Missä menet, sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden kokemuksia yritysten nykytilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Missä menet, sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden kokemuksia yritysten nykytilasta"

Transkriptio

1 Harri Kostilainen & Pekka Pättiniemi (Toim.): Avauksia yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimukseen, Elina Patana Missä menet, sosiaalinen yritys? Sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden kokemuksia yritysten nykytilasta Abstrakti Kun laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuonna 2004, odotukset syntyvien sosiaalisten yritysten määrästä olivat suuret. Syksyllä 2010 sosiaalisten yritysten rekisterissä oli 156 yritystä, joista suurin osa oli pieniä mikroyrityksiä. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti sosiaalisten yritysten kokonaistilannetta ja miksi sosiaalisia yrityksiä ei ole syntynyt enemmän. Tutkimuksen aineisto koostuu sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden teemahaastatteluista. Haastatteluiden teemoina olivat kunkin sosiaalisen yrityksen historia ja nykytila, työllistäminen ja niin sanottu palkkatukilainsäädäntö sekä yhteiskunnallisen yrityksen lainsäädäntöön ja kansalliseksi kehitysohjelmaksi esitetyt ehdotukset sekä niiden merkitys nykyisen lain mukaisille sosiaalisille yrityksille. Avainsanat: Laki sosiaalisista yrityksistä, yhteiskunnallinen yritys, laadullinen tutkimus, teemahaastattelu. Johdanto Tässä tekstissä lähinnä esittelen lyhyesti pro graduni lähtökohtia, tutkielmani toteutusta ja sosiaalisten yritysten johtohenkilöiden haastatteluissa esiin nousseita teemoja. Pro graduni tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisista ja yhteiskunnallisista yrityksistä. Tutkielmani valmistuu vuoden 2013 alussa ja se on myöhemmin luettavissa Tampereen yliopiston tutkielmatietokannassa Internet-sivulla tutkielmat. uta.fi/. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuonna 2004 ja sitä uudistettiin vuonna Käytän laista sosiaalisista yrityksistä myöhemmin tekstissä lyhennettä LSY. Tällä hetkellä sosiaalisten yritysten rekisterissä on 169 sosiaalista yritystä (Työ- ja elinkeinoministeriö). Sosiaalinen yritys toimii kuten muutkin voittoa tavoittelevat yritykset sillä 51

2 erolla, että sen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Kaikille työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa mutta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen voidaan hakea TE-toimistojen myöntämää palkkatukea. Palkkatukea voidaan myöntää, jos tuen katsotaan parantavan työttömän työnhakijan työllistymismahdollisuuksia. (Laki julkisesta työvoimapalvelusta 2002/1295, 7, 1.) Palkkatuki voidaan myöntää sosiaaliselle yritykselle hieman edullisemmin ehdoin kuin normaalille yritykselle. Laki julkisista työvoimapalveluista muuttui ja samalla sosiaalisten yritysten edut kaventuivat. Ne voivat kyllä edelleen saada palkkatukea normaaliin yritykseen verrattuna pidemmille jaksoille. Julkisen tuen rajoittuminen työllisyyspoliittisen avustuksen lisäksi palkkatukeen on ollut yksi suomalaisen sosiaalisen yrityksen lainsäädännön iso ero muiden maiden lainsäädäntöön verrattuna (Pättiniemi, 2006, 42). Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yritys esiintyvät toisinaan samassa puheessa. Yhteiskunnallista yritystä ei ole määritelty lainsäädännössä mutta sen tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen. Yhteiskunnallisen yrityksen ilmestyminen herätti epävarmuutta sosiaalisten yritysten tulevaisuudesta vaikka yksi näkökulma yhteiskunnalliseen yritykseen on juuri LSY:n laajentamispyrkimys (Kostilainen & Pättiniemi, 2011, 2). Näkökulmia sosiaalisiin yrityksiin Pättiniemen (2006) väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, millaisia sosiaalisia/yhteiskunnallisia yrityksiä Suomessa on, miten ne ovat vaikuttaneet suomalaiseen työllisyyspolitiikkaan ja miten suomalaiset sosiaaliset yrityksen eroavat muiden EU-valtioiden sosiaalisista yrityksistä. Stenholm ja Lehto (2000) tekivät soveltuvuustutkimuksen suomalaisen sosiaalisen yrityksen mallista ja loivat pohjan LSY:n kehittämiselle. Huotari, Pyykkönen ja Pättiniemi (2008) tarkastelivat suomalaisen sosiaalisen yrityksen mallia, sen yhteyttä kolmanteen sektoriin ja kolmannen sektorin muutosta. Huotari (2005) loi pro gradussaan perusteellisen katsauksen sosiaalisen yrityksen lain syntyyn. Raivio (2005) tutki pro gradussaan sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä sosiaalisten yritysten yhteiskuntavastuusta melko pian LSY:n voimaantulon jälkeen. Harkko (2004) on tutkinut pro gradussaan sosiaalisten yritysten lain taloudellista kannustavuutta. Tuppuraisen (2006) pro gradun aiheena oli pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen henkilön ammatillinen kasvu sosiaalisessa yrityksessä. Pättiniemen (2006, 29 32) mukaan on tärkeää huomata, että puhuttaessa sosiaali sesta yrityksestä Suomen, Euroopan tai globaalilla tasolla, ovat käsitteen sisällöt erilaiset. Sosiaalisten yritysten merkitys ja toimintamallit riippuvat eri maiden yhteiskuntapolitiikasta. Yhteiskunnalliset tavoitteet korostuvat erityisesti muiden Euroopan maiden sosiaalisessa yrittäjyydessä kun taas suomalainen sosiaalisen 52

3 yrityksen lainsäädäntö muodostui yritystoiminnan kannattavuutta korostavaksi. Sosiaalinen yritys toimii kuten normaali yritys mutta sen voidaan katsoa kuuluvan sosiaalisen työllistämisen toimialaan työhön integroivan luonteensa johdosta. Sosiaalisen työllistämisen toimiala vastaa läheisesti myös välityömarkkinoiden käsitettä. Yhteisötalouden käsite on Suomessa selkiytymätön mutta yleisesti yhteisötaloudella tarkoitetaan lähinnä organisaatioita, joiden toiminnan pyrkimyksenä ei ole voiton maksimointi vaan jokin yhteiskunnallinen päämäärä (Laurinkari, 2007, 51 53). Sosiaalinen yritys on yhteisötalouden uusi muoto, joka mahdollistaa voitontavoittelun (Huotari, Pyykkönen & Pättiniemi, 2008, 9). Sosiaalista yritystä voi tutkia myös sosiaalitalouden näkökulmasta esimerkiksi taloudellisen toiminnan muotona tai sosiaalipolitiikan taloutena (Ks. Pusa ym. 2003, ) Yhteiskunnalliseksi yritykseksi voidaan luokitella a) yritys, joka työllistää ja integroi avoimille työmarkkinoille vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia b) yritys, joka ylläpitää yhteisöllisyyttä ja tuottaa esimerkiksi palveluita heikosti menestyvillä alueilla tai c) yritys, joka tuottaa yleishyödyllisiä palveluja vastaavasti kuin esimerkiksi julkishallinnon palvelut Suomessa. Suomalaisen sosiaalisen yrityksen toimintamallia voidaan pitää yhtenä yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallina (Pöyhönen ym., 2010, 2.) Sosiaalisen yrityksen yhteiskunnallisuus toteutuu erityisesti työllistämistavoitteessa mutta myös sosiaalisen yrityksen liiketoiminta voi olla sellaista, että sen voidaan katsoa lisäävän yhteiskunnallista hyvää, kuten esimerkiksi kierrätys tai ympäristönsuojelutoiminta. Näkökulmasta riippuen suomalaisen sosiaalisen yrityksen malli on myös voitu rajata yhteiskunnallisen yrityksen käsitteen ulkopuolelle (Ks. Bland, 2010). Tutkimuksen toteutus Minua on kiinnostanut sosiaalisen yrityksen luonne toteuttaa sosiaalisia tavoitteita välityömarkkinoilla heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä ja toisaalta asema toimia liiketaloudellisin perustein yrityksenä yritysten joukossa. Olen jäsentänyt pro gradu-tutkielmani tutkimustehtävän aikaisempaan tutkimukseen ja omaan esiymmärrykseeni perustuvien tutkimuskysymysten pohjalta. Halusin selvittää, miten sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kuvaavat sosiaalisen yrityksen nykytilaa. Paras tapa saada vastauksia tutkimuskysymyksiini on valita kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata tai ymmärtää jotain tiettyä ilmiötä, joten tutkimuksen onnistumisen suhteen aineiston laadulla on suurempi merkitys kuin aineiston koolla. (Tuomi & Sarajärvi 2004, 71 73, ) Laadullisen tutkimuksen ei tarvitse olla ymmärtämään pyrkivää, vaan sen tavoitteena voi olla esimerkiksi ilmiön kuvaus tai tulkinta, uuden tiedon hankinta tai ilmiön ymmärryksen syventäminen (Puusa & Juuti, 2011, 48). 53

4 Käytin aineiston keruumenetelmänä asiantuntijoiden teemahaastatteluja eli puolistrukturoituja haastatteluja. Teemahaastattelussa käydään samat aihepiirit läpi kaikkien haastateltavien kanssa mutta kysymysten muoto ja järjestys voivat vaihdella (Eskola & Vastamäki, 2007, 27). Asiantuntijahaastatteluissa kiinnostuksen kohteena on se tieto, jota asiantuntijalla oletetaan olevan tutkimuskohteena olevasta ilmiöstä tai prosessista (Alastalo & Åkerman, 2010, ). Faktanäkökulmassa ylläpidetään käsitystä tiedosta sellaisina tosiasioina, joiden uskotaan heijastavan totuutta maailmasta eikä välttämättä positivistisena totuutena (Alasuutari, 2007, 90 91). Kun haastatteluaineistoa tarkastellaan asiantuntijoiden tuottamana faktatietona, on muistettava, että kyse on haastateltavan subjektiivisesta kokemuksesta ja kokemukseen vaikuttavat haastateltavan asema, henkilöhistoria, tilanteisiin liittyneet jännitteet ja vuorovaikutus haastattelijan kanssa haastattelutilanteessa. Lisäksi haastateltava saattaa kaunistella asioita tai pyrkiä selittämään asioita jälkikäteen. (Alastalo & Åkerman, 2010, ) Tässä tutkielmassa käytän analyysinä teemoitteluun ja kategorisointiin perustuvaa sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysillä pyritään kuvaamaan tutkimuskohteena olevien dokumenttien sisältöjä sanallisesti ja järjestämään hajanainen aineisto selkeään muotoon (Tuomi & Sarajärvi 2009, 108). Haastattelujeni teemoina olivat kunkin sosiaalisen yrityksen historia ja nykytila, työllistäminen ja niin sanottu palkkatukilainsäädäntö, yhteiskunnallisen yrityksen lainsäädäntöön ja kansalliseksi kehitysohjelmaksi esitetyt ehdotukset sekä niiden merkitys nykyisen lain mukaisille sosiaalisille yrityksille. Valitsin haastateltavikseni sosiaalisten yritysten johtohenkilöitä ilmoitetun työvoiman määrällä mitattuna suurimpien suomalaisten sosiaalisten yritysten joukosta. Yritykset sijaitsivat eri puolilla Suomea. Yrityksistä seitsemän oli saanut sosiaalisen yrityksen statuksen vuosina ja neljä vuosina Tällä hetkellä yritysten työntekijöiden määrä vaihteli muutamasta henkilöstä yli sadan työntekijän henkilöstöön. Yrityksistä suurin osa toimi useilla eri toimialoilla. Yli puolet sosiaalisten yritysten johtohenkilöistä kertoi taustayhteisön olevan jokin kolmannen sektorin toimija, useimmin yhdistys. Muiden yritysten omistajina oli osittain tai kokonaan kaupunki tai kunta. Sosiaalisen yrityksen julkiseen kuvaan liittyvät tekijät Sosiaalisten yritysten julkinen kuva on haastateltavien mukaan melko tuntematon sekä viranomaisille että suurelle yleisölle. Sosiaalinen saa suomalaisessa puheessa eri merkityksiä mutta sanaparina yrityksen kanssa se mielletään johtohenkilöiden kokemuksen mukaan negatiiviseksi. Sosiaalinen liitetään haastateltujen mukaan useimmin sosiaalityöhön, hoiva-alaan tai johonkin epämääräiseen toimintaan, 54

5 jossa käytetään yhteiskunnan varoja. Lain sosiaalisesta yrityksestä tultua voimaan vuonna 2004, sosiaaliselle yritykselle lanseerattiin oma niin sanottu perhosmerkki, jota työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitty yritys voi käyttää esimerkiksi markkinoinnissa. Osa haastatelluista koki sosiaalisille yrityksille myönnettävän perhosmerkin epäonnistuneeksi eikä sitä heidän mukaansa tunnisteta, koska sosiaalisen yrityksen markkinointi merkkeineen jäi lain voimaan tultua vähäiseksi. Perhosmerkkiä kuvattiin jonkun virkamiehen ideaksi eikä sitä juurikaan käytetty. Sen sijaan haastateltavat kertoivat haluavansa tuoda yritystä esiin sen omalla nimellä ja tuote edellä. Osa haastelluista puolestaan kertoi sosiaalisen yrityksen ja perhosmerkin näkyvän markkinoinnissaan. Sosiaalisen yrityksen lainsäädäntöön liittyvät tekijät Sosiaalisen yritystoiminnan aloittamiseen tähtäävään esiselvitykseen ja yritystoiminnan aloittamiseen on ollut mahdollista hakea ELY-keskuksen myöntämää työvoimapoliittista avustusta kaikille yrityksille tarjolla olevien yritystukien lisäksi. Laki on määritellyt sosiaaliselle yritykselle erityisaseman yritykseen palkattavan henkilön palkkatuen määrän ja tukiajan suhteen. Palkkatuki oli ainakin jollain tavalla vaikuttava tekijä sosiaalisen yrityksen perustamiseen kaikkien haastateltavien mukaan. Sosiaalisen yrityksen toimintaa säätelevät myös useat muut lait sen erityisen luonteen, sosiaalisen ja liiketaloudellisen toiminnan välimaastossa toimimisen vuoksi. Sosiaalinen yritys toimii normaalin yrityksen tavoin mutta tärkein ero normaaliin yritykseen verrattuna on sosiaalisen yrityksen henkilöstörakenne, joka tuo tullessaan myös muita eroja normaaliin yritystoimintaan nähden. Sosiaalisten yritysten rekisteriin hyväksymisen edellytyksenä on kannattavan elinkeinotoiminnan lisäksi se, että yrityksen työntekijöistä vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Niin sanottu 30 % -sääntö on koettu yhtäältä tarpeelliseksi mutta toisaalta pakottavaksi. Jos yritys haluaa palkata palkkatuetun henkilön tukijakson päätteeksi normaaliin työsuhteeseen tai henkilö työllistyy muualle, on yrityksen sosiaalisten yritysten rekisterissä pysyäkseen seurattava jatkuvasti, että yrityksessä on vaadittu määrä palkkatuettuja työntekijöitä ja palkattava heitä tarpeen vaatiessa lisää. Tällä tavoin sääntö ikään kuin pakottaa kierrättämään lyhytaikaisia palkkatuettuja työntekijöitä tai vastaavasti laajentamaan toimintaa jatkuvasti. Sosiaalisten yritysten johtohenkilöt totesivat sosiaalisen yrityksen pyörittämisen olevan liian byrokraattista. Tärkeimpänä syynä on palkkatukien haku- ja tilitysprosessit jotka on tehty äärimmäisen kankeiksi ja työläiksi. Myöhemmin byrokratiaa on lisännyt elinkeinotoiminnan valtiontukiselvitykset, joita yrityksiltä nyt vaaditaan kilpailun vääristämisen estämiseksi. 55

6 Yksilön kannalta palkkatukijärjestelmän heikkoudeksi haastateltavat näkivät erityisesti tuen sitomisen aikaan eikä yksilön tavoitteisiin, sillä työmarkkinoille kuntoutumiseen saatetaan tarvita pidempi aika. Tuen tarve saattaa olla myös pysyvä. Jako pitkäaikaistyöttömiin ja vajaakuntoisiin sekä sen merkitys palkkatukijakson pituuteen koettiin ongelmalliseksi. Haastatteluissa tuli esiin palkkatuen riittämättömyys kompensoida työkyvyn puutteita. Ongelmallisena on nähty myös se, ettei sosiaalisille yrityksille ole ollut korvamerkittyä rahaa vaan palkkatuki on voinut loppua kesken vuoden. Sosiaalisen yrityksen olemassaolo sosiaalisten yritysten laissa määriteltyjen kriteerien suhteen voi olla vaakalaudalla, mikäli 30 % työllistämisen sääntö alittuu. Lisäksi arvioitiin, että viranomaisilla ei ole yhtenäisiä käytäntöjä palkkatuen myöntämisen perusteiden tai sosiaalisen yrityksen lainsäädännön suhteen ELY-keskusten ja TE-toimistojen omien linjavetojen johdosta. Sosiaalisen yrityksen kuulumisen välityömarkkinoille ja usein yrityksen ja yhdistyksen välimaastoon on koettu usein vaikeaksi lainsäädännön ristiriitaisuuksien vuoksi. Erityisesti sosiaalisiin yrityksiin liittyvinä lainsäädännön epäkohtina haastateltavat mainitsivat useimmiten kuntouttavan työtoiminnan ja henkilöstön edelleensijoittamisen rajoitukset sosiaalisille yrityksille. Suurin osa haastateltavista kertoi kokeneensa lain sosiaalisista yrityksistä ristiriitaiseksi ja epäonnistuneeksi. Sosiaalisille yrityksille myönnettävät edut katsottiin riittämättömiksi ja lain voimassaoloaikana heikentyneiksi. Sosiaalisen yrityksen toimintamalli ei heidän mukaansa enää tuo riittävää lisäarvoa, sillä kaikilla työllistävillä organisaatioilla on mahdollisuus lähes samantasoisiin tukiin kuin sosiaalisella yrityksellä. Goodwill ei haastateltujen mukaan riitä vaan tarvitaan lisää rahaa. Sosiaalisen yrityksen sanotaan toimivan yrityksenä yritysten joukossa mutta osa haastateltavista näki ongelmia nimenomaan siinä, että laki valmisteltiin työhallinnon laiksi eikä niinkään elinkeinotoimintaa tukevaksi, koska laista puuttuu yrittämiseen kannustavia elementtejä. Alkusyksystä 2009 alkoi puhe lakiin julkisesta työvoimapalvelusta ehdotetuista muutoksista. Työllistämistukea käyttävissä yhdistyksissä ja yrityksissä keskustelu kohdistui erityisesti suunniteltuihin palkkatuen muutoksiin. Koska palkkatuki on sosiaaliselle yritykselle merkittävä tukimuoto, pelättiin muutosten vaikuttavan jopa kriittisesti sosiaalisten yritysten tulevaisuuteen. Kaikki haastateltavat ihmettelivät informaation puutetta ja lain valmistelun hätäisyyttä. Useimmat haastatelluista kertoivat osallistuneensa kannanottoihin ja lähettäneensä lausuntoja suunnitelluista muutoksista. Heille jäi vaikutelma, että laki pyrittiin saamaan läpi kaikessa hiljaisuudessa eikä asiasta kuultavana olleiden asiantuntijoiden sanomaa kuultu lain valmisteluvaiheessa. Kritiikistä huolimatta kannanotoilla katsottiin olleen jonkin verran vaikutusta ainakin siihen, että pelätty de minimis -sääntö sai rinnalleen ryhmäpoikkeusasetuksen. Uusi palkkatukeakin koskeva laki tuli voimaan toukokuussa 56

7 2010. Haastateltavat ihmettelivät, ettei tässäkään vaiheessa tiedotettu asiasta, vaan kaikesta on täytynyt ottaa itse selvää. Puolet haastatelluista totesi, ettei muutoksilla ollut juurikaan vaikutuksia tai etteivät vaikutukset olleet niin merkittäviä kun oli pelätty. Osa heistä katsoi, että toiminta on hankaloitunut, koska esimerkiksi julkisen tuen osuutta oman yrityksen toiminnassa on seurattava huolellisesti. Joissakin yrityksissä palkkatukisumman odotetaan laskevan huomattavasti muutosten vaikutuksena, mikä saattaa vaikeuttaa yrityksen toimintaa, sillä kasvaneet työvoimakulut olisi siirrettävä hintoihin. Lisäksi esitettiin huoli, miten lyhentyneet tukiajat vaikuttavat yksilöihin, sillä tukiaika saattaa jäädä lähinnä pitkäaikaistyöttömien kohdalla liian lyhyeksi edistääkseen kuntoutumista avoimille työmarkkinoille. Osa haastateltavista epäili, tietävätkö viranomaisetkaan, miten uutta lakia tulee soveltaa. Koska elinkeinotoiminnan määrittely jätettiin laissa avoimeksi ja paikallisten viranomaisten tehtäväksi, voi tulkinnoissa esiintyä toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Tämän katsottiin aiheuttavan epätasa-arvoista kohtelua, jos tulkinnat riippuvat siitä, minkä ELY-keskuksen alueella henkilö asuu tai yritys sijaitsee, tai minkä TEtoimiston asiakas henkilö on, sillä jo palkkatuen myöntämisperusteiden tulkinnoissa on havaittu olevan toimistokohtaisia eroja. Sosiaalisen yrityksen liiketoimintaan liittyvät tekijät Sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröitymisellä oli haastateltavien mukaan vaihteleva merkitys yritysten toiminnalle. Useimmin rekisteröitymisen seuraukseksi mainittiin toiminnan kasvu, uudet asiakkaat ja yleensä toiminnan muuttuminen johdetuksi liiketoiminnaksi. Sosiaalisia yrityksiä perustavat haastateltavien mukaan sellaiset organisaatiot, joilla on ideoita ja halu tehdä yhteiskuntavastuullista työtä mutta ei juurikaan alkupääomaa ja todellista liiketoimintaosaamista. Aloittavalle yritykselle on tarjolla normaalit yritystuet ja sosiaaliselle yritykselle työvoimapoliittinen avustus yrityksen perustamiskustannuksiin mutta näitä tukia ei koettu riittäviksi. Lisäksi siinä tilanteessa, jossa toimiva yritys, esimerkiksi tuotannollinen työkeskus muuntuu sosiaaliseksi yritykseksi, ylimääräistä tukea ei juurikaan ole saatavilla. Yritysten toimialat ovat haastateltujen johtohenkilöiden mukaan usein matalamman osaamisen ja tuottavuuden aloja, joten nollatulokseenkin pääseminen on työlästä. Matalan tuottavuuden toimialojen yleisten haasteiden lisäksi sosiaalisen yrityksen henkilöstökulut ovat palkkasubventioista huolimatta korkeat. Henkilöstön ohjaamiseen tarvitaan enemmän resursseja kuin tavallisessa yrityksessä. Osa haastateltavista kertoi taloudellisista vaikeuksista mutta joillakin yrityksillä meni hyvin. Joissakin organisaatioissa oli suunniteltu yritystoiminnasta luopumista, sillä yritys ei ole kannattanut odotetusti. 57

8 Muutamassa haastattelussa nousi esiin sosiaalisten yritysten yhteistyö kaupungin ja paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Yhteistyön todettiin toimivan pääosin hyvin mutta se on ollut pitkällisen työn ja toisinaan taistelunkin takana. Osa haastateltujen johtohenkilöiden johtamista sosiaalisista yrityksistä oli sellaisia, joissa kunta tai kaupunki oli yhtenä omistajana. Tällöin vahva yhteistyö toteutui luonnollisena tapana toimia. Kaupungin tai kunnan kerrottiin suhtautuvan sosiaalisiin yrityksiin yleensä positiivisesti hyvää kättä päälle-meiningillä. Toisaalta useimpien haastateltavien mukaan kaupunki tai kunta ei ollut lähtenyt odotetusti mukaan sosiaalisen yrityksen kehittämiseen. Yhteistyö TE-toimistojen ja ELY-keskusten (TEkeskusten) kanssa on ollut haastateltavien mukaan vaikeaakin. Yhteistyö sosiaalisten yritysten välillä on ollut satunnaista vaikka yhteistyöhön oli kannustettu. LSY:n mukaisesti työvoimaviranomaiset valitsevat sosiaaliseen yritykseen työllistyvät palkkatuetut työntekijät. Sosiaalisen yrityksen johtohenkilöillä ja työhallintoviranomaisilla saattoi olla erilainen käsitys kohtuullisesta työkyvystä. Usein henkilön sijoittuminen sosiaaliseen yritykseen, puhumattakaan avoimista työmarkkinoista, on käytännössä epärealistista. Useampi haastateltava kommentoi työvalmentajien palkkausta ehdottoman tarpeellisena mahdollistamaan työntekijöiden työkyvyn kasvua mutta se on myös lisäkulu, johon sosiaalinen yritys ei voi saada palkkatukea. Työvalmentaja on kuitenkin juuri se investointi, jonka avulla työntekijä kuntoutuu riittävästi hakeutuakseen avoimille työmarkkinoille. Varsinaisen työvalmentajan puuttuessa sosiaalisesta yrityksestä työvalmentajan rooli annetaan esimiehille. Esimiesten haasteena onkin löytää jokaiselle oikeita töitä, ei liian vaikeita mutta riittävän haastavia eli työtehtäviä joudutaan räätälöimään ja suunnittelemaan tai toimintoja voidaan joutua kokonaan muuttamaan. Tähän tarvitaan paljon työnjohtajien panosta eikä heille jää riittävästi aikaa tukea työntekijöitä henkilökohtaisesti. Yrityksessä työn tekemisen tulee olla tuottavaa mutta samalla sosiaalisessa yrityksessä on hyväksyttävä se tosiasia, että työntekijöillä on omia rajoitteitaan tai osaaminen on riittämätöntä, eivätkä he välttämättä suoriudu kaikista työtehtävistä. Tuottavuuteen ei voi painostaa. Toisena ongelmana työn tuottavuuden kannalta haastateltavat näkivät sen, että ohjaavien henkilöiden oma tuottavuuskaan ei voi olla kovin suurta, koska heidän aikaansa kuluu työntekijöiden ohjaamiseen. Useista haasteista huolimatta toiminnan muuttamisen kolmannen sektorin organisaatiosta tai tuotannollisesta työkeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi koettiin tuoneen uskottavuutta ja selkeyttä liiketoimintaan. Lisäksi toiminta oli laajentunut, yritys tuonut lisää työpaikkoja ja toimi nyt selkeämmin portaana avoimille työmarkkinoille. Sosiaaliseen yritykseen oli yritysmuodon myötä tullut johdonmukaisuutta liiketoiminnan kasvattamiseen ja yleisesti yrityksellä nähtiin olevan enemmän mahdollisuuksia kuin taustatoimijalla oli ollut. Lisäksi haastateltavat totesivat työntekijöiden suhtautuvan 58

9 eri tavalla yrityksessä työskentelyyn entiseen verrattuna. Työntekijälle välittyi kuva oikeasta työstä entisen puuhastelun sijaan, mikä myös kasvatti työntekijöiden itseluottamusta ja edisti elämän hallintaa kokonaisuutena. Sosiaalinen sosiaalisessa yrityksessä Sosiaalisen yrityksen toimintaan yhteiskunnallisen ja liiketaloudellisen välimaastossa liittyy vahvasti arvot ja niiden toteuttaminen. Syyt sosiaalisen yrityksen perustamiseen vaihtelivat hieman mutta tärkeimpänä syynä oli sosiaalisen yrityksen perustavoitteen mukaisesti ollut paikkakunnan vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen. Sosiaalinen yritys oli nähty hyvänä ratkaisuna lisätä matalan kynnyksen työpaikkoja sekä edistää työntekijöiden kuntoutumista ja sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Lisäksi oli haluttu kehittää toimivaa yritysmallia Suomeen ja kantaa yhteiskuntavastuuta. Tavoitteeksi kerrottiin myös oman tuotannon kehittäminen ja vastuullisuus asiakkaita kohtaan. Haastateltavien puheessa sosiaalinen yhteiskuntavastuu tulee esiin kolmella tavalla. Ensinnäkin haasteltavat näkivät sosiaalisen yrityksen (asiakas)yritysten mahdollisuutena osoittaa yhteiskuntavastuuta. Toiseksi sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kertoivat haluavansa sosiaalisessa yrityksessä toteuttaa yhteiskunnallista tehtävää työllistämällä ja ehkäisemällä syrjäytymistä. Useassa vastauksessa sosiaalisen yrityksen paikkaa ja toimintaa perusteltiin yhteiskunnallisella hyödyllä myös siten, että yritys kasvattaa uusia työntekijöitä avoimille työmarkkinoille ja maksaa palkkaa henkilöille, jotka muuten eivät tuottaisi mitään, jolloin verotulot kasvavat ja yhteiskunta hyötyy. Kolmanneksi yhteiskuntavastuullisuus tuli esiin joidenkin yritysten toimialoissa, joita ovat esimerkiksi kierrätys ja ympäristönsuojelu. Yhteiskuntavastuullisen toiminnan lisäksi sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kuvasivat yrityksen toimintaa eettisen voiton tavoitteluna. Eettiset periaatteet, eettisten arvojen kunnioittaminen ja auttamisen halu tulivat ainakin jollakin tavalla esiin kaikissa haastatteluissa. Sosiaalisten yritysten johtohenkilöt kokivat saavansa ylimääräisen palkkion siitä, jos työntekijän hyvinvointi ja elämänhallinta parani, työkyky kasvoi ja mahdollisesti hän sai työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Johtohenkilöt kertoivat työnsä ja sosiaalisen yrityksen tehtävän yleensä arvokkaaksi ja vastuulliseksi. Haastateltavat vetosivat myös usein korkeaan moraaliin sosiaalisten yritysten toiminnassa erityisesti palkkatuen ja työharjoittelun käytön suhteen Näkemyksiä sosiaalisten yritysten tulevaisuudesta Suurin osa haastatteluun osallistuneiden henkilöiden johtamista sosiaalisista yrityksistä täyttäisi ymmärrykseni mukaan yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit, mistä 59

10 he itse olivat samaa mieltä. Osa heistä kertoi olevansa kiinnostunut yhteiskunnallisen yrityksen mallista ja koki tämän eettiset toimintaperiaatteet itselleen läheiseksi vaikka samalla he pohtivat, mitä tarkoittaa yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen yritystoiminnan tavoitteissa. Yhteiskunnalliselle hyvälle toivottiin kunnollisia, määriteltyjä kriteerejä. Haastateltavat suhtautuivat mahdolliseen uuteen lakiin pääosin positiivisesti ja toiveikkaasti vaikka toisaalta osa heistä mietti, tarkoittaisiko mahdollinen uusi laki LSY:n hiljaista vaientamista. He pohtivat, auttaisiko pelkkä nimen muutos tilanteessa, jossa sosiaaliset yritykset tarvitsisivat kunnollisia tukitoimenpiteitä ja uusia resursseja. Joka tapauksessa osa heistä odottaa, että ellei LSY:tä uudisteta, mahdollinen laki yhteiskunnallisista yrityksistä kannustaisi perustamaan uusia työhön integroivia yrityksiä ja tarjoaisi tähän uusia tukimuotoja. Samalla yhteiskunnallisen yrityksen esiinmarssi huolestutti joitain haastateltuja. Kirjallisuus Alastalo, M. & Åkerman, M. (2010) Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Teoksessa Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.) Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino. Alasuutari, P. (2007) Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino. Bland, J. (2010) Yhteiskunnallinen yritys ratkaisu 2000-luvun haasteisiin. Iso-Britannian malli ja sen kokemukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 22/2010. Helsinki: Työministeriö. Eskola, J. & Vastamäki, J. (2007) Teemahaastattelu: Opit ja opetukset. Teoksessa Aaltola J. & Valli R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-Kustannus Harkko, J. (2004) Laki sosiaalisista yrityksistä. Tutkimus lain taloudellisesta kannustavuudesta. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Pro gradu -tutkielma. Huotari, T. (2005) Sosiaalisen yrityksen uudet kehykset. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu -tutkielma. Huotari, T., Pyykkönen, M. & Pättiniemi, P. (2008) Sosiaalisen ja taloudellisen välimaastossa. Tutkimusnäkökulmia suomalaiseen sosiaaliseen yritykseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Kostilainen, H. & Pättiniemi, P. (2011) Institutionalisation of social enterprise consept in Finland. Esitys FinnCERN 1 -konferenssissa Helsinki. Laurinkari, J. (toim.) (2007) Yhteisötalous. Johdatus perusteisiin. Palmenia. Helsinki: Helsinki Univercity Press Pusa, O., Piirainen, K., Kettunen, A. & Kainulainen, S. (2003) Sosiaalitaloustiede sosiaalipolitiikan talouden tutkimuksena. Janus 3, Puusa, A. & Juuti, P. (2011) Mitä laadullinen tutkimus on? Teoksessa Puusa, A. & Juuti, P. (toim.) Menetelmäviidakon raivaajat. Perusteita laadullisen tutkimuslähestymistavan valintaan. Kirkkonummi: Johtamistaidon opisto. Pättiniemi, P. (2006) Social Enterprises as Labour Market Measure. Väitöskirja. Kuopio. Kuopion yliopisto. Pöyhönen, E., Hänninen, E., Merenmies J., Lilja, I., Kostilainen, H. & Mankki, J. (2010) Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset yritykset Uuden talouden edelläkävijöitä? Helsinki: Yhteinen Yritys -hanke. 60

11 Raivio, J. (2005) Yrityksen sosiaalinen vastuu sosiaalisten yritysten avainhenkilöiden käsityksiä yrityksen sosiaalisesta vastuusta. Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos. Pro gradu -tutkielma. Stenholm, P. & Lehto, J. (2000) Sosiaalinen yritys Suomessa. Soveltuvuustutkimus sosiaalisen yrityksen mallista. Sarja B tutkimusraportteja. Turku: Turun kauppakorkeakoulu, yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2004) Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Tuppurainen, M. (2006) Pitkäaikaistyöttömän ja vajaakuntoisen henkilön ammatillinen kasvu sosiaalisessa yrityksessä. Tampereen yliopisto.kasvatustieteiden tiedekunta. Ammattikasvatuksen tutkimusja koulutuskeskus. Pro gradu -tutkielma. Muut lähteet Työ- ja elinkeinoministeriö. Sosiaalisten yritysten rekisteri. Tulostettu phtml?s=2567 Laki sosiaalisista yrityksistä /2003. Saatavissa: Laki sosiaalisista yrityksistä annetun lain muuttamisesta 2007/409. Saatavissa: alkup/2007/ Laki julkisesta työvoimapalvelusta /1295. Saatavissa: /

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA

SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA PATANA, ELINA Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Pori Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA

SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA SOSIAALINEN YRITYS JOHTOHENKILÖIDEN NÄKÖKULMASTA PATANA, ELINA Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Pori Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt

Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen yrittäjyys nyt Sosiaalisen ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tila ja tulevaisuus -dialogifoorumi Keskiviikko 19.10.2011, Turku Projektipäällikkö Ville Grönberg, Yhteinen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho

Palkkatuki. TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho Palkkatuki TEM:n hallinnonalan itse toteutettavien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Kirsti Haapa-aho TYÖLLIST LLISTÄMISTUKIJÄRJESTELMÄ TYÖLLIST LLISTÄMISTUKI TYÖNANTAJALLLE PALKKATUKI

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNTA 4.6.2015

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNTA 4.6.2015 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYS 1 Kaupunginhallitukselle ESITYS TYÖLLISYYDENHOIDON HELSINKI-LISÄN UUDISTAMISEKSI Työllistämistoimikunta (4.6.2015 4) esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi liitteenä olevat

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015

Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 Työllistämisen Turku-lisä Työllisyystoimikunta 24.2.2015 19.2.2015 Esittäjän nimi 1 Työmarkkinatuen kuntaosuus tammikuulta noin 2 miljoonaa euroa Ennuste vuositasolle on 24,5 M Vuodesta 2011 tähän vuoteen

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden 2012 aikana vajaakuntoisia 1 (nyk. vammaisia ja pitkäaikaissairaita) työnhakijoita kaikkiaan

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8

KINNULAN KUNTA. Valtuusto 17 - SDP 3 - KOK 6 - KEPU 8 KINNULAN KUNTA Perustettu 1914 Asukkaita noin 2000 Vero%19,50 Lainaa 2100 /asukas Ylijäämää 3 800 000 Liikevaihto 15 000 000 Talous kunnossa Politiikkana välittää toisistamme Emme tee kuntaliitoksia KINNULAN

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä

Uudistuva palkkatuki. Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistuva palkkatuki Välkky Välityömarkkinafoorumi 8.12.2014 Ritva Sillanterä Uudistamisen tavoitteet Tavoitteena on parantaa Työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua Tukipäätösten ennakoitavuutta

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen!

Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Hyvä työntekijä, valmiina palvelukseen! Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TE-toimiston työkokeilu... 6 3. Kelan työkokeilu... 8 4. Palkkatuki... 10 5. Oppisopimuskoulutus... 12 6. Työolosuhteiden järjestelytuki...

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1)

Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Lomautusten taloudelliset vaikutukset (1) Kelan työmarkkinatukikustannukset kaupungille Kelan sakkomaksut 2015 tulevat olemaan 2,8 M johtuen laajentumisesta 300-499 p. tukea saaneisiin sekä yli 1000 p.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Palvelukonseptimme NestorMetodi

Palvelukonseptimme NestorMetodi Palvelukonseptimme NestorMetodi Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa löytää ratkaisuja yrityksen haasteisiin Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvoa asiakkaille

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 4/2015. Työllistämistoimikunta 4.6.2015 ku04062015 Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

HELSINGIN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU/ 4/2015. Työllistämistoimikunta 4.6.2015 ku04062015 Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 1(7) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Torstaina 4.6.2015 klo 16.30 Paikka Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus 2 Valitaan pöytäkirjantarkastajat

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012

Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Toiminta-aika 1.5.2009-31.12.2012 Kehittämiskohteemme 1: Työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa kehitettävä uusi osallistujavalinnan malli (työvoimapoliittinen koulutus) 2: Tehostettu työnhakuklubi (koulutuksen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tiedot Kyseessä on: Ennakointi/Uusi työnantaja: Arviointi/Työnantaja, joka on työllistänyt erityistä tukea tarvitsevan henkilön: Toimiala: Työnantaja: Katuosoite: Postinumero:

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen

Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen Kaupunginhallitus 454 14.12.2015 Työllistämistoiminnan kehittäminen vuonna 2016 / kuntalisän maksaminen 1878/02.05.01/2015 KHALL 14.12.2015 454 Kaupunginvaltuusto on 7.9.2015 94 käsitellyt valtuutettu

Lisätiedot

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely

Pk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot