KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista"

Transkriptio

1 KOIRA IHMISEN APUNA Liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Jaana Hovi Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Tammikuu 2013

2 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Valtiotieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Jaana Hovi Työn nimi Arbetets titel Title Institution Department Sosiaalitieteiden laitos Koira ihmisen apuna liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista Oppiaine Läroämne Subject Sosiaalityö Työn laji Arbetets art Level Pro Gradu -tutkielma Aika Datum Month and year Tammikuu 2013 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 90 Tiivistelmä Referat Abstract Tutkimus käsittelee liikuntavammaisten ihmisten kokemuksia avustajakoirista ja pyrkii vastaamaan kysymykseen: minkälainen merkitys avustajakoirilla on liikuntavammaisten ihmisten elämään? Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä käyttäjiensä arkeen sekä saada tietoa avustajakoiratoiminnasta ja avustajakoirien käyttäjien kokemuksista. Tutkimusaineisto on kerätty haaastattelemalla kahdeksaa avustajakoiran käyttäjää. Tutkimus soveltaa fenomenologista lähestymistapaa, joten siinä ollaan kiinnostuneita haastateltavien kokemuksista sellaisina kuin he ne esittävät. Tutkimus ei ole kuitenkaan puhtaasti aineistolähtöinen vaan se perustuu abduktiiviseen päättelyyn, jossa lähdetään liikkeelle aineistosta, mutta hyödynnetään myös teoriaa. Tutkimuksen taustalla vaikuttavat vammaistutkimus ja tutkimustieto koiran merkityksestä ihmisen hyvinvointiin. Tutkimuksen tulkintateoriana hyödynnetään Lauri Rauhalan holistista ihmiskäsitystä. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen sisällönanalyysiä. Tutkimus sijoittuu vammaistutkimuksen kenttään, ja sen sisällä kokemuksellisen vammaistutkimuksen piiriin. Tutkimustulokset jäsennetään holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon (tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus) mukaisesti. Avustajakoira käyttäjänsä situaatiossa lisää esteettömyyttä, itsenäisyyttä ja rytmittää arkea sekä tuo sisältöä elämään. Avustajakoira nähdään ensisijaisesti apuvälineenä, mutta myös lemmikkinä ja perheenjäsenenä. Avustajakoira voi auttaa käyttäjäänsä joissakin sellaisissa asioissa, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua, mutta se ei kuitenkaan voi korvata täysin ihmisapua, koska avustajakoiran ja henkilökohtaisen avustajan tehtävät poikkeavat toisistaan. Avustajakoira kannustaa käyttäjäänsä liikkumaan ja avustajakoiran merkitystä kuvataan kuntouttavan elementin kautta. Avustajakoira lisää käyttäjänsä saamaa positiivista huomiota ja itsevarmuutta, joka voi vaikuttaa positiivisesti avustajakoiran käyttäjän minäkuvaan. Koira vaikuttaa jo läsnäolollaan käyttäjänsä turvallisuuden tunteeseen sekä tuo iloa ja eloa arkeen. Vaikka avustajakoira on ensisijaisesti apuväline ja työkoira, ei se ole kuitenkaan vain hyötyeläin, vaan se on ihmisen kumppani tai perheenjäsen. Tämän tutkimuksen valossa avustajakoiran merkitys käyttäjänsä apuna perustuu juuri tähän. Avustajakoira tarjoaa käytännön avun lisäksi psykososiaalista tukea sekä kannustaa liikkumaan. Avustajakoira vaikuttaa käyttäjänsä elämään kaikkien olemassaolon muotojen tarjoamien kanavien kautta. Avainsanat Nyckelord Keywords Avustajakoira, liikuntavamma, apuväline, holistinen ihmiskäsitys Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

3 Sisällys 1 Johdanto Koira ja ihminen Koiran merkitys ihmisen hyvinvointiin Avustajakoira apuna arjessa Tutkimuksia avustajakoirista Tutkimuksen paikantuminen osaksi vammaistutkimusta Vammaisuuden määrittely Liikuntavammaisuus Tutkimuskysymykset ja metodologiset lähtökohdat Fenomenologinen lähestymistapa Holistinen ihmiskäsitys Tutkimuksen toteutus Haastatteluaineiston hankinta Aineiston analyysi sisällönanalyysi analyysimenetelmänä Eettiset näkökohdat Tutkimuksen luotettavuus Avustajakoira ihmisen apuna Päätös avustajakoiran hankkimisesta Avustajakoiran merkitys situaatiossa Avustajakoira lisäämässä esteettömyyttä Avustajakoira itsenäisyyden ja yksityisyyden lisääjänä Avustajakoira apuvälineenä ja perheenjäsenenä Avustajakoira arjen rytmittäjänä ja sisällön tuojana Avustajakoiran merkitys kehollisuudessa Avustajakoira liikuttajana ja kunnon kohentajana Avustajakoira kuntouttajana Avustajakoiran merkitys tajunnallisuudessa Avustajakoiran vaikutus minäkuvaan Avustajakoira tunteiden herättäjänä Avustajakoiran vaikutus turvallisuudentunteeseen Avustajakoiran merkitys olemassaolon kokonaisuuteen Johtopäätökset Pohdinta Lähteet... 84

4 2 1 Johdanto Koiraa kutsutaan ihmisen parhaaksi ystäväksi. Koira tarjoaa omistajalleen turvaa ja läheisyyttä, koira on monelle ihmiselle luotettava kumppani. Monet koiran omistajat mainitsevat koiran parhaiksi puoliksi uskollisuuden ja pyyteettömän rakkauden, jota se omistajiinsa kohdistaa. Suomen Kennelliitto arvioi Suomessa olevan noin koiraa, mikä tarkoittaa, että noin joka viidennessä suomalaisessa perheessä olisi koira. (Suomen Kennelliitto 2010). Suurimmalle osalle ihmisistä koira on nimenomaan lemmikki. Koira voi kuitenkin toimia myös monenlaisissa tehtävissä, esimerkiksi liikuntavammaisten ihmisten avustajakoirana. Tässä pro gradu -työssä tarkastelen liikuntavammaisten henkilöiden kokemuksia avustajakoirista. Olen kiinnostunut siitä, minkälainen merkitys avustajakoirilla on käyttäjiensä päivittäiseen elämään. Tutkimukseni sai alkunsa kiinnostuksestani eläinavusteisiin terapioihin ja kuntoutukseen. Eläimillä tiedetään olevan positiivista vaikutusta ihmisten hyvinvointiin (ks. esim Beck & Katcher 2003). Idea aihevalintaani johtaa aikaan, jolloin opiskelin Helsingin ammattikorkeakoulu Metropoliassa apuvälinetekniikkaa. Olin tuolloin työharjoittelussa Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa, jossa tapasin ensimmäistä kertaa avustajakoiran käyttäjän. Pro gradu -tutkielmani aihetta miettiessäni avustajakoirat nousivat mieleeni ja päätin lähteä tutkimaan avustajakoirien käyttäjien kokemuksia. Aihetta lähemmin tarkastellessani huomasin, ettei avustajakoirista ole juurikaan tehty suomalaista tutkimusta ja että avustajakoirien vaikutukset käyttäjiensä arkeen on herättänyt tutkimusmielenkiintoa lähinnä opisto- ja ammattikorkeakoulutasoissa opinnäytetöissä. Ulkomaalaista yliopistotasoista tutkimusta on jonkun verran saatavilla. Tutkimustiedon vähyys avustajakoirista lisäsi osaltaan tutkimusmielenkiintoani avustajakoirien käyttäjien kokemuksia kohtaan. Aikaisemman koulutustaustani vuoksi olen ollut myös sosiaalityön opinnoissa kiinnostunut vammaistutkimukseen liittyvistä kysymyksistä, minkä vuoksi pro gradu -tutkielman tekeminen vammaistutkimuksen alueelta oli luonteva vaihtoehto.

5 3 Avustajakoiran tehtäviin kuuluu toimia liikuntavammaisen ihmisen apuna päivittäisissä askareissa esimerkiksi nostamalla pudonneita esineitä ja avaamalla ovia. Fyysisen avun lisäksi avustajakoiralla on kuitenkin myös laajempi merkitys liikuntavammaisten arjessa. Ensimmäiset avustajakoirat aloittivat työnsä Suomessa vuonna Avustajakoiratoiminta on kuitenkin edelleen suurelle osalle ihmisistä tuntematonta, ja avustajakoirat sekoitetaan usein käsitteellisesti näkövammaisten opaskoiraan. Avustajakoiralla on samanlainen lainopillinen asema kuin näkövammaisten opaskoiralla, mikä antaa avustajakoiralle oikeuden esimerkiksi liikkua julkisissa tiloissa, kuten virastoissa, tavarataloissa ja ravintoloissa. Opas- ja avustajakoirien rahoitusmuoto on kuitenkin poikennut oleellisesti toisistaan. Avustajakoiratoiminta on perustunut pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoitukseen, joka myönnetään lyhyeksi aikaa kerrallaan. Tämän lisäksi avustajakoiria on koulutettu lahjoitusvaroilla. Tämä ei takaa avustaja-koiratoiminnan jatkuvuutta tai pitkäjänteistä kehittämistä. (Kiura 2008, 14.) Vuoden 2012 alusta tuli voimaan terveydenhuoltolain uudistukseen liittyvä sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta. Lakiin ja asetukseen liittyvässä muistiossa annetaan ohjeita lain toimeenpanosta. Siinä todetaan, että nykyisen käytännön mukaan näkövammaisten opaskoiria myönnetään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi. Säännöksen sanamuoto mahdollistaa käytännön jatkamisen myös avustajakoirien osalta ja niiden myöntämisen sairaanhoitopiirin myöntämiskäytännön mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2011.) Tämän muutoksen myötä sairaanhoitopiireillä on mahdollisuus, mutta ei velvoitetta, myöntää avustajakoiria osana julkisen sektorin apuvälinepalveluja. Tulevaisuudessa yhä useammalla avustajakoiraa tarvitsevalla saattaa olla mahdollisuus päästä avustajakoiratoiminnan piiriin. Tämän tutkimuksen viitekehys perustuu fenomenologiseen tutkimustraditioon, vaikkakaan tutkimus ei ole puhtaasti fenomenologinen. Tutkimukseni päämääränä on antaa avustajakoiran käyttäjille ääni ja tuoda heidän kokemuksensa näkyviksi ja kuuluviksi. Olen kiinnostunut avustajakoirien käyttäjien kokemuksista sellaisina kuin he ne itse esittävät, minkä takia haastattelua voidaan pitää tarkoituksenmukaisena

6 4 aineistonkeruumenetelmänä. Haastattelussa haastateltava pääsee puhumaan varsin vapaamuotoisesti, jolloin kerätyn materiaalin voi katsoa edustavan haastateltavien puhetta itsessään (Eskola & Suoranta 1998, 88). Olen haastatellut tutkimukseeni kahdeksaa kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkielmani rakentuu siten, että toisessa luvussa esittelen avustajakoiratoimintaa ja siihen liittyvää aikaisempaa tutkimusta. Sijoitan tutkimukseni vammaistutkimuksen piiriin, minkä vuoksi kolmas luku keskittyy vammaistutkimukseen, jolloin myös määrittelen vammaisuuden käsitteitä. Neljännessä luvussa esittelen tutkimukseni metodologisia lähtökohtia ja tarkennan tutkimuskysymystäni. Tutkimukseni taustalla vaikuttaa vammaistutkimuksen lisäksi voimakkaasti holistinen ihmiskäsitys. Esittelen neljännessä luvussa Lauri Rauhalan (2005a) holistisen ihmiskäsityksen, jota hyödynnän myös aineistoni analyysissä tulkintateoriana. Rauhalan mukaan ihmisessä on kolme olemuspuolta, jotka vaikuttavat toisiinsa ja joista muodostuu ihmisen kokonaisuus. Rauhalan kolmijaon mukaan ihminen muodostuu tajunnasta, kehosta ja situaatiosta eli elämäntilanteesta. Viidennessä luvussa kuvailen tutkimukseni toteuttamisen vaiheita haastateltavien etsimisestä aineiston analyysiin. Olen tavoittanut kaikki haastatteluun osallistuneet henkilöt avustajakoirayhdistyksen välityksellä. Olen nauhoittanut haastattelut ja litteroinut ne sanatarkasti tekstitiedostoiksi. Analysoin tutkimusaineistoni käyttäen sisällönanalyysiä analyysimenetelmänä. Fenomenologinen lähestymistapa ohjaa tutkijaa olemaan aineistolähtöinen ja kohtaamaan aineiston sellaisena kuin se on, ilman ennakkokäsityksiä tutkittavasta. Kuten edellä totesin tutkimukseni ei kuitenkaan ole puhtaasti fenomenologinen eikä analyysini ole täysin aineistolähtöistä. Tutkimuksessani käyttämäni päättely on abduktiivista ja siinä hyödynnetään aineiston lisäksi teoriaa. Luvun lopussa pohdin vielä tutkimukseeni liittyviä eettisiä näkökohtia ja tutkimuksen luotettavuutta. Luvussa kuusi esittelen analyysini, jonka tuloksia jäsennän Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen kolmijaon avulla. Esittelen situationaalisuuden, kehollisuuden ja tajunnallisuuden alueille sijoittuvat kokemukset omissa alaluvuissaan. Alaluvuissa

7 5 olevat teemat olen nostanut aineistosta, mutta tarkastelen niitä suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Seitsemännessä eli tutkimukseni viimeisessä luvussa pohdin vielä tutkimustuloksia sekä tutkimuksen prosessia ja sen herättämiä ajatuksia. 2 Koira ja ihminen Koirat voivat olla paljon muutakin kuin lemmikkejä. Ne voivat toimia ihmisen korvaamattomana apuna monissa vaativissa tehtävissä. Ihmisen ja koiran kumppanuuden on arvioitu alkaneen ainakin vuotta sitten, joidenkin arvioiden mukaan jopa paljon aikaisemmin. Vuosien saatossa koiraa on käytetty mitä erilaisimmissa tehtävissä. Ihmisen rinnalla eläessään koira on tuonut turvaa ja toiminut konkreettisena apuna esimerkiksi ruoan hankinnassa. Ihmiselämän kaupungistumisen myötä koirankin tehtävät ovat muuttuneet eikä koiran arvoa mitata enää pelkästään hyötynäkökulmasta. Koirasta on tullut myös seuralainen ja ystävä. (Meripaasi 2004, 6.) Vaikka suurinta osaa koirista pidetään nykyään lemmikkikoirina, koiran tarpeellisuus muunakin kuin lemmikkinä on nyky-yhteiskunnassa ilmeinen. Esimerkiksi lisääntynyt rikollisuus ja huumekauppa työllistävät viranomaisten lisäksi myös koiria. Monet virkakoirista työskentelevät erilaisissa erikoistehtävissä, esimerkiksi raja-, huume-, palo- tai tunnistuskoirina. Koira voi toimia myös liikunta-, kuulo- tai näkövammaisen apuna. (Meripaasi 2004, 8, ) 2.1 Koiran merkitys ihmisen hyvinvointiin Ihmisen ja eläimen välistä vuorovaikutusta käsittelevä tutkimus on tullut tunnetuksi varsinaisesti vasta 1980-luvulla, vaikka ensimmäinen artikkeli aiheesta ilmestyi jo vuonna 1944 Mental Hygiene -lehdessä. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana lemmikkieläinten ja erityisesti koirien terveysvaikutuksista on tehty tutkimuksia eri tieteenaloilla. Tutkimuksissa on pääasiassa tarkasteltu eläimiä joko erityisen terapian tarjoajina tai ihmisen terveyden edistäjinä. (Odendaal 2002, 1.) Lukuisten tutkimusten

8 6 mukaan ihmisen ja eläimen välinen vuorovaikutus voi vaikuttaa myönteisesti ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä hyvinvointiin. Lemmikkieläinten on todettu vähentävän ahdistusta, yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Lemmikkieläimet ja etenkin koira voivat myös kannustaa omistajaansa liikkumaan enemmän ja tarjota sosiaalista tukea. Eläimen silittäminen itsessään myös lisää ihmisessä sensorista stimulaatiota ja on kokemuksena usealle mieluisa. (ks. esim. Beck & Katcher 2003; Wilson & Baker 2003.) Joidenkin tutkimusten mukaan koiran omistajilla on myös pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. (ks. esim. Patronek & Glickman 1993). Koiran erityisyyttä lemmikkinä on myös perusteltu sillä, että koira ja koiran omistaja ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa paljon enemmän kuin mikään muu lemmikki ja sen omistaja. Koira hakee kontaktia myös vieraisiin ihmisiin enemmän kuin esimerkiksi kissa. Koiran kontaktihakuisuudella on merkitystä etenkin urbaaneissa oloissa, joissa koira voi toimia linkkinä sosiaalisiin suhteisiin sekä vähentää eristäytymisen riskiä. (Jääskeläinen 1999.) Vaikka tutkimustulokset näyttävät varsin yksiselitteisesti koiran tai lemmikin vaikuttavan ihmisen hyvinvointiin myönteisesti, tuloksia voidaan tulkita lähinnä suuntaa antavina. Beckin ja Katcherin (2003, 87-88) mukaan tutkimustuloksissa esiintyy jonkin verran epäjohdonmukaisuuksia, ja tarkempaa tutkimustietoa tarvitaan vaikuttavista ja välittävistä tekijöistä. Koira ei automaattisesti sovi ihmiselle, kaikki ihmiset eivät ole koiraihmisiä ja moni on koiralle allerginen. Lisäksi koira vaatii omistajaltaan myös paljon aikaa ja huolenpitoa. 2.2 Avustajakoira apuna arjessa Avustajakoirat ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on pysyviä toimintarajoitteita tai liikuntavamma ja jotka tarvitsevat apua itsenäiseen elämään. Avustajakoirat koulutetaan avustamaan omaa käyttäjäänsä monissa sellaisissa tehtävissä, joihin normaalisti tarvitaan avustajaa tai mekaanista apuvälinettä. Koirille opetetaan esimerkiksi ovien avaamista, tavaroiden nostamista ja virtakatkaisijoiden painamista. Koiran kyky oppia erilaisia asioista on lähes rajaton: se voi riisua käyttäjänsä kengät jalasta, vetää pyörätuolia ylämäessä, hakea postin jne. Avustajakoira on virkakoira, jonka lähin

9 7 rinnastettava kollega on näkövammaisten opaskoira. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012a.) Avustajakoirien koulutus on käynnistynyt Suomessa vuonna 1994, ja vuonna 2012 avustajakoiria on työtehtävissä 65 (Müller 2012). Koirien kyky auttaa liikuntavammaisia keksittiin Yhdysvalloissa vuonna Avustajakoirina on käytetty pääasiassa labradorinnoutajia, sillä ne ovat luottavaisia ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan vankkoja koiria. Niiden yhteistyöhaluinen luonne ja miellyttämisenhalu helpottavat niiden koulutusta. Lempeän luonteensa lisäksi labradorinnoutajien vahva kantamis- ja noutovietti tekevät niistä ihanteellisia avustajakoiria. (Weisbord & Kachanoff 2002, 188.) Avustajakoirat tunnistaa niiden käyttämästä avustajakoira-logolla merkitystä liivistä, jota se käyttää työssä ollessaan. Avustajakoiralla on oikeus liikkua käyttäjänsä seurassa joka paikassa samalla tavalla kuin näkövammaisten opaskoirilla. (Invalidiliitto 2012a). Suomessa avustajakoiratoiminnasta vastaa Invalidiliitto, pääasiassa Raha-automaattiyhdistyksen myöntämillä varoilla. Lisärahoitusta toimintaan kerätään kummikoiratoiminnalla ja lahjoituksilla. Avustajakoirat luovutetaan käyttäjilleen maksutta, mutta käyttäjä on itse kuitenkin vastuussa koiran ylläpitokustannuksista. Koiran omistajuus säilyy Invalidiliitolla. Invalidiliitto ei itse kouluta koiria, vaan ostaa koirat valmiiksi koulutettuina ja käyttöönottokatsastettuina. Suomessa avustajakoirat koulutetaan Kemiössä Axxell Brusabyssa. Invalidiliitto valitsee koirien saajat yhteistyössä avustajakoirakoulun henkilökunnan kanssa. Avustajakoiraa haetaan Invalidiliitolta hakulomakkeella, jonka liitteenä tulee olla lääkärintodistus. Invalidiliiton omistamien avustajakoirien lisäksi tällä hetkellä työskentelee viisi yksityisomistuksessa olevaa avustajakoiraa. Niiden omistajat ovat itse järjestäneet koirien rahoituksen. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012b; Müller 2012) Avustajakoiraksi soveltuvien koirien tulee olla luonteeltaan sopivia ja fyysisesti terveitä. Koulutukseen tulevat koirat valikoidaan tarkoin, ja koulutus alkaa jo pentuna. Koirien peruskoulutus kestää keskimäärin kaksi vuotta ja siihen sisältyy yhteisiä neuvotteluja avustajakoiran tulevan käyttäjän erityistarpeista ja -toiveista koiran koulutuksen suhteen. Jokaisen käyttäjälle luovutetun koiran tulee läpäistä katsastuskoe,

10 8 jossa testataan koiran taitotasoa sekä luonnetta. Liiton hyväksymät koirat saavat avustajakoiraoikeudet. Avustajakoirille ja tuleville käyttäjille järjestetään ennen koiran luovutusta yhteinen luovutuskoulutus. Koulutuksen aikana opitaan tiimityön alkeita ja koiran hallintaa sekä uuden isännän tottelemista. Luovutuksen jälkeen kouluttaja ja vapaaehtoinen tukihenkilö, peesari, seuraavat ja tukevat yhteistyön sujumista. Lisäksi avustajakoirat osallistuvat käyttäjänsä kanssa kahden vuoden välein taidontarkastuskokeeseen, siihen asti kunnes koira täyttää kahdeksan vuotta. (Avustajakoira - Assistenthund ry 2012b; Invalidiliitto 2012b.) 2.3 Tutkimuksia avustajakoirista Avustajakoiriin liittyvät tutkimukset ovat pääasiallisesti kahden tyyppisiä: niissä joko vertaillaan avustajakoirien käyttäjiä sellaisiin liikuntavammaisiin ihmisiin, jotka voisivat saada avustajakoiran tai retrospektiivisiä tutkimuksia, joissa vertaillaan aikaa ennen ja jälkeen avustajakoiran saamisen. Diana Rintala on tutkinut eri tutkijakokoonpanoin avustajakoirien merkitystä käyttäjiensä elämään (ks. esim. Rintala ym & 2008). Rintala kollegoineen (2008) tutkivat muun muassa seurantatutkimuksena avustajakoiran ja kuulokoiran merkitystä käyttäjiensä elämään. He haastattelivat avustajakoirien käyttäjiä ennen avustajakoiran saamista ja kuusi kuukautta koiran saamisen jälkeen. Niin avustajakoiran kuin kuulokoiran käyttäjät olivat pääasiallisesti hyvin tyytyväisiä koiriinsa ja niiden tuomaan apuun. Avustajakoirien käyttäjät olivat koiran saamisen myötä vähemmän riippuvaisia ulkopuolisesta avusta, koska avustajakoira pystyi tekemän joitakin sellaisia asioita, joihin muuten tarvittaisiin ihmisapua. Avustajakoiran saaminen merkitsi käyttäjilleen maksetun henkilökohtaisen avun vähenemistä. Toisaalta tutkimuksessa ei saatu näyttöä siitä, että avustajakoiran käyttäjän fyysinen tai toiminnallinen toimintakyky olisi merkittävästi parantunut. Toimintakykyä arvioitiin FIM-mittarin (Functional Independence Measure) päivittäisten motoristen perustoimien osiolla. Samaan tulokseen päädyttiin myös psyykkisen ja henkisen hyvinvoinnin mittauksen osioissa. Tulokseen todennäköisesti vaikuttaa kuitenkin seuranta-ajan lyhyt aikaväli. Avustajakoiran

11 9 käyttäjät ja avustajakoirat vielä harjoittelivat tässä vaiheessa yhteistyötään ja koiran mahdolliset hyödyt eivät vielä olleet välttämättä tulleet esille. (mt., 500, 501.) Japanilaisessa avustajakoiratutkimuksessa (Shintani ym. 2010) on tutkittu avustajakoiran merkitystä ihmisen terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tässä tutkimuksessa avustajakoiran käyttäjiä verrattiin toimintakyvyltään vastaaviin liikuntavammaisiin ihmisiin, joilla ei ole avustajakoiraa. Tutkimuksen aineisto kerättiin survey-tyyppisellä SF-36v2-kyselylomakkeella (Medical Outcomes Study 36 Item Short-Form Health Survey Version 2.0), joka mittaa subjektiivisia, omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin liittyviä asioita. Tutkimuksen mukaan avustajakoiralla on merkittävä vaikutus käyttäjänsä henkiseen hyvinvointiin. Tutkimustulos viittaa jopa siihen, että avustajakoirien käyttäjät kokevat olevansa koko väestöön suhteutettuna henkisesti paremmin voivia. Tutkimuksen mukaan päivittäisiin toimintoihin liittyvässä avuntarpeessa tai riippumattomuudessa ei ollut avustajakoirien käyttäjillä ja vertailuryhmällä eroa, mutta fyysisessä toimintakyvyssä sen sijaan ero oli merkittävä, mikä tutkimuksen mukaan indikoi sitä, että avustajakoirien käyttäjät kokevat vähemmän vaikeuksia päivittäisissä toiminnoissaan ja aktiviteeteissään kuin vertailuryhmään kuuluvat henkilöt. (mt., ). Laurel Rabschutz (2006) on tehnyt väitöskirjansa avustajakoiran merkityksestä liikuntavammaisen käyttäjänsä itsetuntoon ja sosiaalisiin suhteisiin. Hänen tutkimusaineistoon kuuluu survey-tyyppisiä kyselyitä ennen ja jälkeen avustajakoiran saamisen, avustajakoirien käyttäjien haastatteluja sekä havainnointia. (mt., ) Rabschutzin tutkimuksen mukaan avustajakoiralla on positiivinen vaikutus käyttäjänsä minäkuvaan ja siihen, miten muut ihmiset näkevät liikuntavammaisen ihmisen. Rabschutz kuitenkin huomauttaa, että hänen tutkimukseensa osallistuneilla avustajakoirien käyttäjillä oli jo ennen avustajakoiran saamista varsin hyvä itsetunto ja hän epäilee, että ihmiset, joilla on positiivinen minäkuva, hakevat avustajakoiraa todennäköisemmin kuin ihmiset, joilla on huono itsetunto. Avustajakoiran kanssa liikkuva ihminen saa paljon positiivista huomiota ja keskustelunaloituksia tuntemattomiltakin ihmisiltä, mikä vaikuttaa uusien sosiaalisten suhteiden luomiseen. Rabschutzin tutkimukseen osallistuneiden avustajakoirien käyttäjien motiivit hankkia

12 10 avustajakoira ei perustunut pelkästään koiran tuomaan konkreettiseen apuun, vaan myös koiran tuomalla sosiaalisella ja emotionaalisella puolella oli vaikutusta koiran hakemiseen. (mt., ) Kanadalainen terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö AÉTMIS (Agence d évaluation des technologies et des modes d intervention en santé) on arvioinut avustajakoiran tehoa, turvallisuutta ja kustannuksia. Pyyntö avustajakoirien vaikutusten arviosta tuli Québecin sosiaali- ja terveysministeriöltä. Yksityishenkilö oli ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön ja pyytänyt, että avustajakoirat sisällytetään sairausvakuutuksen korvaamiin apuvälineisiin samaan tapaan kuin näkövammaisten opaskoirat. Avustajakoiran tehoa, turvallisuutta ja kustannuksia arvioitiin olemassa olevien tutkimusten ja artikkelien pohjalta. Tutkimuksia haettiin yleisistä ja alan erikoistietokannoista. Haetun kirjallisuuden piti sisältää tieteellistä tietoa liikuntavammaisten avustajakoirista ja olla julkaistu 2000-luvulla. Haku tuotti 30 kriteerit täyttävää artikkelia. Tämän arvion tarkoituksena oli selvittää ensisijaisesti avustajakoiran merkitystä liikkumiseen, minkä vuoksi niitä artikkeleita, jotka koskivat pääasiallisesti avustajakoiran psykososiaalisia vaikutuksia ei otettu systemaattisesti mukaan arvioon. Arvioon mukaan otetuissa avustajakoiriin liittyvissä tutkimuksissa arvioitiin avustajakoirien kliinistä tehoa toiminnallisilla ja psykososiaalisilla tulosmittareilla. Avustajakoirat näyttävät toteuttavan tehokkaasti ne tehtävät, joihin ne ovat koulutettuja. Avustajakoira voi lisätä käyttäjänsä riippumattomuutta muista ihmisistä. Useissa tutkimuksissa todettiin avustajakoirilla olevan myös positiivinen psykososiaalinen vaikutus käyttäjiinsä. Avustajakoirat lisäsivät käyttäjiensä turvallisuuden tunnetta ja itsearvostusta, sosiaalista toimintaa ja paransivat heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Myös teknisten apuvälineiden käyttö ja ihmisavustajan työtuntimäärä pienenivät. Avustajakoira voi tällä raportin mukaan säästää yhteiskunnan varoja. Raportin tekijät suosittelivat avustajakoirien sisällyttämistä sairausvakuutuksen korvaamien apuvälineiden luetteloon. Raportti on ranskankielinen ja sitä ei ole kokonaisuudessa käännetty englanniksi. (Khelia ym.2007, iv-viii) Myös K. Allen ja J. Blasovich (1996) ovat ottaneet tutkimuksessaan kantaa avustajakoiran tuomasta taloudellisesta hyödystä. Tutkimuksen mukaan sosiaalisen ja

13 11 psyykkisen hyvinvoinnin kasvamisen lisäksi avustajakoirat tuottavat myös taloudellista hyötyä. Tutkimus on tehty Yhdysvalloissa eikä sen tuloksia voi suoraan verrata Suomeen. Avustajakoirien tuottama säästö yhdysvaltalaisessa kontekstissa oli kuitenkin huomattavaa: tutkimuksen mukaan säästö oli yli 50 prosenttia kustannuksista, kun verrattiin avustajakoiran käyttöä ulkopuolisesta henkilöstä (henkilökohtainen avustaja) koituviin kuluihin. (mt., ) Suomalaiset tutkimukset avustajakoirista ovat lähinnä ammattikorkeakoulu- ja opistotasoisia opinnäytetöitä. Suomalaista yliopistotasoista varsinaista tutkimusta aiheesta ei ole. Avustajakoiratoiminnan selvitysryhmä on vuonna 2001 tehnyt selvityksen avustajakoiran vaikutuksista käyttäjänsä ajankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin ja ulkopuolisen avun käyttöön. Selvityksen mukaan avustajakoirat lisäävät käyttäjiensä fyysistä aktiivisuutta. Avustajakoirat aktivoivat käyttäjiänsä liikkumaan päivittäin noin kaksi tuntia enemmän kuin vertailuryhmään kuuluvat ilman avustajakoiraa elävät liikuntavammaiset ihmiset. Liikkumisen eroa voidaan pitää merkittävänä: avustajakoirien käyttäjät liikkuvat kymmenkertaisesti verrattuna vertailuryhmään. Selvityksen mukaan avustajakoira parantaa käyttäjänsä elämänlaatua monipuolisesti, muun muassa aktivoimalla käyttäjäänsä liikkumaan enemmän. Samalla avustajakoira säästää ihmisavustaja-aikaa käyttäjiltään. (Laurinkari & Pelkonen 2001, 9.) Avustajakoirista ei ole julkaistu kovinkaan paljoa tutkimuksia ja varsinaiset pitkäkestoiset seurantatutkimukset puuttuvat vielä. Olemassa olevaa tutkimusta on kritisoitu osittain puutteelliseksi ja ne tarjoavat vain rajallista näyttöä avustajakoiran vaikutuksista käyttäjänsä elämään. (ks. esim Rintala 2008 ym. 489.) Tutkimuksissa on usein varsin pieni näytemäärä. Esimerkiksi Shintanin ja ym. (2010) tutkimukseen osallistui kymmenen avustajakoiran käyttäjää sekä sama määrä vertailuryhmään kuuluvia henkilöitä kun taas Allenin ja Blasovichin (1996) tutkimukseen osallistui 48 henkilöä. Tästä huolimatta tutkimukset päätyvät pääasiallisesti hyvin samanlaisiin lopputuloksiin: avustajakoirilla on positiivinen vaikutus käyttäjiensä elämään usealla eri elämän alueella, mikä näkemykseni mukaan lisää johtopäätösten luotettavuutta.

14 12 3 Tutkimuksen paikantuminen osaksi vammaistutkimusta Antti Teittinen (2006) tekee käsitteellisen eron vammaisuuden tutkimuksen ja vammaistutkimuksen välillä. Hän pitää niitä käsitteellisesti kahtena eri näkökulmana samaan ilmiöön. Sosiologisesti tulkittuna vammaisuuden tutkimus edustaa vammaisuuden kulttuuristen ja rakenteellisten ilmiökokonaisuuksien tutkimusta. Vammaistutkimus taas keskittyy vammaisuuden ilmiön kautta tuotetun yksilökokemuksen tutkimukseen. Teittinen kuitenkin huomauttaa, että käsitteiden erottelu toisistaan ei ole vielä vakiintunutta Suomessa ja suomen kielessä. Vammaisuuden tutkimus on monitieteistä, minkä vuoksi kumpikaan vammaisuuden tutkimuksen näkökulma ei muodosta omaa tieteenalaansa, eivätkä ne välttämättä sulje toisiaan pois. Teittinen kuvaa suomalaisen vammaisuuden tutkimuksen jakautuvan ainakin kolmeen osa-alueeseen: hallintonäkökulmaan orientoituneet selvitystyyppiset tutkimukset, yliopistotutkimukset sekä brittiläiseen ei-lääketieteelliseen eetokseen perustuvat tutkimukset. Hallintonäkökulmaan orientoituneiden tutkimusten perustana ovat terveystieteelliset lähtökohdat, köyhyys ja hyvinvoinnin jakaantuminen. Näissä teemoissa vammaisuus ei yleensä ole itsessään tutkimuksen fokuksena, mutta vammaisuus on kuitenkin tutkimuksessa mukana. (Teittinen 2006, 6, ) Toiseksi vammaisuuden tutkimuksen osa-alueeksi Teittinen nimeää yliopistotutkimuksen. Hänen mukaan vammaisuuden tutkimus Suomen yliopistolaitoksissa on kuitenkin yksittäisten opettajien ja tutkijoiden varassa, koska Suomessa ei ole vammaisuuden tutkimukseen erikoistunutta akateemista laitosta. Tämän vuoksi vammaisuuden ihmistieteellinen tutkimus on pirstaleista. Kolmas vammaisuuden tutkimuksen osa-alue on brittiläiseen ei-lääketieteelliseen eetokseen nojautuva tutkimus. Tämäntyylisessä tutkimuksessa keskeisenä taustatekijänä Britanniassa on ollut vammaisten henkilöiden ja vammaisjärjestöjen kokema epäoikeudenmukaisuus sekä syrjintä, jotka on otettu tutkimuskohteiksi. Suomessa vammaisjärjestöt eivät ole juurikaan tehneet yhteistyötä tutkijoiden kanssa, ja tällaista tutkimusta on todella vähän. Yliopistollisen ihmistieteellisen tutkimuskentän tutkimukset ovat kuitenkin usein

15 13 lähestymistavaltaan ja tiedonmuodostukseltaan vammaisuuden kokemukseen perustuvia. (Teittinen 2006, 32.) Myös omassa tutkimuksessani olen kiinnostunut kokemuksista. Tutkimukseni aineisto koostuu liikuntavammaisten avustajakoirien käyttäjien haastatteluista, ja tutkimukseni keskiössä ovat avustajakoirien käyttäjien kokemukset. Pyrin yksilöllisten kokemusten kautta kertomaan avustajakoirien merkityksestä käyttäjiensä elämään yleisimmin ja tuottamaan näin tietoa avustajakoirien merkityksestä käyttäjiensä elämään ilmiötasolla. Reija Lampinen (2007) näkee kokemuksellisen näkökulman vammaisuuteen erityisen tärkeäksi. Hänen mukaansa vammaisuus ei ole tiettyjen ihmisten erityisasia, vaan kuuluu oleellisena osana elämään. Vammaisten ihmisten elämänkokemukset arjessa tarjoavat tärkeää tietoa päätöksentekijöille, palveluntuottajille, vammaistyön ammattilaisille ja tavallisille ihmisille. (mt., 29.) Vammaistutkimuksen vahvistaminen on myös yksi suomalaisen vammaispolitiikan kehittämiskohde. Sosiaali- ja terveysministeriön (2010) vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO ) mukaan suomalainen vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen, jotka ovat vammaisten ihmisten oikeus yhdenvertaisuuteen, osallisuuteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Poliittinen päätöksenteko ja palvelujen suunnittelu edellyttävät tietoa vammaisten elinoloista, asemasta ja hyvinvoinnista. Vammaisia ihmisiä koskevan tutkimus- ja tilastotiedon systemaattinen kerääminen sekä vammaispoliittisen tilanteen seuranta ja raportointi ovat yksi hallituksen kehittämistoimenpiteistä vammaispoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toukokuussa 2006 silloinen hallitus (Vanhanen I) antoi maamme ensimmäisen vammaispoliittisen selonteon eduskunnalle (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006). Myös selonteossa todettiin vammaisia henkilöitä koskevan tutkimustiedon olevan pirstaleista. Palveluiden käyttäjien kokemuksia ei liioin oltu tutkittu laajasti ja systemaattisesti. (mt., 20, )

16 Vammaisuuden määrittely Käsitteet vammaisuus ja vammainen henkilö ovat sekä lainsäädännössä että puhekielessä varsin uusia ja sisällöltään epätarkkoja, vaikka kaikissa yhteisöissä kautta aikojen on ollut vammaisia ihmisiä. Vammaisuuden selitysmallit ovat liittyneet eri aikakausina kulloinkin vallitsevaan ideologiaan ja kunkin aikakauden kulttuuriin. Vammaisuus on saanut merkityksensä tietyn elimellisen vamman ominaispiirteiden, yhteisön sille antamien tulkintojen ja laajemman poliittisen sekä taloudellisen yhteyden leikkauspisteessä. (Vehmas 2005, 21; Somerkivi 2000, 36.) On arvioitu, että Suomessa noin viidellä prosentilla eli noin henkilöllä väestöstä on merkittävä vamma tai toimintavajavuus. Heistä noin on vaikeavammaisia ihmisiä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003.) Vammaisuus ja sairaus rinnastetaan usein synonyymeinä toisiinsa, vaikka näin ei ole. Sairaus voi aiheuttaa vamman, mutta vammainen henkilö ei yleensä ole sairas. Pitkäaikainen tai etenevä sairaus ei myöskään välttämättä aiheuta vammaa. Vammainen ja terve eivät näin ollen ole käsitteinä toistensa vastakohtia, vammaisen tarkimpana vastakohtana pidetään käsitettä ei-vammainen. (Lampinen 2007, ) Aikaisemmin puhuttiin erilaisista fyysisistä, psyykkisistä ja aistielimellisistä vioista, ja niiden kantajia kutsuttiin vikojensa mukaan esimerkiksi rammoiksi tai kuuroiksi. Käsite vammaisuus on tullut käyttöön vasta 1900-luvulla, minkä jälkeen kaikki eri vammaryhmät niputettiin vammaisuuden käsitteen alle. Yhdistävänä piirteenä katsottiin olevan vammaisten toiminnallinen kyvyttömyys selvitä arkielämän toiminnoista. Kyvyttömyys ilmeni eri tavalla riippuen heidän elimellisen vammansa luonteesta. Vammaisten ihmisten tulkittiin olevan viallisten ruumiiden uhreja ja vammaisuuteen sisällytettiin arvolatautuneita ominaisuuksia, kuten riippuvuus ja traagisuus. Näin hahmotettuna vammaisuuden tuomia rajoitteita on pyritty lieventämään kuntouttavilla toimenpiteillä. Tällainen ajatus pohjautuu biologis-lääketieteelliseen käsitykseen normaalista, joka jättää huomioimatta vammaisuuden kokemukseen liittyvät sosiaaliset ja materiaaliset tekijät. Tällaista medikalisoivaa vammaisuuden määrittämistä on kutsuttu myös yksilölliseksi malliksi. Vammassa on kyse puhtaasti biomedikaalisesta

17 15 ongelmasta ihmisen ruumiissa ja vamma on sosiaalisten rajoitteiden alkuperä ja syy. (Vehmas 2005, ) Toinen vammaisuutta selittävä malli on sosiaalinen malli, joka on syntynyt vastareaktiona yksilölliselle vammaisuuden mallille. Sosiaalisessa mallissa vammaisuutta tulkitaan sosiaalisena ilmiönä ja vammaisten ihmisten toimintavajavuuden problematiikan nähdään aiheutuvan yhteiskunnan sosiaalisista ja fyysisistä rakenteista. Vammaisten ihmisten rajoittuneet toimintamahdollisuudet itsessään eivät koskaan ole ongelmien syitä vaan syyt löytyvät yhteiskunnan epäonnistumisessa apuvälineiden ja palveluiden tarjonnassa. Tässä mallissa korostetaan vammaisten ihmisten oikeuksia ja valinnanvapauksia. (Oliver 1983, 23, 31.) Vielä 1980-luvulla tehty Maailman terveysjärjestö WHO:n ICIDH-luokittelumalli (International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps) vammaisuudesta perustuu hyvin pitkälti lääketieteellisiin yksilöllisiin määritelmiin vammaisuudesta. Vasta vuonna 2001 julkaistussa uudessa terveyden, toimintakyvyn ja toiminta-rajoitteiden luokituksessa (International Classification of Functionin Disability and Health) Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli vammaisuuden uudella tavalla. Uusi luokittelu nojaa enemmän biopsykososiaaliseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon biologisten tekijöiden lisäksi yksilöpsykologiset kuin myös yhteiskunnallisetkin tekijät yksilön terveydentilassa. Luokittelun mukaan vammaisuus tarkoittaa vaihtelua ihmisen toimintakyvyssä, josta voidaan erottaa kolme eri tasoa: elimellinen vaurio, toiminnan rajoitukset ja osallistumisen rajoitukset. Vammaisuus voi luokittelun mukaan aiheutua joistakin edellä mainituista tekijöistä tai niiden yhteisvaikutuksesta. Luokittelu korostaa yhteiskunnallisten tekijöiden merkitystä siinä, miten vamma vaikuttaa ihmisen elämään, vaikka luokitus on edelleen painotukseltaan lääketieteellinen. (Vehmas 2005, ) Simo Vehmaksen (2005) mukaan vammaistutkijat ja vammaisaktivistit ymmärtävät vammaisuuden rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Sosiaalinen malli sijoittaa vammaisuuteen liittyvät ongelmat yhteiskuntaan, joka käytänteillään ja arvoillaan luo vammaisuutta. Sosiaalisen vammaistutkimuksen piirissä on kuitenkin kritisoitu vammaisuuden sosiaalista mallia rajoittavaksi ja riittämättömäksi

18 16 viitekehykseksi vammaisuuden käsitteellistämiselle. Sosiaalinen malli jättää vamman taustalla olevat elimelliset vauriot, sukupuolen sekä muut yksilölliset erot huomioimatta ja hyväksyy kritiikittömästi jaottelun vammaisten ja vammattomien ihmisten välillä. Vammaisuuden sosiaalisella mallilla on ollut poliittinen päämäärä ajaa vammaisten ihmisten oikeuksia ja se on ollut sen ehdottomuuden ja selkeyden vuoksi ihanteellinen poliittiseksi välineeksi. Pelkkään sosiaaliseen malliin tukeutuminen saattaa kuitenkin edistää vammaisten ihmisten sortoa ja kieltää vammaisten ihmisten henkilökohtainen kokemus siitä, että heidän ongelmansa ei poistu ainoastaan yhteisöä muuttamalla. Sosiaalinen malli olettaa vammaisten ihmisten omaksuvan ensisijaisesti vammaisen identiteetin, vaikka monet vammaiset ihmiset rakentavat identiteettinsä pääasiallisesti muiden tekijöiden perusteella. (Mt., ) Vammaisuus tulee nähdä tilana, joka koostuu niin yksilöllisten ominaisuuksien kuin yhteisöllisten käytäntöjen kohtaamisessa. Vammaistutkimuksessa onkin ryhdytty vaatimaan teoreettista ja metodista moniarvoisuutta. Postmodernissa ajattelussa inhimillinen tieto ei ole kasautuvaa ja kehittyvää vaan pirstaleista ja sidoksissa asiayhteyteensä. Postmodernit vammaistutkijat korostavat kielen merkitystä vammaisuuden luojana. Jaottelut vammaisten ja ei-vammaisten välillä tulisi purkaa ja korvata kielellä, joka ei luokittele ihmisiä. Vehmaksen (2005) mukaan tällainen voidaan saavuttaa avoimella dialogilla, jossa erityisesti vammaisten ihmisten omalle äänelle annettaisiin erityinen painoarvo. (Mt., ) 3.2 Liikuntavammaisuus Puhuttaessa liikuntavammaisuudesta tarkoitetaan yleensä niitä rajoituksia joita yksilöllä on fyysisessä toiminnassaan. Suurin osa liikuntavammoista on erilaisten sairauksien, kuten esimerkiksi reuman tai MS-taudin, aiheuttamia liikuntavammoja. Toiseksi suurimmaksi liikuntavammojen aiheuttajaksi voidaan mainita tapaturmien jälkitilat. Syntymästään pysyvän liikuntavamman saaneista CP-vammaiset ovat suurin ryhmä. Synnynnäiset liikuntavammat voivat ilmetä heti syntymän yhteydessä tai vasta lapsuusiässä. Liikuntavammaisten toiminnan vajavuuden aste ei ole suoraan

19 17 arvioitavissa pelkästään anatomisen vaurion tai elinkohtaisten rajoitusten perusteella vaan siihen vaikuttavat monet muut asiat, esimerkiksi muut fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi yksilöllisillä tekijöillä on paljon merkitystä siihen, miten vammaisuus koetaan. Lievästi vammainen ihminen voi kokea itsensä hyvinkin vaikeasti vammaiseksi, kun taas hyvin vaikeasti vammainen henkilö ei välttämättä koe vammaansa kovin merkittäväksi haitaksi. (Hynynen 1998, ) Liikuntavammaiset ihmiset kohtaavat paljon esteitä, jotka vaikeuttavat heidän päivittäisten asioiden hoitamista itsenäisesti. Raskaat ovet, jotka eivät aukea automaattisesti, korkealla olevat hissinappulat, rappuset sekä monet muut asiat tuottavat ongelmia useille liikuntavammaisille ihmisille, jotka liikkuvat pyörätuolin tai muun apuvälineen kanssa. Esteettömyyden käsite on yleistynyt viime vuosina vammaispoliittisessa keskustelussa. Esteettömyyden keskeisenä ajatuksena on vammaiskäsitys, jonka mukaan vammaisuudessa on kyse ennen kaikkea yksilön ja ympäristön välisestä suhteesta ja sen toimivuudesta. Näin ymmärrettynä vammaisuudessa korostuu yksilön ja ympäristön suhde ja siinä ilmenevä ristiriitainen tila. Esteettömyys on periaate, jonka mukaan rakennetun ympäristön ja palvelujen tulee edistää sekä tukea myös eri väestöryhmien kuten toimintarajoitteisten, vanhusten ja lasten itsenäistä suoriutumista. (Lampinen 2007, 29, ) Liikkumisen vapaus on myös liikuntavammaisille henkilöille perustuslain määrittelemä perusoikeus ja liikkumisen esteettömyys voidaan nähdä ennen kaikkea turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta korostavana periaatteena (Lampinen 2007, 84). Modernilla apuvälineteknologialla on tärkeä merkitys vammaisten ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kotiympäristöön suunniteltujen ympäristönhallintalaitteiden avulla ovet avautuvat, tv-kanavat vaihtuvat, sälekaihtimet laskeutuvat jne. Myös henkilökohtaisella avustajalla ja avustajakoiralla voi olla suuri merkitys liikuntavammaisen ihmisen itsenäisen elämän mahdollistamiseen. Vammaisista ihmisistä puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä ja heitä koskevia asioita yleistetään. On kuitenkin tärkeä muistaa, että he ovat yksilöitä siinä missä muutkin ihmiset, ja vammaisuuden aiheuttamat fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset haitat

20 18 pikemmin erottavat kuin yhdistävät heitä. (Aphonen 2009, ) Vammaisuutta käsitteenä itsessään on pidetty joidenkin mukaan loukkaavana ja leimaavana. Sanan vammainen tilalla on käytetty esimerkiksi termiä toiminta- tai liikuntarajoitteinen. Olen tutkielmassani kuitenkin päätynyt käyttämään käsitettä liikuntavammainen henkilö käsitteen toiminta- tai liikuntarajoitteinen henkilö asemesta. Valintaani perustelen sillä, että vammainen käsitteenä on yleisesti käytössä tieteellisessä tutkimuksessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Toiseksi kaikki liikuntavammaiset eivät välttämättä koe itseään liikuntarajoitteiseksi vammasta huolimatta. Esimerkiksi Amu Urhonen (2011) kuvailee teoksessaan Kompastuksia itseään mieluiten pyörätuolinkäyttäjäksi. Hän kertoo, ettei hän koe itseään lainkaan liikuntarajoitteiseksi. Hän ajattelee, että hänen tapansa liikkua pyörätuolilla on yhtä hyvä kuin kaikkien muidenkin liikkumismuodot. (mt., 11.) Keskustelin vammainen -käsitteestä myös kolmen tutkimukseeni osallistuneen henkilön kanssa. He kokivat käsitteen liikuntavammainen henkilö kuvaavan avustajakoiran käyttäjiä eikä siihen liittynyt negatiivista latausta. Eräs avustajakoiran käyttäjä, joka ei kuitenkaan osallistunut tutkimukseeni, kertoo, ettei hän ole liikuntavammainen. Hän kuvaa itseään vaikea-asteisesti vammaiseksi henkilöksi, mutta ei liikuntavammaiseksi. Päädyin nimeämään tutkimukseni silti liikuntavammaisten avustajakoirien käyttäjien mukaan, koska kaikki tutkimukseeni osallistuneet ovat liikuntavammaisia henkilöitä. On syytä kuitenkin pitää mielessä, että avustajakoiria myönnetään erilaisille ihmisille ja ihmisten kategorioiminen tiettyihin ryhmiin on aina riskialtista. 4 Tutkimuskysymykset ja metodologiset lähtökohdat Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä avustajakoiran merkityksestä liikuntavammaisten arjessa ja saada tietoa avustajakoiratoiminnasta sekä käyttäjien kokemuksista. Näin ollen näkökulmani teemaan on avoin ja olen kiinnostunut juuri niistä asioista, joita tutkimukseeni osallistuneet henkilöt nostavat esiin. Tavoitteena on tuoda esille avustajakoirien käyttäjien kokemuksia, jotka toteutuvat aina tietynlaisessa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

ASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI

ASIAKASHAKEMUS AVUSTAJAKOIRIEN ITSEKOULUTUSPROJEKTI 1 Avustajakoiraa tarvitsevan henkilön nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Hakemuksen täyttöpäivämäärä Hakijan syntymävuosi Oletko käynyt Invalidiliitto ry:ssä avustajakoirahaastattelussa?

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Vammaiskortin mahdollisuudet

Vammaiskortin mahdollisuudet Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot