VALTIONEUVOSTON VIIKKO

Transkriptio

1 /48 Liite Virallisen lehden numeroon 139/ VALTIONEUVOSTON VIIKKO Toimittanut Valtioneuvoston viestintäosasto SISÄLLYSLUETTELO TASAVALLAN PRESIDENTTI.. 67 Eduskunnan vastaukset Kansainväliset asiat Muuta Nimitysasiat VALTIONEUVOSTO Hallituksen esitykset Valtioneuvoston asetukset Valtioneuvoston päätökset Nimitysasiat Raha-asiat HALLITUKSEN NEUVOTTELUT Talouspoliittinen ministerivaliokunta TASAVALLAN PRESIDENTTI EDUSKUNNAN VASTAUKSET Tasavallan presidentti vahvisti seuraavat lait: Laki turvatoimista valtioneuvostossa (HE 7/2013 vp). Lailla selkiytetään valtioneuvostossa, sen ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa suoritettavien turvatoimien oikeudellista perustaa. Lain nojalla suojataan valtioneuvoston jäseniä, oikeuskansleria, apulaisoikeuskansleria sekä ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa työskenteleviä henkilöitä erilaisilta vaaratekijöiltä, turvataan työskentelyolosuhteita sekä suojataan valtion omaisuutta. Laki tulee voimaan (VNK lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro ) Laki konsulipalvelulain muuttamisesta, laki kansalaisuuslain muuttamisesta, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki passilain muuttamisesta ja laki asevelvollisuuslain 126 :n muuttamisesta (HE 102/2014 vp). Konsulipalvelulain muutoksen tavoitteena on mahdollistaa konsulipalveluiden järjestäminen Suomen edustustoverkossa ulkomailla joustavammin tarpeen ja kysynnän mukaan. Myös ulkoasiainministeriö voi antaa sellaisia konsulipalveluja, jotka soveltuvat annettavaksi ulkoasiainministeriössä ja jotka eivät edellytä konsuliasian hoitamista asianomaisessa valtiossa. Palvelut hädänalaisessa asemassa oleville suomalaisille hoidetaan kuitenkin siinä edustustossa, mitä tapauksen vakavuus ja kiireellisyys edellyttävät. Muihin lakeihin lisätään asianmukaiset viittaussäännökset konsulipalvelulakiin ja sen nojalla annettavaan asetukseen. Lait tulevat voimaan Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että ulkoasiainministeriö seuraa ja arvioi konsulipalvelulain muutoksen toimeenpanoa ja palvelujen saantia edellä todettujen vaikuttavuusarviointiin liittyvien epävarmuuksien vuoksi ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin palvelujen varmistamiseksi. Lainsäädännön toimivuudesta ja vaikutuksista tulee antaa ulkoasiainvaliokunnalle selvitys vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. (UM lähetystöneuvos Teemu Turunen ) Laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta (HE 97/2014 vp). Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettuun lakiin lisätään yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanon siirtoa koskevat säännökset. Lisäksi lain kuulemista ja muutoksenhakua koskevaa säännöstä täsmennetään. Laki tulee voimaan (OM hallitusneuvos Ulla Mohell ) Laki passilain muuttamisesta ja laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 3 ja 19 :n muuttamisesta (HE 85/2014 vp) /139 67

2 Passilaissa säädetään uutta passia koskevasta kevennetystä hakemusmenettelystä, jossa hakijalle voidaan myöntää uusi passi ilman henkilökohtaista asiointia viranomaisessa. Passilakiin tehdään lisäksi eräitä tarkennuksia liittyen passin peruuttamiseen ja passin ottamiseen viranomaisen haltuun. Henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin tehdään kevennetyn hakemusmenettelyn edellyttämät muutokset. Lisäksi lakiin lisätään säännös passin hakemista ja myöntämistä koskevan tiedon luovuttamisesta tietojoukkona tai teknisen käyttöyhteyden välityksellä maistraatille. Lait tulevat voimaan (SM ylitarkastaja Elina Rydman ) Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 7 :n muuttamisesta (HE 157/2014 vp). Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että kotimaista eläkelaitosta vastaavan ulkomaisen yhteisön Suomesta saaman osinkotulon kokonaismäärästä vähennetään osuus elinkeinoverolain mukaisesta menosta, jonka kotimaiset eläkelaitokset voivat vähentää muun muassa eläkesitoumustensa takia. Ulkomainen yhteisö voi vähentää menosta osuuden, joka vastaa Suomesta saadun osingon osuutta osingon saajan liikevaihdosta. Vähennysoikeutta sovelletaan vain sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista saatuun osinkoon. Vakuutuslaitokset voivat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain nojalla vähentää lakisääteiset siirrot korvaus- ja vakuutusmaksuvastuuseen sekä eläkesäätiöt ja niihin rinnastettavat eläkelaitokset niiden eläkesitoumuksista ja muista sellaisista sitoumuksista johtuvan vastuun peittämiseen tarvittavat vakuutusteknisten perusteiden mukaan lasketut määrät. Vähennyksen saaminen edellyttää, että osingonsaajana olevalla yhteisöllä on kotipaikka Euroopan talousalueella. Mikäli tämä edellytys ei täyty, vähennyksen saaminen edellyttää, että osingon saaja omistaa osinkoa maksavan yhteisön osakepääomasta välittömästi alle kymmenen prosenttia, Suomen ja osingon saajan kotivaltion välillä on sopimus tietojenvaihdosta veroasioissa ja osingon saajan kotivaltiosta saadaan riittävät tiedot verotuksen toimittamiseksi. Lisäksi osingon saajan on esitettävä Verohallinnolle selvitys vähennyksen määrästä ja perusteista. Laki tulee voimaan Lakia sovelletaan tuloon, joka saadaan tai sen jälkeen. (VM lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén ) Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta (HE 173/2014 vp). Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan siten, että Verohallinto on toimivaltainen viranomainen Suomen ja vieraan valtion välillä tehdyssä verotusta koskevassa sopimuksessa silloin, kun toimivalta sopimuksen mukaan voidaan siirtää valtiovarainministeriöltä. Asian ollessa periaatteellisesti tärkeä, valtiovarainministeriö voi kuitenkin ratkaista asian. Toimivaltainen viranomainen ratkaisee muun muassa sopimuksessa tarkoitettua tietojenvaihtoa, muuta virkaapua sekä keskinäistä sopimusmenettelyä koskevat asiat. Laki tulee voimaan (VM neuvotteleva virkamies Harri Joiniemi ) Laki tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 127/2014 vp). Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin yhdeksän prosenttia. Korotukset kohdistuvat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon. Laki tulee voimaan (VM neuvotteleva virkamies Tanja Nurmi ) Laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta, laki syyttäjälaitoksesta annetun lain 31 :n muuttamisesta, laki taisteluvälineiden siviilihenkilöille aiheuttamien tapaturmien korvaamisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta, laki yhdyskuntapalvelusta annetun lain 12 a :n muuttamisesta, laki rajavartiolain 80 d :n muuttamisesta ja laki poliisilain 8 luvun 7 :n muuttamisesta (HE 159/2014 vp). Laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta säädetään. Muissa laeissa säädetään vahingonkorvausasioiden käsittelystä. Valtaosa valtioon kohdistuvista vahingonkorvausvaatimuksista keskitetään Valtiokonttorin käsiteltäväksi. Lait tulevat voimaan (VM työmarkkinalakimies Miia Kannisto ) Laki menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi (HE 139/2014 vp). Laissa säädetään niistä menettelyistä, joiden kautta Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio muodostetaan osakeyhtiöksi. Osakeyhtiö kuuluu toiminnan aloittaessaan markkinaehtoisesti toimivana yhtiönä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston alaisuuteen. Perustettavan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa valtiolle asiantuntija- ja muita vastaavia palveluja bio- ja metsätalousalalla. Laki tulee voimaan (MMM lainsäädäntöneuvos Maija Kaukonen ) Laki lästimaksusta annetun lain kumoamisesta (HE 143/2014 vp). Lästimaksusta annettu laki kumotaan. Aluksilta perittävät lästimaksut on käytetty merimiesten hyväksi tapahtuvaa huoltotoimintaa varten sekä meripelastustoiminnan edistämiseksi. Lästimaksujärjestelmä on vanhentunut, eikä lästimaksusta annettu laki täytä perustuslain vaatimuksia. Samalla siirrytään valtion talousarviorahoitukseen niiden tahojen osalta, joiden toiminnan turvaamisen kannalta rahoitus on tarpeen, kun lästimaksuilla katettava avustus poistuu. Laki tulee voimaan (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Laura Eiro ) Laki Matkailun edistämiskeskuksen toiminnan siirtämisestä Finpro ry:n ylläpidettäväksi (HE 147/2014 vp). Lailla valtioneuvosto oikeutetaan luovuttamaan Matkailun edistämiskeskuksen hallinnassa oleva omaisuus ja toiminta Finpro ry:lle. Samalla kumotaan Matkailun edistämiskeskuksesta annettu laki ja sen toiminta valtion virastona lakkaa Matkailun edistämiskeskuksen henkilöstö siirtyy Finpro ry:n palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä alkaen. Laki tulee voimaan (TEM teollisuusneuvos Severi Keinälä ) Laki kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan siirtämisestä Helsingin yliopistolle ja kuluttajatutkimuskeskuksen lakkauttamisesta (HE 148/2014 vp). Kuluttajatutkimuskeskuksen henkilöstö siirtyy Helsingin yliopiston palvelukseen. Samalla kumotaan kuluttajatutkimuskeskuksesta annettu laki. Laki tulee voimaan (TEM neuvotteleva virkamies Sari Alho ) Laki laivaväen lääkärintarkastuksista annetun lain muuttamisesta (HE 199/ 2014 vp). Laivaväen lääkärintarkastuksista annettua lakia muutetaan siten, että suomalaisella aluksella /139

3 työskentelevän laivaväkeen kuuluvan henkilön lääkärintarkastus voidaan tehdä myös ulkomailla. Laki tulee voimaan (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki ) Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 150/2014 vp). Lakia muutetaan, jotta EU-lainsäädäntöä soveltavien valtioiden välisessä sairaanhoidon kustannusten korvaamisessa voidaan siirtyä todellisten kustannusten korvaamiseen. Lisäksi säädetään, että Kansaneläkelaitoksella on mahdollisuus selvittää toisessa jäsenvaltiossa saatua sairaanhoitoa vastaavan hoidon kustannukset ja asiakasmaksut potilaan kotikunnan mukaiselta kuntayhtymältä, kun potilas hakee korvauksia ulkomailla saamastaan hoidosta. Laki tulee voimaan Lain 12 :n 2 momentti tulee voimaan (STM hallitusneuvos Marja- Terttu Mäkiranta ) Laki laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta aluksella annetun lain muuttamisesta (HE 90/ 2014 vp). Laivaväen työ- ja asuinympäristöstä sekä ruokahuollosta annettua lakia muutetaan siten, että aluksella tehtävien määräaikaistarkastusten piiriin otetaan myös alukset, joita käytetään kansainvälisessä liikenteessä ja joiden bruttovetoisuus on alle 200. Lailla pannaan täytäntöön lippuvaltion suorittamaa valvontaa koskevan direktiivin asiaa koskeva säännös. Lisäksi lakia muutetaan siten, että väliaikaisen merityösertifikaatin myöntämisen edellyttämä työsuojeluviranomaisen lausunto voidaan antaa ilman aluksella tehtävää tarkastusta tilanteessa, jossa tarkastus arvioidaan tarpeettomaksi. Lakiin sisältyy myös joitakin selkeyttäviä ja täsmentäviä muutoksia. Laki tulee voimaan (STM hallitussihteeri Tuula Andersin ) Laki sotilasvammalain 6 :n muuttamisesta (LA 46/2014 vp). Sotilasvammalakia muutetaan siten, että kunnan tai kuntayhtymän järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluista aiheutuvat kustannukset voidaan korvata niille vuosien sotien johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 15 prosenttia. Laki tulee voimaan (STM hallitussihteeri Annika Parsons ) Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Uuden-Seelannin välisen työlomajärjestelmää koskevan järjestelyn muutosten hyväksymisestä ja vahvisti lain Suomen ja Uuden-Seelannin välisen työlomajärjestelmää koskevan järjestelyn lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 84/2014 vp). Suomen hallituksen ja Uuden-Seelannin hallituksen välistä vuonna 2004 voimaan tullutta työlomajärjestelmää koskevaa järjestelyä muutettiin noottienvaihdolla Muutosten hyväksymisen yhteydessä saatetaan kansallisesti voimaan työlomajärjestely kokonaisuudessaan sellaisena kuin se on muutettuna. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (SM ylitarkastaja Mirkka Mykkänen ) Tasavallan presidentti hyväksyi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset sekä vahvisti lain alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistetun VI liitteen ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta (HE 86/ 2014). Alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan uudistettu ilmansuojelua koskeva VI liite hyväksyttiin Lontoossa Kansainvälisen merenkulkujärjestön merellisen ympäristön suojelukomitean päätöksellä. Liitteen kokonaisuudistuksen keskeisin muutos koskee alusten typen ja rikin oksidipäästöjen rajoittamista aiempaa tiukemmin. Kokonaisuudistuksen jälkeen liitteeseen on muun muassa lisätty uusien alusten energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson ) Tasavallan presidentti ratifioi kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2011 yleissopimuksen ja vahvisti lain kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2011 yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain kumoamisesta, lain työaikalain 26 :n muuttamisesta, lain työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 7 :n muuttamisesta sekä lain ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 93/ 2014 vp). Laki kotitaloustyöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2011 yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain kumoamisesta, laki työaikalain 26 :n muuttamisesta, laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 7 :n muuttamisesta ja laki ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain 2 :n muuttamisesta tulevat voimaan (TEM hallitusneuvos Liisa Heinonen ) KANSAINVÄLISET ASIAT Tasavallan presidentti päätti seuraavat kansainväliset asiat: Kehitysministeri Sirpa Paateron tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven valtuuttaminen allekirjoittamaan Länsi-Afrikan valtioiden, ECOWAS:n ja UEMOA:n sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden talouskumppanuussopimus. (UM lähetystöneuvos Sari Lehtiranta ) Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon tai hänen estyneenä ollessaan osastopäällikkö Pentti Lähteenojan valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välinen sopimus poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi pääsemästä toisen valtakunnan alueelle. (MMM vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti ) /139 69

4 MUUTA Tasavallan presidentti päätti seuraavat asiat: Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta: Maakuntalaki maakuntapäivien vaaleista ja kuntavaaleista annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki jätehuollosta annetun maakuntalain muuttamisesta ja maakuntalaki maatalousyrittäjien lomitustuesta. (OM neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam ) Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: Laki Maailman postiliiton yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (Laki 657/2014; HE 29/2014 vp), asetus öljyvahinkojen torjuntavalmiutta, torjumista ja torjuntayhteistyötä koskevan vuoden 1990 kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta (SopS 32/1995) ja hallituksen esitys eduskunnalle vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvien pilaantumisvahinkojen torjuntavalmiutta, torjumista ja torjuntayhteistyötä koskevan vuoden 2000 pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja öljyvahinkojen torjuntalain muuttamisesta (HE 205/ 2014 vp). (OM neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam ) Tasavallan presidentti päätti myöntää valtion virka-ansiomerkin virkamiehelle sekä hylätä 120 esitystä riittämättömän palvelusajan perusteella. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä ) NIMITYSASIAT Tasavallan presidentti päätti seuraavat nimitysasiat: Komentajakapteeni Iiro Penttilä puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM erityisasiantuntija Ulla Kaleva ) Everstiluutnantti Jukka Kotilehto puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM erityisasiantuntija Ulla Kaleva ) Kommodori Erkki Mikkola puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM erityisasiantuntija Ulla Kaleva ) VALTIONEUVOSTO HALLITUKSEN ESITYKSET Valtioneuvosto antoi eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset: Hallituksen esitys (HE 259/2014 vp) eduskunnalle laiksi valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtioneuvoston tilannekuvatoiminnasta. Lailla säädetään valtioneuvoston tilannekeskuksen keskeiset tehtävät, selkeytetään tilannekeskuksen tiedonsaantioikeutta sekä säädetään viranomaisten tiedonantovelvollisuudesta. Lailla on tarkoitus turvata osaltaan valtionjohdon sekä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden tiedonsaanti turvallisuuteen liittyvissä merkittävissä tapahtumissa sekä lisätä viranomaisten tiedonvaihtoa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (VNK hallitussihteeri Miikka Rainiala ) Hallituksen esitys (HE 260/2014 vp) eduskunnalle laiksi ulkoasiainhallintolain muuttamisesta. Ulkoasiainhallintolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkoasiainministeriö valtuutetaan tekemään Suomen hallituksen puolesta valtion talousarvion ulkoasiainministeriön hallinnonalan kehitysyhteistyömäärärahojen käytön täytäntöönpanoa koskevia teknisluonteisia valtiosopimuksia eräiden säännöksessä tarkemmin määriteltävien valtioiden ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että valtiosihteerin kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerin virat muutetaan erityisviroista yleisuran tehtäviksi, jollaisia ne tosiasiallisesti ovat osana ulkoasiainministeriön urajärjestelmää. Samalla ulkoasiainhallintolain virkanimikkeistöstä ehdotetaan poistettavaksi käytöstä poistuneet virkanimikkeet. (UM hallintojohtaja Ari Rouhe ) Hallituksen esitys (HE 261/2014 vp) eduskunnalle ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn viidennentoista pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomi allekirjoitti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn viidennentoista pöytäkirjan Pöytäkirjan tarkoituksena on jatkaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toiminnan tehostamista ja parantaa sen edellytyksiä käsitellä ihmisoikeusvalituksia tehokkaasti ja valittajien oikeusturvaa kunnioittaen. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen ) Hallituksen esitys (HE 262/2014 vp) eduskunnalle laeiksi eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta sekä yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta samoin kuin eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eurooppalaisesta suojelumääräyksestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta. Lailla pantaisiin täytäntöön mainittu direktiivi. Direktiivi sisältää säännöksiä siitä, millä edellytyksin yhdessä jäsenvaltiossa lähestymiskiellolla tai sitä vastaavalla toimenpiteellä suojattu henkilö voi saada suojaa siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen soveltamisesta. Laissa annettaisiin mainittua asetusta täydentävät säännökset. Asetus täydentää täytäntöönpantavaa direktiiviä. Esityksessä ehdotetaan myös direktiivistä ja asetuksesta johtuvia muutoksia lähestymiskiellosta annettuun lakiin, rikoslakiin, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettuun lakiin, vankeuslakiin, poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annettuun lakiin. (OM lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen ) /139

5 Hallituksen esitys (HE 263/2014 vp) eduskunnalle rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämiseksi. Esityksessä ehdotetaan rikoslain järjestäytyneitä rikollisryhmiä koskevien säännösten yhtenäistämistä siten, että sääntelyn soveltamisala selkeytyy ja soveltaminen helpottuu. (OM lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala ) Hallituksen esitys (HE 264/2014 vp) eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja Metsähallituksesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan vuoden 1989 yleissopimuksen. Yleissopimuksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että alkuperäis- ja heimokansat voivat nauttia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ilman esteitä ja syrjintää sekä osallistua sellaisten asioiden valmisteluun, jotka voivat vaikuttaa välittömästi niihin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi annettavaksi selityksen, jossa Suomen hallitus ja saamelaiskäräjät Suomessa toteavat yhteisymmärryksensä yleissopimuksen ja erityisesti sen 14 artiklan määräysten täytäntöönpanon pohjasta Suomessa. Metsähallituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen otetaan säännökset saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevasta suunnittelusta sekä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellosta. (OM neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen ) Hallituksen esitys (HE 265/2014 vp) eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hätäkeskustoiminnasta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on edistää väestön turvallisuutta turvaamalla hätäkeskustoimintaa entistä paremmin. Lailla mahdollistettaisiin hätäilmoitusten vastaanottamisessa ohjaustoiminto hätäilmoituksen tullessa liittymästä tai laitteesta, jota ei voida tunnistaa tai paikantaa. Ohjaustoiminto mahdollistettaisiin myös, jos on perusteltua epäillä ilmoituksen olevan hätäkeskustoiminnasta annetun lain 13 :ssä tarkoitettua hätäkeskuspalvelun häirintää tai väärinkäyttöä. Tällöin Hätäkeskuslaitoksella olisi oikeus siirtää vastaanottamansa hätäilmoitus erilliseen jonoon odottamaan vastausta. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset ennakkorekisteröitymisestä hätäilmoituksen tekemiseksi tekstiviestillä hätänumeroon 112. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala ) Hallituksen esitys (HE 266/2014 vp) eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annettua lakia sekä ulkomaalaislakia. Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annettuun lakiin ehdotetaan muutoksia, jotka koskevat ihmiskaupan uhrien auttamista ja tunnistamista. Monilta osin on kyse voimassa olevan käytännön nostamisesta lain tasolle. Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavan siten, että harkinta-aikaa koskevat säännökset yhdenmukaistettaisiin suhteessa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muutosehdotuksiin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Valtioneuvoston lausuma; Sisäministeriö seuraa tarkasti esityksen vaikutuksia ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja tunnistamiseen. Vuoden 2016 loppuun mennessä sisäministeriö kerää keskeisten tahojen lausunnot, joiden pohjalta valtioneuvosto tarvittaessa ryhtyy tarvittaviin lainsäädännöllisiin tai muihin toimiin tilanteen korjaamiseksi, mikäli ihmiskaupan uhrien auttamisessa ja tunnistamisessa ilmenee puutteita. (SM erityisasiantuntija Elina Immonen ) Hallituksen esitys (HE 267/2014 vp) eduskunnalle laiksi matkailijamyynnistä suoritetun arvonlisäveron käteispalautustoimintaa harjoittavan velvollisuuksista sekä laiksi arvonlisäverolain 70 b ja 133 :n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki matkailijamyynnistä suoritetun arvonlisäveron käteispalautustoimintaa harjoittavan velvollisuuksista. Nykyisin asetuksessa oleva sääntely nostettaisiin lain tasolle, ja samalla säädöksiä ajantasaistettaisiin. Lakia sovellettaisiin Suomen rajan ylityspaikalla sijaitsevaan palautusliikettä harjoittavaan toimipisteeseen, josta maksetaan arvonlisäveron palautuksia matkailijoiden viedessä ostoksia Euroopan unionin alueen ulkopuolelle. Toimintaan vaadittavan luvan myöntäisi Verohallinto, jolle kuuluisi myös lain noudattamisen valvonta. Arvonlisäverolakiin ehdotetaan tehtäväksi lähinnä teknisluonteisia muutoksia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila ) Hallituksen esitys (HE 268/2014 vp) eduskunnalle kuntalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalain tarkoituksena olisi edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lakia sovellettaisiin lähtökohtaisesti kunnan toimintaa myös silloin, kun kunta hoitaa tehtäviään kuntien yhteistoimintana, omistamissaan yhteisöissä ja ostopalveluina. Konserninäkökulma otettaisiin laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta koskevassa sääntelyssä. Esitetyt säännökset mahdollistavat pitkälti kunnan hallinnon ja talouden hoidon järjestämisen paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Laissa tuotaisiin esiin erilaisia kuntien käytettävissä olevia mahdollisuuksia hallinnon järjestämisessä ja osittain säännöksiä tarkennettaisiin nykyistä velvoittavampaan muotoon. Kuntia koskevia uusia lakisääteisiä velvoitteita olisivat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimukset, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen ja niiden toimintaedellytyksistä huolehtiminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, sähköiset päätöksentekomenettelyt, kuntayhtymän alijäämän kattamisvelvoite, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Talouden kannalta merkittävimmät muutokset koskevat kuntatalousohjelmaa sekä arviointimenettelyn laajentamista ja kytkemistä alijäämän kattamisen sääntelyyn. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia kielilakiin ja kuntarakennelakiin sekä eräisiin muihin lakeihin. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2015 mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Merkittävää osaa kunta /139 71

6 lain säännöksistä ehdotetaan kuitenkin sovellettavaksi vasta vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. (VM lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää ) Hallituksen esitys (HE 269/2014 vp) eduskunnalle laiksi tuotannollisten investointien korotetuista poistoista verovuosina 2013 ja 2014 annetun lain muuttamisesta. Tuotannollisten investointien korotetuista poistoista annetun lain soveltamisaikaa ehdotetaan jatkettavaksi siten, että lakia sovellettaisiin verovuosien 2013 ja 2014 lisäksi myös verovuosien 2015 ja 2016 verotuksessa. Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saisi verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Poistojen enimmäismäärän korotus koskisi uusia vuosina 2015 ja 2016 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Lisäksi vuonna 2014 käyttöönotetuista hyödykkeistä poiston voisi tehdä myös vuoden 2015 aikana. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen. (VM erityisasiantuntija Tarja Järvinen ) Hallituksen esitys (HE 270/2014 vp) eduskunnalle laiksi merilain 15 luvun muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan merilakiin lisättäväksi säännös Liikenteen turvallisuusviraston käyttöön annettavista toimivaltuuksista hallintopakon käyttämiseen, jota se voisi käyttää valvoessaan meri- ja sisävesiliikenteen matkustajien oikeuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen noudattamista. Nämä keinot olisivat kielto toimia vastoin asetuksen säännöksiä, määräys muuttaa tai korjata tällainen toiminta sekä mahdollisuus asettaa näiden keinojen tehosteeksi uhkasakko. Lisäksi merilain 15 luvun 26 :ää, jossa säädetään merimatkustajien oikeuksista annetun asetuksen mukaisista toimivaltaisista viranomaisista, muutettaisiin siten, että siinä viitattaisiin selkeyden vuoksi myös kuluttajariitalautakuntaan sekä Ahvenanmaan itsehallintolain 5 luvun 30 :n 10 kohdan mukaiseen erityiseen lautakuntaan, joka hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa kuluttajariitalautakunnalle kuuluvat tehtävät. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä (LVM neuvotteleva virkamies Susan Hindström ) Hallituksen esitys (HE 271/2014 vp) eduskunnalle laeiksi rautatielain ja ratalain muuttamisesta. Hallituksen esityksellä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2012/34/EU) yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erityisesti rautatielain toimiluvan saannin edellytyksiä, ratakapasiteetin jakamista, rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavien palveluiden saatavuutta ja niiden hinnoittelua, rataverkon käytön hinnoittelua sekä rautatiemarkkinoiden valvontaa koskevia säännöksiä. Ratalakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös rataverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmasta ja sen rahoituksesta. (LVM neuvotteleva virkamies Risto Saari ) Hallituksen esitys (HE 272/2014 vp) eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista. Esitykseen lisätään uusi säännös tunnistuspalvelun tarjoajien verkostosta. Lisäksi muutetaan väestötietojärjestelmää, ensitunnistamista ja henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (LVM neuvotteleva virkamies Tomi Lindholm ) Hallituksen esitys (HE 273/2014 vp) eduskunnalle ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten sekä yleissopimukseen liittyvän kiinteiden irtolastien aluskuljetuksia koskevan kansainvälisen säännöstön (IMSBC-säännöstö) pakottavan osan hyväksymisestä lukuun ottamatta säännöstön 1 liitettä ja laiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja IMSBC-säännöstön soveltamisesta. Säännöstön tarkoituksena on taata kiinteiden irtolastien turvallinen käsittely ja kuljetus aluksilla. Eduskunnan hyväksyttäväksi esitetään yleissopimuksen liitteeseen tehtyjä muutoksia ja säännöstön pakottavaa osaa, lukuun ottamatta säännöstön 1 liitettä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitussihteeri Veera Kojo ) Hallituksen esitys (HE 274/2014 vp) eduskunnalle laiksi edellytyksistä osallistua tietyissä Ahvenanmaan maakuntaan rakennettavissa tuulivoimaloissa tuotetun sähkön tuotantotuen kustannuksiin. Laissa säädettäisiin niistä edellytyksistä, joilla valtio voi osallistua Ahvenanmaan maakuntaan rakennettavissa, lain liitteessä mainituissa tuulivoimaloissa tuotetun sähkön tuotantotuen kustannuksiin. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (TEM hallitusneuvos Anja Liukko ) Hallituksen esitys (HE 275/2014 vp) eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettuun lakiin muutokset, jotka johtuvat uuden vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin säännösten saattamisesta kansalliseen lainsäädäntöön. Lakia ehdotetaan muutettavaksi erityisesti tuotantolaitosten tarkastussuunnitelman ja -ohjelman, toiminnanharjoittajan tiedottamisvelvollisuuden sekä viranomaisen kuulemis- ja tiedottamisvelvoitteen osalta. Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi myös räjähteitä koskevia säännöksiä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset räjähteiden valmistuksesta siirrettävällä laitteistolla sekä tilapäisestä varastoinnista. Lisäksi ehdotetaan tarkennettavaksi säännöksiä kaupan yhteydessä tapahtuvasta räjähteiden varastoinnista ja sen valvonnasta. (TEM teollisuusneuvos Tapani Koivumäki ) Hallituksen esitys (HE 276/2014 vp) eduskunnalle laeiksi suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta. Esitys koskee lisäeläkejärjestelyitä, joissa työnantaja itse vastaa lisäeläkkeen maksamisesta ja hallinnoimisesta eli niin sanottuja suoria lisäeläkejärjestelyitä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki suoran lisäeläkejärjestelyn turvaamisesta työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Lisäksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Työnantajan olisi turvattava maksukyvyttömyytensä /139

7 varalta vähintään puolet suoraan lisäeläkejärjestelyyn perustuvasta eläkevastuun määrästä. Työnantaja voisi toteuttaa turvaamisvelvoitteen ottamalla vakuutuksen, asettamalla vakuuden tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Turvaamisvelvoite katsottaisiin täyttyneeksi myös tilanteessa, jossa vähintään puolet työnantajan lisäeläkelupauksesta olisi järjestetty henkivakuutusyhtiön, eläkesäätiön tai -kassan kautta. Laissa säädettäisiin lisäksi työnantajan tiedonantovelvollisuudesta, viranomaisvalvonnasta ja laiminlyöntitilanteista. Työsuojeluviranomaisella olisi oikeus antaa kehotuksia, jos työnantaja rikkoisi laista johtuvia velvollisuuksiaan. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan (TEM vanhempi hallitussihteeri Nico Steiner ) Hallituksen esitys (HE 277/2014 vp) eduskunnalle työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki. Lailla uudistettaisiin nykyisen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön rakenne kokonaisuudessaan. Lain sisältö saatettaisiin vastaamaan työelämän muuttuneita olosuhteita ja perustuslain nykylainsäädännölle asettamia vaatimuksia. Työtapaturmaja ammattitautivakuutusjärjestelmän perusrakenteisiin, kuten järjestelmän rahoitukseen tai toimeenpanon järjestämiseen, ei ehdoteta muutoksia. Esityksessä ehdotetaan myös lukuisia teknisiä muutoksia muuhun etuuslainsäädäntöön sekä eräitä korvausten yhteensovittamiseen liittyviä muutoksia työeläkelakeihin. Rikoslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi säännös tapaturmavakuutusmaksupetoksesta. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan Haittarahan kertakorvauksen laskentaa koskeva laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan niin pian kuin mahdollista. (STM hallitusneuvos Mika Mänttäri ) Hallituksen esitys (HE 278/2014 vp) eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki. Uudistaminen liittyy työntekijöitä ja muita yrittäjiä koskevan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamiseen. Ehdotettu laki vastaisi sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälti työtapaturma- ja ammattitautilakia. Esityksessä ei ehdoteta muutoksia maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työtapaturma- ja ammattitautijärjestelmän perusrakenteisiin, kuten järjestelmän rahoitukseen tai toimeenpanon järjestämiseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan (STM hallitussihteeri Tiina Muinonen ) Hallituksen esitys (HE 279/2014 vp) eduskunnalle laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta. Lisäksi ehdotetaan muutoksia työntekijän eläkelakiin, työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin, vakuutusyhtiölakiin, merimieseläkelakiin, maatalousyrittäjän eläkelakiin, eläkesäätiölakiin ja vakuutuskassalakiin. Ehdotetun lain mukaisessa vakavaraisuuslaskennassa otettaisiin nykyistä tarkemmin ja kattavammin huomioon kaikki eläkelaitosten toiminnan kannalta olennaiset laitoksen sijoitustoiminnan riskit sekä vakuutusriskit. Riskit otettaisiin huomioon laissa säädetyn riskiluokituksen mukaisesti ja samaan sijoitukseen voisi kohdistua usea eri riski. Laskennassa otettaisiin lisäksi huomioon sijoitusten odotettu tuotto ja eri riskitekijöiden välinen riippuvuus. Laskennan lopputulos, vakavaraisuusraja, kuvaisi kuten nykyisinkin sitä vakavaraisuuspääoman määrää, joka eläkelaitoksella tulee olla vakuutusja sijoitusriskejä varten. Vakavaraisuusrajan laskenta tehtäisiin nykyisestä poiketen koko sijoitusomaisuuden perusteella, kun nykyisin vakavaraisuusraja määritellään vastuuvelkaa vastaavalle määrälle. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Kuitenkin laki työntekijän eläkelain 168 :n 3 momentin väliaikaisesta muuttamisesta ehdotetaan olemaan määräaikaisesti voimassa alkaen vuoden 2016 loppuun asti. (STM ylimatemaatikko Mikko Kuusela ) Hallituksen esitys (HE 280/2014 vp) eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia. Esityksen mukaan kaikkien rakennustuotteiden markkinavalvonta säädettäisiin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston tehtäväksi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto toimii tällä hetkellä CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena. Muiden rakennustuotteiden markkinavalvonnasta ei ole säädetty. Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi ) Hallituksen esitys (HE 281/2014 vp) eduskunnalle laiksi eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annettua lakia. Laissa säädettäisiin perusteista, joilla kansallisen tuotehyväksynnän myöntänyt toimielin voi peruuttaa antamansa hyväksynnän. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi ) Hallituksen esitys (HE 282/2014 vp) eduskunnalle laiksi tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien kouluttajan hyväksymisestä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tiettyjen uusiutuvaa energiaa käyttävien energiajärjestelmien asentajien kouluttajan hyväksymisestä. Lailla pantaisiin kansallisesti täytäntöön uusituvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämistä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin säännöksiä. Esityksessä ehdotetaan, että laissa säädettäisiin Energiaviraston tehtäväksi hyväksyä hakemuksesta asentajille lisäkoulutusta järjestävä kouluttaja. Tässä yhteydessä asentajilla tarkoitettaisiin biomassa-, lämpöpumppu-, aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien sekä matalalta geotermistä lämpöä ottavien järjestelmien asentajia. Koulutus on luonteeltaan vapaaehtoista ammatillista lisäkoulutusta. (YM hallitussihteeri Erja Werdi ) VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvosto antoi seuraavat asetukset: Valtioneuvoston asetus yhteistyöstä Mekongin alueen energia- ja ympäristökumppanuushankkeessa Laosin demokraattisen kansantasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus on voimassa lukien, niin kuin siitä on sovittu. Asetus tulee voimaan (UM lähetystöneuvos Sami Leino ) /139 73

8 Valtioneuvoston asetus asekauppasopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus, laki (105/2014) ja asetus tulevat voimaan (UM lähetystöneuvos Sannamaaria Vanamo ) Valtioneuvoston asetus esitutkinnasta, pakkokeinoista ja salaisesta tiedonhankinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 luvun 3 :n ja 2 luvun 1 :n muuttamisesta. Asetusta täydennetään epäillylle tehtävien ilmoitusten kirjaamisen osalta. Asetuksen muutostarpeet aiheutuvat tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2012/13/ EU täytäntöönpanosta. Asetus tulee voimaan (OM lainsäädäntöneuvos Kirsi M. Pulkkinen ) Valtioneuvoston asetus työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa säädetyn hyvityksen enimmäismäärän tarkistamisesta. Hyvityksen määrä on euroa. Asetus tulee voimaan (VM lainsäädäntöneuvos Marja Isomäki ) Valtioneuvoston asetus porotaloudesta saatujen tulojen vuoden 2014 verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista. Tuottoperusteilla porotalouden puhtaaksi tuotoksi koko poronhoitoalueella saadaan noin 3,64 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus ) Valtioneuvoston asetus vuodelta 2014 maksettavista lypsylehmä- ja nautapalkkioista, teuraskaritsan laatupalkkiosta, valkuais- ja öljykasvipalkkiosta sekä tärkkelysperunapalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Valtioneuvoston asetusta (69/2014) muutetaan. Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi vuodelta 2014 maksettavien lypsylehmäja nautapalkkioiden määrät ensimmäisessä maksuerässä sekä valkuaisja öljykasvipalkkion määrä. Koska hyväksyttävien hakemusten perusteella maksettavien lypsylehmä- ja nautapalkkioiden määrät valtioneuvoston asetuksen (69/2014) tukitasoilla ylittävät maksettavien palkkioiden enimmäismäärät, palkkioita alennetaan. Valkuais- ja öljykasvipalkkiota korotetaan, koska hyväksyttävien hakemusten perusteella maksettava määrä valtioneuvoston asetuksen (69/2014) tukitasolla alittaa palkkion enimmäismäärän. Palkkion määrää korottamalla pyritään mahdollistamaan se, että palkkioon käytettävissä oleva osuus valtion talousarvion momentin määrärahasta tulee käytetyksi enimmäismäärän mukaisesti. Asetus tulee voimaan (MMM vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska ) Valtioneuvoston asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun asetuksen 2 :n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että maininta Työterveyslaitoksen Lappeenrannan alueellisesta toimipisteestä poistetaan asetuksesta. Asetus tulee voimaan (STM hallitusneuvos Liisa Katajamäki ) Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 :n kumoamisesta. Työttömyysturvalain voimaan tulevassa muutoksessa säädetään yrittäjyyden olennaisuuden määritelmästä. Lainmuutoksen tullessa voimaan työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 8 kumotaan tarpeettomana. Asetus tulee voimaan (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa ) VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET Valtioneuvosto teki seuraavat päätökset: Päätös oikeuttaa valtioneuvoston kanslia korottamaan enintään eurolla valtion kokonaan omistaman Governia Oy:n omaa pääomaa. (VNK osastopäällikkö Eero Heliövaara ) Päätös asettaa oikeudenkäyntiavustajalautakunta toimikaudeksi Kokoonpano (varajäsenet suluissa): hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner Rovaniemen hovioikeus (hovioikeudenlaamanni Antti Mikko Salomo Vaittinen Vaasan hovioikeus), laamanni Marja Virtanen Etelä-Savon käräjäoikeus (käräjätuomari Pekka Päivänsalo Helsingin käräjäoikeus), ylituomari Liisa Talvitie (hallintooikeustuomari Yrjänä Honkavaara) Vaasan hallinto-oikeus, varatuomari Filip Markelin Helsinki (varatuomari, ekonomi Timo Riissanen Espoo) ja professori Pekka Viljanen Turun yliopisto (professori Tuula Linna Lapin yliopisto). (OM hallitussihteeri Mika Risla ) Päätös kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksesta. Päätöksellä jaetaan 28 kunnalle yhteensä euroa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaisena harkinnanvaraisena valtionosuuden korotuksena. (VM neuvotteleva virkamies Vesa Lappalainen ) Päätös myöntää lakimies Tiina Aitlahdelle ero työsuhdekeksintölautakunnan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen erityisasiantuntija Jaakko Laurila sekä myöntää johtava asiantuntija Michaela Ramm- Schmidtille ero työsuhdekeksintölautakunnan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen asiantuntija Veli Sinda sekä myöntää asiantuntija Janne Vuorenpäälle ero työsuhdekeksintölautakunnan varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen asiantuntija Miira Kaukolinna sekä myöntää lainopilliselle asiamiehelle Antti Huotilaiselle ero työsuhdekeksintölautakunnan varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen lainopillisen asiamiehen Albert Mäkelä lautakunnan päättyväksi toimikaudeksi. (TEM neuvotteleva virkamies Liisa Huhtala ) Päätös myöntää EPV Tuulivoima Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Kristiinankaupungin kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kv sähkönsiirtojohtoa varten (Metsälä-Pyhävuori). (TEM ylitarkastaja Johanna Juvonen ) Päätös asettaa potilasvahinkolautakunta toimikaudelle Kokoonpano: puheenjohtaja: varatuomari Juhani Kaivola Potilasvahinkolautakunta; varapuheenjohtajat: varatuomari Taisto Hujala If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja varatuomari, esittelijäneuvos Marja-Liisa Judström Korkein hallinto-oikeus; jäsenet: professori Ari Harjula Helsingin yliopisto, HUS, Diacor Oy, osastonhoitaja Katja Tähkä HUS, ylilääkäri Annamaija Sutela Helsingin kaupunki, professori, ylilääkäri Ilkka Kiviranta Helsingin yliopisto, HUS, Mehiläinen, hallitusneuvos Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriö; varajäsenet: erikoishammas /139

9 lääkäri, dosentti Jari Ahlberg Helsingin yliopisto, erikoislääkäri Helena Ervasti Mehiläinen Oy, professori, ylilääkäri Markus Färkkilä HUS, Medicity Oy:n lääkäriasema, Lääkärikeskus, erikoislääkäri, johtava ylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamala Helsingin kaupunki, varatuomari, korvauspäällikkö Harri Koskela-Koivisto Pohjola Vakuutus Oy, kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen TEHY ry, kehittämispäällikkö Nina Hahtela Suomen Sairaanhoitajaliitto ry, dosentti, kardiologiylilääkäri Vesa Virtanen TAYS, Sydänkeskus ja Koskiklinikka, dosentti, erikoislääkäri, osastonylilääkäri Heikki Saha TAYS nefrologian vastuuyksikkö, dosentti, osastonylilääkäri Pentti Kallio HUS Lasten ja nuorten sairaala, Orto-Lääkärit lääkäriasema Oy, varatuomari, yksikönpäällikkö Jaana Laine Mela, varatuomari Suvi Miettunen Liikennevahinkolautakunta, neuvotteleva virkamies Riitta Kokko- Herrala sosiaali- ja terveysministeriö, dosentti, ylilääkäri Jyrki Kössi Päijät-Hämeen keskussairaala, Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri, professori, ylilääkäri Kimmo Taari Helsingin yliopisto, HUS ja lakimies Heidi Laurila oikeuskanslerinvirasto, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. (STM hallitussihteeri Petri Ahonen ) NIMITYSASIAT Valtioneuvosto päätti seuraavat nimitysasiat: Valtioneuvosto myönsi budjettineuvos Päivi Valkamalle virkavapautta valtiovarainministeriön budjettineuvoksen virasta (VM lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi ) Hallitusneuvos, oikeustieteen kandidaatti, musiikin maisteri Jorma Waldén opetus- ja kulttuuriministeriön johtajan virkaan Samalla Waldénille myönnetään vastaavaksi ajaksi virkavapautta hänen omasta hallitusneuvoksen virastaan. (OKM kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ) Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Tiina Rytilä-Broere ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon toimikauden ajaksi. (MMM hallintojohtaja Eeva Pystynen ) Oikeustieteen maisteri, varatuomari Sami Teräväinen työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteerin virkaan lukien. (TEM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen ) Diplomi-insinööri Kaisu Helena Annala työ- ja elinkeinoministeriön strategisen johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen (TEM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen ) Filosofian tohtori Pirjo Lillsunde sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan lukien. (STM vanhempi hallitussihteeri Arita Kaario ) RAHA-ASIAT Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan seuraavia asioita: Yhteensä euron lisärahoituksen myöntäminen liikekumppanuusohjelma Finnpartnershipille vuosille Ohjelma tukee suomalaisia yrityksiä, julkisia liikelaitoksia, tutkimuslaitoksia, osuuskuntia, yksityisen sektorin järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän ja liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan kehittämiseen kehitysmaissa. Tukea voidaan myöntää vain Suomen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävään toimintaan. (UM lähetystöneuvos Christian Lindholm ) Yhteensä euron myöntäminen Vietnamin sääpalveluviranomaisen säähavaintoinfrastruktuurin parantamiseksi. Hanke tukee maan laajempaa säähavaintoasemien ja säähavaintolaitteiden uudistamista. Uudenlaisen teknologian mukaiset laitteet auttavat suojautumaan luonnonkatastrofeilta, jotka tulevat voimistumaan Vietnamissa ilmastonmuutoksen jatkuessa. Vietnamin sääpalveluviranomainen NHMS neuvottelee suomalaisella korkotukiluotolla rahoitettavasta hankinnasta suomalaisen yrityksen kanssa. Hankinta tulee olemaan Vietnamin julkisen sektorin hankinta. Vietnamin pääministerin toimisto on hyväksynyt hankintahinnaksi korkeintaan euroa. Tämän perusteella on pankki laskenut hankkeelle lahja- ja korko-osuuden, yhteensä euroa. Esitys on ehdollinen, kunnes kauppasopimus on allekirjoitettu. (UM lähetystöneuvos Christian Lindholm ) Yhteensä euron valtionavustuksen myöntäminen kehitysyhteistyön ohjelmatuen muodossa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskukselle (SASK) vuosille Ohjelmansa avulla SASK pyrkii vahvistamaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kehittyvissä maissa tukien ammattiyhdistysliikettä. Ohjelman kehitystavoitteena on, että ammattiliitot kykenevät vaikuttamaan ihmisarvoisten työja elinolosuhteiden toteutumiseen toiminta-alueillaan. (UM lähetystöneuvos Jyrki Nissilä ) Yhteensä euron myöntäminen kehitysyhteistyön ohjelmatuen muodossa Plan Suomi -säätiölle vuosille Säätiö toteuttaa lapsikeskeistä yhteisökehitystä perustuen ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan. Järjestö keskittyy lastensuojeluun, varhaiskasvatukseen, koulutukseen sekä nuorten taloudelliseen voimaantumiseen. Lastensuojelu ja varhaiskasvatus ovat ensisijaisia painopistealueita. (UM lähetystöneuvos Jyrki Nissilä ) Yhteensä euron valtionavustuksen myöntäminen kehitysyhteistyön ohjelmatuen muodossa Kirkon Ulkomaanavun säätiölle (KUA) vuosille KUA tukee paikallisia kumppaneita erityisesti naisten ja nuorten pienyrittäjyyden edistämisessä ja siihen liittyvän ammattikoulutuksen järjestämisessä. Koulutusteemassa keskitytään mahdollistamaan kouluun pääsyn sekä kehittämään koulutuksen laatua. (UM lähetystöneuvos Jyrki Nissilä ) Yhteensä euron valtionavustusten myöntäminen kehitysyhteistyön ohjelmatuen muodossa Suomen World Vision (SWV) -järjestölle vuosille Ohjelma linkittyy Suomen ulkoasiainministeriön kehityspoliittiseen ohjelmaan ja linjauksiin. Ohjelman tavoitteena on kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin pysyvä paraneminen. SWV:n kehitysyhteistyöohjelman perustana ovat lasten oikeudet, lapsilähtöisyys, yhteisöperustaisuus, kumppanuudet, voimaantumisen tukeminen, parhaiden käytänteiden ja innovatiivisuuden /139 75

10 vahvistaminen sekä kristillinen arvopohja. (UM lähetystöneuvos Jyrki Nissilä ) Valtion eläkerahaston vuoden 2015 talousarvion hyväksyminen. Talousarviossa vahvistetaan vain rahaston toiminnasta aiheutuvat menot, jotka suoritetaan rahaston hallinnassa olevista varoista. Vuoden 2015 talousarviossa rahaston toiminnasta aiheutuviksi menoiksi on arvioitu yhteensä euroa (vuoden 2014 talousarvion toteuma-arvio euroa). Rahaston menojen arvioidaan vuonna 2015 kasvavan euroa (7,6 %) vuoden 2014 toteuma-arvioon nähden. (VM finanssineuvos Arto Eno ) Valtion vuoden 2014 lisätalousarvioon sisältyvän valtuuden ja määrärahan jakaminen aluehallintovirastoille yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämistä varten. Vuoden 2014 ensimmäisessä lisätalousarviossa momentilla oleva 9,6 miljoonan euron lisämääräraha ja vastaava valtionavustuksen toteutusaikainen myöntämisvaltuus jaetaan seuraavasti: euroa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, euroa Lounais-Suomen aluehallintovirastolle, euroa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle ja euroa Lapin aluehallintovirastolle. Hankekohtaiseksi valtionavustukseksi muodostuu prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. (OKM rakennusneuvos Ritva Kivi ) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenneviraston maksullisista suoritteista. Asetus uusitaan sen voimassaolon päättymisen vuoksi. Uusi asetus on sisällöltään ja maksuiltaan voimassa olevan asetuksen kaltainen. Asetus tulee voimaan ja on voimassa vuoden 2016 loppuun. (LVM liikenneneuvos Riitta Viren ) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttömaksuista. Asetuksella säädetään Potilastiedon arkiston käyttömaksuista kunnalliselle ja yksityiselle terveydenhuollolle sekä sähköisen lääkemääräyksen käyttömaksuista apteekeille ja kunnalliselle ja yksityiselle terveydenhuollolle. Asetus tulee voimaan ja on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. (STM lakimies Marja Penttilä ) Vuoden 2014 talousarvion momentin (Asumistuki) euron määrärahan ylittäminen eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että määräraha ei riitä enää joulukuun tukien maksamiseen. Ylitystarve aiheutuu tuensaajien määrän voimakkaasta kasvusta. (STM finanssisihteeri Satu Seikkula ) Vuoden 2014 talousarvion momentin (Ympäristövahinkojen torjunta) määrärahan ylittäminen eurolla aikaisemmin myönnetyn euron ylitysluvan lisäksi. Espoon käräjäoikeus on asettanut Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus joutuu käyttämään eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetun lain mukaisia toimintavaltuuksia välittömästi uhkaavan ympäristövahingon torjumiseksi. Kaivoksella olevan metallitehtaan bioliuotusprosessin ja vesienhallinnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvittavat välttämättömät toimenpiteet vaativat rahoitusta aiemmin arvioitua enemmän muun muassa asiantuntijapalvelujen hankintaan sekä ennakkomaksuihin toimittajille. (YM hallintojohtaja Oili Hintsala ) HALLITUKSEN NEUVOTTELUT TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA Valtio-omistaja linjasi Arctia Shippingin tulevaisuutta Omistaja tukee yhtiön liiketoimintaa polaarisilla alueilla Kaluston käyttöastetta on nostettava 15 vuoden aikana miljardin investointi laivastoon Kansallinen jäänmurto turvattava kustannustehokkaasti LVM aloittaa valmistelut Liikennevirastolle tilatun jäänmurtajan myymiseksi Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut valtion täysin omistaman Arctia Shipping Oy:n tulevaisuutta. Omistajan näkemyksen mukaan koko liiketoimintaalueen kilpailua on kyettävä lisäämään, johon Arctia Shippingin on pystyttävä vastaamaan. Linjaus perustuu valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston, liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtiovarainministeriön yhteiseen valmisteluun. Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Tästä muodostuu merkittävin jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi yhtiön on pystyttävä nostamaan laivaston käyttöastetta. Tehtyjen selvitysten mukaan ympärivuotisessa käytössä oleva polaarimurtaja on kalliimmasta hankintahinnastaan huolimatta 30 vuoden elinkaarensa aikana valtiolle miljoonaa euroa edullisempi kuin perinteinen jäänmurtaja, jonka käyttöaste on alhainen. Tämä edellyttää useiden kuukausien mittaista vuosittaista operointijaksoa polaarisissa meripalveluissa. Tehtyjen selvitysten mukaan tämänhetkinen markkinatilanne ja Arctian Shippingin osaaminen polaaritoiminnassa luovat edellytykset tälle. Tällä hetkellä Itämeren jäänmurtajien keskimääräinen käyttöaste on 31 % verrattuna monitoimimurtajiin, joiden käyttöaste on 85 %. Kalustokapasiteetin varmistaminen tarvittavilla investoinneilla ja huippuosaamisen hyödyntäminen polaarisilla alueilla tukee yhtiön taloudellisesti tehokasta toimintaa. Se luo vankan pohjan tukea kotimaisen elinkeinoelämän vaatimuksia Suomen merialueiden muuttuvissa olosuhteissa ja ylläpitää valtion huoltovarmuutta. Tärkeintä on Suomen merialueiden jäänmurron ja talvimerenkulun turvaaminen. Nyt päätetyillä järjestelyillä se toteutetaan kustannustehokkaalla tavalla ja valtion taloutta rasittamatta. Arctia Shippingin kaltaisen valtion kaupallisesti omistaman yhtiön toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, samalla kun se huolehtii valtion strategisista intresseistä ylläpitämällä huoltovarmuutta ja tarjoamalla elinkeinoelämälle sen tarpeita vastaavan palvelun, toteaa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero /139

11 Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa valmistelut Liikennevirastolle tilatun jäänmurtajan myymiseksi. Viraston ydintehtäviin ei kuulu jäänmurtajan omistaminen, vaan talvimerenkulun edellytysten turvaaminen jäänmurtopalveluita tilaamalla. Arctian Shippingin ydinliiketoimintaa on jäänmurtopalveluiden hoitaminen ja valtiolla on tätä kautta yhtiöön strategisen omistuksen intressi. "Polaaritoimintaan liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta myös riskejä, jotka eivät saa vaarantaa jäänmurtajien toiminnallista saatavuutta eikä lisätä elinkeinoelämälle syntyviä kustannuksia Itämeren jäänmurrossa. Itämeren jäänmurron tarpeet määritetään liikenne- ja viestintäministeriön johdolla yhteistyössä VNK:n omistajaohjausosaston, TEM:n ja VM:n kanssa", liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko sanoo. Samalla turvataan Suomen merialueiden alueiden jäänmurto sekä huoltovarmuuden että elinkeinoelämän näkökulmista mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Kalustokapasiteetin varmistaminen tarvittavilla investoinneilla ja huippuosaamisen hyödyntäminen polaarisilla alueilla tukee yhtiön taloudellisesti tehokasta toimintaa. Se luo vankan pohjan tukea kotimaisen elinkeinoelämän vaatimuksia Suomen merialueiden muuttuvissa olosuhteissa ja ylläpitää valtion huoltovarmuutta. Lisätiedot: valtioneuvoston kanslian omistajaohjaus: ministeri Sirpa Paatero, erityisavustaja Paavali Kukkonen, p ; liikenne- ja viestintäministeriö: - ministeri Paula Risikko, erityisavustaja Juuso Rönnholm, p Valtio valmis neuvottelemaan Soklin kaivoksen junakuljetusyhteyksien rahoittamisesta Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 25. marraskuuta valtion osallistumista Soklin kaivoksen edellyttämien liikenneinvestointien rahoittamiseen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että valtio on valmis aloittamaan neuvottelut Soklin kaivoksen edellyttämistä liikenneinvestoinneista siten, että kaivos voisi aloittaa toimintansa vuonna Norjalainen Yara International Asa on suunnitellut fosfaattikaivoksen avaamista Sokliin Itä-Lappiin. Fosfaatti kirkastettaisiin Soklissa ja kuljetettaisiin jatkojalostettavaksi Norjaan Perämeren satamien kautta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että Sokliin mahdollisesta avattava kaivos tuo merkittävästi lisää työpaikkoja Itä-Lappiin. Lisäksi valtio saa kaivoksesta erilaisia maksuja ja veroja niin paljon, että valtion investointikulut tulevat katetuksi. Ministerivaliokunta päätyi tukemaan Soklin kaivoksen liikenneyhteydeksi suoraa junakuljetusvaihtoehtoa. Suora junakuljetus mahdollistaa kaivoksen pitempiaikaisen toiminnan ja se on kuljetustaloudellisesti auto-junakuljetusvaihtoehtoa edullisempi. Junakuljetus olisi paikallisen väestön ja ympäristön kannalta parempi ratkaisu. Suoran ratayhteyden valmistelua jatketaan. Valtio käynnistää keskustelut kaivosyhtiö Yaran kanssa välittömästi. Lähtökohtana on, että valtion osuus ratavaihtoehdon kokonaiskustannuksista on alle puolet. Lisätietoja: hallitusneuvos Mikael Nyberg, p ja erityisavustaja Juuso Rönnholm, p , liikenne- ja viestintäministeriö Valtioneuvoston viikkoa koskevat tiedustelut ja huomautukset pyydetään osoittamaan valtioneuvoston viestintäosastolle, os. Snellmaninkatu 1 A, Helsinki, p , Edita Publishing Oy, Helsinki /139 77