UUDENMAAN CP-YHDISTYS- NYLANDS CP-FÖRENING ry. Jäsentiedote Syysjulkaisu

Transkriptio

1 UUDENMAAN CP-YHDISTYS- NYLANDS CP-FÖRENING ry Jäsentiedote Syysjulkaisu

2

3 A L K U S A N A T Hyvät jäsenet, Julkaisija Uudenmaan CP-yhdistys Nylands CP-förening ry Kauppamiehentie 6, 2. krs, Espoo puh Vastaava toimittaja Marju Silander, puh marju.silander@gmail.com Ilmestyminen 4 numeroa vuosittain, maaliskuu, kesäkuu, syyskuu, joulukuu Aineisto julkaisuihin yhdistyksen toimistolle aina edeltävän kuun alkuun mennessä Ilmoitukset A & J Media Oy, puh Taitto POP-Taitto ja Ladonta Oy, puh Painopaikka Julkaisumonistamo Eteläranta Oy ISSN Julkaisun tekstiä lainattaessa lähde mainittava SISÄLLYSLUETTELO 3/2010 Alkusanat... 3 Yhdistys tiedottaa... 5 Uudenmaan CP-yhdistyksen kerhot syksyllä Saareen! Tanssin kesäkurssi... 9 Bandicup-leiri Onnistunut ratsastuspäivä Kokemuksellinen soittaminen Räfsön leiri Erään äidin tarina Tvijälpin kesä Aluesihteerin palsta Liitto tiedottaa Matkustaminen kannattaa aina Kela tiedottaa Vammaisten avustajista on jatkuva pula Avustajakeskus Sentteri Muut tiedottaa Uskomattoman lämmin kesä on takana. Tämä kesä oli neljäs kesä, kun saimme viettää ihania kesäpäiviä Tvijälpin mökillä. Vuokralaisten määrä on joka vuosi ilahduttavasti lisääntynyt. Mökillä on huomattavasti helpompaa olla, kun käytössä on jääkaappi ja kevättalkoissa saatiin laiturikin korjattua. Mökki laitetaan talvikuntoon syystalkoissa 3.10 klo Jos et ole vielä ehtinyt tutustua mökkiin ja saareen niin talkoopäivä on siihenkin sopiva. Mökissä on kaasulämmitin, joten Tvijälpissä on helppo viettää kirpeitä syyspäiviäkin, kalastaen ja sienestäen! Syksyn kerhotoiminta on käynnistynyt, lehdessä on kerholuettelo. Vapaita kerhopaikkoja kannattaa vielä kysyä. Vaikka olemme vasta puolivälissä vuotta, pyytäisin jäsenet mukaan ideoimaan ensi vuoden toimintaa. Olisi mukavaa kuulla teidän ajatuksia toimintamme kehittämiseksi ja aiheita esim. jäseniltoihin. Ottakaa yhteyttä toimistolle tai laittakaa sähköpostilla ajatuksianne. Iltojen pimetessä perinteisen kynttilämyynti alkaa. Uudet kynttilät ovat saapuneet toimistolle. Toivomme runsasta osanottoa sekä myyntimielessä että ostajina, kynttilöitä on noin kpl, joten kaikille varmasti riittää. Perinteiset Jouluiset Avoimet Ovet järjestetään täällä EJY:ssä lauantain klo 12 16, ohjelma lehdessä. Muistakaa myös käydä uudistetuilla kotisivuillamme Oikein mukavaa ja toiminnallista syksyä hallituksen puolesta toivottaen, Marju Silander puheenjohtaja Kansikuva: Marju Silander SYYSJULKAISU

4 YHDISTYKSEN HALLITUS 2010 Puheenjohtaja Marju Silander Sotatuomaritie 11, Helsinki puh Varsinaiset jäsenet Varapuheenjohtaja Vilja Jurvanen Pomeranssikuja 5 b 22, Helsinki puh vilja.jurvanen@iki.fi Maire Uimonen Vuokselantie 8 B 1, Espoo puh tai Seija Toivonen Pohjolankatu 17 as 4, Helsinki puh seija.toivonen@hel.fi Monica Dahlberg Merivirta 14 F 44, Espoo puh timonic@hotmail.com Tuula Koivula Nikkarinkuja 2 A 12, Espoo puh tai tuula.koivula1@luukku.com Bulcsu Szekely Ida Albergintie 1 C 84, Helsinki puh bszekely88@yahoo.com Aune Väyrynen Pajupillintie 19 A 8, Helsinki puh tai aunevayrynen@welho.net Pyry Nopsanen Tulustie 12 B 3, Helsinki Puh pyry.nopsanen@gmail.com Varajäsenet Päivi Mikkonen Sofialehdonkatu 7 D 35, Helsinki puh , puh. työ mikkopa@ruskis.fi Tomi Rastivo Tuulimyllyntie 5 C 30, Helsinki Puh. työ tomi.rastivo@cp-liitto.fi Sampo Keskikallio Haahkakuja 5 as 2, Helsinki Puh sampo.keskikallio@gmail.com Uudenmaan CP-yhdistys Nylands CP-förening ry Kauppamiehentie 6, 2. krs, Espoo, puh sähköposti: uudenmaan.cp-yhdistys@kolumbus.fi kotisivut: Pankkiyhteys NORDEA IBAN FI , BIC NDEAFIHH Yhdistyksen toiminnanjohtaja: Gun Ainamo, puh tai SYYSJULKAISU

5 YHDISTYS TIEDOTTAA TVIJÄLPIN SYYSTALKKOOT sunnuntaina kello Lähde mukaan laittamaan mökkiä talvikuntoon. Lähtö joko Nokkalan venesatamasta kello tai Westendintie 55 kohdalta n. kello 12. Ilmoita tulostasi yhdistyksen toimistoon viimeistään to 29.9 kuljetuksen ja tarjoilun vuoksi. Paikka ei ole esteetön (venematka) vaikka pihapiiri onkin laakea nurmikenttä. Tervetuloa mukaan viettämään rentoa talkoopäivää! YHDISTYKSEN JÄSENILTA klo Vanhemmille eväitä ja neuvoja selviytyä murkkujensa kanssa Aihe: Miten tukea murrosiässä olevaa lasta/ kohta yläasteen lopettavaa itsenäistymään? Mitä kysymyksiä tulee eteen ja mistä saa tukea? Paikka: Espoon Järjestöjen yhteisö ry, Kauppamiehentie 6, Espoo Aika klo Kaikki vanhemmat jotka aiheesta ovat kiinnostuneet, ovat tervetulleita tilaisuuteen. SYKSYN HENGAILU- ILLAT Hengailu-illat jatkuvat joka toinen perjantai yhteisötuvalla. Kaikki nuoret aikuiset, ovat tervetulleita mukaan vapaamuotoiseen toimintaan. Tapahtumaan ei tarvitse erikseen ilmoittautua vaan jokainen saapuu kun itselleen sopii kello Tapaamiskerrat 27.8, 10.9, 24.9, 8.10, 22.10, 5.11, 19.11, 3.12 ja Paikka: EJY Yhteisötupa osoite Kauppamiehentie 6, 2 kerros, Espoo (Tapiola) TANSSIKERHO KULKEE Uudenmaan CP-yhdistyksen tanssikerhon jäsenistä toiset ovat pitkällä jänteellä mukana, toiset uuden kokemuksen äärellä, jotkut palanneet tauon jälkeen. Me kaikki ryhdymme yhdessä alkavalle toimintavuodelle. Vielä ehdit mukaan, uusi tai vanha tuttu. Ota yhteyttä Sanna Kuusistoon s-postilla vuorikuu(at)dlc.fi tai puhelimitse Tanssikerhosta on enemmän tietoa yhdistyksen kesälehdessä Illan vetäjänä toimii Arto Riekkinen puh ja paikalla on yleisavustaja. SYYSJULKAISU

6 Jouluiset Avoimet Ovet la klo Uudenmaan CP-yhdistyksen joulujuhlat Paikka : Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n Yhteisötupa, Kauppamiehentie 6, Espoo Päivän aikana on mukavaa jouluista ohjelmaa. Tarjolla on riisipuuroa ja torttukahvit sekä eri yhdistyksillä myyntikojuja mistä löytyy mukavia joululahjoja. Tervetuloa myös mummit ja kummit! KYNTTILÄT Kynttilät ovat saapuneet syksy ihanissa väreissä. Illat pimenevät - miten ihanaa silloin on sytyttää kynttilä ja nauttia sen valosta ja lämmöstä. Soita ja tilaa omasi. Myynnissä on tänä vuonna n kynttilää Tervetuloa MYYNTITALKOIHIN MUKAAN. Muista myös, että sinulla on mahdollisuus ottaa kynttilöitä työpaikallesi myyntiin, me tuomme ne sinne ja maksat ainoastaan myydyistä kynttilöistä. Kynttilän myynti on yhdistyksen tärkein oma varainhankinta, ostamalla kynttilän tuet yhdistyksen kerhotoimintaa. 6 SYYSJULKAISU

7 Uudenmaan CP-yhdistyksen kerhot syksy 2010 Kyselyt koskien kerhoja: ottakaa yhteyttä suoraan kerhon ohjaajaan Alkeisuinti Paikka: Ruskeasuon koulu, Tenholantie 15, Helsinki. Aika: ma klo ja sekä pe Yhteys: Uintiopettaja Päivi Mikkonen puh: , Jatkouinti Paikka: Malmin uimahalli, Pekanraitti 14, Helsinki. Aika: la klo (3 ryhmää 60 min/ ryhmää). Yhteys: Uintiopettaja Päivi Mikkonen puh , Luova tanssi Paikka: Malmin virkistyskeskus, Latokartanontie 9, Helsinki. Aika: ti klo (2 ryhmää toimii samaan aikaan). Yhteys: Tanssiopettaja Sanna Kuusisto puh /ilt., Annika Sarvela , Teatteri Paikka: Malmin virkistyskeskus, Latokartanontie 9, Helsinki Aika: Koko päivän lauantaisin ja keskiviikkoisin iltaisin, ennakkoon sovitut päivät Kenelle: aikuisille vammaisille (pyörätuoli ei ole este, paikka esteetön) Ohjaaja: teatteriohjaaja Laura Toikander p , Boccia Paikka: Meritorin koulu, Merivalkama 9, Espoo Aika: ma klo , Yhteys: Tuula Koivula puh /ilt. tai Vapaamuotoinen nuorten aikuisten tapaaminen Hengailu-ilta Paikka: Yhteisötupa Kauppamiehentie 6, II kerros, Espoo (Tapiola) Aika: Joka toinen perjantai iltaisin kello alk Yhteys: Arto Riekkinen puh tai yhd. toimisto Nuoret Vapaata toimintaa esim. konsertteja ja leffailtoja Yhteys: nuorisovastaava Vilja Jurvanen puh tai Aikuiset Yhteyshenkilö Tuula Koivula tai Ota yhteyttä ja annan ideoita mitä yhdessä voidaan tehdä mm. retkiä, konsertteja SYYSJULKAISU

8 YHTEISTYÖSSÄ MUIDEN KANSSA Bändicap Bändi harjoituksia Paikka: Uudenmaan Lihastauti yhdistyksen tiloissa Väinö Auerinkatu 10, Hki Aika: joka toinen torstai, iltaisin alk Yhteys: Lihastautiyhdistyksen toimisto / päivisin Jalkapallo Järjestää: Kontu Fair Play team Yhteys: Maarit Nopsanen puh Sähkäri sähly Yhteys: Pyry Niemelä puh SYYSJULKAISU

9 Saareen! Tanssin kesäkurssi Teksti Sanna Kuusisto, kuvat Annika Sarvela Kiidämme siltaa tuuli kasvoilla Saareen! Meitä on yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi... Hetkinen, meitä piti olla 14 ihmistä ja yksi koira. Augusta-koira on, mutta ihmisiä vain yhdeksän. Tarkistus, ettei kukaan ole pudonnut sillankaiteiden yli mereen. Ketään ei näy. Muistan: Todellakin. Jotkut oppilaitokset olivat tänä vuonna niin innokkaita pääsemään hommiin, että moni kurssille aikonut ei tullutkaan Saareen! vaan suuntasi Kouluun! Saaressa ja Koulussa kummassakin on vaikeaa maastoa, uusia kokemuksia, avaria näkymiä, seikkailua, haasteita, hurjuuksia ja ihanuutta. Ehkä ainoa ero on että Saaressa ollaan enimmäkseen ulkona ja Koulussa enimmäkseen sisällä. Ensi vuonna yritän selvittää paremmin koulujen suunnitelmia, niin että halukkaat ehtisivät sekä Saareen! että Kouluun! Ensimmäinen saaremme oli Seurasaari. Halattavien puiden saari. Aarteiden ja runojen saari. Risukourien, muskettien, vadelmien ja käpyjen saari. Kanadanhanhien saari. Ampiaisten saari. Joskus se on ollut kai varsojen saari, Fölisö. Meidän seuraava saaremme, seuraavana päivänä, oli Iso Vasikkasaari. Kaikenlaisia eläimiä vietiin ennen koko kesäksi saariin. Me vietimme saarissa vain päivän kerrallaan. Isoon Vasikkasaareen pääsee helposti Nokkalan venesatamasta M/S Ilveksellä. Saaresta ei löytynyt vasikoita, mutta yksi seurallinen lammas, Rollo. SYYSJULKAISU

10 Löysimme myös kauniin rantatien, ison nurmikentän, ampiaisia, ylämäkiä, alamäkiä, nolotusta ja igentilan. Igen-tila on meditatiivisen mielenrauhan vastakohta, joka ehkä johtaa valaistumiseen. Sen kehittivät Meeri ja Pälvi. Pihlajasaareen lähdetään Merisatamanrannasta. Sinne ei saanut ottaa Augusta-koiraa mukaan. M/S Meritähden ensimmäinen aamuvuoro 9.30 oli aika tyhjillään. Pihlajasaaren maasto on hurjaa: pehmeän hiekkaisia polkuja, juurakkoisia ja sateiden uurtamia ylämäkiä ja alamäkiä, valkoposkihanhia, ampiaisia, hellettä. Mutta myös viikon kaunein näkymä kauas ulapalle sileältä kalliolta merituulen syleilyssä. Siihen ajattelimme jäädä loppuelämäksemme. Lähdimme kuitenkin paluumatkalle, mutta jätimme Seurasaaresta kerätyt aarteemme Pihlajasaaren piiloihin. M/S Meritähti tuli aivan täyteen, valtavasti ihmisiä. Mahduimme silti kaikki mukaan, Rebekka ei saanutkaan jäädä yöksi saareen, Siiri ei pudonnut yli laidan. Mantereella selvisi, että Saara on nykyisin Saari ja Rebekka Rebekki. Kaivopuistossa saimme uuden ihastuttavan koiraystävän, portugalin kääpiöpodengo Juliuksen. Kukaan meistä ei hypännyt benjiä, vaikka teline oli paikalla. Eniten eläimiä näimme viimeisenä päivänä. Korkeasaaressa. Siellä paljastui, mikä eläin kenellekin meistä on sielunkumppani. Sitä ei paljasteta tässä, mutta ehkä esityksessä myöhemmässä. Kaikissa saarissa oli hyvää ruokaa, mukavia ihmisiä ja merituulen kosketusta. Saareen on hienoa matkustaa. Matkastamme kertovat muutama pieni tanssi, Annikan ottamat 500 valokuvaa ja neljä upeasti maalattua sateenvarjoa. Ne saimme esitellä Kynnys ry.:n tiloissa kurssin päätteeksi. Tämän tanssin kesäkurssin meille tarjosi Espoon kaupunki Kultuuritoimi Stiftelsen 7:de Mars Fonden 10 SYYSJULKAISU

11 Bändicap-leiri vuosi vuodelta suositumpi! Jaatisen Maja Malminkartanossa täyttyi musiikin huumasta. 17 nuorta tähteä jaettuna kolmeen eri bändiin, 6 ammattitaitoista opettajaa, henkilökohtaiset avustajat, yleisavustajat ja yleishäärääjät pitivät huolen siitä, että tunnelma pysyi koko ajan tiiviinä. Jo perinteeksi muodostunut Bändicap-bändileiri oli tänä vuonna Uudenmaan CP-yhdistys ry:n, Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry:n ja Nuorisoyhteistyö Seitin yhteistyötä. Mukana oli eri tavoin liikuntavammaisia nuoria, joista osa oli soittanut tai laulanut aiemminkin ja osa koki bändielämän nyt ensimmäistä kertaa. Kaikille löytyi oma, tärkeä rooli bändissä. Kolmessa päivässä syntyi kaikille bändeille keikkasetti, josta runsaslukuinen yleisö pääsi nauttimaan viimeisen illan jameissa. Hieno sää mahdollisti kesäjammailun Majan pihalla ja suurten aploodien saattelemana leiri sai arvoisensa huipennuksen. Ankis stall 22.8, onnistunut ratsastuspäivä. Kiitos kovasti hyvin järjestetystä hevostelusta. Kasper 4v. ja Kia 6v. tärisivät innosta vielä sunnuntai-iltana, sillä molemmilla oli niin kivaa. Olimme ekaa kertaa mukana yhdistyksen tapahtumassa, mutta emme varmasti viimeistä. syysterveisin, Katri Tämän ratsastuspäivän meille tarjosi Vermon Lions Ravit / Vermo, KIITOS!! SYYSJULKAISU

12 Kokemuksellinen soittaminen, musiikki leiri Leirillä toimittiin aluksi ohjelmarungon mukaan. Tarkoitus oli toimia kahdessa tai kolmessa ryhmässä. Aluksi näin toimittiinkin, mutta pian huomattiin, että on paljon hauskempaa soitella yhdessä. Muodostettiin siis bändi. Osallistujille etsittiin kullekin sopiva soitin, sellainen jolla pystyi järkevällä tavalla soittamaan ja myös lisää oppimaan. Soittimia myös vaihdeltiin jotta toiminta olisi mielekästä kaikille ja näin sai myös kokeilla erilaisia soittimia. Joskus saman soittimen soittaminen koko ajan, on tylsää. Solistikin löytyi. Bändi sai aikaiseksi muutamia biisejä, jotka sitten esitettiin leirin viimeisenä päivänä. Yleisönä olivat omaiset ja avustajat, tunnelma oli kuin konsertissa. Se oli hieno! Osallistujat olivat koko ajan innolla mukana ja jokainen varmasti oppi jotain uutta, ainakin koki huikeita hetkiä, iloiset ilmeet kasvoillaan. Leiri meni kaiken kaikkiaan tosi hyvin, toivottavasti sen voisi joskus toteuttaa uudestaan. Tämän huikean kokemuksen jäsenille tarjosi Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiötä, kaikki kurssilla mukana olleet esittävät lämpöiset kiitokset! 12 SYYSJULKAISU

13 Räfsön leiri Leiri meni tosi hyvin. Säät oli hyvät ja lämmin ilma oli. Meillä oli tosi kivaa ja hauskaa yhdessä. Sitten me oltiin sillä ihanalla purjehduksella. Me nukuttiin sellaisissa kivoissa mökeissä, meijän mökissä nukkui: minä, Jade, Liisa ja avustaja Katri. Otettiin aurinkoa ja nautittiin yhdessäolosta. T. Nina Terveisiä Räfsön leiriltä, oli niin lämmin ja ihana ilma. Saari on kaunis ja ruoka hyvää. Me tehtiin yhdessä kaikkea kivaa, pelattiin ja käytiin saunassa ja uimassa. Vesi oli lämmintä. Sitten me oltiin purjehtimassa vanhalla puuveneellä, se oli tosi kivaa. Ensi kesänä nähdään! Terveisin leiriläinen Kiitämme Helsingin Rotary Klubia, Waldemar von Frenckells ja Oskar Öflunds Stiftelse hienosta leiristä! SYYSJULKAISU

14 Eräs äiti piti esitelmän Espoon kaupungin tilaisuudessa missä hän kertoi oman perheensä tarinan. Tekstissään hän toi esille mm. miten eri vammaryhmät ovat eroarvoisessa asemassa Espoossa. Lapsellamme on hoitovirheestä johtuen vaikea CP-vamma ja puhevamma. Hieman yli kolmivuotiaana lapseni siirtyi kuntoutusta tarjoavaan päiväkotiin. Myöhemmin sain selville, että kehitysvammaisille lapsille päivähoito, myös kuntouttava päivähoito, on maksutonta, mutta ei vaikeasti liikuntavammaisille. Monet kehitysvammaiset lapset pystyvät itse kävelemään, syömään, pukeutumaan, puhumaan ja hoitamaan omia asioitaan, harrastamaan itsenäisesti toisin, kuin esimerkiksi oma lapseni, joka tarvitsee apua jokaisessa näissä mainitsemassani toiminnassa. Kuntouttavan päivähoidon maksuttomuus on yksi esimerkki vammaisten lasten eriarvoisuudesta. Ja eriarvoisuus sen kuin jatkuu. Lauantaina Helsingin Sanomat kirjoittaa: Espoo perustaa vammaisneuvolan kehitysvammaisille. Syy perustamiseen on sirpaleinen kehitysvammaisten kuntoutus joka näin keskitetään yhteen paikkaan. Kehitysvammaneuvola palvelisi noin 1000 kehitysvammaista. Teksti jatkaa; nyt kehitysvammaiset ovat olleet normaalien terveyspalveluiden piirissä... lääkäreiden vaihtuvuus vaikeuttaa hoitoa. Eikö kaikilla vammaisilla Espoossa ole aivan sama tilanne. Käytämme terveysaseman lääkäreitä sen jälkeen kuin on täyttänyt 16 vuotta. Terveysasemilla on vaikeaa saada riittävää asiantuntemusta ja lääkärit vaihtuvat usein sekä ajanvaraukseen on aivan liian pitkät jonot. Kirjoitus jatkuu: Suunnitteella on että vammaisneuvola aloittaa maaliskuussa HS Kirjoituksessa sanotaan että vammaisneuvolan tuo aluksi noin euron lisälaskun. Veronmaksajille. Tässä kohtaan on taas otettava äidin esitelmästä kohta... Alkuvuodesta saimme kirjeitse tiedon, että HUS/ Jorvin sairaala ei enää korvaa lapsemme ratsastusterapiaa. Syytä tosin meille ei kerrottu, vaikka kyseinen terapia oli kirjattu ylös lapsemme voimassaolevaan kuntoutussuunnitelmaan. Keskusteltuani puhelimessa päätöksen tehneen neurologin kanssa hän sanoi lapsemme terapian olevan pois espoolaisilta veronmaksajilta. Kun lapseni oli nelivuotias, sain kuulla että Espoossa aloitetaan palveluohjaushanke. Espoon pitkäaikaissairaiden ja vammaisten lasten ja heidän perheiden palveluohjaus ajalla Hankkeeseen osallistui 14 perhettä. Lasten ikä 2 10 vuotta erityyppisillä vammoilla, hankkeessa ei ollut mukana kehitysvammaisia. Perheemme ilmoittautui mukaan. Minulla oli vahva tunne siitä, että joku todellakin halusi kuulla ja auttaa, oli aidosti kiinnostunut meidän asioistamme. Koska lapsemme ei ole kehitysvammainen, meille ei kuulut Espoon kaupungin palveluohjaaja, koska sellaista henkilöä vammaispalvelussa ei ollut olemassa. Palveluohjauksen käynneillä sain tuoda esille ajatuksiani ja toivon mukaan myös uusia ideoita. Nämä tapaamiset ja vanhempien vertaistuki olivat tärkeitä kanavia tiedonkulussa puolin ja toisin. Projektin päätyttyä siitä tehtiin loppuraportti. Raportissa oli 15 kohtaa missä palveluohjauskokeilun toimenpide-ehdotukset listattiin Espoon kaupungille ja yhteistyötahoille. Tässä muutama esimerkki toimenpideehdotuksista. Neuvolan perhetyö tarjoaminen vammaisten lasten perheille. 2 palveluohjaaja vakanssin perustaminen kuntouttavan päivähoidon maksuttomuus myös vammaisille lapsille 14 SYYSJULKAISU

15 Nyt yllämainitut toimenpiteet toteutuvat kehitysvammaisten kohdalla mutta muut vammaryhmät jäävät näiden palveluiden ulkopuolelle. Kirjoitus HS toki jatkuu seuraavasti: JOS vammaisneuvolan työ käynnistyy hyvin, toimintaa SAATETAAN laajentaa. Espoon sosiaali- ja terveysjohtaja Johanna Värmälä (sd) sanoo Resurssien tulisi olla sellaiset, että asiakkaiksi pääsisivät muutkin vammaiset kehitysvammaisten lisäksi. Espoolaisten vammaisten lasten vanhempien ja vammaisien itse pitää vaatia että kehitysvammaneuvola laajenee koskemaan kaikkia vammaryhmiä. Tvijälpin kesä Tänä kesänä lomaviikkoa Tvijälpissä ei olisi vaihtanut mihinkään muuhun! Ihanat hellepäivät merellä olivat todella rentoutusta mielelle. Teimme mukavia päiväretkiä eri saariin ja tänä kesänä suosikiksi tuli Torra Lövö. Upeat maisemat avomerelle, sileät kuumat kalliot ja hieno hiekkaranta; siinä hyvä resepti loman viettoon. Kävimme kokeilemassa myös viereisen Varsasaaren hiekkarantaa vedenhakumatkalla. Vesi oli lämmintä ja sinilevääkään ei ollut. Loman aluksi jouduimme torjumaan ampiaisten valloituksia, onneksi on keksitty Raid ja selvittiin ilman ampiaispistoja. Mustikoita Tvijälpin metsistä ei tänä kesänä oikein löytynyt, kuivuus lie vaivannut. Mökin kasvimaalla kasvoi ihanaa salaattia, tilliä ja persiljaa. Kaloja ahti ei juurikaan suonut, muutamaa alamittaista Lauttasaaren sillan alla napannutta kuhaa lukuun ottamatta. Naapurimökissä kyllä vetelivät ahvenia ja parhaimmillaan oli yli 50 kalaa ämpärissä! Tunnelmallista iltaa viettäessä pohdimme, että loman olisi kruunannut oma sauna. Nyt pistämmekin sitten ajatukset liikkeelle, että mistä voisimme saada avustusta ja edullisen saunan jäsenistön iloksi! Jos teillä on hyviä ideoita, ottakaapa yhteyttä toimistolle! Teksti ja kuvat: Marju Silander SYYSJULKAISU

16 ALUESIHTEERIN PALSTA Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu työssä Vammaispalvelulain muutoksen yhteydessä muuttui henkilökohtainen apu subjektiiviseksi oikeudeksi, jolloin kunnan on järjestettävä henkilökohtaista apua määrärahoista riippumattomana palveluna. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vammaispalvelulain 8 c :n 1 momentin mukaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella, siis myös työssä. Henkilökohtaisen avun järjestämisen laajuus ja tapa on sidottu vammaispalvelulain 3 a :n mukaiseen palvelusuunnitelmaan. Määriteltäessä työssä henkilökohtaisen avun laajuutta ja sen välttämättömyyttä on varmistettava se, että henkilökohtainen apu varmistaa ja mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön työn teon. Tarkoituksena ei ole, että henkilökohtaisella avulla suoritetaan vaikeavammaisen henkilön puolesta työtehtäviä vaan avustetaan vaikeavammaista henkilöä, jotta hän selviytyisi kykyjensä ja taitojensa puolesta työtehtävistä. Säännöksen tarkoittamalla työllä tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvan toiminnan lisäksi myös yritystoimintaa. Työ voi olla myös osa-aikaista työtä. Sillä, saako henkilö pääasiassa elatuksensa tekemästä työstä tai yritystoiminnasta, ei sinänsä ole merkitystä henkilökohtaisen avun myöntämisessä. Oleellista on, että työtä tai yritystoimintaa tehdään säännöllisesti tai toistuvasti tietyin aikavälein. Työnä ei ole kuitenkaan pidettävä esimerkiksi järjestötoimintaa, joissa henkilö saa tuloja kokouspalkkioiden muodossa. Tällöin kysymys on yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Korvaus työssä tarvittavaan henkilökohtaiseen apuun voidaan myöntää silloin, kun henkilökohtainen avustaja mahdollistaa tai helpottaa vammaisen henkilön työn tekoa. Jos kyse on normaaleista yritystoimintaan liittyvistä riskeistä tai töistä, ei korvausta vammaispalvelulain perusteella voi saada. Esimerkiksi jos vammaisen henkilön yritystoiminta edellyttää ulkopuolisen kirjanpitäjän käyttämistä, ei korvausta henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksiin näihin tehtäviin voida myöntää. Kyse on yritystoiminnan kuluista. Henkilökohtaisen avun käyttö työmatkalla Vammaispalvelulain tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kansalaisten kanssa. Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on lisätä vaikeavammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä. Lisäksi tarkoituksena on parantaa vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Vammaisella henkilöllä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus tehdä työssään työmatkoja kuin muillakin kansalaisilla. Näin ollen henkilökohtainen apu työmatkoille tulee myöntää tarpeen mukaan. Palvelutarpeita kartoitettaessa ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa on tärkeä ottaa huomioon myös työssä tehtävillä työmatkoilla tarvittava henkilökohtainen apu ja ottaa se huomioon määriteltäessä henkilökohtaisen avun määrä ja mahdollisia toteuttamistapoja. Myös korvausmenettelyistä on hyvä sopia jo etukäteen. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu on maksutonta vammaiselle henkilölle siitä ei saa koitua hänelle ylimääräisiä kustannuksia. Jos henkilökohtainen apu on järjestetty henkilökohtaisen avustajan avulla, jonka työnantajan vammainen henkilö toimii, tulee kunnan korvata henkilökohtaisen avun käytöstä johtuvat välttämättömät, kohtuulliset kustannukset. Välttämättöminä kustannuksina on pidettävä avustajan matkakuluja silloin, kun avustaminen edellyttää matkustamista vammaisen henkilön työn vuoksi. Välttämättömänä kuluna voitaneen pitää myös yöpymiskuluja, jos yöpyminen on välttämätöntä. Laissa tai hallituksen esityksessä ei ole tarkemmin määritelty mitä ovat välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset, joten soveltamisala on varsin laaja. Jos kustannukset ovat kohtuuttoman suuret tai niitä ei pidetä välttämättöminä kustannuksina, kunnan korvausvelvollisuus ei ulotu kuin kohtuullisiin kustannuksiin. Koska henkilökohtaiset avustajat eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, eikä työsopimuslaki tunnen esimerkiksi matka- 16 SYYSJULKAISU

17 ajalta maksettavia päivärahoja, voidaan katsoa, ettei kunta ole velvollinen niitä korvaamaan. Käytännöt eri kunnissa vaihtelevat. Kannattaa aina hakea vammaispalveluista etukäteen päätös siitä, että henkilökohtaisen avustajan matkaan liittyvät kustannukset korvataan. Matkan jälkeen haetaan korvauksia ja hakemuksen liitteenä tulee olla selvitys ja kuitit kustannuksista. Kun tarvitset henkilökohtaista avustajaa matkalla, tulee ottaa huomioon myös henkilökohtaisen avustajan työajan suunnittelu. Henkilökohtaisen avustajan työaikaa määrittää työsopimuslaki ja työaikalaki. Vuorokautista työaikaa rajoittaa päivittäinen enimmäistyöaika, lepoaika sekä yötyökielto. On huomioitava, että matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Ennen matkaa kannattaa selkeästi käydä työntekijän kanssa läpi ja sopia miten hänen työaikansa, lepoaikansa ja mahdollinen matka-aikansa muodostuu matkalla. Mikäli henkilökohtaiseen apuun myönnetyt tunnit eivät riitä matkoille, tulee lisätunteja hakea kunnalta. Vammaisfoorumi on todennut, että selkeän säännöksen puuttumine liittyen henkilökohtaisen avun käyttämiseen matkoilla on aiheuttanut epäselvyyksiä ja käytännöt kunnissa vaihtelevat. Niinpä Vammaisfoorumi esityksessään hallitusohjelmaan esittää, että hallituksen tulee säätää yksiselitteisesti vammaispalvelulain nojalla järjestettävään henkilökohtaiseen apuun yhdenmukainen erillinen säännös palvelun käytöstä aiheutuviin välttämättömiin oheis- sekä matkakustannusten korvaamisesta, siten kuin tulkkipalvelulaissa Lähteet: Tapio Räty, Vammaispalvelut, Kynnys ry 2010 Työaikalaki (605/1996) Työsopimuslaki (55/2001) Vammaisfoorumin esitykset hallitusohjelmaan, Aira Elköf Aluesihteeri Suomen CP-liitto ry Ilona Toljamo Palvelupäällikkö Suomen CP-liitto Personlig assistans på arbete enligt handikappservicelagen I samband med lagförändringarna fr.o.m ändrades personlig assistans till en subjektiv rättighet för gravt handikappade personer. Kommunen skall ordna personlig assistans oberoende om det finns pengar eller inte. Personlig assistans gäller de sysslor som en person skulle utföra själv men som han eller hon inte kan klara av på grund av handikapp eller sjukdom. Syftet med personlig assistans (handikappservicelagen 8 c ) är att den skall hjälpa en gravt handikappad person både hemma och utanför hemmet. Också på arbete. Basen för personlig assistans finns i serviceplanen, var det definieras också i vilken utsträckning assistans behövs på arbete och att personlig assistans försäkrar den gravt handikappade personens möjlighet att arbeta. Det är inte meningen att assistenten utför arbetsuppgifter i stället för den handikappade personen, utan hjälper henne eller honom att klara sig i arbetet av all sin förmåga och kunnighet. Med arbete avses dels verksamhet som baserar sig på ett anställningsförhållande, dels företagsverksamhet. Kan också vara deltidsjobb, bara det är regelbundet och upprepande. Personlig assistans till jobbet beviljas då, när personlig assistans möjliggör den handikappade personen att arbeta. Personlig assistans på arbetsresa I regeringens förslag skrivs inte skilt hur man skall fungera när man behöver ha en personlig assistans, när arbetsgivaren skickar en person på arbetsresa i hemlandet eller utlandet. Därför är det viktigt att när man definierar behovet för service, skrivs upp i serviceplanen personlig hjälp, som behövs på arbete och arbetsresor. Fundera i förväg, på vilket sätt och hur mycket du behöver hjälp. En svårt handikappad person skall ha jämlika möjligheter att utföra sina arbetsresor och arbetsuppgifter under resorna och då finns behovet för personlig assistans motiverat. Aira Eklöf, Distriktssekreterare , , aira.eklof@cp-liitto.fi SYYSJULKAISU

18 LIITTO TIEDOTTAA Haluatko jäseneksi nuorisotoimikuntaan? Haluatko vaikuttaa ja saada nuorten ääntä kuuluville? Nuorisotoimikunnan jäseneksi voi hakea CP-yhdistyksen jäsen, joka on iältään alle 29 vuotta. Ota yhteyttä oman yhdistyksesi puheenjohtajaan ja pyydä yhdistystä tekemään ehdotus nuorisotoimikunnan jäsenestä. Yhdistyksien ehdotukset nuorisotoimikunnan jäsenistä osoitetaan vuosittain (haku mennessä) Suomen CP-liiton hallitukselle ja lähetetään toiminnanjohtaja Tomi Kaasiselle osoitteella Suomen CP-liitto, Tomi Kaasinen, Malmin kauppatie 26, HELSINKI. CP-liiton hallitus nimeää uudet jäsenet ja varajäsenen CP-yhdistyksien nimeämien ehdokkaiden joukosta. Liity nuorisotoiminnan sähköpostilistalle. Saat muutaman kerran vuodessa tietoa nuorten tapahtumista sekä muista ajankohtaisista asioista. Lähetä pyyntö, Mitä nuorisotoimintaa toivot vuodelle 2011? Millaista nuorisotoimintaa sinä haluaisit CP-liiton järjestävän? Millaisia tapahtumia tai koulutuksia? Nyt on paras aika esittää toiveesi vuodelle Toimintasuunnitelmia tehdään syyskuun aikana, joten lähetä ajatuksesi ja toiveesi suoraan sähköpostitse Tehdään yhdessä nuorten näköistä toimintaa! Oletko kurkistanut CP-liiton internet-sivuille? CP-liiton internet-sivuilla on omat nuoriso-sivut. Sieltä löytyvät ajankohtaiset tapahtumat kuin palsta nuorten kertomaa, jossa nuorisotoimikuntalaiset kirjoittavat ajankohtaisista nuoria koskettavista aiheista. Käy kurkkaamassa. Lisäksi keskustelupalstalla on oma osio nuorille. Kirjoita sinua askarruttavista aiheista ja vaihda ajatuksiasi muiden nuorten kanssa. Liikuntatoiminnassa on myös paljon tapahtumia, jotka sopivat nuorille. Tsekkaa tapahtumat liikuntatoiminnan kohdalta. Kotikuntalain muutos mahdollistaisi vammaiselle henkilölle asuinkunnan muuttamisen kotikunnaksi Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu lakiesitys kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi niin, että pitkäaikaisen perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tarpeessa olevien henkilöiden mahdollisuudet valita kotikuntansa laajenisivat. Tällä hetkellähän kotikuntalaissa on säännös, joka käytännössä estää esimerkiksi asumispalvelujen tarpeen vuoksi kotikuntansa ulkopuolella asuvan henkilön vaihtamasta kotikunnakseen asuinkuntaansa, vaikka hän olisi elänyt paikkakunnalla koko aikuiselämänsä. Lakiesitys on lausuntokierroksella ja Vammaisfoorumi on antanut esitykseen lausunnon, jonka valmistelussa myös CP-liitto on ollut mukana. Esityksen mukaan henkilöllä, joka asuu nyt kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa jossain palvelutalossa tai asumisyksikössä, olisi mahdollisuus valita kotikunnakseen nykyinen asuinkunta. Hän voisi valita asuinkuntansa kotikunnakseen, jos hän niin haluaa. Kotikunnan vaihtaminen ei olisi pakollista. Myös henkilö, joka haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle asumaan ja tarvitsee asumispalveluita, voisi valita kotikuntansa. Hänellä olisi mahdollisuus hakea ennakkoon palvelutarpeen arviointia sekä palveluita siitä kunnasta, johon hän on aikeissa muuttaa. Hakemukseen annetun myönteisen päätöksen perusteella hänellä olisi mahdollisuus muuttaa kyseiseen kuntaan asumaan ja halutessaan vaihtaa se kotikunnakseen. Hallituksen esitys tulee lausuntokierroksen jälkeen eduskunnan uuteen käsittelyyn. Syksyn aikana sitten selviää tuleeko vammaisille henkilöille viimeinkin oikeus vaihtaa kotikunnakseen asuinkuntansa. Ilona Toljamo, Palvelupäällikkö Puh tai SYYSJULKAISU

19 Mikonkatu 8 A 9. krs, HELSINKI, HandiPlan Oy-Vapaus Liikkua Kaikki autoilun apuvälineet Matalalattia-autot suoraan valmistajalta Turkkirata 28 myynti: Katja Salo PIRKKALA Kirsti Koivula Läsnäolon lämmössä Erityisryhmien ohjaajan virikekirja Ilmestynyt , 144 sivua, Lämminhenkisiä, valoisia, hellyttäviä, aistejahiveleviä virikkeitä, hyvänolon hetkiä, helppoja tietokilpailuja, pientä päänvaivaa, rattoisaa rupattelua! Ohjaajan kirja kehitysvamma- ja dementiatyöhön sekä kaikkien erityisryhmien käyttöön. Soveltuu myös omaishoitajille ja sairaaloiden henkilökunnalle pienten virikehetkien luomiseksi. Tämän ja muut suositut ohjaajan virikekirjat, löydät osoitteesta: katso myös muut ovh. 33,33% tarjouskirjamme! SYYSJULKAISU

20 Matkustaminen kannattaa aina varaudu yllätyksiin! Terveiset teille Eurooppalaisen vammaisjärjestöjen vuosikokouksesta Madridista Espanjasta. Kokous pidettiin Käsiteltävissä asioissa oli paljon meidänkin arkipäiväämme vaikuttavia seikkoja. Heikko taloustilanne jatkuu Euroopassakin, ja huoli palvelujen tasosta, eläkkeiden takuuna olevien sijoitusten arvon kehittymisestä ja liikkuvuuden mahdollisuuksien säilymisestä Euroopan maiden välillä ovat meille kaikille tärkeitä asioita. YK:n vammaisten Ihmisten Ihmisoikeussopimuksen ratifiointia tarvitaan kipeästi meilläkin, jotta voimme osallistua raportointiin ja saamme tarvittavat valvontaelimet Suomeen. Yhdistystasolla näemme joka päivä tilanteita, joissa kansaneläkkeellä toimeentulevan henkilön mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan omassa maassaan, saatikka oikeus matkustaa ulkomaille eivät toteudu koskaan, koska varaa mielekkääseen elämän viettämiseen ei ole riittävästi. Asumisen kustannuksen tuloistamme voivat nousta jopa 60%:iin. Voit laskea oman prosenttilukusi helposti saadessasi seuraavan eläkkeen tai palkan. Oma prosenttini oli hulppeat 53%. Invalidiliitto ry on julkaisut kirjan Elämyksiä kansaneläkkeellä, joissa puhutaan juuri näistä kysymyksistä. Mutta nyt takaisin otsikkoon, joka painottaa matkustamisen ihanuutta. Varasin matkani Madridiin ajoissa kertoen apuvälineestäni tarvittavat tiedot ja mukanani oli myös avustaja. Myös kokousjärjestäjälle ilmoitin tarpeeni hotellihuoneen varustetason osalta sekä kuljetusten tarpeeni. Kaikki oli siis mielestäni kunnossa onnistunutta matkaa varten. Hameenhelma liehuen minut kannettiin turvallisen nopeasti koneesta ulkona odottavaan pyörätuoliini. Aurinkolasit silmillä odotin kesän lämpöä Suomen talven jälkeen. Todellisuus iski kasvoihin tihkusateen muodossa lämpöasteita huikeat 13 astetta. No kaikkea ei voi saada matkan tarkoituksena oli kuitenkin kokousasioiden käsittely ajattelin säähän pettyneenä ja pääsinkin nopeasti kokoussalin lämpöön kahvikupin ääreen ja aloimme työskentelyn yhdessä lähes 60 kokousedustajan kanssa. Päivät kuluivat työntäyteisinä ja pitkinä. Hotellihuoneemme oli toimiva ja kuljetukset eri hotellien ja kokouspaikan välillä toimivat aikataulussa. Käytimme esteettömiä hissivarusteisia isoja 50 hengen busseja, joihin kuhunkin mahtui 4-5 pyörätuolilaista kerrallaan, koskahan tämä on todellisuutta Suomessa? Vapaata liikkuvuutta joukkoliikenteen osalta saamme edelleen täällä pohjolan perukalla odottaa ainakin juuri kaukoliikenteen bussiliikenteen osalta. Sunnuntaina alkoi jo aurinkoiseksi muuttuneelle taivaallemme nousta uhkaavia tuhkapilviä. Iltapäivälle suunniteltu kotiinlähtömme Barcelonan ja Helsingin kautta oli vaarassa Islannissa toimivan tulivuoren aktiivisuuden vuoksi. Pääsimme kuitenkin Barcelonaan vaikeuksitta ja uskoimme loppumatkan olevan jo järjestyksessä, mutta lähtöselvityksessä saimme kuulla, että jatkolentomme Helsinkiin oli ylibuukattu ja meille ei tilaa koneesta löytyisi vaikka olin hankkinut lippumme jo huhtikuun puolessa välissä. Kellon ollessa jo lähellä kymmentä illalla suuntasimme kohti Espanjan lehtoyhtiön palvelupistettä. Meille oli luvattu lentoyhtiön toimesta ilmainen hotelliyö, ruokailut sekä tarvittava määrä kuljetuksia hotellin ja lentokentän välille. Lentomme hoidettaisiin seuraavana päivänä. Palvelutiskillä eteemme nousi lähes täydellinen kulttuuri- ja kielimuuri. Englanninkielen heikkous on omien kokemusteni mukaan Espanjassa vielä yleistä, vaikka toimitaan matkailusektorilla. Hymyä kyllä löytyy, mutta kommunikointi vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä jatkuvaa tarkistusta siitä, että olemme ymmärtäneet asian samalla tavoin. 20 SYYSJULKAISU