KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista"

Transkriptio

1 KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Jaana Hovi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2013

2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Jaana Hovi Työn nimi Arbetets titel Title Institution Department Sosiaalitieteiden laitos Koira ihmisen apuna liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Oppiaine Läroämne Subject Sosiaalityö Työn laji Arbetets art Level Pro Gradu -tutkielma Aika Datum Month and year Tammikuu 2013 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 90 Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimus käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii vastaamaan kysymykseen: minkälainen merkitys avustajakoirilla on liikuntavammaisten ihmisten elämään? Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä käyttäjiensä arkeen sekä saada tietoa avustajakoiratoiminnasta ja avustajakoirien käyttäjien kokemuksista. Tutkimusaineisto on kerätty haaastattelemalla kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Tutkimus soveltaa fenomenologista lähestymistapaa, joten siinä ollaan kiinnostuneita haastateltavien kokemuksista sellaisina kuin he ne esittävät. Tutkimus ei ole kuitenkaan puhtaasti aineistolähtöinen vaan se perustuu abduktiiviseen päättelyyn, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta, mutta hyödynnetään myös teoriaa. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat vammaistutkimus ja tutkimustieto koiran merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Tutkimuksen tulkintateoriana hyödynnetään Lauri Rauhalan holistista ihmiskäsitystä. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimus sijoittuu vammaistutkimuksen kenttään, ja sen sisällä kokemuksellisen vammaistutkimuksen piiriin. Tutkimustulokset jäsennetään holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon (tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus) mukaisesti. Avustajakoira käyttäjänsä situaatiossa lisää esteettömyyttä, itsenäisyyttä ja rytmittää arkea sekä tuo sisältöä elämään. Avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, mutta myös lemmikkinä ja perheenjäsenenä. Avustajakoira voi auttaa käyttäjäänsä joissakin sellaisissa asioissa, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua, mutta se ei kuitenkaan voi korvata täysin ihmisapua, koska avustajakoiran ja henkilökohtaisen avustajan tehtävät poikkeavat toisistaan. Avustajakoira kannustaa käyttäjäänsä liikkumaan ja avustajakoiran merkitystä kuvataan kuntouttavan elementin kautta. Avustajakoira lisää käyttäjänsä saamaa positiivista huomiota ja itsevarmuutta, joka voi vaikuttaa positiivisesti avustajakoiran käyttäjän minäkuvaan. Koira vaikuttaa jo läsnäolollaan käyttäjänsä turvallisuuden tunteeseen sekä tuo iloa ja eloa arkeen. Vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan se on ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Tämän tutkimuksen valossa avustajakoiran merkitys käyttäjänsä apuna perustuu juuri tähän. Avustajakoira tarjoaa käytännön avun lisäksi psykososiaalista tukea sekä kannustaa liikkumaan. Avustajakoira vaikuttaa käyttäjänsä elämään kaikkien olemassaolon muotojen tarjoamien kanavien kautta. Avainsanat Nyckelord Keywords Avustajakoira, liikuntavamma, apuväline, holistinen ihmiskäsitys Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 Sisällys 1 Johdanto Koira ja ihminen Koiran merkitys ihmisen hyvinvointiin Avustajakoira apuna arjessa Tutkimuksia avustajakoirista Tutkimuksen paikantuminen osaksi vammaistutkimusta Vammaisuuden määrittely Liikuntavammaisuus Tutkimuskysymykset ja metodologiset lähtökohdat Fenomenologinen lähestymistapa Holistinen ihmiskäsitys Tutkimuksen toteutus Haastatteluaineiston hankinta Aineiston analyysi sisällönanalyysi analyysimenetelmänä Eettiset näkökohdat Tutkimuksen luotettavuus Avustajakoira ihmisen apuna Päätös avustajakoiran hankkimisesta Avustajakoiran merkitys situaatiossa Avustajakoira lisäämässä esteettömyyttä Avustajakoira itsenäisyyden ja yksityisyyden lisääjänä Avustajakoira apuvälineenä ja perheenjäsenenä Avustajakoira arjen rytmittäjänä ja sisällön tuojana Avustajakoiran merkitys kehollisuudessa Avustajakoira liikuttajana ja kunnon kohentajana Avustajakoira kuntouttajana Avustajakoiran merkitys tajunnallisuudessa Avustajakoiran vaikutus minäkuvaan Avustajakoira tunteiden herättäjänä Avustajakoiran vaikutus turvallisuudentunteeseen Avustajakoiran merkitys olemassaolon kokonaisuuteen Johtopäätökset Pohdinta Lähteet... 84

4 2 1 Johdanto Koiraa kutsutaan ihmisen parhaaksi ystäväksi. Koira tarjoaa omistajalleen turvaa ja läheisyyttä, koira on monelle ihmiselle luotettava kumppani. Monet koiran omistajat mainitsevat koiran parhaiksi puoliksi uskollisuuden ja pyyteettömän rakkauden, jota se omistajiinsa kohdistaa. Suomen Kennelliitto arvioi Suomessa olevan noin koiraa, mikä tarkoittaa, että noin joka viidennessä suomalaisessa perheessä olisi koira. (Suomen Kennelliitto 2010). Suurimmalle osalle ihmisistä koira on nimenomaan lemmikki. Koira voi kuitenkin toimia myös monenlaisissa tehtävissä, esimerkiksi liikuntavammaisten ihmisten avustajakoirana. Tässä pro gradu -työssä tarkastelen liikuntavammaisten henkilöiden kokemuksia avustajakoirista. Olen kiinnostunut siitä, minkälainen merkitys avustajakoirilla on käyttäjiensä päivittäiseen elämään. Tutkimukseni sai alkunsa kiinnostuksestani eläinavusteisiin terapioihin ja kuntoutukseen. Eläimillä tiedetään olevan positiivista vaikutusta ihmisten hyvinvointiin (ks. esim Beck & Katcher 2003). Idea aihevalintaani johtaa aikaan, jolloin opiskelin Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa apuvälinetekniikkaa. Olin tuolloin työharjoittelussa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa tapasin ensimmäistä kertaa avustajakoiran käyttäjän. Pro gradu -tutkielmani aihetta miettiessäni avustajakoirat nousivat mieleeni ja päätin lähteä tutkimaan avustajakoirien käyttäjien kokemuksia. Aihetta lähemmin tarkastellessani huomasin, ettei avustajakoirista ole juurikaan tehty suomalaista tutkimusta ja että avustajakoirien vaikutukset käyttäjiensä arkeen on herättänyt tutkimusmielenkiintoa lähinnä opisto- ja ammattikorkeakoulutasoissa opinnäytetöissä. Ulkomaalaista yliopistotasoista tutkimusta on jonkun verran saatavilla. Tutkimustiedon vähyys avustajakoirista lisäsi osaltaan tutkimusmielenkiintoani avustajakoirien käyttäjien kokemuksia kohtaan. Aikaisemman koulutustaustani vuoksi olen ollut myös sosiaalityön opinnoissa kiinnostunut vammaistutkimukseen liittyvistä kysymyksistä, minkä vuoksi pro gradu -tutkielman tekeminen vammaistutkimuksen alueelta oli luonteva vaihtoehto.

5 3 Avustajakoiran tehtäviin kuuluu toimia liikuntavammaisen ihmisen apuna päivittäisissä askareissa esimerkiksi nostamalla pudonneita esineitä ja avaamalla ovia. Fyysisen avun lisäksi avustajakoiralla on kuitenkin myös laajempi merkitys liikuntavammaisten arjessa. Ensimmäiset avustajakoirat aloittivat työnsä Suomessa vuonna Avustajakoiratoiminta on kuitenkin edelleen suurelle osalle ihmisistä tuntematonta, ja avustajakoirat sekoitetaan usein käsitteellisesti näkövammaisten opaskoiraan. Avustajakoiralla on samanlainen lainopillinen asema kuin näkövammaisten opaskoiralla, mikä antaa avustajakoiralle oikeuden esimerkiksi liikkua julkisissa tiloissa, kuten virastoissa, tavarataloissa ja ravintoloissa. Opas- ja avustajakoirien rahoitusmuoto on kuitenkin poikennut oleellisesti toisistaan. Avustajakoiratoiminta on perustunut pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitukseen, joka myönnetään lyhyeksi aikaa kerrallaan. Tämän lisäksi avustajakoiria on koulutettu lahjoitusvaroilla. Tämä ei takaa avustaja-koiratoiminnan jatkuvuutta tai pitkäjänteistä kehittämistä. (Kiura 2008, 14.) Vuoden 2012 alusta tuli voimaan terveydenhuoltolain uudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Lakiin ja asetukseen liittyvässä muistiossa annetaan ohjeita lain toimeenpanosta. Siinä todetaan, että nykyisen käytännön mukaan näkövammaisten opaskoiria myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa käytännön jatkamisen myös avustajakoirien osalta ja niiden myöntämisen sairaanhoitopiirin myöntämiskäytännön mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011.) Tämän muutoksen myötä sairaanhoitopiireillä on mahdollisuus, mutta ei velvoitetta, myöntää avustajakoiria osana julkisen sektorin apuvälinepalveluja. Tulevaisuudessa yhä useammalla avustajakoiraa tarvitsevalla saattaa olla mahdollisuus päästä avustajakoiratoiminnan piiriin. Tämän tutkimuksen viitekehys perustuu fenomenologiseen tutkimustraditioon, vaikkakaan tutkimus ei ole puhtaasti fenomenologinen. Tutkimukseni päämääränä on antaa avustajakoiran käyttäjille ääni ja tuoda heidän kokemuksensa näkyviksi ja kuuluviksi. Olen kiinnostunut avustajakoirien käyttäjien kokemuksista sellaisina kuin he ne itse esittävät, minkä takia haastattelua voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

6 4 aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelussa haastateltava pääsee puhumaan varsin vapaamuotoisesti, jolloin kerätyn materiaalin voi katsoa edustavan haastateltavien puhetta itsessään (Eskola & Suoranta 1998, 88). Olen haastatellut tutkimukseeni kahdeksaa kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkielmani rakentuu siten, että toisessa luvussa esittelen avustajakoiratoimintaa ja siihen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. Sijoitan tutkimukseni vammaistutkimuksen piiriin, minkä vuoksi kolmas luku keskittyy vammaistutkimukseen, jolloin myös määrittelen vammaisuuden käsitteitä. Neljännessä luvussa esittelen tutkimukseni metodologisia lähtökohtia ja tarkennan tutkimuskysymystäni. Tutkimukseni taustalla vaikuttaa vammaistutkimuksen lisäksi voimakkaasti holistinen ihmiskäsitys. Esittelen neljännessä luvussa Lauri Rauhalan (2005a) holistisen ihmiskäsityksen, jota hyödynnän myös aineistoni analyysissä tulkintateoriana. Rauhalan mukaan ihmisessä on kolme olemuspuolta, jotka vaikuttavat toisiinsa ja joista muodostuu ihmisen kokonaisuus. Rauhalan kolmijaon mukaan ihminen muodostuu tajunnasta, kehosta ja situaatiosta eli elämäntilanteesta. Viidennessä luvussa kuvailen tutkimukseni toteuttamisen vaiheita haastateltavien etsimisestä aineiston analyysiin. Olen tavoittanut kaikki haastatteluun osallistuneet henkilöt avustajakoirayhdistyksen välityksellä. Olen nauhoittanut haastattelut ja litteroinut ne sanatarkasti tekstitiedostoiksi. Analysoin tutkimusaineistoni käyttäen sisällönanalyysiä analyysimenetelmänä. Fenomenologinen lähestymistapa ohjaa tutkijaa olemaan aineistolähtöinen ja kohtaamaan aineiston sellaisena kuin se on, ilman ennakkokäsityksiä tutkittavasta. Kuten edellä totesin tutkimukseni ei kuitenkaan ole puhtaasti fenomenologinen eikä analyysini ole täysin aineistolähtöistä. Tutkimuksessani käyttämäni päättely on abduktiivista ja siinä hyödynnetään aineiston lisäksi teoriaa. Luvun lopussa pohdin vielä tutkimukseeni liittyviä eettisiä näkökohtia ja tutkimuksen luotettavuutta. Luvussa kuusi esittelen analyysini, jonka tuloksia jäsennän Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon avulla. Esittelen situationaalisuuden, kehollisuuden ja tajunnallisuuden alueille sijoittuvat kokemukset omissa alaluvuissaan. Alaluvuissa

7 5 olevat teemat olen nostanut aineistosta, mutta tarkastelen niitä suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Seitsemännessä eli tutkimukseni viimeisessä luvussa pohdin vielä tutkimustuloksia sekä tutkimuksen prosessia ja sen herättämiä ajatuksia. 2 Koira ja ihminen Koirat voivat olla paljon muutakin kuin lemmikkejä. Ne voivat toimia ihmisen korvaamattomana apuna monissa vaativissa tehtävissä. Ihmisen ja koiran kumppanuuden on arvioitu alkaneen ainakin vuotta sitten, joidenkin arvioiden mukaan jopa paljon aikaisemmin. Vuosien saatossa koiraa on käytetty mitä erilaisimmissa tehtävissä. Ihmisen rinnalla eläessään koira on tuonut turvaa ja toiminut konkreettisena apuna esimerkiksi ruoan hankinnassa. Ihmiselämän kaupungistumisen myötä koirankin tehtävät ovat muuttuneet eikä koiran arvoa mitata enää pelkästään hyötynäkökulmasta. Koirasta on tullut myös seuralainen ja ystävä. (Meripaasi 2004, 6.) Vaikka suurinta osaa koirista pidetään nykyään lemmikkikoirina, koiran tarpeellisuus muunakin kuin lemmikkinä on nyky-yhteiskunnassa ilmeinen. Esimerkiksi lisääntynyt rikollisuus ja huumekauppa työllistävät viranomaisten lisäksi myös koiria. Monet virkakoirista työskentelevät erilaisissa erikoistehtävissä, esimerkiksi raja-, huume-, palo- tai tunnistuskoirina. Koira voi toimia myös liikunta-, kuulo- tai näkövammaisen apuna. (Meripaasi 2004, 8, ) 2.1 Koiran merkitys ihmisen hyvinvointiin Ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta käsittelevä tutkimus on tullut tunnetuksi varsinaisesti vasta 1980-luvulla, vaikka ensimmäinen artikkeli aiheesta ilmestyi jo vuonna 1944 Mental Hygiene -lehdessä. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana lemmikkieläinten ja erityisesti koirien terveysvaikutuksista on tehty tutkimuksia eri tieteenaloilla. Tutkimuksissa on pääasiassa tarkasteltu eläimiä joko erityisen terapian tarjoajina tai ihmisen terveyden edistäjinä. (Odendaal 2002, 1.) Lukuisten tutkimusten

8 6 mukaan ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Lemmikkieläinten on todettu vähentävän ahdistusta, yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Lemmikkieläimet ja etenkin koira voivat myös kannustaa omistajaansa liikkumaan enemmän ja tarjota sosiaalista tukea. Eläimen silittäminen itsessään myös lisää ihmisessä sensorista stimulaatiota ja on kokemuksena usealle mieluisa. (ks. esim. Beck & Katcher 2003; Wilson & Baker 2003.) Joidenkin tutkimusten mukaan koiran omistajilla on myös pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. (ks. esim. Patronek & Glickman 1993). Koiran erityisyyttä lemmikkinä on myös perusteltu sillä, että koira ja koiran omistaja ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa paljon enemmän kuin mikään muu lemmikki ja sen omistaja. Koira hakee kontaktia myös vieraisiin ihmisiin enemmän kuin esimerkiksi kissa. Koiran kontaktihakuisuudella on merkitystä etenkin urbaaneissa oloissa, joissa koira voi toimia linkkinä sosiaalisiin suhteisiin sekä vähentää eristäytymisen riskiä. (Jääskeläinen 1999.) Vaikka tutkimustulokset näyttävät varsin yksiselitteisesti koiran tai lemmikin vaikuttavan ihmisen hyvinvointiin myönteisesti, tuloksia voidaan tulkita lähinnä suuntaa antavina. Beckin ja Katcherin (2003, 87-88) mukaan tutkimustuloksissa esiintyy jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia, ja tarkempaa tutkimustietoa tarvitaan vaikuttavista ja välittävistä tekijöistä. Koira ei automaattisesti sovi ihmiselle, kaikki ihmiset eivät ole koiraihmisiä ja moni on koiralle allerginen. Lisäksi koira vaatii omistajaltaan myös paljon aikaa ja huolenpitoa. 2.2 Avustajakoira apuna arjessa Avustajakoirat ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on pysyviä toimintarajoitteita tai liikuntavamma ja jotka tarvitsevat apua itsenäiseen elämään. Avustajakoirat koulutetaan avustamaan omaa käyttäjäänsä monissa sellaisissa tehtävissä, joihin normaalisti tarvitaan avustajaa tai mekaanista apuvälinettä. Koirille opetetaan esimerkiksi ovien avaamista, tavaroiden nostamista ja virtakatkaisijoiden painamista. Koiran kyky oppia erilaisia asioista on lähes rajaton: se voi riisua käyttäjänsä kengät jalasta, vetää pyörätuolia ylämäessä, hakea postin jne. Avustajakoira on virkakoira, jonka lähin

9 7 rinnastettava kollega on näkövammaisten opaskoira. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012a.) Avustajakoirien koulutus on käynnistynyt Suomessa vuonna 1994, ja vuonna 2012 avustajakoiria on työtehtävissä 65 (Müller 2012). Koirien kyky auttaa liikuntavammaisia keksittiin Yhdysvalloissa vuonna Avustajakoirina on käytetty pääasiassa labradorinnoutajia, sillä ne ovat luottavaisia ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan vankkoja koiria. Niiden yhteistyöhaluinen luonne ja miellyttämisenhalu helpottavat niiden koulutusta. Lempeän luonteensa lisäksi labradorinnoutajien vahva kantamis- ja noutovietti tekevät niistä ihanteellisia avustajakoiria. (Weisbord & Kachanoff 2002, 188.) Avustajakoirat tunnistaa niiden käyttämästä avustajakoira-logolla merkitystä liivistä, jota se käyttää työssä ollessaan. Avustajakoiralla on oikeus liikkua käyttäjänsä seurassa joka paikassa samalla tavalla kuin näkövammaisten opaskoirilla. (Invalidiliitto 2012a). Suomessa avustajakoiratoiminnasta vastaa Invalidiliitto, pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä varoilla. Lisärahoitusta toimintaan kerätään kummikoiratoiminnalla ja lahjoituksilla. Avustajakoirat luovutetaan käyttäjilleen maksutta, mutta käyttäjä on itse kuitenkin vastuussa koiran ylläpitokustannuksista. Koiran omistajuus säilyy Invalidiliitolla. Invalidiliitto ei itse kouluta koiria, vaan ostaa koirat valmiiksi koulutettuina ja käyttöönottokatsastettuina. Suomessa avustajakoirat koulutetaan Kemiössä Axxell Brusabyssa. Invalidiliitto valitsee koirien saajat yhteistyössä avustajakoirakoulun henkilökunnan kanssa. Avustajakoiraa haetaan Invalidiliitolta hakulomakkeella, jonka liitteenä tulee olla lääkärintodistus. Invalidiliiton omistamien avustajakoirien lisäksi tällä hetkellä työskentelee viisi yksityisomistuksessa olevaa avustajakoiraa. Niiden omistajat ovat itse järjestäneet koirien rahoituksen. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012b; Müller 2012) Avustajakoiraksi soveltuvien koirien tulee olla luonteeltaan sopivia ja fyysisesti terveitä. Koulutukseen tulevat koirat valikoidaan tarkoin, ja koulutus alkaa jo pentuna. Koirien peruskoulutus kestää keskimäärin kaksi vuotta ja siihen sisältyy yhteisiä neuvotteluja avustajakoiran tulevan käyttäjän erityistarpeista ja -toiveista koiran koulutuksen suhteen. Jokaisen käyttäjälle luovutetun koiran tulee läpäistä katsastuskoe,

10 8 jossa testataan koiran taitotasoa sekä luonnetta. Liiton hyväksymät koirat saavat avustajakoiraoikeudet. Avustajakoirille ja tuleville käyttäjille järjestetään ennen koiran luovutusta yhteinen luovutuskoulutus. Koulutuksen aikana opitaan tiimityön alkeita ja koiran hallintaa sekä uuden isännän tottelemista. Luovutuksen jälkeen kouluttaja ja vapaaehtoinen tukihenkilö, peesari, seuraavat ja tukevat yhteistyön sujumista. Lisäksi avustajakoirat osallistuvat käyttäjänsä kanssa kahden vuoden välein taidontarkastuskokeeseen, siihen asti kunnes koira täyttää kahdeksan vuotta. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012b; Invalidiliitto 2012b.) 2.3 Tutkimuksia avustajakoirista Avustajakoiriin liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti kahden tyyppisiä: niissä joko vertaillaan avustajakoirien käyttäjiä sellaisiin liikuntavammaisiin ihmisiin, jotka voisivat saada avustajakoiran tai retrospektiivisiä tutkimuksia, joissa vertaillaan aikaa ennen ja jälkeen avustajakoiran saamisen. Diana Rintala on tutkinut eri tutkijakokoonpanoin avustajakoirien merkitystä käyttäjiensä elämään (ks. esim. Rintala ym & 2008). Rintala kollegoineen (2008) tutkivat muun muassa seurantatutkimuksena avustajakoiran ja kuulokoiran merkitystä käyttäjiensä elämään. He haastattelivat avustajakoirien käyttäjiä ennen avustajakoiran saamista ja kuusi kuukautta koiran saamisen jälkeen. Niin avustajakoiran kuin kuulokoiran käyttäjät olivat pääasiallisesti hyvin tyytyväisiä koiriinsa ja niiden tuomaan apuun. Avustajakoirien käyttäjät olivat koiran saamisen myötä vähemmän riippuvaisia ulkopuolisesta avusta, koska avustajakoira pystyi tekemän joitakin sellaisia asioita, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua. Avustajakoiran saaminen merkitsi käyttäjilleen maksetun henkilökohtaisen avun vähenemistä. Toisaalta tutkimuksessa ei saatu näyttöä siitä, että avustajakoiran käyttäjän fyysinen tai toiminnallinen toimintakyky olisi merkittävästi parantunut. Toimintakykyä arvioitiin FIM-mittarin (Functional Independence Measure) päivittäisten motoristen perustoimien osiolla. Samaan tulokseen päädyttiin myös psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin mittauksen osioissa. Tulokseen todennäköisesti vaikuttaa kuitenkin seuranta-ajan lyhyt aikaväli. Avustajakoiran

11 9 käyttäjät ja avustajakoirat vielä harjoittelivat tässä vaiheessa yhteistyötään ja koiran mahdolliset hyödyt eivät vielä olleet välttämättä tulleet esille. (mt., 500, 501.) Japanilaisessa avustajakoiratutkimuksessa (Shintani ym. 2010) on tutkittu avustajakoiran merkitystä ihmisen terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tässä tutkimuksessa avustajakoiran käyttäjiä verrattiin toimintakyvyltään vastaaviin liikuntavammaisiin ihmisiin, joilla ei ole avustajakoiraa. Tutkimuksen aineisto kerättiin survey-tyyppisellä SF-36v2-kyselylomakkeella (Medical Outcomes Study 36 Item Short-Form Health Survey Version 2.0), joka mittaa subjektiivisia, omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin liittyviä asioita. Tutkimuksen mukaan avustajakoiralla on merkittävä vaikutus käyttäjänsä henkiseen hyvinvointiin. Tutkimustulos viittaa jopa siihen, että avustajakoirien käyttäjät kokevat olevansa koko väestöön suhteutettuna henkisesti paremmin voivia. Tutkimuksen mukaan päivittäisiin toimintoihin liittyvässä avuntarpeessa tai riippumattomuudessa ei ollut avustajakoirien käyttäjillä ja vertailuryhmällä eroa, mutta fyysisessä toimintakyvyssä sen sijaan ero oli merkittävä, mikä tutkimuksen mukaan indikoi sitä, että avustajakoirien käyttäjät kokevat vähemmän vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissaan ja aktiviteeteissään kuin vertailuryhmään kuuluvat henkilöt. (mt., ). Laurel Rabschutz (2006) on tehnyt väitöskirjansa avustajakoiran merkityksestä liikuntavammaisen käyttäjänsä itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Hänen tutkimusaineistoon kuuluu survey-tyyppisiä kyselyitä ennen ja jälkeen avustajakoiran saamisen, avustajakoirien käyttäjien haastatteluja sekä havainnointia. (mt., ) Rabschutzin tutkimuksen mukaan avustajakoiralla on positiivinen vaikutus käyttäjänsä minäkuvaan ja siihen, miten muut ihmiset näkevät liikuntavammaisen ihmisen. Rabschutz kuitenkin huomauttaa, että hänen tutkimukseensa osallistuneilla avustajakoirien käyttäjillä oli jo ennen avustajakoiran saamista varsin hyvä itsetunto ja hän epäilee, että ihmiset, joilla on positiivinen minäkuva, hakevat avustajakoiraa todennäköisemmin kuin ihmiset, joilla on huono itsetunto. Avustajakoiran kanssa liikkuva ihminen saa paljon positiivista huomiota ja keskustelunaloituksia tuntemattomiltakin ihmisiltä, mikä vaikuttaa uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen. Rabschutzin tutkimukseen osallistuneiden avustajakoirien käyttäjien motiivit hankkia

12 10 avustajakoira ei perustunut pelkästään koiran tuomaan konkreettiseen apuun, vaan myös koiran tuomalla sosiaalisella ja emotionaalisella puolella oli vaikutusta koiran hakemiseen. (mt., ) Kanadalainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö AÉTMIS (Agence d évaluation des technologies et des modes d intervention en santé) on arvioinut avustajakoiran tehoa, turvallisuutta ja kustannuksia. Pyyntö avustajakoirien vaikutusten arviosta tuli Québecin sosiaali- ja terveysministeriöltä. Yksityishenkilö oli ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja pyytänyt, että avustajakoirat sisällytetään sairausvakuutuksen korvaamiin apuvälineisiin samaan tapaan kuin näkövammaisten opaskoirat. Avustajakoiran tehoa, turvallisuutta ja kustannuksia arvioitiin olemassa olevien tutkimusten ja artikkelien pohjalta. Tutkimuksia haettiin yleisistä ja alan erikoistietokannoista. Haetun kirjallisuuden piti sisältää tieteellistä tietoa liikuntavammaisten avustajakoirista ja olla julkaistu 2000-luvulla. Haku tuotti 30 kriteerit täyttävää artikkelia. Tämän arvion tarkoituksena oli selvittää ensisijaisesti avustajakoiran merkitystä liikkumiseen, minkä vuoksi niitä artikkeleita, jotka koskivat pääasiallisesti avustajakoiran psykososiaalisia vaikutuksia ei otettu systemaattisesti mukaan arvioon. Arvioon mukaan otetuissa avustajakoiriin liittyvissä tutkimuksissa arvioitiin avustajakoirien kliinistä tehoa toiminnallisilla ja psykososiaalisilla tulosmittareilla. Avustajakoirat näyttävät toteuttavan tehokkaasti ne tehtävät, joihin ne ovat koulutettuja. Avustajakoira voi lisätä käyttäjänsä riippumattomuutta muista ihmisistä. Useissa tutkimuksissa todettiin avustajakoirilla olevan myös positiivinen psykososiaalinen vaikutus käyttäjiinsä. Avustajakoirat lisäsivät käyttäjiensä turvallisuuden tunnetta ja itsearvostusta, sosiaalista toimintaa ja paransivat heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Myös teknisten apuvälineiden käyttö ja ihmisavustajan työtuntimäärä pienenivät. Avustajakoira voi tällä raportin mukaan säästää yhteiskunnan varoja. Raportin tekijät suosittelivat avustajakoirien sisällyttämistä sairausvakuutuksen korvaamien apuvälineiden luetteloon. Raportti on ranskankielinen ja sitä ei ole kokonaisuudessa käännetty englanniksi. (Khelia ym.2007, iv-viii) Myös K. Allen ja J. Blasovich (1996) ovat ottaneet tutkimuksessaan kantaa avustajakoiran tuomasta taloudellisesta hyödystä. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen ja

13 11 psyykkisen hyvinvoinnin kasvamisen lisäksi avustajakoirat tuottavat myös taloudellista hyötyä. Tutkimus on tehty Yhdysvalloissa eikä sen tuloksia voi suoraan verrata Suomeen. Avustajakoirien tuottama säästö yhdysvaltalaisessa kontekstissa oli kuitenkin huomattavaa: tutkimuksen mukaan säästö oli yli 50 prosenttia kustannuksista, kun verrattiin avustajakoiran käyttöä ulkopuolisesta henkilöstä (henkilökohtainen avustaja) koituviin kuluihin. (mt., ) Suomalaiset tutkimukset avustajakoirista ovat lähinnä ammattikorkeakoulu- ja opistotasoisia opinnäytetöitä. Suomalaista yliopistotasoista varsinaista tutkimusta aiheesta ei ole. Avustajakoiratoiminnan selvitysryhmä on vuonna 2001 tehnyt selvityksen avustajakoiran vaikutuksista käyttäjänsä ajankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin ja ulkopuolisen avun käyttöön. Selvityksen mukaan avustajakoirat lisäävät käyttäjiensä fyysistä aktiivisuutta. Avustajakoirat aktivoivat käyttäjiänsä liikkumaan päivittäin noin kaksi tuntia enemmän kuin vertailuryhmään kuuluvat ilman avustajakoiraa elävät liikuntavammaiset ihmiset. Liikkumisen eroa voidaan pitää merkittävänä: avustajakoirien käyttäjät liikkuvat kymmenkertaisesti verrattuna vertailuryhmään. Selvityksen mukaan avustajakoira parantaa käyttäjänsä elämänlaatua monipuolisesti, muun muassa aktivoimalla käyttäjäänsä liikkumaan enemmän. Samalla avustajakoira säästää ihmisavustaja-aikaa käyttäjiltään. (Laurinkari & Pelkonen 2001, 9.) Avustajakoirista ei ole julkaistu kovinkaan paljoa tutkimuksia ja varsinaiset pitkäkestoiset seurantatutkimukset puuttuvat vielä. Olemassa olevaa tutkimusta on kritisoitu osittain puutteelliseksi ja ne tarjoavat vain rajallista näyttöä avustajakoiran vaikutuksista käyttäjänsä elämään. (ks. esim Rintala 2008 ym. 489.) Tutkimuksissa on usein varsin pieni näytemäärä. Esimerkiksi Shintanin ja ym. (2010) tutkimukseen osallistui kymmenen avustajakoiran käyttäjää sekä sama määrä vertailuryhmään kuuluvia henkilöitä kun taas Allenin ja Blasovichin (1996) tutkimukseen osallistui 48 henkilöä. Tästä huolimatta tutkimukset päätyvät pääasiallisesti hyvin samanlaisiin lopputuloksiin: avustajakoirilla on positiivinen vaikutus käyttäjiensä elämään usealla eri elämän alueella, mikä näkemykseni mukaan lisää johtopäätösten luotettavuutta.

14 12 3 Tutkimuksen paikantuminen osaksi vammaistutkimusta Antti Teittinen (2006) tekee käsitteellisen eron vammaisuuden tutkimuksen ja vammaistutkimuksen välillä. Hän pitää niitä käsitteellisesti kahtena eri näkökulmana samaan ilmiöön. Sosiologisesti tulkittuna vammaisuuden tutkimus edustaa vammaisuuden kulttuuristen ja rakenteellisten ilmiökokonaisuuksien tutkimusta. Vammaistutkimus taas keskittyy vammaisuuden ilmiön kautta tuotetun yksilökokemuksen tutkimukseen. Teittinen kuitenkin huomauttaa, että käsitteiden erottelu toisistaan ei ole vielä vakiintunutta Suomessa ja suomen kielessä. Vammaisuuden tutkimus on monitieteistä, minkä vuoksi kumpikaan vammaisuuden tutkimuksen näkökulma ei muodosta omaa tieteenalaansa, eivätkä ne välttämättä sulje toisiaan pois. Teittinen kuvaa suomalaisen vammaisuuden tutkimuksen jakautuvan ainakin kolmeen osa-alueeseen: hallintonäkökulmaan orientoituneet selvitystyyppiset tutkimukset, yliopistotutkimukset sekä brittiläiseen ei-lääketieteelliseen eetokseen perustuvat tutkimukset. Hallintonäkökulmaan orientoituneiden tutkimusten perustana ovat terveystieteelliset lähtökohdat, köyhyys ja hyvinvoinnin jakaantuminen. Näissä teemoissa vammaisuus ei yleensä ole itsessään tutkimuksen fokuksena, mutta vammaisuus on kuitenkin tutkimuksessa mukana. (Teittinen 2006, 6, ) Toiseksi vammaisuuden tutkimuksen osa-alueeksi Teittinen nimeää yliopistotutkimuksen. Hänen mukaan vammaisuuden tutkimus Suomen yliopistolaitoksissa on kuitenkin yksittäisten opettajien ja tutkijoiden varassa, koska Suomessa ei ole vammaisuuden tutkimukseen erikoistunutta akateemista laitosta. Tämän vuoksi vammaisuuden ihmistieteellinen tutkimus on pirstaleista. Kolmas vammaisuuden tutkimuksen osa-alue on brittiläiseen ei-lääketieteelliseen eetokseen nojautuva tutkimus. Tämäntyylisessä tutkimuksessa keskeisenä taustatekijänä Britanniassa on ollut vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen kokema epäoikeudenmukaisuus sekä syrjintä, jotka on otettu tutkimuskohteiksi. Suomessa vammaisjärjestöt eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä tutkijoiden kanssa, ja tällaista tutkimusta on todella vähän. Yliopistollisen ihmistieteellisen tutkimuskentän tutkimukset ovat kuitenkin usein

15 13 lähestymistavaltaan ja tiedonmuodostukseltaan vammaisuuden kokemukseen perustuvia. (Teittinen 2006, 32.) Myös omassa tutkimuksessani olen kiinnostunut kokemuksista. Tutkimukseni aineisto koostuu liikuntavammaisten avustajakoirien käyttäjien haastatteluista, ja tutkimukseni keskiössä ovat avustajakoirien käyttäjien kokemukset. Pyrin yksilöllisten kokemusten kautta kertomaan avustajakoirien merkityksestä käyttäjiensä elämään yleisimmin ja tuottamaan näin tietoa avustajakoirien merkityksestä käyttäjiensä elämään ilmiötasolla. Reija Lampinen (2007) näkee kokemuksellisen näkökulman vammaisuuteen erityisen tärkeäksi. Hänen mukaansa vammaisuus ei ole tiettyjen ihmisten erityisasia, vaan kuuluu oleellisena osana elämään. Vammaisten ihmisten elämänkokemukset arjessa tarjoavat tärkeää tietoa päätöksentekijöille, palveluntuottajille, vammaistyön ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. (mt., 29.) Vammaistutkimuksen vahvistaminen on myös yksi suomalaisen vammaispolitiikan kehittämiskohde. Sosiaali- ja terveysministeriön (2010) vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO ) mukaan suomalainen vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen, jotka ovat vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Poliittinen päätöksenteko ja palvelujen suunnittelu edellyttävät tietoa vammaisten elinoloista, asemasta ja hyvinvoinnista. Vammaisia ihmisiä koskevan tutkimus- ja tilastotiedon systemaattinen kerääminen sekä vammaispoliittisen tilanteen seuranta ja raportointi ovat yksi hallituksen kehittämistoimenpiteistä vammaispoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toukokuussa 2006 silloinen hallitus (Vanhanen I) antoi maamme ensimmäisen vammaispoliittisen selonteon eduskunnalle (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Myös selonteossa todettiin vammaisia henkilöitä koskevan tutkimustiedon olevan pirstaleista. Palveluiden käyttäjien kokemuksia ei liioin oltu tutkittu laajasti ja systemaattisesti. (mt., 20, )

16 Vammaisuuden määrittely Käsitteet vammaisuus ja vammainen henkilö ovat sekä lainsäädännössä että puhekielessä varsin uusia ja sisällöltään epätarkkoja, vaikka kaikissa yhteisöissä kautta aikojen on ollut vammaisia ihmisiä. Vammaisuuden selitysmallit ovat liittyneet eri aikakausina kulloinkin vallitsevaan ideologiaan ja kunkin aikakauden kulttuuriin. Vammaisuus on saanut merkityksensä tietyn elimellisen vamman ominaispiirteiden, yhteisön sille antamien tulkintojen ja laajemman poliittisen sekä taloudellisen yhteyden leikkauspisteessä. (Vehmas 2005, 21; Somerkivi 2000, 36.) On arvioitu, että Suomessa noin viidellä prosentilla eli noin henkilöllä väestöstä on merkittävä vamma tai toimintavajavuus. Heistä noin on vaikeavammaisia ihmisiä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003.) Vammaisuus ja sairaus rinnastetaan usein synonyymeinä toisiinsa, vaikka näin ei ole. Sairaus voi aiheuttaa vamman, mutta vammainen henkilö ei yleensä ole sairas. Pitkäaikainen tai etenevä sairaus ei myöskään välttämättä aiheuta vammaa. Vammainen ja terve eivät näin ollen ole käsitteinä toistensa vastakohtia, vammaisen tarkimpana vastakohtana pidetään käsitettä ei-vammainen. (Lampinen 2007, ) Aikaisemmin puhuttiin erilaisista fyysisistä, psyykkisistä ja aistielimellisistä vioista, ja niiden kantajia kutsuttiin vikojensa mukaan esimerkiksi rammoiksi tai kuuroiksi. Käsite vammaisuus on tullut käyttöön vasta 1900-luvulla, minkä jälkeen kaikki eri vammaryhmät niputettiin vammaisuuden käsitteen alle. Yhdistävänä piirteenä katsottiin olevan vammaisten toiminnallinen kyvyttömyys selvitä arkielämän toiminnoista. Kyvyttömyys ilmeni eri tavalla riippuen heidän elimellisen vammansa luonteesta. Vammaisten ihmisten tulkittiin olevan viallisten ruumiiden uhreja ja vammaisuuteen sisällytettiin arvolatautuneita ominaisuuksia, kuten riippuvuus ja traagisuus. Näin hahmotettuna vammaisuuden tuomia rajoitteita on pyritty lieventämään kuntouttavilla toimenpiteillä. Tällainen ajatus pohjautuu biologis-lääketieteelliseen käsitykseen normaalista, joka jättää huomioimatta vammaisuuden kokemukseen liittyvät sosiaaliset ja materiaaliset tekijät. Tällaista medikalisoivaa vammaisuuden määrittämistä on kutsuttu myös yksilölliseksi malliksi. Vammassa on kyse puhtaasti biomedikaalisesta

17 15 ongelmasta ihmisen ruumiissa ja vamma on sosiaalisten rajoitteiden alkuperä ja syy. (Vehmas 2005, ) Toinen vammaisuutta selittävä malli on sosiaalinen malli, joka on syntynyt vastareaktiona yksilölliselle vammaisuuden mallille. Sosiaalisessa mallissa vammaisuutta tulkitaan sosiaalisena ilmiönä ja vammaisten ihmisten toimintavajavuuden problematiikan nähdään aiheutuvan yhteiskunnan sosiaalisista ja fyysisistä rakenteista. Vammaisten ihmisten rajoittuneet toimintamahdollisuudet itsessään eivät koskaan ole ongelmien syitä vaan syyt löytyvät yhteiskunnan epäonnistumisessa apuvälineiden ja palveluiden tarjonnassa. Tässä mallissa korostetaan vammaisten ihmisten oikeuksia ja valinnanvapauksia. (Oliver 1983, 23, 31.) Vielä 1980-luvulla tehty Maailman terveysjärjestö WHO:n ICIDH-luokittelumalli (International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps) vammaisuudesta perustuu hyvin pitkälti lääketieteellisiin yksilöllisiin määritelmiin vammaisuudesta. Vasta vuonna 2001 julkaistussa uudessa terveyden, toimintakyvyn ja toiminta-rajoitteiden luokituksessa (International Classification of Functionin Disability and Health) Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli vammaisuuden uudella tavalla. Uusi luokittelu nojaa enemmän biopsykososiaaliseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon biologisten tekijöiden lisäksi yksilöpsykologiset kuin myös yhteiskunnallisetkin tekijät yksilön terveydentilassa. Luokittelun mukaan vammaisuus tarkoittaa vaihtelua ihmisen toimintakyvyssä, josta voidaan erottaa kolme eri tasoa: elimellinen vaurio, toiminnan rajoitukset ja osallistumisen rajoitukset. Vammaisuus voi luokittelun mukaan aiheutua joistakin edellä mainituista tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksesta. Luokittelu korostaa yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä siinä, miten vamma vaikuttaa ihmisen elämään, vaikka luokitus on edelleen painotukseltaan lääketieteellinen. (Vehmas 2005, ) Simo Vehmaksen (2005) mukaan vammaistutkijat ja vammaisaktivistit ymmärtävät vammaisuuden rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sosiaalinen malli sijoittaa vammaisuuteen liittyvät ongelmat yhteiskuntaan, joka käytänteillään ja arvoillaan luo vammaisuutta. Sosiaalisen vammaistutkimuksen piirissä on kuitenkin kritisoitu vammaisuuden sosiaalista mallia rajoittavaksi ja riittämättömäksi

18 16 viitekehykseksi vammaisuuden käsitteellistämiselle. Sosiaalinen malli jättää vamman taustalla olevat elimelliset vauriot, sukupuolen sekä muut yksilölliset erot huomioimatta ja hyväksyy kritiikittömästi jaottelun vammaisten ja vammattomien ihmisten välillä. Vammaisuuden sosiaalisella mallilla on ollut poliittinen päämäärä ajaa vammaisten ihmisten oikeuksia ja se on ollut sen ehdottomuuden ja selkeyden vuoksi ihanteellinen poliittiseksi välineeksi. Pelkkään sosiaaliseen malliin tukeutuminen saattaa kuitenkin edistää vammaisten ihmisten sortoa ja kieltää vammaisten ihmisten henkilökohtainen kokemus siitä, että heidän ongelmansa ei poistu ainoastaan yhteisöä muuttamalla. Sosiaalinen malli olettaa vammaisten ihmisten omaksuvan ensisijaisesti vammaisen identiteetin, vaikka monet vammaiset ihmiset rakentavat identiteettinsä pääasiallisesti muiden tekijöiden perusteella. (Mt., ) Vammaisuus tulee nähdä tilana, joka koostuu niin yksilöllisten ominaisuuksien kuin yhteisöllisten käytäntöjen kohtaamisessa. Vammaistutkimuksessa onkin ryhdytty vaatimaan teoreettista ja metodista moniarvoisuutta. Postmodernissa ajattelussa inhimillinen tieto ei ole kasautuvaa ja kehittyvää vaan pirstaleista ja sidoksissa asiayhteyteensä. Postmodernit vammaistutkijat korostavat kielen merkitystä vammaisuuden luojana. Jaottelut vammaisten ja ei-vammaisten välillä tulisi purkaa ja korvata kielellä, joka ei luokittele ihmisiä. Vehmaksen (2005) mukaan tällainen voidaan saavuttaa avoimella dialogilla, jossa erityisesti vammaisten ihmisten omalle äänelle annettaisiin erityinen painoarvo. (Mt., ) 3.2 Liikuntavammaisuus Puhuttaessa liikuntavammaisuudesta tarkoitetaan yleensä niitä rajoituksia joita yksilöllä on fyysisessä toiminnassaan. Suurin osa liikuntavammoista on erilaisten sairauksien, kuten esimerkiksi reuman tai MS-taudin, aiheuttamia liikuntavammoja. Toiseksi suurimmaksi liikuntavammojen aiheuttajaksi voidaan mainita tapaturmien jälkitilat. Syntymästään pysyvän liikuntavamman saaneista CP-vammaiset ovat suurin ryhmä. Synnynnäiset liikuntavammat voivat ilmetä heti syntymän yhteydessä tai vasta lapsuusiässä. Liikuntavammaisten toiminnan vajavuuden aste ei ole suoraan

19 17 arvioitavissa pelkästään anatomisen vaurion tai elinkohtaisten rajoitusten perusteella vaan siihen vaikuttavat monet muut asiat, esimerkiksi muut fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi yksilöllisillä tekijöillä on paljon merkitystä siihen, miten vammaisuus koetaan. Lievästi vammainen ihminen voi kokea itsensä hyvinkin vaikeasti vammaiseksi, kun taas hyvin vaikeasti vammainen henkilö ei välttämättä koe vammaansa kovin merkittäväksi haitaksi. (Hynynen 1998, ) Liikuntavammaiset ihmiset kohtaavat paljon esteitä, jotka vaikeuttavat heidän päivittäisten asioiden hoitamista itsenäisesti. Raskaat ovet, jotka eivät aukea automaattisesti, korkealla olevat hissinappulat, rappuset sekä monet muut asiat tuottavat ongelmia useille liikuntavammaisille ihmisille, jotka liikkuvat pyörätuolin tai muun apuvälineen kanssa. Esteettömyyden käsite on yleistynyt viime vuosina vammaispoliittisessa keskustelussa. Esteettömyyden keskeisenä ajatuksena on vammaiskäsitys, jonka mukaan vammaisuudessa on kyse ennen kaikkea yksilön ja ympäristön välisestä suhteesta ja sen toimivuudesta. Näin ymmärrettynä vammaisuudessa korostuu yksilön ja ympäristön suhde ja siinä ilmenevä ristiriitainen tila. Esteettömyys on periaate, jonka mukaan rakennetun ympäristön ja palvelujen tulee edistää sekä tukea myös eri väestöryhmien kuten toimintarajoitteisten, vanhusten ja lasten itsenäistä suoriutumista. (Lampinen 2007, 29, ) Liikkumisen vapaus on myös liikuntavammaisille henkilöille perustuslain määrittelemä perusoikeus ja liikkumisen esteettömyys voidaan nähdä ennen kaikkea turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavana periaatteena (Lampinen 2007, 84). Modernilla apuvälineteknologialla on tärkeä merkitys vammaisten ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kotiympäristöön suunniteltujen ympäristönhallintalaitteiden avulla ovet avautuvat, tv-kanavat vaihtuvat, sälekaihtimet laskeutuvat jne. Myös henkilökohtaisella avustajalla ja avustajakoiralla voi olla suuri merkitys liikuntavammaisen ihmisen itsenäisen elämän mahdollistamiseen. Vammaisista ihmisistä puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä ja heitä koskevia asioita yleistetään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että he ovat yksilöitä siinä missä muutkin ihmiset, ja vammaisuuden aiheuttamat fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat

20 18 pikemmin erottavat kuin yhdistävät heitä. (Aphonen 2009, ) Vammaisuutta käsitteenä itsessään on pidetty joidenkin mukaan loukkaavana ja leimaavana. Sanan vammainen tilalla on käytetty esimerkiksi termiä toiminta- tai liikuntarajoitteinen. Olen tutkielmassani kuitenkin päätynyt käyttämään käsitettä liikuntavammainen henkilö käsitteen toiminta- tai liikuntarajoitteinen henkilö asemesta. Valintaani perustelen sillä, että vammainen käsitteenä on yleisesti käytössä tieteellisessä tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Toiseksi kaikki liikuntavammaiset eivät välttämättä koe itseään liikuntarajoitteiseksi vammasta huolimatta. Esimerkiksi Amu Urhonen (2011) kuvailee teoksessaan Kompastuksia itseään mieluiten pyörätuolinkäyttäjäksi. Hän kertoo, ettei hän koe itseään lainkaan liikuntarajoitteiseksi. Hän ajattelee, että hänen tapansa liikkua pyörätuolilla on yhtä hyvä kuin kaikkien muidenkin liikkumismuodot. (mt., 11.) Keskustelin vammainen -käsitteestä myös kolmen tutkimukseeni osallistuneen henkilön kanssa. He kokivat käsitteen liikuntavammainen henkilö kuvaavan avustajakoiran käyttäjiä eikä siihen liittynyt negatiivista latausta. Eräs avustajakoiran käyttäjä, joka ei kuitenkaan osallistunut tutkimukseeni, kertoo, ettei hän ole liikuntavammainen. Hän kuvaa itseään vaikea-asteisesti vammaiseksi henkilöksi, mutta ei liikuntavammaiseksi. Päädyin nimeämään tutkimukseni silti liikuntavammaisten avustajakoirien käyttäjien mukaan, koska kaikki tutkimukseeni osallistuneet ovat liikuntavammaisia henkilöitä. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että avustajakoiria myönnetään erilaisille ihmisille ja ihmisten kategorioiminen tiettyihin ryhmiin on aina riskialtista. 4 Tutkimuskysymykset ja metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä liikuntavammaisten arjessa ja saada tietoa avustajakoiratoiminnasta sekä käyttäjien kokemuksista. Näin ollen näkökulmani teemaan on avoin ja olen kiinnostunut juuri niistä asioista, joita tutkimukseeni osallistuneet henkilöt nostavat esiin. Tavoitteena on tuoda esille avustajakoirien käyttäjien kokemuksia, jotka toteutuvat aina tietynlaisessa

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä

AVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä AVUSTAJAKOIRA Invalidiliitto Apuna elämässä Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Holistinen ihmiskäsitys

Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi

FT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu

LIIKUNTA. Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu LIIKUNTA Merja Kuosmanen Savonlinnan normaalikoulu OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin tukemalla sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon että fyysistä,

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020

Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN 2015-2020 Maalaus Päivi Eronen, 2014 Valokuva Hilja Mustonen KIRSIKODIN Strateginen suunnitelma 2015-2020 Hilja Mustonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus 2. Arvot 3. Menestysidea 4. Päämäärät 1. TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot