ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.11.2011 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta"

Transkriptio

1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2010 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

2 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kannen kuva: Lenkkeilijä Tähtitorninmäellä Helsingin kaupungin aineistopankki Seppo Laakso

3 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna ESIPUHE Raportissa Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2010 on esitetty Helsingin kaupungin energiankäyttöä ja -tuotantoa koskevia tietoja. Siinä on myös kerrottu Helsingin kaupungin sitoumuksista ja ohjelmista sekä kaupungin velvoitteista niiden toteuttamiseksi. Raportissa on esitetty kaupunkikonsernin sisälle ja ulkopuolelle suunnatut energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet ja näiden toimenpiteiden toteutuminen ja niillä saavutettujen säästöjen vaikutusten arviointi. Energiansäästötoiminnan koordinoinnista Helsingissä vastaa energiansäästöneuvottelukunta (ESNK), jonka tehtäviin kuuluvat mm. seurantaraportin laatiminen kaupungin ja TEM:n välisen Energiatehokkuussopimuksen (KETS) mukaisten velvoitteiden toteutumisesta sekä kaupungin ja EU:n välisen energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteutustyön raportointi. Rakennusvirasto vastaa ESNK:n käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Tämän Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna raportin on laatinut Pälvi Holopainen Helsingin kaupungin rakennusviraston HKR-Rakennuttajalta hyödyntäen saman yksikön Sirpa Eskelisen, Katri Kuusisen ja Ulla Soitinahon asiantuntemusta työssään. Marraskuussa 2011 Energiansäästöneuvottelukunta

4 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 2 Tiivistelmä Energiansäästötoiminnan koordinointi Energiansäästöneuvottelukunta Taustaa Jäsenet Päätehtävät Kokoukset Lausunnot ja kirjeet ESNK:n energiansäästökilpailu Ympäristöjohtaminen Sitoumukset ja ohjelmat ja niiden velvoitteet Energiatehokkuussopimus (KETS) Asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus (VAETS) Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset Helsingin kaupungin strategiaohjelma Sitovat energiansäästötavoitteet Helsingin Energian energiatehokkuussopimukset Helsingin Energian kehitysohjelma Green Digital Charter Energiatehokkuutta edistävät ja toteuttavat toimenpiteet kaupunkikonsernin sisällä Kiinteistöt Energian- ja vedenkäytön kulutusseuranta Energiakatselmukset Katselmusten perusteella toteutetut toimenpiteet Kiinteistöjen ylläpidon tehostaminen Uusien toiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen Liikuntasalien energiankäytön tehostaminen Matalaenergiarakentaminen Hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian hyödyntäminen Työasemat Ulkovalaistus Hankinnat Koulutus, neuvonta ja tiedotus Display energia- ja päästömerkki...33

5 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Energiansäästöviikko Ekotukihenkilökoulutus Koulutus kaupungin omalle henkilökunnalle Maankäyttö Tontinluovutusehdot Aluesuunnittelu ja kaavoitus Kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalu Kaupunkirakenteen tiivistäminen Liikenne ja liikkuminen Vähäpäästöiset ajoneuvot ja ympäristövyöhyke Sähköautojen latauspiste Infrarakentaminen Energiantuotanto ja -jakelu Helsingissä Kaupunkikonsernin ulkopuolelle suunnatut toimet Koulutus ja tiedotus Ilmastoinfo Energiansäästöviikko Helsingin Energian energiakeskus Seminaareja, tapahtumia ja hankkeita Muut toimet Sävel Plus -raportointipalvelu Sähköinen viestintä Muita toimia Kehityshankkeet Energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden seuranta- ja raportointijärjestelmä ETSIVÄ COMBAT Kevyin askelin Helsingissä - ENGAGE SAVE ENERGY CYBER MECOREN SolarLED Julia Life V - Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin ENERSIS Ekokompassi Eco-support activity Kilpailut ja tunnustukset Kaupungin järjestämät kilpailut... 48

6 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupungin saamat tunnustukset ja palkinnot Energiankäyttö ja päästöt Helsingin kaupungin kokonaisenergiankäyttö Kaupungin omistamien kiinteistöjen energiankulutus Energiankulutuksen seurantajärjestelmä Kaupungin omistama kiinteistökanta Kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus Lämmön ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus Muu kaupungin energiankulutus Ulkovalaistus Liikenne Autot ja työkoneet CO 2 -päästöt Energiatehokkuuden kehitys KETS-sopimuksen energiatehokkuustoimenpiteiden toteutuminen ja arvioidut säästöt Arvioidut säästöt Jatkotoimenpiteet Helsingin Energian energiatehokkuussopimusten toteutuminen ja arvioidut säästöt vuoden 2010 loppuun mennessä Asiakkaiden energiansäästön edistäminen Sähköverkon energiatehokkuuden parantaminen Kaukolämpöverkon energiatehokkuuden paraneminen Voimalaitosten ja lämpökeskusten energiatehokkuuden parantaminen...66 LIITE 1 Kaupungin omistamien kiinteistöjen energian kulutustiedot vuodelta 2010

7 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna TIIVISTELMÄ Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). Näiden sitoumusten täytäntöönpano ja ohjaus on annettu Energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) vastuulle. Sitoumuksia koskevien toimenpideohjelmien toteuttaminen aloitettiin vuonna 2009 saumattomana jatkona pitkäjänteiseen energiatehokkuustyöhön. Kaupungin palvelurakentamista koskeva matalaenergiarakentamisen yleisohje valmistui ja kaupungin palvelurakentamista koskevat matalaenergiarakentamisen alakohtaisien (LVI-, sähkö-, rakennusautomaatio- sekä arkkitehtuurija rakennesuunnittelu) ohjeiden laatiminen käynnistyi vuonna Ohjeiden mukaan rakennettaessa uudisrakennusten energiankulutus jää noin 30 % pienemmäksi kuin vuonna 2012 voimaan astuva kansallinen rakennusten energiatehokkuusvaatimus edellyttää. Peruskorjattavien rakennusten energiankulutus jää vastaavasti noin 30 % pienemmäksi kuin normaalikorjauksissa. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimusta toteuttava Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) valmistui joulukuussa Vuonna 2010 valmistuivat yhdeksän hallintokunnan sitoviin energiansäästötavoitteisiin liittyvät energiansäästösuunnitelmat. Rakennusvirasto laati energiansäästösuunnitelmamallin hallintokuntien käyttöön ja on avustanut hallintokuntia näiden omien suunnitelmien tekemisessä sekä tiedottanut sitovista energiansäästötavoitteista. Vuotta 2011 koskeva tavoite on 2 % laskettuna vuoden 2010 energiankulutuksesta. Helsingin asumisen energiatehokkuustyöryhmä laati ehdotukset energiatehokkuusvaatimuksiksi asuntotonttien tontinluovutuksissa ja kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin oman asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi. Näillä toimenpiteillä arvioidaan saavutettavan vuoden 2016 loppuun mennessä 39,5 GWh:n energiansäästö, joka on noin 6,6 % verrattuna asuinrakennusten energiankulutukseen vuonna Tiedotus- ja koulutustyötä energiatehokkuuden edistämiseksi jatkettiin vuonna 2010 erilaisin kampanjoin, ekotukihenkilökoulutuksen puitteissa kaupungin virastoissa sekä mm. Display -energia- ja päästömerkin välityksellä helsinkiläisissä kouluissa ja päiväkodeissa.

8 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna EkoTeko-hankkeessa kartoitettiin keinoja ja toteutettiin toimenpiteitä 21 kiinteistön energiatehokkuuden parantamiseksi. Kiinteistöjen energiakatselmuksia valmistui vuonna 2010 viisi. Näiden lisäksi muutamissa kiinteistöissä valmistui tai käynnistettiin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon liittyviä energiatehokkuustoimia. Matalaenergiarakentamishankkeita oli käynnissä yhteensä 17 kpl ja yksi kohde valmistui. Matalaenergiarakentamista edellyttävää asemakaavaa on laadittu sekä Honkasuon että Kuninkaantammen alueille. Kaupunkisuunnitteluvirasto on jatkanut myös kaavoituksen ekotehokkuuden arviointityökalun kehittämistä. Vuosi 2010 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin Aurinkolahden ja Latokartanon peruskoulujen aurinkopaneelit olivat toiminnassa koko vuoden. Aurinkolahdessa sähköä tuotettiin noin 15 MWh ja Latokartanossa noin 10 MWh. Vuonna 2010 ei kaupungin kiinteistöissä otettu käyttöön uusia aurinkovoimaloita. Kaupungin ulkovalaistuksessa noin 4500 valaisinta vaihdettiin vuoden 2010 aikana energiatehokkaammiksi. Tämä oli noin 50 % suurempi määrä kuin edellisenä vuonna. Kaupungin työasemiin asennettiin heinäkuussa 2010 virransäästön hallintaohjelma, jolla arvioitiin saavutettavan loppuvuoden aikana noin 700 MWh:n sähkönsäästö. Kaupunginhallitus hyväksyi ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Vuonna 2010 valmistui hankintojen kestävän kehityksen kokonaiskonsepti. Noin 28 % kaikista Hankintakeskuksen kilpailutuksesta sisälsi ympäristökriteerejä, mikä oli 12 %-yksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2010 Helsingin kaupungin kokonaisenergiankulutus oli 1790 GWh. Kiinteistöjen kuluttaman sähkö- ja lämpöenergian määrä oli kokonaiskulutuksesta noin 91 %. Energiankulutus kasvoi noin 6 % edellisvuodesta. Kasvua tapahtui niin kiinteistöjen sähkön- ja lämmönkulutuksissa kuin liikenteen sähkönkulutuksessa. Vuoden 2009 raportissa esitettyyn kokonaiskulutukseen verrattuna energiankulutus oli vuonna 2010 noin 5 % pienempi, mutta luvut eivät ole suoraan vertailukelpoiset, koska vuonna 2010 raportoinnin piirissä ei ollut enää Helsingin Veden eikä bussiliikenteen energiankulutuksia. Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkönkulutus oli 473 GWh ja lämmönkulutus yhteensä 1159 GWh. Lämmönkulutus jakaantui kaukolämmön osuu-

9 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna teen, joka oli 1149 GWh (99 %) sekä sähkölämmityksen osuuteen, joka oli 10 GWh (1 %). Kaupungin omistama rakennuskanta oli vuoden 2010 päättyessä noin 8,12 milj.m 2. Rakennuskannan kokonaispinta-ala pysyi edellisvuoteen verrattuna lähes samana. Koko Helsingin alueen kaukolämmön kulutus oli 7390 GWh, ja siitä kaupungin osuus oli noin 16 %. Vastaavasti kaupungin lämmityssähkön osuus oli koko kaupunkialueen lämmityssähköstä (333 GWh) 3 %. Kulutussähkön osuus koko kaupunkialueella oli 4146 GWh, ja siitä kaupungin osuus oli noin 15 %. Kaupungin koko kiinteistökannan lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli 147 kwh/m 2, mikä on noin 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 1990 verrattuna lämmön ominaiskulutus on vähentynyt 17 %. Palvelurakennusten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus oli vuonna 2010 noin 151 kwh/m 2, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asuinrakennusten ominaiskulutus oli 144 kwh/m 2, mikä on noin 5 % vähemmän kuin Viimeisten 10 vuoden aikana palvelurakennusten lämmön ominaiskulutus on vähentynyt 3 % ja asuinkiinteistöjen vastaavasti 18 %. Kaupungin koko kiinteistökannan sähkön ominaiskulutus oli vuonna kwh/m 2 pysyen ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Vuoteen 1990 verrattuna sähkön ominaiskulutus on kasvanut 9 %. Palvelurakennusten sähkön ominaiskulutus on kasvanut 8 % ja asuinrakennusten vastaavasti 8 % viimeisten 10 vuoden aikana. Ulkovalaistuksen sähkönkulutus oli vuonna 2010 noin 57 GWh, mikä oli lähes 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valaisinpisteiden lukumäärä on kasvanut vuodesta 1997 noin 17 % ja ulkovalaistuksen yhteenlaskettu sähkönkulutus on samaan aikaan laskenut noin 13 %. Valaisinpistekohtainen energiankulutus on siis vähentynyt noin 26 %. Helsingin Energian polttoaineiden kulutus kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa vuonna 2010 noin GWh, mikä oli noin 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteistuotannon hyötysuhde on parhaimmillaan yli 90 %. Yhteistuotannolla tuotettiin kaukolämpöä noin 6640 GWh (1 % enemmän kuin vuonna 2009) ja sähköä noin GWh (5 % enemmän kuin 2009). Huippu- ja varalämmön tuottamiseen käytetään eri puolilla Helsinkiä sijaitsevia lämpökeskuksia, joiden polttoaineina ovat maakaasu ja polttoöljy. Erillistuotannon osuus kaukolämmön kokonaistuotannosta oli noin 15 %, kun se edellisenä vuonna oli noin 9 %.

10 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Vanhankaupungin vesivoimalaitos tuotti vuonna 2010 sähköä yhteensä 105 MWh. Kaukojäähdytystä tuotettiin vuonna 2010 yhteensä 84 GWh. Helsingin Energia tuottaa kaukojäähdytystä vuodenajasta riippuen vapaajäähdytyksenä merivedellä, lämpöpumppulaitoksella sekä absorptiojäähdytyskoneilla. Helsingin Energialla on lisäksi energiantuotantoa Helsingin ulkopuolella osakkuusyhtiöissä, joissa tuotetaan sähköä ydinvoimalla, tuulivoimalla ja vesivoimalla. Helsingin Energian hiilidioksidipäästöt Helsingin alueella olivat 3,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myytyä hyötyenergiaa (sähkö, lämpö, jäähdytys) kohden lasketut päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla ollen 260 g CO2 /kwh. Helsingin kaupungin energiankäytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 noin tonnia, mikä oli noin 17 % enemmän kuin vuonna 2009 samanlaisilla rajauksilla. Syitä kasvuun ovat energiankulutuksen kasvu sekä erityisesti kaukolämmön edellisvuotta 18 % korkeampi CO 2 -päästökerroin. HSY:n laatiman Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin mukaan Helsingin kaupunkialueella kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä noin 3,3 miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia (ilman sääkorjausta yms.), mikä on noin 10 % enemmän kuin vuonna Vuoteen 1990 verrattuna päästöt olivat noin 3 % pienemmät. Sääkorjaukset ja vuotuisen vaihtelun tasoittaen kasvua edellisvuoteen oli 2 % ja päästöt olivat vuoteen 1990 nähden 11 % pienemmät. Asukasta kohden tarkasteltuna päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 noin 25 %. Tässä tarkastelussa energiankäytöstä aiheutuneet päästöt on laskettu alueen energiankulutuksen eikä alueella olevan energiantuotannon mukaan. Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin energiansäästötavoite on 9 % vuoden 2005 energiankulutuksesta. Vuoden 2010 välitavoitteen mukaisesti todennettua energiansäästöä tulisi olla yhteensä 44,35 GWh. Vuoden 2008 jälkeen toteutettujen uusien energiatehokkuustoimenpiteiden säästövaikutus on yhteensä 18 GWh. Näiden sekä varhaistoimina toteutettujen energiakatselmustoimenpiteiden (41,66 GWh) ja ulkovalaistuksen tehostumisen (13 GWh) yhteenlaskettu vaikutus vuoden 2010 loppuun mennessä oli yhteensä 72,7 GWh.

11 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Energiansäästötoiminnan koordinointi 1.1 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Taustaa Energiansäästöneuvottelukunta (ESNK) on kaupunginhallituksen asettama toimielin, joka koordinoi, ohjaa ja seuraa kaupunkikonsernin energiansäästötoimintaa, kaupunkikonsernin koko energiankäyttöä ja kaupungin energiankäytön tehokkuutta edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. ESNK:n toimintakausi on kaksi vuotta ja se on perustettu vuonna ESNK:n käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta vastaa rakennusviraston HKR-Rakennuttaja. Helsingin kaupungin tärkeimmät sitoumukset energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors). ESNK valvoo ja ohjaa em. sitoumusten täytäntöönpanoa Jäsenet Kaupunginhallitus asetti päätöksellään , 149 energiansäästöneuvottelukunnan kaudeksi ESNK:n puheenjohtajana toimi tulosryhmän johtaja Olavi Tikka rakennusvirastosta. Toimikaudelle nimitetyt jäsenet olivat: LVI-asiantuntija Kai Forsén asuntotuotantotoimistosta ympäristöasiantuntija Perttu Pohjonen hankintakeskuksesta johtaja Jukka Niemi Helsingin Energiasta toimitusjohtaja Jouni Karjalainen Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöistä laatu- ja ympäristöpäällikkö Kaarina Vuorivirta Helsingin Satamasta yksikön johtaja Tommi Fred Helsingin Vedestä suunnitteluavustaja Mirva Ilmoniemi HKL-liikelaitokselta diplomi-insinööri Kaarina Laakso kaupunkisuunnitteluvirastosta kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja kiinteistövirastosta ja lähtien kiinteistöpäällikkö Sari Hildén tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto opetusvirastosta laatukoordinaattori Sinikka Hukari Palmiasta toimistopäällikkö Jukka Forsman rakennusvirastosta energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho rakennusvirastosta ympäristöasiantuntija Sonja Pekkola sosiaalivirastosta

12 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna controller Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta ( lähtien) ympäristötarkastaja Jari Viinanen ympäristökeskuksesta Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat kehitysinsinööri Pälvi Holopainen rakennusvirastosta ja energiatehokkuuspäällikkö Rauno Tolonen Helsingin Energiasta sekä lähtien Sirpa Eskelinen rakennusvirastosta Päätehtävät Kaupunginhallitus on asettaessaan neuvottelukunnan kaudelle antanut sille tehtäväksi: Kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (Nykyinen työ- ja elinkeinoministeriö, käytetään myöhemmin tekstissä lyhennystä TEM) välisen sopimuksen (KETS) tehtävien toteuttaminen ja seurantaraportin laatiminen vuosittain sopimuksen mukaisten velvoitteiden toteutumisesta. Kaupungin omaa energiankäyttötilannetta ja siinä tapahtunutta kehitystä kuvaavan raportin laatiminen ja julkaiseminen vuosittain. Kaupungin energiansäästötoiminnan koordinointi pitkällä aikavälillä, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintoyksiköiden aktivointi energian säästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista säännöllisesti tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa. Energiansäästöstä tiedottaminen ja koulutus. Energiankäyttöön liittyvien vaikuttamiskeinojen tutkiminen, kokeilu ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutuksien seuraaminen. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisäävien toimenpiteiden edistäminen. Samalla kaupunginhallitus kehotti rakennusvirastoa toimimaan käytännön työn toteuttajana ja tekemään tarvittavat talousarvioesitykset. Rakennusviraston HKR-Rakennuttaja vastaa energiansäästön käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta. Helsingin kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyinen TEM) välisen energiatehokkuussopimuksen ja EU:n kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen (Covenant of Mayors) toteuttamisen valvonta, ohjaus, kehittäminen ja raportointi on annettu Energiansäästöneuvottelukunnalle tehtäväksi.

13 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kokoukset Energiansäästöneuvottelukunta kokoontui kahdeksan kertaa vuonna Energiansäästöneuvottelukunta paneutui toimikaudella nimenomaan Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS), sen pohjalta laadittuun toimintasuunnitelmaan, Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen (Covenant of Mayors), Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmaan (SEAP) ja kaikkien näiden toteuttamiseen. Näitä käsiteltiin kaikissa kokouksissa. Lisäksi käsiteltiin Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan liittyviä hallintokuntien sitovia energiansäästötavoitteita, niiden toimeenpanoa hallintokunnissa ja energiansäästösuunnitelmamallia. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Kehityshankkeiden esittelyjä ESNK:n energiansäästökilpailu ja työryhmän perustamista Lausuntoja, kirjeitä ja ESNK:n esityksiä. Energiansäästöviikon tapahtumia Tietotekniikan energiansäästöä ja tilannekatsausta Helsingin Energian energiatehokkuussopimusta ja raportointia Asuntopuolen energiatehokkuussopimusta Rakennusviraston hiilijalanjäljen laskentaa Ilmastoinfoa Asumisen energiatehokkuustyöryhmän tilannekatsausta Hankintojen energiatehokkuutta Kokouksissa kuultiin ulkopuolisia asiantuntijoita kuten Riitta Mäkistä ja Ifa Kytösahoa Talous- ja suunnittelukeskuksesta. He kertoivat kaupungin työasemien energiansäästötoimenpiteistä ja asumisen energiatehokkuustyöryhmän työn edistymisestä Lausunnot ja kirjeet Vuonna 2010 antoi ESNK lausuntonsa koskien Mari Puoskarin toivomuspontta Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kehitetään tilakeskuksen laskutuskäytäntöjä siten, että energiakustannukset erotetaan muusta vuokrasta (sekä muille hallintokunnille että ulkopuolisille vuokralaisille). Toivomusponsi liittyi kaupunginvaltuuston hyväksymään Helsingin kaupungin Ympäristöraporttiin vuodelta Lausunnossaan Energiansäästöneuvottelukunta totesi, että se pitää toivomusponnen esitystä tilakeskuksen laskutuskäytäntöjen kehittämisestä tarpeellisena ja aiheellisena.

14 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Vuoden 2011 talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti energiansäästöneuvottelukunta lähetti kaikkien Helsingin hallintokuntien virastopäälliköille kirjeen, jossa esitettiin vuoden 2011 hallintokuntakohtaiseksi sitovaksi energiansäästötavoitteeksi 2 % hallintokunnan vuoden 2010 kokonaisenergiankulutuksesta sekä pyydettiin laatimaan hallintokuntakohtainen sitovia energiansäästötavoitteita koskevatoimintasuunnitelma vuoden 2010 loppuun mennessä ESNK:n energiansäästökilpailu Vuoden 2010 lopulla käynnistettiin ESNK:n energiansäästöaiheinen kilpailu muodostamalla työryhmä, jonka tehtäviin kuuluu kilpailun ideointi, järjestely ja toteutus. 1.2 YMPÄRISTÖJOHTAMINEN Kaupungin tavoitteena on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti ympäristöasioiden hallinnan sisällyttäminen osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista. Kaupunki on toteuttanut tätä tavoitetta monin eri keinoin, joista keskeiset on kuvattu alla olevassa kuviossa. Kaupungin ympäristöpolitiikka (kvsto 2005) edellytti, että virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt tehostavat ympäristöjohtamistaan. Keväällä 2011 valmistuneeseen ympäristöpolitiikkaluonnokseen on kirjattu, että liikelaitoksilla on käytössä todennettu ympäristöjärjestelmä, että virastot ja tytäryhteisöt sisällyttävät ympäristöjohtamisen toimintaansa noudattaen kevennettyjen ympäristöjärjestelmien periaatteita ja että ympäristöjohtaminen otetaan osaksi virastojen ja liikelaitosten tulospalkkiojärjestelmää ja muita palkitsemisen muotoja.

15 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupungin ympäristöjohtamisen painopiste on siirtynyt hallintokunnille, kun kattavaa kaupungin ympäristöohjelmaa ei enää ole. Kaupunki on laatinut viime vuosina useita ympäristönsuojelun osa-alueiden ohjelmia, jotka toimivat osaltaan kaupungin ympäristöjohtamisen toteuttajina. Tällainen on muun muassa Helsingin energiapoliittisia linjauksia koskeva selonteko. Talousarvioon asetettavat sitovat ympäristötavoitteet ovat myös tehokas ympäristöjohtamisen apuväline. Vuonna 2011 asetettiin kaikkia hallintokuntia sitova kahden prosentin energiansäästötavoite. Ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa kaupungin hallintokunnissa. Monissa virastoissa se onkin osa ympäristöjohtamisjärjestelmien ja - ohjelmien toteuttamista. 2 Sitoumukset ja ohjelmat ja niiden velvoitteet Helsingin kaupunki on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen monin eri sopimuksin ja ohjelmin. Näistä tärkeimmät ovat: Kestävän kehityksen toimintaohjelma (Kvsto ). Tavoitteena oli pitää kasvihuonekaasupäästöt alle vuoden 1990 tason. Tämä taso alittui 10 %:lla. Energiatehokkuussopimus (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ( ), jossa päätavoite on 9 % kiinteä energiansäästö vuoden 2005 kulutuksesta vuoden 2016 loppuun mennessä Helsingin Energian energiatehokkuussopimus. Helsingin Energia on mukana Elinkeinoelämän Keskusliiton ja työ- ja elinkeinoministeriön välisessä energiatehokkuussopimuksessa. Sopimuksessa on kaksi toimenpideohjelmaa: energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmat. Sopimukset ovat vuosille Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ( ), jossa tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia ( ), jossa tavoitteena on pienentää asukaskohtaisia CO 2 -päästöjä 39 % vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena Helsingin kaupungin strategiaohjelma

16 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) ( / ), jonka mukaan kaupungin tulee pienentää CO 2 - päästöjä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena 1990 Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS) ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kanssa ( ). Tavoitteena on 7 %:n energiankäytön tehostaminen jaksolla Helsingin Energian kehitysohjelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin Energian kehitysohjelman kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Helsingin Energian sähkön ja lämmön tuotannossa ja hankinnassa uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 % ja että sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin Energia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on hiilineutraalituotanto Green Digital Charter. Helsinki allekirjoitti vuonna 2010 Eurocitiesin Green Digital Charter -julistuksen. Helsingin puolesta sopimuksen allekirjoitti apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri ja siinä allekirjoittajakaupungit sitoutuivat pienentämään tietotekniikan jättämää hiilijalanjälkeä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöpolitiikan johtoryhmä laati vuoden 2010 lopussa ehdotuksen kaupungin uudeksi ympäristöpolitiikaksi, jossa esitetään energiatehokkuuden parantamista 20 %:lla vuoteen 2020 ja kaupungin hiilineutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. 2.1 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) Kaupunkien energiatehokkuussopimus on kehitetty sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaiset Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteet edellyttävät. Energiatehokkuussopimuksilla toteutetaan Suomessa Euroopan unionin energiapalveludirektiiviä. Energiapalveludirektiivi velvoittaa jäsenmaita vähentämään energiankulutustaan yhdeksän prosenttia kaudella Säästötavoite lasketaan vuoden 2005 sääkorjaamattomasta loppukulutuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Helsingin kaupungin välinen energiatehokkuussopimus (KETS) vuosille allekirjoitettiin Sopimus on jatkoa Helsingin kaupungin jo 1990-luvun alusta alkaneeseen energiatehokkuussopimuskäytäntöön (energia- ja ilmastosopimukset).

17 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna KETS:n keskeinen tavoite on yhdeksän prosentin energiansäästö ajalla Tavoitteet Helsingin kaupungin energiansäästölle (sopimuksen piirissä oleva toiminta) on asetettu seuraavasti: Energiansäästön välitavoite (2010) MWh (3 %) Energiansäästön välitavoite (2013) MWh (6 %) Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh (9 %) Energiatehokkuussopimus käsittää kaiken Helsingin kaupunkikonsernin käyttämän energian sekä palvelu- että asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon sekä omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäytön osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön edellytyksenä on ollut, että kaupungin energiatehokkuussopimus sisältää koordinoidusti koko kaupungin energiansäästötavoitteen. Tämän sopimuksen ulkopuolella ovat energiantuotanto ja joukkoliikenne, joille on olemassa omat erilliset sopimuksensa. Helsingin Energian energiatehokkuussopimus allekirjoitettiin ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sopimus vuonna Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). KETS-toimintasuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2009 ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Suunnitelmassa lueteltujen toimenpiteiden toteutus tehdään olemassa olevien toimintaohjelmien puitteissa (luku 3). Sopimuksen mukaisesti Helsingin kaupungin vuonna 2010 toteuttamista toimista raportoidaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä Motiva Oy:lle nettipohjaista raportointityökalua käyttäen. Tiedot Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksista raportoitiin samaan aikaan Kuntaliitolle, josta tiedot siirretään Motivan raporttiin. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella yhteenvedon kaikkien KETS:iin liittyneiden kuntien toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. Vuonna 2010 toimintasuunnitelman toteutus eteni odotetusti ja useat toimintasuunnitelmassa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet ovat jo valmiita, käynnissä tai käynnistymässä. 2.2 ASUINKIINTEISTÖJÄ KOSKEVA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (VAETS) Kuntien energiatehokkuussopimusta täydentää allekirjoitettu asuinkiinteistöjä koskeva Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus (VAETS). Sopimusta toteuttava toimenpideohjelma edellyttää energiankäytön tehostamista jäsenyhteisöjen

18 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunnoissa vuosina Sopimuksen tavoite on vaihtoehtoisesti säästää lämmön, kiinteistösähkön ja polttoaineiden käytön yhteismäärästä vähintään 7 % sopimuskauden aikana tai vaihtoehtoisesti 9 % jaksolla jo tehdyt säästötoimet huomioiden. Sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteena on toimenpideohjelman piirissä olevan asuinrakennuskannan vertailukelpoisen keskimääräisen energian ominaiskulutuksen aleneminen 20 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Helsingin asumisen energiatehokkuustyöryhmä asetettiin kesäkuussa 2009 toimikaudeksi Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia ehdotus kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelmaksi, joka tulee toimimaan osana VAETS:in edellyttämää toimintasuunnitelmaa. Työryhmän tehtävään kuului myös kaupungin asuinrakennusten tontinluovutuksiin liitettävien energiatehokkuustavoitteiden laatiminen. KETS-sopimukseen olennaisesti liittyvien kaupungin asuinrakennusten energiankäytöstä ja energiatehokkuussopimuksen (VAETS) mukaisista toimenpiteistä sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisesta tullaan raportoimaan vuosittain kaupungin käytössä olevaan FimX -tietokantasovellukseen, josta tiedot raportoidaan edelleen energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään sopimuksessa määritellyn mukaisesti. Motiva Oy laatii vuosittaisten raportointien perusteella vuosiraportin kaikkien VAETS:iin liittyneiden kiinteistönomistajien toiminnasta ja tuloksista yhteistyössä ympäristöministeriön ja RAKLIn kanssa. 2.3 KAUPUNGINJOHTAJIEN ENERGIA- JA ILMASTOSOPIMUS Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus (Covenant of Mayors) toteuttaa EU:n aloitetta vähentää suunnitelmallisesti hiilidioksidipäästöjä. Helsingin kaupunki on sitoutunut yhdessä useiden muiden Euroopan kaupunkien kanssa vähentämään energiankäytöstä aiheutuvia CO 2 -päästöjään vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä. Sopimus koskee kaikkea kaupunkialueen energiankäyttöä, johon kaupungin on mahdollista vaikuttaa. Helsingin kaupunginhallitus päätti sopimukseen liittymisestä tammikuussa Vuoden 2010 loppuun mennessä sopimukseen oli liittynyt jo yli 2000 kaupunkia. Tärkeänä osana sitoumusta on kansalaisten ja kaupunkialueen eri sektorien innostaminen mukaan päästöjen vähentämiseen ja vähennystoimenpiteiden kehittämiseen. Kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksessa mukana olevat kaupungit ovat sitoutuneet laatimaan toimintasuunnitelman vuoden kuluessa sopi-

19 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna muksen allekirjoittamisesta. Helsingissä laatimisesta vastasi HKR- Rakennuttaja yhdessä ympäristökeskuksen kanssa. Toimintasuunnitelma laadittiin yhteistyössä useiden kaupungin hallintokuntien kanssa. Helsingin Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) hyväksyttiin Energiansäästöneuvottelukunnassa joulukuussa 2010 ja toimitettiin Covenant of Mayors Officeen Kestävän energiankäytön toimenpideohjelmassa on esitelty toimenpiteet, joita toteuttamalla on kaupunki voi saavuttaa päästövähennystavoitteensa. Helsingissä kaupungin toimivallan piiriin kuuluvaksi arvioitiin noin 34 % kaupunkialueen hiilidioksidipäästöistä. Ohjelman ulkopuolelle on Helsingissä rajattu energiantuotanto, laiva- ja lentoliikenne sekä jätehuolto. Kaupungin oman toiminnan energiankäytöstä syntyvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi kaupunki voi vaikuttaa myös kaupunkikonsernin ulkopuolisen sektorin energiankäytöstä syntyviin päästöihin mm. kaavoituksen, liikennesuunnittelun ja neuvontapalveluiden tarjonnan avulla. Toimenpideohjelma koottiin olemassa olevista suunnitelmista, joita ovat mm. Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset, Kaupungin energiatehokkuussopimuksen toimintasuunnitelma, Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030, Tilakeskuksen ympäristöohjelma ja Ekologisen rakentamisen ohjelma. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite ja osa toimenpideohjelman tavoitteista on kirjattu myös kaupungin strategiaohjelmaan Ohjelman (SEAP) keskeiset toimenpiteet ovat: Matala- ja passiivienergiarakentaminen peruskorjauksissa ja uudisrakentamisessa Energiatehokkaan ja vähäpäästöisen teknologian käyttöönotto rakennuksissa, palveluissa ja liikenteessä Kaupunkirakenteen tiivistäminen: kaavoitus ja liikennesuunnittelu Julkisen liikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn lisääminen Neuvontapalvelut energiatehokkaaseen asumiseen, työskentelyyn ja liikkumiseen liittyen Toimenpideohjelman toteutumista tullaan seuraamaan Helsingissä kahdella tasolla. Vuosittain kerättyjen energiankulutustietojen ja liikennemääräarvioiden perusteella laskettavat päästöinventaariot osoittavat hiilidioksidipäästöjen toteutuneen määrän ja kehityssuunnan ja toimenpiteiden toteutuksen seurannalla voidaan osoittaa, miten suunnitelmassa esitettyjä toimia on otettu käyttöön. Euroopan Unionissa sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office. Kaupunkien tulee raportoida toimenpiteiden toteutuksen ti-

20 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna lanteesta kahden vuoden välein ja uusi päästöinventaario tulee esittää neljän vuoden välein. 2.4 HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIAPOLIITTISET LINJAUKSET Kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingin kaupungin energiapoliittiset linjaukset ja siihen liittyvät toivomusponnet. Tavoitteena on pienentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 % ja lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vertailuvuotena on Kaupunginhallitus asetti työryhmän (EPOS) ohjaamaan ja seuraamaan valtuuston hyväksymien linjausten toimeenpanoa. Ryhmän puheenjohtajaksi nimettiin Risto Rautava ja jäseniksi Jouko Malinen ja Mari Puoskari sekä asiantuntijoiksi kaupunginjohtaja, rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja, kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja sekä rahoitusjohtaja. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginkamreeri Seppo Olli. Seurantaryhmä laati itselleen työsuunnitelman, nimesi linjausten toimeenpanoa varten vastuuhallintokunnat sekä määritteli vuodelle 2008 linjausten toimeenpanon ja seurannan painopisteet varmistaakseen linjausten toimeenpanon välittömän käynnistymisen. Vastuuhallintokunnat ovat raportoineet työryhmälle sen määrittelemiltä painopistealueilta linjausten toimeenpanosta. Työryhmä on antanut tilanneraporttien pohjalta toimeenpanon jatkoaikataulutusta ja sisältöä koskevaa ohjausta. Työryhmä kokoontui 7 kertaa. Työryhmäraportti energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta valmistui Vuonna 2008 valmistuneessa raportissaan työryhmä esitti, että kaupunginhallitus raportoi valtuustolle energiapoliittisten linjausten toimeenpanosta vuosittain tavanomaisten raportointikäytäntöjen yhteydessä. Linjausten toimeenpano on virastojen ja liikelaitosten vastuulla. Vuonna 2010 mainittavin energiapoliittisiin linjauksiin liittyvä päätös koskee Helsingin Energian kehitysohjelmaa kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa HELSINGIN KAUPUNGIN STRATEGIAOHJELMA Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen strategiaohjelmaksi vuosiksi kokouksessaan Strategiaohjelma oli lähtökohtana valmisteltaessa vuoden 2010 talousarvioehdotusta ja taloussuunnitelmaehdotusta vuosiksi sekä muita valtuustokauden suunnitelmia ja toimenpiteitä.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011. Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 1.4. kello 10.00 11.15 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Kai Forsén Jukka

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 13 Helsingin kaupungin ilmastotyöryhmän asettaminen HEL 2013-007804 T 00 00 02 Päätös Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän ilmastotyön

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. Tommi Fred ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 5.11. kello 9.00 10.16 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Petra Erkkola Jukka Forsman

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2012. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Kiinteistövirasto/Tilakeskus ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 29.10. kello 13.00 14.45 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Antti Halm Sari Hildén Sinikka

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2013. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola. Tommi Fred Riikka Jääskeläinen ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 4.3. kello 13.00 14.10 LÄSNÄ: Pekka Sauri, puheenjohtaja Jukka Forsman Tommi Fred

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 11 yritystä, jotka koostuvat 42

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2014. PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio. LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Töölö-Kallio AIKA: 10.6. kello 12.45 14.00 LÄSNÄ: Pekka Sauri puheenjohtaja Sirpa Eskelinen Joonas Hautala

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Energiansäästösuunnitelma 2016 2017 Nuorisoasiainkeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2016 2017 28.12.2015 2 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen energiansäästösuunnitelma... 4 1.1

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA. Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta 4.6.2012 ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA 2011 Energiansäästötoiminta ja energiankäytön kehittyminen Helsingin kaupungissa vuonna 2011 Helsingin kaupunki Energiansäästöneuvottelukunta Energiansäästötoiminta

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus

Helsingin kaupungin henkilöstökeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 6.9.2010 1 1. Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin henkilöstökeskuksen

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin Taidemuseo

Helsingin kaupungin Taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin Taidemuseo vuoden 2011 talousarvion liitteeksi 21.12.2010 Hyväksytty johtoryhmässä 21.12.2010 2 1. Helsingin kaupungin taidemuseon energiansäästösuunnitelma...

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA PAIKKA: Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 3 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, neuvotteluhuone Malmi-Puistola AIKA: 26.4. kello 9.00 10.40 LÄSNÄ: Olavi Tikka, puheenjohtaja Jukka Forsman Antti Halm Sari Hildén Johannes

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Dnro/Dnr. Tehtävffluokka Uppgiftsklass ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA VUONNA 2012

Dnro/Dnr. Tehtävffluokka Uppgiftsklass ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA VUONNA 2012 SAATE 28.6.2013 Kaupunginkanslian kirjaamo/ Kaupunginhallitus Pohjoisesplanadi 11 13 PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunginhallitukselle HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille

Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Asuinkiinteistöt Toimenpideohjelma vuokra-asuntoyhteisöille Tällä toimenpideohjelmalla RAKLI ry (jäljempänä RAKLI) toteuttaa Kiinteistöalan energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS Kuntamarkkinat Kalevi Luoma ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS 2017 2025 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kalevi Luoma Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti

Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 2011 Kuntien energiatehokkuussopimuksen ja energiaohjelman vuosiraportti 1 2 Sisällysluettelo Alkusanat 2 Tiivistelmä 3 1 Johdanto 5 1.1 Sopimukseen liittyneet ja kattavuus 5 1.2 Vuosiraportoinnin toteutus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakennusvirasto ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2012 Helsingin kaupungin rakennusviraston energiansäästön toimintasuunnitelma... 2 1. Nykytilanne... 2 1.1 Rakennusviraston tehtävät

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Talous- ja suunnittelutoimisto Talous- ja laskentayksikkö Sosiaaliviraston johtoryhmä 7.3.2012, liite 5 asia 6. ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma 1(7) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Taustat Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiapalvelujen toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Energiantuotannon toimenpideohjelma Tällä toimenpideohjelmalla Energiateollisuus ry (jäljempänä Toimialaliitto) toteuttaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta

Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 18/804/2007 Puitesopimus elinkeinoelämän energiankäytön tehostamisesta 1 Osapuolet Tämän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta kauppa- ja teollisuusministeriö (jäljempänä

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Taustat Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Rakennusvirasto, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4 / PAIKKA:, Kasarmikatu 21, yleisten töiden lautakunnan sali. AIKA: 20.9. kello 10.03 11.25 LÄSNÄ: Olavi Tikka, varapuheenjohtaja Kai Forsén Jukka Forsman Risto Heikkinen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA ENERGIANSÄÄSTÖTOIMINTA JA ENERGIANKÄYTÖN KEHITTYMINEN HELSINGIN KAUPUNGISSA 2015 30.5.2016 Helsingin kaupunki ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNTA Kannen kuva: Kruunuvuorenrannan valotaideteos Öljysäiliö 468

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (11) 48 Kaupungin määräysvallassa olevien asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset 2013 HEL 2013-002428 T 00 01 05 Päätös Hallituksen ja tilintarkastajien valinta Konsernijaosto

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot