SY-VIESTI. SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY:N JÄSENLEHTI No. 1/2010

Transkriptio

1 SY-VIESTI SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY:N JÄSENLEHTI No. 1/2010 Puheenjohtajan palsta s.3 Arvo Lehti 70 v. s.4 Merikosken voimalaitos s.6 Vikavirta s.9 Hisotriaa s.10 Murto- ja ryöstöilmaisujärejstelmät s.12 3-napainen kytkin s.14 Pedersöre s.16 Kokouskutsu s.17 Hälytys s.18 Hallitus s.19 sy-viesti 1/2010 1

2 HALUAN LIITTYÄ SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN SAMSY RY:N JÄSENEKSI Etunimet Sukunimi Osoite Postinro. ja -paikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Sähköyliasentaja-erikoisammattitutkinto vuosi Sähkömestari vuosi Yhdistyksen jäsenmaksu on 25 euroa ja liittymismaksu 5 euroa. Ilmoittakaa osoitteenmuutokset jäsenrekisterinhoitajalle! Matti Airola, Kreetankuja 13 as 5, Raisio S-posti: matti.airola@samsy.fi koti puh työ puh Etusivun kuva: Timo Heinelä, Arvo Lehti 70-vuotta, vastaanotti Samsy ry:n standaarin. Sy-Viesti, SAMSY ry:n puolueeton tiedotuslehti SÄHKÖMESTARIEN JA SÄHKÖYLIASENTAJIEN RY Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. TOIMITUS Päätoimittaja: Toimitusneuvosto: Toimituksen osoite: s-posti: Timo Heinelä Jouko Laakko, Jouko Aalto, Lasse Ojansivu, Tapio Salo, Matti Airola, Janne Virta, Lasse Anttila ja Seppo Aaltonen Ieskatu 13 as 2, Turku timo.heinela@samsy.fi 2 sy-viesti 1/2010

3 Puheenjohtajan palsta Lehtijutussa kysyttiin, mihin tarvitaan ydinvoimalaa? Vastauksessa kerrottiin, että koska Pohjoismainen sähköpörssi keinottelee sähkön hinnan ylös, eikä päästä tuotantopohjaisesti halpaa sähköä kuluttajille. On järkevää olla mukana hankkeissa, joissa ei teollisuuden näkökulmasta ole turhia välikäsiä mukana (luetaan jobbareita). Näillä perusteilla luulisi kilpailun kiristyvän siten, että myös pienkuluttajien energian hinta laskisi ja saattaisi tulla muutoksia sähköpörssin toimintaperiaatteisiinkin niin, ettei ainoa toimintaa ohjaava voima olisi maksimituotto, vaan ympäristöystävällinen ja vapaamman kilpailun mahdollistava toiminta nousisi kunniaan. Kuluvan talven aikana on myös sähkön siirtomaksun suuruus ollut usein otsikoissa ja on kaivattu toimia hinnoittelun perusteiden selvittämiseen ja niin sanottuun läpinäkyvyyteen. Olin mukana tilaisuudessa, jossa merkittävän toimijan verkkoliiketoiminnan edustaja selvitti meille jakeluverkon rakennetta ja siihen kohdistuvia kulujen arvaamattomuutta esim. poikkeuksellisten luonnonilmiöiden johdosta. Keskustelun tuoksinassa pienellä johdattelulla ilmeni, ettei yhtiöllä ole tappionteon mahdollisuutta, koska laki takaa / sallii määritellyn liiketuloksen. Yliperityt tai poikkeukselliset menot tasataan ennalta tiedossa olevan syklin mukaan. Pitäähän jakeluverkkoa toki kehittää ja muutenkin uusia, jotta häiriötön sähkön saanti olisi meidän kaikkien nautintaoikeus, mutta eikö toisaalta linja kadut olisi oivallisia uusiutuvan energian lähteitä ja ainakin lumen ja myrskyn aiheuttamat vahingot vähenisivät. Myrsky tai ainakin pientä lainehdintaa tuntuu käyvän myös energiansäästölamppujen ympärillä, kun valoa ei tule, vaikka energiaa säästyy ja se vähäkin hiipuu ennen aikojaan, jos on yleensäkään suostunut polttimosta ihmisten iloksi ilmestymään. Luulisi yli viisinkertaisella tuotantovoitoilla hehkulamppuun nähden saavan katetta myös kuluttajille annetuille lupauksille. Ledi-valaistuksen kehittyminen taitaa tehdä pienoisloistelamput varsin nopeasti museotavaroiksi, jolloin myös ratkeaisi ongelmajätteen käsittelyn oravanpyörä valonlähteiden osalta. Meillä sivistyneissä maissa ongelma ei ole paha. Rahalla saa soveltuvaa tekniikkaa ja vastuullisia toimijoita, mutta miten on kehittyvien talouksien tila, joista jo nyt on tullut elektroniikkaromun hautausmaita. Ongelmia ei saa kierrättää. On luotava kestävää kehitystä. Tutkintojen perusteiden uusinta on loppusuoralla ja viimeiset kommentit on annettu ja odotellaan opetushallituksen toimia. Näkemyksissä on eroavaisuuksia ja oman mausteensa soppaan antoi uutisointi Lämpöpumppuasennusten heikosta tasosta johtuvista asiakkaiden runsaista valituksista kuluttaja-asiamiehelle sekä asian johdosta Tukesin antama lausunto kyseisten tutkintojen tason nostosta ja mahdollisesti uudelleen suorittamisesta määrätyllä takaumalla. Emmehän halua, että alamme tutkinnot tuottaisivat epäpätevää asentajakuntaa ja vastuuttomia toimijoita alallemme. Sähköalan pitäisi ottaa käyttöön samanlainen käytöntö kuin on esitetty lämpöpumppu-urakointiin, jossa myös työntekijöillä olisi oltava tutkinto ko. alalta - ei yksin yrittäjällä / sähkötöiden johtajalla. Näin turvattaisiin osaaminen ja työelämän aikainen ammatillinen täydennyskoulutus toteutuisi. Ilmastokokous toi meille kunnon talven. Lumityöt alkavat olla lopuillaan ja olemme saaneet nauttia upeista talvimaisemista ja keleistä. Valoa alkaa olla runsaasti ja tuntuu kuin kevät puskisi päälle kun räystäät tippuu ja sillat notkuu - ainakin Varsinais-Suomessa. Tule vaikuttanaan yhdistyksemme toimintaan ja osallistu kevätkokoukseemme, joka järjestetään tänä vuonna Turussa. Hyvää kevättä kaikille: Jouko Laakko sy-viesti 1/2010 3

4 Täysiä vuosia Todettiin yhteisesti että vuosien saatossa Arvo on koonnut hajallaan olevaa väkeä yhteen ja toimin- 70 ta on taas elpynyt uudelleen. Tämänkin vuoksi nyt Teen poikkeuksen tai ainakin tämä on harvemmin tämän lehden sivuilla nähty asia, nimittäin sähkömestarin merkkipäivään tarttuminen. Tasavuodet ainakin antavat jutulle kehyksen. Turun Itäharjun kaupunginosassa asustelee Arvo Lehti, jolla on paljon sähköalan kokemusta ja näkemystä ja sitä on myös yhdistyksemme toiminnassa mukana olemisesta, että kait pieni juttu sallitaan. SAMSY:n tervehdysdelegaatio vieraili Arvon kotona, aivan joulukuun lopulla, viime vuoden puolella. 70-vuotismerkkipäivä oli juuri silloin käsillä. Puheenjohtaja Jouko Laakko totesi, että päivänsankarin toiminta yhdistyksen hyväksi on ollut esimerkillistä. Puheeseen sisältyi toivomus, että Arvo jaksaisi vielä olla mukana toiminnassa, koska vanhoja konkareita tarvitaan. Arvolle mukana toimiminen on oikeastaan asenne, osa elämäntapaa: Yhdistää ammattiveljiä toimimaan oman alansa hyväksi, tiedon, koulutuksen ja retkitoiminnan ylläpitoa ja saada nuoria yliasentajia innostumaan. Arvolle luovutettu SAMSY.n viiri tulee olemaan oikeassa paikassa hänen kirjahyllynsä päällä, monien muiden viirien rinnalla. Huomionosoituksia Arvolle on tullut myös mm. AY- ja urheilun saroilta. Urheilu ja liikunta onkin Arvolle erittäin mieluisa ja tärkeä harrastus. Se näkyy selvästi miehen olemuksessa samoin näkyy ehdoton raittius, joka on jo nuoruudessa tehty tietoinen valinta. Tämä talvi on ollut erityisen hyvä kunnon hiihtokelien ansiosta, mutta oli lumitilanne sitten minkälainen tahansa niin joka talvi Arvo hiihtelee myös Lapin hangilla. Niin, vierailulla olivat mukana myös oivalliset SAMSY:n veteraanit Heikki Mäki, joka toi henkilökohtaisesti lahjaksi sähköalan historiaa käsittelevän kirjan, sekä Pertti Piirainen. Kuvassa oli seinälle levitetty valtava paperi, joka oli täynnä käämejä, kaavoja, virtalähteitä, kondensaattoreita, vastuksia, moottoreita. Siitä oli helppo nähdä, etteivät Turun pojat aivan huvireissulla olleet. No, ei se kuulemma aivan niin totista pänttäämistä ollut. Kaikenlaista mukavaa aina porukalla keksittiin, vakuuttivat vanhat kurssikaverit. Kahdeksan kokelasta oli täältä silloin liikkeellä. Tutkintoon valmistava iltakurssi oli alkanut ammattikoululla jo vuonna 1977 ja sitä kesti neljä lukukautta. Sisukkaita olivat. Yliasentajatutkinnon Arvo suoritti 1979 ja mestarinkirjan hän sai SAMSY:n kultaisen ansiomerkin hän sai vastaanottaa Palataan vähän enemmän ajassa taaksepäin, vuoteen Arvo pääsi ammattikoulusta viisitoistavuotiaana ja sai ensimmäisen työpaikan turkulaisesta Sähköurakoitsijat Rantanen & Stenvall yhtiöstä. Siellä nuorempi asentaja oli ajan hengen mukaan oppipoika. Työt olivat tietenkin aloittelijan tehtäviä. Siihen aikaan tarvikkeet ja työmenetelmät olivat tyystin erilaisia kuin nykyisin, panssariputkea, putkilankaa, bergmaninputkea ja pikipäätteitä. Samassa firmassa oli asentajana, silloin jo erittäin taitava putkittaja, Eino Laine nimeltään. Asustelee edelleen Turussa Linnankadulla, ja on yli 90 vuotias. Näin muistelee Arvo noita aikoja. Mainitsen Laineen mielelläni tässä, koska sama asentaja on ollut myös allekirjoittaneelle tärkeä henkilö, kun teimme yhdessä asennustöitä Sähkölähteenmäellä, 1970-luvulla. Tuossa ensimmäisessä työpaikassa Arvo oli vuoden verran ja siirtyi silloiselle Turun kaupungin sähkölaitokselle, siellä sisäasennusosastolle. Tuo osasto teki asennuksia pääasiassa kaupungin omiin kohteisiin esim. Huhkolassa ja Toivolankadulla. Ulkopuolisille vain, mikäli joku välttämättä tahtoi. Siinä tehtävässä kului useita vuosia ja sitten noin kaksikymmentä vuotta linjahommissa. Siihen kuului avolinjoja ja myöhemmin AMKK ja AMKA asennuksia ja muuntamoita rakennettiin paljon, Arvo kertoilee. Sähkönkulutuksen kasvu oli erittäin nopeata, joten työ oli jatkuvaa verkon vahvistamista. Tuo ulkotyöjakso lienee ollut kuitenkin terveydellisesti eduksi, raitista ilmaa ja kovaa työtä. Pertillä oli mainio valokuvasuurennos. Kuva oli aikanaan otettu AEL:n yliasentajatutkintoon valmentavalta kurssilta, silloisten poikien majapaikasta, vuosi oli Linjatyöjakson jälkeen tuli siirtyminen takaisin installaatio-osastolle. Työtehtävät olivat mittariasennuksia, tehomittareita kaukolämmön ja sähkön mittauksiin. Arvo toimi myös työpaikkansa luottamusmiehenä 4 sy-viesti 1/2010

5 kymmenen vuotta. KTV oli hänen liittonsa. On selvää, että siinä tehtävässä tuli myös väistämättä eteen kärjekkäitä tilanteita, koska Arvo on varmasti tuonut mielipiteensä voimakkaasti esille. Koko ala ja toiminta kun on elänyt tuolloinkin voimakasta muutosten ja kehityksen aikaa. Arvo muistelee työelämän muutosta moneltakin kannalta; vitsien kerronta tuli vähitellen aina harvinaisemmaksi, aika kävi tiukemmalle. Vuosikymmenet ovat tuoneet mukanaan erilaisen kiireen ja tavoitteet ovat tulleet kovemmiksi ja aina vähemmällä väellä. Joskus työpaikan ruokahuoneessa oli aikaa pelata shakkia. Sellaista peliä ei juuri enää näe. Myös korttia pelattiin joskus ankarasti. Taukotuvassa katsottiin kenelle tilipäivänä rahat oikein kuuluivat, se oli varmasti joillekin rankkaa. Alkuvuosina työelämässä näkyi myös sodan läheisyys: Miehet eivät oikein osanneet käsitellä ongelmiaan ja Arvo joutui näkemään alkoholin käyttöä. Se oli usein jaksottaista ja vei monta hyvää miestä kokonaan sivuraiteille. Turku Energian edustajana Arvo oli monesti mukana erilaisissa kehitystoiminnoissa. Ensio Miettinen kävi tuotekehittelynsä merkeissä haastattelemassa Arvoa ja muita kokeneita asentajia ja esittelemässä kehitelmiään. MMJ tuli 1955 aikoihin, siitä lyijykaapeli alkoi syrjäytyä. Muovin laajamittainen käyttöönotto on tuonut suuren harppauksen kohti turvallisempaa ja helpompaa asennustyötä, kutistemateriaalit päätteisiin. Työmenetelmät ovat yleisesti parantuneet. Aikansa kesti kiinteää työsuhdetta, 42 vuotta ilman lomautuksia. Eläkepäivät koittivat juuri ennen milleniumia, vuonna Monipuolinen ja huikea sähkömiehen ura ei kuitenkaan kokonaan päättynyt. Pienimuotoiset asennustyöt houkuttavat tekijäänsä edelleen, niin ammattitaito säilyy. Järjestötyö myös jatkuu urheiluseura Turun Jyryssä. Kysyn vielä minkälaisia harrastuksia Arvolla oli ennen asepalvelusta, jonka hän suoritti Hämeenlinnassa, panssarintorjunnassa. Sieltä löytyy yllättäin moottoripyöräilyä, oikein kilpaajoja ja niinkin erikoisessa lajissa kuin hiihtäjän vedossa. Sellainnen voitokas kilpailu on käyty Turun Hippoksella. Jäärata-ajoja esim. Littoistenjärvellä (pieni hieno järvi Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla). Siinä kuunnellessamme sujuvan kerronnan polveilua vuosikymmenien varrelta, toivon että Arvo joskus itse tarttuu kynään. Ehkä saisimme lukea yksityiskohtaisia kertomuksia Nicaraguaan tehdyltä avustustyömatkalta, toimimisesta käräjäoikeuden maallikkojäsenenä, oman talon laajentamisesta alaspäin tai tiukoista minuuteista Wärtsilän telakan konkurssin ajoilta. Alussa ikään kuin pyysin lupaa pieneen juttuun, mutta miehestä, joka on tehnyt paljon, ei saa pientä artikkelia muuten kuin rajoittamalla sitä. Mukavia eläkepäiviä Arvolle edelleen. Muistiin merkitsi Jouko Aalto Arvon 70-vuotispäivillä Pertti Piirainen, Jouko Aalto, Heikki Mäki, Arvo Lehti, Jouko Laakko, Timo Heinelä ja Lasse Ojansivu sy-viesti 1/2010 5

6 Merikosken voimalaitos Toisen maailmansodan jälkeen sotakorvaukset ja Enson jääminen itärajan taakse vauhdittivat Oulujoen rakentamista. Jälleenrakennuskaudella tuli toteuttaa maan sähköenergiajärjestelmä. Merikosken vesivoimalaitoksen osuus Oulun Energian sähkönhankinnasta oli vuonna 2006 noin 9 prosenttia. Merikoski on ns. vanha vesivoimalaitos, ja sen vuoksi se on yksi ympäristöystävällisimmistä tuotantolaitoksista. Merikosken voimalaitos on Oulujoen ensimmäinen voimalaitos ja se sijaitsee Oulun Koskikeskuksen ja Tuiran kaupunginosien välissä. Merikosken voimalaitoksen omistaa Oulun kaupungin liikelaitos Oulun Energia. Teholtaan se on 39 megawattia, ja voimalan pudotuskorkeus on 11 metriä. HISTORIAA Oulujoki on ollut Peräpohjolan tärkeimpiä kulkuväyliä, tervankuljetus ja uitto hyödynsivät jokea vuosisatoja. Valtio tutki vesistöistä saatavan voiman käyttöä sähkön tuotantoon jo 1900-luvun alussa. Koko Oulujoen vesistö - Oulujärvi ja latvavedet mukaan lukien - tarjosi mahdollisuuden vesivoiman tuotantoon ja säännöstelyyn suurten padotuskorkeuksien sijaan julkistettiin suunnitelma Oulujoen vesivoima koko Oulujoen vesistön säännöstelystä ja jokien valjastamisesta. Oulun asukasluku oli tuolloin noin ja sähkönkulutus vajaat 6 gigawatti-tuntia. Merikosken voimalaitoksen vuosituotannoksi oli laskettu noin 170 gigawattituntia eli lähes 30 kertainen määrä senhetkisiin kaupungin tarpeisiin nähden. Hanketta suunnitellessaan kaupungilla oli selkeä visio yhdyskunnan ja elinkeinoelämän kasvusta ja sen edellyttämästä sähkön tarpeesta. Vertailun vuoksi todettakoon, että Oulun Energian sähkön tuotanto on tällä hetkellä noin gigawattituntia. Oulujoen koskien rakentamista varten perustettiin Oulujoki Osakeyhtiö Suomen teollisuuden ja valtion sopimuksella Merikosken voimalan rakensi Oulun kaupunki RAKENTAMINEN Voimalaitoksen rakennushanke oli vireillä 25 vuotta. Lopullinen päätös rakentamisesta tehtiin vuonna Tutkimustyö Merikosken valjastamisesta sähköntuotantoon aloitettiin jo vuonna Oulun kaupunginvaltuusto teki voimalan rakentamispäätöksen 1. elokuuta Työt keskeytyivät kuitenkin talvisodan alettua. Sodan päätyttyä töitä jatkettiin. Pian alkoi kuitenkin jatkosota, joka vei rakennusmiehet taas rintamalle. Töitä jatkettiin sodan aikanakin naisten, vanhempien miesten ja sotavankien avulla. Voimalaitoksen rakennustoimikunta järjesti vuonna 1941 suunnittelukilpailun, jonka tuloksena arkkitehti Alvar Aalto sai suunniteltavakseen Oulujoen suistoalueen asemakaavan laatimisen ja arkkitehti Bertel Strömmer voimalaitosrakennuksen ulkoasun suunnittelun. Rakennustyö käynnistyi välirauhan aikaan kesällä 1940 ja jatkui keskeytymättä jatkosodasta ja Lapin sodasta huolimatta. Sotatilan aikana ja vielä sodan jälkeenkin rakennustyö kohtasi monenlaisia vaikeuksia, joista seuraavassa muutamia esimerkkejä Talvella 1944 Merikosken louhinta edistyi hyvin hitaasti. Kun keväällä paras työkausi olisi alkanut, rakennustyömaalta määrättiin 100 miestä lähtemään Kannakselle rintaman siellä murruttua. Miehet palasivat takaisin lokakuussa, jolloin 6 sy-viesti 1/2010

7 louhintatyöt saatiin taas uudelleen käyntiin. Rakennusmateriaalista oli kova pula. Päämajan sotatalouspäällikön määräys keskeytti Suomesta Merikoskea varten tilattujen koneistojen ja laitteiden valmistuksen. Sen sijaan armeijan sotasaalisosasto tarjosi kau-pungille Rouhialan- Leningradin välisen 100 kv:n johdon rautapylväitä ja eristimiä. Koska eristimet olivat 20 prosenttia halvemmat kuin vastaavat tanskalaiset, niitä päätettiin tilata 1500 kappaletta. Sodan jälkeen ne kuitenkin jouduttiin palauttamaan Neuvostoliitolle. Ensimmäinen generaattori tilattiin Saksasta AEG:ltä. Osat olivat lastattuna laivaan Stettinin satamassa, kun Suomen ulkopoliittinen suuntaus muuttui elokuussa Lasti purettiin laivasta ja osat jäivät Saksaan. Sinne jäivät myös etumaksut. Generaattorin piti sopimuksen mukaan tulla jo syksyllä 1943, mutta päämajan sotatalousosastolta ei saatu ajoissa ns. tärkeysjärjestystodistusta, ja siksi AEG joutui keskeyttämään työt. Kun lopulta todistus sitten saatiin, se oli liian myöhäistä. Ystävyys Suomen ja Saksan välillä oli joutunut uuteen vaiheeseen Pula oli myös rahasta. Hankkeen rahoittajaksi ennen sotia oli lupautunut Kansaneläkelaitos, mutta lupaus peruttiin, kun Kela joutui sodan jälkeen ottamaan rahoitettavakseen valtion suuret voimalaitoshankkeet. Sodassa luovutetulle alueelle olivat jääneet Rouhialan ja Enson voimalaitokset ja Suomessa sähköstä oli huutava pula. Rahoitusjärjestelyjä olisi kyllä löytynyt, mutta ne olisivat edellyttäneet hankkeen yhtiöittämistä ja osuuksien myymistä voimalaitoksesta. Tähän Oulu ei suostunut, vaan valtuusto rakensi jo hyväksytyn vuoden 1948 talousarvion uudelleen mm. korottaen veroäyrin hintaa. Puuttuva rahoitus saatiinkin kasaan ja niin Merikosken voimalaitos jäi kokonaisuudessaan Oulun omistukseen. Kun sota päättyi keväällä 1945, uskottiin uuden tilanteen antavan vauhtia Merikosken rakentamiselle, mutta siinä petyttiin pahasti. Rakennustoimikunta ja rakennustyön johto joutuivat käymään jatkuvaa kamppailua vaikeuksia vastaan. Koko maassa ja eritoten Pohjois-Suomessa syntyi vilkkaasta jälleenrakentamisesta johtuen hillitön kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta. Myös raaka-aineiden ja koneiden saaminen vaikeutti töiden edistymistä. Eteenpäin kuitenkin mentiin niin, että ensimmäinen kone voitiin käynnistää keväällä Maankaivu- ja rakennustyöt saatiin päätökseen vuonna 1947, mutta ensimmäinen kone kytkettiin verkkoon vasta 24. toukokuuta Voimalaitoksen katsotaan valmistuneen, kun kolmas ja viimeinen kone kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon 6. marraskuuta MODERNISOINTI Laitos kunnostettiin perusteellisesti vuosina niin koneiden kuin rakennuksenkin osalta. Peruskorjaus ja vuonna 1997 toteutettu padotuskorkeuden nosto 11 metriin kasvattivat voimalaitoksen tehon 34,5 MW:sta 39 MW:in. Merikosken voimalaitoksen ykköskone peruskunnostettiin vuonna Peruskunnostuksessa uusittiin koneiston staattori sekä juoksupyörä. Kolmoskoneiston juoksupyörä uusittiin kesällä Samassa yhteydessä tehdään pienempi peruskorjaus koneiston generaattorille. Molempien koneistojen uusinnalla saatava lisäenergia on yhteensä noin 7 GWh. Asiat kokosi: Timo Heinelä Lähteet: Pekka Heikkilä, Oulun Energia, Museovirasto, student.oulu.fi, jjsimila Merikosken voimalaitos. Kuva: Jouni Similä. sy-viesti 1/2010 7

8 KOHTAATKO TYÖSSÄSI MONIKULTTUURISUUTTA? Sähköturvallisuustutkintoon valmentavat päiväkoulutukset alkavat Turussa, Artukaistentie 13 Sähköpätevyys 1: kesto 5 päivää. Hinta 500 Sähköpätevyys 2: kesto 4 päivää. Hinta 400 Sähköpätevyys 3: kesto 3 päivää. Hinta 300 Sähköturvallisuustutkinto Hinta: 160. Paimion ja Artukaisten toimipaikassa. ILMOITTAUTUMISET koulutukseen sekä tutkintoon viimeistään tiistaina 6.4. Tarja Stanley, puh tai /sahkoala TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Turku Kaarina Paimio : Vaihde Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistys SAMSY ry on hyväksytty SESKOn (Sähkö- ja elektroniikka-alan standadisointijärjestö) uudeksi jäsenyhdistykseksi vuoden 2010 alusta. Hyväksyntä tapahtyi SESKOn syksyn 2009 lopulla pidetyssä vaalikokouksessa. SESKOn jäsenyhteisöjä on nyt kpl. THe Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2010 keskiviikko EU:n kunnossapidon turvallisuuskampanja Kansainvälistä työturvallisuuspäivää vietetään 15. kerran maailmanlaajuisesti yli 100 maassa. Päivän viettoa koordinoi Kansainvälinen työjärjestö ILO. Päivän lähtökohtana on ollut muistaa työssään menehtyneitä tai terveytensä menettäneitä työntekijöitä. Kansallinen vuoden 2010 työturvallisuuspäivä toteutetaan osana eurooppalaista kunnossapidon turvallisuuskampanjaa. THe 8 sy-viesti 1/2010

9 Vikavirtasuojakytkimiä testattava säännöllisesti Vikavirtasuojaus lisää sähköturvallisuutta ja sen avulla voidaan vähentää sähkölaitteista aiheutuvia tulipaloja ja sähkötapaturmia. Vikavirtasuoja-kytkimet tulivat viime vuonna pakollisiksi uusien rakennusten pistorasioihin. Kytkimien toimivuudessa on ollut ongelmia. Tukes kehottaa asukkaita testaamaan laitteensa ja tarvittaessa kääntymään sähköalan ammattilaisten puoleen. Vikavirtasuojaus tuli viime vuonna pakolliseksi uusien rakennusten kaikkiin pistorasioihin, joihin voidaan liittää siirrettävä sähkölaite. Aiemmin suojaus vaadittiin vain tiloissa, joissa sähkön käyttöolosuhteet olivat tavallista vaarallisemmat, kuten kylpyhuoneissa ja ulkotiloissa. Sähkölaitteiden käyttöturvallisuus lisääntyy vikavirtasuojauksen ansiosta, sillä vikatilanteissa suojakytkimet laukeavat tavallisia sulakkeita herkemmin ja nopeammin. Jos ihminen koskettaa sähkölaitetta, johon on tullut eristysvika, niin vikavirtasuojakytkin estää sähköiskun saamisen katkaisemalla sähkönsyötön välittömästi. Vikavirtasuojakytkimet eivät korvaa tavallisia sulakkeita, vaan toimivat lisäsuojana erityisesti tällaisissa vikatilanteissa. Kiinteästi asennettavat vikavirtasuojakytkimet saa asentaa vain sähköalan ammattilainen. Valmistaja vastaa siitä, että tuote on käyttöönotettaessa toimiva ja standardien mukainen. Sähköurakoitsija tekee sähköasennuksille aina käyttöönottotarkastuk- sen, jossa todetaan vikavirtasuojakytkimien toimivuus. Kytkimet testataan siis heti asennuksen jälkeen, mutta sen jälkeen vastuu on käyttäjällä. Vikavirtasuojakytkin voi vikaantua käytössä, minkä vuoksi sen toiminta on testattava käyttöohjeen mukaisesti. Kytkimen toiminta tarkastetaan esim. puolen vuoden välein painamalla sen testauspainiketta. Testauksen jälkeen vikavirtasuojakytkin palautetaan toimintaan kääntämällä siinä oleva kytkin I-asentoon. Ellei laite reagoi testipainiketta painettaessa, se on jumittunut, eikä sen toimiminen vikatilanteessa ole varmaa. Laite on tällöin vaihdettava uuteen. Jos vikavirtasuojakytkin laukeaa itsestään toistuvasti, niin vika voi olla talon sähköasennuksissa. Tällöin kannattaa kääntyä sähköalan ammattilaisen puoleen. Luettelo hyväksytyistä sähköurakoitsijoista on Tukesin Internet-sivuilla Sähkölaitteista aiheutuvia tulipaloja on sattunut Suomessa vuosittain yli 1000 ja niissä on kuollut 2000-luvulla keskimäärin 20 ihmistä vuodessa. Tukesin tietoon tulee vuosittain noin 70 sähkötapaturmaa ja niissä on kuollut 2-4 ihmistä joka vuosi. Vikavirtasuojauksen avulla osa näistä onnettomuuksista olisi voitu välttää. Lisätietoja: Ylitarkastaja Jari Tuomi, puh ja ylitarkastaja Mika Toivonen, puh Sähköposti: sy-viesti 1/2010 9

10 AEL Historiaa 1959 Sähköjohtoasentajain peruskurssi Back Niilo, Hakamaa Aarni, Hannola Erkki, Heinonen Toivo, Husu Teemu, Karhunen Martti, Kerttula Paavo, Kotilainen Eero, Laaksonen Hannu, Latvanne Arvo, Lehtovuori Pentti, Luoma Veikko, Miettinen Erkki, Niskanen Simo, Peräjärvi Jussi, Pöyhönen Unto, Senden Seppo, Seppälä Esko, Spolander Reijo, Tervonen Aarne, Tervaportti Juhani, Vahter Jorma, Vaunula Johannes ja Virmiala Juhani. Tässä 27 innokasta sähköalanopiskelijaa oppia saamassa. THe. SUOMALAISEN TYÖN VAATETTAA SUOMALAINEN VAATEVALMISTAJA TURUN HAALARITUOTE OY TYÖVAATETEHDAS puh. (02) fax (02) sy-viesti 1/2010

11 sy-viesti 1/

12 Murto ja ryöstöilmaisujärjestelmät Eurooppalaisessa standardisarjassa EN on määritelty vaatimukset sekä murto- ja ryöstöhälytysjärjestelmälle (I&HAS), että sen yksittäisille laiteille neljässä eri turva- ja ympäristöluokassa. Suunnitteluprosessi Standardissa CLC/TS määritelty I&HAS-järjestelmän suunnitteluprosessi opastaa kohteeseen asennettavan murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän suunnittelussa, asennuksessa, käyttöönotossa, käytössä ja ylläpidossa (ks. prosessikaavio kuva 2). Noudattamalla suunnitteluprosessin ohjeita ja järjestelmästandardin vaatimuksia, varmistetaan, että kohteen murtoja ryöstöilmaisujärjestelmä täyttää sille asetetut vaatimukset ja turhien hälytysten määrä minimoituu. Turvaluokan valinta I&HAS-järjestelmä ja sen kaikki komponentit (laitteet) on luokiteltu vaaditun turvatason aikaansaamiseksi. Alimman käytetyn komponentin turvaluokka (1-4), määrää koko järjestelmän turvaluokan. Suunniteltavan kohteen turvaluokka valitaan kohteen riskianalyysin tulosten perusteella. Suunnittelun alkuvaiheessa arvioidaan kohteen sisällön (arvo, myynnin helppous, houkuttavuus, jne.) ja rakennuksen ominaisuuksien (sijainti, käyttöaste, murto- ja ryöstöhistoria) vaikutukset. Turvaluokan valintaan vaikuttaa myös kohteen mahdolliset muut tekijät, jotka luetellaan standardissa CLC/TS Ympäristöluokan valinta Ympäristöluokkia on neljä. Jokaiselle luokalle on määritelty lämpötila-alue, jossa se saa vaihdella ja tiivistymättömän suhteellisen kosteuden prosenttiluku. Luokitusten vaatimustasot ovat progressiivisia, joten ylemmän ympäristöluokan laitetta voidaan käyttää myös alemman luokan järjestelmässä. Järjestelmä ja laitestandardit Kun tiedetään kohteelta vaadittava turvaluokka ja ympäristöluokka, kaikki järjestelmän luokituskohtaiset ominaisuudet voidaan määrittää standardin EN taulukoista. Yksittäisen komponentin tapauksessa pakolliset ja valinnaiset ominaisuudet löytyvät vastaavasta EN sarjan laitestandardista. Vaikka laite on valmistettu tuotestandardin mukaan vaadittuun turva- ja ympäristöluokkaan, asennettuna kohteeseen sen pitää täyttää myös järjestelmästandardin vaatimukset. Järjestelmästandardi täydentää joitakin tuotestandardien suorituskykyvaatimuksia. Näin on esim. teholähteissä ja ilmoituksensiirrossa. CLC/TS :ssa määritelty murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän suunnittelu ja asennusprosessi 12 sy-viesti 1/2010

13 Käyttöoikeustasot EN-standardi määrittelee I&HAS-järjestelmälle neljä käyttöoikeustasoa. Käyttöoikeustasoilla rajataan murto- ja ryöstöhälytysjärjestelmän sallitut toimenpiteet ja näytöt. Käyttöoikeustasot eivät ole hierarkisia esim. käyttäjätaso 4 ei peri oikeuksia tasolta 2. Käyttäjä voi olla oikeutettu useille tasoille, mutta ne aktivoidaan tasosta riippuen eri avaimella tai koodilla. Alin käyttöoikeustaso 1 ei anna oikeuksia järjestelmään ja se vastaa esim. kaupan asiakasta. Korkein taso 4 sallii ohjaus- ja näyttölaitteen (CIE) ohjelmiston vaihdon ja se voidaan myöntää esim. laitevalmistajan edustajalle. Standardin kohderyhmät Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän suunnittelusta, asennuksen suunnittelusta, järjestelmän asentamisesta, käyttöönotosta, käytöstä ja ylläpidosta vastaavien henkilöiden tulisi hallita hyvin sovellettavat eurooppalaiset EN-standardit. Erityisesti ne osat, jotka liittyvät järjestelmän suorituskykyyn, ohjaus- ja näyttölaitteistoon, ilmaisimiin, hälyttimiin, teholähteisiin ja ilmoituksensiirtojärjestelmään. SFS-käsikirja sisältää kaksikielisinä (FI/EN) painoksina uusimman järjestelmästandardin EN A1:2009, järjestelmän suunnittelu ja asennusstandardin TS :2009, järjestelmästandardin tulkintalehden EN ISA:2009. Tulkintalehti EN ISA:2009 on saatavilla suomenkielellä vain tässä käsikirjassa. Se sisältää standardista vastaavan työryhmän tulkintoja järjestelmästandardin kohdista. SFS-käsikirja sisältää 13 englanninkielellä julkaistua EN sarjan laitestandardia, joissa määritellään laitekohtaiset ominaisuudet neljään turva- ja ympäristöluokkaan sekä testit vaatimustenmukaisuuden todentamiseen. Artikkelin kirjoittaja, Arto Sirviö on sähkö- ja elektroniikka-alan standardointijärjestön SESKOn ryhmäpäällikkö. SFS-käsikirjat ja -2 Julkaistut EN sarjan standardit on koottu SFS-käsikirjaksi 670, joka soveltuu EN-standardien mukaiseen: järjestelmän hankintavaatimusten määrittelyyn, järjestelmän suunnittelijan ja turvaurakoitsijan työkaluksi, laitteiden testaukseen ja sertifiointiin, koulutusmateriaaliksi sähköisen talotekniikan ja turvallisuusalan oppilaitoksissa. Murto- ja ryöstöilmaisujärjestelmän laite- ja komponenttistandardien väliset suhteet. sy-viesti 1/

14 Standardipiirrosmerkki 3-vipuiselle kytkimelle IEC:n piirrosmerkkikomitea TC 3 on standardoinut SESKOn vastinkomitean SK 3 esityksen pohjalta uuden sähköasennuskaavioissa käytettävän piirrosmerkin S Uusi merkki on lisätty standardina piirrosmerkkikokoelmaan IEC Piirrosmerkki esittää laitetta, jossa on kolme itsenäisesti ohjattavaa kosketinta. Laitteen toimintaa voidaan havainnollistaa piirikaavioesityksellä. Piirrosmerkin johtaminen Jos tarkoitukseen sopivaa piirrosmerkkiä ei löydy standardista IEC 60617, voidaan johtaa sopiva merkki soveltamalla standardeissa IEC 60617, IEC ja IEC sarjassa esitettyjä sääntöjä. Sääntöjä noudattamalla johdettu merkki on standardin hengen mukainen mutta ei kuitenkaan standardimerkki. Suomen komitea aloitteentekijänä Uuden piirrosmerkin standardoimiselle pitää olla hyvät perustelut. Periaatteena on, että jos uusi piirrosmerkki voidaan johtaa standardipiirrosmerkeistä soveltamalla annettuja sääntöjä, sitä ei tarvitse erikseen standardoida. Suomen vastinkomitean SK 3 ehdotuksen perusteluissa on esitetty kyseistä kohdetta kuvaavan piirrosmerkin johtamiseen liittyvät ongelmat. Äänestysvaiheessa IEC TC 3:n muut jäsenmaat puolsivat Suomen perusteluja ja ehdotusta. Sähköpiirustuksia laativat pääasiassa sähkö- ja automaatiosuunnittelijat ja niitä taas tulkitsevat mm. sähköurakoitsijat, huoltohenkilöt, jne. Kaikkien, jotka ovat jollain tavalla tekemisissä sähköpiirustusten kanssa, tulisi seurata aktiivisesti piirrosmerkkien ja sähköpiirustuskäytäntöjen kehitystä ja osallistua niiden laatimiseen. SESKOn kuvatunnuskomitean SK 3 jäsenyys antaa yrityksille ja sähköalan oppilaitoksille aitiopaikan seurata kehitystä, uusimmat tiedot sekä loistavan vaikutusmahdollisuuden. Lisätietoja piirrosmerkkien standardoinnista ja komiteatyöskentelystä SESKOsta SK 3:n sihteeriltä, Arto Sirviöltä, p , sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi Liitteenä alla oleva kuva laitteen toiminnan havainnollistamisesta piirikaavioesityksellä. Esimerkkikuva fyysisestä laitteesta Asennuskaavioiden piirrosmerkki S01862 Laitteen piirikaavioesitys 14 sy-viesti 1/2010

15 Sähkö- ja elektroniikka-alan standardointi Laajenna ammattitaitoasi uusilla SFS-käsikirjoilla SFS-käsikirja Räjähdysvaaralliset tilat. Osa 2 Sähköasennukset, tarkastus ja huolto Sisältää keskeiset standardit joiden avulla Ex-tilat saadaan turvallisiksi ja pidettyä sellaisina. Mukana myös uusi asennusstandardi SFS-EN , jonka mukaan täytetään nykymääräysten vaatimukset. 1. painos 2009, 287 A4-sivua, hinta 96 (+ ALV 8 %). SFS-käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot Käsikirja sisältää suurjänniteasennusstandardin SFS 6001 ja perusvaatimukset ilmajohdoista. Perusteos suurjänniteasennusten ja ilmajohtoverkkojen ammattilaisille. 1. painos 2009, 258 A4-sivua, hinta 96 (+ alv 8 %). Ammattilainen tarvitsee tietoa hanki uudet SFS-käsikirjat SFS-standardien myynti: Suomen standardisoimisliitto SFS ry Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , Internet: sähköposti sales@sfs.fi Sähköalan standardit valmistelee: Puh Internet Sähköposti: palaute@sesko.fi ILMO SY_viesti1_2010_SESKO_Tik.i :53:20 sy-viesti 1/

16 Pedersören sähkötapaturman tutkinnassa paljastui vakavia sähkötyöturvallisuuspuutteita Tukes on selvittänyt Pedersöressä kesällä 2009 sattuneen kuolemaan johtaneen sähkötapaturman syyt ja tutkimusraportti on julkaistu. Onnettomuuden keskeisin syy oli se, ettei asennuskohteen jännitteettömyyttä todettu sähkötyöturvallisuusvaatimusten mukaisesti eikä työmaadoitusta tehty ennen sähkötöiden aloittamista. Viime heinäkuussa Pedersöressä kokenut sähköasentaja sai kuolemaan johtaneen sähköiskun työskennellessään 20 kv pylväsmuuntamolla. Kolmen sähköasentajan työryhmä oli asentamassa sähköliittymien etäluennan käyttöönottoon liittyvää laitetta pylväsmuuntajan kanteen. Muuntajan jännitteettömyyttä ei kuitenkaan varmistettu eikä kohdetta työmaadoitettu ennen töiden aloittamista, minkä seurauksena yksi sähköasentajista sai muuntajaa syöttävästä johdosta tappavan sähköiskun. Johdin oli jännitteinen, koska muuntajan pylväserottimen kolmesta vaiheesta yksi ei ollut auennut. Jännitteettömyyden toteamatta jättäminen on vakava sähkötyöturvallisuuspuute. Onnettomuuden välillisenä syynä olivat myös puutteet henkilöstön ja sähkötöiden turvallisuuden valvonnassa ja organisoinnissa. Työryhmälle ei ollut nimetty työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaa. Tutkimusryhmä ehdottaa mm. seuraavia toimenpiteitä vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi: Sähkötyöturvallisuuden valvonta on järjestettävä säädösten ja sähkötyöturvallisuusstandardien mukaisesti. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä kohteen työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeämiseen, jännitteettömyyden toteamiseen ja työmaadoitusvälineiden oikeaan käyttöön. Nimettyjen vastuuhenkilöiden on varmistettava ja valvottava, että annettua ohjeistusta oikeiden ja vaadittujen työmenetelmien osalta noudatetaan. Jakeluverkkoyhtiön on kiinnitettävä enemmän huomiota sähköverkon huoltoon ja kunnossapitoon myös sähkötyöturvallisuuden näkökulmasta. Jakeluverkon sähköturvallisuutta ylläpitävää kunnossapito-ohjelmaa on tarpeen kehittää. Havaittujen vikojen ja puutteiden korjaamisen hallitsemiseksi on syytä luoda järjestelmä, johon tehdyt havainnot ja niiden korjaaminen tulevat kirjatuksi. Kun sähköverkossa ja sen komponenteissa havaitaan käytön turvallisuuteen vaikuttavia puutteita, on niiden korjaamiseen ryhdyttävä viipymättä. Lisätietoja: Turvallisuusinsinööri Sakari Hatakka, puhelin , yli-insinööri Harri Westerlund, puhelin sy-viesti 1/2010

17 KOKOUSKUTSU Sähkömestarien ja Sähköyliasentajien yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous. Aika: Lauantai , klo Paikka: TuAKK, Artukaistentie 13, Turku. Isäntänämme sähkömestari Seppo Aaltonen Kokouksen asialista: 1. Kokouksen avaussanat 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Hyväksytään kokouksen esityslista 5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Mahdollinen Mestarinkirjojen jako 8. Käsitellään muut esityslistassa olevat asiat 9. Muut asiat ja ilmoitusasiat 10. Päätetään syyskokouksen ajasta ja paikasta 11. Kokouksen päättäminen Hallitus toivoo runsasta osanottoa. Tarjolla lohikeittoa ja muuta lämmintä. TERVETULOA! sy-viesti 1/

18 Hälytys Nykyään on paljon sähkölaitteita, joiden tehtävä on kutsua apuvoimia paikalle korjaamaan vikaantunut laite, rajoittamaan vahinkoa ja selvittämään mistä todella on kyse. On palohälyttimiä, murtohälyttimiä ja monenlaisia teknisiä ilmaisimia. Palokunta lähtee usein automaatin kutsumana. Ja useimmiten paikalla ei oikeasti ole tulipaloa. Paloilmoitin on laite, jonka oikea toiminta parhaimmillaan pelastaa ihmisiä ja omaisuutta. Kun palo on vasta pieni, sen sammuttaminen on helppoa, mutta muutamassa minuutissa saattaa siitä tulla niin iso, että sammuttaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Suurin osa hälytyksistä on siis muita kuin oikeita tulipaloja. Joku tupakoi väärässä paikassa. Toinen tekee pölyistä työtä, sahaa, hioo tai vaikkapa vain siivoaa. Optinen ilmaisin näkee sen savuna ja kutsuu palokunnan. Aina ei paljon mitään edes näy. Joku hitsaa, käyttää lämpöpuhallinta muovin hitsaamiseen tai kutistemuovin lämmittämiseen. Paloilmaisimeen voi mennä vettä vuotavasta katosta tai putkesta tai letkulla ruiskuttaen. Kaapelointi voi vaurioitua remontissa tai muussa kolhimisessa. Joskus hälytys voi lähteä hyvästä yrityksestä huolimatta. Huoltomies irrottaa väärän silmukan ja kun hitsaaminen aloitetaan, alkavat kellot soida. Äkkiä tulevat, niin äkkiä, ettei soittamalla heitä ehdi pysäyttää. Ja tulevat kun kerran liikkeelle lähtivät. Katsovat olisiko syytä laskuttaa huolimattomuudesta. Väärille hälytyksille on laitettu hinta niiden vähentämiseksi. Ei palokuntaan soittaminen enää auttanut. Tulivat tuomaan laskun. Murtohälytyslaitteet myös ovat herkkiä, ja joskus liian herkkiä. Minäkin kerran kevyesti nojasin kytkentäkoteloon, tukea otin, katsoessani sähkökuiluun. Laatikkoon nojatessa sen sisältä kuului vaimea naksahdus. Koska laatikko ilmiselvästi oli pankin murtohälytyslaitteiden kytkentäkotelo, tiesin mitä se merkitsi. Hetken päästä paikalle tuli pari synkkää vartijaa kysymään mitä teen. Enpä juuri muuta kuin katselen, sanoin, mutta nojasin kevyesti tuohon. Toistin painalluksen, ja siitä todellakin lähti sabotaasihälytys, ikään kuin laatikon kansi olisi avattu. Toista reunaa kun painoi, peltilaatikon toinen reuna lommahti ylöspäin jonkun millin osan. Juuri sen verran, että mikrokytkin naksahti. Kaksi sähkömiestä oli pankissa töissä. Ennen avaamisaikaa olivat, varhain aamulla. Eivät olleet sytyttäneet pankkisaliin valoja, vaan työvalaisimien valossa tekivät kaapelitöitä tiskissä. Joku koiranulkoiluttaja oli nähnyt pankissa varhain valoja tiskissä ja soitti poliisille. Poliisi tuli paikalle rikkomalla oven moukarilla. Painoivat miehet lattiaan. Yksi poliisi painoi päästä, toinen selästä. Kysyivät tiukkaan sävyyn, mitä miehet täällä tekivät. Vaikka tarkkaan selittivät, eipä heitä noin vain uskottu. Oli sentään mahdollista soittaa pankinjohtajalle. Pankinjohtaja selitti miesten olevan siellä sähkötöissä ja luvallisilla asioilla, asentavat murtohälytyskaapeleita. Kaveri tinasi liitintä kaupan kassalla johdon päähän. Näki kolvin nokasta nousevan ohuen savujuovan kohti kattoa. Katossa oleva paloilmaisin ikään kuin imaisi savun sisäänsä, ledi syttyi ja palokellot alkoivat soida. Reijo Nurmela 18 sy-viesti 1/2010

19 Samsy ry:n hallitus ja toimihenkilöt* Pj. Jouko Laakko Koivukuja Piikkiö Siht. Lasse Ojansivu Tammispaltantie 9 D Turku Vpj. Reijo Alastalo Kesätie 4 A Vantaa Mestarikirja-asiamies Pentti Järvinen Pakkamestarinkatu 1 H Helsinki SY-Viesti Pt. Timo Heinelä Ieskatu 13 as Turku Jäsenrek. Matti Airola* Kreetankuja13 as Raisio Rh. Jouko Aalto* Tilhentie Piikkiö Timo Viitanen Huvilarinne Espoo Mestarikirja-asiamies Tarmo Purho Merirastilantie 34 H Helsinki Seppo Aaltonen Latokuja Raisio puh jouko.laakko@kolumbus.fi puh lasseojansivu@luukku.com puh reijo.alastalo@ael.fi puh pentti.v.jarvinen@fonet.fi puh timo.heinela@samsy.fi puh. koti puh. työ matti.airola@samsy.fi puh jouko.aalto@webinfo.fi puh timo.viitanen@srv.fi puh tarmo.purho@helen.fi puh seppo.aaltonen@tuakk.fi sy-viesti 1/

20 Täydennyskoulutusta osaaville sähkömiehille! AEL Elektroniikan mittaustekniikka ja vianpaikannus AEL, rakennus 4, koulutustila 403 ESD-laboratorio Tavoite: Kurssilla opit käyttämään yleismittaria analogiaelektroniikkalaitteiden toimintakunnon tarkastelussa ja virityksessä sekä vianpaikannuksen tukena. Kurssi sisältää luentoja sekä käytännön mittaus- ja vianpaikannusharjoituksia. Kurssilla jaetaan osallistujille Fluke-merkkinen yleismittari, joka sisältyy kurssin hintaan. Keskeiset aiheet: analogiaelektroniikkalaitteet operaatiovahvistimet yleismittarit, niiden toiminta ja lisävarusteet vianpäättely ja vianpaikannus oskilloskoopin käyttö Taajuusmuuttajaviikko AEL, rakennus 4, koulutustila 415A Sähkökäyttölaboratorio Tavoite: Taajuusmuuttajaviikolla tulevat taajuusmuuttajat kerralla tutuksi alusta loppuun asti. Kurssi antaa jämäkän perusosaamisen taajuusmuuttajista. Koulutuksen aiheina ovat taajuusmuuttajien perusteet, asennus, käyttöönotto, tietokoneohjelmat, huolto ja vianpaikannus. Taajuusmuuttajaviikko on vaihtoehtoinen paketti, joka korvaa kolme kahden päivän kurssia (perusteet ja käyttöönotto, tehokas käyttö, tietokoneohjelmat sekä huolto ja vianpaikannus). Harjoituksissa käytetään seuraavia taajuusmuuttajia: ABB - ACS 50/350/550/800 Vacon CX/NXS/NXL Siemens Micro Master, Sinamics G120 Danfoss VLT 6000 Mitsubishi FR-S500 Control Techniques Commander SK SEW MOVITRAC B Lisätietoja Reijo Alastalo, koulutuspäällikkö, puh , reijo.alastalo@ael.fi Jari Rintala, koulutuspäällikkö, puh , jari.rintala@ael.fi Leena Tuovinen, koulutussihteeri, puh , leena.tuovinen@ael.fi Ilmoittautuminen kotisivuilla ww.ael.fi, - sähköpostilla asiakaspalvelu@ael.fi - puhelimitse (09) , klo sy-viesti 1/2010 Porvoon Offsetpaino Oy 2010