TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER"

Transkriptio

1 TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER

2 TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 Päätoimittaja: Susanna Oksanen Tekijät: Timo Sinivuori, Anna Munsterhjelm, Ida Ringbom Kuvat: Susanna Oksanen, Joona Kivelä, Sanna Vilen, Ulla Merihaara, Riitta Mobergin kotialbumi Graafinen suunnittelu: Eeva Kangas Paino: Multiprint Painos: 300 kpl Julkaisija: Suomen Partiolaiset ry ISBN (sid.) ISBN (PDF) 2

3 SISÄLTÖ S 8 Berg, Heidi. Kandidaatintutkielma. Haastavan lapsen kohtaaminen harrastustoiminnassa Jyväskylän yliopisto. S10 Heikkilä, Terhi. Pro gradu -tutkielma. Yhteistyötä yli rajojen partion sudenpentuohjelma ja 1 3 luokkalaisten oppisisällöt Itä-Suomen yliopisto. S12 Kivelä, Satu. Opinnäytetyö. Tervetuloa sisupartioon koskettelukirja vammaispartiolaisille Hämeen ammattikorkeakoulu. S14 Kivilä, Anna. Pro gradu -tutkielma. Partioperinteet ja niiden merkitykset partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa Turun yliopisto. S18 Kivivasara, Riitta & Nieminen, Susanna. Opinnäytetyö. Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali sudenpentuikäisille Diakonia-ammattikorkeakoulu. S20 Kotoneva, Henna. Pro gradu -tutkielma. Puhtaan sinivalkoisen partion kohtalo. Yhteisen partiojärjestön isänmaallisuus ja kasvatus isänmaallisuuteen Suomessa vuodesta 1974 vuoteen Jyväskylän yliopisto. S22 Lahdelma, Jenna. Opinnäytetyö. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen Partiolaisten ja seurakuntien yhteistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Diakonia-ammattikorkeakoulu. S24 Lyden, Petri. Opinnäytetyö. Suomen Partiolaiset Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Laurea-ammattikorkeakoulu. S26 Mäkinen, Sanni. Kandidaatintutkielma. Organisaation viestintästrategian toteutuminen Facebook- ja Twitter-päivityksissä: Tarkastelussa Suomen Partiolaiset ry Vaasan yliopisto. S28 Myllärinen, Anni. Opinnäytetyö. Partio ja sen kiinnostavuus: Partiolaisten näkemyksiä partion vetovoimaisuudesta Humanistinen ammattikorkeakoulu. S30 Peura, Marko. Pro gradu -tutkielma. Työkyvyn johtaminen organisaation ja henkilöstön hyvinvoinnin osatekijänä Työkykyjohtamisen malli henkilöstön kokemana kolmannella sektorilla Turun yliopisto. S32 Räsänen-Ala-Aho, Marja-Leena. Proseminaari -tutkielma. Aikuisen pitkä ura partiovapaaehtoistyössä. Uudenmaan partiopiirin aikuisten johtajien näkemyksiä pitkään partiouraan vaikuttavista tekijöistä Jyväskylän yliopisto. S34 Sinisalo, Crista. Kandidaatintutkielma. Partiolaisena Facebookissa: Partiojohtajien käsityksiä sosiaalisen median käytön etiikasta ja partion julkisuuskuvasta Turun yliopisto. 3

4 PÄÄKIRJOITUS PROLOGI Suomen Partiolaiset ry Finlands Scouter ry on osa maailmanlaajuista partioliikettä. Partiolaiset ovat merkittävä toimija myös kansainvälisessä nuoriso- ja kasvatustyön kentässä. Maailmassa partiolaisia on noin 45 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa partiotoimintaa on 302 kunnassa, jäseniä ja lippukuntia lähes 800. Partioaiheisilla opinnäytetöillä kerätään arvokasta tietoa Suomen suurimman nuorisojärjestön toiminnan kehittämiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla luvun aikana eri puolilla Suomea on tehty yli 50 partioon liittyvää tutkimusta. Tästä vuosikirjasta löytyvät kaikki tietoomme tulleet vuoden 2014 aikana valmistuneet partioaiheiset pro gradu -tutkielmat, kandidaatintutkielmat ja opinnäytetyöt, joita on yhteensä 13. Partiotoiminnan tutkimuksesta kiinnostuneelle on tarjolla sekä ohjausta että empiiristä aineistoa. Järjestössä toimii erillinen tutkimusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestön, piirien ja lippukuntien käytettävissä on partiotoimintaa kuvaavaa tietoa. Tutkimusryhmä avustaa partioaiheisen tutkimuksen tekijöitä ja nimeää tarvittaessa työlle työelämäohjaajan järjestön sisältä. Tämän lisäksi työryhmä koordinoi toimimaan yhdessä sellaisia opinnäytetöiden tekijöitä, joiden työskentelystä pienessä tutkimusryhmässä voisi olla toinen toisilleen hyötyä. Opinnäytetöiden aiheet sekä valmistuneet tutkimukset löytyvät sivulta Sivustolle kerätään myös järjestöä ensisijaisesti kiinnostavat aiheet. Valtaosa partioaiheisista opinnäytteistä kuitenkin syntyy tekijän omista mielenkiinnonkohteista. Tutkimusryhmä ohjaa sekä omista että tarjotuista aiheista kirjoitettuja opinnäytteitä. Lisäksi Suomen Partiomuseosäätiö tukee lapsi- ja nuorisotyökulttuurin yliopistotasoisen tutkimustoiminnan edistämistä. Säätiö 4

5 myöntää partiokulttuuriin liittyvän tutkielman, lopputyön tai pro gradun tekemistä varten apurahan partiotoimintaa tuntevalle kasvatustieteen tai filosofian ylioppilaalle. Sinulle, joka luet tässä vuosikirjassa olevista uusista partioaiheisista opinnäytetöistä, tarjoaa tämä kirja paljon mahdollisuuksia partiotoiminnan kehittämiseen uutta tutkimustietoa soveltamalla. Esimerkiksi partiokoulutuksissa uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen on järkevää ja perusteltua. Onnittelemme kaikkia vuoden 2014 aikana partioaiheisen opinnäytetyönsä valmiiksi saaneita opiskelijoita. Uskomme, että opinnäyte on avannut tekijöilleen uusia merkittäviä näköaloja partioharrastukseen ja osaltaan vahvistanut niin tekijän, kuin hänen partioyhteisönsä osaamista ja sitoutumista laadukkaan partiotoiminnan toteuttamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Suosittelen kaikille opintojen lopputyöksi harrastuksen kautta nousevia aiheita. Siinä yhdistyvät hyöty ja huvi, mitä suurimmassa määrin. Aihepiiristä minulla ei ollut mitään hajuakaan ennen kuin huomasin Suomen Partiolaisten aiheet opinnäytetöille. Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli antoisaa ja herätti ehdottomasti kipinän jatkaa saman aiheen parissa. Suosittelenkin partiotutkimuksen tekoa kaikille sitä harkitseville. Näitä hienoja opinnäytetöiden tiivistelmiä lukiessa tulee yhä vahvemmin vakuuttuneeksi siitä, että Partio on paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä! Susanna Suski Oksanen Päätoimittaja, tutkimuskoordinaattori Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Timo Sinivuori Kasvatusjohtaja Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Kuvat: Susanna Oksanen 5

6 TERVEHDYKSET PAREMMAN PARTION RAKENTAMISEEN TARVITAAN TIETOA Partiota tarvitaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Siihen riittää syitä, eivätkä ne ole kovin pieniä: Viidesosa meistä kokee itsensä yksinäiseksi. Eri ihmisryhmät eriytyvät jatkuvasti kauemmas toisistaan. Luonnossa toimiminen on muuttunut etenkin kaupunkilaisille vieraaksi. Joka kolmannelta lapselta ja nuorelta puuttuu mielekäs harrastus ja porukka, johon kuulua ja jossa kasvaa itseensä ja maailmaan luottavaksi, fiksuksi aikuiseksi. Me partiossa haluamme tarjota hyvän harrastuksen yhä useammalle, ja sen työn tueksi tarvitsemme tietoa. Pelkän mutun pohjalta on mahdotonta johtaa ja kehittää toimintaa kestävästi. Tarvitsemme siis puolueetonta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä ja partiosta, jotta osaisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastata niiden muuttuviin tarpeisiin. Se auttaa kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan, mutta sitä voidaan hyödyntää myös hyvinkin lyhyellä aikavälillä ja hyvinkin konkreettisissa hankkeissa. Eri lähteistä kerätyn ja perusteellisesti pureskellun tiedon avulla saamme esimerkiksi rakennettua partiosta parhaan vapaaehtoistyöpaikan, koottua osallistujaa kesän 2016 Roihu-leirille sekä päivitettyä visuaalisen ilmeemme kohderyhmää kiinnostavaksi. Tähän kirjaan koottujen opinnäytetöiden tekijöiden lisäksi haluan kiittää jokaista, joka on antanut aikaansa ja ajatuksiaan vastaamalla tutkimuksentekijöiden kysymyksiin. Se saattaa tuntua joskus turhauttavalta, mutta kyselylomakkeiden äärellä vietetyistä minuuteista alkaa aika usein polku kohti aina vain parempaa ja vaikuttavampaa partiota. Anna Munsterhjelm Puheenjohtaja Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Kuva: Susanna Oksanen 6

7 OPINNÄYTETÖIDEN HYÖDYNTÄMINEN PARTIOKASVATUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Maailmamme muuttuu yhä nopeammin. Jotta partio myös tulevaisuudessa olisi merkityksellinen, järjestön ja toiminnan on jatkuvasti kehityttävä. Arvopohja ja päämäärä pysyvät muuttumattomina, mutta ohjelma muuttuu ja kehittyy ja sen pitääkin kehittyä ja muuttua. Aktiviteetit ja toimintatavat, jotka todettiin hyviksi vuonna 1907 tai 2007 eivät välttämättä toimi enää vuonna Oikeiden päätösten ja linjausten tekeminen vaatii tietoa. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry seuraa aktiivisesti partiolaisten maailmanjärjestöjen (WAGGGS ja WOSM) linjauksia, tavoitteiden asettelua ja julkaisuja sekä kansallisen nuorisotutkimuksen tuloksia ja suosituksia. Suomen Partiolaiset ei kuitenkaan tyydy ulkopuoliseen tietoon, vaan kerää myös itse runsaasti tilastoa toiminnastaan. Opinnäytetyöt tuovat tärkeän lisän järjestömme tavoitteelliseen kehitystyöhön. Niiden perusteella on esimerkiksi pääteltävissä, mikä partio-ohjelmassa toimii ja mikä ei toimi. Esimerkiksi tässä vuosikirjassa esitelty opinnäytetyö partion vetovoimaisuudesta antaa meille viitteitä juuri tästä. Moniulotteisessa maailmassa partio ei pärjää yksin. Eräs tässä kirjassa selostettu opinnäytetyö osoittaa, miten paljon yhteisiä piirteitä on löydettävissä partion ja koulujärjestelmämme ensimmäisten kouluvuosien kasvatuksellisissa tavoitteissa. Oppilaitos-yhteistyö kaikilla tasoilla on antoisaa yhtälailla partioliikkeelle, oppilaille ja yhteiskunnalle. Ida Ringbom Kasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Kuva: Susanna Oksanen 7

8 JOHDANTO NIMI: Heidi Berg KANDIDAATINTUTKIELMA: Haastavan lapsen kohtaaminen harrastustoiminnassa. Haastattelututkimus harrastusohjaajien koulutuksesta ja heidän kohtaamistaan erityispedagogisista haasteista. OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikan yksikkö LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kortepartio, Järvi-Suomen Partiolaiset Ohjattu harrastustoiminta on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle. Suomessa lähes jokainen lapsi osallistuu johonkin ohjattuun harrastukseen. Näin ollen harrastuksissa on mukana myös lapsia, joiden kasvussa ja kehityksessä on haasteita. Tällaisille lapsille harrastaminen on usein todella merkityksellinen elämän osa-alue. Harrastustoimintaa järjestävät yleensä kolmannen sektorin toimijat, joissa harrastuksia ohjaavat usein vapaaehtoiset aikuiset, joilla ei ole opintoja kasvatusalalta. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista koulutusta harrastusohjaajat ovat saaneet tehtäväänsä, sekä heidän kokemuksiaan erityispedagogisista haasteista. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia keinoja harrastusohjaajat käyttivät ratkaistakseen haastavia tilanteita. TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Millainen koulutus harrastusohjaajilla on tehtäväänsä? 2. Millaisia kokemuksia harrastusohjaajilla on erityispedagogisista haasteista? 3. Mitä keinoja harrastusohjaajat käyttävät näiden haasteiden ratkaisemiseksi? AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla neljää täysi-ikäistä harrastusohjaajaa keväällä Yksi haastateltavista oli partiojohtaja. Muut haastateltavat olivat jääkiekkovalmentaja, kerho-ohjaaja ja voimisteluvalmentaja. Haastateltavat valitsin siten, että heidän piti olla alakouluikäisten lasten ohjattua harrastustoimintaa ohjaavia aikuisia. Haastateltavilla ei saanut olla ammatillista koulutusta kasvatus- tai nuorisoalalta, jotta pääsisin tutkimaan ei-ammatillisten kasvattajien ajatuksia. Lisäksi halusin tutkittavien olevan eri harrastusten ohjaajia. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen teon taustalla oli ekokulttuurinen näkökulma aiheeseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset osoittivat, että harrastusohjaajien koulutus vaihteli harrastuksen mukaan. Pedagoginen ja erityispedagoginen koulutus oli vähäistä. Vain partion koulutuksissa keskityttiin johtamiseen 8

9 Haastateltavat olivat partiojohtaja, jääkiekkovalmentaja, kerho-ohjaaja ja voimisteluvalmentaja. ja ohjaamiseen liittyviin taitoihin. Urheilupuolella koulutus oli pitkälti lajituntemukseen perustuvaa ja kerhoohjaaja ei ollut saanut koulutusta lainkaan. Minkään harrastuksen parissa ei varsinaisesti annettu koulutusta erityispedagogisten haasteiden kohtaamiseen. Tällaista koulutusta ei ollut tarjolla, vaikka harrastusohjaajat itse pitivät sitä tärkeänä. Harrastusohjaajat kohtasivat haastavia lapsia ja tilanteita harrastustoiminnassa usein. Haasteet olivat jaettavissa neljään luokkaan: 1. riehuminen, tottelemattomuus ja keskittymisvaikeudet 2. kiusaaminen 3. tunne-elämän vaikeudet ja 4. hahmottamisen vaikeudet Lasten haastava käytös herätti kaikissa harrastusohjaajissa negatiivisia tunteita. He kuvailivat näitä tunteita useimmiten turhautumisena ja harmistumisena. Ohjaajat kokivat ongelmalliset tilanteet helposti henkilökohtaisina epäonnistumisina ja toisinaan he tunsivat, ettei heillä ollut tarpeeksi osaamista ratkaista kohtaamiaan asioita. Harrastusohjaajilla oli kuitenkin joitain toimivia keinoja haasteita kohdatessaan. Näitä olivat: 1. yhteistyö kollegojen kanssa 2. yhteistyö huoltajien kanssa 3. keskustelut lapsen kanssa 4. toiminnan puntarointi ja 5. viime kädessä haastavan lapsen poisjääminen harrastuksesta Vaikka ratkaisuja ongelmiin haettiin aina ensin muilla keinoilla, toisinaan todellinen loppuratkaisu oli vasta se, että haastava lapsi lopetti harrastuksen.tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen tulokset eivät ole vahvasti yleistettävissä, mutta niiden antamaa tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää harrastustoiminnan kehittämisessä ja harrastusohjaajien koulutusta suunniteltaessa. Monipuolisempi koulutus voisi parantaa harrastusohjaajien osaamista ja itseluottamusta tehtävässään. Parempi pedagoginen osaaminen voisi ennaltaehkäistä ja vähentää harrastuksissa ilmenevää häiritsevää käyttäytymistä. Tällöin myös enemmän tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin osattaisiin ehkä vastata paremmin. Näin ollen näiden lapsien tuomat haasteet voitaisiin saada useammin ratkaistua jollain muulla keinolla kuin sillä, että lapsi lopettaa harrastuksen. Tämän asian huomioiminen on olennaista, koska harrastaminen ja vapaa-ajan viettäminen turvallisten aikuisten kanssa on erittäin tärkeää juuri niille lapsille, joiden elämässä on erilaisia riskitekijöitä. Tutkimuksessa mukana olleet harrastusohjaajat kaipasivat lisää oppia erityispedagogisista asioista ja arvioivat sen tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa. Kohtaamistaan haasteista huolimatta he olivat aina motivoituneita löytämään ratkaisuja ongelmille ja kuvasivat suhdettaan lapsiin lämpimästi. Nämä asiat kertovat siitä, että halua ymmärtää ja toimia myös haastavien lasten kanssa on. JATKOTUTKIMUSAIHEET Aiheesta olisi hyödyllistä tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi selvittämällä, mitä erityisopetuksen piiriin kuuluvat lapset harrastavat ja kuinka heidän tuen tarpeensa huomioidaan. Toisaalta olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin yhden harrastuksen, esimerkiksi partion, maailmaan tästä näkökulmasta. Jatkotutkimus olisi tarpeen myös sen kannalta, että aihetta on tutkittu vähän. Aiheen laajempi tutkiminen olisi tärkeää, koska ohjaajien merkitys kasvattajina saattaa olla suurempi kuin mitä yleensä ajatellaan, ja näin myös koko kolmannen sektorin rooli yhteiskunnassa korostuu. Jatkotutkimusaihe voisi olla myös selvittää, mitä erityisopetuksen oppilaat Suomessa tyypillisesti harrastavat ja mitä harrastukset heille merkitsevät. Asian tutkiminen olisi keskeistä varsinkin sellaisten harrastusten kohdalla, joiden parissa on paljon haastavia lapsia. Pohdittavaksi jää myös, kuinka paljon erityisopetusta saavat lapset ylipäätään osallistuvat ohjattuun harrastustoimintaan. * 9

10 JOHDANTO NIMI: Terhi Heikkilä PRO GRADU -TUTKIELMA: Yhteistyötä yli rajojen partion sudenpentuohjelma ja 1 3 -luokkalaisten oppisisällöt OPPILAITOS: Itä-Suomen yliopisto, Savonlinna. Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto LIPPUKUNTA JA PIIRI: Lapinlahden Siniveikot, Järvi-Suomen Partiolaiset Vuonna 2015 Pihtiputaan lukiossa aloittaa partiolinja nimeltään Tulevaisuuden johtaja. Muiden lukio-opintojen lisäksi opiskelijat voivat tällä linjalla valita erilaisia partioon liittyviä kursseja. Kursseilla opiskelijat syventyvät partio-osaamiseen partion keinoin ja koulutusmenetelmin. (Kivilä 2014) Partion ja lukion välinen yhteistyö johdatti minut tutkimusaiheeni äärelle tutkimaan peruskoulun ja partion suhdetta. Pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää voiko partio ja koulu tehdä yhteistyötä niin, että molempien kasvatusjärjestelmien sisällölliset tavoitteet täyttyvät. Tutkielmassa keskityttiin 1 3 luokkiin ja näitä luokkia vastaavaan partion ikäkauteen, sudenpentuihin. Tutkimuksessa selvitettiin mitä yhteistä ja mitä erilaista sudenpentuohjelmassa ja 1 3 -luokkalaisten keskeisissä sisällöissä on. TUTKIMUSKYSYMYKSET: 1. Voiko partio ja peruskoulu tehdä yhteistyötä hyödyntäen molempien kasvatusjärjestelmien oppisisältöjä? a. Voiko yhteistyössä käyttää jo olemassa olevia sudenpentujen suorituksia? 2. Mitä sudenpentuohjelman suorituksia 1 3 luokkalaisten oppisisällöt sisältävät? 3. Mitä sudenpentuohjelman suorituksia 1 3 luokkalaisten oppisisällöt eivät sisällä? Ensimmäinen tutkimuskysymys määrittää koko pro gradu -tutkielman tavoitteen ja päämäärän. Lisäkysymyksenä tähän tutkielmassa selvitetään, voiko yhteistyöhön käyttää valmiita sudenpentuohjelman suorituksia. Kaksi muuta tutkimuskysymystä ohjaavat tutkielmaa ensimmäisen tutkimuskysymyksen suuntaan. Tarkoituksena on selvittää mitä yhteisiä ja mitä erilaisia sisältöjä kasvatusjärjestelmät sisältävät. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen sisällönanalyysia. Tutkielmassa hyödynnettiin vertailevaa tutkimusotetta. Sisällönanalyysilla tutkimusaineisto tiivistetään ja jäsennellään, kuitenkin niin ettei mitään tutkimuksen kannalta olennaista jätetä pois (Eskola 2007,173). Analyysin tavoitteena on tuoda tutkittavaan aineistoon selkeyttä (Eskola & Suoranta 1998, 138; Tuomi & Sarajärvi 2009, 108). 10

11 Sudenpentuohjelmaan kuuluu 309 askelta, joista 177,5 askelta sisältää samoja sisältöjä mitä peruskoulussa 1 3 -luokkalaiset opiskelevat. Sisällönanalyysista saadut tulokset jaoteltiin tutkimuksessa eri teemoihin. Yhtenevät sisällöt jaoteltiin seitsemään teemaan. Teemat olivat esiintyminen ja vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, taidot ja taide, luonto, ympäristö ja kulttuurit, tarinat ja hartaudet, media sekä täysin yhtenevät jäljet. Yhteneviksi sisällöiksi laskettiin sellaiset sisällöt, jotka voidaan yhdistää suoraan toisiinsa sekä sellaiset sisällöt, jotka selkeästi liittyvät toisiinsa. Eroavaisuudet jaoteltiin teemoihin partion oma kulttuuri, retkeilytaidot, ruoka ja juomakulttuuri, vesillä liikkuminen ja media. Tutkielmassa vertailukohteina olivat partion sudenpentuohjelma ja sudenpentujen jälki -kirja, johon on lueteltu sudenpentujen jälkiä ja niiden askeleita. Peruskoulun keskeisiin sisältöihin tutustuin tutkimalla peruskoulun opetussuunnitelman perusteita vuodelta Peruskoulun oppiaineista tutkimusaineistoon kuuluivat äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustiede, musiikki, kuvataide, käsityöt ja liikunta. Tutkielmaan otettiin mukaan peruskoulun oppiaineista ne, joita opiskellaan kaikilla kolmella luokkaasteilla. Katsomusaineista mukaan otettiin ne, joiden opetussuunnitelma kuuluu valtakunnallisiin peruskoulun opetussuunnitelmaan perusteisiin. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset eivät olleet kovin yllättäviä. Tutkielmassa selvisi, että sudenpentuohjelmalla ja 1 3 -luokkalaisten keskeisillä sisällöillä on paljon yhteistä. Tästä syystä yhteistyö partion ja koulun välillä on mahdollista vuosiluokilla 1 3. Sudenpentuohjelmaan kuuluu 309 askelta, joista 177,5 askelta sisältää samoja sisältöjä mitä peruskoulussa 1 3 -luokkalaiset opiskelevat. Sudenpentujen askeleissa ympäristö- ja luonnontieto sai eniten mainintoja. Yhteensä 61 askelta sisälsi ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöjä. Tämä ei ole yllättävää, sillä partiossa luonto on jo osana partion tavoitteita, arvoja ja partiomenetelmää (Suomen partiolaiset 2008, 100, 108; Suomen partiolaiset 2009). Vähiten mainintoja yhteisistä sisällöistä saivat matematiikka ja musiikki. Analyysissa selvisi, että sudenpentuohjelmassa on viisi jälkeä, jotka sellaisenaan olisivat käyttökelpoisia koulun ja partion yhteistyössä. Näiden viiden jäljen, taiteilija, kädentaidot, leikit, maailma ja ensiapu, kaikki askeleet ovat sellaisia, jotka noudattavat myös peruskoulun 1 3 -luokkalaisten opetussuunnitelmaa. Johtopäätöksenä analyysista voidaan sanoa, että partion ja koulun välinen yhteistyö 1 3 -luokkien kohdalla on mahdollista niin, että molempien osapuolien opilliset tavoitteet täyttyvät. Yhteistyötä voidaan harjoittaa erilaisin yhteisin projektein tai teemapäivin. Lisäksi yhteistyö on mahdollista koulun yökouluissa tai iltakouluissa sekä muilla retkillä. Valmiita sudenpentujen suorituksia voidaan hyödyntää yhteistyötä suunnitellessa, eikä uusia suorituksia välttämättä tarvitse tällöin suunnitella. JATKOTUTKIMUSAIHEET Aihetta kannattaisi tutkia lisää. Jatkotutkimusta voidaan tehdä uuteen, vuonna 2016 voimaantulevaan, opetussuunnitelmaan liittyen. Tutkimusta kannattaisi tehdä myös muista partion ikäkausista. Tällä tavalla partion ja koulun yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti kehittää. TIIVISTELMÄSSÄ KÄYTETYT LÄHTEET Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Eskoja, J Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Aalto, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus Kivilä, E Pihtiputaan lukioon perustetaan partiolinja. pihtiputaan-lukioon-perustetaan-partiolinja/ [Luettu ] Suomen partiolaiset Partionjohtajan käsikirja. Suomen partiolaiset Suomen partiolaiset Lupaukset ja ihanteet. =1.4.1._Lupaus_ja_ihanteet [Luettu ] Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi * 11

12 JOHDANTO JA TAVOITTEET NIMI: Satu Kivelä OPINNÄYTETYÖ: Tervetuloa sisupartioon koskettelukirja vammaispartiolaisille OPPILAITOS: Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK, Hämeenlinna, Ohjaustoiminnan koulutusohjelma VALOKUVAT: Joona Kivelä LIPPUKUNTA- JA PIIRI: 1. Himangan Nuotioveljet 2. Kokko-Pojat, Pohjanmaan Partiolaiset Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sisupartion ohjaajille uusi työkalu sisupartiotoiminnan aloittamiseen. Opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin 7-12-vuotiaille kehitysvammaisille partiolaisille suunnatun koskettelukirjan mallintaminen. Koskettelukirjat ovat erilaisista värikkäistä materiaaleista tehtyjä kosketeltavia kuvakirjoja, jotka sopivat näkö- ja monivammaisille, kehitysvammaisille ja autisteille 2-vuotiaasta aikuisikään saakka (Celia, 2010). Produktina syntyvällä koskettelukirjalla haluttiin kertoa koskettelukirjan lukijalle, mitä partiossa tehdään. Koskettelukirjan kertojana toimii kankainen tyttönukke Pinja partiolainen. Kerrontatavassa otettiin huomioon partiomenetelmä. Tervetuloa sisupartioon -koskettelukirjassa on kuusi kuvasivua. Ensimmäisellä sivulla tapaamme Pinja partiolaisen. Toisella sivulla opetellaan solmimaan merimiessolmu. Kolmannella sivulla tunnistetaan kuusi. Neljännellä sivulla kerätään roskia. Viidennellä sivulla tunnistetaan koivu. Viimeisellä sivulla tunnustellaan soratietä. Viimeistä sivua voi tunnustella myös jaloilla. TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan koskettelukirja sisupartiolaisille? 2. Miten koskettelukirjan työstämistä jatketaan? AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Keräsin sähköpostitse toteutetulla kyselyllä sisupartion asiantuntijoilta mielipiteitä kirjaan soveltuvasta sisällöstä ja kuvien halutusta taitotasosta. Koskettelukirjan sisällön valitsemiseksi tarvitsin tietoa sisupartiolaisten suorittamista tehtävistä ja toiminnassa korostuvista partiomenetelmän osista. Käytin kyselylomakkeessa avoimia kysymyksiä, koska halusin kuulla vastaajien mielipiteet omin sanoin. Koskettelukirjan sisältöjen valinnassa otettiin huomioon kyselyllä kerätyt kokeneiden vammaispartiotyöntekijöiden näkemykset. Tärkeiksi teemoiksi nostettiin luonto toimintaympäristönä, yhdessä tekeminen, tekemällä oppiminen ja päivän hyvä työ. Tervetuloa sisupartioon -koskettelukirjan suunnittelu- ja valmistusprosessi on luonteeltaan iteratiivinen eli vaiheittain toistuva prosessi, jossa mielikuvatyöskentely, arviointi, tuotoksen ja valmistusprosessin suunnittelu ja toteuttaminen toistuvat kerroksittain. Työtä ohjaavana teoreettisena mallina olen seurannut 12

13 Kirjat sopivat näkö- ja monivammaisille, kehitysvammaisille ja autisteille 2-vuotiaasta aikuisikään saakka. Pirkko Anttilan Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet -kirjaan (1993) kokoamaa käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen teoreettista mallia. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyönä toteutetusta koskettelukirjan mallista tuli helposti selattava ja värikäs. Sivut on suhteutettu käyttäjäryhmän taitotasoon hyvin. Opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus viedä työtä eteenpäin seuraavassa kaksivuotisessa ohjelmaministerin tehtävässä. Koskettelukirjan toimivuudesta, sisällöistä ja materiaaleista kerätään palautetta. Palautteen keruun jälkeen tehdään tarvittavat muutokset koskettelukirjan seuraavaan versioon. Tarkoitus on, että opinnäytetyön tekijän suunnittelemia koskettelukirjoja tehtäisiin eri puolilla Suomea. Tekijöiksi pyritään saamaan vuotiaita partiolaisia. Koskettelukirjan tekemistä markkinoidaan vuotiaille suunnatuissa partiotapahtumissa. Tuleville tekijöille koottiin toimintavinkkejä. LISÄTIETOA Työtä on esitelty Suomen Partiolaisten Laajennetuissa ohjelmavaliokunnissa ja sisujohtajapäivillä Tampereella. Tarvittavat muutosehdotukset on kirjattu ylös. Kirjasta tehdään kopio valtion erikoiskirjasto Celiaan vuoden 2015 aikana. Suosittelen partioaiheisen opinnäytetyön valitsemista etenkin toiminnallisten opinnäytetöiden tekijöille. Partiomenetelmään saa aivan uutta syvyyttä, kun miettii sen merkitystä partion aloittavan kohdalla. Partioaiheista työtä tehdessä levitin partion tapakulttuuria ympäri ammattikorkeakoulua. Opettajat olivat ihmeissään, ai teillä on tuollaista sisupartiotoimintaa wau! Olen tyytyväinen koskettelukirjaan, siinä on kekseliäät kuvat ja pala luontoakin mukana! Yhdessä tekemistä tulee paranneltuun versioon vielä yhden kuvan verran lisää. Kysymykset ja lisätiedustelut voi lähettää osoitteeseen * JATKOTUTKIMUSAIHEET Manninen ja Pihko (2012, 322) toteavat kehitysvammaisille suunnatun vapaa-ajan toiminnan tavoitteena olevan auttaa kehitysvammaisia elämänpiirin laajentamisessa ja antaa heille virikkeitä harrastusten löytämiseen, sekä uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen. Tämä on mielestäni hyvä tavoite myös opinnäytetyöni jatkotyöstön näkökulmasta katsottuna. Toivon, että koskettelukirjani tavoittaa mahdollisimman monta kehitysvammaista lasta ja antaa kipinän liittyä partioon tai pysyä partioharrastuksen parissa. Partiotoiminta jos mikä on virikkeellistä ja aktivoivaa. Partioon voivat kaikki liittyä ja harrastus on edullinen verrattuna esimerkiksi moniin urheilulajeihin. Toiminta ryhmissä luo me-henkeä ja helpottaa ystävyyssuhteiden solmimista. 13

14 ESIPUHE NIMI: Anna Kivilä PRO GRADU -TUTKIELMA: Partioperinteet ja niiden merkitykset partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa OPPILAITOS: Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Folkloristiikka LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kaarinan Sädetytöt, Lounais-Suomen Partiolaiset VALOKUVA: Sanna Vilen Vuonna 2009 suoritin folkloristiikan oppiaineen työharjoittelujakson Suomen Partiomuseossa. Museon arkistoja läpikäydessäni syntyi idea tutkielmasta, jossa voisin yhdistää opiskelun ja harrastuksen. Halusin ottaa tutkielmalleni aiheen, joka olisi itselleni läheinen ja joka jaksaisi kiinnostaa koko projektin ajan. Valitsemalla kohteekseni kotilippukukuntani tiesin, etten ainakaan tulisi törmäämään täysin samanlaiseen tutkimusaiheeseen missään vaiheessa. Tavoitteenani oli, että tutkimukseni auttaisi osaltaan oman lippukuntani historian tallentamisessa. Olen ollut mukana partiotoiminnassa ja Partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen jäsen 23 vuotta ja koin, että jäsenyydestäni oli paljon hyötyä tutkielmaa tehtäessä. Olin tutustunut lippukunnan historian eri vaiheisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Tiesin jo etukäteen millaista lippukunnan toiminta on nykyään ja millaista se oli 15 vuotta sitten. Hallitsin myös partiossa käytettävän erikoissanaston ja tiesin pääpiirteissään millaista partiotoiminta on ollut sotien jälkeisenä aikana, jolloin Kaarinan Sädetytöt perustettiin. Sisäpiiriläisyyteeni liittyi toki myös ongelmia, jotka pyrin tiedostamaan tutkimusta tehdessäni. JOHDANTO JA TAVOITTEET Folkloristiikan alaan liittyvän pro gradu -tutkielmani aiheeksi valikoitui partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen perinteet ja niiden haastattelukerronnan sekä teemakirjoitusten kautta esiin tulevat merkitykset. Partiotoimintaan liittyy paljon erilaisia toimintatapoja, uskomuksia ja rituaaleja, jotka ovat partioon tutustumattomalle hyvinkin outoja ja herättävät paljon ihmetystä. Tämä folkloristiikan pro gradu -tutkielma raottaa ovea yhden turkulaisen partiolippukunnan toimintaan. Pyrin tutkimuksessani avaamaan liikkeen periaatteita, toimintatapoja sekä terminologiaa, jotta asiaan vihkiytymätönkin lukija pystyy seuraamaan tekstiä sujuvasti. Tutkimuksen loppuun kokosin partiosanaston avaamaan tutkimuksessa esiintyviä nimityksiä lukijalle. TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkielmassa selvitin millaisia toimintatapoja, uskomuksia, leikkejä ja rituaaleja lippukunnan toiminnassa mukana olleet henkilöt muistivat ja millaisia merkityksiä he näille perinteen muodoille asettivat. Kaikki aineisto tallennettiin Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon. 14

15 Uusina teemoina aineistosta nousivat esille tyttöyteen ja lippukunnan valtasuhteisiin liittyvät tekstit. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Hankin tutkimusaineistoni haastattelemalla Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa mukana olleita henkilöitä. Haastatteluista toinen pidettiin kaikille tutussa ympäristössä Kaarinan Sädetyttöjen kololla. Tuttujen henkilöiden lisäksi myös tuttu paikka auttoi muistelussa. Haastatteluista kertyi 3,5 tuntia aineistoa ja yhteensä 47 sivua litteroitua tutkimusaineistoa. Haastatteluaineiston lisäksi käytin tutkimukseni pohjana kirjoitettua muisteluaineistoa. Kaarinan Sädetytöt on julkaissut kaksi lippukunnan toiminnasta kertovaa historiikkia, joissa on lippukunnanjohtajien muistelmia omilta johtajavuosiltaan sekä kuvauksia viikoittaisesta toiminnasta sekä retkistä ja kilpailuista. Teksteistä sai hyvin kuvan siitä, mikä kirjoittajille on päällimmäisenä jäänyt tapahtumista mieleen ja mitkä asiat on nähty mainitsemisen arvoisina. Historiikkien lisäksi laajensin tutkimusaineistoani lähettämällä kirjoituspyynnön kaikille lippukunnan yli 18-vuotiaille jäsenille. Tekstiä kertyi kuudelta henkilöltä yhteensä 18 sivua. Käsittelin tekstejä teemakirjoituksina ja osanottajien luvalla säilytin teksteissä kirjoittajien nimet. Näin aineistoa voidaan myös helpommin käyttää jatkossa esimerkiksi lippukunnan tulevissa historiikeissa. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lippukunnan kollektiivisen historian kautta tärkeiksi perinteenmuodoiksi nostettiin partioparaatit sekä viralliset juhlat. Erityisesti paraati nähtiin tärkeänä tapahtumana nimenomaan lippukunnan kannalta. Ylpeyttä herättivät etenkin ne paraativuodet, jolloin lippukunnan paraativahvuus oli erityisen suuri. Muistelijoille itselleen merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista retket ja leirit sekä iltanuotiot ohjelmineen. Ryhmähengen kannalta yhdessä vietetyt hauskat iltaohjelmat leikkeineen ja esityksineen olivat tärkeässä asemassa. Yhteisöllisyys ja Sädetytöille ominaiset piirteet tulivat vahvasti esille teksteissä. Yhteisöllisyys ja vahva yhteishenki ovatkin oleellisia asioita vilkkaan lippukuntatoiminnan ylläpitämisessä. Lauluperinteen ja leikkien nähtiin toimivan ryhmähenkeä kohottavasti. Laulamisen tärkeys Kaarinan Sädetytöille tuli niin selkeästi esille useissa aineiston teksteissä, että sen on näkemykseni mukaan katsottu olevan yksi tärkeimmistä Kaarinan Sädetyttöjä määrittävistä perinteistä. Läpikäymieni tekstien valossa voikin todeta, ettei Kaarinan Sädetytöt olisi sama lippukunta ilman pitkäikäistä lauluperinnettä. Myös kovaäänisyyden katsottiin olevan yksi nimenomaan Sädetyttöjä määrittelevä tekijä, mikä osaltaan rikkoo yleistä näkemystä tyttöjen ideaalista. Tytöt on kulttuurissamme mielletty kilteiksi, passiivisiksi ja hiljaisiksi eikä tytön ole lupa meuhkata tai muutoin pitää ääntä itsestään. Lippukunnan toiminnassa tyttöjä on puolestaan kannustettu pitämään ääntä erilaisten huutokilpailujen ja -leikkien myötä. Myöskään tyttöjen riehumista retkillä tai vartioilloissa ei ole aineiston valossa liiemmin yritetty hillitä. Kovaäänisyys, riehakkuus sekä erähenkisyys ovatkin ominaisuuksia, joita yhteiskunta ei edelleenkään miellä naiseuteen kuuluviksi piirteiksi. Yhteisönä Kaarinan Sädetytöt antaakin tytöille ja naisille mahdollisuuden toimia normaalista poikkeavalla tavalla ja vapautuneemmin kuin julkisissa tiloissa. Tutkimusaineiston kautta saamaani muistitietoa temaattisesti analysoimalla ja tulkitsemalla toin esiin Kaarinan Sädetyttöjen perinteitä ja niihin liitettyjä merkityksiä. Käyttämällä haastatteluaineistoa, historiikkikirjoituksia sekä teemakirjoitusaineistoa sain kattavan kuvan 65-vuotiaan lippukunnan moninaisista perinteistä sekä toiminnasta. Poimin aineistosta tärkeimmiksi aiheiksi nousseita teemoja, joita vastaajat pitivät kertomisen arvoisina. Näille teemoille etsin henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä laajempaa kulttuurista yhteyttä. Aineisto noudatti hyvin pitkälti virallista tulkintaa partiotoiminnasta ja esiin nousseet teemat olivat tut- Tuttujen henkilöiden lisäksi myös tuttu paikka auttoi muistelussa, esimerkiksi kolon nurkassa seissyt puunkannosta rakennettu viiriteline herätti muistelemaan sitä, kuinka kyseisestä kannosta aikoinaan tehtiin viiriteline. Kuvassa Pupuvartiolaiset viirinsä kanssa Nummen kololla KUVA: Riitta Mobergin kotialbumi. 15

16 Lippukunnan monet juhlat nousivat usean muistelijan teksteissä päällimmäisinä esille. Erityisesti lapsena tehdyt esitykset olivat jääneet virallista partioparaatia ja lupauksenantotilaisuutta vahvemmin mieleen. Helmikuussa vietettävä Muistelemispäivä oli 1980-luvulle asti yksi lippukunnan tärkeimmistä juhlista. Muistelemispäivän viettoa Littoisten kololla KUVA: Riitta Mobergin kotialbumi. tuja jo 1980-luvulla tehdystä partioperinnekyselystä. Uusina teemoina aineistosta nousivat esille tyttöyteen ja lippukunnan valtasuhteisiin liittyvät tekstit. Merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista partioparaatit sekä retket ja leirit. Aineiston teksteissä arvostettiin erityisesti lippukunnalle ominaisia piirteitä, yhteisöllisyyttä sekä pitkään käytössä olleiden perinteenmuotojen säilymistä. Tärkeänä nähtiin myös partion antamat elämänohjeet ja tekemällä oppiminen. Partion kasvatusideologian kannalta nähtiin ensiarvoisen tärkeänä, että lippukunnan toiminnassa ei vain istuskeltu omaksi iloksi, vaan että ohjelma oli opettavaista ja kasvattavaa. Retkiä, leirejä ja iltaohjelmia koskevat kuvaukset ja kertomukset olivat lähes aina myönteisiä ja nostalgisia. Koko lippukuntaan liittyvät muistikuvat olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yhteisön positiivisia puolia korostavia. Sekä johtajien että lasten innostuneisuutta, hauskaa yhdessäoloa ja partion opettavaista puolta korostettiin kaikissa aineistoissa. Eri aikoja kuvaavia muistoja analysoiden, tulkiten ja yhdistellen pystyin rakentamaan kuvauksen partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen perinteistä vuosien aikana. Yli kuudenkymmenen vuoden aikana on lippukuntaan muodostunut laaja perinneverkosto, jota pystyin tämän tutkielman kautta käsittelemään vain pääpiirteittäin. Uskon kuitenkin tästä tutkielmasta sekä keräämästäni aineistosta olevan hyötyä, kun lippukunnan seuraavaa historiikkia toivottavasti joskus monen vuoden päästä ryhdytään työstämään. JATKOTUTKIMUSAIHEET Aineistoa läpikäydessäni heräsi kiinnostus tyttölippukunnan yhteisöllisyyteen ja tyttöjen välisiin ystävyyssuhteisiin liittyviin merkityksiin, joista saisi mielenkiintoisen tutkimuskohteen tyttötutkimuksen alalle. Lippukuntalaisten muistoja, elämyksiä ja kertomuksia tähänkin teemaan liittyen on vielä paljon tallentamatta. Tässä olisikin ideoita seuraavalle aiheesta kiinnostuvalle. LISÄTIETOA Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli haastavaa ja samalla hyvin innostavaa. Uskon, että läheinen ja itseä kiinnostava aihe sai pitämään mielenkiinnon yllä ja tämä auttoi saattamaan työn päätökseen. Olen tyytyväinen valitsemaani aiheeseen ja lisäksi olen saanut paljon kiitosta tekemästäni työstä myös lippukunnan jäseniltä. Mielestäni juuri omaan yhteisöön ja ryhmään liitettävät perinteen muodot sekä niiden tärkeys ryhmän jäsenille tekivät partiosta mielenkiintoisen tutkimusaiheen. Suosittelenkin partiotutkimuksen tekoa kaikille sitä harkitseville. * 16

17 PARTIOSANASTO Sanastossa hyödynnetty PartioWiki partiotietosanakirjaa net HAIKKI Usein kesäleirin yhteydessä järjestetty haikki on yhden yön mittainen vaellus, jonka varrella olevilla rasteilla suoritetaan erilaisia tehtäviä. HUIVIMERKKI Lippukunnan tunnus, joka ommellaan kaulalla pidettävän partiohuivin takakolmioon. ILTANUOTIO Iltanuotio on iltaisin retkillä ja leireillä järjestettävä ohjelma, jossa leiriläiset kokoontuvat nuotion ympärille leikkimään, laulamaan ja viettämään yhdessä iltaa. JAMBOREE Partioliikkeen Maailmanjärjestön järjestämä kansainvälinen suurleiri. LAUMA Sudenpenturyhmä, joka koostuu 8-12 sudenpennusta. Aiemmin käytettiin ryhmästä nimitystä parvi. LEIRIKASTE Kesäleirillä leiriläiset on tavallisesti kastettu virallisesti leiriläisiksi yöllä järjestettävässä leirikasteessa, jossa leiriläiset ovat silmät sidottuina kulkeneet lyhyen reitin ja suorittaneet epämiellyttäviä tehtäviä, esimerkiksi maistaneet mausteista ruokaa tai etsineet mutavellistä avainta. LIPPUKUNNANJOHTAJA Lippukunnan ylin johtaja. Valitaan aina vuodeksi eteenpäin vastaamaan lippukunnan toiminnasta yhdessä hallituksen kanssa. LIPPUKUNTA Partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella. Lippukunta, lyhennettynä lpk, koostuu yleensä noin eri-ikäisestä partiolaisesta. LUPAUKSENANTOTILAISUUS Tilaisuus, jossa muodollisesti tullaan partiolaisiksi. Lupauksenannossa lupauksenantajat tulevat eteen riviin seisomaan ja lausuvat lupauksen yhteen ääneen lupausta vastaanottavalle partiojohtajalle. PARTIOJOHTAJA Partiojohtaja eli pj on 18 vuotta täyttänyt partiolainen, joka on suorittanut partiojohtajan peruskurssin ja saanut partiojohtajavaltakirjan. Partiojohtajan tehtävänä on mahdollistaa lapsille ja nuorille ikäkauttaan vastaavaa partiotoimintaa. PARTIONIMI lempinimi, jota partiolaiset käyttävät partioystävästään. Partionimi saattaa syntyä vahingossa tai se voidaan antaa tarkoituksella partioon liityttäessä. PARTIOPARAATI Paraateja järjestetään yleensä kevätkauden päätteeksi tai suurten tapahtumien yhteydessä. Paraatissa lippukunnat ja partiolaiset esittäytyvät marssimalla rumpujen tahdissa. PARTIOTAITOKILPAILUT Partiotaitokilpailut eli PT- kisat ovat vartioiden välisiä maastossa tapahtuvia kilpailuja, joissa suoritetaan rasteilla partiotaitoihin liittyviä tehtäviä. RIIHITYS oli tapahtuma, jossa vartiolaisten luokkasuorituksiin kuuluvat taidot ja tiedot testataan ja tarvittaessa harjoitellaan uudelleen. Kaarinan Sädetytöissä riihitys toteutettiin usein vaelluksena. SEIKKAILIJA Seikkailijat ovat uuden ohjelman mukaisesti vuotiaita partiolaisia. Seikkailijajoukkue koostuu seikkailijasta. SUDENPENTU Sudenpennut (sudarit) ovat nuorimpia, 7 9 vuotiaita partiolaisia. Sudenpennut kokoontuvat 8 12 hengen laumoissa. Aiemmin Sädetytöissä käytettiin sudenpennuista nimitystä tonttu. TARPOJA Tarpojat ovat vuotiaita partiolaisia, jotka toimivat 4 12 hengen vartioissa. Vanhassa ohjelmassa tarpojat olivat yli 14 vuotiaita partiolaisia. TELTTAKUNTA Telttakunta koostuu oman ryhmän tai ikäkauden partiokavereista, jotka nukkuvat leirin ajan yhteisessä teltassa. VARTIO Pienryhmä, joka koostuu samaa ikäkautta edustavista ja/tai yhteistä tehtävää suorittavista partiolaisista. VARTIOLAINEN Vartiolaiset olivat vuotiaita partiolaisia, jotka toimivat vartioissa. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa VARTIONJOHTAJA Vartionjohtaja eli vj suunnitteli ja veti vartion viikoittaista toimintaa. Vartionjohtajia oli useimmiten kaksi, ja he olivat tyypillisesti vartiolaisia muutaman vuoden vanhempia. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa YHTEISLIPPUKUNTA Lippukunta, jossa on jäseninä sekä tyttöjä että poikia. Lippukuntia nimitetään tyttö-, poika- tai yhteislippukunniksi sukupuolijaon mukaan. 17

18 ESIPUHE NIMI: Riitta Kivivasara ja Susanna Nieminen OPINNÄYTETYÖ: Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali sudenpentuikäisille OPPILAITOS: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kaipolan Tiirat, Hämeen Partiopiiri ja Yläneen Korpijunkkarit, Lounais- Suomen Partiolaiset Kimmoke hartausmateriaalin tekoon syntyi tekijöiden omista partiokokemuksista. Olemme molemmat pitkänlinjan partiolaisia. Yhteensä meillä on takanamme yli 50 vuotta partiokokemuksia alkaen sudenpennusta aina partionjohtajiksi asti monissa erilaisissa pesteissä. Takana on monia koloiltoja, leirejä ja tapahtumia aina lippukuntatasolta partiopiirien ja Suomen Partiolaisten järjestämiin leireihin ja tapahtumiin. Yhteistyökumppaniksi opinnäytetyöhömme saatiin Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry. JOHDANTO JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda hartausmateriaalipaketti sudenpentuikäisille eli 7 9-vuotiaille partiolaisille. Hartausmateriaalipaketilla haluttiin tukea sudenpentujen hengellistä kasvua ja akeloiden eli sudenpentujen johtajien jaksamista omassa johtajapestissään. Hartaudet toimivat osana partiokasvatusta sudenpentujen uskonnollisen kasvatuksen tukena. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali sudenpentuikäisille opinnäytetyömme koostuu raportista sekä varsinaisesta produktiosta. Raportti sisältää opinnäytetyömme teoriaosuuden. Kerromme siinä partion arvoista ja kasvatusmenetelmistä, lapsen spiritualiteetista ja uskonnollisesta kasvatuksesta sekä toiminnallisista menetelmistä ja niiden käytöstä. Teoria on toiminut hartausmateriaalimme valmistuksen lähtökohtana ja perustana siinä tekemillemme valinnoille. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Valmiissa materiaalipaketissa on kymmenen hartautta, joiden lähtökohtana ovat partiolupaus, -tunnus ja -ihanteet, jotka kuvaavat partion arvoja. Lisäksi materiaalin osana kehitettiin ihannehelmet, joita sudenpentu voi kantaa omassa partiohuivissaan. Helmet partiohuivissa muistuttavat sudenpentuja partion arvopohjasta, ne kulkevat sudenpennun matkassa erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Helmien avulla sudenpentujen kanssa on helppo palata lupaukseen, tunnukseen ja ihanteisiin helmi kerrallaan. Helmet myös yhdistävät hartaudet toisiinsa. Hartaudet perustuvat toiminnallisuuteen ja sudenpentujen osallisuuteen. Hartausmateriaali alkaa 18

19 Partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin sanoin: Koita jättää tämä maailma hieman parempana kuin sen löysit. partiolupaukseen ja -tunnukseen liittyvillä hartauksilla. Emme halunneet nostaa mitään ihannetta ylitse muiden, joten ihanteisiin liittyvät hartaudet ovat materiaalipaketissa aakkosjärjestyksessä. Ihannehelmet valmistetaan Etsiä elämän totuutta -hartauden aikana, mutta myös partiolupauksella ja -tunnuksella on omat helmensä. Lisäksi paketissa on Pyhä Yrjö -hartaus, joka perustuu partiolaisten suojeluspyhimyksen tarinaan. Tähän hartauteen ei liity helmeä, koska Pyhä Yrjö ei ole osa partion virallista arvopohjaa. Halusimme ottaa sen kuitenkin osaksi materiaalia, koska partiolaisten oletetaan tuntevan Pyhän Yrjön tarinan. Hartaudet on pyritty tekemään sellaisiksi, että ne soveltuvat käytettäväksi monissa erilaisissa laumoissa ja eri ympäristöissä, kuten koloilloissa, retkillä ja leireillä. Vaikka hartaudet on suunniteltu sudenpentuikäisiä varten, on suotavaa muokata niitä myös muiden ikäkausien käyttöön. JATKOTUTKIMUSAIHEET Tulevaisuudessa on mahdollista työstää vastaava partioihanteisiin, -lupaukseen ja tunnukseen pohjautuva toiminnallinen hartausmateriaali myös muille ikäkausille. Tekstit ja toiminnallisuus voisivat vastata kunkin ikäkauden omaa kehitystasoa. Kaikki eivät liity partioon sudenpentuikäisinä, vaan mukaan voi tulla myöhemminkin, joten jokaisessa ikäkaudessa on hyvä kerrata partion arvopohjaa. Tulevien opinnäytetöiden tutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi kuinka Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali on saavuttanut lippukunnat, kuinka paljon hartauksia toteutetaan ja mitkä asiat vaatisivat kehittämistä. Partion hengellisyyttä ja lippukuntien hartauselämää voisi tutkia yleisemminkin. Toivomme, että tämä hartauspaketti omalta osaltaan elävöittää lippukuntien hartauselämää sekä tukee johtajia partiokasvattajina ja paremman maailman luojina. Partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin sanoin: Koita jättää tämä maailma hieman parempana kuin sen löysit. * 19

20 JOHDANTO JA TAVOITTEET NIMI: Henna Kotoneva PRO GRADU -TUTKIELMA: Puhtaan sinivalkoisen partion kohtalo. Yhteisen partiojärjestön isänmaallisuus ja kasvatus isänmaallisuuteen Suomessa vuodesta 1974 vuoteen 1981 OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos LIPPUKUNTA JA PIIRI: Tasangon Talvikit, Pohjanmaan Partiolaiset Partioliike sai alkunsa Englannissa vuonna 1907, kun Robert Baden-Powell järjesti pojille leirin ja kokeili kasvatusajatuksiaan käytännössä. Jo vuonna 1910 partio levisi myös Suomeen. Partion ensivuosista lähtien isänmaallisuus oli yksi partion lähtökohdista, sillä Baden-Powellin mukaan partio oli yksi tapa toimia oman maansa hyväksi. Tässä tutkimuksessani tarkastelen isänmaallisuudelle annettuja merkityksiä osana partioihanteiden muutosta suomalaisessa partioliikkeessä 1970-luvulla, kun Suomessa toimineet partiotyttö-ja partiopoikajärjestöt yhdistyivät yhdeksi järjestöksi, ja pojat ja tytöt saivat yhteisen partio-ohjelman. Tutkimukseni käsittelee vartioikäisten eli vartiolaisten partio-ohjelmaan liittyvää isänmaallisuutta, sillä esimerkiksi sudenpentujen lupauksessa ei ollut mainintaa isänmaasta. Vaeltajat taas ovat yli 15-vuotiaita, joiden ohjelma rakentui heidän oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi vaeltajat toimivat johtajina. Käsitteellä partiolainen viittaankin yleisesti kaikkiin partiolaisiin, kun taas vartiolainen koskee vuotiasta partion harrastajaa. <Toimituksen huomautus> Suomen Partiolaisten nykyisin käytössä olevan partio-ohjelman mukaan partiotoiminta on jaettu iän perusteella viiteen ikäkauteen vuotiaat ovat sudenpentuja, vuotiaat seikkailijoita, vuotiaat tarpojia, vuotiaat samoajia ja vuotiaat vaeltajia. Aikuiset ohjaavat lasten ja nuorten toimintaa, ja toimivat erilaisissa projektitehtävissä sekä luottamustoimissa. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimukseni keskittyy etenkin siihen, mitä isänmaallisuus oli uudessa ohjelmassa vuoden 1974 jälkeen ja miten isänmaallisuuskasvatukseen ohjattiin johtajille tarkoitetuissa materiaaleissa. Tutkimukseni päättyy vuoteen 1981, jolloin ilmestyi peruspartio-ohjelman paranneltu versio, jonka myös vastustajat hyväksyivät. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kyseessä on aate-ja sosiaalihistoriallinen tutkimus, jossa tarkastellaan partion kasvatuksen historiaa. Aatehistoriallinen tutkimus edellyttää yhteistyötä sosiaalihistorian kanssa, sillä ne eivät ole toisistaan irrallisia todellisuuksia. Tutkimukseni olen toteuttanut sisäl- 20

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Tavoitteena on, että ikäkausiryhmät osallistuvat kipinä hetkiin koloilloissaan.

Tavoitteena on, että ikäkausiryhmät osallistuvat kipinä hetkiin koloilloissaan. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää Sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä -

- Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - - Eli lyhyt käyttöohje vapaaehtoisille Lahden Sinisissä - 1 Tervetuloa vapaaehtoiseksi partioon! Vaikka partio onkin tarkoitettu lapsille ja nuorille, on partiossa aikuisilla vapaaehtoisilla eli vapareilla

Lisätiedot

KÄPYNEN PUKU- JA MERKKIOPAS. www.käppäräpartio.fi

KÄPYNEN PUKU- JA MERKKIOPAS. www.käppäräpartio.fi KÄPYNEN PUKU- JA MERKKIOPAS www.käppäräpartio.fi 1 Sisällysluettelo o Partiopuku yhdistää............. 2 o Lippukunnan perinteet............. 2 o Helpotusta ahdingon sijaan............. 2 o Sudenpennun

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE

PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUS OHJAAJAN OHJE Hämeen Partiopiiri ry 2014 YLEISTÄ PARTIOJOHTAJIEN PERUSKOULUTUKSESTA Partionjohtajan peruskoulutus tukee kaikkia vaeltajan ja aikuisen vastuulla olevia lippukunnan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 2011-

Toiminta-ajatus 2011- Toiminta-ajatus 2011- HELSINGIN METSÄNKÄVIJÄT RY SISÄLLYS KOLKAT... 3 JERMUT... 5 VARTIOKÄISET... 7 VAELTAJAT... 10 TOIMINTA-AJATUS Julkaisija: Helsingin Metsänkävijä ry 1. painos 2011 2 KOLKAT (8-9V)

Lisätiedot

Terhi Heikkilä PARTION SUDENPENTUOHJELMA JA PERUSKOULUN 1 3 LUOKKALAISTEN OPPISISÄLLÖT

Terhi Heikkilä PARTION SUDENPENTUOHJELMA JA PERUSKOULUN 1 3 LUOKKALAISTEN OPPISISÄLLÖT Terhi Heikkilä PARTION SUDENPENTUOHJELMA JA PERUSKOULUN 1 3 LUOKKALAISTEN OPPISISÄLLÖT Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma Toukokuu 2014 Sisällys JOHDANTO...

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS

PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS PARTIOJOHTAJA PERUSKOULUTUS Osaa perustaidot ja tiedot tapahtuman ja ihmisten johtamisesta partiossa. Moduulit: Johtaminen partiossa 4h Minä partiojohtajana I 4h Tapahtuman johtaminen 4h (sisältää johtamisharjoituksen)

Lisätiedot

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.

Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...

Lisätiedot

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa:

Lippukunnanjohtajan. Tämän kortin omistaa: Lippukunnanjohtajan KOULUTTAUTUMISKORTTI Lippukunnanjohtajana olet vastuullisessa, mutta antoisassa pestissä. Tähän korttiin on koottu asioita, joiden osaaminen helpottaa työtäsi lippukunnanjohtajana.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa

Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa AKELA/SAMPOKOULUTUS Akelat ja sammot sekä heidän apulaisensa Terkku / partiotausta Tuntee akelan/sammon pestin ja roolin Tuntee 7-12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa

Lisätiedot

Hyväksytty 31.1.2015 Pieksämäellä

Hyväksytty 31.1.2015 Pieksämäellä IKÄKAUSIVASTAAVA-KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Yhdestä tai useammasta Ikäkaudesta vastaavat ikäkausivastaavat, jatkokoulutusta kaipaavat akelat, sammot ja luotsit Partiojohtaja-peruskoulutus

Lisätiedot

Hyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015

Hyväksytty Pieksämäellä 31.1.2015 LIPPUKUNNAN JOHTAMINEN - KOULUTUSKOKONAISUUDEN KUVAUS JA MODUULIKUVAUKSET Lippukunnan hallituksen jäsenet ja näihin pesteihin aikovat vaeltajat ja aikuiset Partiojohtaja-peruskoulutus Osaa johtaa lippukuntaa

Lisätiedot

Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä

Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Sisältö 1. Kirjallisuutta 2. Miksi ansiomerkkejä? 3. Partioansiot 4. Ansiomerkkijärjestelmä 5. Ansiomerkkien ehdottaminen 6. Ehdotusten käsittely 7. Ansiomerkkien

Lisätiedot

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on

Lisätiedot

Tähän kysymykseen vastataan ei, jos lippukunta toteuttaa esim. omaa partio-ohjelmaansa tai jotain vanhempaa Suomen Partiolaisten ohjelmaa.

Tähän kysymykseen vastataan ei, jos lippukunta toteuttaa esim. omaa partio-ohjelmaansa tai jotain vanhempaa Suomen Partiolaisten ohjelmaa. VUOSISELOSTE 2015 TÄYTTÖOHJE Tässä täyttöohjeessa käydään läpi jokainen vuosiselosteen kysymys, ja annetaan ohjeita eri kohtien täyttämiseen. Ohjeet on kirjoitettu harmaalle pohjalle sisennettynä, kysymykset

Lisätiedot

Koulutuksen sisältö. - koulutuskokonaisuus. Tätä on partio. Turvallisesti partiossa

Koulutuksen sisältö. - koulutuskokonaisuus. Tätä on partio. Turvallisesti partiossa Tervetuloa partioon! - koulutuskokonaisuus Koulutuksen sisältö Tätä on partio Partioliikkeen historia Termit, päämäärä, arvopohja ja perusperiaatteet Organisaatiot Kasvatustavoitteet Partiomenetelmä Materiaalit

Lisätiedot

Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n peruskirja

Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n peruskirja jäsenkokouksessa 15.11.2008 1/6 Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n peruskirja jäsenkokouksessa 15.11.2008 2/6 peruskirja Johdanto...2 Partion päämäärä ja arvopohja...2 Arvopohja...2 Partioliikkeen

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2010 14.8.2011 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2010-14.8.2011 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015

PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 PARTIO- OHJELMAN SYVÄLLINEN TUNTEMUS Roadshow Kohtaus, 30.1.2015 Par6o on oheiskasva?aja Kaikilla eri kasva?ajilla on samantyyppinen haaste Lapset ja nuoret ovat laajassa mi?akaavassa samanlaisia ja kehitys

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N TURVALLISUUSASIAKIRJA

ETELÄ-KARJALAN PARTIOLAISET RY:N TURVALLISUUSASIAKIRJA Etelä-Karjalan Partiolaiset ry:n (myöhemmin piiri) turvallisuusasiakirja esittää kuinka partiolaiset toteuttavat turvallisuus näkökohtia toiminnassaan ja kuinka partiolaisia ohjataan turvalliseen toimintaan.

Lisätiedot

PARTIOLAISEN PUVUT JA MERKIT

PARTIOLAISEN PUVUT JA MERKIT PARTIOLAISEN PUVUT JA MERKIT Laadittu uuden ikäkausijaon perusteella ja partiopuku-uudistuksen mukaisesti Laadittu lokakuussa 2011/Liisa Tulosmaa huomioi hankintoja tehdessäsi mahdolliset hintamuutokset

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Retkitoimintaa varten käytössämme oli Partiolippukunta Susiveikkojen Kannatusyhdistys ry:n omistama retkikämppä Mylly-Majalammella Vihdissä.

Retkitoimintaa varten käytössämme oli Partiolippukunta Susiveikkojen Kannatusyhdistys ry:n omistama retkikämppä Mylly-Majalammella Vihdissä. Sivu 2 (14) Toimintakertomus Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimi vuonna 2009 Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter ry:n partio-ohjelmaa toteuttaen. Lippukunta järjesti kesällä oman noin 80 henkilön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Mankkaan Eräsusien seitsemäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme

Lisätiedot

Lounais-Suomen Partiopiiri ry PARTIOLAISEN PUVUT JA MERKIT kiinnitysohjeita mallipaitaan

Lounais-Suomen Partiopiiri ry PARTIOLAISEN PUVUT JA MERKIT kiinnitysohjeita mallipaitaan Lounais-Suomen Partiopiiri ry PARTIOLAISEN PUVUT JA MERKIT kiinnitysohjeita mallipaitaan Sudenpennun puvut ja merkit Sudenpentu kantaa lippukuntahuivia ja on pukeutunut sudenpentupaitaan, jossa on sudenpää-

Lisätiedot

PUKEUTUMISOHJE JYVE-PARTIOLAISILLE

PUKEUTUMISOHJE JYVE-PARTIOLAISILLE Jyväskylän Versot ry Pukuohje 1(5) PUKEUTUMISOHJE JYVE-PARTIOLAISILLE Kaikki partiolaiset eri puolilla maailmaa pukeutuvat partioasuun. Partiopuku yhdistää partiolaisia ja lippukunnan omat perinteet ovat

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2008

Toimintasuunnitelma vuodelle 2008 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1/5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusien viidettätoista toimintavuotta leimaavat uudistuksen tuulet. Tavoitteena on ottaa syksyllä 2008 käyttöön Suomen Partiolaisten

Lisätiedot

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012

NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA. Lätzä ja Petra 19.1.2012 NÄIN SAAT LISÄÄ JOHTAJIA Lätzä ja Petra 19.1.2012 Missä mennään? Partiolaisten jäsenmäärä on laskenut rajusti muutamassa vuodessa Nyt SP:ssä jäseniä n. 55 000 Samanlaisella kehityksellä, 10 vuoden kuluttua

Lisätiedot

Risupesä 2/2014. Partioparaati su 4.5. Pyhän Yrjön Funk Jamit ke 14.5. klo 18.30 20. Koko perheen voimin kesäteatteriin!

Risupesä 2/2014. Partioparaati su 4.5. Pyhän Yrjön Funk Jamit ke 14.5. klo 18.30 20. Koko perheen voimin kesäteatteriin! Risupesä 2/2014 Tärkeimpiä tulevia tapahtumia ovat partioparaati ja Pyhän Yrjön Funk Jamit. Nappaa tästä Risupesästä talteen loppukevään tärkeät päivämäärät! Partioparaati su 4.5. Partiomarssi lähestyy

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin 3.11.2012 TAVOITE Kasvattaa Lounais-Suomen Partiopiirissä toimivien partiolaisten määrää 1.500:lla vuoteen 2015 mennessä. KEINOT Yhdessä lippukuntien kanssa etsitään keinot

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2006 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2006 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

Meidän media toimitustiimin lehti eli vihermaan kolttoset!

Meidän media toimitustiimin lehti eli vihermaan kolttoset! Meidän media toimitustiimin lehti eli vihermaan kolttoset! Sisällysluettelo Toimitustiimi 4H:n esittely Haastattelussa Ampun 4H yhdistyksen toiminnanjohtaja Haastattelussa Ampun 4H yhdistyksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Vakka. Partio kuuluu myös aikuisille!

Vakka. Partio kuuluu myös aikuisille! Vakka Partio kuuluu myös aikuisille! Syksy 2014 Hämeen Partiopiiri ry Aikuisjaosto Syksy 2014 Kannen kuva: Hannu Halmejärvi Seuraavan sivun kuva: Hannu Strömberg Tervehdys aikuisjaostosta! Aikuinen partiossa

Lisätiedot

Uskomatonta ja ennenkokematonta:

Uskomatonta ja ennenkokematonta: Uskomatonta ja ennenkokematonta: LEIRI KESKELLÄ KAUPUNKIA! Oululaiset partiolaiset kokoontuvat yhteiselle leirille Kuusisaareen ensi kesänä. Ohjelmaa merellä, rannalla, keskellä kaupunkia. Uusien ja vanhojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2007

Toimintasuunnitelma vuodelle 2007 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1/5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusien neljättätoista toimintavuotta leimaavat lukuisat tapahtumat. Vuosi 2007 on partioliikkeen 100-vuotis juhlavuosi ja

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 MANKKAAN ERÄSUDET RY 1(5) Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Mankkaan Eräsusien yhdeksäntenätoista toimintavuotena jatkamme uuden ohjelman toteuttamista ja tulemme

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry

PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry TOIMINTAKERTOMUS 2008 PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry TOIMINTAKERTOMUS 2008 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimi vuonna 2008 kevätkauden Suomen Partiolaiset - Finlands

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

UUSI JÄSENTIETOJÄRJESTELMÄ KUKSA

UUSI JÄSENTIETOJÄRJESTELMÄ KUKSA 1/5 19.8.2015 KUILUN KULKIJAT RY Pihatie 24 71820 PÖLJÄ «Sukunimi» «Etunimet» «Katuosoite» «Postinumero» «Postipaikka» Olemme koonneet tähän kirjeeseen Kulukijoiden syksyn ohjelmaa. Toimintaa on tarjolla

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin

Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Aktiviteetti: Riskit ja turvallisuus Taso 1: Tutustun turvallisuusohjeisiin Tavoite: Tarpoja oppii ennakoimaan ja ymmärtämään, mitkä asiat voivat tehdä retkestä vaarallisen. Vartionjohtajan ohje: Vartio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen.

Susiveikkojen toiminnan painopisteitä ovat laadukas peruspartiotoiminta kokouksissa, retkillä ja leireillä johtajahuolto jäsenmäärän kasvattaminen. Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 15.8.2012-14.8.2013 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii toimintakaudella 15.8.2011-14.8.2012 partio-ohjelmaa toteuttaen. Toimintakauden päätapahtuma

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nakkilan Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille Nakkilan kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Lippukunta

Lisätiedot

Vuonna 2014 on edelleen tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan ja pyrkiä kasvattamaan jäsenmäärää.

Vuonna 2014 on edelleen tarkoitus rekrytoida uusia vartion- ja laumanjohtajia lippukuntaan ja pyrkiä kasvattamaan jäsenmäärää. TOIMINTASUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Lippukunnan tarkoituksena on edistää partiolaisen myönteistä kokonaiskehitystä. Se pyrkii kasvattamaan terveitä, sosiaalisen vastuunsa tuntevia yksilöitä. Tähän sisältyy

Lisätiedot

OPAS SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA

OPAS SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA A K E L A N OPAS 3. SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA AKELAN OPAS 3. SUDENPENTUJEN VANHEMPAINILTA Tekstit: Ohjelmaryhmä, sudenpenturyhmä, Suvi Jaakkola Avustajat: Partiotalo Kuvitus: Annu Martelius Taitto:

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Toimintakertomus!vuodelle!2008!

Toimintakertomus!vuodelle!2008! TÖÖLÖNSINISETRY TOIMINTAKERTOMUS 12.3.2009 Toimintakertomusvuodelle2008 Yleistä Vuosi 2008 oli partiolippukunta Töölön Siniset ry:n 75. toimintavuosi. Toimipaikkamme on edelleentöölöjakolotöölönkatu34:ssä.uusirakenteillaolevaeräkämppäonkirkkonummella,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta.

Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta. Sudenpentuluotsi (Yliakela) Sudenpentuluotsi johtaa sudenpentuosastoa ja vastaa sen toiminnasta. Sudenpentuosaston johtaminen: - seuraa laumojen toimintaa ja huolehtii, että se on sudenpentuohjelman mukaista,

Lisätiedot

Partio. Nyt. Mitä tapahtuu. Missä. Miten. Miksi.

Partio. Nyt. Mitä tapahtuu. Missä. Miten. Miksi. Partio. Nyt. Mitä tapahtuu. Missä. Miten. Miksi. Tänään täällä Ensimmäinen osio Keitä olemme Rakenteet, nostot, nyt Kasvatustavoitteet Toinen osio Menetelmä Ikäkaudet Ohjelma Tulevat jutut 1.10.2014 Partio

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Olarinmäen Samoojat ry Toimintasuunnitelma 2014 Hyväksytty syyskokouksessa 24.11.2013 SISÄLTÖ YLEISTÄ. 3 PARTIO-OHJELMA/TOIMINTA 4 SUDENPENNUT.. 5 SEIKKAILIJAT.. 6 TARPOJAT.. 7 KOULUTUSJOUKKUE.. 8 SAMOAJAT..

Lisätiedot

Lounais-Suomen Partiopiirin Ansiomerkkiohje

Lounais-Suomen Partiopiirin Ansiomerkkiohje Lounais-Suomen Partiopiirin Ansiomerkkiohje Tämän Lounais-Suomen Partiopiirin ansiomerkkiohje -vihkosen lisäksi partion ansiomerkkijärjestelmää kuvaa Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n Partiolaisten

Lisätiedot

Jäsenrekisteri Kuksa toiminnan tueksi

Jäsenrekisteri Kuksa toiminnan tueksi Jäsenrekisteri Kuksa toiminnan tueksi Lounais-Suomen Partiopiiri 20.1.2015 Jyri-Petteri Paloposki ja Leena Hongell jyri-petteri.paloposki@partio.fi leena.hongell@partio.fi Tänään Aloitamme lyhyellä alustuksella,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry 1 / 7 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Mankkaan Eräsudet ry jatkaa 21. toimintavuotenaan nykyisen partio-ohjelman toteuttamista. Vuonna 2014

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry

PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT ry TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-14.8.2010 PARTIOLIPPUKUNTA SUSIVEIKOT RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.-14.8.2010 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimi toimintakauden 1.1.-14.8.2010 Suomen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

VIRALLINEN PARTIOASU JA PARTIOPAIDAN MERKIT

VIRALLINEN PARTIOASU JA PARTIOPAIDAN MERKIT VIRALLINEN PARTIOASU JA PARTIOPAIDAN MERKIT MIKAELIN SINIKELLOT 2015 SUDENPENNUN PARTIOASU Asuun kuuluu: Partiopaita = tummansininen college-paita o Paitoja myydään mm. partiokaupassa Partiohuivi = kirkkaan

Lisätiedot

OPAS PARTIOLAISEN KOTIVÄELLE PARTIOLIPPUKUNTA LIEKKITYTÖT RY

OPAS PARTIOLAISEN KOTIVÄELLE PARTIOLIPPUKUNTA LIEKKITYTÖT RY OPAS PARTIOLAISEN KOTIVÄELLE PARTIOLIPPUKUNTA LIEKKITYTÖT RY YHTEYSTIEDOT Lippukunnan nimi: Lippukunnan www-sivut: Kokoontumispaikka eli kolot: Partiolippukunta Liekkitytöt ry www.liekkitytot.fi Poltinahon

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

17.10.210 MUHOKSEN METSÄNKÄVIJÄT PARTIOKIRJE. Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijät ry

17.10.210 MUHOKSEN METSÄNKÄVIJÄT PARTIOKIRJE. Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijät ry 17.10.210 MUHOKSEN METSÄNKÄVIJÄT PARTIOKIRJE Partiolippukunta Muhoksen Metsänkävijät ry 2 Hinajaa, hunajaa, kaikki nallet halajaa! Rokua raikasi, kun yli 50 henkilöä viettivät Muhoksen Metsänkävijöiden

Lisätiedot

Partiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä

Partiolippukunta Sipoon Hukat ry 24.8.2010 Pestijärjestelmä Tästä versiosta Tämä Sipoon Hukkien pestijärjestelmän versio on päivitetty vastaamaan uuden partio-ohjelman pestejä. Vanha pestijärjestelmä on ollut voimakkaasti tämän version kehityksen pohjalla, kiitokset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYSLUETTELO Toimintasuunnitelma 2009... 3 Yleistä... 3 Toiminta... 3 Toimintaryhmät... 3 Koulutus... 4 Muu toiminta... 4 Tiedotus ja viestintä... 4 Tapahtumat... 4 Tossu...

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

1.2. Toimintasuunnitelma ja sen

1.2. Toimintasuunnitelma ja sen Toiminta toimivan lippukunnan perusta 1. TOIMINNAN SUUNNIT TE LU ja R A p ortointi 1.1. Miksi suunnitellaan? Lippukunnan toiminnan kehittymisen ja tuloksellisuuden kannalta toiminnan suunnitelmallisuus

Lisätiedot