Lasten tukiviittomien käyttö puheterapeuttien näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten tukiviittomien käyttö puheterapeuttien näkökulmasta"

Transkriptio

1 Lasten tukiviittomien käyttö puheterapeuttien näkökulmasta Tiina Linjama Logopedian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2010 Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Ohjaaja: Kaisa Launonen

2 TIIVISTELMÄ Tavoitteet: Tukiviittomia on jo pitkään käytetty paljon sekä Suomessa että muualla erilaisten puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää tarvitsevien lasten kanssa, mutta tukiviittomien käyttöä on tutkittu varsin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sitä, milloin, miksi ja miten tukiviittomia käytetään kuulevien lasten kanssa puheterapeuttien näkemysten mukaan. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, kenen puheterapeutit ajattelevat tarvitsevan ja käyttävän tukiviittomia, ja mitä puheterapeutit ajattelevat tukiviittomien käytön perusteista, hyödyllisyydestä sekä tukiviittomista verrattuna muuhun puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia piirteitä liittyy tukiviittomien käyttöön puheterapiatilanteissa ja terapiaprosessissa, kun asiakkaana on lapsi. Lisäksi tarkasteltiin puheterapeutin roolia tukiviittomien käytössä. Menetelmä: Menetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu, jossa kaikkien haastateltavien kanssa käytiin läpi samat aihepiirit mutta kysymysten muoto ja järjestys vaihteli. Haastateltavana oli kahdeksan pääkaupunkiseudulla lasten kanssa työskentelevää, työssään viittomia käyttävää puheterapeuttia. Haastateltavista neljä työskenteli julkisessa kehitysvammahuollossa ja neljä yksityisenä ammatinharjoittajana. Haastattelut nauhoitettiin, ja litteroitu aineisto käsiteltiin teemoitteluun keskittyvän sisällönanalyysin avulla: vastaukset ryhmiteltiin aihealueittain, vastauksista etsittiin yhtäläisyyksiä ja eroja, ja vastauksia verrattiin kirjallisuuteen. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksen tulokset mukailivat paljolti kirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä. Tukiviittomien käyttöä voidaan harkita, jos lapsella on ennustettavissa tai ilmenee puheenja/tai kielenkehityksen vaikeuksia. Tukiviittomat voivat tarjota lapselle ilmaisukeinon, helpottaa molemminpuolista ymmärtämistä, ruokkia vuorovaikutusta ja viestintää sekä edistää puheen- ja kielenkehitystä. Tukiviittomien hyödyn perustana nähtiin ensisijaisesti ilmaisun monikanavaisuus, joka voi helpottaa sekä puheen ymmärtämistä että tuottoa. Tukiviittomien käyttö etenee yksilöllisiä polkuja, ja siihen voivat vaikuttaa lapsen ominaisuudet, vanhempien asenteet, taidot ja voimavarat sekä muu ympäristö, kuten päiväkoti, koulu ja puheterapeutti. Tukiviittomien käytössä nähtiin tärkeänä tukiviittomisen liittyminen arkeen sekä sen mieluisuus ja mielekkyys lapselle. Erityisen keskeiseksi koettiin ympäristön huomiointi ja motivointi. Puheterapeutin tärkein ja toisaalta vaativin tehtävä on motivoida ja ohjata lähi-ihmisiä siten, että he voivat tukea mahdollisimman hyvin lapsen viestinnän kehitystä. Tässä tehtävässä puheterapeutteja voisi tukea täydennyskoulutus, jossa käsiteltäisiin tukiviittomien sekä muun puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän käyttöä. Lisäksi tukiviittomien käytöstä, niiden vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista tarvitaan kipeästi lisää tutkimusta. Avainsanat: viittomat, puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio, puheterapia

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUKIVIITTOMIEN TARVE TUKIVIITTOMIA TARVITSEVAT LAPSET TUKIVIITTOMIEN KÄYTÖN PERUSTEITA TUKIVIITTOMAT VERRATTUNA MUUHUN PUHETTA TUKEVAAN JA KORVAAVAAN VIESTINTÄÄN TUKIVIITTOMAT PUHETERAPIASSA PUHETERAPIA KUNTOUTUSMUOTONA TUKIVIITTOMIEN KÄYTÖN OHJAAMINEN YMPÄRISTÖN ROOLI TUKIVIITTOMIEN KÄYTÖSSÄ TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET MENETELMÄ HAASTATELTAVAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS AINEISTON KÄSITTELY MIKSI TUKIVIITTOMIA? TUKIVIITTOMISTA APUA MONELLE TUKIVIITTOMIEN VAIKUTUKSET TUKIVIITTOMIEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET TUKIVIITTOMAT OSAKSI ARKEA TUKIVIITTOMIEN KÄYTÖN YKSILÖLLISET POLUT TYÖKALUJA TUKIVIITTOMIEN KÄYTÖN OHJAAMISEEN TUKIVIITTOMIEN KÄYTTÖYMPÄRISTÖ Lähi-ihmiset viestintäympäristön luojina Puheterapeutti ohjaaja ja motivaattori POHDINTA TULOSTEN POHDINTA MENETELMÄN POHDINTA PÄÄTÄNTÖ JA JATKOTUTKIMUSAIHEET LÄHTEET LIITTEET

4 1 JOHDANTO Yleensä ihmisellä on halu olla vuorovaikutuksessa ja viestiä toisten ihmisten kanssa. Tyypillinen ihmisten välinen viestintäkeino on puhe. Kaikki eivät kuitenkaan tule päivittäisessä vuorovaikutuksessa riittävän hyvin toimeen puheella tai sitä samantasoisesti korvaavalla viittomakielellä, ja tällöin tarvitaan puhetta tukevia ja korvaavia viestintäkeinoja (Glennen 1997; Huuhtanen 2001; Launonen 2004). Puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää (AAC, augmentative and alternative communication) käytettäessä puhuttua kieltä täydennetään tai korvataan muilla keinoin (von Tetzchner & Martinsen 1999, 20; Hedge & Maul 2006, 459). Jos ihmisen on vaikea oppia puhumaan, hän voi tarvita puhetta tukevaa viestintää oppimisen tueksi tai puheen ymmärrettävyyden parantamiseksi (von Tetzchner & Martinsen 1999, 20). Jos taas hän ei lainkaan opi viestimään puheella, puhetta korvaavasta viestinnästä voi tulla hänen pääviestintämuotonsa. Puhetta tukeva ja korvaava viestintä voidaan jakaa ei-avusteiseen ja avusteiseen viestintään sen mukaan, millä tavoin käytetyt merkit tuotetaan (Millikin 1997, ; von Tetzchner & Martinsen 1999, 21). Ei-avusteisessa viestinnässä kielelliset merkit tuotetaan itse ilman apuvälineitä. Tähän ryhmään kuuluvat tukiviittomien lisäksi esimerkiksi esineen osoittaminen sekä myöntävän tai kieltävän vastauksen ilmaiseminen silmän liikkeillä. Avusteisessa viestinnässä kielellinen ilmaus tuotetaan käyttämällä fyysisesti erillistä laitetta tai taulua. Yleisin puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän muoto Suomessa on viittomien käyttö (Launonen 2002). Tukiviitottaessa tuotetaan yhtä aikaa puheen kanssa lauseen keskeiset viittomat puhekielen sanajärjestyksessä (Grove & Walker 1990; Huuhtanen 2001, 27). Viittomat lainataan yleensä kyseisen maan viittomakielestä, mutta ne voivat olla myös henkilön itsensä keksimiä (Granlund & Olsson 1994, 23; Huuhtanen 2001, 26). Tukiviittomat erotetaan viitotusta puheesta ja viittomakielistä. Viitotussa puheessa tuotetaan puheen rinnalla viittomia sana sanalta, ja viittomien taivutus seuraa puhutun kielen taivutusta (Lloyd & Blischak 1992; von Tetzchner & Martinsen 1999, 22). Kansalliset viittomakielet, kuten suomalainen viittomakieli, ovat puhuttujen kielten tavoin 2

5 luonnollisia kieliä (Lappi & Malm 2001). Viittomakieliset kuurot käyttävät viestinnässään nimenomaan viittomakieltä, joka on visuaalinen ja manuaalinen kieli ja poikkeaa rakenteeltaan puhutuista kielistä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 22 23). Viitottua puhetta on käytetty esimerkiksi kommunikointihäiriöisten ihmisten opetuksessa (mts. 22), opetettaessa viittomakielisille ihmisille vieraita kieliä tai keskusteltaessa sellaisten kuuroutuneiden henkilöiden kanssa, joiden tieto puhutusta kielestä on hyvä (Pulli 1995, 54; Takala 2002). Tukiviittomien käyttö erotetaan yleensä myös tavanomaisesta eleilmaisusta. Volterra (1981) erottaa toisistaan deiktiset eleet ja referentiaaliset eleet eli viittomat. Deiktisiä eleitä ovat esimerkiksi näyttäminen, antaminen ja osoittaminen. Deiktisten eleiden merkitys on tilannesidonnainen, kun taas referentiaalisilla eleillä viitataan tiettyihin kohteisiin tilanteesta riippumatta. Lloyd ja Karlan (1984) tekevät samankaltaisen jaon mutta käyttävät termejä ele ja viittoma. He määrittelevät viittomat vakiintuneiksi eleiksi. Eleet ovat yleensä viittomia konkreettisempia ja niiden merkitys voi olla helpompi arvata. Sekä eleiden että viittomien tulkinta on kulttuurisidonnaista. Tässä tutkimuksessa käytän termiä tukiviittomat silloin, kun kyse on nimenomaan tukiviittomisesta. Termiä viittomat käytän silloin, kun ei ole täsmällistä tietoa siitä, onko kyseessä tukiviittominen, viitottu puhe vai mahdollisesti yleisemmin eleilmaisun korostaminen. Aineistonkeruuvaiheessa haastateltavien viittomien käytöstä ei ollut vielä täsmällistä tietoa, joten haastatteluissa käytin termiä viittomat. Tässä työssä keskitytään viittomien käyttöön lasten kanssa. Aihe rajautuu itsestään paljolti pieniin lapsiin, koska monissa tapauksissa viittomia käytetään puhetta tukevana viestintäkeinona, ja kun puhe alkaa kehittyä, viittomat jäävät itsestään vähitellen pois käytöstä (ks. Bonvillian & Nelson 1982; Launonen 1998; Kytömäki 2005). Kuulovammaisten lasten viittomien käyttö on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle, koska kuulovammaisuuteen liittyvien erityispiirteiden käsittely olisi laajentanut tutkimusta liikaa. Tutkimuksessa keskitytään tukiviittomien käyttöön kehitysvammaisten lasten kanssa, mutta käsitellään myös muun muassa kielihäiriöisten, autististen ja dyspraktisten lasten tukiviittomien käyttöä. 3

6 2 TUKIVIITTOMIEN TARVE 2.1 Tukiviittomia tarvitsevat lapset Tavallisesti lapsen puheen- ja kielenkehitys etenee ikään kuin itsestään, eikä siihen tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Lapsi oppii kieltä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa (ks. esim. Nelson 1996; Launonen 2007). Aikuiset kyvykkäämpinä kielenkäyttäjinä auttavat lasta omaksumaan kielellisiä toimintoja ensin yhdessä aikuisen kanssa ja myöhemmin itsenäisesti (ks. tarkemmin Vygotskin (1982) lähikehityksen vyöhyke). Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapsi tulee tietoiseksi mahdollisuudesta jakaa asioita toisten ihmisten kanssa (Launonen 2007). Hän viestii jaetuista huomioista aluksi eleillä ja myöhemmin sanoin. Huomionkohteen jakamisen lisäksi esimerkiksi vuorottelu, jäljittely ja katsekontakti kuuluvat keskeisesti varhaiseen vuorovaikutukseen sekä kielelliseen ja viestinnän kehitykseen (Johansson 1994a; Launonen 2007). Puhutun ja viittomakielen omaksuminen etenevät pääpiirteissään samalla tavoin ja samaa vauhtia (Caselli & Volterra 1994). Kaikki lapset käyttävät tietyssä kielenkehityksen vaiheessa viestinnässään eleitä, joskin eleiden käytön määrä vaihtelee suuresti (Caselli & Volterra 1994; Launonen 2007). Lapsi alkaa käyttää deiktisiä eleitä, kuten osoittamista, antamista ja näyttämistä, noin kymmenen kuukauden iässä. Eleet tuotetaan yleensä yksittäisinä ja yhtä aikaa ääntelyn kanssa. Referentiaalisia eleitä lapsi alkaa käyttää usein hieman deiktisiä eleitä myöhemmin. Samoihin aikoihin lapsi tuottaa usein myös ensimmäiset sanansa, ja sekä eleet että sanat viittaavat aluksi epämääräisiin kohteisiin, kuten totuttuihin toimintamalleihin. Eleiden ja sanojen merkitykset täsmentyvät vähitellen, ja lapsi omaksuu uusia ilmauksia jäljittelemällä ensin aikuisten ilmauksia ja tuottamalla niitä sitten spontaanisti. Puolitoistavuotiaana kuurojen vanhempien lasten käyttämät viittomat ovat merkitykseltään samankaltaisia kuin puhekielisten lasten käyttämät sanat samassa iässä (Orlansky & Bonvillian 1984). Lapsi omaksuu puhuttuja sanoja aluksi melko hitaasti, mutta toisen ikävuoden aikana useimmilla lapsilla on 4

7 sanaston kehityksessä niin kutsuttu spurttivaihe, jolloin uusia sanoja omaksutaan nopeasti (Clark 2003, 83). Viittomia käyttävillä lapsilla, joilla on Downin oireyhtymä, on havaittu samansuuntainen nopean viittomakehityksen vaihe kahden ja kolmen ikävuoden välillä (Launonen 2003). Kielen oppimisen tärkeitä vaiheita ovat siirtymä esikielellisestä kielelliseen ilmaisuun ja yksittäisistä ilmauksista sanojen tai viittomien yhdistelyyn (von Tetzchner & Grove 2003). Noin puolentoista vuoden iässä, kun lapsen ilmausvarasto on sanaa tai viittomaa, hän alkaa yhdistellä ilmauksia (Caselli & Volterra 1994). Clark (2003, 82 83) tosin esittää, että siirtymä yksisanavaiheesta sanayhdistelmiin on vaikeasti määritettävissä. Tukiviittomia käytettäessä ilmaisu jää usein yksittäisten viittomien tasolle, mihin voi olla syynä esimerkiksi se, että kieliopilliset rakenteet saatetaan ilmaista tukiviitottaessa vain puheella eikä puhuen ja viittoen (Grove, Dockrell & Woll 1996; von Tetzchner & Grove 2003). Kielellinen kehitys etenee vähitellen ja yksilöllisesti muuttaen lapsen viestintämahdollisuuksia yhä laajemmiksi ja monipuolisemmiksi (kielenkehityksestä tarkemmin ks. esim. Clark 2003). Joidenkin lasten puhe ja kieli eivät kuitenkaan kehity odotetulla tavalla. Tällöin saatetaan tarvita puhetta tukevia ja korvaavia viestintäkeinoja, kuten tukiviittomia. Tukiviittomia käytetään muun muassa kuulovammaisten, kehitysvammaisten, kielihäiriöisten ja autististen lasten kanssa (Takala 2002). Joissakin tilanteissa viittomia voidaan käyttää apuna myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksissa. Eräs ryhmä, jonka kanssa käytetään usein tukiviittomia, ovat kehitysvammaiset lapset (ks. esim. Bonvillian & Nelson 1982; Launonen 1998; Launonen & Grove 2003). Kehitysvammaisuuteen liittyy huomattavia rajoituksia sekä älyllisessä toimintakyvyssä että adaptiivisissa toiminnoissa, kuten viestinnässä, yhteisössä toimimisessa sekä käytännön ja sosiaalisissa taidoissa (American Association on Intellectual and Developmental Disabilities 2009; ks. myös DSM-IV-TR 2000, 41). Kehitysvammaisuus ilmenee ennen 18 vuoden ikää. American Association on Intellectual and Developmental Disabilities (2009) korostaa ihmisen ympäristön, esimerkiksi kieliyhteisön ja kulttuurin, merkitystä sekä painottaa 5

8 myös ihmisen vahvuuksia ja sitä, että sopivalla tuella hänen toimintakykynsä yleensä paranee. Yksi kehitysvammaisuuden tunnetuista syistä on Downin oireyhtymä (First & Tasman 2004, 68 70). Oireyhtymään liittyy usein viivästynyt puheen- ja kielenkehitys (Chapman 1995). Näiden lasten puheen- ja kielenkehityksen sekä vuorovaikutuksen tukemisessa tukiviittomista on havaittu olevan usein hyötyä (Launonen 1998; Launonen & Grove 2003). Tukiviittomia käytetään jonkin verran myös kielihäiriöisten lasten kanssa (ks. esim. von Tetzchner 1984; Luetke-Stahlman 1985; Krohn 2008). Jos ihmisellä on kielihäiriö, hän ei kykene viestimään tehokkaasti kielen avulla eikä käyttämään kieltä oppimisen välineenä (Korpilahti 2006). Viivästynyt kielenkehitys muistuttaa nuoremman lapsen normaalia kielenkehitystä. Poikkeavassa kielenkehityksessä (myös dysfasia, erityinen kielihäiriö) taas kielelliset taidot ovat epätasaiset suhteessa toisiinsa ja ei-kielellisiin taitoihin. Kielihäiriö voi tulla esille muun muassa kieliyhteisöön sosiaalistumiseen tai äänteisiin, käsitteisiin, lauserakenteisiin ja kielen käyttöön liittyvissä taidoissa. Tukiviittomista on joidenkin tutkimusten mukaan hyötyä kielihäiriöisille lapsille, joskin aihetta on tutkittu suhteellisen vähän (von Tetzchner 1984; Luetke- Stahlman 1985; Krohn 2008). Thalin ja Tobiaksen (1994) mukaan eleilmaisun korostamisesta saattaa olla apua lapsille, joiden puheentuotto on viivästynyttä. Tukiviittomia käytetään myös autististen lasten kanssa (ks. esim. Bonvillian & Nelson 1982; von Tetzchner & Jensen 1996; von Tetzchner & Martinsen 1999; Mirenda 2003). Autistiseen häiriöön liittyy sosiaalisen vuorovaikutuksen ja viestintätaitojen epätavallisuus sekä kiinnostuksenkohteiden ja toimintojen rajoittuneisuus (DSM-IV 1997, 43 44; DSM-IV-TR 2000, 75). Autistisen häiriön keskeisenä piirteenä saattaa olla myös motorisen kontrollin vaikeus (Mirenda 2008). Puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän muodoista viittomien käyttö on autistisilla ihmisillä tavallisinta (von Tetzchner & Jensen 1996). Viittomien käytöstä autististen lasten kanssa onkin saatu myönteisiä kokemuksia (Bonvillian ja Nelson 1982; von Tetzchner ja Martinsen 1999, 100). Viestintäkeinojen sopivuudessa on tosin aina yksilöllisiä eroja, ja jotkut autistiset lapset hyötyvät enemmän tukiviittomista, kun taas osa oppii helpommin avusteisia viestinnän muotoja (Mirenda 2003). 6

9 Lisäksi tukiviittomia voidaan käyttää dyspraktisten lasten kanssa (ks. esim. Kytömäki 2005; Pihlajamaa 2006). Kehityksellinen verbaali dyspraksia on artikulaatioliikkeiden ohjelmoinnin häiriö, jonka tausta on neurologinen (Davis, Jakielski & Marquardt 1998). Häiriölle on ominaista muun muassa vaikeus tuottaa peräkkäisiä puheliikkeitä, vaihtelevat puheäänteiden virheet, foneemivaraston rajallisuus ja viivästynyt puheentuoton kehitys. Tukiviittomien käytöstä voi olla hyötyä dyspraktisille lapsille etenkin puheenkehityksen alkuvaiheessa (Kytömäki 2005; Pihlajamaa 2006). Edellisten ryhmien lisäksi tukiviittomia saatetaan käyttää liikuntavammaisten, esimerkiksi CP-vammaisten ihmisten kanssa (Bonvillian & Nelson 1982; Pulli 1995; Tolvanen 2006). CP-vammalla tarkoitetaan aivovaurion aiheuttamaa oireyhtymää, jonka keskeinen piirre on liikuntavamma (Autti-Rämö 2004). CPvammaisten ihmisten kielellisen kuntoutuksen osana voidaan käyttää viittomia (Pulli 1995; Tolvanen 2006), mutta graafiset merkkijärjestelmät ovat usein heille todennäköisempi vaihtoehto, koska viittomien tuottaminen on yleensä hankalaa motoristen rajoitusten vuoksi (von Tetzchner & Martinsen 1999, 80). Tukiviittomia on joskus käytetty myös normaalisti kehittyvien, kuulevien lasten kanssa puhetta edeltävänä viestinnän muotona (Goodwyn, Arcedolo & Brown 2000; Pizer, Walters & Meier 2007). Tämä on tosin herättänyt myös kritiikkiä (ks. Johnston, Durieux-Smith & Bloom 2005). Tutkimuskatsauksen perusteella on vaikea sanoa, onko varhainen viittominen normaalisti kehittyvien kuulevien lasten kanssa hyödyllistä, harmitonta vai jopa harmillista (Johnston ym. 2005). Edellä käsiteltyjen erilaisten häiriöiden lisäksi lapsen yksilölliset ominaisuudet, erityisesti lapsen kielelliset, ei-kielelliset ja kognitiiviset kyvyt sekä motoriset ja sensoriset ominaisuudet vaikuttavat puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän käyttöön (Hedge & Maul 2006, ). Lisäksi on pidetty tärkeänä tunnistaa lapsen viestinnälliset tarpeet sekä ympäristön tarpeet, vahvuudet ja rajoitukset. Lapsen ominaisuuksista viittomien käyttöön vaikuttavat erityisesti motorisen jäljittelyn taidot (Tincani 2004), mutta myös yleiset motoriset taidot (von Tetzchner & Martinsen 1999, 40). Viittomien tuottamisessa on olennaista käsien liikkuvuus ja käyttökyky. Myös istumataito on viittomiselle keskeistä, koska 7

10 kyetessään istumaan lapsi voi vapaasti käyttää käsiään viittomiseen (Launonen 2003). Jos lapsella on motorisia vaikeuksia, voi olla hyödyllistä käyttää motorisesti yksinkertaisia viittomia (von Tetzchner & Martinsen 1999, 45). Pulli (1993) tosin korostaa, että yksilöllisesti helpotettuja viittomia on tarpeen käyttää vasta silloin, jos vastaavat viittomakielen viittomat ovat osoittautuneet lapselle liian vaikeiksi. Käytettäessä vakiintuneita viittomia järjestelmä on tunnetumpi, mikä helpottaa viestintää lähiympäristön ulkopuolella (ks. von Tetzchner & Martinsen 1999). Viestintäkeinon valintaan vaikuttaa myös lapsen havaitsemiskyky, esimerkiksi näkö (von Tetzchner & Martinsen 1999, 41). Vaikeasti näkövammainen ihminen ei voi havaita viittomia visuaalisesti, mutta hän voi havaita taktiiliviittomia kinesteettisesti. Heikkonäköisen ihmisen saattaa olla helpompi havaita viittomia kuin piirroksia. Viittomien käyttöönottoon vaikuttavat myös käyttäjän kognitiiviset kyvyt, esimerkiksi muisti (von Tetzchner & Martinsen 1999, 41). Käyttäjän tulee pystyä myös kiinnittämään huomiota toisen tuottamaan merkkiin sekä siihen, mihin merkillä viitataan. Tukiviittomia käytettäessä korostetaan lisäksi usein katsekontaktin tärkeyttä, mutta sen merkitys ei välttämättä ole aina keskeinen. Esimerkiksi autistisia ihmisiä saattaa helpottaa se, ettei viittomien käytön yhteydessä edellytetä katsekontaktia (mts. 185). Viestintäkeinon valinnassa voi olla tarpeen huomioida edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, mitkä puhetta tukevat tai korvaavat keinot ovat kyseisessä maassa yleisimpiä (mts. 40). 2.2 Tukiviittomien käytön perusteita Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että tukiviittomien käyttö ei estä eikä hidasta puheen- ja kielenkehitystä, vaan voi sen sijaan edistää sitä (ks. esim. Bonvillian & Nelson 1982; von Tetzchner 1984; Luetke-Stahlman 1985; Goldin- Meadow & Morford 1994; Launonen 1998; Millar, Light & Schlosser 2006). Jo pienillä lapsilla näyttää olevan kyky käyttää tehokkaasti manuaalista väylää silloin, kun puhe on hankalaa (Goldin-Meadow & Morford 1994). Toisaalta 8

11 Caselli ja Volterra (1994) eivät näe manuaalista väylää välttämättä puheen edeltäjänä ja helpottajana, vaan korostavat manuaalisen ja sanallisen ilmaisun yhtäaikaista kehittymistä viittomakielisillä ja puhekielisillä lapsilla. Launosen (1998) tutkimuksessa eleilmaisun vahvistamista ja tukiviittomia sisältävä varhaiskuntoutus edisti kielellisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja lapsilla, joilla oli Downin oireyhtymä. Varhaiskuntoutus vaikutti erityisesti kielellisiin ja kognitiivisiin taitoihin sekä sosiaaliseen kehitykseen ja vuorovaikutukseen. Viittominen ei välttämättä vaikutakaan puheenkehitykseen suoraan vaan kielellisten ja viestintätaitojen edistämisen kautta (mts. 163). Tukiviittomat laajensivat lapsen ilmaisuvalikkoa ja vastasivat vanhempien mukaan moniin viestinnällisiin tarpeisiin, joiden tyydyttäminen ilman viittomia olisi ollut haastavaa. Ilmaisukeinon saamisesta voi olla iloa myös siten, että se antaa lapselle mahdollisuuden osallistua laajemmin ja täysivaltaisemmin yhteisön viestintään ja toimintaan (Romski & Sevcik 1996, 179). Millarin tutkimusryhmän (2006) tutkimuskatsaus kolmen viime vuosikymmenen aikana tehtyihin tutkimuksiin osoitti, että puhetta tukeva ja korvaava viestintä (katsauksen tutkimuksissa yleensä tukiviittomat tai jokin avustettu menetelmä) parantaa usein yleistä viestintäkykyä ja kielellisiä taitoja kehitysvammaisilla ja autistisilla lapsilla sekä lapsilla, joiden puheen- ja kielenkehitys on viivästynyttä. Tukiviittominen voi edistää kielihäiriöisen lapsen puheen ymmärtämisen ja tuoton kehitystä sekä vähentää kielenkäyttöön liittyviä käyttäytymisen ongelmia (von Tetzchner 1984). Kielihäiriöisiä lapsia tukiviittomien käyttö voi tukea myös normaalien kielellisten prosessien kehittymisessä, puhutun sanaston kasvussa ja siirtymässä esikielellisestä viestinnästä kielelliseen ilmaisuun (Luetke- Stahlman 1985; Krohn 2008). Lisäksi saattaa olla mahdollista, että viittomat ja muu ei-kielellinen ilmaisu auttavat sananlöytämisvaikeuksissa lasta, jolla on Downin oireyhtymä (Launonen & Grove 2003). Viittomat voivat auttaa aktivoimaan ja tuottamaan sanoja, ja sormiaakkoset saattavat edesauttaa fonologisen tietoisuuden ja puheentuoton kehitystä. Tutkittaessa normaalisti kehittyvien lasten tukiviittomien käyttöä on havaittu, että tukiviittominen saattaa selkeyttää vuorovaikutusta ja vähentää turhautumista ennen puhumaan 9

12 oppimista, kun lapsen ilmaisuhalu ja -kyky eivät vielä vastaa toisiaan (Goodwyn ym. 2000; Pizer ym. 2007; vrt. kuitenkin Johnston ym. 2005). Tukiviittomien käytöstä voi olla hyötyä, vaikka lapsi itse ei kykenisikään tuottamaan viittomia tarkasti (Grove & Walker 1990; Pulli 1995; Tolvanen 2006). Motoristen taitojen epätäydellisyydestä huolimatta lapsi saattaa viestiä onnistuneesti viittomien avulla (Grove & Walker 1990), mutta tällaisissa tilanteissa ympäristön rooli viittomien tulkinnassa korostuu (Pulli 1995). Vaikka lapsi ei kykenisi lainkaan tuottamaan viittomia, niitä voidaan tarvittaessa käyttää tukemaan puheen ymmärtämistä (Tolvanen 2006). Tukiviittomien vaikutusten syitä on kirjallisuudessa pohdittu monesta näkökulmasta. Tukiviittomien on katsottu helpottavan puheentuottoa mahdollisesti siksi, että lapsi saa viittomien avulla uutta kanavaa pitkin palautetta viestinnästään (Bonvillian & Nelson 1982). Tukiviittomisen monikanavaisuus saattaa auttaa lasta myös ymmärtämään ja ottamaan vastaan toisten ilmauksia sekä keskittymään vastavuoroiseen viestintään (Launonen 1998, ). Joillekin lapsille saattaa tosin olla helpompi ottaa vastaan ja tuottaa viittomia silloin, jos puhetta ei tuoteta yhtä aikaa viittoman kanssa (Bonvillian & Nelson 1982). Tukiviittomat voivat olla helpompia hahmottaa ja painaa mieleen kuin puheen äännejonot (Pulli 1993). Lapsen saattaa olla helpompi ymmärtää puhetta ja erottaa puheesta merkitykselliset yksiköt, kun puhe muuttuu tukiviitottaessa hitaammaksi, yksinkertaisemmaksi ja rytmiltään selkeämmäksi (Launonen 1998, 164). Tukiviittomien käyttö saattaa helpottaa ja kompensoida auditiivisen prosessoinnin vaikeutta (Launonen 2003). Tavalliseen puheeseen verrattuna tukiviitottaessa puhe onkin hitaampaa (Whitehead, Schiavetti, MacKenzie & Metz 2004) ja usein ymmärrettävämpää (Powell & Clibbens 1994). Puhetta tukeva ja korvaava viestintä voi auttaa ohittamaan puheentuoton kognitiivisia ja motorisia haasteita (Romski & Sevcik 1996). Myöhemmin viestinnän ja kielellisten taitojen edistyessä saattaa vapautua resursseja puheentuottoon. Viittomien kognitiivista kuormaa saattaa vähentää se, että viittoman liike voidaan tehdä hitaasti ja silti ymmärrettävästi (Launonen 1998, 10

13 165). Lisäksi viittomia voidaan opettaa konkreettisesti kädestä pitäen, ja viittomilla voidaan tarjota tukea, jota kognitiivisilta kyvyiltään muita heikompi ja hitaammin oppiva lapsi saattaa tarvita siirtymässä eleilmaisusta puheeseen (mts. 165; ks. myös Krohn 2008). Viittomien käyttö voi myös vähentää puheentuottoon liittyvää epävarmuutta ja turhautumista ja siten auttaa puheenkehityksessä (Bonvillian & Nelson 1982; ks. myös Pulli 1993). Turhautumista voi vähentää sekin, että muiden ihmisten tukiviittominen mahdollisesti auttaa lasta ymmärtämään paremmin, mitä hänen ympärillään tapahtuu (Pulli 1993). Tukiviittominen saattaa vaikuttaa lapseen myös ympäristön kautta eri tavoin. Viittomia sisältävä varhaiskuntoutus voi vaikuttaa lapsen lähiympäristöön ja mahdollisesti sitä kautta lapsen viestinnän, puheen- ja kielenkehitykseen (Launonen 1998, ). Tukiviitottaessa esimerkiksi aikuinen usein varmistaa erityisesti, että lapsi kuuntelee ja seuraa häntä. Tiiviissä kontaktissa aikuisen on helpompi huomioida lapsen luontainen rytmi ja tämän aloitteet, mikä saattaa vähentää tilanteen kognitiivista kuormittavuutta (Harris, Kasari & Sigman 1996). Viittomien käyttö vaikuttaa ympäristön kautta lapseen myös siten, että se auttaa vanhempia ymmärtämään lapsensa ilmauksia, ennen kuin tämä vielä puhuu ymmärrettävästi, ja olemaan mahdollisesti herkempiä tämän ilmaisulle (Launonen 2003). Vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten ja miksi viittomat tai puhetta tukeva ja korvaava viestintä yleensä auttavat monia puhehäiriöisiä lapsia (Launonen 1998, 53; Millar ym. 2006). Ei myöskään tiedetä täsmällisesti, kenelle lapselle tai mille häiriöryhmälle viittomista on varmimmin hyötyä, joskin viittominen näyttää sopivimmalta varhaiskuntoutuksen muodolta esimerkiksi lapsille, joilla on Downin oireyhtymä (Launonen 1998). Puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän vaikutuksista ja vaikutusmekanismeista tarvitaan lisää tutkimusta (Millar ym. 2006). 11

14 2.3 Tukiviittomat verrattuna muuhun puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään Tukiviittomilla ja muilla puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän ei-avusteisilla muodoilla on tiettyjä hyviä ja huonoja puolia verrattuna avusteisiin keinoihin (ks. esim. Millikin 1997). Ei-avusteiset keinot, kuten tukiviittomat, kulkevat automaattisesti mukana ja ovat aina saatavilla. Niistä erityisesti viittomilla voidaan välittää monenlaisia viestejä. Viittomien käyttöön ei myöskään tarvita erillistä laitetta, viestintä on suoraa ja siihen liittyy yleensä normaali katsekontakti ja vuorottelu (Clibbens 2001). Lisäksi viittomien pohjana on luonnollinen kieli ja niiden käyttöä voidaan laajentaa kieliopillisesti. Puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän käyttäjillä kieliympäristö on tosin aina jonkin verran epäluonnollinen (von Tetzchner & Grove 2003). Syynä tähän on muun muassa luonnollisten kielimallien puute ja se, että lapsi saattaa käyttää eri keinoa kielen vastaanottoon ja tuottoon. Ei-avusteisten keinojen hyvinä puolina voidaan pitää lisäksi lapsen viestien aitoutta, viestinnän spontaaniutta ja viestien vahvistamisen helppoutta (Hedge & Maul 2006, 473). Ei-avusteisia keinoja, kuten tukiviittomia, pidetäänkin usein kuntoutuksessa ensisijaisina, jos vain lapsen motoriset taidot ovat riittävän hyvät (mts. 473; ks. myös von Tetzchner & Martinsen 1999, 43). Joillekin lapsille tosin avusteinen viestintä sopii viittomia paremmin (von Tetzchner & Martinsen 1999, 43 44). Bransonin ja Demchakin (2009) tutkimuskatsaus antaa viitteitä, että pienille lapsille avusteiset keinot saattavat olla helpompia oppia ja ottaa käyttöön kuin viittomat, joskin vertailevaa tutkimusta on tehty vasta vähän. Viittomien käytön haasteena on esimerkiksi se, että ne täytyy kyetä palauttamaan mieleen (Millikin 1997). Viittomien muistikuorma ja kognitiiviset vaatimukset saattavat asettaa joillekin liian suuria haasteita (Mirenda 2003). Viittomat, kuten yleensä muutkaan puhetta tukevat ja korvaavat keinot, eivät ole kaikille tuttuja, mikä rajoittaa viestintää eri ihmisten kanssa (Millikin 1997). Lisäksi viittomien tuottaminen vaatii suhteellisen kehittyneitä motorisia taitoja. Ei-avusteisiin viestintäkeinoihin ei myöskään liity välitöntä auditiivista palautetta, 12

15 josta jotkut lapset hyötyvät ja joka voidaan usein liittää viestinnän apuvälineeseen (Hedge & Maul 2006, 473). Viestintäkeinon valinta on usein haastavaa ja monimutkaista (Mirenda 2003). Valinnassa on syytä pohtia, johtaako kyseisen keinon opettelu toimivaan viestintään kohtuullisessa ajassa, ja voiko henkilö viestiä keinollaan toimivasti ja spontaanisti erilaisissa ympäristöissä. Lisäksi voidaan arvioida, kuinka viestintäkeinon käyttö vaikuttaa puheen kehitykseen. Renner (2003) esittää viestintäkeinon pääkriteerit Vygotskin näkökulmasta: viestintäkeinon tulee sopia lapsen yksilöllisiin kykyihin hänen ympäristössään, keinoa tulee voida käyttää olennaisissa sosiaalisissa toiminnoissa, ja keinon tulee auttaa käyttäjää tunnistamaan näitä sosiaalisia toimintoja. Lisäksi keinon avulla tulee voida laajentaa lapsen sosiaalisia mahdollisuuksia. Viestintäkeinon valinnassa näyttää siis olevan tärkeää, että keino vastaa lapsen ja hänen ympäristönsä yksilöllisiin tarpeisiin ja on lapselle merkityksellinen. Puhetta tukevan tai korvaavan keinon valinta on aina yksilöllinen prosessi. Joku saattaa hyötyä enemmän viittomista, toinen taas kuvista tai muusta avusteisesta viestinnästä (ks. esim. Tincani 2004). Joku voi hyötyä eri keinojen yhdistämisestä (Millikin 1997; von Tetzchner & Martinsen 1999, 44). Tukiviittomat saattavat sopia parhaiten sellaisille lapsille, joiden motoriset ja kielellisen jäljittelyn taidot ovat hyvät (Mirenda 2003). Joskus ei ole mahdollista arvioida, mikä viestintäkeino olisi paras lapselle hänen ympäristössään (Hedge & Maul 2006, 471). Aiheesta tarvitaankin lisää tutkimusta (Schlosser 1999; von Tetzchner & Martinsen 1999, 42 43; Branson & Demchak 2009). 3 TUKIVIITTOMAT PUHETERAPIASSA 3.1 Puheterapia kuntoutusmuotona Logopedia on tieteenala, joka tutkii puhetta, kieltä ja viestintää sekä niiden häiriöitä ja häiriöiden kuntoutusta (Klippi 2000). Puheterapia voidaan nähdä logopedian tieteenalan käytännön sovelluksena. Puheterapialla pyritään 13

16 poistamaan, lieventämään ja ehkäisemään kommunikaatiohäiriöitä sekä niihin liittyviä vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmia (Puheterapiapalvelut tuotteistus, nimikkeistö, laatu, 1999). Puheterapialla pyritään myös auttamaan kommunikaatiohäiriöistä ihmistä ja hänen ympäristöään viestimään optimaalisella tavalla. Puheterapian piiriin kuuluvat lisäksi suun alueen lihaksiston motoriset toimintahäiriöt sekä nielemis- ja syömisvaikeudet. Puheterapeuttiliiton (2010) mukaan puheterapia on "lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää tutkimukset, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen, yksilöja/tai ryhmäterapian, vanhempien, omaisten ja lähiympäristön ohjauksen ja konsultoinnin, puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen suunnittelun ja ohjauksen sekä kommunikaation apuvälinepalvelut ja niihin liittyvän ohjauksen". Puheterapian vaikuttavuudesta ei löydy juurikaan täsmällistä tietoa, koska puheterapian ja muiden lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvien terapioiden vaikuttavuutta on tutkittu vasta vähän, ja sitä on vaikea tutkia (Launonen 2004; Autti-Rämö 2008). Yleisesti ottaen vaikuttava kuntoutus on tyypillisesti varhain aloitettua ja moniammatillista, ja siihen liittyy lähiympäristön ottaminen mukaan kuntoutukseen (Paatero, Lehmijoki, Kivekäs & Ståhl 2008). Samankaltaiset tekijät nousevat esille tarkasteltaessa puheterapian vaikuttavuutta: vaikuttava puheterapiakuntoutus näyttää olevan yhteisöllistä, moniammatillista ja intensiivistä (Lehtihalmes 2003). Koska vaikuttavuustutkimuksia on tehty varsin vähän, lääkinnällinen kuntoutus perustuu yhä suurelta osin kuntoutuksen ammattilaisten teoreettisiin näkemyksiin, käytännön kokemukseen ja intuitioon (Autti-Rämö 2008; ks. myös Jännes 2004). Intuitio voidaan määritellä toimintatavaksi, joka perustuu tilanteessa tehtyihin havaintoihin, omaksuttuun tietoon ja kertyneeseen kokemukseen (Jännes 2004). Luotettavan tutkimusnäytön puuttuessa logopediseen tietoon perustuvaa, vakiintunutta ja kokemusperäistä käytäntöä sekä alemman asteen tutkimusnäyttöä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena työn perustana (Jännes 2004; Sellman 2010). 14

17 Kuntoutuksen suunnittelussa tärkeimmäksi tekijäksi Autti-Rämö (2008) nostaa rehellisyyden, johon sisältyy esimerkiksi tutkimusnäytön vähäisyyden myöntäminen. Kuntoutuksen suunnittelussa ammattilaisen vastuulla on lisäksi suhteuttaa kuntoutus lapsen ja perheen kokonaistilanteeseen, asettaa realistisia, lapselle mielekkäitä ja motivoivia tavoitteita sekä tukea lähi-ihmisiä iloitsemaan pientenkin tavoitteiden saavuttamisesta. Tällöin kuntoutus voi olla asiakaslähtöistä, joka on yksi hyvän puheterapiakuntoutuksen piirre (Puheterapiapalvelut tuotteistus, nimikkeistö, laatu, 1999). Hyvä ja vaikuttava puheterapeuttinen kuntoutus on usein lisäksi yhteisöllistä (Puheterapiapalvelut tuotteistus, nimikkeistö, laatu, 1999; Lehtihalmes 2003). Tällöin kuntoutuksessa painotetaan yhteisöön vaikuttamista, ja yksilöterapia voi jäädä vähäisemmäksi (Hildén, Merikoski & Launonen 2001). Yhteisöllinen kuntoutus tapahtuu asiakkaan, hänen lähiympäristönsä, puheterapeutin ja toisten kuntoutuksen ammattilaisten yhteistyönä, ja kuntoutus tuodaan osaksi arkipäivää. Kuntoutuksen sisällyttäminen arkeen antaa lapselle tilaisuuden elää mahdollisimman tavallista elämää (Autti-Rämö 2008). Parhaisiin tuloksiin päästäänkin silloin, jos lapsi joutuu käyttämään aktiivisesti harjoiteltavia taitoja usein ja erilaisissa arjen tilanteissa. Lapsen lähi-ihmisiltä vaaditaan tällöin uudenlaisten toimintatapojen opettelua ja lapsen hyväksymistä sellaisena kuin hän on. Muutoksessa kohti uusia toimintatapoja lähi-ihmiset tarvitsevat ammattilaisten tukea, ja muutokseen auttaminen onkin keskeinen osa puheterapeutin työtä (Leahy 1995; Autti-Rämö 2008). Ympäristön huomioimisen näkökulma ei ole aina ollut yhtä olennainen osa puheterapeuttista kuntoutusta. Viime vuosikymmeninä puheterapeutin työ on muuttunut esimerkiksi siten, että lasten puheterapia aloitetaan entistä varhaisemmin ja ympäristön ohjaus on korostunut (Puheterapiapalvelut tuotteistus, nimikkeistö, laatu, 1999). Muutoksessa näkyvät kuntoutuksessa yleisestikin vahvistuneet toiminnallisuus, osallisuus ja perhekeskeisyys (Autti- Rämö 2008) sekä logopedian kehitys yksilöä tarkastelevista lähestymistavoista kohti pragmaattista näkökulmaa (Launonen & Lehtihalmes 2001). Pragmaattinen näkökulma pyrkii aiempaa enemmän huomioimaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksen kielen kehityksessä ja käytössä sekä 15

18 keskittymään yhteisöllisempiin toimintamuotoihin (Klippi 2000; Launonen & Lehtihalmes 2001). Kielen kuntoutuksen perustana on yhä useammin oletus, että kieliympäristön kautta on mahdollista vaikuttaa lapsen kielenkehitykseen (von Tetzchner & Grove 2003). Oletus näyttääkin vaikuttavuustutkimusten valossa perustellulta (ks. Lehtihalmes 2003; Paatero ym. 2008). Puheterapian yhtenä osa-alueena on puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän suunnittelu ja ohjaus (Puheterapeuttiliitto 2010). Puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää tarvitsevan lapsen ja hänen lähiympäristönsä ohjauksessa puheterapeutin rooli onkin erityisen keskeinen (Hildén ym. 2001). Ammattilaisen tieto ja valta ja toisaalta vastuu kuntoutusta koskevissa päätöksissä korostuu, kun kuntoutujan on hankala itse osallistua kuntoutuksen suunnitteluun ja tavoitteiden määrittelyyn (von Tetzchner & Jensen 1998). Puheterapeutilla on tärkeä osansa myös niiden haasteiden voittamisessa, joita liittyy puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävien ihmisten kuntoutukseen. Haasteena voi olla muun muassa se, että oppiminen ja opitun yleistyminen voi olla hidasta ja hankalaa (von Tetzchner & Martinsen 1999, ). Lisäksi opittu passiivisuus ja riippuvuus toisista ihmisistä voi asettaa kuntoutukselle haasteita. Vaikka puheterapeutilla on tärkeä osa puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän tukemisessa, suuri osa Suomen laillistetuista puheterapeuteista ei ole saanut opinnoissaan koulutusta puhetta tukevasta ja korvaavasta viestinnästä (Launonen 2002). Suomessa ei ole myöskään järjestetty erityistä puheterapeuteille suunnattua täydennyskoulutusta aiheesta. Tämä saattaa tehdä puheterapeutin työstä puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän parissa erityisen haastavaa. 3.2 Tukiviittomien käytön ohjaaminen Tukiviittomien käyttöön voidaan soveltaa yleistä näkemystä, että kuntoutuksen varhainen aloittaminen on suositeltavaa (ks. Launonen 1998; von Tetzchner & Grove 2003; Millar ym. 2006; Paatero ym. 2008; Branson & Demchak 2009). Puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän riittävän varhaista käyttöönottoa on 16

19 suositeltu, koska monissa tutkimuksissa on todettu puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän vaikuttavan positiivisesti kielen ja viestinnän kehitykseen (Millar ym. 2006; Branson & Demchak 2009). Puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän aloittamiselle ei ole alaikärajaa, ja lapsen oma-aloitteista viestintää voidaan tukea jo vauvaiästä alkaen (Branson & Demchak 2009). Myöhemminkin aloitetulla kuntoutuksella voidaan joissakin tapauksissa saavuttaa hyviä tuloksia (ks. Launonen & Grove 2003), mutta toimivan kielen saamiseksi on suositeltu kuntoutus aloittamista mahdollisimman varhain (von Tetzchner & Grove 2003). Tukiviittomien käyttöä aloitettaessa valitaan viittomamerkit, joista lähdetään liikkeelle. Merkkien valinnassa on pidetty tarpeellisena pohtia, jäsentääkö sanasto tarkoituksenmukaisesti käyttäjänsä maailmaa, ja onko sanaston avulla mahdollista päästä myös uudenlaisiin sosiaalisiin toimintoihin (Renner 2003). Ensimmäisten merkkien avulla luodaan pohjaa lapsen myöhemmälle oppimiselle ja niiden oppiminen vie yleensä eniten aikaa (von Tetzchner & Martinsen 1999, 195). Ensimmäisten merkkien onnistunut valinta voi motivoida ja helpottaa lasta uuden oppimisessa ja auttaa häntä ymmärtämään viestinnän hyödyllisyyden. Jos ensimmäiset merkit ovat lapselle ja hänen ympäristölleen käyttökelpoisia, tarpeellisia ja kiinnostavia, heillä on todennäköisesti motivaatiota käyttää niitä (Grove & Walker 1990; Launonen 1998, 88; von Tetzchner & Martinsen 1999, 195). Merkkien tarpeellisuuteen liittyy vahvasti lapsella jo käytössä oleva viestintä: hänelle ei ole tarpeen opettaa merkkejä, joiden merkityksen hän kykenee jo ilmaisemaan esimerkiksi ääntelyllä, eleillä tai ilmeillä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 198). Viittomien valinnassa voidaan hyödyntää tietoa siitä, mitä sanoja lapset yleensä käyttävät ensimmäisenä. Lapsen varhainen sanasto liittyy pääasiassa arkisiin tapahtumiin, joita he näkevät ympärillään (Clark 2003, 81). Lapset puhuvat erityisesti sellaisista leluista, esineistä, ruuista ja vaatteista, joita he voivat itse käsitellä, sekä huomiota kiinnittävistä eläimistä ja kulkuneuvoista. Lisäksi ensimmäisillä sanoilla puhutaan tutuista ihmisistä ja päivittäisistä toiminnoista. 17

20 Viittomien valinnassa voidaan kiinnittää huomiota myös siihen, miten vaativia kyseiset viittomat ovat omaksua. Viittoman ikonisuudella tarkoitetaan yhteyttä, joka voi olla merkin esitystavan tai ulkonäön ja sen merkityksen välillä (von Tetzchner & Martinsen 1999, 210). Viittoman ikonisuus voi vaikuttaa jonkin verran sen omaksumiseen (Granlund, Ström & Olsson 1989), joskaan vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä (von Tetzchner & Martinsen 1999, ). Ikonisemmat viittomat ovat jonkin verran muita helpompia tunnistaa, joten kieliympäristön kannalta niiden käyttöä voidaan suosia. Viittoman omaksumiseen vaikuttavat myös sen tuottamisen motoriset vaatimukset. Jos henkilöillä on motorisia vaikeuksia, voidaan tarvittaessa harkita helpotettujen viittomien käyttöä (Pulli, 1993; von Tetzchner & Martinsen 1999, 45). Viittomien käyttöönottoa on tutkittu varsin vähän, ja erilaisten käyttöönoton ohjelmien vertailevaa tutkimusta tarvitaankin lisää (Schlosser 1999). Suomessa viittomien kokeilun aloittaa yleensä puheterapeutti (Ketonen ym. 2003). Viittomia voidaan harjoitella puheterapiassa vähän kerrallaan esimerkiksi pelien, leikkien, lorujen, laulujen, kirjojen ja tietokoneen avulla. Launosen (1998, 87 88) varhaisviittomisohjelmassa käytettiin lauluja, leikkejä ja pelejä viittomien harjoittelun tukena (ks. myös Johansson 1994a). Laulujen käyttöä perusteltiin sillä, että viittomat yhdistyvät paitsi äänelliseen ilmaisuun myös toimintatapaan, joka on useimmille tuttu ja käytössä oleva ja jonka yhteydessä viittomat voivat ehkä jäädä helposti mieleen. Tukiviittomia voidaan ohjata käyttämään kotona ja päiväkodissa kaikissa tilanteissa (ks. esim. Launonen 1998; Huuhtanen & Harju 2001). Päiväkodissa tukiviittomia on käytetty esimerkiksi ohjatuissa toimintatuokioissa, ruokailussa, leikkiessä ja siirtymätilanteissa (Huuhtanen & Harju 2001). Muun muassa ruokailutilanteissa opitaan monenlaista kodin sanastoa, ulos lähtiessä käytetään ruumiinosia ja vaatteita kuvaavia viittomia, ja jokaisella päiväkodissa voi olla oma viittomamerkki. Huuhtasen ja Harjun (2001) kuvaamat kokemukset tukiviittomien käytöstä päiväkodissa ovat rohkaisevia. Heidän mukaansa tukiviittomat voivat tarjota uuden tavan viestiä sekä saattavat selkiyttää lapsen puhetta ja helpottaa ymmärretyksi tulemista. 18

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

k o m m u n i k o i n n i s s a

k o m m u n i k o i n n i s s a K u vat k o m m u n i k o i n n i s s a 13 S i s ä l l y s Kohti yhteistä viestintää 3 Viestimisen monet käyttötarkoitukset 3 Onnistuneet yhteiset viestintäkokemukset ovat tärkeitä 4 Kuvat tukevat ymmärtämistä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Rikas, rakas, köyhä leikki leikin mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: Lapset tuovat leikin mukanaan tullessaan päiväkotiin

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Kommunikaation tukeminen

Kommunikaation tukeminen Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa

Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden psykiatriset ja neuropsykiatriset palvelut seminaari 22.11.2012 Oppilaan tukeminen haastavissa tilanteissa Pirjo Levo klinikkaopetuksen palvelukehittäjä,

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot