SUKUPUOLISENSITIIVISYYS KUNNALLISESSA NUORISOTALOTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUKUPUOLISENSITIIVISYYS KUNNALLISESSA NUORISOTALOTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 Arja Airaksinen SUKUPUOLISENSITIIVISYYS KUNNALLISESSA NUORISOTALOTYÖSSÄ Opinnäytetyö Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma YAMK toukokuu 2012

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Arja Airaksinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelma YAMK Nimeke Yhteisöpedagogi (YAMK) Tiivistelmä Tutkimuksessa haettiin vastausta kysymykseen: Mitä nuorisotyöntekijät käsittävät sukupuolisensitiivisyydellä? Sukupuolisensitiivinen lähestymistapa mahdollistaa naisten ja miesten erilaisuuden hyväksymisen ja samalla tasa-arvon aktiivisen edistämisen. Tarkastelen ilmiötä, sukupuolisensitiivisyyttä, fenomenografisesta näkökulmasta. Fenomenografinen tutkimusote on laadullinen lähestymistapa, jossa pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja ymmärtämään todellisuuden erilaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa kartoitan nuorisonohjaajien erilaisia käsityksiä sukupuolisensitiivisyydestä. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu 14 haastattelusta. Aineisto kerättiin syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana haastattelemalla Kuopion nuorisotaloilla työskenteleviä nuorisontyöntekijöitä. Tutkimuksen päätulokset jäsentyivät kuvauskategorioiksi, jotka ilmentävät tutkimusongelman mukaisesti sukupuolisensitiivisyyden erilaatuisia ulottuvuuksia nuorisotalotyössä. Tutkimuksen lähtökohtana on nähdä sukupuolisuus ilmiönä, jota voidaan tulkita suhteessa nuorisotalon ympäristöön ja kulttuuriin, jossa nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Saadakseni tietoa, miten sukupuoli huomioidaan nuorisotalotyössä, paras tietolähde on nuorisotyöntekijät, jotka työskentelevät nuorten parissa nuorisotalon toimintaympäristössä. Haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä löytyy nuorisonohjaajien näkemys siitä, kuinka sukupuoli huomioidaan nuorisotalotyössä ja kuinka sukupuolitietoisesti toimintaa toteutetaan. Tutkimus osoittaa, että tiedon saanti sukupuolisensitiivisen työn soveltuvuudesta sekä nuorisotalotyöhön että yleensä nuorisotyöhön on avainasemassa siinä, että työmuodon tärkeys nuorten identiteettikehityksen tukena saa lisää merkittävyyttä. Tutkimus osoittaa myös sen, kuinka tärkeää on saada sukupuoliherkästi tehtävä työ kattamaan koko nuorisotyön kentän. Sukupuolisensitiivinen työmuoto pääsee kehittymään ja laajenemaan kun sen vaikuttavuus voidaan todentaa ja työhön saadaan riittävät resurssit. Asiasanat (avainsanat) sukupuolisensitiivisyys, nuori, nuorisotyö, nuorisonohjaaja, fenomenografia Sivumäärä Kieli URN 61 suomi URN:NBN:fi:mamkopinn2012B2319 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Katja Komonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Kuopion kaupunki/kasvun ja oppimisen palvelualue

3 DESCRIPTION Date of the master s thesis Author Arja Airaksinen Degree programme and option Ngo and youth work (master`s degree program) Name of the master s thesis Gender sensitivity in community centers Abstract The study seeks to answer the question: How do youth workers understand gender sensitivity? A gender-sensitive approach enables women and men to accept diversity and equality while at the same time actively promoting these. I examine this phenomenon, gender sensitivity, from a phenomenographic point of view. A phenomenographic research approach is a qualitative approach, which seeks to describe, analyze and understand the different views of reality. In this thesis, I observe the different ways in which youth workers understand gender sensitivity. The empirical material consists of 14 interviews. The data were collected from the autumn of 2011 to the spring of 2012 by interviewing youth workers working at community centers in Kuopio. The main results of the study are structured as descriptive categories, which express the research problem in accordance with the different dimensions of gender sensitivity in the work at community centers. The starting point of the research is to see gender as a phenomenon, which can be interpreted in relation to the environment and culture of the community center, where young people spend their free time. The best source of information for retrieving information on how gender is taken into account in the work at the community center, is the youth workers who work with the young people in the operating environment of the community center. Youth workers visions of how gender is taken into account in the work at community centers and how gender-conscious action is implemented was found by interviewing these youth workers. The study shows that the access to information about the applicability of gender-sensitive work to both the work at community centers and in youth work in general plays a key role in explaining the growing significance of the importance of this work form as supported by the identity development of young people. The survey also shows how important it is to get the gendersensitive work at hand to cover the whole field of youth work. A gender-sensitive work form can be developed and expanded when its effectiveness can be verified, and the work is adequately resourced. Subject headings, (keywords) Gender sensitivity, youth, youth work, youth worker, phenomenographic Pages 61 Language Finnish URN URN:NBN:fi:mamk-opinn2012B2319 Remarks, notes on appendices Tutor Katja Komonen Master s thesis assigned by City of Kuopio

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Sukupuolisensitiivisyys Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö SUKUPUOLISENSITIIVISYYS NUORISOTALOTYÖSSÄ TUTKIMUKSEN KONTEKSTI Katsaus kunnallisen nuorisotalotyön historiaan Kuopion kaupungin nuorisotalotyö TUTKIMUSTEHTÄVÄ TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen kohderyhmä Fenomenografinen näkökulma Aineiston keruu prosessi Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Toimintaympäristö osana työelämää Ymmärrys toimintaympäristöstä Nuorten sukupuoliroolit ja käyttäytyminen Toimintaympäristö ja nuorten sukupuoliroolit Sukupuolitietoisuus nuorisotalotyössä Yleiset työtavat; nuorten tarpeet ja yksilöllisyys Omat työtavat; tilannekohtaisuus ja yhteisöllisyys Sukupuolitietoisuus nuorten kohtaamisessa POHDINTA LÄHTEET LIITE/LIITTEET 1 Monisivuinen liite

5 1 JOHDANTO 1 Toiminta- ja elinympäristö, jossa nuoret kasvavat ja kehittyvät on vuosien varrella ollut suurten muutosten myllerryksessä. Sukupuoli ja sukupuoleen suhtautuminen on näiden muutosten myötä luonut omat haasteensa myös nuorisotyöhön ja väittäisin tyttöjen ja poikien erilaisten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen olevan entistä tärkeämpää tämän päivän nuorisotyön kentällä. Nuorisotutkimus on perinteisesti kulkenut ajan hengessä ja siitä johtuen on nyt ryhdytty perään kuuluttamaan sukupuolinäkökulman huomioimista suomalaisessa nuorisotutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa sukupuolisensitiivisyyteen paneudutaan nuorisotalotyön näkökulmasta. Tutkimuskysymykselläni; Mitä nuorisotyöntekijät käsittävät sukupuolisensitiivisyydellä, tahdon päästä hieman lähemmäksi sitä, mitä merkitystä nuoren sukupuolella on nuorisotalotyössä, minkälaisia käsityksiä nuorisotyöntekijöillä on nuorten sukupuolen huomioimisesta nuorisotalolla ja millaista on ohjaajien sukupuolitietoisuus. Tutkimuksen lähtökohtana on nähdä sukupuolisuus ilmiönä, jota voidaan tulkita suhteessa nuorisotalon ympäristöön ja kulttuuriin, jossa nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Nuorisotalolla työskentelevällä nuorisonohjaajalla on suuri merkitys siihen, millaista arvomaailmaa ja työkulttuuria nuorisotalolla rakennetaan ja kehitetään. Saadakseni tietoa, miten sukupuoli huomioidaan nuorisotalotyössä, paras tietolähde on nuorisotyöntekijät, jotka työskentelevät nuorten parissa nuorisotalon toimintaympäristössä. Tarkastelen ilmiötä, sukupuolisensitiivisyyttä, fenomenografisesta näkökulmasta. Sukupuolisensitiivinen lähestymistapa mahdollistaa naisten ja miesten erilaisuuden hyväksymisen ja samalla tasa-arvon aktiivisen edistämisen. Fenomenografinen tutkimusote on laadullinen lähestymistapa, jossa pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja ymmärtämään todellisuuden erilaisia käsityksiä. Tässä tutkimuksessa kartoitan nuorisonohjaajien erilaisia käsityksiä sukupuolisensitiivisyydestä. Työmuotona sukupuolisensitiivisyydestä voi löytyä lisäresurssi kunnalliselle nuorisotalotyölle sekä myös koko nuorisotyön kentälle. Sukupuolisensitiivinen työmuoto sisältää paljon erityisosaamista, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa kunnallista

6 nuorisotyötä kehitettäessä. Myös alan oppilaitokset voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia oppiaineiden sisältöjä kehitettäessä. 2 2 TUTKIMUKSEN KESKEISET KÄSITTEET Sukupuolisensitiivisyydessä tunnistetaan sukupuolen vaikutus ihmisen elämään ja hänen tekemiinsä ratkaisuihin. Sukupuolisensitiivisyys voidaan nähdä osittain sukupuolineutraalin vastakohtana. Toisin kuin neutraalissa lähestymistavassa, sensitiivisyydessä sukupuoli nostetaan esille ja liitetään yhdeksi olennaiseksi osaksi ihmisen kokonaisuutta. (Punnonen 2005). Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö ei ole perinteistä tyttö- ja poikatyötä vaan nuoren kasvun tukemisessa otetaan entistä enemmän huomioon ne asiat, joihin sukupuoli nuorissa vaikuttaa. Toisaalta taas sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä pyritään siihen, että nuorilla olisi mahdollisimman laajat mahdollisuudet tehdä juuri sitä, mistä he pitävät riippumatta sukupuolesta. (Karman 2009, 23-24). 2.1 Sukupuolisensitiivisyys Sukupuolta tuotetaan kasvatuksessa ja muussa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lapset ja nuoret hakevat hyväksyntää ja kelpaavuuden tunnetta peilaamalla itseään aikuiseen. Kun tarjolla on monenlaisia rohkaisevia, kannustavia ja turvallisia esikuvia miehenä ja/tai naisena olemisesta, turvaa ja tarpeeksi laaja tila ilmentää itseään ja omaa sukupuoltaan, ei oman tilan raivaamiseen välttämättä tarvita äärimmäisyyksiin vietyjä irtiottoja seksin, päihteiden ja väkivallan keinoin. Sukupuolisensitiivisyyden lähtökohtana on, että sukupuoli on muutakin kuin biologiaa. Se on yhteiskunnallinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja historiallinen kokonaisuus. Sukupuolisensitiivinen lähestymistapa mahdollistaa naisten ja miesten erilaisuuden hyväksymisen ja samalla tasa-arvon aktiivisen edistämisen. Sosiaalisella sukupuolella tarkoitetaan sitä, että käsityksemme sukupuolesta rakentuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lastentarhassa, koulussa ja nuorisotiloilla tytöille ja pojille on usein varattu erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Toinen kysymys sitten on, ovatko nämä mahdollisuudet riittäviä, kannustavia ja nuoren itsensä näköisiä vai ainoastaan nuoren omaa tilaa kaventavia lokeroita. (Punnonen 2007, , 525, 527).

7 3 Judith Shapiron (1981) (ks. Mc Elhinny 2007, 4) tekemä jako sosiaalisesta ja biologisesta sukupuolesta on muodostunut tavanomaiseksi puhetavaksi feministisessä teoriassa. Shapiron mukaa biologista sukupuolta (sex) tulee käyttää silloin, kun puhutaan miesten ja naisten välisistä biologisista eroista. Genderin eli sosiaalisen sukupuolen Shapiro liittää puheessaan sosiaalisista, kulttuurisista ja psykologisista rakenteista, jotka on tuotettu biologisten erojen pohjalta. Biologinen sukupuoli rakentuu siis biologisista ominaisuuksista ja niiden eroista kun taas sosiaalinen sukupuoli määräytyy eroista, jotka ovat kulttuurisesti opittuja. Toisinaan puhutaan myös kulttuurisesta sukupuolesta mikä viittaa siihen, että sukupuolten erot saattavat vaihdella niin kulttuurien sisällä kuin niiden välilläkin. Sukupuolen jako sosiaaliseen ja biologiseen ei ole ollut yksimielistä. Jotkut feministit kyseenalaistivat sen 1990-luvulla. Jakoon kohdistuvan kritiikin taustalla on ajatus siitä, että biologisen sukupuolen määritelmäperusteet ovat muuttuneet lääketieteellisten diskurssien kehittyessä. Kritiikin mukaan biologinen sukupuoliero voi olla sosiaalisen sukupuolieron kaltaisesti tuotettua. (Liljeström 1996, ) Johanna Vastaranta on omien tutkimustulostensa pohjalta tiivistänyt sukupuolisensitiivisyyden käsitteen yhdeksi kokonaisuudeksi. Sukupuolisensitiivisyys ymmärretään yläkäsitteenä, jonka alle nivoutuvat alakäsitteet. Alakäsitteitä ovat naistietoisuus ja miestietoisuus ja niihin nojaavat tyttö- ja poikatyö. (Vastaranta 2008, 47). Sukupuolisensitiivisyydessä ei ole kyse siitä, että vahvistettaisiin sukupuolelle luontaisia käyttäytymismalleja vaan siitä, että nämä mallit tehdään näkyviksi, ja näin samalla myös stereotyyppiset ajattelumallit tulevat näkyviksi. Sukupuolisensitiivisyydelle on tunnusomaista tiedostaa odotukset, joita yhteiskunta kohdistaa molempiin sukupuoliin. Koska tytöille ja pojille sallitaan erilaisia asioita, saattaa sukupuolesta tulla este ihmisen kyvylle toteuttaa itseään ja siinä kohdassa tarvitsemme erityisesti sukupuolisensitiivisyyttä. (Punnonen 2005). Tutkimusmaailmassa sukupuolisensitiivisyys nousi tunnetuksi tyttötutkimuksen kautta, mistä se on kulkeutunut myös osaksi yleistä nuorisotutkimusta. Ennen kuin tyttötutkimus sai jalansijansa suomalaisessa tutkimusperinteessä, oli nuorisotyön tutkimuksen fokus yleensä pojissa, joista tehtiin toisinaan jopa koko nuorisoa koskevia yleistyksiä (Näre & Lähteenmaa 1992, 9). Ensimmäinen tyttötutkimusta esitellyt antologia Letit liehumaan, tyttökulttuuri murroksessa, julkaistiin vuonna 1992 ja se toi muka-

8 4 naan sukupuolinäkökulman suomalaiseen nuorisotutkimukseen. Tästä haasteesta huolimatta vielä 2000-luvun alussa oli legitiimi tehdä yleistävää nuorisotukimusta, jossa sukupuoli nähtiin korkeistaan taustamuuttujana. (Aaltonen & Honkatukia 2002, 8). Tyttöys ymmärretään tyttötutkimuksessa jälkisturkturalistisen suuntauksen sävyttämänä, johon kuuluu postmoderni ote: tyttöys on neuvoteltava ja jatkuvasti liikkeessä oleva historiallinen prosessi, ja toisaalta sellainen kulttuurinen konstruktio, jossa ovat esillä perinteiset odotukset ja konventionaaliset sukupuolen esittämisen ja tekemisen tavat. Tyttö ja poika ovat kulttuurinen kategoria luvun tyttötutkimuksessa tämä performatiiviseen sukupuoliteoriaan nojaava ymmärrys sukupuolista on muodostunut vallitsevaksi tyttöjen ja tyttöyden käsitteellistämisessä. Teorian mukaan jako kahteen sukupuoleen (tyttöihin ja poikiin tai miehiin ja naisiin) on keinotekoinen ilmiö, joka on muodostunut heteronormatiivisen vallan seurauksena, ja jota tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa ja kulttuurisissa käytännöissä. Dikotominen sukupuolijärjestys sisältää voimakkaan oletuksen heteroseksuaalisuudesta. Tällaisen sukupuolijärjestyksen keinotekoisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska järjestys rajaa ulkopuolelle esimerkiksi sellaiset nuoret, jotka eivät koe, että heidän eletty sukupuolensa vastaisi tätä kahtiajakoa (esim. intersukupuoliset nuoret). (Ojanen 2011, 11.) Kaksijakoiseen sukupuolijärjestykseen liittyy myös käsitys tytöille ja naisille sekä pojille ja miehille tyypillisestä käytöksestä. Kuitenkin jo pitkään on korostettu, että maskuliinisiksi ja feminiinisiksi koodatut toiminnan tavat eivät ole sidottuja joihinkin tietynmuotoisiin ruumiisiin tai ole johdettavissa niistä: maskuliiniseksi määritelty toiminnan tyyli ei edellytä tyttöä tai naista. Tytöt voivat hieman helpommin toimia maskuliinisiksi koodattujen tapojen mukaisesti, kun taas poikien feminiinisyys on astetta hankalampaa heteronormatiiviseen yhteiskuntajärjestykseen sisältyvän homofobian vuoksi. Homofobiaan kytkeytyvät rajoitteet koskevat jossain määrin myös tyttöjä, mutta eivät samalla tavalla. Lisäksi ihmisen normiksi määrittyy usein yhä mies, jolloin tyttömäisyyden korostamiseen liittyy kulttuurisen oletus sen vähempiarvoisuudesta. (Ojanen 2011, 12.) Sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolisensitiivinen työote voidaan hahmottaa ja ymmärtää sosiaalisena vahvistamisena. Sosiaalisen vahvistamisen taas voi määritellä yksilön ja yhteisön tukemiseksi. Sosiaalinen vahvistaminen voidaan nuorisotyön kentällä ja laajemmin nuorten parissa tehtävässä työssä hahmottaa ennaltaehkäiseväksi työksi,

9 5 jonka tavoitteena on mm. nuoren elämänhallinnan taitojen tukeminen. Sukupuolisensitiivisellä työotteella tavoitellaan sosiaalista vahvistamista ja myönteisen sukupuoliidentiteetin kehitystä. Sukupuolisensitiivisen työotteen tavoitteeksi voisi määritellä pyrkimykseksi tarjota moninaisia mahdollisuuksia kasvaa itseään arvostavaksi nuoreksi ja nuorena yhteisössä, jossa arvostetaan erilaisuutta ja tavoitellaan yhdenvertaista toimintaa. (Anttonen 2007, 3-4.) Nuorisotutkimus on perinteisesti kulkenut ajan hengessä ja siitä johtuen nyt on ryhdytty perään kuuluttamaan sukupuolinäkökulman huomioiminen suomalaisessa nuorisotutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa sukupuolisensitiivisyyteen paneudutaan nuorisotyön näkökulmasta. Toiminta- ja elämisympäristö, jossa nuoret kasvavat ja kehittyvät on vuosien varrella ollut suurten muutosten myllerryksessä. Sukupuoli ja sukupuoleen suhtautuminen on näiden muutosten myötä luonut omat haasteensa myös nuorisotyöhön ja väittäisin tyttöjen ja poikien erilaisten yksilöllisten tarpeiden huomioimisen olevan entistä tärkeämpää tämän päivän nuorisotyön kentällä. 2.2 Sukupuolisensitiivinen nuorisotyö Sukupuolisensitiivisen nuorisotyön määrittelyyn on löydettävissä erilaisia tulkintoja. Erja Anttonen (2007, 11) tukeutuu virallisiin valtavirtaistamistavoitteisiin kirjoittaessaan kansalaistoiminnan ja nuorisotyön kontekstissa, että sukupuolisensitiivisyys tarkoittaa sukupuolen huomioimista kaikille yhteiskunnan tasoilla ja toiminnoissa. Varpu Punnonen (2007, 521) puolestaan toteaa, että sukupuolitietoisuus tai sensitiivisyys viittaa siihen, että ollaan tietoisia odotuksista joita yhteiskunta pojille ja tytöille asettaa. Kun nämä odotukset on tunnistettu ja tiedostettu, niitä voidaan alkaa muuttaa moninaisuutta ja useampia vaihtoehtoja kummallekin sukupuolelle sallivaan suuntaan. Tämän määrittelytavan mukaan tietoisuus sukupuolen vaikutuksesta ja rakentumisesta edeltää itse toimintaa. Päivi-Katriina Juutilainen (2003, 64) määrittelee sukupuoliherkkyyden opintoohjausta käsittelevässä väitöskirjassaan vielä astetta monitahoisemmin. Ensimmäiseksi ehdoksi hän asettaa sen, että opinto-ohjaajalla on tarvittavat teoreettiset tiedot sukupuolisosiaalisaatiosta, sukupuolijärjestelmistä ja tasa-arvolainsäädännöstä. Toiseksi herkkyys edellyttää, että ohjaaja on kykeneväinen tunnistamaan nuoren elämässä läsnä olevia sukupuolistavia rakenteita. Kolmanneksi sukupuoliherkkä ohjaaja pyrkii Juuti-

10 laisen mukaan olemaan tietoinen omista sukupuoleen liittyvistä ennakko-oletuksistaan ja valmis kyseenalaistamaan niitä. 6 Yhteistä näille sukupuolisensitiivistä ja herkkää työotetta määritteleville luonnehdinnoille on kuitenkin se, miten sensitiivisyys nimenomaan edellyttää tiedon, odotusten ja asenteiden tiedostamista ja työstämistä. Sukupuolisensitiivisyys ei myöskään määrity valmiina mallina tai työkaluna, vaan muokkautuu muuttuvien kontekstien mukaan. (Honkasalo 2007, 93.) Sukupuolisensitiivisessä nuorisotyössä huomioidaan sukupuolen ja sukupuolta koskevien käsitysten vaikutus nuoren elämään ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Pyrkimyksenä on kohdata nuoret niin, että huomataan nuoren yksilöllinen tuen tarve. (Punnonen, 2007, ). Sukupuolisensitiivinen työ näyttää nuorisotyön kentällä määrittyvän ennen kaikkea tyttötyöksi. Tämän määrittelyn mukaan sukupuolisensitiivinen työote haastaa pohtimaan nuorisotyön sisältöä ja rajoja uudelleen. Sukupuolten välisen tasa-arvon vakavasti ottaminen edellyttää myös poikien kanssa tehtävää työtä, mutta myös sitä, että tasa-arvoon liittyvät toimintatavat omaksutaan nuorisotyössä läpileikkaavana, kaikkia koskevana periaatteena. Sekä tyttöerityiset että poikaerityiset työotteet näyttäisivät siten olevan nuorisotyön kentällä tervetulleita. (Honkasalo 2011, 214). Yhtenä merkittävänä sukupuolisensitiivisen työn kehittäjänä Suomessa on ollut Setlementtiliitto. Sen aloitteesta yhtenä Upea Minä projektin tuloksena syntyi Helsinkiin Tyttöjen Talo vuonna Se on edelleen toiminnassa ja työ on laajentunut kattamaan jo neljä muuta paikkakuntaa. Suomen Tyttöjen Talot sijaitsevat Turussa, Tampereella ja Oulussa. Huhtikuussa 2011 Kuopiossa aloitetun hankeen myötä avattiin viides Tyttöjen Talon Suomeen. Myös Helsingin Poikien Talon toiminta käynnistyi keväällä Poikien Talo hankkeen myötä voidaan tulevaisuudessa sukupuolisensitiivisen työotteen osaamista hyödyntää yhä laajemmin myös poikien parissa tehtävässä työssä. Kuopion Setlementti Puijola ry:n nuorisotyö aloittaa OKM:n rahoittaman pojille ja nuorille miehille suunnatun Herrax hankeen syksyllä Hankkeessa voidaan hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksi ja jo olemassa olevaa tietoa ja kokemusta sukupuolisensitiivisestä työstä.

11 3 SUKUPUOLISENSITIIVISYYS NUORISOTALOTYÖSSÄ 7 Kaupunkien perinteinen nuorisotyö tavoittaa paremmin poikia kuin tyttöjä. Esimerkiksi kaupunkien nuorisotiloilla kävijöistä vain n. 25 % on tyttöjä. Tämän lisäksi monissa tutkimuksissa on huomattu, että sekaryhmissä usein tytöille jää, tai he itse ottavat sivustakatsojan roolin, ja ikään kuin passiivisesti olemassa olollaan kehystävät poikien aktiivista tekemistä. Tällainen rooli ei tue tyttöjä kasvamaan oman näköisiksi naisiksi eikä opeta heitä arvostamaan tyttöjen juttuja ja omaa tyttöyttään. Pelkästään poikaporukoiden liepeillä hengaillessaan tytöstä tulee helposti toinen. On hyvä pohtia tarkemmin esimerkiksi sitä, mitä nuorisotiloilla tai koulussa sallitaan. Saako tyttö ottaa tilaa, dominoida ja huutaa? Tai saavatko tytöt olla herkkiä ja tulla silti vakavasti otetuksi? Samoin voi kysyä, millaista käyttäytymistä, luonnetta, harrastuksia ja ammatinvalintoja vastaavasti pojilta odotetaan. Saako poika itkeä, kulkea hameessa, harrastaa balettia tai haluta sairaanhoitajaksi tai kampaajaksi ilman leimautumista? Saavatko itsensä näköiset pojat ja tytöt tukea silloin kun tarvitsevat sitä? (Punnonen 2007, 522.) Pojille on monilla nuorisotyön toimijoilla paljon erilaista toimintaa. Usein ei huomata, että monet nuoriso ja vapaa-aikatoimen järjestämät tai tukemat aktiviteetit on suunnattu sellaiseen toimintaan, joka kiinnostaa enemmän poikia. Julkisista rahoista tuetaan erilaisia urheiluhalleja (jääkiekko, salibandy, jalkapallo, taistelulajit) kun taas tavallisesti tyttöjä kiinnostavat harrastukset kuten tanssi ja ratsastus täytyy rahoittaa kokonaan omasta tai vanhempien kukkarosta. Tyttöjä kiinnostavaa ilmaista tai lähes ilmaista vapaa-ajan toimintaa on hyvin vähän tarjolla. (Karman 2009, 62) Sukupuolisensitiiviseen työhön osallistuvien työntekijöiden, organisaatioiden ja sidosryhmien työn olisi hyvä alkaa sillä, että ensin pohtisimme, penkoisimme ja kyseenalaistaisimme käsityksiämme miehistä ja naisista, tytöistä ja pojista. Nuorisotyöhön metodisesti syvemmin perehtynyt saattaa ottaa termit nuorisotyö, sosiaalinen nuorisotyö tai sukupuolisensitiivinen nuorisotyö annettuina, kyseenalaistamatta itse käsitteitä sen enempää. Sukupuolella ja sukupuolta koskevilla käsityksillä on suuri vaikutus ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Tytöille ja pojille sallitaan erilaisia asioita, ja näin jo lähtökohtaisesti sukupuolesta voi tulla este ihmisten kyvyille toteuttaa itseään. (Punnonen 2007, 521.) Kun tiedostamme työssämme tyttöjä ja poikia koskevat stereo-

12 8 tyyppiset käsitykset ja roolipaineet, pystymme tarkemmin havaitsemaan myös sen, milloin ja miten syrjäytyminen uhkaa erityisesti poikia, milloin ja miten erityisesti tyttöjä. (Punnonen, 2005). Yleistajuisesti sukupuolisensitiivinen nuorisotyö voisi antaa nuorelle mahdollisuuden ja tilaa olla ja kasvaa ainutlaatuiseksi ja arvokkaaksi itsekseen. Kasvatustyötä tekevältä ohjaajalta tämä edellyttää oman ohjaajuuden, siihen liittyvien arvojen, asenteiden ja arvojen reflektointia. Ohjaajalta edellytetään myös tietoista toimintaa sukupuolen huomioonottamiseksi ohjaustilanteissa sekä sopivien työmenetelmien kehittämiseksi. Sukupuolisensitiivinen työote on tietoista toimintaa sen eteen että sukupuoli ei olisi ainakaan tekemisen este. (Hiltunen 2000, ) On tärkeää kysyä, onko organisaatiolla valmiuksia ja halua sukupuolisensitiiviseen näkökulmaan ja sen mukaiseen toimintaan. Jotta sukupuolisensitiivisten asioiden esilletuominen olisi mahdollista, moni kehittäjä pyrkii usein liudentamaan kieltään. Tämän kaltaisessa kielen pehmentämisessä sukupuolisensitiivisyyden ydinajatus jää helposti piiloon. Kun omat näkemykset ja asiat tuodaan esille ristiriidattomasti, saattaa olla, että koko kehitettävä asia katoaa, koko lapsi menee pesuveden mukana. Onko siis järkevää puhua sukupuolten välisestä tasa-arvosta avoimesti, vai onko asian edistämiseksi viisaampaa keksiä sille vaihtoehtoisia ilmaisuja? (Punnonen 2007, 522.) Sukupuolen mukaan eriytetty työ ei vielä johda tasa-arvon toteutumiseen, ellei nuorisotyön valtarakenteita olla valmiita purkamaan ja ajattelemaan uudelleen. Nuorisotyön juuret ulottuvat nimenomaan poikien ehdoilla ja toiveesta toteutettavaan toimintaan. Nuorisotyö ei voi olla poikien ehdoilla ja maskuliinisesti orientoituvaa harrastustoimintojen tarjoamista, vaan siihen tulee sisältyä vahvana aspektina sosiaalinen vahvistaminen ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen. Nuorisotyön toimintaympäristön monikulttuuristumisen myötä ovat monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset nostaneet esille myös sukupuolen huomioimisen uudella tavalla. Nuorten sukupuolen perusteellinen huomioonottaminen hyödyntää nuorisotyötä kokonaisuudessaan. Pohdinnoissa nostetaan esille myös nuorten toiminnallisuus, mutta siitä näkökulmasta, että toiminnallisia aktiviteetteja tulisi tarjota myös tytöille ja suunnitella niitä tyttöjen kanssa. Toisaalta jos nuorisotalon toiminta on maskuliinista, on syytä miettiä, pitääkö tyttöjen osallistua niihin. Toisinaan näkemyksissä on siis vivahde, jossa sukupuolirooleja pidetään niin vankkumattomina ja vahvoina, ettei niiden muuttamiseksi kannata

13 nähdä vaivaa. Tytöillä ja pojilla on omat sosiaaliset alueensa, joissa he toimivat, eikä nuorisotyön tehtävänä ole muuttaa näitä järjestyksiä. (Honkasalo 2011, 95-96). 9 Sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen nuorisotyön kentällä vaatii uusien tuoreiden näkemysten hyväksymistä. Uuden omaksuminen ja uusien työtapojen käyttöönotto vaatii aina paneutumista ja usein myös työhön annettujen resurssien uudelleenjakoa. Nuorisotyön kentällä sukupuoliherkän työotteen käyttöönotto tarkoittaa mahdollisesti myös moniammatillisten työmenetelmien kehittämistä. Tämä kaikki voi herättää hämmennystä ja epäluuloa. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia uusien mahdollisuuksien tarve ensin huolellisesti. Faktojen ja objektiivisten tutkimustulosten kautta voidaan mahdolliset muutostarpeet perustella riittävän vahvasti. Tämän tutkimuksen kautta voimme saada uutta tietoa, sukupuolisensitiivisen työmuodon tarpeellisuudesta nuorisotalotyössä. Lasten ja nuorten maailma on nykyään niin hektistä, että on perusteltua tarjota nuorille myös mahdollisuus paikkaan, jossa he voivat vain olla hetken rauhassa. Nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen ja vertaisryhmässä toimimisen lisäksi nuorisotila on paikka, jossa nuoret voivat keskustella turvallisten, heistä kiinnostuneiden aikuisten kanssa. Perinteisesti tällaiset keskustelut ovat olleet foorumi, jolla nuoret ovat voineet harjoitella aikuisuutta ja peilata ohjaajilta saamiaan toimintamalleja omaan toimintaan. Tämän perinteisen roolin rinnalle on noussut entistä tärkeämmäksi turvallisen aikuisen rooli. Osa nuorista hakee nuorisotilalta paikkaa, jossa he voivat olla rauhassa kodin ristiriidoilta. (Kylmäkoski 2007, 401.) Nuorisotyö toteutuu vuorovaikutussuhteissa nuoriso-ohjaajien ja nuorten välillä. Nuorisolain määritelmän mukaan nuoriso-ohjaajan nuorten elämään antamaa lisäarvoa voi kutsua kasvatukselliseksi ohjaukseksi. Nuorisotyötä voidaan reilusti kuvata kasvatuksena, jos kasvatuksella tarkoitetaan dialogista kasvatusta. Dialogisessa kasvatuksessa kasvattaminen välittyy tasavertaisessa vuorovaikutuksessa kasvattajan ja nuoren välillä. Dialogisessa suhteessa kummankaan ei tarvitse piilottaa omia vahvuuksiaan. Dialogisessa kasvatuksessa kasvatettavat eli nuoret voivat vaikuttaa toiminnan sisältöön ja päämääriin. Myös heidän asiantuntijuuttaan hyödynnetään eri tavoin kuin perinteisessä monologisessa kasvatussuhteessa. (Gretschel 2011, 7.)

14 10 Nuoria tulisi kannustaa avoimuuteen, luottamukseen ja uteliaisuuteen sekä omaa itseä, toista ihmistä että ympäröivää maailmaa kohtaan. Suuressa informaatiovirrassa ja koko ajan vaihtuvissa toimintaympäristöissä eläminen ja jatkuva valintojen tekeminen voivat johtaa suojautumiseen ja itselle epämieluisten asioiden välttämiseen. Nuoret voivat hakeutua suojaan samanhenkisten pariin ja ottamaan vastaan vain sellaisia kokemuksia ja tietoa, joilla on merkitystä vain heille itselleen. Tässä piilee se ongelma, että nuoret ajautuvat itsekeskeisyyteen ja kulttuuriseen itsepeilaukseen. Itsekeskeinen suhtautumistapa voi johtaa siihen, että vieraita asioita, tilanteita tai ihmisryhmiä pidetään epämieluisina ja häiritsevinä. (Aittola 2007, 343,348). Samaan aikaan kulttuurinen modernisoituminen on johtanut tilanteeseen, jossa yhteiskuntaan muodostuu jatkuvasti uusia kulttuurisia, uskonnollisia ja etnisiä ryhmittymiä. Nuorten kanssa toimivien pitäisi aktiivisesti pyrkiä ohjaamaan nuoria erilaisten vieraalta tuntuvien kulttuurien, asiasisältöjen ja näkökulmien kohtaamiseen ja ymmärtämiseen. Tarvitaan oppimistilanteita, neuvotteluja ja kohtaamisia, jotka lisäävät kykyä toimia erilaisten ihmisten, asioiden ja ajatustapojen kanssa. (Aittola 2007, 346). Perinteisen nuorisotyötä hahmottavan näkemyksen mukaan nuorisotilat tarjoavat nuorille vaihtoehtoisia tapoja käyttää aikaa ja purkaa energiaa, joka kanavoimattomana saattaisi suuntautua sekä ympäristön että nuoren itsensä kannalta haitalliseen suuntaa. Vastaavasti tilalla toimivan nuorisotyöntekijän tehtävänä on aktivoida ja motivoida nuoria löytämään ympäristön ja itsensä kannalta myönteisiä tapoja purkaa energiaa. Tilatyöntekijän tehtävä on haasteellinen. Nuoret eivät läheskään aina keksi itseään kiinnostavaa tekemistä, ja kun heiltä ei tule ideoita toiminnan sisällöstä, tilalla olo saattaa jäädä passiiviseksi oleiluksi. Vastaavasti toiminta saattaa lipsahtaa ohjaajan maksimoimaksi toiminnaksi, johon nuoret osallistuvat enemmän tai vähemmän innostuneesti. (Kylmäkoski 2007, ) Kaikkien nuoriso-ohjaajien kasvatusote ei ole osallistava. Nuorisotalon ohjaajilla on Veronika Honkasalon nuorisotyöntekijöille tekemissä haastatteluissa on toistuvina nuorisotyötä luonnehtivina teemoina noussut esille maskuliinisuus ja sen kautta korostettu työn rankkuus ja ammatillinen sankaruus. Myös nuorisoalan naisvaltaisuus kertoo työn sukupuolittuneisuudesta. Työn ammatilliset rajat ovat hauraat, sen sisältö neuvottelualainen eikä toimialan asema muiden hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rinnalla ole aina selvä. (Honkasalo 2010, 67).

15 11 Nuoria kohtaavan ohjaajan ja aikuisen asennemaailman tutkiminen, sukupuolta koskevien käsitysten laajentaminen ja myös mahdollinen kyseenalaistaminen vaativat tuekseen sukupuolisensitiivistä työtä tekevien tahojen verkostoitumista ja projektityön kehittämistä niin, että myös projektit ja niitä toteuttavat yhteisöt toimivat entistä sukupuolisensitiivisemmin omissa käytännöissään. Todellista sukupuoliherkkyyttä ei voi ulkoistaa vain erillisiin projekteihin tai projektien kohderyhmiin. (Punnonen 2007, 533.) Nuorten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeää tarkastella omaa toimintaansa ja miettiä, suhtautuuko yhdenvertaisesti tyttöihin ja poikiin vai ei sekä pohtia sitä, luoko toiminta mahdollisuuksia eri sukupuolta edustavien nuorten tasaveroiselle toiminnalle ja kuulluksi tulemiselle. Sukupuolisensitiivinen työote, ihmisen kunnioittaminen ja arvostaminen ovat etenkin erityistä tukea tarvitsevan tytön tai pojan kohtaamisessa aikuiselle tärkeitä taitoja. (Punnonen 2007, 528.) 4. TUTKIMUKSEN KONTEKSTI Tutkimukseni kontekstoituu kunnalliseen nuorisotalotyöhön ja lähemmin Kuopion nuorisotaloihin. Nuorisotalojen rakentaminen käynnistyi toisen maailmansodan jälkeen. Nuorisotaloihin liitetään perinteisesti avointen ovien toiminta ja kerhotoiminta. Avoimen ovien toiminnalla tarkoitetaan sellaista toimintaa, johon kaikki nuoret ovat tervetulleita osallistumaan. Sitä tarjotaan yleensä nuorisotilalla tai talossa, mutta sitä voidaan järjestää myös jossakin muussa tilassa. Avointen ovien toiminnan ideana on siis tarjota nuorille paikka, jonne he voivat tulla ilman, että heihin kohdistetaan sellaisia odotuksia tai vaatimuksia, jotka saattaisivat muodostua mukaan tulemisen esteeksi. (Kylmäkoski 2007, 394). 4.1 Katsaus kunnallisen nuorisotalotyön historiaan Nuorisolaissa on säädetty nuorisotiloista kahdessa pykälässä. Lain 7 pykälän toisessa momentissa säädetään nuorisotyön tavoitteellisista peruspalveluista seuraavasti: Kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimitilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapal-

16 12 velut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. (Nuorisolaki 72/2006.) Nuorisolain 7 pykälä on tärkeä. Edellistä lakia arvosteltiin siitä, että se ei velvoita kuntia riittävästi. Uusi 7 pykälä ei anna subjektiivista oikeutta nuorille, mutta se kuvaa, miten nuorisotyö- ja politiikka tulisi järjestää hyvin toimivassa kunnassa. Pykälä ei sido kuntia, mutta sitä voi pitää eduskunnan strategisena hahmotuksena kunnan nuorisotyölle. (Aaltonen 2007, 13.) Yleisesti ottaen nuorisotyön maineeseen ja imagoon liittyy vahvoja käsityksiä ja nuorisotyö on vaikeasti hahmoteltavissa. Nuorisotyön ammatillisten reunaehtojen ja ammatillisen identiteetin selvittäminen on yksi lähtökohta tämän tutkimuksen aineiston ymmärtämiselle. Suomalaista nuorisotyötä on tutkittu muihin kasvatuksen ja kansalaistoiminnan osa-alueisiin verrattuna varsin vähän. Vielä vähemmän asiaa on lähestytty historiallisesta näkökulmasta. Myös nuorisotyön menetelmäkirjat ovat sivuuttaneet lähes kokonaan ammattialan historiallisen tarkastelun. Kuitenkin oman alan kehityksen ja erityisesti sitä kannattavien keskeisten ideoiden tuntemus voi myös auttaa vapautumaan sokeista käytännöistä ja ajattelutavoista, joita vain tottumuksesta uusinnetaan. Erityinen merkitys aatehistoriallisten pohjavirtojen ymmärtämiselle on ammattialoille, joiden työkenttä on vaikeasti rajattavissa ja käytännöt monimuotoisia ja osin ristiriitaisia. (Niemi, 2007, 44). Suomalainen nuorisotyö on kasvanut ja kehittynyt valtionhallinnon ja kansalaistoiminnan vuorovaikutuksessa vastaamaan sellaisiin yhteiskunnallisiin, yhteisöllisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin, jotka muuten olisivat jääneet liian vähälle huomiolle. Kasvatusinstituutiona se on toiminut kodin ja koulun tukena nuoren inhimillistä kasvua ja kehitystä edistäen. Nuorisotyölle on ollut tyypillistä ajan hermolla oleminen ja uusien hyvinvointiyhteiskunnan ja demokratian kannalta olennaisten työmuotojen kehittäminen. (Komonen 2007, 429.) Ennen kuin nuorisotyö eriytyi omaksi toimialakseen kotikasvatuksen rinnalle ja tueksi, nuorison kasvatuksesta huolehtivat kirkko ja koululaitos muiden tehtäviensä yhtey-

17 13 dessä. Vähitellen kirkon ja koulun rinnalle syntyi myös erilaisia yhdistyksiä, urheiluseuroja ja nuorisojärjestöjä, jotka organisoivat nuorten toimintaa. Järjestöjen toimintaa haittasi kuitenkin varojen puute, minkä vuoksi opetusministeriö kehotti kuntia vuonna 1945 perustamaan kunnallisia nuorisotyölautakuntia nuorisotyön tueksi. Valtiovallan kiinnostus nuorisotyön kehittämiseen 1940-luvulla nousi varsin negatiivisesta ajattelumallista: nuoret nähtiin huolenaiheena, jolle oli tehtävä jotain ennen kuin pahantapaisuus, kurittomuus ja nuorisorikollisuus riistäytyvät käsistä. Kehityskulku, joka johti myöhemmin avointen ovien toiminnan ja yleensäkin nuorisotilojen syntymiseen sai siis alkunsa tarpeesta saada järjestyshäiriöksi koetut nuoret pois kaduilta. Tällainen ongelmalähtöinen ajatusmalli on säilynyt myöhemmässäkin tavassa jäsentää nuorisotyötä. (Kylmäkoski 2007, 396). Nuorisotyö eroaa muista hyvinvointipoliittisista toimialoista sinä, että sen luonteeseen kuuluu muuttuvaisuus ja tietynlainen määrittelemättömyys. Muihin hyvinvointivaltion professioihin verrattuna nuorisotyön ammatillisuuden löyhyys ja keveys juontavat juurensa siitä, etteivät rakenteet, kuten koulutus, tue tarpeeksi nuorisotyön ammatillisuuden legimitointia. (Nieminen 2007, 22). Nuorisotyön muuttuvainen luonne johtuu siitä, että nuorisotyötä toteuttavat niin kunnat kuin erilaiset järjestöt ja seurakunnat, ja tehtävänimikkeitä on paljon. Tämä on vaikuttanut myös siihen, että alaa vaivaa taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnallinen uhanalaisuus. (Cederlöf 1998, 11). Nuorisotyössä korostuu tarve ymmärtää nuoria ja heidän kulttuurejaan ja toimintatapojaan. Nuorisotyö tasapainoilee taustaorganisaatioiden (kaupungin ja valtion), erilaisten paikallisten sidosryhmien kasvatusvaatimusten ja nuorten välissä. Nuorten mielestä asioita tulisi siitä huolimatta aina muistaa katsoa nuorten näkökulmasta. (Gretchel 2011, 8.) Nuorisotyön yhteydessä monesti mainittu pedagoginen paradoksi liittyy nimenomaan siihen, että nuoria on pyritty sekä emansipoimaan että kontrolloimaan samanaikaisesti, mikä on näkynyt siinä, että nuoria on pyritty tukemaan nuorisotyön keinoin olemaan vapaita yhteiskunnallisista rajoituksista mutta samalla pelastamaan heidät moraaliselta rappioilta tarjoamalla heille mielekkäitä vapaa-ajanviettotapoja. Nuorisotyön tarve syntyi siten paljolti sen pohjalta, että oltiin huolissaan nuoren vapaa-ajan vietosta ja ongelmanuorista. Tämä huoli on ollut sukupuolisesti värittynyttä. Sukupuolisesti eriytettyyn toimintaan vaikutti aikaan sidotut sukupuolirooli- ja siveyskäsitykset, ei

18 14 niinkään tiedostettu sukupuolisensitiivinen työote. Poikien vapaa-ajanvietto on ollut historiallisesti eri tavoin säädeltyä kuin tyttöjen. Nuorisotyön ei esimerkiksi katsottu tarpeelliseksi huomioida samassa määrin tyttöjä, sillä heidän toimintansa nähtiin merkittävänä nimenomaan kodin piirissä. Nuorisotyön ammatillistuminen nivoutuikin paljolti poikien tarpeiden huomioimiseen; yksinkertaistettuna tämä tarkoitti sitä, että pojille haluttiin tarjota toimintaa esimerkiksi jengiytymisen ehkäisemiseksi. (Honkasalo 2010, 69.) Tila- ja nuorisotyö on perinteisesti nähty varsin luovana työnä, jolle on tyypillistä tietynlainen toiminnan vapaus. Nuorisotyön kehitystä ja sisältöä ei ole samalla tavoin ohjattu ja määritelty laissa kuin esimerkiksi sosiaalityötä tai opetustyötä, joilla on myös kasvatuksellisia tavoitteita. Monesti myös yksittäisellä nuorisotyöntekijällä on suuremmat mahdollisuudet valita työtapansa tai vaikuttaa työnsä sisältöön kuin vaikkapa opettajalla tai sosiaalityöntekijällä, joiden toiminta on selkeämmin tavoitetietoista ja joita sitoo virkamiehen virkavelvollisuus. Tämä ei tarkoita, ettei nuorisotyö olisi tavoitetietoista. Uutta nuorisolakia ja aikaisempia nuorisolakeja on luettu ja luetaan tarkasti kunnissa, ja nuorisotyön kunnallisia tavoitteita pyritään linjaamaan aina voimassa olevan lain pohjalta. Nuorisotyö ei kuitenkaan ole samantasoinen lakisääteinen kunnan tehtävä kuin opetus- ja sosiaalipalveluiden tarjoaminen. Nuorisotyölle ominaisen luovuuden ja toiminnan vapauden vuoksi nuorisotyöntekijän omat kyvyt ja kiinnostuksen kohteet ovat perinteisesti korostuneet työssä. Persoonallinen ote näkyy edelleen eri tilojen toiminnassa ja yleisesti ottaen tilat ovat aina jossain määrin työntekijöidensä kaltaisia. (Kylmäkoski 2007, 398). Tilatyö, tiloilla käyvät nuoret tai kuntalaisten käsitykset tilatyöstä eivät vaikuta suuresti muuttuneen vuosien varrella. Kaikesta amebamaisuudestaan huolimatta tilojen nuorisotyön keskiössä on vuodesta toiseen pysynyt kasvatustyö. Tiloilla on vuodesta toiseen käyty samat keskustelut ja väittelyt tupakoinnista ja tilatoiminnan päihteettömyydestä. Myös ennakkoluulot tilojen työntekijöitä kohtaan ovat pysyneet ennallaan. Vaikka tilatyö on jo vakiintunut työmuoto, sen sisältö ja tavoitteet ovat monin paikoin jääneet liian epäselviksi niin sanotulle suurelle yleisölle. Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisammalta nuorisotyön arvostuksen kannalta. Allianssin ja Suomen Kuntaliiton selvityksen Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuudenodotukset 2006 mukaan kuntien nuorisotoimesta vastaavat viranhaltijat uskovat nuorisotyön merkityksen kasvaneen viimeisten viiden vuoden aikana, ja kasvavan edelleen. (Kylmäkoski 2007, 406).

19 Kuopion kaupungin nuorisotalotyö Kuopion virallisena syntymävuotena pidetään vuotta 1782, silloin kuningas Kustaa III antoi kaupungille perustamiskirjan. Vuoden 1945 lopulla opetusministeriö lähetti kunnille kiertokirjeen, jossa kuntia kehotettiin perustamaan nuorisotyötoimikuntia. Kuopioon nuorisotyölautakunta perustettiin vuonna 1946 ja näin kaupunki sai aikaisemmin perustettujen urheilu- ja raittiuslautakuntien rinnalle kolmannen nuorisotyötä tekevän elimen. Yhtenä nuorisotyölautakunnan tehtävänä oli pyrkiä toimenpiteillään edistämään nuorisotalojen ja huoneistojen aikaan saamista ja hankittava toiminnalle välttämättömiä välineitä, järjestää neuvottelutilaisuuksia, kilpailuja ja kursseja nuorille luvun alussa toimikunta nimitys vakiintui lautakunnaksi. (Otranen 1966,1-5). Kuopion nuorisotyölautakunnassa oli vuodesta 1949 lähtein vireillä nuoriso- ja urheilutaloasia. Anomus rahoituksen saamiseksi hylättiin useampana vuotena. Kaupunginhallituksen jäsenten mielestä anotut summat olivat liian suuria käytettäväksi nuorison hyväksi. Vapaa-ajan lisääntyessä nuorisotyölautakunnan tehtävät lisääntyivät. Vuonna 1966 lautakunta asetti yhdeksi tulevaisuuden tärkeimmäksi tehtäväksi mahdollistaa avoimien ovien toiminnan. Kokonaisuutena nähtiin, että tilanne nuorisotyön alalla Kuopiossa näytti hyvältä ja sille oli myös olemassa jatkuvia kehittymisen mahdollisuuksia. (Otranen 1966, 22, 29). Kuopion kaupungin avointen ovien toiminnan tavoiteohjelman mukaan avointen ovien toiminnan tavoitteet tuli pyrkiä järjestämään siten, että ne tarjoaisivat nuorille kontaktien saamisen lisäksi mahdollisuuden aktivoivaan toimintaan keskustellen. Toiminnassa tulisi myös huomioida mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen, vaikeuksissa olevien nuorten ongelmien kuuntelemiseen ja tarvittaessa jopa aggressioiden vastaanottamiseen. (Kääriäinen 1984, 23). Kuopiossa nuorisotilasuunnitelmaa valmistelevasta työryhmästä tehtiin kaupunginhallitukselle esitys Kaupunginhallitus asetti työryhmän laatimaan nuorisotilasuunnitelmaa, joka valmistui vuoden loppupuoliskolla ja jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Kuopion ensimmäinen nuorisotalo avattiin käyttöön Kettulanlahden nuorisotalolla järjestettiin avoimien ovien toiminnan lisäksi erilaista kerhotoimintaa mm. satujumppa- ja keramiikkakerhoja. (Kääriäinen 1984, 18, 24).

20 16 Eräitä Kuopion nuorisotilasuunnittelussa huomioitavia periaatteita vuonna 1975 olivat; kaikki kuopiolaiset nuoret ja nuorisoryhmät otetaan tasa-arvoisina huomioon vapaa-ajan toimintojen ja tilojen suunnittelussa ja toteuttamisessa antamatta iän, sukupuolen, varallisuuden, asuinpaikan sijainnin tai johonkin erityisryhmään kuulumisen vähentää nuorisotilojen käyttömahdollisuuksia. (Nuorisotilasuunnittelutyöryhmä 1975, 10.) Päätoimisen nuorisonohjaajan viran perustamisesta annettiin kaupunginhallitukselle ehdotus vuonna 1952 ensimmäisen kerran. Virka perustettiin kuitenkin vasta vuonna Silloin siihen yhdistettiin myös raittiusohjaajan tehtävät. (Otranen 1966, 8.) Näistä ajoista Kuopion kaupungin nuorisotyö on kehittynyt huimasti. Tänä päivänä Kuopion kasvun- ja oppimisen palvelualueella on 8 nuorisotaloa ja erityisnuorisotyön tukikohta Vinkkeli. Kuopion kaupungin nuorisotaloilla työskentelee 15 nuorisotyöntekijää. Nuorisonohjaajien työ koostuu lukuisista erityisosaamista vaativista osaalueista. Tehtäväkenttä ja yhteistyöverkosto ovat laajoja. Kuopion nuoriso-ohjelma tähtää nuorisonohjaajien tehtävänkuvien tarkentamiseen ja vastuualueiden jakamiseen. Kasvun- ja oppimisen palvelualue vastaa jatkossa entistä paremmin nuorisotyöltä edellytettäviin moninaisiin haasteisiin asiakaslähtöisyyttä ja ennaltaehkäisyä korostaen. Nuorisotyön tavoitteena ovat nuoren hyvinvoinnin edistäminen, kasvun tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen ja osallisuuden edistäminen. Nuorisotyön kohderyhmään kuluvat kaikki nuoret, mutta erityisesti % nuorista elämäntilanne on sellainen, että he kaipaavat syrjäytymisuhan vuoksi erityistoimenpiteitä ja ohjausta. (Kuopion nuoriso-ohjelma , ) Kuopion kasvun- ja oppimisen palvelualueen nuorisopalvelut on laatinut Kuopion nuoriso-ohjelman vuosille taatakseen kuopiolaisten vuotiaiden nuorten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden, suunnatakseen työtään ja määritelläkseen paikkansa kaupungin palvelualueuudistuksessa sekä laajassa toimijakentässä. Ohjelma on toteutettu Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman teemojen mukaisesti ja se mukailee sekä Itä-Suomen lääninhallituksen lapsi- ja nuorisopoliittista toimenpideohjelmaa, että Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa.

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

työtä kartoittamassa

työtä kartoittamassa Veronika Honkasalo 12.2.2016 Sukupuolisensitiivistä ja monikulttuurista työtä kartoittamassa Airin Bahmani ja Veronika Honkasalo 12.2.2016 Lähtökohdat - Keitä olemme me? - Taustaa: Miksi monikulttuurisen

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015

Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015 Sukupuolisensitiivinen työote poikien kohtaamisessa - kenelle, miten ja miksi? Jussi Markus 10.6.2015 Poikien Talo - Oulu Nelivuotinen RAY:n kokonaan rahoittama projekti, jonka tavoitteena on kehittää

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Kasvun kikatusta leikin lumoissa Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja. TT, hankevastaava, nuorisokasvasvattaja Katri Kyllönen Kajaani, 27.3.2017 Etnisten vähemmistöryhmien välisen rasismin ehkäisy-,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke

Monikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä

Lisätiedot

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri

sukupuoli a) poika b) tyttö c) muu d) en halua vastata luokka a) 7 b) 8 c) 9 B Viihtyvyys, turvallisuus ja koulun toimintakulttuuri Tasa-arvokysely Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:5. www.oph.fi/julkaisut/2015/tasa_arvotyo_on_taitolaji Kyselyn

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Koonti ryhmätöiden tuloksista / Tampere

Koonti ryhmätöiden tuloksista / Tampere Koonti ryhmätöiden tuloksista / Tampere 26.10.2009 Kanuuna verkosto / nuorisotalotyön 1. Tilatyö muuttuvassa yhteiskunnassa Ryhmä 1a Ryhmä 1a Kaupunkien + alueiden erilaiset lähtökohdat (ja tarpeet) Erilaiset

Lisätiedot

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus

Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Esitys Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn verkostopäivillä 11.2.2016 YTM Erja Anttonen, Humak Kuopion kampus Sosiaalipedagogiikan maisteriohjelma, 2014-2017 (tavoite), UEF Voimauttavan valokuvan

Lisätiedot

Yhdenvertaisuus työpajojen arjessa. Maia Fandi / Jyvälän Setlementti ry Annemari Päivärinta / Suomen Setlementtiliitto ry #setlementti100

Yhdenvertaisuus työpajojen arjessa. Maia Fandi / Jyvälän Setlementti ry Annemari Päivärinta / Suomen Setlementtiliitto ry #setlementti100 Yhdenvertaisuus työpajojen arjessa Maia Fandi / Jyvälän Setlementti ry Annemari Päivärinta / Suomen Setlementtiliitto ry #setlementti100 Lämmittely: tarvitaan kahdeksan vapaaehtoista salin eteen! Pöydälle

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto

NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen

Lisätiedot

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto

Vaikuttamisen polku. Kaupunginvaltuusto Vaikuttamisen polku Kaupunginvaltuusto 5.2.2018 Taustaa Vuoden 2010 alusta palvelutuotantojohtaja perusti lasten ja nuorten kuulemisen työryhmän, jonka tarkoituksena oli tehdä lasten ja nuorten kuulemiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi 1(5) Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi 15.3.2018 (Lausunto jätetty kyselylomakkeelle /lausuntopalvelu.fi) 1 luku. Yleiset säännökset (1-3

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi

Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Mitä on sukupuolivaikutusten arviointi ja miten sitä tehdään? Helsingin kaupunki 27.11.2013 Sinikka Mustakallio WoM Oy www.wom.fi Tasa-arvon edistämisen kohteet 1. Henkilöstöpoliittinen tasa-arvo kohteena

Lisätiedot

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo

: Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa -seminaari : Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja sukupuolten tasa-arvo Liisa Jääskeläinen 16.5.2013 Opetussuunnitelmat uudistuvat 2012-2016

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen

Lisätiedot

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia Sirkka Sivula ja Sanna Ahola 17.5.2017 Sanna Ahola 1 Sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolaissa Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4 Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa

Lisätiedot

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien Kouluviihtyvyyttä lisäävien oppilasprojektien toteuttaminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistaminen Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Nuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp

Nuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp Hallituksen esitys nuorisolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä nuorisolaiksi

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On

Lisätiedot

R E S P E C T - P R O J E C T

R E S P E C T - P R O J E C T R E S P E C T - P R O J E C T L i i k k u k a a - S p o r t s F o r A l l Liikkukaa Sports For All, RESPECT-campaign Me uskomme, että nuoret tarvitsevat sellaisia roolimalleja, jotka julkisesti vastustavat

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot