KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAVASELOSTUS 12.12.2013"

Transkriptio

1 OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS KAAVASELOSTUS KOSKEE PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA

2 (48)

3 (48) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA MAISEMARAKENNE MAISEMAKUVA MAAPERÄ PINTA- JA POHJAVESI KASVILLISUUS HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET NATURA-ALUEET LEPAKOT LIITO-ORAVAT LINNUSTO MUUT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖKSET VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ TYÖPAIKAT ELINKEINOT JA PALVELUT LIIKENNE VESILIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄT JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS TEKNINEN HUOLTO MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA STRATEGINEN YLEISKAAVA YLEISKAAVA RANTAOSAYLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSKIELTO MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVA... 33

4 (48) 4.1 KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT MITOITUS MITOITUS ERI VYÖHYKKEILLÄ LIIKENNE ALUEVARAUKSET ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN MUUT ALUEVARAUKSET SUOJELUMERKINNÄT MUUT KAAVAMERKINNÄT YLEISMÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ PALVELUT ASUINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS VIRKISTYS VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ELÄIMISTÖÖN LUONNONSUOJELUUN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET TALOUTEEN VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN KAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN KAAVAN SUHDE BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAAN SUUNNITTELUVAIHEET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE KAAVAN TOTEUTUS... 48

5 (48) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 A Liite 4 B Liite 5 Liite 6 Liite 7 A Liite 7 B Liite 7 C Liite 7 D Liite 8 Liite 9 Liite 10 A Liite 10 B Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nykyinen maankäyttö Liikenneverkosto Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue Maisemakuva Maisemarakenne Rakennusinventointi, Inventointiraportti Rakennusinventointi, kohdekartta Rakennusinventointi, kohdeluettelo sr-merkinnällä esitetyt rakennukset, luettelo Maanomistus Rakennusluvat Mitoitustaulukot Mitoituskartta Rakennekartta Osayleiskaavakartta ja merkinnät Luontoinventointi Luonnosvaiheen palaute ja vastineet

6 (48) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon lounaisosassa. 1.2 KAAVAN TARKOITUS Kaava-alueen likimääräinen sijainti Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Suunnitteluun kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, sekä suojeluarvoja. Suuri osa osayleiskaava-alueesta kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin kohdetta

7 (48) koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Kaavan tarkoituksena on osoittaa myös muut kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualueeseen kuuluu Södra Vallgrundin kyläkeskusalue, merenrantaasutus etelässä Sommarösundissa sekä alueen länsiosassa Bulleråsissa ja Kalvholmenissa. Rajatun alueen länsiosassa on laajahko metsäalue, joka on olemassa olevan tieverkon rajaama. Itäosassa on asutukseen liittyviä peltoalueita. Alustavan rajauksen mukaan alueen pinta-ala on noin 800 ha. 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee Merenkurkun saaristossa. Merenkurkun saaristo on nimetty UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksiensa perusteella vuonna Alueen luontoa pidetään ainutlaatuisena sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Sen erityispiirteinä ovat jääkauden muovaamat De Geer -moreenit, ns. pyykkilautamoreenit sekä maankohoaminen, joka muovaa maisemaa ja vaikuttaa biologisiin prosesseihin.

8 (48) Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin ne ovat ulkoasultaan avoimen hakamaisia. Harvapuustoiset silokallioiset alueet täplittävät metsiä. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä ketjumaisesti sijaitsevat kluuvijärvet: Långörspotten ja Långträsk. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen. Alueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on paikoin hieman laajempia kuivia tai luhtaisia rantaniittyjä MAISEMARAKENNE Pohjanmaan suurmaisemarakenteen perusrungon muodostavat vedenjakajaselänteiden erottamat jokilaaksot, rannikon jokisuistoalueet sekä laaja saaristo. Rannikkovyöhyke on maankohoamisen leimaavaa vyöhykettä. Rannikkovyöhyke on Pohjanmaan nuorinta, viimeksi veden alta noussutta vyöhykettä, jonka rantaviiva muuttuu jatkuvasti maan kohotessa. Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön mukaan alue luetaan edellistä laajempaan Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Selänteiden sekä laaksojen verkosto on pienipiirteistä. Vedenjakajat ovat kivikkoja tai kallioita rajaten savitasanteita. Merenkurkun saaristo on valittu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Vaasan saariston tienoilla Pohjanmaan rannikko on loivasti kumpuilevaa, lohkareista moreenialuetta. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä nopea maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen laajan, rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Saariston tyypillisiä maisemaelementtejä ovat laajat kiviset rantaniityt, järkäleiset lohkareikot ja Vaasan saaristossa tiheiden päätemoreenivyöhykkeiden, ns. De Geer -moreeniselänteiden aiheuttama pyykkilautamainen veden ja saarten mosaiikki. Suunnittelualue on tasaisehkoa ja korkeusvaihtelut ovat hyvin vähäiset. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selännealue muodostuu lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Harjanteet ovat noin 10 mmpy.

9 (48) Laaksoaluetta, alle 5 mmpy, sijaitsee vesistön tuntumassa lännessä ja etelässä ja myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueelle. Suunnittelualueen länsiosan harjannealue on pääosin metsäistä aluetta. Nauhamaisesti rakennettua ympäristöä on meren ranta-alueilla Sommarösundissa ja länsirannalla. Suunnittelualueen itäpuoli, jossa laakso- ja harjannealueet lomittuvat pienipiirteisesti toisiinsa, on pääosin rakennettua kulttuuriympäristöä, jonne sijoittuu Södra Vallgrundin kylä ja avointa peltomaisemaa. Liite 6 Maisemarakenne MAISEMAKUVA Suunnittelualue on tasaisehkoa. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selänne alueet muodostuvat lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Laaksoalueet sijaitsevat merenranta-alueille lännessä ja etelässä. Myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueille. Alueella on lukuisia luonnonmaisemallisesti merkittäviä kohteita. Harvapuustoiset ja osin avoimehkot silokallioiset alueet täplittävät metsiä ja luovat avoimia tiloja. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä kluuvijärvet Långörspotten ja Långträsk. Bulleråsvägenin varressa on pienialainen pirunpelto. Rantaniityt monipuolistavat alueen kivikkoista, metsäistä ja tiiviisti rakennettua rantamaisemakuvaa. Suunnittelualueen rajan tuntumassa aluerajauksen ulkopuolella sijaitsee hiidenkirnu. Alueiden tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa. Vanhojen pihapiirien yhteydessä lisäväriä maisemaan tuovat kauniit puukujanteet ja kiviaidanteet. Sommarö sundissa ja Bulleråsissa rannoilla helminauhamaisesti sijaitsevat venevajarivistöt muodostavat myös maisemallisesti viehättäviä kokonaisuuksia ja kertovat alueen kalastukseen liittyvästä historiassa. Asutus on hakeutunut kivikkoisten selänteiden reunoille, ylävämmille hietatasanteille ja suojaisiin meren lahtiin. Kylät seuraavat maiseman rakennetta joko rykelminä tai leveinä nauhoina. Rannikon erityispiirteenä ovat rantavajojen tiheät nauhat kylien ulkopuolella sijaitsevissa kalasatamissa. Rannikkoseudulla ruotsinkielisen väestön osuus on perinteisesti suuri. Rakennuskannassa on nähtävissä edelleen suomenruotsalaisen kulttuurin omaleimaisuus ja vanhoja rakennuksia on säilytetty. Myös huvila-asutus on maan vanhinta ja antaa oman leimansa kulttuurimaisemaan.* *Lähde: Maisema-aluetyöryhmän mietintö I YM 66/1992 Maisemanhoito: 8.2 Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutu Liite 5 Maisemakuva

10 (48) MAAPERÄ Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Kallioperä on kulunut ja peittynyt uusilla sedimenttikerroksilla. Suurin osa irtonaisista maakerroksista on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen. Mannerjää irrotti ja kuljetti mukanaan irtainta ainesta, kuten savea, hiekkaa,soraa, kiviä ja lohkareita. Kun jää suli, nämä ainekset lajittuivat ja sijoittuivat eri tavoin. Lajittelematon maalaji, moreeni peittää tavallisesti ensin kallioperän ja maaperän muodot seuraavat useimmiten kallioperän muotoja. Moreeni voi olla kerrostunut myös erilaisiksi muodostumiksi. Merenkurkun saariston saaret ovat matalia ja alavia moreenisaaria. Merenkurkun saaristosta tekee erikoisen De Geer moreenin esiintyminen. Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Vielä 1000-luvulla Raippaluoto ja Vallgrund olivat erillisiä saaria PINTA- JA POHJAVESI Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Matala Merenkurkku muodostaa vaihettumisalueen pohjoisessa sijaitsevan makean veden hallitseman Perämeren ja eteläpuolella sijaitsevan suolaisemman Selkämeren välillä. Merenkurkun saaristo on matalien moreeniharjanteiden kuvioimaa maan ja meren mosaiikkia. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Ts. kuroutuvat merenlahdet, fladat, jotka vähitellen erkanevat kokonaan meren vaikutuspiiristä muuttuen kluuvijärviksi. Alueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita KASVILLISUUS Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Sekapuuna on paikoin runsaasti lehtipuita. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin esim. katajaa esiintyy runsaasti ja metsä on ulkoasultaan avoimen hakamainen. Kangasmetsässä on siellä täällä pieniä rämetaskuja. Suunnittelualueen itäosassa on suuria avoimia peltomaita. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen ja sitä reunustavat lepät, koivut ja tyrni- ja pajupensaikot. Avointa rantaniittyä on vain kapealti. Suunnittelualueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on muutamia hieman laajempia kuivia tai

11 (48) luhtaisia rantaniittyjä, jotka monipuolistavat alueen maisemakuvaa. Useimpien rantojen edustalla kasvaa ruokovyöhyke, ja myös rantaniityt ovat kasvamassa umpeen HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Kaava-alueelle on laadittu luontoinventointi osayleiskaavoitusta varten vuosina Inventointityö sisälsi alueen luontotyyppien, pesivien lintujen, lepakoiden ja liito-oravien kartoitukset sekä alueen yleisien kasvillisuusselvityksen. Inventoitu alue on 640 ha. Inventointi keskittyi alueen lajeja ajatellen merkittävimpiin kohteisiin. Luontoinventoinnissa ei löydetty luonnonsuojelulain puitteisiin kuuluvia alueita. Tärkeimpiä alueen luontokohteita ovat erilaiset kosteikot, lammet, purot sekä Boträsket. Maankohoamismetsä puroympäristössä on tärkeä luonnon monimuotoisuudelle sekä lintulajien levähdyspaikat ja lepakoiden elinympäristöt. Alueelta löytyi kohteita, joita vesilain 2. luvun 11 voi koskea, sekä kohteita, jotka kuuluvat metsälain määrittelemiin tärkeisiin elinympäristöihin. Långörspotten Bulleråsissa on kluuvijärvi, jossa ainoastaan pieni rantaosuus järven etelärannalla on luonnontilainen. Järvessä havaittiin runsaasti sammakoita keväällä Långörspottenista virtaa osittain luonnontilassa oleva puro, joka laskee Långörsskataniin. Luonnontilaiset purot sisältyvät metsälain mukaan erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Svarträsk on alle hehtaarin kokoinen lampi ja suojeltu vesilain nojalla. Lampi on luonnontilainen ja se voidaan luokitella myös erityisen tärkeäksi elinympäristöksi metsälain nojalla. Vedabådan on pieni kluuvijärvi Sömmarösundin etelärannalla. Kluuvijärvet ovat suojeltu vesilain 2. luvun 11 :n nojalla. Boträsket on ennallistettu Hembygdsvåtmark Life+ -hankkeen puitteissa ja se on tärkeä merilintujen elinympäristö. Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on erittäin runsaasti sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja ja rupisammakoita LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Södra Vallgrund on kokonaisuudessaan osoitettu Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alue kuuluu myös osaksi Merenkurkun saariston käsittävää UNESCO:n luonnonperintökohdetta. Merenkurkun saaristo on nostettu UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksien perusteella vuonna Sen erityispiirteitä ovat De Geer -moreenit sekä maankohoaminen ja siihen liittyvät luonnon hitaat vaihettumisilmiöt. Vaihettumisilmiöihin liittyvät fladakluuvijärviketjut. UNESCO:n luonnonperintökohdelistaus ei anna luonnonsuojeluluokitusta.

12 (48) Långörspottenin puroa ympäröivä metsä voidaan määritellä maankohoamisrannikon Metso-monimuotoisuuskohteeksi. Metsä on luonnontilan kaltaisessa tilassa ja se sisältää metsälain mukaista arvokasta elinympäristöä. Alueella on viisi metsälain säädöksiin perustuvaa kallio-, kivikko-, tai louhikkoaluetta. Vaikka ne eivät ole luonnontilaisia, voidaan niitä pitää arvokkaina herkkien lajien elinympäristöinä sekä maisemallisesti. Rantojen metsäluhdat Bolidenissä ja Sömmaösundissa Markvägenin alapuolella ovat tärkeitä biotooppeja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luonnontilaiset korvet ovat moninaisuudelle kaikkein merkityksellisimpiä, Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on kolme erillistä pientä korpialuetta LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain alaisia suojeltavia alueita.

13 (48) NATURA-ALUEET Kaava-alueella ei ole Natura 2000-alueita. Lähin Natura-alue, Merenkurkun Torgrund, sijaitsee Vallgrundista etelään eikä se rajoitu suunnittelualueeseen LEPAKOT Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on lueteltu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a), ja ne on rauhoitettu myös luonnonsuojeluasetuksen nojalla. Sopimukset ja luonnonsuojeluasetus velvoittavat suojelemaan talvehtimis-, lisääntymis-, ravinnonhaku- ja levähdysalueet, ja myös näiden alueiden heikentäminen on kielletty. Inventoinnissa havaittiin varmuudella kaksi lepakkolajia, pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) ja iso/viiksisiippa (Myotis sp.). Pohjanlepakkoa esiintyy enemmän asutuksen läheisyydessä, kun taas iso/viiksisiippa on yleisempi metsäalueilla. Eniten lepakkohavaintoja tehtiin Strömsbackenin-Bondisbackenin ja Kalvholmarna-Bulleråsin alueilla sekä Brotthagenin ympäristössä. Itse kylässä havaintoja tehtiin vähän, mikä voi johtua siitä, etteivät yksityistontit kuuluneet inventointiin LIITO-ORAVAT Saatavilla olevien tietojen mukaan liito-orava ei ole levinnyt Raippaluotoon. Luontoinventoinnin yhteydessä ei myöskään mitään lajin esiintymiseen viittaavia merkkejä löytynyt LINNUSTO Vallgrundin edustan merialue ja saaristo ovat sekä kansainvälisesti tärkeää IBAlintualuetta että valtakunnallisesti tärkeää FINIBA-lintualuetta. Se tarkoittaa, että alueella on runsas linnusto, ja alueella esiintyy myös huomiota vaativia lajeja. Muuttolintujen tärkeitä levähdyspaikkoja keväisin ovat itäosan suuret peltoalueet. Syksyisin helmipöllön muuttoreitti kulkee Bulleråsin kautta. Sorsalintujen ravinnonhaku- tai levähdyspaikkoja ovat Långörsskatanin rantaniityn edustan lahti ja Sömmarösund. Ennallistettu kosteikko, Boträsket, on tärkeä merilintujen pesintäaluetta kuin myös inventointialueen rannikon edustalla olevat luodot MUUT Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on erittäin runsaasti sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja ja rupisammakoita. Kalvholmarnan ja Sommarösundin väliselle alueelle suositellaan sammakkolajien lisäinventointia, mikäli suunnitellaan merkittäviä tai laajoja maankäytön muutoksia. Liite 13 Luontoinventointi

14 (48) 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen rakennetut kyläalueet ovat idyllisiä. Alueella on hyvin paljon rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta myös uudempaa rakennuskantaa. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt. Rakennukset reunustavat Södra Vallgrundin kylän peltoalueita, sekä Sommarö sundin ja Bulleråsin ranta-alueita. Nämä alueet ovat rakentuneet tiiviisti ja muodostavat idyllisiä, maisemallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Talot sijaitsevat metsien ja peltojen avoimilla ja hoidetuilla reunavyöhykkeillä. Osa arvokkaista rakennuksista jää metsän sisään ja reunavyöhykkeiden taakse näkymättömiin. Södra Vallgrundin rakennuskohteet ovat luvuilta peräisin. Ranta-alueitten arvokkaat kohteet on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vanhojen karttojen perusteella Södra Vallgrundin kylän suurimmat talot ovat sijoittuneet aluksi Byfladanin lahden reunoille, meren rannalle. Maankohoamisesta johtuen lahti on nykyisin vetäytynyt kauas vanhasta kyläkeskuksesta ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön (Bybäckenin pellot). Maankohoamisen on täytynyt heijastua jokapäiväiseen elämään, kun merenranta on hiljaa hivuttautunut kauemmas ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön. Samalla kalamajat ja satamat on jouduttu siirtämään ja veneväylät etsimään uudelleen. Tiiviinä ja rakennuskannaltaan merkittävänä säilynyt kyläkeskus kyläpeltojen keskellä on arvokas kulttuurillinen pääoma, jonka toiminnallisuutta lisäävät koulu, kauppa ja kyläläisten ylläpitämä Sommaröhallen. Erityisen arvokas kokonaisuus on muusta kylästä erillään sijaitseva kalastajakylä Kalvholmarnassa Bulleråsvägenin varrella. Myös Sommarösundin kalasataman lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan vaikuttava. Arvokkaita pihapiirejä sijaitsee myös erillään varsinaisista kylätiivistymisistä. Osa arvokkaimmista rakennuksista on jäänyt runsaasta metsittymisestä johtuen piiloon, vaikkakin ne sijaitsevat aivan kyläkeskuksen yhteydessä. Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Venevaja, kalastusmaja ja sauna ovat rakennustyyppinä harvinaisia, sillä ne ovat säilyttäneet vuosisatojen saatteessa saman toiminnallisen tarkoituksensa.

15 (48) Kylän asuinrakennukset eroavat mantereen puoleisesta Pohjanmaan rakentamisperinteestä mittakaavansa suhteen. Asuinrakennukset ovat mittakaavaltaan pieniä muutaman kammarin ja pirtin taloja. Pääosin talot ovat puolitoistakerroksisia. Rakennusmateriaalina on käytetty hirttä, joka on verhottu pystysuuntaisella rimalaudoituksella ja maalattu punamullalla. Vuorilaudoissa ja ikkunapuitteissa on käytetty valkoista. Asuinrakennuksiin on mahdutettu vain välttämätön, muu tarpeellinen on sijoitettu piharakennuksiin, jotka puolestaan ovat suuria ja näyttäviä. Södra Vallgrundissa kuistit rakennettiin usein saaristolaistyyliin kuusikulmaisiksi ja kaksikerroksiseksi. Saarella esiintyy myös suorakulmainen ja harjakattoinen kahden kerroksen korkuinen kuisti, sekä moninaisia mielikuvituksellisia variaatioita näiden väliltä. Liite 7, A,B,C Rakennusinventointi Erityispiirteet Pohjanmaan Maakuntakaavassa Södra Vallgrundin ja Sommarösundin alueet on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi alueiksi. Södra Vallgrundin kylä on osoitettu merenläheiseksi kyläksi (at-2). Merkinnällä on osoitettu kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Björkön - Raippaluodon rantaosayleiskaavassa Sommarsund on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi (km), jonka luonne tulee säilyttää. Bulleråsissa on myös hyvin viehättävä, hoidettu Granösundin vanha kalastajakylä, joka on alueen turistikohde MUINAISJÄÄNNÖKSET Sommarösundissa Markenin harjanteella on muinaismuistokohteeksi merkityt kivirakenteet, ajoittamattomat. Kohde kuuluu muinaismuistoluokkaan II, joiden arvoa ei ole vielä määritetty. Muinaisjäännösrekisterin mukaan: Kivimuuri (pituus m, korkeus 1 1,5 m, leveys 1,5 m) Södra Vallgrundin kylässä. Kivimuuri sulkee lahden metrin kokoista aukkoa lukuun ottamatta, ja se on toiminut esteenä vaelluskalalle sekä muille kaloille, jotka pakotettiin aukosta sisään ja ulos taaempana oleville suurille vesialueille. Aukon kohdalla suuria kalamääriä pyydystettiin rysällä. Pyyntipaikalla kalastusta säädeltiin kalaoikeuksin. Pyyntipaikka on rakennettu n. vuonna 1880.

16 (48) 2.4 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ Kunnassa on runsaat asukasta. Väestötiheys on 22,5 as/ km2 ( ). Vuotuinen väestönkasvu on noin 2 %. Kunnan muuttovoitto vuonna 2010 on ollut 173 henkilöä. Asukkaista lähes 70 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea. Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä kunnan keskustaajama Sepänkylä ja Tuovilan kylä, joissa on myös suomenkieliset peruskoulut. Kunnan keskuspaikka on Sepänkylä, jonka väestömäärä on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Nykyisin Sepänkylässä on asukkaita yli Muidenkin osa-alueiden väestömäärä on kasvanut jatkuvasti. Hitainta kasvu on ollut Raippaluodon Björköbyn saaristoalueella. Raippaluoto-Björköbyssä asui vuonna asukasta, joista 90 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 10 prosenttia suomenkielisiä.

17 (48) Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2010 oli 71 % (koko maassa 67 %). Korkea-asteen tutkinnon osuus 15 vuotta täyttäneistä oli samana vuonna 32,1 % (koko maassa 27,8 %). Mustasaaren kunnan ikäjakauma: 0 14-v v. yli 64-v. yhteensä: 19,4 % 63,2 % 17,4 % 100 % TYÖPAIKAT Vuoden 2010 alkaessa kunnassa oli 4789 työpaikkaa. Työpaikoista alkutuotannossa oli 7,6 %, jalostuksessa 26,4 % ja palveluissa 64,5 %. Kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa 9012 työssäkäyvää, joista 32,5 % kävi töissä asuinkunnassaan. Työttömyysaste vuoden 2011 alkaessa oli vain 4,1 %, kun se koko maassa oli samaan aikaan 10,3 %. Taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 alkaessa 1,07 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa yhtä työllistä kohti. Koko maassa huoltosuhde oli 1, ELINKEINOT JA PALVELUT 2.5 LIIKENNE Osayleiskaava-alueella toimii useita pienyrityksiä. Turkistarhauksen ja maa- ja metsätalouden lisäksi alueella toimii mm. seuraavia yrityksiä: Meriliikenteen henkilökuljetukseen erikoistunut Kompassiruusu, Tarmo lähikauppa, koirahoitola Big Dog, Huoltomiesvuokraus HR, taiteen ja musiikin koulutusta tarjoava Skärgårdens musikskolas garantiförening rf, Bo Nygård, makeismyymälä Avernia Oy, atk ja ohjelmistokonsultointi Linux solutions Vaasa, tieliikenteen tavarakuljetus FG trans, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sands Snickeri, matkailupalveluja tarjoavat Bullerås, Husky Safaris ja World Heritage cruises Oy, Hajuvesien ja hygieniatuotteiden valmistus Vallnika, Education & Outdoor service sekä Lääketukkukauppa Botnia Pharma. Alueella toimii myös Vallgrundin merivartioasema. Osayleiskaava-alueella on ruotsinkielinen peruskoulu (luokat 1-6). Mustasaaren kunnan peruskoulun yläluokat sijaitsevat Sepänkylän taajamassa, jossa sijaitsee sekä ruotsin että suomenkielinen yläkoulu. Lähin päiväkoti sijaitsee Norra Vallgrundissa. Muut lähimmät palvelut, kuten terveysasema ja kirjasto sijaitsevat Raippaluodon kylässä reilun 9 km päässä Södra Vallgrundista. Suunnittelualueella kulkee kaksi päättyvää päätietä: pohjoisella osalla kulkeva Bulleråsvägen ja alueen koillisesta lounaaseen halkaiseva Sommarösundvägen. Erityisesti alueen länsiosalla kulkee lukuisia muitakin pieniä teitä. Kyläalueilla tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa.

18 (48) Liite 3 Liikenneverkosto VESILIIKENNE Kaava-alueella toimivalle Vallgrundin merivartioasemalle johtaa 2,4 m syvä laivaväylä. Alueelle sijoittuu lisäksi vierasvenesatama Bulleråsin eteläpuolelle sekä perinteiset venevalkamat rantavajoineen Kalvholmiin ja Sommarösundiin uimarannan viereen. Sommarösundintie päättyy myös kalasatamana toimivaan venevalkamaan LIIKENNEMÄÄRÄT Raippaluodon saaren liikennemäärien kasvu seurasi Raippaluodon sillan valmistumiseen saakka yleistä liikenteen kehitystä. Sillan valmistuttua vuonna 1997 liikennemäärät kasvoivat nopeasti erityisesti sillan läheisyydessä. Sillan (aiemmin lossin) keskimääräinen vuorokausiliikenne nousi tuolloin noin ajoneuvosta noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Tämän jälkeen kehitys on jälleen palannut hitaalle kasvu-uralle. Saariston liikennettä ovat lisänneet kasvanut työmatka- ja asiointiliikenne, lisääntynyt matkailu sekä yleinen autokannan ja liikenteen kasvu. Liikenne on lisääntynyt sillan lisäksi myös saariston sisäisillä teillä. Södra Vallgrundissa liikennemäärät ovat Liikenneviraston vuoden 2011 tilaston mukaan Bulleråsvägenillä 118 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Sommarösundintien eteläpään osalta 148 ajoneuvoa vuorokaudessa. Runsasliikenteisin on Sommarösundintien pohjoisosa, jossa kulkee keskimäärin 770 ajoneuvoa vuorokaudessa.

19 (48) JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS Södra Vallgrundin ja Vaasan keskustan välillä kulkee päivittäin kolme linjaautovuoroa koulupäivisin. Koululaisten lomapäivinä yhteydet korvaa pikkubussitai taksivuoro. Joukkoliikenne ei palvele viikonloppuisin. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Alueella ei ole erityisiä liikenteen välityskykyyn liittyviä ongelmia. Kylätaajaman läpi kulkee päällystetty kohtalaisen hyväkuntoinen maantie (Sommarösundintie), joka voi houkutella liian suuriin ajonopeuksiin. Erityisesti kylän keskustassa ja koulun läheisyydessä tämä voi vaarantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. 2.6 TEKNINEN HUOLTO Sepänkylässä ja Björköbyssä on kunnalliset vedenpuhdistamot. Björkön vedenpuhdistamo vastaa vedenjakelusta mm. Södra Vallgrundiin. Södra Vallgrundista puuttuvat vielä kunnallinen viemäriverkosto sekä jätevedenpuhdistamo. Voimassa olevan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaan tavoitteena on, että n. 110 kiinteistöllä olisi mahdollisuus liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon vuoteen 2020 mennessä. Tarkistetun vesihuollon kehittämissuunnitelman (kunnanvaltuusto hyväksyi ) mukaan kunnallisen viemärin tavoitealue Södra Vallgrundissa on supistunut merkittävästi siten, että vain keskeiset alueet otetaan mukaan tässä vaiheessa. Tavoitealue kattaa vain n. 40 kiinteistöä Sommarösundin pohjoispuolella. Liite 4 A Liite 4 B Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue 2.7 MAANOMISTUS Suuri osa suunnittelualueesta on yksityisten omistuksessa. Kartta kunnan maanomistuksesta on selostuksen liitteessä. Liite 8 Maanomistus

20 (48) 2.8 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 2 momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS

OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS 12.11.2012 12.11.2012 2 (36) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428 LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi Tila: Rantala 1:156, kylä 428 KAAVASELOSTUS Luonnos Helsinki 20.3.2015 Vireille tulo: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu

Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu Selkämeren rannikko- ja merialueen käytön ja hoidon suunnittelu Työpajaseminaari Pori 11.3. 1 Selkämeren kansallispuisto -hanke Hallitusohjelmassa Satakuntaliiton kärkihanke Lounais-Suomen ympäristöohjelman

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS IITTI KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS Tila: Tokkola 4:94 KAAVASELOSTUS Helsinki 4.5.2015 Vireille tulo: Kunnanhallituksen päätös 9.3.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 16.3. - 14.4.2015

Lisätiedot

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta 1(5) Iijärven ja sen lähialueiden sekä Varmavirran ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA IITLAHDEN JA KAIPOLAN KYLÄT IIJÄRVEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 3.11.2013 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(10) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHMOISTEN SISÄJÄRVIEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILAA SELKÄRANTA (291-402-10-65) JA MÄÄRÄ-

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402 RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS SELOSTUS 28.9.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 27.10.2014. päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 OAS 1 (5) Äyskosken ranta-asemakaavan muutos TERVON KUNTA ÄYSKOSKEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.4.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään kaupungin Korhoismajan kylän tilaa Kalliola 214-407-3-48 koskeva ranta-asemakaava. PIKKU-MATEEN RANTA-ASEMAKAAVA 3

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Kankaanpään kaupungin Korhoismajan kylän tilaa Kalliola 214-407-3-48 koskeva ranta-asemakaava. PIKKU-MATEEN RANTA-ASEMAKAAVA 3 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Korhoismajan kylän tilaa Kalliola 214-407-3-48 koskeva ranta-asemakaava. PIKKU-MATEEN RANTA-ASEMAKAAVA 3 YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 31.3.2015 2 1 PERUS-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 175-RAK1510 1 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Naantali Ruokorauma 470470 529 536 LÄNSITALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tiinanmaan rantaa. Naantali 28.2.2014 Juha Erjanti, DI 0400 515 235 1/5 1. Suunnittelualue Kaavamuutosalueeseen

Lisätiedot

JÄÄHALLIN ALUE kortteli 106

JÄÄHALLIN ALUE kortteli 106 JÄÄHALLIN ALUE kortteli 106 HAAPAVESI KESKUSTAN ASEMAKAAVA-ALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka liittyy 19.3.2014 päivättyyn kaavakarttaan HAAPAVEDEN KAUPUNKI SWECO Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot