4/2011 Irtonumero 12 Energia ja vesi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.vesitalous.fi 4/2011 Irtonumero 12 Energia ja vesi"

Transkriptio

1 4/2011 Irtonumero 12 Energia ja vesi

2 AUTOMAATIO

3 VOL. LII julkaisija Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, Helsinki. Puhelin (09) kustantaja Talotekniikka-Julkaisut Oy Harri Mannila PäätoiMittaja Timo Maasilta Maa- ja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, Helsinki toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Puistopiha 4 A 10, Espoo. Puhelin tilaukset ja osoitteenmuutokset Taina Hihkiö Maa- ja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) , faksi (09) ilmoitukset Harri Mannila Koivistontie 16 B, Espoo. Puhelin tai ulkoasu ja taitto Jarkko Narvanne Puhelin PainoPaikka FORSSA PRINT 2011 ISSN Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. toimituskunta Minna Hanski dipl.ins. Maa- ja metsätalousministeriö Esko Kuusisto fil.tri, hydrologi Suomen ympäristökeskus, hydrologian yksikkö Riina Liikanen tekn.tri, vesihuoltoinsinööri Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Hannele Kärkinen dipl.ins., ympäristöinsinööri Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Saijariina Toivikko dipl.ins., vesihuoltoinsinööri Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Riku Vahala tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Olli Varis tekn.tri, vesitalouden professori Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Erkki Vuori lääket.kir.tri, oikeuskemian professori Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen laitos Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 55. Tämän numeron kokosi Olli Varis Kannen kuva: Fred Fokkelman 4 Hyvät, pahat ja rumat OLLI VARIS EnErgia ja VEsi 5 Kohti kokonaisvaltaisempaa veden hallintaa mutta miten? MARKO KESKINEN Sekä energia- että ympäristöpolitiikan nykyiset suuntaviivat nostavat kokonaisvaltaisuuden suunnittelun keskiöön. Luonnonvarojen käyttöön vaaditaan laaja-alaisempaa näkökulmaa, jossa eri sektorit ja mielipiteet huomioidaan mahdollisimman tasapainoisella tavalla. 8 Uusiutuvat energialähteet Suomessa ja maailmalla VILLE SATKA JA JUKKA PAATERO EU on asettanut tavoitteen, että 20 prosenttia sen energiantuotannosta tulee perustua uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii suuria investointeja kaikissa EU-maissa riippumatta siitä, mitä uusiutuvia energiamuotoja tullaan käyttämään. 12 Vesivoima ja pohjoismaiset sähkömarkkinat VILLE SATKA JA JUKKA PAATERO Sähkön hinta Suomessa riippuu sähkön kysyntä-tarjonta tilanteesta koko Pohjoismaissa. Pohjoismaissa yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja siten sähkön hinta Suomessa on tiukasti kytköksissä vesivoimaan, vaikka Suomen omasta sähköntuotannosta vain noin 1 prosenttia tulee vesivoimasta. 15 Suomen uusi suostrategia ja vaikutukset vesien tilaan BJÖRN KLÖVE Eri ministeriöt asettivat vuonna 200 työryhmän valmistelemaan Suomen soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Strategian tavoitteena on soiden kestävä ja vastuullinen käyttö sekä eri käyttötarpeiden yhteensovittaminen. 18 Jäteveden lämmön hyötykäyttö uusiutuvan energian käyttöä vai energian säästöä? ANNE SALMINEN Kun noin puolet jokaisen eurooppalaisen päivässä käyttämästä noin 10 litran vesimäärästä on lämmintä, viemäriin virtaavan jäteveden sisältämä lämpöpotentiaali on valtava. Tämä ympäristöystävällinen lämmönlähde ei ole saanut vielä riittävää yleistä huomiota osakseen. näkökulma 24 Vesi ja energia oiva pari yhdessä PIA OESCH sedimenttiprosessit 28 Sedimenttiprosessien vaikutukset luonnonmukaisten uomien suunnitteluun KAISA VÄSTILÄ, JOHANNA JALONEN JA JUHA JÄRVELÄ tutkimus 32 Suolattoman veden simpukankuoren kasvu ympäristöolojen indikaattorina SAMULI HELAMA JA ILMARI VALOVIRTA kehitystyö 36 Suomalais-namibialainen kehitysyhteistyöhanke vesihävikkien pienentämiseen Keetmanshoopissa RISTO TULENHEIMO, ARTO LÖPPÖNEN JA PEKKA PIETILÄ uutisia 40 PRECIKEM-projektissa kehitetään kemiallisia menetelmiä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntaan 41 Suomalaisen elintarvike tuotannon asialla 43 Ajankohtaista Vesiyhdistykseltä 44 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vesi ja energia tieto, teknologia ja kohtuus ALEKSI NEUVONEN 4/2011 Sisältö Seuraavassa numerossa teemana on Vesihuoltolaitosten hallinto ja talous. Vesitalous 5/2011 ilmestyy Ilmoitusvaraukset mennessä.

4 Pääkirjoitus Hyvät, pahat ja rumat Töpseli seinään ja koneet toimii! Hyvä homma. Ja sitten vastustamaan pahaa vesivoimaa, rumaa tuulivoimaa, pahaa ydinvoimaa, rumaa hiilivoimaa... No, sähkön tarvitsee tuottaa töpseliin jollain tavalla. Olli Varis Professori Aalto-yliopisto Huoli maapallon ilmaston lämpenemisestä kasvihuoneilmiön johdosta on nostanut paineita päästä eroon tai ainakin vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kaikesta maailmalla tuotetusta primäärienergiasta noin 80 prosenttia tapahtuu fossiilisten polttoaineiden avulla. Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous linjasi vuonna 2002 maailman energiapolitiikan tärkeimmäksi suuntaviivaksi juuri fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Tätä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, eikä vallitsevien skenaarioiden valossa näytä tapahtuvankaan vielä kymmeniin vuosiin. Yksi suomalainen tuottaa hiilidioksidipäästöjä yhtä paljon kuin kymmenen intialaista tai sata afrikkalaista. Paljon parjattu energiaa tuhlaileva jenkkikin tuottaa reilusti vähemmän päästöjä kuin kaksi suomalaista. Maailman energian kysyntä kasvaa vuosittain noin puolitoista prosenttia, josta kehittyvien maiden osuus on reilusti yli 90 prosenttia. Maailmassa on kuitenkin vielä puolitoista miljardia ihmistä ilman töpseleitä, ja kasvu kohdistuu alueille, jotka kaupungistuvat ja teollistuvat ripeästi. Kiinan hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosien 2000 ja 2010 välillä 2,4-kertaisiksi. Tuotantotapoja pitää muuttaa kestävämmiksi, mutta se ei riitä: myös energian kysyntää pitää pystyä hallitsemaan meillä ja muualla. Kohti uusiutuvia energialähteitä pitäisi mennä, mutta niiden suhteellinen osuus maailman energiataloudessa tuntuu polkevan paikallaan. Eifossiilisista energialähteistä mittavimmin on sen sijaan kasvanut ydinvoima. Muuttaako Fukushiman katastrofi tämän kehityksen suuntaa jää nähtäväksi. Globaalilla tasolla uusiutuvan energian tuotannosta biomassan osuus on neljä viidennestä, ja vesivoiman noin 16 prosenttia. Nämä kaksi yhdessä kattavat siis 96 prosenttia koko uusiutuvasta energiantuotannosta. Nämä molemmat kytkeytyvät erittäin läheisesti vesiin. Paineet uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen kasvattamiseksi lisäävät voimakkaasti myös paineita vesivarojen suuntaan. Sekä bioenergian että vesivoiman tuotanto aiheuttavat voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan, eikä niiden volyymin lisääminen ole missään kovin helppoa. Tuuli ja aurinkoenergia ovat kyllä nopeassa kasvussa, mutta niiden osuus maailman energiakakusta on vielä hyvin pieni. Toivotan niille kuitenkin ripeää kasvua. Tässä erikoisnumerossa pohditaan veden ja energiantuotannon moninaisia kytkentöjä. Painopiste on kotimaisissa energiaratkaisuissa, ja ne pyritään suhteuttamaan maailmanlaajuiseen kehitykseen. Vesistöihin, kosteikkoihin, metsiin, peltoihin ja niin edelleen kohdistuu hurjia paineita energiasektorin puolelta. Vesitalous 4/2011

5 EnErgia ja VEsi Kohti kokonaisvaltaisempaa veden hallintaa mutta miten? Sekä energia- että ympäristöpolitiikan nykyiset suuntaviivat nostavat kokonaisvaltaisuuden suunnittelun keskiöön. Luonnonvarojen käyttöön vaaditaan laaja-alaisempaa näkökulmaa, jossa eri sektorit ja mielipiteet huomioidaan mahdollisimman tasapainoisella tavalla. Päätöksiä pyritään arvioimaan laajasti niiden kerrannaisvaikutukset huomioiden. Kaikki nämä tavoitteet pätevät myös vesivarojen käyttöön ja hallintaan, ja ne ovat erityisen keskeisiä mietittäessä veden ja energiantuotannon välisiä mutkikkaita kytköksiä. Mutta mitä tavoitteet tarkoittavat käytännössä? Marko keskinen Vesi & kehitys ryhmä, Aalto-yliopisto Kirjoittajan vesivarojen hallinnan integroituja lähestymistapoja tarkasteleva väitöskirja julkaistiin viime syksynä. Kokonaisvaltaisuus on päivän sana sekä energia- että ympäristöpolitiikassa. Laaja-alaista, poikkileikkaavaa näkökulmaa pyritään edistämään ennen kaikkea niin sanotuilla integroiduilla eli yhdennetyillä lähestymistavoilla, joista löytyy esimerkkejä jo usealta eri sektorilta. Vesialalla keskeisin tällainen lähestymistapa on ns. integroitu vesivarojen hallinta (Integrated Water Resources Management, IWRM). IWRM:ää voidaan pitää tämän hetken vaikutusvaltaisimpana vesivarojen hallinnan globaalina näkökulmana, sillä siihen kannustetaan niin YK:n julkilausumissa, vesifoorumien sessioissa kuin eri organisaatioiden tavoitteissakin. Laaja-alaista näkemystä peräänkuulutetaan toki myös alueellisella ja kansallisella tasolla. Esimerkiksi EU:n vesipuitedirektiivin (kts. Vesitalous 2/2001) tavoitteena on lisääntyvä vuoropuhelu sekä vesien suojelun läheisempi linkittyminen muihin sektoreihin kuten energiapolitiikkaan, maatalouspolitiikkaan ja aluepolitiikkaan. Myös ministeriöiden veteen liittyvät strategiat ja toteutussuunnitelmat nostavat eri sektoreiden välisen yhteistyön ja toiminnan laaja-alaisuuden keskiöön. Samaan aikaan veden läheinen kytkös ilmastonmuutokseen sekä hillintään että sopeutumiseen korostaa veden poikkileikkaavaa luonnetta (Vesitalous 5/2007). Ilmastonmuutos on samalla tuonut vesivoiman tuotannon aiempaa voimallisemmin tapetille sekä Suomessa että kansainvälisesti (Vesitalous 2/2008). On siis selvää, että vesivarojen hallintaa tulisi toteuttaa kokonaisvaltaisesti ja eri sektoreiden ja käyttäjien tarpeet yhtäaikaisesti huomioiden. Integroidut lähestymistavat tarjoavat lupaavan tavan tällaisten tavoitteiden toteuttamiselle. Mutta mitä integraatio käytännössä oikein tarkoittaa ja miten se eroaa kokonaisvaltaisuudesta? Teoriasta käytäntöön Integroiduissa lähestymistavoissa näkyy keskeisesti kestävän kehityksen tavoite: taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kysymykset tulee huomioida yhtä aikaa ja mahdollisimman tasapainoisella tavalla. Integraatio ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan myös esimerkiksi erilaiset tiedon muodot, menetelmät, ja toimintapolitiikat pyritään

6 EnErgia ja VEsi sovittamaan yhteen. Integroidut lähestymistavat vastaavat osaltaan siiloutumisen ja sirpaloitumisen aiheuttamiin ongelmiin: sektoreiden, tieteenalojen ja hallintoyksiköiden väliset raja-aidat pyritään ylittämään. Kapea-alaisesta erikoistumisesta ollaan siis siirtymässä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa lopputuloksen uskotaan olevan enemmän kuin tekijöidensä summa. Integroidut lähestymistavat tarjoavat hyvän lähtökohdan uudistaa veden hallinnan käytäntöjä sekä vastata veden käytön muuttuviin ja monipuolistuviin tarpeisiin. Samaan aikaan lähestymistapojen toteutus kuitenkin laahaa yllä kuvattujen hienojen periaatteiden perässä (esim. Biswas 2010, Keskinen 2010). Eräs suurimmista haasteista on ironista kyllä pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen. Moninaisten näkemysten huomioiminen tekee integroiduista prosesseista usein raskaita ja teknisiä. Prosessin perusteellisuudesta huolimatta se voi johtaa mitäänsanomattomaan kompromissiin, johon harva prosessiin osallistunut on lopulta valmis sitoutumaan. Toinen haaste on yhtä ironisesti lähestymistapojen sektoraalinen luonne: vaikka tavoitteena on sektoreiden välisten raja-aitojen ylittäminen, ovat integroidut lähestymistavat usein itsessään sektoraalisia. Siispä lähestymistapoja löytyy lähes kaikilta ympäristönhallinnan sektoreilta, joista jokainen määrittelee integraation omista lähtökohdistaan. Täten esimerkiksi veteen liittyvät integroidut lähestymistavat näkevät maankäytön osana omaa viitekehystään, kun taas maankäytössä vesi nähdään alisteisena maankäytön suunnittelulle. Vastaavasti vesivoima on veden hallinnassa vain yksi käyttömuoto muiden joukossa, kun taas energiantuotantoa mietittäessä se muodostaa keskeisen näkökulman vesivarojen hyödyntämiselle. Mitä näille haasteille voisi tehdä? Ensinnäkin tulee ymmärtää että kokonaisvaltaisuus ja integraatio eivät ole synonyymeja, vaan kaksi erilaista lähestymistapaa veden hallinnan eri tasoilla. Kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan strategisemmalla tasolla: tällöin on tärkeää ymmärtää kaikki veden hallintaan kyseisessä kontekstissa oli kyseessä sitten vesivoiman hyödyntäminen jollain jokialueella tai kansallinen vesivarastrategia liittyvät tekijät. Tästä syystä tärkeää on myös vuoropuhelu mahdollisimman monen eri sektorin ja toimijan välillä. Integroitu lähestymistapa tarjoaa puolestaan työkalun veden hallinnan käytännön toteuttamiselle. Tällöin oleellista on tunnistaa kyseisessä kontekstissa tärkeimmät ulottuvuudet ja keskittyä ennen kaikkea niihin. Integroitu lähestymistapa siis tarkentaa kokonaisvaltaisen näkökulman kunkin tapauksen kannalta keskeisimpiin teemoihin, laaja-alaisen perspektiivin kuitenkin säilyttäen. Vuorovaikutusta! Kokonaisvaltaisuus ja integraatio korostavat vuorovaikutuksen merkitystä hallinnon ja suunnittelun eri tasoilla. Koska veden hallinnassa on poikkeuksetta mukana useita toimijoita, integroidussa suunnittelussakaan ei ole kyse vain mekaanisesta menettelystä vaan pitkäkestoisista, osallistavista prosesseista. Tärkeää ei ole vain se miten integraatio teknisesti toteutetaan, vaan myös se millä tavoilla eri toimijat tekevät yhteistyötä ja sitoutuvat integraatioprosessiin. Sekä kokonaisvaltaiset että integroidut näkökulmat vaativatkin totuttujen toimintatapojen muutosta, jossa teknisten ja taloudellisten laskelmien ohella keskeiseksi nousevat osallistuminen, avoimuus sekä suunnittelun iteratiivinen luonne. Vuorovaikutus on tärkeää myös siksi, että käytännössä kaikki veden hallintaan liittyvät prosessit ovat luonteeltaan poliittisia. Eri käyttäjäryhmillä on erilaisia, joskus hyvinkin voimakkaita ja keskenään ristiriitaisia intressejä veden käyttöön ja käyttämättä jättämiseen liittyen. Poliittisuus on erityisen voimakasta silloin, kun suunnitteluprosessin tavoitteena on löytää tasapaino sellaisten teemojen välillä, jotka todellisuudessa eivät ole yhteismitallisia ja ovat siksi voimakkaasti arvolatautuneita. Ympäristönsuojelun sekä vesivoimasta saatavan taloudellisen hyödyn välinen ristiriita patorakentamisessa on ehkä klassisin esimerkki tällaisesta tasapainottelusta ja siitä kumpuavista haasteista. Vesitalous 4/2011

7 EnErgia ja VEsi Yhteenveto Energia- ja ympäristöpolitiikan uudet tuulet haastavat myös veden hallinnan toimintatavat: veden käyttöä suunniteltaessa täytyy huomioida laaja joukko eri sektoreita ja käyttäjäryhmiä. Jotta kokonaisvaltainen näkökulma säilyisi toteuttamiskelpoisena, tarvitaan kuitenkin tiettyä fokusta. Toiminnan painopiste täytyy asettaa sinne, missä se kussakin kontekstissa on tärkeintä: tässä integroidut lähestymistavat voivat olla avuksi. Lisääntyvä näkemysten ja intressien kirjo tarkoittaa myös, että teknisen osaamisen ohella yhä tärkeämmäksi nousee vuorovaikutus sekä sen edistämistä tukevat taidot. Vuoropuhelua tarvitaan kahdella eri tasolla. Veden käytön kestävän toteuttamisen kannalta keskeistä on laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden välillä, mukaan lukien viranomaiset, yksityisen sektorin toimijat, tutkijat, kansalaisjärjestöt kuin muutkin sidosryhmät. Esimerkiksi vesivoiman suunnittelussa tällaisia useita sidosryhmiä yhteen tuovia osallistavia prosesseja (multistakeholder platforms) käytetään jo eri puolilla maailmaa, vaihtelevalla menestyksellä (esim. Warner 2007). Yhtä tärkeää mutta vähemmälle huomiolle jääneenä on vuorovaikutus erilaisten suunnittelu- ja hallintatiimien sisällä. Kokonaisvaltaisen näkökulman huomioiminen vaatii monialaisia tiimejä, joissa on edustettuna asiantuntemusta eri tieteenaloilta ja sektoreilta. Tällaisten monialaisten tiimien sisäinen yhteistyö vaatii kuitenkin sekä aikaa että panostusta, ja ilman sektorirajat ylittävää vuoropuhelua tiimityön lopputulos kutistuu pienemmäksi kuin jäsentensä osaamisen summa. Kirjallisuus Biswas, Asit K. (2010). Integrated Water Resources Management: Is It Working?, International Journal of Water Resources Development, 24(1): Keskinen, Marko (2010). Bringing back the common sense? Integrated approaches in water management: Lessons learnt from the Mekong. Väitöskirja, Aaltoyliopisto. Vesitalous-lehti 2/2001, teemana vesipolitiikan puitedirektiivi. Vesitalous-lehti 5/2007, teemana vesi ja ilmastonmuutos. Vesitalous-lehti 2/2008, teemana padot ja vesivoima. Warner, Jeroen (Ed.) Multi-stakeholder platforms for integrated water management, Ashgate Publishing.

8 EnErgia ja VEsi Uusiutuvat energialähteet Suomessa ja maailmalla Ville satka dipl.ins. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos jukka Paatero tekn.tri. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos Euroopan unioni on asettanut tavoitteen, että 20 prosenttia sen energiantuotannosta tulee perustua uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteeksi on asetettu 38 prosenttia, kun vertailuvuotena 2005 uusiutuvan energian osuus koko energiankulutuksesta oli 28,5 prosenttia. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin pääseminen tulee vaatimaan suuria investointeja kaikissa EU-maissa riippumatta siitä, mitä uusiutuvia energiamuotoja tullaan käyttämään. Tärkein peruste uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessa on pyrkimys vähentää kasvihuonepäästöjä. Päästöjen hallinnan kannalta energiasektorilla ja liikenteellä on suuri vaikutus. Energiasektori ja liikenne synnyttävät noin kaksi kolmannesta globaaleista kasvihuonepäästöistä. Toinen uusiutuvan energian käyttämistä puoltava tekijä on energiaomavaraisuus. Heikko energiaomavaraisuus johtaa väistämättä suuriin rahavirtoihin maan ulkopuolelle ja kotimaisten energialähteiden hyödyntäminen lieventäisi vaikutusta selvästi. Monessa maassa uusiutuvat energiavarat ovat ainoa tie energiaomavaraisuuteen, koska fossiiliset energialähteet ovat jakautuneet maapallolla hyvin epätasaisesti. CO 2 -vapaan energiantuotannon kasvattaminen vaatii merkittäviä investointeja ja monissa tapauksissa myös julkista tukea. Siten monessa tilanteessa taloudellisesti edullisimmaksi muodostuva keino on energian säästäminen ja energiatehokkuus. Energian säästämisestä ja energiatehokkuudesta huolimatta Suomessa ja muissa maissa tarvitaan tulevina vuosina runsaasti uutta energiantuotantokapasiteettia muun muassa vanhan kapasiteetin ikääntyessä. Tästä uudesta kapasiteetista aiempaa suurempi osa tulee todennäköisesti olemaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. Vuonna 2009 jo noin 62 prosenttia EU:ssa asennetusta sähköntuotantokapasiteetista perustui uusiutuviin energialähteisiin. Tuulivoiman osuus oli 37 prosenttia ja aurinkoenergian osuus 21 prosenttia. Merkittävin uusiutumattoman sähköntuotannon lisäys tuli maakaasuun perustuvasta tuotannosta. Tämän osuus kaikesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2009 oli 24 prosenttia. Uusiutuva energia Suomessa Suomen energiantuotanto perustuu yhä suurelta osin fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2008 kyseisen tuotannon osuus oli noin 46 prosenttia, kuten Taulukko 1 osoittaa. Taulukko 1. Suomen energianhankinta vuonna Energia (PJ) Osuus Öljy 351,9 25,1 % Puu ,1 % Ydin 240,4 17,2 % Kaasu ,6 % Hiili 141,5 10,1 % Turve 80,7 5,8 % Vesi 60,8 4,3 % Tuuli 0,9 0,1 % Muut uusiutuvat 23,1 1,6 % Muut ei-uusiutuvat 10,1 0,7 % Sähkön tuonti 46 3,3 % Yhteensä 1400,4 Uusiutuvan energian osuus oli vastaavasti noin 27 prosenttia, mikä on kansainvälisesti vertailtuna korkea luku. Euroopan Unioni on kuitenkin antanut Suomelle velvoitteen nostaa uusiutuvan energian osuus koko energiankulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän velvoitteen toteuttamiseksi Suomi pyrkii muun muassa nostamaan metsähakkeen vuotuisen käytön 2 3 -kertaiseksi verrattu- Vesitalous 4/2011

9 na nykyiseen eli 76 PJ:een (1 TWh = 3,6 PJ), kasvattamaan tuulivoiman tuotannon 22 PJ:een vuodessa sekä lämpöpumppujen tuottaman vuotuisen energian 18 PJ:een. Liikenteen osalta EU edellyttää jäsenmaitaan nostamaan biopolttoaineiden osuuden 10 prosenttiin. Suomessa vuodelle 2020 on asetettu vieläkin kunnianhimoisempi tavoite, 20 prosenttia. Energiassa mitattuna tämä on noin 30 PJ vuodessa. Ylivoimaisesti tärkein uusiutuvan energian lähde Suomessa on puuperäinen biomassa. Biomassan korkea osuus koko energiantuotannosta johtuu pitkälti metsäteollisuuden omasta energiantuotannosta ja -käytöstä. Puun polttaminen nähdään myös tärkeänä tekijänä EU:n Suomelle asettaman uusiutuvan energian velvoitteen saavuttamisessa. Sähkön- ja lämmön tuotantoon käytettävän sekä teollisuuden omassa energiantuotannossa käytettävän puun lisäksi liikenteen nestemäiset biopolttoaineet nähdään keskeisenä tekijänä uusiutuvan energian velvoitteen täyttämisessä. Liikenteen biopolttoainetavoite pyritään täyttämään bioetanolilla sekä biodieselillä. Näiden mahdollinen raaka-ainepohja on laaja ja lopullisen biopolttoaineen taloudellisuus ja vaikutukset ympäristölle riippuvat hyvin paljon juuri käytetystä raaka-aineesta. Suomessa biopolttoaineita on tarkoitus alkaa tuottamaan muun muassa erilaisista metsätähteistä sekä jätteistä. Arvio kotimaisen bioenergian käytön potentiaalista Suomessa vaihtelee merkittävästi lähtöoletuksista riippuen. Puun polttoa pystyttäisiin kasvattamaan metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuutta vaarantamatta noin 100 PJ (27,8 TWh) vuodessa. Lukuun sisältyy kannot, latvusmassat ja vastaavat. Ruuan tuotannon lisäksi Suomen pelloilta olisi mahdollisuus saada biomassaa energiassa mitattuna noin 30 PJ (8,3 TWh) edestä. Lisäksi jätteiden energiankäytön potentiaaliksi on arvioitu noin 10 PJ (2,8 TWh). Suomessa energiantuotannossa ja liikenteessä käytettävästä biomassasta kaikki ei ole kuitenkaan alkuperältään kotimaista. Esimerkiksi jo tällä hetkellä osa rannikon tuntumassa olevien voimalaitosten käyttämästä biomassasta tulee kustannussyistä ulkomailta. Lisäksi Suomen kunnianhimoiset liikenteen biopolttoainetavoitteet tulevat johtamaan todennäköisesti näiden polttoaineiden tuontiin, esimerkiksi sokeriruokoon perustuvan etanolin tuontiin Brasiliasta. Biomassan kerääminen ja kuljettaminen vievät energiaa ja siten bioenergian energiatase muodostuu heikommaksi, mitä lopullinen hyödynnettävä energiamäärä antaa ymmärtää. Lisäksi keräämisen ja kuljettamisen energiankäytöstä syntyy erilaisia päästöjä, joten siten bioenergia ei ole täysin kasvihuonekaasuneutraalia. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että myös esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hankinta ja kuljettaminen vaatii energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Lisäksi viime aikoina on keskustelu lisääntynyt siitä, onko esimerkiksi puu täydellinen hiilinielu. Lyhyellä tähtäimellä, mikä on oikea tarkastelunäkökulma pyrittäessä nopeisiin päästövähennyksiin, puuston kasvu sitoo ilmakehästä vain osan siitä hiilestä, mikä vapautuu puun polttamisesta energiantuotannossa. Vertailtaessa bioenergian energiatasetta tai päästöjä nykyisin käytössä oleviin polttoaineisiin, tulisi se tehdä ensi sijassa suhteessa marginaalituotantoon, eikä keskimääräiseen tuotantoon. Esimerkiksi nestemäisten polttoaineiden kohdalla energiataseeseen ja päästöihin perustuva vertailua ei tulisi tehdä suhteessa konventionaaliseen öljyyn. Konventionaalisen eli perinteisen öljyn tuotanto ei enää kasva ja nestemäisten polttoaineiden tuotannon kasvu tulee biopolttoaineiden lisäksi energiataseeltaan konventionaalista öljyä huomattavasti heikommasta epäkonventionaalisesta öljystä kuten öljyhiekasta ja maakaasusta tuotetusta nestemäisestä polttoaineesta. Siten myös biopolttoaineiden energiatasetta ja päästövaikutuksia pitäisi vertailla näihin. Bioenergian jälkeen toiseksi tärkein uusiutuvan energian muoto Suomessa on vesivoima. Sen osuus koko energiankulutuksesta on noin 4 prosenttia ja sähköntuotannosta noin 15 prosenttia, riippuen vuodesta. Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä yli 200 vesivoimalaa. Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin MW. Viime vuosina vesivoimakapasiteetin lisääminen Suomessa on ollut vähäistä. Vesivoiman tuotantokapasiteettia voidaan pääasiassa lisätä kahdella tavalla: joko rakentamalla uusia voimalaitoksia tai tekemällä tehonkorotuksia vanhoihin voimaloihin. Suomessa arvioidaan olevan rakentamatonta uutta vesivoimapotentiaalia MW, josta 934 MW on teknistaloudellisesti merkittävää. Tästä määrästä 365 MW on suojelemattomissa joissa. Tehonkorotuksien kokonaispotentiaaliksi on arvioitu noin 500 MW. Uusi vesivoimakapasiteetti olisi jo energiassa laskettuna taloudellisesti merkittävä lisä, mutta erityisesti merkittäviksi sähköjärjestelmän kannalta muodostuisivat sellaiset uudet vesivoimalat, joiden yhteyteen pystyttäisiin rakentamaan tekojärvi tuotannon säätelyä varten. Tulevaisuudessa yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian-

10 EnErgia ja VEsi muodoista Suomessa on tuulivoima. Marraskuun 2010 lopussa Suomessa oli noin 170 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoiman tuotanto vuonna 2009 oli Suomessa noin 0,28 TWh. Vuodeksi 2020 Suomessa on asetettu tavoite tuulituotannolle 6 TWh:iin. Kapasiteetissa mitattuna tämä tarkoittaa noin MW uutta tuulikapasiteettia. Tuulivoiman tekninen potentiaali on Suomessa pitkästä rannikosta johtuen suuri, mahdollistaen jopa Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaavan määrän tuulisähköä tuottamisen. Uusiutuva energia maailmalla Uusiutuvien energiamuotojen osuus maailman primäärienergiakäytöstä vuonna 2008 oli 12 prosenttia eli reilut 65 EJ. Osuus on pysynyt samassa suuruusluokassa jo pitkään. Tästä uusiutuvan energian käytöstä noin kaksi kolmasosaa oli bioenergiaa. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus oli hieman suurempi kuin primäärienergiassa, noin 19 prosenttia. Tästä kolme neljäsosaa oli vesivoimaa. Bioenergian ja vesivoiman lisäksi globaalilla tasolla muita kaupallisessa käytössä olevia uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa tuulivoima, aurinkovoima ja geoterminen energia. Tarkempia tietoja eri energiamuotojen globaalista käytöstä ja potentiaaleista on esitetty Taulukossa 2. Teknisesti käytettävissä oleva potentiaali viittaa siihen energiamäärään, mikä olisi vuositasolla mahdollista käyttää ottaen huomioon nykyinen teknologia ja esimerkiksi maankäytön aiheuttamat rajoitteet. Taloudellinen potentiaali viittaa taas siihen tekniseen potentiaaliin, joka olisi kaupallisin ja kestävän kehityksen perustein mahdollista ottaa käyttöön. Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2008 maailman energiankulutus oli noin 515 EJ, josta sähkön osuus oli noin 73 EJ. Maailman vesivoimatuotanto oli vuoden 2008 aikana TWh. Toisaalta taloudellisen kokonaispotentiaalin uskotaan olevan lähes kolminkertainen, eli 30 EJ, josta reilu 40 prosenttia on Aasiassa ja noin 20 prosenttia Etelä-Amerikassa. Näillä alueilla taloudellisesta potentiaalista vasta noin kolmannes on hyödynnetty, joten globaali vesivoimatuotanto tulee todennäköisesti kasvamaan vielä merkittävästi. Sen Taulukko 2. Vuosittainen uusiutuvien energiamuotojen käyttö maailmalla ja potentiaalit yksikössä EJ per vuosi. Tämänhetkinen käyttö Taloudellinen potentiaali Tekninen potentiaali Vesivoima 11, Bioenergia Tuulivoima 1, Aurinkosähkö 0, Geoterminen energia sijaan Euroopassa suurin osa taloudellisesta potentiaalista on jo käytössä ja siten mahdollisuudet tuotannon merkittävään kasvattamiseen ovat rajallisia. Maailman suurimmat yksittäiset voimalaitokset ovat vesivoimaloita. Maailman suurin voimalaitos on Kolmen rotkon padon voimalaitos Kiinassa. Sen kapasiteetti on tällä hetkellä 18,2 GW ja täydessä kapasiteetissaan sen tulee olemaan 22,5 GW. Valmiin laitoksen vuosittaisen sähköntuotannon on arvioitu olevan 100 TWh eli suurempi kuin koko Suomen vuosittainen sähkönkulutus. Muita yli 10 GW tehoisia vesivoimaloita maailmalla on Itaipun voimalaitos Paraguayn ja Brasilian rajalla sekä Gurin padon voimalaitos Venezuelassa. Lisäksi Kiinassa on tällä hetkellä rakenteilla yksi uusi yli 10 GW vesivoimala. Yhteensä Kiinassa on yli 50 kappaletta valmiita tai rakenteilla olevia yli 1 GW kapasiteetin omaavia vesivoimalaitoksia. Maailman bioenergiankäyttö oli vuonna 2008 noin 51 EJ (mukana jätteen poltto) eli noin 10 prosenttia maailman energiankulutuksesta. Bioenergian teoreettinen hyödyntämismahdollisuus on sama kuin biomassaan vuosittain sitoutuva auringonsäteilyenergia. Tämä on noin EJ. Kun huomioidaan energiantuotantoalueiksi soveltuvat alueet pois lukien ruuantuotantoalueet ja luonnonsuojelualueet, niin teknisen potentiaalin arvioidaan olevan vajaa 400 EJ. Jos lisäksi pyritään tuottamaan bioenergia kestävän kehityksen mukaisesti eli esimerkiksi trooppisia metsiä ei muuteta energiantuotantoalueiksi, niin potentiaalin arvioidaan olevan enää 100 EJ, eli noin viidesosa nykyisestä energiankäytöstä. Tästä noin 40 prosenttia tulee metsäteollisuuden ylijäämävirroista ja vajaa 40 prosenttia energiakasveista. Loput tulevat jätteiden ja lannan polttamisesta. Aasiaa lukuun ottamatta bioenergian käytössä on vielä merkittävää kasvuvaraa. Kyseisessä 100 EJ arvioissa energiaviljelmät kattaisivat noin 330 miljoonaa hehtaaria maata eli 2,5 prosenttia maapallon maa-alasta. Eri lähteissä esiintyvät potentiaalit eroavat toisistaan kuitenkin merkittävästi riippuen muun muassa siitä, miten maankäytölliset tekijät on arvioitu mukaan. Bioenergia on teknisten ja taloudellisten syiden takia tällä hetkellä käytetyin uusiutuvan energian muoto maailmalla. Se ei kuitenkaan ole tehokkain tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa. Auringonsäteilyenergiaa pystytään muuttamaan biomassan kasvun kautta loppuenergiankäytöksi maksimissaan hyötysuhteella 2 3 prosenttia. Usein hyötysuhde jää kuitenkin selvästi tämän alle. Esimerkiksi kaupallisessa käytössä olevat aurinkopaneelit pystyvät muuttamaan auringon säteilyenergiaa sähköksi parhaimmillaan noin 20 prosentin hyötysuhteella ja termisessä aurinkoenergiassa päästään tätäkin paljon suurempiin hyötysuhteisiin. Maailman tuulivoimatuotanto oli vuonna 2008 noin 340 TWh eli noin 2 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Lähes puolet maailman tuulisähköstä tuotetaan EU:ssa. Jos tuulivoimatuotantoa suhteuttaa kaikkeen energiankäyttöön, niin sen osuus jää alle yhden prosentin. Tuulivoiman käytössä on kuitenkin alueellisesti suuria eroja. Maita, joissa yli 10 prosenttia sähköstä tulee tuulivoimasta, ovat Tanska, Portugali ja Espanja. EU:n alueella tuulivoima kattoi noin 5 prosenttia sähkön kulutuksesta. Asennetun tuulivoimakapasiteetin määrä nousi vuoden 2009 lopussa vajaaseen 160 GW:iin, josta noin 38 GW asennettiin vuonna Vuosittain asennettavan uuden kapasiteetin määrä onkin kasvanut prosenttia 2000-luvulla. Tähän tulee kuitenkin poikkeus vuonna 2010 yleisen taloudellisen tilanteen takia. Viime vuosina selvästi nopeimmin 10 Vesitalous 4/2011

11 EnErgia ja VEsi kasvanut markkina-alue on ollut Kiina. Kun mitataan kumulatiivisesti asennettua kapasiteettia, niin vuoden 2009 lopussa suurimpia maita olivat Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Espanja ja Intia. Tuulivoiman teknisen potentiaalin arvioidaan olevan noin EJ. Tähän kuuluvat myös merelle rakennettavat offshore-voimalat. Oletuksena on, että yli 40 metrin syvyyteen ei voimaloita enää rakenneta. Kestävän kehityksen mukaisen potentiaalin arvioidaan olevan noin 140 EJ, eli yli satakertainen verrattuna nykyiseen tuotantoon. Aurinkoenergian potentiaali maapallolla on hyvin suuri. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä lämpönä käyttäen aurinkokeräimiä, että sähkönä. Sähkösovelluksissa saatavilla olevat teknologiat ovat aurinkopaneelit sekä termiset aurinkovoimalat. Vuoden 2010 lopussa asennetun aurinkopaneelikapasiteetin määrä oli noin 40 GW. Kasvu on ollut nopeaa, sillä asennetun kapasiteetin määrä on kymmenkertaistunut kuudessa vuodessa. Kuva 1 esittää asennetun aurinkopaneelikapasiteetin kasvua. Lähes puolet tästä kapasiteetista on asennettu Saksaan. Maapallolle vuosittain tuleva auringon säteilyenergia on noin EJ eli noin kertaa suurempi kuin vuotuinen energiankulutus. Tästä kuitenkin vain pieni osa on teknisesti hyödynnettävissä olevaa. Tekniseksi potentiaaliksi onkin arvioitu noin EJ, mikä on vielä yli kolminkertainen luku verrattuna maapallon nykyiseen energiankäyttöön. Taloudellinen potentiaali riippuu hyvin paljon teknologioiden kustannuskehityksestä. Geotermisen energian lähteeksi luetaan maapallon ytimestä kohti pintaa tuleva lämmönsiirtyminen sekä joskus myös auringonsäteilystä maahan sitoutuneen lämmön hyödyntäminen. Maapallon ytimen lämmöstä sekä maankuoressa hajoavien radioaktiivisten aineiden muodostamasta lämmöstä syntyy maapallon pinnalle lämpövirta. Tämä lämpövirta vastaa vuositasolla energiassa mitattuna noin EJ:a. Tästä kuitenkin hyvin pieni osa on teknisesti käytettävissä ja taloudellisesti vieläkin pienempi osa. Kestävän ja taloudellisen potentiaalin määräksi on arvioitu vuositasolla noin 30 EJ. Asennettu aurinkopaneelikapasiteetti (GW) Vuosi Kuva 1. Asennetun aurinkopaneelikapasiteetin määrä vuosina Vesivoima henkeä kohden Vesivoiman taloudellinen potentiaali, tämän hetkinen tuotanto sekä vielä käyttämätön taloudellinen potentiaali henkeä kohden maanosittain: Henkeä kohden laskettu vesivoiman taloudellinen potentiaali on suurin Pohjois- Amerikassa sekä Oseaniassa. Pohjois- Amerikan potentiaalia nostavat Kanadan pohjoiset, pitkälti vielä hyödyntämättömät vesivoimavarat. Oseaniassa taas väestön pieni määrä nostaa potentiaalin henkeä kohden suureksi. Vesivoimatuotanto henkeä kohden on suurin Amerikoissa. Afrikassa ja Aasiassa tuotanto henkeä kohden on matalaa, johtuen muun muassa siitä, että suurin osa maista on kehitysmaita, joissa energiankulutus ei ole vielä suurta. Lisää aiheesta Vesivoimapotentiaali GJ/henkilö Vesivoimatuotanto GJ/henkilö Käyttämätön potentiaali GJ/henkilö Eurooppa 3,8 3,1 0,7 Pohjois-Amerikka (sis. Väli-Amerikan) 10,2 4,6 5,7 Etelä-Amerikka 9,7 6,6 3,1 Afrikka 3,9 0,3 3,5 Aasia 3,1 1,0 2,2 Oseania 11,1 3,3 7,8 Euroopassa vesivoimapotentiaalista on selvästi suurin osa jo hyödynnettyä. Siten potentiaali vesivoiman lisäämiseen on matalin. Suurin kasvuvara vesivoimatuotannossa henkeä kohden on Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Kuitenkin energiankulutuksen kasvu näillä alueilla on varsin rajallista, joten laajamittainen tuotannon kasvu on epätodennäköistä. Sen sijaan nopeasta talouskasvusta nauttiva Aasia tulee lisäämään tuotantoaan tulevaisuudessa. Lisäksi Afrikassa vesivoimapotentiaalista on hyödynnetty vasta pieni osa ja jatkohyödyntämiseen on osoitettu kiinnostusta. Tilastokeskuksen Suomen energiatilastot: Kansainvälisiä energiatilastoja: Kansainvälistä energiatietoa: 11

12 EnErgia ja VEsi Vesivoima ja pohjoismaiset sähkömarkkinat Ville satka dipl.ins. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos jukka Paatero tekn.tri. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita ja siten sähkön hinta Suomessa riippuu sähkön kysyntä-tarjonta tilanteesta koko Pohjoismaissa, ei pelkästään Suomen sisäisestä tilanteesta. Pohjoismaissa yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja siten sähkönhinta Suomessa on tiukasti kytköksissä vesivoimaan, vaikka Suomen omasta sähköntuotannosta vain noin 15 prosenttia tulee vesivoimasta. Veden mekaanista energiaa on hyödynnetty Suomessa jo pitkään. Ensimmäisenä vesivoimaa alettiin hyödyntää teollisuudessa, esimerkiksi myllyjen voiman lähteenä luvulla mukaan tulivat sähköntuotantoon suunnatut vesivoimalat. 40-, 50- ja 60-luvuilla sähköntuotantoon suunniteltujen vesivoimaloiden rakentaminen oli voimakkaimmillaan ja suuri osa Suomen vesivoimaloista onkin näiltä vuosikymmeniltä. Nykyään vesivoiman tärkein sovelluskohde on siirtymässä puhtaasta sähköenergian tuotannosta kohti säätösähkön tuotantoa. Vesivoimalla on hyvin tärkeä merkitys Pohjoismaiden sähkömarkkinoille. Vesivoimalla tuotetaan vuodesta riippuen prosenttia Pohjoismaiden sähköstä. Tarkempi jakauma eri energialähteiden osuuksista Pohjoismaiden sähköntuotannossa on esitetty kuvassa 1. Vuonna 2008 Pohjoismainen vesivoimatuotanto oli 226 TWh, josta 62 prosenttia tuotettiin Norjassa, 30 prosenttia Ruotsissa ja 7 prosenttia Suomessa. Suuri osa Pohjoismaisesta vesivoimakapasiteetista on varastoaltaan yhteydessä, joka mahdollistaa tuotannon ajoittamisen haluttuun ajankohtaan pitkänkin ajanjakson, jopa puolen vuoden yli. Ajoittamiselle aiheuttaa jonkin verran rajoitteita varastoaltaiden koot, mutta yleisesti altaiden varastointikapasiteetit ovat niin suuria, että ne eivät vaikuta merkittävästi tuotantoon erittäin satei- 6.3% 5.1% 4.9% 1.5% 1.1% 0.5% 2.6% 0.3% Vesivoima Ydinvoima Hiili Biopolttoaineet Maakaasu Tuulivoima 56.9% Turve 21.0% Jäte Öljy Muut Kuva 1. Sähköntuotannon jakautuminen Pohjoismaissa eri energialähteiden mukaan vuonna Kokonaistuotanto oli tällöin 398 TWh. 12 Vesitalous 4/2011

13 Energia ja vesi sia syksyjä lukuun ottamatta. Suomessa sen sijaan varastoaltaita on vähemmän ja tuotanto määräytyy enemmän virtausmääristä ja säännöstelyohjeesta. Siten myös vesivoimatuotannon ajoittaminen sähkön kysynnän mukaan lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta on Suomessa vähäistä. Vesivoimatuotannolle on ominaista Pohjoismaissa, että se on energiarajoitteista. Tämä tarkoittaa, että vuosittaiselle sähköntuotannolle antaa ylärajan saatavilla olevan veden määrä, eikä käytettävissä oleva voimalakapasiteetti. Tämä johtaa siihen, että vesivoimatuottajien vuosittainen tuotantomäärä riippuu sademääristä ja että he pyrkivät ajoittamaan tämän tuotannon siten, että he saavat sähkömarkkinoille myymälleen sähkölle mahdollisimman hyvän hinnan. Varastoaltaiden suuret koot mahdollistavat tehokkaasti tuotannon ajoittamisen tuottajan kannalta edullisimmalla tavalla. Joskus on kuitenkin mahdollista, että varastoaltaat uhkaavat täyttyä ja tuottajan on tuotettava sähköä suurella kapasiteetilla riippumatta sähkön sen hetkisestä hinnasta. Kysymyksen vesivoimatuotannon oikeasta ajoituksesta voi muuttaa kysymykseksi varastoaltaassa olevan veden arvosta. Tämä vesiarvo tarkoittaa varastoaltaassa olevan veden arvoa sähköntuotannon kannalta ja se voidaan ilmaista esimerkiksi yksikössä /MWh. Vesiarvo on kyseisestä vesimäärästä vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen odotettavissa oleva tulo, kun vedellä tuotettu sähkö myydään markkinoille. Vesivoiman tuottajan kannattaa tuottaa sähköä silloin, kun se saa sähkömarkkinoilta vähintään vesiarvoa vastaavan hinnan tuottamalleen sähkölle. Vesiarvon numeeriseen arvoon vaikuttavat muun muassa varastoaltaan täyttöaste ja muiden sähköjärjestelmässä olevien voimalaitosten kustannusrakenne. Melkein täyden altaan veden arvo alkaa laskea lisääntyvän ohijuoksutusriskin vuoksi. Toisaalta mitä korkeamman käyttökustannuksen voimalaitoksia joudutaan ottamaan käyttöön seuraavana talvena, niin sitä suuremmaksi vesiarvo nousee. Yleisesti ottaen vesiarvo on lähellä marginaalituotantomuodon muuttuvia kustannuksia. Marginaalituotanto Täyttöaste 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mediaani muodolla tarkoitetaan sitä sähkömarkkinoilla olevaa tuotantoa, jonka muuttuvat kustannukset ovat korkeimmat ja jonka mukaan sähkön hinta markkinoilla määräytyy. Jos tiettynä vuotena on runsaasti vesivoimaa ja muuta tuotantoa on hyvin saatavilla, ei kalleimpia tuotantomuotoja joitain huipputunteja lukuun ottamatta tarvitse käyttää ja siten sähkön hinta ja vesiarvo pysyvät matalana. Koska seuraavan talven marginaalituotantomuotoa ei voi täydellä varmuudella tietää etukäteen, on ennusteiden teko tärkeää. Ennuste suurimman osan talvesta marginaalituotantomuodon asemassa olevasta sähköntuotantomuodosta perustuu eri tuotantomuotojen saatavuuteen ja odotettuun sähkön kysyntään. Koska vettä pystytään varastoimaan hyvin, noudattelee sähkön markkinahinta jo odotettavissa olevaa talven tilannetta kesällä ja siten erot sähkönhinnassa ennusteiden osuessa kohdalleen ovat eri vuodenaikoina verrattain pienet. Sen sijaan jos kysyntä-tarjonta tilanne muuttuu tai ennusteissa esiintyy jostain muusta syystä virhe, heilahtaa myös sähkön hinta. Jos ennuste on ollut liian optimistinen ja vesivoimatuotanto on perustunut näihin optimistisiin ennusteisiin, niin sähkön hinta nousee Viikko Kuva 2. Pohjoismaisten varastoaltaiden täyttöasteet vuoden eri aikoina. Varastoaltaiden kokonaiskapasiteetti on noin 120 TWh, joka vastaa yli puolta Pohjoismaiden vuosittaisesta vesivoimatuotannosta. Päinvastaisessa tilanteessa sähkön markkinahinta laskee. Tämän lisäksi lyhyitä hintapiikkejä voi tulla tilanteissa, joissa vesivoimatuotannon tai siirtokapasiteetin rajat eivät mahdollista varastoaltaissa olevan veden tehokkaampaa hyödyntämistä korkeasta sähkön kysynnästä huolimatta. Vesivoimatuotannon ajoitus vesiarvoa käyttäen johtaa siihen, että vuosina, jolloin vesivoimaa ja muuta tuotantoa on normaalia vähemmän saatavilla, vesiarvo nousee ja siten vesivoimatuottajat myyvät tuotantoaan matalan hintatason aikana normaalia vähemmän. Tällöin vettä säästyy ajanjaksoon, jolloin kulutus ja siten sähkönhinta ovat korkeammat. Vesivoimatuotannon ollessa energiarajoitteista sillä voidaan siis merkittävästi tasoittaa sähkön markkinahinnan vuotuista vaihtelua. Pohjoismaisten vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöasteet sekä pidemmän ajan mediaani on esillä kuvassa 2. Kuvasta näkyy hyvin altaiden täyttöasteiden vuotuinen vaihtelu ja kuinka sekä alku- että loppuvuodesta 2010 altaiden täyttöasteet ovat olleet selvästi alle mediaanitason. Tämä aiheutui pienistä sademääristä, Ruotsin ydinvoimaloiden ongelmista ja kylmän sään aiheuttamasta korkeasta kulutuksesta. Vastaavina 13

14 EnErgia ja VEsi Sähkön hinta ( /MWh) % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % ajankohtina sähkön markkinahinta on myös ollut Pohjoismaissa merkittävästi keskimääräistä tasoa korkeampi. Pohjoismaisten varastoaltaiden täyttöasteen yksityiskohtaisempi vaikutus sähkön markkinahintaan on nähtävissä kuvasta 3. Kuvaan on koottu vuosilta 2009 ja 2010 sähkön viikoittaiset markkinahinnat sekä viikoittainen varastoaltaiden vaje. Varastoaltaiden vaje kertoo, kuinka monta prosenttiyksikköä varastoaltaiden täyttöaste on ollut alle mediaanin. Koska vajeet ovat positiivisia arvoja, oli vuosina varastoaltaiden täyttöaste koko ajan alle mediaanin. Kuvasta nähdään miten varastoaltaiden tyhjeneminen vaikuttaa lähes lineaarisesti sähkön markkinahintaan. Edullisen vesivoiman suurella määrällä on ollut merkitystä myös energiateollisuuden ulkopuolelle. Esimerkiksi Norjaan on syntynyt hyvin energiaintensiivistä teollisuutta, kuten alumiiniteollisuutta, juuri edullisen sähkön vuoksi. Lisäksi laaja Pohjoismainen sähköjärjestelmä on taannut, että norjalaiset vesivoimantuottajat saavat aiempaa paremman hinnan myymälleen sähkölle. Toisaalta esimerkiksi Suomessa sähkön hinta on matalampi kuin mitä se olisi tilanteessa, jossa suurta määrä edullista vesivoimatuotantoa ei olisi samassa sähköjärjestelmässä Suomen kanssa. Sähkön hinnan lisäksi vuotuisilla sademäärillä Norjassa ja Ruotsissa on suuri merkitys päästöihin. Hyvinä vesivuosina lauhdetuotantoa tarvitaan vain vähän. Huonoina vesivuosina sen sijaan puuttuvaa vesivoimatuotantoa joudutaan korvaamaan lauhdetuotannolla, esimerkiksi hiililauhteella. Hiililauhteen kasvihuonepäästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat suuret, joten sen lisääntynyt käyttö kasvattaa suoraan Pohjoismaiden kasvihuonepäästöjä. Tulevaisuudessa Pohjoismaisen vesivoiman merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan, kun Eurooppaan rakennetaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa. Suuret varastoaltaat mahdollistavat Norjan ja Ruotsin vesivoiman käytön sähkön kulutuksen ja tuotannon vaihteluiden tasoittamiseen sekä Pohjoismaissa että Keski- Euroopassa. Riittävän suuren Norjasta ja Ruotsista muihin maihin suuntautuvan sähkönsiirtokapasiteetin avulla muualla ei tarvitse investoida yhtä runsaasti nopeasti säädettävään tuotantokapasiteettiin kuin ilman Pohjoismaisen vesivoiman hyödynnettävyyttä. Siten Norjan ja Ruotsin vesivoimalla voidaan laskea uusiutuvien energiantuotantomuotojen integrointikustannuksia eurooppalaiseen sähköjärjestelmään. Suomessa kyseinen kehitys voi kuitenkin näkyä vesivoimasäädön kalliimpana hintana ja sen huonompana saatavuutena. Varastoaltaiden vaje suhteessa mediaaniin Kuva 3. Veden varastoaltaiden täyttöasteen ero normaalista on merkittävä sähkönhintaan vaikuttava tekijä. Lisää aiheesta Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden markkinainformaatio: Tietoa pohjoismaisista sähkömarkkinoista: Tietoa Euroopan laajuisesta sähköjärjestelmästä: https://www.entsoe.eu/ 1 Vesitalous 4/2011

15 EnErgia ja VEsi Suomen uusi suostrategia ja vaikutukset vesien tilaan Eri ministeriöt (TEM, YM ja MMM) asettivat vuonna 2009 työryhmän valmistelemaan Suomen soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa (MMM 2011). Strategian tavoitteena on soiden kestävä ja vastuullinen käyttö sekä eri käyttötarpeiden yhteensovittaminen. Yhteen on sovitettava soiden yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty. Tavoitteena on turvata maa-, metsä- ja turvetuotantotalouden tarpeet, vähentää haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia, saavuttaa suotuista suojelutaso sekä turvata suon muu moninaiskäyttö. Björn klöve Professori Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Vaikka strategia on varsin yleinen, esitetään siinä joitakin uusia mekanismeja soiden alueiden käytön suunnitteluun kuten esimerkiksi luonnontila-asteikko, jonka avulla soiden käyttöä voidaan ohjata muuttuneille soille, ja vaihtomekanismin käyttö, jonka avulla turvetuottajien omistamat luonnontilaiset suot voidaan vaihtaa luontoarvoiltaan vähempiarvoisiin soihin. Strategia ottaa myös kantaa tulevaan tutkimustarpeeseen. Alustava strategia on parhaillaan lausuntokierroksella. Soiden käytön tulevat tarpeet Suostrategia esittää maa-, metsä- ja turvetuotantotalouden tulevat tarpeet. Strategia tukeutuu aiempiin sopimuksiin, lainsäädäntöön, ja tarpeiden selvityksiin (mm. Kansallinen metsäohjelma 2015). Suopeltoja on Suomessa noin ha eli 12 prosenttia peltoalasta. Peltoja on raivattu vuosina noin ha. Ojitus viime vuosina johtuu maatalousyrittäjien pyrkimyksestä parantaa tuottavuutta tilakokoa laajentamalla. Peltoa tarvitaan myös lannan levitykseen erilaisten ympäristötukien ja säädöksien tavoitteiden täyttämiseksi. Strategian mukaan suopeltoja tarvitaan tulevaisuudessa takaamaan myös kotimaista ruokahuoltoa mm. maanviljelyn vaikeutuessa ilmaston lämpenemisen myötä. Metsätalouskäytössä on noin ha suota, josta suuri osa on ojitettu. Metsätalouden kunnostusojitustarve on noin ha vuodessa. Strategian mukaan suometsät tuottavat tulevaisuudessa kasvavassa määrin raaka-ainetta ja bioenergiaa biotalouden tarpeisiin. Kannattamattomat ojitukset siirtyvät joko luonnonsuojeluun, hiilen varastointiin, biomassojen korjuuseen tai turvetuotantoon. Turvetuotannossa on noin ha. Uutta turvesuota tarvitaan ha vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaan turpeella on asema kotimaisena energiana ja seospolttoaineena ja sitä käytetään mm. kasvualustoina sekä ympäristön ja terveydenhoidon kohteissa. Strategian esitettyjen lukujen valossa ojitustarve näyttää olevan noin ha sekä maatalouden että turvetuotannon tarpeisiin ja metsätaloudessa noin ha vuodessa eli yhteensä noin ha vuodessa. Suostrategia ja ympäristö Strategian tavoitteena on, että ojituksesta ja turvemaiden käytöstä koituvat ympäristöhaitat vähenevät. Strategia painottaa soiden käytön ohjautuvan jo ojitetuille soille, jotka ovat luontoarvoiltaan usein vähäarvoisempia kuin täysin luonnontilaiset suot. Ojitus on luvanvaraista turvetuotannon tarpeisiin, ja edellyttää siten ympäristöluvan. Luvan saannin yhteydessä tarkistetaan ojituksesta koituvat haitat. Maa- ja metsätalouden ojitus ei pääsääntöisesti vaadi lupaa. Strategia käsittelee soiden käytön vaikutuksia myös vesistöjen ainehuuhtoumiin. Joitakin hydrologisia vaikutusta on käsitelty lyhyesti omalla liitteellä. Strategia arvioi hyvin soiden käytön vaikutusta kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin. Mahdollisiin vaikutuk- 1

16 Energia ja vesi siin vesistöissä laajemmin ja ekologisiin vaikutuksiin strategia ei juuri ota kantaa. Keskeisenä tavoitteena strategiassa on vesien tilan parantaminen, jota Suomessa ohjaa vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmat. Strategia kokoaa ja nimeää erilaisia vesiensuojelun kehityshankkeita joiden avulla vesien tilaa voidaan parantaa. Perusteet soiden käytön vesistövaikutuksista Soiden käyttö vaikuttaa vesien määrään ja laatuun. Luonnontilassa suo koostuu pääasiassa vedestä, kuolleista kasveista ja elävästä pintakerroksesta. Suossa hajoamistuotteena syntyvät humusaineet. Siksi suovesi on luonnollisesti ruskea. Soihin on kertynyt orgaanisen kasvimassan (hiilen) lisäksi myös ravinteita ja metalleja. Soihin on kulkeutunut valuma-alueilta pinta- ja pohjavesien mukana vuoden ajan rapautumistuotteita, joista osa on pidättynyt soihin erilaisten biogeokemiallisten prosessien tuloksena. Tästä esimerkkinä voidaan mainita rauta, joka esiintyy paikoitellen suuria määrinä (suomalmi). Ojituksen vesistövaikutuksia tarkasteltaessa on ymmärrettävä soiden kehityshistoria ja soiden rooli koko valuma-alueen kannalta. Suot siis pidättävät ja puhdistavat luonnontilassa osan valuma-alueen aineista kuten raudan ja fosforin. Suo on luonnontilaisenakin jatkuvan hajoamisprosessin alla ja suo päästää siten hiiltä vesistöihin humusaineina, joka näkyy TOC ja DOC -arvoina ja ilmakehään hiiltä, etenkin metaania. Ojituksen jälkeen vesistövaikutukset voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: Suon valuma-alue: valuma-alueen vedet kulkeutuvat nopeasti ojissa suon läpi. Keskeinen vaikutus lienee veden nopeampi purkautuminen alapuoliseen vesistöön. Tämä tarkoittaa vesistössä tulvavirtaamien kasvua ja alivirtaaminen vähenemistä. Vaikutuksen suuruus riippuu valuma-alueen koosta ja etenkin suoalan osuudesta koko valuma-alueessa. Vaikutukset riippuvat siis tarkasteltavasta kohteesta. Siitä miten luonnontilainen suo vaikuttaa valuma-alueen vedenlaatuun, on vähemmän tietoa. Suo: ojituksen ja kuivatuksen myötä soiden vedenpinta laskee. Suon pintakerros hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja muun muassa typpeä vesistöön. Ojituksen myötä suosta purkautuu yhä enemmän vettä soiden syvemmistä kerroksista, jossa on usein enemmän fosforia ja humusta. Usein huuhtoutuminen vähenee ajan saatossa. Luonnontilassa soista purkautuu vettä eniten suon pintakerroksesta, jossa on vähemmän humusta ja ravinteita. Ojitus vaikuttaa keskeisesti kiintoaineen huuhtoutumiseen. Kiintoainetta huuhtoutuu eri prosessien seurauksena. Kiintoaine on peräisin joko suosta (orgaaninen aines eli turve) tai ojien mineraalimaasta (hiekka, siltti, savi, jne). Soiden ojituksen vaikutukset kohdistuvat pinta- ja pohjavesiin. Pintavesien kannalta keskeinen vaikutus on nähdäkseni pienvesien morfologiset muutokset. Latvavesien ojitus on jo laajasti muuttanut luonnontilaisia vesiuomia. Nykyään arvokkaisiin pienvesiin ei puututa. Ojituksen myötä latvavesiin sedimentoituu turvetta ja hiekkaa. Monet 16 Vesitalous 4/2011

17 EnErgia ja VEsi latvapurot ovatkin hiekan peittämiä ja suvannot voivat olla osin turpeen peittämiä. Turve kulkeutuu pidemmälle ja laskeutuu vasta virtausnopeuden hidastuessa. Kiintoaine voi vaikuttaa jokien ja järvien ekologiaan sekä virkistyskäyttöön. Vaikka kiintoaine on soiden ojituksen keskeinen vesistöhaitta, ei kiintoaineen kulkeumaa koko valuma-alueen tasolla ole Suomessa juurikaan tutkittu. Sen sijaan tiedämme jonkun verran enemmän siitä, mitä itse ojitusalueella tapahtuu ja miten kiintoaine sieltä kulkeutuu. Pintavesiin kulkeutuu myös typpeä ja fosforia ojituksen jälkeen. Tosin pitoisuudet ovat yleensä aika pieniä. Esimerkiksi turvetuotannon vesissä on fosfaattifosforia yleensä μg/l riippuen alueen geologiasta ja typpeä μg/l. Typpipitoisuus on luultavasti huomattavasti pienempi metsätalouden kunnostusojituksen valumavesissä. Vaikutuksista pohjavesiin on vielä vähän tietoa. Suot sijaitsevat pohjaveden purkautumisalueella tai muodostumisalueella. Ojitus lisää pohjavesipurkaumaa. Purkautuminen on suurinta jos ojitetaan syviä suokerroksia, jos suon alapuolella pohjavesi on paineellista. Tämä on päinvastaista tietoa, mitä aiemmin luultiin. Jos suoojitus johtaa pohjavesien purkautumiseen, voi tämä johtaa pohjavesijärvien pinnan laskuun niin kuin on todettu Pohjois-Pohjanmaalla Rokuan arvokkaissa suppajärvissä. Ojitus muodostumisalueella voi johtaa suovesien sekoittumiseen pohjavesiin. Tosin tästä ei ole tutkimustietoa ja suo-ojituksen vaikutuksista pohjavesiin tarvitaan lisää tietoa. Vesistövaikutusten arviointi suostrategiassa? Suomen uusi suostrategia osoittaa suonkäytön tavoitteita. Strategian ovat koonneet eri intressiryhmät, sidosryhmät ja alojen asiantuntijat. Ympäristövaikutuksia käsitellään nähdäkseni pääasiassa lähtien vaikutuksista suoluontoon ja kasvihuonepäästöihin. Strategia ei juuri sisällä hydrologisia tai vesiekologisia vaikutusten analysointia ja strategian arvio vesistöihin ja pohjavesiin jää siten pintapuoliseksi ja joitakin vaikutuksia on siksi nostettu esille tässä artikkelissa. Ottaen huomioon että vesistöihin kohdistuvat vaikutukset ovat varsin monen kansalaisen ja mökkiläisten huolena, on ehkä yllättävää, että strategian työryhmään ei näytä kuuluvan vesistöjen asiantuntijoita. Strategia soveltaa ekosysteemipalvelujen käsitettä. Tosin tämä esitetään varsin yleisellä tasolla. Strategia ei sisällä eri käyttömuotojen hyötyjen ja haittojen arviointia. Kuten ympäristöpolitiikassa muutoinkin, strategia linjaa ristiriitaisia tavoitteita kuten bioenergian lisääminen ja vesiensuojelun lisääminen. Soiden käytön kannalta olisi keskeistä, että käytöstä aiheutuu taloudellista hyötyä. Ekosysteemikäsitteen valossa taloudellinen hyöty tarkoittaa kokonaishyödyn arviointia. Tämä sisältää kaikkien haittojen ja hyötyjen puntarointia ja arvottamista. Asia ei vesitalouden suunnittelussa sinänsä ole uusi, mutta hyödyn arviointi on nyt kokonaisvaltaisempaa sisältäen myös vaikeammin arvioitavat hyödyt ja haitat. Turvemaiden käytöstä hyötyvät monet tahot kuten maanomistajat, kunnat ja kaupungit. Haittoja kokevat mm. vesistöjen käyttäjät ja luonnon monimuotoisuus. Vaikka ilma- ja vesistöpäästöt tunnetaan jollakin tarkkuudella, on haittojen kokonaisarviointi vaikeampaa ja siihen sisältyy epävarmuutta. Haittoja voidaan paikallisesti vähentää mm. eri vesisuojelumenetelmiä käyttämällä ja kehittämällä. Tulevat tutkimustarpeet ja ekosysteemipalvelut Strategia linjaa tulevia tutkimustarpeita. Jotta ekosysteemikäsitettä voitaisiin paremmin soveltaa, pitäisi tutkimus kohdentaa haittojen arviointiin sekä suon elinkaarianalyysiin. Strategian kansikuvaa osoittaa soiden historian ennen ojituksia. Miltä tämä kuva näyttää tulevaisuudessa? Olisin kaivannut strategiaan laajempia näkökantoja soiden käytölle ja etenkin niiden jälkikäytölle. Soiden viljelyssä suota häviää ilmakehään suon hapettuessa 1 4 cm vuodessa. Jos suota viljellään tai sieltä nostetaan turvetta, häviää suo ennen pitkään ilmakehään hiilidioksidina ja tilalle jää mineraalimaa. Onko siis järkevämpää polttaa turvetta energiaksi kuin viljellä suopeltoja? Voidaanko suopohjat palauttaa kosteikoiksi osaksi luonnon ympäristöä suon käytön loputtua? Sitovatko suot silloin taas hiilidioksidia ja toimivat tulvan tasaajina? Strategia ei ota kantaa maankäytön ja ympäristöpolitiikan muutoksiin, jotka pitkälti ohjaavat soiden käyttöä. Soiden käytön historian valossa on todennäköistä, että tavoitteet ovat tulevaisuudessa erilaiset kuin nyt. Ennen soita ojitettiin joutomaina valtion tuen turvin pelloiksi, nykyään soita ennallistetaan EU -tukirahoilla. Miten erilaiset muutokset vaikuttavat päätöksentekoon? Onko soiden tuottama bioenergia varmasti kestävä ratkaisu energian tarpeeseen? Onko puun ja energiakasvien tuotto kannattavaa ja hyödyt suuremmat kuin haitat. Metsäojitus pilaa helposti arvokkaita latvavesiä. Voiko suopellolla tuotettua ruokaa kutsua luomuruoaksi ja onko tuotanto silloin ekologisesti kestävää? Kokonaisvaltaista lähestymistapaa tarvitaan suon käytössä ja vaikutusten ymmärtämisessä. Lopuksi Turvetuotannossa ja jossakin määrin myös metsätaloudessa on kehitetty erilaisia ratkaisuja vesiensuojeluun, jotka vähentävät suo-ojituksen haittoja. Monet ratkaisut ovat edelleen testaamatta ja vaativat edelleen kehittämistä, jotta ne olisivat käytäntöön soveltuvia. Tutkimusta tarvitaan edelleen myös koko valuma-alueen mittakaavassa, jossa huomioidaan kaikki kuormittajat ja vaikutukset vesistöissä. Koska vaikutukset näkyvät joskus hitaasti, tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta. Koska monet vaikutusmekanismit ovat tuntemattomia, tarvitaan myös perustutkimusta. Tuotekehityksellä ja soveltavalla tutkimuksella voidaan luoda ratkaisuja vesistöhaittojen vähentämiseen. Ottaen huomioon että 30 prosenttia Suomen pinta-alasta on suota ja Suomi on keskeinen soiden käyttäjä, voisi olettaa että soiden käyttöä ja sen vaikutuksia tutkittaisiin vielä enemmän. Kirjallisuus MMM Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio, MMM 2011:1. Helsinki. 159 s. 1

18 EnErgia ja VEsi Jäteveden lämmön hyötykäyttö uusiutuvan energian käyttöä vai energian säästöä? anne salminen Tekesin VESI-ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy Kun noin puolet jokaisen eurooppalaisen päivässä käyttämästä noin 150 litran vesimäärästä on lämmintä, viemäriin virtaavan jäteveden sisältämä lämpöpotentiaali on valtava. Tämä ympäristöystävällinen lämmönlähde ei ole saanut vielä riittävää yleistä huomiota osakseen, jotta sitä olisi systemaattisesti ja kattavasti hyödynnetty potentiaalisilla alueilla. Viime vuosien aikana laajempi kiinnostus on herännyt Suomessa ja lähitulevaisuus näyttää, tuleeko jäteveden lämmön hyötykäytöllä olemaan merkittävämpi rooli yhä haasteellisempien energiatehokkuuteen ja ilmastovaatimuksiin liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Ensimmäisen kerran jäteveden lämpöpotentiaalia tarkasteltiin tarkemmin jo luvuilla öljykriisin jälkeen, kun vaihtoehtoisten energialähteiden selvittäminen oli hyvin ajankohtaista. Tuon ensimmäisen heräämisen jäljiltä syntyi harvoja, osaltaan kokeiluluontoisia jäteveden hukkalämpöä hyödyntäviä sovelluksia. Suomessa tehtiin 1990-luvun alkupuolelta lähtien lähinnä joitakin kiinteistökohtaisia ratkaisuja mm. uimahalleissa, joissa suihkuvesien lämpöä hyödynnetään veden esilämmittämiseen, sekä jätevedenpuhdistamoilla (esim. Lapua ja Kitee), joissa puhdistusprosessista otettu lämpö hyödynnetään lämpöpumpun avulla omalla laitoksella. Ruotsissa ja Norjassa jäteveden lämpöä on hyödynnetty suuremmassa mittakaavassa jo 1980-luvulta alkaen ja Keski-Euroopassa perehtyminen jäteveden lämmön hyötykäyttöön alkoi tiiviimmin 1990-luvulla. Erityisesti Sveitsissä ja Saksassa on tehty systemaattista työtä sen eteen, että jäteveden lämmön hyötykäyttö saisi merkittävämmän roolin yhtenä primäärienergiaa korvaavien ja CO 2 -päästöjä alentavien toimenpiteiden joukossa. Tämä työ on tuottanut mm. runsaasti saksankielistä tutkimus- ja suunnittelumateriaalia aiheesta, joka on edesauttanut projektien toteuttamista. Suomessa on muutaman viime vuoden aikana herätty aiheen pariin uudelleen. Tämän myötä muutama menestyksekäs projekti on toteutettu ja joitakin uusia on suunnittelupöydällä - vielä on kuitenkin runsaasti matkaa laajempaan läpimurtoon jäteveden lämmön hyödyntämiseksi lämmön tuotannossa. Aiheen kansallinen edistäminen vaatii yleisesti laajempaa perehtyneisyyttä aiheeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin, avointa yhteistyötä relevanttien sidosryhmien välille ja ennen kaikkea tahtoa siirtyä eteenpäin. Vaikka kehitystyötä edelleen tarvitaan, alkaa konkretiaa olla tarpeeksi tarjolla erilaisten sovellusten toteuttamiseksi laajemmin. Tekniikka Jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen tarvittava tekniikka on periaatteeltaan varsin yksinkertaista ja käytössä koeteltua. Teknisiä perusvaihtoehtoja on kaksi: pelkästään lämmönvaihdinta hyödyntävä suora esilämmityssysteemi tai lämpöpumppu, jolla voidaan tehostaa lämmöntuottoa ja toisaalta myös tuottaa jäähdytysenergiaa. Erään arvion mukaan maailmanlaajuisesti jätevettä hyödyntäviä lämpöpumppuja on käytössä jo yli 500 kappaletta, teholtaan 10 kw 20 MW (Schmid 2008). 1 Vesitalous 4/2011

19 EnErgia ja VEsi Periaatteessa lämmön talteenotto jätevedestä voi tapahtua kolmessa eri sovelluskohteessa: kiinteistössä, kiinteistön jälkeen viemäriputkesta (putkeen asennettu tai ulkoinen lämmönvaihdin) tai jätevedenpuhdistamolla puhdistusprosessin jälkeen (Kuva 1). Kiinteistökohtaisesti hyödynnetään usein niin sanotun harmaan jäteveden lämpöä, vaikkakin sovelluksia on tehty myös mustalle jätevedelle. Jäteveden avulla tuotettu lämpö voidaan hyödyntää lämmitykseen paikallisesti talteenottokohteessa tai sen lähistöllä, tai soveltuvin osin lämpö voidaan johtaa kaukolämpöverkkoon. Lämmön talteenoton kannalta taloudellisesti mielenkiintoisia voivat olla Kuva 1. Lämmön talteenottomahdollisuudet jätevedestä (Schmid 2008). 1

20 Energia ja vesi kohteet, joissa jäteveden määrä on suhteellisen suuri ja virtaus jokseenkin jatkuvaa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi suuret asuinkiinteistöt ja -alueet, uimahallit ja kylpylät, pesulat, sairaalat, hotellit, teollisuuskiinteistöt, pääviemärit, jätevedenpumppaamot ja jätevedenpuhdistamot. Harvojen luvuilla käyttöönotettujen järjestelmien tekniikka alkaa olla elinkaarensa päässä. Viime vuosina lämpöpumppujen, lämmönsiirtotekniikan ja pintamateriaalien kehittyminen sekä osittainen puhdistustekniikan käyttö (puhdistamatonta jätevettä käytettäessä) on merkittävästi parantanut jäteveden hukkalämmön talteenoton tehokkuutta ja siten edesauttanut sen laajempaa hyödyntämistä. Jäteveden lämmön talteenoton mahdollisuuksien arviointia varten määritetty joitakin kannattavuuteen vaikuttavia ja suunnittelua tukevia peruskriteerejä, vaikkakin olosuhteista ja valitusta tekniikasta riippuen vaihtelua esiintyy ja sen vuoksi jokainen tapaus on erikseen huolellisesti suunniteltava. Pelkkää lämmönvaihdinta käytettäessä systeemin on sijaittava varsin lähellä varsinaista lämmityskeskusta (<50 m), koska lämmönvaihtimella esilämmitettyä vettä joudutaan yleensä vielä lämmittämään käyttökohteessa tarvittavaan loppulämpötilaan. Käyttökohteena olevan kiinteistön tai paikallisen lämpöverkon lämmityksen tehontarve tulisi olla vähintään kw ja käytettävän veden määrä riittävä; esimerkiksi yli 20 talouden asuintalot, uimahallit, pesulat ja teollisuuskiinteistöt ovat yleensä soveltuvia. Lämmön talteenottosysteemin tehokkaan toiminnan takaamiseksi jäteveden virtauksen ja lämmitettävän veden tarve pitäisi yleensä olla jokseenkin samanaikaista. Systeemin vuosittaisten käyttötuntien määrän maksimointi luonnollisesti lyhentää suoraan investoinnin takaisinmaksuaikaa. Lämpöpumpulla lämmön talteenottosysteemin tehokkuutta voidaan oleellisesti parantaa. Lämpöpumpulla voidaan potentiaalisesti hyödyntää jätevettä taajama-alueella, jossa asukasvasteluku on yli 5 000, tai alueella, jossa muutoin on riittävän suuri kokoojaviemäri tai jätevedenpumppaamo. Jäteveden keskimääräinen virtaama tulisi olla vähintään m³/ h (10 15 l/s) ja suhteellisen jatkuvaa (verkostossa ilman hulevesiä); varsinainen minimivirtaama voidaan kuitenkin määrittää vasta tiedossa olevan lämmitys- / jäähdytystehon tarpeen perusteella. Lämmönkäyttökohteessa lämmitystehon tarve tulisi olla vähintään kw (vastaa asuinhuoneistoa tai m² liikekiinteistöä) ja tulisi sijaita alueesta riippuen maksimissaan metrin etäisyydellä tuotetusta lämmöstä; jätevedenpuhdistamon puhdistettua jätevettä hyödynnettäessä alle m etäisyydellä. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen tai teollisuuslaitoksen yhteyteen tehtävä lämmön talteenottoinvestointi on yleensä helpompi saada kannattavalle tasolle jäteveden suurempien virtaamien vuoksi. Kannattavuutta voidaan yleensä myös parantaa yhdistämällä lämmön ja kylmän tuotanto, jos molemmille tuotteille on markkinat olemassa. Potentiaali, markkinat, käyttöoikeus Ruotsissa on nykyään toiminnassa puhdistettua jätevettä hyödyntävää suurta lämpöpumppua (>1 MW), jotka toimittavat GWh lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoihin. Vaikka Ruotsissa on edetty jo varsin pitkälle ja jäteveden lämmön hyödyntämisen suosio on hieman hiipunut biomassan ja jätteenpolton kilpailukyvyn vuoksi lämmön tuotannossa, on merkittävää potentiaalia edelleen olemassa ja aihe on kiinnostava esimerkiksi pienemmille jätevedenpuhdistamoille korvaamaan sähkön ja öljyn käyttöä omalla laitoksella, sekä kiinteistöille, joissa passiivisen systeemin käyttäminen on mahdollista (lämmönsiirtimet). Ruotsissa arvioidaan, että jäteveden lämmön hyödyntämispotentiaalia olisi edelleen noin GWh vuodessa. Muutamissa muissa maissa on arvioitu jäteveden hyödynnettävissä olevaa lämpöpotentiaalia vuositasolla seuraavasti: Saksa GWh, Sveitsi GWh, Norja GWh ja Itävalta 500 GWh. Suomessa jäteveden lämpöpotentiaalin voi arvioida olevan vähintäänkin Norjan luokkaa. Kenelle jäteveden lämpö ja siten sen käyttöoikeus oikein kuuluu? Viemärissä ja jätevedenpuhdistamon jälkeen lämpöä talteen otettaessa tilanne on usein melko selkeä, kun osapuolina yleensä ovat kunnallinen viemärilaitos ja lämpöä hyödyntävä taho, tyypillisesti (kunnallinen) energiayhtiö. Näiden tahojen välille tehtävässä sopimuksessa sovitaan kriteerit ja vastuut lämmön käytölle, sekä siitä mahdollisesti perittävät maksut. Omassa kiinteistössä jäteveden lämmön hyödyntämiselle ei periaatteessa esteitä pitäisi olla kunhan vesi- ja viemärilaitoksen sopimusehdot täyttyvät. Lisäksi on toki huomioitava rakentamiseen ja energian tuotantoon liittyvä luvanvaraisuus. Esimerkiksi Ruotsissa vesi- ja viemärilaitosten yleisten sopimusehtojen mukaan kiinteistön omistaja saa käytännössä hyödyntää sen verran jätevedessä oleva lämpöä kuin mitä itse siihen tuottaa eli lämmön talteenottoa ei saa tapahtua siten, että kunnalliseen viemäriin menevän veden lämpötila on alle kiinteistöön toimitettavan veden lämpötilaa. Suomessa vastaavaa kohtaa jäteveden lämmön hyödyntämisestä ei VVY:n ja Suomen Kuntaliiton yhteistyössä laatimissa vesilaitosten yleisissä toimitusehdoissa ole mainittuna, mutta eri paikkakunnilla tosin voi olla poikkeuksia vesilaitoksen omissa toimitusehdoissa. Sovelluskohteita Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön jätevedenpuhdistamon puhdistettua jätevettä hyödyntävät Katri Valan lämpöpumppulaitos Helsingissä ja Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitos. Katri Valan lämpöpumppulaitos on sekä prosessikokonaisuuden että koon puolesta ainutlaatuinen maailmassa ja sen hiilidioksidipäästöt ovat 20 prosenttia siitä, mitä vastaavan energiamäärän tuottaminen kuluttaa fossiilisia polttoaineita käyttäen. Lisäksi puhdistetun jäteveden lämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen kannattavuutta tarkastellaan ainakin Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Vaasassa ja Joensuussa. Tämänkin jälkeen potentiaali on vielä suuri: Suomessa kunnallisten ja ylikunnallisten laitosten 20 Vesitalous 4/2011

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014

Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS. Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Vesi Energia Ruoka (- ja Ekosysteemipalvelut) NEXUS Seppo Rekolainen SYKE 19.3.2014 Mitä NEXUS tarkoittaa? Etymologia: nexus (latin): sitominen, verbistä necto : sitoa 2 Vesistressi (=veden käyttö/vesivarat)

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Puula Forum 6.7.2012. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Puula Forum 6.7.2012 Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Öljyn hintakehitys Kaikki tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä (BAT) 14.7.2012 BAT= best available technique

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA

Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee. vesi- VOIMAA Tulevaisuuden energiajärjestelmä tarvitsee vesi- VOIMAA FORTUMIN ENERGIAKATSAUS JOULUKUU 2015 Uusiutuva, päästötön ja joustava vesivoima olennainen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää Vesivoimalla on

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot