AIVOVAMMALIITON KLUBITALON TOIMINNAN ARVIOINTI JÄSENIEN NÄKÖKULMASTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIVOVAMMALIITON KLUBITALON TOIMINNAN ARVIOINTI JÄSENIEN NÄKÖKULMASTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA"

Transkriptio

1 AIVOVAMMALIITON KLUBITALON TOIMINNAN ARVIOINTI JÄSENIEN NÄKÖKULMASTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Merja Lemmetti Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Merja Lemmetti. Aivovammaliiton klubitalon toiminnan arviointi jäsenien näkökulmasta pääkaupunkiseudulla. Helsinki, kevät 2008, 59 s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Tutkimus on arviointitutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin jäsenet kokevat Aivovammaliiton pääkaupunkiseudun klubitalon toiminnan elämänhallintaansa tukevana. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten klubitalolla käynnit auttavat jäseniä selviytymään paremmin arkiaskareista kotona/asumisyksikössä? Mikä merkitys on vertaistuella? Lisäksi tehtävänä oli selvittää, haluavatko jäsenet lisää toiminnallista ohjelmaa klubitalolle. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kysely toteutettiin lokakuun 2007 aikana. Kyselyn kohteena oli 39 henkilöä, heistä 38 tavoitettiin. Jäsenet ja tutustumisvaiheen kävijät vastasivat klubitalolla ollessaan, ja käyntinsä lopettaneille kyselylomakkeet postitettiin. Kyselyyn vastasi 28 henkilöä. Lomakkeiden kysymykset olivat puolistrukturoituja. Niissä oli vaihtoehtokysymyksiä, joita pystyi täydentämään halutessaan. Tämän lisäksi mukana oli muutama avoin kysymys. Vaihtoehtokysymyksien vastaukset on analysoitu laskemalla vastaukset ja niistä yhteenvetona on saatu tulos. Avoimet kysymykset ja vaihtoehtokysymysten täydentävät osiot analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysia. Tutkimus tuotti sekä määrällistä että laadullista tietoa. Tutkimuksesta ilmeni, että klubitalon työtoiminta auttaa jäseniä suoriutumaan kotona aikaisempaa paremmin arkiaskareistaan. Tulosten mukaan vastaajat kokivat vertaistuen tärkeäksi ja he tunsivat saavansa tukea myös työntekijöiltä. Niin ikään ilmeni, että vastaajat halusivat lisää ohjelmaa klubitalon toimintaan. Varsinkin erilainen liikunta osoittautui toivotuksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jäsenet kokivat klubitalon toiminnan tarpeelliseksi ja merkittäväksi. Todennäköisesti asiaan vaikuttaa se, että henkilökunta klubitalolla yrittää tukea jäsenistöä kokemaan elämänsä tarpeelliseksi ja arvokkaaksi. Henkilökunnan rooli onkin merkittävä uusien, jäsenien tarpeista nousevien toimintamuotojen kehittämisessä. Asiasanat: aivovammaiset, arviointitutkimus, elämänhallinta, klubitalot, vertaistuki

3 ABSTRACT Lemmetti Merja. The Activity of a Clubhouse for the Brain Injured: Members Perspective. 59 p. 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Social Services. Option in Diaconal Social Work: Bachelor of Social Services. The purpose of this study was to evaluate the clubhouse activity of an association for the brain injured and how much it supported the members coping in their everyday-life. Also, the aim was to determine how important the peer support was. The method used in this study was quantitative and qualitative. 38 questionnaires with structured and open-ended questions were handed to members and 28 were returned. The material was analyzed by using figures and tabulations. The answers to the open- ended questions were analyzed by using qualitative content analysis. The results of this evaluation research showed that the clubhouse activities supported and helped the members life management. Peer support improved members social interaction with each other. The members felt also that the staff were supportive of them. The results demonstrated that the members wished for more activities in the clubhouse. Based on this study, it can be concluded that this kind of activity seems to be needed. This study brings more information on members experiences and wishes of the clubhouse activities for the brain injured. Keywords: brain injured, clubhouse activity, evaluation research, life management, peer support.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AIVOVAMMA Aivovamman vaikutukset vammautuneen omaan ja läheisten elämään Aivovamman aiheuttamia muutoksia AIVOVAMMALIITTO JA SEN KLUBITALOT Klubitalot Suomessa Pääkaupunkiseudun klubitalo Klubitalon tavoitteet ja toimintamallit pääkaupunkiseudulla ELÄMÄNHALLINTA Vertaistuki osana elämänhallintaa Diakoniatyö elämänhallinnan tukena Liikunnan merkitys Luovat menetelmät TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimuksen lähtökohdat ja syntyvaiheet Tutkimusmenetelmän valinta Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Jäsenten taustatiedot Ryhmätoiminta, liikunta, luovat toiminnat ja muu ohjelma Vertaistuki, muu tuen saanti ja diakonin käyntien tarpeellisuus Klubitalon arviointia Ohjaamattomasti ilmaistuja mielipiteitä POHDINTA Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia Luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Omia ajatuksia tutkimusprosessista...41 LÄHTEET...43 LIITE1: Kyselylomakkeen saatesivu...47 LIITE 2: Kysymyslomake jäsenille ja tutustujille...48 LIITE 3: Kysymyslomake lopettaneille...54

5 1 JOHDANTO Tutkimusjoukkooni kuuluivat kaikki aivovammaiset henkilöt, jotka ovat käyttäneet klubitaloa lokakuun 2007 mennessä. Tavallinen kansalainen kohtaa vammaiset tavallisimmin tiedotusvälineiden onnettomuusuutisten, varsinkin liikenneonnettomuuksien uutisoinnin kautta. Tiedot vammoista ja kuntouttamisesta tulevat satunnaisemmin tietopiiriimme. Suoritin opintojeni ensimmäisen työharjoittelun Pääkaupunkiseudun aivovammaliiton klubitalolla keväällä Harjoittelun myötä heräsi kiinnostukseni aivovammaa ja aivovammaisia henkilöitä kohtaan. Klubitalolla oli luonnollisesti mahdollisuus tutustua siihen toimintayhteisöön, jonka aivovammaiset ja klubitalon henkilökunta muodostivat. Harjoittelun aikana klubitalon toiminnanohjaaja Sari Kautto-Tasa ehdotti, että tekisin opinnäytetyön heidän talonsa toiminnasta. Olin asiasta innostunut. Käsitykseni mukaan työ syventäisi minun tietojani aihepiiristä: kuntoutuvista vammaisista, heidän arjestaan sekä heidän kyvystään selviytyä elämässä vamman tuomassa uudessa elämäntilanteessa. Tutkimukseni tarjoaisi toivottavasti joitakin uusia havaintoja, tietoja ja ehdotuksia klubitalotoiminnasta ja sen ohjelmasta asianosaisille. Toimintaterapeutti -lehden artikkelissa eräs henkilö kertoo vammautumisestaan ja sen seurauksista. Hän kertoo vammautuneensa työssä kolme vuotta sitten kolarissa. Kuluneen vuoden tapahtumat hän on menettänyt täysin muististaan. Hän kertoo, että vuoden aikana oli kuulemma tapahtunut paljon merkittäviä asioita, kuten asuinkunnan, asumismuodon ja työpaikan vaihtuminen ja niin edelleen. Kirjoittaja kertoo käyvänsä kaksi kertaa viikossa klubitalolla kuntoutuksien välillä ja kokee toiminnan tärkeäksi. Hänen mielestään klubitalon toiminta on vastapainoa kuntoutuksille, ja lisäksi se on paikka, missä kohtaa ihmisiä, joille on tapahtunut samoja asioita. Hän kertoo myös siitä, että klubitalolla suunnitellaan ja toteutetaan toimintaa yhdessä jäsenten ja ohjaajien kanssa. Ulkoillaan, urheillaan, valmistetaan ruokaa ja syödään yhdessä. Vaikka muisti on huono, klubille muistaa kyllä lähteä. (Liimatainen, Ruponen & Laine 2005, 9.)

6 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten elämänhallintaa tukevana jäsenet kokevat klubitalon toiminnan. Toisin sanoen auttavatko klubitalon käynnit jäseniä selviytymään paremmin arkiaskareista kotona tai asumisyksiköissä ja auttavatko klubitalon käynnit yleensä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Klubitalon henkilökunta haluaa myös tutkimuksen avulla selvittää, haluavatko jäsenet liikunnallista ja luovaa ohjelmaa lisää klubitalolle.

7 7 2 AIVOVAMMA Aivovamma on tapaturmaisesti, päähän kohdistuneen ulkoisen voiman seurauksena syntynyt vamma, jota voidaan kutsua myös traumaattiseksi aivovaurioksi (Aivovammaliitto 2005 a). Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin jokin seuraavista oireista: minkä tahansa pituinen tajunnan menetys millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desiorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä. Osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettu vammamuutos. Mainitut ovat aivovamman niin sanottuja vähimmäiskriteereitä. Aivovamman osoitukseksi ei riitä pelkkä päähän kohdistunut isku. Vammasta ei tarvitse jäädä pysyviä oireita, vaikka vähimmäiskriteerit täyttyisivätkin. (Käypä hoito - suositus 2003, 655.) Aivovamman saa vuosittain ihmistä. Pysyviä aivovamman jälkioireita Suomessa arvioidaan olevan noin henkilöllä. Kaikista aivovammoista noin kaksi kolmasosaa sattuu miehille. Kuolinsyytilastoissa aivovamma on pääsyynä noin henkilöllä vuosittain ja se on alle 45-vuotiaiden aikuisten yleisin välitön kuolinsyy. (Aivovammaliitto 2005 a.) asukasta kohden syntyy noin 400 uutta aivovammaa Suomessa. Suurin osa vammoista on lieviä, vaikeaksi aivovammaksi luokitellaan vain noin 10 %. Hoidosta huolimatta vaikean aivovamman saaneista lähes kolmasosa kuolee. (Öhman 2004, 4961.) Pysyviä aivovamman jälkioireita arvioidaan olevan noin henkilöllä Suomessa. Merkittävä osa aivovammoista jää kuitenkin kokonaan toteamatta. Vamman vaikeusaste aliarvioidaan todetuista vammoista jopa kolmasosalla.

8 8 Kaikki päähän osuneet iskut eivät aiheuta aivovammaa. Suurin osa lievän vamman saaneista toipuu kokonaan. (Aivovammaliitto 2005 a.) Yli puolet aivovammoista syntyy putoamisten ja kaatumisten seurauksena. Työikäisillä vakavien ja kuolemaan johtavien vammojen suurimpana aiheuttajana ovat liikenneonnettomuudet. Aivovamma voi syntyä myös työtapaturmissa ja urheiluun sekä muuhun vapaa-aikaan liittyvissä tapaturmissa tai pahoinpitelyn seurauksena. Vanhuksilla kaatumiset ovat vakavien vammojen tavallisin syy. (Aivovammaliitto 2005 a.) Suomessa sairaalassa hoidetuista aivovammoista noin 20 % syntyy liikenneonnettomuuksissa, kaatumis- tai putoamistapaturmissa noin 65 %, väkivaltatapahtumissa noin 5 % ja loput sekalaisista syistä. Alkoholin vaikutuksen alaisena syntyy suunnilleen 50 % aivovammoista, ja lähes yhtä suurella osalla heistä on päihdehistoria. Työikäisten vakavista ja kuolemaan johtavista vammoista noin % johtuu liikenneonnettomuuksista, kun taas kaatumiset ovat vanhuksilla tällaisten vammojen yleisin syy. Kaikista aivovammoista suunnilleen kaksi kolmasosaa sattuu miehille, noin 45-vuotiaista ylöspäin sukupuolierot tasoittuvat ja naiset ovatkin enemmistönä yli 75-vuotiaiden ryhmässä. (Käypä hoito suositus 2003, 654.) 2.1 Aivovamman vaikutukset vammautuneen omaan ja läheisten elämään Aivovamma ei usein näy päällepäin. Tästä johtuen vammautuneen ja ympäristön on vaikea tulkita ja ymmärtää oireita. Oireet saattavat kuitenkin merkittävästi haitata selviytymistä päivittäisissä toimissa, työssä ja sosiaalisissa suhteissa. (Aivovammaliitto 2005 b.) Vammautuminen muuttaa yhtäkkisesti ihmisen oman elämän sekä hänen lähiyhteisönsä elämän. Muutokset elämässä ovat monivaikutteisia: vammautuminen vaikuttaa ihmissuhteisiin, rooliin perheyhteisössä ja työelämään. Tulevaisuudensuunnitelmat saattavat kokonaan joutua muutokseen. Vaikka lääketiede voi pelastaa monen aivovammaisen ihmisen elämän, vie kuitenkin pitkän aikaa,

9 9 kunnes kaikki, niin lähiyhteisö kuin perhe ja vammautunut itse sopeutuvat tilanteeseen. Kuntoutujana hän saattaa tuntea toivottomuuden hetkiä selviytymispolullaan. Vammautuminen muuttaa toimintakykyä, mutta tämän lisäksi se usein aiheuttaa taloudellistakin turvattomuutta sosiaaliturva-asioiden kangertelujen johdosta. (Jokela 2005,1.) Yhden perheenjäsenen vammautuessa perheen muut jäsenet joutuvat myös sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Omaisilla ja läheisillä tulisi olla mahdollisuus menetyksen läpikäymiseen ja heidän tulisi saada riittävästi tietoa, tukea ja palveluja, jotta he selviytyisivät jatkossa vammautuneen omaisen kanssa. Lähiomaisten tuki ja huolenpito vaikuttavat useasti aivovammaisen elämänlatuun. (Forsbom ym. 2001,16.) Seuraava teksti on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaispoliittisesta ohjelmasta: Vamma vaikuttaa moneen asiaan kuten ihmisen henkiseen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, taloudelliseen toimeentuloon ja arkisuoriutumiseen. Sen ei voi sanoa hallitsevan kuitenkaan koko elämää. Elämä on aina arvokasta. Vammaisuus voi avata uusia ulottuvuuksia vammaisen itsensä sekä hänen läheistensä elämään. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.). Sari Kautto-Tasan (henkilökohtainen tiedonanto 2007 b) mukaan osa klubitalon jäsenistä asuu omaisten luona ja osa heistä asuu itsenäisesti omaisen antaman avun turvin. Hyvin luonnollista on, että klubitalon henkilökunta on yhteistyössä myös jäsenten omaisten kanssa. 2.2 Aivovamman aiheuttamia muutoksia Aivovammaoppaassa Hannele Timberg ja Timo Kaitaro kertovat aivovamman aiheuttamista muutoksia: Näistä oireista monia on havaittavissa myös Pääkaupunkiseudun klubitalon jäsenillä ja tutustujilla. Näkyvin ongelma useilla liittyy liikkumiseen. Vamman seurauksena joillakuilla on halvausta, suurimmalla osalla näistä toispuoleisesti, osalla heistä on neliraajahalvaus. Liikkumiseen apuvälineinä he käyttävät keppiä, rollaattoria tai pyörätuolia. Kaikilla ei kuitenkaan ole

10 10 ongelmia liikkumisessa. Seuraavaksi näkyvimpänä ongelmana on suurimmalla osalla huonomuistisuus. Haju- ja makuaisti on vaurioitunut osalla vammautuneista. Melko usein esiintyy vaikeuksia tarkkaavaisuuden ylläpitämisessä ja keskittymisessä. Vaikeuksia esiintyy myös aloitteellisuudessa ja suunnittelua edellyttävissä toiminnoissa. Lisäksi aivovamman voi sanoa aiheuttaneen toiminnan ja työskentelyn hitautta. Tavallisena ongelmana on myös väsyvyys. Masennusta on havaittavissa vaihtelevasti joillakin henkilöillä. (Kaitaro & Timberg 1998, ) Lisäksi on olemassa vielä muita yleisiä aivovamman aiheuttamia muutoksia, jotka eivät näkyneet yhtä selkeästi klubitalolla kuin edellä esitetyt. Aivovamman jälkeistä epilepsiaa esiintyy noin viidellä prosentilla. Autolla ajokyvyn monet menettävät aivovamman seurauksena. Myös epilepsia voi olla ajokykyä rajoittava tekijä. Puheen ja kommunikaation häiriöt ovat myös tavallisia. Saattaa olla muutoksia persoonallisuudessa tai tunne-elämässä kuten lisääntynyttä riippuvuutta muista, vaativuutta ja niin edelleen. Tunneilmaisujen hallinnan heikentymistä: voi myös esiintyä kuten vaikeuksia hallita itkua tai naurua. Lukemisessa ja kirjoittamisessa saattaa esiintyä häiriöitä. (Kaitaro & Timberg 1998, ) Aivovamman saaneiden henkilöiden sukulaisten mukaan kymmenen vaikeinta ongelmaa ovat persoonallisuuden muutokset, hitaus, huono muisti, ärtyisyys, ilkeys, väsymys, masennus, nopeat mielialamuutokset, jännittyneisyys ja ahdistuneisuus sekä väkivallan uhka (Powell 2005, 22). Aivovammoilla on erilaisia neurologisia seurauksia, jotka voivat koskettaa kaikkia motorisia, sensorisia ja autonomisia toimintoja. Suurin osa vaurioista ilmenee ensimmäisten päivien tai viikkojen aikana, mutta vamman myöhäisvaikutukset voivat tulla esiin vasta vuosien kuluttua. Kognitiiviset vauriot saattavat vaihdella lievistä muistihäiriöistä täydellisen henkisen kapasiteetin romahtamiseen. (Öhman 2004, 4961.)

11 11 3 AIVOVAMMALIITTO JA SEN KLUBITALOT Aivovammaliitto on aivovammaisten ja heidän omaistensa edunvalvontajärjestö. Liiton toimisto sijaitsee Keravalla ja klubitalotoiminnan lisäksi se tarjoaa paljon muutakin. Liiton palveluihin kuuluu neuvontaa ja ohjausta. Aivovammaliitto välittää myös tukihenkilöitä vammautuneille ja heidän perheilleen. Liitto järjestää tukihenkilöille perus- ja jatkokoulutusta. Joillakin paikkakunnilla toimii myös vertaistukiryhmiä vammautuneille ja heidän omaisilleen. Näiden lisäksi Aivovammaliitto järjestää vammautuneille ja heidän läheisilleen sopeutumisvalmennuskursseja. Aivovammaliiton kautta voi saada myös perhelomittajapalvelua ja lomapalveluja. (Aivovammaliitto, 2005 b.) Sari Kautto-Tasan (henkilökohtainen tiedonanto b) mukaan aivovammaliiton toimisto muuttaa toukokuussa 2008 Neurotalon yhteyteen Helsinkiin. 3.1 Klubitalot Suomessa Sari Kautto-Tasan (henkilökohtainen tiedonanto 2007 b) mukaan suomessa ensimmäinen Aivovammaliiton klubitalo aloitti toimintansa Mikkelissä Pääkaupunkiseudun klubitalo aloitti toimintansa Helsingissä (Kautto- Tasa 2006, 2 a.) Nykyisiin tiloihin Pihlajamäkeen Pääkaupunkiseudun klubitalo muutti vuoden 2005 alussa, edellisten tilojen käydessä liian ahtaiksi Pikku- Huopalahdessa. Vuoden 2006 marraskuussa aloitti uusi Aivovammaliiton klubitalo toimintansa Oulussa. Myös Tampereella on aloitettu vastaava toiminta keväällä Klubitalotoiminta tukee itsenäistä elämänhallintaa. Klubitalolla voi tavata muita henkilöitä, joilla on aivovamma eli talo tarjoaa vertaistukea. Klubitalon ohjelmaan kuuluu myös työtoiminta, päivittäinen ruuanlaitto, siivous ja toimistotyöt. Lisäksi tehdään tutustumiskäyntejä ja retkiä, ulkoillaan, pelataan pelejä ja harrastetaan kädentaitoja kehittäviä toimintoja. (Aivovammaliitto 2005 b.)

12 12 Klubitalotoiminta rahoitetaan avustuksien turvin. Tärkeimmät rahoittajat pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä ovat RAY, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit. (Klubitalon varainhankintakokous ) 3.2 Pääkaupunkiseudun klubitalo Aivovammaliiton klubitalossa toimitaan aivovammaisten ja anoksisen aivovaurion saaneiden sekä henkilöiden, joilla on aivokasvaimen jälkitila, auttamiseksi ja kuntouttamiseksi. Toiminnan järjestämisen ja luomisen kannalta katsottuna näiden vammaisryhmien oireet ovat riittävän yhteneväiset. Toiminta on suunnattu työikäisille henkilöille. (Aivovammaliitto ry:n esite). Sari Kautto-Tasan (henkilökohtainen tiedonanto 2007 b) mukaan toivottavaa on, että vammautumisesta olisi kulunut noin kaksi vuotta, ennen kuin käynnit klubitalolla alkavat. Klubitalo on avoinna arkisin klo Aluksi tulokkailla on tutustumisvaihe, joka kestää yleensä kolme kuukautta. Tutustumisvaiheen aikana klubitalolla käydään kerran viikossa. Tänä aikana katsotaan molemmin puolin, onko klubitalotoiminta sopivaa tulijalle ja määritetään käyntien määrät jatkossa. Yleisin käyntimäärä on kerran viikossa, jotkut käyvät kaksi kertaa viikossa ja osa käy joka toinen viikko. On niitäkin, jotka käyvät harvemmin. Sari Kautto-Tasan (henkilökohtainen tiedonanto 2007 b) mukaan syy, miksi klubitalotoimintaan tutustuminen olisi suotavaa aloittaa vasta, kun vammautumisesta on kulunut kaksi vuotta, on oman tilan hyväksyminen. On erittäin tärkeää, että tulija on hyväksynyt vammautumisensa ja sopeutunut omaan tilanteeseensa. Sopeutuminen muuhun yhteisöön on tämän jälkeen helpompaa ja kuntoutuminen voi alkaa. Aivovamma tai aivohalvaus voi rajoittaa tai jopa estää psyykkisen kriisin käynnistymistä: kun kuntoutuminen on edennyt ja oireiden tiedostaminen on lisääntynyt, käynnistyy psyykkinen oirehtiminen. Siihen kuuluu, että masentuneisuus lisääntyy. Psyykkisen kriisin kesto on suhteessa vamman vakavuuteen. Hyväksyminen ja tosiasioiden tiedostaminen tapahtuu yleensä vasta vähintään vuoden jälkeen vammautumisesta. Kuntoutumisen todellisena esteenä saattaa siis

13 13 olla läpikäymätön kriisi, ja kuntoutustyössä siihen tulisi kiinnittää tarpeeksi huomiota. Traumaterapialla, elämänhallinnan vahvistamisella ja kuntoutujan turvallisuuden tunteen palauttamisella voidaan vaikuttaa lukkiutuneen trauman purkautumiseen. (Forsbom ym. 2001,16.) Aivoitus -lehden artikkelissa nämä klubitalon kävijät kertovat vaikutelmiaan pääkaupunkiseudun klubitalotoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta: Klubitalotoiminta merkitsee minulle yhteisöä, johon kuulun. On hyvä, että on edes yksi paikka, jossa ei tartte koko ajan skarpata niin paljon. Skarppaamattomuus ei ole mahdollista aivovammaiselle vammattomien maailmassa. Kykenen tekemään klubbarilla jotakin hyödyllisyydeltä ja tärkeältä tuntuvaa. Se voi jotakin yleishyödyllistä tai hyvänolon tunteen voi saada aikaan se, että tekee jotain konkreettista. Osa vammaisuuden hankaluuksista on totaalinen ajankulusta putoaminen ja kokemusmuistin olemattomuus. Siksi säännöllinen viikoittainen toiminta helpottaa aikajanalla pysymistä. Olen pyrkinyt rakentamaan itselleni viikkosuunnitelmaa. Klubbaripäivä on yksi pilareista. Viime vuonna erityisen tärkeä kokonaisuus oli toimintaterapeuttiharjoittelijan kanssa työskentely. (Kautto-Tasa 2008, 31c.) Pääkaupunkiseudun Aivovammaliiton klubitalotoiminnan taustalla on alun perin Yhdysvalloissa mielenterveyskuntoutujille kehitetty Fountain House- toiminta. Vastaavaa mallia on hyödynnetty myös USA:ssa aivovammaisten henkilöiden kuntoutuksessa. (Kautto-Tasa, 2006, 1 4 a.) Klubitalolla käytetään mallia soveltaen, sen tarkoituksena ei ole edistää jäsenten ammatillista tilannetta, joten toimintaan ei kuulu tuettua koulutusta eikä siirtymätyöpaikkoja. Fountain House -klubitaloliike sai alkunsa sairaalasta kotiutuneiden mielenterveyspotilaiden aloitteesta Yhdysvalloissa vuonna Klubitalon tarkoituksena on kuntoutujien tukeminen, jotta he selviytyisivät ilman sairaalahoitoa. Tavoitteena on edistää heidän sosiaalista, taloudellista ja ammatillista tilannettaan. Keinoina tähän käytetään klubitalon palveluja, kuten työpainotteista päivää, tuettua koulutusta ja siirtymätyöpaikkoja. Usko jäsenien omiin kykyihin ja kannustus niiden käyttämiseen onkin oleellista klubitalomallissa. (Pöyhönen 2003, 9.)

14 14 Fountain House -mallissa klubitalo on jäsenilleen kuntouttava yhteisöllinen muoto. Jäsenten toisilleen antama vertaistuki ja yhteisön antama tuki korostuvat toiminnassa. Lähtökohtana klubitalomallissa on kaiken toiminnan yhteistoiminnallisuus. Klubitalossa jäsenet voivat tuntea olevansa täysivaltaisia ihmisiä, oman elämänsä subjekteja, joiden toipumiseen uskotaan ja heidän toiveitaan ja halujaan otetaan huomioon. (Pöyhönen 2003, ) Fountain House -mallin päätavoite on se, että jäsenet määrittelevät toiminnan ja heitä aktivoidaan ja motivoidaan toimintaan sekä heidän aloitteellisuuttaan tuetaan (Kautto-Tasa 2006, 1 4 a). Klubitalojen tarjoamassa toiminnassa mielekkäällä työnteolla on tärkeä merkitys. Tällä tarkoitetaan työn tekoa klubitalon hyväksi ja sen toiminnan ylläpitoa. Tämä kaikki onnistuu työpainotteisen päivän kautta. Sitoutuminen sosiaaliseen yhteisöön kehittyy työn ja tavoitteellisen toiminnan avulla. Työn kautta itsetunto kohoaa ja se antaa tulevaisuudentoivoa. Itsetunto mahdollistaa siis elämän laadun parantumista ja kehittää ajan käytön rytmittämistä. Lisäksi vuorovaikutustaidot paranevat ja stressin sietokyky kasvaa. Tärkeää on, että ongelmien ratkaisukyvyt monipuolistuvat. (Pöyhönen 2003, 11.) 3.3 Klubitalon tavoitteet ja toimintamallit pääkaupunkiseudulla Toiminnan pyrkimyksenä on vaikuttaa kävijöiden aktivoimiseen ja sosiaalisiin taitoihin. Kävijät kohdataan yksilöllisinä ihmisinä, joiden yhtenä ominaisuutenaan on aivovamma. Pyrkimyksenä on vahvistaa kunkin ihmisen sosiaalisia taitoja ja olemassa olevia mahdollisuuksia, korostamatta aivovammaisuutta ja sen mukanaan tuomia vaikeuksia. Toiminnassa huomioidaan jokaisen kävijän toimintakyky. Toiminnassa korostuvia tekijöitä ovat ihmisen toiminnallisuus, sosiaalisuus, uuden oppiminen ja kokeminen. Yhteisölähtöisesti edellisiä piirteitä ohjataan ja tuetaan. Yhteisöllisenä tavoitteena on vastuunotto omasta itsestä sekä klubitalon töistä, oman sitoutumiskyvyn testaaminen ja pitkäjänteisyys se-

15 15 kä muiden kävijöiden huomioon ottaminen. (Pääkaupunkiseudun Klubitalon toimintasuunnitelma 2007,1.) Klubitalolla tavataan muita ihmisiä, joilla on aivovamma, ja tietysti klubitalon henkilökuntaa. Päivittäiseen ohjelmaan kuuluu ruokakaupan ostoslistan suunnittelua, itse ostosten suorittamista, ruuan valmistusta, ruokapöydän kattamista, roskien vientiä ja siivousta: Toisinaan tämän arjen lisäksi saattaa olla päiviä, joina vain keskustellaan. Yhdessä myös ulkoillaan, kuunnellaan musiikkia, pidetään levyraateja, askarrellaan ja pelataan erilaisia pelejä. Ohjelmaan kuuluvat myös yhteiset retket ja tutumiskäynnit. Erilaista työtoimintaa ruuanlaiton, siivouksen ja toimistotöiden lisäksi on myös tehty. Viime kesänä maalattiin klubitalon piha-aidat. (Sari Kautto-Tasa, henkilökohtainen tiedonanto 2007b.) Toiminnan yleisenä tavoitteena on saada kävijät sitoutumaan ja ottamaan vastuuta klubitalotoiminnasta. Apuna tässä käytetään tapahtumakalenteria, josta ilmenevät klubitalon tapahtumat ja aikataulut. Tapahtumakalenterin avulla on tarkoitus lisätä kävijöiden omaehtoista osallistumista. (Pääkaupunkiseudun klubitalon toimintasuunnitelma 2007,1.) Työtoiminnan kehittäminen jatkuu pääkaupunkiseudun klubitalon painopistealueena. Klubitalon työtoiminnat ovat: keittiötyöt, siivoustyöt ja toimistotyöt. Vastuu tehtävien jakaminen eri työalueiden sisällä kuuluu myös työtoimintaan. Tavoitteena työtoiminnan kehittämisessä on aivovammaisten kävijöiden omatoimisuuden lisääntyminen sekä klubitalotoiminnassa että sen ulkopuolella. Osallisuus ja sitoutuminen työhön antavat sisältöä ja tavoitteellisuutta arkeen sekä ylläpitävät kävijöiden vuorokausi- ja viikkorytmiä. Jokaisella klubilaisella on oma asiantuntijuutensa, jonka he tuovat yhteisöön. (Pääkaupunkiseudun klubitalon toimintasuunnitelma 2007,1.) Vapaa-aikaan liittyviä toimintoja harrastetaan edelleen klubitalon puitteissa. Tavoitteena on, että kävijät osaavat käyttää myös omalla vapaa-ajallaan näitä palveluita. Lisäksi vapaa-ajan harrasteilla vahvistetaan ryhmähenkeä ja ohjataan omien tarpeiden tunnistamiseen ryhmässä vapaan tekemisen kautta. (Pääkaupunkiseudun klubitalon toimintasuunnitelma 2007, 2.)

16 16 Pääkaupunkiseudun aivovammaliiton klubitalolla käy diakoniatyöntekijä kerran kuukaudessa. Yhteistyö Pihlajamäen seurakunnan kanssa on aloitettu. Jäsenillä on mahdollisuus keskustella diakonin kanssa kahden kesken niin halutessaan. (Pääkaupunkiseudun klubitalon varainhankintakokous, ) 4 ELÄMÄNHALLINTA Kyky elämänhallintaan vaikuttaa yksilön hyvinvointiin. Elämänhallinnan käsitteeseen voidaan sisällyttää paitsi usein tämän käsitteen määritteenä käytetty ihmisen kyky kohdata vaikeuksia ja selvitä vastoinkäymisistä, myös toimintavalmius uusissa, oudoissa tilanteissa. Tähän sisältyy myös kyky järjestää elämä käytettävissä olevien voimavarojen pohjalta haluja ja tarpeita tyydyttävästi sekä arkielämän hallinta. Myönteisistä elämänhallinnan kokemuksista seuraa elämän mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden tunne. Elämänhallinnasta seuraa siis ihmisen yleinen tyytyväisyys elämään. (Raitasalo 1995, ) Ihmisen toimintaan liittyy fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Yhden alueen vajavuus voi aiheuttaa ongelmia toisella alueella, esimerkiksi vajavuus fyysisessä toimintakyvyssä saattaa haitata sosiaalista kanssakäymistä ja toimintaa kuten esimerkiksi työtä ja ihmissuhteita. (Forsbom, Kärki, Leppänen & Sairanen 2001, 11.) Nämä seikat vaikuttavat olennaisesti elämänhallintaan. 4.1 Vertaistuki osana elämänhallintaa Vertaistoiminnalla tarkoitetaan organisoidusti tai vapamuotoisesti järjestäytynyttä keskinäistä tukea ja apua. Samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet tai samassa elämäntilanteessa olevat ihmiset pyrkivät yhdessä etsimään tukea ja ratkomaan elämäntilannettaan. Vertaistueksi voi luonnehtia ihmisten keskinäistä omaehtoisesta ja yhteisöllistä tukea. Näitä ihmisiä yhdistää tietty, usein yhteis-

17 17 kunnan poikkeavaksi määrittelemä kohtalonyhteys. Se kohtalonyhteys lisää sosiaalisen tuen tarvetta. (Londén, Peltosalmi, Perälahti & Vuorinen 2004, 80.) Vertaisryhmän kantavana ajatuksena on, että auttaessaan muita auttaa myös itseään. Vertaistuessa auttaminen on avainsana, se on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan eikä sitä tarvitse tuoda tarkoitushakuisesti esiin. Vertaistuki on näin ollen itse itseään ruokkiva sosiaalinen prosessi. Omakohtaisesti jonkin ongelman tai sairauden läpikäynyt pystyy antamaan käytännön neuvoja ja toivoa tulevaisuudesta. Vertaisella eli tietyssä elämäntilanteessa eläneellä sekä tiettyjä asioita itse kokeneella on kokemusasiantuntemusta. Tämäntyyppinen asiantuntemus on ainutlaatuista ja sitä ei voi muulla asiaan perehtymisellä saavuttaa. (Vuorinen 2002, 9 10.) Vertaistoiminta on usein ryhmämuotoista, organisoitua yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joilla yhdistävänä tekijänä on samanlainen elämäntilanne tai kohtalonyhteys. Vaikeassa elämäntilanteessa elävien ihmisten kipeimpänä ongelmana ovat usein vastavuoroisten ihmissuhteiden puute, ulkopuolisuus ja yksinäisyys. Nämä ongelmat ovat myös vakavia riskitekijöitä sairastavuudelle ja syrjäytymiselle. Vertaistuella voidaan sanoa olevan merkittävä ongelmien syntymistä, vaikeutumista ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Vertaistukitoimintaa tulisikin tulevaisuudessa edelleen vahvistaa. (Peltosalmi, Särkelä & Vuorinen 2006, ) 4.2 Diakoniatyö elämänhallinnan tukena Klubitalon ja Pihlajamäen seurakunnan yhteistyö jatkuu. Seurakunnan työntekijä ohjaa ryhmää kerran kuukaudessa klubitalolla. Kävijät määrittelevät ryhmän toiminnan sisällön oman kiinnostuksensa mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmässä keskustellaan jäseniä kiinnostavista aiheista ja ryhmät voivat olla myös muuten toiminnallisia. (Kautto-Tasa 2007, 4.)

18 18 Koska klubitalolla käyvä seurakunnan työntekijä on nimenomaan diakoniatyöntekijä, esittelen käsillä olevassa tekstissä diakoniatyön perustehtävän määrittelyä, diakoniatyötä sekä sen toimintaperiaatteita. Diakonia ja siihen liittyvä työ perustuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen. Tämän käsityksen mukaan meidän tehtävämme on pitää huolta niistä, jotka eivät kykene työskentelemään yhteiseksi hyväksi. Lähimmäisenrakkaus ja rakkaus Jumalaan liittyvät kiinteästi toisiinsa. Meidän tulisi rakastaa lähimmäisiämme ottamalla huomioon heidän tarpeensa. Tällä tavalla ihmisyys toteutuu yhteydessä toisiin ihmisiin. (Helosvuori & Paananen 2000, ) Diakonian perustehtävän määrittely diakonian käsikirjan mukaan: Kristillisellä diakonialla tarkoitetaan Uuden testamentin rakkaudenkäskyyn perustuvaa palvelutoimintaa kaikkien hädässä olevien auttamiseksi, mutta erityisesti niiden, jotka ovat vaikeimmassa asemassa. Apu on luonteeltaan hengellistä, ruumiillista ja aineellista. (Veikkola 2002, 115.) Suomen evankelisluterilainen kirkko määrittelee internet-sivuillaan diakoniatyön seuraavasti. Diakoniatyö etsii ja tunnistaa hätää ja kärsimystä lieventäen ja poistaen sitä. Diakoniatyötä tehdään sen mukaisesti, minkälaiset ovat tarpeet milläkin paikkakunnalla. Diakoniatyöllä edistetään mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämään, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja kansainvälistä vastuuta. Velkaneuvonta, avustukset, vammais- ja mielenterveystyö, viittomakielinen työ sekä päihde- ja kriminaalityö kuuluvat diakoniatyöhön. Vanhustyötä toteutetaan sekä piiri- että kotikäyntityönä. (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.) Diakoniatyön toimintaperiaatteisiin kuuluu Diakonian käsikirjan mukaan koko ihmisen palveleminen, ihmisen kunnioittaminen, pyyteettömyys, yhteisvastuullisuus, ekumeenisuus, asiakkaiden erottelemattomuus, hädän etsiminen, ennalta ehkäiseminen, liikkuvuus sekä valmius yhteistyöhön. (Veikkola 2002, 131.) Vammaisten ihmisten käytännön palvelu ja sielunhoito ovat osa diakoniaa (Suomen evankelisluterilainen kirkko i.a.).

19 Liikunnan merkitys Fyysisen toimintakyvyn kannalta liikunnalla on suuri merkitys. Suomessa on yli miljoona henkilöä, jotka kuuluvat liikunnan erityisryhmien piiriin. Erityisryhmien piiriin kuuluvat vammaiset, pitkäaikaissairaat ja toimintarajoitteiset ikääntyneet ihmiset. Perustavanlaatuisena oikeutena voidaan pitää vammaisen ihmisen mahdollisuutta harrastaa liikuntaa ja urheilua. (Lepola & Villa 2007, 90.) Ihmisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen vaikuttaa olennaisesti mielekäs vapaa-ajan toiminta. Perustuslaki takaa vammaiselle ihmiselle tasavertaiset sivistykselliset oikeudet itsensä kehittämiseen, kulttuuripalveluihin, harrastustoimintaan ja muihin vapaa-ajan toimintoihin. Kuitenkin asiantuntijat ja vammaisjärjestöt ovat sitä mieltä, että vammaisten ihmisten osallistumisen mahdollisuudet ovat edelleen rajallisia. Vammaisjärjestöt tarjoavat erilaista kulttuuritoimintaa, kuten koulutusta, tapahtumia, harrasteryhmiä ja taidetta. Ongelmana heillä kuitenkin on varojen vähäisyys ja toiminnan perustuminen osittain vapaaehtoistyölle. (Lepola & Villa 2007, 89.) 4.4 Luovat menetelmät Luovuutta voi opetella. Kun ihminen uskaltautuu käyttämään luovuuttaan, se alkaa pulputa entistä vahvemmin esiin. Jokainen voi ryhtyä maalaamaan, kirjoittamaan tai tuottamaan itseään inspiroivia ääniä. Tärkeintä on keskittyä siihen, että oma sisin ohjaa toimintaa, unohtaen taiteellisuustavoitteet. Uusille luovuuden aaltopituuksille virittelee myös tanssinomainen liikkuminen musiikin tahdissa tai ilman musiikkia. Siinä sivussa tulee ratkaisseeksi sellaisia oman elämän takkuja, joita ei osaa pukea sanalliseen muotoon. Internet-sivuilta voi etsiä lisätietoja. (Elä! Elämän Punaista Lankaa Etsimässä i.a.). Luovat menetelmät olisivat varmasti avuksi monelle henkilölle. Ne auttaisivat vaikeissa tilanteissa ja ratkaisisivat ongelmia, joissa kielellistä ilmaisua ei osata käyttää. Varsinkin aivovammaiset henkilöt hyötyisivät näistä menetelmistä, koska eritoten heillä

20 20 saattaa olla vaikeuksia kielellisessä ilmaisussa. (Malm, Matero, Repo & Talvela 2004, 258). Luovuus ja spontaanius mahdollistavat uuden ja erilaisen itsensä kohtaamisen. Näiden avulla löydetään itsestä tunteita ja persoonallisuuden piirteitä, joita ei ehkä aikaisemmin ole itsessä havaittu tai kyetty kohtaamaan. Kosketus omaan itseen ja omiin piirteisiinsä eheyttää. Luovuuden avulla voi ymmärtää ja rakentaa sisäistä ja ympäröivää maailmaansa. (Elä! Elämän Punaista Lankaa Etsimässä i.a.) Hyvän mielen ja eheyden kannalta luovuuden ja spontaaniuden yhdistelmä on hedelmällinen. Spontaaniuden lisääntyessä ahdistus vähenee. Ahdistunut ihminen pysyttelee ahdistuksessaan toistaen kenties jatkuvasti niitä samoja toiminnan ja ajattelun kaavoja, jotka ahdistukseen ovat ajaneetkin. Silloin luovuudelle ei ole tilaa ja tuntemattomaan ei uskalleta tilaa laajentaa. Toiminnallisten ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien tavoitteena on auttaa rohkaisemaan tuota hyppyä tuntemattomaan ryhmän turvallisessa ilmapiirissä. (Elä! Elämän Punaista Lankaa Etsimässä i.a.) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimus suoritettiin Pääkaupunkiseudun aivovammaliiton klubitalolla lokakuussa Tutkimusjoukkona olivat kaikki ne aivovammaiset henkilöt, jotka ovat käyttäneet klubitaloa kyselyn toteuttamiseen mennessä. Kyseessä on niin sanottu kokonaistutkimus (Heikkilä 2001, 14). Kaiken kaikkiaan joukkoa oli 39 henkilöä. Kyselylomakkeilla tavoitettiin 38 henkilöä. Varsinaisia jäseniä heistä oli 27. Klubitalolla käyntinsä lopettaneita oli 7. Tutustumisvaiheessa olevia heistä oli 4.

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Cross-Border Move for Health 5.-6.6.2013 Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa Aija Saari Tutkimuspäällikkö, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry aija.saari@vammaisurheilu.fi Sisältö

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija

Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa. Mikkelissä Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Kokemuksia välittömän palautteen keräämisestä Etelä-Savon Ohjaamoissa Mikkelissä 11.10.2016 Heikki Kantonen / TKI-asiantuntija Välittömän palautteen kerääminen Palautteen keräämisen laitteet hankittu kokeilukäyttöön

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille

Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammatietoutta sote-alan ammattilaisille Aivovammaliiton toimintaan kuuluu muun muassa Neuvonta, ohjaus ja vertaistuki Tiedotus ja Aivoitus-lehden julkaiseminen Aivovammoihin liittyvä koulutus Aivovammaliitto

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin

Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin Uran rakennuspuita ja toimintasuunnitelma hyvinvointiin 4.11.2016 klo 15-16 Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Seija Leppänen psykologi, uraohjaaja Aalto-yliopiston oppimispalvelut,

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tulevaisuuden työelämää koskeva selvitys Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti Suomalaisen Työn Liiton toimeksiannosta kyselytutkimukset työikäisten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot