Missä menet, sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden kokemuksia yritysten nykytilasta
|
|
- Tiina Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Elina Patana Missä menet, sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden kokemuksia yritysten nykytilasta Abstrakti Kun laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuonna 2004, odotukset syntyvien sosiaalisten yritysten määrästä olivat suuret. Syksyllä 2010 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli 156 yritystä, joista suurin osa oli pieniä mikroyrityksiä. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti sosiaalisten yritysten kokonaistilannetta ja miksi sosiaalisia yrityksiä ei ole syntynyt enemmän. Tutkimuksen aineisto koostuu sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden teemahaastatteluista. Haastatteluiden teemoina olivat kunkin sosiaalisen yrityksen historia ja nykytila, työllistäminen ja niin sanottu palkkatukilainsäädäntö sekä yhteiskunnallisen yrityksen lainsäädäntöön ja kansalliseksi kehitysohjelmaksi esitetyt ehdotukset sekä niiden merkitys nykyisen lain mukaisille sosiaalisille yrityksille. Avainsanat: Laki sosiaalisista yrityksistä, yhteiskunnallinen yritys, laadullinen tutkimus, teemahaastattelu. Johdanto Tässä tekstissä lähinnä esittelen lyhyesti pro graduni lähtökohtia, tutkielmani toteutusta ja sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden haastatteluissa esiin nousseita teemoja. Pro graduni tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista yrityksistä. Tutkielmani valmistuu vuoden 2013 alussa ja se on myöhemmin luettavissa Tampereen yliopiston tutkielmatietokannassa Internet-sivulla tutkielmat. uta.fi/. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuonna 2004 ja sitä uudistettiin vuonna Käytän laista sosiaalisista yrityksistä myöhemmin tekstissä lyhennettä LSY. Tällä hetkellä sosiaalisten yritysten rekisterissä on 169 sosiaalista yritystä (Työ- ja elinkeinoministeriö). Sosiaalinen yritys toimii kuten muutkin voittoa tavoittelevat yritykset sillä 51
2 erolla, että sen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kaikille työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa mutta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen voidaan hakea TE-toimistojen myöntämää palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää, jos tuen katsotaan parantavan työttömän työnhakijan työllistymismahdollisuuksia. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2002/1295, 7, 1.) Palkkatuki voidaan myöntää sosiaaliselle yritykselle hieman edullisemmin ehdoin kuin normaalille yritykselle. Laki julkisista työvoimapalveluista muuttui ja samalla sosiaalisten yritysten edut kaventuivat. Ne voivat kyllä edelleen saada palkkatukea normaaliin yritykseen verrattuna pidemmille jaksoille. Julkisen tuen rajoittuminen työllisyyspoliittisen avustuksen lisäksi palkkatukeen on ollut yksi suomalaisen sosiaalisen yrityksen lainsäädännön iso ero muiden maiden lainsäädäntöön verrattuna (Pättiniemi, 2006, 42). Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys esiintyvät toisinaan samassa puheessa. Yhteiskunnallista yritystä ei ole määritelty lainsäädännössä mutta sen tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen yrityksen ilmestyminen herätti epävarmuutta sosiaalisten yritysten tulevaisuudesta vaikka yksi näkökulma yhteiskunnalliseen yritykseen on juuri LSY:n laajentamispyrkimys (Kostilainen & Pättiniemi, 2011, 2). Näkökulmia sosiaalisiin yrityksiin Pättiniemen (2006) väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, millaisia sosiaalisia/yhteiskunnallisia yrityksiä Suomessa on, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen työllisyyspolitiikkaan ja miten suomalaiset sosiaaliset yrityksen eroavat muiden EU-valtioiden sosiaalisista yrityksistä. Stenholm ja Lehto (2000) tekivät soveltuvuustutkimuksen suomalaisen sosiaalisen yrityksen mallista ja loivat pohjan LSY:n kehittämiselle. Huotari, Pyykkönen ja Pättiniemi (2008) tarkastelivat suomalaisen sosiaalisen yrityksen mallia, sen yhteyttä kolmanteen sektoriin ja kolmannen sektorin muutosta. Huotari (2005) loi pro gradussaan perusteellisen katsauksen sosiaalisen yrityksen lain syntyyn. Raivio (2005) tutki pro gradussaan sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä sosiaalisten yritysten yhteiskuntavastuusta melko pian LSY:n voimaantulon jälkeen. Harkko (2004) on tutkinut pro gradussaan sosiaalisten yritysten lain taloudellista kannustavuutta. Tuppuraisen (2006) pro gradun aiheena oli pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen henkilön ammatillinen kasvu sosiaalisessa yrityksessä. Pättiniemen (2006, 29 32) mukaan on tärkeää huomata, että puhuttaessa sosiaali sesta yrityksestä Suomen, Euroopan tai globaalilla tasolla, ovat käsitteen sisällöt erilaiset. Sosiaalisten yritysten merkitys ja toimintamallit riippuvat eri maiden yhteiskuntapolitiikasta. Yhteiskunnalliset tavoitteet korostuvat erityisesti muiden Euroopan maiden sosiaalisessa yrittäjyydessä kun taas suomalainen sosiaalisen 52
3 yrityksen lainsäädäntö muodostui yritystoiminnan kannattavuutta korostavaksi. Sosiaalinen yritys toimii kuten normaali yritys mutta sen voidaan katsoa kuuluvan sosiaalisen työllistämisen toimialaan työhön integroivan luonteensa johdosta. Sosiaalisen työllistämisen toimiala vastaa läheisesti myös välityömarkkinoiden käsitettä. Yhteisötalouden käsite on Suomessa selkiytymätön mutta yleisesti yhteisötaloudella tarkoitetaan lähinnä organisaatioita, joiden toiminnan pyrkimyksenä ei ole voiton maksimointi vaan jokin yhteiskunnallinen päämäärä (Laurinkari, 2007, 51 53). Sosiaalinen yritys on yhteisötalouden uusi muoto, joka mahdollistaa voitontavoittelun (Huotari, Pyykkönen & Pättiniemi, 2008, 9). Sosiaalista yritystä voi tutkia myös sosiaalitalouden näkökulmasta esimerkiksi taloudellisen toiminnan muotona tai sosiaalipolitiikan taloutena (Ks. Pusa ym. 2003, ) Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voidaan luokitella a) yritys, joka työllistää ja integroi avoimille työmarkkinoille vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia b) yritys, joka ylläpitää yhteisöllisyyttä ja tuottaa esimerkiksi palveluita heikosti menestyvillä alueilla tai c) yritys, joka tuottaa yleishyödyllisiä palveluja vastaavasti kuin esimerkiksi julkishallinnon palvelut Suomessa. Suomalaisen sosiaalisen yrityksen toimintamallia voidaan pitää yhtenä yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallina (Pöyhönen ym., 2010, 2.) Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnallisuus toteutuu erityisesti työllistämistavoitteessa mutta myös sosiaalisen yrityksen liiketoiminta voi olla sellaista, että sen voidaan katsoa lisäävän yhteiskunnallista hyvää, kuten esimerkiksi kierrätys tai ympäristönsuojelutoiminta. Näkökulmasta riippuen suomalaisen sosiaalisen yrityksen malli on myös voitu rajata yhteiskunnallisen yrityksen käsitteen ulkopuolelle (Ks. Bland, 2010). Tutkimuksen toteutus Minua on kiinnostanut sosiaalisen yrityksen luonne toteuttaa sosiaalisia tavoitteita välityömarkkinoilla heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä ja toisaalta asema toimia liiketaloudellisin perustein yrityksenä yritysten joukossa. Olen jäsentänyt pro gradu-tutkielmani tutkimustehtävän aikaisempaan tutkimukseen ja omaan esiymmärrykseeni perustuvien tutkimuskysymysten pohjalta. Halusin selvittää, miten sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kuvaavat sosiaalisen yrityksen nykytilaa. Paras tapa saada vastauksia tutkimuskysymyksiini on valita kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tai ymmärtää jotain tiettyä ilmiötä, joten tutkimuksen onnistumisen suhteen aineiston laadulla on suurempi merkitys kuin aineiston koolla. (Tuomi & Sarajärvi 2004, 71 73, ) Laadullisen tutkimuksen ei tarvitse olla ymmärtämään pyrkivää, vaan sen tavoitteena voi olla esimerkiksi ilmiön kuvaus tai tulkinta, uuden tiedon hankinta tai ilmiön ymmärryksen syventäminen (Puusa & Juuti, 2011, 48). 53
4 Käytin aineiston keruumenetelmänä asiantuntijoiden teemahaastatteluja eli puolistrukturoituja haastatteluja. Teemahaastattelussa käydään samat aihepiirit läpi kaikkien haastateltavien kanssa mutta kysymysten muoto ja järjestys voivat vaihdella (Eskola & Vastamäki, 2007, 27). Asiantuntijahaastatteluissa kiinnostuksen kohteena on se tieto, jota asiantuntijalla oletetaan olevan tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä tai prosessista (Alastalo & Åkerman, 2010, ). Faktanäkökulmassa ylläpidetään käsitystä tiedosta sellaisina tosiasioina, joiden uskotaan heijastavan totuutta maailmasta eikä välttämättä positivistisena totuutena (Alasuutari, 2007, 90 91). Kun haastatteluaineistoa tarkastellaan asiantuntijoiden tuottamana faktatietona, on muistettava, että kyse on haastateltavan subjektiivisesta kokemuksesta ja kokemukseen vaikuttavat haastateltavan asema, henkilöhistoria, tilanteisiin liittyneet jännitteet ja vuorovaikutus haastattelijan kanssa haastattelutilanteessa. Lisäksi haastateltava saattaa kaunistella asioita tai pyrkiä selittämään asioita jälkikäteen. (Alastalo & Åkerman, 2010, ) Tässä tutkielmassa käytän analyysinä teemoitteluun ja kategorisointiin perustuvaa sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä pyritään kuvaamaan tutkimuskohteena olevien dokumenttien sisältöjä sanallisesti ja järjestämään hajanainen aineisto selkeään muotoon (Tuomi & Sarajärvi 2009, 108). Haastattelujeni teemoina olivat kunkin sosiaalisen yrityksen historia ja nykytila, työllistäminen ja niin sanottu palkkatukilainsäädäntö, yhteiskunnallisen yrityksen lainsäädäntöön ja kansalliseksi kehitysohjelmaksi esitetyt ehdotukset sekä niiden merkitys nykyisen lain mukaisille sosiaalisille yrityksille. Valitsin haastateltavikseni sosiaalisten yritysten johtohenkilöitä ilmoitetun työvoiman määrällä mitattuna suurimpien suomalaisten sosiaalisten yritysten joukosta. Yritykset sijaitsivat eri puolilla Suomea. Yrityksistä seitsemän oli saanut sosiaalisen yrityksen statuksen vuosina ja neljä vuosina Tällä hetkellä yritysten työntekijöiden määrä vaihteli muutamasta henkilöstä yli sadan työntekijän henkilöstöön. Yrityksistä suurin osa toimi useilla eri toimialoilla. Yli puolet sosiaalisten yritysten johtohenkilöistä kertoi taustayhteisön olevan jokin kolmannen sektorin toimija, useimmin yhdistys. Muiden yritysten omistajina oli osittain tai kokonaan kaupunki tai kunta. Sosiaalisen yrityksen julkiseen kuvaan liittyvät tekijät Sosiaalisten yritysten julkinen kuva on haastateltavien mukaan melko tuntematon sekä viranomaisille että suurelle yleisölle. Sosiaalinen saa suomalaisessa puheessa eri merkityksiä mutta sanaparina yrityksen kanssa se mielletään johtohenkilöiden kokemuksen mukaan negatiiviseksi. Sosiaalinen liitetään haastateltujen mukaan useimmin sosiaalityöhön, hoiva-alaan tai johonkin epämääräiseen toimintaan, 54
5 jossa käytetään yhteiskunnan varoja. Lain sosiaalisesta yrityksestä tultua voimaan vuonna 2004, sosiaaliselle yritykselle lanseerattiin oma niin sanottu perhosmerkki, jota työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitty yritys voi käyttää esimerkiksi markkinoinnissa. Osa haastatelluista koki sosiaalisille yrityksille myönnettävän perhosmerkin epäonnistuneeksi eikä sitä heidän mukaansa tunnisteta, koska sosiaalisen yrityksen markkinointi merkkeineen jäi lain voimaan tultua vähäiseksi. Perhosmerkkiä kuvattiin jonkun virkamiehen ideaksi eikä sitä juurikaan käytetty. Sen sijaan haastateltavat kertoivat haluavansa tuoda yritystä esiin sen omalla nimellä ja tuote edellä. Osa haastelluista puolestaan kertoi sosiaalisen yrityksen ja perhosmerkin näkyvän markkinoinnissaan. Sosiaalisen yrityksen lainsäädäntöön liittyvät tekijät Sosiaalisen yritystoiminnan aloittamiseen tähtäävään esiselvitykseen ja yritystoiminnan aloittamiseen on ollut mahdollista hakea ELY-keskuksen myöntämää työvoimapoliittista avustusta kaikille yrityksille tarjolla olevien yritystukien lisäksi. Laki on määritellyt sosiaaliselle yritykselle erityisaseman yritykseen palkattavan henkilön palkkatuen määrän ja tukiajan suhteen. Palkkatuki oli ainakin jollain tavalla vaikuttava tekijä sosiaalisen yrityksen perustamiseen kaikkien haastateltavien mukaan. Sosiaalisen yrityksen toimintaa säätelevät myös useat muut lait sen erityisen luonteen, sosiaalisen ja liiketaloudellisen toiminnan välimaastossa toimimisen vuoksi. Sosiaalinen yritys toimii normaalin yrityksen tavoin mutta tärkein ero normaaliin yritykseen verrattuna on sosiaalisen yrityksen henkilöstörakenne, joka tuo tullessaan myös muita eroja normaaliin yritystoimintaan nähden. Sosiaalisten yritysten rekisteriin hyväksymisen edellytyksenä on kannattavan elinkeinotoiminnan lisäksi se, että yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Niin sanottu 30 % -sääntö on koettu yhtäältä tarpeelliseksi mutta toisaalta pakottavaksi. Jos yritys haluaa palkata palkkatuetun henkilön tukijakson päätteeksi normaaliin työsuhteeseen tai henkilö työllistyy muualle, on yrityksen sosiaalisten yritysten rekisterissä pysyäkseen seurattava jatkuvasti, että yrityksessä on vaadittu määrä palkkatuettuja työntekijöitä ja palkattava heitä tarpeen vaatiessa lisää. Tällä tavoin sääntö ikään kuin pakottaa kierrättämään lyhytaikaisia palkkatuettuja työntekijöitä tai vastaavasti laajentamaan toimintaa jatkuvasti. Sosiaalisten yritysten johtohenkilöt totesivat sosiaalisen yrityksen pyörittämisen olevan liian byrokraattista. Tärkeimpänä syynä on palkkatukien haku- ja tilitysprosessit jotka on tehty äärimmäisen kankeiksi ja työläiksi. Myöhemmin byrokratiaa on lisännyt elinkeinotoiminnan valtiontukiselvitykset, joita yrityksiltä nyt vaaditaan kilpailun vääristämisen estämiseksi. 55
6 Yksilön kannalta palkkatukijärjestelmän heikkoudeksi haastateltavat näkivät erityisesti tuen sitomisen aikaan eikä yksilön tavoitteisiin, sillä työmarkkinoille kuntoutumiseen saatetaan tarvita pidempi aika. Tuen tarve saattaa olla myös pysyvä. Jako pitkäaikaistyöttömiin ja vajaakuntoisiin sekä sen merkitys palkkatukijakson pituuteen koettiin ongelmalliseksi. Haastatteluissa tuli esiin palkkatuen riittämättömyys kompensoida työkyvyn puutteita. Ongelmallisena on nähty myös se, ettei sosiaalisille yrityksille ole ollut korvamerkittyä rahaa vaan palkkatuki on voinut loppua kesken vuoden. Sosiaalisen yrityksen olemassaolo sosiaalisten yritysten laissa määriteltyjen kriteerien suhteen voi olla vaakalaudalla, mikäli 30 % työllistämisen sääntö alittuu. Lisäksi arvioitiin, että viranomaisilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä palkkatuen myöntämisen perusteiden tai sosiaalisen yrityksen lainsäädännön suhteen ELY-keskusten ja TE-toimistojen omien linjavetojen johdosta. Sosiaalisen yrityksen kuulumisen välityömarkkinoille ja usein yrityksen ja yhdistyksen välimaastoon on koettu usein vaikeaksi lainsäädännön ristiriitaisuuksien vuoksi. Erityisesti sosiaalisiin yrityksiin liittyvinä lainsäädännön epäkohtina haastateltavat mainitsivat useimmiten kuntouttavan työtoiminnan ja henkilöstön edelleensijoittamisen rajoitukset sosiaalisille yrityksille. Suurin osa haastateltavista kertoi kokeneensa lain sosiaalisista yrityksistä ristiriitaiseksi ja epäonnistuneeksi. Sosiaalisille yrityksille myönnettävät edut katsottiin riittämättömiksi ja lain voimassaoloaikana heikentyneiksi. Sosiaalisen yrityksen toimintamalli ei heidän mukaansa enää tuo riittävää lisäarvoa, sillä kaikilla työllistävillä organisaatioilla on mahdollisuus lähes samantasoisiin tukiin kuin sosiaalisella yrityksellä. Goodwill ei haastateltujen mukaan riitä vaan tarvitaan lisää rahaa. Sosiaalisen yrityksen sanotaan toimivan yrityksenä yritysten joukossa mutta osa haastateltavista näki ongelmia nimenomaan siinä, että laki valmisteltiin työhallinnon laiksi eikä niinkään elinkeinotoimintaa tukevaksi, koska laista puuttuu yrittämiseen kannustavia elementtejä. Alkusyksystä 2009 alkoi puhe lakiin julkisesta työvoimapalvelusta ehdotetuista muutoksista. Työllistämistukea käyttävissä yhdistyksissä ja yrityksissä keskustelu kohdistui erityisesti suunniteltuihin palkkatuen muutoksiin. Koska palkkatuki on sosiaaliselle yritykselle merkittävä tukimuoto, pelättiin muutosten vaikuttavan jopa kriittisesti sosiaalisten yritysten tulevaisuuteen. Kaikki haastateltavat ihmettelivät informaation puutetta ja lain valmistelun hätäisyyttä. Useimmat haastatelluista kertoivat osallistuneensa kannanottoihin ja lähettäneensä lausuntoja suunnitelluista muutoksista. Heille jäi vaikutelma, että laki pyrittiin saamaan läpi kaikessa hiljaisuudessa eikä asiasta kuultavana olleiden asiantuntijoiden sanomaa kuultu lain valmisteluvaiheessa. Kritiikistä huolimatta kannanotoilla katsottiin olleen jonkin verran vaikutusta ainakin siihen, että pelätty de minimis -sääntö sai rinnalleen ryhmäpoikkeusasetuksen. Uusi palkkatukeakin koskeva laki tuli voimaan toukokuussa 56
7 2010. Haastateltavat ihmettelivät, ettei tässäkään vaiheessa tiedotettu asiasta, vaan kaikesta on täytynyt ottaa itse selvää. Puolet haastatelluista totesi, ettei muutoksilla ollut juurikaan vaikutuksia tai etteivät vaikutukset olleet niin merkittäviä kun oli pelätty. Osa heistä katsoi, että toiminta on hankaloitunut, koska esimerkiksi julkisen tuen osuutta oman yrityksen toiminnassa on seurattava huolellisesti. Joissakin yrityksissä palkkatukisumman odotetaan laskevan huomattavasti muutosten vaikutuksena, mikä saattaa vaikeuttaa yrityksen toimintaa, sillä kasvaneet työvoimakulut olisi siirrettävä hintoihin. Lisäksi esitettiin huoli, miten lyhentyneet tukiajat vaikuttavat yksilöihin, sillä tukiaika saattaa jäädä lähinnä pitkäaikaistyöttömien kohdalla liian lyhyeksi edistääkseen kuntoutumista avoimille työmarkkinoille. Osa haastateltavista epäili, tietävätkö viranomaisetkaan, miten uutta lakia tulee soveltaa. Koska elinkeinotoiminnan määrittely jätettiin laissa avoimeksi ja paikallisten viranomaisten tehtäväksi, voi tulkinnoissa esiintyä toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Tämän katsottiin aiheuttavan epätasa-arvoista kohtelua, jos tulkinnat riippuvat siitä, minkä ELY-keskuksen alueella henkilö asuu tai yritys sijaitsee, tai minkä TEtoimiston asiakas henkilö on, sillä jo palkkatuen myöntämisperusteiden tulkinnoissa on havaittu olevan toimistokohtaisia eroja. Sosiaalisen yrityksen liiketoimintaan liittyvät tekijät Sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymisellä oli haastateltavien mukaan vaihteleva merkitys yritysten toiminnalle. Useimmin rekisteröitymisen seuraukseksi mainittiin toiminnan kasvu, uudet asiakkaat ja yleensä toiminnan muuttuminen johdetuksi liiketoiminnaksi. Sosiaalisia yrityksiä perustavat haastateltavien mukaan sellaiset organisaatiot, joilla on ideoita ja halu tehdä yhteiskuntavastuullista työtä mutta ei juurikaan alkupääomaa ja todellista liiketoimintaosaamista. Aloittavalle yritykselle on tarjolla normaalit yritystuet ja sosiaaliselle yritykselle työvoimapoliittinen avustus yrityksen perustamiskustannuksiin mutta näitä tukia ei koettu riittäviksi. Lisäksi siinä tilanteessa, jossa toimiva yritys, esimerkiksi tuotannollinen työkeskus muuntuu sosiaaliseksi yritykseksi, ylimääräistä tukea ei juurikaan ole saatavilla. Yritysten toimialat ovat haastateltujen johtohenkilöiden mukaan usein matalamman osaamisen ja tuottavuuden aloja, joten nollatulokseenkin pääseminen on työlästä. Matalan tuottavuuden toimialojen yleisten haasteiden lisäksi sosiaalisen yrityksen henkilöstökulut ovat palkkasubventioista huolimatta korkeat. Henkilöstön ohjaamiseen tarvitaan enemmän resursseja kuin tavallisessa yrityksessä. Osa haastateltavista kertoi taloudellisista vaikeuksista mutta joillakin yrityksillä meni hyvin. Joissakin organisaatioissa oli suunniteltu yritystoiminnasta luopumista, sillä yritys ei ole kannattanut odotetusti. 57
8 Muutamassa haastattelussa nousi esiin sosiaalisten yritysten yhteistyö kaupungin ja paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Yhteistyön todettiin toimivan pääosin hyvin mutta se on ollut pitkällisen työn ja toisinaan taistelunkin takana. Osa haastateltujen johtohenkilöiden johtamista sosiaalisista yrityksistä oli sellaisia, joissa kunta tai kaupunki oli yhtenä omistajana. Tällöin vahva yhteistyö toteutui luonnollisena tapana toimia. Kaupungin tai kunnan kerrottiin suhtautuvan sosiaalisiin yrityksiin yleensä positiivisesti hyvää kättä päälle-meiningillä. Toisaalta useimpien haastateltavien mukaan kaupunki tai kunta ei ollut lähtenyt odotetusti mukaan sosiaalisen yrityksen kehittämiseen. Yhteistyö TE-toimistojen ja ELY-keskusten (TEkeskusten) kanssa on ollut haastateltavien mukaan vaikeaakin. Yhteistyö sosiaalisten yritysten välillä on ollut satunnaista vaikka yhteistyöhön oli kannustettu. LSY:n mukaisesti työvoimaviranomaiset valitsevat sosiaaliseen yritykseen työllistyvät palkkatuetut työntekijät. Sosiaalisen yrityksen johtohenkilöillä ja työhallintoviranomaisilla saattoi olla erilainen käsitys kohtuullisesta työkyvystä. Usein henkilön sijoittuminen sosiaaliseen yritykseen, puhumattakaan avoimista työmarkkinoista, on käytännössä epärealistista. Useampi haastateltava kommentoi työvalmentajien palkkausta ehdottoman tarpeellisena mahdollistamaan työntekijöiden työkyvyn kasvua mutta se on myös lisäkulu, johon sosiaalinen yritys ei voi saada palkkatukea. Työvalmentaja on kuitenkin juuri se investointi, jonka avulla työntekijä kuntoutuu riittävästi hakeutuakseen avoimille työmarkkinoille. Varsinaisen työvalmentajan puuttuessa sosiaalisesta yrityksestä työvalmentajan rooli annetaan esimiehille. Esimiesten haasteena onkin löytää jokaiselle oikeita töitä, ei liian vaikeita mutta riittävän haastavia eli työtehtäviä joudutaan räätälöimään ja suunnittelemaan tai toimintoja voidaan joutua kokonaan muuttamaan. Tähän tarvitaan paljon työnjohtajien panosta eikä heille jää riittävästi aikaa tukea työntekijöitä henkilökohtaisesti. Yrityksessä työn tekemisen tulee olla tuottavaa mutta samalla sosiaalisessa yrityksessä on hyväksyttävä se tosiasia, että työntekijöillä on omia rajoitteitaan tai osaaminen on riittämätöntä, eivätkä he välttämättä suoriudu kaikista työtehtävistä. Tuottavuuteen ei voi painostaa. Toisena ongelmana työn tuottavuuden kannalta haastateltavat näkivät sen, että ohjaavien henkilöiden oma tuottavuuskaan ei voi olla kovin suurta, koska heidän aikaansa kuluu työntekijöiden ohjaamiseen. Useista haasteista huolimatta toiminnan muuttamisen kolmannen sektorin organisaatiosta tai tuotannollisesta työkeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi koettiin tuoneen uskottavuutta ja selkeyttä liiketoimintaan. Lisäksi toiminta oli laajentunut, yritys tuonut lisää työpaikkoja ja toimi nyt selkeämmin portaana avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliseen yritykseen oli yritysmuodon myötä tullut johdonmukaisuutta liiketoiminnan kasvattamiseen ja yleisesti yrityksellä nähtiin olevan enemmän mahdollisuuksia kuin taustatoimijalla oli ollut. Lisäksi haastateltavat totesivat työntekijöiden suhtautuvan 58
9 eri tavalla yrityksessä työskentelyyn entiseen verrattuna. Työntekijälle välittyi kuva oikeasta työstä entisen puuhastelun sijaan, mikä myös kasvatti työntekijöiden itseluottamusta ja edisti elämän hallintaa kokonaisuutena. Sosiaalinen sosiaalisessa yrityksessä Sosiaalisen yrityksen toimintaan yhteiskunnallisen ja liiketaloudellisen välimaastossa liittyy vahvasti arvot ja niiden toteuttaminen. Syyt sosiaalisen yrityksen perustamiseen vaihtelivat hieman mutta tärkeimpänä syynä oli sosiaalisen yrityksen perustavoitteen mukaisesti ollut paikkakunnan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen. Sosiaalinen yritys oli nähty hyvänä ratkaisuna lisätä matalan kynnyksen työpaikkoja sekä edistää työntekijöiden kuntoutumista ja sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Lisäksi oli haluttu kehittää toimivaa yritysmallia Suomeen ja kantaa yhteiskuntavastuuta. Tavoitteeksi kerrottiin myös oman tuotannon kehittäminen ja vastuullisuus asiakkaita kohtaan. Haastateltavien puheessa sosiaalinen yhteiskuntavastuu tulee esiin kolmella tavalla. Ensinnäkin haasteltavat näkivät sosiaalisen yrityksen (asiakas)yritysten mahdollisuutena osoittaa yhteiskuntavastuuta. Toiseksi sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kertoivat haluavansa sosiaalisessa yrityksessä toteuttaa yhteiskunnallista tehtävää työllistämällä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Useassa vastauksessa sosiaalisen yrityksen paikkaa ja toimintaa perusteltiin yhteiskunnallisella hyödyllä myös siten, että yritys kasvattaa uusia työntekijöitä avoimille työmarkkinoille ja maksaa palkkaa henkilöille, jotka muuten eivät tuottaisi mitään, jolloin verotulot kasvavat ja yhteiskunta hyötyy. Kolmanneksi yhteiskuntavastuullisuus tuli esiin joidenkin yritysten toimialoissa, joita ovat esimerkiksi kierrätys ja ympäristönsuojelu. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan lisäksi sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kuvasivat yrityksen toimintaa eettisen voiton tavoitteluna. Eettiset periaatteet, eettisten arvojen kunnioittaminen ja auttamisen halu tulivat ainakin jollakin tavalla esiin kaikissa haastatteluissa. Sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kokivat saavansa ylimääräisen palkkion siitä, jos työntekijän hyvinvointi ja elämänhallinta parani, työkyky kasvoi ja mahdollisesti hän sai työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Johtohenkilöt kertoivat työnsä ja sosiaalisen yrityksen tehtävän yleensä arvokkaaksi ja vastuulliseksi. Haastateltavat vetosivat myös usein korkeaan moraaliin sosiaalisten yritysten toiminnassa erityisesti palkkatuen ja työharjoittelun käytön suhteen Näkemyksiä sosiaalisten yritysten tulevaisuudesta Suurin osa haastatteluun osallistuneiden henkilöiden johtamista sosiaalisista yrityksistä täyttäisi ymmärrykseni mukaan yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit, mistä 59
10 he itse olivat samaa mieltä. Osa heistä kertoi olevansa kiinnostunut yhteiskunnallisen yrityksen mallista ja koki tämän eettiset toimintaperiaatteet itselleen läheiseksi vaikka samalla he pohtivat, mitä tarkoittaa yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen yritystoiminnan tavoitteissa. Yhteiskunnalliselle hyvälle toivottiin kunnollisia, määriteltyjä kriteerejä. Haastateltavat suhtautuivat mahdolliseen uuteen lakiin pääosin positiivisesti ja toiveikkaasti vaikka toisaalta osa heistä mietti, tarkoittaisiko mahdollinen uusi laki LSY:n hiljaista vaientamista. He pohtivat, auttaisiko pelkkä nimen muutos tilanteessa, jossa sosiaaliset yritykset tarvitsisivat kunnollisia tukitoimenpiteitä ja uusia resursseja. Joka tapauksessa osa heistä odottaa, että ellei LSY:tä uudisteta, mahdollinen laki yhteiskunnallisista yrityksistä kannustaisi perustamaan uusia työhön integroivia yrityksiä ja tarjoaisi tähän uusia tukimuotoja. Samalla yhteiskunnallisen yrityksen esiinmarssi huolestutti joitain haastateltuja. Kirjallisuus Alastalo, M. & Åkerman, M. (2010) Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Teoksessa Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. Alasuutari, P. (2007) Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino. Bland, J. (2010) Yhteiskunnallinen yritys ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Iso-Britannian malli ja sen kokemukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2010. Helsinki: Työministeriö. Eskola, J. & Vastamäki, J. (2007) Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola J. & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus Harkko, J. (2004) Laki sosiaalisista yrityksistä. Tutkimus lain taloudellisesta kannustavuudesta. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Pro gradu -tutkielma. Huotari, T. (2005) Sosiaalisen yrityksen uudet kehykset. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu -tutkielma. Huotari, T., Pyykkönen, M. & Pättiniemi, P. (2008) Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Kostilainen, H. & Pättiniemi, P. (2011) Institutionalisation of social enterprise consept in Finland. Esitys FinnCERN 1 -konferenssissa Helsinki. Laurinkari, J. (toim.) (2007) Yhteisötalous. Johdatus perusteisiin. Palmenia. Helsinki: Helsinki Univercity Press Pusa, O., Piirainen, K., Kettunen, A. & Kainulainen, S. (2003) Sosiaalitaloustiede sosiaalipolitiikan talouden tutkimuksena. Janus 3, Puusa, A. & Juuti, P. (2011) Mitä laadullinen tutkimus on? Teoksessa Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Kirkkonummi: Johtamistaidon opisto. Pättiniemi, P. (2006) Social Enterprises as Labour Market Measure. Väitöskirja. Kuopio. Kuopion yliopisto. Pöyhönen, E., Hänninen, E., Merenmies J., Lilja, I., Kostilainen, H. & Mankki, J. (2010) Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset Uuden talouden edelläkävijöitä? Helsinki: Yhteinen Yritys -hanke. 60
11 Raivio, J. (2005) Yrityksen sosiaalinen vastuu sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Pro gradu -tutkielma. Stenholm, P. & Lehto, J. (2000) Sosiaalinen yritys Suomessa. Soveltuvuustutkimus sosiaalisen yrityksen mallista. Sarja B tutkimusraportteja. Turku: Turun kauppakorkeakoulu, yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tuppurainen, M. (2006) Pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen henkilön ammatillinen kasvu sosiaalisessa yrityksessä. Tampereen yliopisto.kasvatustieteiden tiedekunta. Ammattikasvatuksen tutkimusja koulutuskeskus. Pro gradu -tutkielma. Muut lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö. Sosiaalisten yritysten rekisteri. Tulostettu phtml?s=2567 Laki sosiaalisista yrityksistä /2003. Saatavissa: Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain muuttamisesta 2007/409. Saatavissa: alkup/2007/ Laki julkisesta työvoimapalvelusta /1295. Saatavissa: /
Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana. Elina Patana
Sosiaalisten yritysten toimintaympäristön nykytila yritysten johtohenkilöiden kokemana Elina Patana 16.11.2011 Tavoitteeni tänään Esitellä lyhyesti tutkielmani taustoja ja asiantuntijahaastatteluista koostuvaa
LisätiedotSosiaalinen yritys. Case: PosiVire
Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai
LisätiedotYhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotSOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA
SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA PATANA, ELINA Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Pori Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO
LisätiedotSOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA
SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA PATANA, ELINA Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Pori Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO
LisätiedotPalkkatuki muutoksia10.5.2010
Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotTyöelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus
Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotTyönantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus
Työnantajakysely 2013 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Aineisto Sähköinen kysely pirkanmaalaisille työnantajille Vastaajina 29 työnantajaa Suurin osa vastaajista esimies-asemassa
LisätiedotPOLKUJA TYÖELÄMÄÄN. Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma
POLKUJA TYÖELÄMÄÄN Sosiaalinen yritystoiminta Vihdin välityömarkkinoita täydentämään Kotona metsässä -hankesuunnitelma SOSIAALINEN YRITYS Yritys, jonka tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan ohella
LisätiedotTyöllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti
Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden
LisätiedotVälityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015
Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotSosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen
Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon
LisätiedotPalkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö
Palkkatuki 1 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 1 - Palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak
Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotEtelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti
Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille
LisätiedotPALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI
PALKKATUKI OSATYÖKYKYISEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEKSI 11.5.2017 1 Palkkatuen myöntämisen yleiset edellytykset 1) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työttömän työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen
LisätiedotPalkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho
Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI
LisätiedotSosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt
Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotNEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010
NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana
Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotKAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen
KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien
LisätiedotTyöllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille
Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille 22.9.2015 Leena Kauhanen 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen käyttötarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta
Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan
LisätiedotUUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen
UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotPalkkatuen muutokset 2017
Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita
LisätiedotJohtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry
TYÖLLISTÄMISEN EDISTÄMINEN HENGITYSLIITON TOIMINTANA Johtaja Anne Leppiniemi, Sytyke / Hengitysliitto ry HENGITYSLIITON TYÖLLISTÄMISEN HISTORIAA Hengitysliitto (entinen tuberkuloosiliitto ja keuhkovammaliitto)
LisätiedotVantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.
Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotTyöllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015
Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015
Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp. Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
EDUSKUNNAN VASTAUS 130/2003 vp Hallituksen esitys laiksi sosiaalisista yrityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sosiaalisista yrityksistä
Lisätiedothanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki
hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi
LisätiedotKINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8
KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN
LisätiedotLausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 209/2016 vp
23.11.216/Pertti Honkanen Lausunto eduskunnan työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnalle Lausunnon aihe: hallituksen esitys 29/216 vp Viime vuosille on ollut ominaista työttömyyden merkittävä kasvu. Vaikka työttömyyden
LisätiedotMitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014
Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat
LisätiedotRatko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus
Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotTätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle
Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden
LisätiedotSosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke
Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot
LisätiedotPalkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö
Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki
Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn
LisätiedotELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija
ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNTA 4.6.2015
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 Kaupunginhallitukselle ESITYS TYÖLLISYYDENHOIDON HELSINKI-LISÄN UUDISTAMISEKSI Työllistämistoimikunta (4.6.2015 4) esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi liitteenä olevat
LisätiedotTyöntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta
Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotTE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko
TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset
LisätiedotJärjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray
Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä Helsinki 1.6.2018 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 44 taustayhteisöä, henkilöstöä 11-15, rahoittajana STEA (ent. RAY) Vates edistää
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin
LisätiedotProsessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen
Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotYLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA
YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että
LisätiedotPaikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma 1 Paikka auki II - peruslähtökohdat Paikka auki II -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden
LisätiedotTyöllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa
Työllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa Vantaan kaupunki Elina Patana 7.3.2016 Elinvoimaohjelman 2014-2016 painopisteet 1. Yrityspalveluiltaan ylivoimainen 2. Edelläkävijä
LisätiedotPalkkatuki ja oppisopimuskoulutus Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuki ja oppisopimuskoulutus 10.10.2017 Eija Sumen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu harkinnanvarainen tuki. Palkkatuen
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015
Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotOSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015
OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta
Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta
LisätiedotPalkkatuki. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Eija Ahava Toimisto Otsikko
Palkkatuki Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Eija Ahava 26.1.2018 1 Palkkatuen määrä Työttömyyden keston perusteella määräytyvä palkkatuki palkkauskustannuksista: Enintään 30 % enintään 6 kk ajan jos
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotUudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä
Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotS o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö
S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen
LisätiedotPaikka auki. osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - peruslähtökohdat Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena
LisätiedotKANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat. Tiedotustilaisuus Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta
KANSALAISMIELIPIDE Turvapaikkapolitiikka ja turvapaikanhakijat Tiedotustilaisuus 21.3.2017 Alisa Puustinen, Harri Raisio, Esa Kokki & Joona Luhta TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TAVOITE Kytkeytyy osaksi sisäisen
LisätiedotOnko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1
Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä
LisätiedotELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen
1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
LisätiedotHyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!
Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...
LisätiedotMATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006
MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä
LisätiedotHyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö
Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei
LisätiedotTöihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011
Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotTietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.
Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,
LisätiedotNeuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi
on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä
LisätiedotHE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPalkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
Palkkatuen ja työkokeilun mahdollisuudet välityömarkkinoilla 22.5.2017 Katja Pietilä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 1 20.9.2017 Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi
Lisätiedot