HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI- SUOMESSA. Jarmo Saastamoinen. Opinnäytetyö. Helmikuu 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI- SUOMESSA. Jarmo Saastamoinen. Opinnäytetyö. Helmikuu 2004"

Transkriptio

1 HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI- SUOMESSA Jarmo Saastamoinen Opinnäytetyö Helmikuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä SAASTAMOINEN, Jarmo Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 55 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka HYVINVOINTIMATKAILUN TILA KESKI-SUOMESSA Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja PAUKKU, Päivi Toimeksiantaja Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Tutkimuksessa kartoitettiin Keski-Suomen maakunnan alueen hyvinvointia tukevat matkailualan yritykset ja niiden palvelutarjonta. Tutkimustehtäviin kuului lisäksi hyvinvointipalvelua tarjoavan matkailuyrityksen palvelujen laatuarviointi ja analysoida kohteeksi valittujen hyvinvointimatkailuyritysten liiketoiminnan edellytyksiä. Tietoperustassa selvitetään hyvinvointimatkailun lähtökohdat, ihmisen fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä palvelujen laatu ja tuotteistaminen. Tutkimusaineisto kerättiin etsimällä eri tietolähteistä hyvinvointimatkailun piiriin kuuluvat yritykset. Löydetyistä yrityksistä valittiin kohteeksi yritys, jossa tutkittiin osallistuvalla havainnoinnilla palvelun laatua. Teemahaastatteluilla puolestaan etsittiin tietoja yritysten liiketoiminnasta. Tulosten mukaan Keski-Suomen maakunnasta löytyi 86 hyvinvointimatkailuyritystä. Suosituimpina palveluina tarjotaan erilaisia luonnossa järjestettyjä aktiviteettejä sekä perinteistä saunomista. Palvelun laadukkuus oli hyvällä tasolla, mutta parannettavaa olisi mm. asiakkaan huomioimisessa ja palvelun kokonaistoteutuksessa. Yritysanalyysin johtopäätöksenä havaittiin puutteita liiketoimintaosaamisessa. Tärkeitä toimenpiteitä olisi myös hyvinvointipalveluiden tunnettuuden lisääminen ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen ja tuottaminen. Kartoitus ja tulokset yrityksistä antavat Matkailun verkosto-osaamiskeskus hankkeelle sen tarvitsemaa tietoa alueen hyvinvointimatkailupalveluista. Tietojen pohjalta hankkeessa tullaan edistämään Keski-Suomen hyvinvointimatkailua. Avainsanat (asiasanat) hyvinvointimatkailu, hyvinvointi, laatu, palvelu Muut tiedot Työ sisältää kartan Keski-Suomen maakunnasta.

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) SAASTAMOINEN, Jarmo Type of Publication Bachelor s thesis Pages Confidential 55 Language Finnish Title WELLNESS TOURISM IN CENTRAL FINLAND Until Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor PAUKKU, Päivi Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism, Jyväskylä Abstract The purpose of this thesis was to examine the wellness companies and their services in the province of Central Finland. The thesis also dealt with the quality evaluation of the companies services and analysed the business qualifications of the companies in question. The theoretical part of the thesis concentrated on the prime factors of wellness tourism, people s physical and spiritual well-being as well as the quality of services and the process of making these services into a product. The data was collected from different sources by choosing the companies within wellness tourism. A few these companies were chosen for participating observation concerning the quality of their services. Theme interviews were used to find information about the companies business. According to the thesis there are 86 wellness companies in the province of Central Finland. The most popular services include different outdoor activities and the traditional Finnish sauna. The quality of these services was high but yet more attentation should be paid to the customers as well as to services and facilities as a whole. The company analysis concluded that there is a lack of skills in how to do business. It would also be of major importance to make the wellbeing facilities more well-known and to develop and render more customer-orientated services.this study and its outcome give the Finnish Network Centre of Expertise for Tourism project valuable information about wellness services in theis area. Thus the study promotes wellness in Central Finland. Keywords well-being, wellness tourism, service, quality Miscellaneous The map including the municipalities in central Finland and the number of their wellness companies enclosed.

4 1 SISÄLTÖ 1 HYVINVOINTIA JA MATKAILUA HYVINVOINTIMATKAILUN LÄHTÖKOHDAT MATKAILUN MOTIIVIT JA MATKAILUN MERKITYS SUOMESSA MATKAILUYRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET HYVINVOINTIMATKAILUN MÄÄRITELMIÄ HYVINVOINTIMATKAILUPALVELUJEN TARPEELLISUUS FYYSINEN JA HENKINEN HYVINVOINTI HENKINEN HYVINVOINTI LIIKUNTA HYVINVOINNIN TUOJANA LIIKUNNAN MERKITYS PSYYKKISELLE HYVINVOINNILLE JAKSAMISEN ODOTUKSET JA ERILAISET VOIMAVARAT PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN JA LAATU MATKAILUPALVELU JA -TUOTE TUOTTEISTAMINEN KILPAILUVALTTINA PALVELU JA SEN PIIRTEITÄ ASIAKKAAN KOKEMA LAATU HYVINVOINTIMATKAILU TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETTELY YRITYS KARTOITUKSEN AINEISTON KERUU Kartoituksen ja yrityskäyntien eteneminen Osallistuva havainnointi palvelun arvioinnissa Teemahaastattelu AINEISTON ANALYSOINTI HYVINVOINTIMATKAILUYRITYKSET JA NIIDEN TOIMINTA HYVINVOINTIMATKAILUPALVELUT KESKI-SUOMESSA HYVINVOINTIPALVELUN LAADUN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUN LAADUSTA HYVINVOINTIPALVELU YRITYKSESSÄ YRITYSANALYYSIN TULOKSET Hyvinvointipalveluyritysten vahvuudet Hyvinvointipalveluyritysten ongelmakohdat KEHITTÄMISMAHDOLLISUUKSIA...38 LÄHTEET...43 LIITTEET...45

5 LIITE 1. PALVELUN LAADUN ARVIOINTILOMAKE...45 LIITE 2. YRITYSANALYYSI LOMAKE

6 3 1 HYVINVOINTIA JA MATKAILUA Opinnäytetyöni hyvinvointimatkailusta Keski-Suomessa on osa suurta alueen matkailua edistävää matkailun verkosto-osaamiskeskus -hanketta. Toimeksiantajani, Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö on osa vuonna 2003 perustettua valtakunnallista matkailun verkosto-osaamiskeskusta, jossa tehdään ja toteutetaan osaamiskeskusohjelmaa jatkuvana prosessina. Valtakunnallisen matkailun osaamiskeskuksen tehtävänä on luoda ja tuoda tämän osaamiskeskuksen verkostoihin huipputason liiketoimintaosaamista. Valtakunnallinen matkailun osaamiskeskus muodostuu neljästä solmupisteestä, joilla on omat tehtävät ja vastuualueet. Verkostoa johtaa ja koko osaamiskeskuksen toimintaa koordinoi verkostooperaattorina toimiva Savonlinna, jonka vastuualueohjelmana on vapaa-aika, matkailu ja joustava elämäntapa. Tampereen vastuualueena on puolestaan kokous- ja kongressimatkailu sekä Turun vastuualueena kulttuurimatkailu. Jyväskylän solmupisteen valmistelu- ja koordinaatiovastuuna ovat hyvinvointimatkailun ohjelmat ja toiminnan hankenimenä on maakunnallisen matkailustrategian sekä alueelle voimakkaasti keskittyneen hyvinvointiosaamisen pohjalta virettä matkailusta virettä matkailuun. Tutkimustoiminnalla on suuri merkitys pohdittaessa tulevaisuuden matkailuelinkeinon ja hyvinvointipalveluiden tarjontaa. Opinnäytetyöni on hyvin ajankohtainen, sillä osana Jyväskylän solmupisteen osaamiskeskusohjelman valmistelua oli tarve tehdä selvitystyö Keski-Suomen alueella olevista hyvinvointia tukevista matkailupalveluista sekä arvioida ko. yritysten palvelun laatua ja selvittää liiketoiminnan ongelmakohtia sekä edellytyksiä. Tutkimuksellani on merkittävä osuus uuden hyvinvointitiedon tuottamisessa, jota kautta pyritään yritystoiminnan kehittämiseen, ylläpitämiseen ja uuden innovatiivisen yritystoiminnan synnyttämiseen ottaen huomioon erityisesti asiakaslähtöisesti suunnitellun ja toteutetun matkailuliiketoiminnan. Opinnäytetyö on ammatilliselle kehitykselle merkityksellinen. Tulevaisuutta ajatellen tulen hyötymään työstä, koska aihe tuo minulle paljon syvällistä tietoa ja ammatillista pätevyyttä asiasta, joka on kasvava matkailun alalla. Alan osaajia on vielä vähän, joten hyvinvointimatkailun ammattilaiselle tulee mahdollisuus menestyä matkailusektorilla, jossa tarvitaan asiakaslähtöistä hyvinvointipalvelun tuottamis- ja toteuttamistaitoa.

7 4 Aloin miettiä sopivaa opinnäytetyöni aihetta talvella Analyyttisen aiheharkinnan jälkeen tutkittava aihe löytyi koulutusyksikköni lehtorin ehdotuksesta, joka kertoi tarpeesta tehdä kartoitustyö Keski-Suomen alueen hyvinvointimatkailuyrityksistä. Aiheessa yhdistyivät hyvin oman mielenkiintoni mukainen ihmisen hyvinvointi ja luonteelleni sopiva tutkimustapa. 2 HYVINVOINTIMATKAILUN LÄHTÖKOHDAT Matkailuun on aivan viime vuosina ilmaantunut uusi teema, hyvinvointimatkailu, josta on ennustettu tulevan yksi nopeimmin kasvavista matkailun aloista. Matkailumarkkinoilla eri puolilla maailmaa on syntynyt merkittävä wellness-boomi, joka pohjautuu jo vuosisatojen takaiseen kylpylähoitoperinteeseen. Kylpylähoidon perustana on ollut ihmisten halu edistää omaa terveyttään ja tarve helliä sekä hoivata itseään. ( Matkailualan vuosikirja 2003, 76.) Hyvinvointimatkailua perinteisempi terveysmatkailu onkin ollut vanha matkustuksen laji, jossa kylpylät ovat tarjonneet lähteistä saatavia parantavia vesiä. Lisäksi terveyttä on haettu matkustamalla suotuisiin ilmastoihin. Virkistysmielessä tehtävä matkailu voidaan yhdistää hyvinvointimatkailuun kun matkaan kuuluu terveyden ylläpitämiseen liittyviä palveluja. Näiden palvelujen kautta matkailija voi kokea ja omaksua itsensä hoitamiseen liittyviä asioita ja saada virikkeitä hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoista. (Verhelä & Lackman 2003, ) Terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvien palvelujen kysynnän kasvun syynä ovat olleet ihmisten muuttunut elämänrytmi, henkisen hyvinvoinnin arvostuksen nousu ja taloudellisen aseman kohentuminen. (Matkailualan vuosikirja 2003, 76.) Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa olevan laajaa terveyttä ja hyvää oloa lisäävää sosiaalista terveys- ja virkistystoimintaa, jossa henkisen vireyden ja terveyden edistämisellä on entistä tärkeämpi tehtävä. Tulevaisuuden yhteiskunnalliset ja väestölliset muutokset antavat hyvän syyn uskoa hyvinvointimatkailun kysynnän kasvuun. Muuttuva perherakenne, ikääntyminen, yksin elävien ja lapsettomien pariskuntien määrän kasvu, lyhytlomailun kasvu, lomien jakautuminen yhä laajemmin vuodenaikoihin nähden, aikasidonnaisuuden väheneminen, työn jaksottainen luonne, liikunnallisen seniorimatkailun lisääntyminen ja tulevien eläkeläisten aktiivinen kuluttaminen ovat juuri hyvinvointimatkailua tukevia tekijöitä. (Emt. 81.)

8 5 Iän ja ostovoiman yhteistekijästä voidaan sen todeta läntisessä maailmassa keskittyvän yhä enemmän ikääntyneiden ja naisten käsiin. Senioreiksi kutsuttu ryhmä, joka alkaa iältään 55-vuotiaista, on taloussosiologi Timo Toivosen mukaan aluksi yhteiskunnan kulutusvoimaisin ryhmä, kunnes se saavuttaa 75-vuoden iän, jolloin kulutus muuttuu rajoitetummaksi. Tulevat eläkeläiset tulevat poikkeamaan nykyisistä eläkeläisistä. Kuluttajina he ovat aktiivisesti talouteen ja toimintoihin osallistujia, kokeilunhaluisia, valikoivampia ja käyttäytymiseltään kulutuskeskeisempiä. Tulevat seniorit ovat myös huomattavasti aiempaa varakkaampia ja näin ollen ostokykyisempiä. He haluavat panostaa nykyistä enemmän omaan kuntoonsa, terveyteensä ja kauneuteensa. Tunnusomaista tulee olemaan aktiivinen vapaa-ajan vietto. Elämyksiä haetaan matkailusta, kulttuuritapahtumista ja hyvän olon hankinnasta. (Emt. 82.) Euroopan asukkaat elävät muutoksen aikakautta, jossa epävarmuus omasta ja maailmankin tulevaisuudesta huolestuttaa ja aiheuttaa stressiä. Elämässä vaaditaan paljon suorittamista ja tehokkuuden vaatimukset kasvavat. Raskas elämäntyyli, uuvuttava työelämä ja toisilla työttömyyden aiheuttama turvattomuus herättävät halun paeta arjen rutiineja. Ympärillä vallitsevien ja itseäkin koskettavien asioiden epävarmuus tuo halun etsiä arvomaailmasta tasapainoa, elämänhalua, mielekkyyttä ja mielenrauhaa. (Emt. 76.) Yhä enemmän terveyttä ja henkistä vireyttä on alettu vaalia matkailemalla. Kokemuksia, lepoa ja virkeyttä haetaan mitä erilaisimmista matkakohteista. Terveys, hyvä kunto ja ulkonäkö koetaan yhä tärkeämmiksi. Tämä trendi tuo matkailulle aivan uusia mahdollisuuksia. Suomessakin on havaittu mahdollisuudet olla mukana tässä kasvavassa matkailuteemassa. Suomella on omat vahvuutensa turvallisuutta ja rauhallisuutta korostavissa trendeissä. Euroopan sisäisten matkailuvirtojen muutoksessa ja muualta, mm. Kaukoidästä tuleviin matkailuryhmiin, on syytä varautua myös terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuotteiden kehittämisessä ja erilaistamisessa. Eurooppalainen hyvinvointiajattelu perustuu käsitykseen, jossa on otettava huomioon yksilöiden ja erityisryhmien tarpeet myös laitteiden, ohjelmistojen ja palvelujen tuottamisessa. (Emt. 77.) Hyvinvointimatkailun tulevaan kasvuun ja tutkimukseen on Suomessa reagoitu eri toimiyksiköissä, joista esimerkkinä jo aiemmin mainittu valtakunnallinen matkailun osaamiskeskus ja sen osana hyvinvointimatkailusta vastaava Jyväskylän ammattikor-

9 6 keakoulu. Hyvinvointimatkailua pyritään edistämään etsimällä uusia mahdollisuuksia kehittää alan alueellisia markkinoita ja yritystoimintaa sekä ideoimalla toimialan tuotekehitystä yhdessä yritysten kanssa. (Emt. 77.) 2.1 Matkailun motiivit ja matkailun merkitys Suomessa Matkailu on perinteisesti muodostunut työntö- ja vetovoimatekijöistä, joiden vaikutuksista ihmiset ovat matkustaneet maapallolla eri kohteisiin. Nämä tekijät ovat vuosien kuluessa muuttuneet ja monipuolistuneet taloudellisen ja infrastruktuurin kehityksen myötä ja yhä useammat ihmiset sekä alueet ovat päässeet osalliseksi matkailusta. (Vuoristo 2002, 11.) Matkustusmotiivit ja matkailukäyttäytyminen ovat vuosien saatossa muuttuneet jakautuen nykyään lukuisiin erilaisiin, toisistaan poikkeaviin mat- kustajatyyppeihin. Näiden asioiden tunteminen on hyvin tärkeä yritysten ja matkai- lunkehityksestä vastaavien viranomaisten kannalta. Matkustusmotiivit voidaan karkeasti jakaa ensisijaisiin motiiveihin, jotka ilmaisevat miksi matkalle yleensä lähdetään ja toissijaisiin motiiveihin, jotka määrittävät miten ja mihin matkustetaan. (Emt. 38.) Matkailun perinteisten lähtötekijöiden lisäksi on otettava huomioon ihmisten muuttuvat tarpeet ja syyt matkustukseen. Muutos on pysyvä ominaisuus, joka vaikuttaa edellä mainittuihin tekijöihin. Matkailun ajanvietepalvelun tuottajan on otettava huomioon nämä muutokset, jotta hän pystyisi säilyttämään asemansa markkinoilla ja tuottamaan jatkuvasti ajan tasalla olevia tuotteita. Tuotteiden muodostamisessa on kiinnitettävä huomio ihmisten perimmäisiin tarpeisiin. Matkustusmotiivit syntyvät ihmisten tarpeista, antavat syyn matkustaa ja määrittävät myös matkan sisällön. (Verhelä & Lackman 2003, 30.) Suomessa matkailu on merkittävä taloudellista kasvua ja työllisyyttä tuova elinkeino. Matkailuelinkeino tuo vuosittain Suomelle lähes 2,5 miljardia euroa arvonlisäveroina ja se on 2,4% koko maan bruttokansantuotteesta. Toimialojen välisessä vertailussa matkailu sijoittuu neljänneksi suurimmaksi toimialaksi. Matkailu työllistää Suomessa tällä hetkellä suoraan noin kokopäiväistä työntekijää. Henkilötyövuosina laskettuna vuonna 2000 kokonaistyöllisyysvaikutus oli henkilötyövuotta. Kotimainen kysyntä luo perustan matkailuelinkeinolle mutta ulkomaiset asiakkaat ovat viime vuosina yhä enemmän kasvattaneet osuuttaan matkailijamäärissä. Välittömän

10 matkailutulon määrä Suomelle viimeisimmän laskelman mukaan oli 6,9 miljardia euroa, josta ulkomaisten osuus on 31%. (Matkailualan vuosikirja 2003, 14.) Matkailuyritystoiminnan erityispiirteet Kotimaisen matkailun menestymisen edellytyksenä on sen huomioon ottaminen poliittisissa suunnitelmissa merkittävänä valtakunnallisena elinkeinona sekä tärkeänä viennin kasvualana. Maailman talouden muutokset ja globalisaatio ovat tuoneet esiin matkailua merkittävästi koskettavia asioita. Maailmantalous ja politiikka, turvallisuus ja tulevaisuuden matkailutrendit puhuttavat. Kulutuskäyttäytymisen muutokset on otettava toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon. Samoin matkailubisneksen keskittyminen, kestävä kehitys ja matkailumarkkinoiden muuttuminen hyvin erilaisista kulttuureista saapuvien matkailijoiden vuoksi on merkille pantavaa. Kansainvälistymisen kautta voidaan saavuttaa kysynnän kasvua, mutta markkinoiden laajentuessa kilpailu on myös kiristynyt. Suomen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla perustuu vapaa-ajan matkailun vetovoimaan. (Matkailualan vuosikirja 2003, 17.) Matkailuelinkeino muodostuu hyvin monista toimialoista ja välitöntä tuloa siitä saavat majoitus- ja ravitsemistoiminta, henkilöliikenne-, matkatoimisto-, kulttuuri-, virkistysja urheilupalvelut. Matkailuelinkeinon tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat luonto- ja liikuntamatkailu, perhematkailu sekä kokoukset ja kongressit. Vuoden 2003 aikana erityisesti hyvinvointimatkailun on odotettu kasvaneen. (Emt, 127.) Pienyritykset ovat merkittäviä palvelujen tuottajia. KTM:n Elinkeinopolitiikka ja yrittäjyys -tutkimuksessa todetaan lähes 90 prosenttia Suomen palveluyrityksistä olevan alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä. Sama koskee myös matkailuyrityksiä. Suomalainen matkailutarjonta on selkeästi suurimmaksi osaksi pienyritysten suoraan kuluttajille kohdistuvaa kauppaa. (Emt, 129.) 2.3 Hyvinvointimatkailun määritelmiä Hyvinvointimatkailun käsitteistö ei ole vielä vakiintunut. Hyvinvointiin liittyvästä matkailusta käytetään eri nimityksiä ja se kehittyy ja muokkautuu ajan mukaan. Useat

11 8 ihmiset käyttävät hyvinvointimatkailusta laajaa määritelmää eli kaikkea, mikä tuo ihmisille hyvää oloa ja tunnetta, voitaisiin kutsua hyvinvointipalveluksi. Hyvinvointimatkailu on kumminkin eräänlaista ennalta ehkäisevää matkailua, jonka prioriteettina ovat ruumiin terveyden säilyttäminen sekä mielen ja sielun hyvinvoinnin lisääminen. Hyvinvointimatkailua voidaan kuvata sairastumisen torjumiseksi, kun taas terveysmatkailulle on olennaista jo syntyneiden vaivojen parantaminen. Hyvinvointimatkailuun läheisesti liittyvistä palveluista voidaan mainita pehmeät hoitokeinot ja luonnonmukainen parantaminen sekä itsehoidon opiskelu. (Ahtola, J. Muuttuva matkailu 3-4/2002, 19.) Eri kieli- ja kulttuurialueilla hyvinvointimatkailusta käytetty nimike wellness ymmärretään eri tavoin. Vapaasti kuvattuna sitä voisi luonnehtia hakeutumiseksi uuden elinvoiman, mielekkyyden ja hyvän olon lähteille. Wellness-konseptin filosofia on lähtöisin amerikkalaissyntyisen tohtori Halbert Dunnin määritelmästä, jossa hän nimeää ihmisen kehon, hengen ja mielen muodostamaa luonnosta riippuvaista suuren persoonallisuuden koostumusta käsitteeksi high-level wellness. (Matkailualan vuosikirja 2003, 77.) Laajasti tunnettu Erik Allard on tehnyt pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen, jonka perusteella hän on puolestaan erottanut hyvinvointikäsitteiden mukaisesti elämäntapakäsitteen tutkimusperustan kolmeen osaan: elintaso (having), sosiaaliset suhteet (loving) ja itsensä toteuttaminen (being). Hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa elämänlaatu ja elämäntapa kuvaavat yksilön suhdetta toisiin yksiöihin, luontoon ja yhteiskuntaan. (Allard 1987, 56.) Professori Martin Lohmann tulkitsee asian seuraavasti: Yhdysvalloissa wellnessiä pidetään osana yleistä terveydenhoitoa, Isossa-Britanniassa se useimmiten ymmärretään kielteisenä sanana, suositeltavampaa on puhua well-beingistä ja matkailullisesti selkeänä lomailumuotokäsitteenä spa-holidays. Saksalaisten wellness-käsitykseen kuuluvat kylpylät ja perinteisesti niihin liittyy merkittävä rooli yhteiskunnassa. Saksankieliset liittävät termin terveyteen, kulttuuriin ja kauneuteen sekä ympäristöön. Saksassa wellness yhdistää entisaikojan ylellisyyden ja nykyajan yleisen terveydenhoidon. Saksalaisille wellness on lomailumuoto. Yhdysvalloissa wellness liitetään ensisijassa terveydenhoitoon ja fyysiseen hyvinvointiin, sekä lisäksi kauneuteen ja sosiaaliseen elämään. (Matkailualan vuosikirja 2003, 78.)

12 9 Matkailun edistämiskeskuksen markkinointitutkija Liisa Hentinen on tuonut esille seuraavanlaisia maailmalla käytettyjä määritelmiä: Kalifornian liittovaltion yliopistossa pidetään wellnessiä elämäntyylinä, jossa edellytetään vastuunottoa sekä terveiden valintojen tekemistä. Henkilökohtaisen hyvän olon parantaminen perustuu yksilöä koskettavien eri osa-alueiden keskinäiseen tasapainoon. Näitä ovat sosiaalinen, kulttuurinen, fyysinen, henkinen, tunteeseen pohjautuva, älyllinen, elämän suunnitteluun ja ympäristöön liittyvä hyvä olo. (Hentinen, L ) Deutsce Welle-lehdessä on puolestaan kirjoitettu aiheesta päivätyssä lehdessä ja artikkelissa käsite on määritelty englanninkielisessä ohjelmassa näin: Unlimited freedom, relaxation, leaving the worries behind Rajaton vapaus, rentoutuminen ja huolien taakse jättäminen. (Matkailualan vuosikirja 2003, 78.) Matkailun verkosto osaamiskeskuksen Jyväskylän solmupisteessä hyvinvointimatkailu määritellään matkailuksi, joka tuottaa matkailijoille hyvää oloa ja se jatkuu matkan päätyttyäkin. Se ei paranna sairautta eikä korjaa kuntoa vaan ylläpitää ja edistää matkailijan terveyttä sekä antaa virettä elämään. Hyvinvointimatkailun tuoma yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hyvä olo voi antaa sekä fyysistä että psyykkistä vireyttä. ( Matkailun osaamiskeskus, toimintasuunnitelma 2003.) 2.4 Hyvinvointimatkailupalvelujen tarpeellisuus Väestön ikääntyminen ja työelämän muutokset ovat tuoneet tarpeen synnyttää ihmisten hyvinvointiin liittyviä palveluja. Suuret ikäluokat eli vuosina syntyneet kansalaiset muodostavat pian valtaosan väestöstä. Heitä myöhemmin syntyneiden ryhmän eli tällä hetkellä vuotiaiden osuus on nyt lähes 40% väestöstä. Eläkeikäisten, yli 65-vuotiaiden osuus on jo nyt 15%. Edellä mainitut tiedot ovat Tilastokeskuksen laskelmia, joista voi todeta työikäisen väestön määrän vähenevän selvästi ja vanhusväestön määrän puolestaan kasvavan lähitulevaisuudessa. Tuleva tilanne asettaa hyvinvointipalveluille paljon odotuksia. Terveydenhoidollisia palveluja tullaan

13 10 tarvitsemaan entistä enemmän, mutta huomiota on kiinnitettävä myös hyvinvointia ennakoivaan ja ylläpitävään toimintaan. Hyvinvointi tulee nähdä laajana kokonaisuutena, johon liittyvät fyysinen ja henkinen hyvinvointi sekä elämän muut asiat, kuten perhe, työ, vapaa-aika, joustava elämäntapa jne. (Matkailun osaamiskeskusohjelma 2002.) Kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan matkailun avulla hakea etsimällä rauhaa luonnosta, aktiivisella liikunnalla mielekkäissä paikoissa, hoidattamalla itseään kylpylöissä, osallistumalla terveellisen ruokavalion kurssille, seikkailumatkaan osallistumalla tai vain keskittymällä itseensä tekemättä mitään. (Verhelä & Lackman 2003, 140.) Nykyajan matkailijoilla on tarve irtautua arjesta, rentoutua sekä saada kokemuksia ja olla mukana tapahtumissa, joista toivotaan saatavan voimakkaita elämyksiä. Matkailupalvelujen tuottajat voivat tarjota näille elämyksille fyysiset puitteet ja paikan. Itse elämys tapahtuu niin kutsutusti asiakkaan pään sisässä, kun hän on järjestänyt aikaa ja henkistä tilaa elämyksen kokemiselle. Nyky-yhteiskunnassa ollaan siirtymässä tilanteeseen, jossa ihmiset pyrkivät keskittymään aiempaa enemmän itseensä, huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan sekä painottamaan elämän laatua ja sisältöä niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Tämän elämäntyylin ihminen ottaa vastuuta omasta elämästään ja tekee tietoisesti terveitä valintoja. (Emt, 32.) Työelämän muutokset ovat antaneet omat vaikutuksensa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Työn määrä, vaatimukset ja vastuullisuus ovat jatkuvasti kasvaneet. Olemme tilanteessa, jossa työyhteisön jäsenet vastaavat yhä suuremmasta määrästä tehtäviä sillä pois jääneiden työntekijöiden tilalle ei samassa suhteessa oteta enää uusia. Työn tehokkuusvaatimukset ovat näin ollen kasvaneet. Ne aiheuttavat useasti paineita ja stressaantumista työssä sekä fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Työnantajille onkin tullut eteen tilanne, jossa heidän täytyy pohtia keinoja työntekijöiden työkunnon ylläpitämiseksi. Matkailuelinkeinon tuottamien monimuotoisten hyvinvointipalvelujen kautta sillä on hyvin läheinen rooli ihmisen arkeen. Lomailuun kannustaminen voidaankin nähdä työssä jaksamisen edellytyksenä. (Matkailun osaamiskeskusohjelma 2002.) Omasta itsestä ja terveydestä huolehtiminen on tärkeää. Kiireinen elämänrytmi, masennuksen lisääntyminen, loppuun palaminen vaativassa työssä ja mielenterveyson-

14 11 gelmien lisääntyminen ovat vaikuttaneet ihmisten mielipiteisiin elämänarvojen uudelleen järjestelyssä. Matkalla ollessaan ihmisillä on paremmin aikaa keskittää huomiota itseensä ja omaan olemiseensa. Silloin pääsee irti arjesta ja on helpompaa aloittaa uusia elämäntapoja, hoitoja, harrastuksia, ruokailutottumuksia ja liikuntamuotoja kuin kotiympäristössä. (Verhelä & Lackman 2003, 140.) 3 FYYSINEN JA HENKINEN HYVINVOINTI 3.1 Henkinen hyvinvointi Elintaso ja elämänlaatu ovat hyvinvointiin liittyviä käsitteitä. Henkinen hyvinvointi muodostuu siitä, millaiset ovat ihmisen voimavarat, kuinka hyvin hän pystyy suojautumaan haittatekijöiltä ja selviytymään niiden vaikutuksilta. Voimavarojen kuvaaminen voi perustua ulkopuolisiin kriteereihin tai yksilön itsensä asettamiin kriteereihin. ( Mäkinen 1997, 54.) Voimavarat ovat tekijöitä, jotka auttavat elämässä selviytymisessä. Näitä tekijöitä löytyy sekä ihmisestä itsestään, että ympäristöstä. Voimavaroiksi voidaan nimetä esimerkiksi raha, kanssaihmisten apu ja positiivinen suhde elämään. Työelämän voimavaroista mainittakoon vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työyhteisön sosiaalinen tuki. (Vahtera 1995, 97.) Keskeisimpinä osatekijöinä henkisessä hyvinvoinnissa pidetään tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Henkinen hyvinvointi voidaan määritellä esimerkiksi ulkoisin kriteerein tai perustuen ihmisen omiin kokemuksiin. Ulkoisin perustein määritteleminen muodostuu siitä, millainen ihminen toivottaisiin olevan tai millainen elämä on toivottavaa. Vain ihminen itse voi määritellä henkisen hyvinvoinnin. Se on siis tila, jossa ihminen kokee olonsa hyväksi. Merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnin kokemisessa on todettu olevan ympäristönsä hallintamahdollisuudet ja sitä seuraava hallinnan tunne. Ympä- mukaan enemmän sosiaalisia siteitä omaavat ihmiset on terveempiä kuin ne, joilla ristössä oleva sosiaalinen tuki on myös keskeistä hyvinvoinnin kannalta. Havaintojen siteitä on vain vähän tai ei ollenkaan. (Mäkinen 1997, 56.) Hyvinvoinnin määrittely perustuu usein kielteiseen tai myönteiseen lähestymistapaan. Henkinen hyvinvointi kytketään usein puhtaisiin myönteisiin asioihin, ihmisen koke-

15 12 maan onnellisuuteen, tasapainoisuuteen ja sosiaaliseen osallistumiseen. Todellisuudessa asiat pitää sisällään myös häiriöitä ja ongelmia. Kielteiset ja myönteiset tekijät kuuluvat henkisen hyvinvoinnin kokemisen kokonaisuuteen. Tutkimuksissa on käytännössä vaikea noudattaa myönteistä lähtökohtaa. Päätelmät henkisestä hyvinvoinnista tehdään useimmiten häiriöiden esiintymisestä tai esiintymättömyydestä, koska yleensä yhteinen mielipide löytyy paremmin ihmisen toimintahäiriöistä kuin todentaminen normaalina pidettävistä asioista. (Emt. 57.) Tarpeet ja voimavarat ovat yleisesti olleet lähtökohtana kun on pyritty ymmärtämään henkistä hyvinvointia. Kokemusten ja elämysten merkitystä hyvinvoinnissa on korostettu silloin, kun henkistä hyvinvointia on määritelty tarpeiden tyydyttyneisyyden näkökulmasta. Hyvän elämänhallintakyvyn osatekijöitä ovat työolot ja yleensä työhön liittyvät psykososiaaliset tekijät kuten työssä viihtyminen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Elämänhallintakyvyn vahvuudella on myös positiivinen yhteys terveyteen ja kuormittavuusongelmien puuttumiseen. Eri yhteyksistä saadut ja koetut myönteiset elämykset näyttävät vahvistavan elämänhallintaa. (Mäkinen 1997, 57.) Hyvän elämän seitsemän perustekijää: 1. Terveys ja fyysinen hyvinvointi 2. Vastuullisuus, moraalinormien noudattaminen, osallistuminen ja aktiivisuus 3. Rakkaus, kiintymys ja yhteenkuuluvuus 4. Oikeudenmukaisuus ja turvallisuus 5. Tehokkuus, taitavuus, tuloksellisuus ja hallinta 6. Hyvinvoinnin kokeminen, tarkoitus, sisäinen rauha ja tasapaino 7. Toiveikkuus, innostus, kiinnostus ja luovuus Edellä mainittu luettelo hyvän elämän seitsemästä perustekijästä on Ojasen näkemyksen mukaan lista tekijöistä, joiden toteutuessa kulttuurin hyväksymällä tavalla johtaa hyvään elämään. (Ojanen 2001, 49.)

16 Liikunta hyvinvoinnin tuojana Liikunnan merkitys henkilökohtaisen hyvinvoinnin tuojana alettiin yleisesti ymmärtää Suomessa 1900-luvun puolenvälin vaiheilla. Jo aiemminkin oli toki liikuntaa vapaaehtoisestikin toteutettu, mutta pääosin muista lähtökohdista ja toisin tavoittein. Aiemmin vallassa ollut käsite liikunnasta pääasiassa vain urheilijoiden suorittamana tavoitteellisena toimintana alkoi tuohon aikaan muuttua jokaiselle kuuluvaksi hyvän olon tuojaksi. Liikunnan ei enää tarvinnut palvella yksinomaan mitään erityisiä kilpailullisia tavoitteita. Liikuntaa alettiin harrastaa ihmisen itsensä vuoksi, itsensä toteuttamisen välineenä sellaisella tavalla, joka tuntui hauskalta ja mukavalta ja joka tuotti mielihyvää. Yksilökeskeisyyden vahvistuessa liikuntaan alkoi liittyä yksilöllisiä tavoitteita. Keskeisimmiksi tavoitteiksi nousivat hyvä terveys, hyvä kunto ja trimmattu ulkonäkö. (Ojanen 2001, 25.) Viime vuosikymmeninä liikuntaan on uudestaan tullut mukaan filosofis-henkisiä tulkintoja. Itämaiset uskonnot ja filosofiat tuovat keinon palvella luontevasti länsimaisen asukkaan tarvetta parantaa itsetuntemusta ja kehittää sekä toteuttaa itseään. Omaa minäänsä voi parantaa näihin liittyvien periaatteiden avulla. Kyseinen minä vaikuttaa olevan yhä enemmän haasteiden alaisena arkielämässä. Kaikki minuutta lujittava keino onkin otettava tuolloin käyttöön. Länsimaissa vallitseva minäkeskeisyys ei ainoastaan kannusta kehittämään minuutta, vaan tuo hyväksynnän, että minuutta on lupa helliä, hoitaa ja lisäksi jopa palvoa. Länsimaisen minuuden sanotaan hankkineen primadonnan elkeitä, itsekkyyttäkin, joka oikeuttaisi uusien ja erilaisten kokemusten ja elämysten hankkimiseen. Elämyksiä tuottavat liikuntamuodot ovatkin tulleet suosituiksi. Liikunnan odotetaan synnyttävän selkeästi aistittavia tuntemuksia, mielihyvää, ihmetystä, jännitystä, helpotusta jopa pelkoa. (Ojanen ) Liikunta henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tuojana on nyky-yhteiskunnassa saanut entistä suuremman merkityksen. Siitä johtuen on alettu puhumaan liikuntakulttuurista, joka pitää sisällään liikunnasta saatavan elämän sisällön, elämänhallinnan tunteen ja elämäntyylin rakentumisen. Nuoret ovat tällä hetkellä enemmistönä yritysmaailman tarjoamien liikuntapalvelujen käyttäjinä. Potentiaalisesti suurempi käyttäjäryhmä on kuitenkin suuret ikäluokat, jotka hakevat liikunnasta pääasiassa rentoutumista sekä terveyden ylläpitoa tai parannusta. Molemmille ryhmille tunnusomaista on harraste-

17 14 matkailu, jossa yhdistyvät liikunta-, matkailu- ja hyvinvointipalvelujärjestelmät. (Matkailun verkostomuotoinen osaamiskeskusohjelma 2002.) 3.3 Liikunnan merkitys psyykkiselle hyvinvoinnille Tämän ajan kiireisessä ja stressaavassa elämäntyylissä liikunnalla voi olla merkittävä osuus psyykkisen hyvinvoinnin tuojana. Liikunnan aikana tai sen jälkeen saavutettava hyvän olon tunne tuo vaikutuksia myös arkielämään parantamalla henkistä vireyttä ja antamalla voimavaroja työssä jaksamiseen. (Mertaniemi & Miettinen 1998, 35.) Lapsille liikunta tuo parhaimmillaan myönteisiä kokemuksia ja mahdollisuuksia tunneilmaisun ja sosiaalisten taitojen oppimiseen. Liikuntaa harrastavien nuorten on havaittu kokevan muihin nuoriin verrattuna vähemmän yksinäisyyttä, ujoutta ja toivottomuutta. Aikuisilla hyvin merkittävä liikunnan positiivinen vaikutus on stressin vähentäminen. Työttömille aikuisille liikunta voi tuoda elämänsisältöä ja ikääntyneille psyykkisen toimintakyvyn parannusta sekä sosiaalisten suhteiden säilymistä. (Emt, 35.) Positiivisimmat psyykkiset vaikutukset liikkumisesta saavutetaan vapaa-ajalla suoritetusta liikunnasta. Liikunnan ollessa omaehtoista, haasteellista ja myönteisiä elämyksiä tuottavaa sen arvioidaan edistävän psyykkistä hyvinvointia. Hyvin kevyelläkin liikunnalla on havaittu olevan mielialaa kohottavaa vaikutusta. (Emt, 35.) Kaikkein tärkeimpänä on pidettävä kuitenkin sitä, että liikunta pitää sisällään sellaista tekijöitä, jotka kohentavat ihmisen hyvinvointia ja tuovat mielihyvän kokemuksia. Kohennuksen määrän ei tarvitse olla suuri, juuri sen verran, että se nostaa hyvinvoinnin tasolle, joka tekee elämästä siedettävämmän tai hiukan entistä paremman. Liikunta antaa mahdollisuuden päästä irti arjen ongelmista. Elämysliikunnan kautta saavutetut kokemukset kuten esimerkiksi haastava tunturivaellus tai kanoottiretki koskenlaskuineen voivat antaa mieliin painuvia kokemuksia luonnon kauneudesta, ystävien seurasta ja omasta selviytymisestä. (Ojanen 2001, ) Itsetunnon ja -arvostuksen kohoamisen yhtenä tekijänä voidaan mainita kunnon ja terveyden paraneminen. Fysiologisten tekijöiden vaikutuksien johdosta, liikunnan

18 15 tiedetään nostavan elimistön lämpötilaa ja saavan sen aikaan rentoutuneen olotilan kehossa. Liikunta lisäksi parantaa aivojen hapen saantia ja vilkastuttaa aineenvaihduntaa, joiden seurauksena vireystaso nousee. Liikunnan tuottamien endorfiinien määrän kasvun on todettu myös aiheuttavan hyvän olon tunnetta kohossa. Stressiä lieventävänä tekijänä liikunnan vaikutus perustuu fysiologisesti siihen, että se alentaa leposykettä ja vähentää lihasjännitystä. (Mertaniemi & Miettinen 1998, ) 3.4 Jaksamisen odotukset ja erilaiset voimavarat Jaksaminen niin työssä kuin yksityiselämässäkin on ollut paljon käytetty termi viime vuosina. Saamme useasti lukea eri lehdistä uutisia työuupumuksesta ja sen lieveilmiöistä. Eri ammattiryhmistä jo pitkään on erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja nykyään myös teollisuuden ja kaupan henkilöstöä työn paljous koetellut heidän jaksamista. (Hämäläinen 2001, ) Tilanne on vaikeasti selitettävä paradoksi. Suomessa on jo pitkään ollut käytössä yksi maailman kehittyneimmistä ja kattavimmista työterveys- ja kuntoutusjärjestelmistä. Siitä huolimatta meillä on korkeat työkyvyttömyyseläkeluvut ja työuupumusongelma. (Mäkitalo 2001, 15.) Yleisönosastojen kirjoitukset burn outin ja katkeamisen rajoilla sinnittelevistä työntekijöistä sekä Työterveyslaitoksen julkaisemat tutkimustulokset joka kymmenennen työntekijän vakavasta uupumuksesta tuovat viestiä huolestuttavasta tilanteesta. (Emt. 16.) Työnantajia tilanne kummastuttaa, sillä heidän mielestään työntekijöitä vähentämällä on saatu tuottavuus työntekijää kohden tasolle, joka on oikea työntekijöiden resursseja ajatellen. Työntekijät ovat tottuneet saamaan palkkansa aiemmin pienemmin ponnistuksin, joten nyt vaatimusten kasvaessa työ tuntuu useiden mielestä väsyttävältä. (Emt. 16.) Työterveyshuollossa ollaan hankalassa tilanteessa. Työntekijöiden mielestä työterveyshuolto ajaa vain työnantajan etua, eikä uupumisen oireita oteta siellä vakavasti. Psyykkisiin vaivoihin saa vain harvoin apua jos yleensä edes viitsii mennä apua hakemaankaan. Osassa työterveysasemista uupumisen ongelma myönnetään ja todetaan, että uupuminen tulee tuomaan vielä kalliin laskun työnantajille, jos tilannetta ei paranneta. Epäkohtiin pitää uskaltaa puuttua ja työntekijöitä pitää kohdella inhimillisesti sekä heidän jaksamistaan tulee tarkkaan arvioida. (Hämäläinen 2001, )

19 16 Ihmisten jaksamisen määrittäminen on hyvin vaikeaa. Jaksaminen on ihmisten subjektiivinen kokemus, joten myös sen määrittäminen milloin työn kuormittaminen menee yli voimien, on myös subjektiivista. Työ, joka toisesta tuntuu menevän yli voimavarojen, voi toisen mielestä tuntua haasteelliselta ja mielekkäältä. Lisäksi jaksaminen lisäksi vaihtelee jokaisella eri elämänvaiheissa. Jonakin aikana voimme jaksaa melkein kuinka paljon vain, kun taas toisena ajankohtana jokin henkilökohtainen kriisi voi viedä voimat mennessään. Vain me itse voimme parhaitten arvioida omat voimamme. Kukaan ulkopuolinen ei paremmin tiedä mihin voimavaramme riittävät, mutta meidän täytyy olla kriittisiä itsemme suhteen. Uupuminen voi tulla yllättäen jos ihminen ei tunnista omia tunteitaan. Ahkerimmat ja tunnollisimmat työntekijät ovat riskiryhmässä työuupumuksen suhteen. Moni on jopa menehtynyt työn tuomista rasitteista kun ei ole riittävän ajoissa reagoitu oireisiin. Työntekijän perusvelvoitteisiin täytyisikin kuulua kaksi asiaa. Hänen tulisi kyetä tunnistamaan ylikuormitusoireensa sekä huolehtia omista oikeuksistaan työyhteisössä niin, että jos työ tuntuu omiin voimiin nähden liian raskaalta siitä pitää pystyä sanomaan. (Hämäläinen 2001, ) Hyvinvointimatkailuun kuuluvat rentoutumis- sekä virkistäytymispalvelutuotteet voivat auttaa uupumuksesta kärsiviä ihmisiä henkisen ja fyysisen vireyden palauttamisessa sekä ylläpitämisessä. Yritysten henkilöstölle ja muille vireyttä kaipaaville on hyvinvointimatkailuyrityksissä tarjolla mm. erilaisia ohjelma- tai hoitopalveluja, joista kukin voi valita itselleen omia tarpeita vastaavan palvelun. 4 PALVELUJEN TUOTTEISTAMINEN JA LAATU 4.1 Matkailupalvelu ja -tuote Matkailupalvelu muodostuu asiakkaan ja palvelua tarjoavan yrityksen välisestä toiminnasta. Palvelua käyttäessään asiakas on vuorovaikutussuhteessa yrityksen edustajaan, joka yrityksen fyysisiä resursseja hyväksikäyttäen tuottaa asiakkaan heiltä haluamaa palvelua. Palvelua käyttäessään matkailija kokee palveluelämyksen, johon vaikuttaa kaikki asianomaisen palveluorganisaation samanaikaiset tapahtumat.

20 17 Matkailupalvelupaketti muodostuu yksittäisistä palveluista, palveluketjusta, josta voidaan erottaa kokonaishintaan kuuluvat ydinpalvelut ja tukipalvelut. (Vuoristo 2002, 169.) Ydinpalveluna palvelupaketissa on se tekijä minkä vuoksi asiakas on sen ostanut. Matkan tarkoituksena voi olla kylpyläloma, jolloin ydinpalvelua on juuri kohteena olevan kylpylän palvelut. Tukipalveluina ovat taas esimerkiksi meno- ja paluulento. Lisämaksusta voi olla liitännäispalveluja kuten opastettu retki erityiskohteeseen tai autonvuokraus. Matkailupalvelua täydentävä käsite on matkailutuote, jota tulkitaan kolmella lähestymistavalla: 1. Markkinointikeskeisessä lähestymistavassa siihen kuuluu olennaisesti palveluelementti, sillä palveluilla tyydytetään asiakkaan tarpeet. 2. Tarjontakeskeinen lähestymistapa jakautuu kolmeen osaan: a) suunnittelukeskeinen: matkailutuote on maantieteellinen alueyksikkö, jonka mittakaava vaihtelee yksittäisestä matkailukeskuksesta kansainväliseen matkailualueeseen; b) tuotekeskeinen (sektorikohtainen): matkailutuote on yksittäinen matkailuyritys, kuten hotelli tai jokin matkailumuoto kuten ekomatkailu; c) tilastollinen: painottaa matkailutuotteen tarjontaa ja tuotteen määrällisiä ominaisuuksia, matkailutuote tulkitaan toimialaksi jollaisena se on lähinnä kansantaloustieteen tutkimuskohde. 3. Matkailijakeskeinen lähestymistapa: Matkailutuote on moniulotteinen ja laaja-alainen kokonaisuus, jonka osia ovat fyysiset tekijät, palvelut, vieraanvaraisuus, matkailijan vapaa valinta ja mukanaolo. Esimerkiksi fyysiset tekijät sisältävät sekä maantieteelliset tarjonta- että vetovoimatekijät yhdyskuntarakennetta ja yrityksiä myöten. (Vuoristo 2002, ) Hyvinvointimatkailun voidaan katsoa kuuluvan markkinointikeskeiseen ja tuotekeskeiseen lähestymistapaan. Markkinointikeskeiseen lähestymistapaan rinnastettuna hyvinvointimatkailussa tarjotaan ihmisille palvelutuotteitta, jotka ovat suunniteltu täyttämään asiakkaiden henkisen ja fyysisen hyvän olon tarpeet. Tuotekeskeisyyteen rinnastettuna hyvinvointimatkailuyritys voi olla yksittäinen kohde, jonne asiakas matkustaa yrityksen tarjoamien palvelutuotteen tai -tuotteiden vuoksi. Hyvinvointimatkai-

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen? Pirkko-Liisa Vesterinen Paikallisjohtaja, dosentti Management Institute of Finland, MIF Itsetuntemus lähtökohtana Vastaa itsellesi Kuka minä olen itselleni?

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tunnetta ja älyä työpaikalle

Tunnetta ja älyä työpaikalle Tunnetta ja älyä työpaikalle Ota mukava asento, hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen, tunne kuinka ilma virtaa sisään ja ulos. Sulje silmäsi ja mietiskele näitä tieteellisesti todistettuja faktoja: Mindfulness

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Ilo irti ympäristöstä!

Ilo irti ympäristöstä! Ilo irti ympäristöstä! Kotona kiikun kaakunverkostotapaaminen 5.11.2015 Tampere Dos. Erja Rappe Al Koti on paras paikka kun luottaa omaan pärjäämiseensä. kun luottaa saavansa haluamaansa apua tarvittaessa.

Lisätiedot

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Työnilon jäljillä Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla Marja Liisa Manka Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto Marja Liisa Manka 1 Miksi katse

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot