Kuusmiehentie pyöräliikenteen reittinä

Transkriptio

1 HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS 1 (5) PL HELSINKI Helsingin kaupunki Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL Helsingin kaupunki MUISTUTUS KATUSUUNNITELMISTA: KUUSMIEHENTIE, PIIRUSTUS NRO: 29958/1 5 KUUSMIEHENKAARI, PIIRUSTUS NRO: 30007/1 Helsingin Polkupyöräilijät ry. esittää suunnitelmista seuraavan muistutuksen. Kuusmiehentie pyöräliikenteen reittinä Kuusmiehentie toimii itä-länsi-suuntaisena yhteytenä Kaarelan suunnalta Vanhalle Tuusulantielle ja edelleen lentokentän ympäristön työpaikka-alueille. Paloheinän ulkoilumajan ympäristössä liikkuu ympäri vuoden paljon ulkoilijoita niin jalan kuin pyörälläkin. Kuusmiehentien tulisi olla laadukas ja turvallinen reitti niin työmatkapyöräilijöille kuin ulkoilijoillekin. Kuusmiehentien pohjoispuolella on länsiosissa kivituhkapintainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, ja idempänä asfalttipäällysteinen rinnakkainen pyörätie ja jalkakäytävä. Pyörätien laadun pitää olla koko matkalta riittävän korkea ja yhtenäinen riippumatta siitä minkä viraston vastuulle se kuuluu. Pyörätien pitäisi olla asfalttipintainen ja jalkakäytävästä eroteltu myös Sysimiehentien risteyksen länsipuolella. Sysimiehentien risteyksen länsipuolella voidaan harkita pyörätien erottamista jalkakäytävästä viivan ohella materiaalierolla: jalankulkijoiden puoli voisi olla edelleen kivituhkapintainen ja pyörätien puoli asfalttipäällysteinen. Sysimiehentien risteys Kuusmiehentien ja Sysimiehentien risteys yhdistää Sysimiehentien itäpuolen pyörätien ja Kuusmiehentien pohjoispuolen pyörätien. Risteyksessä on useita ongelmia. Pyörätien jatkeiden sijoittelulla ohjataan pyöräilijät ajamaan Kuusmiehentien eteläpuolen jalkakäytävän kautta. Jalkakäytävällä ajaminen on laitonta. Ajoratojen välissä pyörätie mutkittelee jyrkän kulmikkaasti. Vastauksessaan HePon aiempiin kommentteihin tästä risteyksestä HKR totesi, että Mutkitteleva yhteys on suunniteltu parantamaan liikenneturvallisuutta, sillä yllättävästä suunnasta saapuva ajoneuvo

2 2 (5) havaitaan näin helpommin kuin sujuvasti suoraa ajolinjaa edettäessä. Asia on juuri päinvastoin. Joutuessaan mutkittelemaan jyrkästi pyöräilijän on vaikeampi seurata muuta liikennettä. Vastaavasti muiden ajoneuvojen kuljettajien on vaikea ennakoida pyöräilijän liikkeitä, kun juridisesti suoraan ajavan pyöräilijän ajolinjalle on asetettu keinotekoisia ja autoilijan näkökulmasta yllättäviä mutkia. Kaarresäteet ovat sekä Helsingin kaupungin suunnitteluohjeen [3, s. 7] että valtakunnallisen suunnitteluohjeen [1, s. 51] viiden metrin minimiä pienemmät. Koska polkupyörällä on fyysisesti mahdotonta kääntyä olemattomalla kaarresäteellä, joutuvat pyöräilijät ajamaan pyörätien jatkeella vastaantulijoiden puolella. Mutkittelu ei siis itsessään paranna liikenneturvallisuutta, vaan heikentää sitä. Mikäli mutkien tarkoitus on hidastaa polkupyöräliikennettä, tulee huomioida, että on epäsuhtaista hidastaa ainoastaan polkupyöräliikennettä, joka on muutenkin moottoriliikennettä hitaampaa. Mikäli pyöräilijän hidastaminen rakenteellisilla ratkaisuilla kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi, on se tehtävä asianmukaisin hidastein, joista on varoitettava liikennemerkillä 1, ja joista on fyysisesti mahdollista ajaa leikkaamatta vastaantulevan pyöräliikenteen puolelle (polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä). Hidasteiden tulee olla sellaisia, että kaiken ikäiset ja taitoiset pyöräilijät voivat niistä ajaa ilman vaikeuksia ja omalla kaistallaan pysyen. Kuusmiehentien ylittävä pyörätien jatke on linjattu siten, että Sysimiehentien suuntaisesti ajava pyöräilijä joutuu tekemään jyrkkiä mutkia, kun taas Sysimiehentieltä kääntyvällä autoilijalla on loiva kaarros. Sysimiehentieltä kääntyvä autoilija on kuitenkin väistämisvelvollinen Kuusmiehentietä ylittävään polkupyöräilijään nähden tieliikennelain 14 2 momentin perusteella. Pyöräilijän ajoreitti tulee linjata suoraksi ja sijoittaa lähelle liittymää samaan linjaan Sysimiehentien pyörätien kanssa, jotta liikenneympäristö tukisi väistämisvelvollisuuksien ymmärtämistä, ja jotta pyöräilijän ajolinja olisi looginen ja ennakoitava. Lisäksi, kun pyörätien jatke ja suojatie ovat kaukana suoralta ja luontevalta reitiltä, Sysimiehentien suuntaisesti kulkevat Kuusmiehentietä ylittävät jalankulkijat tulevat oikaisemaan pyörätien jatkeen kohdalta, koska suojatie on vielä kauempana risteyksestä kuin pyörätien jatke. Tämä ei lisää liikenneturvallisuutta, vaan heikentää sitä. Vastauksessaan HePon aiempiin kommentteihin pyörätien jatkeen siirtämisestä HKR vetosi siihen, että Sysimiehentien yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien jatkeena olevaa suojatietä ei ole mahdollista siirtää lähemmäksi liittymää bussiliikenteen vaatiman tilan vuoksi. Tämä ei ole kestävä perustelu linjata pyöräreittiä vaarallisen mutkikkaaksi. Mikäli keskikoroke on esteenä siirtää pyörätien jatke Sysimiehentien pyörätien kanssa samaan linjaan, voidaan keskikoroke jättää pois. Pyörätien jatke on myös mahdollista sijoittaa keskikorokkeen ulkopuolelle. Ajorataan maalattu pyörätien jatke ei ole esteenä bussiliikenteelle. 1 Tieliikenneasetuksen mukaan Tiellä, jolla nopeusrajoitus on enintään 30 km/h, voi olla töyssyjä, korotettuja suojateitä tai muita vastaavia rakenteita, joista ei liikennemerkillä erikseen varoiteta tai muita nopeutta alentavia rakenteita, joita ei liikenteen ohjauslaitteella tai muulla vastaavalla tavalla erikseen osoiteta. Kuusmiehentien nopeusrajoitus on 40 km/h.

3 3 (5) Torpparinmäentien risteys Kuusmiehenkaaren ja Torpparinmäentien risteyksessä pyörätie ja pyörätien jatke tulee linjata suoraksi, ilman hankalaa koukkausta koilliseen (kuva 1). Pyörätien liikenne on etuajo-oikeutettua kaikkeen risteävään liikenteeseen nähden, joten pyörätie tulee linjata suoraksi ja sujuvaksi, ja väistämisvelvollista liikennettä tarvittaessa hidastaa. Pyörätiellä on syytä soveltaa linjaosuuksien kaarresädettä. Mitoitusnopeudella 30 km/h ja tyydyttävällä laatutasolla saadaan kaarresäteiden minimiksi 30 m [1, s. 51]. Nopeusrajoituksen ollessa 40 km/h tulee mitoitusnopeuden olla vähintään 30 km/h, mieluiten 40 km/h. Kuva 1. Pyörätie (valkoinen viiva) mutkittelee tarpeettoman paljon ajorataan (musta viiva) verrattuna. Turvallisuussyistä tulisi pyörätie ja pyörätien jatke sijoittaa lähes kiinni ajorataan (kuva 2), jotta autoilija kokisi olevansa kääntyvä pyörätien jatkeen kohdalla sekä myös havaitsisi paremmin risteävää tietä ylittävän pyöräilijän [1, s. 81]. Jos suojatien ja ajoradan etäisyys on 3 7 m, lapsipyöräilijän ja moottoriajoneuvon törmäysriski on kaksinkertainen verrattuna siihen, että etäisyys on alle 2 m. Jos etäisyys on 8 15 m, riski on jo lähes 6-kertainen [2, s. 47]. Kuva 2. Esimerkki pyörätien suorasta linjauksesta risteyksessä. Köpenhamnsvägen, Malmö.

4 4 (5) Muuta huomioitavaa Pysäkkikatosten turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Pyörätien ja kiinteiden esteiden väliin tarvitaan vähintään 0,5 m turvaväli [1, s. 54]. Lähellä pyörätietä olevien pysäkkien tulee olla läpinäkyviä, jotta ne eivät muodostaisi vaarallista näköestettä. Piirustuksessa 30007/1 poikkileikkauksessa E-E Kuusmiehentien eteläpuolen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä on virheellisesti merkitty pelkäksi jalkakäytäväksi. Suunnitelmassa kääntymiskaista aiotaan merkitä punaisella asfaltilla, vaikka punainen asfaltti on vakiintunut pyöräteiden ja -kaistojen merkinnäksi. Muutosesitys Muutosehdotuksina HePo esittää seuraavaa: Kuusmiehentien pyörätie päällystetään asfaltilla ja erotellaan jalkakäytävästä koko pituudeltaan. Sysimiehentien risteyksessä pyöriä ei ohjata lainvastaisesti jalkakäytävälle. Sysimiehentien risteyksessä Kuusmiehentien ylittävä pyörätien jatke oikaistaan ja siirretään samaan linjaan Sysimiehentien pyörätien kanssa. Suojatie voidaan säilyttää nykyisellä paikallaan. Kuusmiehenkaaren ja Torpparinmäentien risteyksessä pyörätien jatkeet sijoitetaan kiinni jatkeensuuntaiseen ajorataan ja pyörätien linjauksesta tehdään suora ja sujuva. Pysäkkikatoksista tehdään turvallisia ohikulkevalle liikenteelle. Helsingissä 6. marraskuuta 2012 HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Otso Kivekäs Timo Hast Olli Pottonen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen liikennetyöryhmän jäsen otso.kivekas@hepo.fi timo.hast@hepo.fi olli.pottonen@iki.fi Marjut Ollitervo liikennetyöryhmän jäsen marjut.ollitervo@iki.fi

5 5 (5) Viitteet [1] Kevyen liikenteen suunnittelu. Tiehallinto Saatavissa osoitteesta: [2] Lasten liikenneturvallisuus Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2011:5. Saatavissa osoitteesta: [3] Pyöräliikenteen suunnitteluohje, Osa 1(2). Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto. Saatavissa osoitteesta: Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Paatos/2012/Ksv_ _ Kslk_17_Pk/A18B3CC8-0DEB-4149-AF70-5C4BCDDBD402/Liite.pdf