1/2009. Teemu Hanelius: Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta UUSI. Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi. Katso sivu 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2009. Teemu Hanelius: Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta UUSI. Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi. Katso sivu 7"

Transkriptio

1 1/2009 Teemu Hanelius: Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta UUSI Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi. Katso sivu 7

2 sisältö 10 UIL ja TEK laativat insinöörien ehdotuksen Suomen ilmasto-ohjelmaksi. Työ on osa kansainvälistä ilmastoprojektia, jossa insinöörijärjestöt 12 maassa tekevät omat ehdotuksensa maidensa ilmasto-ohjelmaksi. Pääkirjoitus... 5 Pidetään huolta työhyvinvoinnistamme Uutisia... 6 Poppamies... 8 Uudistuminen yrityksen sisällä Puheenjohtajan palsta... 9 Talouden taantumaa varten on suojauduttava Edunvalvontaa UIL ja TEK kokoavat insinöörien ilmastoohjelmaa TP ja EK innovoivat yhdessä ilmastoasioita Energiatehokkuutta voi opiskella 40 vuotta IAET-kassaa Lappeenrannan Insinöörit 60 vuotta Yhteiskunnasta Kateus työyhteisössä Akava ja SASK opintomatkalla Intiassa Venäjän ay-liike muutosten edessä Totta ja tutkittua Insinöörien palkanmuodostuksen analysointia Maailmalta Brysselin barometri Eu-tirkistyksiä Osaaminen Älyä paperiteollisuuden massatuotteisiin Yhteistyötä viritellään teknologiateollisuudessa Ammattilaiselle uusi väylä pomon tehtäviin Uutisia Palkkasuosituksia Tietoliikenneinsinööri Teemu Haleniuksella ei ole muodollista pätevyyttä energianhallintatehtäviin, vaan hän on hankkinut pätevyyden töitä tehden ja itse opiskellen. Sen tähden hän täydensi osaamistaan AEL:n Energy Manager -koulutuksessa. Kannen kuva: Esa Kulmala 16 Oikeutta Työaikadirektiivin heikennykset kaatuivat parlamentissa Pääluottamusmiehelle korvaukset laittomasta irtisanomisesta Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 5.2. numero 1/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Insinöörit ovat nauttineet oman työttömyyskassan palveluista jo 40 vuoden ajan niin nousukausina kuin erityisesti laman aikoina. Uuden taantuman vaikutukset näkyivät IAET-kassan tilastoissa jo lokakuussa 2008, kertoo kassaa 40 vuotta johtanut Juha-Veikko Kurki. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy 12.3., 23.4., 4.6., 20.8., 17.9., , ja kpl ( ) Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 30 Älyn vallankumous paperiteollisuudessa on alkanut. FunMat -huippuyksikön tutkijat etsivät elektroniikasta, fysiikasta ja kemiasta lisäpotkua paperiteknologiaan ja paperiteollisuuden massatuotteisiin. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri mv / 4-väri mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 helmikuu 2009 pääkirjoitus Pidetään huolta työhyvinvoinnistamme Ilona Mäenpää Ylipitkät työpäivät ja palkaton ylityö aiheuttavat yhä runsaammin ongelmia myös työhyvinvoinnissa. Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan reilu neljännes insinööreistä kärsii työuupumuksesta. Työhyvinvointia rapauttavat lisäksi epävarmuus, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja heikot vaikutusmahdollisuudet työssä. Toisen tutkimuksen mukaan pitkät työpäivät voivat vaikuttaa jopa älylliseen suorituskykyymme. Sanavaraston laajuus ja päättelykykykin ovat silloin koetuksella. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuvat vähemmän, potevat enemmän masennusoireita ja käyttävät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. Pitäisikö tästä jo huolestua ja ottaa järki käteen... Uutta asennetta työmarkkinoille Työmarkkinoille olisi pikaisesti saatava uutta asennetta. Vanhojen työntekijöiden korvaamatonta panosta ei nyt saisi hukata irtisanomis- ja lomautushuumassa. Myös nuorten työllistymismahdollisuuksia pitää kaikin tavoin edistää. Työttömien aktivointiin ja koulutukseen on pantu erityistä painoa työmarkkinaosapuolten tekemässä sosiaali turvasopimuksessa, joka vastikään tuli osaksi sosiaaliturvakomitean linjauksia sosiaaliturvaa uudistettaessa. Työttömän omavalintainen koulutus kuuluu jatkossa työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon. Asia on hyvin ajankohtainen, kun korkeasti koulutettuja on työttömänä kymmenkertaisesti 1990-luvun laman alkuun verrattuna. Kaukaa viisas työnantaja näkee tilauskirjojen tilapäisen supistumisen tarjoavan mahdollisuuden päivittää henkilöstön osaamista vastaamaan nousukauden uusia haasteita. Esimerkiksi kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat tulevaisuuden osaamistarpeita, myös ihmisten ja osaamisen johtamiseen on paneuduttava syvällisemmin kuin ennen. P.S. Insinööriopiskelijat kolkuttelevat firmojen ovia näinä aikoina etsien kipeästi tarvitsemiaan kesätyöpaikkoja. Käytä verkostojasi ja laita sana kiertämään: hyviä kesä työntekijöitä tarjolla! UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Kunta-alalle uusi suositus tuloksellisuudesta Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat valmistelleet yhteisen suosituksen tuloksellisen toiminnan kehittämisestä. Sen valmistelussa ovat olleet mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan palkansaajajärjestöt. Suositus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien poliittiselle ja virkamiesjohdolle sekä henkilöstölle tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittämiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittaa, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat huomioon uuden suosituksen toimintalinjat ja periaatteet kehittäessään palvelujaan. Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua, jolloin strategiset tavoitteet ulottuvat yli valtuustokausien. Kehittämistyön tulisi edetä valtuustotasolta yksittäiselle palvelualueel le, työyksiköihin ja jopa työntekijätasolle asti. Tavoitteet voivat eri tasoilla olla erilaisia, mutta niiden on tähdättävä samaan päämäärään. Yksikkö- ja yksilötason tavoitteiden tulisi tukea kunnan tai kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteisiin pääsemistä voidaan edistää tavoitteiden mukaan valituilla palkitsemisen välineillä. Konsiliaattorit valittu Seitsemän työmarkkinakonkaria on kutsuttu työmarkkinakeskusjärjestöjen asettamiksi konsiliaattoreiksi. Heidän tehtävänään on tarpeen vaatiessa ratkoa järjestö- ja sopimusrajoissa ilmenneitä ongelmia. STTK:ta lukuun ottamatta mukana ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Ne ovat asettaneet myös seurantaryhmän, joka selvittää säännöllisesti työmarkkinakentässä tapahtuneita muutoksia. Konsiliaattoreiksi on kutsuttu EK:n entinen työmarkkinajohtaja Seppo Riski, kunta-alan entinen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri, oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, eläkkeellä olevat OAJ:n johtaja Liisa Souri ja Akavan lakimies Pentti Itkonen sekä entiset SAK:laiset liittojohtajat Maj-Len Remahl ja Raimo Rannisto. Seurantaryhmässä Akavaa edustavan johtaja Markku Lemmetyn mukaan konsiliaattorien koolle kutsuminen on julkinen jalkapuu, jonka uhka toivottavasti ehkäisee kiistojen syntymistä. Lemmetty muistuttaa, ettei liittoja voi pakottaa sovintomenettelyyn, mutta se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa riidat tyylikkäästi. Akavassa ollaan Lemmetyn mukaan äärimmäisen pahoillaan siitä, ettei STTK ole mukana, koska akavalaisilla on rajariitoja juuri STTK:laisten kanssa liittyen rajanvetoon ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden välillä. Työttömien aktiiviajan tuki ja koulutus edistävät työllistymistä Sosiaaliturvakomitea (Sata) on saanut valmiiksi yksimielisen välimietintönsä sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauk sista. Hyvä, että työmarkkinaosapuolten tekemä sosiaaliturvasopimus tuli sellaisenaan osaksi sosiaaliturvakomitean linjauksia. Siinä työttömien aktivointiin ja koulutukseen pantiin erityistä painoa, sanoo lakimies, joka edustaa Akavaa komiteassa. Järjestelmää on kehitettävä niin, että myös korkeasti koulutetuille on tarjolla järkevää, työllistymiseen johtavaa koulutusta. Siksi on hyvä, että ns. omaehtoinen eli työttömän omavalintainen koulutus tulee jatkossa työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon, Pätäri toteaa. Aikaisemmin työvoimaviranomaisten tarjoama koulutus ei ole aina edistänyt korkeasti koulutettujen työllistymistä. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä tällä hetkellä korkeasti koulutettuja on työttömänä kymmenkertaisesti edellisen laman alkuun verrattuna. Palkansaajien kannalta on olennaista, että ansiopäivärahan määräytymisessä säilytetään nykyinen malli eli ansio-osa tulee peruspäivärahan päälle. On kohtuullista, että valtio maksaa peruspäivärahan kaikille työttömiksi jääville, Pätäri sanoo. Sentican ja Nexitin rahastoihin 25 miljoonaa euroa Työeläkeyhteisöjen ja valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoitus Oy:n perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky on toteuttanut ensimmäiset sijoituspäätöksensä 135 miljoonan euron pääomastaan; 15 miljoonan euron sijoitussitoumuksen sai Sentica Buyout III Ky -rahasto sekä 10 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Nexit Infocom II LP -rahasto. Kasvurahastojen Rahaston toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle kahden uuden sijoituksen myötä, rahaston sijoitusneuvoston puheenjohtaja Esko Torsti toteaa. Nykyinen markkinatilanne luo sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia pääomasijoittajille. Nyt tehdyt sijoitukset koskevat rahastoja, joiden hallinnoijilla on runsaasti kokemusta yritysten kehittämisestä ja vakiintunut markkina-asema. Kumpikin uusi sijoitus myös kasvattaa kohderahastojen kriittistä massaa, mikä on tarpeellista vaativassa suhdannetilanteessa, Torsti jatkaa. Sentican rahasto tekee pääasiassa enemmistösijoituksia kotimaisiin valmistavan teollisuuden, yrityksille suunnattavien palvelujen ja IT-palvelujen aloilla toimivien pienten ja keskisuurten kasvuyritysten yritysjärjestelyihin. Nexitin rahasto tekee sijoituksia langattoman ja mobiilin tietoliikenteen aloilla toimiviin teknologiayrityksiin Suomessa, Skandinaviassa ja Yhdysvalloissa. Semi Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi UIL:n Hämeen ja Keski-Suomen piiri on valinnut puheenjohtajakseen Jani- Petri Semin (32). Semi on Valkeakosken Insinöörit ry:n monivuotinen puheenjohtaja. 6

7 Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi Jos olet joutunut irtisanotuksi tai sinut on lomautettu toistaiseksi, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys/ lomautuspäivänä asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon ja ilmoittaudu työnhakijaksi. Näin varmistat ansiosidonnaisen päivärahan mahdollisimman pikaisen maksatuksen. Jos Sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, tuleeko Sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella. Päivärahahakemuksen saa työvoimatoimistosta tai tulostettua esimerkiksi josta löytyy myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Hakemuksen käsittelyä helpottaa, mikäli se lähetetään työnantajan kirjekuoressa Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta aina jälkikäteen neljän (4) kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi ja ehdottomasti kannattaa kuitenkin toimittaa IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen. IAET-kassan kotisivuilta suositellaan etuusoppaan lukemista ennen hakemuksen toimittamista! YTN on valmis laajaan vakautusratkaisuun Suomen taloudellinen tilanne vaatii toimenpiteitä myös sopimustoiminnassa. Yksityisen sektorin keskeisten toimialojen työehtosopimuksista ensimmäiset ovat katkolla kuluvan vuoden syksyllä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry esittää nyt yksityiselle sektorille laajaa vakautusratkaisua. S opimusteknistä estettä ratkaisulle ei ole, kysymys on vain eri osapuolten tahdosta, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa. YTN on huolissaan jäsentensä turvasta lomautus- ja irtisanomisuutisten sävyttämässä arjessa. Ristiriitaisia mielipiteitä herättänyt palkkojen paikallinen sopiminen ei taloudellisen taantuman aikana ole toimiva keino rauhoittaa työntekijöiden tilannetta, vaan laaja vakautusratkaisu ainakin yksityiselle sektorille on ainoa oikea ratkaisu. YTN toivoo myös työnantajapuolelta löytyvän tähän halua. Mikäli nyt kyetään saamaan aikaan useat sopimusalat kattava vakautusratkaisu, johon valtiovaltakin saadaan mukaan, tilanne on tulevaisuudessa huomattavasti tämänhetkistä parempi. Taloudellisen epävarmuuden keskellä ratkaisuun ei kuitenkaan ole tarvetta sitoutua vuotta pidemmäksi ajaksi kerrallaan, Fjäder sanoo. Sopimuskorotusten siirtäminen paikalliselle tasolle on pysäytettävä toistaiseksi. Fjäderin mukaan paikallinen sopiminen luo pahimmillaan kiistoja, epävarmuutta ja katkeruutta, kun samanaikaisesti yrityksissä lomautetaan ja irtisanotaan satoja ihmisiä. YTN:n sopimusaloista paikallisen sopimisen malli on laajimmin käytössä finanssialalla, jolla myös noudatetaan palkkakeskustelumallia. Fjäderin mukaan toimintamallia voi edelleen käyttää, mutta siihen käytettyä sopimusrahaa ei pidä lisätä. Insinöörisäätiön stipendit Insinöörisäätiön hallitus myönsi joulukuun kokouksessaan 13 kpl 800 euron stipendejä vuodelle Hakemuksia tuli 26 kpl. Seuraaville hakijoille myönnettiin stipendit: Juha Huuskonen, Pentti Härkönen, Kai Kasanen, Tapani Kemppainen, Heikki Koistinen, Jari Kuisti, Minna Mäkinen, Sanna Lehtinen, Tuomas Niinisalo, Saana Oksa, Jussi Parikka, Nina Pirttikangas ja Jaakko Törmälehto. Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta. Energia- ja ilmastokysely UIL:n ja TEKin jäsenille onnittelut voittajalle! Kiitos että käytit aikaasi ja mahdollisuuttasi vaikuttaa meitä kaikkia koskeviin tärkeisiin kysymyksiin. Julkaisemme tutkimustuloksia seuraavassa jäsenlehdessämme. Pääpalkintona arvoimme kolme laadukasta kotimaista nahkasalkkua (arvo n. 120 ) sekä viisi Xtreme Power Pack virtalähdettä, jolla voit ladata kannettavia laitteitasi missä ja milloin tahansa. Paketti tulee lähipäivinä postissa. Tavarapalkinnot lähtevät seuraaville: Antero Väisänen, Kajaani, Maria Passi, Hämeenlinna, Jukka Viitanen, Tampere, Marko Tervaniemi, Rovaniemi, Hannu Mononen, Toijala, Jani Koskinen, Espoo, Rami Vina, Julkujärvi ja Pauliina Mäkinen, Tampere. Työmarkkinatutkimukseen vastanneista onni suosi seuraavia: Viikon liiton lomaosakkeessa Vierumäellä voitti Simo Ahtola Sundomista. Tavarapalkinnot lähtevät seuraaville: Hannu Poskela, Heinola, Tero Laakkonen, Rauma jatapio Haavisto, Espoo. UUSI INSINÖÖRI 7

8 Uudistuminen yrityksen sisällä Ainoa, joka todella haluaa muutosta, on lapsi märässä vaipassa. -Peter de Jager, kanadalainen futurologi Innovaatio on menestyksellä toteutettu uudiste. Uutta tuotetta tai menetelmää koskevat innovaatiot kopioidaan nopeasti. Pysyvämpää kilpailuetua yritys saa muuttaessaan liiketoimintatapaansa, mutta tämä on myös vaikeinta toteuttaa. Vähäisenkin uudisteen onnistunut kaupallistaminen on prosessi, joka kohtaa yrityksen sisällä erilaista vastustusta. Tämä on erityisen varmaa silloin, kun kyse on laadullisesta muutoksesta, jonka voi ajatella ravistavan sisäisiä valta-asetelmia. Asiaa on USA:ssa tutkittu sekä käytännössä että kokemuksista teoriaa muodosten. Seuraavassa on neljävaiheinen tarkastelukehikko, jota voi hyvin käyttää uuden idean kaupallistamista pohdittaessa. Ensimmäistä haastetta voi kutsua käsitteelliseksi; kaikkien joita kehityshanke eri vaiheissaan koskee, on ymmärrettävä, mitä asiassa tavoitellaan. Tämä tuntuu selvältä, mutta on ihan muuta. Kriittinen joukko tässä on keskijohto, vallankin markkinointi ja myynti, jotka kokevat käytännön paineen uutuuden aiheuttamista muutoksista. Keskijohto on tottunut toimimaan tietyllä tavalla, ja kokee uutuuden tuputtajat tuottamattomiksi häiriköiksi. Globaali elektroniikkayritys oli lähellä kaatua tähän, kunnes sen hallitus oivalsi, että bonusjärjestelmää on muutettava uutuuksia suosivaksi. Toinen haaste koskee henkilöstöresursseja. Niin pitkälle kuin suinkin, on toimittava olemassa olevilla resursseilla, sillä näin varmistetaan uutuuden yhteys yrityksen muihin tuotteisiin tai palveluihin. Samalla on kyse siitä, että uutta luotaessa on maltettava luopua jostain entisestä, ja tämä onnistuu helpommin, kun uuden paine kohtaa entiset toimijat. Jälleen on keskeistä saada keskijohto hyväksymään tämä toimintamalli. Hämmästyttävän monesta yrityksestäkin löytyy ajattelua, että jokainen uusi tehtävä vaatii lisähenkilöitä, jolloin uudet ja siksi vaativat tehtävät ohjautuvat kokemattomille! Kolmas haaste koskee toimintakulttuuria. On synnytettävä kaikille yrityksessä yhteinen ajatus me pystymme tähän. Tyypillinen tilanne, jossa usein epäonnistutaan, syntyy silloin, kun uutuudella on aiempaa tuotantoa tiukemmat laatuvaatimukset. Tässä on keskeistä saada koko henkilöstö asian taakse. Koulutus ei auta yksin, mutta sen yhteydessä voi kehittää myös kulttuurimuutosta. Maamme puutuoteyritykset ovat joukolla kompastuneet kulttuuriinsa, kun sahatavarasta on yritetty siirtyä kuluttajatuotteiden kansainvälisille markkinoille. Monet prototyyppeinä erinomaiset puutuotteet ovat kaatuneet laadun epätasaisuuteen. Onnistumisia löytyy maamme konepajateollisuudesta, jossa muutos sotakorvauslaadusta avoimille markkinoille kyllä karsi joukkoa, mutta nosti esiin vieläkin menestyvät yhtiöt. Neljäs haaste koskee saavutetun menestyksen laajentamista alkutavoitteiden yli, eli von Clausewitzin sanoin taistelun voittaminen voi olla tärkeää, mutta sota voitetaan menestyksellisellä takaaajolla. Tässä on kriittisenä toimijana liikkeenjohto. Kaupallistamisessa koettujen monien ongelmien johdosta se ei ehkä edes huomaa, että nyt on tullut mahdollisuus uuteen kasvuvaiheeseen. Yritystemme historiat Maamme puutuoteyritykset ovat joukolla kompastuneet kulttuuriinsa, kun sahatavarasta on yritetty siirtyä kuluttajatuotteiden kansainvälisille markkinoille. suorastaan pursuvat näitä kokemuksia. Uuden tuotteen käynnistys ja markkinoillesaanti on ollut niin tuskallista, että ei edes ajatella laajennusta. Kilpailijat korvaavat sitten ponnistelun hedelmät. Laadullisen uutuuden kaupallistaminen on aina monivaiheinen prosessi, jossa yllätykset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Huolellinen valmistelu on avainasemassa. Tämä merkitsee samalla sitä, että montaa hanketta ei pystytä kunnolla hoitamaan samanaikaisesti. Varsinkin nousevan teknologiayrityksen ongelmana on usein liian monet samanaikaiset hankkeet, jolloin mitään ei ehditä kaupallistamaan kunnolla; protoa pukkaa, mutta profitit on jääneet vähiin. 8

9 helmikuu 2009 puheenjohtajan palsta Talouden taantumaa varten on suojauduttava Pertti Porokari Taloudellinen taantuma on edennyt sillä vauhdilla, että toivoisin työnantajapuolen ryhtyvän tosi toimiin laman nujertamiseksi palkanalennusten esittämisen sijaan. Valtiovallalta odotan riittävän suuria, noin 1,5 % bruttokansantuotteesta suuruisia tukipaketteja, jotta talouden elpyminen kotimarkkinoilla todenteolla alkaa. Tukipakettien ehdoksi on asetettava, että yritykset, jotka tätä kautta saavat rahoitusta eivät lomauta, eivätkä irtisano henkilöstöään tuotannollistaloudellisilla syillä esimerkiksi vuoteen tuen saamisesta. Nyt olisi työnantajien myös korkea aika istua palkansaajien ja valtiovallan kanssa yhteiseen pöytään ja katsoa yhdessä ongelmakohdat ja pyrkiä saamaan vakauttava ostovoiman kasvun ja työllisyyden sekä yritysten elinvoimaisuuden turvaava ratkaisu. Palkansaajat eri aloilla valmistautuvat kovaa vauhtia myös liittokierrokseen yhtenä rintamana. Yritysten käydessä yt-neuvotteluja lomautuksista ja irtisanomisista enenevässä määrin korostuu liittojen tuen merkitys palkansaajille ja yksittäiselle jäsenelle. Pahanpäivän varalle otettu työsuhdeturvavakuutus, liiton jäsenyys, on nyt tarpeen. Liittojen kouluttamat työpaikkojen työsuhdeturva-ammattilaiset, luottamusmiehet, auttavat liittoon kuuluvia jäseniään ja opastavat vielä järjestäytymättömät jäseniksi liittoihin. Luottamusmiesten lisäksi liittojen asiamiehet ja juristipalvelut auttavat kaikissa työsuhdeasioissa jäseniään. UIL:n urapalvelut auttavat uuden työpaikan haussa ja saamisessa. Liittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Jos työkaverisi ei vielä ole liittynyt liittoon, anna hänelle kullan arvoinen vinkki tulevaisuuden turvaan. Järjestäytyneenä ja palkansaajien yhteisrintamana olemme vahvoja. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Martti Kivioja ja Jaakko Koivumäki Kuvat: Ilona Mäenpää UIL ja TEK kokoavat insinöörien ilmasto-ohjelmaehdotuksen Lassi Similä VTT:ltä (toinen vas.) esittelemässä VTT:n kehittelemän TIMES-skenaariomallin keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi (20 % vuoteen 2020 mennessä ja % vuoteen 2050 mennessä). Uusi Insinööriliitto UIL ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK laativat ammattikunnan ehdotuksen Suomen ilmasto-ohjelmaksi. Työ on osa insinöörien kansainvälistä ilmastoprojektia. Suomen lisäksi insinöörijärjestöt 11 muussa maassa tekevät omat ehdotuksensa maidensa ilmasto-ohjelmaksi. Future Climate engineering solutions -projekti sai alkunsa Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Saksan insinöörijärjestöjen aloitteesta. Insinöörijärjestöt analysoivat kansallisia rakenteita kukin omassa maassaan ja esittävät sitten teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ohjelmista koostetaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset, jotka esitellään YK:n ilmastokokoukselle loppuvuonna. Jotta ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitat pysyisivät siedettävällä tasolla, maapallon keskilämpötilan nousu on rajoitettava kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä vaatii arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä prosentilla vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Insinöörijärjestöt selvittävät kansallisesti käytettävissä olevat ratkaisut ja niiden vaikutukset kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Erityisen haasteellista on muotoilla insinöörien näkemykset niin kiinnostavasti ja selkeästi, että päättäjät saavat käsityksen siitä, mikä on mahdollista ja mitä vaikutuksia valituilla ratkaisuilla on. Jäsenet uskovat ydinvoimaan ja jätteiden energiakäyttöön Future Climate -projektin tausta-aineistoksi kerättiin 4 000:lta UIL:n ja TEKin jäseneltä näkemyksiä energia- ja ilmastoasioista. Vastauksia verrattiin valtakunnalliseen Energiateollisuus ry:n vuonna 10

11 2006 teettämään kansalaisten energiaasennetutkimukseen. Merkittävin ero keskivertokansalaisten ja insinöörien välillä on ydinvoiman kannatuksessa: insinööreissä on selvästi enemmän ydinvoiman kannattajia. Tämä ei ole yllätys, sillä jo vuosituhannen alussa TEKin jäsenille tehdyssä kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista oli ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. Insinöörien keskivertokansalaisia myönteisempi suhtautuminen ydinvoimaan selittynee ainakin osin sillä, että insinöörit tuntevat tekniikan ja tietävät sen mahdollisuudet muita paremmin. Sen sijaan ehkä hieman yllättävää on se, että insinöörit näyttävät olevan muuta väestöä suopeampia myös tuulivoimalle. Sähkön tuontiin ulkomailta ja turpeen käyttöön sähköntuotannon energialähteenä insinöörit taas suhtautuvat muita skeptisemmin. Valtaosa insinööreistä kannattaa myös aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä, mutta he eivät näe niitä kuitenkaan ratkaisuna sähköntarpeen tyydyttämiseen. Näiden energialähteiden hyödyntämisessä parhaana ja tehokkaimpana tapana pidettiin paikallista tuotantoa lähellä kulutusta, esimerkkeinä talokohtaiset tuulimyllyt ja aurinkokennot. Jätteiden energiakäyttö saa insinööreiltä lähes varauksettoman kannatuksen: peräti 96 prosenttia vastaajista kannattaa jätteiden energiakäytön lisäämistä. Jätteen energiakäytön merkitykseen saattaa liittyä myös ylioptimistisia odotuksia. Jos jätteenpoltto toteutetaan vanhanaikaisena massapolttona arinalaitoksissa, joiden hyötysuhde on varsin huono, kyse on enemmänkin jätehuolto- kuin energiaratkaisusta. Kun sen sijaan hyödynnetään edistyneempää teknologiaa, kuten kaasutusta, päästään huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen, jolloin voidaan puhua myös energiaratkaisusta. Jätteistä tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja näin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Insinööri on valmis tekoihin Sisältökysymykset kolmessa ryhmässä yleisiä ilmastonmuutokseen, energiantuotannon tapoihin sekä ydinvoimaan liittyviä väittämiä eri energiavaihtoehtojen käytön lisäys, säilytys vai vähennys sekä eri keinoja päästöjen vähentämiseen ja niiden merkitys keinoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen eri sektoreilla Insinöörien ja muiden kansalaisten näkemys ilmaston muuttumisesta on hyvin samanlainen. Esimerkiksi kolme neljästä insinööreistä ja koko kansasta on sitä mieltä, että viime vuosien poikkeukselliset sääolot ovat osoitus ilmastonmuutoksesta. Insinööreistä 65 prosenttia ja koko väestöstä 56 prosenttia on valmis tinkimään omasta elintasostaan, jotta energiantuotannon ja sen käytöstä syntyvät ympäristöhaitat ja riskit vähenevät. Insinöörit ovat siis keskivertokansalaisiin verrattuna eko-uhrautuvaisempia. Tosin vertailu vuoden 2006 energia-asenteisiin on hieman epäluotettavaa, sillä viimeisten kahden vuoden aikana julkinen keskustelu ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet selvästi. Kaikki jäsenkyselyn vastauksissa esille tulleet keinot ovat ennestään tuttuja, mutta niitä ei ole toteutettu kovinkaan laajasti. Eniten kannatusta henkilökohtaisista toimenpiteistä sai energian säästäminen yleensä ja erityisesti lämmityk- Millä keinoilla katsot päästövähennystavoitteiden olevan saavutettavissa? Ydinvoima Aurinkoenergia Tuulivoima Vesivoima Jätteiden energiakäyttö Puu ja muu bioenergia Kivihiili Maakaasu Öljy Tur ve 0 % 100 % Erittäin tärkeä keino/teknologia Tällä tavalla ei voi vähentää päästöjä Melko tärkeä keino/teknologia En osaa sanoa/en tunne teknologiaa Vain vähäistä merkitystä UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Etätyötä ja videoneuvotteluja pidettiin hyvinä keinoina vähentää työhön liittyvää matkustamista. Pekka Pellinen TEK:stä (vas.), Lassi Similä VTT:stä ja Jaakko Koivumäki UIL:stä miettimässä insinöörien ilmastostrategioita. seen kuluvan energian säästäminen. Iso osa insinööreistä oli valmis laskemaan huonelämpötilaa energian kulutuksen vähentämiseksi. Muina toimina mainittiin muun muassa lämmitysmuodon vaihtaminen vähäpäästöisempään, moni suunnitteli esimerkiksi lämpöpumpun hankkimista. Sähkön säästämiseksi oltiin myös valmiita vaihtamaan hehkulamput energiansäästölamppuihin, sammuttamaan laitteiden stand by -tilat ja kiinnittämään huomiota kodinkoneiden energiatehokkuuteen. Halua ja valmiuksia on lajittelun ja kierrätyksen lisäämiseen sekä veden kulutuksen vähentämiseen. Vastaajien mielestä esimerkiksi kerrostalojen huoneistokohtaiset vesimittarit kannustaisivat asukkaita tarkkailemaan kulutustaan, kun maksut kertyisivät todellisen kulutuksen mukaan. Myös liikkumisessa nähtiin paljon säästömahdollisuuksia. Oman auton käytön vähentäminen tai autosta luopuminen oli ylivoimaisesti suosituin toimenpide. Julkisen liikenteen käyttöön siirtymisen edellytyksenä pidetään kuitenkin sen edullisuutta ja toimivuutta niin reittien kuin aikataulujen osalta. Monet niistäkin, jotka eivät ole valmiita tai joille ei ole mahdollista luopua omasta autosta, ovat joko vaihtaneet tai suunnitelleet vaihtavansa autonsa vähäpäästöisempään. Matkustamista on jo nyt vähennetty luopumalla tai ainakin vähentämällä ulkomaanmatkoja. Erityisesti etätyötä ja videoneuvotteluja pidettiin hyvinä keinoina vähentää työhön liittyvää matkustamista. Ilmasto-ohjelman teko on alkanut Kyselyn alustavia tuloksia on jo käyty läpi järjestöjen jäsenistä koostuneessa asiantuntijapaneelissa. Mukana oli energia- ja ilmastoasioiden korkean tason asiantuntijoita muun muassa ministeriöistä, tutkimuslaitoksista ja teollisuusjärjestöistä. Myös UIL:n ja TEKin luottamusmiesorganisaatioilla oli edustajansa ryhmässä. Ryhmä antoi järjestöille evästyksiä, joiden pohjalta ohjelmatyötä viedään eteenpäin. Keväällä järjestetään laajemmalle jäsenjoukolle suunnattu työseminaari, jossa jäsenkyselyn ja asiantuntijapaneelin työn pohjalta valitaan suositeltavia teknologioita ja muita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Valintojen pohjalta laaditaan ammattikunnan suositukset ja arvioidaan niiden vaikutukset päästöihin. Samalla arvioidaan myös ratkaisujen taloudelliset vaikutukset. Kansainvälisiksi esimerkeiksi soveltuvia, suomalaisia, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja innovatiivisiin energiaratkaisuihin liittyviä ehdotuksia voi lähettää helmikuun loppuun mennessä sähköpostitse Heidi Husarille joka on UIL:n vetäjä Future Climate -hankkeessa. EU:n energia- ja ilmastopaketti hyväksyttiin Euroopan parlamentti hyväksyi viime joulukuussa energia- ja ilmastopaketiksi kutsutun joukon säännöksiä. Paketin säännökset koskevat päästökaupan uudistamista, päästövähennysten taakanjakoa jäsenmaiden välillä, hiilen talteenottoa ja varastointia, uusiutuvia energialähteitä, autojen päästöjä ja liikennepolttoaineita. Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa kompromissit päästökaupasta ja päästövähennysten taakanjaosta jäsenmaiden välillä. Myös päästökauppadirektiivi hyväksyttiin. Uusittu päästökauppajärjestelmä on voimassa vuodesta 2013 vuoteen 2020 ja pyrkii vähentämään päästöjä 21 prosenttia vuoden 2005 tasosta tai vuosien keskiarvosta, mikäli se on suurempi. Vuosina EU:n päästökauppaoikeudet jaetaan teollisuudelle pääosin ilmaiseksi. Huutokaupasta tulee vuodesta 2013 lähtien pääsääntö, mutta siitä on useita poikkeuksia esimerkiksi uusille jäsenmaille. 12

13 Teksti: Heidi Husari Timo Syrjänen Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaa megaluokan haastetta ihmiskunnalle ei meistä kukaan pääse pakoon. Ilmastonmuutoksen uskotaan muuttavan maailmaa vähintäänkin yhtä paljon kuin teollinen vallankumous aikanaan. Ilmiöön otetaan kantaa useilla tasoilla, globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, EU:ssa sekä kansallisesti. Euroopan Komission kestävän kehityksen teollisuuspolitiikassa nostetaan esiin energian säästö, vähähiilisten teknologioiden kehittäminen, energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Kansainväliset ilmasto- ja energiasitoumukset vaikuttavat olennaisesti energiapolitiikkaan ja elinkeinotoiminnan yleisiin edellytyksiin. raportin mukaan ilmastonmuutoksen haittavaikutusten torjunnan päästöjä vähentämällä, tutkimusta lisäämällä ja sopeutumista edistämällä kustannukset ovat pienet suhteessa menetyksiin, Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen hillintätoimet leimaavat tulevien sukupolvien elämää. jos toimenpiteisiin ei ryhdytä nopeasti. Pitkällä aikavälillä vuotuiset menetykset saattavat nousta jopa 5 20 prosenttiin maailman kokonaistuotannosta. Tuoreessa kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiassa määritellään askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön tämän vuoden budjetissa eräänä painopisteenä on energiapolitiikka työllisyyden, yrittäjyyden, innovaatioiden sekä rakennemuutosalueiden tukemisen joukossa. Myös hallituksen innovaatiopoliittisen selonteon julkistuksessa eduskunnalle todettiin ilmastonmuutos keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi. Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen hillintätoimet leimaavat tulevien sukupolvien elämää. Vaikka uskomusta, että ilmastonmuutos aiheutuu osaltaan ihmisen toiminnasta, ei kaikissa piireissä koeta kiistattomaksi, nyt tekemillämme ilmasto- ja energiapoliittisilla päätöksillä on joka tapauksessa kauaskantoisia seurauksia. Ilmastonmuutos tuntuu työelämässäkin Elinkeinopolitiikan haasteet kulminoituvat ilmasto- ja energiapoliittisiin ratkaisuihin, joiden vaikutukset elinkeinojen ja ammattien harjoittamiseen sekä työpaikkoihin ja työelämään ovat kiistattomia. Oman lisänsä tuo siirtyminen kohti yrityskohtaista sopimista, jolloin edunvalvonnan painopiste voi muuttua työmarkkinaedunvalvonnasta enemmän elinkeinopoliittisen edunvalvonnan suuntaan. Samalla tarjoutuisi mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön työnantajaosapuolen kanssa. UIL on vaikuttamassa valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon energia- ja ilmastopolitiikasta. Liitto on osallistunut kutsuttuna asiantuntijatahona valtioneuvoston kanslian ammattiyhdistysliikkeen sidosryhmäpaneeliin ilmasto- ja energiakysymyksistä. Tulevaisuusselontekoa valmistellaan myös työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustyöryhmissä, joista UIL osallistuu Rakennukset-jaoston työhön. Selonteon on tarkoitus valmistua tänä keväänä. Elinkeinopoliittisen edunvalvonnan ja lausuntojen antamisen tueksi UIL toteutti viime vuoden lopulla jäsenkyselyn, jossa selvitettiin jäsenten kantaa ilmasto- ja energiakysymyksiin. Näin liiton kannanotoissa voidaan tuoda parhaiten jäsenistön kannalta oikeita asioita esiin. Tekniikan Akateemisten liitto ilmoittautui halukkaaksi yhteistyöhön, joten jäsenkysely toteutettiin molempien insinöörijärjestöjen yhteistyönä. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Teollisuuden Palkansaajat TP:n elinkeinopoliittisen työryhmän ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmasto- ja energia-alan asiantuntijoiden ensimmäinen virallinen tapaaminen sujui myönteisessä, tulevaisuuteen tutkaavassa hengessä. TP:n ja EK:n edustajat tapasivat Uuden Insinööriliiton tiloissa. Vasemmalta Heidi Husari, Pertti Porokari ja Hannele Pohjola. TP ja EK yhdessä ilmastoasioita innovoimaan Yhteistyötä päätettiin tiivistää, korostuuhan ilmastoasioihin liittyen myös koulutuksen ja alueellisen toiminnan tärkeys kummankin järjestön jäsenkentässä. Seuraava tapaaminen on vielä kevään kuluessa. TP elinkeinopoliittinen työryhmä painottaa tämän vuoden toiminnassaan erityisesti teollisuuden rakennemuutoksen hallintaa ja ennakointia sekä työllisyyden turvaamista yritysten menestymisen kautta. Mahdollisen teollisuuspoliittisen kriisiryhmän elvyttämistä mietitään. Finanssikriisi-teema otetaan esiin seminaarissa maaliskuussa. Yhteisiä tavoitteita meillä löytyy varmasti työnantajajärjestöjen kanssa elinkeinopoliittisista kysymyksistä, totesi UIL:n teollisuus- ja elinkeinopoliittinen asiamies. Ensimmäisessä tapaamisessa keskusteltiinkin laajasti aihepiiriin liittyvistä asioista. EK:n innovaatiopolitiikasta vastaava johtaja oli samaa mieltä. EK:lle tärkeät innovaatiopolitiikan alueet ovat koulutuspolitiikka, elinkeinopolitiikka ja alueellinen toiminta. Koulutuksen ja tutkimuksen tasoa pitää edelleen nostaa, elvytyspaketista on käyty keskusteluja TEM:in kanssa ja alueelliseen toimintaan osallistuminen on meille keskeistä, Hannele Pohjola sanoi. TP:n merkitys elinkeinopoliittisena vaikuttajana on kansallisella tasolla merkittävä. Kuuluuhan sen jäsenliittoihin lähes palkansaajaa. Yhteistyössä työnantajakeskusjärjestön kanssa pyrimme turvaamaan suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä, jotta jäsenillä olisi hyviä ja kehittyviä työpaikkoja, sanoi työryhmän puheenjohtaja. Teksti: Tuukka Pääkkönen Suuntana uusi kaupunki Uusikaupunkilainen innovaatioyritys NEAPO on avannut uuden fixcel -teräskennotuotantolinjan, jolla tuotetaan rullamuovaamalla tehtyä kuumasinkittyä teräskennorakennetta. Sitä käytetään NEAPOn kehittämissä hissi- ja porrastorneissa, lisäkerroksissa, moduulitaloissa ja Punaisissa tuvissa. NEAPO perustettiin vuonna 2007 jatkamaan pääomistajansa Oy Shippax Ltd.:n aloittamaa teräskennorakentamista. Yritys sai Innosuomi -palkinnon vuonna 2007 tunnustuksena kehitystyöstään jälkiasennettavien hissi- ja porrastornien parissa. NEAPOn kehittämät hissi- ja porrastornit ovat uutta talonrakennusta, jossa vanhoihin kerrostaloihin löydetään uusia rakennusratkaisuja, jotka toteutetaan helposti ja suoraan tuotantolinjalta taloon liitettäviksi. TKK:n meriliikenteen ja talvimerenkulun turvallisuuden professorin Kujalan mielestä NEAPOn toiminta teräskennorakenteen kehittämisessä on ennakkoluulotonta ja innovatiivista. NEAPOn rullamuovaamalla valmistettu Fixcel -teräskenno ei kärsi laserhitsaamalla valmistetun teräskennon tapaan korroosio- ja muodonmuutosongelmista. Lisäksi vaadittavat investoinnit ovat halvempia kuin hitsaamalla valmistetun teräskennon kohdalla, Kujala kertoi. Arkkitehti mukaan Fixcel -teräskenno luo tilaa uudenlaiselle arkkitehtuurille mahdollistaen isojen jännevälien, vapaiden aukkojen ja vapaiden muotojen hyödyntämisen. NEAPO Oy:n toimitusjohtajan Ol- mukaan taantuma on mahdollisuus, koska se suosii uusia ratkaisuja rakennusteollisuudessa. Hyvinä aikoina rakennusteollisuudella ei ole tarvetta, aikaa eikä halua keskittyä uusien ratkaisujen löytämiseen. 14

15 Rakentaminen saatava energiatehokkaaksi Rakennuskannan osuus energiankulutuksestamme on jopa 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistäkin noin 30 %. Kansallisten ja kansainvälisten ilmastositoumustemme täyttäminen edellyttää olennaista parannusta rakennuskannassa. Ympäristöministeriön uusien energiatehokkuutta parantavien rakentamismääräysten uusimisen taustana ovat Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan sitoumukset päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä valtioneuvoston syksyllä hyväksymä energia- ja ilmastopoliittinen selonteko. Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä määräystasosta. Perinteinen hirsirakentaminen on saanut lievennyksiä lämmöneristysvaatimuksiin: hirsirakentamisen osalta määräykset tiukkenevat vajaalla 20 prosentilla. Uudet määräykset tulevat uudisrakentamisessa voimaan Suomella on silloin kunnia omata Pohjoismaiden tiukimmat määräykset. Mitä maksaa? Annetut määräykset nostavat rakennuskustannuksia 2 6 prosenttia. Lisäkustannukset pienenevät ajan saatossa, kun uusista menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset kattavat ajan mittaan rakentamisvaiheen lisäkustannukset. Tavoitteena on siirtyä kohti matalaenergiarakentamista. Uusi energiatehokkuuden tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuosina, uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna Tällöin siirryttäisiin samalla kokonaisenergiankulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja mahdollisesti primäärienergiakertoimien käyttöön. Entä taantuma? Rakentaminen on kautta aikain ollut suhdanneherkkä ala. Myös normistoa uusittaessa ja uudistuksia ajoitettaessa pitäisi ottaa huomioon vallitsevat olosuhteet. Vaikka energiatehokkuus on tärkeä asia sekä energian että ilmastositoumusten kannalta, asiassa huolestuttaa erityisesti määräysten asettamisen kunnianhimo ja kiire: miksi Suomen pitää olla tässäkin (määräysten tiukkuudessa) edelläkävijä olisiko vaatimusten vaiheittaisella käyttöönotolla saavutettavissa parempia ja pysyvämpiä tuloksia? Onko uudisrakentamisen normiston tiukentaminen tässä suhdannetilanteessa kansantaloudellemme ja työllisyydellemme kohtalokasta? Entä vaikutusten tehokkuus? Normiohjauksella, kuten rakentamista koskevilla määräyksillä, ohjataan uusien ja energiatehokkaampien teknologioiden ja tuotteiden käyttöönottoa. Energiatehokkuusmääräykset koskevat kuitenkin vain uudisrakentamista. Rakennuskantamme uudistuu varsin hitaasti, vuonna 2050 vain 40 % rakennuksista on uusia (rakennettu 2009 tai myöhemmin). Varsinainen kansallisvarallisuutemme on olemassa olevassa rakennuskannassa, johon uudisrakentamisen normiston tiukentaminen ei yllä. Millä ohjauskeinoilla tai kannustimilla pääsemme käsiksi varsinaisen villakoiran ytimeen? Hometalouhka? Uusien rakennusten lämmöneristämisessä piilee yksinomaan vaipan eristepaksuutta kasvatettaessa rakennusfysikaalisena ongelmana kastepisteen määräytyminen rakenteellisesti haitalliseen kohtaan. Ongelma oli kesäkuussa 2008 uusia energiatehokkuusnormeja esiteltäessä viranomaisten tiedossa. Tampereen teknillisellä yliopistolla tehty selvitys matalaenergiatason rakenteiden toimivuudesta osoittaa, että kosteusriskit eivät olennaisesti lisäänny matalaenergiatason rakenteissa verrattuna nykyisen määräystason mukaan tehtyihin rakenteisiin. Jos suunnittelun ja toteutuksen laatu paranee energiatehokkaita rakenteita käytettäessä, rakenteiden kosteusriskit voivat tätä kautta myös pienentyä. Pelkkä kustannustehokas energiatehokkuuden parantaminen suunnittelussa ja rakentamisessa ei riitä, vaan samalla on erityisesti varmistettava, että käytettävien rakenteiden ja suunnitteluratkaisujen on toimittava myös kosteusteknisesti oikein. Vastuu kelpo ratkaisujen tuottamisesta tutkimus- ja kehityspanosten avulla on rakennusteollisuudella. Pystyykö teollisuus tähän vuoteen 2010 mennessä? Sitovat määräykset toki ohjaavat markkinoitakin siten, että aiemmin taloudellisesti kannattamattomat, mahdollisesti energiatehokkaammat ratkaisut saavuttaisivat markkinoilla jalansijaa. Energiatehokkaassa korjausrakentamisessa on osaavalle insinöörityölle runsaasti kysyntää. Rakennusalan koulutuksessa on kiireesti panostettava korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden kouluttamiseen. Lisätietoja: Teollisuus- ja koulutuspoliittinen asiamies Heidi Husari, , UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuva: Esa Kulmala Energianhallintapäällikkö Teemu Haleniuksen työpäivä kuluu lähinnä työpöydän ääressä, mutta välillä on syytä jalkautua kaukolämpölaitokseen. Täsmäkurssilla päivitystä energiatehokkuuteen Euroopan unionin tukemalla kurssilla opitaan käytännönläheisesti, miten yritysten energiankulutusta vähennetään. Akseli Kiinteistöpalvelujen energianhallintapäällikkö Halenius on oppinut energia-asiat käytännön työn kautta ja itse opiskellen. Ennen tietoliikenneinsinööriopintoja ja opintojen aikanakin hän oli kesätöissä ja harjoittelussa Turussa sijaitsevassa kiinteistöpalveluyrityksessä. Yritys tarjosi valmistumisen jälkeen töitä. Kymmenen vuoden aikana Haleniuksen tehtäväkenttä on laajentunut rakennusautomaatiosta lämmön tuotantoon ja jakeluun. Asiantuntijasta on tullut kummankin yksikön vetäjä. Rakennusautomaatioyksikkö huolehtii kiinteistöjen tekniikan kaukovalvonnasta ja ohjauksesta sekä seuraa niiden energian ja veden kulutusta. Kiinteistömassaan kuuluu noin 150 taloyhtiötä, liikekiinteistöä, koulua ja päiväkotia. Lämmön tuotantoyksikön hoivissa on kaukolämpöyritys ja sen verkko. Toista vuotta sitten Halenius tutustui AEL:n koulutustarjontaan, missä oli EU:n tukema Energy manager -kurssi. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä kurssi sopi suoraan hänen tehtäviinsä. Yhdeksän kuukautta kestänyt kurssi päättyi loppuvuodesta. 15 päivän lähijaksoilla keskityttiin energiansäästämiseen eri näkökulmista. Mistä energian hukka tulee ja miten tehokkuutta voi entisestään kehittää, Halenius kuvaa sisältöä. Kokonaisuudessaan kurssi tarjosi kattavan paketin energiakysymyksistä. Osa aiheista oli energianhallintapäällikölle tietojen päivitystä, osaan hän sai uutta, syvällisempää osaamista. Pieni uudistus takaa suuren säästön Koulutuksen järjestäjän mukaan yritykset saavat kurssin hinnan, euroa, takaisin energiansäästönä. Haleniuksen arvion mukaan varsinkin teollisuudessa työskentelevien kurssilaisten kohdalla tä- 16

17 mä pitää paikkaansa. Yksinkertaisilla toimenpiteillä ja pienillä investoinneilla voi vaikuttaa suuresti kulutukseen. Kiinteistöalalla energiasäästöt kertyvät hitaammin. Esimerkiksi asuinkiinteistöjen säästömahdollisuuksiin vaikuttavat paljon asukkaat. Jos asukkaat tuhlaavat vettä huolettomasti tai lämmittävät huoneita liian kuumiksi, säästöä ei helposti synny. Kiinteistöpalveluyritys voi varmistaa muun muassa lämmityksen ja ilmastoinnin yhteensopivuuden. Koulujen ja päiväkotien osalta huomioidaan muun muas sa teknisten laitteiden oikeat toimintatavat ja -ajat. Jos talo on tyhjä, niin sitä on turha lämmittää tai ilmastoida. Energiansäästötalkoot hitaasti liikkeelle Haleniuksen mielestä suomalaiset heräsivät myöhään ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämän käyttäytymisen muutokseen. Osasyynä tuhlaukseen on ollut liian Oppeja muuttuvaan energiatilanteeseen AEL:n Energy Manager -koulutusta kehitetään 12 EU-maan yhteisenä hankkeena. Vaikka koulutuksen tavoitteet ja toteutusmalli ovat yhdenmukaiset kaikissa mukana olevissa maissa, koulutusohjelman sisällössä huomioidaan kunkin maan kansalliset ja maantieteelliset erityispiirteet. Koulutuksen tavoitteena on yritysten energiakulujen alentaminen ja sen kautta kilpailukyvyn ylläpitäminen. Kurssin avulla on mahdollista saavuttaa asetetut energiatehokkuus- ja päästötavoitteet sekä lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöosuutta. Koulutusohjelma on suunniteltu yrityksen energiaa kuluttavista tai sitä tuottavista toiminnoista ja investoinneista vastaaville henkilöille. Seuraava energiapäällikkökurssi alkaa maaliskuussa. halpa energia. Sähkön jatkuva kallistuminen on havahduttanut monet. Kaikki kiinteistöyritykset eivät hyödynnä energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia. Uusiin rakennuksiin käytetään rakennusautomaatiota, mutta niiltä puuttuvat käyttäjät, Halenius ihmettelee. Energianhallintapäällikkö kehuu työpaikkaansa, joka on ollut edelläkävijöiden joukossa energian säästämisessä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee laajan kiinteistövalvontajärjestelmän käyttöön oton. Kun kohteita seurataan päivittäin, on helppo huomata poikkeamat esimerkiksi kulutuslukemissa ja lämpötiloissa. Mahdolliset viat voidaan korjata nopeasti. TEM auttaa liikkeelle 300 miljoonan energiainvestoinnit Investoijat ovat ottaneet vakavasti hallituksen ilmastostrategian sanoman. Elinkeinoministeri sen mukaan työ- ja elinkeinoministeriöllä on käytettävissä tälle vuodelle uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuden parantamiseen yhteensä noin 87 miljoonaa euroa. Tammi-helmikuussa Pekkarinen päättää yhteensä noin 60 miljoonan euron suuruisista uusiutuvan energian investointiavustuksista. Niillä autetaan liikkeelle tämän vuoden kuluessa hankkeet, joiden yhteenlaskettu kokonaisinvestointi on noin 300 miljoonaa euroa. Loput käyttämättä olevasta tukien myöntämisvaltuudesta tultaneen käyttämään kevään kuluessa, Pekkarinen arvioi. Tukea myönnetään aiempaa suuremmille projekteille ja yksittäiset tukipäätökset voivat olla entistä suurempia. Myös tuen prosenttiosuutta hankkeen kokonaiskustannuksista korotetaan jonkin verran, mikäli se nopeuttaa hankkeen käynnistymistä. TEM:n energiatuen haussa on käytössä niin sanottu jatkuvan haun käytäntö. Tukihakemukset on jätettävä paikalliseen TE-keskukseen ennen sitovia investointipäätöksiä. Ministeriössä on keskitetty henkilöresursseja energiatukihakemusten käsittelyyn. Tällä halutaan nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja varmistaa hankkeiden nopea käynnistyminen. Pekkarisen arvion mukaan energiahankkeiden investointikysyntä kasvaa vuoden loppuun menneessä vielä muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Tämä edellyttää miljoonan euron lisäystä uusiutuvan energian tukeen. Cronberg patistaa matkailualaa päästöjen vähentämiseen Työministeri mielestä vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta kuuluu myös matkailualalle. Matkustamisen ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset unohtuvat liian monelta matkapäätöksiä tehtäessä etenkin jos se lisää matkan hintaa. Cronberg uskoo kuitenkin, että asenteet muuttuvat ja ennen pitkää matkailualan tarjonta joutuu mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. Liikenne aiheuttaa kolme neljäsosaa matkailusta aiheutuvista päästöistä. Vuonna 2005 oli lentoliikenteen osuus matkailun päästöistä lähes 40 prosenttia luvulla lentoliikenne on kasvanut voimakkaasti ja lisännyt siten matkailun volyymia ja matkojen pituuksia. Lentämisen päästöjä vähennetään lähivuosina voimakkaasti ja tähän tähtäävät keinot nostavat väistämättä lentämisen hintaa. Cronbergin mukaan matkailun kestävä kehitys edellyttää, että tulevaisuudessa suositaan entistä enemmän junamatkailua, lähimatkailua ja suoria lentoja silloin, kun lennetään. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää 40 vuotta IAET-kassaa Ennakkoluuloton toiminta poiki jäsenille turvaverkon Kuusikymmentäluvun lama synnytti IAET-kassan. Tänä päivänä se tarjoaa turvaverkon lähes jäsenelleen. Ja valmistautuu työttömyyden nousuun kouluttamalla lisää työntekijöitä, kertoo kassaa lähes 40 vuotta johtanut insinööri Juha-Veikko Kurki. Sodan jälkeisen laman jälkimainingeissa valmistuneet nuoret insinöörit ja näkivät työttömyyden koskettavan myös omalta kurssilta valmistuneita. Vuonna 1968 Kurjen kurssilta 42 valmistuneesta vain neljällä oli tiedossa heti varma työpaikka. Suunnittelutoimistoilta meni työt, kun suuria vesi- ja tiehankkeita pantiin jäihin. Urho Kekkosen investointiohjelmilla työllistettiin enimmäkseen muihin järjestöihin kuuluvia. Ei ihme, että Oulussa insinöörit osoittivat julkisesti mieltään ja vaativat koulutusmäärien vähentämistä. Kurki ja Kauppila katsoivatkin tarpeelliseksi tehdä jotain. He kirjoittivat perusteet insinöörien työttömyyskassan perustamiselle. Perustaminen ei ollut itsestään selvää, Juha-Veikko Kurki muistelee. Vastustusta oli jopa oman järjestön piirissä. Hänet oli juuri pestattu Insinööriliiton leipiin järjestösihteeriksi. Järjestön johdossakin oli henkilöitä, joiden mielestä insinöörit eivät joudu työttömiksi eivätkä tarvitse sosiaaliapua. Maaliskuun lopussa 1969 oltiin kuitenkin niin pitkällä, että kassan perustamisesta päätettiin. Perustamiskokouksessa oli paikalla 31 henkilöä, heistä kaksi insinöörioppilaita, jotka vain mielenkiinnosta olivat paikalla. Käytiin kipakka keskustelu olisiko kassan perustaminen insinööreille oikeutettua ja moraalista. Perustamissopimuksen allekirjoitti 24 henkeä. Tilat kassalle löytyivät silloisen Insinööriliiton tiloista. Tavoitteeksi asetettu 600 jäsentä ensimmäisenä vuonna ylitettiin muutamalla jäsenellä, samoin seuraavalle vuodelle pantu tavoite. Vuonna 1973 jäseniä oli jo yli 3 000, kun Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit ry vakuutti kaikki jäsenensä. Seuraavana vuonna meni rikki jo 9 000:n raja, kun Insinööriliittokin teki saman ratkaisun. Jäsenmäärä kasvoi kaksinkertaiseksi, kun myös diplomi-insinöörit liittyivät kassan jäseneksi 1976 ja ekonomit Kädestä suuhun elettiin, jäsenmaksu vaihteli vuosittain ollen 4 mk, 6 tai 10 mk. Vihdoin vuonna 1984 työttömyysturva tuli ansiosidonnaiseksi luvun lama järkytti ja 1980-luku olivat tasaista työttömyyden aikaa 2 3 %. Vielä 1989 pelattiin kasinotaloutta, kunnes 1990-luvun alku räjäytti pankin ja työttömyys repesi käsiin luvun vaihde oli hirveätä aikaa ja sitä seuraavat vuodet myös, Kurki muistelee. Vuosi 1993 oli pahin, silloin IAET-kassan jäsenten työttömyysaste nousi 12 prosenttiin. Työttömyysetuutta maksettiin kaikkiaan jäsenelle. Insinööriliiton jäsenistä asiakkaana kävi 25 %, rialaisista 61 % ja tekkiläisistäkin lähes 15 %. Insinöörien työttömyysaste lähenteli jopa 20 prosenttia ja rialaisilla reippaasti sen ylikin. Joka luukusta tuli hakemuksia, Kurki muistelee. Kahden vuoden sisällä kassan työntekijämäärä kasvoi kahdesta 55 henkeen. Talkootyötä jouduttiin järjestöjen henkilöstönkin kanssa tekemään aika ajoin. Sen järjestöissä silloin töissä olleet muistanevat vieläkin. Juha-Veikko Kurjen lähes 40-vuotinen työ IAET-kassan johtajana päättyi vuodenvaihteessa. Sen vaiheen jälkeen en ole pelännyt mitään, sanoo päivätyötä siihen aikaan Insinööriliiton toimitusjohtajana tehnyt Kurki. Illat hän hoiti kassan asioita, koulutti työntekijöitä ja käsitteli hakemuksia. Käsittelyajat olivat pahimmillaan kuusikin kuukautta. Vuoden 1994 lopulla työttömyys lähti hitaasti laskuun nousten taas edellisen taantuman aikana jonkin verran. Historian alin taso noin 2 %:n työttömyys saavutettiin vuosina Uutta lamaa odotellessa Uuden taantuman vaikutukset näkyivät IAET-kassan tilastoissa jo lokakuussa Kurki muistaa vielä päivänkin 10. lokakuuta. Silloin alkoi hakemuksia tulla olan takaa ja kasvutahti on jatkunut tasaisesti. Pääosa määräaikaisista laitettiin yrityksistä ensin pois, Kurki kertaa syksyn kehitystä. 18

19 Uuden kulminaation hän arvelee tulevan helmi-maaliskuun taitteessa. Mutta samanlaista kehitystä ei ole odotettavissa kuin 90-luvun laman aikana. Yrityksetkin ovat viisastuneet, eivätkä nyt halua tyhjentää pajatsoa kuten edellisen laman aikana. Yritysten taseet ovat vahvempia ja ne voivat ottaa vastuun työntekijöistään aivan toisella tavalla, jos vain haluavat. Myös maan talous on paljon paremmalla tolalla kuin viime laman aikana. Ratkaisevaa on Kurjen mukaan myös se, miten suuret ikäluokat nyt reagoivat lamaan. Varhentavatko ne eläkettä vai nauttivatko mieluummin työttömyysturvaa eläkkeeseen saakka. Tilannetta helpottaa Kurjen mukaan myös se, että nyt olemme Euroopan Unionin jäseniä eikä meillä ole ulkomaan kaupassa niin vahvaa Venäjä-sidonnaisuutta kuten edellisen laman aikana. Saavutuksia lainsäädännössä IAET-kassan johtajana Juha-Veikko Kurjella on ollut keskeinen rooli, kun työttömyysturvaa on maassamme kehitetty. Suurimpana saavutuksena Kurki pitää sitä, että opiskelijat saatiin työttömyysturvan piiriin 1970-luvun lopulla. Yrittäjien työttömyysturva on myös pitkälti IAET-kassan aktiivisen toiminnan ansiota. Monet asiaa puoltaneet kirjelmät ovat lähteneet sieltä sosiaali- ja terveysministeriön edustajille. Tätäkin asiaa kuitenkin vastustettiin ja katsottiin, etteivät yrittäjät tarvitse työttömyysturvaa Vihdoin 1990-luvun lama sai vastustuksen laukeamaan ja tajuttiin, ettei yrittäjääkään voi jättää oman onnensa nojaan. Laki yrittäjien työttömyysturvasta tuli 1994 ja jo saman vuoden puolella perustettiin Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT. Kurki toivoo, että SATA-komitea työtään jatkaessaan ottaisi huomioon kansalaisten tarpeet ja yksinkertaistaisi lupauksensa mukaan työttömyysturvajärjestelmää ja erityisesti lainsäännöksiä siten, että tavallinen tallaajakin ne ymmärtää. Vain siten voidaan tulevaisuudessa nopeuttaa myös maksatusta. IAET-kassan uutena johtajana aloitti tämän vuoden alussa insinööri Aleksei Solovjew. Kiinnostus AYT-kassaa kohtaan kasvanut Kiinnostus yrittäjän työttömyysturvaa kohtaan on kasvanut viime aikoina. Kyselyjä tulee runsaasti erityisesti koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa, mutta myös netin ja puhelimen välityksellä, kertoo kassanjohtaja Antero Tala Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT:stä. Kassaan liittymisaktiivisuus nousi Talan mukaan syksyllä huomattavasti. Pikaisesti päälle käynyt taantuma toi liike-elämään epävarmuutta ja aiheutti yrittäjilläkin tarvetta varmistaa toimintaansa myös työttömyysriskin osalta. Samalla liikehdintä yrittäjästä palkansaajaksi väheni huomattavasti. Syynä tähän on huono tilanne työmarkkinoilla ja lomautettujen sekä irtisanottujen määrän jatkuva kasvu. Keväällä näkyi vielä voimakasta liikehdintää siihen suuntaan, että yrittäjät siirtyivät palkkatöihin. Tilanne muuttui täysin alkusyksystä. Enää ei AYTkassasta ole erottu palkkatöihin siirtymisen vuoksi kuin aivan yksittäisissä tapauksissa. Talan mukaan yritykset jopa ostavat mielellään pienyrittäjiltä palveluja näin laman alkuvaiheessa. Yrittäjän työttömäksi jääminen johtuu Talan mukaan melko harvoin yrittäjästä itsestään. Usein on kyse jostain ulkoisesta muutoksesta, joka vie pohjan toiminnalta. Kassaan liittyminen on siis puhdas riskivakuutus sen varalta, että jotain sattuu. Vertailun vuoksi Tala toteaa, että kun tulipalon riski on 0,2 0,3 % niin yrittäjän työttömyysriski on noin 7 %. Palovakuutus otetaan useimmiten automaattisesti miksei myös liityttäisi AYT-kassaan? Kassaan kannattaa liittyä silloin, kun kaikki on vielä kunnossa, Tala painottaa. Ongelmien kasaantuessa voi liittyminen olla jo liian myöhäistä. Yrittäjäkassassa pitää olla jäsenenä kaksi vuotta ennen kuin oikeus päivärahaan syntyy. Viime vuonna yrittäjien työttömyysaste säilyi ennallaan eli 4 %:n tasossa. AYT-kassa maksoi vuoden mittaan etuuksia yhteensä n. 4 milj. euroa. Vuoden lopussa kassan jäsenmäärä oli henkilöä. AYT-kassan jäsenmaksut pysyvät ennallaan tänä vuonna, mutta päivärahat nousevat jonkin verran. Uusi lausuntokäytäntö koskee erityisesti yrittäjiä. Työvoimapoliittiset lausunnot tulevat jatkossa virkailijalausuntoina samalla tavoin kuin palkansaajillekin. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti ja kuva Kirsi Tamminen Vireä yhdistys Saimaan rannalla Lappeenrannan Insinöörien johtokunta on yhtä mieltä siitä, että yksi yhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä on yhteydenpito alueen jäsenistön ja Uuden Insinööriliiton välillä. Yhteys kulkee molempiin suuntiin: paikallisen jäsenkunnan näkemyksiä kerrotaan liiton suuntaan ja omalle väelle viestitään liiton toiminnasta. Kentän ääni kulkee myös osin piirin kautta. Lappeenrannan Insinöörit ry on pieni eteläkarjalainen paikallisyhdistys. Jäseniä on noin 650 ja sen lisäksi läheisessä yhteistyössä olevassa Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO ry:ssä jäseniä on vajaa 400. Yhdistyksen toiminta painottuu viihtymiseen oman insinööriporukan kanssa. Jäsenien toiveiden skaala on laaja, kertoo puheenjohtaja. Yhdistyksessä on nähty tärkeämmäksi järjestää yhteisiä tilaisuuksia kuin tukea yksittäisten jäsenten liikuntaharrastuksia. Saimaan-risteilyt, teatteri-illat ja laskettelutapahtumat keräävät insinöörejä perheineen yhteen. Tavoitteena on yhteishengen tukeminen ja kasvattaminen. Aktiivisimmat osallistuvat omaan sport-klubiin. Parisenkymmentä käy säännöllisesti pelaamassa lentopalloa, voimistelemassa ja muissa tapahtumissa. Lukumäärä kasvaa, kun opiskelijoi- den kanssa järjestetään yhteisiä kyykkä-, keila- tai jalkapallotapahtumia. Ikähaitari on laaja Yhdistyksen sihteeri - mukaan sosiaaliseen toimintaan riittää osallistujia, sillä yhteys muiden insinöörien kanssa on tärkeää. Hän on itse esimerkki pitkään yhdistyksen johtokunnassa toimineesta, joka ei malttanut jättää yhdistystä, vaikka työelämä on jäänyt jo taakse. Koen yhdistyksessä mukana olon tärkeäksi ja haluan vaikuttaa nuoriin: laittaa siemenen nuorten mieliin, Nokelainen perustelee ilman korvausta tekemäänsä toimintaa. Johtokunnan opiskelijajäsenet kehuvatkin yhdistyksen isähahmon antavan heille virikkeitä ja jakavan arvokkaita kokemuksia opiskelijatoiminnan kehittämiseen. Lappeenrannan Insinöörien johtokunta kokoontui talvisena päivänä kertomaan yhdistystoiminnasta. Oikealla yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Mustonen, Lappeenrannan Insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Arja Nurmiainen, rahastonhoitaja Jorma Anttinen ja johtokunnan jäsen Markku Immonen. Takarivissä vasemmalta sihteeri Markku Nokelainen, opiskelijoiden varapuheenjohtaja Jouni Hyvärinen, johtokunnan jäsen Saku Ripatti sekä IOL:n hallituksen jäsen Aleksi Martikainen, joka osallistuu myös yhdistyksen johtokunnan kokouksiin. 20

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEKNIIKAN'AKATEEMISET'TEK' ' TYÖLLISYYSKATSAUS'I/2013' Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys pysynyt ennallaan

Lisätiedot

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015

Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu 2015 Suomalaisten Energia-asenteet Energiateollisuus ry. Lokakuu Suomalaisten energia-asenteet Tutkimuksen taustat ja toteutus Tässä raportissa esiteltävä tutkimus on osa Suomalaisten energia-asenteet seurantatutkimusta

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Professorien energiapoliittinen kannanotto

Professorien energiapoliittinen kannanotto Professorien energiapoliittinen kannanotto Peter Lund Aalto-yliopisto, Espoo-Otaniemi peter.lund@aalto.fi ASIANTUNTIJAT YMPÄRISTÖPOLITIIKASSA -- VUOROPUHELIJOITA VAI VALLANKAAPPAAJIA? Ympäristöministeriö,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2007 www.tek.fi DIA-kunnan työllisyyskatsaus I-2007: Työttömyyden lasku voimistunut huomattavasti, Etelä-Suomi ja Häme työllisyyden

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot