PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO"

Transkriptio

1 PROJEKTITYÖSKENTELY JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ OPPIMISPORTFOLIO PRO FORMA DIDACTICA Kevät 2004 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Opiskelija: Seija Kivelä Tutor: Kari Kiviniemi

2 2 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU PRO FORMA DIDACTICA TIIVISTELMÄ Seija Kivelä Ohjaaja: Kari Kiviniemi PROJEKTITYÖSKENTELU JA TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS EKSPANSIIVI- SEN OPPIMISEN EDISTÄJÄNÄ Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli koota Vaiho-projektissa (Vanhusten arviointi-, intervalli- ja hoivaosasto) työskennelleiden opettajien ja hoitajien kokemuksia projektityöskentelystä ja työssäoppimisen ohjauksesta. Menetelmät Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin kirjallisuuden avulla työssäoppimisen ohjausta, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä sekä ekspansiivista oppimista ja kehittävää siirtovaikutusta yhteistyön ja työssäoppimisen tavoitteena. Tutkimusosassa koottiin opettajien ja hoitajien kokemuksia puolistrukturoidulla ryhmähaastattelumenetelmällä. Haastatteluihin osallistuivat kaikki (N=8) Vaiho-osaston hoitajat ja viisi kuudesta projektissa työskennelleestä opettajasta. Tutkimusaineisto analysoitiin deduktiivista sisällön analyysiä käyttäen. Tulokset Sekä opettajien että hoitajien kokemukset työskentelystä Vaihoprojektissa olivat pääosin myönteisiä. Projektin päätavoitteet kuntouttavan työotteen kehittäminen vanhustyössä ja uuden opiskelijaohjauksen toimintamallin kehittäminen saavutettiin. Onnistuakseen on projektityöskentely eri organisaatioon kuuluvien työntekijöiden kesken edellyttänyt oman työnkuvan uudelleen määrittelyä, toisen työn tuntemista, yhteistä sopimista, avointa vuorovaikutusta, palautteen antamisen ja vastaanottamisen kykyä sekä yhteistyössä ilmenneiden ongelmien välitöntä käsittelyä. Organisaatioissa voitiin päätellä tapahtuneen ekspansiivista oppimista ja kehittävää siirtovaikutusta. Haasteina koettiin kuntouttavan vanhustyön toteuttamisen mahdollistaminen myös jatkossa sekä teorian ja käytännön integroiminen paremmin työssäoppimisessa.

3 Avainsanat työssäoppiminen, työelämäyhteydet, ekspansiivinen oppiminen, kehittävä siirtovaikutus 3

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖELÄMÄYHTEYDET JA TYÖSSÄOPPIMINEN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN TYÖELÄMÄYHTEYDET EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN JA KEHITTÄVÄ SIIRTOVAIKUTUS YHTEISTYÖN JA TYÖSSÄOPPIMISEN TAVOITTEENA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TULOKSET OPETTAJIEN KOKEMUKSET PROJEKTITYÖSKENTELYSTÄ HOITAJIEN KOKEMUKSET PROJEKTITYÖSKENTELYSTÄ OPETTAJAN KOKEMUKSET TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESTA HOITAJIEN KOKEMUKSET TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUKSESTA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 28

5 1 Johdanto Tämä tutkimus on yksi osaselvitys VAIHO- (Vanhusten Arviointi, Intervalli ja Hoiva Osaston) kehittämisprojektin tuloksista. Tutkimuksella selvitettiin ekspansiivisen oppimisteorian avulla projektiin osallistuneiden opettajien ja hoitohenkilökunnan kokemuksia projektiin osallistumisesta ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Vaiho-projekti oli Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston (Kokkolan seudun koulutuskuntayhtymä) ja Kokkolan kaupungin perusturvan/honkaharjun vanhainkodin yhteistyöprojekti. Kehittämishankkeen päämääränä (liite 1) oli kehittää vanhustenhoidon malliyksikkö Kokkolassa. Uuden vanhusten hoitotyön toimintamallin rakentamisen lähtökohtana oli asiakaskeskeisyys ja kuntouttava työote. Toiminnan sisällön painopistealueisiin sisältyi myös opiskelijoiden ohjauksen toimintamallin kehittäminen (Opiskelijaohjuksen laatukäsikirja/vaiho 2003). Vaiho-osaston toiminta oli kokeiluluontoista ja kesti vajaa kolme vuotta ( ) (Jäväjä, Kalliokoski, Vähäkangas, Asujamaa & Uusimäki 2003, 4). Opiston tiloissa toimi yksi kaupungin vanhainkodin osasto. Osaston 14:stä potilaspaikasta yhdeksän oli pitkäaikaishoitoa tarvitseville ja viisi intervallihoitopaikkaa. Vakinaisessa työsuhteessa osastolla oli kaksi sairaanhoitajaa ja kuusi lähihoitajaa. Yksikkö toimi ohjatun harjoittelun / työssäoppimisen malliyksikkönä. Koulutusorganisaatiot olivat sitoutuneet turvaamaan opiskelijoiden määrän ja laadun osastolla syyskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin. Opiskelijoiden määrä vaihteli lukukausittain opiskelijaan. Harjoittelujaksojen pituudet osastolla vaihtelivat neljästä kuuteen viikkoon. Laskennalliset ohjauspalkkiot oli muutettu opettajan työksi ja sitä käytettiin lisäämällä ja monipuolistamalla opettajien asiantuntemuksen käyttöä Vaiho-osastolla. (Jäväjä ym. 2003, 5-6, ) Vaiho-yhteistyöhankkeella pyrittiin valtakunnallisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen (Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen kuntaliitto 2001, 5) mukaiseen toimintaan kehittämällä paikalliseen vanhustenhoidon tarpeisiin soveltuvaa kuntouttavan hoidon mallia. Vanhusväestön kasvun sekä alalta pois siirtyvän hoitohenkilöstön tilalle tarvitaan uutta koulutettua työvoimaa. Yhteisenä tavoitteena projektityöskentelyssä oli myös vanhustyön vetovoimaisuuden lisääminen tarjoamalla opiskelijoille mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin kehittämiseen ja käyttöönottoon. Samalla mahdollistui myös opiskelijaohjauksen käytäntöjen kehittäminen.

6 2 2 Työelämäyhteydet ja työssäoppiminen 2.1 Työssäoppimisen ohjaus Työssäoppimista on määritelty monella tavalla riippuen määrittelijän näkökulmasta. Määritelmissä pidetään yleisesti tärkeänä, että oppimisen tulee olla organisoitua ja sen tulee tapahtua työpaikalla tai aidossa työympäristössä. Ammatin vaatima osaaminen opitaan yhteistyössä työelämässä ja formaalien opintojen avulla. Osaamisen vaatimukset tulee tunnistaa, jotta niihin voidaan vastata. Oppijan reflektiivisten valmiuksien merkitys on tärkeä samoin elämänkokemuksen merkitys eli jo opitun huomioiminen on otettava mukaan oppimisprosessia kehitettäessä. (Pohjonen 2001, 90.) Työssäoppiminen muodostaa olennaisen osan oppijan henkilökohtaisesta opetussuunnitelmasta. Se varmistaa sekä edistää ammattitaidon, osaamisen ja metataitojen suunnitelmallista, jatkuvaa ja motivoitunutta kehittämistä työprosesseissa kokeneen mentorin ohjauksessa reflektiivisesti kokemuksellisuuden ja yhteistoiminnallisuuden tukemana. Mentorilla tulee olla kokemusta ohjaajana toimimisesta ja hänen tulee hallita työkokonaisuus. (Pohjonen 2001, ) Työssäoppiminen on ammatilliseen peruskoulutukseen sisältyvää, oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä toteutettavaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua aidoissa työolosuhteissa. Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisten työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet. Oppilaitoksen tulee myös valmentaa opiskelijaa työssäoppimista varten. Työpaikalla on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaukseen, valvontaan ja palautteen antamiseen. (Opetushallitus 2001, 144.) Vaiho-osastolla työskennelleet hoitajat olivat käyneet kahden opintoviikon laajuisen työpaikkaohjaajakoulutuksen. Osaston ja oppilaitosten yhdessä laatiman opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan tarkoituksena oli mahdollistaa ja turvata edellä kuvatun laadukkaan opiskelijaohjauksen toteutuminen. Ammatillisiin opintoihin liittyvästä työpaikoilla tehtävästä työharjoittelusta on Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa käytetty käsitettä työssäoppiminen. Kokkolan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikössä on käytetty käsitettä ohjattu työharjoittelu. Tässä työssä käytetään molemmista yhteisesti käsitettä työssäoppiminen.

7 3 2.2 Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen työelämäyhteydet Muuttuva työelämä edellyttää ajantasaista osaamista ja valmiuksia koulutuksesta työelämään siirtyviltä nuorilta. Työssäoppimisen laadukas toteuttaminen edellyttää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Viime vuosina onkin sekä ammattikorkeakoulutuksessa että toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kiinnitetty erityistä huomiota työssäoppimiseen ja sen järjestämiseen. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 5 ; Opetushallitus 2000, 4; Opetushallitus 2001, 144.) Koulutuksen ja työelämän välisestä yhteistyöstä sekä koulun ja työn rajavyöhykkeellä avautuvista uusista työssäoppimisen mahdollisuuksista on toteutettu myös useita tutkimuksia ja kehittämisprojekteja. (Könnilä 1999; Pohjonen 2001; Tuomi-Gröhn & Engeström 2001.) Työelämän kehittäminen ammatillisen koulutuksen tehtävänä tulee edelleen korostumaan. Samalla opettajien työn sisältö työssäoppimisen ohjauksessa muuttuu. Opettajan on oltava yhä enemmän yhteyksien luoja ja ylläpitäjä työelämään ja muihin yhteistyötahoihin. Yhteisesti verkostojen kanssa oppimisympäristöjä kehittämällä voidaan edistää myös työelämässä tarvittavien spesifisten taitojen oppimista. (Honka, Lampinen & Vertanen 2000, 132; Määttä 2001, 69.) Oppilaitokset pyrkivät vastaamaan työelämän kehityshaasteisiin erilaisten projektien avulla. Kauppisen (2003, 21-26) tutkimustulosten mukaan projektityöskentely on lisännyt opettajien suunnittelutyön määrää, lisäkoulutuksen tarvetta, merkittävästi yhteistyötä työelämän kanssa sekä omalla ajalla tehtävää työtä. Tärkeimpinä projektityötaitoina opettajat pitävät ryhmätyö- ja neuvottelutaitoja, oman työn ja ajankäytön hallintaa, liikkeenjohdollisia ja markkinointitaitoja sekä atk- osaamista. Opettajat kokevatkin kouluttautumisen projektityöskentelyyn tärkeäksi. Laadukas työssäoppimisen ohjaus edellyttää että työpaikoilla on riittävästi työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneita alansa asiantuntijoita. Työpaikkaohjaaja on yhdyshenkilö työpaikan ja oppilaitoksen välillä ja hän toimii kiinteässä yhteistyössä opettajan kanssa. Hän luo ja ylläpitää koulutukseen liittyviä sisäisiä ja ulkoisia verkostoja. Vuonna 2000 käynnistyneen työpaikkaohjaajien koulutuksen tavoitteena on edistää työssäoppimisen toteuttamista ja parantaa työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen laatua. (Opetushallitus 2000, 5.)

8 4 Perinteisesti koulutuksen tehtäviin ei ole sisältynyt olemassa olevan ja vallitsevan käytännön ylittämistä, uuden luomista. Käytännön harjoittelujaksoilla oppiminen on nähty opiskelijan yksilöllisenä prosessina, jolloin ohjauksen ja arvioinnin kohteena on opiskelija. Opettaja ohjaa harjoittelua käyden tapaamassa opiskelijaa ja valvoo työpaikkaohjaajan ohjaustehtävää. Työelämä saattaa olla tällöin vain antavana osapuolena järjestäessään käytännön harjoittelun. (Männikkö 1995, ; Lukkarinen 2001, 67.) Opiskelu voi edetä myös erilaisina työyhteisöjen kehittämishankkeina jotka palvelevat sekä opiskelijoiden oppimista että työyhteisöjä. Samalla voidaan kehittää uudenlaisia yhteistyömalleja koulutuksen ja työelämän välille. Työssäoppimisen jakso voidaan nähdä myös työpaikkojen mahdollisuutena kehittää toimintaansa yhteistyössä opiskelijan ja opettajan kanssa. Tällöin opettajan ja koulun rooli muuttuu. Koulu ja opettaja muuttuvat muutosagenteiksi, joiden tehtävänä on myydä uutta, molempia osapuolia hyödyntämään pyrkivää yhteistyömuotoa ja toisaalta toimia kiinteänä osapuolena uutta luovassa kehittämishankkeessa. Opettajat toimivat välittäjinä, rajanylittäjinä ja muutosagentteina koulutusinstituution ja työpaikkojen välillä. (Lukkarinen 2001, 68; Tuomi-Gröhn 2001, 56.) Yhteistyöhanke mahdollistaa myös erilaisten opetusjärjestelyjen kehittämisen ja kokeilemisen kohti yhteistoiminnallisia opetusmenetelmiä (Jäväjä ym. 2003, 15).

9 5 2.3 Ekspansiivinen oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus yhteistyön ja työssäoppimisen tavoitteena Oppilaitokseen ja työpaikoille muodostuu helposti kaksi erillistä tietovarastoa. Koulutuksessa omaksuttuja tietoja ja taitoja ei osata aina hyödyntää käytännön tehtävien ratkaisemisessa. Koska välitön ammattikäytäntö, huolimatta siellä olevista potentiaalisista oppimisen haasteista, ei ole rakennettu oppimista varten, on oppimistilanteet luotava sinne usein erikseen. Toisaalta yksilön liikkuessa muutoksissa olevien organisaatioiden välillä, tapahtuu myös hänen tiedoissa, taidoissa ja identiteetissä muutoksia. (Beach 1999, ; Tuomi- Gröhn 2001, ) Ekspansiivinen oppiminen alkaa kun joku toimintajärjestelmän yksilö kyseenalaistaa olemassa olevan käytännön. Siitä johtuva laajeneva debatti ja nykytilojen ristiriitojen yhteistoiminnallinen analyysi johtaa toiminnan uuden, kehittyneemmän muodon mallittamiseen. Malli ja sen seuraukset tutkitaan ja pannaan käytäntöön. Tämä johtaa uuden toimintamuodon lujittumiseen, leviämiseen ja prosessin reflektiiviseen arviointiin. (Tuomi-Gröhn 2001, 13.) Jotta yhteiset kehittämishankkeet oppilaitoksen, opiskelijoiden ja työpaikan välillä olisivat realistisia, kaikkien osapuolten on tarjottava toisilleen jotakin merkityksellistä hyötyä, jota erillään toimittaessa ei ole saavutettavissa. Engeströmin (2001, 23-24) mukaan oppimisessa on tapahtunut kehittävää siirtovaikutusta mikäli oppiminen on organisoitu prosessiksi, jossa useampi toimintajärjestelmä keskenään neuvotellen toteuttaa yhteisen kehittämishankkeen, johon kukin osapuoli antaa jonkin panoksen. Oppimisessa tulee myös muodostaa yksi tai useampia uusia teoreettisia käsitteitä, joiden avulla kehitettävä kohde hahmotetaan uudella tavalla. Oppimisprosessi johtaa muodostettujen uusien käsitteiden käyttöönottoon uuden ratkaisun tai toimintatavan välineinä tai malleina. Osapuolten käytännön toimintatavoissa tapahtuu näin muutoksia hankkeen seurauksena. Siirtovaikutuksen avainprosessina toimii moniääninen neuvottelu. Ekspansiiviseen oppimiseen perustuvan kehittävä siirtovaikutuksen tavoitteena on ottaa muutos haltuun pyrkimällä yhteistoiminnallisesti vaikuttamaan organisaatioiden muutoksen suuntaan. Transferin perustana on uuden työtavan oppiminen ja ekspansiivinen siirtyminen toisiin tilanteisiin. Transfer merkitsee aktiivista tietojen ja taitojen tuottamista ja tulkintaa. Ekspansiivinen oppiminen ja kehittävä siirtovaikutus muuttaa koulun kollektiiviseksi muutosagentiksi, joka tekee yhteistyötä paikallisten organisaatioiden ja työpaikkojen kanssa. Koulu tarjoaa asiantuntemuksensa muutoksessa oleville työpaikoille. Opettajat ja opiskelijat toimivat muutosprosessissa rajanylittäjinä, jotka tuovat käytännön välineitä muutosprosessiin. Uusi työtapa syntyy kun yhdistetään koulun

10 teoreettinen tieto työntekijöiden kokemuksiin. Kehittävä siirtovaikutus pyrkii antamaan välineitä horisontaalisen asiantuntijuuden tuottamiseen. (Tuomi- Gröhn 2001, ) 6

11 7 3 Tutkimustehtävät Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli koota palautetta Vaiho-projektissa työskennelleiltä opettajilta ja hoitajilta kehittämisprojektiin osallistumisesta ja opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta. Kokemuksia tarkasteltiin ekspansiivisen oppimisen teorian näkökulmasta. Tutkimustehtävät: 1) Millaisia kokemuksia opettajilla ja hoitajilla on Vaiho-projektiin osallistumisesta? 2) Millaisia kokemuksia opettajilla ja henkilökunnalla on opiskelijoiden työssäoppimisen ohjauksesta Vaiho-projektissa?

12 8 4 Tutkimuksen toteutus Tämän laadullisen tutkimuksen tutkimustehtävänä oli tiedonantajien kokemusten selvittäminen. Pyrkimyksenä oli saavuttaa mahdollisimman monipuolinen ja kattava käsitys tutkimusilmiöstä. Lähtökohtana oli, ettei ole olemassa vain yhtä totuutta, vaan monenlaisia näkökulmia totuuteen. (Eskola & Suoranta 1998, 16; Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Tutkimuksen kohdejoukkoina olivat Vaihoprojektissa työskennelleet opettajat N=5 ja hoitohenkilökunta N=8. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelumenetelmällä (Eskola & Suoranta 1998, 95-99). Hoitajia haastateltiin kahdessa ja opettajia yhdessä ryhmässä. Tutkimushaastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluissa odotettiin tulevan esille haastateltavien tärkeiksi kokemat projektityöskentelyyn ja työssäoppimisen ohjaukseen liittyvät asiat. Puolistrukturoidulle menetelmille on ominaista, että jokin haastattelun näkökohta on lyöty lukkoon, mutta ei kaikkia (Hirsjärvi & Hurme 2000, 47-48). Tässä tutkimuksessa haastattelun aihepiiri ja teema-alueet olivat kaikille samat. Etukäteen muodostettujen haastattelukysymysten järjestys ja sanamuoto olivat muutettavissa. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin omin sanoin, jolloin heidän kokemuksensa saattoivat nousta esiin. Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen deduktiivista sisällön analyysimenetelmää. Analyysiä ohjasivat tutkimustehtävien mukaiset teemat. Aukikirjoitetusta haastatteluaineistosta jäsennettiin teemoittain ne asiat, jotka haastateltavien kokemuksista oli tulkittavissa merkityksellisiksi. Analyysiyksikkönä käytettiin lausumaa eli ajatuksellista kokonaisuutta, joka saattoi olla lause tai virke. Haastateltavien kokemuksia pyrittiin ymmärtämään suhteessa kehittämisprojektin toteuttamisen kontekstiin. Kerätystä aineistosta nousseita havaintoja verrattiin teoriaan ja aikaisempiin tutkimustuloksiin. (Eskola 2001, ; Kiviniemi 2001, ) Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä ovat vastaavuus, siirrettävyys, tutkimustilanteen arviointi ja vahvistettavuus (Lincoln & Guba 1985). Tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimustulosten siirrettävyyttä pyrittiin osoittamaan kuvaamalla tutkimuksen vaiheet tutkimusraportissa mahdollisimman tarkasti ja perustelemalla tehdyt tutkimukselliset ratkaisut. Tutkimustulosten uskottavuutta vahvistettiin asiayhteyteen liitetyillä tiedonantajien suorilla lainauksilla. Tutkimuseettisesti olennaisia ovat tutkimuslupaan, tutkimusaineiston keruuseen, tutkimuskohteen hyväksikäyttöön, tutkimukseen osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvät kysymykset (Eskola & Suoranta 1998, 52-53). Opettajien haastatteluihin haettiin luvat oppilaitosten rehtoreilta ja hoitohenkilökunnan osalta Kokkolan kaupungin perusturvajohtajalta. Myös haastateltavilta pyydettiin lupa haastatteluun. Opettajien haastattelu ja toinen hoitajien haastatteluista

13 nauhoitettiin. Toisesta hoitajien haastattelusta tutkija kirjoitti muistiinpanot koska haastateltavat eivät halunneet haastattelua nauhoitettavan. Haastattelun jälkeen nauhoitukset aukikirjoitettiin, minkä jälkeen ne hävitettiin. Tutkimushaastattelulla koottiin tietoa, mikä on osallistujien käytettävissä ja hyödynnettävissä heidän jatkotyöskentelyssään. Tutkijana olen ollut ulkopuolinen molempiin työyhteisöihin nähden, mikä vahvistaa tutkimuksen eettisyyttä ja luotettavuutta. Tutkimustuloksista tiedotetaan ja tutkimuksesta laadittu raportti luovutetaan sekä tutkimukseen osallistujille että heidän työnantajilleen. 9

14 10 5 Tulokset 5.1 Opettajien kokemukset projektityöskentelystä Vaiho-projektissa työskennelleistä kuudesta opettajasta viisi osallistui haastatteluun. Heistä kolme oli ollut mukana projektissa alusta saakka jo sen suunnitteluvaiheessa. Yksi opettaja oli työskennellyt projektissa kaksi ja yksi puolitoista vuotta. Opettajista kaksi oli projektin vastuuopettajia. Yhden opettajan vastuulla on ollut perehdyttää kaikki opiskelijat RAI-arviointiin (Resident Assessment Instrument tietojärjestelmä) (Noro ym. 2001,3) ja ohjata opiskelijoita sen toteuttamiseen käytännön hoitotyössä moniammatillisen tiimin yhteydessä. Lisäksi tiimiin on kuulunut vanhus- ja vammaistyön, sosiaalityön ja -fysioterapian opettajat sekä opiskelijoille työnohjausta antanut hoitotyön opettaja. Projektiin osallistuneet opettajat ovat kokeneet projektityöskentelyn myönteisenä mahdollisuutena ja tilaisuutena osallistua uuden toimintatavan kehittämiseen. Myös henkilökohtainen kiinnostus sekä vanhustyöhön että työssäoppimisen ohjauksen kehittämiseen koettiin projektiin sitoutumisessa merkitykselliseksi. Opettajat ovat kokeneet projektiin osallistumisen haasteelliseksi ja vaativaksi sekä myönteiseksi kokemukseksi. Opettavaista, yhtään kertaa ei ole tullut semmoinen tunne että minä ehdottomasti haluan tästä pois. Voimattomuus on tullut mutta on tästä saanutkin paljon. Vaiho-osasto on toiminut opiston tiloissa koko projektin ajan. Opettajat ovat kokeneet osaston sijainnin opetustilojen kanssa samassa kiinteistössä olleen sekä projektityöskentelyä helpottava että työajan rajaamisen kannalta jossain määrin myös ongelmallinen. "Jos se olisi ollut muissa tiloissa kuin tämä, niin se olisi tehnyt sen aivan kohtuuttoman raskaaksi ja mahdottomaksikin, että tietyllä tavalla tämä läheisyys on ollut hyvä, helppo on ollut käydä, mutta toisaalta se on joskus hajottanut jotakin muuta tekemistä." Pitäisi voida hoitaa työ pääsääntöisesti työaikana. Se on asia jossa itse pitäisi miettiä onko muuta tapaa hoitaa tätä asiaa. " Kahteen eri organisaatioon kuuluvien työntekijöiden välinen tiivis yhteistyö on onnistuakseen edellyttänyt paitsi oman työnkuvan uudelleen hahmottamista myös yhteistä sopimista, avointa vuorovaikutusta, palautteen antamisen ja

15 11 vastaanottamisen kykyä sekä yhteistyössä ilmenneiden ongelmien välitöntä käsittelyä. "Alkuunhan meillä oli yhteisiä kehittämispalavereita henkilökunnan kanssa, sitten oli semmoisia joihin me ei kuuluttu. Siinä me haettiin pikkuisen sitä paikkaa että kelle tämä kuulu. Siinäkin on minusta yhteistyö muotoutunut, pitää tuntea toisten toimintaa. "Se on heidän omaa työtä, on kuitenkin aina niin herkkää kahden organisaation yhteistyö, että missä se raja kulkee, että siinä on itsellä ollut opettelemista. "Mitä henkilökunta tai se pelko siitä kritiikistä, niin se on toisaalta hoidettu kyllä hyvin. Joka kerran jälkeen on otettu asia pöydälle että mitä tapahtui ja miten toimitaan toisin. Palaute siitä välittömästi on hankittu ja viety eteen päin. "Mä en osaa kuvitella oikeen montaa työyhteisöä missä opettajat ja henkilökunta lähtisivät... me niin kun toisen reviirillä osittain ollaan, lähettäisiin näin avoimesti keskustelemaan. Opettajat kokivat lähinnä moniammatillisen tiimityöskentelyn olleen foorumi jolloin he jollakin tavalla ovat osallistuneet asiakkaan hoitoon esittämällä opiskelijoille kysymyksiä ja eri vaihtoehtoja hoitoratkaisuiksi. "Moniammatillinen tiimi on ainut foorumi missä puutumme jollakin tavalla asiakkaan hoitoon joillakin kysymyksillä, niin ja eri vaihtoehtoja, että ne on enempi semmoisia pohdinta-asioita. "Kun me emme tunne sitä asiakasta niin hyvin, niin me ei voida varmuudella sanoa, että onko näin, vaan ehdotuksia lähinnä sen perusteella vain mitä opiskelija on kertonut.. Yhteistyön ja osaston toiminnan kannalta tarkasteltuna opettajat näkevät Vaihoosastolla olevan tarvetta osastolla työskentelevälle henkilölle, jolla olisi päivittäistyön suunnitteluvastuu, joka koordinoisi ja delegoisi tehtäviä, myös opiskelijoille. He pohtivat lisäksi opiskelijoiden roolia esiteltäessä osaston toimintaa vierailijoille ja toivovatkin myös työyhteisön vakinaisilla työntekijöillä olevan mahdollisuus enemmän kohdata ja huomioida osaston ulkopuolelta tulevia vierailijoita. Yhteinen sosiaalinen todellisuus ja tavoiteltu uusi toimintamalli syntyi vähitellen arjen toiminnan kautta. Toiminta organisaatioiden rajavyöhykkeellä ei kuitenkaan ole ollut aina yksiselitteistä. Projektiin osallistuneiden opettajien kokemuksista voidaan päätellä projektityöskentelyn sisältäneen roolimuutoksia

16 12 ja rajanylityksiä perinteiseen opettajan työhön verrattuna. He ovat joutuneet ottamaan kantaa opiskelijan oppimisen rinnalla myös niihin työprosesseihin, joihin opiskelijat osallistuivat. Se on merkinnyt eri organisaatioihin kuuluvien työntekijöiden näkökulmasta myös jossain määrin riskinottoa ja epävarmuuden sietokykyä. Onnistuakseen projektityöskentely on edellyttänyt osallistujien avointa keskustelua ja kykyä nähdä syntyneet ongelmatilanteet mahdollisuuksina uuden toimintamallin kehittämiseen. Tältä osin tulokset ovat samansuuntaiset Tuomi-Gröhnin (2001, 56) tutkimustulosten kanssa. 5.2 Hoitajien kokemukset projektityöskentelystä Kuusi kahdeksasta hoitajasta on työskennellyt Vaiho-osastolla koko projektin ajan. Yksi hoitajista oli ennen osastolle työhön tuloaan ollut siellä myös opiskelijana ja kiinnostus vanhustyöhön oli herännyt työssäoppimisjaksolla. Työhön hakeutumiseen sisältyviä kiinnostuksen kohteita olivat pitkän työsuhteen lisäksi halu tehdä hoitotyötä vanhusten parissa, kiinnostava ja haasteelliseksi koettu projektityö sekä kiinnostus opiskelijaohjauksesta. Kukaan ei ollut aikaisemmin osallistunut projektityöskentelyyn. Hoitajien kokemukset Vaiho-projektissa työskentelystä kokonaisuutena olivat positiivisia. "Kallistuu ehdottomasti plussan puolelle kokonaisuutena. "Jos olis vaihtoehto että vois tavallaan niin kuin pois pyyhkäistä tämän tai ei, niin kyllä minä tämän kokemuksen haluan pitää." Hoitajat ovat kokeneet osaston sijainnin opiston tiloissa olleen toiminnan kannalta hyvä ratkaisu. Hoitajat kokivat kyenneensä tarjoamaan vanhuksille Vaiho-osastolla hyvää hoitoa. Esimerkkinä he mainitsivat kuntouttavan hoitotyön tuottamat tulokset vanhusten voinnissa ja sitä kautta heidän elämänlaatuunsa. Lisäksi unilääkkeiden käyttö oli lopetettu koska vanhusten unensaanti oli pystytty turvaamaan muutoin. He kertoivat yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden olleen periaatteita joille hyvä vanhusten hoito on rakentunut. Hoitajat kertoivat projektin tavoitteiden ja työntekijöiden erilaisten työtapojen yhteensovittamisen tuottaneen ongelmia projektityöskentelyn alussa. He kokivat projektityöskentelyn olleen paitsi vaativa myös voimaannuttava ja rikastuttava kokemus. He kokivat sekä oppineensa luottamaan työkavereihin että tulleensa yksilöinä rohkeammiksi toimimaan ryhmässä. Tämä on tulkittavissa tiimityötaitojen kehittymiseksi.

17 13 Vaiho-osaston henkilöstö valittiin toukokuussa Parin viikon pituinen työhön perehdytysjakso oli elokuun alussa ja ensimmäiset asukkat siirtyivät osastolle Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti työssäoppimisjakson Vaihossa syyskuun alussa. Hoitajat arvioivat opiskelijoiden tulleen osastolle liian aikaisin vaikkakin tarpeeseen työn suorittamisen kannalta. Jälkeen päin arvioituna he kokivat että työryhmän olisi pitänyt saada ryhmäytyä paremmin ennen opiskelijoiden tuloa osastolle, jotta he olisivat osanneet ohjata opiskelijoita riittävästi ja hyödyntää heidän työpanostaan. Hoitajat ovat kokeneet opettajien tuoneen työhönsä asioiden positiivista kyseenalaistamista. Opettajat ovat olleet tiiviisti toiminnassa mukana ja työpanoksellaan tuottaneet sen, että työmenetelmiä on pitänyt pohtia, ei ole päässyt rutinoitumaan. Hoitajat ovat kokeneet hyvänä että opettajat ovat mahdollistaneet myös heidän pääsynsä koulutuksiin olemalla silloin osastolla. Hoitajat pohtivat projektityöskentelyä ja sen tavoitteiden priorisointia oman työnsä kannalta. Hoitajien päätyö Vaiho-projektissa on ollut vanhusten hoitotyö ja erityisesti kuntouttavan työotteen kehittäminen. He ovat kokeneet projektin olleen kuitenkin pitkälti opiskelijalähtöistä ja kokivat siksi roolinsa olleen ristiriitainen. Jotenki tuntuu että kyllä tää aika opiskelijalähtöistä on.". "Siinä se ristiriita tuleekin kun itse haluaisi sen tärkeysjärjestyksen pitää, niin kuitenkin tuntuu, että toiselta puolen sitten se koulun osuus on suuri. Pitää ehtiä molempia sekä opiskelijoita että vanhuksia huomioida. Hoitajat kokivat kehittyneensä ammatillisesti projektityöskentelyn aikana. He mainitsivat seuraavia kehittymisen alueita: opiskelijaohjaus, hoitosuunnitelmien laadinta ja hyödyntäminen hoitotyössä, kirjaamisen parantuminen, lääketietämyksen lisääntyminen, joustavuuden lisääntyminen, kyky oman toiminnan tarkasteluun ja hahmottamiseen eri näkökulmasta, uuden toimintatavan myötä on ollut paljon vanhasta pois oppimista. "Kyllä mä oon oppinut täällä tosi paljon." "Ehkä sitä on jotenkin joutunut kattomaan sitä omaa työtäänkin vähän eri näkökulmasta." "Monessa työpaikassa oli hyvä työntekijä kun oli nopea. Siinä näkee sen oppimisen kun vertaa vanhaan työhön, minkälainen työntekijä on silloin ollut." Hoitajat ovat pitävät kehittämistyössään tärkeänä mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. He kokivat osaston työryhmän toiminnan periaatteen muuttuneen

18 14 projektityöskentelyn aikana erityisesti suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Alussa he kokivat voineensa toimia pitkältikin itseohjautuvasti ja vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen. Lisäksi hoitajat toivoivat että palaute tehdystä työstä tulisi myös työntekijätasolle. "Alussa me saatiin kyllä paljon suunnitella ja ehdottaa kaikkea ja se meni läpi. Nyt se on jotenkin lipsahtanut, että minusta se on niin että jossakin muualla päätetään." "Seurantaryhmään ei kutsuttu, informaatio ei kulje." "Kyllä meiltä kysytään mutta asiat on jo päätetty jossain muualla" "Se olikin silloin alussa niin innostunut kun tuntui että pystyy vaikuttamaan, mutta nyt on tunne että ne jossain muualla päättää ettei me voida vaikuttaa." "Kesällä kun piti olla vähemmän intervallipaikkoja, niin pienellä henkilökuntamäärällä pyöritettiin tätä toimintaa ja intervallipaikkoja lisättiin. Meillä ei silloin ollut opiskelijoita." "Toivoisimme palautteen tulevan tänne saakka missä tätä työtä tehdään. " Projektin päättyessä henkilökunta pohtii tulevaa osaston toiminnan muutosta ja ettei projektin aikaisia toiminnan periaatteita pystyttäisi ehkä säilyttämään kuten he ovat toivoneet. He tiedostavat tulevan toiminnan muutoksen aiheuttavan itsessään epävarmuutta ja vastarintaakin ja ovat huolissaan jaksamisestaan. "Tulee niin paljon muutoksia, että muutetaan ja asukaspaikat muuttuu intervallipaikoiksi kaikki ja vastaava sairaanhoitaja aloittaa ja opettajat jäävät pois. " "On kaikki niin epävarmaa, eikä meillä ole vakituisia työpaikkojakaan vielä." Hoitajat kokivat projektityöskentelyyn sisältyneen toiminnan kehittämisen haasteena ja kokivat onnistuneensa pääosin tavoitteiden suhteen. Myös positiiviset kokemukset ammatillisen kehittymisen osalta tukevat aikaisempia tutkimustuloksia (Tuomi-Gröhn 2001, 56-57, 60) ekspansiivisen oppimisen ja kehittävän siirtovaikutuksen suhteen. Hoitajien kokemukset projektin lopussa olivat osittain pettymyksen sävyttämiä erityisesti projektityöskentelyn suunnittelun ja päätöksenteon osalta. Könnilän (1999, 7) mukaan muutoshallinnan, ammatillisen kasvun, motivaation ja muutoksiin sitoutumisen ehtoja ovat riittävä tieto kehittämistavoitteista, tavoitteiden ymmärtäminen, arvostaminen ja osallistuminen muutosten suunnitteluun. Projektityöskentelyn voitaisiin päätellä olleen

19 15 projektin lopulla tältä osin puutteellinen. Toisaalta projektityöskentelyn päättyessä hoitajat toivat esiin tulevan toiminnan muutoksen herättämän epävarmuuden tunteen. Könnilän (1999, 6) tutkimustulosten mukaan toiminnan muutoksen vaikutukset ilmenevät toisaalta haasteina, toisaalta väsymisenä tai pelkona muutoksista ja työstä selviytymisestä. Hallitsemattoman muutoksen kokemukseen sisältyivät tiedon puute, väsyminen ja liian nopea muutosvauhti. 5.3 Opettajan kokemukset työssäoppimisen ohjauksesta Projektiin osallistuneet oppilaitokset olivat sitoutuneet takaamaan tietyn opiskelijamäärän Vaiho-osastolla lukukausien aikana. Opiskelijoiden ohjautuminen sinne tuotti opettajille järjestelyjä. Opettajat kokivat, että opisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden halukkuudessa hakeutua Vaiho-osastolle työssäoppimisen jaksolle oli eroja. Opettajat näkivät myös opiskelijoiden iän ja aikaisemman työkokemuksen vaikuttavan opiskelijan työssäoppimispaikan valintaan sekä kykyyn nähdä Vaiho-osastolla tehtävän hoitotyön haasteellisuus ja oppimisen mahdollisuudet. "Alkuun meillä oli suuriakin vaikeuksia erityisesti ammattikorkeakoulun opiskelijoitten kohdalla koska he kokivat että se työ on niin yksinkertaista ja helppoa, eikä ole riittävästi haasteita ja kyllä on jossain määrin esiintynyt loppuun asti, mutta vähentynyt se jossakin määrin on." "Terveydenhoitajat katsovat että se ei palaudu tähän heidän terveyden tehtäviin ja koulutukseen kuuluu tämmöinen jakso." "Se on mielenkiintoinen ilmiö että semmoiset jotka on aikuiskoulutuksessa, joilla on jo aikaisempi tutkinto ja työkokemus, niin he näkevät oppimishaastetta ja mahdollisuuksia ja työn vaativuuden kuin ne, joilla ei sitä kokemusta ole." "Niin jotka ei osaa lähteä sinne syvemmälle hakemaan, että jos asukkaan hoito näyttää siltä, että se on pesemistä ja pukemista, jos he ei näe minkälaisia taustoja miten niitä hoitoja suunnitellaan. Siellä vaaditaan opiskelijalta enemmän." Projektityöskentelyn alussa ammattikorkeakoulussa opiskelevat olivat kaikki työssäoppimisen jaksolla Vaihossa ja opiskelijoita oli silloin osastolla enemmän. Opettajat arvioivat opiskelun haasteellisuuden olleenkin silloin puutteellista suuren opiskelijamäärän vuoksi. He arvioivat etteivät opettajat eikä henkilökuntakaan siinä tilanteessa kyenneet ohjaamaan opiskelijoita riittävästi niissä olosuhteissa. Projektin alkuvaiheessa opiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteet olivat myös erilaiset, jolloin teoriaopintojen jälkeen opiskelijoilla olikin

20 16 vaikeuksia nähdä työssäoppimiseen liittyvät haasteet ja oppimismahdollisuudet osastolla. Lisätäkseen Vaiho-osaston vetovoimaisuutta opiskelijoiden työssäoppimisen paikkana ovat projektissa työskennelleet opettajat informoineet opiskelijoita osaston toiminnasta ja oppimisen mahdollisuuksista siellä yhdessä osaston henkilökunnan kanssa. Opettajat esittivät että kaikki opiskelijat suorittaisivat siellä työssäoppimisen vanhainkotijakson ja sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat johtamisen työssäoppimisjaksoja. Tällöin siellä olisi samanaikaisesti eri opiskeluvaiheessa olevia opiskelijoita. Opettajien mielestä on ammatillisesti kehittävää että osastolla on opiskelijoita molemmista kouluista ja että siellä opitaan arvostamaan ja hyödyntämään toisen osaamista ja tietämystä vanhusten hoitotyössä. Projektityöskentelyssä mukana olleet opettajat kokivat tarpeelliseksi myös muille opettajille kohdistuvan informaation lisäämisen Vaihon toiminnasta ja siitä mitä opiskelija Vaihossa voi oppia. Haastattelussa nousi esille kysymys siitä, paljonko heidän oppilaitoksissaan on meneillään toimintaa, jossa myös heidän työpanostaan tarvittaisiin, mutta he eivät sitä tiedä. Opettajien kokemus informaation lisäämisen tarpeesta oppilaitosten sisällä on tutkimustuloksena samansuuntainen Lukkarisen (2001, 75) Silta-projektissa saamien tutkimustulosten osalta siltä osin, että projektit usein mielletään oppilaitoksen toiminnasta kokonaan erillisenä toimintana. Opettajat pohtivatkin kuinka projekteista voitaisiin tehdä enemmän näkyviä ja yhteisiä. Puolen vuoden kuluttua projektin aloittamisesta opettajat laativat yhdessä osaston henkilökunnan ja opiskelijaedustuksen kanssa työssäoppimisen käytäntöjä ohjaavan laatukäsikirjan. Laatukäsikirja on koettu tarpeelliseksi ohjeistamaan ja yhdenmukaistamaan työssäoppimiseen liittyviä asioita. Laatukäsikirja määritteli opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden roolit ja tehtävät. Käsikirja toimi myös opiskelijoiden itsearvioinnin ja palautteen välineenä. Laatukäsikirjan koettiin yhtenäistäneen käytäntöjä ja se on koettu käytännössä tarpeelliseksi ja toimivaksi. Kehittävän siirtovaikutuksen teorian näkökulmasta tarkasteltuna voidaan projektissa kehitetyn uuden opiskelijaohjauksen mallin katsoa edustaneen Engeströmin (2001, 19-27) teorian mukaista uutta toimintatapaa. Kaikkia tilanteita laatukäsikirja ei kuitenkaan vielä kata. Opettajat arvioivat kehittämistä olevan vielä opiskelijan sairastumiseen ja muihin ongelmatilanteisiin liittyvässä ohjeistuksessa. Työssäoppimispaikan läheisyys on mahdollistanut että opettajia on ollut helppo pyytää ratkaisemaan syntyneitä pulmatilanteita herkästikin. "Kyllä tässä sopimuksessa semmoisia kohtia on jotka on olleet raskaita opettajille ja tälle oppilaitokselle"

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto

Turvallisuusalan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttö vartiointi- ja palvelutoiminnot opintokokonaisuudesta Kuva: Timo Paakkanen Taustaa Ammattiosaamisen näytön suoritti kolmannen vuoden opiskelija. Hänellä

Lisätiedot

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä?

Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Työpaikoilla oppimisen monet muodot Määrä lisääntyy laatua kehittämällä? Sampon neuvottelukuntien seminaari, Imatra 6.9.2017 Projektipäällikkö Maija Savolainen, Savon ammatti- ja aikuisopisto maija.savolainen@sakky.fi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa

Työpaikkaohjaus. Ydinosaajat. Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Työpaikkaohjaus Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa Sisältö 1. Pohjois-Suomen koulutusverkosto 2. Perehdyttämisen tavoitteet 3. Suomen koulutusjärjestelmä 4. Työpaikalla tapahtuva

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 14. 15.3.2017 Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson, Pohjois-Savon ELY-keskus Vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger,

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Oppilaitoksesta oppisopimukseen

Oppilaitoksesta oppisopimukseen Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen

Lisätiedot

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja

EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen. Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja EPSHP ja keskussairaala harjoitteluympäristönä ja ohjauksen järjestäminen Merja Sankelo, THT, Dosentti Opetusylihoitaja Opetussairaala Seinäjoen keskussairaala toimii opetussairaalana eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy

LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA. P.Pyy LIIKUNTAVAMMAINEN OPISKELIJA TYÖSSÄOPPIMASSA P.Pyy OPISKELIJOIDEN ERILAISET TARPEET ovat tuoneet ammatilliselle koulutukselle haasteita: Kuinka tunnistaa yksilöllisiä tarpeita ja tukea heidän oppimistaan

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua

Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23..2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN

TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKKAOHJAAJAN PEREHDYTTÄ- MINEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAAN OPPIMISEEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖIHIN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN SUUNNITELMA

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä?

Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Miten koulutuksen järjestäjä ohjaa ja tukee työpaikalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä? Laatua laineilla ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 2016 Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon

Lisätiedot

Opettajat rakennemuutoksessa

Opettajat rakennemuutoksessa Opettajat rakennemuutoksessa SOTE-PEDA 2016 -seminaari "Motivoiva muutos" 4. - 5.2.2016 Tampere-talo Hanne Mäki-Hakola Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu OPETTAJAT RAKENNEMUUTOKSESSA

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot