HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI- SUOMESSA. Jarmo Saastamoinen. Opinnäytetyö. Helmikuu 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI- SUOMESSA. Jarmo Saastamoinen. Opinnäytetyö. Helmikuu 2004"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI- SUOMESSA Jarmo Saastamoinen Opinnäytetyö Helmikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä SAASTAMOINEN, Jarmo Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 55 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI-SUOMESSA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja PAUKKU, Päivi Toimeksiantaja Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Tutkimuksessa kartoitettiin Keski-Suomen maakunnan alueen hyvinvointia tukevat matkailualan yritykset ja niiden palvelutarjonta. Tutkimustehtäviin kuului lisäksi hyvinvointipalvelua tarjoavan matkailuyrityksen palvelujen laatuarviointi ja analysoida kohteeksi valittujen hyvinvointimatkailuyritysten liiketoiminnan edellytyksiä. Tietoperustassa selvitetään hyvinvointimatkailun lähtökohdat, ihmisen fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä palvelujen laatu ja tuotteistaminen. Tutkimusaineisto kerättiin etsimällä eri tietolähteistä hyvinvointimatkailun piiriin kuuluvat yritykset. Löydetyistä yrityksistä valittiin kohteeksi yritys, jossa tutkittiin osallistuvalla havainnoinnilla palvelun laatua. Teemahaastatteluilla puolestaan etsittiin tietoja yritysten liiketoiminnasta. Tulosten mukaan Keski-Suomen maakunnasta löytyi 86 hyvinvointimatkailuyritystä. Suosituimpina palveluina tarjotaan erilaisia luonnossa järjestettyjä aktiviteettejä sekä perinteistä saunomista. Palvelun laadukkuus oli hyvällä tasolla, mutta parannettavaa olisi mm. asiakkaan huomioimisessa ja palvelun kokonaistoteutuksessa. Yritysanalyysin johtopäätöksenä havaittiin puutteita liiketoimintaosaamisessa. Tärkeitä toimenpiteitä olisi myös hyvinvointipalveluiden tunnettuuden lisääminen ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja tuottaminen. Kartoitus ja tulokset yrityksistä antavat Matkailun verkosto-osaamiskeskus hankkeelle sen tarvitsemaa tietoa alueen hyvinvointimatkailupalveluista. Tietojen pohjalta hankkeessa tullaan edistämään Keski-Suomen hyvinvointimatkailua. Avainsanat (asiasanat) hyvinvointimatkailu, hyvinvointi, laatu, palvelu Muut tiedot Työ sisältää kartan Keski-Suomen maakunnasta.

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) SAASTAMOINEN, Jarmo Type of Publication Bachelor s thesis Pages Confidential 55 Language Finnish Title WELLNESS TOURISM IN CENTRAL FINLAND Until Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor PAUKKU, Päivi Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism, Jyväskylä Abstract The purpose of this thesis was to examine the wellness companies and their services in the province of Central Finland. The thesis also dealt with the quality evaluation of the companies services and analysed the business qualifications of the companies in question. The theoretical part of the thesis concentrated on the prime factors of wellness tourism, people s physical and spiritual well-being as well as the quality of services and the process of making these services into a product. The data was collected from different sources by choosing the companies within wellness tourism. A few these companies were chosen for participating observation concerning the quality of their services. Theme interviews were used to find information about the companies business. According to the thesis there are 86 wellness companies in the province of Central Finland. The most popular services include different outdoor activities and the traditional Finnish sauna. The quality of these services was high but yet more attentation should be paid to the customers as well as to services and facilities as a whole. The company analysis concluded that there is a lack of skills in how to do business. It would also be of major importance to make the wellbeing facilities more well-known and to develop and render more customer-orientated services.this study and its outcome give the Finnish Network Centre of Expertise for Tourism project valuable information about wellness services in theis area. Thus the study promotes wellness in Central Finland. Keywords well-being, wellness tourism, service, quality Miscellaneous The map including the municipalities in central Finland and the number of their wellness companies enclosed.

4 1 SISÄLTÖ 1 HYVINVOINTIA JA MATKAILUA HYVINVOINTIMATKAILUN LÄHTÖKOHDAT MATKAILUN MOTIIVIT JA MATKAILUN MERKITYS SUOMESSA MATKAILUYRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIMATKAILUN MÄÄRITELMIÄ HYVINVOINTIMATKAILUPALVELUJEN TARPEELLISUUS FYYSINEN JA HENKINEN HYVINVOINTI HENKINEN HYVINVOINTI LIIKUNTA HYVINVOINNIN TUOJANA LIIKUNNAN MERKITYS PSYYKKISELLE HYVINVOINNILLE JAKSAMISEN ODOTUKSET JA ERILAISET VOIMAVARAT PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN JA LAATU MATKAILUPALVELU JA -TUOTE TUOTTEISTAMINEN KILPAILUVALTTINA PALVELU JA SEN PIIRTEITÄ ASIAKKAAN KOKEMA LAATU HYVINVOINTIMATKAILU TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETTELY YRITYS KARTOITUKSEN AINEISTON KERUU Kartoituksen ja yrityskäyntien eteneminen Osallistuva havainnointi palvelun arvioinnissa Teemahaastattelu AINEISTON ANALYSOINTI HYVINVOINTIMATKAILUYRITYKSET JA NIIDEN TOIMINTA HYVINVOINTIMATKAILUPALVELUT KESKI-SUOMESSA HYVINVOINTIPALVELUN LAADUN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUN LAADUSTA HYVINVOINTIPALVELU YRITYKSESSÄ YRITYSANALYYSIN TULOKSET Hyvinvointipalveluyritysten vahvuudet Hyvinvointipalveluyritysten ongelmakohdat KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA...38 LÄHTEET...43 LIITTEET...45

5 LIITE 1. PALVELUN LAADUN ARVIOINTILOMAKE...45 LIITE 2. YRITYSANALYYSI LOMAKE

6 3 1 HYVINVOINTIA JA MATKAILUA Opinnäytetyöni hyvinvointimatkailusta Keski-Suomessa on osa suurta alueen matkailua edistävää matkailun verkosto-osaamiskeskus -hanketta. Toimeksiantajani, Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö on osa vuonna 2003 perustettua valtakunnallista matkailun verkosto-osaamiskeskusta, jossa tehdään ja toteutetaan osaamiskeskusohjelmaa jatkuvana prosessina. Valtakunnallisen matkailun osaamiskeskuksen tehtävänä on luoda ja tuoda tämän osaamiskeskuksen verkostoihin huipputason liiketoimintaosaamista. Valtakunnallinen matkailun osaamiskeskus muodostuu neljästä solmupisteestä, joilla on omat tehtävät ja vastuualueet. Verkostoa johtaa ja koko osaamiskeskuksen toimintaa koordinoi verkostooperaattorina toimiva Savonlinna, jonka vastuualueohjelmana on vapaa-aika, matkailu ja joustava elämäntapa. Tampereen vastuualueena on puolestaan kokous- ja kongressimatkailu sekä Turun vastuualueena kulttuurimatkailu. Jyväskylän solmupisteen valmistelu- ja koordinaatiovastuuna ovat hyvinvointimatkailun ohjelmat ja toiminnan hankenimenä on maakunnallisen matkailustrategian sekä alueelle voimakkaasti keskittyneen hyvinvointiosaamisen pohjalta virettä matkailusta virettä matkailuun. Tutkimustoiminnalla on suuri merkitys pohdittaessa tulevaisuuden matkailuelinkeinon ja hyvinvointipalveluiden tarjontaa. Opinnäytetyöni on hyvin ajankohtainen, sillä osana Jyväskylän solmupisteen osaamiskeskusohjelman valmistelua oli tarve tehdä selvitystyö Keski-Suomen alueella olevista hyvinvointia tukevista matkailupalveluista sekä arvioida ko. yritysten palvelun laatua ja selvittää liiketoiminnan ongelmakohtia sekä edellytyksiä. Tutkimuksellani on merkittävä osuus uuden hyvinvointitiedon tuottamisessa, jota kautta pyritään yritystoiminnan kehittämiseen, ylläpitämiseen ja uuden innovatiivisen yritystoiminnan synnyttämiseen ottaen huomioon erityisesti asiakaslähtöisesti suunnitellun ja toteutetun matkailuliiketoiminnan. Opinnäytetyö on ammatilliselle kehitykselle merkityksellinen. Tulevaisuutta ajatellen tulen hyötymään työstä, koska aihe tuo minulle paljon syvällistä tietoa ja ammatillista pätevyyttä asiasta, joka on kasvava matkailun alalla. Alan osaajia on vielä vähän, joten hyvinvointimatkailun ammattilaiselle tulee mahdollisuus menestyä matkailusektorilla, jossa tarvitaan asiakaslähtöistä hyvinvointipalvelun tuottamis- ja toteuttamistaitoa.

7 4 Aloin miettiä sopivaa opinnäytetyöni aihetta talvella Analyyttisen aiheharkinnan jälkeen tutkittava aihe löytyi koulutusyksikköni lehtorin ehdotuksesta, joka kertoi tarpeesta tehdä kartoitustyö Keski-Suomen alueen hyvinvointimatkailuyrityksistä. Aiheessa yhdistyivät hyvin oman mielenkiintoni mukainen ihmisen hyvinvointi ja luonteelleni sopiva tutkimustapa. 2 HYVINVOINTIMATKAILUN LÄHTÖKOHDAT Matkailuun on aivan viime vuosina ilmaantunut uusi teema, hyvinvointimatkailu, josta on ennustettu tulevan yksi nopeimmin kasvavista matkailun aloista. Matkailumarkkinoilla eri puolilla maailmaa on syntynyt merkittävä wellness-boomi, joka pohjautuu jo vuosisatojen takaiseen kylpylähoitoperinteeseen. Kylpylähoidon perustana on ollut ihmisten halu edistää omaa terveyttään ja tarve helliä sekä hoivata itseään. ( Matkailualan vuosikirja 2003, 76.) Hyvinvointimatkailua perinteisempi terveysmatkailu onkin ollut vanha matkustuksen laji, jossa kylpylät ovat tarjonneet lähteistä saatavia parantavia vesiä. Lisäksi terveyttä on haettu matkustamalla suotuisiin ilmastoihin. Virkistysmielessä tehtävä matkailu voidaan yhdistää hyvinvointimatkailuun kun matkaan kuuluu terveyden ylläpitämiseen liittyviä palveluja. Näiden palvelujen kautta matkailija voi kokea ja omaksua itsensä hoitamiseen liittyviä asioita ja saada virikkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista. (Verhelä & Lackman 2003, ) Terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvien palvelujen kysynnän kasvun syynä ovat olleet ihmisten muuttunut elämänrytmi, henkisen hyvinvoinnin arvostuksen nousu ja taloudellisen aseman kohentuminen. (Matkailualan vuosikirja 2003, 76.) Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa olevan laajaa terveyttä ja hyvää oloa lisäävää sosiaalista terveys- ja virkistystoimintaa, jossa henkisen vireyden ja terveyden edistämisellä on entistä tärkeämpi tehtävä. Tulevaisuuden yhteiskunnalliset ja väestölliset muutokset antavat hyvän syyn uskoa hyvinvointimatkailun kysynnän kasvuun. Muuttuva perherakenne, ikääntyminen, yksin elävien ja lapsettomien pariskuntien määrän kasvu, lyhytlomailun kasvu, lomien jakautuminen yhä laajemmin vuodenaikoihin nähden, aikasidonnaisuuden väheneminen, työn jaksottainen luonne, liikunnallisen seniorimatkailun lisääntyminen ja tulevien eläkeläisten aktiivinen kuluttaminen ovat juuri hyvinvointimatkailua tukevia tekijöitä. (Emt. 81.)

8 5 Iän ja ostovoiman yhteistekijästä voidaan sen todeta läntisessä maailmassa keskittyvän yhä enemmän ikääntyneiden ja naisten käsiin. Senioreiksi kutsuttu ryhmä, joka alkaa iältään 55-vuotiaista, on taloussosiologi Timo Toivosen mukaan aluksi yhteiskunnan kulutusvoimaisin ryhmä, kunnes se saavuttaa 75-vuoden iän, jolloin kulutus muuttuu rajoitetummaksi. Tulevat eläkeläiset tulevat poikkeamaan nykyisistä eläkeläisistä. Kuluttajina he ovat aktiivisesti talouteen ja toimintoihin osallistujia, kokeilunhaluisia, valikoivampia ja käyttäytymiseltään kulutuskeskeisempiä. Tulevat seniorit ovat myös huomattavasti aiempaa varakkaampia ja näin ollen ostokykyisempiä. He haluavat panostaa nykyistä enemmän omaan kuntoonsa, terveyteensä ja kauneuteensa. Tunnusomaista tulee olemaan aktiivinen vapaa-ajan vietto. Elämyksiä haetaan matkailusta, kulttuuritapahtumista ja hyvän olon hankinnasta. (Emt. 82.) Euroopan asukkaat elävät muutoksen aikakautta, jossa epävarmuus omasta ja maailmankin tulevaisuudesta huolestuttaa ja aiheuttaa stressiä. Elämässä vaaditaan paljon suorittamista ja tehokkuuden vaatimukset kasvavat. Raskas elämäntyyli, uuvuttava työelämä ja toisilla työttömyyden aiheuttama turvattomuus herättävät halun paeta arjen rutiineja. Ympärillä vallitsevien ja itseäkin koskettavien asioiden epävarmuus tuo halun etsiä arvomaailmasta tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa. (Emt. 76.) Yhä enemmän terveyttä ja henkistä vireyttä on alettu vaalia matkailemalla. Kokemuksia, lepoa ja virkeyttä haetaan mitä erilaisimmista matkakohteista. Terveys, hyvä kunto ja ulkonäkö koetaan yhä tärkeämmiksi. Tämä trendi tuo matkailulle aivan uusia mahdollisuuksia. Suomessakin on havaittu mahdollisuudet olla mukana tässä kasvavassa matkailuteemassa. Suomella on omat vahvuutensa turvallisuutta ja rauhallisuutta korostavissa trendeissä. Euroopan sisäisten matkailuvirtojen muutoksessa ja muualta, mm. Kaukoidästä tuleviin matkailuryhmiin, on syytä varautua myös terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuotteiden kehittämisessä ja erilaistamisessa. Eurooppalainen hyvinvointiajattelu perustuu käsitykseen, jossa on otettava huomioon yksilöiden ja erityisryhmien tarpeet myös laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen tuottamisessa. (Emt. 77.) Hyvinvointimatkailun tulevaan kasvuun ja tutkimukseen on Suomessa reagoitu eri toimiyksiköissä, joista esimerkkinä jo aiemmin mainittu valtakunnallinen matkailun osaamiskeskus ja sen osana hyvinvointimatkailusta vastaava Jyväskylän ammattikor-

9 6 keakoulu. Hyvinvointimatkailua pyritään edistämään etsimällä uusia mahdollisuuksia kehittää alan alueellisia markkinoita ja yritystoimintaa sekä ideoimalla toimialan tuotekehitystä yhdessä yritysten kanssa. (Emt. 77.) 2.1 Matkailun motiivit ja matkailun merkitys Suomessa Matkailu on perinteisesti muodostunut työntö- ja vetovoimatekijöistä, joiden vaikutuksista ihmiset ovat matkustaneet maapallolla eri kohteisiin. Nämä tekijät ovat vuosien kuluessa muuttuneet ja monipuolistuneet taloudellisen ja infrastruktuurin kehityksen myötä ja yhä useammat ihmiset sekä alueet ovat päässeet osalliseksi matkailusta. (Vuoristo 2002, 11.) Matkustusmotiivit ja matkailukäyttäytyminen ovat vuosien saatossa muuttuneet jakautuen nykyään lukuisiin erilaisiin, toisistaan poikkeaviin mat- kustajatyyppeihin. Näiden asioiden tunteminen on hyvin tärkeä yritysten ja matkai- lunkehityksestä vastaavien viranomaisten kannalta. Matkustusmotiivit voidaan karkeasti jakaa ensisijaisiin motiiveihin, jotka ilmaisevat miksi matkalle yleensä lähdetään ja toissijaisiin motiiveihin, jotka määrittävät miten ja mihin matkustetaan. (Emt. 38.) Matkailun perinteisten lähtötekijöiden lisäksi on otettava huomioon ihmisten muuttuvat tarpeet ja syyt matkustukseen. Muutos on pysyvä ominaisuus, joka vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin. Matkailun ajanvietepalvelun tuottajan on otettava huomioon nämä muutokset, jotta hän pystyisi säilyttämään asemansa markkinoilla ja tuottamaan jatkuvasti ajan tasalla olevia tuotteita. Tuotteiden muodostamisessa on kiinnitettävä huomio ihmisten perimmäisiin tarpeisiin. Matkustusmotiivit syntyvät ihmisten tarpeista, antavat syyn matkustaa ja määrittävät myös matkan sisällön. (Verhelä & Lackman 2003, 30.) Suomessa matkailu on merkittävä taloudellista kasvua ja työllisyyttä tuova elinkeino. Matkailuelinkeino tuo vuosittain Suomelle lähes 2,5 miljardia euroa arvonlisäveroina ja se on 2,4% koko maan bruttokansantuotteesta. Toimialojen välisessä vertailussa matkailu sijoittuu neljänneksi suurimmaksi toimialaksi. Matkailu työllistää Suomessa tällä hetkellä suoraan noin kokopäiväistä työntekijää. Henkilötyövuosina laskettuna vuonna 2000 kokonaistyöllisyysvaikutus oli henkilötyövuotta. Kotimainen kysyntä luo perustan matkailuelinkeinolle mutta ulkomaiset asiakkaat ovat viime vuosina yhä enemmän kasvattaneet osuuttaan matkailijamäärissä. Välittömän

10 matkailutulon määrä Suomelle viimeisimmän laskelman mukaan oli 6,9 miljardia euroa, josta ulkomaisten osuus on 31%. (Matkailualan vuosikirja 2003, 14.) Matkailuyritystoiminnan erityispiirteet Kotimaisen matkailun menestymisen edellytyksenä on sen huomioon ottaminen poliittisissa suunnitelmissa merkittävänä valtakunnallisena elinkeinona sekä tärkeänä viennin kasvualana. Maailman talouden muutokset ja globalisaatio ovat tuoneet esiin matkailua merkittävästi koskettavia asioita. Maailmantalous ja politiikka, turvallisuus ja tulevaisuuden matkailutrendit puhuttavat. Kulutuskäyttäytymisen muutokset on otettava toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Samoin matkailubisneksen keskittyminen, kestävä kehitys ja matkailumarkkinoiden muuttuminen hyvin erilaisista kulttuureista saapuvien matkailijoiden vuoksi on merkille pantavaa. Kansainvälistymisen kautta voidaan saavuttaa kysynnän kasvua, mutta markkinoiden laajentuessa kilpailu on myös kiristynyt. Suomen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla perustuu vapaa-ajan matkailun vetovoimaan. (Matkailualan vuosikirja 2003, 17.) Matkailuelinkeino muodostuu hyvin monista toimialoista ja välitöntä tuloa siitä saavat majoitus- ja ravitsemistoiminta, henkilöliikenne-, matkatoimisto-, kulttuuri-, virkistysja urheilupalvelut. Matkailuelinkeinon tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat luonto- ja liikuntamatkailu, perhematkailu sekä kokoukset ja kongressit. Vuoden 2003 aikana erityisesti hyvinvointimatkailun on odotettu kasvaneen. (Emt, 127.) Pienyritykset ovat merkittäviä palvelujen tuottajia. KTM:n Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys -tutkimuksessa todetaan lähes 90 prosenttia Suomen palveluyrityksistä olevan alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä. Sama koskee myös matkailuyrityksiä. Suomalainen matkailutarjonta on selkeästi suurimmaksi osaksi pienyritysten suoraan kuluttajille kohdistuvaa kauppaa. (Emt, 129.) 2.3 Hyvinvointimatkailun määritelmiä Hyvinvointimatkailun käsitteistö ei ole vielä vakiintunut. Hyvinvointiin liittyvästä matkailusta käytetään eri nimityksiä ja se kehittyy ja muokkautuu ajan mukaan. Useat

11 8 ihmiset käyttävät hyvinvointimatkailusta laajaa määritelmää eli kaikkea, mikä tuo ihmisille hyvää oloa ja tunnetta, voitaisiin kutsua hyvinvointipalveluksi. Hyvinvointimatkailu on kumminkin eräänlaista ennalta ehkäisevää matkailua, jonka prioriteettina ovat ruumiin terveyden säilyttäminen sekä mielen ja sielun hyvinvoinnin lisääminen. Hyvinvointimatkailua voidaan kuvata sairastumisen torjumiseksi, kun taas terveysmatkailulle on olennaista jo syntyneiden vaivojen parantaminen. Hyvinvointimatkailuun läheisesti liittyvistä palveluista voidaan mainita pehmeät hoitokeinot ja luonnonmukainen parantaminen sekä itsehoidon opiskelu. (Ahtola, J. Muuttuva matkailu 3-4/2002, 19.) Eri kieli- ja kulttuurialueilla hyvinvointimatkailusta käytetty nimike wellness ymmärretään eri tavoin. Vapaasti kuvattuna sitä voisi luonnehtia hakeutumiseksi uuden elinvoiman, mielekkyyden ja hyvän olon lähteille. Wellness-konseptin filosofia on lähtöisin amerikkalaissyntyisen tohtori Halbert Dunnin määritelmästä, jossa hän nimeää ihmisen kehon, hengen ja mielen muodostamaa luonnosta riippuvaista suuren persoonallisuuden koostumusta käsitteeksi high-level wellness. (Matkailualan vuosikirja 2003, 77.) Laajasti tunnettu Erik Allard on tehnyt pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen, jonka perusteella hän on puolestaan erottanut hyvinvointikäsitteiden mukaisesti elämäntapakäsitteen tutkimusperustan kolmeen osaan: elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being). Hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa elämänlaatu ja elämäntapa kuvaavat yksilön suhdetta toisiin yksiöihin, luontoon ja yhteiskuntaan. (Allard 1987, 56.) Professori Martin Lohmann tulkitsee asian seuraavasti: Yhdysvalloissa wellnessiä pidetään osana yleistä terveydenhoitoa, Isossa-Britanniassa se useimmiten ymmärretään kielteisenä sanana, suositeltavampaa on puhua well-beingistä ja matkailullisesti selkeänä lomailumuotokäsitteenä spa-holidays. Saksalaisten wellness-käsitykseen kuuluvat kylpylät ja perinteisesti niihin liittyy merkittävä rooli yhteiskunnassa. Saksankieliset liittävät termin terveyteen, kulttuuriin ja kauneuteen sekä ympäristöön. Saksassa wellness yhdistää entisaikojan ylellisyyden ja nykyajan yleisen terveydenhoidon. Saksalaisille wellness on lomailumuoto. Yhdysvalloissa wellness liitetään ensisijassa terveydenhoitoon ja fyysiseen hyvinvointiin, sekä lisäksi kauneuteen ja sosiaaliseen elämään. (Matkailualan vuosikirja 2003, 78.)

12 9 Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitutkija Liisa Hentinen on tuonut esille seuraavanlaisia maailmalla käytettyjä määritelmiä: Kalifornian liittovaltion yliopistossa pidetään wellnessiä elämäntyylinä, jossa edellytetään vastuunottoa sekä terveiden valintojen tekemistä. Henkilökohtaisen hyvän olon parantaminen perustuu yksilöä koskettavien eri osa-alueiden keskinäiseen tasapainoon. Näitä ovat sosiaalinen, kulttuurinen, fyysinen, henkinen, tunteeseen pohjautuva, älyllinen, elämän suunnitteluun ja ympäristöön liittyvä hyvä olo. (Hentinen, L ) Deutsce Welle-lehdessä on puolestaan kirjoitettu aiheesta päivätyssä lehdessä ja artikkelissa käsite on määritelty englanninkielisessä ohjelmassa näin: Unlimited freedom, relaxation, leaving the worries behind Rajaton vapaus, rentoutuminen ja huolien taakse jättäminen. (Matkailualan vuosikirja 2003, 78.) Matkailun verkosto osaamiskeskuksen Jyväskylän solmupisteessä hyvinvointimatkailu määritellään matkailuksi, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa ja se jatkuu matkan päätyttyäkin. Se ei paranna sairautta eikä korjaa kuntoa vaan ylläpitää ja edistää matkailijan terveyttä sekä antaa virettä elämään. Hyvinvointimatkailun tuoma yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hyvä olo voi antaa sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä. ( Matkailun osaamiskeskus, toimintasuunnitelma 2003.) 2.4 Hyvinvointimatkailupalvelujen tarpeellisuus Väestön ikääntyminen ja työelämän muutokset ovat tuoneet tarpeen synnyttää ihmisten hyvinvointiin liittyviä palveluja. Suuret ikäluokat eli vuosina syntyneet kansalaiset muodostavat pian valtaosan väestöstä. Heitä myöhemmin syntyneiden ryhmän eli tällä hetkellä vuotiaiden osuus on nyt lähes 40% väestöstä. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden osuus on jo nyt 15%. Edellä mainitut tiedot ovat Tilastokeskuksen laskelmia, joista voi todeta työikäisen väestön määrän vähenevän selvästi ja vanhusväestön määrän puolestaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Tuleva tilanne asettaa hyvinvointipalveluille paljon odotuksia. Terveydenhoidollisia palveluja tullaan

13 10 tarvitsemaan entistä enemmän, mutta huomiota on kiinnitettävä myös hyvinvointia ennakoivaan ja ylläpitävään toimintaan. Hyvinvointi tulee nähdä laajana kokonaisuutena, johon liittyvät fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä elämän muut asiat, kuten perhe, työ, vapaa-aika, joustava elämäntapa jne. (Matkailun osaamiskeskusohjelma 2002.) Kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan matkailun avulla hakea etsimällä rauhaa luonnosta, aktiivisella liikunnalla mielekkäissä paikoissa, hoidattamalla itseään kylpylöissä, osallistumalla terveellisen ruokavalion kurssille, seikkailumatkaan osallistumalla tai vain keskittymällä itseensä tekemättä mitään. (Verhelä & Lackman 2003, 140.) Nykyajan matkailijoilla on tarve irtautua arjesta, rentoutua sekä saada kokemuksia ja olla mukana tapahtumissa, joista toivotaan saatavan voimakkaita elämyksiä. Matkailupalvelujen tuottajat voivat tarjota näille elämyksille fyysiset puitteet ja paikan. Itse elämys tapahtuu niin kutsutusti asiakkaan pään sisässä, kun hän on järjestänyt aikaa ja henkistä tilaa elämyksen kokemiselle. Nyky-yhteiskunnassa ollaan siirtymässä tilanteeseen, jossa ihmiset pyrkivät keskittymään aiempaa enemmän itseensä, huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan sekä painottamaan elämän laatua ja sisältöä niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Tämän elämäntyylin ihminen ottaa vastuuta omasta elämästään ja tekee tietoisesti terveitä valintoja. (Emt, 32.) Työelämän muutokset ovat antaneet omat vaikutuksensa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Työn määrä, vaatimukset ja vastuullisuus ovat jatkuvasti kasvaneet. Olemme tilanteessa, jossa työyhteisön jäsenet vastaavat yhä suuremmasta määrästä tehtäviä sillä pois jääneiden työntekijöiden tilalle ei samassa suhteessa oteta enää uusia. Työn tehokkuusvaatimukset ovat näin ollen kasvaneet. Ne aiheuttavat useasti paineita ja stressaantumista työssä sekä fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Työnantajille onkin tullut eteen tilanne, jossa heidän täytyy pohtia keinoja työntekijöiden työkunnon ylläpitämiseksi. Matkailuelinkeinon tuottamien monimuotoisten hyvinvointipalvelujen kautta sillä on hyvin läheinen rooli ihmisen arkeen. Lomailuun kannustaminen voidaankin nähdä työssä jaksamisen edellytyksenä. (Matkailun osaamiskeskusohjelma 2002.) Omasta itsestä ja terveydestä huolehtiminen on tärkeää. Kiireinen elämänrytmi, masennuksen lisääntyminen, loppuun palaminen vaativassa työssä ja mielenterveyson-

14 11 gelmien lisääntyminen ovat vaikuttaneet ihmisten mielipiteisiin elämänarvojen uudelleen järjestelyssä. Matkalla ollessaan ihmisillä on paremmin aikaa keskittää huomiota itseensä ja omaan olemiseensa. Silloin pääsee irti arjesta ja on helpompaa aloittaa uusia elämäntapoja, hoitoja, harrastuksia, ruokailutottumuksia ja liikuntamuotoja kuin kotiympäristössä. (Verhelä & Lackman 2003, 140.) 3 FYYSINEN JA HENKINEN HYVINVOINTI 3.1 Henkinen hyvinvointi Elintaso ja elämänlaatu ovat hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Henkinen hyvinvointi muodostuu siitä, millaiset ovat ihmisen voimavarat, kuinka hyvin hän pystyy suojautumaan haittatekijöiltä ja selviytymään niiden vaikutuksilta. Voimavarojen kuvaaminen voi perustua ulkopuolisiin kriteereihin tai yksilön itsensä asettamiin kriteereihin. ( Mäkinen 1997, 54.) Voimavarat ovat tekijöitä, jotka auttavat elämässä selviytymisessä. Näitä tekijöitä löytyy sekä ihmisestä itsestään, että ympäristöstä. Voimavaroiksi voidaan nimetä esimerkiksi raha, kanssaihmisten apu ja positiivinen suhde elämään. Työelämän voimavaroista mainittakoon vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työyhteisön sosiaalinen tuki. (Vahtera 1995, 97.) Keskeisimpinä osatekijöinä henkisessä hyvinvoinnissa pidetään tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Henkinen hyvinvointi voidaan määritellä esimerkiksi ulkoisin kriteerein tai perustuen ihmisen omiin kokemuksiin. Ulkoisin perustein määritteleminen muodostuu siitä, millainen ihminen toivottaisiin olevan tai millainen elämä on toivottavaa. Vain ihminen itse voi määritellä henkisen hyvinvoinnin. Se on siis tila, jossa ihminen kokee olonsa hyväksi. Merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnin kokemisessa on todettu olevan ympäristönsä hallintamahdollisuudet ja sitä seuraava hallinnan tunne. Ympä- mukaan enemmän sosiaalisia siteitä omaavat ihmiset on terveempiä kuin ne, joilla ristössä oleva sosiaalinen tuki on myös keskeistä hyvinvoinnin kannalta. Havaintojen siteitä on vain vähän tai ei ollenkaan. (Mäkinen 1997, 56.) Hyvinvoinnin määrittely perustuu usein kielteiseen tai myönteiseen lähestymistapaan. Henkinen hyvinvointi kytketään usein puhtaisiin myönteisiin asioihin, ihmisen koke-

15 12 maan onnellisuuteen, tasapainoisuuteen ja sosiaaliseen osallistumiseen. Todellisuudessa asiat pitää sisällään myös häiriöitä ja ongelmia. Kielteiset ja myönteiset tekijät kuuluvat henkisen hyvinvoinnin kokemisen kokonaisuuteen. Tutkimuksissa on käytännössä vaikea noudattaa myönteistä lähtökohtaa. Päätelmät henkisestä hyvinvoinnista tehdään useimmiten häiriöiden esiintymisestä tai esiintymättömyydestä, koska yleensä yhteinen mielipide löytyy paremmin ihmisen toimintahäiriöistä kuin todentaminen normaalina pidettävistä asioista. (Emt. 57.) Tarpeet ja voimavarat ovat yleisesti olleet lähtökohtana kun on pyritty ymmärtämään henkistä hyvinvointia. Kokemusten ja elämysten merkitystä hyvinvoinnissa on korostettu silloin, kun henkistä hyvinvointia on määritelty tarpeiden tyydyttyneisyyden näkökulmasta. Hyvän elämänhallintakyvyn osatekijöitä ovat työolot ja yleensä työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät kuten työssä viihtyminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Elämänhallintakyvyn vahvuudella on myös positiivinen yhteys terveyteen ja kuormittavuusongelmien puuttumiseen. Eri yhteyksistä saadut ja koetut myönteiset elämykset näyttävät vahvistavan elämänhallintaa. (Mäkinen 1997, 57.) Hyvän elämän seitsemän perustekijää: 1. Terveys ja fyysinen hyvinvointi 2. Vastuullisuus, moraalinormien noudattaminen, osallistuminen ja aktiivisuus 3. Rakkaus, kiintymys ja yhteenkuuluvuus 4. Oikeudenmukaisuus ja turvallisuus 5. Tehokkuus, taitavuus, tuloksellisuus ja hallinta 6. Hyvinvoinnin kokeminen, tarkoitus, sisäinen rauha ja tasapaino 7. Toiveikkuus, innostus, kiinnostus ja luovuus Edellä mainittu luettelo hyvän elämän seitsemästä perustekijästä on Ojasen näkemyksen mukaan lista tekijöistä, joiden toteutuessa kulttuurin hyväksymällä tavalla johtaa hyvään elämään. (Ojanen 2001, 49.)

16 Liikunta hyvinvoinnin tuojana Liikunnan merkitys henkilökohtaisen hyvinvoinnin tuojana alettiin yleisesti ymmärtää Suomessa 1900-luvun puolenvälin vaiheilla. Jo aiemminkin oli toki liikuntaa vapaaehtoisestikin toteutettu, mutta pääosin muista lähtökohdista ja toisin tavoittein. Aiemmin vallassa ollut käsite liikunnasta pääasiassa vain urheilijoiden suorittamana tavoitteellisena toimintana alkoi tuohon aikaan muuttua jokaiselle kuuluvaksi hyvän olon tuojaksi. Liikunnan ei enää tarvinnut palvella yksinomaan mitään erityisiä kilpailullisia tavoitteita. Liikuntaa alettiin harrastaa ihmisen itsensä vuoksi, itsensä toteuttamisen välineenä sellaisella tavalla, joka tuntui hauskalta ja mukavalta ja joka tuotti mielihyvää. Yksilökeskeisyyden vahvistuessa liikuntaan alkoi liittyä yksilöllisiä tavoitteita. Keskeisimmiksi tavoitteiksi nousivat hyvä terveys, hyvä kunto ja trimmattu ulkonäkö. (Ojanen 2001, 25.) Viime vuosikymmeninä liikuntaan on uudestaan tullut mukaan filosofis-henkisiä tulkintoja. Itämaiset uskonnot ja filosofiat tuovat keinon palvella luontevasti länsimaisen asukkaan tarvetta parantaa itsetuntemusta ja kehittää sekä toteuttaa itseään. Omaa minäänsä voi parantaa näihin liittyvien periaatteiden avulla. Kyseinen minä vaikuttaa olevan yhä enemmän haasteiden alaisena arkielämässä. Kaikki minuutta lujittava keino onkin otettava tuolloin käyttöön. Länsimaissa vallitseva minäkeskeisyys ei ainoastaan kannusta kehittämään minuutta, vaan tuo hyväksynnän, että minuutta on lupa helliä, hoitaa ja lisäksi jopa palvoa. Länsimaisen minuuden sanotaan hankkineen primadonnan elkeitä, itsekkyyttäkin, joka oikeuttaisi uusien ja erilaisten kokemusten ja elämysten hankkimiseen. Elämyksiä tuottavat liikuntamuodot ovatkin tulleet suosituiksi. Liikunnan odotetaan synnyttävän selkeästi aistittavia tuntemuksia, mielihyvää, ihmetystä, jännitystä, helpotusta jopa pelkoa. (Ojanen ) Liikunta henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tuojana on nyky-yhteiskunnassa saanut entistä suuremman merkityksen. Siitä johtuen on alettu puhumaan liikuntakulttuurista, joka pitää sisällään liikunnasta saatavan elämän sisällön, elämänhallinnan tunteen ja elämäntyylin rakentumisen. Nuoret ovat tällä hetkellä enemmistönä yritysmaailman tarjoamien liikuntapalvelujen käyttäjinä. Potentiaalisesti suurempi käyttäjäryhmä on kuitenkin suuret ikäluokat, jotka hakevat liikunnasta pääasiassa rentoutumista sekä terveyden ylläpitoa tai parannusta. Molemmille ryhmille tunnusomaista on harraste-

17 14 matkailu, jossa yhdistyvät liikunta-, matkailu- ja hyvinvointipalvelujärjestelmät. (Matkailun verkostomuotoinen osaamiskeskusohjelma 2002.) 3.3 Liikunnan merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille Tämän ajan kiireisessä ja stressaavassa elämäntyylissä liikunnalla voi olla merkittävä osuus psyykkisen hyvinvoinnin tuojana. Liikunnan aikana tai sen jälkeen saavutettava hyvän olon tunne tuo vaikutuksia myös arkielämään parantamalla henkistä vireyttä ja antamalla voimavaroja työssä jaksamiseen. (Mertaniemi & Miettinen 1998, 35.) Lapsille liikunta tuo parhaimmillaan myönteisiä kokemuksia ja mahdollisuuksia tunneilmaisun ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Liikuntaa harrastavien nuorten on havaittu kokevan muihin nuoriin verrattuna vähemmän yksinäisyyttä, ujoutta ja toivottomuutta. Aikuisilla hyvin merkittävä liikunnan positiivinen vaikutus on stressin vähentäminen. Työttömille aikuisille liikunta voi tuoda elämänsisältöä ja ikääntyneille psyykkisen toimintakyvyn parannusta sekä sosiaalisten suhteiden säilymistä. (Emt, 35.) Positiivisimmat psyykkiset vaikutukset liikkumisesta saavutetaan vapaa-ajalla suoritetusta liikunnasta. Liikunnan ollessa omaehtoista, haasteellista ja myönteisiä elämyksiä tuottavaa sen arvioidaan edistävän psyykkistä hyvinvointia. Hyvin kevyelläkin liikunnalla on havaittu olevan mielialaa kohottavaa vaikutusta. (Emt, 35.) Kaikkein tärkeimpänä on pidettävä kuitenkin sitä, että liikunta pitää sisällään sellaista tekijöitä, jotka kohentavat ihmisen hyvinvointia ja tuovat mielihyvän kokemuksia. Kohennuksen määrän ei tarvitse olla suuri, juuri sen verran, että se nostaa hyvinvoinnin tasolle, joka tekee elämästä siedettävämmän tai hiukan entistä paremman. Liikunta antaa mahdollisuuden päästä irti arjen ongelmista. Elämysliikunnan kautta saavutetut kokemukset kuten esimerkiksi haastava tunturivaellus tai kanoottiretki koskenlaskuineen voivat antaa mieliin painuvia kokemuksia luonnon kauneudesta, ystävien seurasta ja omasta selviytymisestä. (Ojanen 2001, ) Itsetunnon ja -arvostuksen kohoamisen yhtenä tekijänä voidaan mainita kunnon ja terveyden paraneminen. Fysiologisten tekijöiden vaikutuksien johdosta, liikunnan

18 15 tiedetään nostavan elimistön lämpötilaa ja saavan sen aikaan rentoutuneen olotilan kehossa. Liikunta lisäksi parantaa aivojen hapen saantia ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa, joiden seurauksena vireystaso nousee. Liikunnan tuottamien endorfiinien määrän kasvun on todettu myös aiheuttavan hyvän olon tunnetta kohossa. Stressiä lieventävänä tekijänä liikunnan vaikutus perustuu fysiologisesti siihen, että se alentaa leposykettä ja vähentää lihasjännitystä. (Mertaniemi & Miettinen 1998, ) 3.4 Jaksamisen odotukset ja erilaiset voimavarat Jaksaminen niin työssä kuin yksityiselämässäkin on ollut paljon käytetty termi viime vuosina. Saamme useasti lukea eri lehdistä uutisia työuupumuksesta ja sen lieveilmiöistä. Eri ammattiryhmistä jo pitkään on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja nykyään myös teollisuuden ja kaupan henkilöstöä työn paljous koetellut heidän jaksamista. (Hämäläinen 2001, ) Tilanne on vaikeasti selitettävä paradoksi. Suomessa on jo pitkään ollut käytössä yksi maailman kehittyneimmistä ja kattavimmista työterveys- ja kuntoutusjärjestelmistä. Siitä huolimatta meillä on korkeat työkyvyttömyyseläkeluvut ja työuupumusongelma. (Mäkitalo 2001, 15.) Yleisönosastojen kirjoitukset burn outin ja katkeamisen rajoilla sinnittelevistä työntekijöistä sekä Työterveyslaitoksen julkaisemat tutkimustulokset joka kymmenennen työntekijän vakavasta uupumuksesta tuovat viestiä huolestuttavasta tilanteesta. (Emt. 16.) Työnantajia tilanne kummastuttaa, sillä heidän mielestään työntekijöitä vähentämällä on saatu tuottavuus työntekijää kohden tasolle, joka on oikea työntekijöiden resursseja ajatellen. Työntekijät ovat tottuneet saamaan palkkansa aiemmin pienemmin ponnistuksin, joten nyt vaatimusten kasvaessa työ tuntuu useiden mielestä väsyttävältä. (Emt. 16.) Työterveyshuollossa ollaan hankalassa tilanteessa. Työntekijöiden mielestä työterveyshuolto ajaa vain työnantajan etua, eikä uupumisen oireita oteta siellä vakavasti. Psyykkisiin vaivoihin saa vain harvoin apua jos yleensä edes viitsii mennä apua hakemaankaan. Osassa työterveysasemista uupumisen ongelma myönnetään ja todetaan, että uupuminen tulee tuomaan vielä kalliin laskun työnantajille, jos tilannetta ei paranneta. Epäkohtiin pitää uskaltaa puuttua ja työntekijöitä pitää kohdella inhimillisesti sekä heidän jaksamistaan tulee tarkkaan arvioida. (Hämäläinen 2001, )

19 16 Ihmisten jaksamisen määrittäminen on hyvin vaikeaa. Jaksaminen on ihmisten subjektiivinen kokemus, joten myös sen määrittäminen milloin työn kuormittaminen menee yli voimien, on myös subjektiivista. Työ, joka toisesta tuntuu menevän yli voimavarojen, voi toisen mielestä tuntua haasteelliselta ja mielekkäältä. Lisäksi jaksaminen lisäksi vaihtelee jokaisella eri elämänvaiheissa. Jonakin aikana voimme jaksaa melkein kuinka paljon vain, kun taas toisena ajankohtana jokin henkilökohtainen kriisi voi viedä voimat mennessään. Vain me itse voimme parhaitten arvioida omat voimamme. Kukaan ulkopuolinen ei paremmin tiedä mihin voimavaramme riittävät, mutta meidän täytyy olla kriittisiä itsemme suhteen. Uupuminen voi tulla yllättäen jos ihminen ei tunnista omia tunteitaan. Ahkerimmat ja tunnollisimmat työntekijät ovat riskiryhmässä työuupumuksen suhteen. Moni on jopa menehtynyt työn tuomista rasitteista kun ei ole riittävän ajoissa reagoitu oireisiin. Työntekijän perusvelvoitteisiin täytyisikin kuulua kaksi asiaa. Hänen tulisi kyetä tunnistamaan ylikuormitusoireensa sekä huolehtia omista oikeuksistaan työyhteisössä niin, että jos työ tuntuu omiin voimiin nähden liian raskaalta siitä pitää pystyä sanomaan. (Hämäläinen 2001, ) Hyvinvointimatkailuun kuuluvat rentoutumis- sekä virkistäytymispalvelutuotteet voivat auttaa uupumuksesta kärsiviä ihmisiä henkisen ja fyysisen vireyden palauttamisessa sekä ylläpitämisessä. Yritysten henkilöstölle ja muille vireyttä kaipaaville on hyvinvointimatkailuyrityksissä tarjolla mm. erilaisia ohjelma- tai hoitopalveluja, joista kukin voi valita itselleen omia tarpeita vastaavan palvelun. 4 PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN JA LAATU 4.1 Matkailupalvelu ja -tuote Matkailupalvelu muodostuu asiakkaan ja palvelua tarjoavan yrityksen välisestä toiminnasta. Palvelua käyttäessään asiakas on vuorovaikutussuhteessa yrityksen edustajaan, joka yrityksen fyysisiä resursseja hyväksikäyttäen tuottaa asiakkaan heiltä haluamaa palvelua. Palvelua käyttäessään matkailija kokee palveluelämyksen, johon vaikuttaa kaikki asianomaisen palveluorganisaation samanaikaiset tapahtumat.

20 17 Matkailupalvelupaketti muodostuu yksittäisistä palveluista, palveluketjusta, josta voidaan erottaa kokonaishintaan kuuluvat ydinpalvelut ja tukipalvelut. (Vuoristo 2002, 169.) Ydinpalveluna palvelupaketissa on se tekijä minkä vuoksi asiakas on sen ostanut. Matkan tarkoituksena voi olla kylpyläloma, jolloin ydinpalvelua on juuri kohteena olevan kylpylän palvelut. Tukipalveluina ovat taas esimerkiksi meno- ja paluulento. Lisämaksusta voi olla liitännäispalveluja kuten opastettu retki erityiskohteeseen tai autonvuokraus. Matkailupalvelua täydentävä käsite on matkailutuote, jota tulkitaan kolmella lähestymistavalla: 1. Markkinointikeskeisessä lähestymistavassa siihen kuuluu olennaisesti palveluelementti, sillä palveluilla tyydytetään asiakkaan tarpeet. 2. Tarjontakeskeinen lähestymistapa jakautuu kolmeen osaan: a) suunnittelukeskeinen: matkailutuote on maantieteellinen alueyksikkö, jonka mittakaava vaihtelee yksittäisestä matkailukeskuksesta kansainväliseen matkailualueeseen; b) tuotekeskeinen (sektorikohtainen): matkailutuote on yksittäinen matkailuyritys, kuten hotelli tai jokin matkailumuoto kuten ekomatkailu; c) tilastollinen: painottaa matkailutuotteen tarjontaa ja tuotteen määrällisiä ominaisuuksia, matkailutuote tulkitaan toimialaksi jollaisena se on lähinnä kansantaloustieteen tutkimuskohde. 3. Matkailijakeskeinen lähestymistapa: Matkailutuote on moniulotteinen ja laaja-alainen kokonaisuus, jonka osia ovat fyysiset tekijät, palvelut, vieraanvaraisuus, matkailijan vapaa valinta ja mukanaolo. Esimerkiksi fyysiset tekijät sisältävät sekä maantieteelliset tarjonta- että vetovoimatekijät yhdyskuntarakennetta ja yrityksiä myöten. (Vuoristo 2002, ) Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa kuuluvan markkinointikeskeiseen ja tuotekeskeiseen lähestymistapaan. Markkinointikeskeiseen lähestymistapaan rinnastettuna hyvinvointimatkailussa tarjotaan ihmisille palvelutuotteitta, jotka ovat suunniteltu täyttämään asiakkaiden henkisen ja fyysisen hyvän olon tarpeet. Tuotekeskeisyyteen rinnastettuna hyvinvointimatkailuyritys voi olla yksittäinen kohde, jonne asiakas matkustaa yrityksen tarjoamien palvelutuotteen tai -tuotteiden vuoksi. Hyvinvointimatkai-

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri ActPRO Tomi Leskinen 15.3.2013 KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA MIKSI? Motivaatio MITÄ? Fokusointi

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot