onnelliset kaupungit Onnelliset kaupungit Dodon ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "onnelliset kaupungit Onnelliset kaupungit Dodon ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista."

Transkriptio

1 onnelliset kaupungit Onnelliset kaupungit Dodon ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista.

2 Dodo ry. Vironkatu 5, Helsinki (09) TUETTU ULKOMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖVAROIN sisällysluettelo Onnelliset kaupungit Dodo käsittelee ympäristöongelmia yhteiskunnallisesti, turhaan yksinkertaistamatta. Ruokapöydästä, metrotunnelista tai seikkailulomalta ei ole pitkä matka globaaleihin ympäristöongelmin. Dodo järjestää vuosittain Megapolis-festivaaleja useissa suomalaisissa kaupungeissa. Tapahtumien pääviesti on, että ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa. Vuoden 2008 Megapolisten teemana oli Onnelliset kaupungit. Tämä julkaisu kokoaa yhteen vuoden aikana kehittyneitä ideoita tulevaisuuden onnellisista kaupungeista. s. 12 sivut Lisää rakennuksia! Asukkaiden tekemä kaupunki Wikisuunnittelussa omasta elinympäristöstään kiinnostuneet ihmiset editoivat vuorotellen kaupungin pienoismallia samalla tavalla kuin Wikipedian käyttäjät muokkaavat tietosanakirjaa. Dodo haluaa suunnitella parempia kaupunkeja yhdessä asukkaiden kanssa. sivut 14 sivut 27 Pyörät pois kellarista Lama on täällä

3 4 onnelliset kaupungit // tekijät pääkirjoitus Päätoimittaja TOMMI MELAJOKI Toimitussihteeri KOKO HUBARA Art Director KALLE KEMPPAINEN Kirjoittajat: Pauliina Jalonen, Tuuli Kaskinen, Johanna Lahdenperä, Jaakko Lehtonen, Antti Möller, Aleksi Neuvonen, Jarre Parkatti, Peter Tattersall Kuvaajat: Thomas Dwyer, Jaakko Lehtonen, Tommi Melajoki, Inari Penttilä, Hannu Salmi, Scorpions and Centaurs, J.P. Silva, Sasha Tkalcan, William Warby, Iva Zemanová Kuvittajat: Kalle Kemppainen, Kaisa Lipponen, Anu Tahvanainen, Peter Tattersall, Jyrki Vanamo PAULIINA JALONEN Dodo ry:n puheenjohtaja. Hän työskentelee kaupunkien ympäristöasioiden - ja viime aikoina etenkin ilmastokysymyksen - parissa myös päivätyössään. Aiemmin Jalonen on toiminut mm. ympäristöpolitiikan tutkijana. ANTTI MÖLLER Dodo ry:n varapuheenjohtaja. Päivätyökseen Antti työskentelee mediaseurantaalalla, sekä freelance-toimittajana. Opinnoissaan hän tutki historianalan pro gradussaan muun muassa statuskilpailua identiteetin perustana. PETER TATTERSALL Arkk. yo, opiskellut arkkitehtuuria Lontoossa ja Suomessa. Peter on toiminut Dodon kaupunkisuunnitteluryhmässä vuodesta Tällä hetkellä hän valmistelee diplomityötään osallistavasta suunnittelusta. TUULI KASKINEN Tuuli työskentelee Demos Helsinki -ajatushautomon Ilmastotalkoot-hankkeen projektijohtajana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteen maisteri. Dodossa Tuuli on pitkään vastannut järjestön tiedotuksesta. Tuuli istuu Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa ilmastonmuutoksessa valmistelevassa asiantuntijaryhmässä. ALEKSI NEUVONEN Aleksi on Demos Helsinki -ajatushautomon tutkimusjohtaja. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan teoreettinen filosofia. Aleksi on Dodon perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja. Nykyisin hän on hallituksen jäsen. Hän on julkaissut Roope Mokan kanssa teokset Yksilön ääni - Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla ja Olemme kuluttajia - neljä tarinaa vuodesta JOHANNA LAHDENPERÄ Johanna Lahdenperä on ollut Dodossa mukana 2000-luvun alusta saakka ja tunnustautuu kaupunkiromantikoksi. Opinnäytetöissään ja muissa kirjoituksissaan Johanna on käsitellyt Kiinan kaupungistumista. Kevään 2009 hän tutkii ekologista rakentamista Tianjinissa. JAAKKO LEHTONEN Maantieteen opiskelija ja Dodon kaupunkisuunnittelu-, kaupunkiviljely- sekä videoryhmien aktiivi. JARRE PARKATTI Jarre toimii tutkijana TKK:n arkkitehtuurin laitoksella. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän aktiivi vuodesta Jarre on opiskellut käytännöllistä filosofiaa (HY), yhteiskuntatiedettä (Kööpenhaminan yliopisto) ja yhdyskuntasuunnittelua (TKK). Mikä tekee kaupungista onnellisen? Ympäristöjärjestö Dodo on pohtinut tätä viime vuoden, sillä talouskasvuun keskittyneeltä yhteiskunnalta on jäänyt huomaamatta, että kansalaisten kokema onnellisuus ei ole lisääntynyt sitten 1970-luvun. Tämän päivän yhdyskuntarakenne on tullut tiensä päähän. Kaupunkien ekologista jalanjälkeä kutistetaan kestävämpään kokoon. Pienten neliöiden ja lyhyiden etäisyyksien tiiviydestä löytyy ratkaisu ilmastonmuutoksen selättämiseen. Tiivis kaupunki ei kuitenkaan ole ahdas kaupunki. Hyvän paikan asua ja elää tekee se, että ekologian lisäksi huomioidaan myös sosiaalinen näkökulma. Onnellisten kaupunkien kivijalka on kaupunkilaisten toiveessa elää onnellista elämää. Tämä toive on täytettävissä myös inhimillisen mittakaavan urbaanissa ympäristössä. Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä korreloi tutkijoiden mielestä onnellisuuden kanssa, joten välineitä tähän on löydettävä omalta pihalta, omalta kadulta ja oman kaupungin suunnittelujärjestelmästä. Tällöin taloyhtiöistä tulee enemmän asukkaidensa näköisiä, ja ihmisillä on enemmän yhteisesti suunniteltua tilaa käytössään. Tärkeää on asukaslähtöisyys. Kaupunkilaisten erilaiset tarpeet niin liikkumisen, sosiaalisen kanssakäymisen kuin itsensä toteuttamisen suhteen tarvitsevat erilaista tilaa. Tätä erilaisuutta on kuunneltava ja kunnioitettava, toisaalta erilaisista näkemyksistä on muodostettava yhteisymmärrystä saman suunnittelupöydän äärellä. Asukkaiden onnellisuutta luo mahdollisuus olla alusta asti mukana tekemässä omannäköistä asuinaluetta. Esimerkkejä on ja kotosuomen lisäksi niitä löytyy maailmalta yllättävästäkin paikoista. Kolumbia pesee yllättäen Suomen onnellisuusmittauksissa, ja sen pääkaupungin Bogotan suunnittelun poliittisena tavoitteena on ollut lisätä asukkaidensa onnellisuutta. Onnellisen kaupungin onnistumisen takana on usein ollut kyky tehdä päätöksiä pienimmän lasten, pyöräilijöiden tai köyhien ehdoilla. Niinpä kyse ei ole mahdottomista. Enemmän kyse on Dodo tahtoo asukkaiden näköisiä ja kokoisia, mutta ekologisen tiiviitä kaupunkeja. asukkaiden, suunnittelijoiden ja päättäjien ajatustapojen muuttamisesta. Taloudellisen laman ei tarvitse olla päänsisäistä lamaa. Kaupunkien kehittämistä kuvaavien määreiden on oltava aktiivisia, asukkaiden näköisiä ja kokoisia. Kaupunkilaisten on otettava haltuun niin kaupunkitilaa kuin sen suunnittelujärjestelmää. Pauliina Jalonen puheenjohtaja Dodo ry

4 6 onnelliset kaupungit onnelliset kaupungit 7 Golfkenttä keskellä tiivistä taajamaa Yhdysvaltojen Sun Cityssä Arizonassa. Onnellisuuden jäljillä Suomi tienaa nyt puolitoistakertaa enemmän kuin vuonna Olemme saaneet kännykät, astianpesukoneet ja laajakaistayhteydet, suuremmat asunnot ja halvat lentoyhteydet. Onnellisuutemme ei silti ole lisääntynyt. Mitä oikeastaan tiedämme onnesta? Antiikin Kreikassa Aristoteles käsitti eudaimonian eli onnen eettisen elämän tärkeimmäksi tavoitteeksi. Aikojen saatossa näkemys painui lähes unohduksiin, mutta nyt onnellisuus on jälleen noussut tärkeäksi puheenaiheeksi sekä tieteessä että julkisessa keskustelussa. Yksi onnellisuuteen viime aikoina tarttuneista tieteenaloista on ollut taloustiede. Esimerkiksi Britannian johtaviin ekonomisteihin lukeutuva Richard Layard on kirjassaan Happiness: Lessons from a New Science (2005) esittänyt, että taloudellinen kasvu ei yksin tuota onnellisuutta. Tilastot Suomen kehityksestä 1970-luvulta tähän päivään näyttävät vahvistavan Layardin teesin. Onnellisuusmittaukset osoittavat, että ihmisten kokema onni ei tänä aikana ole kasvanut laisinkaan. Ristiriita on räikeä, kun havaintoa vertaa vaurastumisen kasvuun samana aikana. Vuosina Suomen kokonaistuotanto on puolitoistakertaistunut. Vaurastuminen ei kuitenkaan ole tapahtunut kestävästi. Vuonna 2007 Suomi oli käyttänyt vuotuiset, asukasta kohti lasketut luonnonvaransa loppuun vappuun mennessä. Muut länsimaat ovat samalla tiellä, ja kehitysmaat seuraavat perässä. Ihmiskunta elää velaksi, ja luonto maksaa viulut. Kestävää onnellisuutta kaupungeista Sisäisten tuntemusten ohella ympäristöllä on suuri merkitys henkilökohtaisessa onnellisuudessa. Kaupungistuminen jatkuu niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Viime vuonna ihmiskunta ylitti tärkeän rajapyykin: nyt enemmistö meistä asuu kaupungeissa. Samalla ihmiset ovat alkaneet samaistua kotikaupunkeihinsa jopa kansallisuuttaan vahvemmin. Yhä tärkeämpi kysymys onkin, millaisia mahdollisuuksia onneen urbaani miljöö tarjoaa. Onnellinen sivilisaatio ei voi asua kau-

5 8 onnelliset kaupungit onnelliset kaupungit Scorpions and Centaurs Ekotehokasta onnellisuustuotantoa Onnellisuus taloustieteen silmin Tatu Hirvonen, oululainen taloustieteilijä ja toinen Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi -teoksen kirjoittamista, vastasi Dodon kysymyksiin. pungissa, joka kuormittaa ympäristöä ja jättää tuleville sukupolville luun käteen. Tarvitaan uusia avauksia ja rohkeita tekoja. Me Dodossa väitämme, että onnellinen kaupunki on kestävä ja matalahiilinen kaupunki. Kaupungissa on onnistunut kaupunkirakenne, se vahvistaa asukkaiden yhteisöllisiä tarpeita ja antaa itse tekemiselle mahdollisuuden kukoistaa. Onnellinen kaupunki tarjoaa hektisen elämänrytmin rinnalla myös hitaampia sykkeitä. Jokainen meistä kaipaa aika ajoin rauhaa ja hiljaisuutta. Kirjastojen ja puistojen lisäksi myös uusia tyyssijoja on luvassa: Turussa on vasta avattu Naphouse, jonne voi mennä ottamaan nokkaunet. Helsinki suunnittelee Miten materiaalinen hyvinvointi vaikuttaa onnellisuuteen? - Perustarpeiden, kuten terveyden, tyydyttäminen on oleellista. Taloudellinen kasvukin voi lisätä onnellisuutta, mutta toisaalta raha voi vaikuttaa onnellisuuteen negatiivisesti esimerkiksi statuskilpailun kautta. - Kaiken kaikkiaan uskon, että onnellisuus ja materia ovat hyvin heikosti linkittyneitä. Onnellisuus on tunneperäinen seikka, ei järkiasia. Taloustieteilijä Richard Layardin mukaan päätäntävalta omasta elämästä saa aikaan onnellisuutta. Miksi näin on? - Kukaan ei voi kokea onnea puolestamme. Siksi valintamme ja puurtamisemme vaikuttaa onnellisuuteemme. Sosiaalisuus on toki tärkeää, mutta perhe-elämä, ystävät ja työtoverit tukevat onnellisuuttamme aidosti vasta kun voimme toimia itsenäisesti omissa ympyröissämme. Ilmakuva läheltä Heathrow ta. hiljentymisen kappelia Lasipalatsin viereen. Jos taloudellista kasvua ohjattaisiin työajan lyhentämiseen, jäisi ihmisille enemmän aikaa nauttia näistä mahdollisuuksista. Voisimme ottaa myös enemmän vastuuta lähiympäristöstämme. Antiikin Kreikan poliksessa jokainen vapaa kansalainen osallistui suoraan yhteiseen päätöksentekoon, se oli itsestäänselvyys. Nykyään mahdollisuus on otettu meiltä pois, mutta ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeutta takaisin. Me Dodossa uskomme, että jos kaupunkilaisilla olisi enemmän käytännön vaikuttamismahdollisuuksia, he myös huolehtisivat yhteisestä ympäristöstä paremmin. ANTTI MÖLLER Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi kotikaupungissasi Oulussa? - Tärkeimpiä ovat vaimo ja tytär, koti, ystävät ja suku. Joki ja meri ovat hyvä lisä. Harrastukset virkistävät ja pienen perheomisteisen elokuvateatteri Starin henkilökunta saa aina hyvälle tuulelle! Antti Möller Luettavaa: Richard Layard: Happiness: Lessons from a New Science (2005) Osmo Soininvaara: Vauraus ja aika (2007) Carl Honoré: In Praise of Slowness (2004) Valtioiden välisiin vertailuihin on olemassa monia mittareita, mutta vain harva niistä huomioi ympäristöntilan. Happy Planet Index on positiivinen poikkeus. On vaikea havainnollistaa ihmiskunnan edistystä kolmella määreellä. Ihmisyyden monipuolisuus ei helposti kristallisoidu muutamaan maailma hpivertailussa Happy Planet Index mittaa maailman maiden kykyä tuottaa hyvinvointia ja pitkää ikää suhteessa ekologiseen jalanjälkeen. Vihreissä maissa onnellisuutta tuotetaan kaikkein ekotehokkaimmin, punaisissa maissa joko jalanjälki on hyvin suuri tai odotettu elinikä tai koettu onnellisuus hyvin pientä. lukuun. Taloustieteen nimissä tällaista yksinkertaista kaavaa on kuitenkin haettu, jotta valtioiden kehitystä voitaisiin edes jollain tavalla verrata. Tutkimuslaitos New Economics Foundation on onnistunut tässä haastavassa tehtävässä. Heidän kehittämänsä Happy Planet Index (HPI) on mielenkiintoinen työkalu, joka haastaa ajattelemaan uudella tavalla. Muuttujia on kolme: odotettu elinikä, tyytyväisyysmittaukset ja ekologinen jalanjälki. Indeksi kertoo, J.P. Silva kuinka ekotehokkaasti valtio kykenee tuottamaan onnellisuutta ja pitkää ikää. Kun planeettaamme tarkastelee tästä näkökulmasta, on marssijärjestys odotuksista poikkeava. Onnellinen Suomi? Jo ainoastaan kärkikolmikko on häkellyttävä: Vanuatu, Kolumbia ja Costa Rica. Parhaiten Euroopan valtioista pärjää Malta, joka on sijalla 60. Monien muiden tutkimusten kärkimaa Suomi on sijalla 123. Mitä tämä meille kertoo? Ratkaiseva erottava tekijä on nimenomaan ekologisen jalanjäljen suuruus. Suomalaiset ja costaricalaiset ovat lähes yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja elävät lähes yhtä vanhoiksi, mutta meidän ekologinen jalanjälkemme on kolme ja puoli kertaa suurempi. Mikäli kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin kulutuksemme tyydyttämiseen neljä maapalloa. Mielenkiintoista on, että saarivaltiot menestyvät HPIvertailussa verraten hyvin. Voisiko tästä päätellä, että kokemus luonnon resurssien äärellisyydestä korreloi luonnonvarojen säilyttämisen kanssa? Lisäksi indeksi kielii, että onnellisuus ja pitkä ikä eivät perustu materiaaliselle runsaudelle. Suomalaisilla on elämäntavoissa opittavaa kolumbialaisilta. Bogotan ex-pormestari Enrique Peñalosa vastasi Dodon huutoon ja vieraili Megapolis2023-tapahtumassa syyskuussa Voimakastahtoinen mies kertoi, että kaupunki on suunniteltava kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten, ei autoille. Antti möller

6 10 onnelliset kaupungit haastattelu // onnelliset kaupungit 11 Enrique Peñalosa bogotalaisten lasten ympäröimänä. Bogotan malli Kolumbian pääkaupunki Bogotasta on tullut yksi maailman tunnetuimpia esimerkkejä kurjuuden ja kaaoksen kääntämisestä positiiviseksi kehitykseksi kaupunkisuunnittelun keinoin. Muutoksen taustalla on kaupungin ex-pormestari Enrique Peñalosa, joka laittoi kaupunkikehityksen tärkeimmäksi tavoitteeksi onnellisuuden. Seitsemän miljoonan asukkaan Bogota kehittyi useiden muiden Latinalaisen Amerikan kaupunkien tavoin nopeaan: autojen valtaamassa ja ruuhkien vaivaamassa kaupungissa köyhät ja rikkaat elivät omilla alueillaan. Kolmivuotisen pormestarikautensa aikana vuosituhanteen vaihteessa Bogotaan perustettiin kirjastoverkosto, istutettiin sata tuhatta puuta, ja pyöräteitä rakennettiin 300 kilometriä. Peñalosan uudistusten taustalla ei ole ympäristö, vaan kaikki lähtee sosiaalisesta tasaarvoisuudesta. Kaikissa maailman perustuslaeissa sanotaan, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia lain edessä, painottaa Peñalosa. Hänen mielestään kaupungin pitää toimia ennen kaikkea kaikille sen vähemmistöille. Palveluiden tulee olla saavutettavissa kaikille, myös köyhille. Tärkeä onnellisuuden mittari on lasten hyvinvointi. Jos onnistumme luomaan kaupungin, jossa lapset viihtyvät, siellä viihtyvät muutkin. Ja lapsille paras kaupunki on turvallinen kaupunki, hän vakuuttaa. Hyvin toimivassa kaupungissa ihmiset - lapset, vanhukset, köyhät, rikkaat - voivat liikkua vapaasti ja helposti kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä. Demokraattisen kaupunkisuunnittelun palikoita Peñalosalle käytännön demokratiaa ovat pyörätiet. Pyörätie on tärkeä symboli, joka kertoo, että polkupyörällä kulkeva kansalainen on yhtä arvokas kuin autolla ajavakin, sanoo Peñalosa. Kaupungin erilaiset alueet kytkeytyvät kävely- ja pyöräteiden avulla, ja rantoja pitkin kulkeva pyörä- ja kävelytie mahdollistaa kaikkien kansalaisten pääsyn veden äärelle. Lisäksi tasa-arvolle ja osallisuudelle ovat tärkeitä Peñalosan mukaan puistot ja aukiot. Ne ovat kokoontumispaikkoja, joihin kaikki ovat tervetulleita ikään, taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Hyvässä kaupungissa ihmiset haluavat viettää aikaa ulkona, ja jos julkisessa tilassa kohtaavat erilaiset ihmiset, kaupunki toimii. Busseista halpa joukkoliikennejärjestelmä Mallia tasa-arvoisemmille liikenneratkaisuille Peñalosa haki mm. Brasilian Curitiban bussiliikennejärjestelmästä sekä eurooppalaisesta autottomasta päivästä. Transmilenioksi nimetty joukkoliikennejärjestelmä perustuu erillisille, suljetuille bussikaistoille. Järjestelmä toimii kuin metro, mutta on huomattavasti halvempi toteuttaa. Bussijärjestelmä kuljettaa useimpia metroja enemmän ihmisiä, esittelee Peñalosa ylpeänä. Kaupunkisuunnittelun rokkitähdeksikin kutsuttu Peñalosa kiertää nykyisin konsultoimassa kaupunkeja eri puolilla maailmaa. Peñalosalla on tahtoa tehdä parempia ja onnellisempia kaupunkeja, mutta ohjeistus on yksinkertainen. Ollaksemme onnellisia meidän tulee voida kävellä ja tavata muita ihmisiä. Eikä meidän tulisi tuntea vähempiarvoisuutta, hän summaa. Pauliina Jalonen

7 12 onnelliset kaupungit wikisuunnittelu // onnelliset kaupungit 13 Kaupunkien wikisuunnittelu Wikisuunnittelu on uudenlainen tapa ottaa asukkaiden näkemykset huomioon kaupunkisuunnittelussa. Yhteinen näkemys suunnitelmasta syntyy useiden eri toimijoiden pienten panosten kautta hyödyntämällä Wikipediasta tuttua prosessia. Suunnitelma Helsingin Hernesaareen syntyi alle kahdessa tunnissa wikisuunnittelusessioissa. Kuva on piirretty puhtaaksi käyttäen ainoastaan ilmaisia piirustus- ja kuvankäsittelyohjelmia (Google Sketchup 7.0, Gimp 2.6). Rakennusten julkisivukuviointi on luotu arkkitehti Jyrki Vanamon kehittämän algoritmipohjaisen julkisivugeneraattorin avulla (www.jyrkivanamo.com). Miten kansalaisen äänen tulisi kuulua kaupunkisuunnittelussa? Miten lain kuntalaisille takaama oikeus saada vaikuttaa kaavoitukseen tulisi järjestää, jotta asukkaat antaisivat risujen lisäksi myös ruusuja? Käytännössä kaavoituksen yhteydessä tapahtuva vuorovaikutus tapahtuu niin, että asukkaille esitetään pitkälle viety suunnitelma, josta he saavat antaa palautetta. Se, miten suunnitelmiin kohdistuva palaute tulkitaan, jää kuitenkin kaavoittajien ja luottamushenkilöiden harkinnan varaan. Nykyiset menetelmät eivät anna asukkaiden tehdä positiivisia ehdotuksia tai osallistua suunnitteluongelman määrittelyyn. Asukkaille jää mahdollisuus lähinnä vain valittaa, mistä seuraa, että ammattipiireissä vuorovaikutusta kaavoituksessa pidetään rasittavana pakkopullana. Jos asukkaat kokevat, etteivät heidän äänensä tule kuuluviin kaavoitusprosessissa, he saattavat valittaa suunnitelmista oikeusistuimiin, jolloin kaavahankkeeseen voi kohdistua merkittäviä viivästyksiä. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta voiko niistä rakentaa konsensusta? Vuorovaikutusta arkkitehtien ja maallikoiden välillä vaikeuttaa se, ettei verbaalinen keskustelu riitä tavoittamaan suunnitelmien sisältöä kokonaisuudessaan. Arkkitehtien asiantuntemus perustuu pitkälti hiljaiseen tietoon eli tieto-taitoon, joka karttuu vuosien opiskelun ja työkokemuksen kautta, mutta jota ei pysty ilmaisemaan sanoin asiaan vihkiytymättömille. Hiljainen tieto on olennainen osa arkkitehtien asiantuntemusta, mutta se on demokratian kannalta ongelmallinen asia. Monia suunnitteluun kietoutuneita, vahvasti arvosidonnaisia ja poliittisia ulottuvuuksia kuten estetiikkaa ja paikan atmosfääriä, ei voida avata julkiseen tarkasteluun. On makuasia, pitääkö enemmän suklaasta vai lakritsista, ja näiden ruokalajien terveys- ja ympäristövaikutuksesta voidaan esittää argumentteja. Ei kuitenkaan olisi mielekästä väittää, että jompi kumpi tarjoaisi objektiivisesti paremman makukokemuksen. Arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyy sama ongelma. Vaikka kaupunkisuunnitelmista, kuten pysäköintinormeista ja rakentamistehokkuuksista, voidaan monilta osin käydä verbaalista argumentaatiota, suunnitelmiin liittyy aina ominaisuuksia, jotka jäävät ulottumattomiin. Näihin voidaan laskea rakennusten ulkonäkö tai päätös siitä, istutetaanko puiston puut suoriin riveihin vai ei. Valta päättää makuasioista jää parempien menetelmien puuttuessa arkkitehdeille. Miten arkkitehtien ja maallikoiden välille voisi syntyä vuorovaikutusta niistäkin ympäristön ominaisuuksista, joista on vaikea puhua? Miten nykyistä laajempi ja monipuolisempi joukko voisi osallistua yleisen edun määrittelemiseen kaupunkisuunnittelukysymyksissä? Kohti open source -suunnittelua Avoin nettitietosanakirja Wikipedia tarjoaa mielenkiintoisen mallin kaupunkisuunnittelulle. Wikipediassa kuka tahansa voi osallistua artikkeleiden kirjoittamiseen ja muokkaamiseen. Konsensus artikkeleiden sisällöstä syntyy ensisijaisesti vuoroittaisten edittien tuloksena, vaikka muutoksista voidaan käydä tarvittaessa myös verbaalisen argumentaatiota. Wikisuunnittelu toimii siten, että pienryhmät askartelevat kaupunkipienoismallia vuoron perään lyhyen ajan. Tämän jälkeen seuraava ryhmä jatkaa suunnittelutyötä siitä, mihin edellinen askartelija sen jätti. Lopputulos on kaikkien osallistujien yhteinen aikaansaannos, jossa eri intressit on sovitettu yhteen osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Wikisuunnittelu antaa asukkaille mahdollisuuden esittää konkreettisia ja positiivisia ehdotuksia koskien ympäristön kehitystä. Osallistujilta ei edellytetä kokonaisvaltaista visiota kaupungin kehittämisestä, vaan ideana on antaa asukkaalle mahdollisuus ilmaista omaan ympäristökokemukseen perustuvia, sirpaleisiakin mieltymyksiä. Lopulta ne integroidaan yhtenäiseksi suunnitelmaksi vuoroittaisten muokkausten kautta. Asiantuntija-apua voidaan hyödyntää sparraamaan maallikkosuunnittelijat pohtimaan uusia näkökulmia ja tuomaan suunnitelmiin esimerkiksi tilojen mitoitukseen liittyvää tietoa. Kun arkkitehti piirtää maallikoiden suunnitelmat puhtaaksi, syntyy aineistoa joka muuttaa maallikoiden askartelun tulokset arkkitehtikielelle, jolloin kommunikaatiokuilu arkkitehtien ja maallikoiden välillä pienenee. Mutta syntyykö wikisuunnittelun kautta hyvää ympäristöä? Kysymykseen on mahdotonta vastata, sillä ei ole olemassa menetelmää, jolla suunnitelmia tai valmiita ympäristöjä voitaisiin demokraattisesti arvioida ja arvottaa, syntyivät ne suunnittelumenetelmällä millä hyvänsä. Nykyisin hyvän ympäristön määritteleminen tapahtuu lähinnä arkkitehtiprofession sisällä, ammattikunnan sisäiseen diskurssiin nojautuen. Ottamalla asukkaiden arvostuksia ja ideoita suunnittelun lähtökohdiksi voitaneen nykyistä paremmin tuottaa kaupunkiympäristöjä, jotka tukevat asukkaidensa onnellista elämää. Peter Tattersall

8 William Warby 14 onnelliset kaupungit onnelliset kaupungit 15 Ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa Tilaa ja laatua jalankulkijoille Kaupunkien liikkumisjärjestelmiä on useimmiten luotu vain tiettyjen ihmisryhmien tarpeisiin yleensä autoilijoille. Ilmastonmuutoksen lisäksi liikenteen päästöt vaikuttavat paikallisesti ympäristön tilaan. Huono ilmanlaatu, melu ja turvattomuus heikentävät ihmisten elämisen laatua. Kevyen liikenteen ryhmät ja joukkoliikenteen huomioivat liikenneratkaisut lisäävät hyvinvointia ja pienentävät energiankulutusta. Palvelujen saavutettavuus on merkittävä yhdyskuntasuunnittelun periaate. Näihin palveluihin tulisi sisällyttää laadukkaat jalkakäytävät ja pyörätiet. Kaupungit ovat tehneet katusuunnittelussa ja kadun tilanjaon suunnittelussa hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Oululla tunnetaan polkupyöräilijöiden kaupunkina. Kattava kevyen liikenteen verkko mahdollistaa kestävän kulkumuodon valinnan. Pyöräteitä onkin asukasta kohden selvästi enemmän kuin muissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Kaupungin kaikissa liikennesuunnitelmissa otetaan huomioon myös pyöräilijöiden turvallisuus. Alikulkutunneleita lisätään vanhoille alueille ja autoliikenteen hidastajia rakennetaan lisää. Oulussa tehdäänkin yli 20 prosenttia matkoista pyörällä. Autoilu voidaan kaupungeissa järjestää eri tavoin, jolloin tilaa jää enemmän muiden liikkujien käyttöön. Helsingissä on laskettu, että autojen yhteiskäyttöpalvelulla on huomattava merkitys parkkitilan säästämisessä. Jokainen yhteiskäyttöauto korvaa 8 12 yksityiskäytössä olevaa autoa, jolloin parkkipaikkojen kokonaistarve vähenee noin 96 %. Katutilaa voi jakaa myös ajallisesti eri liikkujaryhmien kanssa. Kolumbiassa Bogotan entinen pormestari Enrique Peñalosa rajoitti yksityisautoilua ruuhka-aikoina. Nyt 40 prosenttia autoista pysyy poissa kaduilta aamun ja illan ruuhkatunteina, ja jokaisella autolla on kahtena päivänä viikossa käyttökielto. Teitä suljetaan sunnuntaisin 120 kilometriä moottoriajoneuvoilta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön, jolloin ihmisten on mukavampi ulkoilla. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on alueita, joista liikennemerkkejä on poistettu tai minimoitu niiden määrää. Merkittömillä alueilla liikkujat sopeuttavat liikennekäyttäytymistään muiden liikkujien mukaan. Pierre Vivantin Traffic Light Tree kommentoi urbaania tilaa Lontoossa. Autoilijoiden ja jalankulkijoiden neuvotellessa tilastaan katsekontaktin välityksellä ovat liikenneonnettomuudet yllättäen vähenneet. Kun autoilijoita eivät ohjaa kyltit tai katumerkinnät, hidastavat epävarmuus ja harkinta vauhtia. Tavoitteena on saada aikaan katu, jossa autot ja kevyt liikenne huomaavat ja huomioivat toisensa eivätkä toimi eristyksissä toisiinsa. Autoilun mahdollistavat liikenneratkaisut lisäävät autojen määrää kaupungeissa. Pienetkin parannukset ja lisäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkutilassa viestivät arvostusten muutoksista, missä kaupunkilaisten onnellisuus asetetaan autoilijoita laajemmin liikennepolitiikan tavoitteeksi. Pauliina Jalonen py Rƒtiet km / asukas espoo Helsinki oulu tampere turku Vantaa ,8 1,8 3,4 2,3 2,04 2, ,8 2 3,6 2,3 2,05 2, ,8 2 3,9 2,3 2,06 2,4 Pyörätietä km / asukas. Maailma elää yli luonnonvarojensa. Maailman asukkaiden aiheuttama ympäristökuormitus vaihtelee kuitenkin paljon näin myös kaupunkien välillä. Riittävä elintaso ja elämänlaatu voidaankin saavuttaa hyvin erilaisin ympäristövaikutuksin. Kaupungeista on löydettävissä ekologisten reunaehtojen edellyttämät innovaatiot. Länsimainen elämäntapa kuluttaa liikaa niin vettä, tuottavaa maata kuin puhdasta ilmaakin. Kulutustamme kuvamaan on kehitetty ekologinen jalanjälki. Ekologisen jalanjäljen koko on helpointa ymmärtää kokonaisina maapalloina. Jos koko maailma eläisi suomalaisen tavoin, tarvittaisiin neljä maapalloa kulutuksen tyydyttämiseen. Intialaisella kulutustasolla riittää puolikas maapallo. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttovirran arvioidaan kasvavan vielä miljardilla ihmisellä. Kaupungit vievät nykyisin kolme prosenttia maapallon maa-alasta. Sen sijaan niiden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 80 prosenttia. Kaupunkeihin ihmisiä vetää puoleensa toivo paremmista elinoloista ja mahdollisuus paeta köyhyyttä. Kaupunkien kasvu johtuu kuitenkin pääosin luonnollisesta väestönkasvusta, ei vain väestön muuttoliikkeestä. i Tuulin vinkkinurkka KOHTI ONNELLISTA TALOYHTIÖTÄ Taloyhtiöt ovat paikallisen osallistumisen peruskivi. Naapureiden kanssa päätetään yhdessä omistetun talon asioista ja tehdään olemisesta ekologisempaa ja onnellisempaa. Kaupungistuminen edistyy alueellisesti eri tavoin. Seuraavien vuosikymmenten aikana kaupunkien väestön arvioidaan kasvavan voimakkaimmin vähiten kehittyneillä alueilla Aasiassa ja Afrikassa. Vaikka maailman megapolikset saavat usein paljon huomiota kaupungistumisesta keskusteltaessa, muuttavat ihmiset tulevaisuudessa etenkin pienempiin, alle asukkaan kaupunkeihin. (UN World Urbanization Prospects 2007) Kaupungit ympäristöongelmien ratkaisijoiksi Globaalien ympäristöongelmien voittamiseksi kaupunkikehityksen merkitys on olennainen. Ympäristövaikutuksiltaan kaupungit ovat erilaisia (Kuva 3), ja ymmärrys siitä, mikä eroja aiheuttaa, auttaa suuntamaan kaupunkien kehittämistä ekologisempaan suuntaan. Esimerkiksi maankäytön kestävyyttä kuvaa eri kaupunkien asukkaiden polttoaineenkulutus. Kaupunkirakenteen hajautuminen aiheuttaa sen, että asukkaiden liikkumistarve ja sen myötä KANNATA MUIDEN IDEOITA Tekemisen fiilis syntyy, kun kaikki asukkaat kokevat saavansa välillä päättää. Kaikkea vastustavalta naapurin mummolta kannattaa kysyä, mikä hänen asumistaan parantaisi. Jos se on levähdystuoli rappukäytävässä tai äänenvaimennin hissin ovessa, ne kannattaa asentaa. PIHAPARATIISIT Suurin syy omakotitaloon muuttamiseen on kaipuu omalle pihalle. Eikä syyttä. Kerrostalopihojen ankeutta voi verrata tunnelmaan Tallinnan Lasnamäen lähiöissä 80-luvulla. Vähentäkää parkkipaikkoja, pystyttäkää grilli ja rajatkaa halukkaille omat kukkapenkit. Tai tehkää ja toteuttakaa unelmien piha yhdessä pihasuunnittelijan tai maisema-arkkitehdin kanssa. KELLARIT, VINTIT JA TUULETUSPARVEKKEET KÄYTTÖÖN Taloyhtiöissä on paljon tiloja, jotka jäävät vähälle käytölle. Nikkarointihuone ja ompelupaikka kellarissa, aamiaispöytä ja pari tuolia tuuletusparvekkeella sekä kunnon polttoaineen kulutus kasvaa. Toisaalta kaupunkien liikennepolitiikan erot näkyvät eroina kaupunkien autoistumisessa. Esimerkiksi Singaporessa vuonna 2004 oli tuhatta asukasta kohti noin sata autoa, kun vastaava luku Bangkokissa oli lähes kolminkertainen (UN-HABITAT Global Urban Observatory 2008). Selkeimmin kaupunkien ratkaisujen merkitystä kuvaavat saman elintason ja ehkä elämänlaadunkin omaavien kaupunkien ekologiset jalanjäljet. Wellingtonin kaupungin asukkaan ekologinen jalanjälki Uudessa Seelannissa on reilut 2 hehtaaria kun yhdysvaltalaisen Seattlen kaupungin asukas jättää noin 23 hehtaarin jäljen. Erot luonnonvarojen kulutuksessa ovat merkittäviä, vaikka elintaso on lähes sama. Pauliina Jalonen HiiliDiOksisipƒƒst t / asukas yhdysvallat (12,2 tonnia) suomi (12) japani (9,4) puola (7,7) ruotsi (5,8) kiina (2,7) Brasilia (1,8) intia (1,2) tansania (0,1) Hiilidioksidipäästöt / asukas. pyykinkuivaushuone lisäävät kummasti tilan tuntua sisällä asunnoissakin. OTTAKAA TALONMIES TAKAISIN Talonmies on se tyyppi, jonka ovikelloa voi soittaa, kun oma avain jäi kotiin, ja joka kolaa lumet pihalta. Hän jututtaa naapurin setiä ja tätejä pihalla ja pitää huolta yhteisöstä. Okei, kaikki talkkarit eivät ole ihan näin hyviä, mutta melkein kaikki pystyvät parempaan kuin huoltoyhtiö.

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma

Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO

Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus 14.12.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME

Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME 19.03.-15.05.2015 HARAVA Karttapohjainen kyselypalvelu Edistää kansalaisten ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit.

KOTO, UURAS JA INNO. M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. KOTO, UURAS JA INNO M2:n uudet kohtuuhintaisen urbaanin vuokra-asumisen konseptit. Mikä on sinun tapasi asua? Esittelyssä valikoimamme: Koto, Uuras ja Inno TIIVISTELMÄ TOIVOTAMME SINUT TERVETULLEEKSI uuteen

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Metropolialueen saavutettavuuden alueelliset rakenteet muutoksessa

Metropolialueen saavutettavuuden alueelliset rakenteet muutoksessa Metropolialueen saavutettavuuden alueelliset rakenteet muutoksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Maria Salonen, Jaani Lahtinen, Timo Jaakkola, Sakari Jäppinen, Juha Järvi, Perttu

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana

Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA

EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot