Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista"

Transkriptio

1 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista

2 Helmikuu 2014 Juha Häkkinen Lisätiedot: Mikko Koskinen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 Selvityksen lähtökohdat... 2 Työelämätieto ja taito kiistanalaisten käsitteiden viidakossa... 2 Aiempi tutkimus sekä tutkimustehtävä ja menetelmä... 5 Aineiston kuvaus NÄKÖKULMA I: OPETUKSEN RAAMIT NÄKÖKULMA II: OPETTAJIEN NÄKEMYS TYÖELÄMÄTIETOJEN OPETUKSESTA JA OPISKELIJOIDEN TIETÄMYKSESTÄ Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen kurssin opettajat Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen opinto ohjaajat Onko työelämätiedon opetukseen käytettävä aika riittävä? Opetuksen toteutus ja materiaali Opettajien näkemys opiskelijoiden työelämätietoihin liittyvistä puutteista Yhteiskunta, yritys ja työelämätiedon suhde muihin opintoihin ja työelämään 16 4 NÄKÖKULMA III: OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄTIEDOT JA ASENTEET Opiskelijoiden tietämystasoissa ja kurssiin suhtautumisessa eroja Työsopimus ja työehtosopimus Työelämän pelisääntöjen tuntemus Opiskelijoiden tietämys koskien muita työelämäasioita ja suhtautuminen työntekoon Kurssiin liittyviä toiveita YHTEENVETO LÄHTEET VIITTAUKSET... 30

4 2 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 1 JOHDANTO Selvityksen lähtökohdat Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (TUTKE 2) on siirtymässä loppusuoralle vuonna Sekä hallitusohjelmassa että opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa on tervetulleita uusia linjauksia, joita hanke vie käytäntöön. Hankkeen perusperiaatteita ovat osaamisperustaisuus, työelämälähtöisyys, reagointikyky, selkeys, johdonmukaisuus, valinnaisuus, joustavuus sekä yksilöllisyys opinto- ja tutkintopoluissa 1. Ammatillisen perustutkinnon 2 merkittävimmän kokonaisuuden muodostavat ammatilliset tutkinnonosat. Tämä on luonnollista, sillä ammatillisen koulutuksen päätehtävänä on tuottaa osaavaa työvoimaa työmarkkinoille. Työelämä kuitenkin muuttuu nopeasti. Tutkintojärjestelmän kehittämishankkeessa otetaan huomioon se, että ammatillinen koulutus pystyy reagoimaan nopeammin ja joustavammin syntyviin muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Tästä kertoo erityisesti se, että tutkintorakenne ja tutkinnot tulevat selkeytymään ja vastaamaan paremmin työelämän vaatimuksiin. Pärjääminen työelämässä vaatii ennen kaikkea kullekin alalle soveltuvan ammattitaidon, mutta myös kyvyn elinikäiseen oppimiseen. Näin ollen uudistushankkeen yhtenä huomion kohteena ovat perustellusti nykyiset ammattitaitoa tukevat opinnot (nykyisin atto -aineet ja tulevaisuudessa yhteiset tutkinnon osat ) ja niiden tavoitteisiin sisällytetyt elinikäisen oppimisen avaintaidot 3. Nämä yleiset ja kaikilla aloilla pätevät taidot muodostavat tärkeät perusvalmiudet niin oppimiselle kuin työelämässä tarvittavalle osaamiselle. Työelämän järjestöt ja toimijat jakavat yhteisen huolen siitä, että nuorten työelämätiedot, -valmiudet tai -taidot eivät ole aina riittävällä tasolla. Tällaisten väitteiden kanssa on oltava varovainen, jottei osin olettamuksiin perustuvaa arviota yleistetä kaikkiin nuoriin. Niin kuin monessa muussakin asiassa, tarkastelu lukkiutuu usein ääritapauksiin tai vähemmistöön, jotka poikkeavat hyväksytyistä ja tavoiteltavista normeista. Kun tarkastelemme työelämätaitoja ja niiden riittävyyttä, ensin on määriteltävä mitä käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan. Puhuvatko eri intressiryhmät samaa kieltä, vaikka huoli on yhteinen? Työelämätieto ja -taito kiistanalaisten käsitteiden viidakossa Työelämätieto ja -taito ovat monitahoisia käsitteitä, joita on syytä tarkastella lähemmin. Tähän käsiteperheeseen linkittyvät lisäksi työelämävalmiudet. Useissa yhteyksissä termejä käytetään rinnakkain ja ristiin, ja niille annetaan eri merkityssisältöjä. Voidaanko tämän perusteella tulkita, että käsitteisiin liittyy tietynlaista poliittisuutta? Jos termejä katsoo työnantajan näkökulmasta, monesti korostetaan työntekijän varsinaista ammattiosaamista/ammattitaitoa sekä työntekijöiden kykyä noudattaa työpaikkojen sääntöjä. Näkökulmassa tuodaan esille, aivan oikein, kaksi työelämätiedon ja -taidon perusasiaa. Mutta eräs perustekijä jää vähemmälle huomiolle. Tarkoitan sitä, ettei työelämätiedoista ja -taidoista puhuttaessa oteta huomioon

5 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 3 tietämystä työntekijän oikeuksista tai käänteisesti työnantajan velvollisuuksista. Tuovatko työnantajat esille työntekijän oikeuksia aktiivisesti? Millaisena asia näyttäytyy esimerkiksi tutustuttaessa päällisin puolin työnantajien tuottamaan oppimateriaaliin ja heidän esittämiinsä mielipiteisiin. Elinkeinoelämän Taloudellinen tiedotustoimiston (TAT) julkaisuissa on paljon hyvää, ja TAT tekee arvokasta työtä työelämätaitojen parantamiseksi yhteistyössä koulujen kanssa. Tästä huolimatta materiaalia vaivaa oikeuksien häivyttäminen työelämätaidon sisällöstä. Jos oikeuksista puhutaan, ne on lyöty teksteissä marginaaliseen asemaan. Ilmiöstä saa paremman käsityksen materiaaliin tutustuttaessa. Seuraava lyhyt lainaus on kuvaava: TATin yrityksille laatimassa nuoren työntekijän perehdytysmateriaalissa työelämätaidot jaetaan neljään osaan: 1. Uranhallintataidot: itsetuntemus, työnhakutaidot ja työelämätuntemus 2. Työtehtävään liittyvä ammattitaito ja osaaminen 3. Esimies alaistaidot 4. Työelämässä tarvittavat muut valmiudet ja taidot: esimerkiksi työaikojen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen. 4 Kohta neljä kattaa loogisesti ajateltuna työelämätaitoihin lukeutuvat työelämän pelisäännöt. Samassa artikkelissa kuitenkin yhteisiksi pelisäännöiksi luettiin työaikojen noudattaminen, sairauspoissaoloista ilmoittaminen, muiden poissaolojen etukäteen sopiminen sekä työpaikkojen käytänteet esimerkiksi työvaatteisiin ja kännyköihin liittyen. Tässä tapauksessa pelisääntöjä tarkastellaan siis pelkästään velvollisuuksien näkökulmasta. Päällisin puolin tilanne näyttää oudolta työntekijöiden oikeuksista ei yksinkertaisesti puhuta. 5 Tilanne parantuu, kun aineistoa alkaa tutkia syvällisemmin. Esimerkiksi TATin Opetin.fi-palvelussa Kun työ alkaa -osiosta 6 löytyvät muistilista työsuhteeseen liittyvistä asioista sekä linkit materiaaliin, jossa käsitellään myös oikeuksia. Tässä tapauksessa niiden tarkempi määrittely ja niihin liittyvä materiaali jäävät kuitenkin pitkälti SAK:n ja STTK:n vastuulle. 7 Suomen Yrittäjien materiaalissa työelämätaitoihin viittaaminen jää monesti merkitykseltään epäselväksi. Esimerkiksi kevään 2012 Pk-yritysbarometrissa ei eritellä nuorten työelämävalmiuksia ja niiden riittämättömyyttä. 8 Yrityssanomien kyseisen barometrin tuloksia puineesta artikkelista pääsee kuitenkin jäljille, mitä käsitteellä itse asiassa tarkoitetaan. Tutkimuksessa kerrottiin suurimmasta tekijästä, joka oli nuorten työllistämisen esteenä. Lehdessä viitattiin näihin työelämätaitojen puutteisiin, joita Samuli Suonpää kuvasi seuraavasti: Ei osata kelloa tai ei tiedetä, miten vastataan puhelimeen. Ei ehkä myös ymmärretä, että töissä pitäisi olla ihan joka päivä Parempaa ajankäyttöä olisi se, että kertoisimme koko ikäluokalle kouluissa, miten työelämä toimii, miten haetaan töitä ja miten töissä pitäisi käyttäytyä. 9

6 4 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Näin määriteltynä työelämätaidot lähestyvät yleisiä taitoja; ammatillisen koulutuksen näkökulmasta elinikäisen oppimisen avaintaitoja. 10 Lainauksen loppu puolestaan linkittyy selvemmin työelämään. Huomio kiinnittyy jälleen kouluille suunnattuun kritiikkiin. Tämän selvityksen tärkeä liikkeelle pannut voima olivat juuri tämän kaltaiset tunnevetoiset mielipiteet, joilla ei ole uskottavaa faktapohjaa. Käsitys nuorten kyvyttömyydestä niin ammattiosaamisessa kuin yleisimmissäkin taidoissa on tuomitseva ja yleistävä. Monesti myös nuorten työelämäasenteisiin suhtaudutaan epäilevästi. 11 Herääkin kysymyksiä siitä, mitä kouluissa sitten opetetaan ja ovatko opiskelijat valmiita työelämään. Tarkastelukulma, josta Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät lähestyvät työelämätaitoja, on luonnollinen. Järjestöjen tavoite ja etu on saada osaavaa työvoimaa. Työnantajia ja yrittäjiä edustavien järjestöjen keskeinen intressi on myös yrittäjyyden merkityksen korostaminen. Yrittäjäkasvatus onkin tärkeä asia, ja sitä on korostettu nykyisissä perustutkintojen perusteissa. 12 Sekin voidaan lukea osaksi työelämätietoja ja -taitoja. On kuitenkin kyseenalaista, jos työelämään liittyvät tiedot ja taidot aletaan käsittää yhä enemmän yrittäjyyteen liittyvinä asioina. Nykyisten opetussuunnitelmien yrittäjyysosuuden kasvu kertonee tästä ilmiöstä. 13 Onko se tarkoituksenmukaista kaikilla koulutusaloilla? On lisäksi muistettava kaksi tosiasiaa: Ensinnäkään kaikista ei tule yrittäjiä. Toiseksi myös yrittäjät tarvitsevat tietoa työelämään liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista. Onko viisasta häivyttää monesti työmarkkinoiden heikoimmassa asemassa olevilta nuorilta heidän oikeutensa? Myös yrittäjäksi aikovan ja yrittäjän on tunnettava pelisäännöt, jottei hän riko niitä tietämättään ja jottei niiden tuntemattomuus johda sanktioihin. Jos tarkastellaan ammattiliittojen oppilaitoksiin suunnattua materiaalia, työelämätietojen ydin muodostuu työelämän pelisäännöistä. Ne kattavat niin oikeudet kuin velvollisuudet. Ay-liike painottaa kuitenkin enemmän oikeuksia tuottamassaan materiaalissa. Ammattiliittojen päätehtävänä on huolehtia työntekijöiden edunvalvonnasta ja siitä, ettei työntekijöiden oikeuksia rikota. Ammattiliittoja voidaan syyllä pitää työelämän pelisääntöjen asiantuntijoina. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen näkemykset siitä, mitä työelämätiedolla tai -taidolla tarkoitetaan, ovat laajahkoja. 14 Palaan ministeriön ja viraston käsitteen tulkintoihin seuraavassa luvussa. Tässä yhteydessä voidaan kuitenkin mainita, että niiden on otettava huomioon eri intressiryhmien näkemykset esimerkiksi meneillään olevassa uudistushankkeessa. Voidaan vielä kysyä, millaisia yhteiskunnan jäseniä ammatillisen koulutuksen on tarkoitus tuottaa. Nähtävästi tavoitteena on kouluttaa sitoutuneita, osallistuvia, yhteistyökykyisiä ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla varustettuja työelämään astuvia nuoria. Näin ollen ei voida tinkiä ammattitaidosta, eikä yleisistä taidoista, joihin sisältyvät niin työelämän perusvalmiudet kuin pelisäännöt. Työelämätietojen ja -taitojen opetuksessa ja sisällössä pitäisi löytää yhteinen päämäärä. Tämä yhteinen urakka vaatii oppilaitosten ja työelämän toimijoiden yhteistyötä. Ammattitaidon opettaminen on ammatillisen koulutuksen tärkein teh-

7 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 5 tävä. Tällöin on luonnollista, että suurin mielenkiinto suuntautuu nuorten ammattitaitoon. Tässä selvityksessä huomio kuitenkin kiinnitetään vähemmän tutkittuun ulottuvuuteen: tarkastelun kohteena on nuorten työelämätieto tai -tietous 15, joilla viittaan tässä selvityksessä pääasiassa työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien (työelämän pelisääntöjen) tuntemukseen. Aiempi tutkimus sekä tutkimustehtävä ja -menetelmä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella ammatillisen perustutkinnon aikana karttuvia työelämätietoja opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lähestymistapa on perusteltu ensinnäkin siksi, että vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty. Aihetta on sivuttu eräissä hiljattain tehdyissä raporteissa ja tutkimuksissa, mutta teemaan ei ole keskitytty perusteellisemmin. 16 Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus teki vuonna 2012 tutkimuksen Rahkeet Duuniin. Työllistymisen laatu ammatillisella toisella asteella. Tässä kyselytutkimuksessa tiedusteltiin myös vuonna 2008 valmistuneiden saamaa opetusta työelämän pelisäännöistä sekä heidän työelämäasenteitaan. 17 Niiden käsittely oli kuitenkin melko vähäistä. Nuorten työelämätietoja koskevista laadullisista seikoista ei saa käsitystä. Otus on toisaalla keskittynyt myös yliopisto-opiskelijoiden työelämäorientoitumiseen. 18 Korkeakouluopiskelijoiden työelämätiedot ovat herättäneet kiinnostusta. Esimerkiksi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian raportissa työelämätietoja lähestytään mielenkiintoisilla tavoilla. 19 Jotkut teemoista ovat samoja, joihin pyrin tässä selvityksessä pureutumaan. Työelämän pelisäännöt hanskassa? -raportissa ollaan vielä lähempänä tämän selvityksen tutkimuskohdetta. 20 Mutta sekin tarkastelee työelämätietoa ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Opetushallitus puolestaan on tarkastellut Demokratiakasvatusselvitysraportissaan ammatillisessa koulutuksessa annettavaa kasvatusta. Näkökulma on vaikuttamisessa ja osallistumisessa, joten se linkittyy osin myös tämän selvityksen pääkohteeseen. Raportti pureutuu yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -kurssin (YYT) yhteiskunnallisten aihealueiden osuuteen. Vaikka nuorten työelämätietojen tarkastelu jää tutkimuksen ulkopuolelle, selvityksessä käsitellään myös työelämätietoihin lukeutuvia kansalaistaitoja. 21 Tutkimusten ja selvitysten puuttuminen aiheuttaa ongelman. Voidaan syyllä kysyä, voidaanko työelämätiedoista ja niiden kehittämistarpeesta sanoa oikeastaan mitään ilman kuvaa reaalimaailmasta. Käsitteen työelämätieto sisältö, siihen liittyvät tavoitteet ja niiden todentuminen saattavat näyttäytyä poikkeavasti eri näkökulmista. Keskiöön pitääkin nostaa sekä opetusta toteuttavan tahon kokemukset että opiskelijoiden omaksumat tiedot ja taidot. Tämän selvityksen tarkoitus on tarkastella ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen yhteisten opintojen yhteiskunta-, yritys- ja työelämä -kurssia. Opettaja- ja opiskelijahaastatteluiden avulla pureudutaan kurssin tavoitteiden tulkintaan, tavoittei-

8 6 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista siin, materiaaliin, sisältöön, opetukseen, ajoittumiseen ja tietysti siihen, millaisella tasolla opiskelijoiden työelämätiedot ovat. Haastatteludatan perusteella voidaan myös arvioida työelämätietojen karttumista tutkinnon muissa osissa. Selvityksessä käytetään pääasiassa laadullista tutkimusotetta, niin sanottua teemahaastattelua. Teemahaastattelun avulla tutkijalla on mahdollisuus saada selville häntä kiinnostavat tai tutkimuksen aihepiiriin kuuluvat asiat, haastateltavien mielipiteet ja kokemukset. Kyseisessä haastattelutavassa vain aihepiirit (teema-alueet) on ennalta määrätty, jolloin kysymysten tarkka muoto ja järjestys puuttuvat. 22 Tutkimuskysymykset Tehtävää ratkaistaessa voidaan etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten opettajat tulkitsevat työelämätiedon opetuksen tavoitteet? Opetetaanko ammatillisessa koulutuksessa työelämän pelisääntöjä? 2. Liittyykö työelämätietojen opetukseen haasteita? 3. Ovatko ammatillisesta oppilaitoksesta valmistuvan työelämätiedot ja -taidot sellaisella tasolla, mitä työelämässä pärjääminen edellyttää? 4. Minkälaiset tiedot nuorilla on työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista työelämän pelisäännöistä ja lainalaisuuksista? 5. Jos opiskelijoiden työelämätiedot ovat puutteellisia, mistä se johtuu? 6. Millaiset asenteet opiskelijoilla on työelämää kohtaan? Aineiston kuvaus Hahmottaessani työelämätietojen opetukselle annettuja raameja haastattelin aluksi opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen virkamiehiä. Työelämätietojen opetuksesta ja nuorten työelämätiedoista saa kuitenkin parhaan käsityksen suoraan opettajilta ja opiskelijoilta. Selvityksen pääasiallisena pyrkimyksenä onkin valaista sekä opettajien että opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia työelämätietoudesta ja sen opetuksesta. Haastattelin yhteensä 16 henkilöä: kahta virkamiestä, seitsemää opettajaa ja seitsemää opiskelijaa. Otin tarkasteluun kolme perustutkintoa: 1. liiketalouden perustutkinto 2. kone- ja metallialan perustutkinto 3. sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Selvityksen kohdistaminen juuri niihin on perusteltavissa. Ensinnäkin rajaukseen vaikutti järjestöpoliittinen näkökulma. Tutkintojen kautta tullaan töihin SAK:n suurille toimialoille (julkinen terveydenhuolto, yksityinen palvelusektori sekä teollisuus). Toiseksi kyseisten perustutkintojen suorittajamäärät ovat suuria. Tällöin

9 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 7 tulokset ovat helpommin yleistettävissä. Lopulta myös selvitystyölle varattu rajallinen aika vaikutti siihen, että keskityin vain kyseisiin perustutkinto-opiskelijoihin ja heidän opettajiinsa. Ammatillisten oppilaitosten kartoittamisen aloitin siten, että tiedustelin eri oppilaitoksista halukkuutta osallistua nuorten työelämätietoihin liittyvään tutkimukseen. Päädyin kolmeen yhteistyöhaluisimpaan opinahjoon. Tässä yhteydessä haluan jo tähdentää, että aineiston koossa olisi toivomisen varaa. Onkin syytä puhua selvityksestä tutkimuksen sijaan. Näen kuitenkin, että kerätty data antaa väläyksen siitä todellisuudesta, jossa niin opettajat kuin opiskelijatkin toimivat. Haastateltavat opettajat olivat sekä perustutkinto-opiskelijoiden opinto-ohjaajia että yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -kurssin (YYT) opettajia. Lisäksi haastattelin yhtä ammattialan opettajaa. Opettajat valitsivat haastateltavaksi opiskelijoita, jotka olivat edenneet koulutuksessa kolmannelle vuodelle ja olivat lähitulevaisuudessa astumassa työelämään. Keskeiseksi ratkaisuksi osoittautui se, että pidin niin oppilaitokset kuin haastateltavat nimettöminä. Näin sain rehellisiä ja paikoin kriittisiä mielipiteitä esille. Lopuksi päätin hyödyntää myös Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI) tekemää kyselyä ammatillisesta koulutuksesta syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana valmistuvien työelämätiedoista (edellä mainittujen tutkintojen osalta). Tähän ratkaisuun päädyin, koska pyrin saamaan laajemman kuvan valmistuvien opiskelijoiden työelämätiedoista. On kuitenkin huomattava, että kyselyn vastausprosentti jäi äärimmäisen pieneksi, joten sen tuloksiin on suhtauduttava varauksin. 23

10 8 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 2 NÄKÖKULMA I: OPETUKSEN RAAMIT Suomalainen koulutusjärjestelmä tukeutuu opettajien korkeaan ammattitaitoon. Opetusta toteuttavalla taholla, tässä tapauksessa ammatillisilla oppilaitoksilla, on suuri autonomia opetuksen järjestämisessä sekä menetelmien ja materiaalin valinnassa. Kehikon opetukselle antaa Opetushallituksen laatimat opintosuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. 24 Nykyisten perustukintojen opintosuunnitelmiin on sisällytetty 1 1,5 opintoviikon kokonaisuus työelämäasioille. Kyseessä on Yhteiskunta-, yrittäjyys- ja työelämätieto -kurssi, joka jo nimensäkin perusteella pitää sisällään laajan asiakokonaisuuden. Työelämätietojen opetuksen käytettävä aika on hyvin rajallinen; yhden opintoviikon työmäärä kun on 40 tuntia. 25 Kurssin voi suorittaa myös lukiossa, mutta selvitykseen osallistuvissa oppilaitoksissa tämä oli varsin harvinaista (liiketalouden puolella hieman yleisempää). YYT:n korvaavat lukiossa YH1- ja YH2-kurssit. 26 Vaikken tämän selvityksen puitteissa keskity lukioiden työelämään liittyvien opintojen sisältöön ja tavoitteiden toteutumiseen, myös niiden lähempi tarkastelu olisi tervetullutta. Oletettavasti lukio-opetuksessa työelämäasiat jäävät ammatilliseen koulutukseen verrattuna vähemmälle huomiolle. YYT:n nykyisiin tavoitteisiin on kirjattu, että opiskelijan tulee muun muassa osallistua oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen, osata käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluita ja arvioida toiminnanmahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena. 27 Tavoitteet kuuluvat työelämävalmiuksiin ja elinikäisen oppimisen avaintaitoihin. Opetus ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Seija Raskun oma näkemys kurssin ytimestä oli seuraavanlainen: Jos puhutaan yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedosta yleensä, tavoite on se, että ammatillisen koulutuksen käyneet osaavat toimia yhteiskunnassa, osaavat vaikuttaa asioihin, tietävät miten niihin vaikutetaan, osaavat toimia työpaikalla, tuntevat työlainsäädännön, tuntevat omat oikeutensa ja velvollisuutensa niin yhteiskunnassa kuin työpaikalla Työssä oppimisessakin opitaan näitä taitoja. Toisaalta, jos työssä oppimispaikkaan mennään ilman perustietoja, miten työelämässä toimitaan, niin työssä oppiminenkaan ei suju parhaalla tavalla. 28 Tästä näkökulmasta työelämätietojen katsotaan karttuvan läpi tutkinnon, mutta perusvalmiudet niihin saadaan YYT-kurssilla. Rasku vielä tähdensi, ettei ammattikoulutukselle tehdä oikeutta, jos tarkastellaan vain tämän kurssin evästystä työelämässä selviytymisen valmiuksiin. Kuten sanottua, kurssi on kuitenkin avainasemassa suhteessa työssäoppimiseen ja työelämään. Ilman sitä nuoret eivät saisi esimerkiksi perustietoja velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan työntekijöinä. Rasku erittelee tavoitteet ytimekkäästi. Herää kysymys siitä, miten tavoitteet tulkitaan ja käsitetään oppilaitoksissa. Jälleen ollaan sellaisen asian edessä, jota on tiedusteltava suoraan kurssin opettajilta. Opetushallitus vastaa YYT-kurssin tavoitteiden määrittelystä. Haastattelemani opetusneuvos Rajamäki ei ollut asiantuntija kurssin osalta, ja hän kehotti käänty-

11 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 9 mään oikean tahon puoleen. Tiedustelin asiaa Opetushallituksen ammattikoulutus/ammatillinen peruskoulutus -yksiköstä. Opetusneuvos Ulla Aunola esitti näkemyksensä kurssin tavoitteiden määrittelyn haastavuudesta: Kovin tarkkaan tässä kohden ei ole esimerkiksi yhteisten asioiden hoitamista avattu, sillä se vaihtelee hyvin paljon alan, työssäoppimispaikan tai oppilaitoksen työtapojen mukaan. Se voi olla hyvinkin konkreettista yhteistä tekemistä. Tavoitteet on tarkoituksella pidetty melko yleisellä tasolla, jotta koulutuksen toteutuksessa voidaan hieman soveltaa paikallisesti opettajan vastuun ja ammattitaidon mukaan. Toteutustapoja on monia. 29 Työelämätiedon opetukselle annetut raamit jättävät suuren tulkintavapauden opetuksen järjestäjälle. Tavoitteiden linjaamisessa on kyse tietynlaisesta tasapainoilusta liian syvälle yksityiskohtiin menevien ja liian laveiden määrittelyjen välillä. Kuinka opetushallituksen tavoitteiden perusteiden linjaukset ovat onnistuneet? Miten opettajat tulkitsevat opetustavoitteet? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia seuraavassa luvussa.

12 10 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista 3 NÄKÖKULMA II: OPETTAJIEN NÄKEMYS TYÖELÄMÄTIETOJEN OPETUKSESTA JA OPISKELIJOIDEN TIETÄMYKSESTÄ Haastattelin yhteensä seitsemää opettajaa, joista neljä oli opinto-ohjaajia, kaksi YYT-kurssin opettajia ja yksi ammattialan opettaja. Opinto-ohjaajien haastattelun näin erittäin tarpeelliseksi, sillä heillä on oletettavasti laaja-alaista näkemystä esimerkiksi opiskelijoiden työelämään liittyvistä kokemuksista ja haasteista. YYT:n 30 opettajat luonnollisesti ovat vastuualansa asiantuntijoita. Ammattialan opettajan otin mukaan, sillä halusin saada siitäkin tarkastelukulmasta mielipiteen käsiteltävään aiheeseen. Aineiston vähäisyyden takia eri perustutkintojen väliseen vertailuun tai yleistyksiin pitää suhtautua varauksin. Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen kurssin opettajat Kysyin opettajilta, miten he käsittävät YYT-kurssin tavoitteet. Lähihoitajien työelämätiedon opettaja muotoili asian kriittisesti pohtiessaan kurssin tavoitteiden kohtaa opiskelija osallistuu oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa yhteisten asioiden hoitamiseen : Tämä kaikille yhteinen kurssi kuitenkin pitäisi hoitaa siinä aika alussa. Se on enemmänkin yleistä yhteiskuntatietoa. Tässä osassa, joka on viimeisenä vuonna, puhutaan enemmän työelämästä. Osallistuu työpaikalla on niin kummallinen juttu. Mistä siinä on kysymys? Sen pitäisi viitata sellaiseen, joka on kokenut työelämän konkari ja joka on jossain luottamustehtävässä. Meillä on vaikeuksia saada opiskelijoita edes opiskelijajärjestötoimintaan, jotta saataisiin se pyörimään. Työelämä on vielä niin kaukainen ja etäinen. Jotkut ovat olleet kesätöissä tai tehneet keikkaa ensimmäisenä vuonna. Se [määritelmä] on vaan koristeena, eikä sillä ole todellista sisältöä 31 Hänelle itselleen tavoitteet olivat kuitenkin selkeitä, eikä hänellä ollut tavoitteiden määrittelyyn erityisiä toiveita. Silti hän huomautti, että nuorempana opettajana olisin joutunut paniikkiin tämän kanssa, mutta nyt tilanne on erilainen, kun olen opettanut 20 vuotta. 32 Myös merkonomien opettajalle kurssin yleiset tavoitteet olivat selkeät. Mutta pohtiessaan lyhyesti tavoitteita suhteessa opiskelijoihin, hänen mielipiteensä oli jyrkempi: Ne [tavoitteet] ovat laajoja ja ne ovat opiskelijoille vaikeasti hahmottuvia. Tavoitteet olivat varsinkin aiemmassa opetussuunnitelmassa mielestäni mahdottomat. Opetettavien asioiden määrä oli niin valtava, ettei tuntimäärä meinannut riittää. Vuonna 2010 tuli tutkinnonuudistus ja ne [opetettavat asiat] hiukan pienenivät. Nytkin ongelma on se, että nämä asiat ovat nuorille aika vaikeita yllättävän vaikeita 33 Jos tarkastellaan kurssin opettajien tulkintoja, ne ovat hyvin samankaltaiset. Kritiikki suuntautui lähinnä oppimistavoitteiden haastavuuteen. Tavoitteiden löy-

13 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 11 hään määrittelyyn he kuitenkin suhtautuivat myönteisesti, sillä he luottivat omaan ammattitaitoonsa ja kokemukseensa opettajina. Kurssin tarkempi määrittely veisi tilaa opetuksen sisällön soveltamiselta. Mitä työelämätieto-käsite piti sisällään opettajien mielestä? Vastaus kysymykseen selvisi parhaiten siitä, mitä opettajat opettivat kurssilla. Yhteiskuntaopin ja yritystiedon lisäksi kurssilla keskityttiin työelämäasioihin. Haastattelujen perusteella saa sellaisen käsityksen, että opettajien opetuksen painotuksissa oli eroja. Yhteistä oli, että yhteiskuntaan liittyvät asiat (demokratia, valtion ja kuntien toiminta, kansalaisuus jne.) olivat kaikissa oppilaitoksissa kurssilla keskeisessä asemassa. Yrittäjyyden opetusta on pintapuolisen tiedustelun perusteella vaikea arvioida, mutta merkonomeilla yrittäjyyttä opetetaan jo tutkintorakenteen perusteella enemmän. 34 Työelämätietojen opetus näyttäytyi opettajille seuraavasti: Se on tietoa siitä, mitä työ on, mitä siellä tehdään, kuka sitä tekee ja mikä on palkan merkitys Kyse ei ole ainoastaan siitä, että teet työtä vaan mitä siellä tapahtuu. Sanoinkin monille, jotka ovat työelämässä koko ajan, haluavani kuulla mitä siellä töissä tapahtuu. Opetan sitä, miten asioiden pitäisi olla, ja he voivat kertovat, mitä siellä on oikeasti. Jos se on erilaista, se on mielenkiintoista Opetan [työelämän pelisääntöjä] niin paljon kuin on ajan puitteissa aikaa. Työehtosopimukset ovat massiivisia opuksia, jotka ovat toki verkossa. Valikoin sieltä asiat, joita itse pidän tärkeimpinä uuvuttamatta liioilla yksityiskohdilla. 35 Me olemme käsitelleet työelämän pelisääntöjä hiukan. Niitä olemme käsitelleet. Merkonomin koulutuksessa tulee työelämän pelisääntöjä asiakaspalvelussa. Työlainsäädäntö kuuluu merkonomiopintoihin. Se siis kuuluu asiakaspalvelutuki -kurssiin. 36 Lainaukset osoittavat, että työelämän pelisäännöt on huomioitu opetuksessa. Niiden opetukseen käytettävä aika on kuitenkin hyvin rajallinen. Työelämän pelisääntöjen työntekijän oikeuksien ja velvollisuuksien opetuksen sisältö perustui kolmeen ydinasiaan: työlainsäädäntöön, työsopimukseen ja työehtosopimukseen. Kaikkien haastatteluiden ja vastausten perusteella (myös opiskelijahaastattelut) saadaan sellainen kuva, että lähihoitajat olivat käsitelleet pelisääntöjä kattavimmin. Niitä opetettiin kaikissa oppilaitoksissa, joten työelämän pelisäännöt tulkittiin osaksi kurssin tavoitteita, vaikkei niitä ollut tarkemmin nimetty opetussuunnitelman perusteissa. Tavoitteiden tulkinta, työelämätiedon käsite ja opetuksen painottuminen opinto-ohjaajat Opinto-ohjaajien näkemykset sekä kurssin tavoitteista että työelämätiedon käsitteestä olivat pitkälti yhtenevät YYT-kurssin opettajien kanssa. He korostivat, että YYT-kurssilla saadaan perustiedot työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Opinto-ohjaajien asema opiskelijoiden opintopolulla on merkittävä, sillä juuri he seuraavat laajemmin esimerkiksi opiskelijoiden pärjäämistä työssäoppimisjaksoilla. Opinto-ohjaajien toimenkuvaan kuului myös työelämätietojen opettaminen opiskelijoille. Tämä tehtävä korostui työelämään liittyneissä tilanteissa, joissa opiskelijoilla oli ollut ongelmia. 37

14 12 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Opinto-ohjaajat kiinnittivät huomiota kurssin tavoitteiden määrittelyyn ja järjestämiseen. Opintosuunnitelmassa kirjattuihin tavoitteisiin merkonomien opintoohjaaja suhtautui pragmaattisesti: Meidän opettajien on nojauduttava siihen meidän opetussuunnitelmaan, joka puolestaan nojautuu OPH:n suureen pyhään tietoon. Mitä selkeämmin tavoitteet on ilmaistu, sitä vähemmän on tulkintaepäselvyyksiä. Mutta opettajille on toki hyvä jättää vapaat kädet, jotta opettaja voi arvioida, miten opiskelijoiden tietoja voi täydentää. Opiskelijoilla saattaa olla hyvin erilainen tietämystaso, esimerkiksi jos he ovat käyneet muita kursseja ja työssäoppimassa. Minua yllättää se, ettei tuolla [opetussuunnitelmassa] ollut konkreettisia asioita. Konkreettisia asioita siitä, mitä liittyy työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. 38 Lähihoitajien opinto-ohjaaja oli samaa mieltä tavoitteiden laveasta määrittelystä ja sanoi ytimekkäästi, että se voisi olla selkeämpää. 39 Merkonomien opintoohjaajan näkemys oli kuitenkin samanlainen Opetushallituksen kanssa siinä mielessä, että opettajille oli hyvä jättää vapaat kädet opetuksen toteutuksessa. Koneja metallialan opinto-ohjaaja ei suoranaisesti kommenteissaan puuttunut kurssin tavoitteiden määrittelyyn, mutta hänellä oli itsellään vahva näkemys kurssin keskeisestä sisällöstä (työlainsäädäntö sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet). Hän näki kurssin opettamisen haastavana vastuussa olevalle opettajalle. 40 Vaikka kurssin määrittelyyn toivottiin konkretiaa, sekä kurssin opettajat että opinto-ohjaajat pitivät silti tärkeänä, että kurssin opettajalla olisi liikkumatilaa kurssiin sisällön tulkinnassa ja opetuksessa. Tähän tutkimukseen otetuissa kolmessa oppilaitoksessa työelämäasioihin pureuduttiin monipuolisesti. Olisi ollut mielenkiintoista tutkia laajemmin sitä, mitä kyseisellä kurssilla opetetaan eri oppilaitoksissa. Näin saataisiin kattavampaa kuvaa siitä, kuinka kurssin tavoitteet käsitetään ja kuinka ne toteutuvat. Onko työelämätiedon opetukseen käytettävä aika riittävä? Yksi asia sai huomiota kaikissa opettajahaastatteluissa: YYT-kurssiin käytettävä aika on hyvin rajallinen. Riittääkö yksi opintoviikko laajan asiakokonaisuuden opettamiseen? Opinto-ohjaajat olivat sitä mieltä, että aikaresurssi saisi olla suurempi. Heidän näkemyksensä perustuivat kokemuksiin, joita kurssin vastuuopettajat olivat esittäneet. Onkin luonnollista tarkastella, miten vastuuopettajat arvioivat käytettävän ajan riittävyyttä. Seuraavat kommentit kuvaavat todellisuutta, jossa opettajat toimivat. Jos sanon suoraan mielipiteeni, niin ei ole [riittävästi aikaa]. Se saisi olla vähintään kaksi opintoviikkoa. Nyt joutuu väistämättä käsittelemään teemoja nopeasti; osa jää vähän pinnalliseksi ja osaan ei ehditä paneutua syvällisesti. Opiskelijat eivät pysty oppimaan, koska vauhti on liian kova. 41 [Opetukseen käytettävää aikaa] on liian vähän, mistä me aina valitamme. Se on hirmuisen laaja [asiakokonaisuus], kun lukee niitä tavoitteitakin. Mutta tähän on pakko sopeutua. Katsotaan tätä kuviota. Aluksi puhutaan kansalaisuudesta, joka on tärkeä asia ja johon liittyy itseä lähellä olevia

15 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 13 konkreettisia oikeuksia. Sitten mennään kuntiin ja sitten puhutaan perheestä ja yrityksistä. Loppu on aikamoista kiriä, jossa tulee valtio, EU ja YK sekä media. Se on sellaista laukkaamista. Olen keskittynyt ydinkohtiin. Katson, että nuorten on tärkeä tietää, mitä minä osaan tehdä ja mitä minun pitää tehdä se rakentuu kansalaisuudesta. Lopuksi tulevat vielä työelämäasiat. 42 Opetukseen käytettävä aika on haastava. Laajan asiakokonaisuuden syvällinen läpikäyminen ei ole mahdollista. Kurssin kuitenkin tulisi antaa perustiedot yhteiskunnasta sekä yritys- ja työelämätiedosta. Yritystiedon osalta yksikään opettaja tai opinto-ohjaaja ei ollut huolestunut, sillä edellisessä tutkintorakenteen uudistuksessa yrittäjäkasvatus oli saanut merkittävän aseman. 43 Huoli oli pikemminkin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja työelämän pelisääntöjen opetukseen käytettävän ajan riittämättömyydessä. 44 Haastateltu ammattialan opettaja sanoi myös, ettei opetukseen varattu aika ole riittävä aihealueen laajuuden ja sen tärkeyden takia. Hän kuitenkin epäili, saavutettaisiinko tavoitteet opetusaikaa lisäämällä. Hänen mielestään tuli olla varovainen siinä, miten opetusta mahdollisesti lisättäisiin. Hänen mielestään teoriapainotteisen opetuksen lisääminen saattaisi kääntyä itseään vastaan. 45 Opetuksen toteutus ja materiaali Kurssilla käytettävä materiaali vaihtelee oppilaitoksesta toiseen. Opetusmateriaalin koostaminen on vastuuopettajan tehtävä. Haastatteluissa selvisi, että monipuolinen nettimateriaali ja tietokoneiden hyödyntäminen olivat oleellisessa osassa opetuksessa kaikissa vierailun kohteena olleissa ammattioppilaitoksissa. Varsinaisia oppikirjoja ei käytetty. Kurssin nimellä on kuitenkin julkaistu Suunta. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto -oppi- ja harjoituskirja. 46 Se muodostaa tiiviin tietopaketin yhteiskunnasta, työelämästä ja taloudesta. Opettaja- ja oppilashaastatteluista selvisi, että kurssilla käytävät aihealueet olivat pitkälti samat kaikkialla, vaikkei yhteistä opetusmateriaalilähdettä käytetty. Opettajat tiesivät, että kurssille soveltuvia kirjoja on markkinoilla. Osa heistä kuitenkin mainitsi kirjoihin liittyvän ongelman. Kirjojen tiedot vanhenevat nopeasti, jolloin joustavampi nettimateriaali on osoittautunut parhaaksi tietolähteeksi. Kaikki opettajat näkivät työelämätahojen vierailut tervetulleena lisänä opetukseen. Ammattioppilaitoksissa oli vieraillut niin työnantajien kuin ammattiliittojenkin edustajia. He toivat arvokasta tietoa sekä työllistymisestä, työpaikoista, työelämästä että työelämän pelisäännöistä. Opettajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että vierailut olivat hyödyllisiä ja niitä voisi olla lisää. Osa opettajista kuitenkin muistutti, että työelämätahojen vierailut olisi hyvä toteuttaa järjestelmällisesti. YYT-kurssin opettaja suhtautui vierailuihin muuten positiivisesti, kunhan niistä voidaan sopia. Hän kuitenkin näki vierailujen suurimmaksi esteeksi koordinointi- ja lukujärjestysongelmat. Liiketalouden opintoohjaajat puolestaan pohtivat oppilaitoksensa monialaisuutta ja sitä, ketä kaikkia tänne kutsuttaisiin. 47

16 14 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Vierailujen järjestämiseen liittyy ilmeisiä haasteita. Joka tapauksessa yhteistyön lisäämistä peräänkuulutetaan myös koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa. Kun otetaan vielä huomioon oppilaiden myönteinen suhtautuminen vierailuihin, yhteistyön lisäämistä työelämätahojen kanssa olisi syytä kehittää. Kurssin ajoittumisessa oli oppilaitoskohtaisia eroja. Lähihoitaja- ja merkonomiopiskelijoilla kurssi sijoittui työssäoppimisjaksojen väliin. Kone- ja metallialan opiskelijat suorittivat sen ennen pitkää (6 kk) työssäoppimisjaksoa. Opettajien näkemykset kurssin sijoittumisesta opintopolulle vaihtelivat. Toisaalta nähtiin, että työelämätieto-osio olisi hyvä käydä ennen ensimmäistä työelämäkokemusta. Toisaalta, opettajat kuitenkin pohtivat opiskelijoiden parantunutta valmiutta oppia työelämään liittyviä asioita työssäoppimisjaksojen jälkeen. Työkokemukset ja siellä mahdollisesti ilmenneet ongelmat auttoivat niin opintoohjaajien kuin kurssin opettajien mielestä tietojen sisäistämisessä. Haastattelujen aikana vahvistui näkemys siitä, että oppimisen kannalta tehokkain käytäntö on sijoittaa kurssi työharjoittelujaksojen väliin. Teoriaopintojen ja käytännön kokemusten sopiva vuorottelu näkyi myös opiskelijoiden työelämäasioiden omaksumisessa. Työelämän pelisääntöjen merkitys ei ollut täysin selvillä. Teoriapainotteinen opiskelu puuduttaa opettajien mielestä opiskelijoita, mutta asioiden tärkeys aukeaa opiskelijoille vasta työelämässä. Kone- ja metallialan opiskelijoiden opinto-ohjaajana toiminut opettaja kuvasi asiaa osuvasti: Eikä tuota kurssia mielletä sellaiseksi, että sitä odotettaisiin ja että sieltä saataisiin tärkeää tietoa. Tätä ei tiedosteta, että kurssi on hirmu tärkeä. Olisikin hyvä, että yksi toppi 48 olisi käyty ennen kyseistä kurssia, jotta asiat sisäistettäisiin paremmin. 49 Opettajien näkemys opiskelijoiden työelämätietoihin liittyvistä puutteista Puutteita pohtiessaan muutama opettajaa otti mielenkiintoisen asian esille. Oli ilmennyt, etteivät monetkaan nykynuorista käy kesätöissä. 50 Merkonomien opintoohjaaja muotoili asian näin: Minulla on aika pitkä kokemus asiasta. Ero aiempaan on se, että nykynuoret eivät ole käyneet kesätöissä. Nyt nuoren ensimmäinen kokemus on ensimmäinen työssäoppiminen. Tällöin he oppivat pelisäännöt oikeasti tämän koulutuksen aikana Siellä ne [asiat] napsahtavat kohdilleen. Monesti kun he tulevat ensimmäisestä työstä he ovat ammatillisesti kasvaneet ja ymmärtävät, miksi opeteltuja asioita tarvitsee. Koulu mielletään kouluksi ja työ on työtä. 51 Tällainen käsitys linkittyy jo edellä esitettyyn huomioon siitä, miten kurssi olisi viisainta sijoittaa. On hyvin luonnollista, että opettajat näkivät opiskelijoiden tiedot sitä paremmiksi mitä enemmän he olivat olleet töissä. Tietämys myös parani opintojen lähestyessä loppua. Lähihoitajien YYT-kurssin opettaja huomautti, että Niin, se, ettei nuoret osaa tulla ajoissa paikalle yms. Tällöin on mielestäni enemmänkin kyse yleisistä ja kansalaisvalmiuksista, jotka voivat olla ko-

17 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 15 tonakin retuperällä. Puhutaan enemmänkin kasvattamisesta. Täytyy muuten muistaa, että viimeisen vuoden opiskelijat ovat jo seuloutuneet. He, joilla ei ole riittävästi näitä perusvalmiuksia, ovat jo jääneet matkan varrelle. 52 Opettajat olivat yksimielisiä siitä, että opiskelijoilla oli puutteita työelämätiedoissa. Heidän huolensa oli kuitenkin enemmänkin ammattitaidoissa olevissa puutteissa, eikä niinkään työelämän pelisääntöjen tuntemattomuudessa. Puutteet jälkimmäisissä koituvat ennemminkin opiskelijan omaksi haitaksi. 53 Osa opettajista katsoi, että opiskelijoiden merkittävämmät puutteet työelämätiedoissa olivat työntekijän oikeuksien tuntemuksessa. Opettajat kertoivat esimerkkejä tilanteista, joissa opiskelijat eivät olleet tienneet oikeuksiaan ja joissa he olivat kärsineet epäoikeudenmukaisesta kohtelusta. Opiskelijat eivät opettajien mukaan osanneet linkittää työlainsäädännön, työsopimuksen ja työehtosopimuksen sisältöä omiin työelämätilanteisiinsa. Osa opettajista arvioi, että suurin puute opiskelijoiden tiedoissa liittyi siihen, ettei työsopimuksen merkittävyyttä tiedostettu. 54 Opettajat kuitenkin jakautuivat mielipiteissään selvästi. Toiset olivat vakuuttuneita ja painottivat sitä, että vakavimmat puutteet olivat velvollisuuksien ymmärtämisessä. Yksi opettajista muotoili asian niin, että oikeuksista halutaan tietää ja niistä pidetään kiinni. Velvollisuudet tahtovat monesti jäädä unholaan. 55 Puhuessaan työntekijän velvollisuuksista opettajat viittasivat lähinnä työaikojen noudattamiseen, käytöstapoihin ja työnsuorittamiseen. Lähihoitajien YYT-kurssin opettaja kuitenkin huomautti, että opiskelijoiden puutteet liittyivät pikemminkin yleisten kansalaisvelvollisuuksien riittämättömyyteen. 56 Niiden juurruttamisessa kouluilla on vain osavastuu. Tiedustelin myös, kuinka yleistä oli tietämättömyys työelämän pelisäännöistä. Haastattelujen perusteella voi sanoa, että suurin osa opiskelijoista hoitaa asiansa hyvin ja tietää niin oikeutensa kuin velvollisuutensa pääpiirteissään. Opettajien oli vaikea arvioida, kuinka suurella joukolla meni heikommin. Merkonomien opintoohjaajat eivät pitäneet ryhmää kuitenkaan marginaalisena. Heidän kokemuksensa oli, että lähes jokaisesta 20 opiskelijan ryhmästä löytyi muutama vaikea tapaus. 57 Kone- ja metallialan opettaja näki ryhmän ajoittain vieläkin isommaksi. 58 Lähihoitajien opettajat puhuivat vain yksittäistapauksista, joissa opiskelijan tiedot olivat erittäin huonot. 59 Haastatteluista sai käsityksen, että kaikilla nuorilla oli pääsääntöisesti täydet mahdollisuudet oppia sekä ammattitaitoa että työelämätietoa. Jos ongelmia oli, ne olivat lähinnä nuorten negatiivisessa suhtautumisessa koulunkäyntiin. Opettajat kuvasivat tällaisia opiskelijoita kouluallergisiksi tai henkilöiksi, joilla oli hällä väliä -asenne koulunkäyntiä kohtaan. 60 Lähihoitajien opinto-ohjaaja totesi, että ammattikoulutuksen teoriaopinnot olivat monesti yllättäneet nuoret. Vaikka ammattikoulutuksessa keskitytään käytäntöön, hänen mielestään teoriatunnit ovat tärkeitä jo ammattitaitoa ajatellen ja niistä saatavat perustaidot voivat osoittautua erittäin tärkeiksi elämän aikana. 61 Nuorten asenteet työelämää kohtaan olivat opettajien ja opinto-ohjaajien mielestä hyvät. Heidän mielestään opiskelijat odottivat innolla töihin pääsyä. Tämä näkyi erityisesti siinä, että myös huonomman opiskelumotivaation omaavat nuoret läh-

18 16 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista tivät mielellään työssäoppimaan. Opinto-ohjaajat olivat saaneet ilokseen huomata, että koulussa täysin vetämättömät 62 nuoret olivat pärjänneet odotuksiin nähden hyvin työharjoittelussa. Merkonomien opinto-ohjaajat toivat esille myös vähemmälle huomiolle jääneen ongelman. He olivat kohdanneet ohjaustyössä nuoria, joiden edellytykset menestyä koulumaailmassa olivat kyseenalaiset. Toinen opinto-ohjaajista kuvaili asiaa seuraavasti: Tähän liittyy asia, josta ei kauheasti haluta keskustella. Olemme oppilaitos, mutta meitä kohdellaan usein siten, kuin olisimme kuntouttava laitos. Meillä hirvittävästi opiskelijoita, jotka eivät ole opiskelu- tai työkunnossa. Heidän pitäisi olla muualla saadakseen itsensä kuntoon. 63 Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon suhde muihin opintoihin ja työelämään YYT-kurssin sisältö on laaja, ja on selvää, ettei kurssin puitteissa voida oppia syvällisesti kaikkia asioita. Kurssi on kuitenkin tärkeä, sillä sen suorittamisen kautta opiskelijan tulisi saada perustiedot esimerkiksi työelämän pelisäännöistä. Kurssin tarkasteleminen irrallaan muusta opetuksesta on kuitenkin keinotekoista. Työelämätiedot (laajasti tulkittuna) karttuvat läpi perustutkinnon. Kuten mainittu, opiskelijoiden työssäoppimisjaksolla tai muilla käytännön kokemuksilla oli ollut merkittävä vaikutus työelämäasioiden sisäistämisessä. Tämän vuoksi työssäoppimisella ja kurssin teemoilla olisi perusteltua olla selvä linkki toisiinsa. Merkonomien opinto-ohjaajilla olikin näkemys siitä että YYT tarvitsisi pöllytystä, ja osa kurssin tavoitteista ja sisällöstä voitaisiin siirtää laajennettuun työssäoppimiseen. Muutos kuitenkin vaatisi sekä työnantajien suurempaa vastuunottoa, toimivaa järjestelyä työelämätietojen opetuksesta työpaikoilla että valvontaa opetettavien asioiden ja tavoitteiden toteutumisesta. Näiden edellytysten täyttäminen on haastavaa. Joka tapauksessa olisi vakavasti pohdittava sitä, kuinka teoria ja käytäntö saataisiin kytkettyä lähemmin toisiinsa myös työelämätietojen opetuksessa.

19 Oikeudet ja velvollisuudet hallussa? 17 4 NÄKÖKULMA III: OPISKELIJOIDEN TYÖELÄMÄTIEDOT JA -ASENTEET Opettajien näkökulman jälkeen on perusteltua keskittyä siihen, millaiset ovat lähitulevaisuudessa työelämään siirtyvien nuorten työelämätiedot. Rajausten mukaisesti tiedustelin opiskelijoilta lähinnä työelämän pelisääntöihin liittyviä asioita. Näin ollen päähuomioni kiinnittyi työsopimuksen, työehtosopimuksen ja työlainsäädännön tuntemukseen. 64 Seitsemän opiskelijan otos on äärimmäisen pieni, mutta vastaukset olivat suuntaa antavia ja vastasivat muita tutkimustuloksia verrattaessa niitä esimerkiksi SAKKI ry:n tekemään kyselyyn ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden työelämäkyselyyn. Opiskelijoiden tietämystasoissa ja kurssiin suhtautumisessa eroja Opiskelijoiden vastaukset olivat lyhyehköjä, mikä jo sinällään kertoo kysyttyjen asioiden haastavuudesta. Yleistä huomioitavaa oli se, että kaikki haastatellut nuoret olivat käyneet YYT-kurssin ja heillä oli työkokemusta työharjoittelusta tai kesä-/osa-aikatöistä. Useimmat opiskelijat tiesivät ydinasiat melko hyvin, mutta lähihoitajat erottautuivat selvästi edukseen työelämän pelisääntöjen tuntemuksessa. Haastavin asema oli metalli- ja konealan opiskelijoilla, joiden kuuden kuukauden työssäoppimisjakso oli vasta alkamassa. Opiskelijat olivat kuitenkin käyneet kesätöissä, jolloin he näkivät kurssin sisällön ja työelämän yhteyden. Tästä huolimatta opetetut asiat eivät olleet jäsentyneet hyvin lukuun ottamatta työsopimuksen ja keskeisten pelisääntöjen ymmärtämistä. Merkonomiopiskelijat taas tiesivät perusasiat hyvin, mutta näiden haastattelujen perusteella heidän syvällisempi tietämystasonsa oli selvästi lähempänä levyseppähitsaajien kuin lähihoitajien tasoa. Oivalsin ennen haastattelujen tekemistä, ettei työelämäasioihin liittyvää tietämystä voisi arvioida yhden kurssin perusteella. Siksi lähestyin asiaa työelämäkokemusten kautta ja peilasin näitä kokemuksia kurssilla (tai muissa yhteyksissä) käsiteltyihin työelämäasioihin. Tämä oli onnistunut ratkaisu. Työelämätietoja on mahdollista opetella ulkoa oppimatta aidosti mitään. Nuoren työntekijän toiminta työmaailmassa kertoo paremmin siitä, onko asioita käyty ylipäänsä läpi koulussa tai jossain muualla 65 ja ovatko asiat sisäistetty. Huomiota herätti se, ettei kurssin teemoista ja opeista muistettu aluksi juuri mitään tai ne koettiin turhina tai itsestään selvinä. 66 Jyrkimmän kommentin mainitsi levyseppähitsaajaksi valmistuva opiskelija, jonka mukaan tuskin siitä [kurssista] hyötyä on tai tulee olemaan. Eihän se liity mitenkään metallitöihin. Tuskin mitään. Hieman lievemmin asiaa katsoi merkonomiopiskelija: En ole nähnyt, että sillä olisi ollut suurtakaan merkitystä. Kurssilla ei ole tullut niin paljon uutta asiaa. Ei ole tullut mitään erityisiä oivalluksia. 67 Useimmilla opiskelijoilla asenne ei ollut yhtä jyrkkä, vaan kurssilla käsiteltävät asiat nähtiin hyödyllisinä. Osalle opiskelijoista kurssin aihealueet olivat itsestään selviä, mistä edellinen merkonomiopiskelijan kommenttikin kertonee. Asiat olivat tuttuja myös lähihoitajaopiskelijoille, mutta heidän mielestään:

20 18 Selvitys ammattiin opiskelevien työelämätiedoista Olen ehtinyt tekemään töitä jo ennen tätä kurssia. Minulle se oli aikaisemman kertausta. Mutta siellä oli hyviä lakitietoja esimerkiksi työajoista yms. Niistä on varmasti tulevaisuudessa hyötyä. Jokaisen on hyvä tietää oikeutensa ja velvollisuutensa, ja vähän syvemminkin niistä. Luulen, että tiesin jo entuudestaan paljon. Kurssi oli ihan hyvä ja tiivis paketti. Mutta nuorille, jotka eivät ole olleet töissä, voisi olla kattavampi paketti. 68 Minun mielestä kurssilla oli paljon itsestään selviä asioita, jotka kaikkien pitäisi tietää. Joillekin muille siellä on tullut uutta. Ne ovat hyödyllisiä asioita ja hyvä kerrata, mutta minulle ne eivät olleet uusia. Ehkä työehtosopimuksessa oli sellaisia tärkeitä uusia asioita, mitkä on hyvä tietää omalla alalla. 69 Molemmat opiskelijat katsoivat, että kurssi oli hyödyllinen kertausmielessä. He pohtivat kurssin merkitystä kuitenkin laajemmin, ja katsoivat sen olevan tärkeä ja hyödyllinen niille opiskelijatovereille, joilla ei ollut mahdollisesti aiempaa tietoutta työelämäasioita Haastatteluiden loppupuolella monien opiskelijoiden asennoituminen kurssiin muuttui erilaiseksi. Ratkaisevaan osaan nousi se, oliko opiskelija pystynyt linkittämään kurssin asioita reaalimaailmaan ja näkemään ne tärkeänä osana omaa työelämää. Kaikki selvänä pidetyt asiat eivät ollutkaan niin helppoja kuin opiskelijat olivat olettaneet. Haastattelemani opiskelijat olivat kiinnostuneita lähes kaikista käsitellyistä teemoista. Jopa aluksi varauksellisesti kurssiin suhtautuneet olivat lopulta sitä mieltä, että kurssilla käydyt asiat olivat tärkeitä ja hyödyllisiä. Työsopimus ja työehtosopimus Nuoren ja uuden työntekijän kannalta yksi tärkeimmistä työelämään liittyvistä asioista on kirjallisen työsopimuksen tekeminen ja sen merkityksen ymmärtäminen. Opiskelijat tiesivät hyvin työsopimuksen solmijaosapuolet (työntekijä ja työnantaja) ja sopimuksen keskeiset sisällöt (palkka, työajat, lomien kertyminen, työtehtävät jne.). He myös näkivät, että kirjallisen sopimuksen tekeminen oli tärkeää, jotta olisi mustaa valkoisella siitä, mistä on sovittu. Työsopimukseen liittyvän tietämyksen korkea taso kertoo siitä, että asia oli ollut kurssilla keskeisellä sijalla ja suurin osa opiskelijoista oli tehnyt ensimmäisen työsopimuksensa. 70 SAKKI ry:n teettämä kysely tukee myös arviota, että työsopimukseen liittyvät asiat tunnetaan varsin hyvin. Kyselyssä kaikki yhtä lukuun ottamatta vastasivat tietävänsä, mikä työsopimus on ja kuka sen solmii. Mainitut työsopimukseen sisältyvät kolme tärkeintä kohtaa vastasivat haastatteluissa ilmenneitä asioita. 71 Siirryttyäni käsittelemään haastatteluissa työehtosopimusta 72 opiskelijoiden tietämystaso suorastaan romahti. Nuorten olisi hyvä tuntea työehtosopimuksen merkitys. Lyhyesti sanottuna kullakin alalla noudatettavissa työehtosopimuksissa löytyvät vähimmäisehdot, joita työehtosopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. Jos näitä ehtoja ei pääpiirteittäin tunneta tai ääritapauksessa ei tiedetä niiden olemassa olosta lainkaan, työntekijä voi tulla kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti. Täysi tietämättömyys on huolestuttavinta juuri työsopimusta solmittaessa. Jos työsopi-

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila ja MERCURIAn strategiset painopistealueet Työelämälähtöisyys Joustavuus osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS

AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS AMMATILLISEN OPETTAJAN KOMPETENSSIT. KARTOITTAVA SURVEY-TUTKIMUS ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTEN AINEIDEN OPETTAJIEN TIEDOLLISISTA, TAIDOLLISISTA JA ASENTEELLISISTA VALMIUKSISTA SEKÄ TYÖ- JA KOULUTUSTAUSTOISTA.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 1 ATTO = Ammattitaitoa Täydentävä Tutkinnon Osa Ammatillisissa perustutkinnoissa on 20 ov attoja 16 ov pakollisia tutkinnon osia

Lisätiedot