KOULUTTAJANA TOIMIMISEN KOKEMUKSET OMAN TYÖN OHELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTTAJANA TOIMIMISEN KOKEMUKSET OMAN TYÖN OHELLA"

Transkriptio

1 Ritva Heiskanen Proseminaari / Kasvatustieteen aineopinnot 55 op. Helsingin avoin yliopisto/ Vantaan toimipiste KOULUTTAJANA TOIMIMISEN KOKEMUKSET OMAN TYÖN OHELLA Ohjaaja Professori Merja Ikonen - Varila Helsingin avoin yliopisto/vantaa

2 2 Sisältö Tiivistelmä... 4 Johdanto Kouluttajan toiminnan tarkastelua Asiantuntijuuden merkitys kouluttajana toimimiseen Kouluttajan osaamisalueet Kouluttajaidentiteetin rakentuminen Identiteetin muodostuminen ja merkitys Erilaisten roolien suhde identiteetin rakentumiseen Tutkimuksen toteutus Tutkimustehtävät Tutkimuskohde Aineistonkeruu menetelmät Laadullinen tutkimus Teemahaastattelu Tutkimusaineiston hankinta Tutkimusaineiston analyysimenetelmät Tutkimuksen tulokset Kouluttajien näkemyksien tarkastelu osaamisalueiden kautta Kouluttajan pedagoginen osaaminen Kouluttajan kehittämisen osa-alue Kouluttaja ja työyhteisö Kouluttajan substanssi osaaminen Kokemukset kouluttajana toimimisesta oman työn ohella Oman työn ja kouluttajana toimimisen yhteen nivominen Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu Diskurssio... 33

3 3 Lähteet Liitteet Helakorven aikuiskouluttajan asiantuntijuus ja sen arviointi sekä käsitteistöä 1 (1/2) Haastattelukysymykset

4 4 Tiivistelmä Tavoitteet: Tutkimus on tehty Avaimia päivähoidon arkeen - hankkeelle. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kouluttajana toimimisen kokemuksia, kun kouluttajan tehtäviä tehdään oman päätoimen ohella. Haastateltavien kokemuksia peilataan Seppo Helakorven aikuiskouluttajan asiantuntijuus ja sen arviointia varten laadittujen osaamisalueiden kautta. Tutkimuksessa sivutaan myös näiden kahden toiminnan merkitystä identiteettiin, sillä niiden yhteensovittaminen ohjaa valintoja sekä vaikuttaa uudenlaisen roolin muodostumiseen vuorovaikutusprosessin kautta. Menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina huhti toukokuun 2008 aikana. Haastattelut tapahtuivat kolmessa kunnassa ja haastateltavia oli yhteensä seitsemän. Haastattelujen pohjaksi oli laadittu kuusi kysymystä, joiden avulla haastatteluissa edettiin, mutta myös avoimille kysymyksille oli jätetty tilaa. Haastattelut litteroitiin ja tulkinnan apuvälineenä olivat aikuisopettajan osaamisalueet. Analysoinnissa ensimmäinen tutkimuskysymys tulkittiin deduktiivisen ja toinen sekä kolmas induktiivisen sisällönanalyysin mukaan. Tulokset ja johtopäätökset: Kokemukset koulutuksesta ja työn yhteensovittamisesta olivat positiivisia ja ne nähtiin toisiaan tukevina elementteinä. Kouluttajana toimiminen ei ole pois omasta päätoimesta, vaan se koettiin työtä tukevaksi ja uusia näkökulmia antavaksi tehtäväksi. Tehtävien yhteen nivomisessa ei pääsääntöisesti ollut esteitä tai haittaavia tekijöitä. Rajoittavana asiana kouluttajan tehtävän tekemisessä koettiin resursseille, kuten järjestelyt, kahvitukset ym. sekä suunnittelulle mahdollistettu aika. Muuten kokonaisuutena kouluttajana toimimisen kokemukset olivat hyviä ja koulutuksen sisältö nähtiin omaa päätoimea kehittävänä toimintana. Avainsanat: Kouluttajana toimiminen, kokemukset, asiantuntijuus, osaaminen, identiteetti, rooli

5 5 Johdanto Nykyisin tarvitaan monenlaista osaamista työelämässä. Sen lisäksi, että on vahva ammatillinen osaaminen, tulee olla tietoa ja taitoa, joilla kehittää ja viedä omaa työtään eteenpäin. Eräänä taitona voidaan pitää kouluttajana toimimista. Työelämässä kouluttajana toimiminen voi tarkoittaa esimerkiksi oman osaamisen ja tiedon jakamista muille samalla alalla toimiville työntekijöille. Tällainen taito merkitsee usein myös oman roolin muuttamista ja yhteensovittamista niin työn kuin kouluttajan tehtävien kesken. Tässä tutkimuksessa on tätä kouluttajan tehtävää ja päätoimen suhdetta tarkasteltu kouluttajana toimimisen kokemusten kautta. Kuinka kouluttajan tehtävät koetaan ja nivotaan yhteen, kun samanaikaisesti on oma päätoimi, jota hoidetaan? Tutkimukseni lähti liikkeelle, kun otin yhteyttä AVAIMIA PÄIVÄHOIDON ARKEEN - hankkeesta vastaavalle koordinaattorille ja tiedustelin löytyisikö hankkeesta proseminaariksi sopivaa aihetta. Koordinaattorilla oli antaa aihe, joka tosin alkuperäisenä ehdotuksena olisi ollut laaja työ toteutettavaksi, mutta josta neuvottelujen kautta saatiin aikaiseksi sopivampi kokonaisuus. Hanke on päivähoidon ja erityispäivähoidon toimintaan keskittynyt 14 kunnan välinen yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on kehittää ja kouluttaa kuntien päivähoidon työntekijöitä sekä päivähoidon johtajia. Tutkimuksessa haastatellut kouluttajat toimivat kasvatuskumppanuuskouluttajina, mutta en tarkastele tässä tutkimuksessa kasvatuskumppanuutta, vaan pohdin, miten kouluttajana toimiminen koetaan ja miten se nivoutuu päätoimen ohella tehtävänä työnä. Millaisia näkemyksiä kouluttajana toimimisen kokemukset ovat synnyttäneet kouluttajissa ja mahdollisia muutoksia heidän toiminnassaan? Tutkimusta varten on pyydetty tutkimusluvat jokaisesta kunnasta, joissa olen haastatellut tutkittavia. Työelämän vaikutusta oppimiseen ja kouluttajan toiminnan merkityksiä on tutkittu niin yksilön kuin yhteisön näkökulmista. Kirsi Heikkilä (2006) väitöskirjassaan Työssä oppiminen yksilön lähtökohtien ja oppimisympäristöjen välisenä vuorovaikutuksena on tutkinut, millainen oppimispaikka työympäristö on ja miten oppiminen vaikuttaa yksilön elämän kokonaisuuteen sekä työssä kehittymiseen. Hän toteaa työn ja muun elämän erotteleminen on tullut

6 6 vaikeammaksi, samoin oppimisen ja tuotannon. Hänen väitöskirjansa ei varsinaisesti käsittele kouluttajana toimimista, mutta koskettaa omaa tutkimustani työlähtöisyyden muutosvaatimusten kautta, joita myös omassa tutkimuksessani sivutaan. Opettajan kokemuksia omasta tehtävästään ja niiden merkityksestä on esimerkiksi Liisa Tiilikkalan (2004) tutkimus ammatillisen opettajuuden muutoksista ja jatkuvuudesta. Hän toteaa, että opettajuus ei ole pysyvä ilmiö, vaan ajassa määräytyvä sekä muuttuva, ollen suhteessa työhön ja ammattialaan. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajuutta yksilöllisenä kasvuprosessina, johon vaikuttavat yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja historialliset tekijät. Tästä Liisa Tiilikkalan tutkimuksesta löytyy hyvää vertailukohtaa omaa tutkimustani ajatellen, sillä kouluttajana toimiminen on myös opettajuutta, vaikka toiminta-alueena opettaminen on huomattavasti pienempi muotoista ammatillisen opettajan toimintaan verrattuna. Asiantuntijuutta ja osaamista on tutkittu paljon, ja siitä on tehty niin kirjoja kuin erilaisia lopputöitä ja väitöskirjoja esimerkiksi Susanna Paloniemen (2004) tutkimus Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Tutkimus tarkastelee osaamisen ja kehittämisen kokemuksellisuutta elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Myös oma työni sivuaa kyseistä aluetta osaamisen ja kokemuksellisuuden näkökulmasta. Mervi Friman (2004) on Ammatillisen asiantuntijan etiikka ammattikorkeakoulussa - tutkimuksessaan pohtinut mikä on oikeaa ja hyvää asiantuntijuutta. Tämä aihe lähentyy tutkimustani asiantuntijuuden näkökulmasta siltä osin, että kouluttajana toimiminen oman työn ohella on eräänlaista oman asiantuntijuuden jakamista. Tutkimuksessa käsiteltävää kouluttajana toimimisen kokemuksia oman työn ohella analysoin Helakorven (2006) omassa tutkimuksessaan käyttämän nelikentän avulla, jossa aikuiskouluttajan toimintaa tarkastellaan neljän erilaisen osaamisalueen kautta. Helakorpi (2006, 88) toteaa, että oman alan tuntemus ja sen syvällinen tietämys ovat erittäin tärkeä osa omaa ammatillista kehittymistä. Hänen mukaansa osaaminen ja asiantuntijaksi kehittyminen on yhteydessä omaksuttuihin tapoihin, jotka edellyttävät yhteistyötaitoja. Puhutaan jaetusta osaamisesta, jossa yksilön kyvyt ja taidot pääsevät esille niin omaan kuin yhteiseen käyttöön. Tämä merkitsee samalla yksilön identiteetin muokkautumista erilaisten roolien kesken, kuten Heikkinen (2002) toteaa, se on elinikäinen oppimisprosessi, jonka avulla muodostetaan käsitystä itsestä.

7 7 Kiinnostus kouluttajana toimimisen tehtäviä kohtaan syntyi omasta pitkästä työkokemuksesta ja työelämästä lähtevistä kysymyksistä. Nämä ovat laitteneet pohtimaan erilaisia kehittymis- ja toiminta mahdollisuuksia. Mielessä on käynyt, olisivatko tällaiset kouluttajatehtävät uusia toimintamahdollisuuksia ja kehittämisen alueita, joiden kautta voisin, kuten Helakorpi (2006) toteaa, jakaa osaamista yhteiseen käyttöön. Toisaalta on kiinnostavaa myös se, että onko kouluttajana toimimisella vaikutuksia oman työn sisältöön, etenkin, kun kyseessä ei ole kokopäiväinen kouluttajuus, vaan oman työn ohella tehtävä toiminta. Helakorven (2005, 7) mukaan tällöin: korostuu koulutuksen ja työelämän vaatimien taitojen jatkuva kehittäminen kaikissa ammattiryhmissä ja koulutustasoilla. 1. Kouluttajan toiminnan tarkastelua Kouluttajan toimintaa voi tarkastella esimerkiksi hänen käyttäytymisensä mukaan, onko hän ulospäin suuntautunut, karismaattinen, hiljainen, huumorintajuinen tai asiassa pysyvä. Mutta yhteistä kouluttajille on Kupiaksen (2007) mukaan usein se tapa, jolla he suhtautuvat itseensä oppijoina ja asiantuntijoina, eivät heidän persoonallisuutensa piirteet. Hän toteaa, että kouluttajan perustan muodostavat asiantuntemus, läsnäolo, arvostus, samaistuminen, innostus ja nöyryys. Näiden perustojen kautta kouluttaja johtaa oppijat sisäiseen puheeseen, jossa oppimista voi tarkastella rentona kohtaamisena. Kouluttajan toiminta käsittää sisällöllisen ja yhteisöllisen asiantuntijuuden ohella yksilöllisen kasvun sekä metataitoja. Usein ajatellaankin, että kouluttajan työ on itse opetustapahtuman ohjaaminen, mutta tänä päivänä kouluttajan työ on vaihtelevaa ja monipuolista. (Helakorpi 2006, ) Kouluttajan tietotaito syntyy oman työn kautta saadusta kokemuksesta ja tarkoituksesta ja ne vievät kouluttajuutta eteenpäin. Tämä myös motivoi ja auttaa sitoutumaan antaen voimaa tehdä työtä. Rogersin(1986) mukaan juuri motivaatiota pidetään käyttäytymisen ja energian suunnan faktorina. Motivaatio johtaa päämäärään ja auttaa kääntämään oppimisen kohti tavoitteellista suuntaa. Tie kouluttajaksi voi joskus olla mutkallista, eikä ihminen aina ole edes tietoinen valinnastaan kouluttajaksi. Kouluttajuus rakentuu toiminnan kautta ja sen perustana ovat omat kokemukset ja saadut opit sekä oma arvomaailma, joiden avulla on tarkoitus saavuttaa tavoitteet ja toiminta. (Vuorikoski & Törmä 2004, 9.) Kouluttajan tehtävä on toimia oppimisen auttajana ja uusien

8 8 mahdollisuuksien laajentajana. Tämä tarkoittaa, että kouluttaja havainnoi, miten ja milloin oppimista tapahtuu sekä mitkä keinot ovat oppimisen kannalta parhaimpia ja tehokkaampia. (Nummenmaa, Karila, Joensuu & Rönnholm, 2007, 61.) Toisaalta kouluttajan toimintaa edistävät Kupiaksen (2007) mukaan hyvät ongelmanratkaisutaidot, jotka auttavat löytämään tietoa ja tarkastelemaan asioita erilaisista näkökulmista. Ongelmaratkaisutaidot ohjaavat ajattelemaan luovasti sekä lisäävät terveen harkinnan käyttämistä. Kouluttajalla odotetaan taitoa laatia toimintasuunnitelmia sekä viestiä tehokkaasti. Amundsonin (2005) mukaan juuri viestintään kuuluvien monenlaisten toimintatapojen kautta lisätään ymmärrystä ja motivoidaan toimintaa. Petäjä ja Koponen (2002, 25) puolestaan toteavat, että taitava kouluttaja löytää vuorovaikutuksen avulla tasapainon eri roolien ja tapahtumien välille, jolloin hän toimii katalysaattorina oppijoille. Koulutusprosessien ohjaamista varten on laadittava hyvät suunnitelmat ja tavoitteet. Näitä prosessien ohjaamisia varten kouluttajalla on oltava teoreettinen tieto hallussa; hänen tulee osata hakea ja etsiä tietoa nopeasti. Kouluttajan toimintaan kuuluu myös kriittisyys, jolla tarkoitetaan, että on kyettävä kyseenalaistamaan, pohtimaan sekä keskustelemaan koulutuksen lähtökohdista, tavoitteista, sisällöistä ja toimintatavoista. Tämä edellyttää kouluttajalta dialogisuutta sekä kehittävää otetta. Tällaisen toiminnan kautta esimerkiksi asiantuntijaorganisaatiot hakevat toimintamalleja epävirallisista tavoista toimia. (Helakorpi 2006, 100.) Kouluttajan on osattava pysähtyä tutkimaan myös omia muutos- ja oppimispolkujaan oman yksilöllisen kehittymisensä kannalta. Tässä voivat erilaiset roolit olla hyvä suojauskeino sekä voimavara, sillä niissä on omat selkeät työnjaot ja sopimukset, joiden mukaan toimitaan. (Petäjä & Koponen 2002, 32, 48.) Asian voi ajatella ammatillisena kasvuna, joka kytkeytyy kiinteästi ihmisenä olemiseen ja persoonallisuuden kokonaiskehitykseen ( Arasola 2005, 1.1 Asiantuntijuuden merkitys kouluttajana toimimiseen Asiantuntijuuden kehittyminen kouluttamisen ja työelämän kontekstissa sisältää toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Näitä tekijöitä ovat yhteisöllisyys ja itseohjautuvuus, sillä oppiminen ei tapahdu yksin. Ympäristöstä tulevat vaikutteet näkyvät yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen nopeana muuttumisena. Puhutaan ajallisista ulottuvuuksista, jotka vaikuttavat ihmisen ja työn väliseen vuorovaikutukseen. Asiantuntijuus ei synny vain vertikaalisesti oman

9 9 alan tietämyksellä, vaan siihen tarvitaan lisäksi toimimista asiantuntijaverkostossa. Tämän asiantuntijaverkoston kautta suhteutetaan oma osaaminen toisten asiantuntijoiden osaamiseen. (Frilander-Paavilainen 2005, 16, ) Asiantuntijuuden käsitteellä tarkoitetaan korkeamman ajattelun sekä abstraktin tietämisen oppimista. Expertillä (asiantuntijalla) tämä tieto koostuu monista erilaisista tiedon osa-alueista, jotka ammatillisen asiantuntijuuden osalta tarkoittavat oman alan perustiedon hallintaa. Kun asiantuntijalla on faktuaalista (todellista) tietoa, hän ei vain käytä tätä valmista tietoa, vaan myös luo uutta tietoa koko ajan. (Frilander-Paavilainen 2005, 5-6.) Launiksen ja Engeströmin (1999, 66, 75) näkemyksen mukaan asiantuntijuutta ei voi määritellä yhden yksilön tai ryhmän tiedollisena ja pysyvänä ominaisuutena, vaan asiantuntijuus on nähtävä toiminnan ominaisuutena, joka on keskitettävä kehittyviin asiantuntijatoimintoihin. Helakorven (2006) mielestä kasvu asiantuntijuuteen on kehittymisprosessi, jossa reflektoidaan osaamista työyhteisöön, taustatietämykseen, asiakkaisiin ja yhteistyöverkostoihin. Kouluttaminen ja työ nähdään usein erillisinä ja toisistaan irrallisina tapahtumina, koska niillä katsotaan olevan erilaiset kontekstit ja tavoitteet. Tämän näkemyksen taustalla on ajatus, että oppiminen ja tieto ovat kontekstista riippumattomia erillisiä tapahtumia. Kaksosen, Karilan & Nummenmaan (2006, ) mukaan kouluttamisen tavoitteena on kehittää pedagogisia ja oppimisen muotoihin ratkaisuja, joiden avulla reflektoidaan teoria työelämään. Reflektoinnin tarkoitus on saada aikaiseksi työssä oppimisen kokemuksia. Asiantuntijan hankkima proseduaalinen (menetelmällinen) tieto on kokemuksen kautta hankittua kokemuksellista tietoa. Tällainen praktinen (käytännön) tieto on kykyä hallita ja muodostaa sellaista tietoa, joka syntyy työelämän kontekstissa vuorovaikutuksessa työyhteisön kanssa. Proseduaalinen tieto on usein automatisoitunutta, hiljaista tietoa. Tämän hiljaisen tiedon avulla asiantuntija ratkoo ja ymmärtää käytännön ongelmia, soveltaa oppimiaan taitoja sekä samalla laajentaa omaa tietämistään lisää. Taito kasvaa työn kautta, mutta siihen tarvitaan mukaan teoreettinen tieto ja ymmärrys teoreettisen tiedon merkityksestä. (Frilander- Paavilainen 2002, 6-7.) Asiantuntijuutta kuvaa autonomisuus eli automatisoituneet toiminnat, jotka ovat edellytyksiä todelliselle osaamiselle. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, sillä asiantuntijuutta ei tule tarkastella yksilön ominaisuutena, vaan koko tiimin tai työryhmän asiantuntijuutena. Asiantuntijuuden erääksi ominaisuudeksi katsotaan syvä ja laaja-alainen työprosessi tietous, joka tarkoittaa oman

10 10 ja koko organisaation työprosessin ymmärtämistä. Se tarkoittaa, että tiimin autonomiset toiminnat toimivat asiantuntija yksikköinä. Tällainen asiantuntijuuden jakaminen saa aikaan parempia tuloksia, sillä usein taitovaatimukset vaihtelevat erilaisten ammattien mukaan eli mitä suurempi koulutus sen suurempi osaamistaso. Tämä tasojen jakaminen luo uutta osaamista, koska silloin asiantuntijuutta ei tarkastella yksilön ominaisuutena, vaan tiimin yhteisenä prosessina. (Frilander-Paavilainen 2005, ) Kun toimitaan kouluttajana, kouluttaja jakaa omaa asiantuntijuuttaan, mikä tarkoittaa, että hänen on tunnettava käsiteltävä asia ja kyettävä tuomaan siihen uusia näkökulmia. Toisaalta hänen on myös osattava hyödyntää osallistujien osaaminen ja asiantuntijuus koulutusta tehdessään. Kouluttajan tehtävänä onkin Kupiaksen (2007) mukaan käyttää asiantuntemustaan niin, että oppijat voivat kehittyä ja pääsevät asetettuihin tavoitteisiin. Kun kouluttaja hahmottaa nämä oman asiantuntemuksensa rajat, se auttaa häntä hyvän koulutuksen toteutumisessa. Asiantuntijuutta pidetään usein Tynjälä (2003) toteaa, pysyvänä ominaisuutena, kun tietty koulutus on käyty ja tehty töitä. Asiantuntijuus ei ole kuitenkaan yksilöllinen prosessi, vaan kollaboraatinen (yhteisöllinen) ja organisationaalinen prosessi. Hän lisää, että asiantuntijuutta ei pidä nähdä pelkkänä oppimisena, vaan on huomioitava sen yhä suurempi merkitys työelämässä. 1.2 Kouluttajan osaamisalueet Koulutuksessa tähdätään tulevaisuuteen, minkä vuoksi on tärkeää huomioida yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia. Muutosten ennakointi merkitsee koulutuksen huomioimista ja suunnittelua, jotta muuttuvat tilanteet hahmotetaan tulevaisuudessa toimintakulttuurien muutoksissa. (Helakorpi 2006, 9-10.) Kouluttajuudella tarkoitetaan tässä kouluttamisen ja työn välistä suhdetta, kuinka jaetaan tietoa, jota itsellä on ja miten sen voi opettaa muille ennen kuin sen käyttöarvo laskee. Kaksonen, Karila ja Nummenmaa (2006, 225) tarkastelevat asiaa työnjaon hierarkian madaltamisen näkökulmasta: miten paljon työntekijällä on osaamista, tietoa ja asiantuntijuutta jakaa muille. Heidän mukaansa kouluttaminen kietoutuu muodollisten oppimisympäristöjen ohella aina vain enemmän epämuodollisiin ympäristöihin ja tätä kautta työ ja arkielämään. Työn ammattitaito vaatimukset ovat erilaisia kuin ennen. Ammattitaidon muuttuminen kokonaisvaltaiseksi on tuonut ammattitaitoon mukaan tiedonhankinnan perusteet. Ammattitaitoa tarkastellaankin osaamisen kehittämisen näkökulmasta, jolloin on tärkeää ennakoida

11 11 yhteiskunnallisia muutoksia ja paineita. Tämä edellyttää koulutuksen ennakointia ja tekemisvalmiutta sekä jatkuvaa oppimista. Usein tämän ammattitaidon laajan tietouden yhteydessä puhutaan fenomenologisesta käsityksestä, jolla tarkoitetaan ilmiöiden olemusten etsimistä ja niiden olemassaoloa sekä kokeilun ja testauksen näkemysten oikeellisuutta (Helakorpi 1992, 192, 197.) Filanderin (2006) mukaan vakiintuneet ammatit ovat katoavia rakenteita, joita nykyinen joustava työelämän uusiin ehtoihin pyrkivä yhteiskunta muuttaa ja muokkaa uudenlaisiksi. Ammattitaito ymmärretään pysyväksi valmiudeksi, jossa tieto on harjaantunutta. Helakorpi (2006) puhuu ammatin ja työn osittamisesta, jolla hän tarkoittaa työn ja koulutuksen järkevää suunnittelua ja toteuttamista. Hän on jaotellut aikuiskouluttajan asiantuntijuuden, osaamisen tehtävät neljään osa-alueeseen, joiden perustana on työelämäkehitys ja käsitykset uudistuvasta asiantuntijuudesta (Liite 1. ). Seuraavassa avataan käsitteiden sisältöjä: Pedagogisella osaamisella tarkoitetaan, että osaamista ei pidetä vain mekaanisena tekemisenä, vaan kokonaisvaltaisena työprosessien ymmärtämisenä sekä hallitsemisena. Se on strategista osaamista, jossa kokonaisuuden näkemisen kautta asiantuntija kykenee suhteuttamaan sekä ennakoimaan tilanteita ja toimintaansa erilaisten tarpeiden mukaan. Osaamisen sanotaan olevan kollektiivista osaamista, johon on summattu koko organisaatiossa oleva tieto ja taito. Tähän kuuluvat aina enemmän ja enemmän myös asiakaspalvelu- ja yrittäjäosaaminen. Kouluttajan pedagogisena toimintana se tarkoittaa, että luodaan edellytykset toimia asiantuntijatyössä ja saavutetaan luottamus ja uskottavuus erilaisten sidosryhmien ja asiakkaiden välillä. On tiedettävä pelisäännöt sekä tunnettava toimintatavat ja valmiudet niiden kehittämiseen. Kouluttajalta odotetaan opetus ja ohjaustaitojen sekä oppimisympäristön hallintaa, mutta myös vaatimuksia henkilökohtaiseen osaamiseen. Hyvään pedagogiseen osaamiseen kuuluu myös empaattisen vuorovaikutuksen taito, joka näkyy aitona kiinnostuksena opettaviin ihmisiin. Kouluttaminen ei ole opettamista, vaan koulutusmahdollisuuksien luomista ja organisointia. (Helakorpi 2005, 156; 2006, 54, 102.) Kehittämisosaamisessa asiantuntijuutta kehitetään oman työn kautta, jolloin henkilökohtainen osallistuminen koulutukseen, itsensä kehittämiseen sekä erilaisiin innovaatioihin ja hankkeisiin on osa asiantuntijaksi kehittymistä. Tarkoituksena on kehittää ajattelutaitoja, mitä jatkuva työn ja työyhteisön kehittäminen vaativat. Kehittyminen asiantuntijaksi edellyttää tietoutta oman alan tieteellisestä tutkimuksesta ja kehittämistyön sovelluksista. Asiantuntijuutta voidaan katsoa oman

12 12 työn johtamisen ja kehittämisen kautta, joka edellyttää myös näkemystä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tällöin on tunnettava koko organisaation toimintatavat sekä kyettävä lojaalisuuteen ja valmiuteen työyhteisön kehittämisessä. Tällainen osaaminen ja toimintatavat ovat erityisiä ja antavat leiman yhteisön ydinosaamisen sisäistämiselle. Kouluttajalla kehittämisosaaminen tarkoittaa yhteiskunnallisten tehtävien sisäistämistä ja opetukseen liittyvän toiminnan kehittämistä erilaisissa verkostoissa. Se on toisaalta valmiutta ohjata oppijoita, mutta toisaalta kykyä suunnitella, johtaa sekä arvioida yhdessä työelämän kanssa kehittämisprojekteja. Kouluttajalta vaaditaan luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja sekä kykyä seurata ja arvioida omaa ammattialaansa sekä arvo-osaamistaan. (Helakorpi 2005, 156; 2006, 55-56, 103.) Työyhteisö osaamisen alue liittyy työyhteisön sosiaaliseen luonteeseen. Osaamisessa korostuu yhteistoiminnan ja talous-hallinnon osaaminen sekä toiminta erilaisissa sosiaalisissa verkostoissa. Asiantuntijuuteen kuuluu tiimityö-, vuorovaikutus- ja johtamisen taidot. Laaja henkilöstöverkosto on osa työssä menestymisen ehtoja. Tiimien asiantuntijoilla on autonomia, valta ja vastuu sekä heidän on osallistuttava asiakas ja työryhmiin ja osatta opastaa muita. Heidän on kyettävä jakamaan omaa ns. hiljaista tietoaan ja osattava toimia vuorovaikutus tietoverkostoissa, jotka ovat osa jokapäiväistä työtä. Kouluttajalla tämä painottuu säännösten hallintaan sekä yhteyden pitoon erilaisten verkostokumppaneiden kanssa. Häneltä odotetaan taitoa toimia verkostoissa, johtaa tiimejä sekä toimia johtajana projekteissa eli kouluttajalla on oltava valmiudet visiointiin sekä näkemyksellisyyttä koulutuksen ja työn tulevaisuudesta. Jokainen asiantuntija on tulevaisuudessa enemmän ja enemmän oman työnsä markkinoija. (Helakorpi 2005, 156; 2006, 55, 103.) Substanssiosaaminen tarkoittaa ammatissa tarvittavaa ydinosaamista, perustietoa, joka saadaan koulutuksen ja työkokemuksen kautta. Se lisää valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja kehittää työtehtäviä. Ammatilliset taidot merkitsevät työssä tarvittavaa käytännön osaamista ja samalla henkilökohtaisia kykyjä sekä tapaa toimia vaihtelevissa tilanteissa. Substanssiosaaminen merkitsee asiantuntijuutta mm. tekniikan hallinnassa, verkostojen hyödyntämisessä työssä, tapojen ja perinteiden tuntemista, vastuuntuntoa, kielitaitoa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Kouluttajalle se merkitsee tietojen ja taitojen hallintaa omalla alalla. Hänen tulee osata suunnitella erilaisia projekteja, hallita oman alansa keskeiset tehtävät sekä kyetä arvioimaan ja

13 13 kehittämään työtään. Kouluttajan ei tarvitse olla kaikkien alojen osaaja, vaan hallita yksi alue, joka auttaa häntä ymmärtämään ja jäsentämään työelämälähtöisyyttä. Työelämäosaaminen tarkoittaa käytännön osaamista eli tietoa alan tavoista ja perinteistä todellisuudessa. (Helakorpi 2005, ; 2006, 54, 102.) 2. Kouluttajaidentiteetin rakentuminen 2.1 Identiteetin muodostuminen ja merkitys Identiteetin käsitettä käytetään puhuttaessa yksilön subjektiudesta, mutta myös määriteltäessä sosiaalisia yhteisöjä ja erilaisten ryhmien erityislaatua. Identiteettiä voi tarkastella myös vuorovaikutusprosessina, joka ohjaa elämänkulkua ja siinä tapahtuvia valintoja. Tähän vuorovaikutukseen liittyvät valinnat avaavat tai sulkevat mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen, oppimiseen tai työelämään. Valinnat puolestaan muodostavat hierarkioita, joista toiset ovat yksilölle keskeisempiä kuin toiset. Puhutaan symbolisesta järjestyksestä, jossa yksilön ominaisuudet ja arvot määräytyvät suhteessa hänen valintoihinsa ja persoonallisiin ominaisuuksiinsa. (Antikainen, Rinne & Koski 2000, ) Identiteetin muodostuminen on elämänmittainen oppimisprosessi, jonka yhteydessä yksilö muodostaa käsityksen omasta itsestään, historiastaan, erilaisista mahdollisuuksistaan ja suhteestaan ulkopuoliseen maailmaan (Heikkinen 1999, 284). Saastamoinen (2006, ) taas tarkastelle identiteettiä itsen ja muiden määrittelynä minusta, jolloin minuus on puolestaan reflektiivistä tietoisuutta itsestä. Kun ihminen määritellee, muokkaa ja arvottaa minuuttaan, se muuttuu identiteetin käsitteeksi. Identiteettiä pidetään modernina käsitteenä ja se liitetään usein työhön, perheeseen tai vapaa aikaan. Modernin käsityksen mukaan yksilö on itsestään selvänä ilmiö, joka on itsenäinen ja, jolla on valinnanvapaus sekä toiminnan mahdollisuus. Postmodernin näkemyksen mukaan yksilö on rationaalinen ja dynaaminen ilmiö, joka rakentuu erilaisissa instituutioissa, sosiaalisissa suhteissa, diskursseissa tai käytäntöjen kautta. (Antikainen, Rinne & Koski 2000, ) Koska identiteetin rakentuminen on monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat ihmisen elämäntavat ja yksilölliset ominaisuudet, näkevät Vanttaja ja Järvinen (2006, 37) sen muodostumisen aina vain vaikeampana ja samalla sen merkitys korostuu. Korostuminen näkyy muodollisen koulutuksen ja ammatillisen osaamisen riittämättömyytenä. Se merkitsee, että

14 14 yksilön on jatkuvasti rakennettava identiteettiään erilaisten vaatimusten mukaisesti. Bergerin ja Lucmannin (1991, ) mukaan, on kyse identiteetin yksilöllisestä tietoisuudesta, joka on yksilön reagoimista sosiaalisen rakenteeseensa ylläpitämiseen, muokkaamiseen ja tarkasteluun. Amundson (2005, 147) on tarkastellut kouluttajuutta kykynä tarkastella asioita erilaisista näkökulmista, ajatella luovasti sekä harkita että laatia taitavasti toimintasuunnitelmia. Näiden taitojen avulla kouluttajan identiteetti kehittyy ja kasvaa muodostaen yksilölle ominaisen tavan toimia kouluttajan roolissa. Kouluttajan roolissa toimiminen kasvattaa ammatillista identiteettiä, jolloin kouluttajalla kehittyy ammatin vaatimat taidot ja vastuu. Kouluttajalle syntyy tietoisuus omista resursseistaan ja rajoituksistaan. (Arasola 2005, Saastamoinen (2006) toteaa, että kouluttajan identiteettiä voi kuvata käsitteellä oppimiskumppanuus, jolloin se tarkoittaa oppimisen vastuun jakamista koulutettavien kanssa. Oppimiskumppanuus vie toimintaa eteenpäin, joka syntyy oman työn kautta saadusta kokemuksesta. Toisaalta kouluttajan on hyvä myös pysähtyä välillä tutkimaan omaa muutos ja oppimispolkuaan oman yksilöllisen kehittymisensä kannalta. Tässä auttavat selkeät työnjaot ja sopimukset, jotka voivat olla ja ovat hyvä suojautumiskeino sekä voimavara, joiden mukaan toimia. Kouluttajana toimimisen arvot tulevat kokemuksen kriteereistä, jotka ohjaavat taitojen persoonallista kehittymistä, identiteettiä. (Petäjä & Koponen 2002, 25, 32, 48.) Kouluttajaidentiteetille ja minäkäsitykselle on ominaista uskomus niiden piilossa olemisesta, sillä niitä on vaikea havaita käyttäytymisen ja fyysisen olemuksen tai julkisten sosiaalisten rooliemme kautta. (Saastamoinen 2006, 146, 156.) Aloittaessaan toimintansa kouluttajan tehtävissä, kouluttaja kohtaa usein noviisin aseman, mutta myöhemmin toiminta näkyy ajattelun taitona. Nämä taidot heijastuvat kouluttajan roolin mukana teoissa, motivaatiossa sekä käyttäytymisessä (Harri-Austin ja Thomas 1991, 3-5, 9, 15). Tämä oppimismatka noviisista kohti experttiyttä, asiantuntijuutta, auttaa löytämään ja luomaan oman kouluttajaidentiteetin- ja roolin. Oppimismatkan voi katsoa antavan tilaa kouluttajalle uusien mahdollisuuksien luomiseen eli havainnoimaan, millaiset keinot ja toiminnat ovat oppimisen kannalta parhaita ja tehokkaimpia. (Nummenmaa, Karila, Joensuu & Rönnhholm 2007, 61).

15 Erilaisten roolien suhde identiteetin rakentumiseen Identiteetin ja roolin käsitteet ovat hyvin lähellä toisiaan ja niitä on vaikea erottaa toisistaan. Roolit liitetään yksilön sosiaaliseen asemaan hänen toimintaansa säätelevänä ominaisuutena. Kun taas identiteetti tarkastelee yksilöä sen mukaan, mistä toiset ihmiset tunnistavat meidät. (www.alli.fi/monikulttuurisuus/kasikirja/luku2/luku2identiteetti.html - 6k -.) Vanttajan ja Järvisen mukaan (2006) sekä roolin että identiteetin rajaaminen pitävät molemmat sisällään erilaisia malleja. Heidän mukaansa roolit ovat sidoksissa ihmisen minuuteen, käsitykseen omasta toiminnasta ja itsestä ja identiteetti elinikäiseen prosessiin, jota kokemukset, seuraukset sekä oppiminen muokkaavat. Kuuselan (2006, ) toteaa, että nyky-yhteiskunnassa tarvitaan monia päällekkäisiä rooleja, jotka rakentavat identiteettiä arjesta selviytymiseen. Näitä rooleja tuotetaan erilaisten identiteetti töiden avulla, joita pidetään valintojen mahdollisuuksina, kuten elämäntavat, opiskelu, kouluttautuminen, työnteko tai kuluttaminen. Mahdollisuutta valinnoille ei anneta vaan ne syntyvät pohdintojen ja tietoisen tuottamisen kautta. Saastamoinen (2006, ) lisää tähän, että identiteetti rakentuu roolien erilaisuuden kautta, jäsentäen ja halliten sekä määritellen että rikkoen erilaisten roolien rajoja. Yksilön toimiminen jossain roolissa on aina henkilökohtainen kokemus, jonka avulla harjoitellaan sosiaalista käyttäytymistä ja luodaan tietoisuutta omasta itsestä sosiaalisten suhteiden kautta. Identiteetti muokkautuu näiden sosiaalisten suhteiden avulla persoonallisen ja sosiaalisen, yksilöllisen ja yhteiskunnallisen sekä psyykkisen ja fyysisen välisenä yhteytenä. (Antikainen, Rinne & Koski 2000, 38-40; Kuusela 2006, 43.) Roolin ja identiteetin sosiaalisista suhteista toisiinsa nähden: 1. Sosiaalinen identiteetti ja roolit liitetään sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvaan toimintaan tai tehtäviin. Sosiaalinen identiteetti tarkoittaa sosiaalisten roolien omaksumista ja toimimista niiden suhteen yksilöllisellä tavalla esimerkiksi koulutus. Koulutuksen katsotaan tuovan sosiaalista statusta ja usein arvostus on suoraan yhteydessä koulutuksen määrään. Koulutus ja osaaminen kytkeytyvät yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kilpailuun.

16 16 2. Persoonallinen identiteetti syntyy omista kokemuksista ja on puhdas minä prosessi. Tähän kuuluvat tarpeet ja tunteet, joita psykodynaamiset roolit ohjaavat, kuten ruumiin toiminnat esimerkiksi ravinto, liikkuminen ja seksuaalisuus. Puhdas minä kokoaa psykodynaamiset roolit yhdeksi prosessiksi muodostaen käsityksen omasta kokonaisuudesta ja sen pysyvyydestä. 3. Kulttuurinen identiteetti on ymmärrys omasta itsestä ja maailmasta, jota esim. lapset leikkiessään luovat, vaikka yhteiskunta ei vielä tällaisia rooleja heiltä odota. Aikuisena roolit näkyvät persoonallisena olemisena ja yksilön tulkintoina ajasta sekä tilanteista. Nämä roolit osaltaan määrittävät identiteetin rakentumista. Yksilö värittää sosiaalista rooliaan psykologisella roolilla ja välittää ymmärrystä itsestään sekä maailmastaan historiallisena, mutta ei pysyvänä ominaisuutena. Tämä myös muuttaa yksilön identiteettiä ajan myötä. 4. Kollektiivinen-, ammatillinen- tai koulutusidentiteetti rakentuvat jatkuvana dynaamisena prosessointina, jossa sisä- ja ulkopuoliset ainekset ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Niitä voidaan pitää henkisinä rooleina, jotka ovat laajoja, kokonaisvaltaisia ja joissa näkyy toiminnan ja roolien hierarkia. Ne muodostuvat materiaalisesti ja objektiivisesti erilaisten mahdollisuuksien ja uuden omaksumisen sekä vanhasta pois oppimisen mukana. (Moilanen & Sulkunen 2006, 9-11; Niemistö 1998, 90-91; Saastamoinen ; Vanttaja & Järvinen 2006, 37; Antikainen, Rinne & Koski 2000, 274, ) 3. Tutkimuksen toteutus 3.1 Tutkimustehtävät Tutkimuksessa tarkastellaan kouluttajan toimintaa ja kokemuksia oman päätoimen ohella tehtynä toimintana. Millaisia taitoja kouluttajalta odotetaan ja minkälaista osaamista kouluttajan toiminta edellyttää? Miten kahden erilaisen toiminnan kautta löydetään tasapaino ja kuinka kaksi erilaista toimintaa on saatu kiedottua yhteen? Tutkimuksen tavoitteena on tuoda näkyviin kouluttajana toimimisen vaikutuksia ja merkityksiä sekä koulutuksen mahdollinen anti työelämään. Vastauksia haetaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla:

17 17 1. Minkälaisia näkemyksiä kouluttajilla on kouluttajan osaamisalueista? 2. Miten kouluttajana toimiminen koetaan, kun kouluttajana toimitaan oman työn ohella? 3. Miten työ ja kouluttajana toimiminen on saatu nivottua yhteen? 3.2 Tutkimuskohde Tutkimuksessa on haastateltu kolmesta kunnasta kasvatuskumppanuuskouluttajia. Kunnista on saatu tutkimusluvat ja tutkittavia oli yhteensä seitsemän. He toimivat päätoimessaan lastentarhanopettajina, erityislastentarhanopettajina ja erityispäivähoidon koordinaattorina sekä päiväkodinjohtajana. Haastateltavat suorittivat kouluttajan tehtävää oman päätoimen rinnalla ja koulutusjaksot olivat 1-1½-vuoden mittaisia koulutustapahtumia. Kouluttajana toimiminen jakautui kahdeksaan kokopäivän koulutukseen ja useampaan noin kahden tunnin mittaiseen koulutukseen koulutusajan puitteissa (1-1½-v.). Kouluttajien työkokemus vaihteli 10 vuodesta 28 vuoteen ja kaikki haastateltavat olivat naisia. Kouluttajana toimimisen aika vaihteli vasta koulutuksia antamaan ryhtyneestä jo koulutuksia noin 2-3 -vuotta tehneisiin (tämä koulutusaika koskee vain tämän tutkimuksen kouluttajia eli kasvatuskumppanuuskouluttajia, muuten osalla heistä oli muutakin kouluttajana toimimisen taustaa takanaan). Minulle mahdollistui työni alkuvaiheessa tutustuminen tutkimuskohteeseen, sillä sain osallistua kasvatuskumppanuuskouluttajien yhteistapaamiseen. Tutkimuskentän kartoittaminenhan on tärkeä osa tutkimuksen tekemistä, joten tämä auttoi ymmärtämään ja selkiyttämään tutkimukseen liittyviä odotuksia tulevien haastattelujen osalta. Tämä tapaaminen antoi ajatuksia ja suuntaviivoja siihen, miten lähtisin kysymyksiäni rakentamaan ja suunnittelemaan. 3.3 Aineistonkeruu menetelmät Laadullinen tutkimus Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen perustana ovat haastattelut. Näin tutkimus muodostuu kirjalliseksi tuotokseksi eritavoin kuin teoreettinen tutkimus. Tutkimuksessa analyysin tekeminen on olennaisinta, mikä tarkoittaa Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2007)

18 18 mukaan, että kirjoittaja lähtee liikkeelle empiirisistä havainnoista, joista tekee muistiinpanot ja tulkitsee sitten niitä. Tämän tutkimuksen muistiinpanot litteroitiin ja koodattiin heti haastattelujen jälkeen, jolloin alustava tulkinta tutkittavasta asiasta myös käynnistyi. Laadullista tutkimusta pidetään usein hypoteesittomana, joka tarkoittaa, että tutkija ei aseta etukäteen ennakko-oletuksia tutkimuskohteesta tai sen tuloksista. Kuitenkin on otettava huomioon, että havainnoissa peilataan aikaisempaan kokemukseen. (Eskola & Suoranta 2001, ) Ennakko-oletusten pitäminen poissa tutkimuksessa tuotti jonkin verran hankaluutta, koska tutkijan oma ammatti on myös päivähoidon piirissä. Mutta toisaalta Hirsjärvi ja Hurme (2001) korostavat, että tutkimuksessa käytettävä teoria ja toiminta eivät ole irrallista, objektiivista tutkimusta, vaan sitä ohjaavat tutkijan käsitykset ja havainnot tutkittavasta ilmiöstä Teemahaastattelu Teemahaastattelu on puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, jossa osa haastattelun näkökohdista on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia. Teemahaastattelussa on tiettyjä aihepiirejä, joista puuttuu strukturoidulle haastattelulle tyypilliset tarkat muodot ja järjestykset. Haastattelu perustuu vuorovaikutukselle, jossa otetaan huomioon tutkittavien tulkinnat asioista ja niiden merkityksistä. Haastattelun etuna on, että aineiston keruuta voi säädellä joustavasti. (Hirsjärvi & Hurme, 2001, ) Omat haastatteluni lähtivät liikkeelle asianomaiseen aiheeseen perehtymisellä ja ennakkotapaamisella. Ennen haastatteluja mahdollistunut tapaaminen loi pohjaa tuleville haastatteluille. Eskola ja Suoranta (2001) toteavat, että haastattelun tulee olla vapaaehtoinen ja sen luotettavuutta on korostettava, sillä se on tutkimushaastattelun avainkysymys. Haastattelu on keskustelu, jossa haastateltava ja haastattelija nähdään tasavertaisina kysymysten asettelussa ja vastausten antamisessa. Haastattelijan onkin mietittävä valmiiksi tekeekö hän yksilö- vai ryhmähaastattelun, myös missä ja milloin haastattelu toteutetaan sekä miten haastateltaviin otetaan yhteyttä ja miten suhtaudutaan mahdolliseen kieltäytymiseen. Haastattelussa on huomioitava mahdolliset eteen tulevat esteet ja haitat, kuten aikaan liittyvät seikat, sopiminen, haastateltavien etsiminen sekä itse haastattelun toteutus, johon ei voi suunnitella käytettäväksi esimerkiksi vain puolta tuntia. Haastattelusta syntyy myös erilaisia kustannuksia, kuten

19 19 nauhurista, kaseteista ja matkoista. Lisäksi vapaamuotoisesti kerätyn aineiston tulkinta, analysointi ja raportointi ovat hankalia, sillä niille ei ole tarjolla valmiita malleja, joiden pohjalta kirjoittaa tutkimusta. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 35, ) Hirsjärvi ja Hurme (2001) korostavat, että haastattelussa on mukana aina tietty konteksti- ja tilannesidonnaisuus. Tällä he tarkoittavat, että haastattelijan on pyrittävä huomioimaan ja tulkitsemaan haastateltavan vastauksia kulttuuristen erojen ja erilaisten merkitysmaailmojen kautta. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2007, 201) puhuvat haastattelun virhelähteistä, joilla he tarkoittavat haastateltavan, haastattelijan tai tilanteen synnyttämää kokonaisuutta, jossa tutkimuksen luotettavuutta heikentää haastateltavan tarve tuottaa sosiaalisesti suotavia vastauksia tai tehdä asioista omia tulkintojaan. Tätä tutkimusta varten oli laadittu kuusi haastattelukysymystä (liite 2.), joiden tarkoitus oli säädellä aineistoa. Siksi teemat ja aiheet onkin Hirsjärvi ja Hurme (2001) toteavat suunniteltava tarkoin, sillä ne ohjaavat ja suuntaavat haastattelua. Tutkimukseni haastattelukysymysten laatimisen perustana oli, että haastateltavien kouluttajien koulutusaihe oli heille tärkeä (kasvatuskumppanuus), ja että aihe synnyttää monipuolisia ja laajoja vastauksia, minkä vuoksi kysymysten laatiminen ja rajaaminen etukäteen oli aiheellinen. Haastatteluun laadituista kysymyksistä (liite 2.) kolme ensimmäistä kohdistuivat kokemuksiin ja näkemyksiin kouluttajana toimimisesta. Niiden tarkoituksena oli kiinnittää haastateltavien huomio kouluttajana toimimiseen, sen vaikutuksiin ja merkitykseen kouluttajan tehtäviä tehtäessä. Kaksi seuraavaa kysymystä liittyivät oman päätoimen ja kouluttajana toimimisen yhteen nivomiseen. Niiden avulla haluttiin haastateltavien pohtivan kahden erilaisen toiminnan mahdollisuuksia ja mahdollisia muutoksia tutkittavien toiminnassa. Kuudes haastattelukysymys oli suora kysymys haitoista ja hyödyistä työn ja kouluttajana toimimisen suhteen. Taustakysymykset toivat tutkimukseen relevanttia tietoa siitä, mikä oli haastateltavien ammatti, kouluttajana toimimisen aika sekä ikä ja työkokemus. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja ja niiden suorittaminen sovittiin jokaisen haastateltavan kanssa erikseen, jolloin ajankohta ja paikka sekä haastateltavan tilanne ja mahdollisuudet huomioitiin. Haastatteluja varten varasin tunnin jokaista haastateltavaa kohden ja siirtymiä varten paikasta toiseen tunnin. Tehdessäni haastattelut pyrin huomioimaan objektiivisuuden ja kantaa ottamattoman ulkopuolisen asemassa pysymisen.

20 Tutkimusaineiston hankinta Aineiston hankinta lähti liikkeelle AVAIMIA PÄIVÄHOIDON ARKEEN hankkeen (käytän myöhemmin AVA- hanke nimitystä) koulutustilaisuudesta, johon osallistuin. Koulutustilaisuuden aikana syntyi ajatus kysyä, löytyisikö hankkeen puitteissa mahdollista aihetta tutkimukselle. Otin yhteyttä koulutuksia järjestävään henkilöön ja kysyin, löytyisikö häneltä lopputyön aihetta. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2007) toteavat myös asiasta, että ensin täytyy kartoittaa tutkimuskenttä, jolla ryhdytään toimimaan. AVA hankkeen koordinaattori kiinnostui tilanteesta ja ehdotti, että tutkisin hankkeen järjestämän kasvatuskumppanuuskoulutus kouluttajien koulutustoimintaa ja identiteetin muodostumista, kun he tekevät kouluttajan tehtäviä oman päätoimensa ohella. Avaimia päivähoidon arkeen hankkeen tavoitteena on erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Hanke on laaja-alainen varhaiskasvatuksen ja erityispäivähoidon laadullisen kehittämisen väline, jonka tarkoitus on lisätä varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien henkilöiden tietoa ja osaamista. Sen tavoitteena on myös kehittämistyön jatkuvuuden vahvistaminen pedagogisen johtajuuden sekä työ- ja ohjauskäytäntöjen luomisen avulla. Hankkeen tarkoituksena on saada aikaan pysyvä yhteistyörakenne, joka hyödyntää asiantuntijuutta paikallisesti ja seudullisesti päivähoidon arjessa. Koska aihe tuntui kiinnostavalta otin sen vastaan. AVA- hankkeessa oli tuolloin mukana 12:sta kuntaa, mutta nyt hankkeen toiminta-alueella on 14 kuntaa. Nämä ovat Hyvinkää, Järvenpää, Karjaa, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pohja, Pornainen, Siuntio, Tammisaari, Tuusula ja Vihti. Itse tein haastattelut kolmen kunnan osalta. Hankkeen toimintaaika oli , jonka aikana aloitin työni. AVA- hankkeen loputtua, jatkoi työni ohjausta toinen alueella alkanut hanke LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI - ARVO- hanke. Sen tavoitteet liittyvät Lapsuuden arvokkaaseen arkeen ja hankkeen tarkoitus on luoda pysyvä kehittämisyksikkö lapsuuden hyvinvoinnin edistämistä varten samojen yhteistyökuntien (kuin AVA- hankkeessa) kanssa Länsi- ja Keski-Uudellemaalle.

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa taustaa 1. Sosiaalitaito sosiaalialan osaamiskeskus vuodesta 2002 Länsi- ja Keski-Uusimaa 20 kuntaa 2. Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä vuodesta 2002-2003 3. VEP selvitys 2003 => erityispalvelujen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen

VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015. Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen VIESTI RY:N MENTOROINTI 2015 Huominen on aina tulevaisuutta! VTT Hanna Salminen UUSIA URAKEHITYSMALLEJA! Sama tehtävä eri toimialalla Sama toimiala, mutta eri tehtävä Nousujohteisen tai tasaisen työn sijaan

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen

YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII. Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ OPPII Keski-Suomen oppimisverkoston kehittyminen Miten aloitimme? Alueen kilpailukyvyn ydin on jatkuvasti uudistuva osaaminen. Keski-Suomen kehittyminen oppivana alueena vahvistaa maakunnan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa

Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Varhaiskasvatuksen työidentiteettien muotoutuminen ammattilaissukupolvien ja ammattiryhmien kohtaamisissa Kirsti Karila Tay Päivi Kupila Tay 15.11.2010 Työsuojelurahaston rahoittama hanke Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot