PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Seija Kivelä Tutor: Kari Kiviniemi

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Seija Kivelä Ohjaaja: Kari Kiviniemi PROJEKTITYÖSKENTELU JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVI- SEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli koota Vaiho-projektissa (Vanhusten arviointi-, intervalli- ja hoivaosasto) työskennelleiden opettajien ja hoitajien kokemuksia projektityöskentelystä ja työssäoppimisen ohjauksesta. Menetelmät Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kirjallisuuden avulla työssäoppimisen ohjausta, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä sekä ekspansiivista oppimista ja kehittävää siirtovaikutusta yhteistyön ja työssäoppimisen tavoitteena. Tutkimusosassa koottiin opettajien ja hoitajien kokemuksia puolistrukturoidulla ryhmähaastattelumenetelmällä. Haastatteluihin osallistuivat kaikki (N=8) Vaiho-osaston hoitajat ja viisi kuudesta projektissa työskennelleestä opettajasta. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä käyttäen. Tulokset Sekä opettajien että hoitajien kokemukset työskentelystä Vaihoprojektissa olivat pääosin myönteisiä. Projektin päätavoitteet kuntouttavan työotteen kehittäminen vanhustyössä ja uuden opiskelijaohjauksen toimintamallin kehittäminen saavutettiin. Onnistuakseen on projektityöskentely eri organisaatioon kuuluvien työntekijöiden kesken edellyttänyt oman työnkuvan uudelleen määrittelyä, toisen työn tuntemista, yhteistä sopimista, avointa vuorovaikutusta, palautteen antamisen ja vastaanottamisen kykyä sekä yhteistyössä ilmenneiden ongelmien välitöntä käsittelyä. Organisaatioissa voitiin päätellä tapahtuneen ekspansiivista oppimista ja kehittävää siirtovaikutusta. Haasteina koettiin kuntouttavan vanhustyön toteuttamisen mahdollistaminen myös jatkossa sekä teorian ja käytännön integroiminen paremmin työssäoppimisessa.

3 Avainsanat työssäoppiminen, työelämäyhteydet, ekspansiivinen oppiminen, kehittävä siirtovaikutus 3

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖELÄMÄYHTEYDET JA TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TYÖELÄMÄYHTEYDET EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN JA KEHITTÄVÄ SIIRTOVAIKUTUS YHTEISTYÖN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEENA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TULOKSET OPETTAJIEN KOKEMUKSET PROJEKTITYÖSKENTELYSTÄ HOITAJIEN KOKEMUKSET PROJEKTITYÖSKENTELYSTÄ OPETTAJAN KOKEMUKSET TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESTA HOITAJIEN KOKEMUKSET TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESTA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 28

5 1 Johdanto Tämä tutkimus on yksi osaselvitys VAIHO- (Vanhusten Arviointi, Intervalli ja Hoiva Osaston) kehittämisprojektin tuloksista. Tutkimuksella selvitettiin ekspansiivisen oppimisteorian avulla projektiin osallistuneiden opettajien ja hoitohenkilökunnan kokemuksia projektiin osallistumisesta ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Vaiho-projekti oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston (Kokkolan seudun koulutuskuntayhtymä) ja Kokkolan kaupungin perusturvan/honkaharjun vanhainkodin yhteistyöprojekti. Kehittämishankkeen päämääränä (liite 1) oli kehittää vanhustenhoidon malliyksikkö Kokkolassa. Uuden vanhusten hoitotyön toimintamallin rakentamisen lähtökohtana oli asiakaskeskeisyys ja kuntouttava työote. Toiminnan sisällön painopistealueisiin sisältyi myös opiskelijoiden ohjauksen toimintamallin kehittäminen (Opiskelijaohjuksen laatukäsikirja/vaiho 2003). Vaiho-osaston toiminta oli kokeiluluontoista ja kesti vajaa kolme vuotta ( ) (Jäväjä, Kalliokoski, Vähäkangas, Asujamaa & Uusimäki 2003, 4). Opiston tiloissa toimi yksi kaupungin vanhainkodin osasto. Osaston 14:stä potilaspaikasta yhdeksän oli pitkäaikaishoitoa tarvitseville ja viisi intervallihoitopaikkaa. Vakinaisessa työsuhteessa osastolla oli kaksi sairaanhoitajaa ja kuusi lähihoitajaa. Yksikkö toimi ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen malliyksikkönä. Koulutusorganisaatiot olivat sitoutuneet turvaamaan opiskelijoiden määrän ja laadun osastolla syyskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Opiskelijoiden määrä vaihteli lukukausittain opiskelijaan. Harjoittelujaksojen pituudet osastolla vaihtelivat neljästä kuuteen viikkoon. Laskennalliset ohjauspalkkiot oli muutettu opettajan työksi ja sitä käytettiin lisäämällä ja monipuolistamalla opettajien asiantuntemuksen käyttöä Vaiho-osastolla. (Jäväjä ym. 2003, 5-6, ) Vaiho-yhteistyöhankkeella pyrittiin valtakunnallisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2001, 5) mukaiseen toimintaan kehittämällä paikalliseen vanhustenhoidon tarpeisiin soveltuvaa kuntouttavan hoidon mallia. Vanhusväestön kasvun sekä alalta pois siirtyvän hoitohenkilöstön tilalle tarvitaan uutta koulutettua työvoimaa. Yhteisenä tavoitteena projektityöskentelyssä oli myös vanhustyön vetovoimaisuuden lisääminen tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottoon. Samalla mahdollistui myös opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen.

6 2 2 Työelämäyhteydet ja työssäoppiminen 2.1 Työssäoppimisen ohjaus Työssäoppimista on määritelty monella tavalla riippuen määrittelijän näkökulmasta. Määritelmissä pidetään yleisesti tärkeänä, että oppimisen tulee olla organisoitua ja sen tulee tapahtua työpaikalla tai aidossa työympäristössä. Ammatin vaatima osaaminen opitaan yhteistyössä työelämässä ja formaalien opintojen avulla. Osaamisen vaatimukset tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan vastata. Oppijan reflektiivisten valmiuksien merkitys on tärkeä samoin elämänkokemuksen merkitys eli jo opitun huomioiminen on otettava mukaan oppimisprosessia kehitettäessä. (Pohjonen 2001, 90.) Työssäoppiminen muodostaa olennaisen osan oppijan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Se varmistaa sekä edistää ammattitaidon, osaamisen ja metataitojen suunnitelmallista, jatkuvaa ja motivoitunutta kehittämistä työprosesseissa kokeneen mentorin ohjauksessa reflektiivisesti kokemuksellisuuden ja yhteistoiminnallisuuden tukemana. Mentorilla tulee olla kokemusta ohjaajana toimimisesta ja hänen tulee hallita työkokonaisuus. (Pohjonen 2001, ) Työssäoppiminen on ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvää, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä toteutettavaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua aidoissa työolosuhteissa. Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksen tulee myös valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen, valvontaan ja palautteen antamiseen. (Opetushallitus 2001, 144.) Vaiho-osastolla työskennelleet hoitajat olivat käyneet kahden opintoviikon laajuisen työpaikkaohjaajakoulutuksen. Osaston ja oppilaitosten yhdessä laatiman opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan tarkoituksena oli mahdollistaa ja turvata edellä kuvatun laadukkaan opiskelijaohjauksen toteutuminen. Ammatillisiin opintoihin liittyvästä työpaikoilla tehtävästä työharjoittelusta on Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa käytetty käsitettä työssäoppiminen. Kokkolan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä on käytetty käsitettä ohjattu työharjoittelu. Tässä työssä käytetään molemmista yhteisesti käsitettä työssäoppiminen.

7 3 2.2 Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteydet Muuttuva työelämä edellyttää ajantasaista osaamista ja valmiuksia koulutuksesta työelämään siirtyviltä nuorilta. Työssäoppimisen laadukas toteuttaminen edellyttää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Viime vuosina onkin sekä ammattikorkeakoulutuksessa että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetty erityistä huomiota työssäoppimiseen ja sen järjestämiseen. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 5 ; Opetushallitus 2000, 4; Opetushallitus 2001, 144.) Koulutuksen ja työelämän välisestä yhteistyöstä sekä koulun ja työn rajavyöhykkeellä avautuvista uusista työssäoppimisen mahdollisuuksista on toteutettu myös useita tutkimuksia ja kehittämisprojekteja. (Könnilä 1999; Pohjonen 2001; Tuomi-Gröhn & Engeström 2001.) Työelämän kehittäminen ammatillisen koulutuksen tehtävänä tulee edelleen korostumaan. Samalla opettajien työn sisältö työssäoppimisen ohjauksessa muuttuu. Opettajan on oltava yhä enemmän yhteyksien luoja ja ylläpitäjä työelämään ja muihin yhteistyötahoihin. Yhteisesti verkostojen kanssa oppimisympäristöjä kehittämällä voidaan edistää myös työelämässä tarvittavien spesifisten taitojen oppimista. (Honka, Lampinen & Vertanen 2000, 132; Määttä 2001, 69.) Oppilaitokset pyrkivät vastaamaan työelämän kehityshaasteisiin erilaisten projektien avulla. Kauppisen (2003, 21-26) tutkimustulosten mukaan projektityöskentely on lisännyt opettajien suunnittelutyön määrää, lisäkoulutuksen tarvetta, merkittävästi yhteistyötä työelämän kanssa sekä omalla ajalla tehtävää työtä. Tärkeimpinä projektityötaitoina opettajat pitävät ryhmätyö- ja neuvottelutaitoja, oman työn ja ajankäytön hallintaa, liikkeenjohdollisia ja markkinointitaitoja sekä atk- osaamista. Opettajat kokevatkin kouluttautumisen projektityöskentelyyn tärkeäksi. Laadukas työssäoppimisen ohjaus edellyttää että työpaikoilla on riittävästi työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneita alansa asiantuntijoita. Työpaikkaohjaaja on yhdyshenkilö työpaikan ja oppilaitoksen välillä ja hän toimii kiinteässä yhteistyössä opettajan kanssa. Hän luo ja ylläpitää koulutukseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Vuonna 2000 käynnistyneen työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteuttamista ja parantaa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. (Opetushallitus 2000, 5.)

8 4 Perinteisesti koulutuksen tehtäviin ei ole sisältynyt olemassa olevan ja vallitsevan käytännön ylittämistä, uuden luomista. Käytännön harjoittelujaksoilla oppiminen on nähty opiskelijan yksilöllisenä prosessina, jolloin ohjauksen ja arvioinnin kohteena on opiskelija. Opettaja ohjaa harjoittelua käyden tapaamassa opiskelijaa ja valvoo työpaikkaohjaajan ohjaustehtävää. Työelämä saattaa olla tällöin vain antavana osapuolena järjestäessään käytännön harjoittelun. (Männikkö 1995, ; Lukkarinen 2001, 67.) Opiskelu voi edetä myös erilaisina työyhteisöjen kehittämishankkeina jotka palvelevat sekä opiskelijoiden oppimista että työyhteisöjä. Samalla voidaan kehittää uudenlaisia yhteistyömalleja koulutuksen ja työelämän välille. Työssäoppimisen jakso voidaan nähdä myös työpaikkojen mahdollisuutena kehittää toimintaansa yhteistyössä opiskelijan ja opettajan kanssa. Tällöin opettajan ja koulun rooli muuttuu. Koulu ja opettaja muuttuvat muutosagenteiksi, joiden tehtävänä on myydä uutta, molempia osapuolia hyödyntämään pyrkivää yhteistyömuotoa ja toisaalta toimia kiinteänä osapuolena uutta luovassa kehittämishankkeessa. Opettajat toimivat välittäjinä, rajanylittäjinä ja muutosagentteina koulutusinstituution ja työpaikkojen välillä. (Lukkarinen 2001, 68; Tuomi-Gröhn 2001, 56.) Yhteistyöhanke mahdollistaa myös erilaisten opetusjärjestelyjen kehittämisen ja kokeilemisen kohti yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä (Jäväjä ym. 2003, 15).

9 5 2.3 Ekspansiivinen oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus yhteistyön ja työssäoppimisen tavoitteena Oppilaitokseen ja työpaikoille muodostuu helposti kaksi erillistä tietovarastoa. Koulutuksessa omaksuttuja tietoja ja taitoja ei osata aina hyödyntää käytännön tehtävien ratkaisemisessa. Koska välitön ammattikäytäntö, huolimatta siellä olevista potentiaalisista oppimisen haasteista, ei ole rakennettu oppimista varten, on oppimistilanteet luotava sinne usein erikseen. Toisaalta yksilön liikkuessa muutoksissa olevien organisaatioiden välillä, tapahtuu myös hänen tiedoissa, taidoissa ja identiteetissä muutoksia. (Beach 1999, ; Tuomi- Gröhn 2001, ) Ekspansiivinen oppiminen alkaa kun joku toimintajärjestelmän yksilö kyseenalaistaa olemassa olevan käytännön. Siitä johtuva laajeneva debatti ja nykytilojen ristiriitojen yhteistoiminnallinen analyysi johtaa toiminnan uuden, kehittyneemmän muodon mallittamiseen. Malli ja sen seuraukset tutkitaan ja pannaan käytäntöön. Tämä johtaa uuden toimintamuodon lujittumiseen, leviämiseen ja prosessin reflektiiviseen arviointiin. (Tuomi-Gröhn 2001, 13.) Jotta yhteiset kehittämishankkeet oppilaitoksen, opiskelijoiden ja työpaikan välillä olisivat realistisia, kaikkien osapuolten on tarjottava toisilleen jotakin merkityksellistä hyötyä, jota erillään toimittaessa ei ole saavutettavissa. Engeströmin (2001, 23-24) mukaan oppimisessa on tapahtunut kehittävää siirtovaikutusta mikäli oppiminen on organisoitu prosessiksi, jossa useampi toimintajärjestelmä keskenään neuvotellen toteuttaa yhteisen kehittämishankkeen, johon kukin osapuoli antaa jonkin panoksen. Oppimisessa tulee myös muodostaa yksi tai useampia uusia teoreettisia käsitteitä, joiden avulla kehitettävä kohde hahmotetaan uudella tavalla. Oppimisprosessi johtaa muodostettujen uusien käsitteiden käyttöönottoon uuden ratkaisun tai toimintatavan välineinä tai malleina. Osapuolten käytännön toimintatavoissa tapahtuu näin muutoksia hankkeen seurauksena. Siirtovaikutuksen avainprosessina toimii moniääninen neuvottelu. Ekspansiiviseen oppimiseen perustuvan kehittävä siirtovaikutuksen tavoitteena on ottaa muutos haltuun pyrkimällä yhteistoiminnallisesti vaikuttamaan organisaatioiden muutoksen suuntaan. Transferin perustana on uuden työtavan oppiminen ja ekspansiivinen siirtyminen toisiin tilanteisiin. Transfer merkitsee aktiivista tietojen ja taitojen tuottamista ja tulkintaa. Ekspansiivinen oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus muuttaa koulun kollektiiviseksi muutosagentiksi, joka tekee yhteistyötä paikallisten organisaatioiden ja työpaikkojen kanssa. Koulu tarjoaa asiantuntemuksensa muutoksessa oleville työpaikoille. Opettajat ja opiskelijat toimivat muutosprosessissa rajanylittäjinä, jotka tuovat käytännön välineitä muutosprosessiin. Uusi työtapa syntyy kun yhdistetään koulun

10 teoreettinen tieto työntekijöiden kokemuksiin. Kehittävä siirtovaikutus pyrkii antamaan välineitä horisontaalisen asiantuntijuuden tuottamiseen. (Tuomi- Gröhn 2001, ) 6

11 7 3 Tutkimustehtävät Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota palautetta Vaiho-projektissa työskennelleiltä opettajilta ja hoitajilta kehittämisprojektiin osallistumisesta ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Kokemuksia tarkasteltiin ekspansiivisen oppimisen teorian näkökulmasta. Tutkimustehtävät: 1) Millaisia kokemuksia opettajilla ja hoitajilla on Vaiho-projektiin osallistumisesta? 2) Millaisia kokemuksia opettajilla ja henkilökunnalla on opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta Vaiho-projektissa?

12 8 4 Tutkimuksen toteutus Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimustehtävänä oli tiedonantajien kokemusten selvittäminen. Pyrkimyksenä oli saavuttaa mahdollisimman monipuolinen ja kattava käsitys tutkimusilmiöstä. Lähtökohtana oli, ettei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan monenlaisia näkökulmia totuuteen. (Eskola & Suoranta 1998, 16; Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Tutkimuksen kohdejoukkoina olivat Vaihoprojektissa työskennelleet opettajat N=5 ja hoitohenkilökunta N=8. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelumenetelmällä (Eskola & Suoranta 1998, 95-99). Hoitajia haastateltiin kahdessa ja opettajia yhdessä ryhmässä. Tutkimushaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa odotettiin tulevan esille haastateltavien tärkeiksi kokemat projektityöskentelyyn ja työssäoppimisen ohjaukseen liittyvät asiat. Puolistrukturoidulle menetelmille on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47-48). Tässä tutkimuksessa haastattelun aihepiiri ja teema-alueet olivat kaikille samat. Etukäteen muodostettujen haastattelukysymysten järjestys ja sanamuoto olivat muutettavissa. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin omin sanoin, jolloin heidän kokemuksensa saattoivat nousta esiin. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällön analyysimenetelmää. Analyysiä ohjasivat tutkimustehtävien mukaiset teemat. Aukikirjoitetusta haastatteluaineistosta jäsennettiin teemoittain ne asiat, jotka haastateltavien kokemuksista oli tulkittavissa merkityksellisiksi. Analyysiyksikkönä käytettiin lausumaa eli ajatuksellista kokonaisuutta, joka saattoi olla lause tai virke. Haastateltavien kokemuksia pyrittiin ymmärtämään suhteessa kehittämisprojektin toteuttamisen kontekstiin. Kerätystä aineistosta nousseita havaintoja verrattiin teoriaan ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. (Eskola 2001, ; Kiviniemi 2001, ) Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä ovat vastaavuus, siirrettävyys, tutkimustilanteen arviointi ja vahvistettavuus (Lincoln & Guba 1985). Tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimustulosten siirrettävyyttä pyrittiin osoittamaan kuvaamalla tutkimuksen vaiheet tutkimusraportissa mahdollisimman tarkasti ja perustelemalla tehdyt tutkimukselliset ratkaisut. Tutkimustulosten uskottavuutta vahvistettiin asiayhteyteen liitetyillä tiedonantajien suorilla lainauksilla. Tutkimuseettisesti olennaisia ovat tutkimuslupaan, tutkimusaineiston keruuseen, tutkimuskohteen hyväksikäyttöön, tutkimukseen osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvät kysymykset (Eskola & Suoranta 1998, 52-53). Opettajien haastatteluihin haettiin luvat oppilaitosten rehtoreilta ja hoitohenkilökunnan osalta Kokkolan kaupungin perusturvajohtajalta. Myös haastateltavilta pyydettiin lupa haastatteluun. Opettajien haastattelu ja toinen hoitajien haastatteluista

13 nauhoitettiin. Toisesta hoitajien haastattelusta tutkija kirjoitti muistiinpanot koska haastateltavat eivät halunneet haastattelua nauhoitettavan. Haastattelun jälkeen nauhoitukset aukikirjoitettiin, minkä jälkeen ne hävitettiin. Tutkimushaastattelulla koottiin tietoa, mikä on osallistujien käytettävissä ja hyödynnettävissä heidän jatkotyöskentelyssään. Tutkijana olen ollut ulkopuolinen molempiin työyhteisöihin nähden, mikä vahvistaa tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta. Tutkimustuloksista tiedotetaan ja tutkimuksesta laadittu raportti luovutetaan sekä tutkimukseen osallistujille että heidän työnantajilleen. 9

14 10 5 Tulokset 5.1 Opettajien kokemukset projektityöskentelystä Vaiho-projektissa työskennelleistä kuudesta opettajasta viisi osallistui haastatteluun. Heistä kolme oli ollut mukana projektissa alusta saakka jo sen suunnitteluvaiheessa. Yksi opettaja oli työskennellyt projektissa kaksi ja yksi puolitoista vuotta. Opettajista kaksi oli projektin vastuuopettajia. Yhden opettajan vastuulla on ollut perehdyttää kaikki opiskelijat RAI-arviointiin (Resident Assessment Instrument tietojärjestelmä) (Noro ym. 2001,3) ja ohjata opiskelijoita sen toteuttamiseen käytännön hoitotyössä moniammatillisen tiimin yhteydessä. Lisäksi tiimiin on kuulunut vanhus- ja vammaistyön, sosiaalityön ja -fysioterapian opettajat sekä opiskelijoille työnohjausta antanut hoitotyön opettaja. Projektiin osallistuneet opettajat ovat kokeneet projektityöskentelyn myönteisenä mahdollisuutena ja tilaisuutena osallistua uuden toimintatavan kehittämiseen. Myös henkilökohtainen kiinnostus sekä vanhustyöhön että työssäoppimisen ohjauksen kehittämiseen koettiin projektiin sitoutumisessa merkitykselliseksi. Opettajat ovat kokeneet projektiin osallistumisen haasteelliseksi ja vaativaksi sekä myönteiseksi kokemukseksi. Opettavaista, yhtään kertaa ei ole tullut semmoinen tunne että minä ehdottomasti haluan tästä pois. Voimattomuus on tullut mutta on tästä saanutkin paljon. Vaiho-osasto on toiminut opiston tiloissa koko projektin ajan. Opettajat ovat kokeneet osaston sijainnin opetustilojen kanssa samassa kiinteistössä olleen sekä projektityöskentelyä helpottava että työajan rajaamisen kannalta jossain määrin myös ongelmallinen. "Jos se olisi ollut muissa tiloissa kuin tämä, niin se olisi tehnyt sen aivan kohtuuttoman raskaaksi ja mahdottomaksikin, että tietyllä tavalla tämä läheisyys on ollut hyvä, helppo on ollut käydä, mutta toisaalta se on joskus hajottanut jotakin muuta tekemistä." Pitäisi voida hoitaa työ pääsääntöisesti työaikana. Se on asia jossa itse pitäisi miettiä onko muuta tapaa hoitaa tätä asiaa. " Kahteen eri organisaatioon kuuluvien työntekijöiden välinen tiivis yhteistyö on onnistuakseen edellyttänyt paitsi oman työnkuvan uudelleen hahmottamista myös yhteistä sopimista, avointa vuorovaikutusta, palautteen antamisen ja

15 11 vastaanottamisen kykyä sekä yhteistyössä ilmenneiden ongelmien välitöntä käsittelyä. "Alkuunhan meillä oli yhteisiä kehittämispalavereita henkilökunnan kanssa, sitten oli semmoisia joihin me ei kuuluttu. Siinä me haettiin pikkuisen sitä paikkaa että kelle tämä kuulu. Siinäkin on minusta yhteistyö muotoutunut, pitää tuntea toisten toimintaa. "Se on heidän omaa työtä, on kuitenkin aina niin herkkää kahden organisaation yhteistyö, että missä se raja kulkee, että siinä on itsellä ollut opettelemista. "Mitä henkilökunta tai se pelko siitä kritiikistä, niin se on toisaalta hoidettu kyllä hyvin. Joka kerran jälkeen on otettu asia pöydälle että mitä tapahtui ja miten toimitaan toisin. Palaute siitä välittömästi on hankittu ja viety eteen päin. "Mä en osaa kuvitella oikeen montaa työyhteisöä missä opettajat ja henkilökunta lähtisivät... me niin kun toisen reviirillä osittain ollaan, lähettäisiin näin avoimesti keskustelemaan. Opettajat kokivat lähinnä moniammatillisen tiimityöskentelyn olleen foorumi jolloin he jollakin tavalla ovat osallistuneet asiakkaan hoitoon esittämällä opiskelijoille kysymyksiä ja eri vaihtoehtoja hoitoratkaisuiksi. "Moniammatillinen tiimi on ainut foorumi missä puutumme jollakin tavalla asiakkaan hoitoon joillakin kysymyksillä, niin ja eri vaihtoehtoja, että ne on enempi semmoisia pohdinta-asioita. "Kun me emme tunne sitä asiakasta niin hyvin, niin me ei voida varmuudella sanoa, että onko näin, vaan ehdotuksia lähinnä sen perusteella vain mitä opiskelija on kertonut.. Yhteistyön ja osaston toiminnan kannalta tarkasteltuna opettajat näkevät Vaihoosastolla olevan tarvetta osastolla työskentelevälle henkilölle, jolla olisi päivittäistyön suunnitteluvastuu, joka koordinoisi ja delegoisi tehtäviä, myös opiskelijoille. He pohtivat lisäksi opiskelijoiden roolia esiteltäessä osaston toimintaa vierailijoille ja toivovatkin myös työyhteisön vakinaisilla työntekijöillä olevan mahdollisuus enemmän kohdata ja huomioida osaston ulkopuolelta tulevia vierailijoita. Yhteinen sosiaalinen todellisuus ja tavoiteltu uusi toimintamalli syntyi vähitellen arjen toiminnan kautta. Toiminta organisaatioiden rajavyöhykkeellä ei kuitenkaan ole ollut aina yksiselitteistä. Projektiin osallistuneiden opettajien kokemuksista voidaan päätellä projektityöskentelyn sisältäneen roolimuutoksia

16 12 ja rajanylityksiä perinteiseen opettajan työhön verrattuna. He ovat joutuneet ottamaan kantaa opiskelijan oppimisen rinnalla myös niihin työprosesseihin, joihin opiskelijat osallistuivat. Se on merkinnyt eri organisaatioihin kuuluvien työntekijöiden näkökulmasta myös jossain määrin riskinottoa ja epävarmuuden sietokykyä. Onnistuakseen projektityöskentely on edellyttänyt osallistujien avointa keskustelua ja kykyä nähdä syntyneet ongelmatilanteet mahdollisuuksina uuden toimintamallin kehittämiseen. Tältä osin tulokset ovat samansuuntaiset Tuomi-Gröhnin (2001, 56) tutkimustulosten kanssa. 5.2 Hoitajien kokemukset projektityöskentelystä Kuusi kahdeksasta hoitajasta on työskennellyt Vaiho-osastolla koko projektin ajan. Yksi hoitajista oli ennen osastolle työhön tuloaan ollut siellä myös opiskelijana ja kiinnostus vanhustyöhön oli herännyt työssäoppimisjaksolla. Työhön hakeutumiseen sisältyviä kiinnostuksen kohteita olivat pitkän työsuhteen lisäksi halu tehdä hoitotyötä vanhusten parissa, kiinnostava ja haasteelliseksi koettu projektityö sekä kiinnostus opiskelijaohjauksesta. Kukaan ei ollut aikaisemmin osallistunut projektityöskentelyyn. Hoitajien kokemukset Vaiho-projektissa työskentelystä kokonaisuutena olivat positiivisia. "Kallistuu ehdottomasti plussan puolelle kokonaisuutena. "Jos olis vaihtoehto että vois tavallaan niin kuin pois pyyhkäistä tämän tai ei, niin kyllä minä tämän kokemuksen haluan pitää." Hoitajat ovat kokeneet osaston sijainnin opiston tiloissa olleen toiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Hoitajat kokivat kyenneensä tarjoamaan vanhuksille Vaiho-osastolla hyvää hoitoa. Esimerkkinä he mainitsivat kuntouttavan hoitotyön tuottamat tulokset vanhusten voinnissa ja sitä kautta heidän elämänlaatuunsa. Lisäksi unilääkkeiden käyttö oli lopetettu koska vanhusten unensaanti oli pystytty turvaamaan muutoin. He kertoivat yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden olleen periaatteita joille hyvä vanhusten hoito on rakentunut. Hoitajat kertoivat projektin tavoitteiden ja työntekijöiden erilaisten työtapojen yhteensovittamisen tuottaneen ongelmia projektityöskentelyn alussa. He kokivat projektityöskentelyn olleen paitsi vaativa myös voimaannuttava ja rikastuttava kokemus. He kokivat sekä oppineensa luottamaan työkavereihin että tulleensa yksilöinä rohkeammiksi toimimaan ryhmässä. Tämä on tulkittavissa tiimityötaitojen kehittymiseksi.

17 13 Vaiho-osaston henkilöstö valittiin toukokuussa Parin viikon pituinen työhön perehdytysjakso oli elokuun alussa ja ensimmäiset asukkat siirtyivät osastolle Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti työssäoppimisjakson Vaihossa syyskuun alussa. Hoitajat arvioivat opiskelijoiden tulleen osastolle liian aikaisin vaikkakin tarpeeseen työn suorittamisen kannalta. Jälkeen päin arvioituna he kokivat että työryhmän olisi pitänyt saada ryhmäytyä paremmin ennen opiskelijoiden tuloa osastolle, jotta he olisivat osanneet ohjata opiskelijoita riittävästi ja hyödyntää heidän työpanostaan. Hoitajat ovat kokeneet opettajien tuoneen työhönsä asioiden positiivista kyseenalaistamista. Opettajat ovat olleet tiiviisti toiminnassa mukana ja työpanoksellaan tuottaneet sen, että työmenetelmiä on pitänyt pohtia, ei ole päässyt rutinoitumaan. Hoitajat ovat kokeneet hyvänä että opettajat ovat mahdollistaneet myös heidän pääsynsä koulutuksiin olemalla silloin osastolla. Hoitajat pohtivat projektityöskentelyä ja sen tavoitteiden priorisointia oman työnsä kannalta. Hoitajien päätyö Vaiho-projektissa on ollut vanhusten hoitotyö ja erityisesti kuntouttavan työotteen kehittäminen. He ovat kokeneet projektin olleen kuitenkin pitkälti opiskelijalähtöistä ja kokivat siksi roolinsa olleen ristiriitainen. Jotenki tuntuu että kyllä tää aika opiskelijalähtöistä on.". "Siinä se ristiriita tuleekin kun itse haluaisi sen tärkeysjärjestyksen pitää, niin kuitenkin tuntuu, että toiselta puolen sitten se koulun osuus on suuri. Pitää ehtiä molempia sekä opiskelijoita että vanhuksia huomioida. Hoitajat kokivat kehittyneensä ammatillisesti projektityöskentelyn aikana. He mainitsivat seuraavia kehittymisen alueita: opiskelijaohjaus, hoitosuunnitelmien laadinta ja hyödyntäminen hoitotyössä, kirjaamisen parantuminen, lääketietämyksen lisääntyminen, joustavuuden lisääntyminen, kyky oman toiminnan tarkasteluun ja hahmottamiseen eri näkökulmasta, uuden toimintatavan myötä on ollut paljon vanhasta pois oppimista. "Kyllä mä oon oppinut täällä tosi paljon." "Ehkä sitä on jotenkin joutunut kattomaan sitä omaa työtäänkin vähän eri näkökulmasta." "Monessa työpaikassa oli hyvä työntekijä kun oli nopea. Siinä näkee sen oppimisen kun vertaa vanhaan työhön, minkälainen työntekijä on silloin ollut." Hoitajat ovat pitävät kehittämistyössään tärkeänä mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. He kokivat osaston työryhmän toiminnan periaatteen muuttuneen

18 14 projektityöskentelyn aikana erityisesti suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Alussa he kokivat voineensa toimia pitkältikin itseohjautuvasti ja vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen. Lisäksi hoitajat toivoivat että palaute tehdystä työstä tulisi myös työntekijätasolle. "Alussa me saatiin kyllä paljon suunnitella ja ehdottaa kaikkea ja se meni läpi. Nyt se on jotenkin lipsahtanut, että minusta se on niin että jossakin muualla päätetään." "Seurantaryhmään ei kutsuttu, informaatio ei kulje." "Kyllä meiltä kysytään mutta asiat on jo päätetty jossain muualla" "Se olikin silloin alussa niin innostunut kun tuntui että pystyy vaikuttamaan, mutta nyt on tunne että ne jossain muualla päättää ettei me voida vaikuttaa." "Kesällä kun piti olla vähemmän intervallipaikkoja, niin pienellä henkilökuntamäärällä pyöritettiin tätä toimintaa ja intervallipaikkoja lisättiin. Meillä ei silloin ollut opiskelijoita." "Toivoisimme palautteen tulevan tänne saakka missä tätä työtä tehdään. " Projektin päättyessä henkilökunta pohtii tulevaa osaston toiminnan muutosta ja ettei projektin aikaisia toiminnan periaatteita pystyttäisi ehkä säilyttämään kuten he ovat toivoneet. He tiedostavat tulevan toiminnan muutoksen aiheuttavan itsessään epävarmuutta ja vastarintaakin ja ovat huolissaan jaksamisestaan. "Tulee niin paljon muutoksia, että muutetaan ja asukaspaikat muuttuu intervallipaikoiksi kaikki ja vastaava sairaanhoitaja aloittaa ja opettajat jäävät pois. " "On kaikki niin epävarmaa, eikä meillä ole vakituisia työpaikkojakaan vielä." Hoitajat kokivat projektityöskentelyyn sisältyneen toiminnan kehittämisen haasteena ja kokivat onnistuneensa pääosin tavoitteiden suhteen. Myös positiiviset kokemukset ammatillisen kehittymisen osalta tukevat aikaisempia tutkimustuloksia (Tuomi-Gröhn 2001, 56-57, 60) ekspansiivisen oppimisen ja kehittävän siirtovaikutuksen suhteen. Hoitajien kokemukset projektin lopussa olivat osittain pettymyksen sävyttämiä erityisesti projektityöskentelyn suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Könnilän (1999, 7) mukaan muutoshallinnan, ammatillisen kasvun, motivaation ja muutoksiin sitoutumisen ehtoja ovat riittävä tieto kehittämistavoitteista, tavoitteiden ymmärtäminen, arvostaminen ja osallistuminen muutosten suunnitteluun. Projektityöskentelyn voitaisiin päätellä olleen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot