HELLISONIN VASTUUNTUNTOISUUDEN MALLI OSANA SEITSEMÄNNEN LUOKAN POIKIEN LIIKUNTATUNTEJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELLISONIN VASTUUNTUNTOISUUDEN MALLI OSANA SEITSEMÄNNEN LUOKAN POIKIEN LIIKUNTATUNTEJA"

Transkriptio

1 HELLISONIN VASTUUNTUNTOISUUDEN MALLI OSANA SEITSEMÄNNEN LUOKAN POIKIEN LIIKUNTATUNTEJA TEPPO RANTALA 1, PILVIKKI HEIKINARO-JOHANSSON 2 1 Suomen Urheiluopisto, 2 Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteiden laitos Yhteyshenkilö: Teppo Rantala, Urheiluopistontie 373, Vierumäki Puh: , sähköposti: TIIVISTELMÄ Rantala, T. & Heikinaro-Johansson, P Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli osana seitsemännen luokan poikien liikuntatunteja. Liikunta &Tiede 44(1) Tutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa Hellisonin (2003) vastuuntuntoisuuden mallista suomalaiseen liikunnanopetukseen soveltuva versio sekä arvioida, kuinka malli sopii sisällöllisesti ja pedagogisesti osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa. Tässä artikkelissa esitellään Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli ja kuvataan mallin toteutusta suomalaisessa perusopetuksessa. Tavoitteena on arvioida, miten malli sopi osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa ja kuinka oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi intervention aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, jonka kohderyhmänä oli perusopetuksen seitsemännen luokan poikien liikuntaryhmä. Liikuntaryhmässä oli 20 poikaa ja interventio kesti 20 viikkoa. Teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa oli professori Don Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli (engl. teaching personal and social responsibility model eli TPSR model), jolla pyritään vähentämään koulujen työrauhaongelmia edistämällä häiriökäyttäytyvien nuorten vastuuntuntoisuutta liikuntakasvatuksen avulla. Malli on syntynyt Hellisonin kokemuksista amerikkalaisten häiriökäyttäytyvien, syrjäytyvien ja rikollisen taustan omaavien ns. at-risk lasten ja nuorten keskuudessa. Hellisonin malli koostuu viidestä vastuuntuntoisuuden tasosta, jotka ovat: kunnioitus, osallistuminen, omatoimisuus, välittäminen ja opittujen taitojen käyttäminen liikuntaohjelman ulkopuolella. Vastuuntuntoisuus kehittyy mallin mukaan portaittain, kun oppilaat nousevat alemmalta tasolta seuraavalle. Tutkimus osoitti, että vastuuntuntoisuuden mallin käyttö vaatii opettajalta syvällistä mallin teoriataustaan perehtymistä, pedagogista osaamista ja kykyä reflektoida opetusta. Mikäli liikuntajakso aiotaan toteuttaa vastuuntuntoisuuden mallin avulla, on oleellista integroida malli osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa. Oppilaiden vastuuntuntoisuuden lisääminen mallin avulla on mahdollista, mutta edellyttää sen pitkäaikaista käyttöä. Tässä tutkimuksessa oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi yksilötasolla, mutta ryhmänä kehitys oli vähäistä. Asiasanat: Liikunnanopetuksen suunnittelu, opetusmalli, vastuuntuntoisuus, toimintatutkimus ABSTRACT Rantala, T. & Heikinaro-Johansson, P The Personal and Social Responsibility Model as Part of Physical Education Lessons for Seventh-Grade Boys. Liikunta &Tiede 44(1) The purpose of this study was to plan, implement and evaluate a physical education curriculum, based on the national education goals, into which a modification of Hellison s (2003) Teaching Personal and Social Responsibility (TPSR) model is integrated. In this article we describe the TPSR curriculum model and how it was implemented in Finnish basic education. The aim is to evaluate how the TPSR model suited the physical education curriculum and how the students sense of responsibility developed during and as a result of the intervention. The setting of this quality action research study was the regular physical education lessons of a seventh grade class of 20 boys. The intervention lasted 20 weeks. Hellison s TPSR model formed the theoretical framework for this research. The goal of the TPSR model is to decrease the problems faced by schools by developing, through physical education lessons, a sense of responsibility among students with behaviour problems. The model originated from Hellison s experiences with teaching underserved and so-called at-risk youth. The model consists of five goals/ levels that help students to focus on what they should take responsibility for. The goals are: respecting the rights and feelings of others; participation and effort; self-direction; helping others and leadership outside the gym. Representing a hierarchy of values, these goals are arranged in an informal progression of levels. The research indicates that successful implementation of the TPSR model requires that the physical education teacher has become deeply familiar with the basis of the model, has good pedagogical content knowledge and is a reflective teacher. The findings recommend that the first phase be to include the model into the annual physical education program. By using the model, a student s sense of personal and social responsibility can be increased, but this requires prolonged use. In this study the sense of responsibility of individual students improved but at group level the corresponding development was minor. Keywords: physical education planning, instructional model, responsibility, action research 36 Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli

2 JOHDANTO Oppilasryhmät suomalaisissa kouluissa ovat sekä liikunnallisilta että sosiaalisilta taidoiltaan yhä heterogeenisempia. Oppilaiden koulunkäynti- ja oppimisvalmiudet vaihtelevat suuresti, ja koko 1990-luvun ajan lisääntyneet työrauhaongelmat vaikuttavat yhä useampien oppilaiden ja opettajien päivittäiseen koulunkäyntiin (Naukkarinen 1999, 20 36). Vaikka suomalaiset koululaiset ovat yltäneet kansainvälisissä PISA-koulusaavutustutkimuksissa kärkisijoille, olisi koulujemme sosiaalisessa ilmapiirissä, yhteisöllisyydessä ja viihtyvyydessä vielä paljon parantamisen varaa (Launonen & Pulkkinen 2004; Välijärvi ym. 2002). Opettajan työtä koulussa ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat luvulla vastuu opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta annettiin pääasiassa koulun johtajien sekä opettajien tehtäväksi (Lahdes 1997, 72-73; Uusikylä & Atjonen 2000, 46-58). Opetussuunnitelman dynaaminen luonne mahdollistaa entistä luovempien pedagogisten ratkaisujen kokeilun kouluissa, mutta opettajien vastuun kasvattaminen ei yksin riitä keinoksi koulujen työrauhaongelmien ja oppilaiden syrjäytymisen vähentämiseksi. Tarvitaan tutkimustietoa ja käytännönläheisiä toimintamalleja, joita opettajat voivat kokeilla osana aineensa opetussuunnitelmaa. Professori Don Hellison Chicagon yliopistosta on luonut vastuuntuntoisuuden opetusmallin, jolla pyritään vähentämään koulujen työrauhaongelmia edistämällä häiriökäyttäytyvien nuorten vastuuntuntoisuutta liikuntakasvatuksen avulla. Malli on syntynyt Hellisonin kokemuksista amerikkalaisten häiriökäyttäytyvien, syrjäytyvien tai rikollisen taustan omaavien ns. at-risk lasten ja nuorten parissa. (Hellison 2003, 1-9.) Don Hellison, joka aluksi opiskeli sosiologiaa ja historiaa ennen liikuntakasvatuksen pariin siirtymistä, esitteli humanistiseen oppimiskäsitykseen tukeutuvan mallinsa ensimmäisen kerran jo vuonna Malli laajeni 1980 ja 1990-lukujen aikana yksittäisestä ryhmänhallintakeinosta kattavaksi opetusmalliksi, kun liikunnanopettajat eripuolilla Yhdysvaltoja kehittivät mallia opetuskokeilujen avulla luvun alussa Hellison (2006) näkee mallin ajatuksissa yhtymäkohtia freirelaiseen (ks. Freire 2005), oppilaan aktiivisuutta ja avointa dialogia korostavaan kriittiseen pedagogiikkaan sekä konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen (Hellison & Martinek 2006). Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli on esimerkki liikunnanopetuksen opetusmallista, jossa yhden korostettavan teeman, vastuuntuntoisuuden, lisäksi liikunnan lajitaidot ja tiedot sekä yleiset kasvatustavoitteet voidaan integroida joustavasti toisiinsa (Ennis 2003; Metzler 2005; 10-13, ) Liikunnanopettajien keskuudessa malli on osoittautunut konkreettiseksi apuvälineeksi oppilaiden vastuuntuntoisuutta edistävän liikuntakasvatuksen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia varten. (Graham 2001, 57-60; Hellison 2003, 7-8; Himberg ym. 2003, ; Melograno 1996, 20; Metzler 2005, ; Parker & Stiehl 2005, 141; Rees 2001; Schempp 2003, ; Siedentop 1998, ) Tässä artikkelissa esitellään Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli ja kuvataan mallin toteutusta suomalaisessa perusopetuksessa. Tavoitteena on arvioida, miten malli sopi osaksi liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa ja kuinka oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi intervention aikana. HELLISONIN VASTUUNTUNTOISUUDEN MALLI Vastuuntuntoisuuden malli asettaa tiettyjä periaatteita liikunnanopetuksen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Hellisonin (2003) mukaan liikunnanopetuksen lähtökohtina tulisi olla oppijalähtöisyys, runsas vuorovaikutus, opettajan pedagoginen, sisällöllinen ja vastuuntuntoisuuden malliin liittyvä ammattitaito sekä ajatus vastuuntuntoisuuden KUVIO 1. Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli positiivisesta siirtovaikutuksesta liikuntatunneilta muuhun elämään. (Hellison 2000, 36-44; 2003, ) Vastuuntuntoisuuden tasot Hellisonin mallin viisi vastuuntuntoisuuden tasoa pyrkivät osoittamaan ne päälinjat, joiden avulla oppilaiden vastuuntuntoisuutta voidaan kehittää. Tasot ovat nimeltään kunnioitus, osallistuminen, omatoimisuus, välittäminen ja vastuuntuntoisuus. Tasoista kunnioitus ja osallistuminen keskittyvät oppilaan henkilökohtaisen vastuuntuntoisuuden parantamiseen. Omatoimisuus ja välittäminen pyrkivät kehittämään oppilaan sosiaalista vastuuntuntoisuutta. Viides taso, vastuuntuntoisuus, saavutetaan silloin, kun oppilas pystyy siirtämään liikuntatunneilla opittuja taitoja arkielämään. (Hellison 1991, ; 1995, 11-12; 2000, 38-41; 2003, ) Mallin tasot ovat kumulatiivisia, eli jokaiseen mallin tasoon sisältyy alempien tasojen ideologia. Vastuuntuntoisuuden kehittyminen tapahtuu mallin mukaan portaittain, niin että oppilaat kiipeävät alemmalta tasolta seuraavalle tasolle. Tasojen järjestys pyrkii kuvaamaan sekä opetus-oppimisprosessin etenemistä että arvojen hierarkiaa. Arvojen oppiminen sisältyy mallin tasoihin, sillä vastuuntuntoisuus ohjaa myös oppilaan arvovalintoja ja niiden toteuttamista. (Hellison 1991, ; 1995, 4-12; 2000, 35-40; 2003, ) Mallin tasot ovat kumulatiivisuutensa ansiosta helppokäyttöinen ja yksinkertainen tapa asettaa liikuntatunneille kasvatustavoitteita ja arvioida oppilaiden vastuuntuntoisuuden kehittymistä. Ajatus oppilaan ideaalista etenemisestä tasolta toiselle on kuitenkin käytännössä mahdoton. Oppilaan käyttäytymisessä saattaa yhden oppitunnin aikana ilmetä piirteitä mallin kaikilta tasoilta, eikä vastuuntuntoisuus kehity aina suoraviivaisesti tasolta toiselle. Malliin pohjautuvan liikunnanopetuksen tulisi Hellisonin (2003) mukaan olla dynaaminen prosessi, jonka aikana opettaja havainnoi mallin toimivuutta ja pyrkii tekemään siihen tarvittaessa muutoksia. (Hellison 1991, ; 1995, 12-14; 2003, ) Vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät Vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmien avulla liikuntataitoja pyritään opettamaan siten, että perinteisten fyysis-motoristen Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli 37

3 ja kognitiivisten tavoitteiden lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan vastuuntuntoisuuden kehittymiseen. Keskeisenä ajatuksena opettamisessa tulisi Hellisonin (2003) mukaan olla se, että oppilaan vastuuntuntoisuus ei voi kehittyä, ellei hänelle luoda oppitunneilla tilaisuuksia vastuunottamiseen. (Hellison 1991; 108, 1995, 5; 2000, 41; 2003, ) Tämän periaatteen ja mallin taustaideologian vaaliminen asettavat opettamisen menetelmille tiettyjä ehtoja, kuten vuoropuhelu ja vastuun jakaminen oppilaiden kanssa sekä oppilaiden mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja arviointiin. (Hellison 1995, 23.) Vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät voidaan jakaa seuraaviin menetelmiin: avartavat keskustelut, ryhmäkeskustelut, pohdinta ja liikuntalajeihin integroidut opetusmenetelmät. Avartavien keskustelujen aikana opettaja keskustelee oppilaiden kanssa vastuuntuntoisuutta kuvaavien tasojen sisällöistä. Keskustelut ovat välttämätön väline vastuuntuntoisuuden kehittymiseen, sillä oppilaiden on tiedettävä, mitä tasoilla tarkoitetaan ennen kuin kehittymistä voi tapahtua. Ryhmäkeskustelu on opettamisen menetelmä, joka antaa koko luokalle tai pienryhmille mahdollisuuden ongelmanratkaisuun ja arviointikeskusteluihin. Hyvä lähtökohta ryhmäkeskustelulle on peilata liikuntatunnin tapahtumia vastuuntuntoisuuden tasoihin. Tällöin keskustelun sisällöt ovat oppilaille tuttuja ja helpottavat oppilaiden itsearviointia tunnin lopussa. (Hellison 1995, 47-50; 2003, ) Pohdinta on opettamisen menetelmä, joka kuuluu osana jokaiseen liikuntatuntiin. Luonnollisin hetki pohdinnalle on tunnin lopussa, mutta halutessaan opettaja voi käyttää pohdintaa myös muina tarkoituksenmukaisina hetkinä tunnin aikana. Pohdinnan aikana oppilaalla on mahdollisuus arvioida asenteitaan, tavoitteitaan ja käyttäytymistään tunnilla vastuuntuntoisuuden tasojen avulla. Pohdinnassa käytetään usein apuna erilaisia itsearviointimenetelmiä, joiden avulla oppilas valitsee tasoista sen, mikä kuvaa parhaiten hänen käyttäytymistään tunnin aikana. Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallia on käytetty useiden tutkimusprojektien perustana koulujen iltapäiväkerhoissa, perusopetuksessa ja erityiskouluissa lähinnä Yhdysvalloissa (taulukko 1). Tehdyt interventiot ovat kestäneet yleensä alle lukuvuoden. (Buchanan 2001; Compagnone 1995; Martinek ym. 1999; Wright ym. 2004). Suomessa Kuuselan (2005) tutkimuksessa käytettiin osaa vastuuntuntoisuuden mallista keinona arvioida oppilaiden vastuuntuntoisuutta tunnetaitoihin keskittyvän liikuntakurssin aikana. Kokonaisvaltaisia Hellisonin malliin pohjautuvia interventioita ei ole toistaiseksi Suomessa toteutettu. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Tutkimus oli laadullinen toimintatutkimus, jossa kohderyhmänä oli perusopetuksen seitsemännen luokan poikien liikuntaryhmä, jonka liikuntatunneilla Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallia kokeiltiin. Tutkijana osallistuin toimintaan aktiivisena subjektina koko tutkimusprosessin ajan eli toimin tutkija-opettajan kaksoisroolissa. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti pyrin parantamaan ja ymmärtämään omia kasvatuksellisia ja pedagogisia käytäntöjäni entistä syvällisemmin intervention aikana ja avulla (Eskola & Suoranta 2001, ; Heikkinen 2001). Toimintatutkimus voidaan käsittää sykleissä eteneväksi itsereflektiiviseksi spiraaliksi, jossa toiminta, sen havainnointi, reflektointi ja uudelleen suunnittelu seuraavat toisiaan (Kemmis & McTaggart 2000). Laajasti ajateltuna syklisyyden voi nähdä toteutuneen tässä tutkimuksessa seuraavasti: ensimmäisenä syklinä toimi vastuuntuntoisuuden mallin teoreettinen opettelu ja pilottitutkimuksen (Rantala 2002) suunnittelu, toisena syklinä pilottitutkimuksen tekeminen ja kolmantena syklinä pilottitutkimuksen kokemuksien avulla suunniteltu ja toteutettu uusi interventio, josta tässä artikkelissa raportoin. Sama toimintatutkimukselle tyypillinen syklisyyden luonne toteutui myös uuden intervention jokaisella yksittäisellä liikuntatunnilla, joiden suunnittelu perustui edellisten tuntien tapahtumien ja havaintojen reflektioon. Tutkimus toteutettiin ja aineisto kerättiin päijäthämäläisessä yhtenäiskoulussa perusopetuksen seitsemännen luokan poikien liikuntaryhmän kevätlukukauden liikuntatunneilla Oppilaita liikuntaryhmässä oli 20 poikaa, iältään vuotiaita. Tarkkailin liikuntaryhmän toimintaa syyslukukauden 2004 ajan ja keskustelin liikunnanopettajan kanssa ryhmän kulttuurista ja dynamiikasta. Liikuntaryhmä osoittautui sekä liikunnallisilta- että sosiaalisilta taidoiltaan heterogeeniseksi, mutta kokonaisuutena arvioituna hieman keskitasoa osaavammaksi ryhmäksi. Interventio kesti 20 viikkoa, joihin sisältyi liikuntaa 36 tuntia. Tutkimusaineisto koostui tutkija-opettajan havaintopäiväkirjasta, oppilaiden avoimista esseistä, ryhmän liikunnanopettajan yhteensä 3 tuntia kestäneistä alku- ja loppuhaastatteluista sekä videotallenteista. Kirjoitin havaintopäiväkirjaa tietokoneella käyttäen riviväliä 1.5. Havaintopäiväkirja oli liikuntajakson päättyessä laajuudeltaan 50 sivua. Avoimet esseet tarkoittavat oppilaiden nimettöminä kirjoittamia kirjoitelmia otsikosta kevään liikunnanopetus. Keskimäärin yhden A4- paperin mittaisia esseitä, kirjoitti 18 oppilasta. Videotallenteita, joita kertyi yhteensä 15 tuntia, kuvattiin kaikilla kevätlukukauden liikuntatunneilla keskittyen vastuuntuntoisuuden malliin liittyviin opetusmenetelmiin. Kaksi kevään liikuntatunneista videoitiin kokonaan. Videoiden avulla keräsin tietoa vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmistä, pedagogiikasta sekä oppilaiden toiminnasta liikuntatunneilla. Analysoin videotallenteen heti liikuntatunnin jälkeen ja kirjoitin havainnoista muistiinpanoja havaintopäiväkirjaan. Näin edellisen liikuntatunnin tapahtumien reflektointi loi perustan seuraavan tunnin suunnittelulle ja toteuttamiselle. Tässä tutkimuksessa aineiston analyysiä voidaan kuvata teoriasidonnaiseksi analyysiksi. Päättelyn logiikka pohjautuu abduktiiviseen päättelyyn, jossa tutkija lähestyy tutkimustehtävää sekä aineistosta käsin, että teoriaan ja aiempaan tietoon perustuen. (Tuomi & Sarajärvi 2004, ) Työvälineinä analyysin toteuttamisessa käytettiin teemoittelua ja tyypittelyä tukeutuen Eskolan (2001) esittämään aineiston analyysimallin (Eskola 2001, ). Eskolan (2001) mukaan aineisto tulee ensin järjestää teemoittain. Tämän jälkeen varsinaisessa analyysivaiheessa aineistoa luetaan ja siitä esitetään tulkintoja, joiden tavoitteena on tiivistää ja samalla kasvattaa aineiston informaatioarvoa. Analyysiprosessin lopuksi tutkijan tulee valita tutkimusprosessin kannalta tärkeimmät tulokset tutkimusraporttiin ja kuvata niitä tapauksina tai tutkimustehtäviin sidottuina teemoina. Viimeisessä vaiheessa analyysin tueksi etsitään mahdollisia kytkentöjä aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin. (Eskola 2001, ) Aineiston tulkintaan ja analyysiin vaikutti lisäksi esiymmärrys, jonka avulla punnitsin havainnointia suhteessa tutkimustehtäviin osin tiedostetusti, osin tiedostamatta tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Tutkimuksen kenttävaiheen päätyttyä jatkoin aineiston analysoimista lukemalla havaintopäiväkirjan ensin useita kertoja läpi. Tämän jälkeen katsoin liikuntatunteja videolta ja reflektoin havaintopäiväkirjan tekstejä ja pohdintoja uudelleen. Päädyin ryhmittelemään aineiston neljään tutkimustehtävistä johdettuun teemaan, jotka olivat: opetussuunnitelman toimivuus, vastuuntuntoisuuden kehittyminen, vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät sekä oppilaiden ja opettajan kokemukset kevään liikunnanopetuksesta. Lopulta yliviivasin havaintopäiväkirjasta, sanatarkasti tekstimuotoon litteroiduista liikunnanopettajan alku- ja loppuhaastatteluista sekä oppilaiden kirjoittamista esseistä eri väreillä eri teemoihin liittyvän keskeisen informaation. Tässä artikkelissa painopiste on vastuuntuntoisuuden kehittyminen-teeman käsittelyssä. Vastuuntuntoisuuden kehittyminen teeman jatkoanalyysin toteutin vertaamalla toisiinsa liikunnanopettajan ja tutkija-opettajan yksittäisten oppilaiden sekä koko ryhmän vastuuntuntoisuudelle 38 Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli

4 KUVIO 2. Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja aineistonkeruumenetelmät Liikunnanopettajan alkuhaastattelu Liikunnanopettajan loppuhaastattelu ja oppilaiden avoimet esseet Oppilaiden itsearviointi Liikunnanopettajan havainnot Oppituntien videointi Tutkijaopettajan havaintopäiväkirja Toukokuu 2003 Syyskuu 2003 Joulukuu 2003 Tammikuu 2004 Toukokuu 2004 Yhteydenotto kouluun; lupa tutkimukselle Liikuntaryhmän havainnointia, koulun opetussuunnitelmaan tutustumista sekä vastuuntuntoisuuden opetusmallin -suunnittelua Kevätlukukauden 2004 liikuntatunnit Vastuuntuntoisuuden opetusmallin integrointi opetukseen antamia numeerisia arvioita ja oppilaiden seinätaulusta osoittamia itsearviointeja. Tutkija-opettajan ja liikunnanopettajan arviot poimin erillisiltä arviointilomakkeilta, joita täytimme havaintopäiväkirjan liitteenä intervention kenttävaiheen ajan. Oppilaiden itsearvioinnit olivat tallentuneet kuvattuun videomateriaaliin. Jatkoin tyypittelyä vertaamalla arviointeja havaintopäiväkirjasta, liikunnanopettajan haastatteluista ja oppilaiden esseistä vastuuntuntoisuuden kehittyminen-teeman alle poimimiini sisältöihin. Eniten informaatiota sain havaintopäiväkirjasta sekä liikunnanopettajan loppuhaastattelusta, jossa olimme keskustelleet jokaisen yksittäisen oppilaan vastuuntuntoisuuden kehittymisestä intervention aikana. Tyypittelyn tuloksena tiivistin liikuntaryhmän 20 oppilasta vastuuntuntoisuuden kehittymisen perusteella seuraaviin ryhmiin: häiriköt (n=5), hiljaiset puurtajat (n=9) ja liikunnallisesti lahjakkaat (n=6). INTERVENTION SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Kevään liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa kehitettäessä pyrkimyksenä oli luoda opetuksen rungoksi Hellisonin vastuuntuntoisuuden malliin tukeutuva, mutta liikunnanopetuksen lajitavoitteet sisältävä opetusmalli. Tarkoituksena oli tuoda opetussuunnitelmiin nojaavaan liikunnanopetukseen jotain lisää ei korvata kaikkia opetussuunnitelmissa asetettuja tavoitteita vastuuntuntoisuuteen tähtäävillä opetusmenetelmillä. Suunnittelun apuna pyrin hyödyntämään pilottitutkimuksen avulla saatuja kokemuksia ja havaintoja vastuuntuntoisuuden mallin käytöstä liikuntatunneilla. Pilottitutkimuksen (Rantala 2002) perusteella totesin, että Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli on mahdollista liittää sujuvasti osaksi suomalaisen peruskoulun liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaa ilman suuria muutoksia tavoitteissa ja opetussisällöissä. Eniten opin vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmistä ja omasta opettajuudestani pohtiessani mm. seuraavia asioita: Mitä tavoitteita avartavissa keskusteluissa kannattaa käsitellä, kuinka laajasti ja millaisella didaktisella otteella? Miten oppilaat suhtautuvat yhteistoiminnallisiin peleihin ja apuopettajan tehtäviin liikuntatunneilla? Onko käyttöteoriani ja vastuuntuntoisuuden mallin periaatteiden välillä ristiriitaa? Oppilaiden itsearviointi, jonka aloitimme pilottitutkimuksessa jo toisella liikuntatunnilla, oli liian positiivista läpi pilottitutkimuksen ja päätin, että seuraavassa interventiossa mallin periaatteiden ja sisältöjen opettelulle on varattava pitempi ajanjakso ennen itsearvioinnin aloittamista. Totesin lisäksi, että seuraavassa interventiossa vastuuntuntoisuuden tasojen sisällöt on mahdollista laatia yhteistyössä oppilaiden kanssa. Intervention kenttävaihetta varten laatimani vastuuntuntoisuuden opetusmalli perustui tutkimushetkellä voimassa olleisiin valtakun- Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli 39

5 TAULUKKO 1. Tutkimuksia Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin käytöstä interventioissa Tekijä(vuosi) Kohderyhmä Aineistot Intervention kesto ja opetusmenetelmät Buchanan, A.M (2001) Compagnone,N (1995) Leirin aikuisohjaajat Peruskoulu (10 12v.) At-risk oppilaita, N=4 Tutkijan havaintopäiväkirja Ohjaajien haastattelut Tutkijan havaintopäiväkirja Tuntien videointi Oppilaiden alku- ja loppuhaastattelut Viisi viikkoa Ohjaajille opetettiin mallin ideologiaa 3 tuntia ennen kokeilua Kuusi viikkoa Avartavat keskustelut Oppilaiden itsearviointi Pohdinta Tulokset Ohjaajat eivät sisäistäneet mallin ideologiaa tutkimuksen aikana Ohjaajat eivät jakaneet vastuuta oppilaille Ennen tutkimusta kolme oppilaista käyttäytyi sopimattomasti 1/3 tunnista ja yksi oppilas ½ tunnista Tutkimuksen jälkeen kaikki osallistuivat opetukseen yli ¾ tunnista Oppilaat tiedostivat mitä vastuuntuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa ja oppivat mallin tasojen sisällöt Vastuunotossa ei muutoksia DeBusk,M & Hellison,D (1989) Peruskoulu (10 12v.) At-risk oppilaita, N=10 Tutkijan havaintopäiväkirja Oppilaiden alku- ja loppuhaastattelut Kuusi viikkoa, kolme kertaa viikossa=18h Oppilaiden avoimuus, toisten huomioiminen ja yhteistyötaidot paranivat Oppilaat tiedostivat mitä vastuuntuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa sekä omat käyttäytymisongelmansa Oppilaat halusivat jatkaa malliin pohjautuvaa opetusta kokeilun jälkeen Georgiadis, N. (1990) Poikakoti (12 15v.), N=12 Yhden vuoden ajan kaksi kertaa viikossa Jokainen oppilas kehittyi toisten huomioonottamisessa Avartavat keskustelut, itsenäinen aika, ryhmäkeskustelut ja pohdinta Oppilaiden itsehillintä parantui selvästi Georgiadis,N. (1992) Iltapäiväkerho (11 15v.) Tutkijan havaintopäiväkirja Kahdeksan viikkoa, kaksi kertaa viikossa. (32h) Fyysinen sekä henkinen kiusaaminen vähenivät huomattavasti. Tarkoitettu at-risk oppilaille Oppilaiden avoimet esseet Avartavat keskustelut, itsenäinen aika Toisten oppilaiden huomioonottaminen kasvoi Hellison, D. (1993) Koripallokerho (12 14v.) Tarkoitettu at-risk oppilaille, N=37 Oppilaiden avoimet esseet Itsenäinen aika, aikalisät, yhteistoiminnalliset pelit, apuopettajana toimiminen, rikkeen myöntäminen, jäähypenkki, ryhmäkeskustelut ja pohdinta Oppilaat tiedostivat mitä vastuuntuntoinen käyttäytyminen tarkoittaa Jokainen oppilas otettiin pelissä huomioon Martinek,T., Mclaughlin, D. & Schilling,T. (1999) Iltapäiväkerhot (8 12v. /13 15v.) Tarkoitettu at-risk oppilaille Mentoriohjelma Tutkijan havaintopäiväkirja Opettajien haastattelut Määrällinen nuhtelujen kehittymisen seuranta Kerran viikossa koko lukuvuoden ajan, kerhokerran kesto 1h Ryhmäkeskustelut, itsenäinen aika ja pohdinta Mentorit tukihenkilöinä kerhoissa Nuhtelujen määrä laski lukuvuoden aikana 25%. Viiden oppilaan kehittyminen oli yksilötasolla vielä suurempaa. Wright, P.M, White, K. & Gaebler-Spira, D. (2004) Kaksi erityisryhmää: (4 8v. ja 9 11v.) Strukturoidut haastattelut Teemahaastattelut Tutkijoiden havaintopäiväkirjat 13 viikkoa, kerran viikossa (13h) Avartavat keskustelut, ryhmäkeskustelut, oppilaiden itsearviointi, pohdinta ja yhteistoiminnallisuus Oppilaiden vuorovaikutustaidot fyysinen suorituskyky, koordinaatio, motoriset taidot, ja tasapainokyky kehittyivät. Oppimishalukkuus ja itseluottamus lisääntyivät Lääkäritiedot 40 Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli

6 nallisiin opetussuunnitelman perusteisiin vuodelta 1994, koulun liikunnanopetuksen opetussuunnitelmaan sekä Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin periaatteisiin. Opetusmalli sisälsi kevätlukukauden liikunnanopetuksen fyysis-motoriset, sosioemotionaaliset ja kognitiiviset tavoitteet. Lisäksi malli sisälsi reunaehtoja kevätlukukauden liikunnanopetuksen opetusmenetelmille ja opettajan pedagogisille periaatteille. Mallista johdettiin lopulta kevään liikuntatuntien tuntisuunnitelmat. Tuntisuunnitelmissa kuvattiin tunnin aihe, yleis- ja osatavoitteet, oppimisen ydinkohdat, organisointi, opetustyylit ja tunnille suunnitellut vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmät. Jokaisella kevätlukukauden liikuntatunnilla keskityttiin liikuntataitojen ja -tietojen, fyysis-motoristen kykyjen sekä motoristen taitojen harjoitteluun. Vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmien integroiminen liikuntatunneille aloitettiin menetelmä kerrallaan helpoimmasta menetelmästä alkaen. Ensimmäinen opettamisen menetelmä oli tällöin avartavat keskustelut, joiden tavoitteena oli esitellä mallin ideologia oppilaille. Keskusteluja käytiin kymmenen viikkoa tunnin instruktioissa, harjoitteiden väleissä tai tunnin lopussa. Tutkimuksen toisella viikolla määrittelimme vastuuntuntoisuuden mallin tasoille tarkemmat sisällöt yhteistyössä oppilaiden kanssa. Oppilaat saivat pareittain kirjoittaa jokaiselle tasolle mielestään tärkeitä tavoitteita, joista koostin lopullisen seinätaulun vastuuntuntoisuuden tasoista. (ks. Rantala 2006.) Seinätaulu oli liikuntatilan seinällä jokaisella kevään liikuntatunnilla. Käytin seinätaulua apuna avartavissa keskusteluissa, kun pyrin konkretisoimaan oppilaille mitä vastuuntuntoisuus esimerkiksi telinevoimistelutunnilla tarkoittaa. Oppilailta kului aikaa laatimamme mallin periaatteiden oppimiseen keskimäärin kuusi viikkoa. Lahjakkaimmat oppilaista oppivat mallin ideologian kahdessa viikossa. Oppiminen oli havaittavissa sekä videonauhoilta että havaintopäiväkirjasta. Lopullisen varmistuksen oppimisesta sain, kun kyselin tasojen sisältöjä oppilailta lyhyillä henkilökohtaisilla haastatteluilla tutkimuksen kahdeksannella viikolla. Intervention kymmenennestä viikosta lähtien liikuntatunnit lopetettiin pohdinnalla, jolloin oppilaat arvioivat vastuuntuntoisuuttaan osoittamalla tasonsa seinätaulusta. Avartavien keskustelujen ja pohdintojen lisäksi liikuntataitojen harjoitteluun integroitiin erilaisia vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmiä, kuten yhteistoiminnallisia pelejä, aina kun se oli taitojen oppimisen ja liikuntalajin ominaispiirteiden kannalta tarkoituksenmukaista. Joukkuepeleissä korostettiin mallin tavoitteista yhteistoiminnallisuutta, hiihdossa omatoimisuutta ja kuntosalilla apuopettajan tehtäviä sekä liikunnallisesti heikompien auttamista. Intervention viimeisten viiden viikon aikana kokeilimme ryhmäkeskustelua, jonka aikana keskustelimme vastuuntuntoisuuden tasoista ja liikuntatunnin tapahtumista yhdessä ennen pohdintaa. Ryhmäkeskustelua voi kuvata yhteiseksi reflektointituokioksi, jonka tavoitteena oli edesauttaa oppilaita arvioimaan omaa toimintaansa tunnilla. TULOKSET Oppilaiden vastuuntuntoisuuden edistäminen mallin avulla on mahdollista, mutta edellyttää mallin pitempiaikaista käyttöä opetuksessa. Tässä tutkimuksessa yksittäisten oppilaiden vastuuntuntoisuus kehittyi, mutta ryhmätasolla kehitys oli vähäisempää. Tutkimusta on vaikea verrata jo toteutettuihin, sillä tuloksia koko liikuntaryhmälle suunnatuista ja normaalissa perusopetuksessa toteutetuista interventioista ei ole toistaiseksi raportoitu. Alle lukuvuoden kestäneissä, häiriökäyttäytyville kohdennetuissa interventioissa oppilaat ovat ymmärtäneet, mitä vastuuntuntoisuudella tarkoitetaan, mutta vastuuntuntoisuuden kehittymistä yksilötasolla ei ole raportoitu yksityiskohtaisesti. (Compagnone 1995; DeBusk & Hellison 1989; Georgiadis 1992; Hellison 1993; Martinek ym. 1999; Wright ym ) Tämän intervention kokemusten perusteella oppilaat voidaan KUVIO 3. Oppilaiden kanssa yhteistyössä laaditut vastuuntuntoisuuden tasot jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään, häiriköt, hiljaiset puurtajat ja liikunnallisesti lahjakkaat, joille vastuuntuntoisuuden opettaminen tulisi aloittaa hieman eri näkökulmista. Pyrin seuraavaksi kuvaamaan vastuuntuntoisuuden kehittymistä näissä ryhmissä yksittäisten tapauskuvausten avulla. Olen valinnut tapauksiksi kolme oppilasta, joiden avulla pyrin havainnollistamaan kaikkien kyseiseen ryhmään kuuluvien oppilaiden vastuuntuntoisuuden kehittymistä. Oppilaat ovat Jussi, Olli ja Marko. Oppilaiden nimet on muutettu anonyymeiksi tätä raporttia varten. Jussi osoittautui jo syksyn havainnoinnin aikana ryhmän toimintaa toistuvasti häiritseväksi oppilaaksi. Havaintopäiväkirjaani kuvasin Jussia syksyllä seuraavasti: Osallistuu aktiivisesti, jos homma kiinnostaa, mutta keskittymiskyky ja toisten huomioon ottaminen ei ole kovinkaan vahvaa. Haluaa tehdä liikuntajuttuja tiettyjen henkilöiden kanssa, mutta kaikkien kanssa toimiminen on vaikeaa. Lisäksi Jussin liikuntavarustus oli puutteellinen usealla tunnilla eikä opettajan ohjeiden noudattaminen onnistunut. Jussi on yleensäkin meille kaikille opettajille sellainen hyvä haaste. Hänellä on ilmeisesti todettukin ihan lääketieteellinen keskittymishäiriö ja tarkoittaa silloin sitä, että tekee hyvinkin usein ihan omiaan. (Liikunnanopettajan alkuhaastattelu, LAH) Intervention aikana Jussi aiheutti tappelun ensimmäisellä liikuntatunnilla ja myöhästyi toiselta, mutta häiriköinti loppui intervention neljännellä viikolla. Suunnistustuntia lukuun ottamatta Jussi oli kevään tunneilla hyvissä ajoin paikalla ja osallistui kaikkiin harjoitteisiin. Jussin kevät huipentui apuopettajan tehtäviin viimeisen liikuntatunnin lopussa, mutta suurin kehitys tapahtui asenteessa opettajan ohjeita ja muita oppilaita kohtaan. Jussin käyttäytymisessä tapahtuneen muutoksen havaitsi myös liikunnanopettaja. Sanoisin, että meidän ryhmässä suurin kehittyjä oli Jussi. Todellakin ollaan lähdetty sieltä häirikön tasolta liikkeelle, koska kyseessä on ylivilkas kaveri. Mutta tässä ryhmässä ehdottomasti se kehittynein kaveri. On oppinut tiettyä vastuuntuntoisuutta ja kyllä musta tuntuu, että Jussille on hirveän tärkeää saada onnistumisen elämyksiä. Niistä pienistä- Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli 41

7 kin onnistumisista muistit käydä kehumassa, niin Jussin kohdalla se poiki paljon. (Liikunnanopettajan loppuhaastattelu, LLH) Tämän tutkimuksen perusteella omien liikuntataitojen kehittymisen huomaaminen ja onnistumisen kokemukset vahvistivat Jussin motivaatiota ja itseluottamusta sekä suuntasivat mielenkiinnon oppimiseen. Etenkin antamani runsas positiivinen palaute motivoi Jussia osallistumaan tunneille koko kevään ajan. Lisäksi onnistunut yhteistyö useiden eri oppilaiden kanssa auttoi ymmärtämään, että hänet hyväksytään osaksi ryhmää, mikäli käyttäytyminen ei häiritse muiden oppimista. Tällöin opetuksen organisoinnissa painottui sopivat parien valinnat ja ryhmäjaot. Annoin Jussille myös pieniä vastuutehtäviä, joiden suorittamisen jälkeen positiivisen palautteen antaminen oli helppoa ja perusteltua. Tällaisia vastuutehtäviä olivat liikuntavälineiden kantaminen, joukkueen kapteenina toimiminen sekä jonkin harjoitteen videoinnista vastaaminen. Toinen ryhmä, hiljaiset puurtajat, osallistuivat liikuntatunnin toimintoihin tunnollisesti ja häiritsivät tunnin kulkua erittäin harvoin. He saapuivat tunneille ajoissa ja lähes poikkeuksetta oikeassa liikuntavarustuksessa. Tähän ryhmään kuuluvat oppilaat olivat liikunnallisesti ryhmän keskitasoa. He eivät kaivanneet liikuntatunneilla ylimääräistä huomiota ja näyttivät harvoin tunteensa räiskyvän avoimesti tuntien aikana. Toisten oppilaiden auttaminen rajoittui usein yhteistyöhön parhaan ystävän kanssa. Hiljaisia puurtajia kuvaa liikunnanopettajan arvio Ollista, joka toimi vastuuntuntoisuuden mallin tasolla 3 (omatoimisuus) ensimmäisestä liikuntatunnista alkaen kevään viimeiseen tuntiin asti: Huomaamaton, mutta huolehti itsensä oikeaan paikkaan ja oikeassa varustuksessa. Perusasiat kunnossa. (LLH) Vaikuttaa siltä, että tässä ryhmässä vastuuntuntoisuuden mallin korkeimmalle tasolle nouseminen voisi tapahtua asettamalla oppilaita uusien sosiaalisten haasteiden eteen. Jatkossa apuopettajan tehtäviä tulisi harjoitella ensin vuorovaikutustyylin avulla paria opettaen, sillä koko ryhmän eteen astuminen saattaa jännittää oppilaita liikaa. Tulevissa interventioissa mallin 4-tason tavoitteisiin on kuitenkin syytä suhtautua kriittisesti etenkin tämän ryhmän kohdalla. Tavoitteiden muokkaaminen saattaa olla välttämätöntä, sillä hiljaisten oppilaiden tulisi saavuttaa jo edellä kuvatulla tunnollisella toiminnallaan mallin korkein taso. Miten hieman hiljaisemmat oppilaat, jotka tekevät kaiken omatoimisesti ja tunnollisesti voisivat osoittaa mallin 4-tason toimintaa (Olli, Lauri, Matti, Simo, Roope)? Ei kai vastuuntuntoisuus voi olla siitä kiinni, että löytyy rohkeutta toimia apuopettajana. Tason muut tavoitteet (kannustus, heikompien auttaminen ja jokaisen parina toimiminen) vaativat oppilaalta kuitenkin jonkin verran normaalia enemmän sosiaalisia taitoja ja rohkeutta (Havaintopäiväkirja, HP) Kolmannessa, liikunnallisesti lahjakkaiden oppilaiden ryhmässä vastuuntuntoisuuden kehittyminen ilmeni parhaiten apuopettajana toimimisena sekä toisten huomioimisena etenkin joukkuepeleissä. Marko on taidollisesti ryhmän kärkeä, mutta oliko liikaa näyttämisenhalua uudelle opettajalle? Joissain tilanteissa Markon itsekkyys oli positiivista, mutta useimmiten oma onnistuminen peleissä oli kuitenkin lähes itsetarkoitus. Tämä selvästi turhautti ja vaikeutti muiden joukkueen pelaajien osallistumista peliin. (HP) Liikunnanopettajan arvio tuki havaintojani. Erittäin taitava ja palloilussa varsinkin semmoinen, että pystyy pistämään muut suurin piirtein solmuun. Mutta Marko pyrkii tekemään kaiken itse. Toisten huomioiminen on se hyvä tavoite hänelle. (LAH) Markon vastuuntuntoisuus kehittyi kevään aikana selkeästi. Ensimmäisten avartavien keskustelujen jälkeen Marko pyysi lupaa apuopettajan tehtäviin ja toimi lopulta apuopettajana neljällä kevään tunneista. Marko ohjasi ryhmälle alku- ja loppuverryttelyt sekä kaksi kuntopiiriä ja valitsi omatoimisesti parikseen heikompia oppilaita. Näytti siltä, että ainoa selkeä apuopettaja tunnilla oli Marko, joka valitsi parikseen Tomin. Edellistunneilla Tomilla oli vaikeuksia keskittyä koko tunti harjoiteltaviin asioihin. Seurasin tätä paria koko kuntosalijakson tarkasti ja Markon avulla Tomi pysyi koko tunnin 2-tasolla - ajoittain jopa 3-tason tuntumassa. Marko suunnitteli molemmille etenemisjärjestyksen ja käytettyjen painojen määrän koko harjoituksen ajan. (HP) Joukkuepeleissä Marko oppi ottamaan muita oppilaita huomioon, ensin yhteistoiminnallisten sääntöjen pakottamana, mutta loppukeväällä myös normaaleilla peliosuuksilla. Pyrin Markon kohdalla antamaan positiivista palautetta etenkin toisten huomioon ottamisesta peliosuuksien aikana. Liikunnanopettaja kuvasi Markon vastuuntuntoisuuden kehittymistä seuraavasti: Loppua kohden onnistuttiin loistavasti. Kun pidit mallin hieman enemmän esillä, niin Markolle kolahti, että ai niin ja nämä viimeiset tunnithan meni kerta kaikkiaan 4-tasolla. Tämä toisten huomioiminen ja apuopettajatehtävät oli Markon kohdalla varmasti paikallaan. (LLH). Liikunnallisesti lahjakkaita oppilaita opetettaessa korostuu opettajan kyky suunnata palautteensa oppilaiden liikuntataitojen lisäksi vastuuntuntoisuuden mallin tavoitteisiin. Liikunnallisesti lahjakkaat oppilaat ovat usein aktiivisia ja innokkaita toimimaan tunneilla apuopettajina, mikä on hyvä keino tavoitella mallin korkeinta tasoa. Liikuntatunneilla toteutettujen uusien opetuksellisten kokeiluiden yhteydessä huolestutaan usein mahdollisesta oppilaiden fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä. Tässä tutkimuksessa oppilaiden fyysisen aktiivisuuden määrää havainnoitiin kahdelta liikuntatunnilta videoimalla tunnit alusta loppuun saakka. Videoanalyysi osoitti, että oppilaat liikkuivat aktiivisesti keskimäärin 59 % tunnista ja tekivät vastuuntuntoisuuden malliin liittyviä tehtäviä (ryhmäkeskustelu ja itsearviointi) keskimäärin 6 % tunnista. Liikuntatunnista 35 % kului opettajan ohjeiden ja palautteen kuunteluun sekä organisointiin ja siirtymisiin. Aikaisempien tutkimusten mukaan yläluokkien pojat liikkuvat keskimäärin 53 % liikuntatunnista (Heikinaro-Johansson 1992; 1995; Heikinaro-Johansson ym. 2004; Varstala 1996). Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaiden fyysinen aktiivisuus oli keskimääräistä korkeammalla tasolla intervention aikana. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tämän tutkimuksen perusteella voi todeta, että liikunnanopetuksen toteuttaminen opetusmallin avulla on varteenotettava vaihtoehto liikunnanopetuksen opetussuunnitelman sekä opettajan ammattitaidon kehittämiseksi. Tutkimus osoitti, että mallin käyttö vaatii opettajalta mallin teoriataustaan perehtymistä, pedagogista osaamista ja kykyä reflektoida opetusta. Teoriataustan ymmärtäminen auttaa opettajaa kohdentamaan vastuuntuntoisuuden mallin liikuntaryhmälle sopivaksi jo suunnitteluvaiheessa. Ennen liikuntajaksoa tapahtuva opetuksen suunnittelu kasvattaa opettajan työmäärää kohtuullisesti. Käytännön liikunnanopetuksessa malli ei kuitenkaan aiheuttanut opettajalle lisätyötä. Suunnitteluvaiheessa tapahtuva vastuuntuntoisuuden opettamisen menetelmien määrän rajaaminen kohderyhmälle sopivaksi on mallin käyttöönoton haastavimpia seikkoja. Menetelmien määrä tulee suhteuttaa kohderyhmän vastuuntuntoisuuden tasoon sekä intervention kestoon ja liikuntatuntien määrään. Mitä lyhyemmästä interventiosta on kyse, sitä vähemmillä menetelmillä kannattaa aloittaa. Liikuntatuntien aikana punnitaan opettajan pedagogisia taitoja, sillä ennakkoon laadittuja suunnitelmia on pystyttävä soveltamaan oppilaiden osaaminen ja oppiminen huomioiden. Käytännön opetustilanteessa opettaja joutuu reflektoimaan esimerkiksi seuraavia seikkoja: Miten tarttua tunneilla tapahtuviin yllättäviin tilanteisiin? Miten opetusta tulisi eriyttää? Millaiseksi vuorovaikutussuhde oppilaisiin muodostuu? Pyritäänkö tunneilla käyttämään oppilaskeskeisiä työskentelytapoja ja jakamaan vastuuta oppilaille? Liikuntatunneilla tapahtuvaa opettajan käytännön toimintaa ohjaa opettajan käyttöteoria, jonka tulisi olla yhteensopiva vastuuntuntoisuuden mallin periaatteiden kanssa. Mikäli mallin periaatteet ja opettajan käyttöteoria ovat ristiriidassa, voi mallin käyttäminen jäädä pinnalliseksi. 42 Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli

8 Näyttäisi siltä, että mallin käyttöä harkitsevan opettajan kannattaa toteuttaa pilottikokeilu yhdelle liikuntaryhmälle ja ammentaa oppi saaduista kokemuksista ennen mallin laajempaa integrointia opetukseen. Lopullinen päätös vastuuntuntoisuuden mallin sopivuudesta omaan käyttöteoriaan kannattaa tehdä vasta ensimmäisen käytännön kokeilun jälkeen. Tutkimuksen luotettavuustarkastelussa nojattiin seuraaviin tekijöihin 1) tutkimuksen sisäinen koherenssi, 2) aineiston kattavuus sekä 3) tutkimuksen siirrettävyys. Sisäistä koherenssia pyrittiin parantamaan perustelemalla tutkimuksen teoreettiset ja tieteenfilosofiset lähtökohdat sekä menetelmälliset ratkaisut huolellisesti. Lisäksi tutkimusraportin makrorakenne pyrittiin rakentamaan loogiseksi ja tutkijaopettajan tekemiä ratkaisuja ja päätelmiä on yritetty kuvata yksityiskohtaisesti, jotta lukijalle avautuisi mahdollisuus samaistua tutkijan ajatusmaailmaan tutkimuksen eri vaiheissa (Kiviniemi 2001). Aineiston kattavuutta pohdittaessa tukeuduttiin saturaation ja triangulaation periaatteisiin. Aineiston kokoa rajattiin ja tarkasteltiin aikaisempien tutkimusten teoreettisen viitekehyksen avulla. Tutkimuksessa toteutettiin aineisto- ja tutkijatriangulaatio. Tietoa kerättiin eri kohderyhmiltä useiden erilaisten menetelmien, kuten havainnoinnin, videoinnin ja haastattelujen avulla. Lopulta pyrkimyksenä oli tarkastella tutkimustehtäviä yhdistämällä eri kohderyhmiltä kerättyjä aineistoja. Tutkijatriangulaatio toteutui, kun luokan oma liikunnanopettaja suostui toimimaan ulkopuolisen asiantuntijan roolissa ja havainnoimaan liikuntatuntien tapahtumia. Tutkimuksen siirrettävyyttä on pyritty tarkastelemaan koherenssin ja pragmaattisen totuusteorian avulla (Eskola & Suoranta 2001, ). Tämä on tapahtunut vertaamalla intervention tuloksia muihin tutkimuksiin sekä arvioimalla tutkimuksen aikaansaaman toimintamallin tarkoituksenmukaisuutta. Vastuuntuntoisuuden mittaaminen ja havainnointi ei ole ongelmatonta. Ulkopuolisen havainnoijan oppilaiden puheelle, eleille ja käyttäytymiselle antamat merkitykset ovat aina subjektiivisia havaintoja. Tästä esimerkkinä tyypittelyssä syntyneet ryhmät, jotka toinen tutkija olisi saattanut muodostaa erilailla. Aikaisemmissa vastuuntuntoisuuden mallia koskevissa tutkimuksissa oppilaiden kehittymistä on mitattu pääosin laadullisesti, mutta myös määrällisten menetelmien avulla, kuten laskemalla tunneilla ilmenevän häiriökäyttäytymisen määriä. Tämän tutkimuksen perusteella vastuuntuntoisuuden kehittymistä tulisi pyrkiä lähestymään ainoastaan laadullisin menetelmin ja laajaa triangulaatiota hyödyntäen. Tässä tutkimuksessa oppilaiden haastattelu olisi lisännyt tutkijan mahdollisuuksia ymmärtää vastuuntuntoisuuden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista selvittää, miten vastuuntuntoisuuden opetusmalli soveltuu perusopetuksen alaluokille. Suomessa toteutettavissa interventioissa voisi kiinnittää entistä enemmän huomiota liikuntatunneilla opittujen vastuuntuntoisuuden taitojen siirtymiseen muille oppitunneille, harrastuksiin ja kodin arkiaskareisiin. Myös pitempikestoisen intervention vaikutusta perusopetuksen, koulujen iltapäiväkerhojen, erityisryhmien tai urheiluseurojen toimintaan tulisi tutkia. Mallin hyödyntäminen koulujen ja kotien yhteistyövälineenä, koulun yhteisenä arvopohjana tai yhtenä arvioinnin osana on tulevaisuudessa mahdollista. Häiriökäyttäytymiseen puuttuminen oppilaiden vastuuntuntoisuutta edistämällä voi parantaa oppilaiden sekä opettajien viihtymistä koulussa ja varmistaa oppimistulokset myös tulevaisuudessa. Pysyvä muutos oppilaiden käyttäytymisessä vaatii pitkäaikaista ja johdonmukaista kasvatustyötä sekä kasvatustavoitteiden konkretisoimista eri oppiaineiden opetussuunnitelmissa. Vastuuntuntoisuuden malli on yksi konkreettinen vaihtoehto liikunnanopetuksen opetussuunnitelmien kehittämiseksi ja nuorten kasvattamiseksi 2000-luvun Suomessa. LÄHTEET Buchanan, A.M Contextual challenges to teaching responsibility in a sports camp. Journal of Teaching in Physical Education 20 (2), Compagnone, N Teaching responsibility to rural elementary youth: Going beyond the urban at-risk boundaries. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 66 (8), Debusk, M. & Hellison, D Implementing a physical education self-responsibility model for delinquency prone youth. Journal of Teaching in Physical Education 8 (2), Ennis, C Using curriculum to enhance student learning. Teoksessa S.J. Silverman & C. Ennis (toim.) Student learning in physical education. Applying research to enhance instruction, 2nd ed. Champaign, IL: Human Kinetics, Eskola, J Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen aineiston analyysi vaihe vaiheelta. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Jyväskylä: PS kustannus, Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Freire, P Sorrettujen pedagogiikka. Jyväskylä: Gummerus. Graham, G Teaching children physical education. Becoming a master teacher, 2nd ed. Champaign, IL: Human Kinetics. Georgiadis, N Does basketball have to be all W s and L s? An alternative program at a residential boys home. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 61 (6), Heikinaro-Johansson, P Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oppilaiden liikunnanopetus peruskoulussa ja lukiossa. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 82. Heikinaro-Johansson, P Including students with special needs in physical education. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health, 39. Väitöskirja. Heikinaro-Johansson, P., Breilin, O., Hasanen, L. & Palomäki, S Secondary school students physical activity during ball game lessons. Proceedings of the Pre-Olympic Congress in Thessaloniki p Heikkinen, H. L Toimintatutkimus toiminnan ja ajattelun taitoa. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I metodin valinta ja aineistonkeruu. Virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PS-kustannus, Hellison, D Goals and strategies for teaching physical education. Champaign, IL: Human Kinetics. Hellison, D The coaching club: Teaching responsibility to inner city students. Journal of Physical Education, Recreation and Dance 64 (5), Hellison, D Teaching responsibility through physical activity. Champaign, IL: Human Kinetics. Hellison, D Serving underserved youth through university-community collaboration. Teoksessa D. Hellison & N. Cutforth (toim.) Youth development and physical activity. Linking universities and communities. Campaign IL: Human Kinetics, Hellison, D Teaching responsibility through physical activity, 2nd ed. Champaign, IL: Human Kinetics. Hellison, D. & Martinek, T Social and individual responsibility programs. Teoksessa D. Kirk, D. Macdonald & M. O Sullivan (toim.) The handbook of physical education. London: Sage, Hellison, D. & Templin, T A reflective approach to teaching physical education. Champaign, IL: Human Kinetics. Himberg, C., Hutchinson, G. & Roussel, J Teaching secondary physical education. Preparing adolescents to be active for life. Campaign IL: Human Kinetics. Kemmis, S. & McTaggart, R Participatory action research. Teoksessa N. Denzin & Y. Lincoln (toim.) Handbook of qualitative research, 2nd ed. California: Sage, Kiviniemi, K Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa J.Aaltola & R.Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II - näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: Gummerus, Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli 43

9 Kuusela, M Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla. Jyväskylä, LIKES-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 165. Väitöskirja. Lahdes, E Peruskoulun uusi didaktiikka. Keuruu: Otava. Launonen, L. & Pulkkinen, L Koulu kasvuyhteisönä. Teoksessa L. Launonen & L. Pulkkinen (toim.) Koulu kasvuyhteisönä - kohti uutta toimintakulttuuria. Juva: PS-kustannus, Martinek, T., Mclaughlin, D. & Schilling,T Project effort: Teaching responsibility beyond the gym. Journal of Physical Education, Recreation and Dance70 (6), Melograno, V. J Designing the physical education curriculum, 3rd ed. Champaign IL: Human Kinetics. Mezler, M. W Instructional models for physical education. Boston: Allyn and Bacon. Mezler, M. W Instructional models for physical education, 2nd ed. Scottsdale, AZ: Holcomb Hathaway. Naukkarinen, A Tasapainoilua kurinalaisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden välillä. Jyväskylän yliopisto. Studies in Education, Psychology and Social Research 149. Väitöskirja. Parker, M. & Stiehl, J Personal and social responsibility. Teoksessa J. Lund & D. Tannehill (toim.) Standards-based physical education curriculum development. London: Jones and Bartlett, Rantala,T Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin kokeilu seitsemännen luokan poikien liikuntatunneilla. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma. Rantala, T Voiko vastuuntuntoisuuteen kasvattaa? Toimintatutkimus Hellisonin vastuuntuntoisuuden mallin käyttömahdollisuuksista osana perusopetuksen liikuntatunteja. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Lisensiaatintutkimus. Rees, C. R Character development, moral development, and social responsibility in physical education and sport: Towards a synthesis of subdisciplinary perspectives. International Journal of Physical Education 38 (2), Schempp, P.G Teaching sport and physical activity. Insights on the road to excellence. Champaign, IL: Human Kinetics. Siedentop, D Introduction to physical education, fitness and sport. Mountain View, CA: Mayfield. Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1-3.painos. Helsinki: Tammi. Uusikylä, K & Atjonen, P Didaktiikan perusteet. Juva: WSOY. Varstala, V Opettajan toiminta ja oppilaiden aktiivisuus koulun liikuntatunnilla. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 45. Väitöskirja. Välijärvi, J., Linnakylä, P., Kupari, P., Reinikainen, P. & Arffman, I The Finnish success in PISA-and some reasons behind it. PISA Jyväskylä: Kirjapaino Oma. Wright, P.M, White, K. & Gaebler-Spira, D Exploring the relevance of the personal and social responsibility model in adapted physical activity: A collective case study. Journal of Teaching in Physical Education 23 (1), Liikunta & tiede 44 1 / 2007 TUTKIMUSARTIKKELI Hellisonin vastuuntuntoisuuden malli

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe

Liikuntapedagogiikka. Esipuhe Esipuhe Lukuisat tutkimustulokset ovat paljastaneet fyysisen aktiivisuuden, kuntotekijöiden ja motoristen taitojen heikentyneen viime vuosina erityisesti lapsilla ja nuorilla, mikä on herättänyt runsaasti

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA

YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA YHTEISTOIMINNASTA VOIMIA ARKEEN - PSYKOMOTORISESTA LÄHESTYMISTAVASTA VARHAISKASVATUKSESSA ANITA AHLSTRAND JA MARI JAAKKOLA PSYKOMOTORINEN LÄHESTYMISTAPA Juuret Keski-Euroopassa Suomeen vaikutteita eniten

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.

Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4. Maailma muuttuu, kehittyykö valmennus? Jukka Tiikkaja, koulutuspäällikkö (valmennus) Valmennus- ja seuratoimintaseminaari 25.4.2014, Lappeenranta Alustuksen teemat Mistä tulossa? Ympäristö ja kehittyminen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014

Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

"Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen "Onko mulla tilannetajua? Opettajaksi opiskelevien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen Emma Kostiainen Ulla Klemola Tommi Mäkinen SOOL seminaari 12.10.2012 Millaista vuorovaikutuksen opiskelu

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot