4/2011 Irtonumero 12 Energia ja vesi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.vesitalous.fi 4/2011 Irtonumero 12 Energia ja vesi"

Transkriptio

1 4/2011 Irtonumero 12 Energia ja vesi

2 AUTOMAATIO

3 VOL. LII julkaisija Ympäristöviestintä YVT Oy Annankatu 29 A 18, Helsinki. Puhelin (09) kustantaja Talotekniikka-Julkaisut Oy Harri Mannila PäätoiMittaja Timo Maasilta Maa- ja vesitekniikan tuki ry Annankatu 29 A 18, Helsinki toimitussihteeri Tuomo Häyrynen Puistopiha 4 A 10, Espoo. Puhelin tilaukset ja osoitteenmuutokset Taina Hihkiö Maa- ja vesitekniikan tuki ry Puhelin (09) , faksi (09) ilmoitukset Harri Mannila Koivistontie 16 B, Espoo. Puhelin tai ulkoasu ja taitto Jarkko Narvanne Puhelin PainoPaikka FORSSA PRINT 2011 ISSN Asiantuntijat ovat tarkastaneet lehden artikkelit. toimituskunta Minna Hanski dipl.ins. Maa- ja metsätalousministeriö Esko Kuusisto fil.tri, hydrologi Suomen ympäristökeskus, hydrologian yksikkö Riina Liikanen tekn.tri, vesihuoltoinsinööri Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Hannele Kärkinen dipl.ins., ympäristöinsinööri Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Saijariina Toivikko dipl.ins., vesihuoltoinsinööri Vesi- ja viemärilaitosyhdistys Riku Vahala tekn.tri., vesihuoltotekniikan professori Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Olli Varis tekn.tri, vesitalouden professori Aalto-yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Erkki Vuori lääket.kir.tri, oikeuskemian professori Helsingin yliopisto, oikeuslääketieteen laitos Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta on 55. Tämän numeron kokosi Olli Varis Kannen kuva: Fred Fokkelman 4 Hyvät, pahat ja rumat OLLI VARIS EnErgia ja VEsi 5 Kohti kokonaisvaltaisempaa veden hallintaa mutta miten? MARKO KESKINEN Sekä energia- että ympäristöpolitiikan nykyiset suuntaviivat nostavat kokonaisvaltaisuuden suunnittelun keskiöön. Luonnonvarojen käyttöön vaaditaan laaja-alaisempaa näkökulmaa, jossa eri sektorit ja mielipiteet huomioidaan mahdollisimman tasapainoisella tavalla. 8 Uusiutuvat energialähteet Suomessa ja maailmalla VILLE SATKA JA JUKKA PAATERO EU on asettanut tavoitteen, että 20 prosenttia sen energiantuotannosta tulee perustua uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii suuria investointeja kaikissa EU-maissa riippumatta siitä, mitä uusiutuvia energiamuotoja tullaan käyttämään. 12 Vesivoima ja pohjoismaiset sähkömarkkinat VILLE SATKA JA JUKKA PAATERO Sähkön hinta Suomessa riippuu sähkön kysyntä-tarjonta tilanteesta koko Pohjoismaissa. Pohjoismaissa yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja siten sähkön hinta Suomessa on tiukasti kytköksissä vesivoimaan, vaikka Suomen omasta sähköntuotannosta vain noin 1 prosenttia tulee vesivoimasta. 15 Suomen uusi suostrategia ja vaikutukset vesien tilaan BJÖRN KLÖVE Eri ministeriöt asettivat vuonna 200 työryhmän valmistelemaan Suomen soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa. Strategian tavoitteena on soiden kestävä ja vastuullinen käyttö sekä eri käyttötarpeiden yhteensovittaminen. 18 Jäteveden lämmön hyötykäyttö uusiutuvan energian käyttöä vai energian säästöä? ANNE SALMINEN Kun noin puolet jokaisen eurooppalaisen päivässä käyttämästä noin 10 litran vesimäärästä on lämmintä, viemäriin virtaavan jäteveden sisältämä lämpöpotentiaali on valtava. Tämä ympäristöystävällinen lämmönlähde ei ole saanut vielä riittävää yleistä huomiota osakseen. näkökulma 24 Vesi ja energia oiva pari yhdessä PIA OESCH sedimenttiprosessit 28 Sedimenttiprosessien vaikutukset luonnonmukaisten uomien suunnitteluun KAISA VÄSTILÄ, JOHANNA JALONEN JA JUHA JÄRVELÄ tutkimus 32 Suolattoman veden simpukankuoren kasvu ympäristöolojen indikaattorina SAMULI HELAMA JA ILMARI VALOVIRTA kehitystyö 36 Suomalais-namibialainen kehitysyhteistyöhanke vesihävikkien pienentämiseen Keetmanshoopissa RISTO TULENHEIMO, ARTO LÖPPÖNEN JA PEKKA PIETILÄ uutisia 40 PRECIKEM-projektissa kehitetään kemiallisia menetelmiä happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen torjuntaan 41 Suomalaisen elintarvike tuotannon asialla 43 Ajankohtaista Vesiyhdistykseltä 44 Liikehakemisto 50 Abstracts 51 Vesi ja energia tieto, teknologia ja kohtuus ALEKSI NEUVONEN 4/2011 Sisältö Seuraavassa numerossa teemana on Vesihuoltolaitosten hallinto ja talous. Vesitalous 5/2011 ilmestyy Ilmoitusvaraukset mennessä.

4 Pääkirjoitus Hyvät, pahat ja rumat Töpseli seinään ja koneet toimii! Hyvä homma. Ja sitten vastustamaan pahaa vesivoimaa, rumaa tuulivoimaa, pahaa ydinvoimaa, rumaa hiilivoimaa... No, sähkön tarvitsee tuottaa töpseliin jollain tavalla. Olli Varis Professori Aalto-yliopisto Huoli maapallon ilmaston lämpenemisestä kasvihuoneilmiön johdosta on nostanut paineita päästä eroon tai ainakin vähentää riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kaikesta maailmalla tuotetusta primäärienergiasta noin 80 prosenttia tapahtuu fossiilisten polttoaineiden avulla. Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous linjasi vuonna 2002 maailman energiapolitiikan tärkeimmäksi suuntaviivaksi juuri fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Tätä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, eikä vallitsevien skenaarioiden valossa näytä tapahtuvankaan vielä kymmeniin vuosiin. Yksi suomalainen tuottaa hiilidioksidipäästöjä yhtä paljon kuin kymmenen intialaista tai sata afrikkalaista. Paljon parjattu energiaa tuhlaileva jenkkikin tuottaa reilusti vähemmän päästöjä kuin kaksi suomalaista. Maailman energian kysyntä kasvaa vuosittain noin puolitoista prosenttia, josta kehittyvien maiden osuus on reilusti yli 90 prosenttia. Maailmassa on kuitenkin vielä puolitoista miljardia ihmistä ilman töpseleitä, ja kasvu kohdistuu alueille, jotka kaupungistuvat ja teollistuvat ripeästi. Kiinan hiilidioksidipäästöt kasvoivat vuosien 2000 ja 2010 välillä 2,4-kertaisiksi. Tuotantotapoja pitää muuttaa kestävämmiksi, mutta se ei riitä: myös energian kysyntää pitää pystyä hallitsemaan meillä ja muualla. Kohti uusiutuvia energialähteitä pitäisi mennä, mutta niiden suhteellinen osuus maailman energiataloudessa tuntuu polkevan paikallaan. Eifossiilisista energialähteistä mittavimmin on sen sijaan kasvanut ydinvoima. Muuttaako Fukushiman katastrofi tämän kehityksen suuntaa jää nähtäväksi. Globaalilla tasolla uusiutuvan energian tuotannosta biomassan osuus on neljä viidennestä, ja vesivoiman noin 16 prosenttia. Nämä kaksi yhdessä kattavat siis 96 prosenttia koko uusiutuvasta energiantuotannosta. Nämä molemmat kytkeytyvät erittäin läheisesti vesiin. Paineet uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen kasvattamiseksi lisäävät voimakkaasti myös paineita vesivarojen suuntaan. Sekä bioenergian että vesivoiman tuotanto aiheuttavat voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan, eikä niiden volyymin lisääminen ole missään kovin helppoa. Tuuli ja aurinkoenergia ovat kyllä nopeassa kasvussa, mutta niiden osuus maailman energiakakusta on vielä hyvin pieni. Toivotan niille kuitenkin ripeää kasvua. Tässä erikoisnumerossa pohditaan veden ja energiantuotannon moninaisia kytkentöjä. Painopiste on kotimaisissa energiaratkaisuissa, ja ne pyritään suhteuttamaan maailmanlaajuiseen kehitykseen. Vesistöihin, kosteikkoihin, metsiin, peltoihin ja niin edelleen kohdistuu hurjia paineita energiasektorin puolelta. Vesitalous 4/2011

5 EnErgia ja VEsi Kohti kokonaisvaltaisempaa veden hallintaa mutta miten? Sekä energia- että ympäristöpolitiikan nykyiset suuntaviivat nostavat kokonaisvaltaisuuden suunnittelun keskiöön. Luonnonvarojen käyttöön vaaditaan laaja-alaisempaa näkökulmaa, jossa eri sektorit ja mielipiteet huomioidaan mahdollisimman tasapainoisella tavalla. Päätöksiä pyritään arvioimaan laajasti niiden kerrannaisvaikutukset huomioiden. Kaikki nämä tavoitteet pätevät myös vesivarojen käyttöön ja hallintaan, ja ne ovat erityisen keskeisiä mietittäessä veden ja energiantuotannon välisiä mutkikkaita kytköksiä. Mutta mitä tavoitteet tarkoittavat käytännössä? Marko keskinen Vesi & kehitys ryhmä, Aalto-yliopisto Kirjoittajan vesivarojen hallinnan integroituja lähestymistapoja tarkasteleva väitöskirja julkaistiin viime syksynä. Kokonaisvaltaisuus on päivän sana sekä energia- että ympäristöpolitiikassa. Laaja-alaista, poikkileikkaavaa näkökulmaa pyritään edistämään ennen kaikkea niin sanotuilla integroiduilla eli yhdennetyillä lähestymistavoilla, joista löytyy esimerkkejä jo usealta eri sektorilta. Vesialalla keskeisin tällainen lähestymistapa on ns. integroitu vesivarojen hallinta (Integrated Water Resources Management, IWRM). IWRM:ää voidaan pitää tämän hetken vaikutusvaltaisimpana vesivarojen hallinnan globaalina näkökulmana, sillä siihen kannustetaan niin YK:n julkilausumissa, vesifoorumien sessioissa kuin eri organisaatioiden tavoitteissakin. Laaja-alaista näkemystä peräänkuulutetaan toki myös alueellisella ja kansallisella tasolla. Esimerkiksi EU:n vesipuitedirektiivin (kts. Vesitalous 2/2001) tavoitteena on lisääntyvä vuoropuhelu sekä vesien suojelun läheisempi linkittyminen muihin sektoreihin kuten energiapolitiikkaan, maatalouspolitiikkaan ja aluepolitiikkaan. Myös ministeriöiden veteen liittyvät strategiat ja toteutussuunnitelmat nostavat eri sektoreiden välisen yhteistyön ja toiminnan laaja-alaisuuden keskiöön. Samaan aikaan veden läheinen kytkös ilmastonmuutokseen sekä hillintään että sopeutumiseen korostaa veden poikkileikkaavaa luonnetta (Vesitalous 5/2007). Ilmastonmuutos on samalla tuonut vesivoiman tuotannon aiempaa voimallisemmin tapetille sekä Suomessa että kansainvälisesti (Vesitalous 2/2008). On siis selvää, että vesivarojen hallintaa tulisi toteuttaa kokonaisvaltaisesti ja eri sektoreiden ja käyttäjien tarpeet yhtäaikaisesti huomioiden. Integroidut lähestymistavat tarjoavat lupaavan tavan tällaisten tavoitteiden toteuttamiselle. Mutta mitä integraatio käytännössä oikein tarkoittaa ja miten se eroaa kokonaisvaltaisuudesta? Teoriasta käytäntöön Integroiduissa lähestymistavoissa näkyy keskeisesti kestävän kehityksen tavoite: taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset kysymykset tulee huomioida yhtä aikaa ja mahdollisimman tasapainoisella tavalla. Integraatio ei kuitenkaan pysähdy tähän, vaan myös esimerkiksi erilaiset tiedon muodot, menetelmät, ja toimintapolitiikat pyritään

6 EnErgia ja VEsi sovittamaan yhteen. Integroidut lähestymistavat vastaavat osaltaan siiloutumisen ja sirpaloitumisen aiheuttamiin ongelmiin: sektoreiden, tieteenalojen ja hallintoyksiköiden väliset raja-aidat pyritään ylittämään. Kapea-alaisesta erikoistumisesta ollaan siis siirtymässä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön, jossa lopputuloksen uskotaan olevan enemmän kuin tekijöidensä summa. Integroidut lähestymistavat tarjoavat hyvän lähtökohdan uudistaa veden hallinnan käytäntöjä sekä vastata veden käytön muuttuviin ja monipuolistuviin tarpeisiin. Samaan aikaan lähestymistapojen toteutus kuitenkin laahaa yllä kuvattujen hienojen periaatteiden perässä (esim. Biswas 2010, Keskinen 2010). Eräs suurimmista haasteista on ironista kyllä pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen. Moninaisten näkemysten huomioiminen tekee integroiduista prosesseista usein raskaita ja teknisiä. Prosessin perusteellisuudesta huolimatta se voi johtaa mitäänsanomattomaan kompromissiin, johon harva prosessiin osallistunut on lopulta valmis sitoutumaan. Toinen haaste on yhtä ironisesti lähestymistapojen sektoraalinen luonne: vaikka tavoitteena on sektoreiden välisten raja-aitojen ylittäminen, ovat integroidut lähestymistavat usein itsessään sektoraalisia. Siispä lähestymistapoja löytyy lähes kaikilta ympäristönhallinnan sektoreilta, joista jokainen määrittelee integraation omista lähtökohdistaan. Täten esimerkiksi veteen liittyvät integroidut lähestymistavat näkevät maankäytön osana omaa viitekehystään, kun taas maankäytössä vesi nähdään alisteisena maankäytön suunnittelulle. Vastaavasti vesivoima on veden hallinnassa vain yksi käyttömuoto muiden joukossa, kun taas energiantuotantoa mietittäessä se muodostaa keskeisen näkökulman vesivarojen hyödyntämiselle. Mitä näille haasteille voisi tehdä? Ensinnäkin tulee ymmärtää että kokonaisvaltaisuus ja integraatio eivät ole synonyymeja, vaan kaksi erilaista lähestymistapaa veden hallinnan eri tasoilla. Kokonaisvaltaista näkemystä tarvitaan strategisemmalla tasolla: tällöin on tärkeää ymmärtää kaikki veden hallintaan kyseisessä kontekstissa oli kyseessä sitten vesivoiman hyödyntäminen jollain jokialueella tai kansallinen vesivarastrategia liittyvät tekijät. Tästä syystä tärkeää on myös vuoropuhelu mahdollisimman monen eri sektorin ja toimijan välillä. Integroitu lähestymistapa tarjoaa puolestaan työkalun veden hallinnan käytännön toteuttamiselle. Tällöin oleellista on tunnistaa kyseisessä kontekstissa tärkeimmät ulottuvuudet ja keskittyä ennen kaikkea niihin. Integroitu lähestymistapa siis tarkentaa kokonaisvaltaisen näkökulman kunkin tapauksen kannalta keskeisimpiin teemoihin, laaja-alaisen perspektiivin kuitenkin säilyttäen. Vuorovaikutusta! Kokonaisvaltaisuus ja integraatio korostavat vuorovaikutuksen merkitystä hallinnon ja suunnittelun eri tasoilla. Koska veden hallinnassa on poikkeuksetta mukana useita toimijoita, integroidussa suunnittelussakaan ei ole kyse vain mekaanisesta menettelystä vaan pitkäkestoisista, osallistavista prosesseista. Tärkeää ei ole vain se miten integraatio teknisesti toteutetaan, vaan myös se millä tavoilla eri toimijat tekevät yhteistyötä ja sitoutuvat integraatioprosessiin. Sekä kokonaisvaltaiset että integroidut näkökulmat vaativatkin totuttujen toimintatapojen muutosta, jossa teknisten ja taloudellisten laskelmien ohella keskeiseksi nousevat osallistuminen, avoimuus sekä suunnittelun iteratiivinen luonne. Vuorovaikutus on tärkeää myös siksi, että käytännössä kaikki veden hallintaan liittyvät prosessit ovat luonteeltaan poliittisia. Eri käyttäjäryhmillä on erilaisia, joskus hyvinkin voimakkaita ja keskenään ristiriitaisia intressejä veden käyttöön ja käyttämättä jättämiseen liittyen. Poliittisuus on erityisen voimakasta silloin, kun suunnitteluprosessin tavoitteena on löytää tasapaino sellaisten teemojen välillä, jotka todellisuudessa eivät ole yhteismitallisia ja ovat siksi voimakkaasti arvolatautuneita. Ympäristönsuojelun sekä vesivoimasta saatavan taloudellisen hyödyn välinen ristiriita patorakentamisessa on ehkä klassisin esimerkki tällaisesta tasapainottelusta ja siitä kumpuavista haasteista. Vesitalous 4/2011

7 EnErgia ja VEsi Yhteenveto Energia- ja ympäristöpolitiikan uudet tuulet haastavat myös veden hallinnan toimintatavat: veden käyttöä suunniteltaessa täytyy huomioida laaja joukko eri sektoreita ja käyttäjäryhmiä. Jotta kokonaisvaltainen näkökulma säilyisi toteuttamiskelpoisena, tarvitaan kuitenkin tiettyä fokusta. Toiminnan painopiste täytyy asettaa sinne, missä se kussakin kontekstissa on tärkeintä: tässä integroidut lähestymistavat voivat olla avuksi. Lisääntyvä näkemysten ja intressien kirjo tarkoittaa myös, että teknisen osaamisen ohella yhä tärkeämmäksi nousee vuorovaikutus sekä sen edistämistä tukevat taidot. Vuoropuhelua tarvitaan kahdella eri tasolla. Veden käytön kestävän toteuttamisen kannalta keskeistä on laaja-alainen yhteistyö eri toimijoiden välillä, mukaan lukien viranomaiset, yksityisen sektorin toimijat, tutkijat, kansalaisjärjestöt kuin muutkin sidosryhmät. Esimerkiksi vesivoiman suunnittelussa tällaisia useita sidosryhmiä yhteen tuovia osallistavia prosesseja (multistakeholder platforms) käytetään jo eri puolilla maailmaa, vaihtelevalla menestyksellä (esim. Warner 2007). Yhtä tärkeää mutta vähemmälle huomiolle jääneenä on vuorovaikutus erilaisten suunnittelu- ja hallintatiimien sisällä. Kokonaisvaltaisen näkökulman huomioiminen vaatii monialaisia tiimejä, joissa on edustettuna asiantuntemusta eri tieteenaloilta ja sektoreilta. Tällaisten monialaisten tiimien sisäinen yhteistyö vaatii kuitenkin sekä aikaa että panostusta, ja ilman sektorirajat ylittävää vuoropuhelua tiimityön lopputulos kutistuu pienemmäksi kuin jäsentensä osaamisen summa. Kirjallisuus Biswas, Asit K. (2010). Integrated Water Resources Management: Is It Working?, International Journal of Water Resources Development, 24(1): Keskinen, Marko (2010). Bringing back the common sense? Integrated approaches in water management: Lessons learnt from the Mekong. Väitöskirja, Aaltoyliopisto. Vesitalous-lehti 2/2001, teemana vesipolitiikan puitedirektiivi. Vesitalous-lehti 5/2007, teemana vesi ja ilmastonmuutos. Vesitalous-lehti 2/2008, teemana padot ja vesivoima. Warner, Jeroen (Ed.) Multi-stakeholder platforms for integrated water management, Ashgate Publishing.

8 EnErgia ja VEsi Uusiutuvat energialähteet Suomessa ja maailmalla Ville satka dipl.ins. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos jukka Paatero tekn.tri. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos Euroopan unioni on asettanut tavoitteen, että 20 prosenttia sen energiantuotannosta tulee perustua uusiutuviin energialähteisiin vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteeksi on asetettu 38 prosenttia, kun vertailuvuotena 2005 uusiutuvan energian osuus koko energiankulutuksesta oli 28,5 prosenttia. Kunnianhimoisiin tavoitteisiin pääseminen tulee vaatimaan suuria investointeja kaikissa EU-maissa riippumatta siitä, mitä uusiutuvia energiamuotoja tullaan käyttämään. Tärkein peruste uusiutuvan energian osuuden kasvattamisessa on pyrkimys vähentää kasvihuonepäästöjä. Päästöjen hallinnan kannalta energiasektorilla ja liikenteellä on suuri vaikutus. Energiasektori ja liikenne synnyttävät noin kaksi kolmannesta globaaleista kasvihuonepäästöistä. Toinen uusiutuvan energian käyttämistä puoltava tekijä on energiaomavaraisuus. Heikko energiaomavaraisuus johtaa väistämättä suuriin rahavirtoihin maan ulkopuolelle ja kotimaisten energialähteiden hyödyntäminen lieventäisi vaikutusta selvästi. Monessa maassa uusiutuvat energiavarat ovat ainoa tie energiaomavaraisuuteen, koska fossiiliset energialähteet ovat jakautuneet maapallolla hyvin epätasaisesti. CO 2 -vapaan energiantuotannon kasvattaminen vaatii merkittäviä investointeja ja monissa tapauksissa myös julkista tukea. Siten monessa tilanteessa taloudellisesti edullisimmaksi muodostuva keino on energian säästäminen ja energiatehokkuus. Energian säästämisestä ja energiatehokkuudesta huolimatta Suomessa ja muissa maissa tarvitaan tulevina vuosina runsaasti uutta energiantuotantokapasiteettia muun muassa vanhan kapasiteetin ikääntyessä. Tästä uudesta kapasiteetista aiempaa suurempi osa tulee todennäköisesti olemaan uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. Vuonna 2009 jo noin 62 prosenttia EU:ssa asennetusta sähköntuotantokapasiteetista perustui uusiutuviin energialähteisiin. Tuulivoiman osuus oli 37 prosenttia ja aurinkoenergian osuus 21 prosenttia. Merkittävin uusiutumattoman sähköntuotannon lisäys tuli maakaasuun perustuvasta tuotannosta. Tämän osuus kaikesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista vuonna 2009 oli 24 prosenttia. Uusiutuva energia Suomessa Suomen energiantuotanto perustuu yhä suurelta osin fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2008 kyseisen tuotannon osuus oli noin 46 prosenttia, kuten Taulukko 1 osoittaa. Taulukko 1. Suomen energianhankinta vuonna Energia (PJ) Osuus Öljy 351,9 25,1 % Puu ,1 % Ydin 240,4 17,2 % Kaasu ,6 % Hiili 141,5 10,1 % Turve 80,7 5,8 % Vesi 60,8 4,3 % Tuuli 0,9 0,1 % Muut uusiutuvat 23,1 1,6 % Muut ei-uusiutuvat 10,1 0,7 % Sähkön tuonti 46 3,3 % Yhteensä 1400,4 Uusiutuvan energian osuus oli vastaavasti noin 27 prosenttia, mikä on kansainvälisesti vertailtuna korkea luku. Euroopan Unioni on kuitenkin antanut Suomelle velvoitteen nostaa uusiutuvan energian osuus koko energiankulutuksesta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämän velvoitteen toteuttamiseksi Suomi pyrkii muun muassa nostamaan metsähakkeen vuotuisen käytön 2 3 -kertaiseksi verrattu- Vesitalous 4/2011

9 na nykyiseen eli 76 PJ:een (1 TWh = 3,6 PJ), kasvattamaan tuulivoiman tuotannon 22 PJ:een vuodessa sekä lämpöpumppujen tuottaman vuotuisen energian 18 PJ:een. Liikenteen osalta EU edellyttää jäsenmaitaan nostamaan biopolttoaineiden osuuden 10 prosenttiin. Suomessa vuodelle 2020 on asetettu vieläkin kunnianhimoisempi tavoite, 20 prosenttia. Energiassa mitattuna tämä on noin 30 PJ vuodessa. Ylivoimaisesti tärkein uusiutuvan energian lähde Suomessa on puuperäinen biomassa. Biomassan korkea osuus koko energiantuotannosta johtuu pitkälti metsäteollisuuden omasta energiantuotannosta ja -käytöstä. Puun polttaminen nähdään myös tärkeänä tekijänä EU:n Suomelle asettaman uusiutuvan energian velvoitteen saavuttamisessa. Sähkön- ja lämmön tuotantoon käytettävän sekä teollisuuden omassa energiantuotannossa käytettävän puun lisäksi liikenteen nestemäiset biopolttoaineet nähdään keskeisenä tekijänä uusiutuvan energian velvoitteen täyttämisessä. Liikenteen biopolttoainetavoite pyritään täyttämään bioetanolilla sekä biodieselillä. Näiden mahdollinen raaka-ainepohja on laaja ja lopullisen biopolttoaineen taloudellisuus ja vaikutukset ympäristölle riippuvat hyvin paljon juuri käytetystä raaka-aineesta. Suomessa biopolttoaineita on tarkoitus alkaa tuottamaan muun muassa erilaisista metsätähteistä sekä jätteistä. Arvio kotimaisen bioenergian käytön potentiaalista Suomessa vaihtelee merkittävästi lähtöoletuksista riippuen. Puun polttoa pystyttäisiin kasvattamaan metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuutta vaarantamatta noin 100 PJ (27,8 TWh) vuodessa. Lukuun sisältyy kannot, latvusmassat ja vastaavat. Ruuan tuotannon lisäksi Suomen pelloilta olisi mahdollisuus saada biomassaa energiassa mitattuna noin 30 PJ (8,3 TWh) edestä. Lisäksi jätteiden energiankäytön potentiaaliksi on arvioitu noin 10 PJ (2,8 TWh). Suomessa energiantuotannossa ja liikenteessä käytettävästä biomassasta kaikki ei ole kuitenkaan alkuperältään kotimaista. Esimerkiksi jo tällä hetkellä osa rannikon tuntumassa olevien voimalaitosten käyttämästä biomassasta tulee kustannussyistä ulkomailta. Lisäksi Suomen kunnianhimoiset liikenteen biopolttoainetavoitteet tulevat johtamaan todennäköisesti näiden polttoaineiden tuontiin, esimerkiksi sokeriruokoon perustuvan etanolin tuontiin Brasiliasta. Biomassan kerääminen ja kuljettaminen vievät energiaa ja siten bioenergian energiatase muodostuu heikommaksi, mitä lopullinen hyödynnettävä energiamäärä antaa ymmärtää. Lisäksi keräämisen ja kuljettamisen energiankäytöstä syntyy erilaisia päästöjä, joten siten bioenergia ei ole täysin kasvihuonekaasuneutraalia. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että myös esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden hankinta ja kuljettaminen vaatii energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Lisäksi viime aikoina on keskustelu lisääntynyt siitä, onko esimerkiksi puu täydellinen hiilinielu. Lyhyellä tähtäimellä, mikä on oikea tarkastelunäkökulma pyrittäessä nopeisiin päästövähennyksiin, puuston kasvu sitoo ilmakehästä vain osan siitä hiilestä, mikä vapautuu puun polttamisesta energiantuotannossa. Vertailtaessa bioenergian energiatasetta tai päästöjä nykyisin käytössä oleviin polttoaineisiin, tulisi se tehdä ensi sijassa suhteessa marginaalituotantoon, eikä keskimääräiseen tuotantoon. Esimerkiksi nestemäisten polttoaineiden kohdalla energiataseeseen ja päästöihin perustuva vertailua ei tulisi tehdä suhteessa konventionaaliseen öljyyn. Konventionaalisen eli perinteisen öljyn tuotanto ei enää kasva ja nestemäisten polttoaineiden tuotannon kasvu tulee biopolttoaineiden lisäksi energiataseeltaan konventionaalista öljyä huomattavasti heikommasta epäkonventionaalisesta öljystä kuten öljyhiekasta ja maakaasusta tuotetusta nestemäisestä polttoaineesta. Siten myös biopolttoaineiden energiatasetta ja päästövaikutuksia pitäisi vertailla näihin. Bioenergian jälkeen toiseksi tärkein uusiutuvan energian muoto Suomessa on vesivoima. Sen osuus koko energiankulutuksesta on noin 4 prosenttia ja sähköntuotannosta noin 15 prosenttia, riippuen vuodesta. Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä yli 200 vesivoimalaa. Näiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin MW. Viime vuosina vesivoimakapasiteetin lisääminen Suomessa on ollut vähäistä. Vesivoiman tuotantokapasiteettia voidaan pääasiassa lisätä kahdella tavalla: joko rakentamalla uusia voimalaitoksia tai tekemällä tehonkorotuksia vanhoihin voimaloihin. Suomessa arvioidaan olevan rakentamatonta uutta vesivoimapotentiaalia MW, josta 934 MW on teknistaloudellisesti merkittävää. Tästä määrästä 365 MW on suojelemattomissa joissa. Tehonkorotuksien kokonaispotentiaaliksi on arvioitu noin 500 MW. Uusi vesivoimakapasiteetti olisi jo energiassa laskettuna taloudellisesti merkittävä lisä, mutta erityisesti merkittäviksi sähköjärjestelmän kannalta muodostuisivat sellaiset uudet vesivoimalat, joiden yhteyteen pystyttäisiin rakentamaan tekojärvi tuotannon säätelyä varten. Tulevaisuudessa yksi nopeimmin kasvavista uusiutuvan energian-

10 EnErgia ja VEsi muodoista Suomessa on tuulivoima. Marraskuun 2010 lopussa Suomessa oli noin 170 MW tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoiman tuotanto vuonna 2009 oli Suomessa noin 0,28 TWh. Vuodeksi 2020 Suomessa on asetettu tavoite tuulituotannolle 6 TWh:iin. Kapasiteetissa mitattuna tämä tarkoittaa noin MW uutta tuulikapasiteettia. Tuulivoiman tekninen potentiaali on Suomessa pitkästä rannikosta johtuen suuri, mahdollistaen jopa Suomen vuotuista sähkönkulutusta vastaavan määrän tuulisähköä tuottamisen. Uusiutuva energia maailmalla Uusiutuvien energiamuotojen osuus maailman primäärienergiakäytöstä vuonna 2008 oli 12 prosenttia eli reilut 65 EJ. Osuus on pysynyt samassa suuruusluokassa jo pitkään. Tästä uusiutuvan energian käytöstä noin kaksi kolmasosaa oli bioenergiaa. Sähköntuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus oli hieman suurempi kuin primäärienergiassa, noin 19 prosenttia. Tästä kolme neljäsosaa oli vesivoimaa. Bioenergian ja vesivoiman lisäksi globaalilla tasolla muita kaupallisessa käytössä olevia uusiutuvia energialähteitä ovat muun muassa tuulivoima, aurinkovoima ja geoterminen energia. Tarkempia tietoja eri energiamuotojen globaalista käytöstä ja potentiaaleista on esitetty Taulukossa 2. Teknisesti käytettävissä oleva potentiaali viittaa siihen energiamäärään, mikä olisi vuositasolla mahdollista käyttää ottaen huomioon nykyinen teknologia ja esimerkiksi maankäytön aiheuttamat rajoitteet. Taloudellinen potentiaali viittaa taas siihen tekniseen potentiaaliin, joka olisi kaupallisin ja kestävän kehityksen perustein mahdollista ottaa käyttöön. Vertailun vuoksi voi todeta, että vuonna 2008 maailman energiankulutus oli noin 515 EJ, josta sähkön osuus oli noin 73 EJ. Maailman vesivoimatuotanto oli vuoden 2008 aikana TWh. Toisaalta taloudellisen kokonaispotentiaalin uskotaan olevan lähes kolminkertainen, eli 30 EJ, josta reilu 40 prosenttia on Aasiassa ja noin 20 prosenttia Etelä-Amerikassa. Näillä alueilla taloudellisesta potentiaalista vasta noin kolmannes on hyödynnetty, joten globaali vesivoimatuotanto tulee todennäköisesti kasvamaan vielä merkittävästi. Sen Taulukko 2. Vuosittainen uusiutuvien energiamuotojen käyttö maailmalla ja potentiaalit yksikössä EJ per vuosi. Tämänhetkinen käyttö Taloudellinen potentiaali Tekninen potentiaali Vesivoima 11, Bioenergia Tuulivoima 1, Aurinkosähkö 0, Geoterminen energia sijaan Euroopassa suurin osa taloudellisesta potentiaalista on jo käytössä ja siten mahdollisuudet tuotannon merkittävään kasvattamiseen ovat rajallisia. Maailman suurimmat yksittäiset voimalaitokset ovat vesivoimaloita. Maailman suurin voimalaitos on Kolmen rotkon padon voimalaitos Kiinassa. Sen kapasiteetti on tällä hetkellä 18,2 GW ja täydessä kapasiteetissaan sen tulee olemaan 22,5 GW. Valmiin laitoksen vuosittaisen sähköntuotannon on arvioitu olevan 100 TWh eli suurempi kuin koko Suomen vuosittainen sähkönkulutus. Muita yli 10 GW tehoisia vesivoimaloita maailmalla on Itaipun voimalaitos Paraguayn ja Brasilian rajalla sekä Gurin padon voimalaitos Venezuelassa. Lisäksi Kiinassa on tällä hetkellä rakenteilla yksi uusi yli 10 GW vesivoimala. Yhteensä Kiinassa on yli 50 kappaletta valmiita tai rakenteilla olevia yli 1 GW kapasiteetin omaavia vesivoimalaitoksia. Maailman bioenergiankäyttö oli vuonna 2008 noin 51 EJ (mukana jätteen poltto) eli noin 10 prosenttia maailman energiankulutuksesta. Bioenergian teoreettinen hyödyntämismahdollisuus on sama kuin biomassaan vuosittain sitoutuva auringonsäteilyenergia. Tämä on noin EJ. Kun huomioidaan energiantuotantoalueiksi soveltuvat alueet pois lukien ruuantuotantoalueet ja luonnonsuojelualueet, niin teknisen potentiaalin arvioidaan olevan vajaa 400 EJ. Jos lisäksi pyritään tuottamaan bioenergia kestävän kehityksen mukaisesti eli esimerkiksi trooppisia metsiä ei muuteta energiantuotantoalueiksi, niin potentiaalin arvioidaan olevan enää 100 EJ, eli noin viidesosa nykyisestä energiankäytöstä. Tästä noin 40 prosenttia tulee metsäteollisuuden ylijäämävirroista ja vajaa 40 prosenttia energiakasveista. Loput tulevat jätteiden ja lannan polttamisesta. Aasiaa lukuun ottamatta bioenergian käytössä on vielä merkittävää kasvuvaraa. Kyseisessä 100 EJ arvioissa energiaviljelmät kattaisivat noin 330 miljoonaa hehtaaria maata eli 2,5 prosenttia maapallon maa-alasta. Eri lähteissä esiintyvät potentiaalit eroavat toisistaan kuitenkin merkittävästi riippuen muun muassa siitä, miten maankäytölliset tekijät on arvioitu mukaan. Bioenergia on teknisten ja taloudellisten syiden takia tällä hetkellä käytetyin uusiutuvan energian muoto maailmalla. Se ei kuitenkaan ole tehokkain tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa. Auringonsäteilyenergiaa pystytään muuttamaan biomassan kasvun kautta loppuenergiankäytöksi maksimissaan hyötysuhteella 2 3 prosenttia. Usein hyötysuhde jää kuitenkin selvästi tämän alle. Esimerkiksi kaupallisessa käytössä olevat aurinkopaneelit pystyvät muuttamaan auringon säteilyenergiaa sähköksi parhaimmillaan noin 20 prosentin hyötysuhteella ja termisessä aurinkoenergiassa päästään tätäkin paljon suurempiin hyötysuhteisiin. Maailman tuulivoimatuotanto oli vuonna 2008 noin 340 TWh eli noin 2 prosenttia maailman sähkönkulutuksesta. Lähes puolet maailman tuulisähköstä tuotetaan EU:ssa. Jos tuulivoimatuotantoa suhteuttaa kaikkeen energiankäyttöön, niin sen osuus jää alle yhden prosentin. Tuulivoiman käytössä on kuitenkin alueellisesti suuria eroja. Maita, joissa yli 10 prosenttia sähköstä tulee tuulivoimasta, ovat Tanska, Portugali ja Espanja. EU:n alueella tuulivoima kattoi noin 5 prosenttia sähkön kulutuksesta. Asennetun tuulivoimakapasiteetin määrä nousi vuoden 2009 lopussa vajaaseen 160 GW:iin, josta noin 38 GW asennettiin vuonna Vuosittain asennettavan uuden kapasiteetin määrä onkin kasvanut prosenttia 2000-luvulla. Tähän tulee kuitenkin poikkeus vuonna 2010 yleisen taloudellisen tilanteen takia. Viime vuosina selvästi nopeimmin 10 Vesitalous 4/2011

11 EnErgia ja VEsi kasvanut markkina-alue on ollut Kiina. Kun mitataan kumulatiivisesti asennettua kapasiteettia, niin vuoden 2009 lopussa suurimpia maita olivat Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Espanja ja Intia. Tuulivoiman teknisen potentiaalin arvioidaan olevan noin EJ. Tähän kuuluvat myös merelle rakennettavat offshore-voimalat. Oletuksena on, että yli 40 metrin syvyyteen ei voimaloita enää rakenneta. Kestävän kehityksen mukaisen potentiaalin arvioidaan olevan noin 140 EJ, eli yli satakertainen verrattuna nykyiseen tuotantoon. Aurinkoenergian potentiaali maapallolla on hyvin suuri. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää sekä lämpönä käyttäen aurinkokeräimiä, että sähkönä. Sähkösovelluksissa saatavilla olevat teknologiat ovat aurinkopaneelit sekä termiset aurinkovoimalat. Vuoden 2010 lopussa asennetun aurinkopaneelikapasiteetin määrä oli noin 40 GW. Kasvu on ollut nopeaa, sillä asennetun kapasiteetin määrä on kymmenkertaistunut kuudessa vuodessa. Kuva 1 esittää asennetun aurinkopaneelikapasiteetin kasvua. Lähes puolet tästä kapasiteetista on asennettu Saksaan. Maapallolle vuosittain tuleva auringon säteilyenergia on noin EJ eli noin kertaa suurempi kuin vuotuinen energiankulutus. Tästä kuitenkin vain pieni osa on teknisesti hyödynnettävissä olevaa. Tekniseksi potentiaaliksi onkin arvioitu noin EJ, mikä on vielä yli kolminkertainen luku verrattuna maapallon nykyiseen energiankäyttöön. Taloudellinen potentiaali riippuu hyvin paljon teknologioiden kustannuskehityksestä. Geotermisen energian lähteeksi luetaan maapallon ytimestä kohti pintaa tuleva lämmönsiirtyminen sekä joskus myös auringonsäteilystä maahan sitoutuneen lämmön hyödyntäminen. Maapallon ytimen lämmöstä sekä maankuoressa hajoavien radioaktiivisten aineiden muodostamasta lämmöstä syntyy maapallon pinnalle lämpövirta. Tämä lämpövirta vastaa vuositasolla energiassa mitattuna noin EJ:a. Tästä kuitenkin hyvin pieni osa on teknisesti käytettävissä ja taloudellisesti vieläkin pienempi osa. Kestävän ja taloudellisen potentiaalin määräksi on arvioitu vuositasolla noin 30 EJ. Asennettu aurinkopaneelikapasiteetti (GW) Vuosi Kuva 1. Asennetun aurinkopaneelikapasiteetin määrä vuosina Vesivoima henkeä kohden Vesivoiman taloudellinen potentiaali, tämän hetkinen tuotanto sekä vielä käyttämätön taloudellinen potentiaali henkeä kohden maanosittain: Henkeä kohden laskettu vesivoiman taloudellinen potentiaali on suurin Pohjois- Amerikassa sekä Oseaniassa. Pohjois- Amerikan potentiaalia nostavat Kanadan pohjoiset, pitkälti vielä hyödyntämättömät vesivoimavarat. Oseaniassa taas väestön pieni määrä nostaa potentiaalin henkeä kohden suureksi. Vesivoimatuotanto henkeä kohden on suurin Amerikoissa. Afrikassa ja Aasiassa tuotanto henkeä kohden on matalaa, johtuen muun muassa siitä, että suurin osa maista on kehitysmaita, joissa energiankulutus ei ole vielä suurta. Lisää aiheesta Vesivoimapotentiaali GJ/henkilö Vesivoimatuotanto GJ/henkilö Käyttämätön potentiaali GJ/henkilö Eurooppa 3,8 3,1 0,7 Pohjois-Amerikka (sis. Väli-Amerikan) 10,2 4,6 5,7 Etelä-Amerikka 9,7 6,6 3,1 Afrikka 3,9 0,3 3,5 Aasia 3,1 1,0 2,2 Oseania 11,1 3,3 7,8 Euroopassa vesivoimapotentiaalista on selvästi suurin osa jo hyödynnettyä. Siten potentiaali vesivoiman lisäämiseen on matalin. Suurin kasvuvara vesivoimatuotannossa henkeä kohden on Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Kuitenkin energiankulutuksen kasvu näillä alueilla on varsin rajallista, joten laajamittainen tuotannon kasvu on epätodennäköistä. Sen sijaan nopeasta talouskasvusta nauttiva Aasia tulee lisäämään tuotantoaan tulevaisuudessa. Lisäksi Afrikassa vesivoimapotentiaalista on hyödynnetty vasta pieni osa ja jatkohyödyntämiseen on osoitettu kiinnostusta. Tilastokeskuksen Suomen energiatilastot: Kansainvälisiä energiatilastoja: Kansainvälistä energiatietoa: 11

12 EnErgia ja VEsi Vesivoima ja pohjoismaiset sähkömarkkinat Ville satka dipl.ins. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos jukka Paatero tekn.tri. Aalto-yliopisto, energiatekniikan laitos Suomi on osa pohjoismaisia sähkömarkkinoita ja siten sähkön hinta Suomessa riippuu sähkön kysyntä-tarjonta tilanteesta koko Pohjoismaissa, ei pelkästään Suomen sisäisestä tilanteesta. Pohjoismaissa yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja siten sähkönhinta Suomessa on tiukasti kytköksissä vesivoimaan, vaikka Suomen omasta sähköntuotannosta vain noin 15 prosenttia tulee vesivoimasta. Veden mekaanista energiaa on hyödynnetty Suomessa jo pitkään. Ensimmäisenä vesivoimaa alettiin hyödyntää teollisuudessa, esimerkiksi myllyjen voiman lähteenä luvulla mukaan tulivat sähköntuotantoon suunnatut vesivoimalat. 40-, 50- ja 60-luvuilla sähköntuotantoon suunniteltujen vesivoimaloiden rakentaminen oli voimakkaimmillaan ja suuri osa Suomen vesivoimaloista onkin näiltä vuosikymmeniltä. Nykyään vesivoiman tärkein sovelluskohde on siirtymässä puhtaasta sähköenergian tuotannosta kohti säätösähkön tuotantoa. Vesivoimalla on hyvin tärkeä merkitys Pohjoismaiden sähkömarkkinoille. Vesivoimalla tuotetaan vuodesta riippuen prosenttia Pohjoismaiden sähköstä. Tarkempi jakauma eri energialähteiden osuuksista Pohjoismaiden sähköntuotannossa on esitetty kuvassa 1. Vuonna 2008 Pohjoismainen vesivoimatuotanto oli 226 TWh, josta 62 prosenttia tuotettiin Norjassa, 30 prosenttia Ruotsissa ja 7 prosenttia Suomessa. Suuri osa Pohjoismaisesta vesivoimakapasiteetista on varastoaltaan yhteydessä, joka mahdollistaa tuotannon ajoittamisen haluttuun ajankohtaan pitkänkin ajanjakson, jopa puolen vuoden yli. Ajoittamiselle aiheuttaa jonkin verran rajoitteita varastoaltaiden koot, mutta yleisesti altaiden varastointikapasiteetit ovat niin suuria, että ne eivät vaikuta merkittävästi tuotantoon erittäin satei- 6.3% 5.1% 4.9% 1.5% 1.1% 0.5% 2.6% 0.3% Vesivoima Ydinvoima Hiili Biopolttoaineet Maakaasu Tuulivoima 56.9% Turve 21.0% Jäte Öljy Muut Kuva 1. Sähköntuotannon jakautuminen Pohjoismaissa eri energialähteiden mukaan vuonna Kokonaistuotanto oli tällöin 398 TWh. 12 Vesitalous 4/2011

13 Energia ja vesi sia syksyjä lukuun ottamatta. Suomessa sen sijaan varastoaltaita on vähemmän ja tuotanto määräytyy enemmän virtausmääristä ja säännöstelyohjeesta. Siten myös vesivoimatuotannon ajoittaminen sähkön kysynnän mukaan lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta on Suomessa vähäistä. Vesivoimatuotannolle on ominaista Pohjoismaissa, että se on energiarajoitteista. Tämä tarkoittaa, että vuosittaiselle sähköntuotannolle antaa ylärajan saatavilla olevan veden määrä, eikä käytettävissä oleva voimalakapasiteetti. Tämä johtaa siihen, että vesivoimatuottajien vuosittainen tuotantomäärä riippuu sademääristä ja että he pyrkivät ajoittamaan tämän tuotannon siten, että he saavat sähkömarkkinoille myymälleen sähkölle mahdollisimman hyvän hinnan. Varastoaltaiden suuret koot mahdollistavat tehokkaasti tuotannon ajoittamisen tuottajan kannalta edullisimmalla tavalla. Joskus on kuitenkin mahdollista, että varastoaltaat uhkaavat täyttyä ja tuottajan on tuotettava sähköä suurella kapasiteetilla riippumatta sähkön sen hetkisestä hinnasta. Kysymyksen vesivoimatuotannon oikeasta ajoituksesta voi muuttaa kysymykseksi varastoaltaassa olevan veden arvosta. Tämä vesiarvo tarkoittaa varastoaltaassa olevan veden arvoa sähköntuotannon kannalta ja se voidaan ilmaista esimerkiksi yksikössä /MWh. Vesiarvo on kyseisestä vesimäärästä vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen odotettavissa oleva tulo, kun vedellä tuotettu sähkö myydään markkinoille. Vesivoiman tuottajan kannattaa tuottaa sähköä silloin, kun se saa sähkömarkkinoilta vähintään vesiarvoa vastaavan hinnan tuottamalleen sähkölle. Vesiarvon numeeriseen arvoon vaikuttavat muun muassa varastoaltaan täyttöaste ja muiden sähköjärjestelmässä olevien voimalaitosten kustannusrakenne. Melkein täyden altaan veden arvo alkaa laskea lisääntyvän ohijuoksutusriskin vuoksi. Toisaalta mitä korkeamman käyttökustannuksen voimalaitoksia joudutaan ottamaan käyttöön seuraavana talvena, niin sitä suuremmaksi vesiarvo nousee. Yleisesti ottaen vesiarvo on lähellä marginaalituotantomuodon muuttuvia kustannuksia. Marginaalituotanto Täyttöaste 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Mediaani muodolla tarkoitetaan sitä sähkömarkkinoilla olevaa tuotantoa, jonka muuttuvat kustannukset ovat korkeimmat ja jonka mukaan sähkön hinta markkinoilla määräytyy. Jos tiettynä vuotena on runsaasti vesivoimaa ja muuta tuotantoa on hyvin saatavilla, ei kalleimpia tuotantomuotoja joitain huipputunteja lukuun ottamatta tarvitse käyttää ja siten sähkön hinta ja vesiarvo pysyvät matalana. Koska seuraavan talven marginaalituotantomuotoa ei voi täydellä varmuudella tietää etukäteen, on ennusteiden teko tärkeää. Ennuste suurimman osan talvesta marginaalituotantomuodon asemassa olevasta sähköntuotantomuodosta perustuu eri tuotantomuotojen saatavuuteen ja odotettuun sähkön kysyntään. Koska vettä pystytään varastoimaan hyvin, noudattelee sähkön markkinahinta jo odotettavissa olevaa talven tilannetta kesällä ja siten erot sähkönhinnassa ennusteiden osuessa kohdalleen ovat eri vuodenaikoina verrattain pienet. Sen sijaan jos kysyntä-tarjonta tilanne muuttuu tai ennusteissa esiintyy jostain muusta syystä virhe, heilahtaa myös sähkön hinta. Jos ennuste on ollut liian optimistinen ja vesivoimatuotanto on perustunut näihin optimistisiin ennusteisiin, niin sähkön hinta nousee Viikko Kuva 2. Pohjoismaisten varastoaltaiden täyttöasteet vuoden eri aikoina. Varastoaltaiden kokonaiskapasiteetti on noin 120 TWh, joka vastaa yli puolta Pohjoismaiden vuosittaisesta vesivoimatuotannosta. Päinvastaisessa tilanteessa sähkön markkinahinta laskee. Tämän lisäksi lyhyitä hintapiikkejä voi tulla tilanteissa, joissa vesivoimatuotannon tai siirtokapasiteetin rajat eivät mahdollista varastoaltaissa olevan veden tehokkaampaa hyödyntämistä korkeasta sähkön kysynnästä huolimatta. Vesivoimatuotannon ajoitus vesiarvoa käyttäen johtaa siihen, että vuosina, jolloin vesivoimaa ja muuta tuotantoa on normaalia vähemmän saatavilla, vesiarvo nousee ja siten vesivoimatuottajat myyvät tuotantoaan matalan hintatason aikana normaalia vähemmän. Tällöin vettä säästyy ajanjaksoon, jolloin kulutus ja siten sähkönhinta ovat korkeammat. Vesivoimatuotannon ollessa energiarajoitteista sillä voidaan siis merkittävästi tasoittaa sähkön markkinahinnan vuotuista vaihtelua. Pohjoismaisten vesivoimaloiden varastoaltaiden täyttöasteet sekä pidemmän ajan mediaani on esillä kuvassa 2. Kuvasta näkyy hyvin altaiden täyttöasteiden vuotuinen vaihtelu ja kuinka sekä alku- että loppuvuodesta 2010 altaiden täyttöasteet ovat olleet selvästi alle mediaanitason. Tämä aiheutui pienistä sademääristä, Ruotsin ydinvoimaloiden ongelmista ja kylmän sään aiheuttamasta korkeasta kulutuksesta. Vastaavina 13

14 EnErgia ja VEsi Sähkön hinta ( /MWh) % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % ajankohtina sähkön markkinahinta on myös ollut Pohjoismaissa merkittävästi keskimääräistä tasoa korkeampi. Pohjoismaisten varastoaltaiden täyttöasteen yksityiskohtaisempi vaikutus sähkön markkinahintaan on nähtävissä kuvasta 3. Kuvaan on koottu vuosilta 2009 ja 2010 sähkön viikoittaiset markkinahinnat sekä viikoittainen varastoaltaiden vaje. Varastoaltaiden vaje kertoo, kuinka monta prosenttiyksikköä varastoaltaiden täyttöaste on ollut alle mediaanin. Koska vajeet ovat positiivisia arvoja, oli vuosina varastoaltaiden täyttöaste koko ajan alle mediaanin. Kuvasta nähdään miten varastoaltaiden tyhjeneminen vaikuttaa lähes lineaarisesti sähkön markkinahintaan. Edullisen vesivoiman suurella määrällä on ollut merkitystä myös energiateollisuuden ulkopuolelle. Esimerkiksi Norjaan on syntynyt hyvin energiaintensiivistä teollisuutta, kuten alumiiniteollisuutta, juuri edullisen sähkön vuoksi. Lisäksi laaja Pohjoismainen sähköjärjestelmä on taannut, että norjalaiset vesivoimantuottajat saavat aiempaa paremman hinnan myymälleen sähkölle. Toisaalta esimerkiksi Suomessa sähkön hinta on matalampi kuin mitä se olisi tilanteessa, jossa suurta määrä edullista vesivoimatuotantoa ei olisi samassa sähköjärjestelmässä Suomen kanssa. Sähkön hinnan lisäksi vuotuisilla sademäärillä Norjassa ja Ruotsissa on suuri merkitys päästöihin. Hyvinä vesivuosina lauhdetuotantoa tarvitaan vain vähän. Huonoina vesivuosina sen sijaan puuttuvaa vesivoimatuotantoa joudutaan korvaamaan lauhdetuotannolla, esimerkiksi hiililauhteella. Hiililauhteen kasvihuonepäästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat suuret, joten sen lisääntynyt käyttö kasvattaa suoraan Pohjoismaiden kasvihuonepäästöjä. Tulevaisuudessa Pohjoismaisen vesivoiman merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan, kun Eurooppaan rakennetaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa. Suuret varastoaltaat mahdollistavat Norjan ja Ruotsin vesivoiman käytön sähkön kulutuksen ja tuotannon vaihteluiden tasoittamiseen sekä Pohjoismaissa että Keski- Euroopassa. Riittävän suuren Norjasta ja Ruotsista muihin maihin suuntautuvan sähkönsiirtokapasiteetin avulla muualla ei tarvitse investoida yhtä runsaasti nopeasti säädettävään tuotantokapasiteettiin kuin ilman Pohjoismaisen vesivoiman hyödynnettävyyttä. Siten Norjan ja Ruotsin vesivoimalla voidaan laskea uusiutuvien energiantuotantomuotojen integrointikustannuksia eurooppalaiseen sähköjärjestelmään. Suomessa kyseinen kehitys voi kuitenkin näkyä vesivoimasäädön kalliimpana hintana ja sen huonompana saatavuutena. Varastoaltaiden vaje suhteessa mediaaniin Kuva 3. Veden varastoaltaiden täyttöasteen ero normaalista on merkittävä sähkönhintaan vaikuttava tekijä. Lisää aiheesta Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden markkinainformaatio: Tietoa pohjoismaisista sähkömarkkinoista: Tietoa Euroopan laajuisesta sähköjärjestelmästä: https://www.entsoe.eu/ 1 Vesitalous 4/2011

15 EnErgia ja VEsi Suomen uusi suostrategia ja vaikutukset vesien tilaan Eri ministeriöt (TEM, YM ja MMM) asettivat vuonna 2009 työryhmän valmistelemaan Suomen soiden ja turvemaiden kansallista strategiaa (MMM 2011). Strategian tavoitteena on soiden kestävä ja vastuullinen käyttö sekä eri käyttötarpeiden yhteensovittaminen. Yhteen on sovitettava soiden yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty. Tavoitteena on turvata maa-, metsä- ja turvetuotantotalouden tarpeet, vähentää haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia, saavuttaa suotuista suojelutaso sekä turvata suon muu moninaiskäyttö. Björn klöve Professori Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Vaikka strategia on varsin yleinen, esitetään siinä joitakin uusia mekanismeja soiden alueiden käytön suunnitteluun kuten esimerkiksi luonnontila-asteikko, jonka avulla soiden käyttöä voidaan ohjata muuttuneille soille, ja vaihtomekanismin käyttö, jonka avulla turvetuottajien omistamat luonnontilaiset suot voidaan vaihtaa luontoarvoiltaan vähempiarvoisiin soihin. Strategia ottaa myös kantaa tulevaan tutkimustarpeeseen. Alustava strategia on parhaillaan lausuntokierroksella. Soiden käytön tulevat tarpeet Suostrategia esittää maa-, metsä- ja turvetuotantotalouden tulevat tarpeet. Strategia tukeutuu aiempiin sopimuksiin, lainsäädäntöön, ja tarpeiden selvityksiin (mm. Kansallinen metsäohjelma 2015). Suopeltoja on Suomessa noin ha eli 12 prosenttia peltoalasta. Peltoja on raivattu vuosina noin ha. Ojitus viime vuosina johtuu maatalousyrittäjien pyrkimyksestä parantaa tuottavuutta tilakokoa laajentamalla. Peltoa tarvitaan myös lannan levitykseen erilaisten ympäristötukien ja säädöksien tavoitteiden täyttämiseksi. Strategian mukaan suopeltoja tarvitaan tulevaisuudessa takaamaan myös kotimaista ruokahuoltoa mm. maanviljelyn vaikeutuessa ilmaston lämpenemisen myötä. Metsätalouskäytössä on noin ha suota, josta suuri osa on ojitettu. Metsätalouden kunnostusojitustarve on noin ha vuodessa. Strategian mukaan suometsät tuottavat tulevaisuudessa kasvavassa määrin raaka-ainetta ja bioenergiaa biotalouden tarpeisiin. Kannattamattomat ojitukset siirtyvät joko luonnonsuojeluun, hiilen varastointiin, biomassojen korjuuseen tai turvetuotantoon. Turvetuotannossa on noin ha. Uutta turvesuota tarvitaan ha vuoteen 2020 mennessä. Strategian mukaan turpeella on asema kotimaisena energiana ja seospolttoaineena ja sitä käytetään mm. kasvualustoina sekä ympäristön ja terveydenhoidon kohteissa. Strategian esitettyjen lukujen valossa ojitustarve näyttää olevan noin ha sekä maatalouden että turvetuotannon tarpeisiin ja metsätaloudessa noin ha vuodessa eli yhteensä noin ha vuodessa. Suostrategia ja ympäristö Strategian tavoitteena on, että ojituksesta ja turvemaiden käytöstä koituvat ympäristöhaitat vähenevät. Strategia painottaa soiden käytön ohjautuvan jo ojitetuille soille, jotka ovat luontoarvoiltaan usein vähäarvoisempia kuin täysin luonnontilaiset suot. Ojitus on luvanvaraista turvetuotannon tarpeisiin, ja edellyttää siten ympäristöluvan. Luvan saannin yhteydessä tarkistetaan ojituksesta koituvat haitat. Maa- ja metsätalouden ojitus ei pääsääntöisesti vaadi lupaa. Strategia käsittelee soiden käytön vaikutuksia myös vesistöjen ainehuuhtoumiin. Joitakin hydrologisia vaikutusta on käsitelty lyhyesti omalla liitteellä. Strategia arvioi hyvin soiden käytön vaikutusta kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin. Mahdollisiin vaikutuk- 1

16 Energia ja vesi siin vesistöissä laajemmin ja ekologisiin vaikutuksiin strategia ei juuri ota kantaa. Keskeisenä tavoitteena strategiassa on vesien tilan parantaminen, jota Suomessa ohjaa vesipuitedirektiivin vesienhoitosuunnitelmat. Strategia kokoaa ja nimeää erilaisia vesiensuojelun kehityshankkeita joiden avulla vesien tilaa voidaan parantaa. Perusteet soiden käytön vesistövaikutuksista Soiden käyttö vaikuttaa vesien määrään ja laatuun. Luonnontilassa suo koostuu pääasiassa vedestä, kuolleista kasveista ja elävästä pintakerroksesta. Suossa hajoamistuotteena syntyvät humusaineet. Siksi suovesi on luonnollisesti ruskea. Soihin on kertynyt orgaanisen kasvimassan (hiilen) lisäksi myös ravinteita ja metalleja. Soihin on kulkeutunut valuma-alueilta pinta- ja pohjavesien mukana vuoden ajan rapautumistuotteita, joista osa on pidättynyt soihin erilaisten biogeokemiallisten prosessien tuloksena. Tästä esimerkkinä voidaan mainita rauta, joka esiintyy paikoitellen suuria määrinä (suomalmi). Ojituksen vesistövaikutuksia tarkasteltaessa on ymmärrettävä soiden kehityshistoria ja soiden rooli koko valuma-alueen kannalta. Suot siis pidättävät ja puhdistavat luonnontilassa osan valuma-alueen aineista kuten raudan ja fosforin. Suo on luonnontilaisenakin jatkuvan hajoamisprosessin alla ja suo päästää siten hiiltä vesistöihin humusaineina, joka näkyy TOC ja DOC -arvoina ja ilmakehään hiiltä, etenkin metaania. Ojituksen jälkeen vesistövaikutukset voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: Suon valuma-alue: valuma-alueen vedet kulkeutuvat nopeasti ojissa suon läpi. Keskeinen vaikutus lienee veden nopeampi purkautuminen alapuoliseen vesistöön. Tämä tarkoittaa vesistössä tulvavirtaamien kasvua ja alivirtaaminen vähenemistä. Vaikutuksen suuruus riippuu valuma-alueen koosta ja etenkin suoalan osuudesta koko valuma-alueessa. Vaikutukset riippuvat siis tarkasteltavasta kohteesta. Siitä miten luonnontilainen suo vaikuttaa valuma-alueen vedenlaatuun, on vähemmän tietoa. Suo: ojituksen ja kuivatuksen myötä soiden vedenpinta laskee. Suon pintakerros hapettuu ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään ja muun muassa typpeä vesistöön. Ojituksen myötä suosta purkautuu yhä enemmän vettä soiden syvemmistä kerroksista, jossa on usein enemmän fosforia ja humusta. Usein huuhtoutuminen vähenee ajan saatossa. Luonnontilassa soista purkautuu vettä eniten suon pintakerroksesta, jossa on vähemmän humusta ja ravinteita. Ojitus vaikuttaa keskeisesti kiintoaineen huuhtoutumiseen. Kiintoainetta huuhtoutuu eri prosessien seurauksena. Kiintoaine on peräisin joko suosta (orgaaninen aines eli turve) tai ojien mineraalimaasta (hiekka, siltti, savi, jne). Soiden ojituksen vaikutukset kohdistuvat pinta- ja pohjavesiin. Pintavesien kannalta keskeinen vaikutus on nähdäkseni pienvesien morfologiset muutokset. Latvavesien ojitus on jo laajasti muuttanut luonnontilaisia vesiuomia. Nykyään arvokkaisiin pienvesiin ei puututa. Ojituksen myötä latvavesiin sedimentoituu turvetta ja hiekkaa. Monet 16 Vesitalous 4/2011

17 EnErgia ja VEsi latvapurot ovatkin hiekan peittämiä ja suvannot voivat olla osin turpeen peittämiä. Turve kulkeutuu pidemmälle ja laskeutuu vasta virtausnopeuden hidastuessa. Kiintoaine voi vaikuttaa jokien ja järvien ekologiaan sekä virkistyskäyttöön. Vaikka kiintoaine on soiden ojituksen keskeinen vesistöhaitta, ei kiintoaineen kulkeumaa koko valuma-alueen tasolla ole Suomessa juurikaan tutkittu. Sen sijaan tiedämme jonkun verran enemmän siitä, mitä itse ojitusalueella tapahtuu ja miten kiintoaine sieltä kulkeutuu. Pintavesiin kulkeutuu myös typpeä ja fosforia ojituksen jälkeen. Tosin pitoisuudet ovat yleensä aika pieniä. Esimerkiksi turvetuotannon vesissä on fosfaattifosforia yleensä μg/l riippuen alueen geologiasta ja typpeä μg/l. Typpipitoisuus on luultavasti huomattavasti pienempi metsätalouden kunnostusojituksen valumavesissä. Vaikutuksista pohjavesiin on vielä vähän tietoa. Suot sijaitsevat pohjaveden purkautumisalueella tai muodostumisalueella. Ojitus lisää pohjavesipurkaumaa. Purkautuminen on suurinta jos ojitetaan syviä suokerroksia, jos suon alapuolella pohjavesi on paineellista. Tämä on päinvastaista tietoa, mitä aiemmin luultiin. Jos suoojitus johtaa pohjavesien purkautumiseen, voi tämä johtaa pohjavesijärvien pinnan laskuun niin kuin on todettu Pohjois-Pohjanmaalla Rokuan arvokkaissa suppajärvissä. Ojitus muodostumisalueella voi johtaa suovesien sekoittumiseen pohjavesiin. Tosin tästä ei ole tutkimustietoa ja suo-ojituksen vaikutuksista pohjavesiin tarvitaan lisää tietoa. Vesistövaikutusten arviointi suostrategiassa? Suomen uusi suostrategia osoittaa suonkäytön tavoitteita. Strategian ovat koonneet eri intressiryhmät, sidosryhmät ja alojen asiantuntijat. Ympäristövaikutuksia käsitellään nähdäkseni pääasiassa lähtien vaikutuksista suoluontoon ja kasvihuonepäästöihin. Strategia ei juuri sisällä hydrologisia tai vesiekologisia vaikutusten analysointia ja strategian arvio vesistöihin ja pohjavesiin jää siten pintapuoliseksi ja joitakin vaikutuksia on siksi nostettu esille tässä artikkelissa. Ottaen huomioon että vesistöihin kohdistuvat vaikutukset ovat varsin monen kansalaisen ja mökkiläisten huolena, on ehkä yllättävää, että strategian työryhmään ei näytä kuuluvan vesistöjen asiantuntijoita. Strategia soveltaa ekosysteemipalvelujen käsitettä. Tosin tämä esitetään varsin yleisellä tasolla. Strategia ei sisällä eri käyttömuotojen hyötyjen ja haittojen arviointia. Kuten ympäristöpolitiikassa muutoinkin, strategia linjaa ristiriitaisia tavoitteita kuten bioenergian lisääminen ja vesiensuojelun lisääminen. Soiden käytön kannalta olisi keskeistä, että käytöstä aiheutuu taloudellista hyötyä. Ekosysteemikäsitteen valossa taloudellinen hyöty tarkoittaa kokonaishyödyn arviointia. Tämä sisältää kaikkien haittojen ja hyötyjen puntarointia ja arvottamista. Asia ei vesitalouden suunnittelussa sinänsä ole uusi, mutta hyödyn arviointi on nyt kokonaisvaltaisempaa sisältäen myös vaikeammin arvioitavat hyödyt ja haitat. Turvemaiden käytöstä hyötyvät monet tahot kuten maanomistajat, kunnat ja kaupungit. Haittoja kokevat mm. vesistöjen käyttäjät ja luonnon monimuotoisuus. Vaikka ilma- ja vesistöpäästöt tunnetaan jollakin tarkkuudella, on haittojen kokonaisarviointi vaikeampaa ja siihen sisältyy epävarmuutta. Haittoja voidaan paikallisesti vähentää mm. eri vesisuojelumenetelmiä käyttämällä ja kehittämällä. Tulevat tutkimustarpeet ja ekosysteemipalvelut Strategia linjaa tulevia tutkimustarpeita. Jotta ekosysteemikäsitettä voitaisiin paremmin soveltaa, pitäisi tutkimus kohdentaa haittojen arviointiin sekä suon elinkaarianalyysiin. Strategian kansikuvaa osoittaa soiden historian ennen ojituksia. Miltä tämä kuva näyttää tulevaisuudessa? Olisin kaivannut strategiaan laajempia näkökantoja soiden käytölle ja etenkin niiden jälkikäytölle. Soiden viljelyssä suota häviää ilmakehään suon hapettuessa 1 4 cm vuodessa. Jos suota viljellään tai sieltä nostetaan turvetta, häviää suo ennen pitkään ilmakehään hiilidioksidina ja tilalle jää mineraalimaa. Onko siis järkevämpää polttaa turvetta energiaksi kuin viljellä suopeltoja? Voidaanko suopohjat palauttaa kosteikoiksi osaksi luonnon ympäristöä suon käytön loputtua? Sitovatko suot silloin taas hiilidioksidia ja toimivat tulvan tasaajina? Strategia ei ota kantaa maankäytön ja ympäristöpolitiikan muutoksiin, jotka pitkälti ohjaavat soiden käyttöä. Soiden käytön historian valossa on todennäköistä, että tavoitteet ovat tulevaisuudessa erilaiset kuin nyt. Ennen soita ojitettiin joutomaina valtion tuen turvin pelloiksi, nykyään soita ennallistetaan EU -tukirahoilla. Miten erilaiset muutokset vaikuttavat päätöksentekoon? Onko soiden tuottama bioenergia varmasti kestävä ratkaisu energian tarpeeseen? Onko puun ja energiakasvien tuotto kannattavaa ja hyödyt suuremmat kuin haitat. Metsäojitus pilaa helposti arvokkaita latvavesiä. Voiko suopellolla tuotettua ruokaa kutsua luomuruoaksi ja onko tuotanto silloin ekologisesti kestävää? Kokonaisvaltaista lähestymistapaa tarvitaan suon käytössä ja vaikutusten ymmärtämisessä. Lopuksi Turvetuotannossa ja jossakin määrin myös metsätaloudessa on kehitetty erilaisia ratkaisuja vesiensuojeluun, jotka vähentävät suo-ojituksen haittoja. Monet ratkaisut ovat edelleen testaamatta ja vaativat edelleen kehittämistä, jotta ne olisivat käytäntöön soveltuvia. Tutkimusta tarvitaan edelleen myös koko valuma-alueen mittakaavassa, jossa huomioidaan kaikki kuormittajat ja vaikutukset vesistöissä. Koska vaikutukset näkyvät joskus hitaasti, tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta. Koska monet vaikutusmekanismit ovat tuntemattomia, tarvitaan myös perustutkimusta. Tuotekehityksellä ja soveltavalla tutkimuksella voidaan luoda ratkaisuja vesistöhaittojen vähentämiseen. Ottaen huomioon että 30 prosenttia Suomen pinta-alasta on suota ja Suomi on keskeinen soiden käyttäjä, voisi olettaa että soiden käyttöä ja sen vaikutuksia tutkittaisiin vielä enemmän. Kirjallisuus MMM Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. Maa- ja metsätalousministeriö, työryhmämuistio, MMM 2011:1. Helsinki. 159 s. 1

18 EnErgia ja VEsi Jäteveden lämmön hyötykäyttö uusiutuvan energian käyttöä vai energian säästöä? anne salminen Tekesin VESI-ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy Kun noin puolet jokaisen eurooppalaisen päivässä käyttämästä noin 150 litran vesimäärästä on lämmintä, viemäriin virtaavan jäteveden sisältämä lämpöpotentiaali on valtava. Tämä ympäristöystävällinen lämmönlähde ei ole saanut vielä riittävää yleistä huomiota osakseen, jotta sitä olisi systemaattisesti ja kattavasti hyödynnetty potentiaalisilla alueilla. Viime vuosien aikana laajempi kiinnostus on herännyt Suomessa ja lähitulevaisuus näyttää, tuleeko jäteveden lämmön hyötykäytöllä olemaan merkittävämpi rooli yhä haasteellisempien energiatehokkuuteen ja ilmastovaatimuksiin liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa. Ensimmäisen kerran jäteveden lämpöpotentiaalia tarkasteltiin tarkemmin jo luvuilla öljykriisin jälkeen, kun vaihtoehtoisten energialähteiden selvittäminen oli hyvin ajankohtaista. Tuon ensimmäisen heräämisen jäljiltä syntyi harvoja, osaltaan kokeiluluontoisia jäteveden hukkalämpöä hyödyntäviä sovelluksia. Suomessa tehtiin 1990-luvun alkupuolelta lähtien lähinnä joitakin kiinteistökohtaisia ratkaisuja mm. uimahalleissa, joissa suihkuvesien lämpöä hyödynnetään veden esilämmittämiseen, sekä jätevedenpuhdistamoilla (esim. Lapua ja Kitee), joissa puhdistusprosessista otettu lämpö hyödynnetään lämpöpumpun avulla omalla laitoksella. Ruotsissa ja Norjassa jäteveden lämpöä on hyödynnetty suuremmassa mittakaavassa jo 1980-luvulta alkaen ja Keski-Euroopassa perehtyminen jäteveden lämmön hyötykäyttöön alkoi tiiviimmin 1990-luvulla. Erityisesti Sveitsissä ja Saksassa on tehty systemaattista työtä sen eteen, että jäteveden lämmön hyötykäyttö saisi merkittävämmän roolin yhtenä primäärienergiaa korvaavien ja CO 2 -päästöjä alentavien toimenpiteiden joukossa. Tämä työ on tuottanut mm. runsaasti saksankielistä tutkimus- ja suunnittelumateriaalia aiheesta, joka on edesauttanut projektien toteuttamista. Suomessa on muutaman viime vuoden aikana herätty aiheen pariin uudelleen. Tämän myötä muutama menestyksekäs projekti on toteutettu ja joitakin uusia on suunnittelupöydällä - vielä on kuitenkin runsaasti matkaa laajempaan läpimurtoon jäteveden lämmön hyödyntämiseksi lämmön tuotannossa. Aiheen kansallinen edistäminen vaatii yleisesti laajempaa perehtyneisyyttä aiheeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin, avointa yhteistyötä relevanttien sidosryhmien välille ja ennen kaikkea tahtoa siirtyä eteenpäin. Vaikka kehitystyötä edelleen tarvitaan, alkaa konkretiaa olla tarpeeksi tarjolla erilaisten sovellusten toteuttamiseksi laajemmin. Tekniikka Jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen tarvittava tekniikka on periaatteeltaan varsin yksinkertaista ja käytössä koeteltua. Teknisiä perusvaihtoehtoja on kaksi: pelkästään lämmönvaihdinta hyödyntävä suora esilämmityssysteemi tai lämpöpumppu, jolla voidaan tehostaa lämmöntuottoa ja toisaalta myös tuottaa jäähdytysenergiaa. Erään arvion mukaan maailmanlaajuisesti jätevettä hyödyntäviä lämpöpumppuja on käytössä jo yli 500 kappaletta, teholtaan 10 kw 20 MW (Schmid 2008). 1 Vesitalous 4/2011

19 EnErgia ja VEsi Periaatteessa lämmön talteenotto jätevedestä voi tapahtua kolmessa eri sovelluskohteessa: kiinteistössä, kiinteistön jälkeen viemäriputkesta (putkeen asennettu tai ulkoinen lämmönvaihdin) tai jätevedenpuhdistamolla puhdistusprosessin jälkeen (Kuva 1). Kiinteistökohtaisesti hyödynnetään usein niin sanotun harmaan jäteveden lämpöä, vaikkakin sovelluksia on tehty myös mustalle jätevedelle. Jäteveden avulla tuotettu lämpö voidaan hyödyntää lämmitykseen paikallisesti talteenottokohteessa tai sen lähistöllä, tai soveltuvin osin lämpö voidaan johtaa kaukolämpöverkkoon. Lämmön talteenoton kannalta taloudellisesti mielenkiintoisia voivat olla Kuva 1. Lämmön talteenottomahdollisuudet jätevedestä (Schmid 2008). 1

20 Energia ja vesi kohteet, joissa jäteveden määrä on suhteellisen suuri ja virtaus jokseenkin jatkuvaa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi suuret asuinkiinteistöt ja -alueet, uimahallit ja kylpylät, pesulat, sairaalat, hotellit, teollisuuskiinteistöt, pääviemärit, jätevedenpumppaamot ja jätevedenpuhdistamot. Harvojen luvuilla käyttöönotettujen järjestelmien tekniikka alkaa olla elinkaarensa päässä. Viime vuosina lämpöpumppujen, lämmönsiirtotekniikan ja pintamateriaalien kehittyminen sekä osittainen puhdistustekniikan käyttö (puhdistamatonta jätevettä käytettäessä) on merkittävästi parantanut jäteveden hukkalämmön talteenoton tehokkuutta ja siten edesauttanut sen laajempaa hyödyntämistä. Jäteveden lämmön talteenoton mahdollisuuksien arviointia varten määritetty joitakin kannattavuuteen vaikuttavia ja suunnittelua tukevia peruskriteerejä, vaikkakin olosuhteista ja valitusta tekniikasta riippuen vaihtelua esiintyy ja sen vuoksi jokainen tapaus on erikseen huolellisesti suunniteltava. Pelkkää lämmönvaihdinta käytettäessä systeemin on sijaittava varsin lähellä varsinaista lämmityskeskusta (<50 m), koska lämmönvaihtimella esilämmitettyä vettä joudutaan yleensä vielä lämmittämään käyttökohteessa tarvittavaan loppulämpötilaan. Käyttökohteena olevan kiinteistön tai paikallisen lämpöverkon lämmityksen tehontarve tulisi olla vähintään kw ja käytettävän veden määrä riittävä; esimerkiksi yli 20 talouden asuintalot, uimahallit, pesulat ja teollisuuskiinteistöt ovat yleensä soveltuvia. Lämmön talteenottosysteemin tehokkaan toiminnan takaamiseksi jäteveden virtauksen ja lämmitettävän veden tarve pitäisi yleensä olla jokseenkin samanaikaista. Systeemin vuosittaisten käyttötuntien määrän maksimointi luonnollisesti lyhentää suoraan investoinnin takaisinmaksuaikaa. Lämpöpumpulla lämmön talteenottosysteemin tehokkuutta voidaan oleellisesti parantaa. Lämpöpumpulla voidaan potentiaalisesti hyödyntää jätevettä taajama-alueella, jossa asukasvasteluku on yli 5 000, tai alueella, jossa muutoin on riittävän suuri kokoojaviemäri tai jätevedenpumppaamo. Jäteveden keskimääräinen virtaama tulisi olla vähintään m³/ h (10 15 l/s) ja suhteellisen jatkuvaa (verkostossa ilman hulevesiä); varsinainen minimivirtaama voidaan kuitenkin määrittää vasta tiedossa olevan lämmitys- / jäähdytystehon tarpeen perusteella. Lämmönkäyttökohteessa lämmitystehon tarve tulisi olla vähintään kw (vastaa asuinhuoneistoa tai m² liikekiinteistöä) ja tulisi sijaita alueesta riippuen maksimissaan metrin etäisyydellä tuotetusta lämmöstä; jätevedenpuhdistamon puhdistettua jätevettä hyödynnettäessä alle m etäisyydellä. Jätevedenpuhdistamon yhteyteen tai teollisuuslaitoksen yhteyteen tehtävä lämmön talteenottoinvestointi on yleensä helpompi saada kannattavalle tasolle jäteveden suurempien virtaamien vuoksi. Kannattavuutta voidaan yleensä myös parantaa yhdistämällä lämmön ja kylmän tuotanto, jos molemmille tuotteille on markkinat olemassa. Potentiaali, markkinat, käyttöoikeus Ruotsissa on nykyään toiminnassa puhdistettua jätevettä hyödyntävää suurta lämpöpumppua (>1 MW), jotka toimittavat GWh lämpöenergiaa kaukolämpöverkkoihin. Vaikka Ruotsissa on edetty jo varsin pitkälle ja jäteveden lämmön hyödyntämisen suosio on hieman hiipunut biomassan ja jätteenpolton kilpailukyvyn vuoksi lämmön tuotannossa, on merkittävää potentiaalia edelleen olemassa ja aihe on kiinnostava esimerkiksi pienemmille jätevedenpuhdistamoille korvaamaan sähkön ja öljyn käyttöä omalla laitoksella, sekä kiinteistöille, joissa passiivisen systeemin käyttäminen on mahdollista (lämmönsiirtimet). Ruotsissa arvioidaan, että jäteveden lämmön hyödyntämispotentiaalia olisi edelleen noin GWh vuodessa. Muutamissa muissa maissa on arvioitu jäteveden hyödynnettävissä olevaa lämpöpotentiaalia vuositasolla seuraavasti: Saksa GWh, Sveitsi GWh, Norja GWh ja Itävalta 500 GWh. Suomessa jäteveden lämpöpotentiaalin voi arvioida olevan vähintäänkin Norjan luokkaa. Kenelle jäteveden lämpö ja siten sen käyttöoikeus oikein kuuluu? Viemärissä ja jätevedenpuhdistamon jälkeen lämpöä talteen otettaessa tilanne on usein melko selkeä, kun osapuolina yleensä ovat kunnallinen viemärilaitos ja lämpöä hyödyntävä taho, tyypillisesti (kunnallinen) energiayhtiö. Näiden tahojen välille tehtävässä sopimuksessa sovitaan kriteerit ja vastuut lämmön käytölle, sekä siitä mahdollisesti perittävät maksut. Omassa kiinteistössä jäteveden lämmön hyödyntämiselle ei periaatteessa esteitä pitäisi olla kunhan vesi- ja viemärilaitoksen sopimusehdot täyttyvät. Lisäksi on toki huomioitava rakentamiseen ja energian tuotantoon liittyvä luvanvaraisuus. Esimerkiksi Ruotsissa vesi- ja viemärilaitosten yleisten sopimusehtojen mukaan kiinteistön omistaja saa käytännössä hyödyntää sen verran jätevedessä oleva lämpöä kuin mitä itse siihen tuottaa eli lämmön talteenottoa ei saa tapahtua siten, että kunnalliseen viemäriin menevän veden lämpötila on alle kiinteistöön toimitettavan veden lämpötilaa. Suomessa vastaavaa kohtaa jäteveden lämmön hyödyntämisestä ei VVY:n ja Suomen Kuntaliiton yhteistyössä laatimissa vesilaitosten yleisissä toimitusehdoissa ole mainittuna, mutta eri paikkakunnilla tosin voi olla poikkeuksia vesilaitoksen omissa toimitusehdoissa. Sovelluskohteita Suomessa on viime vuosina otettu käyttöön jätevedenpuhdistamon puhdistettua jätevettä hyödyntävät Katri Valan lämpöpumppulaitos Helsingissä ja Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon lämpöpumppulaitos. Katri Valan lämpöpumppulaitos on sekä prosessikokonaisuuden että koon puolesta ainutlaatuinen maailmassa ja sen hiilidioksidipäästöt ovat 20 prosenttia siitä, mitä vastaavan energiamäärän tuottaminen kuluttaa fossiilisia polttoaineita käyttäen. Lisäksi puhdistetun jäteveden lämpöä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen kannattavuutta tarkastellaan ainakin Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Vaasassa ja Joensuussa. Tämänkin jälkeen potentiaali on vielä suuri: Suomessa kunnallisten ja ylikunnallisten laitosten 20 Vesitalous 4/2011

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5. Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus YM, MMM & TEM 2015 2 HS 29.10.2014 Bryssel. EU-maat ovat päässeet sopuun ilmasto- ja energiapolitiikan suurista

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto

Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja. Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Soista on moneksi: ilmastotekoja, monimuotoisuutta ja luonnonvaroja Anne Tolvanen Luonnonvarakeskus Oulun yliopisto Biotalouden vastakkaiset suunnat Lisääntyvä luonnonvarojen käytön tarve Tavoite turvata

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot