1/2009. Teemu Hanelius: Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta UUSI. Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi. Katso sivu 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2009. Teemu Hanelius: Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta UUSI. Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi. Katso sivu 7"

Transkriptio

1 1/2009 Teemu Hanelius: Koulutuksella uutta tietoa energiatehokkuudesta UUSI Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi. Katso sivu 7

2 sisältö 10 UIL ja TEK laativat insinöörien ehdotuksen Suomen ilmasto-ohjelmaksi. Työ on osa kansainvälistä ilmastoprojektia, jossa insinöörijärjestöt 12 maassa tekevät omat ehdotuksensa maidensa ilmasto-ohjelmaksi. Pääkirjoitus... 5 Pidetään huolta työhyvinvoinnistamme Uutisia... 6 Poppamies... 8 Uudistuminen yrityksen sisällä Puheenjohtajan palsta... 9 Talouden taantumaa varten on suojauduttava Edunvalvontaa UIL ja TEK kokoavat insinöörien ilmastoohjelmaa TP ja EK innovoivat yhdessä ilmastoasioita Energiatehokkuutta voi opiskella 40 vuotta IAET-kassaa Lappeenrannan Insinöörit 60 vuotta Yhteiskunnasta Kateus työyhteisössä Akava ja SASK opintomatkalla Intiassa Venäjän ay-liike muutosten edessä Totta ja tutkittua Insinöörien palkanmuodostuksen analysointia Maailmalta Brysselin barometri Eu-tirkistyksiä Osaaminen Älyä paperiteollisuuden massatuotteisiin Yhteistyötä viritellään teknologiateollisuudessa Ammattilaiselle uusi väylä pomon tehtäviin Uutisia Palkkasuosituksia Tietoliikenneinsinööri Teemu Haleniuksella ei ole muodollista pätevyyttä energianhallintatehtäviin, vaan hän on hankkinut pätevyyden töitä tehden ja itse opiskellen. Sen tähden hän täydensi osaamistaan AEL:n Energy Manager -koulutuksessa. Kannen kuva: Esa Kulmala 16 Oikeutta Työaikadirektiivin heikennykset kaatuivat parlamentissa Pääluottamusmiehelle korvaukset laittomasta irtisanomisesta Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 5.2. numero 1/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Insinöörit ovat nauttineet oman työttömyyskassan palveluista jo 40 vuoden ajan niin nousukausina kuin erityisesti laman aikoina. Uuden taantuman vaikutukset näkyivät IAET-kassan tilastoissa jo lokakuussa 2008, kertoo kassaa 40 vuotta johtanut Juha-Veikko Kurki. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy 12.3., 23.4., 4.6., 20.8., 17.9., , ja kpl ( ) Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: 30 Älyn vallankumous paperiteollisuudessa on alkanut. FunMat -huippuyksikön tutkijat etsivät elektroniikasta, fysiikasta ja kemiasta lisäpotkua paperiteknologiaan ja paperiteollisuuden massatuotteisiin. Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri mv / 4-väri mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 helmikuu 2009 pääkirjoitus Pidetään huolta työhyvinvoinnistamme Ilona Mäenpää Ylipitkät työpäivät ja palkaton ylityö aiheuttavat yhä runsaammin ongelmia myös työhyvinvoinnissa. Liiton työmarkkinatutkimuksen mukaan reilu neljännes insinööreistä kärsii työuupumuksesta. Työhyvinvointia rapauttavat lisäksi epävarmuus, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ja heikot vaikutusmahdollisuudet työssä. Toisen tutkimuksen mukaan pitkät työpäivät voivat vaikuttaa jopa älylliseen suorituskykyymme. Sanavaraston laajuus ja päättelykykykin ovat silloin koetuksella. Pitkää työpäivää tekevät myös nukkuvat vähemmän, potevat enemmän masennusoireita ja käyttävät enemmän alkoholia kuin normaalipituista työpäivää tekevät. Pitäisikö tästä jo huolestua ja ottaa järki käteen... Uutta asennetta työmarkkinoille Työmarkkinoille olisi pikaisesti saatava uutta asennetta. Vanhojen työntekijöiden korvaamatonta panosta ei nyt saisi hukata irtisanomis- ja lomautushuumassa. Myös nuorten työllistymismahdollisuuksia pitää kaikin tavoin edistää. Työttömien aktivointiin ja koulutukseen on pantu erityistä painoa työmarkkinaosapuolten tekemässä sosiaali turvasopimuksessa, joka vastikään tuli osaksi sosiaaliturvakomitean linjauksia sosiaaliturvaa uudistettaessa. Työttömän omavalintainen koulutus kuuluu jatkossa työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon. Asia on hyvin ajankohtainen, kun korkeasti koulutettuja on työttömänä kymmenkertaisesti 1990-luvun laman alkuun verrattuna. Kaukaa viisas työnantaja näkee tilauskirjojen tilapäisen supistumisen tarjoavan mahdollisuuden päivittää henkilöstön osaamista vastaamaan nousukauden uusia haasteita. Esimerkiksi kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat tulevaisuuden osaamistarpeita, myös ihmisten ja osaamisen johtamiseen on paneuduttava syvällisemmin kuin ennen. P.S. Insinööriopiskelijat kolkuttelevat firmojen ovia näinä aikoina etsien kipeästi tarvitsemiaan kesätyöpaikkoja. Käytä verkostojasi ja laita sana kiertämään: hyviä kesä työntekijöitä tarjolla! UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Kunta-alalle uusi suositus tuloksellisuudesta Kunta-alan työmarkkinaosapuolet ovat valmistelleet yhteisen suosituksen tuloksellisen toiminnan kehittämisestä. Sen valmistelussa ovat olleet mukana Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kunta-alan palkansaajajärjestöt. Suositus on tarkoitettu kuntien ja kuntayhtymien poliittiselle ja virkamiesjohdolle sekä henkilöstölle tuloksellisuuden ja tuottavuuden kehittämiseksi. Kunnallinen työmarkkinalaitos suosittaa, että kunnat ja kuntayhtymät ottavat huomioon uuden suosituksen toimintalinjat ja periaatteet kehittäessään palvelujaan. Tuottavuuden parantaminen edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua, jolloin strategiset tavoitteet ulottuvat yli valtuustokausien. Kehittämistyön tulisi edetä valtuustotasolta yksittäiselle palvelualueel le, työyksiköihin ja jopa työntekijätasolle asti. Tavoitteet voivat eri tasoilla olla erilaisia, mutta niiden on tähdättävä samaan päämäärään. Yksikkö- ja yksilötason tavoitteiden tulisi tukea kunnan tai kuntayhtymän strategisten tavoitteiden toteutumista. Tavoitteisiin pääsemistä voidaan edistää tavoitteiden mukaan valituilla palkitsemisen välineillä. Konsiliaattorit valittu Seitsemän työmarkkinakonkaria on kutsuttu työmarkkinakeskusjärjestöjen asettamiksi konsiliaattoreiksi. Heidän tehtävänään on tarpeen vaatiessa ratkoa järjestö- ja sopimusrajoissa ilmenneitä ongelmia. STTK:ta lukuun ottamatta mukana ovat kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt. Ne ovat asettaneet myös seurantaryhmän, joka selvittää säännöllisesti työmarkkinakentässä tapahtuneita muutoksia. Konsiliaattoreiksi on kutsuttu EK:n entinen työmarkkinajohtaja Seppo Riski, kunta-alan entinen työmarkkinajohtaja Jouni Ekuri, oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Kirsti Rissanen, eläkkeellä olevat OAJ:n johtaja Liisa Souri ja Akavan lakimies Pentti Itkonen sekä entiset SAK:laiset liittojohtajat Maj-Len Remahl ja Raimo Rannisto. Seurantaryhmässä Akavaa edustavan johtaja Markku Lemmetyn mukaan konsiliaattorien koolle kutsuminen on julkinen jalkapuu, jonka uhka toivottavasti ehkäisee kiistojen syntymistä. Lemmetty muistuttaa, ettei liittoja voi pakottaa sovintomenettelyyn, mutta se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa riidat tyylikkäästi. Akavassa ollaan Lemmetyn mukaan äärimmäisen pahoillaan siitä, ettei STTK ole mukana, koska akavalaisilla on rajariitoja juuri STTK:laisten kanssa liittyen rajanvetoon ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden välillä. Työttömien aktiiviajan tuki ja koulutus edistävät työllistymistä Sosiaaliturvakomitea (Sata) on saanut valmiiksi yksimielisen välimietintönsä sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauk sista. Hyvä, että työmarkkinaosapuolten tekemä sosiaaliturvasopimus tuli sellaisenaan osaksi sosiaaliturvakomitean linjauksia. Siinä työttömien aktivointiin ja koulutukseen pantiin erityistä painoa, sanoo lakimies, joka edustaa Akavaa komiteassa. Järjestelmää on kehitettävä niin, että myös korkeasti koulutetuille on tarjolla järkevää, työllistymiseen johtavaa koulutusta. Siksi on hyvä, että ns. omaehtoinen eli työttömän omavalintainen koulutus tulee jatkossa työttömien aktiivitoimenpiteiden joukkoon, Pätäri toteaa. Aikaisemmin työvoimaviranomaisten tarjoama koulutus ei ole aina edistänyt korkeasti koulutettujen työllistymistä. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä tällä hetkellä korkeasti koulutettuja on työttömänä kymmenkertaisesti edellisen laman alkuun verrattuna. Palkansaajien kannalta on olennaista, että ansiopäivärahan määräytymisessä säilytetään nykyinen malli eli ansio-osa tulee peruspäivärahan päälle. On kohtuullista, että valtio maksaa peruspäivärahan kaikille työttömiksi jääville, Pätäri sanoo. Sentican ja Nexitin rahastoihin 25 miljoonaa euroa Työeläkeyhteisöjen ja valtion pääomasijoitusyhtiön Suomen Teollisuussijoitus Oy:n perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky on toteuttanut ensimmäiset sijoituspäätöksensä 135 miljoonan euron pääomastaan; 15 miljoonan euron sijoitussitoumuksen sai Sentica Buyout III Ky -rahasto sekä 10 miljoonan euron sijoitussitoumuksen Nexit Infocom II LP -rahasto. Kasvurahastojen Rahaston toiminta on lähtenyt ripeästi liikkeelle kahden uuden sijoituksen myötä, rahaston sijoitusneuvoston puheenjohtaja Esko Torsti toteaa. Nykyinen markkinatilanne luo sekä uusia haasteita että mahdollisuuksia pääomasijoittajille. Nyt tehdyt sijoitukset koskevat rahastoja, joiden hallinnoijilla on runsaasti kokemusta yritysten kehittämisestä ja vakiintunut markkina-asema. Kumpikin uusi sijoitus myös kasvattaa kohderahastojen kriittistä massaa, mikä on tarpeellista vaativassa suhdannetilanteessa, Torsti jatkaa. Sentican rahasto tekee pääasiassa enemmistösijoituksia kotimaisiin valmistavan teollisuuden, yrityksille suunnattavien palvelujen ja IT-palvelujen aloilla toimivien pienten ja keskisuurten kasvuyritysten yritysjärjestelyihin. Nexitin rahasto tekee sijoituksia langattoman ja mobiilin tietoliikenteen aloilla toimiviin teknologiayrityksiin Suomessa, Skandinaviassa ja Yhdysvalloissa. Semi Hämeen ja Keski-Suomen piirin puheenjohtajaksi UIL:n Hämeen ja Keski-Suomen piiri on valinnut puheenjohtajakseen Jani- Petri Semin (32). Semi on Valkeakosken Insinöörit ry:n monivuotinen puheenjohtaja. 6

7 Pikaohje ansiopäivärahan hakemiseksi Jos olet joutunut irtisanotuksi tai sinut on lomautettu toistaiseksi, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyys/ lomautuspäivänä asuinpaikkakuntasi työvoimatoimistoon ja ilmoittaudu työnhakijaksi. Näin varmistat ansiosidonnaisen päivärahan mahdollisimman pikaisen maksatuksen. Jos Sinut on lomautettu määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, varmista työnantajaltasi, tuleeko Sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työvoimatoimistoon vai hoitaako työnantaja asian yhteisilmoituksella. Päivärahahakemuksen saa työvoimatoimistosta tai tulostettua esimerkiksi josta löytyy myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin. Työttömyyspäivärahaa on haettava kolmen (3) kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Hakemuksen käsittelyä helpottaa, mikäli se lähetetään työnantajan kirjekuoressa Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta aina jälkikäteen neljän (4) kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen liitteineen voi ja ehdottomasti kannattaa kuitenkin toimittaa IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen. IAET-kassan kotisivuilta suositellaan etuusoppaan lukemista ennen hakemuksen toimittamista! YTN on valmis laajaan vakautusratkaisuun Suomen taloudellinen tilanne vaatii toimenpiteitä myös sopimustoiminnassa. Yksityisen sektorin keskeisten toimialojen työehtosopimuksista ensimmäiset ovat katkolla kuluvan vuoden syksyllä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry esittää nyt yksityiselle sektorille laajaa vakautusratkaisua. S opimusteknistä estettä ratkaisulle ei ole, kysymys on vain eri osapuolten tahdosta, Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa. YTN on huolissaan jäsentensä turvasta lomautus- ja irtisanomisuutisten sävyttämässä arjessa. Ristiriitaisia mielipiteitä herättänyt palkkojen paikallinen sopiminen ei taloudellisen taantuman aikana ole toimiva keino rauhoittaa työntekijöiden tilannetta, vaan laaja vakautusratkaisu ainakin yksityiselle sektorille on ainoa oikea ratkaisu. YTN toivoo myös työnantajapuolelta löytyvän tähän halua. Mikäli nyt kyetään saamaan aikaan useat sopimusalat kattava vakautusratkaisu, johon valtiovaltakin saadaan mukaan, tilanne on tulevaisuudessa huomattavasti tämänhetkistä parempi. Taloudellisen epävarmuuden keskellä ratkaisuun ei kuitenkaan ole tarvetta sitoutua vuotta pidemmäksi ajaksi kerrallaan, Fjäder sanoo. Sopimuskorotusten siirtäminen paikalliselle tasolle on pysäytettävä toistaiseksi. Fjäderin mukaan paikallinen sopiminen luo pahimmillaan kiistoja, epävarmuutta ja katkeruutta, kun samanaikaisesti yrityksissä lomautetaan ja irtisanotaan satoja ihmisiä. YTN:n sopimusaloista paikallisen sopimisen malli on laajimmin käytössä finanssialalla, jolla myös noudatetaan palkkakeskustelumallia. Fjäderin mukaan toimintamallia voi edelleen käyttää, mutta siihen käytettyä sopimusrahaa ei pidä lisätä. Insinöörisäätiön stipendit Insinöörisäätiön hallitus myönsi joulukuun kokouksessaan 13 kpl 800 euron stipendejä vuodelle Hakemuksia tuli 26 kpl. Seuraaville hakijoille myönnettiin stipendit: Juha Huuskonen, Pentti Härkönen, Kai Kasanen, Tapani Kemppainen, Heikki Koistinen, Jari Kuisti, Minna Mäkinen, Sanna Lehtinen, Tuomas Niinisalo, Saana Oksa, Jussi Parikka, Nina Pirttikangas ja Jaakko Törmälehto. Säätiön hallitus kiittää kaikkia hakemuksen lähettäneitä aktiivisuudesta. Energia- ja ilmastokysely UIL:n ja TEKin jäsenille onnittelut voittajalle! Kiitos että käytit aikaasi ja mahdollisuuttasi vaikuttaa meitä kaikkia koskeviin tärkeisiin kysymyksiin. Julkaisemme tutkimustuloksia seuraavassa jäsenlehdessämme. Pääpalkintona arvoimme kolme laadukasta kotimaista nahkasalkkua (arvo n. 120 ) sekä viisi Xtreme Power Pack virtalähdettä, jolla voit ladata kannettavia laitteitasi missä ja milloin tahansa. Paketti tulee lähipäivinä postissa. Tavarapalkinnot lähtevät seuraaville: Antero Väisänen, Kajaani, Maria Passi, Hämeenlinna, Jukka Viitanen, Tampere, Marko Tervaniemi, Rovaniemi, Hannu Mononen, Toijala, Jani Koskinen, Espoo, Rami Vina, Julkujärvi ja Pauliina Mäkinen, Tampere. Työmarkkinatutkimukseen vastanneista onni suosi seuraavia: Viikon liiton lomaosakkeessa Vierumäellä voitti Simo Ahtola Sundomista. Tavarapalkinnot lähtevät seuraaville: Hannu Poskela, Heinola, Tero Laakkonen, Rauma jatapio Haavisto, Espoo. UUSI INSINÖÖRI 7

8 Uudistuminen yrityksen sisällä Ainoa, joka todella haluaa muutosta, on lapsi märässä vaipassa. -Peter de Jager, kanadalainen futurologi Innovaatio on menestyksellä toteutettu uudiste. Uutta tuotetta tai menetelmää koskevat innovaatiot kopioidaan nopeasti. Pysyvämpää kilpailuetua yritys saa muuttaessaan liiketoimintatapaansa, mutta tämä on myös vaikeinta toteuttaa. Vähäisenkin uudisteen onnistunut kaupallistaminen on prosessi, joka kohtaa yrityksen sisällä erilaista vastustusta. Tämä on erityisen varmaa silloin, kun kyse on laadullisesta muutoksesta, jonka voi ajatella ravistavan sisäisiä valta-asetelmia. Asiaa on USA:ssa tutkittu sekä käytännössä että kokemuksista teoriaa muodosten. Seuraavassa on neljävaiheinen tarkastelukehikko, jota voi hyvin käyttää uuden idean kaupallistamista pohdittaessa. Ensimmäistä haastetta voi kutsua käsitteelliseksi; kaikkien joita kehityshanke eri vaiheissaan koskee, on ymmärrettävä, mitä asiassa tavoitellaan. Tämä tuntuu selvältä, mutta on ihan muuta. Kriittinen joukko tässä on keskijohto, vallankin markkinointi ja myynti, jotka kokevat käytännön paineen uutuuden aiheuttamista muutoksista. Keskijohto on tottunut toimimaan tietyllä tavalla, ja kokee uutuuden tuputtajat tuottamattomiksi häiriköiksi. Globaali elektroniikkayritys oli lähellä kaatua tähän, kunnes sen hallitus oivalsi, että bonusjärjestelmää on muutettava uutuuksia suosivaksi. Toinen haaste koskee henkilöstöresursseja. Niin pitkälle kuin suinkin, on toimittava olemassa olevilla resursseilla, sillä näin varmistetaan uutuuden yhteys yrityksen muihin tuotteisiin tai palveluihin. Samalla on kyse siitä, että uutta luotaessa on maltettava luopua jostain entisestä, ja tämä onnistuu helpommin, kun uuden paine kohtaa entiset toimijat. Jälleen on keskeistä saada keskijohto hyväksymään tämä toimintamalli. Hämmästyttävän monesta yrityksestäkin löytyy ajattelua, että jokainen uusi tehtävä vaatii lisähenkilöitä, jolloin uudet ja siksi vaativat tehtävät ohjautuvat kokemattomille! Kolmas haaste koskee toimintakulttuuria. On synnytettävä kaikille yrityksessä yhteinen ajatus me pystymme tähän. Tyypillinen tilanne, jossa usein epäonnistutaan, syntyy silloin, kun uutuudella on aiempaa tuotantoa tiukemmat laatuvaatimukset. Tässä on keskeistä saada koko henkilöstö asian taakse. Koulutus ei auta yksin, mutta sen yhteydessä voi kehittää myös kulttuurimuutosta. Maamme puutuoteyritykset ovat joukolla kompastuneet kulttuuriinsa, kun sahatavarasta on yritetty siirtyä kuluttajatuotteiden kansainvälisille markkinoille. Monet prototyyppeinä erinomaiset puutuotteet ovat kaatuneet laadun epätasaisuuteen. Onnistumisia löytyy maamme konepajateollisuudesta, jossa muutos sotakorvauslaadusta avoimille markkinoille kyllä karsi joukkoa, mutta nosti esiin vieläkin menestyvät yhtiöt. Neljäs haaste koskee saavutetun menestyksen laajentamista alkutavoitteiden yli, eli von Clausewitzin sanoin taistelun voittaminen voi olla tärkeää, mutta sota voitetaan menestyksellisellä takaaajolla. Tässä on kriittisenä toimijana liikkeenjohto. Kaupallistamisessa koettujen monien ongelmien johdosta se ei ehkä edes huomaa, että nyt on tullut mahdollisuus uuteen kasvuvaiheeseen. Yritystemme historiat Maamme puutuoteyritykset ovat joukolla kompastuneet kulttuuriinsa, kun sahatavarasta on yritetty siirtyä kuluttajatuotteiden kansainvälisille markkinoille. suorastaan pursuvat näitä kokemuksia. Uuden tuotteen käynnistys ja markkinoillesaanti on ollut niin tuskallista, että ei edes ajatella laajennusta. Kilpailijat korvaavat sitten ponnistelun hedelmät. Laadullisen uutuuden kaupallistaminen on aina monivaiheinen prosessi, jossa yllätykset ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Huolellinen valmistelu on avainasemassa. Tämä merkitsee samalla sitä, että montaa hanketta ei pystytä kunnolla hoitamaan samanaikaisesti. Varsinkin nousevan teknologiayrityksen ongelmana on usein liian monet samanaikaiset hankkeet, jolloin mitään ei ehditä kaupallistamaan kunnolla; protoa pukkaa, mutta profitit on jääneet vähiin. 8

9 helmikuu 2009 puheenjohtajan palsta Talouden taantumaa varten on suojauduttava Pertti Porokari Taloudellinen taantuma on edennyt sillä vauhdilla, että toivoisin työnantajapuolen ryhtyvän tosi toimiin laman nujertamiseksi palkanalennusten esittämisen sijaan. Valtiovallalta odotan riittävän suuria, noin 1,5 % bruttokansantuotteesta suuruisia tukipaketteja, jotta talouden elpyminen kotimarkkinoilla todenteolla alkaa. Tukipakettien ehdoksi on asetettava, että yritykset, jotka tätä kautta saavat rahoitusta eivät lomauta, eivätkä irtisano henkilöstöään tuotannollistaloudellisilla syillä esimerkiksi vuoteen tuen saamisesta. Nyt olisi työnantajien myös korkea aika istua palkansaajien ja valtiovallan kanssa yhteiseen pöytään ja katsoa yhdessä ongelmakohdat ja pyrkiä saamaan vakauttava ostovoiman kasvun ja työllisyyden sekä yritysten elinvoimaisuuden turvaava ratkaisu. Palkansaajat eri aloilla valmistautuvat kovaa vauhtia myös liittokierrokseen yhtenä rintamana. Yritysten käydessä yt-neuvotteluja lomautuksista ja irtisanomisista enenevässä määrin korostuu liittojen tuen merkitys palkansaajille ja yksittäiselle jäsenelle. Pahanpäivän varalle otettu työsuhdeturvavakuutus, liiton jäsenyys, on nyt tarpeen. Liittojen kouluttamat työpaikkojen työsuhdeturva-ammattilaiset, luottamusmiehet, auttavat liittoon kuuluvia jäseniään ja opastavat vielä järjestäytymättömät jäseniksi liittoihin. Luottamusmiesten lisäksi liittojen asiamiehet ja juristipalvelut auttavat kaikissa työsuhdeasioissa jäseniään. UIL:n urapalvelut auttavat uuden työpaikan haussa ja saamisessa. Liittojen jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia. Jos työkaverisi ei vielä ole liittynyt liittoon, anna hänelle kullan arvoinen vinkki tulevaisuuden turvaan. Järjestäytyneenä ja palkansaajien yhteisrintamana olemme vahvoja. INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Martti Kivioja ja Jaakko Koivumäki Kuvat: Ilona Mäenpää UIL ja TEK kokoavat insinöörien ilmasto-ohjelmaehdotuksen Lassi Similä VTT:ltä (toinen vas.) esittelemässä VTT:n kehittelemän TIMES-skenaariomallin keinovalikoimaa päästöjen vähentämiseksi (20 % vuoteen 2020 mennessä ja % vuoteen 2050 mennessä). Uusi Insinööriliitto UIL ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK laativat ammattikunnan ehdotuksen Suomen ilmasto-ohjelmaksi. Työ on osa insinöörien kansainvälistä ilmastoprojektia. Suomen lisäksi insinöörijärjestöt 11 muussa maassa tekevät omat ehdotuksensa maidensa ilmasto-ohjelmaksi. Future Climate engineering solutions -projekti sai alkunsa Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Saksan insinöörijärjestöjen aloitteesta. Insinöörijärjestöt analysoivat kansallisia rakenteita kukin omassa maassaan ja esittävät sitten teknologiaan perustuvia keinoja päästöjen vähentämiseen ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Ohjelmista koostetaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset, jotka esitellään YK:n ilmastokokoukselle loppuvuonna. Jotta ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitat pysyisivät siedettävällä tasolla, maapallon keskilämpötilan nousu on rajoitettava kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Tämä vaatii arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä prosentilla vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Insinöörijärjestöt selvittävät kansallisesti käytettävissä olevat ratkaisut ja niiden vaikutukset kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Erityisen haasteellista on muotoilla insinöörien näkemykset niin kiinnostavasti ja selkeästi, että päättäjät saavat käsityksen siitä, mikä on mahdollista ja mitä vaikutuksia valituilla ratkaisuilla on. Jäsenet uskovat ydinvoimaan ja jätteiden energiakäyttöön Future Climate -projektin tausta-aineistoksi kerättiin 4 000:lta UIL:n ja TEKin jäseneltä näkemyksiä energia- ja ilmastoasioista. Vastauksia verrattiin valtakunnalliseen Energiateollisuus ry:n vuonna 10

11 2006 teettämään kansalaisten energiaasennetutkimukseen. Merkittävin ero keskivertokansalaisten ja insinöörien välillä on ydinvoiman kannatuksessa: insinööreissä on selvästi enemmän ydinvoiman kannattajia. Tämä ei ole yllätys, sillä jo vuosituhannen alussa TEKin jäsenille tehdyssä kyselyssä yli 70 prosenttia vastaajista oli ydinvoiman lisärakentamisen kannalla. Insinöörien keskivertokansalaisia myönteisempi suhtautuminen ydinvoimaan selittynee ainakin osin sillä, että insinöörit tuntevat tekniikan ja tietävät sen mahdollisuudet muita paremmin. Sen sijaan ehkä hieman yllättävää on se, että insinöörit näyttävät olevan muuta väestöä suopeampia myös tuulivoimalle. Sähkön tuontiin ulkomailta ja turpeen käyttöön sähköntuotannon energialähteenä insinöörit taas suhtautuvat muita skeptisemmin. Valtaosa insinööreistä kannattaa myös aurinko- ja tuulivoiman lisäämistä, mutta he eivät näe niitä kuitenkaan ratkaisuna sähköntarpeen tyydyttämiseen. Näiden energialähteiden hyödyntämisessä parhaana ja tehokkaimpana tapana pidettiin paikallista tuotantoa lähellä kulutusta, esimerkkeinä talokohtaiset tuulimyllyt ja aurinkokennot. Jätteiden energiakäyttö saa insinööreiltä lähes varauksettoman kannatuksen: peräti 96 prosenttia vastaajista kannattaa jätteiden energiakäytön lisäämistä. Jätteen energiakäytön merkitykseen saattaa liittyä myös ylioptimistisia odotuksia. Jos jätteenpoltto toteutetaan vanhanaikaisena massapolttona arinalaitoksissa, joiden hyötysuhde on varsin huono, kyse on enemmänkin jätehuolto- kuin energiaratkaisusta. Kun sen sijaan hyödynnetään edistyneempää teknologiaa, kuten kaasutusta, päästään huomattavasti parempaan hyötysuhteeseen, jolloin voidaan puhua myös energiaratkaisusta. Jätteistä tuotetulla energialla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja näin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Insinööri on valmis tekoihin Sisältökysymykset kolmessa ryhmässä yleisiä ilmastonmuutokseen, energiantuotannon tapoihin sekä ydinvoimaan liittyviä väittämiä eri energiavaihtoehtojen käytön lisäys, säilytys vai vähennys sekä eri keinoja päästöjen vähentämiseen ja niiden merkitys keinoja päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen eri sektoreilla Insinöörien ja muiden kansalaisten näkemys ilmaston muuttumisesta on hyvin samanlainen. Esimerkiksi kolme neljästä insinööreistä ja koko kansasta on sitä mieltä, että viime vuosien poikkeukselliset sääolot ovat osoitus ilmastonmuutoksesta. Insinööreistä 65 prosenttia ja koko väestöstä 56 prosenttia on valmis tinkimään omasta elintasostaan, jotta energiantuotannon ja sen käytöstä syntyvät ympäristöhaitat ja riskit vähenevät. Insinöörit ovat siis keskivertokansalaisiin verrattuna eko-uhrautuvaisempia. Tosin vertailu vuoden 2006 energia-asenteisiin on hieman epäluotettavaa, sillä viimeisten kahden vuoden aikana julkinen keskustelu ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet selvästi. Kaikki jäsenkyselyn vastauksissa esille tulleet keinot ovat ennestään tuttuja, mutta niitä ei ole toteutettu kovinkaan laajasti. Eniten kannatusta henkilökohtaisista toimenpiteistä sai energian säästäminen yleensä ja erityisesti lämmityk- Millä keinoilla katsot päästövähennystavoitteiden olevan saavutettavissa? Ydinvoima Aurinkoenergia Tuulivoima Vesivoima Jätteiden energiakäyttö Puu ja muu bioenergia Kivihiili Maakaasu Öljy Tur ve 0 % 100 % Erittäin tärkeä keino/teknologia Tällä tavalla ei voi vähentää päästöjä Melko tärkeä keino/teknologia En osaa sanoa/en tunne teknologiaa Vain vähäistä merkitystä UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Etätyötä ja videoneuvotteluja pidettiin hyvinä keinoina vähentää työhön liittyvää matkustamista. Pekka Pellinen TEK:stä (vas.), Lassi Similä VTT:stä ja Jaakko Koivumäki UIL:stä miettimässä insinöörien ilmastostrategioita. seen kuluvan energian säästäminen. Iso osa insinööreistä oli valmis laskemaan huonelämpötilaa energian kulutuksen vähentämiseksi. Muina toimina mainittiin muun muassa lämmitysmuodon vaihtaminen vähäpäästöisempään, moni suunnitteli esimerkiksi lämpöpumpun hankkimista. Sähkön säästämiseksi oltiin myös valmiita vaihtamaan hehkulamput energiansäästölamppuihin, sammuttamaan laitteiden stand by -tilat ja kiinnittämään huomiota kodinkoneiden energiatehokkuuteen. Halua ja valmiuksia on lajittelun ja kierrätyksen lisäämiseen sekä veden kulutuksen vähentämiseen. Vastaajien mielestä esimerkiksi kerrostalojen huoneistokohtaiset vesimittarit kannustaisivat asukkaita tarkkailemaan kulutustaan, kun maksut kertyisivät todellisen kulutuksen mukaan. Myös liikkumisessa nähtiin paljon säästömahdollisuuksia. Oman auton käytön vähentäminen tai autosta luopuminen oli ylivoimaisesti suosituin toimenpide. Julkisen liikenteen käyttöön siirtymisen edellytyksenä pidetään kuitenkin sen edullisuutta ja toimivuutta niin reittien kuin aikataulujen osalta. Monet niistäkin, jotka eivät ole valmiita tai joille ei ole mahdollista luopua omasta autosta, ovat joko vaihtaneet tai suunnitelleet vaihtavansa autonsa vähäpäästöisempään. Matkustamista on jo nyt vähennetty luopumalla tai ainakin vähentämällä ulkomaanmatkoja. Erityisesti etätyötä ja videoneuvotteluja pidettiin hyvinä keinoina vähentää työhön liittyvää matkustamista. Ilmasto-ohjelman teko on alkanut Kyselyn alustavia tuloksia on jo käyty läpi järjestöjen jäsenistä koostuneessa asiantuntijapaneelissa. Mukana oli energia- ja ilmastoasioiden korkean tason asiantuntijoita muun muassa ministeriöistä, tutkimuslaitoksista ja teollisuusjärjestöistä. Myös UIL:n ja TEKin luottamusmiesorganisaatioilla oli edustajansa ryhmässä. Ryhmä antoi järjestöille evästyksiä, joiden pohjalta ohjelmatyötä viedään eteenpäin. Keväällä järjestetään laajemmalle jäsenjoukolle suunnattu työseminaari, jossa jäsenkyselyn ja asiantuntijapaneelin työn pohjalta valitaan suositeltavia teknologioita ja muita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Valintojen pohjalta laaditaan ammattikunnan suositukset ja arvioidaan niiden vaikutukset päästöihin. Samalla arvioidaan myös ratkaisujen taloudelliset vaikutukset. Kansainvälisiksi esimerkeiksi soveltuvia, suomalaisia, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja innovatiivisiin energiaratkaisuihin liittyviä ehdotuksia voi lähettää helmikuun loppuun mennessä sähköpostitse Heidi Husarille joka on UIL:n vetäjä Future Climate -hankkeessa. EU:n energia- ja ilmastopaketti hyväksyttiin Euroopan parlamentti hyväksyi viime joulukuussa energia- ja ilmastopaketiksi kutsutun joukon säännöksiä. Paketin säännökset koskevat päästökaupan uudistamista, päästövähennysten taakanjakoa jäsenmaiden välillä, hiilen talteenottoa ja varastointia, uusiutuvia energialähteitä, autojen päästöjä ja liikennepolttoaineita. Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa kompromissit päästökaupasta ja päästövähennysten taakanjaosta jäsenmaiden välillä. Myös päästökauppadirektiivi hyväksyttiin. Uusittu päästökauppajärjestelmä on voimassa vuodesta 2013 vuoteen 2020 ja pyrkii vähentämään päästöjä 21 prosenttia vuoden 2005 tasosta tai vuosien keskiarvosta, mikäli se on suurempi. Vuosina EU:n päästökauppaoikeudet jaetaan teollisuudelle pääosin ilmaiseksi. Huutokaupasta tulee vuodesta 2013 lähtien pääsääntö, mutta siitä on useita poikkeuksia esimerkiksi uusille jäsenmaille. 12

13 Teksti: Heidi Husari Timo Syrjänen Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaiseen Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaa megaluokan haastetta ihmiskunnalle ei meistä kukaan pääse pakoon. Ilmastonmuutoksen uskotaan muuttavan maailmaa vähintäänkin yhtä paljon kuin teollinen vallankumous aikanaan. Ilmiöön otetaan kantaa useilla tasoilla, globaaleissa ilmastoneuvotteluissa, EU:ssa sekä kansallisesti. Euroopan Komission kestävän kehityksen teollisuuspolitiikassa nostetaan esiin energian säästö, vähähiilisten teknologioiden kehittäminen, energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Kansainväliset ilmasto- ja energiasitoumukset vaikuttavat olennaisesti energiapolitiikkaan ja elinkeinotoiminnan yleisiin edellytyksiin. raportin mukaan ilmastonmuutoksen haittavaikutusten torjunnan päästöjä vähentämällä, tutkimusta lisäämällä ja sopeutumista edistämällä kustannukset ovat pienet suhteessa menetyksiin, Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen hillintätoimet leimaavat tulevien sukupolvien elämää. jos toimenpiteisiin ei ryhdytä nopeasti. Pitkällä aikavälillä vuotuiset menetykset saattavat nousta jopa 5 20 prosenttiin maailman kokonaistuotannosta. Tuoreessa kansallisessa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiapoliittisessa strategiassa määritellään askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön tämän vuoden budjetissa eräänä painopisteenä on energiapolitiikka työllisyyden, yrittäjyyden, innovaatioiden sekä rakennemuutosalueiden tukemisen joukossa. Myös hallituksen innovaatiopoliittisen selonteon julkistuksessa eduskunnalle todettiin ilmastonmuutos keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi. Ilmastonmuutos, siihen sopeutuminen ja sen hillintätoimet leimaavat tulevien sukupolvien elämää. Vaikka uskomusta, että ilmastonmuutos aiheutuu osaltaan ihmisen toiminnasta, ei kaikissa piireissä koeta kiistattomaksi, nyt tekemillämme ilmasto- ja energiapoliittisilla päätöksillä on joka tapauksessa kauaskantoisia seurauksia. Ilmastonmuutos tuntuu työelämässäkin Elinkeinopolitiikan haasteet kulminoituvat ilmasto- ja energiapoliittisiin ratkaisuihin, joiden vaikutukset elinkeinojen ja ammattien harjoittamiseen sekä työpaikkoihin ja työelämään ovat kiistattomia. Oman lisänsä tuo siirtyminen kohti yrityskohtaista sopimista, jolloin edunvalvonnan painopiste voi muuttua työmarkkinaedunvalvonnasta enemmän elinkeinopoliittisen edunvalvonnan suuntaan. Samalla tarjoutuisi mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön työnantajaosapuolen kanssa. UIL on vaikuttamassa valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon energia- ja ilmastopolitiikasta. Liitto on osallistunut kutsuttuna asiantuntijatahona valtioneuvoston kanslian ammattiyhdistysliikkeen sidosryhmäpaneeliin ilmasto- ja energiakysymyksistä. Tulevaisuusselontekoa valmistellaan myös työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustyöryhmissä, joista UIL osallistuu Rakennukset-jaoston työhön. Selonteon on tarkoitus valmistua tänä keväänä. Elinkeinopoliittisen edunvalvonnan ja lausuntojen antamisen tueksi UIL toteutti viime vuoden lopulla jäsenkyselyn, jossa selvitettiin jäsenten kantaa ilmasto- ja energiakysymyksiin. Näin liiton kannanotoissa voidaan tuoda parhaiten jäsenistön kannalta oikeita asioita esiin. Tekniikan Akateemisten liitto ilmoittautui halukkaaksi yhteistyöhön, joten jäsenkysely toteutettiin molempien insinöörijärjestöjen yhteistyönä. UUSI INSINÖÖRI 13

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot