Vieraita kynnyksiä ylittämässä - Maahanmuuttajataustaisten vammaisten kertomuksia elämästään Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraita kynnyksiä ylittämässä - Maahanmuuttajataustaisten vammaisten kertomuksia elämästään Suomessa"

Transkriptio

1 Vieraita kynnyksiä ylittämässä - Maahanmuuttajataustaisten vammaisten kertomuksia elämästään Suomessa Elli-Noora Heino Pro gradu -tutkielma Erityispedagogiikka Kasvatustieteiden laitos Turun yliopisto Toukokuu 2015 Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

2 TURUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden laitos HEINO, ELLI-NOORA: Vieraita kynnyksiä ylittämässä Maahanmuuttajataustaisten vammaisten kertomuksia elämästään Suomessa Pro gradu tutkielma, 98s.+ 4 liites. Erityispedagogiikka Toukokuu 2015 _ Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kaksinkertaisen marginalismin merkityksellistymistä vammaisten maahanmuuttajien elämän sosiaalisissa tilanteissa. Tutkimus on osa Kynnys ry:n Vammaisten ihmisten elämä Suomessa- tutkimushanketta. Tätä tutkimusta varten on haastateltu viittä vammaista maahanmuuttajataustan omaavaa henkilöä, kutakin kaksi kertaa. Tutkimusmenetelmänä toimii elämäkerrallinen sekä temaattinen haastattelu. Aineiston analyysissä käytetään narratiivista analyysimenetelmää. Tutkimukseni osoittaa, että kaksinkertaiseen marginaaliseen positioon kuuluminen merkityksellistyy haastateltavieni elämässä monenlaisin tavoin. Vammaiset maahanmuuttajat kohtaavat arjen elämässään ennakkoluuloja ja rasismia, ja vammaisuus vaikuttaa kotoutumisen perusperiaatteiden, kuten työelämään kiinnittymisen, onnistumiseen. Toisaalta maahanmuuttajatausta kyseenalaistaa täyden oikeuden elää vammaisena Suomessa. Tämä tulee esille erityisesti haastateltavien tiedottomuutena omista oikeuksistaan vammaisina henkilöinä, sekä pohdintoina omasta roolista osana suomalaista yhteiskuntaa. Vammaiset maahanmuuttajat ajautuvat myös kohtuuttomiin tilanteisiin suomalaisen palvelujärjestelmän ollessa kykenemätön kohtaamaan heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Huolimatta moninaisista kohdatuista haasteista kaksinkertaisessa marginaalisessa positiossa elävät haastateltavat suhtautuvat elämäänsä hyvin positiivisesti ja ovat kiitollisia saadessaan elää elämäänsä Suomessa. Narratiivisen analyysin keinoin tutkimuksessa tuodaan esiin mahdollisia tarinoita ja tilanteiden kuvauksia, joita vammainen maahanmuuttaja saattaa arjessaan kohdata. Vammaiset maahanmuuttajat ovat erityisen vähän tutkittu ryhmä, ja tutkimukseni osoittaa, kuinka tästä ryhmästä usein käytetyt maininnat erityisen tuen tarpeessa oleva tai erityisen haavoittuva asema eivät vielä merkitse mitään. Mainintojen sijaan tarvitaan lisää tutkimusta ja selvityksiä siitä, mitä kaksinkertaisessa marginaalisessa positiossa eläminen tarkoittaa ja merkitsee henkilöille itselleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle. ASIASANAT: vammainen, maahanmuuttaja, kaksinkertainen marginalismi

3 Sisällys Johdanto Vammaisena suomalaisessa yhteiskunnassa Vammaisuuden monet tarinat vammaisuus ennen ja nyt Vammaisuuden sosiaalinen malli suuri totuusko? Yhteiskunnallisia ja antropologisia avauksia vammaisuuteen Vammaisuus meillä ja muualla, eri maiden kulttuurisia vammaiskäsityksiä Tapoja joilla vammaisuutta tuotetaan ja ylläpidetään Maahanmuuttajana Suomessa Kuka on maahanmuuttaja Missä kotisi on? Kotoutuvatko kotoute=avat Moninaiset haasteet kotoutumisen polulla Erilaisuuden monenlaiset kasvot Elämää marginaalissa ja keskiössä Syrjäytymisen paradoksaalinen luonne Identiteetin luominen ja leimautuminen Ennakkoluulojen ja rasismin kohtaaminen Kun hyvinvointivaltion lupaus pettää Kaksinkertaisen marginalismin leimaamat? Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmät Aineistonkeruuprosessi elämäkertahaasta=elu ja temaa?nen haasta=elu Aineiston analyysi lähestymistapa ja sisällönanalyysi Tutkijan vahva läsnäolo ja tutkimuksen eettiset lähtökohdat Tulokset Ennakkoluulojen ja rasismin kohtaamisen monet paikat Tarinoita syrjivästä Suomesta Kotoutumisen poluilla vammaisena maahanmuuttajana Pohdintoja kotoutumisesta ja omasta kodista Tarinoita kotoutumisesta ja siinä kohdatuista haasteista Kun maahanmuuttajatausta kyseenalaistaa täyden oikeuden elää vammaisena Suomessa Tarinoita siitä, kun oikeus elää vammaisena kyseenalaistuu... 71

4 6.4 Kun hyvinvointivaltion lupaus ei kanna kohtuuttomiin tilanteisiin ajautumassa Kohtuuttomia tarinoita Positiivinen näkökulma vammaisuuteen ja maahanmuuttajuuteen Positiivisia suomalaisten vammaisten maahanmuuttajien tarinoita Pohdinta ja johtopäätökset Luotettavuustarkastelu Selviytyjien tarinaa kertomassa Yksilöllisyyttä kohtaamassa Jatkotutkimusehdotuksia Lähteet Taulukot Liitteet... 99

5 Johdanto Puhe marginaalissa elävistä ihmisistä on nykyään arkipäivää. Homot, lapset, köyhät, lahjakkaat, vammaiset, maahanmuuttajat, vanhukset. Marginaaliryhmien lista on loputon, ja voidaankin kysyä onko keskiötä enää edes olemassa marginaalien vallatessa alaa. Usein määriteltäessä marginaaleja ja niihin kuuluvia ihmisryhmiä lähestytään aihetta ulkokohtaisesti ja sivuutetaan yksittäisten ihmisten ainutlaatuiset arkipäiväiset kokemukset. Arkipuheissa marginalismi yhdistetään usein automaattisesti syrjäytymiseen, ja se nähdään uhkana perinteisten käsitysten mukaiselle täysipainoiselle elämälle. Kaksinkertaisella marginalismilla viitataan ilmiöön, jossa henkilö elää samanaikaisesti kahdessa marginaalisessa positiossa, jolloin epäonnistumisen uhan voi ajatella olevan kaksi kertaa suurempi. Tässä tutkimuksessa kaksinkertaisella marginalismilla viitataan vammaisten maahanmuuttajien elämänpiiriin. Tässä tutkimuksessa keskitytään tutkimaan kaksinkertaisen marginalismin ilmiötä. Tarkastelun kohteena ovat henkilöt, jotka ovat sekä vammaisia, ja näin ollen marginaalisessa suhteessa vammattomiin, että maahanmuuttajia, eli marginaalissa suhteessa kantasuomalaiseen väestöön. Vaikka kaksinkertaisen marginalismin ilmiön olemassaolo tunnustetaan monissa laeissa ja toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, usein jäädään kuitenkin vain maininnan tasolle, ja todetaan että vammaiset maahanmuuttajat ovat esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa tai tarvitsevat erityisiä tukipalveluita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä kaksinkertaisessa marginaalisessa positiossa, samaan aikaan vammaisena ja maahanmuuttajana, eläminen tarkoittaa. Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa kaksinkertainen marginalismi tulee esille arjen elämässä ja toiminnan erilaisissa konteksteissa. Millaisen merkityksen kaksinkertainen marginalismi saa vammaisten maahanmuuttajien elämässä. Tarkoituksena ei ole muodostaa kattavaa kuvaa kaksinkertaisen marginalismin ilmiöstä, vaan ennemminkin tuoda esiin monenlaisia mahdollisia tarinoita ja arjen tilanteiden kuvauksia. Olennaista on muodostaa ymmärrystä siitä, mitä kaikkea kaksinkertainen marginalismi voi yksilön elämän kontekstissa tarkoittaa. Pyrkimyksenä on tavoittaa subjektiivinen näkökulma ja rakentaa uutta ymmärrystä ilmiön luonteesta. 1

6 Eräänä tutkimuksen tärkeänä painopisteenä on nostaa esille tutkittavien aito ääni ja heidän omat kokemuksensa. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille joitakin mahdollisia tarinoita, joita voidaan kertoa vammaisen maahanmuuttajan elämästä Suomessa. Keskeistä on myös sen pohtiminen, mitä ulkokohtainen määritteleminen tiettyjen kategorioiden edustajaksi merkitsee vammaiselle maahanmuuttajalle, ja millä tavoin tämä itse kokee oman paikkansa näiden määrittelyjen keskellä. Mielenkiintoni tutkimusaihetta kohtaan heräsi lähtiessäni pohtimaan vammaisen maahanmuuttajan asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tuleeko tällainen henkilö syrjäytetyksi kaikilla elämänsä areenoilla, vammaisena maahanmuuttajien joukossa ja maahanmuuttajana vammaisten parissa? Kuinka vammaisuus vaikuttaa kotoutumisen perusperiaatteiden, muun muassa työllistymisen, opiskelun ja yhteiskunnallisen osallisuuden saavuttamiseen? Kuinka maahanmuuttajatausta puolestaan vaikuttaa siihen, millä tavalla henkilö hyväksytään vammaisena ihmisenä? Kohtaavatko vammaiset maahanmuuttajat syrjintää? Tutkimukseni aineistona toimii osana Kynnys ry:n Vammaisten ihmisten elämä Suomessa -projektia keräämäni vammaisten maahanmuuttajien haastattelut. Haastattelut ovat vapaamuotoisia ja temaattisia elämäkerrallisia haastatteluita ja tätä tutkimusta varten haastateltiin yhteensä viittä henkilöä, kutakin kaksi kertaa. Tutkimukseni edustaa valtaannuttavaa tai voimaannuttavaa kasvatustieteellistä tutkimusperinnettä, jossa tarkoituksena on nostaa esiin yhteiskunnassa vaiennetun ryhmän, marginaalin marginaalissa elävien ihmisten, oma ääni, ja antaa heidän kertoa oma tarinansa omalla tavallaan. Tarkoituksenani ei ole muodostaa kattavaa kuvaa kaksinkertaisen marginalismin olemuksesta, vaan tuoda esiin mahdollisimman monipuolisesti ja kattavasti erilaisia esimerkkejä siitä, millaisiin tilanteisiin kaksinkertaisessa marginaalissa elävä ihminen voi ajautua. Tutkimusjoukkoni on hyvin kirjava, ja edustaa monenlaisia vammaryhmiä ja maahanmuuttajia. 2

7 1. Vammaisena suomalaisessa yhteiskunnassa Suomi on sitoutunut edistämään syrjimätöntä yhteiskuntaa, jossa osallistumisen mahdollisuudet taataan kaikille kansalaisille. Tähän Suomea velvoittavat jäsenyydet Yhdistyneissä Kansakunnissa ja Euroopan Unionissa. YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista tuli voimaan vuonna 2008, ja sen tarkoituksena on varmistaa kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien toteutuminen myös vammaisten ihmisten elämässä, ja taata heille oikeus nauttia näistä oikeuksista ja vapauksista ilman minkäänlaista syrjintää. Sopimus myös velvoittaa toimimaan jatkuvasti syrjinnän poistamisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen puolesta tavoitteenaan jokaisen kansalaisen täysi osallistuminen, osallisuus ja tasa-arvo. (YK:n vammaissopimus 2012, 6, 8.) Vammaiset ihmiset tulee nähdä oman elämänsä vaikutusvaltaisina subjekteina ja oikeuksien haltijoina. Vammaissopimus myös sallii positiivisen erityiskohtelun tasaarvon saavuttamiseksi. (Oikarinen 2012, 8; Mahlamäki 2012, 41.) Suomen vammaispolitiikan voi ajatella keskittyvän kolmeen keskeiseen periaatteeseen, joita ovat vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen ja tarpeellisiin tukitoimiin ja palveluihin. (VAMPO 2010, Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta 2006, ) Lisäksi vammaispolitiikan tavoitteena on tulevaisuussuuntautuneisuus, ja vammaisten ihmisten oikeuksien turvaamisen jatkuva kehittäminen. Suomen vammaispoliittinen ohjelma Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle (VAMPO) on hallituksen johtama ohjelma, joka pyrkii yhdenvertaisuuden edistämiseen puuttumalla ilmeneviin epäkohtiin konkreettisin korjaustoimenpitein. Ohjelmassa luodaan tulevaisuuteen suuntaava kestävän ja vastuullisen vammaispolitiikan visio. Ohjelmassa keskitytään muun muassa vammaisten ihmisten sosioekonomisen aseman parantamiseen, erityis- ja tukipalveluiden laadun ja kattavuuden varmistamiseen, sekä yhteiskunnan esteettömyyden vahvistamiseen ja vammaistutkimuksen lisäämiseen. (VAMPO 2010, 3 4.) Vammaispolitiikan tavoitteena on myös edistää vammaisten henkilöiden työnsaantia ja koulutusmahdollisuuksia. Myös heidän kulttuuriset oikeutensa taataan ja itsenäistä asumistaan tuetaan. (Valtioneuvoston selonteko 2006, 3 4.) Omanlaisensa näkökulman vammaisten oikeuksien tarkasteluun tuo YK:n vammaisyleissopimus, jossa taataan vammaisille ihmisille yhdenvertaiset oikeudet koulutukseen (artikla 24), työhön (artikla 27) ja yhteiskunnalliseen elämään (artiklat 3

8 29 30). Yleissopimuksen sisällöstä huolimatta nimenomaan koulutus, työ ja yhteiskunnallisen osallistumisen toteutuminen ovat vammaisten ihmisten kohdalla usein kyseenalaisia. Oman erityisryhmänsä muodostavat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset, kuten harvinaisiin vammaryhmiin kuuluvat tai esimerkiksi tämän tutkimuksen kohteena olevat vammaiset maahanmuuttajat. Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa (2010) otetaan huomioon erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tukeminen, ja Euroopan neuvoston vammaispoliittinen ohjelma korostaa kieli- ja kulttuuritaustan huomioonottamista tukea järjestettäessä. Usein haavoittuvien ryhmien erityisyyden huomioiminen tarkoittaa kuitenkin vain mahdollisten erityisten tarpeiden mainitsemista osana sopimuksia ja suunnitelmia. Jos siis tarkastelemme vammaisten ihmisten oikeuksia ja yhteiskunnallista asemaa laillisesta ja sopimuksiin nojaavasta näkökulmasta, vaikuttaa siltä, että vammaisten ihmisten asema on hyvä ja yhdenvertainen, ja mahdollisiin epäkohtiin pyritään puuttumaan. Vammaispoliittinen toiminta on kehittynyt ja laajentunut viimeisten vuosien ja vuosikymmenten kuluessa, mutta siitä huolimatta voimme olettaa, että vain selvittämällä vammaisten ihmisten omia kokemuksia voimme saada todenmukaisen kuvan siitä, kuinka vammaisten ihmisten asiat Suomessa ovat. 1.1 Vammaisuuden monet tarinat vammaisuus ennen ja nyt Vammaisuus on kautta historian ollut asia, jonka on nähty kyseenalaistavan yksilön arvon ja ihmisyyden. Se on saanut aikaan syrjintää ja ulossulkemista. Vammaisuuden historian voidaankin kärjistää olevan syrjinnän historiaa. Vammaiset ovat saaneet osakseen tietämättömyyttä, ymmärtämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä. Heitä on saatettu kohdella suorastaan julmasti, tai heihin on voinut kohdistua erilaisia pelkoja. Vammaiset ovat olleet myös syyllisyyden ja häpeän leimaamia yksilöitä. (Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta 2006, 8; Vehmas 2005, 5, 77.) Vammaisuus on ilmiö, jonka voidaan sanoa muodostuvan kolmen tekijän yhteisvaikutuksesta. Yhtäältä vammaisuuteen vaikuttaa yksilön omaama elimellinen vamma, ja toisaalta ympäröivän yhteisön tälle antamat tulkinnat. Kolmantena tekijänä vammaisuuteen vaikuttaa aina myös yhteiskunnan makrotaso, kuten taloudellinen ja 4

9 poliittinen tilanne. Siihen, millaisen ilmiasun vammaisuus saa, vaikuttavat aina myös läsnä olevat kulttuuriset ja materiaaliset tekijät. (Vehmas 2005, 21, 76.) 1900-luvun alkupuolella länsimaissa vallitsi medikalisoiva vammaisuuden selitysmalli. Sen mukaan ihmisen biologiset tekijät saavat aikaan mahdollisen fyysisen tai henkisen vajavuuden. Vammainen ihminen oli kyvytön selviytymään arjen elämästä tämän vajavuutensa vuoksi. Vammaisuus oli leimaavaa ja peitti alleen vammaisten ihmisten yksilöllisyyden. Vammaiset olivat muista riippuvaisia, ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tuli parantaa ja kuntouttaa heitä luvun puoliväliin saakka vammaisuus käsitettiin nimenomaan lääketieteellisenä ja hoidollisena asiana, ja vammaisten paikka oli erilaisissa laitoksissa luvun tienoilla vammaisuus alettiin nähdä myös yhteiskunnallisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta, ja tästä alkaen vammaisten ihmisten omalle asiantuntijuudelle ja toimijuudelle on annettu painoarvoa. (Vehmas 2005, 111; Valtioneuvoston selonteko vammaispolitiikasta 2006, 8.) Nykyään kuulee puhuttavan tavoitteesta mukauttaa eli integroida vammaiset ihmiset yhteiskuntaan. Integraatio käsitteenä näyttäytyy kuitenkin ongelmallisena, sillä se puhuu kieltä, jonka mukaan on olemassa vammaisten ihmisten ryhmä, joka ei ole osa yhteiskuntaamme, ja joka sen vuoksi tulee mukauttaa osaksi meitä. Näin ollen integraatio liittyy aina myös käsitykseen siitä, mikä on toivottavaa ja normaalia. Samalla se sisältää olettamuksen, että vammaiset eivät tätä ole. Toinen vammaiskeskustelussa esiin nouseva käsite on normalisaatio. Normalisaatio tarkoittaa sitä, että jokaisen ihmisen, myös vammaisen, tulisi saada elää mahdollisimman tavanomaista, normaalia, elämää. Alun perin normalisaatioperiaate syntyi edistääkseen vammaisten ihmisten oikeuksia. Periaatetta on myös kritisoitu ja se on saanut negatiivisia sivumerkityksiä. Normalisaatio toimii pohjana modernin integraatio- ja inkluusioajattelun synnylle, ja sen kantavana ajatuksena on ympäristön käytänteiden kehittäminen yksilön normaalistamisen sijaan. (Vehmas 2005, 77, 107, 196.) Yhteiskunnassa vallitseva vammaisuuden selitystapa vaikuttaa luonnollisesti siihen, kuinka vammaisuuteen suhtaudutaan. Se määrittelee kuinka vammainen ihminen kohdataan, kuinka hänet hyväksytään osana yhteisöään ja kuinka häntä arvostetaan. On ymmärrettävää, että jos vammaisuuden ajatellaan olevan yksilön ominaisuus, kohdistuvat erinäiset vammaisuuden poistamiseen pyrkivät toimenpiteet ennen kaikkea yksilöihin. Jos taas vammaisuuden koetaan olevan ensisijaisesti yhteisön ominaisuus, 5

10 nähdään yhteisön toimintaan puuttuminen moraalisesti oikeutettuna ja velvoitettuna. (Vehmas 2005, 15.) Viime vuosina on vammaiskeskustelussa esiin noussut myös elämänlaadun käsite. Elämänlaadulla viitataan yksilöllisten tarpeiden täyteiseen elämään, ja entistä suuremman elämänlaadun saavuttamiseen pyritään tasa-arvon ja inhimillisten oikeuksien laajenemisen myötä. Elämälaatu voidaan määritellä myös toimintamahdollisuuksina, tarpeiden tyydytyksenä ja riittävinä käytössä olevina resursseina. Tällöin elämänlaadun tulisi olla palveluiden keskiössä, ja myös niiden laadun kriteerinä. (Matikka 1999, 8 13, 21.) 1.2 Vammaisuuden sosiaalinen malli suuri totuusko? Medikalisoivasta mallista on tullut ikään kuin symboli vammaisten ihmisten vääryyksien kokemiselle. Malli edustaa näkemystä, jonka mukaan yksilön häiriö tai vika on erityisen merkityksellinen, ja suurin yksilöä määrittävä tekijä. Näin tehdessään malli kyseenalaistaa vammaisen ihmisen yksilöllisyyden, ja myös tämän ihmisarvon. (Shakespeare 2006, 18.) Leimiön mukaan medikaalinen malli on kuitenkin väärässä, sillä se olettaa vammaisuuden olevan sairaus, joka voidaan parantaa. Vammainen ei kuitenkaan ole sairas, vaan vammalla tarkoitetaan yksilön toimintakyvyn rajoitetta ja osallistumisen estettä. Näin ollen vammaisuus tulee merkitykselliseksi nimenomaan sosiaalisessa kanssakäymisessä, ja on seurausta ennen kaikkea sosiaalisista tekijöistä. Vammaisuudesta voidaankin puhua sosiokulttuurisena ilmiönä. (Leimiö 2012, 48; Vehmas 2005, 5, 12.) Sosiaalisen vammaistutkimuksen voidaan sanoa heränneen eloon 1960 ja -70-luvuilla, kun vammaiset ihmiset aktivoituivat poliittisesti. He vaativat oikeutta määrätä omasta elämästään, ja kyseenalaistivat olemassa olevan lääketieteellisen ajattelumallin. Tavoitteena oli päästä eroon vammaisten ihmisten toimijuutta estävistä sosiaalisista tekijöistä, arkkitehtuurisista ja ympäristöllisistä esteistä, sekä vammaisia halveksuvasta vallitsevasta asenneilmapiiristä. Vammaisuuden sosiaalinen malli lähtee siitä ajatuksesta, että ympäristö vammauttaa ihmisiä. On olemassa tiettyjä arvoja ja odotuksia ihmisen luontaisista henkisistä ja fyysisistä ominaisuuksista, joille yhteiskunnalliset järjestelyt perustuvat. Näin ollen vammaisten huono sosiaalinen status 6

11 on syrjivän yhteiskunnan aikaansaannos. (Vehmas 2005, ; Shakespeare 2006, 13.) Vahva toimija sosiaalisen vammaistutkimuksen parissa on englantilainen UPIAS (Union of the Physically Impaired Against Segregation) -järjestö, joka erottaa elimellisen vamman (impairment) ja vammaisuuden (disability). Vammaisuus on yhteiskunnan luoma sosiaalinen tila, ei suora seuraus fyysisestä vammasta. Vammaisuus nähdään haittana tai toiminnan rajoittuneisuutena, joka on seurausta yhteiskunnan segregoivista käytännöistä. (Vehmas 2005, ) Maailman terveysjärjestö WHO:n luokittelussa vuodelta 2001 ihminen ymmärretään biopsykososiaalisena kokonaisuutena. Biopsykososiaalinen malli perustuu ajatteluun, jossa otetaan huomioon niin biologiset, psykologiset kuin yhteiskunnallisetkin tekijät. Vammaisuus määrittyy toiminnan vajavuudeksi ihmisen toimintakyvyssä, joka on seurausta yhdestä tai useammasta seuraavista: 1) elimellinen vaurio 2) toiminnan rajoitukset 3) osallistumisen rajoitukset. Eli ympäröivä ympäristö vaikuttaa siihen, miten elimellinen vamma rajoittaa tai on rajoittamatta ihmisen elämää. (WHO 2001.) Myös Mahlamäki (2012, 42) korostaa sitä, että vammaisuus tulisi ymmärtää nimenomaan kulttuurisista ja sosiaalisista lähtökohdista käsin. Vammaisuuden prosessissa olennaista on se, ettei ympäristö kykene ottamaan huomioon eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Näin ollen lääke vammaisuuden hoitoon ei voi olla yksilöön kohdistuva, vaan tärkeää on osallisuuden lisääminen ja sen tiellä olevien esteiden poistaminen. Myös vammaisuuden sosiaalinen malli on saanut osakseen kritiikkiä. Sen katsotaan olevan liian idealistinen koettaessaan selittää kaikkien vammaisten kokemukset. Sen ei myöskään nähdä kunnioittavan vammaisten subjektiivista ääntä ja laajaa kokemusten kirjoa. Vehmaan mukaan malli antaa vääränlaisen kuvan elimellisen vamman vaikutuksesta ihmisen elämään, eikä se kykene selittämään niitä moninaisia tekijöitä ja prosesseja, jotka saavat aikaan vammaisuuden ilmiön. Eräs mallin ongelma on myös se, että se jakaa ihmiset kahtia: vammattomiin ja vammaisiin. Tällaisen kahtiajaon tekeminen vaikuttaa kuitenkin käytännössä mahdottomalta. Olennaista on myös se, että vammaiset ihmiset harvoin itse kokevat olevansa ensisijaisesti vammaisia. (Vehmas 2005, ) 7

12 Shakespeare rakentaa kritiikkinsä vammaisuuden sosiaalista mallia kohtaan kehittelemällä uudenlaista perspektiiviä ja käsitystä vammaisuudesta. Hän koettaa omassa ajattelussaan tavoittaa inhimillisen elämän monimuotoisuuden, ja ammentaakin ajattelussaan elementtejä useiden teoreetikoiden käsityksistä. Kriittisen realismin hengessä hän on sitä mieltä, että vajavuuksia (impairment) on aina ollut, ja niillä on aina omanlaisensa kokemuksellinen todellisuus. Shakespearen mukaan tarvitaan holistisempaa lähestymistapaa, joka ottaa huomioon moninaiset yksilön luontaiset sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi elimellisen häiriön laatu ja vakavuus, yksilön oma suhtautuminen tähän häiriöön, henkilökohtaiset kyvyt ja osaaminen, sekä persoonallisuus. Ulkoisia tekijöitä ovat muiden reaktiot ja asenteet, ympäristön mahdollistavat ja estävät tekijät, sekä laajemmat vammaisuutta koskevat kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät. (Shakespeare 2006, 55 56, 74.) Vammaisuutta ei näin ollen voida nähdä ainoastaan yhteiskunnan rakentamina estävinä muureina, sortona ja alistamisena, eikä millään sosiaalisilla järjestelyillä vammaisuutta ole mahdollista täysin poistaa. Vammaisuudelta ei tulisi ummistaa silmiä, vaan ennemminkin sen olemassaolo pitäisi tiedostaa ja hyväksyä. Shakespearen mukaan yksilöä vammauttaa sekä hänen kehonsa, että yhteiskunta. Ennen kaikkea vammaisuus tulisi ymmärtää relationaalisesti, se on aina suhde yksilön sisäisten ja ulkoisten tekijöiden välillä. (Shakespeare 2006, 56.) Vammaisuuden olemusta ja sen olemassaoloa on käsitelty eri yhteiskunnissa ja aikakausina siis hyvin monenlaisin tavoin. Tässä tutkimuksessa lähtökohtana on ajattelutapa, jonka mukaan vammaisuuden haasteiden syitä tulisi tarkastella yhteiskunnassamme vallitsevien ajattelutapojen ja käytäntöjen kautta. Suuren painoarvon saa yksilön oma käsitys itsestään ja omasta vammaisuudestaan. Keskeisenä oletuksena tutkimuksessani on se, että vammaisuus jollakin tavalla näyttäytyy ja ilmenee vammaisen, itsensä vammaiseksi määrittelevän ihmisen, elämässä. 1.3 Yhteiskunnallisia ja antropologisia avauksia vammaisuuteen Vammaisuus on kulttuurinen konstruktio, jonka katsotaan heijastavan yhteisön arvostuksia ja ymmärrystä siitä, mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa. Useimmiten vammaisuus näyttäytyy ei-toivottavana tilana ja yksilöitä kohtaavana tragediana. (Leimiö 2012, 48.) Antropologisessa tutkimuksessa vammaisuus on liitetty muun 8

13 muassa toiseuteen, stigman käsitteeseen, valtasuhteisiin, avuttomuuteen ja holhoamiseen. Myös normaaliuden käsitteen käyttäminen on tavanomaista. Käsitteellä normaali katsotaan kuvattavan jotakin, joka on yleistä ja toisaalta myös oikeaa ja hyvää. Näin ollen normaaliuden käsite pitää sisällään oletuksen siitä, että on olemassa myös jotakin epänormaalia, joka on samalla ehkä myös pahaa ja väärää. (Vahtera 2012, ) Usein käsitykset vammaisuudesta kiinnittyvät erilaisiin stereotyyppisiin oletuksiin. Stereotypiat syntyvät ennakkoluulojen, huhujen ja väärien kuvitelmien pohjalta, ja ne ovat usein vailla rationaalista tietopohjaa ja syvällisempää analysointia. Yhteiskunnassa vallitsevat stereotyyppiset käsitykset luovat ja vahvistavat olemassa olevia valtasuhteita ja rakentavat hierarkioita eri ihmisryhmien välille. Näin ollen ne myös aiheuttavat haasteita ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja lisäävät ennakkoluuloisuutta ja syrjintää. (Oikarinen 2012, 7.) Yhteiskunnallisessa vammaistutkimuksessa tutkimuksen kohteena ovat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käsitteet ja käytännöt. Usein näissä tutkimuksissa vammattomuus ikään kuin määrittelee täyden ihmisyyden, ja tekee sen merkitykselliseksi. Tällaista toimintaa, jossa vammattomuus on perimmäisen ihmisyyden ja täyden elämän määre, kutsutaan ableismiksi. Ableismilla kuvataan sekä ideologiaa että sellaisia yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka ylläpitävät vammaisten ja vammattomien ihmisten välisiä valtarakennelmia ja hierarkioita. Ableismi olettaa, että jokaisen ihmisen tulisi toivoa olevansa vammaton. (Vahtera 2012, 84.) Vammaisuudesta voidaan puhua myös eräänlaisena liminaali- tai välitilana. Tällöin vammaisuus vertautuu esimerkiksi joissakin kulttuureissa suoritettaviin miehuusriitteihin, joihin kuuluu ennen varsinaista rituaalia valmistautuminen tämän uuden elämänvaiheen kohtaamiseen esimerkiksi tekemällä erilaisia tekoja tai osoittamalla kykynsä vaikkapa elämällä tietyn aikaa eristyksissä muista. Kun käsitettä tarkastellaan laajemmin, voidaan sen nähdä viittaavan myös paikkaan tai tilaan, joka on normaalin yhteiskunnan reunalla tai ulkopuolella. Näin ollen vammaistenkin voidaan nähdä elävän elämäänsä eräänlaisessa välitilassa (limen= kynnys), kynnyksen toisella puolella. Vammaiset eivät ole sairaita, mutta eivät oikein terveitäkään. Heidän ei ole mahdollista siirtyä aikaan, jossa mahdollisesti olivat ennen vammautumistaan, mutta ei myöskään tilanteeseen, jossa vammaisuus olisi poissa. Liminaariteorian kaltaisten 9

14 ajatusmallien voidaan katsoa loukkaavan vammaisten ihmisoikeuksia, mutta samalla teoria saa aikaan haasteen toimia vammaisten ihmisten aseman parantamiseksi ja kynnyksen madaltamiseksi. (Leimiö 2012, ) Voidaan myös puhua eräänlaisesta diagnosoinnin paradoksista. Toisaalta diagnoosi nähdään usein leimaavana ja yksilön identiteettiä kaventavana paluuna medikaaliseen malliin. Toisaalta taas diagnoosi voi lisätä ymmärrystä ja ennustettavuutta, sekä olla portti erilaisten palveluiden ja etuuksien saamiseen. Shakespearen (2006, 72) mukaan diagnosoiminen saattaa kuitenkin johtaa leimautumiseen. Suurin osa vammaisista ihmisistä ei kuitenkaan halua leimautua, vaan tulla kohdelluiksi tavanomaisina yhteiskunnan jäseninä. Vammaistutkimuksessa puhutaan myös paljon stigman käsitteestä. Stigma voi olla seurausta tietystä yksilöön kohdistetusta leimasta tai diagnoosista. Olennainen asia leimaamisessa on se, että tietty leima voi saada esiin myös muita negatiivisia assosiaatioita. Tällöin persoonallisuuden ja jopa yksilöllisyyden moninaiset aspektit saattavat jäädä tämän leiman varjoon, ja tästä leimasta tulee hallitsevin ja merkittävin elämän osatekijä. Tällaisen negatiivisen leiman muodostuminen saattaa uhriuttaa ihmistä ja estää toimijuutta. (Shakespeare 2006, 80.) Sosiaalisen identiteetin muodostumisen pohdinta on tärkeä osa vammaisuudesta käytävää keskustelua. Shakespearen mukaan vammaistutkimus on johtanut siihen, ettei vammaisen ihmisen identiteetti ole ennalta määrätty, eikä häiriö automaattisesti määrittele identiteetin rakennetta. Monien tutkimusten mukaan vammaiset ihmiset eivät halua identifioitua vammaisuuden kautta. Shakespeare toteaakin vammaisten olevan niin heterogeeninen ryhmä, että vammaisidentiteetin rakentaminen näyttää mahdolliselta vain luomalla yhteinen näkemys siitä, että vastustetaan vammaisten kohtaamaa sortoa. (Shakespeare 2006, 70, ) Esteettömyyden käsitteen tarkasteleminen on olennaista pohdittaessa vammaisten ihmisten täyden osallistumisen mahdollisuuksia. Aiemmin keskityttiin vain esteettömyyden fyysiseen aspektiin, mutta sittemmin esteettömyys on alettu ymmärtää laajemmin sisällyttäen käsitteen piiriin myös muita ulottuvuuksia. Viime aikoina puhe esteettömyydestä on vaihtunut puheeksi saavutettavuudesta. Leimiön mukaan saavutettavuus voidaan taata parhaiten puuttumalla mahdollisimman moniin ympäristön liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteisiin. (Leimiö 2012, 53.) 10

15 1.4 Vammaisuus meillä ja muualla, eri maiden kulttuurisia vammaiskäsityksiä Mielenkiintoisen näkökulman vammaisuuden tutkimiseen tuo oman aineistoni kannalta vammaisuuden olemuksen pohtiminen myös laajemmin kuin vain Suomen ja länsimaiden kontekstissa. Tutkimusjoukkoni kantaa mukanaan lähtömaansa taustaa, omanlaisiaan perinteitä, tapoja, uskomuksia, asenteita ja olettamuksia. Vaikka länsimainen käsitys vammaisuudesta on nykyisin melko laajalle maailmaan levinnyt, on ymmärrettävä, että erilaiset kulttuuriset traditiot ja perinteet saattavat edelleen vahvasti vaikuttaa siihen, miten vammaisista ajatellaan, ja kuinka heitä kohdellaan. Käsitys vamman syystä ja vammaisen ihmisen oikeuksista liittyy yleisempään käsitykseen yksilön arvosta ja mahdollisuuksista. Läntisissä maissa tieteellinen tieto on korvannut uskomukset ja mytologiset selitysmallit vammaisuuden syiden selittäjinä, mutta monissa maissa erilaisilla mytologioihin ja tarunomaisiin uskomuksiin nojaavilla selityksillä saattaa edelleen olla vahva asema erilaisuuden selitysmalleina. Käsitykset ja puhe vammaisuudesta liittyy aina kulttuurisesti jaettuihin kokemuksiin ja uskomuksiin siitä, millaista on hyvä elämä, millä tavoin vammaisuus vaikuttaa elämän toteutumiseen ja mistä vammaisuus johtuu. Tieteellisen tiedon karttumisen myötä on ollut mahdollista irtautua monista vammaisia ihmisiä leimanneista vääristä käsityksistä ja uskomuksista. Tieto on myös mahdollistanut osallisuutta rajoittavien tabujen ja stigmojen kriittisen tarkastelun ja kyseenalaistamisen. (Leimiö 2012, 46.) Urhonen on selvittänyt vammaisuuden esiintymistä Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa. Hänen mukaansa Neuvostoliitossa vammaisia ei yksinkertaisesti ollut olemassa. Yhteiskunta, jossa ihanneihminen oli kaunis, virheetön ja uuttera, ei voinut hyväksyä vammaisten ihmisten olemassaoloa. Vammaisuuden kitkemistä pidettiin tieteen ylivoimaisena saavutuksena. Tämä vammaisuuden kieltäminen on johtanut siihen, ettei entiseen Neuvostoliittoon kuuluneilla mailla ole vieläkään kielessään käsitteitä, joilla puhua vammaisuudesta. Tämä saattaa johtaa siihen, että vammainen ihminen yksinkertaisesti sivuutetaan yhteisessä keskustelussa. (Urhonen 2012, 56.) Uskonto on usein voimakkaasti vammaiskäsityksiin vaikuttava tekijä. Sekä kristillisistä että islamilaisista uskonnollisista teksteistä on löydettävissä viitteitä siitä, että vammaisuus on vika. Vammaisuuden ilmentyminen selitetään usein johtuvaksi henkilön 11

16 omista tai tämän läheisten pahoista teoista. Viallisuus oikeuttaa vammaisten huonon, jopa julman, kohtelun. Vammaisuuteen saatetaan myös liittää toivo ihmeparantumisesta, joka sekin maalaa kuvaa, jonka mukaan vammaista ihmistä ei voida hyväksyä sellaisena kuin hän on. Toisenlaisen näkökulman avaa niin ikään joissakin uskonnollisissa teksteissä esiintyvä käsitys, jonka mukaan vammainen ihminen on erityinen, ja hän on saanut jonkinlaisen tehtävän tai lahjan jumalalta. Tällaisissa teksteissä vammaisen ihmisen rooli yhteisön jäsenenä on hyvin merkittävä. (Urhonen 2012, ) Mölsä (2012, 59 60) on tutkinut vammaisuuden ilmenemistä kehitysmaissa. Hänen mukaansa useissa kehitysmaissa vammaisuuden selittäjinä toimivat yliluonnolliset ja uskonnolliset selitykset, joita on vaikeaa purkaa ja muuttaa. Kehitysmaiden kaltaiset fyysiset ympäristöt aiheuttavat myös hyvin suuria haasteita itsenäisen elämän rakentamiselle vammaisella ihmisellä, ja usein heidän elämässään korostuu riippuvuus muista. Erilaiset uskonnollisiin tai mytologisiin selitysmalleihin perustuvat olettamukset vammaisuudesta saattavat estää vammaisten ihmisten täysipainoisen osallisuuden ja heidän yhdenvertaisten oikeuksiensa toteutumisen. Asenteet ja toimintatavat ovat usein tiedostamattomia, eikä yksilön muuttaminen esimerkiksi mantereelta toiselle välttämättä tarkoita oman todellisuuskäsityksen muuttumista. Koulutus voidaan nähdä eräänä keinona, jonka avulla myös vammaiskäsityksiä voidaan muuttaa, ja näin ollen mahdollistaa vammaisten ihmisten ihmisarvo ja suurempi osallisuus. 1.5 Tapoja joilla vammaisuutta tuotetaan ja ylläpidetään Vallitsevia käsityksiä siitä, kuka ja millainen on vammainen, toteutetaan ja ylläpidetään kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Vahvana käsityksiä ylläpitävänä toimijana on ainakin viimevuosiin saakka toiminut koululaitoksemme, jossa vammaiset oppilaat on erotettu muista sekä fyysisesti että sosiaalisesti. Vehmas mainitsee toiseksi keskeiseksi ulossulkemisen areenaksi palkkatyön maailman. Vammaisen ihmisen on hyvin vaikeaa päästä vakituiseksi osaksi perinteistä työjärjestelmää, mikä johtaa itsenäisen toimeentulon epäämiseen ja eristäytymiseen myös sosiaalisista verkostoista. Tämän lisäksi työttömän leima vaikeuttaa positiivisen minäkäsityksen luomista. (Vehmas 2005, ) 12

17 Huolimatta vammaisten ihmisten yhtäläisistä oikeuksista, poliittisista toimenpiteistä ja laajoista tasa-arvopyrkimyksistä vammaisuus näyttäytyy usein edelleen ihmisten silmissä tragediana, josta on helpompi vaieta. Leimiö nostaa esiin sen, kuinka vammaisten sosiaalisen statuksen nostamista pohdittaessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaista diskurssia vammaisuudesta tuotetaan, millä tavalla vammaisuutta tuodaan esille, kuinka siitä puhutaan ja kirjoitetaan. Olennaisen tärkeää on vammaisten ihmisten nostaminen esille ja heidän äänensä kuuluviin saattaminen. (Leimiö 2012, 49.) Tämä tavoite nousee vahvasti esiin omassa tutkimuksessani, kun tavoitteenani on antaa vammaisille maahanmuuttajille oikeus puhua ja tulla kuulluksi. Sosiaali-, terveys-, opetus-, kulttuuri-, liikunta- ja yhdyskuntatoimen palvelut ovat keskeisiä aloja, joilla yhdenvertaisuutta lisätään. Vammaispalveluiden järjestämisvelvollisuus jakautuu Suomessa usealle taholle, joten palvelukokonaisuudesta muodostuu vaikeasti hallittava. Keskeinen rooli palveluiden tuottamisessa, ja myös niiden tarpeen ennaltaehkäisemisessä, on kunnilla. Pääperiaatteena on, että jokainen ihminen saa palvelunsa osana yleistä palvelujärjestelmää, ja vasta kun se ei riitä, turvaudutaan erityisiin palveluihin. Vammaispalvelulaki edellyttää, että vammaiselle henkilölle on laadittava hänen tarvitsemiensa palveluiden ja tukitoimien selvittämiseksi palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan ne palvelut ja tukitoimet, joita henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisessä elämässään. Suunnitelma tulee laatia yhdessä asiakkaan kanssa asiakaslähtöisesti. (Hallituksen selonteko vammaispolitiikasta 2006, 18; Konttinen 2010, 13, 14, 16.) Maahanmuuttajuus yhdistettynä vammaisuuteen aiheuttaa omanlaisiaan haasteita erilaisten palveluiden saatavuudelle. Eri hallinnonsektoreiden alla toimiva palvelujärjestelmä on tunnetusti vaikeasti hahmotettava kokonaisuus, ja luukulta toiselle marssiminen todellisuutta. Vammaisuus on luonnollisesti läsnä myös erilaisissa taidemuodoissa, kuten kirjallisuudessa, kuvataiteissa ja elokuvissa. Tällä tavalla myös kuvaa vammaisuudesta tuotetaan ja luodaan aina uudelleen. Näin ollen, samalla kun nämä eri taidemuodot heijastavat vammaiskäsityksiä, ne myös muokkaavat niitä. (Vehmas 2005, ) Vehmaan mukaan vammaisten lukuisat auttamisen yritykset ovat epäonnistuneet, sillä vahvat ammatilliset tai maailmankatsomukselliset lähtökohdat ovat peittäneet alleen vammaisten ihmisten oman aidon kuulemisen. (Vehmas 2005, 13.) Omassa 13

18 tutkimuksessani nimenomaan tämä vammaisten ihmisten aito kuuleminen nousee ensisijaiseen asemaan. 2. Maahanmuuttajana Suomessa Globaali muuttoliike on 2000-luvun maailmassa osa jokaista valtiota tavalla tai toisella. Muuttajat vaikuttavat ympäröivään yhteiskuntaan monella tasolla ja pakottavat kansakunnat ja erilaiset toimijat etsimään ratkaisuja, joilla monikulttuuristumisen mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voidaan parhaiten vastata. Vaikka maastamuuttoa tapahtui Suomessa jo varhain, on maahanmuutto melko nuori ilmiö. Vasta 1990-luvulla alkoi tänne saapua muuttajia lisääntyvässä määrin. Yhä edelleen maahanmuuttajien määrä Suomessa on pieni kansainvälisesti vertailtuna. Maahanmuuton syyt ovat hyvin moninaisia, ja ymmärrettävästi muutto on muokannut Suomesta kansainvälisemmän ja monikulttuurisemman maan. Maahanmuutto ilmiönä on nostattanut kantasuomalaisissa monenlaisia mielipiteitä ja reaktioita, jotka eivät ole olleet pelkästään positiivisia. (Martikainen ym. 2013, 13 14; Saukkonen 2013.) Kasvaneen maahanmuuton myötä myös maahanmuuttopolitiikka on laajentunut ja kehittynyt kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin osa maahanmuuttajista on saapunut tänne lähialueilta, Virosta, Venäjältä ja Ruotsista luvulla ja 2000-luvun alussa Suomeen muuttaneiden tyypillisin muuton syy olivat perhesuhteet. Sittemmin perheen rinnalle ovat muuton syinä nousseet työ ja opiskelu. Kun tarkastelemme vuoden 2012 oleskeluluvan saamisen perusteita, selviää, että niistä myönnettiin 34% perhesiteen, 32% opiskelun ja 29% työnteon perusteella. (Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013, 8.) Suomessa asui vuonna 2012 hieman vajaa ulkomaalaista henkilöä. Suurimmat ulkomaan kansalaisuusryhmät olivat virolaiset (20,3%), venäläiset (15,4%), ruotsalaiset (4,3%), somalit (3,8%) ja kiinalaiset (3,4%) kaikista Suomessa asuvista ulkomaalaisista. Tämän lisäksi Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2012 hieman yli 9000 ulkomaalaista henkilöä. Turvapaikanhakijoiden määrä on 2000-luvulla ollut keskimäärin henkilöä vuosittain. (Tilastokeskus, väestötilastot 2012.) Suomeen tulevia maahanmuuttajia koskevat hyvin monet lait. Ulkomaalaislaissa selvitetään maahantuloa, maahanmuuttoa ja maasta poistumista koskevia asioita. Turvapaikkaa hakevien asioita säädellään laissa kansainvälistä suojelua hakevien 14

19 vastaanotosta. Kotoutumista kokonaisuutenaan säädellään laissa kotoutumisen edistämisestä, jossa niin ikään määritellään ehdot Suomen kansalaisuuden saamiselle. Yhdenvertaisuuslaki ja laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta toimivat myös maahanmuuttajien lainsäädännöllisenä tukena. Vähemmistövaltuutetun ja syrjintälautakunnan tehtävänä on hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja kaikinpuolinen vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen. Tavoitteena on edistää vähemmistöjen asemaa monin tavoin. (Sisäasiainministeriö.) Maahanmuuttomaana Suomi sijoittuu kansainvälisissä arviointitutkimuksissa länsimaiden kärkijoukkoon, kun otetaan huomioon muuttoon liittyviä haittaavia ja edistäviä tekijöitä. Suomen erityisvahvuutena on usein nähty esimerkiksi maahanmuuttajien mahdollisuudet poliittiseen toimintaan osallistumiseen, sekä laaja lakisääteinen syrjinnän vastaisuus. (Mähönen & Jasinskaja-Lahti 2013, ) 2.1 Kuka on maahanmuuttaja Maahanmuuttajan määritteleminen ei ole yksinkertaista. Yleensä määrittelyssä käytetään kolmea kriteeriä: kansalaisuutta, kieltä ja syntymävaltiota. Maahanmuuttajia ovat siis ulkomaiden kansalaiset, vieraskieliset ja muualla kuin Suomessa syntyneet. Kriteereiden käyttö vaihtelee kuitenkin hallinnonalasta ja asiayhteydestä toiseen. (Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2013, 6.) Maahanmuuttaja on henkilö, joka on muuttanut Suomeen, ja aikoo asua täällä ainakin vuoden ajan. Siirtolaisuus -käsitteen alle määritellään sekä maahan muuttavat, että maasta muuttavat henkilöt. Maahanmuuttajista puhuttaessa on tärkeää tiedostaa joukon heterogeenisuus. Maahanmuuttajia yhdistää oikeastaan vain se, että he ovat jättäneet kotimaansa ja asettuneet asumaan Suomeen. He saapuvat tänne erinäisistä syistä johtuen, edustavat eri kansallisuuksia, ja omaavat erilaisia koulutus- ja ammattitaustoja. (Tuittu ym. 2011, 11; Huttunen 2004, 138; Maahanmuuttovirasto.) Maahanmuuttajat voidaan jakaa seitsemään eri ryhmään: pakolaisiin, kiintiöpakolaisiin, paluumuuttajiin, työperustaisiin maahanmuuttajiin, opiskelun takia maahan muuttaviin, turvapaikanhakijoihin, sekä avioliiton kautta maahan muuttaviin. (Makkonen & Koskenniemi 2013; Saukkonen 2013; Jasinskaja-Lahti ym ) Suomeen saapuvat maahanmuuttajat ovat Korkiasaaren ja Söderlingin (2007, 263) mukaan pääasiallisesti 15

20 paluumuuttajia ja pakolaisia sekä perhesyiden, opiskelun ja työn perässä muuttavia henkilöitä. Pakolaisasema määräytyy YK:n vuoden 1951 pakolaissopimuksen mukaisesti. Pakolaisella tarkoitetaan henkilöä, joka on saanut turvapaikan jonkin valtion toimesta, tai jonka YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu UNHCR (United Nations High Commissioner for Refugees) toteaa olevan oikeutettu pakolaisasemaan. Pakolaisaseman määrittelyssä avainasemassa on vainon käsite. Pakolaisstatuksen saa henkilö, jonka on oleskeltava kotimaansa ulkopuolella siitä syystä, että hänellä on perusteltua aihetta epäillä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja joka ei kykene, tai edellä mainitun pelon takia halua turvautua kotimaansa suojeluun. (Makkonen & Koskenniemi 2013, 61; Tilastokeskus; Maahanmuuttovirasto.) Pakolaisstatusta hakenut henkilö on turvapaikanhakija siihen saakka, kunnes hänelle myönnetään pakolaisasema. Turvapaikanhakijalla tarkoitetaan siis henkilöä, joka hakee turvaa toisesta maasta, koska ei koe kotimaansa kansallisen suojelun olevan riittävää. Turvapaikanhakija on päästettävä maahan, ja selvitettävä, onko turvapaikan myöntämiselle, eli kansainväliselle suojelulle, olemassa riittävästi perusteita. (Makkonen & Koskenniemi 2013, 61.) Suomen valtio määrittää vuosittaisen Suomeen saapuvien pakolaisten kiintiön valtion budjetissaan. Vuodesta 2001 vastaanotettavan pakolaiskiintiön määrä on ollut 750 henkilöä. (Tilastokeskus, Maahanmuuttovirasto.) Oleskeluluvan ja kansalaisuuden saaminen ovat olennainen osa maahanmuuttoprosessia. Oleskelulupaa Suomeen voi hakea perhesiteen, opiskelun, työn, suomalaisen syntyperän tai paluumuuton perusteella. Tullakseen täysivaltaiseksi Suomen kansalaiseksi maahanmuuttajan on haettava Suomen kansalaisuutta. Tällöin puhutaan kansalaistamisesta. Suomen kansalaisuus tuo mukanaan tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia. Jotta henkilö voi hakea Suomen kansalaisuutta, tulee tiettyjen ehtojen täyttyä hänen kohdallaan. Kansalaisuuden saaminen edellyttää esimerkiksi riittävää kielitaitoa ja sitä, että henkilön toimeentulo on turvattu. (Maahanmuuttovirasto.) Maahanmuuttaja -käsitteen laajamittainen käyttö on saanut osakseen kritiikkiä. Käsitteellä viitataan hyvin heterogeeniseen ryhmään, ja voidaankin kysyä, edustaako käsite todella ryhmää, johon se viittaa. Puhe toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajista, jolla viitataan maahanmuuttajien lapsiin ja heidän jälkeläisiinsä, 16

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta

Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta Vammaisuuden käsite on muuttunut viime vuosikymmenten aikana huimasti. Myös paradigma on muuttunut vammaisuutta on ryhdytty

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA

SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA SATAKUNNAN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA 15.11.2012 maakunta-asiantuntija Tuula Telin Visio: SATAKUNTA ON MONIARVOINEN MAAKUNTA, JOSSA KAIKILLA MAAKUNNAN ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS TEHDÄ TYÖTÄ, SAADA TOIMEENTULO

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot