Kokemus suuntaa käsityksiä Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemus suuntaa käsityksiä Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa"

Transkriptio

1 Anneli Niikko Anneli Niikko Kokemus suuntaa käsityksiä Kolmen lastentarhanopettajaopiskelijan näkemyksiä koulutuksen alkuvaiheessa Artikkelin taustaa Opettajankoulutuksen piirissä koulutuksen asiantuntijat ovat laajasti yhtä mieltä, että opettajaksi oppiminen on pitkä prosessi, jossa opettajaksi opiskelevilla opiskelijoilla itsellään on keskeinen tehtävä. Eräät tutkimukset (Pintrich 1990; Kagan 1992) osoittavat, että opiskelijoilla on opiskelemaan tullessaan vahvoja opettamiseen ja oppimiseen liittyviä uskomuksia, joita hyvin vaikea muuttaa koulutuksen kuluessa. Opiskelijoiden opettajankoulutukseen mukanaan tuomat uskomukset vaikuttavat siihen, mitä he haluavat oppia ja miten he oppivat. Tahvanainen (2001) toteaa väitöskirjatutkimuksessaan, että esimerkiksi ammatillisessa opettajakoulutuksessa kokonaan uusien teemojen ilmaantuminen oli opettajaopiskelijoilla harvinaista, kun tutkittiin opiskelijoiden kuvauksia kasvatustietoisuudesta ja sen kehittymisestä ammatillisen opettajankoulutuksen aikana. Useat opettajuuden tutkijat (Calderhead 1989; Korthagen 1992; Niemi & Kohonen 1995) korostavat, että kouluttajien olisi tarpeen tuntea, tunnistaa ja ottaa huomioon jo koulutuksen alkuvaiheessa opettajaopiskelijoiden käsitykset, heidän aikaisemmat kokemuksensa ja yksilölliset oppimispolkunsa opetusta ja opetussuunnitelmia suunniteltaessa. Tahvainen (2001) mainitsee, että opettajankoulutuksessa tulisi saada kuvauksia yksittäisten opettajaopiskelijoiden käsityksistä ja niiden kehittymisestä. Myös Kelchterman ja Vandenberghe (1994) painottavat, että tarvitaan sellaista opettajaopiskelijoiden opiskelua koskevaa tutkimustoimintaa, jossa opiskelijoita itseään pyydetään kertomaan, miten he itse näkevät ja ymmärtävät oman opiskelunsa ja opettajaksi kehittymisensä, miten he kokevat kehittyneensä opiskelunsa aikana ja miten heidän näkemyksensä asioista muuttuvat. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata lastentarhanopettajaopiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä ajalta ennen koulutukseen tuloa ja koulutuksen alkuvaiheesta sekä niiden muuttumista vuoden kuluttua opiskelun alkamisesta. Artikkelin teema liittyy kolmevuotiseen pitkittäistutkimukseen, jossa seurataan opiskelijoiden lastentarhanopettajaksi kehittymistä ja oppimista kolmevuotisen lastentarhanopettajien koulutuksen aikana. Tässä artikkelissa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: Millaisia kokemuksia ja käsityksiä eri taustan omaavilla lastentarhanopettajaopiskelijoilla on itsestään tulevana 40

2 Kokemus suuntaa käsityksiä lastentarhanopettajana koulutuksen alussa ja vuoden kuluttua koulutuksen aloituksesta? Millaisia kokemuksia ja käsityksiä heillä on omista vahvuuksistaan ja kehitettävistä alueista lastentarhanopettajana, hyvästä lastentarhanopettajasta, tulevasta lastentarhanopettajan työstä, lapsista ja heidän kanssaan toimimisesta sekä varhaiskasvatuksen tehtävästä? Kuvauksen kohteena ovat syksyllä 2005 Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa lastentarhanopettajien koulutuksessa aloittaneet yli 30 lastentarhanopettajaopiskelijaa. Heidän joukostaan valittiin kolme vapaaehtoista lastentarhanopettajaopiskelijaa siten, että yhdellä opiskelijalla oli suoritettuna ammattitutkinto ja pitkä työura ennen lastentarhanopettajien koulutukseen tuloa. Tätä opiskelijaa kutsutaan tässä Raijaksi. Toinen valituista opiskelijoista oli hakenut ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelemaan (ammattikorkeakouluun ja yliopistoon) erinäisiä kertoja, ja hänellä oli eri jaksoissa kertynyt pitkähkö työkokemus luokka-avustajana toimimisesta koulussa. Tätä opiskelijaa kutsutaan tässä Helenaksi. Kolmatta opiskelijaa kutsutaan tässä Marjaksi. Hän oli ylioppilaaksi tulonsa jälkeen päässyt välittömästi opiskelemaan lastentarhanopettajien koulutukseen. Menetelmällisiä ratkaisuja Kolmen opiskelijan Raijan, Helenan ja Marjan tutkimusaineisto poimittiin opiskeluvuoden aikana useassa eri vaiheessa seuraavalla tavalla. Syksyllä 2005 varhaiskasvatuksen kurssin aikana lastentarhanopettajaopiskelijat tekivät erilaisia käsityksiin liittyviä oppimistehtäviä ja piirsivät aiheesta käsitykseni varhaiskasvatuksesta. Opiskelijat työstivät keräämänsä aineiston pohjalta portfoliot, joita myös hyödynnettiin. Tutkimukseen osallistunutta kolmea opiskelijaa haastateltiin yksilöllisesti lukuvuoden aikana kolmessa eri vaiheessa sekä hyödynnettiin heidän harjoittelukertomuksiaan. Lisäksi kirjoituksessa käytettiin hyväksi niiden kyselyjen tuloksia, joita oli saatu opettajankoulutuksessa toteutetussa opiskeluun orientoitumiseen ja opintojen ohjaukseen liittyvässä hankkeessa valmiiksi viidessä vuodessa (W5W). Tässä kirjoituksessa käsitysten tutkimista pidetään kokemusten tutkimisena, joka on pohjimmiltaan jokapäiväisen elämän tutkimista. Kokemus liittyy aikaan ja muotoutuu tarinaksi. Clandinin ja Connelly (1994) sekä Syrjälä (2001) mainitsevat, että kokemus syntyy tarinoista, joita ihmiset elävät ja joita he kertoessaan muotoilevat uudelleen. Narratiivisuus merkitsee laajimmillaan joko suullisen tai kirjallisen kerronnan kautta syntynyttä proosamuotoista tekstiä tai suppeammin määriteltynä kertomusta tai tarinaa, jossa on juoni (Heikkinen 2001, 2002). Tarinat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää narratiivis-elämäkerrallista näkökulmaa, jota pidetään yhtenä narratiivisen tutkimuksen muotona. Elä- 41

3 Anneli Niikko mänkertatutkimus yhdistyneenä narratiiviseen tutkimukseen mahdollistaa tutkimuksen kohteena olevien tutkittavien, tässä lastentarhanopettajaopiskelijoiden, kokemusten, tietojen ja käsitysten tarkastelun. Narratiivisessa elämänkertatutkimuksessa tutkija käyttää aineistonaan erilaisia tutkittavien elämää kokonaisvaltaisesti kuvaavia dokumentteja ja tarkastelee tutkittavien elämän luonnetta ja tutkittavien elämälle antamia merkityksiä. Elämäkertatutkimus painottaa sitä, mitä tutkittavat itse ajattelevat, kokevat ja ymmärtävät (Kelchtermans & Vandenberghe 1994). Elämäkertatutkimuksella voidaan selvittää niitä reittejä, joiden kautta kehitytään opettajaksi. Huomioon otetaan opettajuuden rakentuminen moninaisista tiedoista, taidoista ja uskomuksista, joita opettajaopiskelija on elämänsä aikana hankkinut. Elämäkertatutkimuksessa ihmisen elämää pystytään tarkastelemaan kokonaisuutena, jossa eri kehitystehtäviä ja ikäkausia voidaan integroida. Elämäkertatutkimusta voidaan käyttää erilaisten elämän valintatilanteiden ja muutosten kuvaamisessa. (Numminen 988.) Jaatinen (1994, 181) mainitsee, että opiskelijat eivät useinkaan tiedosta, kuinka suuren osan valinnoistaan he tekevät koulutuksen ulkopuolella elämänkerrallisessa prosessissa opitun perusteella. Koulutuksen antamaa tietoa muokkaavat osaltaan opiskelijoiden elämänkokemuksesta syntyneet tavat tulkita ja ymmärtää kohdattavia asioita. Narratiivinen elämänkerrallisuus määritellään tässä lastentarhanopettajaopiskelijoiden tuottamaksi kirjalliseksi puheeksi omaan elämään liittyvistä tärkeistä valinnoista ja asioista sekä kertomukseksi omista ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kertyneistä käsityksistä ja kokemuksista, jotka koskevat itseä tulevana lastentarhanopettajana, lapsia, lastentarhanopettajan toimintaa sekä varhaiskasvatusta. Tässä artikkelissa narratiivis-elämäkerrallista tutkimusta käytetään menetelmänä kuvata lastentarhanopettajaopiskelijoiden yksilöllisiä käsityksiä ja sitä, miten he kokevat maailman (Connelly ja Clandinin 1990) ja millaisia muutoksia heidän kokemuksissaan ja käsityksissään tapahtuu ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Jos elämänkertatutkimus menetelmänä etsii vastausta kysymykseen, mitä ihmiset ovat ja miten heistä on tullut sellaisia, niin narratiivinen tutkimus korostaa sitä, mitä ja miten tutkittavat itse ajattelevat, kokevat ja ymmärtävät. Narratiivinen elämäkerrallisuus menetelmänä kiinnittää huomiota tutkittavien äänen esille tuloon (Halmio 1997a, 1997b). Narratiivisessa elämänkerrallisuudessa ennakoimattomuus, avoimuus ja aineiston monimuotoisuus pakottavat tutkijan itsenäiseen työskentelyyn ja oman tutkimisen tavan kehittämiseen. Valmiita ratkaisuja ei ole tarjolla missään vaiheessa, ja tieltä on raivattava oma epäily, kysymykset ja epävarmuus. Näin on tapahtunut myös tässä kirjoituksessa käytetyn aineiston käsittelyssä. Aineiston analyysi jäsentyi vähitellen kohdistuen opiskelijoiden opiskelua edeltävän ajan tapahtumien, opiskelijoiden opettajuutta koskevien ajatusten ja opiskelijoiden äänen etsimiseen. Aineiston tekstit järjestettiin aihealueittain vähitellen juonelliseksi kokonaisuudeksi edeten lapsuuden kokemuksista 42

4 Kokemus suuntaa käsityksiä ensimmäisen opiskeluvuoden kokemuksiin ja tulevaisuuden odotuksiin. Aineiston käsittelyssä ja järjestämisessä hyödynnettiin lisäksi Boomerin (1992) oppimisprosessin viittä vaihetta, jotka olivat haaste, valmistelu, pohtiminen, etsiminen, kokeileminen sekä reflektoiva arviointi. Tutkimusaineiston käsittely nähtiin haasteeksi, johon liittyi jännitystä ja odotuksia koko aineiston käsittelyn ajan. Analyysiprosessin aikana eteen tuli hämmennyksen tunteita, odotuksia ja epävarmuutta, pettymyksiä, pohtimista ja uudelleen etsimistä, joita kaikkia oli opittava sietämään. Päämääriä joutui asettamaan yhä udelleen ja oli maltettava odottaa aineiston kanssa dialogissa syntyviä uusia mahdollisuuksia ja oivalluksia. Analyysiprosessin eri vaiheet vaativat myös sitkeyttä ja ponnistelua. Pohtiminen ja vaihtoehtojen tarkastelu tarjosivat tilaisuuden tarkistaa suuntaa ja palata tarvittaessa alkuun ja aiemmin tehtyihin ratkaisuihin. Etsiminen, vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeileminen sekä reflektoiva arviointi liittyivät toisiinsa, ja niiden avulla etsittiin erilaisia reittejä sen selvittämiseksi, miten vastata asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Analyysiprosessi johti lopulta seuraaviin ratkaisuihin: Kustakin kolmesta lastentarhanopettajaopiskelijasta kirjoitettiin aluksi kertomus asetettujen kysymysten suunnassa ajallista ulottuvuutta hyödyntäen. Tämän jälkeen kertomuksista etsittiin keskeisiä kokemuksia ja käsityksiä, jotka liittyivät tutkittavan lapsuuteen, lapsuuden kasvuympäristöön, kouluaikaan, harrastuksiin, nuoruuteen, vuorovaikutussuhteisiin, työhön, käsityksiin itsestä tulevana ammattilaisena ja ammatin toteuttajana sekä opiskelun aikana edellä mainituissa asioissa tapahtuneisiin muutoksiin. Tämän jälkeen kirjoitettiin uudelleen tiivistetyt kertomukset, joita verrattiin alkuperäisaineiston ja ensiksi kirjoitettujen kertomusten kanssa. Aineistot ja kirjoitetut kertomukset jätettiin joksikin aikaa sivuun. Niihin palattiin myöhemmin uudelleen, jolloin aineisto käytiin uudelleen läpi ja kertomukset luettiin ja korjattiin. Opiskelijoiden kertomuksia luettiin myös rinnakkain ja niistä etsittiin yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Opiskelijoiden kertomukset Raija on 44-vuotias ja naimisissa. Hän asuu maalla ja hänellä on viisi lasta. Lapset on hoidettu kotona (perhepäivähoito) lukuun ottamatta nuorinta lasta, joka on ollut päiväkodissa. Lapset ovat kasvaneet turvallisessa kotiympäristössä, ja Raijan vanhemmat ovat olleet suurena apuna. Raijan äiti ja isä ovat olleet yrittäjiä ja pienviljelijöitä. Raijan äiti on hoitanut Raijan ja hänen neljä sisarustaan. Raijan isän vanhemmat ovat asuneet Raijan lapsuuden perheessä, ja Raija on ollut lapsena paljon isovanhempien kanssa. Raijan lapsuus on ollut onnellinen. Raijan omat vanhemmat asuvat lähellä hänen kotiaan. Raija on työskennellyt kotitalousteknikkona 20 vuotta. Kun Raija oli täyt- 43

5 Anneli Niikko tänyt 40 vuotta, tuli hänelle halu vaihtaa ammattia ja tehdä jotain muuta. Myös työn luonne oli alkanut muuttua, ja se osaltaan vaikutti ajatukseen ammatin vaihdosta. Raijalla on aina ollut halu tulla lastentarhanopettajaksi ja kiinnostus työskennellä eri-ikäisten lasten kanssa. Kun omat lapset alkoivat olla riittävän vanhoja, hän halusi toteuttaa unelmansa ja opiskella lastentarhanopettajaksi. Raija haluaisi perustaa oman päiväkodin, joka olisi kuin koti ja jossa lapset ja vanhukset voisivat olla yhdessä. Raija haluaisi saada valtaa ja vastuuta. Raijalla on paljon kokemusta kasvatuksesta mutta vähän teoreettista tietoa, ja hän haluaa juuri näistä syistä lastentarhanopettajan pätevyyden. Raija on varma, että hän on tehnyt oikean ratkaisun hakeutuessaan lastentarhanopettajien koulutukseen. Raija näkee itsensä lastentarhanopettajana empaattisena, vastuullisena, turvallisena, luotettavana ja oikeudenmukaisena. Hän on stressinsietokykyinen ja haluaa painottaa tasa-arvoa. Raijan vahvuuksia ovat elämänkokemus, vastuullisuus, uskottavuus, tasa-arvoisuus ja kyky sietää stressiä. Raijan mielestä hyvä lastentarhanopettaja on empaattinen, turvallinen, oikeudenmukainen, vastuullinen, luotettava, tasa-arvoinen ja sietää stressiä. Raija haluaisi kehittää musiikki- ja laulutaitoaan, oppia ymmärtämään erilaisia lapsia, reagoimaan nopeammin asioihin ja perustelemaan näkemyksiään. Raija kuvaa lastentarhanopettajan työtä vastuulliseksi ja haasteelliseksi. Lastentarhanopettajan tehtävänä on tarjota lapsille turvallinen ympäristö kasvaa, pitää huolta lasten perustarpeista sekä ohjata lapsia toimimaan itsenäisesti ja erilaisissa ryhmissä sekä antaa virikkeitä. Raijalla on ajatuksena perustaa pieni ja kodinomaisen päiväkoti, jossa voi tarjota virikkeitä ja integroida eri-ikäisiä sukupolvia. Hän toivoo, että hän voisi ohjata ja opettaa sillä tavalla, jonka oppii lastentarhanopettajien koulutuksessa. Ohjaaminen ja pelit ovat Raijan mukaan osa lastentarhanopettajan työtä. Varhaiskasvatuksessa lapset saavat malleja tulevaa elämää ja tulevaisuutta varten. Varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettaja voi myös vaikuttaa lapsiin. Raijalle lapset ovat pieniä hahmoja ja haluavat oppia kaiken. Alle kouluikäiset lapset ovat lähellä Raijan sydäntä. Lapset ovat tasa-arvoisia, ja heillä on mahdollisuus olla sellaisia kuin ovat. Lapset haluavat toimia ryhmässä, mutta he kaipaavat aikuisen kumppanuutta. Lapset haluavat aikuisen kuuntelevan heitä ja ottavan osaa heidän ajatuksiinsa. Lapset antavat suoraa palautetta. Raija haluaa työskennellä erilaisten lasten kanssa. Raija on valmis rohkaisemaan hiljaisia lapsia ja ottamaan syliin yliaktiivisia. Raija on mielestään kykenevä hallitsemaan lapsia ja pitämään järjestystä yllä. Lapsilla tulee olla mahdollisuus olla lapsia. Jokaisen lapsen tulee voida kehittyä yksilöllisesti ja ainutlaatuisena persoonana. Opiskeluvuoden lopussa Raijan kokemus itsestä tulevana lastentarhanopettajana on lähes samanlainen kuin koulutuksen aloitusvaiheessa. Opiskeluvuoden lopussa Raija lisää käsityksiinsä sen, että hän haluaisi kommunikoida selvemmin lasten kanssa ja kiinnittää huomiota myös omaan kommu- 44

6 Kokemus suuntaa käsityksiä nikaatioon. Uutena asiana hän mainitsee, että lastentarhanopettajan työssä hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee olla aikuisen ja lapsen välillä vastavuoroista toimintaa. Raija mainitsee, että kasvatuksella, hoidolla ja opetuksella on yhteys arvoihin. Opettamisen tarkoitus on muuttaa lapsia ja auttaa heitä muuttumaan. Raijan käsitykset lapsista ovat samanlaisia koulutuksen alussa ja lopussa. Lukuvuoden lopussa Raija painottaa varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnan kannalta. Helena on 22-vuotias ja kotoisin kaupungista. Hän ei ole naimisissa. Helenalla on vanhemmat ja kaksi vanhempaa sisarta, jotka ovat hoitaneet häntä pienenä. Helena oli viisivuotias, kun perhe muutti kerrostaloon ja vuoden kuluttua siitä omakotitaloon. Helenan äiti on ruokalan emäntänä siinä koulussa, jota Helena on käynyt. Kouluvuosina Helena on ollut hyvin ujo. Hänellä on ollut kuitenkin monia harrastuksia ja hyviä ystäviä, jotka ovat auttaneet häntä tulemaan rohkeammaksi. Lukion jälkeen Helena oli lyhyen jakson päiväkodissa harjoittelijana ja sen jälkeen lähes kolme vuotta eripituisia jaksoja alakoulussa kouluavustajana ja välillä myös opettajan sijaisena. Kouluavustajan työstä Helena piti. Lisäksi Helenalle on kertynyt työkokemusta kotikaupunkinsa erilaisista tehtävistä ennen opiskelupaikan saantia. Helena on hakenut koulutuspaikkaa esimerkiksi ammattikorkeakoulun ravintolalinjalta, tanssinopettajan koulutuksesta sekä luokanopettajan koulutuksesta. Luokanopettajakoulutukseen hän on hakenut useita kertoja. Helena yritti myös korottaa kouluarvosanoja ja opiskeli lisää kasvatusaineita. Helenan mielestä yhtenä keskeisenä tekijänä lastentarhanopettajan uran valintaan on vaikuttanut kolmen vuoden kouluavustajana toimiminen ja opettajan sijaisena toimimiset alakoulussa. Sisaren pikkutytön kummina toimiminen ja kokemukset pienen lapsen kanssa olosta ovat vaikuttaneet osaltaan ammattitoiveisiin. Lisäksi Helenan poikaystävä, joka oli työskennellyt päiväkodissa, oli rohkaissut Helenaa hakemaan nimenomaan lastentarhanopettajien koulutukseen. Myös lyhyillä päiväkotien työkokemuksilla on ollut merkitystä valintapäätöksen teossa. Keväällä 2005 Helena haki Savonlinnaan sekä luokanopettajan että lastentarhanopettajien koulutukseen ja pääsi lastentarhanopettajien koulutukseen. Helenan on vaikea kertoa, millainen lastentarhanopettaja hänestä tulee, mutta hän tietää, millainen lastentarhanopettaja hän haluaisi olla. Alakoulussa työskennellessä Helena havaitsi, että opettajan tulee olla looginen ohjatessa ja opettaessa lapsia. Opettajan tulee rohkaista, motivoida ja olla pitkämielinen, turvallinen ja luotettava. Helena haluaa olla kuvatun kaltainen, ja hän kokee mainitsemansa piirteet myös vahvuuksinaan. Helena haluaa kehittyä loogisuudessa, kärsivällisyydessä, luotettavuudessa sekä kyvyssä vastaanottaa negatiivista palautetta. Helenan mielestä hyvä lastentarhanopettaja kehittää itseään koko ajan ja osaa tulkita erilaisia työtilanteita. Hyvä lastentarhanopettaja on tietoinen 45

7 Anneli Niikko omista arvoista ja kasvatustavoitteista, lasten kasvusta ja lasten oppimisesta, omaa taitoja hallita lasten ongelmia ja tietää lasten oppimisen ongelmat. Hyvä lastentarhanopettaja on myös vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa, omaa hyvät vuorovaikutustaidot ja tukee perheiden kasvatustyötä. Helena ajattelee lastentarhanopettajan työn olevan vaativaa, haasteellista ja palkitsevaa. Työ lasten kanssa on hyödyllistä ja positiivista. Lastentarhanopettajan työssä tulee olla kärsivällinen, empaattinen ja valmis ottamaan haasteita sekä kehittämään ammatillisia taitojaan jatkuvasti. Helena haluaa lasten tuntevan olonsa mukavaksi ja haluaa painottaa lasten kehitystä, oppimista ja turvallista oppimisympäristöä sekä toimia lasten ehdoilla. Helena haluaa painottaa myös sääntöjä ja rajoja, joita lasten tulee seurata. Oppimisen tulee tapahtua leikkien. Varhaiskasvatuksessa lasten kasvatus, hoito ja oppiminen tulee integroida niin, että se tukee lasten kasvua. Kasvattajan tulee ottaa huomioon lasten ikä- ja kehitystaso ja painottaa vuorovaikutusta ja leikkiä. Helena näkee lapset älykkäinä hahmoina. Lapset havaitsevat monet asiat paremmin kuin aikuiset. Lapset oppivat myös nopeammin uusia asioita. Lapset ovat kykeneviä osoittamaan tunteitaan mutta ovat myös tottelemattomia. Lapsilla on vähän kokemusta maailmasta, eivätkä he tiedä, mikä on hyvää ja mikä pahaa, ennen kuin ympäristö sen heille opettaa. Lasten negatiiviset ja positiiviset ajatukset kehittyvät kokemusten kautta. Helena nauttii lasten kanssa olosta. Hän pitää lapsista, jotka ovat haasteellisia ja innostuneita ja joilla on positiivinen elämänasenne. Vaikeita ovat lapset, jotka eivät ota kontaktia, eivät keskity kuuntelemaan opetusta, eivät halua oppia eivätkä yrittää. Opiskeluvuoden lopussa Helena täydentää kuvaa itsestään rauhallisuuden piirteellä sekä positiivisella asenteella lapsia kohtaan. Hänen on helppo olla lasten kanssa ja lähestyä heitä. Helena haluaa kehittää kommunikaatiotaitojaan ja vahvistaa itsetuntoaan. Helena haluaa lukuvuoden jälkeen painottaa jokaista lasta yksilönä. Lasten tulee tietää yleiset säännöt ja rajoitukset. Helena painottaa vuorovaikutusta ja henkilöstön yhteistä toimintaa. Marja on 19-vuotias. Marja ei ole naimisissa, mutta kun hän pääsi lastentarhanopettajien koulutukseen, hän muutti poikaystävänsä kanssa asumaan yhdessä. Marja oli 18-vuotias, kun hän tapasi nykyisen poikaystävänsä, joka on tuonut valoa hänen yksinäiseen elämäänsä. Marjalla on 3 ja 17 vuotta nuoremmat sisaret sekä 6 vuotta nuorempi veli. Marjan ollessa kolmevuotias vanhemmat muuttivat maalle Marjan isän kotitilalle maanviljelijöiksi. Marjan isän vanhemmat asuvat lähellä Marjan kotia. Marja on käynyt lukion kuvataidelinjan. Hän pääsi lastenrahanopettajien koulutukseen heti lukion jälkeen. Marja on hoitanut paljon nuorempia sisaruksiaan ja etenkin 17 vuotta nuorempaa sisartaan lukioaikana ja myöhemminkin. Marja on kouluaikana 46

8 Kokemus suuntaa käsityksiä työskennellyt paljon lastenkerhojen vetäjänä, ohjannut erilaisilla lasten leireillä lapsia ja ohjannut lasten teemapäiviä. Lisäksi hän on organisoinut leikkejä ja vetänyt lasten harrastuspiirejä. Marjan mielikuvat kotikasvatuksesta ovat positiivisia. Lämpimällä ja kehittävällä kotikasvatuksella ja päivähoidossa ololla on ollut myönteistä vaikutusta Marjan hakeutumiseen lastentarhanopettajien koulutukseen. Samoin nuorimman sisaren hoitamisella ja lasten parissa tehdyllä työllä on ollut hyvin suuri vaikutus uran valintaan. Marja ajattelee, että hän voisi työskennellä myös isompien lasten kanssa, mutta pienillä lapsilla on erityinen paikka hänen sydämessään. Marja kokee olevansa lastentarhanopettajana rakastava, hellä, luova, ohjaava, empaattinen, ymmärtävä ja tasa-arvoinen. Nämä ovat myös hänen vahvuuksiaan. Lisäksi vahvuuksia ovat taidot kohdata lapsia ja aikuisia tasavertaisesti. Marjalla on taitoa ja myös halu ymmärtää, arvostaa ja ohjata lapsia. Hän haluaa kehittää empaattisuutta, hellyyttä, itsetuntoa, ryhmän hallintataitoja sekä menetelmiä toimia ongelmallisten lasten kanssa. Marjan mielestä hyvällä lastentarhanopettajalla on samoja piirteitä kuin mitä hänellä on. Hyvä lastentarhanopettaja on kärsivällinen, avulias ja rohkaiseva. Hän toimii lasten tasolla, luottaa heihin, ja lapset luottavat häneen. Molemmat, sekä lapset että kasvattaja, voivat ilmaista avoimesti näkemyksiään. Hyvä lastentarhanopettaja on lapsille myös moraalimalli. Marja näkee lastentarhanopettajan työn kiinnostavana ja haastavana sekä palkitsevana, jokainen päivä on erilainen. Marja painottaa lastentarhanopettajan työssä emotionaalisia ja positiivisia puolia. Tärkein asia on saada olla lasten kanssa. Marja haluaa toimia lasten kanssa, kasvattaa heitä ja huolehtia heistä sekä rohkaista lapsia toimimaan itsenäisesti. Hän haluaa olla kasvattava ja esimerkillinen malli lapsille. Marja haluaa painottaa tunteita ja emootiota, joita lapsilla ja hänellä on mahdollisuus ilmaista avoimesti ja suoraan. Hän haluaa kasvattaa lapsia sosiaalisesti ja opettaa heitä vaikuttamaan omiin asioihin. Marja haluaa kiinnittää huomion perheiden hyvinvointiin ja keskittyä yhteistyöhön vanhempien kanssa ja tukea lasten ja vanhempien keskinäistä vuorovaikutusta. Marjan johtavia kasvatusajatuksia ovat joustavuus ja avoimuus. Kommunikaation, tunteiden ja ajatusten ilmaisun tulisi olla avointa lasten ja hänen välillä. Lapset voivat ilmaista ajatuksiaan ilman, että pelkäävät rangaistuksia. Kasvattajana hän haluaa kuunnella lapsia ja ottaa huomioon heidän tarpeensa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on luoda kasvatuksellinen perusta myöhemmälle kasvulle. Marjasta lapset ovat ainutlaatuisia, avoimia, viattomia, avuttomia, rehellisiä ja todellisia. Lapset eivät ole aikuisia vaan omia persoonallisuuksia. Lapsilla ei ole rooleja. Lapset oppivat oman kokemuksensa kautta. Marja haluaisi toimia tavallisten lasten kanssa. Kiinnostavia ovat lapset, jotka ovat joustavia ja kuuntelevat kasvattajan neuvoja. Mukautumalla lasten tilantei- 47

9 Anneli Niikko siin hän uskoo löytävänsä sopivat menetelmät toimia lasten kanssa. Hän pitää lapsista, jotka ovat samanlaisia kuin hän on. Lapsilla tulee olla mahdollisuus saada omien kokemusten kautta tietoa ja viisautta. Sellaiset lapset kiehtovat Marjaa, joita on vaikea lähestyä ja jotka ovat aggressiivisia eivätkä välitä neuvoista. Opiskeluvuoden lopussa Marja laajentaa kuvaa itsestään, vahvuuksistaan ja kehitettävistä alueistaan tulevana lastentarhanopettajana. Hän lisää ominaispiirteisiinsä rauhallisuuden ja lempeyden. Hän haluaa antaa läheisyyden tunteen lapsille, kehittää edelleen luovuutta, mielikuvitusta, motivaatiota sekä perushoitoon liittyviä taitoja. Marja laajentaa käsityksiään lastentarhanopettajan työstä siten, että hän haluaa kohdella lapsia samanarvoisesti, antaa positiivista palautetta ja löytää hyviä ja myönteisiä puolia asioista.marja tarkentaa kuvaa lapsista siten, että lapset ovat tasa-arvoisia aikuisten kanssa ja kaikki toiminta tapahtuu lasten ehdoilla. Lapsilla on mahdollisuus olla lapsia. Leikki on lasten työtä, eikä lapsia ole tarpeellista opettaa lukemaan. Lapset oppivat parhaiten kokien ja eläen. Lapset ovat tyhjiä astioita, kun he syntyvät, mutta hankkivat viisautta ja tietoa elämänsä aikana. Marja haluaa lasten löytävän omat ratkaisunsa. Hän haluaa antaa lapsille myönteistä palautetta, löytää hyviä puolia heidän toiminnastaan ja tukea lasten minän kehittymistä. Marjan mukaan lapsuuden juuret ovat varhaiskasvatuksessa. Kertomusten tarkastelua ja kommentointia Kirjoituksessa on kuvattu kolmen taustaltaan erilaisen lastentarhanopettajaopiskelijan, Raijan, Helenan ja Marjan, kokemuksia ja käsityksiä itsestä tulevana lastentarhanopettajana, tulevasta lastentarhanopettajan työstä, lapsista ja lasten kanssa toimimisesta ja varhaiskasvatuksesta. Kertomukset näyttäisivät osoittavan, että Raijan kokemukset ja käsitykset itsestä tulevana lastentarhanopettajana, lastentarhanopettajan työstä ja toiminnasta sekä lapsista ja toimimisesta heidän kanssaan sekä varhaiskasvatuksesta pysyivät suurelta osin samanlaisina ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Raijan näkemys itsestä tulevana lastentarhanopettajana näyttäisi rakentuvan niistä kokemuksista, joita hänellä on isovanhemmista, omista vanhemmista ja itsestä kasvattajana. Hyvällä lastentarhanopettajalla on samoja piirteitä, mitä hänen äidillään on, kun hän hoiti häntä ja hänen sisaruksiaan. Raijan kokemuksissa tapahtuneet muutokset liittyvät kommunikaatioon ja varhaiskasvatuksen muotoihin ja tehtävään. Raija haluaisi kehittää musiikki- ja laulutaitoaan, oppia perustelemaan näkemyksiään, reagoimaan nopeammin ja ymmärtämään lapsia paremmin. Raija näyttäisi rakentavan kuvaa lastentarhanopettajan työstä oman lapsuuden kodin kokemuksista, vanhempiensa yrittäjyydestä, omien lasten kasvatuksesta ja omasta työkokemuksesta. Raija kokee olevansa hyvä kasvattaja, koska hän on kasvattanut omat lapsensa ja 48

10 Kokemus suuntaa käsityksiä hänellä on elämänkokemusta monelta alalta. Päiväkodissa ympäristö ja ilmapiiri ovat Raijan lapsuudenkodin kaltaisia; niissä toteutuu eri sukupolvien välinen integraatio. Raijalla on kokemukseen perustuva näkemys aikuisen tehtävästä suhteessa lapsiin samoin kuin lasten kasvatustarpeista. Raijan käsitykset lapsista ja toimimisestaan heidän kanssaan heijastavat kokemuksia omien lasten kasvatuksesta niin kotona kuin päiväkodissa. Varhaiskasvatuksella on välineellinen ja yhteiskunnallinen tehtävä. Helenan käsitykset itsestä tulevana lastentarhanopettajana näyttäisivät perustuvan hänen kokemuksiinsa kouluavustajana ja määräaikaisena opettajana toimimiseen, palautteen saantiin koulun opettajilta sekä poikaystävältä saatuun tukeen. Helenan näkemykset hyvästä lastentarhanopettajasta ovat samansuuntaisia, millaisena hän haluaisi nähdä itsensä. Helenan kokemukset lastentarhanopettajan työstä näyttävät yhdistyvän asioihin, joita hän on oppinut pitämään hyödyllisinä opettajan ammatissa. Helena tarkastelee varhaiskasvatustyötä lapsen kehityksen ja oppimisen näkökulmasta. Hänen näkemyksensä lapsista kiinnittyvät enemmän kouluikäisiin kuin alle kouluikäisiin lapsiin. Helena pitää lapsista, jotka seuraavat ohjeita ja sääntöjä. Helenasta sellaiset lapset ovat ongelmallisia, jotka eivät halua keskittyä kuuntelemaan hänen opetustaan eivätkä halua oppia ja yrittää muutenkin kovemmin. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Helena täydentää jonkin verran käsityksiään itsestä tulevana lastentarhanopettajana. Raijan tavoin Helena haluaa kehittää kommunikaatiotaitojaan. Lisäksi hän haluaa vahvistaa itsetuntoaan ja painottaa vuorovaikutusta ja henkilöstön yhdessä tapahtuvaa toimintaa. Marjan käsitykset itsestä tulevana lastentarhanopettajana näyttäisivät perustuvan hänen kokemuksiinsa nuorempien sisarusten ja erityisesti 17 vuotta nuoremman sisaren hoidosta sekä erilaisissa lasten kerhoissa ja ryhmissä tehtyyn kasvatukselliseen vapaaehtoisuustyöhön. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana Marja laajentaa käsitystään itsestä, vahvuuksista ja kehitettävistä alueista tulevana lastentarhanopettajana. Hän painottaa empatiaa, kärsivällisyyttä, ymmärtämistä, luottamusta ja luovuutta. Marja tarkastelee lastentarhanopettajan työtä paitsi lastentarhanopettajan myös lasten ja lasten vanhempien näkökulmasta. Marjan käsitykset työstä ja työn merkityksestä ovat monipuolisia ja syvällisiä, sisältävät työn positiivisia ja emotionaalisia ulottuvuuksia ja heijastavat toimintaa, jossa lapset ovat keskiössä. Marjan käsitykset lapsista näyttäisivät heijastavan hänen näkemyksiään nuorimmista sisaruksista ja lapsista, joiden kanssa hän on toiminut. Kokonaisuutena kertomuksista voidaan Syrjälää (2001) lainaten todeta, että narratiivis-elämäkerrallinen tarkastelu on tarjonnut kiinnostavan matkan kolmen lastentarhanopiskelijan käsityksiin, kokemuksiin, elettyyn elämään. Käsityksiin on samalla rakentunut aavistus tulevasta suunnasta itsen ja ammatin suhteen. Aikaisemmilla roolimalleilla kuten äidillä, isällä ja isovanhemmilla, elämänkokemuksilla kuten tärkeiden ihmisten menetyksillä, perus- ja lukiokoulutuksella, ystävillä, harrastuksilla sekä mahdollisilla työ- 49

11 Anneli Niikko kokemuksilla ja harrastustoiminnalla näyttäisi olevan suuri vaikutus näiden opiskelijoiden hakeutumiseen lastentarhanopettajien koulutukseen ja uran valintaan. Jokainen opiskelija on kuitenkin ainutlaatuinen ja kullakin on motiivinsa, miksi haluaa lastentarhanopettajaksi, mitä opiskella ja millaisen ammattipersoonan ja ammattitehtävän rakentaa sekä millaisen kuvan lapsista mieleen piirtää. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana aikaisemmat roolimallit, elämänkokemukset, työkokemukset, harrastustoiminta jne. näyttäisivät vahvasti suuntaavan lastentarhanopettajaopiskelijoiden käsityksiä, jotka suurelta osin pysyivät lähes samanlaisia koko ensimmäisen opiskeluvuoden ajan. Näyttäisi siltä, että opiskelijat laajensivat ja syvensivät käsityksiään pikemmin aikaisempien kokemustensa kuin koulutuksessa oppimiensa asioiden suunnassa. Halua kehittyä tarkasteltiin myös kokemusten ja eletyn elämän pohjalta. Opiskelijoiden käsitykset hyvästä opettajasta ja lapsista olivat hyvin samanlaisia kuin he itse olivat ja miten he itse toimivat tai miten he olivat nähneet heille tärkeiden ihmisten lasten kanssa toimivan. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana opiskelijoiden käsitykset ja kokemukset näyttävät heijastavan myös niitä kulttuurisia (sosiaalisia, emotionaalisia, kognitiivisia) ja fyysisiä ympäristöjä, joissa he itse olivat kasvaneet, eläneet, toimineet ja jollaisina nämä asiat olivat heidän muistoihinsa rakentuneet ennen lastentarhanopettajien koulutukseen tuloa. Lähteet Boomer, W To teach. The journey of a teacher. New York: Teachers College Press. Calderhead, J Reflective teaching and teacher education. Teaching & Teacher Education 5 (1), Clandinin, D. & Connelly, F. M Personal experience methods. Teoksessa N. K. Denzin & Y. S. Lincoln (toim.) Handbook of qualitative research. Sage. Thousand Oaks Connelly, F. M. & Clandinin, D. J Stories of experience and narrative inquiry. Educational Researcher 19 (5), Halmio. P. 1997a. Valmis ja hyvä ei enää kasva. Kuva Alli Kantolan opettajuudesta. Journal of Teacher Researcher. Number 1. Jyväskylä. Halmio, P. 1997b. Elämän ja kokemuksen ääni. Narratiivisuus ja elämäkerrallinen lähestymistapa opettajankoulutuksessa. Tiedepolitiikka 3, Heikkinen, H. T. L Narratiivinen tutkimus todellisuus kertomuksena. Teoksessa J. Aaltoila & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: Gummerus,

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Lastentarhanopettajan ammattietiikka

Lastentarhanopettajan ammattietiikka Lastentarhanopettajan ammattietiikka Johdanto Erityisosaamista edustavat ammattikunnat ovat perinteisesti sitoutuneet erilaisiin eettisiin periaatteisiin, arvoihin ja toimintakäytänteisiin, jotka ilmaisevat

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolioesimerkkejä Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolio, määritelmiä Wikipedia: Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä enorssi: Ohjaussymposium Tampere 23.4.2009 Prof. Päivi Atjonen Joensuun yliopisto Lähtökohdiksi 1 Ohjaajan työn n muutokset Lisääntyneet

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN

AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN AMMATTISTARTTITYÖ OPETTAJAN SILMIN PROGRADU-TUTKIELMA Kysely tehty lukuvuonna 2009-2010 Vastauksia tuli 34 kappaletta, kysely lähetettiin 124 henkilölle Menossa siinä vaiheessa kokeiluvaiheen viimeinen

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot