KOULUTTAJANA TOIMIMISEN KOKEMUKSET OMAN TYÖN OHELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTTAJANA TOIMIMISEN KOKEMUKSET OMAN TYÖN OHELLA"

Transkriptio

1 Ritva Heiskanen Proseminaari / Kasvatustieteen aineopinnot 55 op. Helsingin avoin yliopisto/ Vantaan toimipiste KOULUTTAJANA TOIMIMISEN KOKEMUKSET OMAN TYÖN OHELLA Ohjaaja Professori Merja Ikonen - Varila Helsingin avoin yliopisto/vantaa

2 2 Sisältö Tiivistelmä... 4 Johdanto Kouluttajan toiminnan tarkastelua Asiantuntijuuden merkitys kouluttajana toimimiseen Kouluttajan osaamisalueet Kouluttajaidentiteetin rakentuminen Identiteetin muodostuminen ja merkitys Erilaisten roolien suhde identiteetin rakentumiseen Tutkimuksen toteutus Tutkimustehtävät Tutkimuskohde Aineistonkeruu menetelmät Laadullinen tutkimus Teemahaastattelu Tutkimusaineiston hankinta Tutkimusaineiston analyysimenetelmät Tutkimuksen tulokset Kouluttajien näkemyksien tarkastelu osaamisalueiden kautta Kouluttajan pedagoginen osaaminen Kouluttajan kehittämisen osa-alue Kouluttaja ja työyhteisö Kouluttajan substanssi osaaminen Kokemukset kouluttajana toimimisesta oman työn ohella Oman työn ja kouluttajana toimimisen yhteen nivominen Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu Diskurssio... 33

3 3 Lähteet Liitteet Helakorven aikuiskouluttajan asiantuntijuus ja sen arviointi sekä käsitteistöä 1 (1/2) Haastattelukysymykset

4 4 Tiivistelmä Tavoitteet: Tutkimus on tehty Avaimia päivähoidon arkeen - hankkeelle. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kouluttajana toimimisen kokemuksia, kun kouluttajan tehtäviä tehdään oman päätoimen ohella. Haastateltavien kokemuksia peilataan Seppo Helakorven aikuiskouluttajan asiantuntijuus ja sen arviointia varten laadittujen osaamisalueiden kautta. Tutkimuksessa sivutaan myös näiden kahden toiminnan merkitystä identiteettiin, sillä niiden yhteensovittaminen ohjaa valintoja sekä vaikuttaa uudenlaisen roolin muodostumiseen vuorovaikutusprosessin kautta. Menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina huhti toukokuun 2008 aikana. Haastattelut tapahtuivat kolmessa kunnassa ja haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Haastattelujen pohjaksi oli laadittu kuusi kysymystä, joiden avulla haastatteluissa edettiin, mutta myös avoimille kysymyksille oli jätetty tilaa. Haastattelut litteroitiin ja tulkinnan apuvälineenä olivat aikuisopettajan osaamisalueet. Analysoinnissa ensimmäinen tutkimuskysymys tulkittiin deduktiivisen ja toinen sekä kolmas induktiivisen sisällönanalyysin mukaan. Tulokset ja johtopäätökset: Kokemukset koulutuksesta ja työn yhteensovittamisesta olivat positiivisia ja ne nähtiin toisiaan tukevina elementteinä. Kouluttajana toimiminen ei ole pois omasta päätoimesta, vaan se koettiin työtä tukevaksi ja uusia näkökulmia antavaksi tehtäväksi. Tehtävien yhteen nivomisessa ei pääsääntöisesti ollut esteitä tai haittaavia tekijöitä. Rajoittavana asiana kouluttajan tehtävän tekemisessä koettiin resursseille, kuten järjestelyt, kahvitukset ym. sekä suunnittelulle mahdollistettu aika. Muuten kokonaisuutena kouluttajana toimimisen kokemukset olivat hyviä ja koulutuksen sisältö nähtiin omaa päätoimea kehittävänä toimintana. Avainsanat: Kouluttajana toimiminen, kokemukset, asiantuntijuus, osaaminen, identiteetti, rooli

5 5 Johdanto Nykyisin tarvitaan monenlaista osaamista työelämässä. Sen lisäksi, että on vahva ammatillinen osaaminen, tulee olla tietoa ja taitoa, joilla kehittää ja viedä omaa työtään eteenpäin. Eräänä taitona voidaan pitää kouluttajana toimimista. Työelämässä kouluttajana toimiminen voi tarkoittaa esimerkiksi oman osaamisen ja tiedon jakamista muille samalla alalla toimiville työntekijöille. Tällainen taito merkitsee usein myös oman roolin muuttamista ja yhteensovittamista niin työn kuin kouluttajan tehtävien kesken. Tässä tutkimuksessa on tätä kouluttajan tehtävää ja päätoimen suhdetta tarkasteltu kouluttajana toimimisen kokemusten kautta. Kuinka kouluttajan tehtävät koetaan ja nivotaan yhteen, kun samanaikaisesti on oma päätoimi, jota hoidetaan? Tutkimukseni lähti liikkeelle, kun otin yhteyttä AVAIMIA PÄIVÄHOIDON ARKEEN - hankkeesta vastaavalle koordinaattorille ja tiedustelin löytyisikö hankkeesta proseminaariksi sopivaa aihetta. Koordinaattorilla oli antaa aihe, joka tosin alkuperäisenä ehdotuksena olisi ollut laaja työ toteutettavaksi, mutta josta neuvottelujen kautta saatiin aikaiseksi sopivampi kokonaisuus. Hanke on päivähoidon ja erityispäivähoidon toimintaan keskittynyt 14 kunnan välinen yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja kouluttaa kuntien päivähoidon työntekijöitä sekä päivähoidon johtajia. Tutkimuksessa haastatellut kouluttajat toimivat kasvatuskumppanuuskouluttajina, mutta en tarkastele tässä tutkimuksessa kasvatuskumppanuutta, vaan pohdin, miten kouluttajana toimiminen koetaan ja miten se nivoutuu päätoimen ohella tehtävänä työnä. Millaisia näkemyksiä kouluttajana toimimisen kokemukset ovat synnyttäneet kouluttajissa ja mahdollisia muutoksia heidän toiminnassaan? Tutkimusta varten on pyydetty tutkimusluvat jokaisesta kunnasta, joissa olen haastatellut tutkittavia. Työelämän vaikutusta oppimiseen ja kouluttajan toiminnan merkityksiä on tutkittu niin yksilön kuin yhteisön näkökulmista. Kirsi Heikkilä (2006) väitöskirjassaan Työssä oppiminen yksilön lähtökohtien ja oppimisympäristöjen välisenä vuorovaikutuksena on tutkinut, millainen oppimispaikka työympäristö on ja miten oppiminen vaikuttaa yksilön elämän kokonaisuuteen sekä työssä kehittymiseen. Hän toteaa työn ja muun elämän erotteleminen on tullut

6 6 vaikeammaksi, samoin oppimisen ja tuotannon. Hänen väitöskirjansa ei varsinaisesti käsittele kouluttajana toimimista, mutta koskettaa omaa tutkimustani työlähtöisyyden muutosvaatimusten kautta, joita myös omassa tutkimuksessani sivutaan. Opettajan kokemuksia omasta tehtävästään ja niiden merkityksestä on esimerkiksi Liisa Tiilikkalan (2004) tutkimus ammatillisen opettajuuden muutoksista ja jatkuvuudesta. Hän toteaa, että opettajuus ei ole pysyvä ilmiö, vaan ajassa määräytyvä sekä muuttuva, ollen suhteessa työhön ja ammattialaan. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajuutta yksilöllisenä kasvuprosessina, johon vaikuttavat yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja historialliset tekijät. Tästä Liisa Tiilikkalan tutkimuksesta löytyy hyvää vertailukohtaa omaa tutkimustani ajatellen, sillä kouluttajana toimiminen on myös opettajuutta, vaikka toiminta-alueena opettaminen on huomattavasti pienempi muotoista ammatillisen opettajan toimintaan verrattuna. Asiantuntijuutta ja osaamista on tutkittu paljon, ja siitä on tehty niin kirjoja kuin erilaisia lopputöitä ja väitöskirjoja esimerkiksi Susanna Paloniemen (2004) tutkimus Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Tutkimus tarkastelee osaamisen ja kehittämisen kokemuksellisuutta elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Myös oma työni sivuaa kyseistä aluetta osaamisen ja kokemuksellisuuden näkökulmasta. Mervi Friman (2004) on Ammatillisen asiantuntijan etiikka ammattikorkeakoulussa - tutkimuksessaan pohtinut mikä on oikeaa ja hyvää asiantuntijuutta. Tämä aihe lähentyy tutkimustani asiantuntijuuden näkökulmasta siltä osin, että kouluttajana toimiminen oman työn ohella on eräänlaista oman asiantuntijuuden jakamista. Tutkimuksessa käsiteltävää kouluttajana toimimisen kokemuksia oman työn ohella analysoin Helakorven (2006) omassa tutkimuksessaan käyttämän nelikentän avulla, jossa aikuiskouluttajan toimintaa tarkastellaan neljän erilaisen osaamisalueen kautta. Helakorpi (2006, 88) toteaa, että oman alan tuntemus ja sen syvällinen tietämys ovat erittäin tärkeä osa omaa ammatillista kehittymistä. Hänen mukaansa osaaminen ja asiantuntijaksi kehittyminen on yhteydessä omaksuttuihin tapoihin, jotka edellyttävät yhteistyötaitoja. Puhutaan jaetusta osaamisesta, jossa yksilön kyvyt ja taidot pääsevät esille niin omaan kuin yhteiseen käyttöön. Tämä merkitsee samalla yksilön identiteetin muokkautumista erilaisten roolien kesken, kuten Heikkinen (2002) toteaa, se on elinikäinen oppimisprosessi, jonka avulla muodostetaan käsitystä itsestä.

7 7 Kiinnostus kouluttajana toimimisen tehtäviä kohtaan syntyi omasta pitkästä työkokemuksesta ja työelämästä lähtevistä kysymyksistä. Nämä ovat laitteneet pohtimaan erilaisia kehittymis- ja toiminta mahdollisuuksia. Mielessä on käynyt, olisivatko tällaiset kouluttajatehtävät uusia toimintamahdollisuuksia ja kehittämisen alueita, joiden kautta voisin, kuten Helakorpi (2006) toteaa, jakaa osaamista yhteiseen käyttöön. Toisaalta on kiinnostavaa myös se, että onko kouluttajana toimimisella vaikutuksia oman työn sisältöön, etenkin, kun kyseessä ei ole kokopäiväinen kouluttajuus, vaan oman työn ohella tehtävä toiminta. Helakorven (2005, 7) mukaan tällöin: korostuu koulutuksen ja työelämän vaatimien taitojen jatkuva kehittäminen kaikissa ammattiryhmissä ja koulutustasoilla. 1. Kouluttajan toiminnan tarkastelua Kouluttajan toimintaa voi tarkastella esimerkiksi hänen käyttäytymisensä mukaan, onko hän ulospäin suuntautunut, karismaattinen, hiljainen, huumorintajuinen tai asiassa pysyvä. Mutta yhteistä kouluttajille on Kupiaksen (2007) mukaan usein se tapa, jolla he suhtautuvat itseensä oppijoina ja asiantuntijoina, eivät heidän persoonallisuutensa piirteet. Hän toteaa, että kouluttajan perustan muodostavat asiantuntemus, läsnäolo, arvostus, samaistuminen, innostus ja nöyryys. Näiden perustojen kautta kouluttaja johtaa oppijat sisäiseen puheeseen, jossa oppimista voi tarkastella rentona kohtaamisena. Kouluttajan toiminta käsittää sisällöllisen ja yhteisöllisen asiantuntijuuden ohella yksilöllisen kasvun sekä metataitoja. Usein ajatellaankin, että kouluttajan työ on itse opetustapahtuman ohjaaminen, mutta tänä päivänä kouluttajan työ on vaihtelevaa ja monipuolista. (Helakorpi 2006, ) Kouluttajan tietotaito syntyy oman työn kautta saadusta kokemuksesta ja tarkoituksesta ja ne vievät kouluttajuutta eteenpäin. Tämä myös motivoi ja auttaa sitoutumaan antaen voimaa tehdä työtä. Rogersin(1986) mukaan juuri motivaatiota pidetään käyttäytymisen ja energian suunnan faktorina. Motivaatio johtaa päämäärään ja auttaa kääntämään oppimisen kohti tavoitteellista suuntaa. Tie kouluttajaksi voi joskus olla mutkallista, eikä ihminen aina ole edes tietoinen valinnastaan kouluttajaksi. Kouluttajuus rakentuu toiminnan kautta ja sen perustana ovat omat kokemukset ja saadut opit sekä oma arvomaailma, joiden avulla on tarkoitus saavuttaa tavoitteet ja toiminta. (Vuorikoski & Törmä 2004, 9.) Kouluttajan tehtävä on toimia oppimisen auttajana ja uusien

8 8 mahdollisuuksien laajentajana. Tämä tarkoittaa, että kouluttaja havainnoi, miten ja milloin oppimista tapahtuu sekä mitkä keinot ovat oppimisen kannalta parhaimpia ja tehokkaampia. (Nummenmaa, Karila, Joensuu & Rönnholm, 2007, 61.) Toisaalta kouluttajan toimintaa edistävät Kupiaksen (2007) mukaan hyvät ongelmanratkaisutaidot, jotka auttavat löytämään tietoa ja tarkastelemaan asioita erilaisista näkökulmista. Ongelmaratkaisutaidot ohjaavat ajattelemaan luovasti sekä lisäävät terveen harkinnan käyttämistä. Kouluttajalla odotetaan taitoa laatia toimintasuunnitelmia sekä viestiä tehokkaasti. Amundsonin (2005) mukaan juuri viestintään kuuluvien monenlaisten toimintatapojen kautta lisätään ymmärrystä ja motivoidaan toimintaa. Petäjä ja Koponen (2002, 25) puolestaan toteavat, että taitava kouluttaja löytää vuorovaikutuksen avulla tasapainon eri roolien ja tapahtumien välille, jolloin hän toimii katalysaattorina oppijoille. Koulutusprosessien ohjaamista varten on laadittava hyvät suunnitelmat ja tavoitteet. Näitä prosessien ohjaamisia varten kouluttajalla on oltava teoreettinen tieto hallussa; hänen tulee osata hakea ja etsiä tietoa nopeasti. Kouluttajan toimintaan kuuluu myös kriittisyys, jolla tarkoitetaan, että on kyettävä kyseenalaistamaan, pohtimaan sekä keskustelemaan koulutuksen lähtökohdista, tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista. Tämä edellyttää kouluttajalta dialogisuutta sekä kehittävää otetta. Tällaisen toiminnan kautta esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiot hakevat toimintamalleja epävirallisista tavoista toimia. (Helakorpi 2006, 100.) Kouluttajan on osattava pysähtyä tutkimaan myös omia muutos- ja oppimispolkujaan oman yksilöllisen kehittymisensä kannalta. Tässä voivat erilaiset roolit olla hyvä suojauskeino sekä voimavara, sillä niissä on omat selkeät työnjaot ja sopimukset, joiden mukaan toimitaan. (Petäjä & Koponen 2002, 32, 48.) Asian voi ajatella ammatillisena kasvuna, joka kytkeytyy kiinteästi ihmisenä olemiseen ja persoonallisuuden kokonaiskehitykseen ( Arasola 2005, 1.1 Asiantuntijuuden merkitys kouluttajana toimimiseen Asiantuntijuuden kehittyminen kouluttamisen ja työelämän kontekstissa sisältää toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat yhteisöllisyys ja itseohjautuvuus, sillä oppiminen ei tapahdu yksin. Ympäristöstä tulevat vaikutteet näkyvät yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen nopeana muuttumisena. Puhutaan ajallisista ulottuvuuksista, jotka vaikuttavat ihmisen ja työn väliseen vuorovaikutukseen. Asiantuntijuus ei synny vain vertikaalisesti oman

9 9 alan tietämyksellä, vaan siihen tarvitaan lisäksi toimimista asiantuntijaverkostossa. Tämän asiantuntijaverkoston kautta suhteutetaan oma osaaminen toisten asiantuntijoiden osaamiseen. (Frilander-Paavilainen 2005, 16, ) Asiantuntijuuden käsitteellä tarkoitetaan korkeamman ajattelun sekä abstraktin tietämisen oppimista. Expertillä (asiantuntijalla) tämä tieto koostuu monista erilaisista tiedon osa-alueista, jotka ammatillisen asiantuntijuuden osalta tarkoittavat oman alan perustiedon hallintaa. Kun asiantuntijalla on faktuaalista (todellista) tietoa, hän ei vain käytä tätä valmista tietoa, vaan myös luo uutta tietoa koko ajan. (Frilander-Paavilainen 2005, 5-6.) Launiksen ja Engeströmin (1999, 66, 75) näkemyksen mukaan asiantuntijuutta ei voi määritellä yhden yksilön tai ryhmän tiedollisena ja pysyvänä ominaisuutena, vaan asiantuntijuus on nähtävä toiminnan ominaisuutena, joka on keskitettävä kehittyviin asiantuntijatoimintoihin. Helakorven (2006) mielestä kasvu asiantuntijuuteen on kehittymisprosessi, jossa reflektoidaan osaamista työyhteisöön, taustatietämykseen, asiakkaisiin ja yhteistyöverkostoihin. Kouluttaminen ja työ nähdään usein erillisinä ja toisistaan irrallisina tapahtumina, koska niillä katsotaan olevan erilaiset kontekstit ja tavoitteet. Tämän näkemyksen taustalla on ajatus, että oppiminen ja tieto ovat kontekstista riippumattomia erillisiä tapahtumia. Kaksosen, Karilan & Nummenmaan (2006, ) mukaan kouluttamisen tavoitteena on kehittää pedagogisia ja oppimisen muotoihin ratkaisuja, joiden avulla reflektoidaan teoria työelämään. Reflektoinnin tarkoitus on saada aikaiseksi työssä oppimisen kokemuksia. Asiantuntijan hankkima proseduaalinen (menetelmällinen) tieto on kokemuksen kautta hankittua kokemuksellista tietoa. Tällainen praktinen (käytännön) tieto on kykyä hallita ja muodostaa sellaista tietoa, joka syntyy työelämän kontekstissa vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa. Proseduaalinen tieto on usein automatisoitunutta, hiljaista tietoa. Tämän hiljaisen tiedon avulla asiantuntija ratkoo ja ymmärtää käytännön ongelmia, soveltaa oppimiaan taitoja sekä samalla laajentaa omaa tietämistään lisää. Taito kasvaa työn kautta, mutta siihen tarvitaan mukaan teoreettinen tieto ja ymmärrys teoreettisen tiedon merkityksestä. (Frilander- Paavilainen 2002, 6-7.) Asiantuntijuutta kuvaa autonomisuus eli automatisoituneet toiminnat, jotka ovat edellytyksiä todelliselle osaamiselle. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, sillä asiantuntijuutta ei tule tarkastella yksilön ominaisuutena, vaan koko tiimin tai työryhmän asiantuntijuutena. Asiantuntijuuden erääksi ominaisuudeksi katsotaan syvä ja laaja-alainen työprosessi tietous, joka tarkoittaa oman

10 10 ja koko organisaation työprosessin ymmärtämistä. Se tarkoittaa, että tiimin autonomiset toiminnat toimivat asiantuntija yksikköinä. Tällainen asiantuntijuuden jakaminen saa aikaan parempia tuloksia, sillä usein taitovaatimukset vaihtelevat erilaisten ammattien mukaan eli mitä suurempi koulutus sen suurempi osaamistaso. Tämä tasojen jakaminen luo uutta osaamista, koska silloin asiantuntijuutta ei tarkastella yksilön ominaisuutena, vaan tiimin yhteisenä prosessina. (Frilander-Paavilainen 2005, ) Kun toimitaan kouluttajana, kouluttaja jakaa omaa asiantuntijuuttaan, mikä tarkoittaa, että hänen on tunnettava käsiteltävä asia ja kyettävä tuomaan siihen uusia näkökulmia. Toisaalta hänen on myös osattava hyödyntää osallistujien osaaminen ja asiantuntijuus koulutusta tehdessään. Kouluttajan tehtävänä onkin Kupiaksen (2007) mukaan käyttää asiantuntemustaan niin, että oppijat voivat kehittyä ja pääsevät asetettuihin tavoitteisiin. Kun kouluttaja hahmottaa nämä oman asiantuntemuksensa rajat, se auttaa häntä hyvän koulutuksen toteutumisessa. Asiantuntijuutta pidetään usein Tynjälä (2003) toteaa, pysyvänä ominaisuutena, kun tietty koulutus on käyty ja tehty töitä. Asiantuntijuus ei ole kuitenkaan yksilöllinen prosessi, vaan kollaboraatinen (yhteisöllinen) ja organisationaalinen prosessi. Hän lisää, että asiantuntijuutta ei pidä nähdä pelkkänä oppimisena, vaan on huomioitava sen yhä suurempi merkitys työelämässä. 1.2 Kouluttajan osaamisalueet Koulutuksessa tähdätään tulevaisuuteen, minkä vuoksi on tärkeää huomioida yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia. Muutosten ennakointi merkitsee koulutuksen huomioimista ja suunnittelua, jotta muuttuvat tilanteet hahmotetaan tulevaisuudessa toimintakulttuurien muutoksissa. (Helakorpi 2006, 9-10.) Kouluttajuudella tarkoitetaan tässä kouluttamisen ja työn välistä suhdetta, kuinka jaetaan tietoa, jota itsellä on ja miten sen voi opettaa muille ennen kuin sen käyttöarvo laskee. Kaksonen, Karila ja Nummenmaa (2006, 225) tarkastelevat asiaa työnjaon hierarkian madaltamisen näkökulmasta: miten paljon työntekijällä on osaamista, tietoa ja asiantuntijuutta jakaa muille. Heidän mukaansa kouluttaminen kietoutuu muodollisten oppimisympäristöjen ohella aina vain enemmän epämuodollisiin ympäristöihin ja tätä kautta työ ja arkielämään. Työn ammattitaito vaatimukset ovat erilaisia kuin ennen. Ammattitaidon muuttuminen kokonaisvaltaiseksi on tuonut ammattitaitoon mukaan tiedonhankinnan perusteet. Ammattitaitoa tarkastellaankin osaamisen kehittämisen näkökulmasta, jolloin on tärkeää ennakoida

11 11 yhteiskunnallisia muutoksia ja paineita. Tämä edellyttää koulutuksen ennakointia ja tekemisvalmiutta sekä jatkuvaa oppimista. Usein tämän ammattitaidon laajan tietouden yhteydessä puhutaan fenomenologisesta käsityksestä, jolla tarkoitetaan ilmiöiden olemusten etsimistä ja niiden olemassaoloa sekä kokeilun ja testauksen näkemysten oikeellisuutta (Helakorpi 1992, 192, 197.) Filanderin (2006) mukaan vakiintuneet ammatit ovat katoavia rakenteita, joita nykyinen joustava työelämän uusiin ehtoihin pyrkivä yhteiskunta muuttaa ja muokkaa uudenlaisiksi. Ammattitaito ymmärretään pysyväksi valmiudeksi, jossa tieto on harjaantunutta. Helakorpi (2006) puhuu ammatin ja työn osittamisesta, jolla hän tarkoittaa työn ja koulutuksen järkevää suunnittelua ja toteuttamista. Hän on jaotellut aikuiskouluttajan asiantuntijuuden, osaamisen tehtävät neljään osa-alueeseen, joiden perustana on työelämäkehitys ja käsitykset uudistuvasta asiantuntijuudesta (Liite 1. ). Seuraavassa avataan käsitteiden sisältöjä: Pedagogisella osaamisella tarkoitetaan, että osaamista ei pidetä vain mekaanisena tekemisenä, vaan kokonaisvaltaisena työprosessien ymmärtämisenä sekä hallitsemisena. Se on strategista osaamista, jossa kokonaisuuden näkemisen kautta asiantuntija kykenee suhteuttamaan sekä ennakoimaan tilanteita ja toimintaansa erilaisten tarpeiden mukaan. Osaamisen sanotaan olevan kollektiivista osaamista, johon on summattu koko organisaatiossa oleva tieto ja taito. Tähän kuuluvat aina enemmän ja enemmän myös asiakaspalvelu- ja yrittäjäosaaminen. Kouluttajan pedagogisena toimintana se tarkoittaa, että luodaan edellytykset toimia asiantuntijatyössä ja saavutetaan luottamus ja uskottavuus erilaisten sidosryhmien ja asiakkaiden välillä. On tiedettävä pelisäännöt sekä tunnettava toimintatavat ja valmiudet niiden kehittämiseen. Kouluttajalta odotetaan opetus ja ohjaustaitojen sekä oppimisympäristön hallintaa, mutta myös vaatimuksia henkilökohtaiseen osaamiseen. Hyvään pedagogiseen osaamiseen kuuluu myös empaattisen vuorovaikutuksen taito, joka näkyy aitona kiinnostuksena opettaviin ihmisiin. Kouluttaminen ei ole opettamista, vaan koulutusmahdollisuuksien luomista ja organisointia. (Helakorpi 2005, 156; 2006, 54, 102.) Kehittämisosaamisessa asiantuntijuutta kehitetään oman työn kautta, jolloin henkilökohtainen osallistuminen koulutukseen, itsensä kehittämiseen sekä erilaisiin innovaatioihin ja hankkeisiin on osa asiantuntijaksi kehittymistä. Tarkoituksena on kehittää ajattelutaitoja, mitä jatkuva työn ja työyhteisön kehittäminen vaativat. Kehittyminen asiantuntijaksi edellyttää tietoutta oman alan tieteellisestä tutkimuksesta ja kehittämistyön sovelluksista. Asiantuntijuutta voidaan katsoa oman

12 12 työn johtamisen ja kehittämisen kautta, joka edellyttää myös näkemystä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tällöin on tunnettava koko organisaation toimintatavat sekä kyettävä lojaalisuuteen ja valmiuteen työyhteisön kehittämisessä. Tällainen osaaminen ja toimintatavat ovat erityisiä ja antavat leiman yhteisön ydinosaamisen sisäistämiselle. Kouluttajalla kehittämisosaaminen tarkoittaa yhteiskunnallisten tehtävien sisäistämistä ja opetukseen liittyvän toiminnan kehittämistä erilaisissa verkostoissa. Se on toisaalta valmiutta ohjata oppijoita, mutta toisaalta kykyä suunnitella, johtaa sekä arvioida yhdessä työelämän kanssa kehittämisprojekteja. Kouluttajalta vaaditaan luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä seurata ja arvioida omaa ammattialaansa sekä arvo-osaamistaan. (Helakorpi 2005, 156; 2006, 55-56, 103.) Työyhteisö osaamisen alue liittyy työyhteisön sosiaaliseen luonteeseen. Osaamisessa korostuu yhteistoiminnan ja talous-hallinnon osaaminen sekä toiminta erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Asiantuntijuuteen kuuluu tiimityö-, vuorovaikutus- ja johtamisen taidot. Laaja henkilöstöverkosto on osa työssä menestymisen ehtoja. Tiimien asiantuntijoilla on autonomia, valta ja vastuu sekä heidän on osallistuttava asiakas ja työryhmiin ja osatta opastaa muita. Heidän on kyettävä jakamaan omaa ns. hiljaista tietoaan ja osattava toimia vuorovaikutus tietoverkostoissa, jotka ovat osa jokapäiväistä työtä. Kouluttajalla tämä painottuu säännösten hallintaan sekä yhteyden pitoon erilaisten verkostokumppaneiden kanssa. Häneltä odotetaan taitoa toimia verkostoissa, johtaa tiimejä sekä toimia johtajana projekteissa eli kouluttajalla on oltava valmiudet visiointiin sekä näkemyksellisyyttä koulutuksen ja työn tulevaisuudesta. Jokainen asiantuntija on tulevaisuudessa enemmän ja enemmän oman työnsä markkinoija. (Helakorpi 2005, 156; 2006, 55, 103.) Substanssiosaaminen tarkoittaa ammatissa tarvittavaa ydinosaamista, perustietoa, joka saadaan koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Se lisää valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää työtehtäviä. Ammatilliset taidot merkitsevät työssä tarvittavaa käytännön osaamista ja samalla henkilökohtaisia kykyjä sekä tapaa toimia vaihtelevissa tilanteissa. Substanssiosaaminen merkitsee asiantuntijuutta mm. tekniikan hallinnassa, verkostojen hyödyntämisessä työssä, tapojen ja perinteiden tuntemista, vastuuntuntoa, kielitaitoa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Kouluttajalle se merkitsee tietojen ja taitojen hallintaa omalla alalla. Hänen tulee osata suunnitella erilaisia projekteja, hallita oman alansa keskeiset tehtävät sekä kyetä arvioimaan ja

13 13 kehittämään työtään. Kouluttajan ei tarvitse olla kaikkien alojen osaaja, vaan hallita yksi alue, joka auttaa häntä ymmärtämään ja jäsentämään työelämälähtöisyyttä. Työelämäosaaminen tarkoittaa käytännön osaamista eli tietoa alan tavoista ja perinteistä todellisuudessa. (Helakorpi 2005, ; 2006, 54, 102.) 2. Kouluttajaidentiteetin rakentuminen 2.1 Identiteetin muodostuminen ja merkitys Identiteetin käsitettä käytetään puhuttaessa yksilön subjektiudesta, mutta myös määriteltäessä sosiaalisia yhteisöjä ja erilaisten ryhmien erityislaatua. Identiteettiä voi tarkastella myös vuorovaikutusprosessina, joka ohjaa elämänkulkua ja siinä tapahtuvia valintoja. Tähän vuorovaikutukseen liittyvät valinnat avaavat tai sulkevat mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen, oppimiseen tai työelämään. Valinnat puolestaan muodostavat hierarkioita, joista toiset ovat yksilölle keskeisempiä kuin toiset. Puhutaan symbolisesta järjestyksestä, jossa yksilön ominaisuudet ja arvot määräytyvät suhteessa hänen valintoihinsa ja persoonallisiin ominaisuuksiinsa. (Antikainen, Rinne & Koski 2000, ) Identiteetin muodostuminen on elämänmittainen oppimisprosessi, jonka yhteydessä yksilö muodostaa käsityksen omasta itsestään, historiastaan, erilaisista mahdollisuuksistaan ja suhteestaan ulkopuoliseen maailmaan (Heikkinen 1999, 284). Saastamoinen (2006, ) taas tarkastelle identiteettiä itsen ja muiden määrittelynä minusta, jolloin minuus on puolestaan reflektiivistä tietoisuutta itsestä. Kun ihminen määritellee, muokkaa ja arvottaa minuuttaan, se muuttuu identiteetin käsitteeksi. Identiteettiä pidetään modernina käsitteenä ja se liitetään usein työhön, perheeseen tai vapaa aikaan. Modernin käsityksen mukaan yksilö on itsestään selvänä ilmiö, joka on itsenäinen ja, jolla on valinnanvapaus sekä toiminnan mahdollisuus. Postmodernin näkemyksen mukaan yksilö on rationaalinen ja dynaaminen ilmiö, joka rakentuu erilaisissa instituutioissa, sosiaalisissa suhteissa, diskursseissa tai käytäntöjen kautta. (Antikainen, Rinne & Koski 2000, ) Koska identiteetin rakentuminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat ihmisen elämäntavat ja yksilölliset ominaisuudet, näkevät Vanttaja ja Järvinen (2006, 37) sen muodostumisen aina vain vaikeampana ja samalla sen merkitys korostuu. Korostuminen näkyy muodollisen koulutuksen ja ammatillisen osaamisen riittämättömyytenä. Se merkitsee, että

14 14 yksilön on jatkuvasti rakennettava identiteettiään erilaisten vaatimusten mukaisesti. Bergerin ja Lucmannin (1991, ) mukaan, on kyse identiteetin yksilöllisestä tietoisuudesta, joka on yksilön reagoimista sosiaalisen rakenteeseensa ylläpitämiseen, muokkaamiseen ja tarkasteluun. Amundson (2005, 147) on tarkastellut kouluttajuutta kykynä tarkastella asioita erilaisista näkökulmista, ajatella luovasti sekä harkita että laatia taitavasti toimintasuunnitelmia. Näiden taitojen avulla kouluttajan identiteetti kehittyy ja kasvaa muodostaen yksilölle ominaisen tavan toimia kouluttajan roolissa. Kouluttajan roolissa toimiminen kasvattaa ammatillista identiteettiä, jolloin kouluttajalla kehittyy ammatin vaatimat taidot ja vastuu. Kouluttajalle syntyy tietoisuus omista resursseistaan ja rajoituksistaan. (Arasola 2005, Saastamoinen (2006) toteaa, että kouluttajan identiteettiä voi kuvata käsitteellä oppimiskumppanuus, jolloin se tarkoittaa oppimisen vastuun jakamista koulutettavien kanssa. Oppimiskumppanuus vie toimintaa eteenpäin, joka syntyy oman työn kautta saadusta kokemuksesta. Toisaalta kouluttajan on hyvä myös pysähtyä välillä tutkimaan omaa muutos ja oppimispolkuaan oman yksilöllisen kehittymisensä kannalta. Tässä auttavat selkeät työnjaot ja sopimukset, jotka voivat olla ja ovat hyvä suojautumiskeino sekä voimavara, joiden mukaan toimia. Kouluttajana toimimisen arvot tulevat kokemuksen kriteereistä, jotka ohjaavat taitojen persoonallista kehittymistä, identiteettiä. (Petäjä & Koponen 2002, 25, 32, 48.) Kouluttajaidentiteetille ja minäkäsitykselle on ominaista uskomus niiden piilossa olemisesta, sillä niitä on vaikea havaita käyttäytymisen ja fyysisen olemuksen tai julkisten sosiaalisten rooliemme kautta. (Saastamoinen 2006, 146, 156.) Aloittaessaan toimintansa kouluttajan tehtävissä, kouluttaja kohtaa usein noviisin aseman, mutta myöhemmin toiminta näkyy ajattelun taitona. Nämä taidot heijastuvat kouluttajan roolin mukana teoissa, motivaatiossa sekä käyttäytymisessä (Harri-Austin ja Thomas 1991, 3-5, 9, 15). Tämä oppimismatka noviisista kohti experttiyttä, asiantuntijuutta, auttaa löytämään ja luomaan oman kouluttajaidentiteetin- ja roolin. Oppimismatkan voi katsoa antavan tilaa kouluttajalle uusien mahdollisuuksien luomiseen eli havainnoimaan, millaiset keinot ja toiminnat ovat oppimisen kannalta parhaita ja tehokkaimpia. (Nummenmaa, Karila, Joensuu & Rönnhholm 2007, 61).

15 Erilaisten roolien suhde identiteetin rakentumiseen Identiteetin ja roolin käsitteet ovat hyvin lähellä toisiaan ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Roolit liitetään yksilön sosiaaliseen asemaan hänen toimintaansa säätelevänä ominaisuutena. Kun taas identiteetti tarkastelee yksilöä sen mukaan, mistä toiset ihmiset tunnistavat meidät. (www.alli.fi/monikulttuurisuus/kasikirja/luku2/luku2identiteetti.html - 6k -.) Vanttajan ja Järvisen mukaan (2006) sekä roolin että identiteetin rajaaminen pitävät molemmat sisällään erilaisia malleja. Heidän mukaansa roolit ovat sidoksissa ihmisen minuuteen, käsitykseen omasta toiminnasta ja itsestä ja identiteetti elinikäiseen prosessiin, jota kokemukset, seuraukset sekä oppiminen muokkaavat. Kuuselan (2006, ) toteaa, että nyky-yhteiskunnassa tarvitaan monia päällekkäisiä rooleja, jotka rakentavat identiteettiä arjesta selviytymiseen. Näitä rooleja tuotetaan erilaisten identiteetti töiden avulla, joita pidetään valintojen mahdollisuuksina, kuten elämäntavat, opiskelu, kouluttautuminen, työnteko tai kuluttaminen. Mahdollisuutta valinnoille ei anneta vaan ne syntyvät pohdintojen ja tietoisen tuottamisen kautta. Saastamoinen (2006, ) lisää tähän, että identiteetti rakentuu roolien erilaisuuden kautta, jäsentäen ja halliten sekä määritellen että rikkoen erilaisten roolien rajoja. Yksilön toimiminen jossain roolissa on aina henkilökohtainen kokemus, jonka avulla harjoitellaan sosiaalista käyttäytymistä ja luodaan tietoisuutta omasta itsestä sosiaalisten suhteiden kautta. Identiteetti muokkautuu näiden sosiaalisten suhteiden avulla persoonallisen ja sosiaalisen, yksilöllisen ja yhteiskunnallisen sekä psyykkisen ja fyysisen välisenä yhteytenä. (Antikainen, Rinne & Koski 2000, 38-40; Kuusela 2006, 43.) Roolin ja identiteetin sosiaalisista suhteista toisiinsa nähden: 1. Sosiaalinen identiteetti ja roolit liitetään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan toimintaan tai tehtäviin. Sosiaalinen identiteetti tarkoittaa sosiaalisten roolien omaksumista ja toimimista niiden suhteen yksilöllisellä tavalla esimerkiksi koulutus. Koulutuksen katsotaan tuovan sosiaalista statusta ja usein arvostus on suoraan yhteydessä koulutuksen määrään. Koulutus ja osaaminen kytkeytyvät yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kilpailuun.

16 16 2. Persoonallinen identiteetti syntyy omista kokemuksista ja on puhdas minä prosessi. Tähän kuuluvat tarpeet ja tunteet, joita psykodynaamiset roolit ohjaavat, kuten ruumiin toiminnat esimerkiksi ravinto, liikkuminen ja seksuaalisuus. Puhdas minä kokoaa psykodynaamiset roolit yhdeksi prosessiksi muodostaen käsityksen omasta kokonaisuudesta ja sen pysyvyydestä. 3. Kulttuurinen identiteetti on ymmärrys omasta itsestä ja maailmasta, jota esim. lapset leikkiessään luovat, vaikka yhteiskunta ei vielä tällaisia rooleja heiltä odota. Aikuisena roolit näkyvät persoonallisena olemisena ja yksilön tulkintoina ajasta sekä tilanteista. Nämä roolit osaltaan määrittävät identiteetin rakentumista. Yksilö värittää sosiaalista rooliaan psykologisella roolilla ja välittää ymmärrystä itsestään sekä maailmastaan historiallisena, mutta ei pysyvänä ominaisuutena. Tämä myös muuttaa yksilön identiteettiä ajan myötä. 4. Kollektiivinen-, ammatillinen- tai koulutusidentiteetti rakentuvat jatkuvana dynaamisena prosessointina, jossa sisä- ja ulkopuoliset ainekset ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Niitä voidaan pitää henkisinä rooleina, jotka ovat laajoja, kokonaisvaltaisia ja joissa näkyy toiminnan ja roolien hierarkia. Ne muodostuvat materiaalisesti ja objektiivisesti erilaisten mahdollisuuksien ja uuden omaksumisen sekä vanhasta pois oppimisen mukana. (Moilanen & Sulkunen 2006, 9-11; Niemistö 1998, 90-91; Saastamoinen ; Vanttaja & Järvinen 2006, 37; Antikainen, Rinne & Koski 2000, 274, ) 3. Tutkimuksen toteutus 3.1 Tutkimustehtävät Tutkimuksessa tarkastellaan kouluttajan toimintaa ja kokemuksia oman päätoimen ohella tehtynä toimintana. Millaisia taitoja kouluttajalta odotetaan ja minkälaista osaamista kouluttajan toiminta edellyttää? Miten kahden erilaisen toiminnan kautta löydetään tasapaino ja kuinka kaksi erilaista toimintaa on saatu kiedottua yhteen? Tutkimuksen tavoitteena on tuoda näkyviin kouluttajana toimimisen vaikutuksia ja merkityksiä sekä koulutuksen mahdollinen anti työelämään. Vastauksia haetaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla:

17 17 1. Minkälaisia näkemyksiä kouluttajilla on kouluttajan osaamisalueista? 2. Miten kouluttajana toimiminen koetaan, kun kouluttajana toimitaan oman työn ohella? 3. Miten työ ja kouluttajana toimiminen on saatu nivottua yhteen? 3.2 Tutkimuskohde Tutkimuksessa on haastateltu kolmesta kunnasta kasvatuskumppanuuskouluttajia. Kunnista on saatu tutkimusluvat ja tutkittavia oli yhteensä seitsemän. He toimivat päätoimessaan lastentarhanopettajina, erityislastentarhanopettajina ja erityispäivähoidon koordinaattorina sekä päiväkodinjohtajana. Haastateltavat suorittivat kouluttajan tehtävää oman päätoimen rinnalla ja koulutusjaksot olivat 1-1½-vuoden mittaisia koulutustapahtumia. Kouluttajana toimiminen jakautui kahdeksaan kokopäivän koulutukseen ja useampaan noin kahden tunnin mittaiseen koulutukseen koulutusajan puitteissa (1-1½-v.). Kouluttajien työkokemus vaihteli 10 vuodesta 28 vuoteen ja kaikki haastateltavat olivat naisia. Kouluttajana toimimisen aika vaihteli vasta koulutuksia antamaan ryhtyneestä jo koulutuksia noin 2-3 -vuotta tehneisiin (tämä koulutusaika koskee vain tämän tutkimuksen kouluttajia eli kasvatuskumppanuuskouluttajia, muuten osalla heistä oli muutakin kouluttajana toimimisen taustaa takanaan). Minulle mahdollistui työni alkuvaiheessa tutustuminen tutkimuskohteeseen, sillä sain osallistua kasvatuskumppanuuskouluttajien yhteistapaamiseen. Tutkimuskentän kartoittaminenhan on tärkeä osa tutkimuksen tekemistä, joten tämä auttoi ymmärtämään ja selkiyttämään tutkimukseen liittyviä odotuksia tulevien haastattelujen osalta. Tämä tapaaminen antoi ajatuksia ja suuntaviivoja siihen, miten lähtisin kysymyksiäni rakentamaan ja suunnittelemaan. 3.3 Aineistonkeruu menetelmät Laadullinen tutkimus Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen perustana ovat haastattelut. Näin tutkimus muodostuu kirjalliseksi tuotokseksi eritavoin kuin teoreettinen tutkimus. Tutkimuksessa analyysin tekeminen on olennaisinta, mikä tarkoittaa Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2007)

18 18 mukaan, että kirjoittaja lähtee liikkeelle empiirisistä havainnoista, joista tekee muistiinpanot ja tulkitsee sitten niitä. Tämän tutkimuksen muistiinpanot litteroitiin ja koodattiin heti haastattelujen jälkeen, jolloin alustava tulkinta tutkittavasta asiasta myös käynnistyi. Laadullista tutkimusta pidetään usein hypoteesittomana, joka tarkoittaa, että tutkija ei aseta etukäteen ennakko-oletuksia tutkimuskohteesta tai sen tuloksista. Kuitenkin on otettava huomioon, että havainnoissa peilataan aikaisempaan kokemukseen. (Eskola & Suoranta 2001, ) Ennakko-oletusten pitäminen poissa tutkimuksessa tuotti jonkin verran hankaluutta, koska tutkijan oma ammatti on myös päivähoidon piirissä. Mutta toisaalta Hirsjärvi ja Hurme (2001) korostavat, että tutkimuksessa käytettävä teoria ja toiminta eivät ole irrallista, objektiivista tutkimusta, vaan sitä ohjaavat tutkijan käsitykset ja havainnot tutkittavasta ilmiöstä Teemahaastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa osa haastattelun näkökohdista on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia. Teemahaastattelussa on tiettyjä aihepiirejä, joista puuttuu strukturoidulle haastattelulle tyypilliset tarkat muodot ja järjestykset. Haastattelu perustuu vuorovaikutukselle, jossa otetaan huomioon tutkittavien tulkinnat asioista ja niiden merkityksistä. Haastattelun etuna on, että aineiston keruuta voi säädellä joustavasti. (Hirsjärvi & Hurme, 2001, ) Omat haastatteluni lähtivät liikkeelle asianomaiseen aiheeseen perehtymisellä ja ennakkotapaamisella. Ennen haastatteluja mahdollistunut tapaaminen loi pohjaa tuleville haastatteluille. Eskola ja Suoranta (2001) toteavat, että haastattelun tulee olla vapaaehtoinen ja sen luotettavuutta on korostettava, sillä se on tutkimushaastattelun avainkysymys. Haastattelu on keskustelu, jossa haastateltava ja haastattelija nähdään tasavertaisina kysymysten asettelussa ja vastausten antamisessa. Haastattelijan onkin mietittävä valmiiksi tekeekö hän yksilö- vai ryhmähaastattelun, myös missä ja milloin haastattelu toteutetaan sekä miten haastateltaviin otetaan yhteyttä ja miten suhtaudutaan mahdolliseen kieltäytymiseen. Haastattelussa on huomioitava mahdolliset eteen tulevat esteet ja haitat, kuten aikaan liittyvät seikat, sopiminen, haastateltavien etsiminen sekä itse haastattelun toteutus, johon ei voi suunnitella käytettäväksi esimerkiksi vain puolta tuntia. Haastattelusta syntyy myös erilaisia kustannuksia, kuten

19 19 nauhurista, kaseteista ja matkoista. Lisäksi vapaamuotoisesti kerätyn aineiston tulkinta, analysointi ja raportointi ovat hankalia, sillä niille ei ole tarjolla valmiita malleja, joiden pohjalta kirjoittaa tutkimusta. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 35, ) Hirsjärvi ja Hurme (2001) korostavat, että haastattelussa on mukana aina tietty konteksti- ja tilannesidonnaisuus. Tällä he tarkoittavat, että haastattelijan on pyrittävä huomioimaan ja tulkitsemaan haastateltavan vastauksia kulttuuristen erojen ja erilaisten merkitysmaailmojen kautta. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2007, 201) puhuvat haastattelun virhelähteistä, joilla he tarkoittavat haastateltavan, haastattelijan tai tilanteen synnyttämää kokonaisuutta, jossa tutkimuksen luotettavuutta heikentää haastateltavan tarve tuottaa sosiaalisesti suotavia vastauksia tai tehdä asioista omia tulkintojaan. Tätä tutkimusta varten oli laadittu kuusi haastattelukysymystä (liite 2.), joiden tarkoitus oli säädellä aineistoa. Siksi teemat ja aiheet onkin Hirsjärvi ja Hurme (2001) toteavat suunniteltava tarkoin, sillä ne ohjaavat ja suuntaavat haastattelua. Tutkimukseni haastattelukysymysten laatimisen perustana oli, että haastateltavien kouluttajien koulutusaihe oli heille tärkeä (kasvatuskumppanuus), ja että aihe synnyttää monipuolisia ja laajoja vastauksia, minkä vuoksi kysymysten laatiminen ja rajaaminen etukäteen oli aiheellinen. Haastatteluun laadituista kysymyksistä (liite 2.) kolme ensimmäistä kohdistuivat kokemuksiin ja näkemyksiin kouluttajana toimimisesta. Niiden tarkoituksena oli kiinnittää haastateltavien huomio kouluttajana toimimiseen, sen vaikutuksiin ja merkitykseen kouluttajan tehtäviä tehtäessä. Kaksi seuraavaa kysymystä liittyivät oman päätoimen ja kouluttajana toimimisen yhteen nivomiseen. Niiden avulla haluttiin haastateltavien pohtivan kahden erilaisen toiminnan mahdollisuuksia ja mahdollisia muutoksia tutkittavien toiminnassa. Kuudes haastattelukysymys oli suora kysymys haitoista ja hyödyistä työn ja kouluttajana toimimisen suhteen. Taustakysymykset toivat tutkimukseen relevanttia tietoa siitä, mikä oli haastateltavien ammatti, kouluttajana toimimisen aika sekä ikä ja työkokemus. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja ja niiden suorittaminen sovittiin jokaisen haastateltavan kanssa erikseen, jolloin ajankohta ja paikka sekä haastateltavan tilanne ja mahdollisuudet huomioitiin. Haastatteluja varten varasin tunnin jokaista haastateltavaa kohden ja siirtymiä varten paikasta toiseen tunnin. Tehdessäni haastattelut pyrin huomioimaan objektiivisuuden ja kantaa ottamattoman ulkopuolisen asemassa pysymisen.

20 Tutkimusaineiston hankinta Aineiston hankinta lähti liikkeelle AVAIMIA PÄIVÄHOIDON ARKEEN hankkeen (käytän myöhemmin AVA- hanke nimitystä) koulutustilaisuudesta, johon osallistuin. Koulutustilaisuuden aikana syntyi ajatus kysyä, löytyisikö hankkeen puitteissa mahdollista aihetta tutkimukselle. Otin yhteyttä koulutuksia järjestävään henkilöön ja kysyin, löytyisikö häneltä lopputyön aihetta. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2007) toteavat myös asiasta, että ensin täytyy kartoittaa tutkimuskenttä, jolla ryhdytään toimimaan. AVA hankkeen koordinaattori kiinnostui tilanteesta ja ehdotti, että tutkisin hankkeen järjestämän kasvatuskumppanuuskoulutus kouluttajien koulutustoimintaa ja identiteetin muodostumista, kun he tekevät kouluttajan tehtäviä oman päätoimensa ohella. Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen tavoitteena on erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Hanke on laaja-alainen varhaiskasvatuksen ja erityispäivähoidon laadullisen kehittämisen väline, jonka tarkoitus on lisätä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien henkilöiden tietoa ja osaamista. Sen tavoitteena on myös kehittämistyön jatkuvuuden vahvistaminen pedagogisen johtajuuden sekä työ- ja ohjauskäytäntöjen luomisen avulla. Hankkeen tarkoituksena on saada aikaan pysyvä yhteistyörakenne, joka hyödyntää asiantuntijuutta paikallisesti ja seudullisesti päivähoidon arjessa. Koska aihe tuntui kiinnostavalta otin sen vastaan. AVA- hankkeessa oli tuolloin mukana 12:sta kuntaa, mutta nyt hankkeen toiminta-alueella on 14 kuntaa. Nämä ovat Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Siuntio, Tammisaari, Tuusula ja Vihti. Itse tein haastattelut kolmen kunnan osalta. Hankkeen toimintaaika oli , jonka aikana aloitin työni. AVA- hankkeen loputtua, jatkoi työni ohjausta toinen alueella alkanut hanke LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI - ARVO- hanke. Sen tavoitteet liittyvät Lapsuuden arvokkaaseen arkeen ja hankkeen tarkoitus on luoda pysyvä kehittämisyksikkö lapsuuden hyvinvoinnin edistämistä varten samojen yhteistyökuntien (kuin AVA- hankkeessa) kanssa Länsi- ja Keski-Uudellemaalle.

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Oulu

VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Oulu VARHAISKASVATUSPÄIVÄ Oulu 8.5.2008 Näkökulmia varhaiskasvatuksen asiantuntijuuteen ja sen kehittymiseen Päivi Kupila/JY päivi.kupila@edu.jyu.fi ASIANTUNTIJUUS KEHITTYY YKSILÖLLISESTI JA SOSIAALISESTI Yksilöllistä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot