KAAVASELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAAVASELOSTUS 12.12.2013"

Transkriptio

1 OSAYLEISKAAVA JA BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SÖDRA VALLGRUNDISSA KAAVASELOSTUS KAAVASELOSTUS KOSKEE PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA

2 (48)

3 (48) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA MAISEMARAKENNE MAISEMAKUVA MAAPERÄ PINTA- JA POHJAVESI KASVILLISUUS HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET NATURA-ALUEET LEPAKOT LIITO-ORAVAT LINNUSTO MUUT RAKENNETTU YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖKSET VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ TYÖPAIKAT ELINKEINOT JA PALVELUT LIIKENNE VESILIIKENNE LIIKENNEMÄÄRÄT JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS TEKNINEN HUOLTO MAANOMISTUS SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA STRATEGINEN YLEISKAAVA YLEISKAAVA RANTAOSAYLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSKIELTO MUUT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVA... 33

4 (48) 4.1 KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT MITOITUS MITOITUS ERI VYÖHYKKEILLÄ LIIKENNE ALUEVARAUKSET ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN MUUT ALUEVARAUKSET SUOJELUMERKINNÄT MUUT KAAVAMERKINNÄT YLEISMÄÄRÄYKSET KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ PALVELUT ASUINYMPÄRISTÖ TURVALLISUUS VIRKISTYS VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN KASVILLISUUTEEN, LUONTOKOHTEISIIN ELÄIMISTÖÖN LUONNONSUOJELUUN VAIKUTUKSET MAISEMAAN, KYLÄKUVAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSEN LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET TALOUTEEN VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN KAAVAN SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN KAAVAN SUHDE BJÖRKÖN-RAIPPALUODON RANTAOSAYLEISKAAVAAN SUUNNITTELUVAIHEET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE KAAVAN TOTEUTUS... 48

5 (48) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 A Liite 4 B Liite 5 Liite 6 Liite 7 A Liite 7 B Liite 7 C Liite 7 D Liite 8 Liite 9 Liite 10 A Liite 10 B Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nykyinen maankäyttö Liikenneverkosto Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue Maisemakuva Maisemarakenne Rakennusinventointi, Inventointiraportti Rakennusinventointi, kohdekartta Rakennusinventointi, kohdeluettelo sr-merkinnällä esitetyt rakennukset, luettelo Maanomistus Rakennusluvat Mitoitustaulukot Mitoituskartta Rakennekartta Osayleiskaavakartta ja merkinnät Luontoinventointi Luonnosvaiheen palaute ja vastineet

6 (48) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Mustasaaren kunnassa, Raippaluodon lounaisosassa. 1.2 KAAVAN TARKOITUS Kaava-alueen likimääräinen sijainti Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Suunnitteluun kohdistuu myös valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, sekä suojeluarvoja. Suuri osa osayleiskaava-alueesta kuuluu Unescon maailmanperintökohteeseen. Osayleiskaavan tärkeänä tehtävänä onkin kohdetta

7 (48) koskevien tavoitteiden huomioon ottaminen. Kaavan tarkoituksena on osoittaa myös muut kulttuuriympäristöjä, rakennusperintöä, muinaismuistoja sekä arvokkaita luontokohteita koskevat suojelutarpeet. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualueeseen kuuluu Södra Vallgrundin kyläkeskusalue, merenrantaasutus etelässä Sommarösundissa sekä alueen länsiosassa Bulleråsissa ja Kalvholmenissa. Rajatun alueen länsiosassa on laajahko metsäalue, joka on olemassa olevan tieverkon rajaama. Itäosassa on asutukseen liittyviä peltoalueita. Alustavan rajauksen mukaan alueen pinta-ala on noin 800 ha. 2.2 LUONNONYMPÄRISTÖ JA MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee Merenkurkun saaristossa. Merenkurkun saaristo on nimetty UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksiensa perusteella vuonna Alueen luontoa pidetään ainutlaatuisena sekä valtakunnallisesti että maailmanlaajuisesti. Sen erityispiirteinä ovat jääkauden muovaamat De Geer -moreenit, ns. pyykkilautamoreenit sekä maankohoaminen, joka muovaa maisemaa ja vaikuttaa biologisiin prosesseihin.

8 (48) Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin ne ovat ulkoasultaan avoimen hakamaisia. Harvapuustoiset silokallioiset alueet täplittävät metsiä. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä ketjumaisesti sijaitsevat kluuvijärvet: Långörspotten ja Långträsk. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen. Alueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on paikoin hieman laajempia kuivia tai luhtaisia rantaniittyjä MAISEMARAKENNE Pohjanmaan suurmaisemarakenteen perusrungon muodostavat vedenjakajaselänteiden erottamat jokilaaksot, rannikon jokisuistoalueet sekä laaja saaristo. Rannikkovyöhyke on maankohoamisen leimaavaa vyöhykettä. Rannikkovyöhyke on Pohjanmaan nuorinta, viimeksi veden alta noussutta vyöhykettä, jonka rantaviiva muuttuu jatkuvasti maan kohotessa. Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön mukaan alue luetaan edellistä laajempaan Pohjanmaan maisemamaakuntaan. Selänteiden sekä laaksojen verkosto on pienipiirteistä. Vedenjakajat ovat kivikkoja tai kallioita rajaten savitasanteita. Merenkurkun saaristo on valittu yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Vaasan saariston tienoilla Pohjanmaan rannikko on loivasti kumpuilevaa, lohkareista moreenialuetta. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä nopea maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen laajan, rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Saariston tyypillisiä maisemaelementtejä ovat laajat kiviset rantaniityt, järkäleiset lohkareikot ja Vaasan saaristossa tiheiden päätemoreenivyöhykkeiden, ns. De Geer -moreeniselänteiden aiheuttama pyykkilautamainen veden ja saarten mosaiikki. Suunnittelualue on tasaisehkoa ja korkeusvaihtelut ovat hyvin vähäiset. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selännealue muodostuu lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Harjanteet ovat noin 10 mmpy.

9 (48) Laaksoaluetta, alle 5 mmpy, sijaitsee vesistön tuntumassa lännessä ja etelässä ja myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueelle. Suunnittelualueen länsiosan harjannealue on pääosin metsäistä aluetta. Nauhamaisesti rakennettua ympäristöä on meren ranta-alueilla Sommarösundissa ja länsirannalla. Suunnittelualueen itäpuoli, jossa laakso- ja harjannealueet lomittuvat pienipiirteisesti toisiinsa, on pääosin rakennettua kulttuuriympäristöä, jonne sijoittuu Södra Vallgrundin kylä ja avointa peltomaisemaa. Liite 6 Maisemarakenne MAISEMAKUVA Suunnittelualue on tasaisehkoa. Maasto on pienipiirteisesti vaihtelevaa ja selänne alueet muodostuvat lukuisista pienemmistä harjanteista ja niiden väliin jäävistä painanteista. Laaksoalueet sijaitsevat merenranta-alueille lännessä ja etelässä. Myös suunnittelualueen itäpuoliskon pellot sijoittuvat laaksoalueille. Alueella on lukuisia luonnonmaisemallisesti merkittäviä kohteita. Harvapuustoiset ja osin avoimehkot silokallioiset alueet täplittävät metsiä ja luovat avoimia tiloja. Suunnittelualueen luoteisosassa alueen sisäiseen maisemaan tuovat oman lisänsä kluuvijärvet Långörspotten ja Långträsk. Bulleråsvägenin varressa on pienialainen pirunpelto. Rantaniityt monipuolistavat alueen kivikkoista, metsäistä ja tiiviisti rakennettua rantamaisemakuvaa. Suunnittelualueen rajan tuntumassa aluerajauksen ulkopuolella sijaitsee hiidenkirnu. Alueiden tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa. Vanhojen pihapiirien yhteydessä lisäväriä maisemaan tuovat kauniit puukujanteet ja kiviaidanteet. Sommarö sundissa ja Bulleråsissa rannoilla helminauhamaisesti sijaitsevat venevajarivistöt muodostavat myös maisemallisesti viehättäviä kokonaisuuksia ja kertovat alueen kalastukseen liittyvästä historiassa. Asutus on hakeutunut kivikkoisten selänteiden reunoille, ylävämmille hietatasanteille ja suojaisiin meren lahtiin. Kylät seuraavat maiseman rakennetta joko rykelminä tai leveinä nauhoina. Rannikon erityispiirteenä ovat rantavajojen tiheät nauhat kylien ulkopuolella sijaitsevissa kalasatamissa. Rannikkoseudulla ruotsinkielisen väestön osuus on perinteisesti suuri. Rakennuskannassa on nähtävissä edelleen suomenruotsalaisen kulttuurin omaleimaisuus ja vanhoja rakennuksia on säilytetty. Myös huvila-asutus on maan vanhinta ja antaa oman leimansa kulttuurimaisemaan.* *Lähde: Maisema-aluetyöryhmän mietintö I YM 66/1992 Maisemanhoito: 8.2 Etelä-Pohjanmaan rannikkoseutu Liite 5 Maisemakuva

10 (48) MAAPERÄ Alueen kallioperä on graniittia, ns. Vaasan graniittia, joka on hyvin vanhaa ( miljoonaa vuotta). Kallioperä on kulunut ja peittynyt uusilla sedimenttikerroksilla. Suurin osa irtonaisista maakerroksista on syntynyt viimeisen jääkauden jälkeen. Mannerjää irrotti ja kuljetti mukanaan irtainta ainesta, kuten savea, hiekkaa,soraa, kiviä ja lohkareita. Kun jää suli, nämä ainekset lajittuivat ja sijoittuivat eri tavoin. Lajittelematon maalaji, moreeni peittää tavallisesti ensin kallioperän ja maaperän muodot seuraavat useimmiten kallioperän muotoja. Moreeni voi olla kerrostunut myös erilaisiksi muodostumiksi. Merenkurkun saariston saaret ovat matalia ja alavia moreenisaaria. Merenkurkun saaristosta tekee erikoisen De Geer moreenin esiintyminen. Suunnittelualueella maaperä on moreenia. Itäosalla on myös savimaita. Maankohoamisnopeus alueella on 8-8,5 mm vuodessa. Vielä 1000-luvulla Raippaluoto ja Vallgrund olivat erillisiä saaria PINTA- JA POHJAVESI Raippaluodon saarta ympäröivä merialue kuuluu Merenkurkun alueeseen. Itämeren vesi on murtovettä. Matala Merenkurkku muodostaa vaihettumisalueen pohjoisessa sijaitsevan makean veden hallitseman Perämeren ja eteläpuolella sijaitsevan suolaisemman Selkämeren välillä. Merenkurkun saaristo on matalien moreeniharjanteiden kuvioimaa maan ja meren mosaiikkia. Saaristolle luonteenomaista ja omaleimaista ovat maan kohoamisen aiheuttamat hitaat vaihettumisilmiöt, joita ovat mm. fladat ja kluuvijärviketjut. Ts. kuroutuvat merenlahdet, fladat, jotka vähitellen erkanevat kokonaan meren vaikutuspiiristä muuttuen kluuvijärviksi. Alueella ei ole merkittäviä pohjavesialueita KASVILLISUUS Suunnittelualueen länsiosa on pääosin metsäinen. Metsäisiä harjanteita on myös itäosan laaksoalueella. Metsät ovat havupuuvaltaisia kuusen vallitessa puustoa. Korkeimmilla kohdin ja kallioiden tuntumassa esiintyy myös männiköitä. Sekapuuna on paikoin runsaasti lehtipuita. Lehtipuustoa esiintyy runsaammin asutuksen tuntumassa, peltoalueiden läheisyydessä ja rannoilla. Lajistoon kuuluvat koivu, harmaaleppä, haapa, pihlaja ja myös jonkin verran raitaa. Metsät ovat talousmetsiä. Paikoin niissä on näkyvissä vanhan maankäytön, niiton ja laidunnuksen leimaa, jolloin esim. katajaa esiintyy runsaasti ja metsä on ulkoasultaan avoimen hakamainen. Kangasmetsässä on siellä täällä pieniä rämetaskuja. Suunnittelualueen itäosassa on suuria avoimia peltomaita. Rantavyöhyke on pääosin kapeahko ja kivikkoinen ja sitä reunustavat lepät, koivut ja tyrni- ja pajupensaikot. Avointa rantaniittyä on vain kapealti. Suunnittelualueen koillisosassa ja lahtien pohjukoissa on muutamia hieman laajempia kuivia tai

11 (48) luhtaisia rantaniittyjä, jotka monipuolistavat alueen maisemakuvaa. Useimpien rantojen edustalla kasvaa ruokovyöhyke, ja myös rantaniityt ovat kasvamassa umpeen HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Kaava-alueelle on laadittu luontoinventointi osayleiskaavoitusta varten vuosina Inventointityö sisälsi alueen luontotyyppien, pesivien lintujen, lepakoiden ja liito-oravien kartoitukset sekä alueen yleisien kasvillisuusselvityksen. Inventoitu alue on 640 ha. Inventointi keskittyi alueen lajeja ajatellen merkittävimpiin kohteisiin. Luontoinventoinnissa ei löydetty luonnonsuojelulain puitteisiin kuuluvia alueita. Tärkeimpiä alueen luontokohteita ovat erilaiset kosteikot, lammet, purot sekä Boträsket. Maankohoamismetsä puroympäristössä on tärkeä luonnon monimuotoisuudelle sekä lintulajien levähdyspaikat ja lepakoiden elinympäristöt. Alueelta löytyi kohteita, joita vesilain 2. luvun 11 voi koskea, sekä kohteita, jotka kuuluvat metsälain määrittelemiin tärkeisiin elinympäristöihin. Långörspotten Bulleråsissa on kluuvijärvi, jossa ainoastaan pieni rantaosuus järven etelärannalla on luonnontilainen. Järvessä havaittiin runsaasti sammakoita keväällä Långörspottenista virtaa osittain luonnontilassa oleva puro, joka laskee Långörsskataniin. Luonnontilaiset purot sisältyvät metsälain mukaan erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Svarträsk on alle hehtaarin kokoinen lampi ja suojeltu vesilain nojalla. Lampi on luonnontilainen ja se voidaan luokitella myös erityisen tärkeäksi elinympäristöksi metsälain nojalla. Vedabådan on pieni kluuvijärvi Sömmarösundin etelärannalla. Kluuvijärvet ovat suojeltu vesilain 2. luvun 11 :n nojalla. Boträsket on ennallistettu Hembygdsvåtmark Life+ -hankkeen puitteissa ja se on tärkeä merilintujen elinympäristö. Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on erittäin runsaasti sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja ja rupisammakoita LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Södra Vallgrund on kokonaisuudessaan osoitettu Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Alue kuuluu myös osaksi Merenkurkun saariston käsittävää UNESCO:n luonnonperintökohdetta. Merenkurkun saaristo on nostettu UNESCO:n luonnonperintökohteeksi geologisten ominaisuuksien perusteella vuonna Sen erityispiirteitä ovat De Geer -moreenit sekä maankohoaminen ja siihen liittyvät luonnon hitaat vaihettumisilmiöt. Vaihettumisilmiöihin liittyvät fladakluuvijärviketjut. UNESCO:n luonnonperintökohdelistaus ei anna luonnonsuojeluluokitusta.

12 (48) Långörspottenin puroa ympäröivä metsä voidaan määritellä maankohoamisrannikon Metso-monimuotoisuuskohteeksi. Metsä on luonnontilan kaltaisessa tilassa ja se sisältää metsälain mukaista arvokasta elinympäristöä. Alueella on viisi metsälain säädöksiin perustuvaa kallio-, kivikko-, tai louhikkoaluetta. Vaikka ne eivät ole luonnontilaisia, voidaan niitä pitää arvokkaina herkkien lajien elinympäristöinä sekä maisemallisesti. Rantojen metsäluhdat Bolidenissä ja Sömmaösundissa Markvägenin alapuolella ovat tärkeitä biotooppeja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luonnontilaiset korvet ovat moninaisuudelle kaikkein merkityksellisimpiä, Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on kolme erillistä pientä korpialuetta LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain alaisia suojeltavia alueita.

13 (48) NATURA-ALUEET Kaava-alueella ei ole Natura 2000-alueita. Lähin Natura-alue, Merenkurkun Torgrund, sijaitsee Vallgrundista etelään eikä se rajoitu suunnittelualueeseen LEPAKOT Kaikki Suomessa tavattavat 13 lepakkolajia on lueteltu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a), ja ne on rauhoitettu myös luonnonsuojeluasetuksen nojalla. Sopimukset ja luonnonsuojeluasetus velvoittavat suojelemaan talvehtimis-, lisääntymis-, ravinnonhaku- ja levähdysalueet, ja myös näiden alueiden heikentäminen on kielletty. Inventoinnissa havaittiin varmuudella kaksi lepakkolajia, pohjanlepakko (Eptesicus nilssonii) ja iso/viiksisiippa (Myotis sp.). Pohjanlepakkoa esiintyy enemmän asutuksen läheisyydessä, kun taas iso/viiksisiippa on yleisempi metsäalueilla. Eniten lepakkohavaintoja tehtiin Strömsbackenin-Bondisbackenin ja Kalvholmarna-Bulleråsin alueilla sekä Brotthagenin ympäristössä. Itse kylässä havaintoja tehtiin vähän, mikä voi johtua siitä, etteivät yksityistontit kuuluneet inventointiin LIITO-ORAVAT Saatavilla olevien tietojen mukaan liito-orava ei ole levinnyt Raippaluotoon. Luontoinventoinnin yhteydessä ei myöskään mitään lajin esiintymiseen viittaavia merkkejä löytynyt LINNUSTO Vallgrundin edustan merialue ja saaristo ovat sekä kansainvälisesti tärkeää IBAlintualuetta että valtakunnallisesti tärkeää FINIBA-lintualuetta. Se tarkoittaa, että alueella on runsas linnusto, ja alueella esiintyy myös huomiota vaativia lajeja. Muuttolintujen tärkeitä levähdyspaikkoja keväisin ovat itäosan suuret peltoalueet. Syksyisin helmipöllön muuttoreitti kulkee Bulleråsin kautta. Sorsalintujen ravinnonhaku- tai levähdyspaikkoja ovat Långörsskatanin rantaniityn edustan lahti ja Sömmarösund. Ennallistettu kosteikko, Boträsket, on tärkeä merilintujen pesintäaluetta kuin myös inventointialueen rannikon edustalla olevat luodot MUUT Svartäsketin ja Kallesträsketin välisellä metsäalueella on erittäin runsaasti sammakkoeläimiä, kuten tavallisia sammakkoja ja rupisammakoita. Kalvholmarnan ja Sommarösundin väliselle alueelle suositellaan sammakkolajien lisäinventointia, mikäli suunnitellaan merkittäviä tai laajoja maankäytön muutoksia. Liite 13 Luontoinventointi

14 (48) 2.3 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen rakennetut kyläalueet ovat idyllisiä. Alueella on hyvin paljon rakennushistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, mutta myös uudempaa rakennuskantaa. Vanha rakennuskanta on hyvin säilynyt. Rakennukset reunustavat Södra Vallgrundin kylän peltoalueita, sekä Sommarö sundin ja Bulleråsin ranta-alueita. Nämä alueet ovat rakentuneet tiiviisti ja muodostavat idyllisiä, maisemallisesti merkittäviä rakennetun ympäristön kokonaisuuksia. Talot sijaitsevat metsien ja peltojen avoimilla ja hoidetuilla reunavyöhykkeillä. Osa arvokkaista rakennuksista jää metsän sisään ja reunavyöhykkeiden taakse näkymättömiin. Södra Vallgrundin rakennuskohteet ovat luvuilta peräisin. Ranta-alueitten arvokkaat kohteet on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Vanhojen karttojen perusteella Södra Vallgrundin kylän suurimmat talot ovat sijoittuneet aluksi Byfladanin lahden reunoille, meren rannalle. Maankohoamisesta johtuen lahti on nykyisin vetäytynyt kauas vanhasta kyläkeskuksesta ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön (Bybäckenin pellot). Maankohoamisen on täytynyt heijastua jokapäiväiseen elämään, kun merenranta on hiljaa hivuttautunut kauemmas ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön. Samalla kalamajat ja satamat on jouduttu siirtämään ja veneväylät etsimään uudelleen. Tiiviinä ja rakennuskannaltaan merkittävänä säilynyt kyläkeskus kyläpeltojen keskellä on arvokas kulttuurillinen pääoma, jonka toiminnallisuutta lisäävät koulu, kauppa ja kyläläisten ylläpitämä Sommaröhallen. Erityisen arvokas kokonaisuus on muusta kylästä erillään sijaitseva kalastajakylä Kalvholmarnassa Bulleråsvägenin varrella. Myös Sommarösundin kalasataman lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan vaikuttava. Arvokkaita pihapiirejä sijaitsee myös erillään varsinaisista kylätiivistymisistä. Osa arvokkaimmista rakennuksista on jäänyt runsaasta metsittymisestä johtuen piiloon, vaikkakin ne sijaitsevat aivan kyläkeskuksen yhteydessä. Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Venevaja, kalastusmaja ja sauna ovat rakennustyyppinä harvinaisia, sillä ne ovat säilyttäneet vuosisatojen saatteessa saman toiminnallisen tarkoituksensa.

15 (48) Kylän asuinrakennukset eroavat mantereen puoleisesta Pohjanmaan rakentamisperinteestä mittakaavansa suhteen. Asuinrakennukset ovat mittakaavaltaan pieniä muutaman kammarin ja pirtin taloja. Pääosin talot ovat puolitoistakerroksisia. Rakennusmateriaalina on käytetty hirttä, joka on verhottu pystysuuntaisella rimalaudoituksella ja maalattu punamullalla. Vuorilaudoissa ja ikkunapuitteissa on käytetty valkoista. Asuinrakennuksiin on mahdutettu vain välttämätön, muu tarpeellinen on sijoitettu piharakennuksiin, jotka puolestaan ovat suuria ja näyttäviä. Södra Vallgrundissa kuistit rakennettiin usein saaristolaistyyliin kuusikulmaisiksi ja kaksikerroksiseksi. Saarella esiintyy myös suorakulmainen ja harjakattoinen kahden kerroksen korkuinen kuisti, sekä moninaisia mielikuvituksellisia variaatioita näiden väliltä. Liite 7, A,B,C Rakennusinventointi Erityispiirteet Pohjanmaan Maakuntakaavassa Södra Vallgrundin ja Sommarösundin alueet on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi alueiksi. Södra Vallgrundin kylä on osoitettu merenläheiseksi kyläksi (at-2). Merkinnällä on osoitettu kylät, jotka soveltuvat merenläheiseen asumiseen. Kaavoituksessa tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet, maisemalliset arvot ja yhdyskuntatekniikan järjestäminen. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Björkön - Raippaluodon rantaosayleiskaavassa Sommarsund on merkitty kulttuurimaisema-alueeksi (km), jonka luonne tulee säilyttää. Bulleråsissa on myös hyvin viehättävä, hoidettu Granösundin vanha kalastajakylä, joka on alueen turistikohde MUINAISJÄÄNNÖKSET Sommarösundissa Markenin harjanteella on muinaismuistokohteeksi merkityt kivirakenteet, ajoittamattomat. Kohde kuuluu muinaismuistoluokkaan II, joiden arvoa ei ole vielä määritetty. Muinaisjäännösrekisterin mukaan: Kivimuuri (pituus m, korkeus 1 1,5 m, leveys 1,5 m) Södra Vallgrundin kylässä. Kivimuuri sulkee lahden metrin kokoista aukkoa lukuun ottamatta, ja se on toiminut esteenä vaelluskalalle sekä muille kaloille, jotka pakotettiin aukosta sisään ja ulos taaempana oleville suurille vesialueille. Aukon kohdalla suuria kalamääriä pyydystettiin rysällä. Pyyntipaikalla kalastusta säädeltiin kalaoikeuksin. Pyyntipaikka on rakennettu n. vuonna 1880.

16 (48) 2.4 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ VÄESTÖ Kunnassa on runsaat asukasta. Väestötiheys on 22,5 as/ km2 ( ). Vuotuinen väestönkasvu on noin 2 %. Kunnan muuttovoitto vuonna 2010 on ollut 173 henkilöä. Asukkaista lähes 70 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea. Suomenkielisiä alueita ovat lähinnä kunnan keskustaajama Sepänkylä ja Tuovilan kylä, joissa on myös suomenkieliset peruskoulut. Kunnan keskuspaikka on Sepänkylä, jonka väestömäärä on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Nykyisin Sepänkylässä on asukkaita yli Muidenkin osa-alueiden väestömäärä on kasvanut jatkuvasti. Hitainta kasvu on ollut Raippaluodon Björköbyn saaristoalueella. Raippaluoto-Björköbyssä asui vuonna asukasta, joista 90 prosenttia on ruotsinkielisiä ja 10 prosenttia suomenkielisiä.

17 (48) Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä vuonna 2010 oli 71 % (koko maassa 67 %). Korkea-asteen tutkinnon osuus 15 vuotta täyttäneistä oli samana vuonna 32,1 % (koko maassa 27,8 %). Mustasaaren kunnan ikäjakauma: 0 14-v v. yli 64-v. yhteensä: 19,4 % 63,2 % 17,4 % 100 % TYÖPAIKAT Vuoden 2010 alkaessa kunnassa oli 4789 työpaikkaa. Työpaikoista alkutuotannossa oli 7,6 %, jalostuksessa 26,4 % ja palveluissa 64,5 %. Kunnassa oli vuoden 2011 alkaessa 9012 työssäkäyvää, joista 32,5 % kävi töissä asuinkunnassaan. Työttömyysaste vuoden 2011 alkaessa oli vain 4,1 %, kun se koko maassa oli samaan aikaan 10,3 %. Taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 alkaessa 1,07 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa yhtä työllistä kohti. Koko maassa huoltosuhde oli 1, ELINKEINOT JA PALVELUT 2.5 LIIKENNE Osayleiskaava-alueella toimii useita pienyrityksiä. Turkistarhauksen ja maa- ja metsätalouden lisäksi alueella toimii mm. seuraavia yrityksiä: Meriliikenteen henkilökuljetukseen erikoistunut Kompassiruusu, Tarmo lähikauppa, koirahoitola Big Dog, Huoltomiesvuokraus HR, taiteen ja musiikin koulutusta tarjoava Skärgårdens musikskolas garantiförening rf, Bo Nygård, makeismyymälä Avernia Oy, atk ja ohjelmistokonsultointi Linux solutions Vaasa, tieliikenteen tavarakuljetus FG trans, rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Sands Snickeri, matkailupalveluja tarjoavat Bullerås, Husky Safaris ja World Heritage cruises Oy, Hajuvesien ja hygieniatuotteiden valmistus Vallnika, Education & Outdoor service sekä Lääketukkukauppa Botnia Pharma. Alueella toimii myös Vallgrundin merivartioasema. Osayleiskaava-alueella on ruotsinkielinen peruskoulu (luokat 1-6). Mustasaaren kunnan peruskoulun yläluokat sijaitsevat Sepänkylän taajamassa, jossa sijaitsee sekä ruotsin että suomenkielinen yläkoulu. Lähin päiväkoti sijaitsee Norra Vallgrundissa. Muut lähimmät palvelut, kuten terveysasema ja kirjasto sijaitsevat Raippaluodon kylässä reilun 9 km päässä Södra Vallgrundista. Suunnittelualueella kulkee kaksi päättyvää päätietä: pohjoisella osalla kulkeva Bulleråsvägen ja alueen koillisesta lounaaseen halkaiseva Sommarösundvägen. Erityisesti alueen länsiosalla kulkee lukuisia muitakin pieniä teitä. Kyläalueilla tiestö on kyläraittimaista, kaartelevaa ja kapeaa.

18 (48) Liite 3 Liikenneverkosto VESILIIKENNE Kaava-alueella toimivalle Vallgrundin merivartioasemalle johtaa 2,4 m syvä laivaväylä. Alueelle sijoittuu lisäksi vierasvenesatama Bulleråsin eteläpuolelle sekä perinteiset venevalkamat rantavajoineen Kalvholmiin ja Sommarösundiin uimarannan viereen. Sommarösundintie päättyy myös kalasatamana toimivaan venevalkamaan LIIKENNEMÄÄRÄT Raippaluodon saaren liikennemäärien kasvu seurasi Raippaluodon sillan valmistumiseen saakka yleistä liikenteen kehitystä. Sillan valmistuttua vuonna 1997 liikennemäärät kasvoivat nopeasti erityisesti sillan läheisyydessä. Sillan (aiemmin lossin) keskimääräinen vuorokausiliikenne nousi tuolloin noin ajoneuvosta noin ajoneuvoon vuorokaudessa. Tämän jälkeen kehitys on jälleen palannut hitaalle kasvu-uralle. Saariston liikennettä ovat lisänneet kasvanut työmatka- ja asiointiliikenne, lisääntynyt matkailu sekä yleinen autokannan ja liikenteen kasvu. Liikenne on lisääntynyt sillan lisäksi myös saariston sisäisillä teillä. Södra Vallgrundissa liikennemäärät ovat Liikenneviraston vuoden 2011 tilaston mukaan Bulleråsvägenillä 118 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Sommarösundintien eteläpään osalta 148 ajoneuvoa vuorokaudessa. Runsasliikenteisin on Sommarösundintien pohjoisosa, jossa kulkee keskimäärin 770 ajoneuvoa vuorokaudessa.

19 (48) JOUKKOLIIKENNE KEVYEN LIIKENTEEN VERKKO LIIKENTEEN ONGELMAT LIIKENNETURVALLISUUS Södra Vallgrundin ja Vaasan keskustan välillä kulkee päivittäin kolme linjaautovuoroa koulupäivisin. Koululaisten lomapäivinä yhteydet korvaa pikkubussitai taksivuoro. Joukkoliikenne ei palvele viikonloppuisin. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Alueella ei ole erityisiä liikenteen välityskykyyn liittyviä ongelmia. Kylätaajaman läpi kulkee päällystetty kohtalaisen hyväkuntoinen maantie (Sommarösundintie), joka voi houkutella liian suuriin ajonopeuksiin. Erityisesti kylän keskustassa ja koulun läheisyydessä tämä voi vaarantaa kevyen liikenteen turvallisuutta. 2.6 TEKNINEN HUOLTO Sepänkylässä ja Björköbyssä on kunnalliset vedenpuhdistamot. Björkön vedenpuhdistamo vastaa vedenjakelusta mm. Södra Vallgrundiin. Södra Vallgrundista puuttuvat vielä kunnallinen viemäriverkosto sekä jätevedenpuhdistamo. Voimassa olevan vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaan tavoitteena on, että n. 110 kiinteistöllä olisi mahdollisuus liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon vuoteen 2020 mennessä. Tarkistetun vesihuollon kehittämissuunnitelman (kunnanvaltuusto hyväksyi ) mukaan kunnallisen viemärin tavoitealue Södra Vallgrundissa on supistunut merkittävästi siten, että vain keskeiset alueet otetaan mukaan tässä vaiheessa. Tavoitealue kattaa vain n. 40 kiinteistöä Sommarösundin pohjoispuolella. Liite 4 A Liite 4 B Vesihuoltoverkosto Viemäröintitavoitealue 2.7 MAANOMISTUS Suuri osa suunnittelualueesta on yksityisten omistuksessa. Kartta kunnan maanomistuksesta on selostuksen liitteessä. Liite 8 Maanomistus

20 (48) 2.8 SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 2 momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS HANKASALMEN KUNTA ARMISVEDEN JA YMPÄRISTÖN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUEEN MÄÄRITYS... 3 2. SUUNNITTELUTILANNE... 3 2.1 MAAKUNTAKAAVA... 3 2.2 YLEISKAAVA... 3 2.3 ASEMA-

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MALSKERI JA DEMASÖÖRI koskien tiloja Kivikari 484-414-2-122, Halkoplassi 484-414-2-199, Heikkilä 484-414-1-122, Suloranta 484-414-2-112 Valtterila

Lisätiedot

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIPERIN KUNTA PYHÄSELKÄ TELMONSELÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS EHDOTUS 1.3.2016 Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä: 17.12.2015 15.1.2016 Kaavaehdotus nähtävillä:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, LAMMASSAAREN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskien Ylikylän 417 tilaa Lammassaari 41:6 KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12010 19.09.2010 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus, ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy VIEREMÄN KUNTA ROTIMON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, ehdotus 17.8.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS ASKOLA VAKKOLAN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 21.2.2011 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3 p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Kunnanhallitus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) ISO- JA PIENI VATJUJÄRVI HAAPAVESI OSAYLEISKAAVA kaava-alueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI SUUNNITELMA (OAS) 2.1.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(10) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHMOISTEN SISÄJÄRVIEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN TILAA SELKÄRANTA (291-402-10-65) JA MÄÄRÄ-

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY

YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 31 rakennuspaikat 6, 7 ja 8 KAAVASELOSTUS YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27

Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2013 kaavoituskatsauksella. Tekninen lautakunta , 27 L O V I I S A 5.11.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 30 PERNAJA (SÄHKÖKUJAN ALUE, KOSKENKYLÄ) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: KOSKENKYLÄ, PERNAJA Kaupunki: LOVIISA

Lisätiedot

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus

VAALAN KUNTA. ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus VAALAN KUNTA ÄPÄTINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Nähtävilläolo: Kaavaluonnos xx Kaavaehdotus xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx / xx Kunnanvaltuusto xx / xx Selostus koskee 25.3.2015

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 510 TONTIT 1-5 JA KORTTELIN 511 TONTTI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sulkavan kunta 1(5) SULKAVAN KUNTA HASULAN JA KOSKUTJÄRVEN KYLÄT KÄRKIHARJUNMÄEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-

Lisätiedot

POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS

POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS POHJOIS-SUONTEEN RANTAOSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS SELOSTUS Ote Joutsan rantaosayleiskaavasta 2005, kaavoitettavat ranta-alueet rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Metsähallitus Laatumaa

Metsähallitus Laatumaa Iso-Rommakko, Eksyneenniemi Kuhmo Hietaperä, Metsähallitus Laatumaa Asemakaavan muutos ja laajennus Selostuksen tiivistelmä 13.1.2009 Metsähallitus Laatumaa Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh. 010 2414 600

Lisätiedot

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS-

MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS- MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS- Koskien Ylikylän tiloja: Alaknuussi 484-417-5-85, Kuusipalsta 484-417-5-92, Joutsenpalsta 484-417-5-93, Kaislaranta 484-417-5-94

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KATUJA P28913 1.6.2016 Kaavan

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 261-RAK1610 SALON KAUPUNKI KORVANMETSÄN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.11.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA EURAJOEN KUNTA RANTAYLEISKAAVA JA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Liite 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma esittelee Eurajoen rantayleiskaavan muutoksen laadinnan

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PUUMALAN KUNTA KOTINIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 7.2.2014 Asemakaavamuutos koskee Puumalan Kitulanniemessä kiinteistöä 623-415-4-217. Asemakaavamuutoksella vahvistuu korttelit 241, 242,

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava

MITOITUSPERIAATTEET. Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava Kouvolan kaupunki Tekniikka ja ympäristöpalvelut Maankäytön suunnittelu Yleiskaavoitus Liite nro: Pvm. 26.4.2016 MITOITUSPERIAATTEET Kymijoen rantaosayleiskaava välillä Koria Anjala ja Alakylän kyläyleiskaava

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 506 TONTIT 3 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 507

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot