KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista
|
|
- Jere Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Jaana Hovi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2013
2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Jaana Hovi Työn nimi Arbetets titel Title Institution Department Sosiaalitieteiden laitos Koira ihmisen apuna liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Oppiaine Läroämne Subject Sosiaalityö Työn laji Arbetets art Level Pro Gradu -tutkielma Aika Datum Month and year Tammikuu 2013 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 90 Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimus käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii vastaamaan kysymykseen: minkälainen merkitys avustajakoirilla on liikuntavammaisten ihmisten elämään? Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä käyttäjiensä arkeen sekä saada tietoa avustajakoiratoiminnasta ja avustajakoirien käyttäjien kokemuksista. Tutkimusaineisto on kerätty haaastattelemalla kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Tutkimus soveltaa fenomenologista lähestymistapaa, joten siinä ollaan kiinnostuneita haastateltavien kokemuksista sellaisina kuin he ne esittävät. Tutkimus ei ole kuitenkaan puhtaasti aineistolähtöinen vaan se perustuu abduktiiviseen päättelyyn, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta, mutta hyödynnetään myös teoriaa. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat vammaistutkimus ja tutkimustieto koiran merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Tutkimuksen tulkintateoriana hyödynnetään Lauri Rauhalan holistista ihmiskäsitystä. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimus sijoittuu vammaistutkimuksen kenttään, ja sen sisällä kokemuksellisen vammaistutkimuksen piiriin. Tutkimustulokset jäsennetään holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon (tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus) mukaisesti. Avustajakoira käyttäjänsä situaatiossa lisää esteettömyyttä, itsenäisyyttä ja rytmittää arkea sekä tuo sisältöä elämään. Avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, mutta myös lemmikkinä ja perheenjäsenenä. Avustajakoira voi auttaa käyttäjäänsä joissakin sellaisissa asioissa, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua, mutta se ei kuitenkaan voi korvata täysin ihmisapua, koska avustajakoiran ja henkilökohtaisen avustajan tehtävät poikkeavat toisistaan. Avustajakoira kannustaa käyttäjäänsä liikkumaan ja avustajakoiran merkitystä kuvataan kuntouttavan elementin kautta. Avustajakoira lisää käyttäjänsä saamaa positiivista huomiota ja itsevarmuutta, joka voi vaikuttaa positiivisesti avustajakoiran käyttäjän minäkuvaan. Koira vaikuttaa jo läsnäolollaan käyttäjänsä turvallisuuden tunteeseen sekä tuo iloa ja eloa arkeen. Vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan se on ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Tämän tutkimuksen valossa avustajakoiran merkitys käyttäjänsä apuna perustuu juuri tähän. Avustajakoira tarjoaa käytännön avun lisäksi psykososiaalista tukea sekä kannustaa liikkumaan. Avustajakoira vaikuttaa käyttäjänsä elämään kaikkien olemassaolon muotojen tarjoamien kanavien kautta. Avainsanat Nyckelord Keywords Avustajakoira, liikuntavamma, apuväline, holistinen ihmiskäsitys Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
3 Sisällys 1 Johdanto Koira ja ihminen Koiran merkitys ihmisen hyvinvointiin Avustajakoira apuna arjessa Tutkimuksia avustajakoirista Tutkimuksen paikantuminen osaksi vammaistutkimusta Vammaisuuden määrittely Liikuntavammaisuus Tutkimuskysymykset ja metodologiset lähtökohdat Fenomenologinen lähestymistapa Holistinen ihmiskäsitys Tutkimuksen toteutus Haastatteluaineiston hankinta Aineiston analyysi sisällönanalyysi analyysimenetelmänä Eettiset näkökohdat Tutkimuksen luotettavuus Avustajakoira ihmisen apuna Päätös avustajakoiran hankkimisesta Avustajakoiran merkitys situaatiossa Avustajakoira lisäämässä esteettömyyttä Avustajakoira itsenäisyyden ja yksityisyyden lisääjänä Avustajakoira apuvälineenä ja perheenjäsenenä Avustajakoira arjen rytmittäjänä ja sisällön tuojana Avustajakoiran merkitys kehollisuudessa Avustajakoira liikuttajana ja kunnon kohentajana Avustajakoira kuntouttajana Avustajakoiran merkitys tajunnallisuudessa Avustajakoiran vaikutus minäkuvaan Avustajakoira tunteiden herättäjänä Avustajakoiran vaikutus turvallisuudentunteeseen Avustajakoiran merkitys olemassaolon kokonaisuuteen Johtopäätökset Pohdinta Lähteet... 84
4 2 1 Johdanto Koiraa kutsutaan ihmisen parhaaksi ystäväksi. Koira tarjoaa omistajalleen turvaa ja läheisyyttä, koira on monelle ihmiselle luotettava kumppani. Monet koiran omistajat mainitsevat koiran parhaiksi puoliksi uskollisuuden ja pyyteettömän rakkauden, jota se omistajiinsa kohdistaa. Suomen Kennelliitto arvioi Suomessa olevan noin koiraa, mikä tarkoittaa, että noin joka viidennessä suomalaisessa perheessä olisi koira. (Suomen Kennelliitto 2010). Suurimmalle osalle ihmisistä koira on nimenomaan lemmikki. Koira voi kuitenkin toimia myös monenlaisissa tehtävissä, esimerkiksi liikuntavammaisten ihmisten avustajakoirana. Tässä pro gradu -työssä tarkastelen liikuntavammaisten henkilöiden kokemuksia avustajakoirista. Olen kiinnostunut siitä, minkälainen merkitys avustajakoirilla on käyttäjiensä päivittäiseen elämään. Tutkimukseni sai alkunsa kiinnostuksestani eläinavusteisiin terapioihin ja kuntoutukseen. Eläimillä tiedetään olevan positiivista vaikutusta ihmisten hyvinvointiin (ks. esim Beck & Katcher 2003). Idea aihevalintaani johtaa aikaan, jolloin opiskelin Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa apuvälinetekniikkaa. Olin tuolloin työharjoittelussa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa tapasin ensimmäistä kertaa avustajakoiran käyttäjän. Pro gradu -tutkielmani aihetta miettiessäni avustajakoirat nousivat mieleeni ja päätin lähteä tutkimaan avustajakoirien käyttäjien kokemuksia. Aihetta lähemmin tarkastellessani huomasin, ettei avustajakoirista ole juurikaan tehty suomalaista tutkimusta ja että avustajakoirien vaikutukset käyttäjiensä arkeen on herättänyt tutkimusmielenkiintoa lähinnä opisto- ja ammattikorkeakoulutasoissa opinnäytetöissä. Ulkomaalaista yliopistotasoista tutkimusta on jonkun verran saatavilla. Tutkimustiedon vähyys avustajakoirista lisäsi osaltaan tutkimusmielenkiintoani avustajakoirien käyttäjien kokemuksia kohtaan. Aikaisemman koulutustaustani vuoksi olen ollut myös sosiaalityön opinnoissa kiinnostunut vammaistutkimukseen liittyvistä kysymyksistä, minkä vuoksi pro gradu -tutkielman tekeminen vammaistutkimuksen alueelta oli luonteva vaihtoehto.
5 3 Avustajakoiran tehtäviin kuuluu toimia liikuntavammaisen ihmisen apuna päivittäisissä askareissa esimerkiksi nostamalla pudonneita esineitä ja avaamalla ovia. Fyysisen avun lisäksi avustajakoiralla on kuitenkin myös laajempi merkitys liikuntavammaisten arjessa. Ensimmäiset avustajakoirat aloittivat työnsä Suomessa vuonna Avustajakoiratoiminta on kuitenkin edelleen suurelle osalle ihmisistä tuntematonta, ja avustajakoirat sekoitetaan usein käsitteellisesti näkövammaisten opaskoiraan. Avustajakoiralla on samanlainen lainopillinen asema kuin näkövammaisten opaskoiralla, mikä antaa avustajakoiralle oikeuden esimerkiksi liikkua julkisissa tiloissa, kuten virastoissa, tavarataloissa ja ravintoloissa. Opas- ja avustajakoirien rahoitusmuoto on kuitenkin poikennut oleellisesti toisistaan. Avustajakoiratoiminta on perustunut pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitukseen, joka myönnetään lyhyeksi aikaa kerrallaan. Tämän lisäksi avustajakoiria on koulutettu lahjoitusvaroilla. Tämä ei takaa avustaja-koiratoiminnan jatkuvuutta tai pitkäjänteistä kehittämistä. (Kiura 2008, 14.) Vuoden 2012 alusta tuli voimaan terveydenhuoltolain uudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Lakiin ja asetukseen liittyvässä muistiossa annetaan ohjeita lain toimeenpanosta. Siinä todetaan, että nykyisen käytännön mukaan näkövammaisten opaskoiria myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa käytännön jatkamisen myös avustajakoirien osalta ja niiden myöntämisen sairaanhoitopiirin myöntämiskäytännön mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011.) Tämän muutoksen myötä sairaanhoitopiireillä on mahdollisuus, mutta ei velvoitetta, myöntää avustajakoiria osana julkisen sektorin apuvälinepalveluja. Tulevaisuudessa yhä useammalla avustajakoiraa tarvitsevalla saattaa olla mahdollisuus päästä avustajakoiratoiminnan piiriin. Tämän tutkimuksen viitekehys perustuu fenomenologiseen tutkimustraditioon, vaikkakaan tutkimus ei ole puhtaasti fenomenologinen. Tutkimukseni päämääränä on antaa avustajakoiran käyttäjille ääni ja tuoda heidän kokemuksensa näkyviksi ja kuuluviksi. Olen kiinnostunut avustajakoirien käyttäjien kokemuksista sellaisina kuin he ne itse esittävät, minkä takia haastattelua voidaan pitää tarkoituksenmukaisena
6 4 aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelussa haastateltava pääsee puhumaan varsin vapaamuotoisesti, jolloin kerätyn materiaalin voi katsoa edustavan haastateltavien puhetta itsessään (Eskola & Suoranta 1998, 88). Olen haastatellut tutkimukseeni kahdeksaa kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkielmani rakentuu siten, että toisessa luvussa esittelen avustajakoiratoimintaa ja siihen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. Sijoitan tutkimukseni vammaistutkimuksen piiriin, minkä vuoksi kolmas luku keskittyy vammaistutkimukseen, jolloin myös määrittelen vammaisuuden käsitteitä. Neljännessä luvussa esittelen tutkimukseni metodologisia lähtökohtia ja tarkennan tutkimuskysymystäni. Tutkimukseni taustalla vaikuttaa vammaistutkimuksen lisäksi voimakkaasti holistinen ihmiskäsitys. Esittelen neljännessä luvussa Lauri Rauhalan (2005a) holistisen ihmiskäsityksen, jota hyödynnän myös aineistoni analyysissä tulkintateoriana. Rauhalan mukaan ihmisessä on kolme olemuspuolta, jotka vaikuttavat toisiinsa ja joista muodostuu ihmisen kokonaisuus. Rauhalan kolmijaon mukaan ihminen muodostuu tajunnasta, kehosta ja situaatiosta eli elämäntilanteesta. Viidennessä luvussa kuvailen tutkimukseni toteuttamisen vaiheita haastateltavien etsimisestä aineiston analyysiin. Olen tavoittanut kaikki haastatteluun osallistuneet henkilöt avustajakoirayhdistyksen välityksellä. Olen nauhoittanut haastattelut ja litteroinut ne sanatarkasti tekstitiedostoiksi. Analysoin tutkimusaineistoni käyttäen sisällönanalyysiä analyysimenetelmänä. Fenomenologinen lähestymistapa ohjaa tutkijaa olemaan aineistolähtöinen ja kohtaamaan aineiston sellaisena kuin se on, ilman ennakkokäsityksiä tutkittavasta. Kuten edellä totesin tutkimukseni ei kuitenkaan ole puhtaasti fenomenologinen eikä analyysini ole täysin aineistolähtöistä. Tutkimuksessani käyttämäni päättely on abduktiivista ja siinä hyödynnetään aineiston lisäksi teoriaa. Luvun lopussa pohdin vielä tutkimukseeni liittyviä eettisiä näkökohtia ja tutkimuksen luotettavuutta. Luvussa kuusi esittelen analyysini, jonka tuloksia jäsennän Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon avulla. Esittelen situationaalisuuden, kehollisuuden ja tajunnallisuuden alueille sijoittuvat kokemukset omissa alaluvuissaan. Alaluvuissa
7 5 olevat teemat olen nostanut aineistosta, mutta tarkastelen niitä suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Seitsemännessä eli tutkimukseni viimeisessä luvussa pohdin vielä tutkimustuloksia sekä tutkimuksen prosessia ja sen herättämiä ajatuksia. 2 Koira ja ihminen Koirat voivat olla paljon muutakin kuin lemmikkejä. Ne voivat toimia ihmisen korvaamattomana apuna monissa vaativissa tehtävissä. Ihmisen ja koiran kumppanuuden on arvioitu alkaneen ainakin vuotta sitten, joidenkin arvioiden mukaan jopa paljon aikaisemmin. Vuosien saatossa koiraa on käytetty mitä erilaisimmissa tehtävissä. Ihmisen rinnalla eläessään koira on tuonut turvaa ja toiminut konkreettisena apuna esimerkiksi ruoan hankinnassa. Ihmiselämän kaupungistumisen myötä koirankin tehtävät ovat muuttuneet eikä koiran arvoa mitata enää pelkästään hyötynäkökulmasta. Koirasta on tullut myös seuralainen ja ystävä. (Meripaasi 2004, 6.) Vaikka suurinta osaa koirista pidetään nykyään lemmikkikoirina, koiran tarpeellisuus muunakin kuin lemmikkinä on nyky-yhteiskunnassa ilmeinen. Esimerkiksi lisääntynyt rikollisuus ja huumekauppa työllistävät viranomaisten lisäksi myös koiria. Monet virkakoirista työskentelevät erilaisissa erikoistehtävissä, esimerkiksi raja-, huume-, palo- tai tunnistuskoirina. Koira voi toimia myös liikunta-, kuulo- tai näkövammaisen apuna. (Meripaasi 2004, 8, ) 2.1 Koiran merkitys ihmisen hyvinvointiin Ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta käsittelevä tutkimus on tullut tunnetuksi varsinaisesti vasta 1980-luvulla, vaikka ensimmäinen artikkeli aiheesta ilmestyi jo vuonna 1944 Mental Hygiene -lehdessä. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana lemmikkieläinten ja erityisesti koirien terveysvaikutuksista on tehty tutkimuksia eri tieteenaloilla. Tutkimuksissa on pääasiassa tarkasteltu eläimiä joko erityisen terapian tarjoajina tai ihmisen terveyden edistäjinä. (Odendaal 2002, 1.) Lukuisten tutkimusten
8 6 mukaan ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Lemmikkieläinten on todettu vähentävän ahdistusta, yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Lemmikkieläimet ja etenkin koira voivat myös kannustaa omistajaansa liikkumaan enemmän ja tarjota sosiaalista tukea. Eläimen silittäminen itsessään myös lisää ihmisessä sensorista stimulaatiota ja on kokemuksena usealle mieluisa. (ks. esim. Beck & Katcher 2003; Wilson & Baker 2003.) Joidenkin tutkimusten mukaan koiran omistajilla on myös pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. (ks. esim. Patronek & Glickman 1993). Koiran erityisyyttä lemmikkinä on myös perusteltu sillä, että koira ja koiran omistaja ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa paljon enemmän kuin mikään muu lemmikki ja sen omistaja. Koira hakee kontaktia myös vieraisiin ihmisiin enemmän kuin esimerkiksi kissa. Koiran kontaktihakuisuudella on merkitystä etenkin urbaaneissa oloissa, joissa koira voi toimia linkkinä sosiaalisiin suhteisiin sekä vähentää eristäytymisen riskiä. (Jääskeläinen 1999.) Vaikka tutkimustulokset näyttävät varsin yksiselitteisesti koiran tai lemmikin vaikuttavan ihmisen hyvinvointiin myönteisesti, tuloksia voidaan tulkita lähinnä suuntaa antavina. Beckin ja Katcherin (2003, 87-88) mukaan tutkimustuloksissa esiintyy jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia, ja tarkempaa tutkimustietoa tarvitaan vaikuttavista ja välittävistä tekijöistä. Koira ei automaattisesti sovi ihmiselle, kaikki ihmiset eivät ole koiraihmisiä ja moni on koiralle allerginen. Lisäksi koira vaatii omistajaltaan myös paljon aikaa ja huolenpitoa. 2.2 Avustajakoira apuna arjessa Avustajakoirat ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on pysyviä toimintarajoitteita tai liikuntavamma ja jotka tarvitsevat apua itsenäiseen elämään. Avustajakoirat koulutetaan avustamaan omaa käyttäjäänsä monissa sellaisissa tehtävissä, joihin normaalisti tarvitaan avustajaa tai mekaanista apuvälinettä. Koirille opetetaan esimerkiksi ovien avaamista, tavaroiden nostamista ja virtakatkaisijoiden painamista. Koiran kyky oppia erilaisia asioista on lähes rajaton: se voi riisua käyttäjänsä kengät jalasta, vetää pyörätuolia ylämäessä, hakea postin jne. Avustajakoira on virkakoira, jonka lähin
9 7 rinnastettava kollega on näkövammaisten opaskoira. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012a.) Avustajakoirien koulutus on käynnistynyt Suomessa vuonna 1994, ja vuonna 2012 avustajakoiria on työtehtävissä 65 (Müller 2012). Koirien kyky auttaa liikuntavammaisia keksittiin Yhdysvalloissa vuonna Avustajakoirina on käytetty pääasiassa labradorinnoutajia, sillä ne ovat luottavaisia ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan vankkoja koiria. Niiden yhteistyöhaluinen luonne ja miellyttämisenhalu helpottavat niiden koulutusta. Lempeän luonteensa lisäksi labradorinnoutajien vahva kantamis- ja noutovietti tekevät niistä ihanteellisia avustajakoiria. (Weisbord & Kachanoff 2002, 188.) Avustajakoirat tunnistaa niiden käyttämästä avustajakoira-logolla merkitystä liivistä, jota se käyttää työssä ollessaan. Avustajakoiralla on oikeus liikkua käyttäjänsä seurassa joka paikassa samalla tavalla kuin näkövammaisten opaskoirilla. (Invalidiliitto 2012a). Suomessa avustajakoiratoiminnasta vastaa Invalidiliitto, pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä varoilla. Lisärahoitusta toimintaan kerätään kummikoiratoiminnalla ja lahjoituksilla. Avustajakoirat luovutetaan käyttäjilleen maksutta, mutta käyttäjä on itse kuitenkin vastuussa koiran ylläpitokustannuksista. Koiran omistajuus säilyy Invalidiliitolla. Invalidiliitto ei itse kouluta koiria, vaan ostaa koirat valmiiksi koulutettuina ja käyttöönottokatsastettuina. Suomessa avustajakoirat koulutetaan Kemiössä Axxell Brusabyssa. Invalidiliitto valitsee koirien saajat yhteistyössä avustajakoirakoulun henkilökunnan kanssa. Avustajakoiraa haetaan Invalidiliitolta hakulomakkeella, jonka liitteenä tulee olla lääkärintodistus. Invalidiliiton omistamien avustajakoirien lisäksi tällä hetkellä työskentelee viisi yksityisomistuksessa olevaa avustajakoiraa. Niiden omistajat ovat itse järjestäneet koirien rahoituksen. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012b; Müller 2012) Avustajakoiraksi soveltuvien koirien tulee olla luonteeltaan sopivia ja fyysisesti terveitä. Koulutukseen tulevat koirat valikoidaan tarkoin, ja koulutus alkaa jo pentuna. Koirien peruskoulutus kestää keskimäärin kaksi vuotta ja siihen sisältyy yhteisiä neuvotteluja avustajakoiran tulevan käyttäjän erityistarpeista ja -toiveista koiran koulutuksen suhteen. Jokaisen käyttäjälle luovutetun koiran tulee läpäistä katsastuskoe,
10 8 jossa testataan koiran taitotasoa sekä luonnetta. Liiton hyväksymät koirat saavat avustajakoiraoikeudet. Avustajakoirille ja tuleville käyttäjille järjestetään ennen koiran luovutusta yhteinen luovutuskoulutus. Koulutuksen aikana opitaan tiimityön alkeita ja koiran hallintaa sekä uuden isännän tottelemista. Luovutuksen jälkeen kouluttaja ja vapaaehtoinen tukihenkilö, peesari, seuraavat ja tukevat yhteistyön sujumista. Lisäksi avustajakoirat osallistuvat käyttäjänsä kanssa kahden vuoden välein taidontarkastuskokeeseen, siihen asti kunnes koira täyttää kahdeksan vuotta. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012b; Invalidiliitto 2012b.) 2.3 Tutkimuksia avustajakoirista Avustajakoiriin liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti kahden tyyppisiä: niissä joko vertaillaan avustajakoirien käyttäjiä sellaisiin liikuntavammaisiin ihmisiin, jotka voisivat saada avustajakoiran tai retrospektiivisiä tutkimuksia, joissa vertaillaan aikaa ennen ja jälkeen avustajakoiran saamisen. Diana Rintala on tutkinut eri tutkijakokoonpanoin avustajakoirien merkitystä käyttäjiensä elämään (ks. esim. Rintala ym & 2008). Rintala kollegoineen (2008) tutkivat muun muassa seurantatutkimuksena avustajakoiran ja kuulokoiran merkitystä käyttäjiensä elämään. He haastattelivat avustajakoirien käyttäjiä ennen avustajakoiran saamista ja kuusi kuukautta koiran saamisen jälkeen. Niin avustajakoiran kuin kuulokoiran käyttäjät olivat pääasiallisesti hyvin tyytyväisiä koiriinsa ja niiden tuomaan apuun. Avustajakoirien käyttäjät olivat koiran saamisen myötä vähemmän riippuvaisia ulkopuolisesta avusta, koska avustajakoira pystyi tekemän joitakin sellaisia asioita, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua. Avustajakoiran saaminen merkitsi käyttäjilleen maksetun henkilökohtaisen avun vähenemistä. Toisaalta tutkimuksessa ei saatu näyttöä siitä, että avustajakoiran käyttäjän fyysinen tai toiminnallinen toimintakyky olisi merkittävästi parantunut. Toimintakykyä arvioitiin FIM-mittarin (Functional Independence Measure) päivittäisten motoristen perustoimien osiolla. Samaan tulokseen päädyttiin myös psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin mittauksen osioissa. Tulokseen todennäköisesti vaikuttaa kuitenkin seuranta-ajan lyhyt aikaväli. Avustajakoiran
11 9 käyttäjät ja avustajakoirat vielä harjoittelivat tässä vaiheessa yhteistyötään ja koiran mahdolliset hyödyt eivät vielä olleet välttämättä tulleet esille. (mt., 500, 501.) Japanilaisessa avustajakoiratutkimuksessa (Shintani ym. 2010) on tutkittu avustajakoiran merkitystä ihmisen terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tässä tutkimuksessa avustajakoiran käyttäjiä verrattiin toimintakyvyltään vastaaviin liikuntavammaisiin ihmisiin, joilla ei ole avustajakoiraa. Tutkimuksen aineisto kerättiin survey-tyyppisellä SF-36v2-kyselylomakkeella (Medical Outcomes Study 36 Item Short-Form Health Survey Version 2.0), joka mittaa subjektiivisia, omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin liittyviä asioita. Tutkimuksen mukaan avustajakoiralla on merkittävä vaikutus käyttäjänsä henkiseen hyvinvointiin. Tutkimustulos viittaa jopa siihen, että avustajakoirien käyttäjät kokevat olevansa koko väestöön suhteutettuna henkisesti paremmin voivia. Tutkimuksen mukaan päivittäisiin toimintoihin liittyvässä avuntarpeessa tai riippumattomuudessa ei ollut avustajakoirien käyttäjillä ja vertailuryhmällä eroa, mutta fyysisessä toimintakyvyssä sen sijaan ero oli merkittävä, mikä tutkimuksen mukaan indikoi sitä, että avustajakoirien käyttäjät kokevat vähemmän vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissaan ja aktiviteeteissään kuin vertailuryhmään kuuluvat henkilöt. (mt., ). Laurel Rabschutz (2006) on tehnyt väitöskirjansa avustajakoiran merkityksestä liikuntavammaisen käyttäjänsä itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Hänen tutkimusaineistoon kuuluu survey-tyyppisiä kyselyitä ennen ja jälkeen avustajakoiran saamisen, avustajakoirien käyttäjien haastatteluja sekä havainnointia. (mt., ) Rabschutzin tutkimuksen mukaan avustajakoiralla on positiivinen vaikutus käyttäjänsä minäkuvaan ja siihen, miten muut ihmiset näkevät liikuntavammaisen ihmisen. Rabschutz kuitenkin huomauttaa, että hänen tutkimukseensa osallistuneilla avustajakoirien käyttäjillä oli jo ennen avustajakoiran saamista varsin hyvä itsetunto ja hän epäilee, että ihmiset, joilla on positiivinen minäkuva, hakevat avustajakoiraa todennäköisemmin kuin ihmiset, joilla on huono itsetunto. Avustajakoiran kanssa liikkuva ihminen saa paljon positiivista huomiota ja keskustelunaloituksia tuntemattomiltakin ihmisiltä, mikä vaikuttaa uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen. Rabschutzin tutkimukseen osallistuneiden avustajakoirien käyttäjien motiivit hankkia
12 10 avustajakoira ei perustunut pelkästään koiran tuomaan konkreettiseen apuun, vaan myös koiran tuomalla sosiaalisella ja emotionaalisella puolella oli vaikutusta koiran hakemiseen. (mt., ) Kanadalainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö AÉTMIS (Agence d évaluation des technologies et des modes d intervention en santé) on arvioinut avustajakoiran tehoa, turvallisuutta ja kustannuksia. Pyyntö avustajakoirien vaikutusten arviosta tuli Québecin sosiaali- ja terveysministeriöltä. Yksityishenkilö oli ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja pyytänyt, että avustajakoirat sisällytetään sairausvakuutuksen korvaamiin apuvälineisiin samaan tapaan kuin näkövammaisten opaskoirat. Avustajakoiran tehoa, turvallisuutta ja kustannuksia arvioitiin olemassa olevien tutkimusten ja artikkelien pohjalta. Tutkimuksia haettiin yleisistä ja alan erikoistietokannoista. Haetun kirjallisuuden piti sisältää tieteellistä tietoa liikuntavammaisten avustajakoirista ja olla julkaistu 2000-luvulla. Haku tuotti 30 kriteerit täyttävää artikkelia. Tämän arvion tarkoituksena oli selvittää ensisijaisesti avustajakoiran merkitystä liikkumiseen, minkä vuoksi niitä artikkeleita, jotka koskivat pääasiallisesti avustajakoiran psykososiaalisia vaikutuksia ei otettu systemaattisesti mukaan arvioon. Arvioon mukaan otetuissa avustajakoiriin liittyvissä tutkimuksissa arvioitiin avustajakoirien kliinistä tehoa toiminnallisilla ja psykososiaalisilla tulosmittareilla. Avustajakoirat näyttävät toteuttavan tehokkaasti ne tehtävät, joihin ne ovat koulutettuja. Avustajakoira voi lisätä käyttäjänsä riippumattomuutta muista ihmisistä. Useissa tutkimuksissa todettiin avustajakoirilla olevan myös positiivinen psykososiaalinen vaikutus käyttäjiinsä. Avustajakoirat lisäsivät käyttäjiensä turvallisuuden tunnetta ja itsearvostusta, sosiaalista toimintaa ja paransivat heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Myös teknisten apuvälineiden käyttö ja ihmisavustajan työtuntimäärä pienenivät. Avustajakoira voi tällä raportin mukaan säästää yhteiskunnan varoja. Raportin tekijät suosittelivat avustajakoirien sisällyttämistä sairausvakuutuksen korvaamien apuvälineiden luetteloon. Raportti on ranskankielinen ja sitä ei ole kokonaisuudessa käännetty englanniksi. (Khelia ym.2007, iv-viii) Myös K. Allen ja J. Blasovich (1996) ovat ottaneet tutkimuksessaan kantaa avustajakoiran tuomasta taloudellisesta hyödystä. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen ja
13 11 psyykkisen hyvinvoinnin kasvamisen lisäksi avustajakoirat tuottavat myös taloudellista hyötyä. Tutkimus on tehty Yhdysvalloissa eikä sen tuloksia voi suoraan verrata Suomeen. Avustajakoirien tuottama säästö yhdysvaltalaisessa kontekstissa oli kuitenkin huomattavaa: tutkimuksen mukaan säästö oli yli 50 prosenttia kustannuksista, kun verrattiin avustajakoiran käyttöä ulkopuolisesta henkilöstä (henkilökohtainen avustaja) koituviin kuluihin. (mt., ) Suomalaiset tutkimukset avustajakoirista ovat lähinnä ammattikorkeakoulu- ja opistotasoisia opinnäytetöitä. Suomalaista yliopistotasoista varsinaista tutkimusta aiheesta ei ole. Avustajakoiratoiminnan selvitysryhmä on vuonna 2001 tehnyt selvityksen avustajakoiran vaikutuksista käyttäjänsä ajankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin ja ulkopuolisen avun käyttöön. Selvityksen mukaan avustajakoirat lisäävät käyttäjiensä fyysistä aktiivisuutta. Avustajakoirat aktivoivat käyttäjiänsä liikkumaan päivittäin noin kaksi tuntia enemmän kuin vertailuryhmään kuuluvat ilman avustajakoiraa elävät liikuntavammaiset ihmiset. Liikkumisen eroa voidaan pitää merkittävänä: avustajakoirien käyttäjät liikkuvat kymmenkertaisesti verrattuna vertailuryhmään. Selvityksen mukaan avustajakoira parantaa käyttäjänsä elämänlaatua monipuolisesti, muun muassa aktivoimalla käyttäjäänsä liikkumaan enemmän. Samalla avustajakoira säästää ihmisavustaja-aikaa käyttäjiltään. (Laurinkari & Pelkonen 2001, 9.) Avustajakoirista ei ole julkaistu kovinkaan paljoa tutkimuksia ja varsinaiset pitkäkestoiset seurantatutkimukset puuttuvat vielä. Olemassa olevaa tutkimusta on kritisoitu osittain puutteelliseksi ja ne tarjoavat vain rajallista näyttöä avustajakoiran vaikutuksista käyttäjänsä elämään. (ks. esim Rintala 2008 ym. 489.) Tutkimuksissa on usein varsin pieni näytemäärä. Esimerkiksi Shintanin ja ym. (2010) tutkimukseen osallistui kymmenen avustajakoiran käyttäjää sekä sama määrä vertailuryhmään kuuluvia henkilöitä kun taas Allenin ja Blasovichin (1996) tutkimukseen osallistui 48 henkilöä. Tästä huolimatta tutkimukset päätyvät pääasiallisesti hyvin samanlaisiin lopputuloksiin: avustajakoirilla on positiivinen vaikutus käyttäjiensä elämään usealla eri elämän alueella, mikä näkemykseni mukaan lisää johtopäätösten luotettavuutta.
14 12 3 Tutkimuksen paikantuminen osaksi vammaistutkimusta Antti Teittinen (2006) tekee käsitteellisen eron vammaisuuden tutkimuksen ja vammaistutkimuksen välillä. Hän pitää niitä käsitteellisesti kahtena eri näkökulmana samaan ilmiöön. Sosiologisesti tulkittuna vammaisuuden tutkimus edustaa vammaisuuden kulttuuristen ja rakenteellisten ilmiökokonaisuuksien tutkimusta. Vammaistutkimus taas keskittyy vammaisuuden ilmiön kautta tuotetun yksilökokemuksen tutkimukseen. Teittinen kuitenkin huomauttaa, että käsitteiden erottelu toisistaan ei ole vielä vakiintunutta Suomessa ja suomen kielessä. Vammaisuuden tutkimus on monitieteistä, minkä vuoksi kumpikaan vammaisuuden tutkimuksen näkökulma ei muodosta omaa tieteenalaansa, eivätkä ne välttämättä sulje toisiaan pois. Teittinen kuvaa suomalaisen vammaisuuden tutkimuksen jakautuvan ainakin kolmeen osa-alueeseen: hallintonäkökulmaan orientoituneet selvitystyyppiset tutkimukset, yliopistotutkimukset sekä brittiläiseen ei-lääketieteelliseen eetokseen perustuvat tutkimukset. Hallintonäkökulmaan orientoituneiden tutkimusten perustana ovat terveystieteelliset lähtökohdat, köyhyys ja hyvinvoinnin jakaantuminen. Näissä teemoissa vammaisuus ei yleensä ole itsessään tutkimuksen fokuksena, mutta vammaisuus on kuitenkin tutkimuksessa mukana. (Teittinen 2006, 6, ) Toiseksi vammaisuuden tutkimuksen osa-alueeksi Teittinen nimeää yliopistotutkimuksen. Hänen mukaan vammaisuuden tutkimus Suomen yliopistolaitoksissa on kuitenkin yksittäisten opettajien ja tutkijoiden varassa, koska Suomessa ei ole vammaisuuden tutkimukseen erikoistunutta akateemista laitosta. Tämän vuoksi vammaisuuden ihmistieteellinen tutkimus on pirstaleista. Kolmas vammaisuuden tutkimuksen osa-alue on brittiläiseen ei-lääketieteelliseen eetokseen nojautuva tutkimus. Tämäntyylisessä tutkimuksessa keskeisenä taustatekijänä Britanniassa on ollut vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen kokema epäoikeudenmukaisuus sekä syrjintä, jotka on otettu tutkimuskohteiksi. Suomessa vammaisjärjestöt eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä tutkijoiden kanssa, ja tällaista tutkimusta on todella vähän. Yliopistollisen ihmistieteellisen tutkimuskentän tutkimukset ovat kuitenkin usein
15 13 lähestymistavaltaan ja tiedonmuodostukseltaan vammaisuuden kokemukseen perustuvia. (Teittinen 2006, 32.) Myös omassa tutkimuksessani olen kiinnostunut kokemuksista. Tutkimukseni aineisto koostuu liikuntavammaisten avustajakoirien käyttäjien haastatteluista, ja tutkimukseni keskiössä ovat avustajakoirien käyttäjien kokemukset. Pyrin yksilöllisten kokemusten kautta kertomaan avustajakoirien merkityksestä käyttäjiensä elämään yleisimmin ja tuottamaan näin tietoa avustajakoirien merkityksestä käyttäjiensä elämään ilmiötasolla. Reija Lampinen (2007) näkee kokemuksellisen näkökulman vammaisuuteen erityisen tärkeäksi. Hänen mukaansa vammaisuus ei ole tiettyjen ihmisten erityisasia, vaan kuuluu oleellisena osana elämään. Vammaisten ihmisten elämänkokemukset arjessa tarjoavat tärkeää tietoa päätöksentekijöille, palveluntuottajille, vammaistyön ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. (mt., 29.) Vammaistutkimuksen vahvistaminen on myös yksi suomalaisen vammaispolitiikan kehittämiskohde. Sosiaali- ja terveysministeriön (2010) vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO ) mukaan suomalainen vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen, jotka ovat vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Poliittinen päätöksenteko ja palvelujen suunnittelu edellyttävät tietoa vammaisten elinoloista, asemasta ja hyvinvoinnista. Vammaisia ihmisiä koskevan tutkimus- ja tilastotiedon systemaattinen kerääminen sekä vammaispoliittisen tilanteen seuranta ja raportointi ovat yksi hallituksen kehittämistoimenpiteistä vammaispoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toukokuussa 2006 silloinen hallitus (Vanhanen I) antoi maamme ensimmäisen vammaispoliittisen selonteon eduskunnalle (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Myös selonteossa todettiin vammaisia henkilöitä koskevan tutkimustiedon olevan pirstaleista. Palveluiden käyttäjien kokemuksia ei liioin oltu tutkittu laajasti ja systemaattisesti. (mt., 20, )
16 Vammaisuuden määrittely Käsitteet vammaisuus ja vammainen henkilö ovat sekä lainsäädännössä että puhekielessä varsin uusia ja sisällöltään epätarkkoja, vaikka kaikissa yhteisöissä kautta aikojen on ollut vammaisia ihmisiä. Vammaisuuden selitysmallit ovat liittyneet eri aikakausina kulloinkin vallitsevaan ideologiaan ja kunkin aikakauden kulttuuriin. Vammaisuus on saanut merkityksensä tietyn elimellisen vamman ominaispiirteiden, yhteisön sille antamien tulkintojen ja laajemman poliittisen sekä taloudellisen yhteyden leikkauspisteessä. (Vehmas 2005, 21; Somerkivi 2000, 36.) On arvioitu, että Suomessa noin viidellä prosentilla eli noin henkilöllä väestöstä on merkittävä vamma tai toimintavajavuus. Heistä noin on vaikeavammaisia ihmisiä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003.) Vammaisuus ja sairaus rinnastetaan usein synonyymeinä toisiinsa, vaikka näin ei ole. Sairaus voi aiheuttaa vamman, mutta vammainen henkilö ei yleensä ole sairas. Pitkäaikainen tai etenevä sairaus ei myöskään välttämättä aiheuta vammaa. Vammainen ja terve eivät näin ollen ole käsitteinä toistensa vastakohtia, vammaisen tarkimpana vastakohtana pidetään käsitettä ei-vammainen. (Lampinen 2007, ) Aikaisemmin puhuttiin erilaisista fyysisistä, psyykkisistä ja aistielimellisistä vioista, ja niiden kantajia kutsuttiin vikojensa mukaan esimerkiksi rammoiksi tai kuuroiksi. Käsite vammaisuus on tullut käyttöön vasta 1900-luvulla, minkä jälkeen kaikki eri vammaryhmät niputettiin vammaisuuden käsitteen alle. Yhdistävänä piirteenä katsottiin olevan vammaisten toiminnallinen kyvyttömyys selvitä arkielämän toiminnoista. Kyvyttömyys ilmeni eri tavalla riippuen heidän elimellisen vammansa luonteesta. Vammaisten ihmisten tulkittiin olevan viallisten ruumiiden uhreja ja vammaisuuteen sisällytettiin arvolatautuneita ominaisuuksia, kuten riippuvuus ja traagisuus. Näin hahmotettuna vammaisuuden tuomia rajoitteita on pyritty lieventämään kuntouttavilla toimenpiteillä. Tällainen ajatus pohjautuu biologis-lääketieteelliseen käsitykseen normaalista, joka jättää huomioimatta vammaisuuden kokemukseen liittyvät sosiaaliset ja materiaaliset tekijät. Tällaista medikalisoivaa vammaisuuden määrittämistä on kutsuttu myös yksilölliseksi malliksi. Vammassa on kyse puhtaasti biomedikaalisesta
17 15 ongelmasta ihmisen ruumiissa ja vamma on sosiaalisten rajoitteiden alkuperä ja syy. (Vehmas 2005, ) Toinen vammaisuutta selittävä malli on sosiaalinen malli, joka on syntynyt vastareaktiona yksilölliselle vammaisuuden mallille. Sosiaalisessa mallissa vammaisuutta tulkitaan sosiaalisena ilmiönä ja vammaisten ihmisten toimintavajavuuden problematiikan nähdään aiheutuvan yhteiskunnan sosiaalisista ja fyysisistä rakenteista. Vammaisten ihmisten rajoittuneet toimintamahdollisuudet itsessään eivät koskaan ole ongelmien syitä vaan syyt löytyvät yhteiskunnan epäonnistumisessa apuvälineiden ja palveluiden tarjonnassa. Tässä mallissa korostetaan vammaisten ihmisten oikeuksia ja valinnanvapauksia. (Oliver 1983, 23, 31.) Vielä 1980-luvulla tehty Maailman terveysjärjestö WHO:n ICIDH-luokittelumalli (International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps) vammaisuudesta perustuu hyvin pitkälti lääketieteellisiin yksilöllisiin määritelmiin vammaisuudesta. Vasta vuonna 2001 julkaistussa uudessa terveyden, toimintakyvyn ja toiminta-rajoitteiden luokituksessa (International Classification of Functionin Disability and Health) Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli vammaisuuden uudella tavalla. Uusi luokittelu nojaa enemmän biopsykososiaaliseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon biologisten tekijöiden lisäksi yksilöpsykologiset kuin myös yhteiskunnallisetkin tekijät yksilön terveydentilassa. Luokittelun mukaan vammaisuus tarkoittaa vaihtelua ihmisen toimintakyvyssä, josta voidaan erottaa kolme eri tasoa: elimellinen vaurio, toiminnan rajoitukset ja osallistumisen rajoitukset. Vammaisuus voi luokittelun mukaan aiheutua joistakin edellä mainituista tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksesta. Luokittelu korostaa yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä siinä, miten vamma vaikuttaa ihmisen elämään, vaikka luokitus on edelleen painotukseltaan lääketieteellinen. (Vehmas 2005, ) Simo Vehmaksen (2005) mukaan vammaistutkijat ja vammaisaktivistit ymmärtävät vammaisuuden rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sosiaalinen malli sijoittaa vammaisuuteen liittyvät ongelmat yhteiskuntaan, joka käytänteillään ja arvoillaan luo vammaisuutta. Sosiaalisen vammaistutkimuksen piirissä on kuitenkin kritisoitu vammaisuuden sosiaalista mallia rajoittavaksi ja riittämättömäksi
18 16 viitekehykseksi vammaisuuden käsitteellistämiselle. Sosiaalinen malli jättää vamman taustalla olevat elimelliset vauriot, sukupuolen sekä muut yksilölliset erot huomioimatta ja hyväksyy kritiikittömästi jaottelun vammaisten ja vammattomien ihmisten välillä. Vammaisuuden sosiaalisella mallilla on ollut poliittinen päämäärä ajaa vammaisten ihmisten oikeuksia ja se on ollut sen ehdottomuuden ja selkeyden vuoksi ihanteellinen poliittiseksi välineeksi. Pelkkään sosiaaliseen malliin tukeutuminen saattaa kuitenkin edistää vammaisten ihmisten sortoa ja kieltää vammaisten ihmisten henkilökohtainen kokemus siitä, että heidän ongelmansa ei poistu ainoastaan yhteisöä muuttamalla. Sosiaalinen malli olettaa vammaisten ihmisten omaksuvan ensisijaisesti vammaisen identiteetin, vaikka monet vammaiset ihmiset rakentavat identiteettinsä pääasiallisesti muiden tekijöiden perusteella. (Mt., ) Vammaisuus tulee nähdä tilana, joka koostuu niin yksilöllisten ominaisuuksien kuin yhteisöllisten käytäntöjen kohtaamisessa. Vammaistutkimuksessa onkin ryhdytty vaatimaan teoreettista ja metodista moniarvoisuutta. Postmodernissa ajattelussa inhimillinen tieto ei ole kasautuvaa ja kehittyvää vaan pirstaleista ja sidoksissa asiayhteyteensä. Postmodernit vammaistutkijat korostavat kielen merkitystä vammaisuuden luojana. Jaottelut vammaisten ja ei-vammaisten välillä tulisi purkaa ja korvata kielellä, joka ei luokittele ihmisiä. Vehmaksen (2005) mukaan tällainen voidaan saavuttaa avoimella dialogilla, jossa erityisesti vammaisten ihmisten omalle äänelle annettaisiin erityinen painoarvo. (Mt., ) 3.2 Liikuntavammaisuus Puhuttaessa liikuntavammaisuudesta tarkoitetaan yleensä niitä rajoituksia joita yksilöllä on fyysisessä toiminnassaan. Suurin osa liikuntavammoista on erilaisten sairauksien, kuten esimerkiksi reuman tai MS-taudin, aiheuttamia liikuntavammoja. Toiseksi suurimmaksi liikuntavammojen aiheuttajaksi voidaan mainita tapaturmien jälkitilat. Syntymästään pysyvän liikuntavamman saaneista CP-vammaiset ovat suurin ryhmä. Synnynnäiset liikuntavammat voivat ilmetä heti syntymän yhteydessä tai vasta lapsuusiässä. Liikuntavammaisten toiminnan vajavuuden aste ei ole suoraan
19 17 arvioitavissa pelkästään anatomisen vaurion tai elinkohtaisten rajoitusten perusteella vaan siihen vaikuttavat monet muut asiat, esimerkiksi muut fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi yksilöllisillä tekijöillä on paljon merkitystä siihen, miten vammaisuus koetaan. Lievästi vammainen ihminen voi kokea itsensä hyvinkin vaikeasti vammaiseksi, kun taas hyvin vaikeasti vammainen henkilö ei välttämättä koe vammaansa kovin merkittäväksi haitaksi. (Hynynen 1998, ) Liikuntavammaiset ihmiset kohtaavat paljon esteitä, jotka vaikeuttavat heidän päivittäisten asioiden hoitamista itsenäisesti. Raskaat ovet, jotka eivät aukea automaattisesti, korkealla olevat hissinappulat, rappuset sekä monet muut asiat tuottavat ongelmia useille liikuntavammaisille ihmisille, jotka liikkuvat pyörätuolin tai muun apuvälineen kanssa. Esteettömyyden käsite on yleistynyt viime vuosina vammaispoliittisessa keskustelussa. Esteettömyyden keskeisenä ajatuksena on vammaiskäsitys, jonka mukaan vammaisuudessa on kyse ennen kaikkea yksilön ja ympäristön välisestä suhteesta ja sen toimivuudesta. Näin ymmärrettynä vammaisuudessa korostuu yksilön ja ympäristön suhde ja siinä ilmenevä ristiriitainen tila. Esteettömyys on periaate, jonka mukaan rakennetun ympäristön ja palvelujen tulee edistää sekä tukea myös eri väestöryhmien kuten toimintarajoitteisten, vanhusten ja lasten itsenäistä suoriutumista. (Lampinen 2007, 29, ) Liikkumisen vapaus on myös liikuntavammaisille henkilöille perustuslain määrittelemä perusoikeus ja liikkumisen esteettömyys voidaan nähdä ennen kaikkea turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavana periaatteena (Lampinen 2007, 84). Modernilla apuvälineteknologialla on tärkeä merkitys vammaisten ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kotiympäristöön suunniteltujen ympäristönhallintalaitteiden avulla ovet avautuvat, tv-kanavat vaihtuvat, sälekaihtimet laskeutuvat jne. Myös henkilökohtaisella avustajalla ja avustajakoiralla voi olla suuri merkitys liikuntavammaisen ihmisen itsenäisen elämän mahdollistamiseen. Vammaisista ihmisistä puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä ja heitä koskevia asioita yleistetään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että he ovat yksilöitä siinä missä muutkin ihmiset, ja vammaisuuden aiheuttamat fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat
20 18 pikemmin erottavat kuin yhdistävät heitä. (Aphonen 2009, ) Vammaisuutta käsitteenä itsessään on pidetty joidenkin mukaan loukkaavana ja leimaavana. Sanan vammainen tilalla on käytetty esimerkiksi termiä toiminta- tai liikuntarajoitteinen. Olen tutkielmassani kuitenkin päätynyt käyttämään käsitettä liikuntavammainen henkilö käsitteen toiminta- tai liikuntarajoitteinen henkilö asemesta. Valintaani perustelen sillä, että vammainen käsitteenä on yleisesti käytössä tieteellisessä tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Toiseksi kaikki liikuntavammaiset eivät välttämättä koe itseään liikuntarajoitteiseksi vammasta huolimatta. Esimerkiksi Amu Urhonen (2011) kuvailee teoksessaan Kompastuksia itseään mieluiten pyörätuolinkäyttäjäksi. Hän kertoo, ettei hän koe itseään lainkaan liikuntarajoitteiseksi. Hän ajattelee, että hänen tapansa liikkua pyörätuolilla on yhtä hyvä kuin kaikkien muidenkin liikkumismuodot. (mt., 11.) Keskustelin vammainen -käsitteestä myös kolmen tutkimukseeni osallistuneen henkilön kanssa. He kokivat käsitteen liikuntavammainen henkilö kuvaavan avustajakoiran käyttäjiä eikä siihen liittynyt negatiivista latausta. Eräs avustajakoiran käyttäjä, joka ei kuitenkaan osallistunut tutkimukseeni, kertoo, ettei hän ole liikuntavammainen. Hän kuvaa itseään vaikea-asteisesti vammaiseksi henkilöksi, mutta ei liikuntavammaiseksi. Päädyin nimeämään tutkimukseni silti liikuntavammaisten avustajakoirien käyttäjien mukaan, koska kaikki tutkimukseeni osallistuneet ovat liikuntavammaisia henkilöitä. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että avustajakoiria myönnetään erilaisille ihmisille ja ihmisten kategorioiminen tiettyihin ryhmiin on aina riskialtista. 4 Tutkimuskysymykset ja metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä liikuntavammaisten arjessa ja saada tietoa avustajakoiratoiminnasta sekä käyttäjien kokemuksista. Näin ollen näkökulmani teemaan on avoin ja olen kiinnostunut juuri niistä asioista, joita tutkimukseeni osallistuneet henkilöt nostavat esiin. Tavoitteena on tuoda esille avustajakoirien käyttäjien kokemuksia, jotka toteutuvat aina tietynlaisessa
Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
LisätiedotAVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä
AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto ry Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira? Avustajakoira on fyysisesti vammaisen, toimintarajoitteisen henkilön yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotAVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä
AVUSTAJAKOIRA Apuna elämässä Invalidiliitto Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotVammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?
Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotAVUSTAJAKOIRA. Apuna elämässä
AVUSTAJAKOIRA Invalidiliitto Apuna elämässä Avustajakoira Assistenthund ry Mikä on avustajakoira Avustajakoira on fyysisesti vammaisten ja toimintarajoitteisten henkilöiden apuväline, joka avustaa käyttäjäänsä
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA
LisätiedotOpioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta
Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotLuonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotHolistinen ihmiskäsitys
Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI
1 Avustajakoiraa tarvitsevan henkilön nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Hakemuksen täyttöpäivämäärä Hakijan syntymävuosi Oletko käynyt Invalidiliitto ry:ssä avustajakoirahaastattelussa?
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotTyön laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Lisätiedotarvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotLÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN
LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
Lisätiedot!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE
!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotHelena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa
Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta
Lisätiedot"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein
"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotEi kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotKoulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo
Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotHallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa
Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotSairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä
Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotMaailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotYKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus
YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku
LisätiedotPalvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku. luontokeskus
Palvelumuotoilun perusteet ja palvelupolku 4.10.2016 @Limingan luontokeskus GOFORE Muotoilemme kokemuksia ja palveluita, joista ihmiset saavat merkittävää lisäarvoa. Muutamme maailmaa digitalisaation keinoin
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
LisätiedotEtnografia palvelumuotoilun lähtökohtana
People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotFT Arto Tiihonen. www.miksiliikun.fi
FT Arto Tiihonen www.miksiliikun.fi Leikki leikkinä: kisailua, sattumaa, huimausta ja rooleja Leikki kokemuksena: elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia Miksi siis oikeastaan leikimme?
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotArviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa
Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin
Lisätiedot! #! %! & #!!!!! ()) +
! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotPalvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio
Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina
LisätiedotTyöympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE
Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotVANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA
VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA - Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestä Sari Mutka Helsingin yliopisto Sosiaalityön käytäntötutkimus Helmikuu 2015 Tutkimustehtävä: Miten vastuutyöntekijä voi
LisätiedotDesign yrityksen viestintäfunktiona
Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMistä ja miten asiakkaat tavoitetaan
Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotAjankohtaista vammaislainsäädännössä
Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon
LisätiedotVammaiskortin mahdollisuudet
Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotVammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto
Liikunnan merkitys osallisuudessa Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 4.-5.6.2019 Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto Rakenne henkilökohtaisia havaintoja 8 valtakunnallista havaintoa Toiminnallinen
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
Lisätiedot