Kokemus suuntaa käsityksiä Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemus suuntaa käsityksiä Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa"

Transkriptio

1 Anneli Niikko Anneli Niikko Kokemus suuntaa käsityksiä Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa Artikkelin taustaa Opettajankoulutuksen piirissä koulutuksen asiantuntijat ovat laajasti yhtä mieltä, että opettajaksi oppiminen on pitkä prosessi, jossa opettajaksi opiskelevilla opiskelijoilla itsellään on keskeinen tehtävä. Eräät tutkimukset (Pintrich 1990; Kagan 1992) osoittavat, että opiskelijoilla on opiskelemaan tullessaan vahvoja opettamiseen ja oppimiseen liittyviä uskomuksia, joita hyvin vaikea muuttaa koulutuksen kuluessa. Opiskelijoiden opettajankoulutukseen mukanaan tuomat uskomukset vaikuttavat siihen, mitä he haluavat oppia ja miten he oppivat. Tahvanainen (2001) toteaa väitöskirjatutkimuksessaan, että esimerkiksi ammatillisessa opettajakoulutuksessa kokonaan uusien teemojen ilmaantuminen oli opettajaopiskelijoilla harvinaista, kun tutkittiin opiskelijoiden kuvauksia kasvatustietoisuudesta ja sen kehittymisestä ammatillisen opettajankoulutuksen aikana. Useat opettajuuden tutkijat (Calderhead 1989; Korthagen 1992; Niemi & Kohonen 1995) korostavat, että kouluttajien olisi tarpeen tuntea, tunnistaa ja ottaa huomioon jo koulutuksen alkuvaiheessa opettajaopiskelijoiden käsitykset, heidän aikaisemmat kokemuksensa ja yksilölliset oppimispolkunsa opetusta ja opetussuunnitelmia suunniteltaessa. Tahvainen (2001) mainitsee, että opettajankoulutuksessa tulisi saada kuvauksia yksittäisten opettajaopiskelijoiden käsityksistä ja niiden kehittymisestä. Myös Kelchterman ja Vandenberghe (1994) painottavat, että tarvitaan sellaista opettajaopiskelijoiden opiskelua koskevaa tutkimustoimintaa, jossa opiskelijoita itseään pyydetään kertomaan, miten he itse näkevät ja ymmärtävät oman opiskelunsa ja opettajaksi kehittymisensä, miten he kokevat kehittyneensä opiskelunsa aikana ja miten heidän näkemyksensä asioista muuttuvat. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata lastentarhanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä ajalta ennen koulutukseen tuloa ja koulutuksen alkuvaiheesta sekä niiden muuttumista vuoden kuluttua opiskelun alkamisesta. Artikkelin teema liittyy kolmevuotiseen pitkittäistutkimukseen, jossa seurataan opiskelijoiden lastentarhanopettajaksi kehittymistä ja oppimista kolmevuotisen lastentarhanopettajien koulutuksen aikana. Tässä artikkelissa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä eri taustan omaavilla lastentarhanopettajaopiskelijoilla on itsestään tulevana 40

2 Kokemus suuntaa käsityksiä lastentarhanopettajana koulutuksen alussa ja vuoden kuluttua koulutuksen aloituksesta? Millaisia kokemuksia ja käsityksiä heillä on omista vahvuuksistaan ja kehitettävistä alueista lastentarhanopettajana, hyvästä lastentarhanopettajasta, tulevasta lastentarhanopettajan työstä, lapsista ja heidän kanssaan toimimisesta sekä varhaiskasvatuksen tehtävästä? Kuvauksen kohteena ovat syksyllä 2005 Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa lastentarhanopettajien koulutuksessa aloittaneet yli 30 lastentarhanopettajaopiskelijaa. Heidän joukostaan valittiin kolme vapaaehtoista lastentarhanopettajaopiskelijaa siten, että yhdellä opiskelijalla oli suoritettuna ammattitutkinto ja pitkä työura ennen lastentarhanopettajien koulutukseen tuloa. Tätä opiskelijaa kutsutaan tässä Raijaksi. Toinen valituista opiskelijoista oli hakenut ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelemaan (ammattikorkeakouluun ja yliopistoon) erinäisiä kertoja, ja hänellä oli eri jaksoissa kertynyt pitkähkö työkokemus luokka-avustajana toimimisesta koulussa. Tätä opiskelijaa kutsutaan tässä Helenaksi. Kolmatta opiskelijaa kutsutaan tässä Marjaksi. Hän oli ylioppilaaksi tulonsa jälkeen päässyt välittömästi opiskelemaan lastentarhanopettajien koulutukseen. Menetelmällisiä ratkaisuja Kolmen opiskelijan Raijan, Helenan ja Marjan tutkimusaineisto poimittiin opiskeluvuoden aikana useassa eri vaiheessa seuraavalla tavalla. Syksyllä 2005 varhaiskasvatuksen kurssin aikana lastentarhanopettajaopiskelijat tekivät erilaisia käsityksiin liittyviä oppimistehtäviä ja piirsivät aiheesta käsitykseni varhaiskasvatuksesta. Opiskelijat työstivät keräämänsä aineiston pohjalta portfoliot, joita myös hyödynnettiin. Tutkimukseen osallistunutta kolmea opiskelijaa haastateltiin yksilöllisesti lukuvuoden aikana kolmessa eri vaiheessa sekä hyödynnettiin heidän harjoittelukertomuksiaan. Lisäksi kirjoituksessa käytettiin hyväksi niiden kyselyjen tuloksia, joita oli saatu opettajankoulutuksessa toteutetussa opiskeluun orientoitumiseen ja opintojen ohjaukseen liittyvässä hankkeessa valmiiksi viidessä vuodessa (W5W). Tässä kirjoituksessa käsitysten tutkimista pidetään kokemusten tutkimisena, joka on pohjimmiltaan jokapäiväisen elämän tutkimista. Kokemus liittyy aikaan ja muotoutuu tarinaksi. Clandinin ja Connelly (1994) sekä Syrjälä (2001) mainitsevat, että kokemus syntyy tarinoista, joita ihmiset elävät ja joita he kertoessaan muotoilevat uudelleen. Narratiivisuus merkitsee laajimmillaan joko suullisen tai kirjallisen kerronnan kautta syntynyttä proosamuotoista tekstiä tai suppeammin määriteltynä kertomusta tai tarinaa, jossa on juoni (Heikkinen 2001, 2002). Tarinat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää narratiivis-elämäkerrallista näkökulmaa, jota pidetään yhtenä narratiivisen tutkimuksen muotona. Elä- 41

3 Anneli Niikko mänkertatutkimus yhdistyneenä narratiiviseen tutkimukseen mahdollistaa tutkimuksen kohteena olevien tutkittavien, tässä lastentarhanopettajaopiskelijoiden, kokemusten, tietojen ja käsitysten tarkastelun. Narratiivisessa elämänkertatutkimuksessa tutkija käyttää aineistonaan erilaisia tutkittavien elämää kokonaisvaltaisesti kuvaavia dokumentteja ja tarkastelee tutkittavien elämän luonnetta ja tutkittavien elämälle antamia merkityksiä. Elämäkertatutkimus painottaa sitä, mitä tutkittavat itse ajattelevat, kokevat ja ymmärtävät (Kelchtermans & Vandenberghe 1994). Elämäkertatutkimuksella voidaan selvittää niitä reittejä, joiden kautta kehitytään opettajaksi. Huomioon otetaan opettajuuden rakentuminen moninaisista tiedoista, taidoista ja uskomuksista, joita opettajaopiskelija on elämänsä aikana hankkinut. Elämäkertatutkimuksessa ihmisen elämää pystytään tarkastelemaan kokonaisuutena, jossa eri kehitystehtäviä ja ikäkausia voidaan integroida. Elämäkertatutkimusta voidaan käyttää erilaisten elämän valintatilanteiden ja muutosten kuvaamisessa. (Numminen 988.) Jaatinen (1994, 181) mainitsee, että opiskelijat eivät useinkaan tiedosta, kuinka suuren osan valinnoistaan he tekevät koulutuksen ulkopuolella elämänkerrallisessa prosessissa opitun perusteella. Koulutuksen antamaa tietoa muokkaavat osaltaan opiskelijoiden elämänkokemuksesta syntyneet tavat tulkita ja ymmärtää kohdattavia asioita. Narratiivinen elämänkerrallisuus määritellään tässä lastentarhanopettajaopiskelijoiden tuottamaksi kirjalliseksi puheeksi omaan elämään liittyvistä tärkeistä valinnoista ja asioista sekä kertomukseksi omista ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kertyneistä käsityksistä ja kokemuksista, jotka koskevat itseä tulevana lastentarhanopettajana, lapsia, lastentarhanopettajan toimintaa sekä varhaiskasvatusta. Tässä artikkelissa narratiivis-elämäkerrallista tutkimusta käytetään menetelmänä kuvata lastentarhanopettajaopiskelijoiden yksilöllisiä käsityksiä ja sitä, miten he kokevat maailman (Connelly ja Clandinin 1990) ja millaisia muutoksia heidän kokemuksissaan ja käsityksissään tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Jos elämänkertatutkimus menetelmänä etsii vastausta kysymykseen, mitä ihmiset ovat ja miten heistä on tullut sellaisia, niin narratiivinen tutkimus korostaa sitä, mitä ja miten tutkittavat itse ajattelevat, kokevat ja ymmärtävät. Narratiivinen elämäkerrallisuus menetelmänä kiinnittää huomiota tutkittavien äänen esille tuloon (Halmio 1997a, 1997b). Narratiivisessa elämänkerrallisuudessa ennakoimattomuus, avoimuus ja aineiston monimuotoisuus pakottavat tutkijan itsenäiseen työskentelyyn ja oman tutkimisen tavan kehittämiseen. Valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla missään vaiheessa, ja tieltä on raivattava oma epäily, kysymykset ja epävarmuus. Näin on tapahtunut myös tässä kirjoituksessa käytetyn aineiston käsittelyssä. Aineiston analyysi jäsentyi vähitellen kohdistuen opiskelijoiden opiskelua edeltävän ajan tapahtumien, opiskelijoiden opettajuutta koskevien ajatusten ja opiskelijoiden äänen etsimiseen. Aineiston tekstit järjestettiin aihealueittain vähitellen juonelliseksi kokonaisuudeksi edeten lapsuuden kokemuksista 42

4 Kokemus suuntaa käsityksiä ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksiin ja tulevaisuuden odotuksiin. Aineiston käsittelyssä ja järjestämisessä hyödynnettiin lisäksi Boomerin (1992) oppimisprosessin viittä vaihetta, jotka olivat haaste, valmistelu, pohtiminen, etsiminen, kokeileminen sekä reflektoiva arviointi. Tutkimusaineiston käsittely nähtiin haasteeksi, johon liittyi jännitystä ja odotuksia koko aineiston käsittelyn ajan. Analyysiprosessin aikana eteen tuli hämmennyksen tunteita, odotuksia ja epävarmuutta, pettymyksiä, pohtimista ja uudelleen etsimistä, joita kaikkia oli opittava sietämään. Päämääriä joutui asettamaan yhä udelleen ja oli maltettava odottaa aineiston kanssa dialogissa syntyviä uusia mahdollisuuksia ja oivalluksia. Analyysiprosessin eri vaiheet vaativat myös sitkeyttä ja ponnistelua. Pohtiminen ja vaihtoehtojen tarkastelu tarjosivat tilaisuuden tarkistaa suuntaa ja palata tarvittaessa alkuun ja aiemmin tehtyihin ratkaisuihin. Etsiminen, vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeileminen sekä reflektoiva arviointi liittyivät toisiinsa, ja niiden avulla etsittiin erilaisia reittejä sen selvittämiseksi, miten vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Analyysiprosessi johti lopulta seuraaviin ratkaisuihin: Kustakin kolmesta lastentarhanopettajaopiskelijasta kirjoitettiin aluksi kertomus asetettujen kysymysten suunnassa ajallista ulottuvuutta hyödyntäen. Tämän jälkeen kertomuksista etsittiin keskeisiä kokemuksia ja käsityksiä, jotka liittyivät tutkittavan lapsuuteen, lapsuuden kasvuympäristöön, kouluaikaan, harrastuksiin, nuoruuteen, vuorovaikutussuhteisiin, työhön, käsityksiin itsestä tulevana ammattilaisena ja ammatin toteuttajana sekä opiskelun aikana edellä mainituissa asioissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tämän jälkeen kirjoitettiin uudelleen tiivistetyt kertomukset, joita verrattiin alkuperäisaineiston ja ensiksi kirjoitettujen kertomusten kanssa. Aineistot ja kirjoitetut kertomukset jätettiin joksikin aikaa sivuun. Niihin palattiin myöhemmin uudelleen, jolloin aineisto käytiin uudelleen läpi ja kertomukset luettiin ja korjattiin. Opiskelijoiden kertomuksia luettiin myös rinnakkain ja niistä etsittiin yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Opiskelijoiden kertomukset Raija on 44-vuotias ja naimisissa. Hän asuu maalla ja hänellä on viisi lasta. Lapset on hoidettu kotona (perhepäivähoito) lukuun ottamatta nuorinta lasta, joka on ollut päiväkodissa. Lapset ovat kasvaneet turvallisessa kotiympäristössä, ja Raijan vanhemmat ovat olleet suurena apuna. Raijan äiti ja isä ovat olleet yrittäjiä ja pienviljelijöitä. Raijan äiti on hoitanut Raijan ja hänen neljä sisarustaan. Raijan isän vanhemmat ovat asuneet Raijan lapsuuden perheessä, ja Raija on ollut lapsena paljon isovanhempien kanssa. Raijan lapsuus on ollut onnellinen. Raijan omat vanhemmat asuvat lähellä hänen kotiaan. Raija on työskennellyt kotitalousteknikkona 20 vuotta. Kun Raija oli täyt- 43

5 Anneli Niikko tänyt 40 vuotta, tuli hänelle halu vaihtaa ammattia ja tehdä jotain muuta. Myös työn luonne oli alkanut muuttua, ja se osaltaan vaikutti ajatukseen ammatin vaihdosta. Raijalla on aina ollut halu tulla lastentarhanopettajaksi ja kiinnostus työskennellä eri-ikäisten lasten kanssa. Kun omat lapset alkoivat olla riittävän vanhoja, hän halusi toteuttaa unelmansa ja opiskella lastentarhanopettajaksi. Raija haluaisi perustaa oman päiväkodin, joka olisi kuin koti ja jossa lapset ja vanhukset voisivat olla yhdessä. Raija haluaisi saada valtaa ja vastuuta. Raijalla on paljon kokemusta kasvatuksesta mutta vähän teoreettista tietoa, ja hän haluaa juuri näistä syistä lastentarhanopettajan pätevyyden. Raija on varma, että hän on tehnyt oikean ratkaisun hakeutuessaan lastentarhanopettajien koulutukseen. Raija näkee itsensä lastentarhanopettajana empaattisena, vastuullisena, turvallisena, luotettavana ja oikeudenmukaisena. Hän on stressinsietokykyinen ja haluaa painottaa tasa-arvoa. Raijan vahvuuksia ovat elämänkokemus, vastuullisuus, uskottavuus, tasa-arvoisuus ja kyky sietää stressiä. Raijan mielestä hyvä lastentarhanopettaja on empaattinen, turvallinen, oikeudenmukainen, vastuullinen, luotettava, tasa-arvoinen ja sietää stressiä. Raija haluaisi kehittää musiikki- ja laulutaitoaan, oppia ymmärtämään erilaisia lapsia, reagoimaan nopeammin asioihin ja perustelemaan näkemyksiään. Raija kuvaa lastentarhanopettajan työtä vastuulliseksi ja haasteelliseksi. Lastentarhanopettajan tehtävänä on tarjota lapsille turvallinen ympäristö kasvaa, pitää huolta lasten perustarpeista sekä ohjata lapsia toimimaan itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä sekä antaa virikkeitä. Raijalla on ajatuksena perustaa pieni ja kodinomaisen päiväkoti, jossa voi tarjota virikkeitä ja integroida eri-ikäisiä sukupolvia. Hän toivoo, että hän voisi ohjata ja opettaa sillä tavalla, jonka oppii lastentarhanopettajien koulutuksessa. Ohjaaminen ja pelit ovat Raijan mukaan osa lastentarhanopettajan työtä. Varhaiskasvatuksessa lapset saavat malleja tulevaa elämää ja tulevaisuutta varten. Varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettaja voi myös vaikuttaa lapsiin. Raijalle lapset ovat pieniä hahmoja ja haluavat oppia kaiken. Alle kouluikäiset lapset ovat lähellä Raijan sydäntä. Lapset ovat tasa-arvoisia, ja heillä on mahdollisuus olla sellaisia kuin ovat. Lapset haluavat toimia ryhmässä, mutta he kaipaavat aikuisen kumppanuutta. Lapset haluavat aikuisen kuuntelevan heitä ja ottavan osaa heidän ajatuksiinsa. Lapset antavat suoraa palautetta. Raija haluaa työskennellä erilaisten lasten kanssa. Raija on valmis rohkaisemaan hiljaisia lapsia ja ottamaan syliin yliaktiivisia. Raija on mielestään kykenevä hallitsemaan lapsia ja pitämään järjestystä yllä. Lapsilla tulee olla mahdollisuus olla lapsia. Jokaisen lapsen tulee voida kehittyä yksilöllisesti ja ainutlaatuisena persoonana. Opiskeluvuoden lopussa Raijan kokemus itsestä tulevana lastentarhanopettajana on lähes samanlainen kuin koulutuksen aloitusvaiheessa. Opiskeluvuoden lopussa Raija lisää käsityksiinsä sen, että hän haluaisi kommunikoida selvemmin lasten kanssa ja kiinnittää huomiota myös omaan kommu- 44

6 Kokemus suuntaa käsityksiä nikaatioon. Uutena asiana hän mainitsee, että lastentarhanopettajan työssä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee olla aikuisen ja lapsen välillä vastavuoroista toimintaa. Raija mainitsee, että kasvatuksella, hoidolla ja opetuksella on yhteys arvoihin. Opettamisen tarkoitus on muuttaa lapsia ja auttaa heitä muuttumaan. Raijan käsitykset lapsista ovat samanlaisia koulutuksen alussa ja lopussa. Lukuvuoden lopussa Raija painottaa varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Helena on 22-vuotias ja kotoisin kaupungista. Hän ei ole naimisissa. Helenalla on vanhemmat ja kaksi vanhempaa sisarta, jotka ovat hoitaneet häntä pienenä. Helena oli viisivuotias, kun perhe muutti kerrostaloon ja vuoden kuluttua siitä omakotitaloon. Helenan äiti on ruokalan emäntänä siinä koulussa, jota Helena on käynyt. Kouluvuosina Helena on ollut hyvin ujo. Hänellä on ollut kuitenkin monia harrastuksia ja hyviä ystäviä, jotka ovat auttaneet häntä tulemaan rohkeammaksi. Lukion jälkeen Helena oli lyhyen jakson päiväkodissa harjoittelijana ja sen jälkeen lähes kolme vuotta eripituisia jaksoja alakoulussa kouluavustajana ja välillä myös opettajan sijaisena. Kouluavustajan työstä Helena piti. Lisäksi Helenalle on kertynyt työkokemusta kotikaupunkinsa erilaisista tehtävistä ennen opiskelupaikan saantia. Helena on hakenut koulutuspaikkaa esimerkiksi ammattikorkeakoulun ravintolalinjalta, tanssinopettajan koulutuksesta sekä luokanopettajan koulutuksesta. Luokanopettajakoulutukseen hän on hakenut useita kertoja. Helena yritti myös korottaa kouluarvosanoja ja opiskeli lisää kasvatusaineita. Helenan mielestä yhtenä keskeisenä tekijänä lastentarhanopettajan uran valintaan on vaikuttanut kolmen vuoden kouluavustajana toimiminen ja opettajan sijaisena toimimiset alakoulussa. Sisaren pikkutytön kummina toimiminen ja kokemukset pienen lapsen kanssa olosta ovat vaikuttaneet osaltaan ammattitoiveisiin. Lisäksi Helenan poikaystävä, joka oli työskennellyt päiväkodissa, oli rohkaissut Helenaa hakemaan nimenomaan lastentarhanopettajien koulutukseen. Myös lyhyillä päiväkotien työkokemuksilla on ollut merkitystä valintapäätöksen teossa. Keväällä 2005 Helena haki Savonlinnaan sekä luokanopettajan että lastentarhanopettajien koulutukseen ja pääsi lastentarhanopettajien koulutukseen. Helenan on vaikea kertoa, millainen lastentarhanopettaja hänestä tulee, mutta hän tietää, millainen lastentarhanopettaja hän haluaisi olla. Alakoulussa työskennellessä Helena havaitsi, että opettajan tulee olla looginen ohjatessa ja opettaessa lapsia. Opettajan tulee rohkaista, motivoida ja olla pitkämielinen, turvallinen ja luotettava. Helena haluaa olla kuvatun kaltainen, ja hän kokee mainitsemansa piirteet myös vahvuuksinaan. Helena haluaa kehittyä loogisuudessa, kärsivällisyydessä, luotettavuudessa sekä kyvyssä vastaanottaa negatiivista palautetta. Helenan mielestä hyvä lastentarhanopettaja kehittää itseään koko ajan ja osaa tulkita erilaisia työtilanteita. Hyvä lastentarhanopettaja on tietoinen 45

7 Anneli Niikko omista arvoista ja kasvatustavoitteista, lasten kasvusta ja lasten oppimisesta, omaa taitoja hallita lasten ongelmia ja tietää lasten oppimisen ongelmat. Hyvä lastentarhanopettaja on myös vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa, omaa hyvät vuorovaikutustaidot ja tukee perheiden kasvatustyötä. Helena ajattelee lastentarhanopettajan työn olevan vaativaa, haasteellista ja palkitsevaa. Työ lasten kanssa on hyödyllistä ja positiivista. Lastentarhanopettajan työssä tulee olla kärsivällinen, empaattinen ja valmis ottamaan haasteita sekä kehittämään ammatillisia taitojaan jatkuvasti. Helena haluaa lasten tuntevan olonsa mukavaksi ja haluaa painottaa lasten kehitystä, oppimista ja turvallista oppimisympäristöä sekä toimia lasten ehdoilla. Helena haluaa painottaa myös sääntöjä ja rajoja, joita lasten tulee seurata. Oppimisen tulee tapahtua leikkien. Varhaiskasvatuksessa lasten kasvatus, hoito ja oppiminen tulee integroida niin, että se tukee lasten kasvua. Kasvattajan tulee ottaa huomioon lasten ikä- ja kehitystaso ja painottaa vuorovaikutusta ja leikkiä. Helena näkee lapset älykkäinä hahmoina. Lapset havaitsevat monet asiat paremmin kuin aikuiset. Lapset oppivat myös nopeammin uusia asioita. Lapset ovat kykeneviä osoittamaan tunteitaan mutta ovat myös tottelemattomia. Lapsilla on vähän kokemusta maailmasta, eivätkä he tiedä, mikä on hyvää ja mikä pahaa, ennen kuin ympäristö sen heille opettaa. Lasten negatiiviset ja positiiviset ajatukset kehittyvät kokemusten kautta. Helena nauttii lasten kanssa olosta. Hän pitää lapsista, jotka ovat haasteellisia ja innostuneita ja joilla on positiivinen elämänasenne. Vaikeita ovat lapset, jotka eivät ota kontaktia, eivät keskity kuuntelemaan opetusta, eivät halua oppia eivätkä yrittää. Opiskeluvuoden lopussa Helena täydentää kuvaa itsestään rauhallisuuden piirteellä sekä positiivisella asenteella lapsia kohtaan. Hänen on helppo olla lasten kanssa ja lähestyä heitä. Helena haluaa kehittää kommunikaatiotaitojaan ja vahvistaa itsetuntoaan. Helena haluaa lukuvuoden jälkeen painottaa jokaista lasta yksilönä. Lasten tulee tietää yleiset säännöt ja rajoitukset. Helena painottaa vuorovaikutusta ja henkilöstön yhteistä toimintaa. Marja on 19-vuotias. Marja ei ole naimisissa, mutta kun hän pääsi lastentarhanopettajien koulutukseen, hän muutti poikaystävänsä kanssa asumaan yhdessä. Marja oli 18-vuotias, kun hän tapasi nykyisen poikaystävänsä, joka on tuonut valoa hänen yksinäiseen elämäänsä. Marjalla on 3 ja 17 vuotta nuoremmat sisaret sekä 6 vuotta nuorempi veli. Marjan ollessa kolmevuotias vanhemmat muuttivat maalle Marjan isän kotitilalle maanviljelijöiksi. Marjan isän vanhemmat asuvat lähellä Marjan kotia. Marja on käynyt lukion kuvataidelinjan. Hän pääsi lastenrahanopettajien koulutukseen heti lukion jälkeen. Marja on hoitanut paljon nuorempia sisaruksiaan ja etenkin 17 vuotta nuorempaa sisartaan lukioaikana ja myöhemminkin. Marja on kouluaikana 46

8 Kokemus suuntaa käsityksiä työskennellyt paljon lastenkerhojen vetäjänä, ohjannut erilaisilla lasten leireillä lapsia ja ohjannut lasten teemapäiviä. Lisäksi hän on organisoinut leikkejä ja vetänyt lasten harrastuspiirejä. Marjan mielikuvat kotikasvatuksesta ovat positiivisia. Lämpimällä ja kehittävällä kotikasvatuksella ja päivähoidossa ololla on ollut myönteistä vaikutusta Marjan hakeutumiseen lastentarhanopettajien koulutukseen. Samoin nuorimman sisaren hoitamisella ja lasten parissa tehdyllä työllä on ollut hyvin suuri vaikutus uran valintaan. Marja ajattelee, että hän voisi työskennellä myös isompien lasten kanssa, mutta pienillä lapsilla on erityinen paikka hänen sydämessään. Marja kokee olevansa lastentarhanopettajana rakastava, hellä, luova, ohjaava, empaattinen, ymmärtävä ja tasa-arvoinen. Nämä ovat myös hänen vahvuuksiaan. Lisäksi vahvuuksia ovat taidot kohdata lapsia ja aikuisia tasavertaisesti. Marjalla on taitoa ja myös halu ymmärtää, arvostaa ja ohjata lapsia. Hän haluaa kehittää empaattisuutta, hellyyttä, itsetuntoa, ryhmän hallintataitoja sekä menetelmiä toimia ongelmallisten lasten kanssa. Marjan mielestä hyvällä lastentarhanopettajalla on samoja piirteitä kuin mitä hänellä on. Hyvä lastentarhanopettaja on kärsivällinen, avulias ja rohkaiseva. Hän toimii lasten tasolla, luottaa heihin, ja lapset luottavat häneen. Molemmat, sekä lapset että kasvattaja, voivat ilmaista avoimesti näkemyksiään. Hyvä lastentarhanopettaja on lapsille myös moraalimalli. Marja näkee lastentarhanopettajan työn kiinnostavana ja haastavana sekä palkitsevana, jokainen päivä on erilainen. Marja painottaa lastentarhanopettajan työssä emotionaalisia ja positiivisia puolia. Tärkein asia on saada olla lasten kanssa. Marja haluaa toimia lasten kanssa, kasvattaa heitä ja huolehtia heistä sekä rohkaista lapsia toimimaan itsenäisesti. Hän haluaa olla kasvattava ja esimerkillinen malli lapsille. Marja haluaa painottaa tunteita ja emootiota, joita lapsilla ja hänellä on mahdollisuus ilmaista avoimesti ja suoraan. Hän haluaa kasvattaa lapsia sosiaalisesti ja opettaa heitä vaikuttamaan omiin asioihin. Marja haluaa kiinnittää huomion perheiden hyvinvointiin ja keskittyä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja tukea lasten ja vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Marjan johtavia kasvatusajatuksia ovat joustavuus ja avoimuus. Kommunikaation, tunteiden ja ajatusten ilmaisun tulisi olla avointa lasten ja hänen välillä. Lapset voivat ilmaista ajatuksiaan ilman, että pelkäävät rangaistuksia. Kasvattajana hän haluaa kuunnella lapsia ja ottaa huomioon heidän tarpeensa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on luoda kasvatuksellinen perusta myöhemmälle kasvulle. Marjasta lapset ovat ainutlaatuisia, avoimia, viattomia, avuttomia, rehellisiä ja todellisia. Lapset eivät ole aikuisia vaan omia persoonallisuuksia. Lapsilla ei ole rooleja. Lapset oppivat oman kokemuksensa kautta. Marja haluaisi toimia tavallisten lasten kanssa. Kiinnostavia ovat lapset, jotka ovat joustavia ja kuuntelevat kasvattajan neuvoja. Mukautumalla lasten tilantei- 47

9 Anneli Niikko siin hän uskoo löytävänsä sopivat menetelmät toimia lasten kanssa. Hän pitää lapsista, jotka ovat samanlaisia kuin hän on. Lapsilla tulee olla mahdollisuus saada omien kokemusten kautta tietoa ja viisautta. Sellaiset lapset kiehtovat Marjaa, joita on vaikea lähestyä ja jotka ovat aggressiivisia eivätkä välitä neuvoista. Opiskeluvuoden lopussa Marja laajentaa kuvaa itsestään, vahvuuksistaan ja kehitettävistä alueistaan tulevana lastentarhanopettajana. Hän lisää ominaispiirteisiinsä rauhallisuuden ja lempeyden. Hän haluaa antaa läheisyyden tunteen lapsille, kehittää edelleen luovuutta, mielikuvitusta, motivaatiota sekä perushoitoon liittyviä taitoja. Marja laajentaa käsityksiään lastentarhanopettajan työstä siten, että hän haluaa kohdella lapsia samanarvoisesti, antaa positiivista palautetta ja löytää hyviä ja myönteisiä puolia asioista.marja tarkentaa kuvaa lapsista siten, että lapset ovat tasa-arvoisia aikuisten kanssa ja kaikki toiminta tapahtuu lasten ehdoilla. Lapsilla on mahdollisuus olla lapsia. Leikki on lasten työtä, eikä lapsia ole tarpeellista opettaa lukemaan. Lapset oppivat parhaiten kokien ja eläen. Lapset ovat tyhjiä astioita, kun he syntyvät, mutta hankkivat viisautta ja tietoa elämänsä aikana. Marja haluaa lasten löytävän omat ratkaisunsa. Hän haluaa antaa lapsille myönteistä palautetta, löytää hyviä puolia heidän toiminnastaan ja tukea lasten minän kehittymistä. Marjan mukaan lapsuuden juuret ovat varhaiskasvatuksessa. Kertomusten tarkastelua ja kommentointia Kirjoituksessa on kuvattu kolmen taustaltaan erilaisen lastentarhanopettajaopiskelijan, Raijan, Helenan ja Marjan, kokemuksia ja käsityksiä itsestä tulevana lastentarhanopettajana, tulevasta lastentarhanopettajan työstä, lapsista ja lasten kanssa toimimisesta ja varhaiskasvatuksesta. Kertomukset näyttäisivät osoittavan, että Raijan kokemukset ja käsitykset itsestä tulevana lastentarhanopettajana, lastentarhanopettajan työstä ja toiminnasta sekä lapsista ja toimimisesta heidän kanssaan sekä varhaiskasvatuksesta pysyivät suurelta osin samanlaisina ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Raijan näkemys itsestä tulevana lastentarhanopettajana näyttäisi rakentuvan niistä kokemuksista, joita hänellä on isovanhemmista, omista vanhemmista ja itsestä kasvattajana. Hyvällä lastentarhanopettajalla on samoja piirteitä, mitä hänen äidillään on, kun hän hoiti häntä ja hänen sisaruksiaan. Raijan kokemuksissa tapahtuneet muutokset liittyvät kommunikaatioon ja varhaiskasvatuksen muotoihin ja tehtävään. Raija haluaisi kehittää musiikki- ja laulutaitoaan, oppia perustelemaan näkemyksiään, reagoimaan nopeammin ja ymmärtämään lapsia paremmin. Raija näyttäisi rakentavan kuvaa lastentarhanopettajan työstä oman lapsuuden kodin kokemuksista, vanhempiensa yrittäjyydestä, omien lasten kasvatuksesta ja omasta työkokemuksesta. Raija kokee olevansa hyvä kasvattaja, koska hän on kasvattanut omat lapsensa ja 48

10 Kokemus suuntaa käsityksiä hänellä on elämänkokemusta monelta alalta. Päiväkodissa ympäristö ja ilmapiiri ovat Raijan lapsuudenkodin kaltaisia; niissä toteutuu eri sukupolvien välinen integraatio. Raijalla on kokemukseen perustuva näkemys aikuisen tehtävästä suhteessa lapsiin samoin kuin lasten kasvatustarpeista. Raijan käsitykset lapsista ja toimimisestaan heidän kanssaan heijastavat kokemuksia omien lasten kasvatuksesta niin kotona kuin päiväkodissa. Varhaiskasvatuksella on välineellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä. Helenan käsitykset itsestä tulevana lastentarhanopettajana näyttäisivät perustuvan hänen kokemuksiinsa kouluavustajana ja määräaikaisena opettajana toimimiseen, palautteen saantiin koulun opettajilta sekä poikaystävältä saatuun tukeen. Helenan näkemykset hyvästä lastentarhanopettajasta ovat samansuuntaisia, millaisena hän haluaisi nähdä itsensä. Helenan kokemukset lastentarhanopettajan työstä näyttävät yhdistyvän asioihin, joita hän on oppinut pitämään hyödyllisinä opettajan ammatissa. Helena tarkastelee varhaiskasvatustyötä lapsen kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. Hänen näkemyksensä lapsista kiinnittyvät enemmän kouluikäisiin kuin alle kouluikäisiin lapsiin. Helena pitää lapsista, jotka seuraavat ohjeita ja sääntöjä. Helenasta sellaiset lapset ovat ongelmallisia, jotka eivät halua keskittyä kuuntelemaan hänen opetustaan eivätkä halua oppia ja yrittää muutenkin kovemmin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Helena täydentää jonkin verran käsityksiään itsestä tulevana lastentarhanopettajana. Raijan tavoin Helena haluaa kehittää kommunikaatiotaitojaan. Lisäksi hän haluaa vahvistaa itsetuntoaan ja painottaa vuorovaikutusta ja henkilöstön yhdessä tapahtuvaa toimintaa. Marjan käsitykset itsestä tulevana lastentarhanopettajana näyttäisivät perustuvan hänen kokemuksiinsa nuorempien sisarusten ja erityisesti 17 vuotta nuoremman sisaren hoidosta sekä erilaisissa lasten kerhoissa ja ryhmissä tehtyyn kasvatukselliseen vapaaehtoisuustyöhön. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Marja laajentaa käsitystään itsestä, vahvuuksista ja kehitettävistä alueista tulevana lastentarhanopettajana. Hän painottaa empatiaa, kärsivällisyyttä, ymmärtämistä, luottamusta ja luovuutta. Marja tarkastelee lastentarhanopettajan työtä paitsi lastentarhanopettajan myös lasten ja lasten vanhempien näkökulmasta. Marjan käsitykset työstä ja työn merkityksestä ovat monipuolisia ja syvällisiä, sisältävät työn positiivisia ja emotionaalisia ulottuvuuksia ja heijastavat toimintaa, jossa lapset ovat keskiössä. Marjan käsitykset lapsista näyttäisivät heijastavan hänen näkemyksiään nuorimmista sisaruksista ja lapsista, joiden kanssa hän on toiminut. Kokonaisuutena kertomuksista voidaan Syrjälää (2001) lainaten todeta, että narratiivis-elämäkerrallinen tarkastelu on tarjonnut kiinnostavan matkan kolmen lastentarhanopiskelijan käsityksiin, kokemuksiin, elettyyn elämään. Käsityksiin on samalla rakentunut aavistus tulevasta suunnasta itsen ja ammatin suhteen. Aikaisemmilla roolimalleilla kuten äidillä, isällä ja isovanhemmilla, elämänkokemuksilla kuten tärkeiden ihmisten menetyksillä, perus- ja lukiokoulutuksella, ystävillä, harrastuksilla sekä mahdollisilla työ- 49

11 Anneli Niikko kokemuksilla ja harrastustoiminnalla näyttäisi olevan suuri vaikutus näiden opiskelijoiden hakeutumiseen lastentarhanopettajien koulutukseen ja uran valintaan. Jokainen opiskelija on kuitenkin ainutlaatuinen ja kullakin on motiivinsa, miksi haluaa lastentarhanopettajaksi, mitä opiskella ja millaisen ammattipersoonan ja ammattitehtävän rakentaa sekä millaisen kuvan lapsista mieleen piirtää. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana aikaisemmat roolimallit, elämänkokemukset, työkokemukset, harrastustoiminta jne. näyttäisivät vahvasti suuntaavan lastentarhanopettajaopiskelijoiden käsityksiä, jotka suurelta osin pysyivät lähes samanlaisia koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Näyttäisi siltä, että opiskelijat laajensivat ja syvensivät käsityksiään pikemmin aikaisempien kokemustensa kuin koulutuksessa oppimiensa asioiden suunnassa. Halua kehittyä tarkasteltiin myös kokemusten ja eletyn elämän pohjalta. Opiskelijoiden käsitykset hyvästä opettajasta ja lapsista olivat hyvin samanlaisia kuin he itse olivat ja miten he itse toimivat tai miten he olivat nähneet heille tärkeiden ihmisten lasten kanssa toimivan. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelijoiden käsitykset ja kokemukset näyttävät heijastavan myös niitä kulttuurisia (sosiaalisia, emotionaalisia, kognitiivisia) ja fyysisiä ympäristöjä, joissa he itse olivat kasvaneet, eläneet, toimineet ja jollaisina nämä asiat olivat heidän muistoihinsa rakentuneet ennen lastentarhanopettajien koulutukseen tuloa. Lähteet Boomer, W To teach. The journey of a teacher. New York: Teachers College Press. Calderhead, J Reflective teaching and teacher education. Teaching & Teacher Education 5 (1), Clandinin, D. & Connelly, F. M Personal experience methods. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Handbook of qualitative research. Sage. Thousand Oaks Connelly, F. M. & Clandinin, D. J Stories of experience and narrative inquiry. Educational Researcher 19 (5), Halmio. P. 1997a. Valmis ja hyvä ei enää kasva. Kuva Alli Kantolan opettajuudesta. Journal of Teacher Researcher. Number 1. Jyväskylä. Halmio, P. 1997b. Elämän ja kokemuksen ääni. Narratiivisuus ja elämäkerrallinen lähestymistapa opettajankoulutuksessa. Tiedepolitiikka 3, Heikkinen, H. T. L Narratiivinen tutkimus todellisuus kertomuksena. Teoksessa J. Aaltoila & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: Gummerus,

12 Kokemus suuntaa käsityksiä Heikkinen, H. T. L Telling stories in teacher education. Teoksessa R. Huttunen, H. L. T. Heikkinen & L. Syrjälä (toim.) Narrative research. Voices of teachers and philosophers. Jyväskylä, Jaatinen, R Merkitysten maailma opetus- ja kasvatustyössä toimimisen ja kehittymisen lähtökohtana. Teoksessa J. Lehtovaara & R. Jaatinen (toim.) Dialogissa matkalla mahdollisuuteen. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutustlaitos. Julkaisuja A:21, Kagan, D. M Professional growth among preservice and beginning teachers. Review of Educational Research 2 (2), Kelchtermans, G., Vandenberghe, R. & Schratz, M Teachers professional development: a biographical perspective. Journal of Curriculum Studies 26 (1), Korthagen, F. A. J Techniques for stimulating reflection in teacher education seminaras. Teaching & Teacher Education 8 (3), Niemi, H. & Kohonen, V Towards new professionalism and active learning in teacher development: Empirical findings in teacher education and induction. Tampereen yliopisto. Opettajankoulutuksen julkaisuja A2. Numminen. M Elämänkertatutkimuksen ideaalit ja niiden merkitys opettajatutkimuksessa. Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja Kasvatus 19 (1), Printrich, P. R Implication of psychological research on student learning and college teaching for teacher education. Teoksessa E. W. Eisner & A. Peshkin (toim.) Qualitative inquiry in education. The continuing debate. New York: Teachers college, Columbia University, Syrjälä, L Elämäkerrat ja tarinat tutkimuksessa. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. PS-kustannus Tahvanainen, I Kasvavat kasvattajat. Kasvatustietoisuus ja sen Kehittyminen ammatillisen opettajankoulutuksen aikana. Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolioesimerkkejä Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolio, määritelmiä Wikipedia: Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu INTO-hankkeen tarkoitus Kehittää käsityön opetuksessa innovatiivista ajattelua ja taitavaa oppimista tukevaa pedagogista toimintaa

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä 4.2.2017 Marketta Rusi-Karlsson Netgain Oy marketta.rusi-karlsson@netgain.fi p. 0400 404885 www.netgain.fi JÄSENLUPAUS ARVO, jota jäsen voi odottaa MIELIKUVAT ODOTUKSET

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi

Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Yhtenäinen perusopetus. Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Mitä merkitsee opetussuunnitelman yhteneväisyys? Heikki Happonen Perusasteen rehtori Kasvatustieteen tohtori Joensuun normaalikoulu Yhtenäinen perusopetus Muutossuunta Kehittämissuunta Prosessi Hallinnollinen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN?

HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? HAASTAVAT KASVATUSTILANTEET MITEN KOHTAAN LAPSEN HYVIN? EDUCA 2017 LIISA AHONEN (KT, KOULUTTAJA, KASVATUSKONSULTTI) Lapsen sosiaalis-emotionaaliset taidot Sosiaalis-emotionaaliset taidot kehittyvät tiiviissä

Lisätiedot