Ukko akan töissä. Askeleita hoitotyön tasa-arvoon. SoteMies -projektin loppujulkaisu Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ukko akan töissä. Askeleita hoitotyön tasa-arvoon. SoteMies -projektin 2006 2008 loppujulkaisu Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus"

Transkriptio

1 Ukko akan töissä Askeleita hoitotyön tasa-arvoon SoteMies -projektin loppujulkaisu Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Toimittanut Kirsikka Arkimies

2 Askeleita hoitotyön tasa-arvoon SoteMies -projektin loppujulkaisu Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus Toimittanut Kirsikka Arkimies Ukko akan töissä

3 Sisällys ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! 7 Tuula Kortelainen VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI 9 Kirsikka Arkimies MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? 13 Sari T. Ruokonen ASENTAJASTA HOITAJA 19 Pekka Munnukka MIEHET TASA-ARVON KESKIPISTEESSÄ 23 Jouni Varanka SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA 27 Anu Kurkinen-Supperi AMMATTILIITON EDUSTAJAN AJATUKSIA HOITAJUUDESTA 31 Kaijamaija Parviainen MIEHIÄ TERVEYDENHOITOALALLE RAHOITUKSEN NÄKÖKULMA 35 Marita Lehtinen KEHITYSVAMMAISTEN HOITOKODISSA TÖITÄ OPPIMASSA 39 Jarmo Jakonen Ukko akan töissä Askeleita hoitotyön tasa-arvoon Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen loppujulkaisu ESR-rahoitteisen SoteMies -projektin päätteeksi Toimittanut: Kirsikka Arkimies Piirrokset: Matti Nisula Kannen kuva: Nancy Louie Ulkoasu: Intro Design Paino: Savion kirjapaino Oy, Kerava 2008 TARINOITA MIEHEN KASVUSTA UUTEEN AMMATTIIN 43 Elina Soininen

4 ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! Onnea SoteMiesten uusille urille! Olet juuri avannut SoteMies -projektin päätteeksi syntyneen julkaisun, joka koostuu erilaisten asiantuntijoiden, viranomaisten, kouluttajien ja opiskelijoiden kirjoituksista. Artikkeleiden yhteisenä teemana on laajasti sukupuolisegregaatio ja tarkemmin miesten opiskelu sekä työskentely perinteisesti hyvin naisvaltaisella sosiaali- ja terveysalalla. SoteMies -projekti on ollut vuosina Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen toteuttama projekti. Sen tavoitteena oli madaltaa miesten hakeutumisen kynnystä lähihoitajakoulutukseen ja alan työtehtäviin sekä kouluttaa ammattitaitoista työvoimaa alueen työnantajien palvelukseen. Tavoitteita toteutettiin kehittämällä työvoimakoulutuksena toteutettavaa lähihoitajakoulutusta vastaamaan paremmin miesopiskelijoiden tarpeisiin. Pyrkimyksenä oli tukea opiskelijoita menestyksekkäisiin opintoihin. Vuosina Riihimäen työvoimatoimisto organisoi alueella Aikamies -projektin, jonka tavoitteena oli työttömien miesten työllisyyden edistäminen. Aikamies -projektissa oma organisaatiomme (HRAKK) toimi koulutuskumppanina. Projekti oli merkittävä taustatekijä SoteMies -hankkeen synnylle ja sen tarpeen tunnistamiselle. Aikamies -projektin 276 miehen kouluttaminen toi esille miesten kiinnostuksen sosiaali- ja terveysalan työtehtäviä ja opintoja kohtaan. Miehillä oli innostusta hakeutua alan koulutukseen. Mutta toisaalta kävi ilmi, että miesten kynnys pyrkiä opiskelemaan lähihoitajaksi oli aika korkea. Erityisesti miehiä mietitytti opiskella mahdollisesti ainoana miehenä naisryhmässä. Näin päädyttiin Valmistuneilla SoteMiehillä on nyt hankittuna osaaminen ja valmius työskennellä sosiaalija terveysalan vaativissa työtehtävissä. ideaan järjestää miehille täysin oma lähihoitajakoulutus. SoteMies -projektin syntyyn vaikutti myös Riihimäen työvoimatoimiston alueen työllisyystilanne. Alueella oli paljon rakennetyöttömyyttä sekä työttömiä miehiä. 6 Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskus järjesti vain miehille suunnatun lähihoitajakoulutuksen. Projektin seurauksena valmistui kymmenen uutta lähihoitajaa. Julkaisumme sisältää laajasti näkemyksiä sukupuolisegregaatiosta ja käytännön kokemuksia kahden ja puolen vuoden ajalta SoteMies -projektissa. Toivon, että saat lukijana uusia näkökulmia sukupuolten erilaisuuden havainnoimiseen työelämässä. 7

5 ONNEA SOTEMIESTEN UUSILLE URILLE! VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI Silloin kun on kysymys perinteisesti toisen sukupuolen vahvasti hallitsemasta alasta, pitää koulutusorganisaatiossakin muuttaa toimintatapoja ja ottaa paremmin huomioon eri sukupuolten tarpeet oppimisessa. Toivottavasti kokemukset antavat pohdinnan aihetta myös työvoimakoulutuksen hankkijoille ja koulutukseen ohjaaville tahoille. Toivon, että artikkeleissa esiin tuodut kokemukset myös innostavat uusia miehiä hakeutumaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksiin ja työtehtäviin. Ala tarvitsee uusia ja erilaisia osaajia nyt ja tulevaisuudessa. Kiitokset erityisesti mukana olleille alueen työyhteisöille ja niiden työntekijöille. Opiskelijoillemme on ollut tarjolla monipuolisia työssäoppimispaikkoja. Alan työyhteisöt ovat osallistuneet myös tutkintotilaisuuksien arviointeihin. Lisäksi mukana on ollut erillinen työelämäryhmä, joka on antanut arvokkaan käytännön näkemyksen kehittämistyöhömme. Lisäksi tiivistä yhteistyötä ja opiskelijoiden opintopolkujen henkilökohtaistamista ovat kanssamme tehneet projektin rahoittaja ja koulutuksen hankkija Hämeen TE-keskus ja Riihimäen työvoimatoimisto. Omat kouluttajamme ovat olleet avainasemassa koulutuksen toteuttamisessa ja sen käytänteiden kehittämisessä. Opiskelijoilla on takanaan tiivis ja työntäyteinen koulutus. Valmistuneilla SoteMiehillä on nyt hankittuna osaaminen ja valmius työskennellä sosiaali- ja terveysalan vaativissa työtehtävissä. Onnittelut uusille lähihoitajille! Hyvinkäällä Tuula Kortelainen Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja Valkotakkinen mies ei ollutkaan lääkäri Kirsikka Arkimies SoteMies -projektin julkaisun toimittaja Sota-ajan tangon sisar hento valkoinen esiintyy hoitajana edelleen monen suomalaisen mielikuvissa. Hän on nainen, joka on läheistä sukua äidille eikä siksi ole mies. Mutta ajat muuttuvat, isät hoitavat lapsia perheissä ja heidän kämmenensä kuumeisella otsalla on jo yhtä tuttu kuin äidin käsi. Yhteiskunnan yleinen tasa-arvo vie segregaatiota eteenpäin hoitoalalla. Omat kokemukseni mieshoitajista ovat aika vähäisiä. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olen sivusta seuratessa ehkä sekoittanut hoitajan lääkäriin. Vanhusten terveyskeskuksen vuodeosastolla tapasin hoitajan, joka reippaasti ikään kuin miesten kesken puhutteli liki 90-vuotiasta isoisääni. Mieshoitaja tuntui kohtaavan pappani samalta tasolta. Toinen mieshoitaja näyttäytyi keskussairaalan sädehoito-osastolla, jossa kävin toimittajan työssä. Reipas ja huumorintajuinen mieshoitaja toi rutkasti energiaa alakuloiseen odotushuoneeseen. Tutkimuksista käy ilmi, että mieshoitajat ovat haluttuja työntekijöitä. Tähän julkaisuun on kirjoitettu kokemuksia, joista selviää, että hoitoalan koulutusta hallitsevat vieläkin opetusmetodit, jotka on tarkoitettu sopimaan nimenomaan naisille. Olisi varmaan tarpeen harkita uudistuksia, jotta myös miehet tuntisivat, että koulutus on tarkoitettu täysin myös heille. Julkaisun teksteistä paljastuu, että miehet arvostavat hoitotyötä ja pitävät sitä oikeana työnä. Vain miehille tarkoitettuun lähihoitajakoulutukseen hakeutui joukko hyvin erilaisten alojen ihmisiä. Esimerkiksi poliisi, divarikauppias, muusikko, puutarhatyöntekijä ja metallimies halusivat vaihtaa rohkeasti hoitotyöhön. Vanhustyöhön suuntautunut entinen metallimies Pekka Munnukka kirjoittaa tässä julkaisussa, että hän ei halua tulla leipiintyneeksi hoitajaksi, joka tekee vain välttämättömiä hoitotoimenpiteitä. Hänen ajatuksensa on panna koko persoona peliin. Hän on valmis ottamaan vastuuta työyhteisöstään. Tuleva ammattilainen on myös huomannut, että työyhteisön jaksaminen ja asiakkaiden hyvä hoito eivät sulje toisiaan pois, vaan että henkilökunnan jaksaminen on suorassa yhteydessä hoidon tasoon. 8 9

6 VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI VALKOTAKKINEN EI OLLUTKAAN LÄÄKÄRI Tutkimuksissa on voitu todeta, että tasapuolinen sukupuolijakauma tekee työyhteisöistä paremmin toimivia kuin yhden sukupuolen yliedustus. Hoitoalalla on käynyt selväksi, että miehet tasapainottavat hoitoyhteisöjä. Onpa heistä odotettu alan arvostuksen nostattajia ja jopa palkkojen korottajia koko alalle. SoteMiehet ovat siis odotettuja ja toivottuja työpaikoille. Heitä on niihin harjoittelujaksoilla jo suoraan kysyttykin. Ammatinvaihto on lunastettu kovalla työllä ja yrittämisellä, mutta vastakaikua on saavutettu välittömästi. Juuri siihenhän itseään uudelleen kouluttavat ovat pyrkineetkin: kiinnostavalle alalle, jossa on töitä tarjolla. Laajasti ottaen SoteMies -hanke on edistänyt suomalaista tasa-arvoa. Työelämän tasaarvon painotus esiintyy Suomen perustuslaissa. Kun pääpainopiste on ollut naisten ohjaamisessa miesten valtaamille aloille, on SoteMies -koulutus ollut päinvastaista toimintaa. Poliisi, divarikauppias, muusikko, puutarhatyöntekijä ja metallimies halusivat vaihtaa rohkeasti hoitotyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä työskentelevä ylitarkastaja Jouni Varanka huomauttaa, että sukupuolelleen epätyypilliselle alalle hakeutumisen syitä ei ole riittävästi tutkittu. Erityisesti miesten tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Ensimmäisenä huomiona hän esittää, että sukupuolistereotypiat rajoittavat enemmän poikien kuin tyttöjen kiinnostusta hakeutua epätyypillisille aloille. Varanka tuo esille yleisesti tiedossa olevan painopisteen: naisenemmistöisten alojen heikompi palkkaus, työehdot ja etenemismahdollisuudet vähentävät miesten kiinnostusta aloille. Koulutuksen yhteydessä on saatu paljon arvokasta tietoa. Naisten tapa hoitaa ei voi olla ainoa työtapa hoitoalalla. Näitä käsityksiään miehet ovat koulutuksen aikana ilmaisseet monella tavoin ja myös kouluttajat ovat olleet hämmentyneitä miesten reaktioista. Tätä julkaisua toimittaessani olen myös itse oppinut. Hoitoala ole enää entisensä. Tulevaisuus näyttää, kuinka suuresta murroksesta on kyse. Onko nyt tapahtumassa jotain samanlaista kuin aikanaan lääkärien töissä? Nykypäivän potilas ei juuri välitä lääkärin sukupuolesta, vaan toivoo saavansa laadukasta hoitoa jonottamatta. Ehkä hoitajien ammattialalla käy vielä samoin. Hoitajan sukupuoli jää jossain vaiheessa sivuseikaksi. Tärkeintä ovat ammatillinen osaaminen ja potilaan oikeanlainen kohtaaminen ihmisenä. 10 SoteMiehet kouluttautuivat rohkeasti uusiin töihin. Eri tutkimuksista käy ilmi, että miehet ovat haluttuja työntekijöitä hoitoalalla. 11

7 MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? miten SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? Miten SoteMiehen oikein kävi? Sari T. Ruokonen SoteMies -projektipäällikkö SoteMies -projektin seurauksena 10 miestä vaihtoi ammattia. He tarvitsivat paljon lisätukea opintoihinsa. Miehet näyttävät motivoituneilta hoitoalan tehtäviin. Näille lähihoitajille on tarjottu jo paljon työmahdollisuuksia. SoteMies -projektin lähtökohtana oli vuosien varrella kerätty kokemusperäinen tieto. Oletettiin, että miehiä olisi hakeutumassa hoitoalalle, jossa heitä myös kipeästi tarvittaisiin. Tämän lisäksi arveltiin, että sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkintokoulutukseen hakeutumiskynnys miehille olisi korkea. Olettamukset osoittautuivat oikeiksi. Vain miehille suunnattuun lähihoitajakoulutukseen olikin huomattavasti enemmän hakijoita kuin vastaavaan kaikille tarkoitettuun koulutukseen koskaan aiemmin. Myös jokaisen työssäoppimisjakson jälkeen miesopiskelijat ovat kertoneet, kuinka heille on tarjottu työpaikkoja kyseisistä työyhteisöistä jo kesken koulutuksen. Projektin aikana kartoitettiin vain miehille suunnattujen lähihoitajakoulutusten olemassaolo. Asiaa kysyttiin noin 60:stä lähihoitajakoulutusta tarjoavasta oppilaitoksesta. Yhdessäkään oppilaitoksessa ei vastaavaa koulutusta ollut. Vain miesopiskelijoista koostuville ryhmille oli järjestetty perusopintoja, jonka jälkeen he jatkoivat opintojaan sekaryhmissä. Myös tästä syystä SoteMies -projektilla oli suuret odotukset. Maaliskuun 2006 alusta hanke pääsi kunnolla vauhtiin, kun projektipäällikkö ja -sihteeri aloittivat työnsä. Miehille suunnatun työvoimakoulutuksena toteutettavan lähihoitajakoulutuksen hakuaika oli silloin päättymässä. Koulutusta markkinoitiin useissa työvoimatoimistoissa järjestetyissä tilaisuuksissa asiakkaille ja viranomaisille. Tiedon jakaminen koettiin hyvin tärkeäksi, jotta halukkaat osaisivat hakeutua koulutukseen joko itsenäisesti tai viranomaisten ohjauksessa. 12 Lähihoitajiksi opiskelleille miehille tarjottiin työpaikkoja jo kesken koulutuksen. 13

8 MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? miten SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? 14 Tiukka tahti, lomaa liian vähän Lähihoitajakoulutus alkoi huhtikuussa 2006 ja päättyi maaliskuussa Opiskelu on ollut miesryhmän palautteen mukaan hyvin tiukkatahtista ja lomaa on koettu olleen ehdottomasti liian vähän. Tulevaisuudessa vastaavaa koulutusta voisikin toteuttaa suunnittelemalla vähintään kesäajoiksi pidemmät tauot. Loma-aikana opiskelijat voisivat työllistyä ja hankkia miesopiskelijoiden kovasti haluamaa alan käytännön kokemusta. Myös työnantajat ovat jatkuvasti kyselleet opiskelijoiden työmahdollisuuksista työvoimapulan helpottamiseksi. Miesopiskelijat ovat kuvanneet työskentelymahdollisuutta opintojen aikana oppimisinnostusta lisääväksi asiaksi. Kaiken kaikkiaan työssäoppiminen ja käytännön töiden tekeminen näkyivät hyvin miesopiskelijoiden antamassa palautteessa. Vähän kärjistäen voi sanoa, että myönteisenä koettiin käytännön työt ja kielteisenä niiden vähäisyys. Näin siitä huolimatta, että opintojen 96 opintoviikon kokonaisuudesta työssäoppimisessa vietettiin peräti 33 viikkoa. Opetuksen konkreettisuudesta mainittakoon esimerkkinä obduktioon eli ruumiinavaukseen osallistuminen. Tämän miesryhmä koki erittäin opettavaisena. Eräs osallistuja totesi: Tässä tuli kerrattua koko anatomian kurssi parissa tunnissa. Myös suuntautumisvaiheen opinnoissa osa kursseista suoritettiin erilaisten toiminnallisten päivien muodossa. Silloin harjoiteltiin vuorovaikutusta ja kädentaitoja todellisissa tilanteissa. Näin osa teoriaopetuksesta muokattiin käytännössä konkreettisesti tehtäväksi. Silti kaikkea opiskelua ei miesopiskelijoiden toiveista huolimatta voinut siirtää vain kentällä tehtäväksi työksi. On tarpeellista sanoa, ettei ilman opittua teoriaa voi olla laadukasta hoivatyötä. Opiskeluinnostus aluksi kiitettävää Ryhmälle on tehty erilaisia kyselyjä koko koulutuksen ajan. Opiskelijat ovat antaneet esimerkiksi arvosanoja motivaatiolleen, itselleen ja koulutukselle. Kyselyiden perusteella voidaan todeta itselle ja koulutukselle annettujen arvosanojen korreloivan keskenään; mitä tyytyväisempiä opiskelijat olivat omaan suoriutumiseensa, sitä korkeamman arvosanan he antoivat koulutukselle tai päinvastoin. Voidaan todeta, että motivaatio laski kiitettävästä tyydyttävään koulutuksen aikana. Tähän on oletettavasti vaikuttanut ainakin opiskelijoiden väsyminen. Kyselyissä miesopiskelijat toivat negatiivisena seikkana esille opettajien vaihtuvuuden. Voitaisiin siis ajatella, että pysyvyydellä on merkitystä miesryhmän opettamisessa. Kyselyissä tuli ilmi merkittävä miesten antama kriittinen palaute. Huomionarvoista oli, että kriittistä palautetta ei pystytty yksilöimään tai muuten perustelemaan. Koulutusta olisi voitu paremmin kehittää miesten haluamaan suuntaan, jos palautteessa olisi arvioitu selkeämmin ongelmia ja esitetty niihin myös ratkaisuja. Lähihoitajaopiskelijaryhmässä oli parhaimmillaan mukana 21 miesopiskelijaa. Tätä kirjoittaessa maaliskuussa 2008 näyttää siltä, että ryhmästä on valmistumassa 10 lähihoitajaa. Paljon tukipalveluja ja erityisopetusta Keskeyttäneiden määrä on muihin lähihoitajaopiskelijaryhmiin verrattaessa huomattavan suuri. Opinnot on keskeytetty pääsääntöisesti joko ensimmäisen tai kolmannen tutkinnonosan aikana. Kuten jo aiemmin mainittiin, ensimmäisen tutkinnonosan aikana motivaatio oli korkeimmillaan. Siksi se ei antanut viitteitä tulevista keskeyttämisistä. Projektin aikana haluttiin selvittää mitä keskeyttäneille opiskelijoille tapahtui ja miksi opinnot jäivät kesken. Koulutettaviin otettiin yhteyttä kirjeitse ja puhelimitse. Lähes jokainen mielipiteensä ilmaissut oli tyytyväinen oppilaitoksen toimintaan, eikä nähnyt sitä syyksi opintojensa päättymiselle. Syyt olivat sen sijaan lähinnä oman elämähallinnan puutteissa. Näihin ei projektin tai opetuksen keinoin nähty mahdollisuutta vaikuttaa, koska tällöin kyse olisi ollut terapian tyyppisestä toiminnasta. Oppimistaitojen puutteita sen sijaan on täydennetty koko opintojen keston ajan. Tätä työtä on tehnyt esimerkiksi sosiaali- ja terveystiimin oppimisvalmentaja. Mieslähihoitajien opiskelijaryhmä on käyttänyt muihin tavanomaisiin opiskelijaryhmiin verrattuna huomattavasti enemmän muun muassa matematiikan, tietotekniikan ja kirjallisten töiden tukipalveluja. Hoitoyhteisöjen kulttuuri muuttuu tunnetusti hyvin hitaasti. Koulutukseen hakeutumisen vaiheessa kaikki hakijat testattiin psykologisin testein ja haastatteluin. Koulutukseen valitut saivat pääsykokeista hyvät tai kiitettävät pisteet. Myöhemmin havaitut elämänhallinnan tai muut ongelmat eivät silloin näkyneet. Johtopäätöksenä voidaan nyt todeta, että työvoimakoulutukseen hakeutumisen vaihetta on syytä kehittää. Kehittämistyössä pitää tähdätä todellisten asenteiden, motivaation, oppimis- ja elämäntaitojen selvittämiseen. Näin olisi mahdollista saada paremmin koulutukseen sellaisia oppilaita, joilla on realistiset mahdollisuudet valmistua vaativasta koulutuksesta ja työllistyä sekä pysyä sosiaali- ja terveysalan työntekijöinä. 15

9 MITEN SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? miten SOTEMIEHEN OIKEIN KÄVI? Opintoihin sisältyi teoriaa ja käytännön töitä. Segregaatio vaikuttaa työkulttuureihin SoteMies -projekti on tehnyt yhteistyötä koulutuksen kehittämiseksi työelämän ja muiden segregaation purkamiseen tähtäävien hankkeiden kanssa. Työelämän näkökulmasta saatuja tuloksia on esitetty toisaalla tässä julkaisussa. Muiden kaltaisprojektien kanssa tehdystä työskentelystä syntyi lopputuloksena Työterveyslaitoksen hallinnoiman ESR-rahoitteisen Segregaation purku -teematyöhankkeen (SEPU) kirjaama toimintamalli suomalaisen työelämään ja koulutukseen (www.ttl.fi/sepu). Keskeistä mallissa on yksilöiden motivoiminen ja tukeminen sekä organisaatioiden kulttuuriin vaikuttaminen. Esittelen vielä edellä mainitun toimintamallin mukaisesti SoteMies -projektin keskeisiä tuloksia. Yksilön motivointiin liittyen voitaisiin mainita koulutuksen aikana työvoimatoimistoissa järjestetyt tilaisuudet. Näissä kokoontumisissa metallialan ja turvallisuusalan naiset ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijamiehet kertoivat sukupuolelleen epätyypillisistä uravalinnoista. Tilaisuudet järjestettiin sekä asiakkaille että viranomaisille. Myös jo ennen SoteMies -projektin alkamista pidetyt koulutuksen esittelyt tähtäsivät yksilöiden motivointiin. Tutkimusta tarvitaan hoitokulttuurin muutoksesta Tukea miehille on tarjottu koulutuksen aikana oppimisvalmentajan palveluin, opettajien antaman substanssilisäopetuksen ja henkilökohtaisten keskusteluiden avulla. Myös useita yksilöllisiä oppimisenpolkuja on luotu matkan varrella. Lähihoitajaopiskelijoita on tuettu ryhmäytymiseen tähtäävillä projektipäivillä. Koulun ulkopuolella on käyty patikoimassa, kalastamassa ja saunomassa. Ryhmä on vieraillut kulttuurikohteissakin, esimerkiksi museoissa. Koulutuksen aikana yritettiin vielä järjestää mentor-aktor -toimintaa opiskelijoiden tueksi, mutta tämä ei ehtinyt käynnistyä suunnitellusti projektin keston aikana. Oman oppilaitoksen kulttuuriin pyrittiin vaikuttamaan järjestämällä kouluttajille ohjausta sukupuolisensitiivisyyteen liittyen. Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden kulttuuriin haluttiin tuoda uusia näkökulmia projektin järjestämin seminaarein. Tästä syystä osallistuttiin myös useisiin alan tapahtumiin ja vierailtiin messuilla. Miesopiskelijat ovat vaikuttaneet työssäoppimisjaksoillaan omalta osaltaan alan muutokseen. Keskusteluun on noussut mieshoitajan merkityksellisyys hoivatyössä. Hoitoyhteisöjen kulttuuri muuttuu tunnetusti hyvin hitaasti. Mielenkiintoista olisi nähdä, miten miesten vaikutus näyttäytyy hoitoalan monissa ratkaisua vaativissa tulevaisuuden tehtävissä. Kulttuurin muutosta olisi suotavaa tutkia uudessa projektissa. 16 Kuvat: Katja Holopainen, Terhi Puukka ja Sari Ruokonen 17

10 ASENTAJASTA HOITAJA ASENTAJASTA HOITAJA Asentajasta hoitaja Pekka Munnukka lähihoitaja Vaikka olen valmistunut, kehittyminen hoitajana ja ihmisenä jatkuu. Olen hoitotyössä nähnyt toimintatapoja, jotka eivät vastaa mielipiteitäni laadukkaasta ja hyvästä hoidosta. Itse en halua olla työhöni leipiintynyt vain välttämättömät hoitotoimenpiteet tekevä hoitaja. Ammattilainen käyttää syvällisesti omaa persoonallisuuttaan vaativassa työssään. Mielenkiintoni hoitoalalle heräsi vuonna 2004 toimiessani siskoni omaishoitajana. Olin jäänyt entisestä ammatistani pois vuotta aikaisemmin. Tein töitä metallialan yrityksessä. Nykyinen avovaimoni opiskeli tuolloin lähihoitajaksi ja sisareni, jota hoidin, oli valmistunut myös lähihoitajaksi. Lopullinen idea siirtymisestäni hoitoalalle tuli sisareltani, joka kerran jutellessamme sanoi, että miksi et lähtisi opiskelemaan sinäkin lähihoitajaksi. Lupasin harkita asiaa. Tartuin tilaisuuteen kun näin paikallisessa sanomalehdessä ilmoituksen miehille tarkoitetusta lähihoitajaopiskelusta. Sinällään se, että koulutus oli suunnattu vain miehille, ei päätökseeni vaikuttanut. Olisin voinut opiskella ihan hyvin sekaryhmässäkin. Miesnäkökulmaa olisi voinut painottaa vielä enemmän Opiskelu lähihoitajaksi miesryhmässä ei mielestäni millään tavoin poikennut naisryhmän opiskelusta. Meille tosin koulutuksen alussa mainittiin, että opintoja tultaisiin kehittämään paremmin miehille soveltuvaksi. Opiskelimme kuitenkin aivan saman kaavan mukaan kuin naisetkin. Tämä ei ole pelkästään negatiivinen asia, mutta silti olisin halunnut joissain tilanteissa painottaa enemmän miesnäkökulmaa asioiden hoitamisessa. 18 Mieshoitaja tuo hoitotyöhön omat käytäntönsä. Lähihoitajan koulutus on sisällöltään hyvä, tosin eri osa-alueiden painotukseen tulisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota. Aikuiskoulutuksesta puhuttaessa esimerkiksi varhaiskasvatuksen osuus oli liian korostunut, kun suuntautumisvaihtoehtoina meillä 19

11 ASENTAJASTA HOITAJA ASENTAJASTA HOITAJA olivat vanhus- tai vammaistyö. Minulle oli alusta asti selvää, että tulen suuntautumaan vanhustyöhön. Kahden jo aikuisen lapsen isänä varhaiskasvatusosio tuntui välillä todella turhauttavalta. En varmasti ole ainoa mielipiteineni, jos totean opetuksen sisällöllisesti olleen liiaksi teoriapohjaista. Tutkintotilaisuuksiin perustuva koulutus sinällään oli mielekästä, mutta kaipasin lisää työssäoppimisjaksoja, jotka eivät olisi sisältäneet tutkintotilaisuutta. Jaksot olisivat voineet olla vain muutaman päivän mittaisia. Ne olisivat opettaneet varmasti monta asiaa tehokkaammin kuin teoriaopetus. Haluan kantaa hoitotyössä vastuuta Koulutuksen edetessä huomasin kuinka halu toimia ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi kasvoi. Oli ilo havaita työssäoppimisjaksoilla, kuinka tietyissä tilanteissa minulle opiskelijana annettiin vastuuta. Halusin sitä myös kantaa. Vastuuntuntoni, joka ei koskaan ole ollut huono, on mielestäni koulutuksen aikana edelleen vahvistunut. Opiskelijana kiinnostuin lisää vanhustyöstä. Työssäoppimisjaksoilla huomasin kuinka luontaisesti kunnioitan vanhuksia ja nautin tekemästäni työstä. Hoitotyössä periaatteeni on, että tee toiselle se, minkä haluaisit itsellesi tehtävän. Koulutukseni aikana minulla on ollut mahdollisuus tutustua moneen erilaiseen työyhteisöön ja näiden työyhteisöjen toimintatapoihin. Näistä olen poiminut itselleni omasta mielestäni sopivat hyvät tavat. Hoitotyössä olen nähnyt toimintatapoja, jotka eivät vastaa omia mielipiteitäni laadukkaasta hoidosta. Olen kokenut, että suurin kehittämistä vaativa tehtävä omalla alallani on puuttuminen vanhusten kasvavaan yksinäisyyteen kodeissa ja laitoksissa. Viimeisellä työssäoppimisjaksollani kotipalvelussa sain huomata, kuinka oma ammattitaitoni hoitajana on kehittynyt koulutuksen aikana. Mitä pidemmälle koulutus on edennyt, sitä enemmän olen saanut vastuuta työssä. Luottamus osaamiseeni on kasvanut ja työskentely yksin sujuu luontevasti. Koulutuksen ja työssäoppimisjaksojen myötä olen saanut tuntea, että olen hakeutunut oikealle alalle. Elämänkokemus käyttöön ihmisläheisessä työssä Lähdettyäni opiskelemaan lähihoitajaksi olen huomannut kuinka tärkeää on ollut oma elämänkokemukseni. Koulutuksessa tulisi ottaa enemmän huomioon opiskelijoiden omakohtaisia kokemuksia erilaisista elämäntilanteista sekä antaa opiskelijan hyödyntää niitä opiskelussaan. Elävässä elämässä koetut tilanteet ja kokemukset ovat monesti opettavaisempia kuin teoreettinen tieto. Opiskelumme lähihoitajiksi järjestettiin työvoimakoulutuksena. Koulutus vietiin läpi kahdessa vuodessa, johon sisältyivät vain viikon mittaiset vuosittaiset kesä- ja joululomat. Opiskelutahti oli kiivas ja voimia vievä. Mielestäni olisi ollut parempi pidentää valmistumisaikaa, etteivät opiskelijat olisi aivan väsyneitä valmistuttuaan. Hoitoalalla on aina kiire. Kiireen tuomat paineet tulivat tutuksi jo koulutuksen aikana. Työvoimakoulutusta kehitettäessä tulisi opiskelijat ottaa enemmän huomioon. Koulutuksen pidentämisellä turvattaisiin opiskelijoiden parempi jaksaminen ja opiskelijoiden keskeyttämisprosentti saataisiin alemmas. Näkemys hyvästä hoidosta ja hoitajasta Minulle on koulutuksen aikana syntynyt selkeä näkemys siitä, minkälainen hoitaja minusta tulee. Myös se on selkeytynyt missä ja minkälaisten ihmisten parissa tulen työskentelemään. Valmistuttuani lähihoitajaksi, en ole lopullisesti valmis, vaan senkin jälkeen tulen itseäni kehittämään hoitajana ja ihmisenä. Toivon tulevaisuudelta sitä, että voisin itsekin joskus toimia opiskelijan työssäoppimisen ohjaajana. En halua olla niin sanotusti työhöni leipiintynyt vain välttämättömät hoitotoimenpiteet tekevä hoitaja. Haluaisin tulla hoitajaksi, joka voi kehittää ja viedä eteenpäin erilaisia ideoita, jolloin myös työstä tulee entistä mielekkäämpää ja palkitsevampaa. Tämän saavuttamiseksi olen valmis panemaan itseni ja oman persoonallisuuteni peliin. Henkilökunnan hyvinvointi heijastuu suoraan potilaisiin. Olen hoitajana valmis ottamaan vastuun myös työyhteisön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Olennaisinta minulle kuitenkin hoitajana on asiakkaitteni etu ja hyvinvointi. Edellä mainitsemani asiat eivät mielestäni ole millään tavalla toisiaan poissulkevia. Ajattelen niin, että henkilökunnan hyvinvointi heijastuu suoraan asiakkaiden hyvinvointiin

12 MIEHET TASA-ARVON KESKIPISTEESSÄ MIEHET TASA-ARVON KESKIPISTEESSÄ Miehet tasa-arvon keskipisteessä Jouni Varanka, ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvoyksikkö Tasa-arvopolitiikassa on viimeisen vuoden aikana yhä selvemmin havaittu, että huomiota on kiinnitettävä myös miehiin. Muun muassa YK:n keskeisessä tasa-arvotyön foorumissa, Naisten asema -toimikunnan kokouksessa, teemaa miehet ja tasa-arvo käsiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna Myös EU:ssa ja pohjoismaisessa yhteistyössä miehet ja tasaarvo on saanut aiempaa suurempaa huomiota erityisesti 2000-luvulla. Suomessa hallituskausi oli tärkeä virstanpylväs. Silloin hallitusohjelmassa todettiin, että tasa-arvopoliittiset kysymykset arvioidaan myös miesnäkökulmasta. Arviointi tehtiin sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikössä ja sen tuloksena syntyi julkaisu Miehet ja tasa-arvopolitiikka. Julkaisu antaa suuntaviivat sille, miten teema miehet ja tasa-arvo tasa-arvopolitiikassa hahmotetaan. Samalla se nimeää teeman keskeiset haasteet ja määrittää strategisen tavoitteen. Miesten ja tasa-arvon suhdetta arvioitiin julkaisussa kokonaisuutena. Pääpaino oli siten yleisessä näkökulmassa, ei yksittäisissä kysymyksissä kuten työn ja perheen yhteensovittamisessa. Aiempaa yleistä arviota miesten ja tasa-arvon suhteesta ei ole Suomessa tehty. Ensimmäisiä kysymyksiä valmistelutyössä oli hahmottaa, mitä miesnäkökulmalla tarkoitetaan. Suomessa käsitteen mielletään usein tarkoittavan miesten näkökulmaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon tai ongelmia, jotka koskettavat pääasiassa miehiä, esimerkiksi kodittomuutta. Tämä näkökulma on liian suppea, sillä se jättää huomiotta YK-tasolla keskeisimmän ajatuksen, miesten roolin naisten aseman parantamisessa. 22 Segregaation purkamiseksi on kiinnitettävä huomiota myös miehiin. Jotta vältyttäisiin liian suppealta mielikuvalta, on aihealueesta Suomen tasa-arvopolitiikassa alettu käyttää nimitystä miehet ja tasa-arvo. Se viittaa kaikkiin niihin monenlaisiin suhteisiin, joita miehillä ryhmänä ja yksilöinä on sukupuolten väliseen tasa-arvoon. 23

13 MIEHET TASA-ARVON KESKIPISTEESSÄ MIEHET TASA-ARVON KESKIPISTEESSÄ Julkaisun laatimisessa pidettiin tärkeänä, että se sijoittuisi osaksi suomalaisen tasaarvopolitiikan valmistelun kokonaisuutta, eikä joksikin erilliseksi ja marginaaliseksi saarekkeekseen. Tämä tarkoitti sitä, että tasa-arvopolitiikan lähtökohtia osaltaan määrittelevät perustuslaki ja tasa-arvolaki linjasivat myös sitä, miten miehet ja tasaarvo -tematiikkaa lähestyttiin. Tasa-arvolain tarkoitusta kuvaava ensimmäinen pykälä kuuluu kokonaisuudessaan: Tämän lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. (Korostus JV) Korostettu osa kuvaa lainsäätäjän painotusta tasa-arvon edistämistyössä. Ensinnäkin tasa-arvopolitiikassa, myös silloin, kun kyse on miehistä ja tasa-arvosta, on tärkeätä edistää naisten asemaa. Toiseksi, työelämän kysymykset ovat tasa-arvopolitiikassa avainasemassa ja keskeisempiä kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspoliittiset kysymykset. Tasa-arvon edistämisen painotus työelämään esiintyy myös Suomen perustuslaissa. Tulevaisuuden päätavoitteeksi julkaisussa määriteltiin, että miehet ovat tulevaisuudessa vahvemmin integroituneena tasa-arvopolitiikkaan sekä toiminnan kohteena että toimijoina. Tavoite saavutetaan sekä erillisillä toimilla että osana tavanomaista tasa-arvopolitiikkaa. Päätavoitetta edistäviksi keinoiksi nimettiin viisi keinoa: 1) vahvistetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista; 2) lisätään miehiin kohdistuvia tasa-arvopoliittisia toimia; 3) vahvistetaan miesten osallistumista tasa-arvopoliittiseen keskusteluun; 4) syvennetään miehiä sukupuolinäkökulmasta tarkastelevaa asiantuntemusta ja 5) huomioidaan miehet tasa-arvopuheessa. Kuluvalla hallituskaudella käynnistetään toimia, jotka osaltaan johtavat kohti päätavoitteen toteutumista. Ei vain naisia insinööreiksi, myös miehiä hoitajiksi SoteMies -hankkeen kytkös miehet ja tasa-arvo -kokonaisuuteen löytyy ennen kaikkea segregaatiosta. Segregaatio eli ammatti- ja koulutusalojen jakautuminen nais- ja miesenemmistöisiin on yksi merkittävistä ja pitkäaikaisista tasa-arvopolitiikan yksittäisistä teemoista. Pääpainopiste segregaation purkamisessa on ollut naisten kannustamisessa miesvaltaisille aloille. Tämä ei yksistään riitä. Segregaation purkamiseksi on kiinnitettävä huomiota myös miehiin. Miesten ammatinvalinnat ovat harvemmin sukupuolirajoja ylittäviä kuin naisten. Syistä ei vielä ole selkeää ymmärrystä. Tarvitaan lisää miehiin kohdistuvia toimia ja tutkimusta aiheesta. Joka tapauksessa politiikan keinoin on syytä edistää myös miesten kouluttautumista naisenemmistöisille aloille ja näiden miesten pysymistä naisenemmistöisillä aloilla. Miesten sukupuolelle epätyypilliselle alalle hakeutumista ei ole tutkittu riittävästi. Segregaation purkamiseen keskittyvät erilaiset hankkeet ovat useimmiten olleet joko ns. nais- tai ns. mieshankkeita eli ovat keskittyneet joko naisten kannustamiseen miesvaltaisille aloille tai miesten kannustamiseen naisenemmistöisille aloille. Nähdäkseni olisi hyvä, jos tulevaisuudessa käynnistettäisiin myös sellaisia toimia segregaation purkamiseksi, jotka samalla kertaa pyrkivät kannustamaan niin naisia kuin miehiäkin epätyypillisille koulutus- ja ammattialoille. Näin olisi mahdollista saada synergiaetuja ja vertailla keinoja naisten ja miesten kannustamiseksi. Syitä siihen, mitkä estävät hakeutumasta sukupuolelle epätyypilliselle alalle ei ole tutkittu riittävästi. Erityisesti miesten tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Esitän seuraavia huomioita, jotka estävät miehiä ja poikia hakeutumasta sukupuolelleen epätyypilliselle alalle: 1) Sukupuolistereotypiat rajoittavat enemmän poikien kuin tyttöjen ammatillista kiinnostusta. 2) Seksuaaliset normit rajoittavat poikien mahdollisuuksia enemmän kuin tyttöjen (mielikuvat naisinsinööristä vs. mies parturi-kampaajasta). 3) Opinto-ohjaajat eivät tarjoa riittävästi tietoa epätyypillisistä vaihtoehdoista. 4) Maahanmuuttajataustaisilla on valtaväestöä tiukemmat sukupuolirajat. 5) Naisenemmistöisten alojen heikompi palkkaus, työehdot ja etenemismahdollisuudet vähentävät miesten kiinnostusta hakeutua aloille

14 SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA Sisar hento valkoinen muutoksessa Anu Kurkinen-Supperi SoteMies -projekti, projektityöntekijä Miehet tuovat hoitotyöhön voimaa, auktoriteettia, teknistä osaamista, huumoria ja kaveruutta. Mieshoitaja tarvitsee myös perinteisesti hoitotyöhön liitettyjä feminiinisiä ominaisuuksia kuten sosiaalisuutta ja hoivaa. Sosiaali- ja terveysalalla miesten uskotaan lisäävän alan arvostusta ja vaikuttavan tulevaisuudessa hoitotyön palkkoihin. Tämä artikkeli pohjautuu SoteMies -projektissa vuosien aikana teemahaastattelun ja kirjoitelmien avulla kerättyyn laadulliseen aineistoon. Aineisto kerättiin työelämäryhmän jäseniltä ja työelämäedustajilta. SoteMies -projektissa perustettu työelämäryhmä koostui varhaiskasvatuksen, vanhusja vammaistyön sekä mielenterveystyön sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulta. Työelämäedustajat ovat puolestaan toimineet SoteMies -ryhmän opiskelijoiden käytännön työssäoppimisen jakson ohjaajina ja tutkintotilaisuuksien vastaanottajina. Kerätyn aineiston pohjalta on kartoitettu hoitajuuteen ja sukupuoleen, erityisesti mieshoitajuuteen ja mieshoitajaerityisyyteen liittyviä näkökulmia. SoteMies -projektissa tehtyjen selvitysten pohjalta voidaan todeta, että hoitotyössä eletään muutoksen aikoja. Sukupuolten erilaiset roolit etsivät paikkaansa ja uusia ilmenemismuotoja perhe- ja työelämässä. Naisiin ja miehiin kohdistetaan edelleenkin sukupuoleen liittyviä stereotyyppisiä oletuksia ja odotuksia. Hoitotyössä miehiä ei välttämättä ensimmäisenä mielletä hoitajiksi, vaan on luonnollisempaa olettaa valkoasuisen hoitajamiehen olevan lääkäri. 26 Sosiaali- ja terveysalalla miesten uskotaan lisäävän alan arvostusta ja vaikuttavan tulevaisuudessa hoitotyön palkkoihin. Eriksson-Pielan (2003, 159, 168, 199) mukaan miessukupuoli liitetään usein sairaalamaailmassa nimenomaan korkeampaan ammatilliseen asemaan. Hoitaminen ja hoivaaminen nähdään yleensä naiselle luontaisena toimintana, kun taas miehelle hoivatyön sisällä rakennetaan teknisempää identiteettiä. Edellä mainittu tuo esille naisten ja miesten välisen työnjaon hoitotyön sisällä ja näin naiset vahvistavat edelleen omaa asemaansa hoivatyön taitajina. Toisin sanoen miehen rooli hoivaajana ja hoitajana kyseenalaistetaan helpommin kuin naisen. 27

15 SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA 28 Estävätkö asenteet miesten tulon alalle? Hoitotyössä muutoksen pyörteissä ovat tällä hetkellä työntekijät, työn tekemisen tavat ja erilaiset työyhteisöt. Sosiaali- ja terveysalalle toivotaan mieshoitajia, mutta toisaalta vanhat tavat ja asenteet elävät hoitotyössä ja työyhteisöissä vahvoina. Hoitotyötä leimaa muuttumattomuus, joka osaltaan asettaa omat haasteensa miesten hoitajuudelle. Hintsala (2005, 176) on todennut, että työkulttuuri muuttuu työelämää hitaammin ja että hoitotyössä naisten luomilla hoitomalleilla on vahvat perinteet. Uusien ajatusten kokeiluun on vähän tilaa työyhteisössä, jossa päivästä toiseen yritetään selvitä perustehtävistä ja rutiineista. Hoitajuutta ei kerätyn aineiston perusteella silti pidetty sukupuoleen sidottuna ominaisuutena, vaan enemmänkin persoona- ja luonteenpiirrekysymyksenä. Empatiaa ja herkkyyttä todettiin löytyvän kummaltakin sukupuolelta. Naisten ja miesten uskottiin omaavan tasavertaiset kyvyt tehdä hoitotyötä. Kaikki hoitotyön tehtävät sopivat molemmille sukupuolille, mutta toisaalta miesten katsottiin soveltuvan paremmin tietyille hoitotyön osa-alueille. Tähän vaikuttivat miesten oma kiinnostus ja hoitotyön tekijöiden ja hoitotyön asiakkaiden mielipiteet. Esimerkiksi saattohoitotyö, vanhustenhoitotyö ja siinä erityisesti dementiahoitotyö katsottiin naiselle sopiviksi. Miehet puolestaan ajateltiin hoitajiksi esimerkiksi mielenterveystyöhön ja lasten tai nuorten pariin. Intiimit hoitotyön tehtävät saatettiin myös joskus katsoa nimenomaan naisille paremmin soveltuviksi tehtäviksi. Myös Eriksson- Piela (2003, 168) on tuonut esille, että intiimit hoitotoimenpiteet, kuten esimerkiksi perushoito uskotaan mieluummin naisten haltuun. Naiset nähdään näissä tilanteissa luonnollisina hoitajina. Toisaalta Eriksson-Piela (2003, 169) kysyy, ovatko miehet todella edes haluttomia toimimaan intiimin hoitotyön tehtävien alueilla, vai suljetaanko miehet tietoisesti pois näistä arkaluontoisista tehtävistä, jotka luonnostaan mielletään ikään kuin naisille kuuluviksi. Hintsala (2005, 180) on puolestaan tuonut esille, että miehet eivät välttämättä viihdy perinteisessä vuodeosastotyössä. Kiinnostavaa olisi selvittää, ohjaako hoitotyön luonne nimenomaan miehet tiettyihin tehtäviin hoitotyössä. Miehet tasapainottavat monella tavoin hoitoyhteisöä Miehiä näytetään aidosti toivovan hoitotyöhön työn tasa-arvoistajiksi ja monipuolistajiksi. Miesten tekemän hoitotyön uskotaan lisäävän alan arvostusta ja vaikuttavan tulevaisuudessa mahdollisesti hoitotyöntekijöiden palkkaukseen. Miehillä nähdään olevan naisvaltaisessa työyhteisössä ristiriitoja tasapainottava vaikutus. Vaikka hoitotyö Eriksson-Pielan (2003, ) mukaan oletetaankin feminiinisen kompetenssin kentäksi ja miehet nähdään kyvykkäinä erityisesti teknisissä toimissa, on tilanne sosiaalisten suhteiden alueella yllättäen erilainen. Miehet nähdään erittäin kompetentteina nimenomaan työyhteisökysymyksissä verrattuna naisiin. Naiset pitävät oman sukupuolensa edustajia alttiina työyhteisön kiistoille ja naisia kyvyttöminä ratkaisemaan hankalia ristiriitatilanteita. Miehet nähdään rennompina. SoteMies -projektissa tehdyissä selvityksissä pyrittiin löytämään vastaus muun muassa kysymyksiin, minkälainen on hoitajamies ja onko mieshoitaja jollakin tavalla erilainen kuin naishoitaja. Toisaalta haluttiin selvittää, tuoko mies hoitotyöhön jotakin sellaista, mitä nainen ei tuo. Kerätyn aineiston pohjalta voidaan todeta, että miehiin hoitajina liitetään miessukupuolelle ominaisina pidettyjä maskuliinisia ominaisuuksia ja naisiin hoitajina feminiinisiä ominaisuuksia. Miesten todettiin tuovan hoitotyöhön kuria, voimaa, auktoriteettia, kovuutta, teknistä osaamista, rentoutta, huumoria, kaveruutta, miesnäkökulmaa ja päämäärähakuisuutta. Mieshoitajaa määritetään naisten työkulttuurin kautta Tilanteen voidaan todeta olevan mielenkiintoisella tavalla ristiriitainen. Toisaalta hoitajamiehen oletetaan olevan aivan erityislaatuinen mies. Niin sanottu perussuomalainen miehen malli ei hoitotyöhön kelpaa. Mieshoitajan edellytetään omaavan perinteisesti hoitajuuteen liitettyjä feminiinisiä ominaisuuksia kuten sosiaalisuutta ja hoivaa. Se, mitä erityistä miesten oletetaan tuovan hoitotyöhön liittyy nimenomaan perinteisesti maskuliinisina pidettyihin asioihin ja ominaisuuksiin kuten auktoriteetti, voima, rentous ja kovuus. Myös Eriksson-Pielan (2003, ) mukaan mieshoitajiin liitetään feminiinisiä ominaisuuksia. Vaikka miehet nähdään teknologiakeskeisempinä työntekijöinä, todetaan heidän usein omaavan feminiinisiä piirteitä jo sen vuoksi, että he ovat hakeutuneet hoitoalan tehtäviin. Eriksson-Piela (2003, 167) toteaa käsityksen naisten työtä tekevistä miehistä merkitykselliseksi siinä mielessä, että miehet eivät välttämättä lopulta hakeudukaan ammatteihin, jotka leimaavat heidät akkamaisiksi. Ollaanko hoitoyhteisöissä valmiita antamaan tilaa miesten tavalle tehdä työtään? Vaikka kerätystä aineistosta nousi esille, että työyhteisöissä nais- ja mieshoitajiin suhtaudutaan samalla tavalla, todettiin miesten ainakin aluksi olevan tiukemman tarkastelun alla kuin naishoitajien. Koska naisella automaattisesti oletetaan olevan hoitajan ominaisuuksia, mieshoitajiin kohdistetaan enemmän odotuksia, minkälainen miehen hoitajana tulisi olla. 29

16 SISAR HENTO VALKOINEN MUUTOKSESSA AMMATTILIITON EDUSTAJAN AJATUKSIA HOITAJUUDESTA Tästä herää kysymys, asetetaanko miehen hoitajuudelle tiukempia kriteereitä kuin naisen hoitajuudelle, joka määrittää koko hoitajuutta? Arvioidaanko mieshoitajuutta nimenomaan naishoitajuuden näkökulmasta, jolloin mieshoitajuus määritellään naishoitajuuden perusteella? Ollaanko sosiaali- ja terveysalan hoitoyhteisöissä valmiita aidosti antamaan tilaa miesten tavalle tehdä työtään? Voitaisiinko miesten omaleimaista hoitotapaa arvostaa työkulttuuria rikastavana? Vai onko innostuksessa mieshoitajuutta kohtaan kyse pelkästä uutuudenviehätyksestä ja siitä, että hoitotyön marginaalissa olevat miehet pääsevät kokeilemaan taitojaan ja toteuttamaan itseään, kunhan ensin sopeutuvat naisvaltaisen työkulttuurin tapoihin. Joka tapauksessa tarkasteltaessa nykypäivän hoitotyötä ja itse hoitajia voidaan todeta, että myytti hoitotyöntekijästä sisar hento valkoisena on jo aikansa elänyt. Ammattiliiton edustajan ajatuksia hoitajuudesta Kaijamaija Parviainen Koulutustoimitsija, Lähihoitajan tutkintotoimikunnan jäsen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Lähteet Eriksson-Piela, S Tunnetta, tietoa vai hierarkiaa? Sairaanhoidon moninainen ammatillisuus. Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Acta Universitatis Tamperensis 929. Psykiatrisessa hoitotyössä on aina ollut miehiä ammattilaisina. Mielenterveyshoitajat ovat ammattikunta, jossa on yhtä paljon miehiä ja naisia. Miespuoliset hoitajat ovat aktiivisia työehtojen kehittäjiä omassa ammattiliitossaan. Hintsala, A Autonomia ammatista poistumisen ennakoijana hoitotyössä. Nais- ja mieshoitajien vertailua päätöksenteosta, pätevyydestä, työn tärkeydestä ja johtamisesta hoitotyössä. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. yhteiskuntatieteet 117. JHL:n näkemyksen mukaan ammattilainen on ammattitaitoinen, työhönsä sitoutunut työntekijä, joka tuntee vastuuta osaamisensa kehittämisestä. Hän kantaa vastuuta myös koko työyhteisön toiminta-ajatuksen mukaisen toiminnan kehittämisestä. Ammatillinen työote perustuu ammatilliseen kasvuprosessiin, työorientaatioon, ammattiin liittyvään tietoon, taitoon ja asennoitumiseen, eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin. Arvoperustana on käsitys hyvästä työstä, ihmisestä, yhteistoiminnasta, oppimisesta, johtamisesta, itsestä sekä omasta toiminnasta työyhteisössä. Mieshoitajat ammattiliiton hyviä aktiiveja Psykiatrisessa hoitotyössä on aina ollut miespuolisia ammattilaisia. Mielenterveyshoitajat ovat ammattikunta, jossa on yhtä paljon miehiä kuin naisiakin. Miespuoliset hoitajat ovat aktiivisia oman työnsä ja työsuhteen ehtojen kehittäjiä. JHL:n päättävissä elimissä, hallituksessa ja edustajistossa on useita miehiä edustamassa hoitoalan ammattilaisia. 30 On vahinko, että lähihoitajakoulutukseen ja hoiva/hoito-alan koulutuksiin yleensä hakeutuu vain vähän miehiä. Sukupuolten tasainen edustus olisi asiakkaiden ja koko sosiaali- ja terveysalan etu. Miehiä tarvitaan, koska asiakkaiden ja potilaiden elämäntilanteet ja tarpeet ovat erilaisia. Kulttuurierot muuttuvassa maailmassamme tuovat oman haasteensa hoiva- ja hoitoaloille. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten erilainen osaamisen kirjo olisi alaa rikastuttava. Naisvaltaiseen koulutusryhmään tai työyhteisöön ei miehen ole kovin helppo tulla. Siksi miesten koulutuksen tukeminen on myönteistä ja tarpeellista. 31

17 AMMATTILIITON EDUSTAJAN AJATUKSIA HOITAJUUDESTA AMMATTILIITON EDUSTAJAN AJATUKSIA HOITAJUUDESTA 32 SoteMies -hankkeen tavoitteina oli miehille kohdennettujen koulutusmuotojen kehittely. Toivottavaa on, että erityishanke on toteuttanut tavoitteensa. Erityishankkeesta esille tulleista näkökohdista on varmasti hyötyä kaikille sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkintoa järjestäville oppilaitoksille. Mieshoitajat tuovat voimaa ja rauhallisuutta työhön Hoiva- ja hoitoalalla on monia riskitekijöitä, jotka vaarantavat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin. Esimerkiksi fyysisen väkivallan uhka on kasvanut monilla hoidon ja hoivan osa-alueilla. Mieshoitajat vaikuttavat usein rauhoittavasti erilaisiin tilanteisiin pelkällä läsnäolollaan. Toisaalta esimerkiksi vanhustyössä laitospaikkojen vähentyessä kotihoidon olosuhteissa fyysinen rasitus ja nostot lisääntyvät. Mieshoitajan voi kuulla kertovan kokemuksistaan esimerkiksi näin: Asiakkaiden keskuudessa mielipiteet vaihtelevat. Monelle vanhukselle mieshoitaja tuo turvallisuutta. Eräs vanhus sanoi minulle: On se niin hienoa, kun teillä on niin vahvat kädet, ettei tarvitse pelätä putoamista. Onpahan vähän silmänruokaakin. On kuitenkin asiakkaita, jotka eivät hyväksy mieshoitajaa lainkaan. Useammin kuin kerran on käynyt niin, että asiakas ei ole antanut minun hoitaa. Paikalle on pitänyt hakea naishoitaja. Työelämän sukupolven vaihdoksen vuoksi näkyvissä on huutava pula hoito- ja hoivaalan ammattilaisista. Se näkyy jo nyt voimakkaimmin vanhustyössä ja kehitysvammaalalla. Jokainen käsipari on tarpeen. Kaikille hoidon ja hoivan aloille mieshoitajat ovat erittäin tervetulleita. Näyttötutkinnot lisäävät arvostusta Aikuisten näyttötutkintojärjestelmä on suomalaisen koulutusjärjestelmän ylpeyden aihe. JHL on omalta osaltaan tehnyt työtä, jotta koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu tehostuisi entisestään. Näyttötutkintojärjestelmä mahdollistaa paitsi kaikkien perustutkintojen, joihin lähihoitajatutkinto kuuluu, myös työelämälähtöisten ammattija erikoisammattitutkintojen suorittamisen. Sosiaali- ja terveysalalla lainsäädäntöön perustuvat kelpoisuusehdot ovat tiukat. Niissä lähihoitajatutkinto on merkittävässä asemassa. Tutkinnon suorittaminen antaa entistä paremmat mahdollisuudet sijoittua työelämään. Lähihoitajan tutkintoa suoritetaan tällä hetkellä enemmän aikuisten näyttötutkintona kuin perinteisenä opetussuunnitelmaperusteisena koulutuksena oppilaitoksissa. Näyttötutkinto suoritetaan tutkintotilaisuuksissa, jotka toteutetaan työpaikoilla normaaleissa työtehtävissä. Näyttötutkinto helpottaa aikuisen ihmisen alan vaihtoa ja uuden ammatin opiskelua aikuiskoulutuksen keinoin. SoteMies -hanke on tähdännyt siihen, että miehet valmistuvat uuteen ammattiin ja suorittavat sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan tutkinnon näyttötutkintona. Äskettäin voimaan tullut laki ja opetushallituksen määräys näyttötutkintojen räätälöimisestä aikaisemman työkokemuksen ja muun osaamisen mukaan antoi entistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon tutkinnon suorittajan yksilölliset tarpeet. SoteMies -projektissakin henkilökohtaistamisesta on ollut hyötyä. Se on varmasti omalta osaltaan tukenut koulutuksen läpikäymistä ja tutkinnon suorittamista. Toivottavaa on, että hankkeessa mukana olleet tutkinnon suorittajat saavat tulevaisuudessa haluamiaan töitä. Lähihoidon ammattilaiset ansaitsevat työtehtäviensä vaativuutta ja osaamistaan vastaavat työehdot sekä turvallisen ja kannustavan työympäristön. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL JHL on maan suurin ammattiliitto. Liittoon voivat liittyä julkisella ja yksityisillä aloilla työskentelevät eri alojen ammattilaiset. Jäseninä on hyvinvointialojen ammattilaisia esimerkiksi energia-alalta, julkisesta liikenteestä, opetustoimesta ja nuorisotyöstä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovat JHL:n suurimpia jäsenryhmiä. Jokainen käsipari on tarpeen hoitoalalla. JHL:oon ovat järjestäytyneet mm. mielenterveys- ja mielisairaanhoitajat, kehitysvammahoitajat ja -ohjaajat, kuntohoitajat, jalkojenhoitajat, kodinhoitajat, perhehoitajat, koulunkäyntiavustajat, päivähoitajat, perhepäivähoitajat ja osa lähihoitajista. 33

18 MIEHIÄ TERVEYDENHOITOALALLE RAHOITUKSEN NÄKÖKULMA MIEHIÄ TERVEYDENHOITOALALLE RAHOITUKSEN NÄKÖKULMA Miehiä terveydenhuoltoalalle rahoituksen näkökulma Marita Lehtinen Ohjausryhmän jäsen, Hämeen TE-keskus Töitä ei voi enää jaotella miesten ja naisten ammateiksi. Työmarkkinoiden toimivuuden ja tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää ottaa käyttöön koko työvoima ilman sukupuolijakoa. Asiakasohjaustoiminnan tulisi tukea tätä näkökulmaa. Vuonna 2006 SoteMies -projektin lähihoitajakoulutuksen aloitti keväällä 21 miehestä koostuva opiskeluryhmä. Yhteiskunnan ja hoitotyön muutokset sekä sukupuolten muuttuvat roolit työ- ja perhe-elämässä olivat yhtenä lähtökohtana tälle hankesuunnitelmalle. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi ihmisten mahdollisuus tehdä työelämässä erilaisia valintoja ja kehittää taitojaan ilman sukupuolesta johtuvia rajoituksia. Tehtävänäni oli osallistua projektiin ohjausryhmän jäsenenä, edustaa ja tuoda rahoittajatahon näkökulmaa sekä seurata hankkeen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Erityisesti minua kiinnosti, mitä uutta miehistä koostuva koulutusryhmä tuottaa oppimismalleihin, minkälaista tuoretta tietoa koulutuksen aikana kohderyhmästä nousee ja miten työelämä SoteMiehet vastaanottaa? Opiskelijoille normaalia enemmän kouluttajatukea 34 Jokainen käsipari tulee tosi tarpeeseen hoitoalalla. Tämän sotemiehet ovat huomanneet jo opiskeluaikanaan. Koulutusohjelman lähihoitajatutkinnon sisältö oli projektin toteutuksessa keskeinen. Opiskeluprosessin koulutettavissa nostattamat reaktiot ja toimintamallit ovat ilmaisseet koulutusryhmän erityispiirteitä ja toisenlaista tapaa omaksua tietoja ja taitoja. Projektiorganisaatio on ollut merkittävä yhteistyön synnyttäjä sekä tutkimuksellisen tiedon tuottaja ja analysoija. Projektihenkilöstö on kantanut päävastuun tutkimuksellisen tiedon tuottamisesta. Projektin aikana opiskelijoille tarjottiin normaalia enemmän kouluttajatukea. Lisämäärärahaa oli varattu tukiopetukseen ja opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. 35

19 MIEHIÄ TERVEYDENHOITOALALLE RAHOITUKSEN NÄKÖKULMA MIEHIÄ TERVEYDENHOITOALALLE RAHOITUKSEN NÄKÖKULMA Hyvä organisaatio tuki opiskelua ja osoittautui hankkeen kantavaksi voimaksi. Projektissa toimivia ratkaisuja olivat oppimisvalmiuksien käyttö, kouluttajien pedagogiset yhteistyömenetelmät ja ohjauksellisten työmenetelmien omaksuminen. Tavoitteisiin pääsemisessä kohderyhmää on tukenut monipuolinen yhteistyö työvoimatoimiston ja työssäoppimissorganisaatioiden kesken. Ajankohtaan osui työtaistelun uhka Yhteiset seminaarit, projektipäivät ja ohjausryhmätyöskentely ovat tarjonneet osallistujille mahdollisuuden monialaiseen tietojen vaihtoon ja uuden oppimiseen. Ajankohtaan liittyvänä mielenkiintoisena tapahtumana oli terveydenhoitoalan työmarkkinatilanne. Median välittämiä uutisia seurattiin innokkaasti. Hankkeen aikana työtaistelu-uhka ja neuvottelut nostivat tarkasteluun viestinnän sukupuoleen liittyvän näkökulman. Vuoden 2007 loppupuolella koulutukseen liittyneessä seminaarissa nousivat esiin tiedotusvälineiden erilaiset asenteet. Hankkeen aikana työtaistelu-uhka ja neuvottelut nostivat tarkasteluun viestinnän sukupuoleen liittyvän näkökulman. Koko työvoima saatava työmarkkinoille Hankkeen ohjausryhmässä ja seminaareissa mukana olleena olen tullut siihen tulokseen, että työhallinnon aikuiskoulutukseen liittyvässä ohjausjärjestelmässä tulisi vähentää työmarkkinoiden eriytymistä naisten ja miesten töihin. Työmarkkinoiden toimivuuden ja tasa-arvon näkökulmasta on tärkeää ottaa käyttöön koko työvoima ilman jaottelua. Tämä tulisi ottaa huomioon kaikessa työelämään liittyvässä asiakasohjaustoiminnassa. Hanke on selvästi päässyt tavoitteisiinsa, kun osa koulutuksessa olevista miehistä suoritti tutkinnon ja työllistyi alan erilaisiin tehtäviin. Hankkeen toimijoiden keskinäinen kumppanuus on edellyttänyt luottamusta, yhteistä ymmärrystä sekä keskeneräisyyden sietoa. Ammatillisesti monialainen hyvä kumppanuus rakentuu selkeästä tehtäväjaosta ja tavoitteesta. Tässä hankkeessa hyvään kumppanuuteen tarvittiin avoimuutta, hyvää vuorovaikutusta ja rohkeutta ryhtyä uuteen vastuulliseen työhön. Tutkimuksellinen, asioita yhdessä analysoiva toimintamalli on jättänyt osallistujaan oppimiskokemuksen. Näkökulma siitä, miten sukupuolisegregaatio ilmenee työelämässä, koulutukseen hakeutumisessa, koulutuksen aikana ja yhteiskunnallisesti laajemminkin, on käynyt selväksi. Hanke on selvästi päässyt tavoitteisiinsa, kun koulutuksessa olevista osallistujista osa suoritti tutkinnon ja työllistyi alan erilaisiin tehtäviin. Loppuraportti tarkentaa hankkeen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumisista. Tutkimusosio ja koulutuksessa olevilta kerätty palautetieto tuovat esille kohderyhmästä nousevat erityispiirteet, huomiot, havainnot ja mahdolliset kehittämisalueet. Erityiskiitokset kuuluvat projektiin osallistuneille Hyvinkään Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen henkilöstölle, opiskelijoille, projektin ohjausryhmälle, työvoimatoimistoille ja hankkeessa mukana olleille toimijoille ja asiantuntijoille. Ilman teitä projektia ei olisi voitu toteuttaa. Palautteet ja osallistuminen ovat antaneet arvokasta tietoa koulutuksen kestäessä ja yhteisiin tavoitteisiin pääsemisessä

20 KEHITYSVAMMAISTEN HOITOKODISSA TÖITÄ OPPIMASSA KEHITYSVAMMAISTEN HOITOKODISSA TÖITÄ OPPIMASSA Kehitysvammaisten hoitokodissa töitä oppimassa Jarmo Jakonen Satu-Koti oy:n talousvastaava, työpaikkaohjaaja Työssäoppimisensa aikana opiskelija joutuu kohtaamaan täysin erilaisen käytännön työelämän kuin mitä teoriassa on opiskeltu. Kehitysvammaisten hoidosta saadut valmiudet auttavat myös teorian ymmärtämisessä. Vaativa työ kaipaa lisää miehiä esikuviksi. Työskentelen yksityisessä kehitysvammaisten hoitokodissa Satu-Kodissa Riihimäellä. Kehitysvammaisten hoitolaitos on toiminut 11 vuotta ja olemme jatkuvasti tarjonneet työssäoppimisen mahdollisuuksia lähihoitajille. Tehtävämme on kasvattaa, hoitaa ja kuntouttaa vaikeasti kehitysvammaisia ihmisiä. Toimin hoitokodissa talousvastaavana ja olen ollut paljon yhteistyössä meillä toimineiden opiskelijoiden kanssa. Olen itsekin koulutukseltani lähihoitaja ja myös ammatinvaihtaja. Näin minulla on paljon yhteistä SoteMies -projektin opiskelijoiden kanssa. Valmistuin hoitajaksi aikuisopiskelijana oppisopimuksella. Sitä ennen olin työskennellyt rengasalalla ja yrittäjänä. Yksityisen hoitokodin kannalta katsottuna työssäoppimisella on monta puolta. Opiskelija ja työyhteisö katsovat oppimista omalta kannaltaan. Molemmilla on oma hyötynäkökohta mielessään. Hoitajan persoonallisuus vaikuttaa hoitosuhteeseen 38 Opiskelija oppii myös tarkkailemalla. Työyhteisöön uusi tulokas tuo mukanaan raikkaita työskentelytapoja. Kun meidän hoitoyrityksessämme ohjataan kehitysvammaisia, työssä hoitajan persoonalla on keskeinen merkitys. Asiakkaamme ilmaisevat avoimesti, pitävätkö he opiskelijasta vai eivät. He reagoivat toiseen ihmiseen suorasukaisesti ja tunnistavat onko hoitajan käytös luontevaa. Joskus hoitaja voi suhtautua pelokkaasti tai vähättelevästi hoidettavaan. Se ei jää asiakkailtamme huomaamatta. Emme voi käyttää työssä henkilöä, joka ei tule toimeen asiakkaidemme kanssa. 39

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

MIES LÄHIHOITAJANA. Väliraportti 1 / 4, Lapin Letka-hanke

MIES LÄHIHOITAJANA. Väliraportti 1 / 4, Lapin Letka-hanke MIES LÄHIHOITAJANA Väliraportti 1 / 4, Lapin Letka-hanke Miehiä kaivataan hoiva-alalle, vaikka itse työtehtävien suorittamisen kannalta sukupuolella ei olisikaan merkitystä. MIES LÄHIHOITAJANA -SELVITYS

Lisätiedot

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle

Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle Miehiä tarvitaan (ja halutaan) enemmän sote-alalle 89/11 28 / 3,7 7071 / 49 120 000 VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE Taustalla mm.: PROJEKTIN TAUSTAA Sote-alan segregaatio, miesten

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä tutkinnon suorittajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot