onnelliset kaupungit Onnelliset kaupungit Dodon ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "onnelliset kaupungit Onnelliset kaupungit Dodon ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista."

Transkriptio

1 onnelliset kaupungit Onnelliset kaupungit Dodon ajatuksia tulevaisuuden kaupungeista.

2 Dodo ry. Vironkatu 5, Helsinki (09) TUETTU ULKOMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖVAROIN sisällysluettelo Onnelliset kaupungit Dodo käsittelee ympäristöongelmia yhteiskunnallisesti, turhaan yksinkertaistamatta. Ruokapöydästä, metrotunnelista tai seikkailulomalta ei ole pitkä matka globaaleihin ympäristöongelmin. Dodo järjestää vuosittain Megapolis-festivaaleja useissa suomalaisissa kaupungeissa. Tapahtumien pääviesti on, että ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa. Vuoden 2008 Megapolisten teemana oli Onnelliset kaupungit. Tämä julkaisu kokoaa yhteen vuoden aikana kehittyneitä ideoita tulevaisuuden onnellisista kaupungeista. s. 12 sivut Lisää rakennuksia! Asukkaiden tekemä kaupunki Wikisuunnittelussa omasta elinympäristöstään kiinnostuneet ihmiset editoivat vuorotellen kaupungin pienoismallia samalla tavalla kuin Wikipedian käyttäjät muokkaavat tietosanakirjaa. Dodo haluaa suunnitella parempia kaupunkeja yhdessä asukkaiden kanssa. sivut 14 sivut 27 Pyörät pois kellarista Lama on täällä

3 4 onnelliset kaupungit // tekijät pääkirjoitus Päätoimittaja TOMMI MELAJOKI Toimitussihteeri KOKO HUBARA Art Director KALLE KEMPPAINEN Kirjoittajat: Pauliina Jalonen, Tuuli Kaskinen, Johanna Lahdenperä, Jaakko Lehtonen, Antti Möller, Aleksi Neuvonen, Jarre Parkatti, Peter Tattersall Kuvaajat: Thomas Dwyer, Jaakko Lehtonen, Tommi Melajoki, Inari Penttilä, Hannu Salmi, Scorpions and Centaurs, J.P. Silva, Sasha Tkalcan, William Warby, Iva Zemanová Kuvittajat: Kalle Kemppainen, Kaisa Lipponen, Anu Tahvanainen, Peter Tattersall, Jyrki Vanamo PAULIINA JALONEN Dodo ry:n puheenjohtaja. Hän työskentelee kaupunkien ympäristöasioiden - ja viime aikoina etenkin ilmastokysymyksen - parissa myös päivätyössään. Aiemmin Jalonen on toiminut mm. ympäristöpolitiikan tutkijana. pauliina.jalonen@dodo.org ANTTI MÖLLER Dodo ry:n varapuheenjohtaja. Päivätyökseen Antti työskentelee mediaseurantaalalla, sekä freelance-toimittajana. Opinnoissaan hän tutki historianalan pro gradussaan muun muassa statuskilpailua identiteetin perustana. antti.moller@dodo.org PETER TATTERSALL Arkk. yo, opiskellut arkkitehtuuria Lontoossa ja Suomessa. Peter on toiminut Dodon kaupunkisuunnitteluryhmässä vuodesta Tällä hetkellä hän valmistelee diplomityötään osallistavasta suunnittelusta. peter.tattersall@dodo.org TUULI KASKINEN Tuuli työskentelee Demos Helsinki -ajatushautomon Ilmastotalkoot-hankkeen projektijohtajana. Koulutukseltaan hän on kauppatieteen maisteri. Dodossa Tuuli on pitkään vastannut järjestön tiedotuksesta. Tuuli istuu Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa ilmastonmuutoksessa valmistelevassa asiantuntijaryhmässä. tuuli.kaskinen@dodo.org ALEKSI NEUVONEN Aleksi on Demos Helsinki -ajatushautomon tutkimusjohtaja. Hän on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan teoreettinen filosofia. Aleksi on Dodon perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja. Nykyisin hän on hallituksen jäsen. Hän on julkaissut Roope Mokan kanssa teokset Yksilön ääni - Hyvinvointivaltio yhteisöjen ajalla ja Olemme kuluttajia - neljä tarinaa vuodesta aleksi.neuvonen@dodo.org JOHANNA LAHDENPERÄ Johanna Lahdenperä on ollut Dodossa mukana 2000-luvun alusta saakka ja tunnustautuu kaupunkiromantikoksi. Opinnäytetöissään ja muissa kirjoituksissaan Johanna on käsitellyt Kiinan kaupungistumista. Kevään 2009 hän tutkii ekologista rakentamista Tianjinissa. johanna.lahdenpera@dodo.org JAAKKO LEHTONEN Maantieteen opiskelija ja Dodon kaupunkisuunnittelu-, kaupunkiviljely- sekä videoryhmien aktiivi. jaakko.lehtonen@dodo.org JARRE PARKATTI Jarre toimii tutkijana TKK:n arkkitehtuurin laitoksella. Dodon kaupunkisuunnitteluryhmän aktiivi vuodesta Jarre on opiskellut käytännöllistä filosofiaa (HY), yhteiskuntatiedettä (Kööpenhaminan yliopisto) ja yhdyskuntasuunnittelua (TKK). jarre.parkatti@dodo.org Mikä tekee kaupungista onnellisen? Ympäristöjärjestö Dodo on pohtinut tätä viime vuoden, sillä talouskasvuun keskittyneeltä yhteiskunnalta on jäänyt huomaamatta, että kansalaisten kokema onnellisuus ei ole lisääntynyt sitten 1970-luvun. Tämän päivän yhdyskuntarakenne on tullut tiensä päähän. Kaupunkien ekologista jalanjälkeä kutistetaan kestävämpään kokoon. Pienten neliöiden ja lyhyiden etäisyyksien tiiviydestä löytyy ratkaisu ilmastonmuutoksen selättämiseen. Tiivis kaupunki ei kuitenkaan ole ahdas kaupunki. Hyvän paikan asua ja elää tekee se, että ekologian lisäksi huomioidaan myös sosiaalinen näkökulma. Onnellisten kaupunkien kivijalka on kaupunkilaisten toiveessa elää onnellista elämää. Tämä toive on täytettävissä myös inhimillisen mittakaavan urbaanissa ympäristössä. Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä korreloi tutkijoiden mielestä onnellisuuden kanssa, joten välineitä tähän on löydettävä omalta pihalta, omalta kadulta ja oman kaupungin suunnittelujärjestelmästä. Tällöin taloyhtiöistä tulee enemmän asukkaidensa näköisiä, ja ihmisillä on enemmän yhteisesti suunniteltua tilaa käytössään. Tärkeää on asukaslähtöisyys. Kaupunkilaisten erilaiset tarpeet niin liikkumisen, sosiaalisen kanssakäymisen kuin itsensä toteuttamisen suhteen tarvitsevat erilaista tilaa. Tätä erilaisuutta on kuunneltava ja kunnioitettava, toisaalta erilaisista näkemyksistä on muodostettava yhteisymmärrystä saman suunnittelupöydän äärellä. Asukkaiden onnellisuutta luo mahdollisuus olla alusta asti mukana tekemässä omannäköistä asuinaluetta. Esimerkkejä on ja kotosuomen lisäksi niitä löytyy maailmalta yllättävästäkin paikoista. Kolumbia pesee yllättäen Suomen onnellisuusmittauksissa, ja sen pääkaupungin Bogotan suunnittelun poliittisena tavoitteena on ollut lisätä asukkaidensa onnellisuutta. Onnellisen kaupungin onnistumisen takana on usein ollut kyky tehdä päätöksiä pienimmän lasten, pyöräilijöiden tai köyhien ehdoilla. Niinpä kyse ei ole mahdottomista. Enemmän kyse on Dodo tahtoo asukkaiden näköisiä ja kokoisia, mutta ekologisen tiiviitä kaupunkeja. asukkaiden, suunnittelijoiden ja päättäjien ajatustapojen muuttamisesta. Taloudellisen laman ei tarvitse olla päänsisäistä lamaa. Kaupunkien kehittämistä kuvaavien määreiden on oltava aktiivisia, asukkaiden näköisiä ja kokoisia. Kaupunkilaisten on otettava haltuun niin kaupunkitilaa kuin sen suunnittelujärjestelmää. Pauliina Jalonen puheenjohtaja Dodo ry

4 6 onnelliset kaupungit onnelliset kaupungit 7 Golfkenttä keskellä tiivistä taajamaa Yhdysvaltojen Sun Cityssä Arizonassa. Onnellisuuden jäljillä Suomi tienaa nyt puolitoistakertaa enemmän kuin vuonna Olemme saaneet kännykät, astianpesukoneet ja laajakaistayhteydet, suuremmat asunnot ja halvat lentoyhteydet. Onnellisuutemme ei silti ole lisääntynyt. Mitä oikeastaan tiedämme onnesta? Antiikin Kreikassa Aristoteles käsitti eudaimonian eli onnen eettisen elämän tärkeimmäksi tavoitteeksi. Aikojen saatossa näkemys painui lähes unohduksiin, mutta nyt onnellisuus on jälleen noussut tärkeäksi puheenaiheeksi sekä tieteessä että julkisessa keskustelussa. Yksi onnellisuuteen viime aikoina tarttuneista tieteenaloista on ollut taloustiede. Esimerkiksi Britannian johtaviin ekonomisteihin lukeutuva Richard Layard on kirjassaan Happiness: Lessons from a New Science (2005) esittänyt, että taloudellinen kasvu ei yksin tuota onnellisuutta. Tilastot Suomen kehityksestä 1970-luvulta tähän päivään näyttävät vahvistavan Layardin teesin. Onnellisuusmittaukset osoittavat, että ihmisten kokema onni ei tänä aikana ole kasvanut laisinkaan. Ristiriita on räikeä, kun havaintoa vertaa vaurastumisen kasvuun samana aikana. Vuosina Suomen kokonaistuotanto on puolitoistakertaistunut. Vaurastuminen ei kuitenkaan ole tapahtunut kestävästi. Vuonna 2007 Suomi oli käyttänyt vuotuiset, asukasta kohti lasketut luonnonvaransa loppuun vappuun mennessä. Muut länsimaat ovat samalla tiellä, ja kehitysmaat seuraavat perässä. Ihmiskunta elää velaksi, ja luonto maksaa viulut. Kestävää onnellisuutta kaupungeista Sisäisten tuntemusten ohella ympäristöllä on suuri merkitys henkilökohtaisessa onnellisuudessa. Kaupungistuminen jatkuu niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Viime vuonna ihmiskunta ylitti tärkeän rajapyykin: nyt enemmistö meistä asuu kaupungeissa. Samalla ihmiset ovat alkaneet samaistua kotikaupunkeihinsa jopa kansallisuuttaan vahvemmin. Yhä tärkeämpi kysymys onkin, millaisia mahdollisuuksia onneen urbaani miljöö tarjoaa. Onnellinen sivilisaatio ei voi asua kau-

5 8 onnelliset kaupungit onnelliset kaupungit Scorpions and Centaurs Ekotehokasta onnellisuustuotantoa Onnellisuus taloustieteen silmin Tatu Hirvonen, oululainen taloustieteilijä ja toinen Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi -teoksen kirjoittamista, vastasi Dodon kysymyksiin. pungissa, joka kuormittaa ympäristöä ja jättää tuleville sukupolville luun käteen. Tarvitaan uusia avauksia ja rohkeita tekoja. Me Dodossa väitämme, että onnellinen kaupunki on kestävä ja matalahiilinen kaupunki. Kaupungissa on onnistunut kaupunkirakenne, se vahvistaa asukkaiden yhteisöllisiä tarpeita ja antaa itse tekemiselle mahdollisuuden kukoistaa. Onnellinen kaupunki tarjoaa hektisen elämänrytmin rinnalla myös hitaampia sykkeitä. Jokainen meistä kaipaa aika ajoin rauhaa ja hiljaisuutta. Kirjastojen ja puistojen lisäksi myös uusia tyyssijoja on luvassa: Turussa on vasta avattu Naphouse, jonne voi mennä ottamaan nokkaunet. Helsinki suunnittelee Miten materiaalinen hyvinvointi vaikuttaa onnellisuuteen? - Perustarpeiden, kuten terveyden, tyydyttäminen on oleellista. Taloudellinen kasvukin voi lisätä onnellisuutta, mutta toisaalta raha voi vaikuttaa onnellisuuteen negatiivisesti esimerkiksi statuskilpailun kautta. - Kaiken kaikkiaan uskon, että onnellisuus ja materia ovat hyvin heikosti linkittyneitä. Onnellisuus on tunneperäinen seikka, ei järkiasia. Taloustieteilijä Richard Layardin mukaan päätäntävalta omasta elämästä saa aikaan onnellisuutta. Miksi näin on? - Kukaan ei voi kokea onnea puolestamme. Siksi valintamme ja puurtamisemme vaikuttaa onnellisuuteemme. Sosiaalisuus on toki tärkeää, mutta perhe-elämä, ystävät ja työtoverit tukevat onnellisuuttamme aidosti vasta kun voimme toimia itsenäisesti omissa ympyröissämme. Ilmakuva läheltä Heathrow ta. hiljentymisen kappelia Lasipalatsin viereen. Jos taloudellista kasvua ohjattaisiin työajan lyhentämiseen, jäisi ihmisille enemmän aikaa nauttia näistä mahdollisuuksista. Voisimme ottaa myös enemmän vastuuta lähiympäristöstämme. Antiikin Kreikan poliksessa jokainen vapaa kansalainen osallistui suoraan yhteiseen päätöksentekoon, se oli itsestäänselvyys. Nykyään mahdollisuus on otettu meiltä pois, mutta ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeutta takaisin. Me Dodossa uskomme, että jos kaupunkilaisilla olisi enemmän käytännön vaikuttamismahdollisuuksia, he myös huolehtisivat yhteisestä ympäristöstä paremmin. ANTTI MÖLLER Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi kotikaupungissasi Oulussa? - Tärkeimpiä ovat vaimo ja tytär, koti, ystävät ja suku. Joki ja meri ovat hyvä lisä. Harrastukset virkistävät ja pienen perheomisteisen elokuvateatteri Starin henkilökunta saa aina hyvälle tuulelle! Antti Möller Luettavaa: Richard Layard: Happiness: Lessons from a New Science (2005) Osmo Soininvaara: Vauraus ja aika (2007) Carl Honoré: In Praise of Slowness (2004) Valtioiden välisiin vertailuihin on olemassa monia mittareita, mutta vain harva niistä huomioi ympäristöntilan. Happy Planet Index on positiivinen poikkeus. On vaikea havainnollistaa ihmiskunnan edistystä kolmella määreellä. Ihmisyyden monipuolisuus ei helposti kristallisoidu muutamaan maailma hpivertailussa Happy Planet Index mittaa maailman maiden kykyä tuottaa hyvinvointia ja pitkää ikää suhteessa ekologiseen jalanjälkeen. Vihreissä maissa onnellisuutta tuotetaan kaikkein ekotehokkaimmin, punaisissa maissa joko jalanjälki on hyvin suuri tai odotettu elinikä tai koettu onnellisuus hyvin pientä. lukuun. Taloustieteen nimissä tällaista yksinkertaista kaavaa on kuitenkin haettu, jotta valtioiden kehitystä voitaisiin edes jollain tavalla verrata. Tutkimuslaitos New Economics Foundation on onnistunut tässä haastavassa tehtävässä. Heidän kehittämänsä Happy Planet Index (HPI) on mielenkiintoinen työkalu, joka haastaa ajattelemaan uudella tavalla. Muuttujia on kolme: odotettu elinikä, tyytyväisyysmittaukset ja ekologinen jalanjälki. Indeksi kertoo, J.P. Silva kuinka ekotehokkaasti valtio kykenee tuottamaan onnellisuutta ja pitkää ikää. Kun planeettaamme tarkastelee tästä näkökulmasta, on marssijärjestys odotuksista poikkeava. Onnellinen Suomi? Jo ainoastaan kärkikolmikko on häkellyttävä: Vanuatu, Kolumbia ja Costa Rica. Parhaiten Euroopan valtioista pärjää Malta, joka on sijalla 60. Monien muiden tutkimusten kärkimaa Suomi on sijalla 123. Mitä tämä meille kertoo? Ratkaiseva erottava tekijä on nimenomaan ekologisen jalanjäljen suuruus. Suomalaiset ja costaricalaiset ovat lähes yhtä tyytyväisiä elämäänsä ja elävät lähes yhtä vanhoiksi, mutta meidän ekologinen jalanjälkemme on kolme ja puoli kertaa suurempi. Mikäli kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin kulutuksemme tyydyttämiseen neljä maapalloa. Mielenkiintoista on, että saarivaltiot menestyvät HPIvertailussa verraten hyvin. Voisiko tästä päätellä, että kokemus luonnon resurssien äärellisyydestä korreloi luonnonvarojen säilyttämisen kanssa? Lisäksi indeksi kielii, että onnellisuus ja pitkä ikä eivät perustu materiaaliselle runsaudelle. Suomalaisilla on elämäntavoissa opittavaa kolumbialaisilta. Bogotan ex-pormestari Enrique Peñalosa vastasi Dodon huutoon ja vieraili Megapolis2023-tapahtumassa syyskuussa Voimakastahtoinen mies kertoi, että kaupunki on suunniteltava kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten, ei autoille. Antti möller

6 10 onnelliset kaupungit haastattelu // onnelliset kaupungit 11 Enrique Peñalosa bogotalaisten lasten ympäröimänä. Bogotan malli Kolumbian pääkaupunki Bogotasta on tullut yksi maailman tunnetuimpia esimerkkejä kurjuuden ja kaaoksen kääntämisestä positiiviseksi kehitykseksi kaupunkisuunnittelun keinoin. Muutoksen taustalla on kaupungin ex-pormestari Enrique Peñalosa, joka laittoi kaupunkikehityksen tärkeimmäksi tavoitteeksi onnellisuuden. Seitsemän miljoonan asukkaan Bogota kehittyi useiden muiden Latinalaisen Amerikan kaupunkien tavoin nopeaan: autojen valtaamassa ja ruuhkien vaivaamassa kaupungissa köyhät ja rikkaat elivät omilla alueillaan. Kolmivuotisen pormestarikautensa aikana vuosituhanteen vaihteessa Bogotaan perustettiin kirjastoverkosto, istutettiin sata tuhatta puuta, ja pyöräteitä rakennettiin 300 kilometriä. Peñalosan uudistusten taustalla ei ole ympäristö, vaan kaikki lähtee sosiaalisesta tasaarvoisuudesta. Kaikissa maailman perustuslaeissa sanotaan, että kansalaiset ovat tasa-arvoisia lain edessä, painottaa Peñalosa. Hänen mielestään kaupungin pitää toimia ennen kaikkea kaikille sen vähemmistöille. Palveluiden tulee olla saavutettavissa kaikille, myös köyhille. Tärkeä onnellisuuden mittari on lasten hyvinvointi. Jos onnistumme luomaan kaupungin, jossa lapset viihtyvät, siellä viihtyvät muutkin. Ja lapsille paras kaupunki on turvallinen kaupunki, hän vakuuttaa. Hyvin toimivassa kaupungissa ihmiset - lapset, vanhukset, köyhät, rikkaat - voivat liikkua vapaasti ja helposti kävellen, pyöräillen tai julkisilla liikennevälineillä. Demokraattisen kaupunkisuunnittelun palikoita Peñalosalle käytännön demokratiaa ovat pyörätiet. Pyörätie on tärkeä symboli, joka kertoo, että polkupyörällä kulkeva kansalainen on yhtä arvokas kuin autolla ajavakin, sanoo Peñalosa. Kaupungin erilaiset alueet kytkeytyvät kävely- ja pyöräteiden avulla, ja rantoja pitkin kulkeva pyörä- ja kävelytie mahdollistaa kaikkien kansalaisten pääsyn veden äärelle. Lisäksi tasa-arvolle ja osallisuudelle ovat tärkeitä Peñalosan mukaan puistot ja aukiot. Ne ovat kokoontumispaikkoja, joihin kaikki ovat tervetulleita ikään, taustaan tai varallisuuteen katsomatta. Hyvässä kaupungissa ihmiset haluavat viettää aikaa ulkona, ja jos julkisessa tilassa kohtaavat erilaiset ihmiset, kaupunki toimii. Busseista halpa joukkoliikennejärjestelmä Mallia tasa-arvoisemmille liikenneratkaisuille Peñalosa haki mm. Brasilian Curitiban bussiliikennejärjestelmästä sekä eurooppalaisesta autottomasta päivästä. Transmilenioksi nimetty joukkoliikennejärjestelmä perustuu erillisille, suljetuille bussikaistoille. Järjestelmä toimii kuin metro, mutta on huomattavasti halvempi toteuttaa. Bussijärjestelmä kuljettaa useimpia metroja enemmän ihmisiä, esittelee Peñalosa ylpeänä. Kaupunkisuunnittelun rokkitähdeksikin kutsuttu Peñalosa kiertää nykyisin konsultoimassa kaupunkeja eri puolilla maailmaa. Peñalosalla on tahtoa tehdä parempia ja onnellisempia kaupunkeja, mutta ohjeistus on yksinkertainen. Ollaksemme onnellisia meidän tulee voida kävellä ja tavata muita ihmisiä. Eikä meidän tulisi tuntea vähempiarvoisuutta, hän summaa. Pauliina Jalonen

7 12 onnelliset kaupungit wikisuunnittelu // onnelliset kaupungit 13 Kaupunkien wikisuunnittelu Wikisuunnittelu on uudenlainen tapa ottaa asukkaiden näkemykset huomioon kaupunkisuunnittelussa. Yhteinen näkemys suunnitelmasta syntyy useiden eri toimijoiden pienten panosten kautta hyödyntämällä Wikipediasta tuttua prosessia. Suunnitelma Helsingin Hernesaareen syntyi alle kahdessa tunnissa wikisuunnittelusessioissa. Kuva on piirretty puhtaaksi käyttäen ainoastaan ilmaisia piirustus- ja kuvankäsittelyohjelmia (Google Sketchup 7.0, Gimp 2.6). Rakennusten julkisivukuviointi on luotu arkkitehti Jyrki Vanamon kehittämän algoritmipohjaisen julkisivugeneraattorin avulla ( Miten kansalaisen äänen tulisi kuulua kaupunkisuunnittelussa? Miten lain kuntalaisille takaama oikeus saada vaikuttaa kaavoitukseen tulisi järjestää, jotta asukkaat antaisivat risujen lisäksi myös ruusuja? Käytännössä kaavoituksen yhteydessä tapahtuva vuorovaikutus tapahtuu niin, että asukkaille esitetään pitkälle viety suunnitelma, josta he saavat antaa palautetta. Se, miten suunnitelmiin kohdistuva palaute tulkitaan, jää kuitenkin kaavoittajien ja luottamushenkilöiden harkinnan varaan. Nykyiset menetelmät eivät anna asukkaiden tehdä positiivisia ehdotuksia tai osallistua suunnitteluongelman määrittelyyn. Asukkaille jää mahdollisuus lähinnä vain valittaa, mistä seuraa, että ammattipiireissä vuorovaikutusta kaavoituksessa pidetään rasittavana pakkopullana. Jos asukkaat kokevat, etteivät heidän äänensä tule kuuluviin kaavoitusprosessissa, he saattavat valittaa suunnitelmista oikeusistuimiin, jolloin kaavahankkeeseen voi kohdistua merkittäviä viivästyksiä. Makuasioista ei voi kiistellä, mutta voiko niistä rakentaa konsensusta? Vuorovaikutusta arkkitehtien ja maallikoiden välillä vaikeuttaa se, ettei verbaalinen keskustelu riitä tavoittamaan suunnitelmien sisältöä kokonaisuudessaan. Arkkitehtien asiantuntemus perustuu pitkälti hiljaiseen tietoon eli tieto-taitoon, joka karttuu vuosien opiskelun ja työkokemuksen kautta, mutta jota ei pysty ilmaisemaan sanoin asiaan vihkiytymättömille. Hiljainen tieto on olennainen osa arkkitehtien asiantuntemusta, mutta se on demokratian kannalta ongelmallinen asia. Monia suunnitteluun kietoutuneita, vahvasti arvosidonnaisia ja poliittisia ulottuvuuksia kuten estetiikkaa ja paikan atmosfääriä, ei voida avata julkiseen tarkasteluun. On makuasia, pitääkö enemmän suklaasta vai lakritsista, ja näiden ruokalajien terveys- ja ympäristövaikutuksesta voidaan esittää argumentteja. Ei kuitenkaan olisi mielekästä väittää, että jompi kumpi tarjoaisi objektiivisesti paremman makukokemuksen. Arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyy sama ongelma. Vaikka kaupunkisuunnitelmista, kuten pysäköintinormeista ja rakentamistehokkuuksista, voidaan monilta osin käydä verbaalista argumentaatiota, suunnitelmiin liittyy aina ominaisuuksia, jotka jäävät ulottumattomiin. Näihin voidaan laskea rakennusten ulkonäkö tai päätös siitä, istutetaanko puiston puut suoriin riveihin vai ei. Valta päättää makuasioista jää parempien menetelmien puuttuessa arkkitehdeille. Miten arkkitehtien ja maallikoiden välille voisi syntyä vuorovaikutusta niistäkin ympäristön ominaisuuksista, joista on vaikea puhua? Miten nykyistä laajempi ja monipuolisempi joukko voisi osallistua yleisen edun määrittelemiseen kaupunkisuunnittelukysymyksissä? Kohti open source -suunnittelua Avoin nettitietosanakirja Wikipedia tarjoaa mielenkiintoisen mallin kaupunkisuunnittelulle. Wikipediassa kuka tahansa voi osallistua artikkeleiden kirjoittamiseen ja muokkaamiseen. Konsensus artikkeleiden sisällöstä syntyy ensisijaisesti vuoroittaisten edittien tuloksena, vaikka muutoksista voidaan käydä tarvittaessa myös verbaalisen argumentaatiota. Wikisuunnittelu toimii siten, että pienryhmät askartelevat kaupunkipienoismallia vuoron perään lyhyen ajan. Tämän jälkeen seuraava ryhmä jatkaa suunnittelutyötä siitä, mihin edellinen askartelija sen jätti. Lopputulos on kaikkien osallistujien yhteinen aikaansaannos, jossa eri intressit on sovitettu yhteen osallistujien keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Wikisuunnittelu antaa asukkaille mahdollisuuden esittää konkreettisia ja positiivisia ehdotuksia koskien ympäristön kehitystä. Osallistujilta ei edellytetä kokonaisvaltaista visiota kaupungin kehittämisestä, vaan ideana on antaa asukkaalle mahdollisuus ilmaista omaan ympäristökokemukseen perustuvia, sirpaleisiakin mieltymyksiä. Lopulta ne integroidaan yhtenäiseksi suunnitelmaksi vuoroittaisten muokkausten kautta. Asiantuntija-apua voidaan hyödyntää sparraamaan maallikkosuunnittelijat pohtimaan uusia näkökulmia ja tuomaan suunnitelmiin esimerkiksi tilojen mitoitukseen liittyvää tietoa. Kun arkkitehti piirtää maallikoiden suunnitelmat puhtaaksi, syntyy aineistoa joka muuttaa maallikoiden askartelun tulokset arkkitehtikielelle, jolloin kommunikaatiokuilu arkkitehtien ja maallikoiden välillä pienenee. Mutta syntyykö wikisuunnittelun kautta hyvää ympäristöä? Kysymykseen on mahdotonta vastata, sillä ei ole olemassa menetelmää, jolla suunnitelmia tai valmiita ympäristöjä voitaisiin demokraattisesti arvioida ja arvottaa, syntyivät ne suunnittelumenetelmällä millä hyvänsä. Nykyisin hyvän ympäristön määritteleminen tapahtuu lähinnä arkkitehtiprofession sisällä, ammattikunnan sisäiseen diskurssiin nojautuen. Ottamalla asukkaiden arvostuksia ja ideoita suunnittelun lähtökohdiksi voitaneen nykyistä paremmin tuottaa kaupunkiympäristöjä, jotka tukevat asukkaidensa onnellista elämää. Peter Tattersall

8 William Warby 14 onnelliset kaupungit onnelliset kaupungit 15 Ympäristöongelmat ratkaistaan kaupungeissa Tilaa ja laatua jalankulkijoille Kaupunkien liikkumisjärjestelmiä on useimmiten luotu vain tiettyjen ihmisryhmien tarpeisiin yleensä autoilijoille. Ilmastonmuutoksen lisäksi liikenteen päästöt vaikuttavat paikallisesti ympäristön tilaan. Huono ilmanlaatu, melu ja turvattomuus heikentävät ihmisten elämisen laatua. Kevyen liikenteen ryhmät ja joukkoliikenteen huomioivat liikenneratkaisut lisäävät hyvinvointia ja pienentävät energiankulutusta. Palvelujen saavutettavuus on merkittävä yhdyskuntasuunnittelun periaate. Näihin palveluihin tulisi sisällyttää laadukkaat jalkakäytävät ja pyörätiet. Kaupungit ovat tehneet katusuunnittelussa ja kadun tilanjaon suunnittelussa hyvinkin erilaisia ratkaisuja. Oululla tunnetaan polkupyöräilijöiden kaupunkina. Kattava kevyen liikenteen verkko mahdollistaa kestävän kulkumuodon valinnan. Pyöräteitä onkin asukasta kohden selvästi enemmän kuin muissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Kaupungin kaikissa liikennesuunnitelmissa otetaan huomioon myös pyöräilijöiden turvallisuus. Alikulkutunneleita lisätään vanhoille alueille ja autoliikenteen hidastajia rakennetaan lisää. Oulussa tehdäänkin yli 20 prosenttia matkoista pyörällä. Autoilu voidaan kaupungeissa järjestää eri tavoin, jolloin tilaa jää enemmän muiden liikkujien käyttöön. Helsingissä on laskettu, että autojen yhteiskäyttöpalvelulla on huomattava merkitys parkkitilan säästämisessä. Jokainen yhteiskäyttöauto korvaa 8 12 yksityiskäytössä olevaa autoa, jolloin parkkipaikkojen kokonaistarve vähenee noin 96 %. Katutilaa voi jakaa myös ajallisesti eri liikkujaryhmien kanssa. Kolumbiassa Bogotan entinen pormestari Enrique Peñalosa rajoitti yksityisautoilua ruuhka-aikoina. Nyt 40 prosenttia autoista pysyy poissa kaduilta aamun ja illan ruuhkatunteina, ja jokaisella autolla on kahtena päivänä viikossa käyttökielto. Teitä suljetaan sunnuntaisin 120 kilometriä moottoriajoneuvoilta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön, jolloin ihmisten on mukavampi ulkoilla. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on alueita, joista liikennemerkkejä on poistettu tai minimoitu niiden määrää. Merkittömillä alueilla liikkujat sopeuttavat liikennekäyttäytymistään muiden liikkujien mukaan. Pierre Vivantin Traffic Light Tree kommentoi urbaania tilaa Lontoossa. Autoilijoiden ja jalankulkijoiden neuvotellessa tilastaan katsekontaktin välityksellä ovat liikenneonnettomuudet yllättäen vähenneet. Kun autoilijoita eivät ohjaa kyltit tai katumerkinnät, hidastavat epävarmuus ja harkinta vauhtia. Tavoitteena on saada aikaan katu, jossa autot ja kevyt liikenne huomaavat ja huomioivat toisensa eivätkä toimi eristyksissä toisiinsa. Autoilun mahdollistavat liikenneratkaisut lisäävät autojen määrää kaupungeissa. Pienetkin parannukset ja lisäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkutilassa viestivät arvostusten muutoksista, missä kaupunkilaisten onnellisuus asetetaan autoilijoita laajemmin liikennepolitiikan tavoitteeksi. Pauliina Jalonen py Rƒtiet km / asukas espoo Helsinki oulu tampere turku Vantaa ,8 1,8 3,4 2,3 2,04 2, ,8 2 3,6 2,3 2,05 2, ,8 2 3,9 2,3 2,06 2,4 Pyörätietä km / asukas. Maailma elää yli luonnonvarojensa. Maailman asukkaiden aiheuttama ympäristökuormitus vaihtelee kuitenkin paljon näin myös kaupunkien välillä. Riittävä elintaso ja elämänlaatu voidaankin saavuttaa hyvin erilaisin ympäristövaikutuksin. Kaupungeista on löydettävissä ekologisten reunaehtojen edellyttämät innovaatiot. Länsimainen elämäntapa kuluttaa liikaa niin vettä, tuottavaa maata kuin puhdasta ilmaakin. Kulutustamme kuvamaan on kehitetty ekologinen jalanjälki. Ekologisen jalanjäljen koko on helpointa ymmärtää kokonaisina maapalloina. Jos koko maailma eläisi suomalaisen tavoin, tarvittaisiin neljä maapalloa kulutuksen tyydyttämiseen. Intialaisella kulutustasolla riittää puolikas maapallo. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa ja seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttovirran arvioidaan kasvavan vielä miljardilla ihmisellä. Kaupungit vievät nykyisin kolme prosenttia maapallon maa-alasta. Sen sijaan niiden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 80 prosenttia. Kaupunkeihin ihmisiä vetää puoleensa toivo paremmista elinoloista ja mahdollisuus paeta köyhyyttä. Kaupunkien kasvu johtuu kuitenkin pääosin luonnollisesta väestönkasvusta, ei vain väestön muuttoliikkeestä. i Tuulin vinkkinurkka KOHTI ONNELLISTA TALOYHTIÖTÄ Taloyhtiöt ovat paikallisen osallistumisen peruskivi. Naapureiden kanssa päätetään yhdessä omistetun talon asioista ja tehdään olemisesta ekologisempaa ja onnellisempaa. Kaupungistuminen edistyy alueellisesti eri tavoin. Seuraavien vuosikymmenten aikana kaupunkien väestön arvioidaan kasvavan voimakkaimmin vähiten kehittyneillä alueilla Aasiassa ja Afrikassa. Vaikka maailman megapolikset saavat usein paljon huomiota kaupungistumisesta keskusteltaessa, muuttavat ihmiset tulevaisuudessa etenkin pienempiin, alle asukkaan kaupunkeihin. (UN World Urbanization Prospects 2007) Kaupungit ympäristöongelmien ratkaisijoiksi Globaalien ympäristöongelmien voittamiseksi kaupunkikehityksen merkitys on olennainen. Ympäristövaikutuksiltaan kaupungit ovat erilaisia (Kuva 3), ja ymmärrys siitä, mikä eroja aiheuttaa, auttaa suuntamaan kaupunkien kehittämistä ekologisempaan suuntaan. Esimerkiksi maankäytön kestävyyttä kuvaa eri kaupunkien asukkaiden polttoaineenkulutus. Kaupunkirakenteen hajautuminen aiheuttaa sen, että asukkaiden liikkumistarve ja sen myötä KANNATA MUIDEN IDEOITA Tekemisen fiilis syntyy, kun kaikki asukkaat kokevat saavansa välillä päättää. Kaikkea vastustavalta naapurin mummolta kannattaa kysyä, mikä hänen asumistaan parantaisi. Jos se on levähdystuoli rappukäytävässä tai äänenvaimennin hissin ovessa, ne kannattaa asentaa. PIHAPARATIISIT Suurin syy omakotitaloon muuttamiseen on kaipuu omalle pihalle. Eikä syyttä. Kerrostalopihojen ankeutta voi verrata tunnelmaan Tallinnan Lasnamäen lähiöissä 80-luvulla. Vähentäkää parkkipaikkoja, pystyttäkää grilli ja rajatkaa halukkaille omat kukkapenkit. Tai tehkää ja toteuttakaa unelmien piha yhdessä pihasuunnittelijan tai maisema-arkkitehdin kanssa. KELLARIT, VINTIT JA TUULETUSPARVEKKEET KÄYTTÖÖN Taloyhtiöissä on paljon tiloja, jotka jäävät vähälle käytölle. Nikkarointihuone ja ompelupaikka kellarissa, aamiaispöytä ja pari tuolia tuuletusparvekkeella sekä kunnon polttoaineen kulutus kasvaa. Toisaalta kaupunkien liikennepolitiikan erot näkyvät eroina kaupunkien autoistumisessa. Esimerkiksi Singaporessa vuonna 2004 oli tuhatta asukasta kohti noin sata autoa, kun vastaava luku Bangkokissa oli lähes kolminkertainen (UN-HABITAT Global Urban Observatory 2008). Selkeimmin kaupunkien ratkaisujen merkitystä kuvaavat saman elintason ja ehkä elämänlaadunkin omaavien kaupunkien ekologiset jalanjäljet. Wellingtonin kaupungin asukkaan ekologinen jalanjälki Uudessa Seelannissa on reilut 2 hehtaaria kun yhdysvaltalaisen Seattlen kaupungin asukas jättää noin 23 hehtaarin jäljen. Erot luonnonvarojen kulutuksessa ovat merkittäviä, vaikka elintaso on lähes sama. Pauliina Jalonen HiiliDiOksisipƒƒst t / asukas yhdysvallat (12,2 tonnia) suomi (12) japani (9,4) puola (7,7) ruotsi (5,8) kiina (2,7) Brasilia (1,8) intia (1,2) tansania (0,1) Hiilidioksidipäästöt / asukas. pyykinkuivaushuone lisäävät kummasti tilan tuntua sisällä asunnoissakin. OTTAKAA TALONMIES TAKAISIN Talonmies on se tyyppi, jonka ovikelloa voi soittaa, kun oma avain jäi kotiin, ja joka kolaa lumet pihalta. Hän jututtaa naapurin setiä ja tätejä pihalla ja pitää huolta yhteisöstä. Okei, kaikki talkkarit eivät ole ihan näin hyviä, mutta melkein kaikki pystyvät parempaan kuin huoltoyhtiö.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 30.10.2015 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula

Kaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,

Lisätiedot

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)

Alue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1) 1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.

Lisätiedot

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen Avainsanat: kulutus, kestävä kulutus, luonnonvara, millainen kuluttaja sinä olet?, halu ja tarve Mitä kulutus on? Kulutus on jonkin hyödykkeen käyttämistä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö)

Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Mitkä asiat haastavat hyvinvointia? Havaintoja sosiaalisesti kestävät kaupungit projektista ja Kuntoutussäätiön Ak 6 -toiminnasta (alueverkostotyö) Kuntien hyvinvointiseminaari 15.5.2019 VTT, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta 7.11.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra TYÖN JA

Lisätiedot

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki 25.10.2018 Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoki oli Litorina- meren rannalla 2000 e.kr. Kaupungin keskustaa ja lakeusmaisemaa Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu

Lisätiedot

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan Maapallon rajat ovat tulossa vastaan BIOS 3 jakso 3 Talouskasvun priorisointi on tapahtunut ympäristön kustannuksella, mikä on johtanut mittaviin ympäristöongelmiin. Lisäksi taloudellinen eriarvoisuus

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta 3.10.2017 Paula Laine Johtaja, ennakointi ja strategia Sitra

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma

Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meillä lasta kannustetaan leikkiin. Tiedostamme leikin tärkeän merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Aikuiset ja lapset

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat Tuuli Kaskinen 6.9.2010 Keski-Suomen liitto www.demos.fi ILMASTON- MUUTOS Energiankulutus Autojen lukumäärä Lentokilometrit Globaalit materiaalivirrat

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

R U K A. ratkaisijana

R U K A. ratkaisijana R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA

ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA ASUNNOTTOMUUS HYVINVOINTIVALTIOSSA Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, selvityshenkilö (TOIMI-Hanke) Esityksen rakenne Sosiaalisten riskien ja sosiaalisten ongelmien hallinta hyvinvointivaltiossa;

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra

Megatrendit. Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra Megatrendit Paula Laine Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra 15.3.2018 ONKO ELÄMÄ NYKYISIN PAREMPAA KUIN 50 VUOTTA SITTEN? % ihmisistä sanoo Elämä maassamme tänään on kuin 50 vuotta sitten kaltaisilleni

Lisätiedot

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23) Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä?

Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka visiotyössä? Esitelmä 25.1.2018 Megatrendit: mitä ne ovat ja miksi ne tulee huomioida Kotka 2025 -visiotyössä? Demos Helsinki Aleksi Neuvonen @leksis Megatrendit...ovat pitkäkestoisesti yhteiskuntaa muokkaavia, tyypillisesti

Lisätiedot

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää?

Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Suomen täyttäessä 100-vuotta maailma on epävarmuuden tilassa. Miltä huominen pohjolassa näyttää? Reaktiomme seuraavaan kolmeen trendiin määrittelee pohjoismaisen mallin suunnan. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Oma asuinympäristö paremmaksi!

Oma asuinympäristö paremmaksi! Oma asuinympäristö paremmaksi! Miten parantaisin omaa asuinympäristöäni? Projektityössä otetaan haltuun oma asuinympäristö ja lähdetään kehittämään sitä entistä paremmaksi. Tavoitteena on tutkia ja tehdä

Lisätiedot

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina

Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Kaupungin kanssa asujat lapset ja nuoret osallistuvina asukkaina Professori Sirpa Tani Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Tutkijat Reetta Hyvärinen Noora Pyyry Pauliina Rautio Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja?

Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Tuottavatko markkinat kohtuuhintaisia asuntoja? Maanmittauspäivät 2019 Tuukka Saarimaa Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Aalto-yliopisto ja Helsinki GSE Ymmärretäänkö markkinoiden toimintaa? HS 25.3.2019

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä

Lisätiedot

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille. TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS Työn maailma on tuntemattoman äärellä: automatisaatio, robotisaatio, keinoäly ja digitaaliset alustat muokkaavat eri aloja teollisuudesta hoivaan ja tietotyöhön. Todennäköisesti

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua?

Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua? 26.4.2019 Keväällä 2019 toteutetun asumispreferenssitutkimuksen tuloksia 3 " Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 4 Tutkimuksen taustaa Tällä hetkellä 54 prosenttia

Lisätiedot

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ

MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MAASEUTU2030 -TULEVAISUUSTYÖ TIIVISTELMÄ MITEN RAPORTTI TEHTIIN? Maaseutu2030 työskentely jakautui kahteen vaiheeseen. Vaihe 1) haki näkemyksiä tulevaisuudesta maaseudulla. Keskustelun sytykkeiksi pidettiin

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p

piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen p piiri Ehdotus lähtee julkisuuden eri asteiden artikuloinnista. Tehokas kortteli on sovitettu pienimittakaavaiseen ympäristöön jakamalla rakentaminen pienempiin, kadun kaarevaa linjaa seuraaviin osiin.

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti Simo Pokki Vertikal Oy 60 Asuinpaikka ikäryhmittäin (kpl) 50 50 47 43 40 36 30 29 20 19 22 23 20 15 10 7 12 9 10 7 6 5 10 10 5 4 0 Kairantiimi RovaTiimi

Lisätiedot

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy ONKO SUOMI VARAUTUNUT HYVINVOINNIN JA TALOUSKASVUN IRTIKYTKEYTYMISEEN AIKANA JOLLOIN TYÖTÄ EI ENÄÄ OLE KAIKILLE JA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT VÄHENEVÄT RAJUSTI? Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

4/2017. Tietoa lukijoista 2017

4/2017. Tietoa lukijoista 2017 4/2017 Tietoa lukijoista 2017 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen Seinäjoki

Täydennysrakentaminen Seinäjoki Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19 kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?

Lisätiedot

Valkeakosken Kanavanranta

Valkeakosken Kanavanranta Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema

Lisätiedot