupunginkirjasto vuoden 2011 talousarvion liitteeksi Helsingin kaupunginkirjasto vuoden 2011 talousarvion liitteeksi Kaupunginkirjaston johtoryhmä 15.12.2010 Kaupunginkirjaston energiansäästösuunnitelman laatimista varten perustettiin 25.5.2010 työryhmä,

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2012 Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma... 2 1. Nykytilanne... 2 1.1 Rakennusviraston tehtävät

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat Liittyminen Kuntasektorin Energiatehokkuussopimukseen YLK 13.10.2009 177 Taustaa Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettänyt keväällä 2007 lähettänyt pääkaupunkiseudun kaupungeille pyynnön ilmoittaa

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Yhteisön liittymisasiakirja vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 1. Liittyvä yhteisö (yhteisön nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Kaupan alan toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja suunnittelutoimisto Talous- ja laskentayksikkö Sosiaaliviraston johtoryhmä 7.3.2012, liite 5 asia 6. ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan teollisuus 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

TILAKESKUKSEN JA PALMIAN ENERGIASÄÄSTÖSUUNNITELMA 2011

TILAKESKUKSEN JA PALMIAN ENERGIASÄÄSTÖSUUNNITELMA 2011 TILAKESKUKSEN JA PALMIAN ENERGIASÄÄSTÖSUUNNITELMA 2011 (liitettäväksi hallintokuntien energiansäästösuunnitelmiin) 1. YLLÄPIDON VAIKUTUS ENERGIANSÄÄSTÖÖN Ylläpidon keinoin voidaan vaikuttaa erityisesti

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Eeva Heckwolf. Riikka Jääskeläinen

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Eeva Heckwolf. Riikka Jääskeläinen ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 16.9. kello 13.00 14.20 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Pentti Hammar

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen liittymistiedot,

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 1 (7) Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille 1 Tällä toimenpideohjelmalla Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry (jäljempänä Toimialaliitto)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma HELSINGIN KAUPUNKI Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Energiansäästöneuvottelukunta 1.12.2010 Tiivistelmä Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot