TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER"

Transkriptio

1 TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 SUOMEN PARTIOLAISET FINLANDS SCOUTER

2 TUTKIMUKSIA PARTIOSTA 2014 Päätoimittaja: Susanna Oksanen Tekijät: Timo Sinivuori, Anna Munsterhjelm, Ida Ringbom Kuvat: Susanna Oksanen, Joona Kivelä, Sanna Vilen, Ulla Merihaara, Riitta Mobergin kotialbumi Graafinen suunnittelu: Eeva Kangas Paino: Multiprint Painos: 300 kpl Julkaisija: Suomen Partiolaiset ry ISBN (sid.) ISBN (PDF) 2

3 SISÄLTÖ S 8 Berg, Heidi. Kandidaatintutkielma. Haastavan lapsen kohtaaminen harrastustoiminnassa Jyväskylän yliopisto. S10 Heikkilä, Terhi. Pro gradu -tutkielma. Yhteistyötä yli rajojen partion sudenpentuohjelma ja 1 3 luokkalaisten oppisisällöt Itä-Suomen yliopisto. S12 Kivelä, Satu. Opinnäytetyö. Tervetuloa sisupartioon koskettelukirja vammaispartiolaisille Hämeen ammattikorkeakoulu. S14 Kivilä, Anna. Pro gradu -tutkielma. Partioperinteet ja niiden merkitykset partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa Turun yliopisto. S18 Kivivasara, Riitta & Nieminen, Susanna. Opinnäytetyö. Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali sudenpentuikäisille Diakonia-ammattikorkeakoulu. S20 Kotoneva, Henna. Pro gradu -tutkielma. Puhtaan sinivalkoisen partion kohtalo. Yhteisen partiojärjestön isänmaallisuus ja kasvatus isänmaallisuuteen Suomessa vuodesta 1974 vuoteen Jyväskylän yliopisto. S22 Lahdelma, Jenna. Opinnäytetyö. Rakentaa ystävyyttä yli rajojen Partiolaisten ja seurakuntien yhteistyö Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä Diakonia-ammattikorkeakoulu. S24 Lyden, Petri. Opinnäytetyö. Suomen Partiolaiset Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Laurea-ammattikorkeakoulu. S26 Mäkinen, Sanni. Kandidaatintutkielma. Organisaation viestintästrategian toteutuminen Facebook- ja Twitter-päivityksissä: Tarkastelussa Suomen Partiolaiset ry Vaasan yliopisto. S28 Myllärinen, Anni. Opinnäytetyö. Partio ja sen kiinnostavuus: Partiolaisten näkemyksiä partion vetovoimaisuudesta Humanistinen ammattikorkeakoulu. S30 Peura, Marko. Pro gradu -tutkielma. Työkyvyn johtaminen organisaation ja henkilöstön hyvinvoinnin osatekijänä Työkykyjohtamisen malli henkilöstön kokemana kolmannella sektorilla Turun yliopisto. S32 Räsänen-Ala-Aho, Marja-Leena. Proseminaari -tutkielma. Aikuisen pitkä ura partiovapaaehtoistyössä. Uudenmaan partiopiirin aikuisten johtajien näkemyksiä pitkään partiouraan vaikuttavista tekijöistä Jyväskylän yliopisto. S34 Sinisalo, Crista. Kandidaatintutkielma. Partiolaisena Facebookissa: Partiojohtajien käsityksiä sosiaalisen median käytön etiikasta ja partion julkisuuskuvasta Turun yliopisto. 3

4 PÄÄKIRJOITUS PROLOGI Suomen Partiolaiset ry Finlands Scouter ry on osa maailmanlaajuista partioliikettä. Partiolaiset ovat merkittävä toimija myös kansainvälisessä nuoriso- ja kasvatustyön kentässä. Maailmassa partiolaisia on noin 45 miljoonaa yli 200 maassa. Suomessa partiotoimintaa on 302 kunnassa, jäseniä ja lippukuntia lähes 800. Partioaiheisilla opinnäytetöillä kerätään arvokasta tietoa Suomen suurimman nuorisojärjestön toiminnan kehittämiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla luvun aikana eri puolilla Suomea on tehty yli 50 partioon liittyvää tutkimusta. Tästä vuosikirjasta löytyvät kaikki tietoomme tulleet vuoden 2014 aikana valmistuneet partioaiheiset pro gradu -tutkielmat, kandidaatintutkielmat ja opinnäytetyöt, joita on yhteensä 13. Partiotoiminnan tutkimuksesta kiinnostuneelle on tarjolla sekä ohjausta että empiiristä aineistoa. Järjestössä toimii erillinen tutkimusryhmä, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että järjestön, piirien ja lippukuntien käytettävissä on partiotoimintaa kuvaavaa tietoa. Tutkimusryhmä avustaa partioaiheisen tutkimuksen tekijöitä ja nimeää tarvittaessa työlle työelämäohjaajan järjestön sisältä. Tämän lisäksi työryhmä koordinoi toimimaan yhdessä sellaisia opinnäytetöiden tekijöitä, joiden työskentelystä pienessä tutkimusryhmässä voisi olla toinen toisilleen hyötyä. Opinnäytetöiden aiheet sekä valmistuneet tutkimukset löytyvät sivulta Sivustolle kerätään myös järjestöä ensisijaisesti kiinnostavat aiheet. Valtaosa partioaiheisista opinnäytteistä kuitenkin syntyy tekijän omista mielenkiinnonkohteista. Tutkimusryhmä ohjaa sekä omista että tarjotuista aiheista kirjoitettuja opinnäytteitä. Lisäksi Suomen Partiomuseosäätiö tukee lapsi- ja nuorisotyökulttuurin yliopistotasoisen tutkimustoiminnan edistämistä. Säätiö 4

5 myöntää partiokulttuuriin liittyvän tutkielman, lopputyön tai pro gradun tekemistä varten apurahan partiotoimintaa tuntevalle kasvatustieteen tai filosofian ylioppilaalle. Sinulle, joka luet tässä vuosikirjassa olevista uusista partioaiheisista opinnäytetöistä, tarjoaa tämä kirja paljon mahdollisuuksia partiotoiminnan kehittämiseen uutta tutkimustietoa soveltamalla. Esimerkiksi partiokoulutuksissa uusimman tutkimustiedon hyödyntäminen on järkevää ja perusteltua. Onnittelemme kaikkia vuoden 2014 aikana partioaiheisen opinnäytetyönsä valmiiksi saaneita opiskelijoita. Uskomme, että opinnäyte on avannut tekijöilleen uusia merkittäviä näköaloja partioharrastukseen ja osaltaan vahvistanut niin tekijän, kuin hänen partioyhteisönsä osaamista ja sitoutumista laadukkaan partiotoiminnan toteuttamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Suosittelen kaikille opintojen lopputyöksi harrastuksen kautta nousevia aiheita. Siinä yhdistyvät hyöty ja huvi, mitä suurimmassa määrin. Aihepiiristä minulla ei ollut mitään hajuakaan ennen kuin huomasin Suomen Partiolaisten aiheet opinnäytetöille. Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli antoisaa ja herätti ehdottomasti kipinän jatkaa saman aiheen parissa. Suosittelenkin partiotutkimuksen tekoa kaikille sitä harkitseville. Näitä hienoja opinnäytetöiden tiivistelmiä lukiessa tulee yhä vahvemmin vakuuttuneeksi siitä, että Partio on paras paikka tehdä vapaaehtoistyötä! Susanna Suski Oksanen Päätoimittaja, tutkimuskoordinaattori Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Timo Sinivuori Kasvatusjohtaja Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Kuvat: Susanna Oksanen 5

6 TERVEHDYKSET PAREMMAN PARTION RAKENTAMISEEN TARVITAAN TIETOA Partiota tarvitaan Suomessa nyt enemmän kuin koskaan. Siihen riittää syitä, eivätkä ne ole kovin pieniä: Viidesosa meistä kokee itsensä yksinäiseksi. Eri ihmisryhmät eriytyvät jatkuvasti kauemmas toisistaan. Luonnossa toimiminen on muuttunut etenkin kaupunkilaisille vieraaksi. Joka kolmannelta lapselta ja nuorelta puuttuu mielekäs harrastus ja porukka, johon kuulua ja jossa kasvaa itseensä ja maailmaan luottavaksi, fiksuksi aikuiseksi. Me partiossa haluamme tarjota hyvän harrastuksen yhä useammalle, ja sen työn tueksi tarvitsemme tietoa. Pelkän mutun pohjalta on mahdotonta johtaa ja kehittää toimintaa kestävästi. Tarvitsemme siis puolueetonta tietoa yhteiskunnasta, ihmisistä ja partiosta, jotta osaisimme parhaalla mahdollisella tavalla vastata niiden muuttuviin tarpeisiin. Se auttaa kehittämään toimintaamme oikeaan suuntaan, mutta sitä voidaan hyödyntää myös hyvinkin lyhyellä aikavälillä ja hyvinkin konkreettisissa hankkeissa. Eri lähteistä kerätyn ja perusteellisesti pureskellun tiedon avulla saamme esimerkiksi rakennettua partiosta parhaan vapaaehtoistyöpaikan, koottua osallistujaa kesän 2016 Roihu-leirille sekä päivitettyä visuaalisen ilmeemme kohderyhmää kiinnostavaksi. Tähän kirjaan koottujen opinnäytetöiden tekijöiden lisäksi haluan kiittää jokaista, joka on antanut aikaansa ja ajatuksiaan vastaamalla tutkimuksentekijöiden kysymyksiin. Se saattaa tuntua joskus turhauttavalta, mutta kyselylomakkeiden äärellä vietetyistä minuuteista alkaa aika usein polku kohti aina vain parempaa ja vaikuttavampaa partiota. Anna Munsterhjelm Puheenjohtaja Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Kuva: Susanna Oksanen 6

7 OPINNÄYTETÖIDEN HYÖDYNTÄMINEN PARTIOKASVATUKSEN KEHITTÄMISESSÄ Maailmamme muuttuu yhä nopeammin. Jotta partio myös tulevaisuudessa olisi merkityksellinen, järjestön ja toiminnan on jatkuvasti kehityttävä. Arvopohja ja päämäärä pysyvät muuttumattomina, mutta ohjelma muuttuu ja kehittyy ja sen pitääkin kehittyä ja muuttua. Aktiviteetit ja toimintatavat, jotka todettiin hyviksi vuonna 1907 tai 2007 eivät välttämättä toimi enää vuonna Oikeiden päätösten ja linjausten tekeminen vaatii tietoa. Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry seuraa aktiivisesti partiolaisten maailmanjärjestöjen (WAGGGS ja WOSM) linjauksia, tavoitteiden asettelua ja julkaisuja sekä kansallisen nuorisotutkimuksen tuloksia ja suosituksia. Suomen Partiolaiset ei kuitenkaan tyydy ulkopuoliseen tietoon, vaan kerää myös itse runsaasti tilastoa toiminnastaan. Opinnäytetyöt tuovat tärkeän lisän järjestömme tavoitteelliseen kehitystyöhön. Niiden perusteella on esimerkiksi pääteltävissä, mikä partio-ohjelmassa toimii ja mikä ei toimi. Esimerkiksi tässä vuosikirjassa esitelty opinnäytetyö partion vetovoimaisuudesta antaa meille viitteitä juuri tästä. Moniulotteisessa maailmassa partio ei pärjää yksin. Eräs tässä kirjassa selostettu opinnäytetyö osoittaa, miten paljon yhteisiä piirteitä on löydettävissä partion ja koulujärjestelmämme ensimmäisten kouluvuosien kasvatuksellisissa tavoitteissa. Oppilaitos-yhteistyö kaikilla tasoilla on antoisaa yhtälailla partioliikkeelle, oppilaille ja yhteiskunnalle. Ida Ringbom Kasvatuksesta vastaava hallituksen jäsen Suomen Partiolaiset Finlands Scouter Kuva: Susanna Oksanen 7

8 JOHDANTO NIMI: Heidi Berg KANDIDAATINTUTKIELMA: Haastavan lapsen kohtaaminen harrastustoiminnassa. Haastattelututkimus harrastusohjaajien koulutuksesta ja heidän kohtaamistaan erityispedagogisista haasteista. OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden laitos, Erityispedagogiikan yksikkö LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kortepartio, Järvi-Suomen Partiolaiset Ohjattu harrastustoiminta on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle. Suomessa lähes jokainen lapsi osallistuu johonkin ohjattuun harrastukseen. Näin ollen harrastuksissa on mukana myös lapsia, joiden kasvussa ja kehityksessä on haasteita. Tällaisille lapsille harrastaminen on usein todella merkityksellinen elämän osa-alue. Harrastustoimintaa järjestävät yleensä kolmannen sektorin toimijat, joissa harrastuksia ohjaavat usein vapaaehtoiset aikuiset, joilla ei ole opintoja kasvatusalalta. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaista koulutusta harrastusohjaajat ovat saaneet tehtäväänsä, sekä heidän kokemuksiaan erityispedagogisista haasteista. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia keinoja harrastusohjaajat käyttivät ratkaistakseen haastavia tilanteita. TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Millainen koulutus harrastusohjaajilla on tehtäväänsä? 2. Millaisia kokemuksia harrastusohjaajilla on erityispedagogisista haasteista? 3. Mitä keinoja harrastusohjaajat käyttävät näiden haasteiden ratkaisemiseksi? AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla neljää täysi-ikäistä harrastusohjaajaa keväällä Yksi haastateltavista oli partiojohtaja. Muut haastateltavat olivat jääkiekkovalmentaja, kerho-ohjaaja ja voimisteluvalmentaja. Haastateltavat valitsin siten, että heidän piti olla alakouluikäisten lasten ohjattua harrastustoimintaa ohjaavia aikuisia. Haastateltavilla ei saanut olla ammatillista koulutusta kasvatus- tai nuorisoalalta, jotta pääsisin tutkimaan ei-ammatillisten kasvattajien ajatuksia. Lisäksi halusin tutkittavien olevan eri harrastusten ohjaajia. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen teon taustalla oli ekokulttuurinen näkökulma aiheeseen. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset osoittivat, että harrastusohjaajien koulutus vaihteli harrastuksen mukaan. Pedagoginen ja erityispedagoginen koulutus oli vähäistä. Vain partion koulutuksissa keskityttiin johtamiseen 8

9 Haastateltavat olivat partiojohtaja, jääkiekkovalmentaja, kerho-ohjaaja ja voimisteluvalmentaja. ja ohjaamiseen liittyviin taitoihin. Urheilupuolella koulutus oli pitkälti lajituntemukseen perustuvaa ja kerhoohjaaja ei ollut saanut koulutusta lainkaan. Minkään harrastuksen parissa ei varsinaisesti annettu koulutusta erityispedagogisten haasteiden kohtaamiseen. Tällaista koulutusta ei ollut tarjolla, vaikka harrastusohjaajat itse pitivät sitä tärkeänä. Harrastusohjaajat kohtasivat haastavia lapsia ja tilanteita harrastustoiminnassa usein. Haasteet olivat jaettavissa neljään luokkaan: 1. riehuminen, tottelemattomuus ja keskittymisvaikeudet 2. kiusaaminen 3. tunne-elämän vaikeudet ja 4. hahmottamisen vaikeudet Lasten haastava käytös herätti kaikissa harrastusohjaajissa negatiivisia tunteita. He kuvailivat näitä tunteita useimmiten turhautumisena ja harmistumisena. Ohjaajat kokivat ongelmalliset tilanteet helposti henkilökohtaisina epäonnistumisina ja toisinaan he tunsivat, ettei heillä ollut tarpeeksi osaamista ratkaista kohtaamiaan asioita. Harrastusohjaajilla oli kuitenkin joitain toimivia keinoja haasteita kohdatessaan. Näitä olivat: 1. yhteistyö kollegojen kanssa 2. yhteistyö huoltajien kanssa 3. keskustelut lapsen kanssa 4. toiminnan puntarointi ja 5. viime kädessä haastavan lapsen poisjääminen harrastuksesta Vaikka ratkaisuja ongelmiin haettiin aina ensin muilla keinoilla, toisinaan todellinen loppuratkaisu oli vasta se, että haastava lapsi lopetti harrastuksen.tutkimuksen pienestä aineistosta johtuen tulokset eivät ole vahvasti yleistettävissä, mutta niiden antamaa tietoa voidaan kuitenkin hyödyntää harrastustoiminnan kehittämisessä ja harrastusohjaajien koulutusta suunniteltaessa. Monipuolisempi koulutus voisi parantaa harrastusohjaajien osaamista ja itseluottamusta tehtävässään. Parempi pedagoginen osaaminen voisi ennaltaehkäistä ja vähentää harrastuksissa ilmenevää häiritsevää käyttäytymistä. Tällöin myös enemmän tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin osattaisiin ehkä vastata paremmin. Näin ollen näiden lapsien tuomat haasteet voitaisiin saada useammin ratkaistua jollain muulla keinolla kuin sillä, että lapsi lopettaa harrastuksen. Tämän asian huomioiminen on olennaista, koska harrastaminen ja vapaa-ajan viettäminen turvallisten aikuisten kanssa on erittäin tärkeää juuri niille lapsille, joiden elämässä on erilaisia riskitekijöitä. Tutkimuksessa mukana olleet harrastusohjaajat kaipasivat lisää oppia erityispedagogisista asioista ja arvioivat sen tarpeen lisääntyvän tulevaisuudessa. Kohtaamistaan haasteista huolimatta he olivat aina motivoituneita löytämään ratkaisuja ongelmille ja kuvasivat suhdettaan lapsiin lämpimästi. Nämä asiat kertovat siitä, että halua ymmärtää ja toimia myös haastavien lasten kanssa on. JATKOTUTKIMUSAIHEET Aiheesta olisi hyödyllistä tehdä jatkotutkimusta esimerkiksi selvittämällä, mitä erityisopetuksen piiriin kuuluvat lapset harrastavat ja kuinka heidän tuen tarpeensa huomioidaan. Toisaalta olisi mielenkiintoista perehtyä tarkemmin yhden harrastuksen, esimerkiksi partion, maailmaan tästä näkökulmasta. Jatkotutkimus olisi tarpeen myös sen kannalta, että aihetta on tutkittu vähän. Aiheen laajempi tutkiminen olisi tärkeää, koska ohjaajien merkitys kasvattajina saattaa olla suurempi kuin mitä yleensä ajatellaan, ja näin myös koko kolmannen sektorin rooli yhteiskunnassa korostuu. Jatkotutkimusaihe voisi olla myös selvittää, mitä erityisopetuksen oppilaat Suomessa tyypillisesti harrastavat ja mitä harrastukset heille merkitsevät. Asian tutkiminen olisi keskeistä varsinkin sellaisten harrastusten kohdalla, joiden parissa on paljon haastavia lapsia. Pohdittavaksi jää myös, kuinka paljon erityisopetusta saavat lapset ylipäätään osallistuvat ohjattuun harrastustoimintaan. * 9

10 JOHDANTO NIMI: Terhi Heikkilä PRO GRADU -TUTKIELMA: Yhteistyötä yli rajojen partion sudenpentuohjelma ja 1 3 -luokkalaisten oppisisällöt OPPILAITOS: Itä-Suomen yliopisto, Savonlinna. Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto LIPPUKUNTA JA PIIRI: Lapinlahden Siniveikot, Järvi-Suomen Partiolaiset Vuonna 2015 Pihtiputaan lukiossa aloittaa partiolinja nimeltään Tulevaisuuden johtaja. Muiden lukio-opintojen lisäksi opiskelijat voivat tällä linjalla valita erilaisia partioon liittyviä kursseja. Kursseilla opiskelijat syventyvät partio-osaamiseen partion keinoin ja koulutusmenetelmin. (Kivilä 2014) Partion ja lukion välinen yhteistyö johdatti minut tutkimusaiheeni äärelle tutkimaan peruskoulun ja partion suhdetta. Pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää voiko partio ja koulu tehdä yhteistyötä niin, että molempien kasvatusjärjestelmien sisällölliset tavoitteet täyttyvät. Tutkielmassa keskityttiin 1 3 luokkiin ja näitä luokkia vastaavaan partion ikäkauteen, sudenpentuihin. Tutkimuksessa selvitettiin mitä yhteistä ja mitä erilaista sudenpentuohjelmassa ja 1 3 -luokkalaisten keskeisissä sisällöissä on. TUTKIMUSKYSYMYKSET: 1. Voiko partio ja peruskoulu tehdä yhteistyötä hyödyntäen molempien kasvatusjärjestelmien oppisisältöjä? a. Voiko yhteistyössä käyttää jo olemassa olevia sudenpentujen suorituksia? 2. Mitä sudenpentuohjelman suorituksia 1 3 luokkalaisten oppisisällöt sisältävät? 3. Mitä sudenpentuohjelman suorituksia 1 3 luokkalaisten oppisisällöt eivät sisällä? Ensimmäinen tutkimuskysymys määrittää koko pro gradu -tutkielman tavoitteen ja päämäärän. Lisäkysymyksenä tähän tutkielmassa selvitetään, voiko yhteistyöhön käyttää valmiita sudenpentuohjelman suorituksia. Kaksi muuta tutkimuskysymystä ohjaavat tutkielmaa ensimmäisen tutkimuskysymyksen suuntaan. Tarkoituksena on selvittää mitä yhteisiä ja mitä erilaisia sisältöjä kasvatusjärjestelmät sisältävät. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen sisällönanalyysia. Tutkielmassa hyödynnettiin vertailevaa tutkimusotetta. Sisällönanalyysilla tutkimusaineisto tiivistetään ja jäsennellään, kuitenkin niin ettei mitään tutkimuksen kannalta olennaista jätetä pois (Eskola 2007,173). Analyysin tavoitteena on tuoda tutkittavaan aineistoon selkeyttä (Eskola & Suoranta 1998, 138; Tuomi & Sarajärvi 2009, 108). 10

11 Sudenpentuohjelmaan kuuluu 309 askelta, joista 177,5 askelta sisältää samoja sisältöjä mitä peruskoulussa 1 3 -luokkalaiset opiskelevat. Sisällönanalyysista saadut tulokset jaoteltiin tutkimuksessa eri teemoihin. Yhtenevät sisällöt jaoteltiin seitsemään teemaan. Teemat olivat esiintyminen ja vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, taidot ja taide, luonto, ympäristö ja kulttuurit, tarinat ja hartaudet, media sekä täysin yhtenevät jäljet. Yhteneviksi sisällöiksi laskettiin sellaiset sisällöt, jotka voidaan yhdistää suoraan toisiinsa sekä sellaiset sisällöt, jotka selkeästi liittyvät toisiinsa. Eroavaisuudet jaoteltiin teemoihin partion oma kulttuuri, retkeilytaidot, ruoka ja juomakulttuuri, vesillä liikkuminen ja media. Tutkielmassa vertailukohteina olivat partion sudenpentuohjelma ja sudenpentujen jälki -kirja, johon on lueteltu sudenpentujen jälkiä ja niiden askeleita. Peruskoulun keskeisiin sisältöihin tutustuin tutkimalla peruskoulun opetussuunnitelman perusteita vuodelta Peruskoulun oppiaineista tutkimusaineistoon kuuluivat äidinkieli, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustiede, musiikki, kuvataide, käsityöt ja liikunta. Tutkielmaan otettiin mukaan peruskoulun oppiaineista ne, joita opiskellaan kaikilla kolmella luokkaasteilla. Katsomusaineista mukaan otettiin ne, joiden opetussuunnitelma kuuluu valtakunnallisiin peruskoulun opetussuunnitelmaan perusteisiin. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimustulokset eivät olleet kovin yllättäviä. Tutkielmassa selvisi, että sudenpentuohjelmalla ja 1 3 -luokkalaisten keskeisillä sisällöillä on paljon yhteistä. Tästä syystä yhteistyö partion ja koulun välillä on mahdollista vuosiluokilla 1 3. Sudenpentuohjelmaan kuuluu 309 askelta, joista 177,5 askelta sisältää samoja sisältöjä mitä peruskoulussa 1 3 -luokkalaiset opiskelevat. Sudenpentujen askeleissa ympäristö- ja luonnontieto sai eniten mainintoja. Yhteensä 61 askelta sisälsi ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöjä. Tämä ei ole yllättävää, sillä partiossa luonto on jo osana partion tavoitteita, arvoja ja partiomenetelmää (Suomen partiolaiset 2008, 100, 108; Suomen partiolaiset 2009). Vähiten mainintoja yhteisistä sisällöistä saivat matematiikka ja musiikki. Analyysissa selvisi, että sudenpentuohjelmassa on viisi jälkeä, jotka sellaisenaan olisivat käyttökelpoisia koulun ja partion yhteistyössä. Näiden viiden jäljen, taiteilija, kädentaidot, leikit, maailma ja ensiapu, kaikki askeleet ovat sellaisia, jotka noudattavat myös peruskoulun 1 3 -luokkalaisten opetussuunnitelmaa. Johtopäätöksenä analyysista voidaan sanoa, että partion ja koulun välinen yhteistyö 1 3 -luokkien kohdalla on mahdollista niin, että molempien osapuolien opilliset tavoitteet täyttyvät. Yhteistyötä voidaan harjoittaa erilaisin yhteisin projektein tai teemapäivin. Lisäksi yhteistyö on mahdollista koulun yökouluissa tai iltakouluissa sekä muilla retkillä. Valmiita sudenpentujen suorituksia voidaan hyödyntää yhteistyötä suunnitellessa, eikä uusia suorituksia välttämättä tarvitse tällöin suunnitella. JATKOTUTKIMUSAIHEET Aihetta kannattaisi tutkia lisää. Jatkotutkimusta voidaan tehdä uuteen, vuonna 2016 voimaantulevaan, opetussuunnitelmaan liittyen. Tutkimusta kannattaisi tehdä myös muista partion ikäkausista. Tällä tavalla partion ja koulun yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti kehittää. TIIVISTELMÄSSÄ KÄYTETYT LÄHTEET Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Eskoja, J Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa Aalto, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus Kivilä, E Pihtiputaan lukioon perustetaan partiolinja. pihtiputaan-lukioon-perustetaan-partiolinja/ [Luettu ] Suomen partiolaiset Partionjohtajan käsikirja. Suomen partiolaiset Suomen partiolaiset Lupaukset ja ihanteet. =1.4.1._Lupaus_ja_ihanteet [Luettu ] Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi * 11

12 JOHDANTO JA TAVOITTEET NIMI: Satu Kivelä OPINNÄYTETYÖ: Tervetuloa sisupartioon koskettelukirja vammaispartiolaisille OPPILAITOS: Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK, Hämeenlinna, Ohjaustoiminnan koulutusohjelma VALOKUVAT: Joona Kivelä LIPPUKUNTA- JA PIIRI: 1. Himangan Nuotioveljet 2. Kokko-Pojat, Pohjanmaan Partiolaiset Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sisupartion ohjaajille uusi työkalu sisupartiotoiminnan aloittamiseen. Opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin 7-12-vuotiaille kehitysvammaisille partiolaisille suunnatun koskettelukirjan mallintaminen. Koskettelukirjat ovat erilaisista värikkäistä materiaaleista tehtyjä kosketeltavia kuvakirjoja, jotka sopivat näkö- ja monivammaisille, kehitysvammaisille ja autisteille 2-vuotiaasta aikuisikään saakka (Celia, 2010). Produktina syntyvällä koskettelukirjalla haluttiin kertoa koskettelukirjan lukijalle, mitä partiossa tehdään. Koskettelukirjan kertojana toimii kankainen tyttönukke Pinja partiolainen. Kerrontatavassa otettiin huomioon partiomenetelmä. Tervetuloa sisupartioon -koskettelukirjassa on kuusi kuvasivua. Ensimmäisellä sivulla tapaamme Pinja partiolaisen. Toisella sivulla opetellaan solmimaan merimiessolmu. Kolmannella sivulla tunnistetaan kuusi. Neljännellä sivulla kerätään roskia. Viidennellä sivulla tunnistetaan koivu. Viimeisellä sivulla tunnustellaan soratietä. Viimeistä sivua voi tunnustella myös jaloilla. TUTKIMUSKYSYMYKSET 1. Mitä pitää ottaa huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan koskettelukirja sisupartiolaisille? 2. Miten koskettelukirjan työstämistä jatketaan? AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Keräsin sähköpostitse toteutetulla kyselyllä sisupartion asiantuntijoilta mielipiteitä kirjaan soveltuvasta sisällöstä ja kuvien halutusta taitotasosta. Koskettelukirjan sisällön valitsemiseksi tarvitsin tietoa sisupartiolaisten suorittamista tehtävistä ja toiminnassa korostuvista partiomenetelmän osista. Käytin kyselylomakkeessa avoimia kysymyksiä, koska halusin kuulla vastaajien mielipiteet omin sanoin. Koskettelukirjan sisältöjen valinnassa otettiin huomioon kyselyllä kerätyt kokeneiden vammaispartiotyöntekijöiden näkemykset. Tärkeiksi teemoiksi nostettiin luonto toimintaympäristönä, yhdessä tekeminen, tekemällä oppiminen ja päivän hyvä työ. Tervetuloa sisupartioon -koskettelukirjan suunnittelu- ja valmistusprosessi on luonteeltaan iteratiivinen eli vaiheittain toistuva prosessi, jossa mielikuvatyöskentely, arviointi, tuotoksen ja valmistusprosessin suunnittelu ja toteuttaminen toistuvat kerroksittain. Työtä ohjaavana teoreettisena mallina olen seurannut 12

13 Kirjat sopivat näkö- ja monivammaisille, kehitysvammaisille ja autisteille 2-vuotiaasta aikuisikään saakka. Pirkko Anttilan Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet -kirjaan (1993) kokoamaa käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen teoreettista mallia. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Opinnäytetyönä toteutetusta koskettelukirjan mallista tuli helposti selattava ja värikäs. Sivut on suhteutettu käyttäjäryhmän taitotasoon hyvin. Opinnäytetyön tekijällä on mahdollisuus viedä työtä eteenpäin seuraavassa kaksivuotisessa ohjelmaministerin tehtävässä. Koskettelukirjan toimivuudesta, sisällöistä ja materiaaleista kerätään palautetta. Palautteen keruun jälkeen tehdään tarvittavat muutokset koskettelukirjan seuraavaan versioon. Tarkoitus on, että opinnäytetyön tekijän suunnittelemia koskettelukirjoja tehtäisiin eri puolilla Suomea. Tekijöiksi pyritään saamaan vuotiaita partiolaisia. Koskettelukirjan tekemistä markkinoidaan vuotiaille suunnatuissa partiotapahtumissa. Tuleville tekijöille koottiin toimintavinkkejä. LISÄTIETOA Työtä on esitelty Suomen Partiolaisten Laajennetuissa ohjelmavaliokunnissa ja sisujohtajapäivillä Tampereella. Tarvittavat muutosehdotukset on kirjattu ylös. Kirjasta tehdään kopio valtion erikoiskirjasto Celiaan vuoden 2015 aikana. Suosittelen partioaiheisen opinnäytetyön valitsemista etenkin toiminnallisten opinnäytetöiden tekijöille. Partiomenetelmään saa aivan uutta syvyyttä, kun miettii sen merkitystä partion aloittavan kohdalla. Partioaiheista työtä tehdessä levitin partion tapakulttuuria ympäri ammattikorkeakoulua. Opettajat olivat ihmeissään, ai teillä on tuollaista sisupartiotoimintaa wau! Olen tyytyväinen koskettelukirjaan, siinä on kekseliäät kuvat ja pala luontoakin mukana! Yhdessä tekemistä tulee paranneltuun versioon vielä yhden kuvan verran lisää. Kysymykset ja lisätiedustelut voi lähettää osoitteeseen * JATKOTUTKIMUSAIHEET Manninen ja Pihko (2012, 322) toteavat kehitysvammaisille suunnatun vapaa-ajan toiminnan tavoitteena olevan auttaa kehitysvammaisia elämänpiirin laajentamisessa ja antaa heille virikkeitä harrastusten löytämiseen, sekä uusien ystävyyssuhteiden solmimiseen. Tämä on mielestäni hyvä tavoite myös opinnäytetyöni jatkotyöstön näkökulmasta katsottuna. Toivon, että koskettelukirjani tavoittaa mahdollisimman monta kehitysvammaista lasta ja antaa kipinän liittyä partioon tai pysyä partioharrastuksen parissa. Partiotoiminta jos mikä on virikkeellistä ja aktivoivaa. Partioon voivat kaikki liittyä ja harrastus on edullinen verrattuna esimerkiksi moniin urheilulajeihin. Toiminta ryhmissä luo me-henkeä ja helpottaa ystävyyssuhteiden solmimista. 13

14 ESIPUHE NIMI: Anna Kivilä PRO GRADU -TUTKIELMA: Partioperinteet ja niiden merkitykset partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa OPPILAITOS: Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Folkloristiikka LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kaarinan Sädetytöt, Lounais-Suomen Partiolaiset VALOKUVA: Sanna Vilen Vuonna 2009 suoritin folkloristiikan oppiaineen työharjoittelujakson Suomen Partiomuseossa. Museon arkistoja läpikäydessäni syntyi idea tutkielmasta, jossa voisin yhdistää opiskelun ja harrastuksen. Halusin ottaa tutkielmalleni aiheen, joka olisi itselleni läheinen ja joka jaksaisi kiinnostaa koko projektin ajan. Valitsemalla kohteekseni kotilippukukuntani tiesin, etten ainakaan tulisi törmäämään täysin samanlaiseen tutkimusaiheeseen missään vaiheessa. Tavoitteenani oli, että tutkimukseni auttaisi osaltaan oman lippukuntani historian tallentamisessa. Olen ollut mukana partiotoiminnassa ja Partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen jäsen 23 vuotta ja koin, että jäsenyydestäni oli paljon hyötyä tutkielmaa tehtäessä. Olin tutustunut lippukunnan historian eri vaiheisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Tiesin jo etukäteen millaista lippukunnan toiminta on nykyään ja millaista se oli 15 vuotta sitten. Hallitsin myös partiossa käytettävän erikoissanaston ja tiesin pääpiirteissään millaista partiotoiminta on ollut sotien jälkeisenä aikana, jolloin Kaarinan Sädetytöt perustettiin. Sisäpiiriläisyyteeni liittyi toki myös ongelmia, jotka pyrin tiedostamaan tutkimusta tehdessäni. JOHDANTO JA TAVOITTEET Folkloristiikan alaan liittyvän pro gradu -tutkielmani aiheeksi valikoitui partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen perinteet ja niiden haastattelukerronnan sekä teemakirjoitusten kautta esiin tulevat merkitykset. Partiotoimintaan liittyy paljon erilaisia toimintatapoja, uskomuksia ja rituaaleja, jotka ovat partioon tutustumattomalle hyvinkin outoja ja herättävät paljon ihmetystä. Tämä folkloristiikan pro gradu -tutkielma raottaa ovea yhden turkulaisen partiolippukunnan toimintaan. Pyrin tutkimuksessani avaamaan liikkeen periaatteita, toimintatapoja sekä terminologiaa, jotta asiaan vihkiytymätönkin lukija pystyy seuraamaan tekstiä sujuvasti. Tutkimuksen loppuun kokosin partiosanaston avaamaan tutkimuksessa esiintyviä nimityksiä lukijalle. TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkielmassa selvitin millaisia toimintatapoja, uskomuksia, leikkejä ja rituaaleja lippukunnan toiminnassa mukana olleet henkilöt muistivat ja millaisia merkityksiä he näille perinteen muodoille asettivat. Kaikki aineisto tallennettiin Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkistoon. 14

15 Uusina teemoina aineistosta nousivat esille tyttöyteen ja lippukunnan valtasuhteisiin liittyvät tekstit. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Hankin tutkimusaineistoni haastattelemalla Kaarinan Sädetyttöjen toiminnassa mukana olleita henkilöitä. Haastatteluista toinen pidettiin kaikille tutussa ympäristössä Kaarinan Sädetyttöjen kololla. Tuttujen henkilöiden lisäksi myös tuttu paikka auttoi muistelussa. Haastatteluista kertyi 3,5 tuntia aineistoa ja yhteensä 47 sivua litteroitua tutkimusaineistoa. Haastatteluaineiston lisäksi käytin tutkimukseni pohjana kirjoitettua muisteluaineistoa. Kaarinan Sädetytöt on julkaissut kaksi lippukunnan toiminnasta kertovaa historiikkia, joissa on lippukunnanjohtajien muistelmia omilta johtajavuosiltaan sekä kuvauksia viikoittaisesta toiminnasta sekä retkistä ja kilpailuista. Teksteistä sai hyvin kuvan siitä, mikä kirjoittajille on päällimmäisenä jäänyt tapahtumista mieleen ja mitkä asiat on nähty mainitsemisen arvoisina. Historiikkien lisäksi laajensin tutkimusaineistoani lähettämällä kirjoituspyynnön kaikille lippukunnan yli 18-vuotiaille jäsenille. Tekstiä kertyi kuudelta henkilöltä yhteensä 18 sivua. Käsittelin tekstejä teemakirjoituksina ja osanottajien luvalla säilytin teksteissä kirjoittajien nimet. Näin aineistoa voidaan myös helpommin käyttää jatkossa esimerkiksi lippukunnan tulevissa historiikeissa. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lippukunnan kollektiivisen historian kautta tärkeiksi perinteenmuodoiksi nostettiin partioparaatit sekä viralliset juhlat. Erityisesti paraati nähtiin tärkeänä tapahtumana nimenomaan lippukunnan kannalta. Ylpeyttä herättivät etenkin ne paraativuodet, jolloin lippukunnan paraativahvuus oli erityisen suuri. Muistelijoille itselleen merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista retket ja leirit sekä iltanuotiot ohjelmineen. Ryhmähengen kannalta yhdessä vietetyt hauskat iltaohjelmat leikkeineen ja esityksineen olivat tärkeässä asemassa. Yhteisöllisyys ja Sädetytöille ominaiset piirteet tulivat vahvasti esille teksteissä. Yhteisöllisyys ja vahva yhteishenki ovatkin oleellisia asioita vilkkaan lippukuntatoiminnan ylläpitämisessä. Lauluperinteen ja leikkien nähtiin toimivan ryhmähenkeä kohottavasti. Laulamisen tärkeys Kaarinan Sädetytöille tuli niin selkeästi esille useissa aineiston teksteissä, että sen on näkemykseni mukaan katsottu olevan yksi tärkeimmistä Kaarinan Sädetyttöjä määrittävistä perinteistä. Läpikäymieni tekstien valossa voikin todeta, ettei Kaarinan Sädetytöt olisi sama lippukunta ilman pitkäikäistä lauluperinnettä. Myös kovaäänisyyden katsottiin olevan yksi nimenomaan Sädetyttöjä määrittelevä tekijä, mikä osaltaan rikkoo yleistä näkemystä tyttöjen ideaalista. Tytöt on kulttuurissamme mielletty kilteiksi, passiivisiksi ja hiljaisiksi eikä tytön ole lupa meuhkata tai muutoin pitää ääntä itsestään. Lippukunnan toiminnassa tyttöjä on puolestaan kannustettu pitämään ääntä erilaisten huutokilpailujen ja -leikkien myötä. Myöskään tyttöjen riehumista retkillä tai vartioilloissa ei ole aineiston valossa liiemmin yritetty hillitä. Kovaäänisyys, riehakkuus sekä erähenkisyys ovatkin ominaisuuksia, joita yhteiskunta ei edelleenkään miellä naiseuteen kuuluviksi piirteiksi. Yhteisönä Kaarinan Sädetytöt antaakin tytöille ja naisille mahdollisuuden toimia normaalista poikkeavalla tavalla ja vapautuneemmin kuin julkisissa tiloissa. Tutkimusaineiston kautta saamaani muistitietoa temaattisesti analysoimalla ja tulkitsemalla toin esiin Kaarinan Sädetyttöjen perinteitä ja niihin liitettyjä merkityksiä. Käyttämällä haastatteluaineistoa, historiikkikirjoituksia sekä teemakirjoitusaineistoa sain kattavan kuvan 65-vuotiaan lippukunnan moninaisista perinteistä sekä toiminnasta. Poimin aineistosta tärkeimmiksi aiheiksi nousseita teemoja, joita vastaajat pitivät kertomisen arvoisina. Näille teemoille etsin henkilökohtaisia ja yhteisöllisiä merkityksiä sekä laajempaa kulttuurista yhteyttä. Aineisto noudatti hyvin pitkälti virallista tulkintaa partiotoiminnasta ja esiin nousseet teemat olivat tut- Tuttujen henkilöiden lisäksi myös tuttu paikka auttoi muistelussa, esimerkiksi kolon nurkassa seissyt puunkannosta rakennettu viiriteline herätti muistelemaan sitä, kuinka kyseisestä kannosta aikoinaan tehtiin viiriteline. Kuvassa Pupuvartiolaiset viirinsä kanssa Nummen kololla KUVA: Riitta Mobergin kotialbumi. 15

16 Lippukunnan monet juhlat nousivat usean muistelijan teksteissä päällimmäisinä esille. Erityisesti lapsena tehdyt esitykset olivat jääneet virallista partioparaatia ja lupauksenantotilaisuutta vahvemmin mieleen. Helmikuussa vietettävä Muistelemispäivä oli 1980-luvulle asti yksi lippukunnan tärkeimmistä juhlista. Muistelemispäivän viettoa Littoisten kololla KUVA: Riitta Mobergin kotialbumi. tuja jo 1980-luvulla tehdystä partioperinnekyselystä. Uusina teemoina aineistosta nousivat esille tyttöyteen ja lippukunnan valtasuhteisiin liittyvät tekstit. Merkityksellisiksi perinteenmuodoiksi nousivat eri aineistoista partioparaatit sekä retket ja leirit. Aineiston teksteissä arvostettiin erityisesti lippukunnalle ominaisia piirteitä, yhteisöllisyyttä sekä pitkään käytössä olleiden perinteenmuotojen säilymistä. Tärkeänä nähtiin myös partion antamat elämänohjeet ja tekemällä oppiminen. Partion kasvatusideologian kannalta nähtiin ensiarvoisen tärkeänä, että lippukunnan toiminnassa ei vain istuskeltu omaksi iloksi, vaan että ohjelma oli opettavaista ja kasvattavaa. Retkiä, leirejä ja iltaohjelmia koskevat kuvaukset ja kertomukset olivat lähes aina myönteisiä ja nostalgisia. Koko lippukuntaan liittyvät muistikuvat olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yhteisön positiivisia puolia korostavia. Sekä johtajien että lasten innostuneisuutta, hauskaa yhdessäoloa ja partion opettavaista puolta korostettiin kaikissa aineistoissa. Eri aikoja kuvaavia muistoja analysoiden, tulkiten ja yhdistellen pystyin rakentamaan kuvauksen partiolippukunta Kaarinan Sädetyttöjen perinteistä vuosien aikana. Yli kuudenkymmenen vuoden aikana on lippukuntaan muodostunut laaja perinneverkosto, jota pystyin tämän tutkielman kautta käsittelemään vain pääpiirteittäin. Uskon kuitenkin tästä tutkielmasta sekä keräämästäni aineistosta olevan hyötyä, kun lippukunnan seuraavaa historiikkia toivottavasti joskus monen vuoden päästä ryhdytään työstämään. JATKOTUTKIMUSAIHEET Aineistoa läpikäydessäni heräsi kiinnostus tyttölippukunnan yhteisöllisyyteen ja tyttöjen välisiin ystävyyssuhteisiin liittyviin merkityksiin, joista saisi mielenkiintoisen tutkimuskohteen tyttötutkimuksen alalle. Lippukuntalaisten muistoja, elämyksiä ja kertomuksia tähänkin teemaan liittyen on vielä paljon tallentamatta. Tässä olisikin ideoita seuraavalle aiheesta kiinnostuvalle. LISÄTIETOA Partioaiheisen opinnäytetyön tekeminen oli haastavaa ja samalla hyvin innostavaa. Uskon, että läheinen ja itseä kiinnostava aihe sai pitämään mielenkiinnon yllä ja tämä auttoi saattamaan työn päätökseen. Olen tyytyväinen valitsemaani aiheeseen ja lisäksi olen saanut paljon kiitosta tekemästäni työstä myös lippukunnan jäseniltä. Mielestäni juuri omaan yhteisöön ja ryhmään liitettävät perinteen muodot sekä niiden tärkeys ryhmän jäsenille tekivät partiosta mielenkiintoisen tutkimusaiheen. Suosittelenkin partiotutkimuksen tekoa kaikille sitä harkitseville. * 16

17 PARTIOSANASTO Sanastossa hyödynnetty PartioWiki partiotietosanakirjaa net HAIKKI Usein kesäleirin yhteydessä järjestetty haikki on yhden yön mittainen vaellus, jonka varrella olevilla rasteilla suoritetaan erilaisia tehtäviä. HUIVIMERKKI Lippukunnan tunnus, joka ommellaan kaulalla pidettävän partiohuivin takakolmioon. ILTANUOTIO Iltanuotio on iltaisin retkillä ja leireillä järjestettävä ohjelma, jossa leiriläiset kokoontuvat nuotion ympärille leikkimään, laulamaan ja viettämään yhdessä iltaa. JAMBOREE Partioliikkeen Maailmanjärjestön järjestämä kansainvälinen suurleiri. LAUMA Sudenpenturyhmä, joka koostuu 8-12 sudenpennusta. Aiemmin käytettiin ryhmästä nimitystä parvi. LEIRIKASTE Kesäleirillä leiriläiset on tavallisesti kastettu virallisesti leiriläisiksi yöllä järjestettävässä leirikasteessa, jossa leiriläiset ovat silmät sidottuina kulkeneet lyhyen reitin ja suorittaneet epämiellyttäviä tehtäviä, esimerkiksi maistaneet mausteista ruokaa tai etsineet mutavellistä avainta. LIPPUKUNNANJOHTAJA Lippukunnan ylin johtaja. Valitaan aina vuodeksi eteenpäin vastaamaan lippukunnan toiminnasta yhdessä hallituksen kanssa. LIPPUKUNTA Partiotoiminnan perusyksikkö, joka toimii tietyllä alueella. Lippukunta, lyhennettynä lpk, koostuu yleensä noin eri-ikäisestä partiolaisesta. LUPAUKSENANTOTILAISUUS Tilaisuus, jossa muodollisesti tullaan partiolaisiksi. Lupauksenannossa lupauksenantajat tulevat eteen riviin seisomaan ja lausuvat lupauksen yhteen ääneen lupausta vastaanottavalle partiojohtajalle. PARTIOJOHTAJA Partiojohtaja eli pj on 18 vuotta täyttänyt partiolainen, joka on suorittanut partiojohtajan peruskurssin ja saanut partiojohtajavaltakirjan. Partiojohtajan tehtävänä on mahdollistaa lapsille ja nuorille ikäkauttaan vastaavaa partiotoimintaa. PARTIONIMI lempinimi, jota partiolaiset käyttävät partioystävästään. Partionimi saattaa syntyä vahingossa tai se voidaan antaa tarkoituksella partioon liityttäessä. PARTIOPARAATI Paraateja järjestetään yleensä kevätkauden päätteeksi tai suurten tapahtumien yhteydessä. Paraatissa lippukunnat ja partiolaiset esittäytyvät marssimalla rumpujen tahdissa. PARTIOTAITOKILPAILUT Partiotaitokilpailut eli PT- kisat ovat vartioiden välisiä maastossa tapahtuvia kilpailuja, joissa suoritetaan rasteilla partiotaitoihin liittyviä tehtäviä. RIIHITYS oli tapahtuma, jossa vartiolaisten luokkasuorituksiin kuuluvat taidot ja tiedot testataan ja tarvittaessa harjoitellaan uudelleen. Kaarinan Sädetytöissä riihitys toteutettiin usein vaelluksena. SEIKKAILIJA Seikkailijat ovat uuden ohjelman mukaisesti vuotiaita partiolaisia. Seikkailijajoukkue koostuu seikkailijasta. SUDENPENTU Sudenpennut (sudarit) ovat nuorimpia, 7 9 vuotiaita partiolaisia. Sudenpennut kokoontuvat 8 12 hengen laumoissa. Aiemmin Sädetytöissä käytettiin sudenpennuista nimitystä tonttu. TARPOJA Tarpojat ovat vuotiaita partiolaisia, jotka toimivat 4 12 hengen vartioissa. Vanhassa ohjelmassa tarpojat olivat yli 14 vuotiaita partiolaisia. TELTTAKUNTA Telttakunta koostuu oman ryhmän tai ikäkauden partiokavereista, jotka nukkuvat leirin ajan yhteisessä teltassa. VARTIO Pienryhmä, joka koostuu samaa ikäkautta edustavista ja/tai yhteistä tehtävää suorittavista partiolaisista. VARTIOLAINEN Vartiolaiset olivat vuotiaita partiolaisia, jotka toimivat vartioissa. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa VARTIONJOHTAJA Vartionjohtaja eli vj suunnitteli ja veti vartion viikoittaista toimintaa. Vartionjohtajia oli useimmiten kaksi, ja he olivat tyypillisesti vartiolaisia muutaman vuoden vanhempia. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa YHTEISLIPPUKUNTA Lippukunta, jossa on jäseninä sekä tyttöjä että poikia. Lippukuntia nimitetään tyttö-, poika- tai yhteislippukunniksi sukupuolijaon mukaan. 17

18 ESIPUHE NIMI: Riitta Kivivasara ja Susanna Nieminen OPINNÄYTETYÖ: Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali sudenpentuikäisille OPPILAITOS: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Kristillisen lapsi ja nuorisotyön suuntautumisvaihtoehto LIPPUKUNTA JA PIIRI: Kaipolan Tiirat, Hämeen Partiopiiri ja Yläneen Korpijunkkarit, Lounais- Suomen Partiolaiset Kimmoke hartausmateriaalin tekoon syntyi tekijöiden omista partiokokemuksista. Olemme molemmat pitkänlinjan partiolaisia. Yhteensä meillä on takanamme yli 50 vuotta partiokokemuksia alkaen sudenpennusta aina partionjohtajiksi asti monissa erilaisissa pesteissä. Takana on monia koloiltoja, leirejä ja tapahtumia aina lippukuntatasolta partiopiirien ja Suomen Partiolaisten järjestämiin leireihin ja tapahtumiin. Yhteistyökumppaniksi opinnäytetyöhömme saatiin Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry. JOHDANTO JA TAVOITTEET Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda hartausmateriaalipaketti sudenpentuikäisille eli 7 9-vuotiaille partiolaisille. Hartausmateriaalipaketilla haluttiin tukea sudenpentujen hengellistä kasvua ja akeloiden eli sudenpentujen johtajien jaksamista omassa johtajapestissään. Hartaudet toimivat osana partiokasvatusta sudenpentujen uskonnollisen kasvatuksen tukena. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali sudenpentuikäisille opinnäytetyömme koostuu raportista sekä varsinaisesta produktiosta. Raportti sisältää opinnäytetyömme teoriaosuuden. Kerromme siinä partion arvoista ja kasvatusmenetelmistä, lapsen spiritualiteetista ja uskonnollisesta kasvatuksesta sekä toiminnallisista menetelmistä ja niiden käytöstä. Teoria on toiminut hartausmateriaalimme valmistuksen lähtökohtana ja perustana siinä tekemillemme valinnoille. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Valmiissa materiaalipaketissa on kymmenen hartautta, joiden lähtökohtana ovat partiolupaus, -tunnus ja -ihanteet, jotka kuvaavat partion arvoja. Lisäksi materiaalin osana kehitettiin ihannehelmet, joita sudenpentu voi kantaa omassa partiohuivissaan. Helmet partiohuivissa muistuttavat sudenpentuja partion arvopohjasta, ne kulkevat sudenpennun matkassa erilaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin. Helmien avulla sudenpentujen kanssa on helppo palata lupaukseen, tunnukseen ja ihanteisiin helmi kerrallaan. Helmet myös yhdistävät hartaudet toisiinsa. Hartaudet perustuvat toiminnallisuuteen ja sudenpentujen osallisuuteen. Hartausmateriaali alkaa 18

19 Partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin sanoin: Koita jättää tämä maailma hieman parempana kuin sen löysit. partiolupaukseen ja -tunnukseen liittyvillä hartauksilla. Emme halunneet nostaa mitään ihannetta ylitse muiden, joten ihanteisiin liittyvät hartaudet ovat materiaalipaketissa aakkosjärjestyksessä. Ihannehelmet valmistetaan Etsiä elämän totuutta -hartauden aikana, mutta myös partiolupauksella ja -tunnuksella on omat helmensä. Lisäksi paketissa on Pyhä Yrjö -hartaus, joka perustuu partiolaisten suojeluspyhimyksen tarinaan. Tähän hartauteen ei liity helmeä, koska Pyhä Yrjö ei ole osa partion virallista arvopohjaa. Halusimme ottaa sen kuitenkin osaksi materiaalia, koska partiolaisten oletetaan tuntevan Pyhän Yrjön tarinan. Hartaudet on pyritty tekemään sellaisiksi, että ne soveltuvat käytettäväksi monissa erilaisissa laumoissa ja eri ympäristöissä, kuten koloilloissa, retkillä ja leireillä. Vaikka hartaudet on suunniteltu sudenpentuikäisiä varten, on suotavaa muokata niitä myös muiden ikäkausien käyttöön. JATKOTUTKIMUSAIHEET Tulevaisuudessa on mahdollista työstää vastaava partioihanteisiin, -lupaukseen ja tunnukseen pohjautuva toiminnallinen hartausmateriaali myös muille ikäkausille. Tekstit ja toiminnallisuus voisivat vastata kunkin ikäkauden omaa kehitystasoa. Kaikki eivät liity partioon sudenpentuikäisinä, vaan mukaan voi tulla myöhemminkin, joten jokaisessa ikäkaudessa on hyvä kerrata partion arvopohjaa. Tulevien opinnäytetöiden tutkimusaiheita voisivat olla esimerkiksi kuinka Elämän totuuden jäljillä hartausmateriaali on saavuttanut lippukunnat, kuinka paljon hartauksia toteutetaan ja mitkä asiat vaatisivat kehittämistä. Partion hengellisyyttä ja lippukuntien hartauselämää voisi tutkia yleisemminkin. Toivomme, että tämä hartauspaketti omalta osaltaan elävöittää lippukuntien hartauselämää sekä tukee johtajia partiokasvattajina ja paremman maailman luojina. Partioliikkeen perustajan Lordi Robert Baden-Powellin sanoin: Koita jättää tämä maailma hieman parempana kuin sen löysit. * 19

20 JOHDANTO JA TAVOITTEET NIMI: Henna Kotoneva PRO GRADU -TUTKIELMA: Puhtaan sinivalkoisen partion kohtalo. Yhteisen partiojärjestön isänmaallisuus ja kasvatus isänmaallisuuteen Suomessa vuodesta 1974 vuoteen 1981 OPPILAITOS: Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos LIPPUKUNTA JA PIIRI: Tasangon Talvikit, Pohjanmaan Partiolaiset Partioliike sai alkunsa Englannissa vuonna 1907, kun Robert Baden-Powell järjesti pojille leirin ja kokeili kasvatusajatuksiaan käytännössä. Jo vuonna 1910 partio levisi myös Suomeen. Partion ensivuosista lähtien isänmaallisuus oli yksi partion lähtökohdista, sillä Baden-Powellin mukaan partio oli yksi tapa toimia oman maansa hyväksi. Tässä tutkimuksessani tarkastelen isänmaallisuudelle annettuja merkityksiä osana partioihanteiden muutosta suomalaisessa partioliikkeessä 1970-luvulla, kun Suomessa toimineet partiotyttö-ja partiopoikajärjestöt yhdistyivät yhdeksi järjestöksi, ja pojat ja tytöt saivat yhteisen partio-ohjelman. Tutkimukseni käsittelee vartioikäisten eli vartiolaisten partio-ohjelmaan liittyvää isänmaallisuutta, sillä esimerkiksi sudenpentujen lupauksessa ei ollut mainintaa isänmaasta. Vaeltajat taas ovat yli 15-vuotiaita, joiden ohjelma rakentui heidän oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi vaeltajat toimivat johtajina. Käsitteellä partiolainen viittaankin yleisesti kaikkiin partiolaisiin, kun taas vartiolainen koskee vuotiasta partion harrastajaa. <Toimituksen huomautus> Suomen Partiolaisten nykyisin käytössä olevan partio-ohjelman mukaan partiotoiminta on jaettu iän perusteella viiteen ikäkauteen vuotiaat ovat sudenpentuja, vuotiaat seikkailijoita, vuotiaat tarpojia, vuotiaat samoajia ja vuotiaat vaeltajia. Aikuiset ohjaavat lasten ja nuorten toimintaa, ja toimivat erilaisissa projektitehtävissä sekä luottamustoimissa. Vartioikäkausi oli käytössä suomessa TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimukseni keskittyy etenkin siihen, mitä isänmaallisuus oli uudessa ohjelmassa vuoden 1974 jälkeen ja miten isänmaallisuuskasvatukseen ohjattiin johtajille tarkoitetuissa materiaaleissa. Tutkimukseni päättyy vuoteen 1981, jolloin ilmestyi peruspartio-ohjelman paranneltu versio, jonka myös vastustajat hyväksyivät. AINEISTO JA TUTKIMUSMENETELMÄT Kyseessä on aate-ja sosiaalihistoriallinen tutkimus, jossa tarkastellaan partion kasvatuksen historiaa. Aatehistoriallinen tutkimus edellyttää yhteistyötä sosiaalihistorian kanssa, sillä ne eivät ole toisistaan irrallisia todellisuuksia. Tutkimukseni olen toteuttanut sisäl- 20

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään?

Tuuspartion historiaa: Mitä partiossa tehdään? Tervetuloa partioon Partio on vastavoima Miks mun pitäis ja Ei kuulu mulle -asenteille. Partiossa toimitaan ryhmissä, jotka noudattavat partio-ohjelmaa. Tärkeää on se, että saa tehdä itse. Pienimmätkin

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto.

Tavoitteena on, että vanhempia kutsutaan lippukunnan tapahtumiin. Tavoitteena on, että lippukuntaan perustetaan vanhempainneuvosto. 1 Yleistä Partiolippukunta Lapin Kiehiset ja Kivekkäät toimii Sodankylän alueella ja kuuluu Lapin partiopiiriin. Taustayhteisönä toimii Sodankylän seurakunta. Lippukunta pitää sodankyläistä partioperinnettä

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

Terhi Heikkilä PARTION SUDENPENTUOHJELMA JA PERUSKOULUN 1 3 LUOKKALAISTEN OPPISISÄLLÖT

Terhi Heikkilä PARTION SUDENPENTUOHJELMA JA PERUSKOULUN 1 3 LUOKKALAISTEN OPPISISÄLLÖT Terhi Heikkilä PARTION SUDENPENTUOHJELMA JA PERUSKOULUN 1 3 LUOKKALAISTEN OPPISISÄLLÖT Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Kasvatustieteen kandidaatin tutkielma Toukokuu 2014 Sisällys JOHDANTO...

Lisätiedot

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä

TÖÖLÖN SINISET RY TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sivu 1/6 14.10.2009. Yleistä Sivu 1/6 14.10.2009 Yleistä Vuosi 2010 on Töölön Sinisten 77. toimintavuosi. Kokoontumispaikkamme tullee olemaan Töölönkadun kolo ja retkipaikkamme Långvikin uusi kämppä. Alkavan vuoden tavoitteena on

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

TILASTOT Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset osuudet Ikäkausien suhteellisten osuuksien muutos

TILASTOT Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset osuudet Ikäkausien suhteellisten osuuksien muutos TILASTOT 2015 4 Yhteenveto 7 Jäsenistö Suomen Partiolaisten jäsenet Jäsenmäärän muutos edellisvuoteen verrattuna: Jäsenmaksun maksaneet jäsenet Rekisteriin kirjatut jäsenet Ikäryhmät Ikäkausien suhteelliset

Lisätiedot

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio - - toiminta.partio.fi - -

Tausta- ja koulutusmateriaaleja: - kasvatustavoitekaavio - Johtajakansio -  - toiminta.partio.fi -  - LUOTSIKOULUTUS Tarpoja-, samoaja-, vaeltajaluotsit Partiojohtajan peruskoulutus Tuntee 12-22-vuotiaiden nuorten maailmaa ja toimintatapaa Osaa ohjata, tukea ja motivoida 12-22-vuotiaita nuoria Tuntee 12-22-vuotiaiden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2010

Toimintakertomus vuodelta 2010 MANKKAAN ERÄSUDET RY Sivu 1 / 5 Partiolippukunta Mankkaan Eräsudet ry Mankkaan Eräsusille toimintavuosi 2010 oli jälleen aktiivinen toiminnan kannalta. Lippukunnan jäsenmäärä on melko paljon noussut viime

Lisätiedot

Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä

Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Ansiomerkit Lounais-Suomen Partiopiirissä Sisältö 1. Kirjallisuutta 2. Miksi ansiomerkkejä? 3. Partioansiot 4. Ansiomerkkijärjestelmä 5. Ansiomerkkien ehdottaminen 6. Ehdotusten käsittely 7. Ansiomerkkien

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Versopartion visio- ja strategia

Versopartion visio- ja strategia Suomen Vapaakirkon Nuoret ry Ehdotus SVN:n johtokunnalle 13.1.15ksi 1(5) Versopartion visio- ja strategia Taustaa Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n partiotoimikunta (PTK) on 2013 2014 suunnitellut toimintansa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Toimintakilpailun säännöt. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry

Toimintakilpailun säännöt. Etelä-Karjalan Partiolaiset ry Toimintakilpailun säännöt Etelä-Karjalan Partiolaiset ry SISÄLLYSLUETTELO Partio-ohjelma Kilpailutoimintaan osallistuminen Koulutukset Kasvu Muut Säännöt astuvat voimaan 1.1.015 alkaen. 1 PARTIO-OHJELMA

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 n Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille n kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Vuonna 2014 lippukunta

Lisätiedot

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015 Esikoulu- / kysely 2015 Tutkimuksen tuloksia käytetään parantamaan esikoulujen ja päiväperhekotien laatua Göteborgissa. Vastaa kysymyksiin omien, vanhempana tai huoltajana saamiesi kokemusten pohjalta.

Lisätiedot

Finnjamboree Kasvutusjohtaja

Finnjamboree Kasvutusjohtaja Finnjamboree 2016 Kasvutusjohtaja Sisältö Finnjamboree lyhyesti Tavoitteet Organisaatio Tehtävänkuvaus Yhteystiedot Finnjamboree on Suomen Partiolaisten suurleiri. - Wikipedia Finnjamboree 2016 on historian

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

PUKEUTUMISOHJE JYVE-PARTIOLAISILLE

PUKEUTUMISOHJE JYVE-PARTIOLAISILLE Jyväskylän Versot ry Pukuohje 1(5) PUKEUTUMISOHJE JYVE-PARTIOLAISILLE Kaikki partiolaiset eri puolilla maailmaa pukeutuvat partioasuun. Partiopuku yhdistää partiolaisia ja lippukunnan omat perinteet ovat

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta-

Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Uuden lippukunnan perustaminen -Piirin aloitteesta- Mari Lätzä Lähteinen Uusimaa Haastateltavien nimet muutettu 20,0 % 18,0 % Pohjatyö 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % Partio% 7-17 v Partio% 18-22 v 6,0

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Nakkilan Partiolaiset ry toteuttaa partiotoimintaa lapsille ja nuorille Nakkilan kunnassa. Lippukunta on Lounais-Suomen Partiopiiri ry:n ja Suomen Partiolaiset ry:n jäsen. Lippukunta

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan Mitä opiskellaan milläkin vuosiluokalla

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT

VAHVAT, HYVINVOIVAT LIPPUKUNNAT YHTEINEN TEHTÄVÄMME Partiokasvatuksen ansiosta yhä useammat lapset ja nuoret kasvavat tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, aktiivisiksi ja itsenäisiksi yhteisön jäseniksi SIKSI TAVOITTEENAMME ON: VAHVAT,

Lisätiedot

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset

Yksin ryhmässä - Aikaisemmat tutkimukset Yksin ryhmässä - Vetäytyvät lapset ja syrjäytyminen päiväkodissa Aikaisemmat tutkimukset Laine Kaarina ja Junttila Nina: Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä (2002) Ulkomaisia tutkimuksia: mm.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista

Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Ennen Roihua Kipinöi, leirin jälkeen nautitaan Hiilloksista Kuva: Antti Kurkinen Ei-Vielä-Partiolaiset mukaan Roihuamaan! Lippukunnat saavat Sp:n lippukuntapostin mukana materiaalia Roihun ja partion markkinointitapahtuman

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta. Huoltajat Pori (N = 202) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seuranta Huoltajat - (N = 202) Opetushallitus toteutti valtakunnallisen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn huoltajille 22.1. 28.2.2013.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot