KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAVASELOSTUS 12.12.2013"

Transkriptio

1 OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS KAAVASELOSTUS KOSKEE PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA

2 (48)

3 (48) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA MAISEMARAKENNE MAISEMAKUVA MAAPERÄ PINTA- JA POHJAVESI KASVILLISUUS HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET NATURA-ALUEET LEPAKOT LIITO-ORAVAT LINNUSTO MUUT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖKSET VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ TYÖPAIKAT ELINKEINOT JA PALVELUT LIIKENNE VESILIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄT JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS TEKNINEN HUOLTO MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA STRATEGINEN YLEISKAAVA YLEISKAAVA RANTAOSAYLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSKIELTO MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVA... 33

4 (48) 4.1 KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT MITOITUS MITOITUS ERI VYÖHYKKEILLÄ LIIKENNE ALUEVARAUKSET ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN MUUT ALUEVARAUKSET SUOJELUMERKINNÄT MUUT KAAVAMERKINNÄT YLEISMÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ PALVELUT ASUINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS VIRKISTYS VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ELÄIMISTÖÖN LUONNONSUOJELUUN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET TALOUTEEN VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN KAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN KAAVAN SUHDE BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAAN SUUNNITTELUVAIHEET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE KAAVAN TOTEUTUS... 48

5 (48) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 A Liite 4 B Liite 5 Liite 6 Liite 7 A Liite 7 B Liite 7 C Liite 7 D Liite 8 Liite 9 Liite 10 A Liite 10 B Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nykyinen maankäyttö Liikenneverkosto Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue Maisemakuva Maisemarakenne Rakennusinventointi, Inventointiraportti Rakennusinventointi, kohdekartta Rakennusinventointi, kohdeluettelo sr-merkinnällä esitetyt rakennukset, luettelo Maanomistus Rakennusluvat Mitoitustaulukot Mitoituskartta Rakennekartta Osayleiskaavakartta ja merkinnät Luontoinventointi Luonnosvaiheen palaute ja vastineet

6 (48) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon lounaisosassa. 1.2 KAAVAN TARKOITUS Kaava-alueen likimääräinen sijainti Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Suunnitteluun kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, sekä suojeluarvoja. Suuri osa osayleiskaava-alueesta kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin kohdetta

7 (48) koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Kaavan tarkoituksena on osoittaa myös muut kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualueeseen kuuluu Södra Vallgrundin kyläkeskusalue, merenrantaasutus etelässä Sommarösundissa sekä alueen länsiosassa Bulleråsissa ja Kalvholmenissa. Rajatun alueen länsiosassa on laajahko metsäalue, joka on olemassa olevan tieverkon rajaama. Itäosassa on asutukseen liittyviä peltoalueita. Alustavan rajauksen mukaan alueen pinta-ala on noin 800 ha. 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee Merenkurkun saaristossa. Merenkurkun saaristo on nimetty UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksiensa perusteella vuonna Alueen luontoa pidetään ainutlaatuisena sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Sen erityispiirteinä ovat jääkauden muovaamat De Geer -moreenit, ns. pyykkilautamoreenit sekä maankohoaminen, joka muovaa maisemaa ja vaikuttaa biologisiin prosesseihin.

8 (48) Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin ne ovat ulkoasultaan avoimen hakamaisia. Harvapuustoiset silokallioiset alueet täplittävät metsiä. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä ketjumaisesti sijaitsevat kluuvijärvet: Långörspotten ja Långträsk. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen. Alueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on paikoin hieman laajempia kuivia tai luhtaisia rantaniittyjä MAISEMARAKENNE Pohjanmaan suurmaisemarakenteen perusrungon muodostavat vedenjakajaselänteiden erottamat jokilaaksot, rannikon jokisuistoalueet sekä laaja saaristo. Rannikkovyöhyke on maankohoamisen leimaavaa vyöhykettä. Rannikkovyöhyke on Pohjanmaan nuorinta, viimeksi veden alta noussutta vyöhykettä, jonka rantaviiva muuttuu jatkuvasti maan kohotessa. Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön mukaan alue luetaan edellistä laajempaan Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Selänteiden sekä laaksojen verkosto on pienipiirteistä. Vedenjakajat ovat kivikkoja tai kallioita rajaten savitasanteita. Merenkurkun saaristo on valittu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Vaasan saariston tienoilla Pohjanmaan rannikko on loivasti kumpuilevaa, lohkareista moreenialuetta. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä nopea maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen laajan, rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Saariston tyypillisiä maisemaelementtejä ovat laajat kiviset rantaniityt, järkäleiset lohkareikot ja Vaasan saaristossa tiheiden päätemoreenivyöhykkeiden, ns. De Geer -moreeniselänteiden aiheuttama pyykkilautamainen veden ja saarten mosaiikki. Suunnittelualue on tasaisehkoa ja korkeusvaihtelut ovat hyvin vähäiset. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selännealue muodostuu lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Harjanteet ovat noin 10 mmpy.

9 (48) Laaksoaluetta, alle 5 mmpy, sijaitsee vesistön tuntumassa lännessä ja etelässä ja myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueelle. Suunnittelualueen länsiosan harjannealue on pääosin metsäistä aluetta. Nauhamaisesti rakennettua ympäristöä on meren ranta-alueilla Sommarösundissa ja länsirannalla. Suunnittelualueen itäpuoli, jossa laakso- ja harjannealueet lomittuvat pienipiirteisesti toisiinsa, on pääosin rakennettua kulttuuriympäristöä, jonne sijoittuu Södra Vallgrundin kylä ja avointa peltomaisemaa. Liite 6 Maisemarakenne MAISEMAKUVA Suunnittelualue on tasaisehkoa. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selänne alueet muodostuvat lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Laaksoalueet sijaitsevat merenranta-alueille lännessä ja etelässä. Myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueille. Alueella on lukuisia luonnonmaisemallisesti merkittäviä kohteita. Harvapuustoiset ja osin avoimehkot silokallioiset alueet täplittävät metsiä ja luovat avoimia tiloja. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä kluuvijärvet Långörspotten ja Långträsk. Bulleråsvägenin varressa on pienialainen pirunpelto. Rantaniityt monipuolistavat alueen kivikkoista, metsäistä ja tiiviisti rakennettua rantamaisemakuvaa. Suunnittelualueen rajan tuntumassa aluerajauksen ulkopuolella sijaitsee hiidenkirnu. Alueiden tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa. Vanhojen pihapiirien yhteydessä lisäväriä maisemaan tuovat kauniit puukujanteet ja kiviaidanteet. Sommarö sundissa ja Bulleråsissa rannoilla helminauhamaisesti sijaitsevat venevajarivistöt muodostavat myös maisemallisesti viehättäviä kokonaisuuksia ja kertovat alueen kalastukseen liittyvästä historiassa. Asutus on hakeutunut kivikkoisten selänteiden reunoille, ylävämmille hietatasanteille ja suojaisiin meren lahtiin. Kylät seuraavat maiseman rakennetta joko rykelminä tai leveinä nauhoina. Rannikon erityispiirteenä ovat rantavajojen tiheät nauhat kylien ulkopuolella sijaitsevissa kalasatamissa. Rannikkoseudulla ruotsinkielisen väestön osuus on perinteisesti suuri. Rakennuskannassa on nähtävissä edelleen suomenruotsalaisen kulttuurin omaleimaisuus ja vanhoja rakennuksia on säilytetty. Myös huvila-asutus on maan vanhinta ja antaa oman leimansa kulttuurimaisemaan.* *Lähde: Maisema-aluetyöryhmän mietintö I YM 66/1992 Maisemanhoito: 8.2 Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutu Liite 5 Maisemakuva

10 (48) MAAPERÄ Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Kallioperä on kulunut ja peittynyt uusilla sedimenttikerroksilla. Suurin osa irtonaisista maakerroksista on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen. Mannerjää irrotti ja kuljetti mukanaan irtainta ainesta, kuten savea, hiekkaa,soraa, kiviä ja lohkareita. Kun jää suli, nämä ainekset lajittuivat ja sijoittuivat eri tavoin. Lajittelematon maalaji, moreeni peittää tavallisesti ensin kallioperän ja maaperän muodot seuraavat useimmiten kallioperän muotoja. Moreeni voi olla kerrostunut myös erilaisiksi muodostumiksi. Merenkurkun saariston saaret ovat matalia ja alavia moreenisaaria. Merenkurkun saaristosta tekee erikoisen De Geer moreenin esiintyminen. Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Vielä 1000-luvulla Raippaluoto ja Vallgrund olivat erillisiä saaria PINTA- JA POHJAVESI Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Matala Merenkurkku muodostaa vaihettumisalueen pohjoisessa sijaitsevan makean veden hallitseman Perämeren ja eteläpuolella sijaitsevan suolaisemman Selkämeren välillä. Merenkurkun saaristo on matalien moreeniharjanteiden kuvioimaa maan ja meren mosaiikkia. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Ts. kuroutuvat merenlahdet, fladat, jotka vähitellen erkanevat kokonaan meren vaikutuspiiristä muuttuen kluuvijärviksi. Alueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita KASVILLISUUS Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Sekapuuna on paikoin runsaasti lehtipuita. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin esim. katajaa esiintyy runsaasti ja metsä on ulkoasultaan avoimen hakamainen. Kangasmetsässä on siellä täällä pieniä rämetaskuja. Suunnittelualueen itäosassa on suuria avoimia peltomaita. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen ja sitä reunustavat lepät, koivut ja tyrni- ja pajupensaikot. Avointa rantaniittyä on vain kapealti. Suunnittelualueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on muutamia hieman laajempia kuivia tai

11 (48) luhtaisia rantaniittyjä, jotka monipuolistavat alueen maisemakuvaa. Useimpien rantojen edustalla kasvaa ruokovyöhyke, ja myös rantaniityt ovat kasvamassa umpeen HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Kaava-alueelle on laadittu luontoinventointi osayleiskaavoitusta varten vuosina Inventointityö sisälsi alueen luontotyyppien, pesivien lintujen, lepakoiden ja liito-oravien kartoitukset sekä alueen yleisien kasvillisuusselvityksen. Inventoitu alue on 640 ha. Inventointi keskittyi alueen lajeja ajatellen merkittävimpiin kohteisiin. Luontoinventoinnissa ei löydetty luonnonsuojelulain puitteisiin kuuluvia alueita. Tärkeimpiä alueen luontokohteita ovat erilaiset kosteikot, lammet, purot sekä Boträsket. Maankohoamismetsä puroympäristössä on tärkeä luonnon monimuotoisuudelle sekä lintulajien levähdyspaikat ja lepakoiden elinympäristöt. Alueelta löytyi kohteita, joita vesilain 2. luvun 11 voi koskea, sekä kohteita, jotka kuuluvat metsälain määrittelemiin tärkeisiin elinympäristöihin. Långörspotten Bulleråsissa on kluuvijärvi, jossa ainoastaan pieni rantaosuus järven etelärannalla on luonnontilainen. Järvessä havaittiin runsaasti sammakoita keväällä Långörspottenista virtaa osittain luonnontilassa oleva puro, joka laskee Långörsskataniin. Luonnontilaiset purot sisältyvät metsälain mukaan erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Svarträsk on alle hehtaarin kokoinen lampi ja suojeltu vesilain nojalla. Lampi on luonnontilainen ja se voidaan luokitella myös erityisen tärkeäksi elinympäristöksi metsälain nojalla. Vedabådan on pieni kluuvijärvi Sömmarösundin etelärannalla. Kluuvijärvet ovat suojeltu vesilain 2. luvun 11 :n nojalla. Boträsket on ennallistettu Hembygdsvåtmark Life+ -hankkeen puitteissa ja se on tärkeä merilintujen elinympäristö. Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on erittäin runsaasti sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja ja rupisammakoita LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Södra Vallgrund on kokonaisuudessaan osoitettu Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alue kuuluu myös osaksi Merenkurkun saariston käsittävää UNESCO:n luonnonperintökohdetta. Merenkurkun saaristo on nostettu UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksien perusteella vuonna Sen erityispiirteitä ovat De Geer -moreenit sekä maankohoaminen ja siihen liittyvät luonnon hitaat vaihettumisilmiöt. Vaihettumisilmiöihin liittyvät fladakluuvijärviketjut. UNESCO:n luonnonperintökohdelistaus ei anna luonnonsuojeluluokitusta.

12 (48) Långörspottenin puroa ympäröivä metsä voidaan määritellä maankohoamisrannikon Metso-monimuotoisuuskohteeksi. Metsä on luonnontilan kaltaisessa tilassa ja se sisältää metsälain mukaista arvokasta elinympäristöä. Alueella on viisi metsälain säädöksiin perustuvaa kallio-, kivikko-, tai louhikkoaluetta. Vaikka ne eivät ole luonnontilaisia, voidaan niitä pitää arvokkaina herkkien lajien elinympäristöinä sekä maisemallisesti. Rantojen metsäluhdat Bolidenissä ja Sömmaösundissa Markvägenin alapuolella ovat tärkeitä biotooppeja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luonnontilaiset korvet ovat moninaisuudelle kaikkein merkityksellisimpiä, Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on kolme erillistä pientä korpialuetta LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain alaisia suojeltavia alueita.

13 (48) NATURA-ALUEET Kaava-alueella ei ole Natura 2000-alueita. Lähin Natura-alue, Merenkurkun Torgrund, sijaitsee Vallgrundista etelään eikä se rajoitu suunnittelualueeseen LEPAKOT Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on lueteltu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a), ja ne on rauhoitettu myös luonnonsuojeluasetuksen nojalla. Sopimukset ja luonnonsuojeluasetus velvoittavat suojelemaan talvehtimis-, lisääntymis-, ravinnonhaku- ja levähdysalueet, ja myös näiden alueiden heikentäminen on kielletty. Inventoinnissa havaittiin varmuudella kaksi lepakkolajia, pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) ja iso/viiksisiippa (Myotis sp.). Pohjanlepakkoa esiintyy enemmän asutuksen läheisyydessä, kun taas iso/viiksisiippa on yleisempi metsäalueilla. Eniten lepakkohavaintoja tehtiin Strömsbackenin-Bondisbackenin ja Kalvholmarna-Bulleråsin alueilla sekä Brotthagenin ympäristössä. Itse kylässä havaintoja tehtiin vähän, mikä voi johtua siitä, etteivät yksityistontit kuuluneet inventointiin LIITO-ORAVAT Saatavilla olevien tietojen mukaan liito-orava ei ole levinnyt Raippaluotoon. Luontoinventoinnin yhteydessä ei myöskään mitään lajin esiintymiseen viittaavia merkkejä löytynyt LINNUSTO Vallgrundin edustan merialue ja saaristo ovat sekä kansainvälisesti tärkeää IBAlintualuetta että valtakunnallisesti tärkeää FINIBA-lintualuetta. Se tarkoittaa, että alueella on runsas linnusto, ja alueella esiintyy myös huomiota vaativia lajeja. Muuttolintujen tärkeitä levähdyspaikkoja keväisin ovat itäosan suuret peltoalueet. Syksyisin helmipöllön muuttoreitti kulkee Bulleråsin kautta. Sorsalintujen ravinnonhaku- tai levähdyspaikkoja ovat Långörsskatanin rantaniityn edustan lahti ja Sömmarösund. Ennallistettu kosteikko, Boträsket, on tärkeä merilintujen pesintäaluetta kuin myös inventointialueen rannikon edustalla olevat luodot MUUT Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on erittäin runsaasti sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja ja rupisammakoita. Kalvholmarnan ja Sommarösundin väliselle alueelle suositellaan sammakkolajien lisäinventointia, mikäli suunnitellaan merkittäviä tai laajoja maankäytön muutoksia. Liite 13 Luontoinventointi

14 (48) 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen rakennetut kyläalueet ovat idyllisiä. Alueella on hyvin paljon rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta myös uudempaa rakennuskantaa. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt. Rakennukset reunustavat Södra Vallgrundin kylän peltoalueita, sekä Sommarö sundin ja Bulleråsin ranta-alueita. Nämä alueet ovat rakentuneet tiiviisti ja muodostavat idyllisiä, maisemallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Talot sijaitsevat metsien ja peltojen avoimilla ja hoidetuilla reunavyöhykkeillä. Osa arvokkaista rakennuksista jää metsän sisään ja reunavyöhykkeiden taakse näkymättömiin. Södra Vallgrundin rakennuskohteet ovat luvuilta peräisin. Ranta-alueitten arvokkaat kohteet on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vanhojen karttojen perusteella Södra Vallgrundin kylän suurimmat talot ovat sijoittuneet aluksi Byfladanin lahden reunoille, meren rannalle. Maankohoamisesta johtuen lahti on nykyisin vetäytynyt kauas vanhasta kyläkeskuksesta ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön (Bybäckenin pellot). Maankohoamisen on täytynyt heijastua jokapäiväiseen elämään, kun merenranta on hiljaa hivuttautunut kauemmas ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön. Samalla kalamajat ja satamat on jouduttu siirtämään ja veneväylät etsimään uudelleen. Tiiviinä ja rakennuskannaltaan merkittävänä säilynyt kyläkeskus kyläpeltojen keskellä on arvokas kulttuurillinen pääoma, jonka toiminnallisuutta lisäävät koulu, kauppa ja kyläläisten ylläpitämä Sommaröhallen. Erityisen arvokas kokonaisuus on muusta kylästä erillään sijaitseva kalastajakylä Kalvholmarnassa Bulleråsvägenin varrella. Myös Sommarösundin kalasataman lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan vaikuttava. Arvokkaita pihapiirejä sijaitsee myös erillään varsinaisista kylätiivistymisistä. Osa arvokkaimmista rakennuksista on jäänyt runsaasta metsittymisestä johtuen piiloon, vaikkakin ne sijaitsevat aivan kyläkeskuksen yhteydessä. Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Venevaja, kalastusmaja ja sauna ovat rakennustyyppinä harvinaisia, sillä ne ovat säilyttäneet vuosisatojen saatteessa saman toiminnallisen tarkoituksensa.

15 (48) Kylän asuinrakennukset eroavat mantereen puoleisesta Pohjanmaan rakentamisperinteestä mittakaavansa suhteen. Asuinrakennukset ovat mittakaavaltaan pieniä muutaman kammarin ja pirtin taloja. Pääosin talot ovat puolitoistakerroksisia. Rakennusmateriaalina on käytetty hirttä, joka on verhottu pystysuuntaisella rimalaudoituksella ja maalattu punamullalla. Vuorilaudoissa ja ikkunapuitteissa on käytetty valkoista. Asuinrakennuksiin on mahdutettu vain välttämätön, muu tarpeellinen on sijoitettu piharakennuksiin, jotka puolestaan ovat suuria ja näyttäviä. Södra Vallgrundissa kuistit rakennettiin usein saaristolaistyyliin kuusikulmaisiksi ja kaksikerroksiseksi. Saarella esiintyy myös suorakulmainen ja harjakattoinen kahden kerroksen korkuinen kuisti, sekä moninaisia mielikuvituksellisia variaatioita näiden väliltä. Liite 7, A,B,C Rakennusinventointi Erityispiirteet Pohjanmaan Maakuntakaavassa Södra Vallgrundin ja Sommarösundin alueet on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi alueiksi. Södra Vallgrundin kylä on osoitettu merenläheiseksi kyläksi (at-2). Merkinnällä on osoitettu kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Björkön - Raippaluodon rantaosayleiskaavassa Sommarsund on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi (km), jonka luonne tulee säilyttää. Bulleråsissa on myös hyvin viehättävä, hoidettu Granösundin vanha kalastajakylä, joka on alueen turistikohde MUINAISJÄÄNNÖKSET Sommarösundissa Markenin harjanteella on muinaismuistokohteeksi merkityt kivirakenteet, ajoittamattomat. Kohde kuuluu muinaismuistoluokkaan II, joiden arvoa ei ole vielä määritetty. Muinaisjäännösrekisterin mukaan: Kivimuuri (pituus m, korkeus 1 1,5 m, leveys 1,5 m) Södra Vallgrundin kylässä. Kivimuuri sulkee lahden metrin kokoista aukkoa lukuun ottamatta, ja se on toiminut esteenä vaelluskalalle sekä muille kaloille, jotka pakotettiin aukosta sisään ja ulos taaempana oleville suurille vesialueille. Aukon kohdalla suuria kalamääriä pyydystettiin rysällä. Pyyntipaikalla kalastusta säädeltiin kalaoikeuksin. Pyyntipaikka on rakennettu n. vuonna 1880.

16 (48) 2.4 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ Kunnassa on runsaat asukasta. Väestötiheys on 22,5 as/ km2 ( ). Vuotuinen väestönkasvu on noin 2 %. Kunnan muuttovoitto vuonna 2010 on ollut 173 henkilöä. Asukkaista lähes 70 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea. Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä kunnan keskustaajama Sepänkylä ja Tuovilan kylä, joissa on myös suomenkieliset peruskoulut. Kunnan keskuspaikka on Sepänkylä, jonka väestömäärä on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Nykyisin Sepänkylässä on asukkaita yli Muidenkin osa-alueiden väestömäärä on kasvanut jatkuvasti. Hitainta kasvu on ollut Raippaluodon Björköbyn saaristoalueella. Raippaluoto-Björköbyssä asui vuonna asukasta, joista 90 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 10 prosenttia suomenkielisiä.

17 (48) Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2010 oli 71 % (koko maassa 67 %). Korkea-asteen tutkinnon osuus 15 vuotta täyttäneistä oli samana vuonna 32,1 % (koko maassa 27,8 %). Mustasaaren kunnan ikäjakauma: 0 14-v v. yli 64-v. yhteensä: 19,4 % 63,2 % 17,4 % 100 % TYÖPAIKAT Vuoden 2010 alkaessa kunnassa oli 4789 työpaikkaa. Työpaikoista alkutuotannossa oli 7,6 %, jalostuksessa 26,4 % ja palveluissa 64,5 %. Kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa 9012 työssäkäyvää, joista 32,5 % kävi töissä asuinkunnassaan. Työttömyysaste vuoden 2011 alkaessa oli vain 4,1 %, kun se koko maassa oli samaan aikaan 10,3 %. Taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 alkaessa 1,07 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa yhtä työllistä kohti. Koko maassa huoltosuhde oli 1, ELINKEINOT JA PALVELUT 2.5 LIIKENNE Osayleiskaava-alueella toimii useita pienyrityksiä. Turkistarhauksen ja maa- ja metsätalouden lisäksi alueella toimii mm. seuraavia yrityksiä: Meriliikenteen henkilökuljetukseen erikoistunut Kompassiruusu, Tarmo lähikauppa, koirahoitola Big Dog, Huoltomiesvuokraus HR, taiteen ja musiikin koulutusta tarjoava Skärgårdens musikskolas garantiförening rf, Bo Nygård, makeismyymälä Avernia Oy, atk ja ohjelmistokonsultointi Linux solutions Vaasa, tieliikenteen tavarakuljetus FG trans, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sands Snickeri, matkailupalveluja tarjoavat Bullerås, Husky Safaris ja World Heritage cruises Oy, Hajuvesien ja hygieniatuotteiden valmistus Vallnika, Education & Outdoor service sekä Lääketukkukauppa Botnia Pharma. Alueella toimii myös Vallgrundin merivartioasema. Osayleiskaava-alueella on ruotsinkielinen peruskoulu (luokat 1-6). Mustasaaren kunnan peruskoulun yläluokat sijaitsevat Sepänkylän taajamassa, jossa sijaitsee sekä ruotsin että suomenkielinen yläkoulu. Lähin päiväkoti sijaitsee Norra Vallgrundissa. Muut lähimmät palvelut, kuten terveysasema ja kirjasto sijaitsevat Raippaluodon kylässä reilun 9 km päässä Södra Vallgrundista. Suunnittelualueella kulkee kaksi päättyvää päätietä: pohjoisella osalla kulkeva Bulleråsvägen ja alueen koillisesta lounaaseen halkaiseva Sommarösundvägen. Erityisesti alueen länsiosalla kulkee lukuisia muitakin pieniä teitä. Kyläalueilla tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa.

18 (48) Liite 3 Liikenneverkosto VESILIIKENNE Kaava-alueella toimivalle Vallgrundin merivartioasemalle johtaa 2,4 m syvä laivaväylä. Alueelle sijoittuu lisäksi vierasvenesatama Bulleråsin eteläpuolelle sekä perinteiset venevalkamat rantavajoineen Kalvholmiin ja Sommarösundiin uimarannan viereen. Sommarösundintie päättyy myös kalasatamana toimivaan venevalkamaan LIIKENNEMÄÄRÄT Raippaluodon saaren liikennemäärien kasvu seurasi Raippaluodon sillan valmistumiseen saakka yleistä liikenteen kehitystä. Sillan valmistuttua vuonna 1997 liikennemäärät kasvoivat nopeasti erityisesti sillan läheisyydessä. Sillan (aiemmin lossin) keskimääräinen vuorokausiliikenne nousi tuolloin noin ajoneuvosta noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Tämän jälkeen kehitys on jälleen palannut hitaalle kasvu-uralle. Saariston liikennettä ovat lisänneet kasvanut työmatka- ja asiointiliikenne, lisääntynyt matkailu sekä yleinen autokannan ja liikenteen kasvu. Liikenne on lisääntynyt sillan lisäksi myös saariston sisäisillä teillä. Södra Vallgrundissa liikennemäärät ovat Liikenneviraston vuoden 2011 tilaston mukaan Bulleråsvägenillä 118 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Sommarösundintien eteläpään osalta 148 ajoneuvoa vuorokaudessa. Runsasliikenteisin on Sommarösundintien pohjoisosa, jossa kulkee keskimäärin 770 ajoneuvoa vuorokaudessa.

19 (48) JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS Södra Vallgrundin ja Vaasan keskustan välillä kulkee päivittäin kolme linjaautovuoroa koulupäivisin. Koululaisten lomapäivinä yhteydet korvaa pikkubussitai taksivuoro. Joukkoliikenne ei palvele viikonloppuisin. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Alueella ei ole erityisiä liikenteen välityskykyyn liittyviä ongelmia. Kylätaajaman läpi kulkee päällystetty kohtalaisen hyväkuntoinen maantie (Sommarösundintie), joka voi houkutella liian suuriin ajonopeuksiin. Erityisesti kylän keskustassa ja koulun läheisyydessä tämä voi vaarantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. 2.6 TEKNINEN HUOLTO Sepänkylässä ja Björköbyssä on kunnalliset vedenpuhdistamot. Björkön vedenpuhdistamo vastaa vedenjakelusta mm. Södra Vallgrundiin. Södra Vallgrundista puuttuvat vielä kunnallinen viemäriverkosto sekä jätevedenpuhdistamo. Voimassa olevan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaan tavoitteena on, että n. 110 kiinteistöllä olisi mahdollisuus liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon vuoteen 2020 mennessä. Tarkistetun vesihuollon kehittämissuunnitelman (kunnanvaltuusto hyväksyi ) mukaan kunnallisen viemärin tavoitealue Södra Vallgrundissa on supistunut merkittävästi siten, että vain keskeiset alueet otetaan mukaan tässä vaiheessa. Tavoitealue kattaa vain n. 40 kiinteistöä Sommarösundin pohjoispuolella. Liite 4 A Liite 4 B Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue 2.7 MAANOMISTUS Suuri osa suunnittelualueesta on yksityisten omistuksessa. Kartta kunnan maanomistuksesta on selostuksen liitteessä. Liite 8 Maanomistus

20 (48) 2.8 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 2 momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS

OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS 12.11.2012 12.11.2012 2 (36) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1 KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA Selostus Kaavaehdotus 2.5.2013 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ..2011 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011 O N S U L T I N G Kaavaselostus I 2.5.2012 Rantayleiskaavan

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428 LUUMÄKI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi Tila: Rantala 1:156, kylä 428 KAAVASELOSTUS Luonnos Helsinki 20.3.2015 Vireille tulo: KH:n päätös Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ) Hyväksytty

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

Virmajärvi Hiidenniemi Heinniemi Virmajärvi Vääräsenlahti

Virmajärvi Hiidenniemi Heinniemi Virmajärvi Vääräsenlahti FCG Finnish Consultig Group Oy Perustiedot ja tavoitteet 36 ( 49 ) /ap /apv /av /av /av /av /av /av /av /av /av /av /av /av /av/pv /ge /ge /ge /ge/s /pv /pv Virmajärvi Hiidenniemi Heinniemi Virmajärvi

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014

YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2. Kaavaluonnos 17.11.2014 YÖVEDEN JA LOUHIVEDEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Mikkelin kaupunki (491) Palonen 491-516-10-2 Kaavaluonnos 17.11.2014 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Yöveden-Louhiveden alueen rantaosayleiskaavaa.

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2014 Vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 21.10.2013

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

PUNTTINEN LEIKLUOTO RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUNTTINEN LEIKLUOTO RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 293-RAK1706 TAIVASSALON KUNTA PUNTTINEN LEIKLUOTO RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 13.7.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (19) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ. Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ. Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä ja Elisabet SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI ERKKILÄ Kylän Hirvijärvi tiloja: Erkkilä 747-402-6-98 ja Elisabet 747-402-7-60 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12017 19.8.2017 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Ympäristölautakunta 18.5.2016 Ehdotus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311

Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. (06) 4191 334, 044-4191 334 fax (06) 4191 311 ILMAJOKI NIEMELÄN ALUE Asemakaavan muutos Ahonkylän kunnanosa kortteli 14 LÄHTÖTIEDOT 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Ilmajoki Kunnanosa: Ahonkylä Kaava-alue: Niemelän alue Korttelit:

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI koskien tiloja Kivikari 484-414-2-122, Halkoplassi 484-414-2-199, Heikkilä 484-414-1-122, Suloranta 484-414-2-112 Valtterila

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien Riispyyn kylässä tiloja 484-414-2-122 Kivikari, 484-414-2-112 Suloranta, 484-414-1-156 Huvikumpu, 484-414-1-148

Lisätiedot

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä Pöyry Finland Oy Matti Veijovuori 1 Kulennoinen http://.maps.google.fi Matti Veijovuori 2 Lähtötilanne Vanha kyläalue, tiivis Jukolan alue Itäosassa

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100 Kaavaselostus Hyväksytty..2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24146 Kaavaselostus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA

ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA EHDOTUS 8.4.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Kaava-alueen sijainti... 2 1.2

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot