PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Seija Kivelä Tutor: Kari Kiviniemi

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Seija Kivelä Ohjaaja: Kari Kiviniemi PROJEKTITYÖSKENTELU JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVI- SEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli koota Vaiho-projektissa (Vanhusten arviointi-, intervalli- ja hoivaosasto) työskennelleiden opettajien ja hoitajien kokemuksia projektityöskentelystä ja työssäoppimisen ohjauksesta. Menetelmät Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kirjallisuuden avulla työssäoppimisen ohjausta, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä sekä ekspansiivista oppimista ja kehittävää siirtovaikutusta yhteistyön ja työssäoppimisen tavoitteena. Tutkimusosassa koottiin opettajien ja hoitajien kokemuksia puolistrukturoidulla ryhmähaastattelumenetelmällä. Haastatteluihin osallistuivat kaikki (N=8) Vaiho-osaston hoitajat ja viisi kuudesta projektissa työskennelleestä opettajasta. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä käyttäen. Tulokset Sekä opettajien että hoitajien kokemukset työskentelystä Vaihoprojektissa olivat pääosin myönteisiä. Projektin päätavoitteet kuntouttavan työotteen kehittäminen vanhustyössä ja uuden opiskelijaohjauksen toimintamallin kehittäminen saavutettiin. Onnistuakseen on projektityöskentely eri organisaatioon kuuluvien työntekijöiden kesken edellyttänyt oman työnkuvan uudelleen määrittelyä, toisen työn tuntemista, yhteistä sopimista, avointa vuorovaikutusta, palautteen antamisen ja vastaanottamisen kykyä sekä yhteistyössä ilmenneiden ongelmien välitöntä käsittelyä. Organisaatioissa voitiin päätellä tapahtuneen ekspansiivista oppimista ja kehittävää siirtovaikutusta. Haasteina koettiin kuntouttavan vanhustyön toteuttamisen mahdollistaminen myös jatkossa sekä teorian ja käytännön integroiminen paremmin työssäoppimisessa.

3 Avainsanat työssäoppiminen, työelämäyhteydet, ekspansiivinen oppiminen, kehittävä siirtovaikutus 3

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖELÄMÄYHTEYDET JA TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TYÖELÄMÄYHTEYDET EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN JA KEHITTÄVÄ SIIRTOVAIKUTUS YHTEISTYÖN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEENA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TULOKSET OPETTAJIEN KOKEMUKSET PROJEKTITYÖSKENTELYSTÄ HOITAJIEN KOKEMUKSET PROJEKTITYÖSKENTELYSTÄ OPETTAJAN KOKEMUKSET TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESTA HOITAJIEN KOKEMUKSET TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESTA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 28

5 1 Johdanto Tämä tutkimus on yksi osaselvitys VAIHO- (Vanhusten Arviointi, Intervalli ja Hoiva Osaston) kehittämisprojektin tuloksista. Tutkimuksella selvitettiin ekspansiivisen oppimisteorian avulla projektiin osallistuneiden opettajien ja hoitohenkilökunnan kokemuksia projektiin osallistumisesta ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Vaiho-projekti oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston (Kokkolan seudun koulutuskuntayhtymä) ja Kokkolan kaupungin perusturvan/honkaharjun vanhainkodin yhteistyöprojekti. Kehittämishankkeen päämääränä (liite 1) oli kehittää vanhustenhoidon malliyksikkö Kokkolassa. Uuden vanhusten hoitotyön toimintamallin rakentamisen lähtökohtana oli asiakaskeskeisyys ja kuntouttava työote. Toiminnan sisällön painopistealueisiin sisältyi myös opiskelijoiden ohjauksen toimintamallin kehittäminen (Opiskelijaohjuksen laatukäsikirja/vaiho 2003). Vaiho-osaston toiminta oli kokeiluluontoista ja kesti vajaa kolme vuotta ( ) (Jäväjä, Kalliokoski, Vähäkangas, Asujamaa & Uusimäki 2003, 4). Opiston tiloissa toimi yksi kaupungin vanhainkodin osasto. Osaston 14:stä potilaspaikasta yhdeksän oli pitkäaikaishoitoa tarvitseville ja viisi intervallihoitopaikkaa. Vakinaisessa työsuhteessa osastolla oli kaksi sairaanhoitajaa ja kuusi lähihoitajaa. Yksikkö toimi ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen malliyksikkönä. Koulutusorganisaatiot olivat sitoutuneet turvaamaan opiskelijoiden määrän ja laadun osastolla syyskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Opiskelijoiden määrä vaihteli lukukausittain opiskelijaan. Harjoittelujaksojen pituudet osastolla vaihtelivat neljästä kuuteen viikkoon. Laskennalliset ohjauspalkkiot oli muutettu opettajan työksi ja sitä käytettiin lisäämällä ja monipuolistamalla opettajien asiantuntemuksen käyttöä Vaiho-osastolla. (Jäväjä ym. 2003, 5-6, ) Vaiho-yhteistyöhankkeella pyrittiin valtakunnallisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2001, 5) mukaiseen toimintaan kehittämällä paikalliseen vanhustenhoidon tarpeisiin soveltuvaa kuntouttavan hoidon mallia. Vanhusväestön kasvun sekä alalta pois siirtyvän hoitohenkilöstön tilalle tarvitaan uutta koulutettua työvoimaa. Yhteisenä tavoitteena projektityöskentelyssä oli myös vanhustyön vetovoimaisuuden lisääminen tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottoon. Samalla mahdollistui myös opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen.

6 2 2 Työelämäyhteydet ja työssäoppiminen 2.1 Työssäoppimisen ohjaus Työssäoppimista on määritelty monella tavalla riippuen määrittelijän näkökulmasta. Määritelmissä pidetään yleisesti tärkeänä, että oppimisen tulee olla organisoitua ja sen tulee tapahtua työpaikalla tai aidossa työympäristössä. Ammatin vaatima osaaminen opitaan yhteistyössä työelämässä ja formaalien opintojen avulla. Osaamisen vaatimukset tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan vastata. Oppijan reflektiivisten valmiuksien merkitys on tärkeä samoin elämänkokemuksen merkitys eli jo opitun huomioiminen on otettava mukaan oppimisprosessia kehitettäessä. (Pohjonen 2001, 90.) Työssäoppiminen muodostaa olennaisen osan oppijan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Se varmistaa sekä edistää ammattitaidon, osaamisen ja metataitojen suunnitelmallista, jatkuvaa ja motivoitunutta kehittämistä työprosesseissa kokeneen mentorin ohjauksessa reflektiivisesti kokemuksellisuuden ja yhteistoiminnallisuuden tukemana. Mentorilla tulee olla kokemusta ohjaajana toimimisesta ja hänen tulee hallita työkokonaisuus. (Pohjonen 2001, ) Työssäoppiminen on ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvää, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä toteutettavaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua aidoissa työolosuhteissa. Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksen tulee myös valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen, valvontaan ja palautteen antamiseen. (Opetushallitus 2001, 144.) Vaiho-osastolla työskennelleet hoitajat olivat käyneet kahden opintoviikon laajuisen työpaikkaohjaajakoulutuksen. Osaston ja oppilaitosten yhdessä laatiman opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan tarkoituksena oli mahdollistaa ja turvata edellä kuvatun laadukkaan opiskelijaohjauksen toteutuminen. Ammatillisiin opintoihin liittyvästä työpaikoilla tehtävästä työharjoittelusta on Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa käytetty käsitettä työssäoppiminen. Kokkolan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä on käytetty käsitettä ohjattu työharjoittelu. Tässä työssä käytetään molemmista yhteisesti käsitettä työssäoppiminen.

7 3 2.2 Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteydet Muuttuva työelämä edellyttää ajantasaista osaamista ja valmiuksia koulutuksesta työelämään siirtyviltä nuorilta. Työssäoppimisen laadukas toteuttaminen edellyttää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Viime vuosina onkin sekä ammattikorkeakoulutuksessa että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetty erityistä huomiota työssäoppimiseen ja sen järjestämiseen. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 5 ; Opetushallitus 2000, 4; Opetushallitus 2001, 144.) Koulutuksen ja työelämän välisestä yhteistyöstä sekä koulun ja työn rajavyöhykkeellä avautuvista uusista työssäoppimisen mahdollisuuksista on toteutettu myös useita tutkimuksia ja kehittämisprojekteja. (Könnilä 1999; Pohjonen 2001; Tuomi-Gröhn & Engeström 2001.) Työelämän kehittäminen ammatillisen koulutuksen tehtävänä tulee edelleen korostumaan. Samalla opettajien työn sisältö työssäoppimisen ohjauksessa muuttuu. Opettajan on oltava yhä enemmän yhteyksien luoja ja ylläpitäjä työelämään ja muihin yhteistyötahoihin. Yhteisesti verkostojen kanssa oppimisympäristöjä kehittämällä voidaan edistää myös työelämässä tarvittavien spesifisten taitojen oppimista. (Honka, Lampinen & Vertanen 2000, 132; Määttä 2001, 69.) Oppilaitokset pyrkivät vastaamaan työelämän kehityshaasteisiin erilaisten projektien avulla. Kauppisen (2003, 21-26) tutkimustulosten mukaan projektityöskentely on lisännyt opettajien suunnittelutyön määrää, lisäkoulutuksen tarvetta, merkittävästi yhteistyötä työelämän kanssa sekä omalla ajalla tehtävää työtä. Tärkeimpinä projektityötaitoina opettajat pitävät ryhmätyö- ja neuvottelutaitoja, oman työn ja ajankäytön hallintaa, liikkeenjohdollisia ja markkinointitaitoja sekä atk- osaamista. Opettajat kokevatkin kouluttautumisen projektityöskentelyyn tärkeäksi. Laadukas työssäoppimisen ohjaus edellyttää että työpaikoilla on riittävästi työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneita alansa asiantuntijoita. Työpaikkaohjaaja on yhdyshenkilö työpaikan ja oppilaitoksen välillä ja hän toimii kiinteässä yhteistyössä opettajan kanssa. Hän luo ja ylläpitää koulutukseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Vuonna 2000 käynnistyneen työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteuttamista ja parantaa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. (Opetushallitus 2000, 5.)

8 4 Perinteisesti koulutuksen tehtäviin ei ole sisältynyt olemassa olevan ja vallitsevan käytännön ylittämistä, uuden luomista. Käytännön harjoittelujaksoilla oppiminen on nähty opiskelijan yksilöllisenä prosessina, jolloin ohjauksen ja arvioinnin kohteena on opiskelija. Opettaja ohjaa harjoittelua käyden tapaamassa opiskelijaa ja valvoo työpaikkaohjaajan ohjaustehtävää. Työelämä saattaa olla tällöin vain antavana osapuolena järjestäessään käytännön harjoittelun. (Männikkö 1995, ; Lukkarinen 2001, 67.) Opiskelu voi edetä myös erilaisina työyhteisöjen kehittämishankkeina jotka palvelevat sekä opiskelijoiden oppimista että työyhteisöjä. Samalla voidaan kehittää uudenlaisia yhteistyömalleja koulutuksen ja työelämän välille. Työssäoppimisen jakso voidaan nähdä myös työpaikkojen mahdollisuutena kehittää toimintaansa yhteistyössä opiskelijan ja opettajan kanssa. Tällöin opettajan ja koulun rooli muuttuu. Koulu ja opettaja muuttuvat muutosagenteiksi, joiden tehtävänä on myydä uutta, molempia osapuolia hyödyntämään pyrkivää yhteistyömuotoa ja toisaalta toimia kiinteänä osapuolena uutta luovassa kehittämishankkeessa. Opettajat toimivat välittäjinä, rajanylittäjinä ja muutosagentteina koulutusinstituution ja työpaikkojen välillä. (Lukkarinen 2001, 68; Tuomi-Gröhn 2001, 56.) Yhteistyöhanke mahdollistaa myös erilaisten opetusjärjestelyjen kehittämisen ja kokeilemisen kohti yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä (Jäväjä ym. 2003, 15).

9 5 2.3 Ekspansiivinen oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus yhteistyön ja työssäoppimisen tavoitteena Oppilaitokseen ja työpaikoille muodostuu helposti kaksi erillistä tietovarastoa. Koulutuksessa omaksuttuja tietoja ja taitoja ei osata aina hyödyntää käytännön tehtävien ratkaisemisessa. Koska välitön ammattikäytäntö, huolimatta siellä olevista potentiaalisista oppimisen haasteista, ei ole rakennettu oppimista varten, on oppimistilanteet luotava sinne usein erikseen. Toisaalta yksilön liikkuessa muutoksissa olevien organisaatioiden välillä, tapahtuu myös hänen tiedoissa, taidoissa ja identiteetissä muutoksia. (Beach 1999, ; Tuomi- Gröhn 2001, ) Ekspansiivinen oppiminen alkaa kun joku toimintajärjestelmän yksilö kyseenalaistaa olemassa olevan käytännön. Siitä johtuva laajeneva debatti ja nykytilojen ristiriitojen yhteistoiminnallinen analyysi johtaa toiminnan uuden, kehittyneemmän muodon mallittamiseen. Malli ja sen seuraukset tutkitaan ja pannaan käytäntöön. Tämä johtaa uuden toimintamuodon lujittumiseen, leviämiseen ja prosessin reflektiiviseen arviointiin. (Tuomi-Gröhn 2001, 13.) Jotta yhteiset kehittämishankkeet oppilaitoksen, opiskelijoiden ja työpaikan välillä olisivat realistisia, kaikkien osapuolten on tarjottava toisilleen jotakin merkityksellistä hyötyä, jota erillään toimittaessa ei ole saavutettavissa. Engeströmin (2001, 23-24) mukaan oppimisessa on tapahtunut kehittävää siirtovaikutusta mikäli oppiminen on organisoitu prosessiksi, jossa useampi toimintajärjestelmä keskenään neuvotellen toteuttaa yhteisen kehittämishankkeen, johon kukin osapuoli antaa jonkin panoksen. Oppimisessa tulee myös muodostaa yksi tai useampia uusia teoreettisia käsitteitä, joiden avulla kehitettävä kohde hahmotetaan uudella tavalla. Oppimisprosessi johtaa muodostettujen uusien käsitteiden käyttöönottoon uuden ratkaisun tai toimintatavan välineinä tai malleina. Osapuolten käytännön toimintatavoissa tapahtuu näin muutoksia hankkeen seurauksena. Siirtovaikutuksen avainprosessina toimii moniääninen neuvottelu. Ekspansiiviseen oppimiseen perustuvan kehittävä siirtovaikutuksen tavoitteena on ottaa muutos haltuun pyrkimällä yhteistoiminnallisesti vaikuttamaan organisaatioiden muutoksen suuntaan. Transferin perustana on uuden työtavan oppiminen ja ekspansiivinen siirtyminen toisiin tilanteisiin. Transfer merkitsee aktiivista tietojen ja taitojen tuottamista ja tulkintaa. Ekspansiivinen oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus muuttaa koulun kollektiiviseksi muutosagentiksi, joka tekee yhteistyötä paikallisten organisaatioiden ja työpaikkojen kanssa. Koulu tarjoaa asiantuntemuksensa muutoksessa oleville työpaikoille. Opettajat ja opiskelijat toimivat muutosprosessissa rajanylittäjinä, jotka tuovat käytännön välineitä muutosprosessiin. Uusi työtapa syntyy kun yhdistetään koulun

10 teoreettinen tieto työntekijöiden kokemuksiin. Kehittävä siirtovaikutus pyrkii antamaan välineitä horisontaalisen asiantuntijuuden tuottamiseen. (Tuomi- Gröhn 2001, ) 6

11 7 3 Tutkimustehtävät Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota palautetta Vaiho-projektissa työskennelleiltä opettajilta ja hoitajilta kehittämisprojektiin osallistumisesta ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Kokemuksia tarkasteltiin ekspansiivisen oppimisen teorian näkökulmasta. Tutkimustehtävät: 1) Millaisia kokemuksia opettajilla ja hoitajilla on Vaiho-projektiin osallistumisesta? 2) Millaisia kokemuksia opettajilla ja henkilökunnalla on opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta Vaiho-projektissa?

12 8 4 Tutkimuksen toteutus Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimustehtävänä oli tiedonantajien kokemusten selvittäminen. Pyrkimyksenä oli saavuttaa mahdollisimman monipuolinen ja kattava käsitys tutkimusilmiöstä. Lähtökohtana oli, ettei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan monenlaisia näkökulmia totuuteen. (Eskola & Suoranta 1998, 16; Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Tutkimuksen kohdejoukkoina olivat Vaihoprojektissa työskennelleet opettajat N=5 ja hoitohenkilökunta N=8. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelumenetelmällä (Eskola & Suoranta 1998, 95-99). Hoitajia haastateltiin kahdessa ja opettajia yhdessä ryhmässä. Tutkimushaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa odotettiin tulevan esille haastateltavien tärkeiksi kokemat projektityöskentelyyn ja työssäoppimisen ohjaukseen liittyvät asiat. Puolistrukturoidulle menetelmille on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47-48). Tässä tutkimuksessa haastattelun aihepiiri ja teema-alueet olivat kaikille samat. Etukäteen muodostettujen haastattelukysymysten järjestys ja sanamuoto olivat muutettavissa. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin omin sanoin, jolloin heidän kokemuksensa saattoivat nousta esiin. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällön analyysimenetelmää. Analyysiä ohjasivat tutkimustehtävien mukaiset teemat. Aukikirjoitetusta haastatteluaineistosta jäsennettiin teemoittain ne asiat, jotka haastateltavien kokemuksista oli tulkittavissa merkityksellisiksi. Analyysiyksikkönä käytettiin lausumaa eli ajatuksellista kokonaisuutta, joka saattoi olla lause tai virke. Haastateltavien kokemuksia pyrittiin ymmärtämään suhteessa kehittämisprojektin toteuttamisen kontekstiin. Kerätystä aineistosta nousseita havaintoja verrattiin teoriaan ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. (Eskola 2001, ; Kiviniemi 2001, ) Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä ovat vastaavuus, siirrettävyys, tutkimustilanteen arviointi ja vahvistettavuus (Lincoln & Guba 1985). Tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimustulosten siirrettävyyttä pyrittiin osoittamaan kuvaamalla tutkimuksen vaiheet tutkimusraportissa mahdollisimman tarkasti ja perustelemalla tehdyt tutkimukselliset ratkaisut. Tutkimustulosten uskottavuutta vahvistettiin asiayhteyteen liitetyillä tiedonantajien suorilla lainauksilla. Tutkimuseettisesti olennaisia ovat tutkimuslupaan, tutkimusaineiston keruuseen, tutkimuskohteen hyväksikäyttöön, tutkimukseen osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvät kysymykset (Eskola & Suoranta 1998, 52-53). Opettajien haastatteluihin haettiin luvat oppilaitosten rehtoreilta ja hoitohenkilökunnan osalta Kokkolan kaupungin perusturvajohtajalta. Myös haastateltavilta pyydettiin lupa haastatteluun. Opettajien haastattelu ja toinen hoitajien haastatteluista

13 nauhoitettiin. Toisesta hoitajien haastattelusta tutkija kirjoitti muistiinpanot koska haastateltavat eivät halunneet haastattelua nauhoitettavan. Haastattelun jälkeen nauhoitukset aukikirjoitettiin, minkä jälkeen ne hävitettiin. Tutkimushaastattelulla koottiin tietoa, mikä on osallistujien käytettävissä ja hyödynnettävissä heidän jatkotyöskentelyssään. Tutkijana olen ollut ulkopuolinen molempiin työyhteisöihin nähden, mikä vahvistaa tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta. Tutkimustuloksista tiedotetaan ja tutkimuksesta laadittu raportti luovutetaan sekä tutkimukseen osallistujille että heidän työnantajilleen. 9

14 10 5 Tulokset 5.1 Opettajien kokemukset projektityöskentelystä Vaiho-projektissa työskennelleistä kuudesta opettajasta viisi osallistui haastatteluun. Heistä kolme oli ollut mukana projektissa alusta saakka jo sen suunnitteluvaiheessa. Yksi opettaja oli työskennellyt projektissa kaksi ja yksi puolitoista vuotta. Opettajista kaksi oli projektin vastuuopettajia. Yhden opettajan vastuulla on ollut perehdyttää kaikki opiskelijat RAI-arviointiin (Resident Assessment Instrument tietojärjestelmä) (Noro ym. 2001,3) ja ohjata opiskelijoita sen toteuttamiseen käytännön hoitotyössä moniammatillisen tiimin yhteydessä. Lisäksi tiimiin on kuulunut vanhus- ja vammaistyön, sosiaalityön ja -fysioterapian opettajat sekä opiskelijoille työnohjausta antanut hoitotyön opettaja. Projektiin osallistuneet opettajat ovat kokeneet projektityöskentelyn myönteisenä mahdollisuutena ja tilaisuutena osallistua uuden toimintatavan kehittämiseen. Myös henkilökohtainen kiinnostus sekä vanhustyöhön että työssäoppimisen ohjauksen kehittämiseen koettiin projektiin sitoutumisessa merkitykselliseksi. Opettajat ovat kokeneet projektiin osallistumisen haasteelliseksi ja vaativaksi sekä myönteiseksi kokemukseksi. Opettavaista, yhtään kertaa ei ole tullut semmoinen tunne että minä ehdottomasti haluan tästä pois. Voimattomuus on tullut mutta on tästä saanutkin paljon. Vaiho-osasto on toiminut opiston tiloissa koko projektin ajan. Opettajat ovat kokeneet osaston sijainnin opetustilojen kanssa samassa kiinteistössä olleen sekä projektityöskentelyä helpottava että työajan rajaamisen kannalta jossain määrin myös ongelmallinen. "Jos se olisi ollut muissa tiloissa kuin tämä, niin se olisi tehnyt sen aivan kohtuuttoman raskaaksi ja mahdottomaksikin, että tietyllä tavalla tämä läheisyys on ollut hyvä, helppo on ollut käydä, mutta toisaalta se on joskus hajottanut jotakin muuta tekemistä." Pitäisi voida hoitaa työ pääsääntöisesti työaikana. Se on asia jossa itse pitäisi miettiä onko muuta tapaa hoitaa tätä asiaa. " Kahteen eri organisaatioon kuuluvien työntekijöiden välinen tiivis yhteistyö on onnistuakseen edellyttänyt paitsi oman työnkuvan uudelleen hahmottamista myös yhteistä sopimista, avointa vuorovaikutusta, palautteen antamisen ja

15 11 vastaanottamisen kykyä sekä yhteistyössä ilmenneiden ongelmien välitöntä käsittelyä. "Alkuunhan meillä oli yhteisiä kehittämispalavereita henkilökunnan kanssa, sitten oli semmoisia joihin me ei kuuluttu. Siinä me haettiin pikkuisen sitä paikkaa että kelle tämä kuulu. Siinäkin on minusta yhteistyö muotoutunut, pitää tuntea toisten toimintaa. "Se on heidän omaa työtä, on kuitenkin aina niin herkkää kahden organisaation yhteistyö, että missä se raja kulkee, että siinä on itsellä ollut opettelemista. "Mitä henkilökunta tai se pelko siitä kritiikistä, niin se on toisaalta hoidettu kyllä hyvin. Joka kerran jälkeen on otettu asia pöydälle että mitä tapahtui ja miten toimitaan toisin. Palaute siitä välittömästi on hankittu ja viety eteen päin. "Mä en osaa kuvitella oikeen montaa työyhteisöä missä opettajat ja henkilökunta lähtisivät... me niin kun toisen reviirillä osittain ollaan, lähettäisiin näin avoimesti keskustelemaan. Opettajat kokivat lähinnä moniammatillisen tiimityöskentelyn olleen foorumi jolloin he jollakin tavalla ovat osallistuneet asiakkaan hoitoon esittämällä opiskelijoille kysymyksiä ja eri vaihtoehtoja hoitoratkaisuiksi. "Moniammatillinen tiimi on ainut foorumi missä puutumme jollakin tavalla asiakkaan hoitoon joillakin kysymyksillä, niin ja eri vaihtoehtoja, että ne on enempi semmoisia pohdinta-asioita. "Kun me emme tunne sitä asiakasta niin hyvin, niin me ei voida varmuudella sanoa, että onko näin, vaan ehdotuksia lähinnä sen perusteella vain mitä opiskelija on kertonut.. Yhteistyön ja osaston toiminnan kannalta tarkasteltuna opettajat näkevät Vaihoosastolla olevan tarvetta osastolla työskentelevälle henkilölle, jolla olisi päivittäistyön suunnitteluvastuu, joka koordinoisi ja delegoisi tehtäviä, myös opiskelijoille. He pohtivat lisäksi opiskelijoiden roolia esiteltäessä osaston toimintaa vierailijoille ja toivovatkin myös työyhteisön vakinaisilla työntekijöillä olevan mahdollisuus enemmän kohdata ja huomioida osaston ulkopuolelta tulevia vierailijoita. Yhteinen sosiaalinen todellisuus ja tavoiteltu uusi toimintamalli syntyi vähitellen arjen toiminnan kautta. Toiminta organisaatioiden rajavyöhykkeellä ei kuitenkaan ole ollut aina yksiselitteistä. Projektiin osallistuneiden opettajien kokemuksista voidaan päätellä projektityöskentelyn sisältäneen roolimuutoksia

16 12 ja rajanylityksiä perinteiseen opettajan työhön verrattuna. He ovat joutuneet ottamaan kantaa opiskelijan oppimisen rinnalla myös niihin työprosesseihin, joihin opiskelijat osallistuivat. Se on merkinnyt eri organisaatioihin kuuluvien työntekijöiden näkökulmasta myös jossain määrin riskinottoa ja epävarmuuden sietokykyä. Onnistuakseen projektityöskentely on edellyttänyt osallistujien avointa keskustelua ja kykyä nähdä syntyneet ongelmatilanteet mahdollisuuksina uuden toimintamallin kehittämiseen. Tältä osin tulokset ovat samansuuntaiset Tuomi-Gröhnin (2001, 56) tutkimustulosten kanssa. 5.2 Hoitajien kokemukset projektityöskentelystä Kuusi kahdeksasta hoitajasta on työskennellyt Vaiho-osastolla koko projektin ajan. Yksi hoitajista oli ennen osastolle työhön tuloaan ollut siellä myös opiskelijana ja kiinnostus vanhustyöhön oli herännyt työssäoppimisjaksolla. Työhön hakeutumiseen sisältyviä kiinnostuksen kohteita olivat pitkän työsuhteen lisäksi halu tehdä hoitotyötä vanhusten parissa, kiinnostava ja haasteelliseksi koettu projektityö sekä kiinnostus opiskelijaohjauksesta. Kukaan ei ollut aikaisemmin osallistunut projektityöskentelyyn. Hoitajien kokemukset Vaiho-projektissa työskentelystä kokonaisuutena olivat positiivisia. "Kallistuu ehdottomasti plussan puolelle kokonaisuutena. "Jos olis vaihtoehto että vois tavallaan niin kuin pois pyyhkäistä tämän tai ei, niin kyllä minä tämän kokemuksen haluan pitää." Hoitajat ovat kokeneet osaston sijainnin opiston tiloissa olleen toiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Hoitajat kokivat kyenneensä tarjoamaan vanhuksille Vaiho-osastolla hyvää hoitoa. Esimerkkinä he mainitsivat kuntouttavan hoitotyön tuottamat tulokset vanhusten voinnissa ja sitä kautta heidän elämänlaatuunsa. Lisäksi unilääkkeiden käyttö oli lopetettu koska vanhusten unensaanti oli pystytty turvaamaan muutoin. He kertoivat yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden olleen periaatteita joille hyvä vanhusten hoito on rakentunut. Hoitajat kertoivat projektin tavoitteiden ja työntekijöiden erilaisten työtapojen yhteensovittamisen tuottaneen ongelmia projektityöskentelyn alussa. He kokivat projektityöskentelyn olleen paitsi vaativa myös voimaannuttava ja rikastuttava kokemus. He kokivat sekä oppineensa luottamaan työkavereihin että tulleensa yksilöinä rohkeammiksi toimimaan ryhmässä. Tämä on tulkittavissa tiimityötaitojen kehittymiseksi.

17 13 Vaiho-osaston henkilöstö valittiin toukokuussa Parin viikon pituinen työhön perehdytysjakso oli elokuun alussa ja ensimmäiset asukkat siirtyivät osastolle Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti työssäoppimisjakson Vaihossa syyskuun alussa. Hoitajat arvioivat opiskelijoiden tulleen osastolle liian aikaisin vaikkakin tarpeeseen työn suorittamisen kannalta. Jälkeen päin arvioituna he kokivat että työryhmän olisi pitänyt saada ryhmäytyä paremmin ennen opiskelijoiden tuloa osastolle, jotta he olisivat osanneet ohjata opiskelijoita riittävästi ja hyödyntää heidän työpanostaan. Hoitajat ovat kokeneet opettajien tuoneen työhönsä asioiden positiivista kyseenalaistamista. Opettajat ovat olleet tiiviisti toiminnassa mukana ja työpanoksellaan tuottaneet sen, että työmenetelmiä on pitänyt pohtia, ei ole päässyt rutinoitumaan. Hoitajat ovat kokeneet hyvänä että opettajat ovat mahdollistaneet myös heidän pääsynsä koulutuksiin olemalla silloin osastolla. Hoitajat pohtivat projektityöskentelyä ja sen tavoitteiden priorisointia oman työnsä kannalta. Hoitajien päätyö Vaiho-projektissa on ollut vanhusten hoitotyö ja erityisesti kuntouttavan työotteen kehittäminen. He ovat kokeneet projektin olleen kuitenkin pitkälti opiskelijalähtöistä ja kokivat siksi roolinsa olleen ristiriitainen. Jotenki tuntuu että kyllä tää aika opiskelijalähtöistä on.". "Siinä se ristiriita tuleekin kun itse haluaisi sen tärkeysjärjestyksen pitää, niin kuitenkin tuntuu, että toiselta puolen sitten se koulun osuus on suuri. Pitää ehtiä molempia sekä opiskelijoita että vanhuksia huomioida. Hoitajat kokivat kehittyneensä ammatillisesti projektityöskentelyn aikana. He mainitsivat seuraavia kehittymisen alueita: opiskelijaohjaus, hoitosuunnitelmien laadinta ja hyödyntäminen hoitotyössä, kirjaamisen parantuminen, lääketietämyksen lisääntyminen, joustavuuden lisääntyminen, kyky oman toiminnan tarkasteluun ja hahmottamiseen eri näkökulmasta, uuden toimintatavan myötä on ollut paljon vanhasta pois oppimista. "Kyllä mä oon oppinut täällä tosi paljon." "Ehkä sitä on jotenkin joutunut kattomaan sitä omaa työtäänkin vähän eri näkökulmasta." "Monessa työpaikassa oli hyvä työntekijä kun oli nopea. Siinä näkee sen oppimisen kun vertaa vanhaan työhön, minkälainen työntekijä on silloin ollut." Hoitajat ovat pitävät kehittämistyössään tärkeänä mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. He kokivat osaston työryhmän toiminnan periaatteen muuttuneen

18 14 projektityöskentelyn aikana erityisesti suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Alussa he kokivat voineensa toimia pitkältikin itseohjautuvasti ja vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen. Lisäksi hoitajat toivoivat että palaute tehdystä työstä tulisi myös työntekijätasolle. "Alussa me saatiin kyllä paljon suunnitella ja ehdottaa kaikkea ja se meni läpi. Nyt se on jotenkin lipsahtanut, että minusta se on niin että jossakin muualla päätetään." "Seurantaryhmään ei kutsuttu, informaatio ei kulje." "Kyllä meiltä kysytään mutta asiat on jo päätetty jossain muualla" "Se olikin silloin alussa niin innostunut kun tuntui että pystyy vaikuttamaan, mutta nyt on tunne että ne jossain muualla päättää ettei me voida vaikuttaa." "Kesällä kun piti olla vähemmän intervallipaikkoja, niin pienellä henkilökuntamäärällä pyöritettiin tätä toimintaa ja intervallipaikkoja lisättiin. Meillä ei silloin ollut opiskelijoita." "Toivoisimme palautteen tulevan tänne saakka missä tätä työtä tehdään. " Projektin päättyessä henkilökunta pohtii tulevaa osaston toiminnan muutosta ja ettei projektin aikaisia toiminnan periaatteita pystyttäisi ehkä säilyttämään kuten he ovat toivoneet. He tiedostavat tulevan toiminnan muutoksen aiheuttavan itsessään epävarmuutta ja vastarintaakin ja ovat huolissaan jaksamisestaan. "Tulee niin paljon muutoksia, että muutetaan ja asukaspaikat muuttuu intervallipaikoiksi kaikki ja vastaava sairaanhoitaja aloittaa ja opettajat jäävät pois. " "On kaikki niin epävarmaa, eikä meillä ole vakituisia työpaikkojakaan vielä." Hoitajat kokivat projektityöskentelyyn sisältyneen toiminnan kehittämisen haasteena ja kokivat onnistuneensa pääosin tavoitteiden suhteen. Myös positiiviset kokemukset ammatillisen kehittymisen osalta tukevat aikaisempia tutkimustuloksia (Tuomi-Gröhn 2001, 56-57, 60) ekspansiivisen oppimisen ja kehittävän siirtovaikutuksen suhteen. Hoitajien kokemukset projektin lopussa olivat osittain pettymyksen sävyttämiä erityisesti projektityöskentelyn suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Könnilän (1999, 7) mukaan muutoshallinnan, ammatillisen kasvun, motivaation ja muutoksiin sitoutumisen ehtoja ovat riittävä tieto kehittämistavoitteista, tavoitteiden ymmärtäminen, arvostaminen ja osallistuminen muutosten suunnitteluun. Projektityöskentelyn voitaisiin päätellä olleen

19 15 projektin lopulla tältä osin puutteellinen. Toisaalta projektityöskentelyn päättyessä hoitajat toivat esiin tulevan toiminnan muutoksen herättämän epävarmuuden tunteen. Könnilän (1999, 6) tutkimustulosten mukaan toiminnan muutoksen vaikutukset ilmenevät toisaalta haasteina, toisaalta väsymisenä tai pelkona muutoksista ja työstä selviytymisestä. Hallitsemattoman muutoksen kokemukseen sisältyivät tiedon puute, väsyminen ja liian nopea muutosvauhti. 5.3 Opettajan kokemukset työssäoppimisen ohjauksesta Projektiin osallistuneet oppilaitokset olivat sitoutuneet takaamaan tietyn opiskelijamäärän Vaiho-osastolla lukukausien aikana. Opiskelijoiden ohjautuminen sinne tuotti opettajille järjestelyjä. Opettajat kokivat, että opisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden halukkuudessa hakeutua Vaiho-osastolle työssäoppimisen jaksolle oli eroja. Opettajat näkivät myös opiskelijoiden iän ja aikaisemman työkokemuksen vaikuttavan opiskelijan työssäoppimispaikan valintaan sekä kykyyn nähdä Vaiho-osastolla tehtävän hoitotyön haasteellisuus ja oppimisen mahdollisuudet. "Alkuun meillä oli suuriakin vaikeuksia erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoitten kohdalla koska he kokivat että se työ on niin yksinkertaista ja helppoa, eikä ole riittävästi haasteita ja kyllä on jossain määrin esiintynyt loppuun asti, mutta vähentynyt se jossakin määrin on." "Terveydenhoitajat katsovat että se ei palaudu tähän heidän terveyden tehtäviin ja koulutukseen kuuluu tämmöinen jakso." "Se on mielenkiintoinen ilmiö että semmoiset jotka on aikuiskoulutuksessa, joilla on jo aikaisempi tutkinto ja työkokemus, niin he näkevät oppimishaastetta ja mahdollisuuksia ja työn vaativuuden kuin ne, joilla ei sitä kokemusta ole." "Niin jotka ei osaa lähteä sinne syvemmälle hakemaan, että jos asukkaan hoito näyttää siltä, että se on pesemistä ja pukemista, jos he ei näe minkälaisia taustoja miten niitä hoitoja suunnitellaan. Siellä vaaditaan opiskelijalta enemmän." Projektityöskentelyn alussa ammattikorkeakoulussa opiskelevat olivat kaikki työssäoppimisen jaksolla Vaihossa ja opiskelijoita oli silloin osastolla enemmän. Opettajat arvioivat opiskelun haasteellisuuden olleenkin silloin puutteellista suuren opiskelijamäärän vuoksi. He arvioivat etteivät opettajat eikä henkilökuntakaan siinä tilanteessa kyenneet ohjaamaan opiskelijoita riittävästi niissä olosuhteissa. Projektin alkuvaiheessa opiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteet olivat myös erilaiset, jolloin teoriaopintojen jälkeen opiskelijoilla olikin

20 16 vaikeuksia nähdä työssäoppimiseen liittyvät haasteet ja oppimismahdollisuudet osastolla. Lisätäkseen Vaiho-osaston vetovoimaisuutta opiskelijoiden työssäoppimisen paikkana ovat projektissa työskennelleet opettajat informoineet opiskelijoita osaston toiminnasta ja oppimisen mahdollisuuksista siellä yhdessä osaston henkilökunnan kanssa. Opettajat esittivät että kaikki opiskelijat suorittaisivat siellä työssäoppimisen vanhainkotijakson ja sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat johtamisen työssäoppimisjaksoja. Tällöin siellä olisi samanaikaisesti eri opiskeluvaiheessa olevia opiskelijoita. Opettajien mielestä on ammatillisesti kehittävää että osastolla on opiskelijoita molemmista kouluista ja että siellä opitaan arvostamaan ja hyödyntämään toisen osaamista ja tietämystä vanhusten hoitotyössä. Projektityöskentelyssä mukana olleet opettajat kokivat tarpeelliseksi myös muille opettajille kohdistuvan informaation lisäämisen Vaihon toiminnasta ja siitä mitä opiskelija Vaihossa voi oppia. Haastattelussa nousi esille kysymys siitä, paljonko heidän oppilaitoksissaan on meneillään toimintaa, jossa myös heidän työpanostaan tarvittaisiin, mutta he eivät sitä tiedä. Opettajien kokemus informaation lisäämisen tarpeesta oppilaitosten sisällä on tutkimustuloksena samansuuntainen Lukkarisen (2001, 75) Silta-projektissa saamien tutkimustulosten osalta siltä osin, että projektit usein mielletään oppilaitoksen toiminnasta kokonaan erillisenä toimintana. Opettajat pohtivatkin kuinka projekteista voitaisiin tehdä enemmän näkyviä ja yhteisiä. Puolen vuoden kuluttua projektin aloittamisesta opettajat laativat yhdessä osaston henkilökunnan ja opiskelijaedustuksen kanssa työssäoppimisen käytäntöjä ohjaavan laatukäsikirjan. Laatukäsikirja on koettu tarpeelliseksi ohjeistamaan ja yhdenmukaistamaan työssäoppimiseen liittyviä asioita. Laatukäsikirja määritteli opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden roolit ja tehtävät. Käsikirja toimi myös opiskelijoiden itsearvioinnin ja palautteen välineenä. Laatukäsikirjan koettiin yhtenäistäneen käytäntöjä ja se on koettu käytännössä tarpeelliseksi ja toimivaksi. Kehittävän siirtovaikutuksen teorian näkökulmasta tarkasteltuna voidaan projektissa kehitetyn uuden opiskelijaohjauksen mallin katsoa edustaneen Engeströmin (2001, 19-27) teorian mukaista uutta toimintatapaa. Kaikkia tilanteita laatukäsikirja ei kuitenkaan vielä kata. Opettajat arvioivat kehittämistä olevan vielä opiskelijan sairastumiseen ja muihin ongelmatilanteisiin liittyvässä ohjeistuksessa. Työssäoppimispaikan läheisyys on mahdollistanut että opettajia on ollut helppo pyytää ratkaisemaan syntyneitä pulmatilanteita herkästikin. "Kyllä tässä sopimuksessa semmoisia kohtia on jotka on olleet raskaita opettajille ja tälle oppilaitokselle"

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila

Harjoittelukurssi lukuvuonna Leena Mattila Harjoittelukurssi lukuvuonna 2013-2014 Leena Mattila Harjoittelu ennen Opiskelija hankki harjoittelupaikan itsekseen Työn jälkeen kirjoitti raportin ja liitti siihen työtodistuksen Raportti luettiin laitoksella

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

VOO 2 ja 3 Opiskelijoiden palautekysely

VOO 2 ja 3 Opiskelijoiden palautekysely VOO 2 ja 3 Opiskelijoiden palautekysely 1. Olen opiskelijana * nmlkj Koulutuskeskus Salpauksessa nmlkj Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa (ent. Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto) nmlkji Ylivieskan

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

etaitava -ohjauksen uusilla urilla

etaitava -ohjauksen uusilla urilla etaitava -ohjauksen uusilla urilla Sari Riekko, Jyväskylän ammattiopisto Heli Kinnunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, etaitava etaitava on järjestelmä opettajan, opiskelijan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen

Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen Verkostoista voimaa opiskelijaohjauksen kehittämiseen VeTe päätösseminaari Tampere-talo 6.9.2011 Heiskanen, Marjut. Kliinisen hoitotyön opettaja, tiimivastaava KYS. Taam-Ukkonen, Minna. Ylihoitaja. KYS.

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä?

Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? Toiminnasta tuloksiin miten osaamisen johtamisella tuetaan kehittämistyötä? MYÖTÄTUULESSA TOIMINTAA JA TULOKSIA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN 6-8.5.2013 Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö Lapin matkailuopisto

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008

Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 Yhteenveto Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n työssäoppimiskyselystä 2008 1 Johdanto Teknologiateollisuus ry:n Tampereen alueyksikkö ja Metallityöväen Liitto ry tekivät yhteistyössä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot