IDEAOPAS IKÄÄNTYVIEN PUOLISO-OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDEAOPAS IKÄÄNTYVIEN PUOLISO-OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMISEEN"

Transkriptio

1 IDEAOPAS IKÄÄNTYVIEN PUOLISO-OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMISEEN Aino Salomaa Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Salomaa, Aino. Ideaopas ikääntyvien puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Helsinki, syksy 2007, 39 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tämä opinnäytetyö on hankkeistettu produkti osana Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n (VPTY) kehittämisprojekti Katiskaa Projektin tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa uutta ikääntyvien kotona asumista tukevaa toimintaa. Opinnäytetyö käsittää VPTY:n tilaaman tuotoksen Ideaopas puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemiseen sekä raportin, jossa kerrotaan aiheen teoreettiset lähtökohdat ja kuvataan opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyöraportissa määritellään omaishoitoon, ikääntymiseen ja voimaantumiseen (empowerment) liittyviä käsitteitä. Aiheen teoreettisina lähtökohtina on kartoitettu puoliso-omaishoitajien tilannetta yhteiskunnassa sekä omaishoitajia työssään kohtaavien ammattilaisten kokemuksia ja toiveita. Raportissa kuvataan ideaoppaan tekoprosessia suunnittelusta ja tietomateriaalin keruusta oppaan toteutukseen ja arviointiin. Ideaoppaan tarkoitus on tarjota tietoa puoliso-omaishoitajuudesta ja rohkaista lukijaa puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemiseen vuorovaikutuksen ja voimaantumisen kautta. Opas muodostuu teoriaosiosta ja käytännön menetelmäosiosta. Jatkotutkimuksena oppaan testaaminen antaisi arvokasta lisätietoa sen kehittämiseksi edelleen. Asiasanat: omaishoito, omaishoitajat, avopuolisot, aviopuolisot, empowerment, jaksaminen, opas

3 ABSTRACT Salomaa, Aino. A Finnish handbook for supporting coping of older spouse caregivers. 39 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was done in partnership with Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry (VPTY), a sheltered home association for older people, and with Diaconia University of Applied Sciences. The thesis is part of a VPTY s project The aim of the project was to improve the development of the association and to create new activities for supporting coping of older people living in their homes. The thesis includes the description of the thesis process and the handbook ordered by the VPTY. The thesis report describes the creation of the handbook to support older informal caregivers taking care of their spouses. Informal care giving, empowerment and ageing are defined in the thesis report. The description of the thesis process enlightens the situation of caregivers in society and the experiences and future wishes of professionals meeting caregivers as clients. The purpose of the handbook is to encourage both professionals and others to support coping of spouse caregivers by empowerment and interaction. The handbook gives information on what it is like to take care of your spouse and what kind of methods can be used to support the care giving. As a further study testing the handbook would give valuable information on developing it more. Keywords: care giving, spouse caregivers, empowerment, coping, handbook

4 SISÄLLYS 1 OMAISHOITO NÄKYMÄTÖN VOIMAVARA 5 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAJAUKSET Aiheen selkiytyminen ja rajautuminen Opinnäytetyö osana projektia Työn aikataulu ja tavoitteet 9 3 KESKEISET KÄSITTEET JA VIITEKEHYS Ikääntyvä Omaishoito, omaishoitaja ja omaishoidon tuki Voimaantuminen 14 4 TAUSTATEORIAA Ikääntyminen ja puoliso-omaishoitajuus tilastoissa Omaishoitajien tukitoiminnan kehittämisen tarve Puoliso-omaishoitajuus kokemuksena 19 5 TOTEUTUS JA AINEISTO Aiheeseen perehtyminen Aineiston keruu ja käyttökelpoisuus Ideaoppaan kokoaminen ja muotoilu Ideaoppaan arviointi ja levitys 26 6 OPINNÄYTETYÖPROSESSIN ARVIOINTI 29 7 POHDINTAA 31 LÄHTEET 32 LIITTEET Liite 1. Katiska-projektin toimintoalueet 36 Liite 2. Hankesuunnitelma 37 Liite 3. Tiedon jäsentely -mind map 39

5 1 OMAISHOITO NÄKYMÄTÖN VOIMAVARA Vanhusväestön määrän kasvaminen on kansainvälisesti tunnettu ilmiö. Hyvinvointiyhteiskunnat ovat kohdanneet rajansa eikä hoitopaikkojen ja työntekijöiden lisäämiseen ole riittäviä resursseja. On alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota omaisiin, jotka tekevät suuren, näkymättömän osan hoitotyöstä. Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitajaa. Omaishoito sai ideologisen ja poliittisen määritelmän viime vuosikymmenellä. Silti vain vajaa kymmenen prosenttia omaishoidosta on kunnan tukemaa. Yksi syy tähän on omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus: tuen myöntäminen on kunnille harkinnanvaraista. (Invalidiliitto 2005; Jeppsson Grassman 2003, ) Meillä kaikilla on omaisia ja me kaikki olemme jonkun omaisia, jokainen tarjoaa ja ottaa vastaan apua. Ansiotöiden viedessä yhä enenevässä määrin aikaa ja etäisyyksien kasvaessa lähimmäisestä huolehtiminen ei enää ole itsestään selvää helppoudesta puhumattakaan. Omaishoitajat uupuvat siinä missä hoitotyöntekijätkin, mutta hoitotyöntekijöillä on työyhteisö ja koulutus tukenaan. Inhimillisen hoidon ja kotona asumisen turvaamiseksi sekä yhteiskunnan resurssien kannalta on välttämätöntä, että lähimmäisten välinen hoito ja huolenpito jatkuu ja jopa lisääntyy. Sen vuoksi omaishoito on hyvin ajankohtainen voimavara, johon kannattaa panostaa juuri nyt. Saamansa huomion tuoreuden takia omaishoidon tukeminen on vielä lapsen kengissä ja kaipaa kehittämistä. Olen saanut tilaisuuden osallistua omaishoitajille suunnatun tukitoiminnan kehittämiseen Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen projektin kautta. Toiminnan tavoitteena on omaishoitajien sosiaalinen tukeminen ja uupumisen ehkäisy tulevaisuutta suunnittelemalla. Minun osuuteni on koota tietopaketti, jota työntekijä voi hyödyntää omaishoitajien jaksamisen tukemisessa.

6 6 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAJAUKSET Tämä opinnäytetyö on osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen (VPTY) kehittämisprojektia. VPTY:n toiminta-ajatuksena on ikääntyvien palveluasumisen edistäminen, palvelukeskuksien, ryhmäkotien ja päivätoiminnan ylläpitäminen sekä kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen (Vanhusten Palvelutaloyhdistys 2007). Katiska-projektin tavoitteena oli kehittää vuosina toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ikääntyvien sosiaalista syrjäytymistä ja tukemaan heidän kotona asumistaan pääkaupunkiseudulla (Liite 1). Toiminta sijoittuu yhdistyksen palvelukeskuksiin sekä kaikille avoimena että talojen asukkaille suunnattuna. Vanhusten Palvelutaloyhdistys haki keväällä 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulusta yhteistyökumppaneita ja opinnäytetyön tekijää Katiska-projektiin. Kiinnostuin projektista ja sovimme yhdistyksen projektityöntekijä Kaisa Pukkilan ja projektivastaava Marita Pulkkisen kanssa opinnäyteyhteistyöstä ja työharjoittelusta, jonka kautta pääsin tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja Katiska-projektiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa käytännön työssä toimiva työväline Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen työntekijöille. 2.1 Aiheen selkiytyminen ja rajautuminen Työharjoittelun alussa keskustelimme opinnäytetyön tavoitteista. Ajatuksena oli suunnitella ja toteuttaa yhdistyksen työntekijälle työväline, esimerkiksi lomake tai tietopaketti, jonka avulla asiakkaan voimavarat tulevat esiin. Ensimmäinen idea oli sosiaalisia voimavaroja kartoittava lomake kotipalvelun työntekijöiden käyttöön. Haastateltuani kotipalveluohjaajaa ja yhtä kotipalvelutyöntekijöistä selvisi, ettei sellaiselle ole tarvetta. Hoito- ja palvelusuunnitelma -lomakkeiden uudistaminen kuntouttavasta näkökulmasta oli juuri suunnitteilla ja erillinen lomake sen lisäksi koettiin epäkäytännölliseksi, joten kotipalvelutyöntekijöille suunnattuna tuotoksen hyödynnettävyys ei olisi toteutunut. (Hankepäiväkirja ; Pernu 2005; Hämäläinen 2005.)

7 7 Sosiaalisia voimavaroja hahmottavan lomakkeen suunnittelu jatkui ja sen käyttäjäryhmä jäi mietinnän alle. Kevään 2005 lopulla testasin kehittelemääni asiakkaan sosiaalista verkostoa kartoittavaa lomaketta Katiska-projektin ensimmäisessä ikääntyvien keskusteluryhmässä. Kävi ilmi, että heidän oli vaikea ymmärtää verkostokartan tarkoitusta ja rakennetta, mikä etäännytti varsinaisesta aiheesta synnyttäen keskustelua kartan täyttämisestä sosiaalisten suhteiden sijaan. Lisäksi ryhmä piti verkostokarttaa persoonattomana, sosiaalisia suhteita arvottavana ja hankalana täyttää. Se ei siis tuonut sosiaalisia voimavaroja täyttäjälle mielekkäällä tavalla esiin, joten päätin luopua sen kehittämisestä ja etsiä vähemmän teknisiä keinoja ikääntyvien voimavarojen kartoittamiseen. Opinnäytetyön ideointivaihe opetti, että toimintaa kehitettäessä on hyvä kiinnittää erityistä huomiota kohderyhmän näkökulmaan toiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi. (Hankepäiväkirja ) Tapasimme Katiskan projektityöntekijän kanssa kaksi kertaa syksyllä Toisella kerralla Pukkila kertoi, että yhtenä projektin tavoitteena on kehittää toimintaa, jolla voidaan tukea ikääntyviä omaishoitajia elämänhallinnassa. Heidän elämänhallintaansa heikentävät hoitamisen henkinen rasitus ja sitovuus sekä tulevaisuuden pelko (Wacklin & Malmi 2004, 32 34, 38 39). Pukkila ehdotti tehtäväkseni etsiä keinoja tukea omaishoitajaa mahdollisiin kriisitilanteisiin valmentautumisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Tämän perusteella rajasin opinnäytetyöni kohderyhmän ikääntyviin omaishoitajiin ja aiheen voimavaralähtöisiin, tulevaisuuteen suuntautuviin työmenetelmiin. Keväällä 2006 ehdimme tavata vain kerran, koska olin tammikuusta huhtikuuhun opiskelijavaihdossa Ruotsissa. Tuolloin tarkensimme syksyllä ideoitua aihetta niin, että työmenetelmistä ja omaishoitajuudesta tulisi tietopaketti omaishoitajaryhmää ohjaavalle työntekijälle, koska sellainen oli suunnitteilla Katiskaprojektissa. (Hankepäiväkirja ) Syksyllä 2006 sain toivomani työharjoittelupaikan Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:stä. Harjoitteluni ohjaaja koulutuspäällikkö Merja Kaivolainen antoi tarpeellisia neuvoja opinnäytetyön aiheen rajaamiseen. Hänen tarkentavien kysymystensä avulla päädyin etsimään ja kokoamaan tietoa puoliso-omaishoitajien kohtaamista tulevaisuuden peloista ja elämänmuutoksista työntekijän hyödynnettäväksi. Päätin keskittyä työntekijän ja omaishoitajan väliseen kohtaamiseen, jotta tietoa voisi soveltaa eri tilanteissa, niin kahden kesken kuin ryhmässä. Päätökseeni vaikutti se, että omaishoitajien vertaistuesta

8 8 ja ryhmän ohjaamisesta löytyy enemmän aiempaa tietoa ja käytännön malleja kuin omaishoitajan henkilökohtaisesta tukemisesta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton (2005 & 2006) kyselyjen mukaan omaishoitajia työssään kohtaavat työntekijät kaipaavat lisätietoa etenkin vaikeina pidettyjen tunteiden käsittelyyn ja jaksamisen tukemiseen, mikä ratkaisi lopullisen aihevalinnan. (Hankepäiväkirja ) 2.2 Opinnäytetyö osana projektia Projekti on tavoitteellinen, kertaluonteinen ja ajallisesti rajattu tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa jokin organisaatio, kuten Katiska-projektista vastaa Vanhusten Palvelutaloyhdistys. Projektiin käytettävät resurssit on määritelty selkeästi etukäteen ja se etenee ajallisena prosessina seuraavien vaiheiden mukaan: idea-, luonnos- ja suunnitteluvaihe sekä toteutus ja tulosten hyödyntäminen. (Silfverberg 1996, 11 14; Viirkorpi 2000, 11.) Opinnäyteyhteistyö alkoi Katiska-projektin alussa eli luonnos- ja suunnitteluvaiheessa. Työharjoittelun aikana projekti eteni ensimmäisiin toteutuksiin. Ideointi ja suunnittelu jatkuivat projektin edetessä. (Hankepäiväkirja ) Katiska-projekti on osa valtakunnallista Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Ennalta ehkäisevän sosiaalisen kuntoutuksen Tuottava vanhuus ikäihmisille -projektia Tuottava vanhuus -projektin tavoitteina on lisätä ikääntyvien omatoimisuutta ennalta ehkäisevästi ja etsiä heidän voimavarojaan kehittämällä yksilöllistä toimintaa kotona asumisen ja elämänhallinnan tukemiseksi. Projektin kohderyhmänä olivat yli 65- vuotiaat, joista erityisesti työiän juuri ohittaneet, jotta toiminta tukisi heidän omatoimisuuttaan ennen iän tuomaa toimintakyvyn laskua. Projektin tarkoituksena oli tukea liiton jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä ennalta ehkäisevien sosiaalisen tukitoiminnan kehittämisprojekteissa. (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry 2007; Virkkunen 2004.) Tämä opinnäytetyö on osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen (VPTY) kehittämisprojekti Katiskaa. Kehittämisprojektien tarkoituksena on yleensä kehittää toimintaa joko kohottamalla olemassa olevan toiminnan tasoa tai luomalla uutta. Katiskan avulla yhdistyksen tiloihin on perustettu muun muassa neuvonta- ja tapaamispaikka ikääntyville. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uutta suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdistykselle produkti eli tuotos, joka soveltuu työvälineeksi käytännön toimintaan. Työ on

9 9 kehittämishanke, koska sen on tarkoitus kehittää työyhteisön toimintaa ja olla sen hyödynnettävissä (Kainulainen, Gothóni & Pesonen 2002, 28 29). Jotta kehittäminen jatkuisi projektin päätyttyä, pyritään pitkäaikaisiin ja kestäviin vaikutuksiin. Toiminnan kehittämisen jatkuvuutta voidaan tukea siten, että projektia käytetään vain toiminnan aloittajana eikä tuottajana. (Silfverberg 1996, ) Tätä varten Katiska-projektissa on tehty kattavaa yhteistyötä eri tahojen, kuten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. (Hankepäiväkirja ) Toiminnan kehittämisen jatkuvuutta tukevat myös projektin julkaisut, joita voi hyödyntää pitkään projektin päättymisen jälkeen. Tämän opinnäytetyön tuotoksen on tarkoitus olla yksi tällainen julkaisu ja siten olennainen osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen kehittämisprojektia. Tuotos liittyy Katiska-projektin kautta myös Tuottava vanhuus -projektiin ja sen tuotokseen nimeltä Ikääntymissunnitelma. Ikääntymissuunnitelma on kansio, jota täyttämällä ikääntyvä voi suunnitella tulevaisuuttaan ja kokea vaikuttavansa omaan elämäänsä. Kansiossa on viisi osiota: elämänhistoria, terveys ja toimintakyky, osallisuus ja sosiaaliset verkostot, kognitiiviset ja fyysiset voimavarat sekä varsinainen ikääntymissunnitelma. Ensimmäisten neljän osion pohtimisen kautta ikääntyvä saa eväitä viidenteen eli oman ikääntymissunnitelmansa tekoon. Suunnitelmaa voi hyödyntää esimerkiksi palveluohjaustilanteessa. Kansio on suunniteltu täytettäväksi joko itsenäisesti tai ryhmässä. Ryhmän ohjausta varten on julkaistu ikääntymissunnitelmaryhmän ohjaajan opas. (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry 2006, 5 7, ) 2.3 Työn aikataulu ja tavoitteet Tämän opinnäytetyön aikataulu ja eteneminen kulkivat Tuottava vanhuus -projektin ja Katiska-projektin etenemisen ja aikataulujen rinnalla. Tuottava vanhuus alkoi syksyllä 2004 ja päättyi syksyllä 2006, Katiska alkoi keväällä 2005 ja päättyi keväällä Opinnäytetyön tuotoksen tuli siis valmistua kevääseen 2007 mennessä, mieluummin jo syksyllä Projektityöntekijä Pukkila ja opinnäytetyön tekijä päätyivät siihen, että valmistuminen keväällä 2007 opintopolun mukaisesti olisi parempi, jotta aika opinnäytetyön tekemiseen muiden opintojen ohella olisi riittävä. (Hankepäiväkirja )

10 10 Opinnäytetyön päätavoitteena oli kehittää ikääntyvien omaishoitajien yksilöllistä ja voimavaralähtöistä tukitoimintaa keinoin, jotka lisäävät omaishoitajan luottamusta tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tavoitteeseen pyrittiin yhteistyössä Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen Katiska-projektin kanssa ja hyödyntämällä asiantuntijoiden, esimerkiksi Omaishoitajat ja Läheiset -liiton työntekijöiden, teoria- ja kokemustietoa. Välittömänä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Vanhusten Palvelutaloyhdistykselle työväline, jota voidaan hyödyntää työssä omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. (Hankepäiväkirja ) Aineiston keräämisen ja siihen tutustumisen arvioitiin kestävän syksyyn 2006, jonka lopulle suunniteltiin tuotoksen raakaversion testaus. Opinnäytetyöraportin kirjoittaminen ja prosessin arviointi sijoitettiin hankesuunnitelmassa (Liite 2) tammimaaliskuulle Sekä opinnäytetyöraportin että tuotoksen oli tarkoitus valmistua keväällä Koska työn lopullinen aihe rajattiin vasta syksyn 2006 alussa, suunniteltu aikataulu tiivistyi ja tuotoksen testaus vaihtui sen monipuolisempaan arviointiin, mikä lisättiin hankesuunnitelmaan jälkikäteen. Arvioijiksi pyydettiin tilaajan lisäksi Omaishoitajat ja Läheiset -liiton koulutuspäällikköä ja kokeneinta ohjaajaa. Arviointi ajateltiin tehdä tuotoksen raakaversion valmistuttua helmikuun 2007 loppuun mennessä, jotta tarvittavat muutokset ehtisivät tuotokseen ennen sen mahdollista painattamista maaliskuussa ja ennen opinnäytetyöraportin jättöä huhtikuun alussa. (Hankepäiväkirja ) Tässä opinnäytetyöraportissa kuvataan ja arvioidaan opinnäytetyöprosessia ja siinä syntynyttä tuotosta peilaten niitä yhdessä tilaajan kanssa tehtyyn hankesuunnitelmaan (Liite 2). Opinnäytetyön arviointikriteerejä ovat riittävä yhteistyö, aikataulussa pysyminen, tavoitteiden toteutuminen, tuotoksen vastaavuus sekä tuotoksen levitys. Tuotokseen otettujen menetelmien valintakriteerejä ovat soveltuvuus ikääntyvien puoliso-omaishoitajien kohtaamiseen sosiaalialan työssä ja hyödynnettävyys heidän jaksamisensa tukemiseen ennalta ehkäisevästi.

11 11 3 KESKEISET KÄSITTEET JA VIITEKEHYS Tämän opinnäytetyön prosessointi alkoi aiheen keskeisimpien käsitteiden pohtimisella. Kohderyhmää eli yli 65-vuotiaita henkilöitä kuvaavan termin valinta oli vaikeaa ryhmän ikähaitarin laajuuden vuoksi. Pois jätettiin muun muassa seniori, koska sillä tarkoitetaan yleensä hiljattain eläkkeelle jääneitä henkilöitä, sekä ikäihminen, koska se ei ollut työn tekovaiheessa tarpeeksi vakiintunut ja tuttu ilmaus. Sosiaalisten voimavarojen, voimavaralähtöisyyden ja tulevaisuuden suunnittelun havaittiin olevan osa samaa kokonaisuutta, voimaantumista. Prosessin myöhemmässä vaiheessa kohderyhmän rajaaminen puoliso-omaishoitajiin toi mukaan omaishoidon termistön. Tällöin sosiaalinen tuki, vertaistuki ja elämänhallinta päätettiin jättää taustavaikuttajiksi. Työn keskeisimmät käsitteet ovat siis ikääntyvä, omaishoito, omaishoidon tuki, omaishoitaja, puoliso-omaishoitaja ja voimaantuminen. (Hankepäiväkirja ) 3.1 Ikääntyvä Arkipuheessa vanhuus ja eläkkeelle jääminen on pitkään liitetty toisiinsa. Tilastoissa yli 65-vuotiaat niputetaan usein omaksi ryhmäkseen. Eläkeiän madalluttua ja ihmisen eliniän pidennyttyä niin kutsuttu vanhusväestö on monimuotoistunut. Kukaan tuskin kutsuu 59-vuotiasta vanhukseksi. Lisäksi 59-vuotias ja 85-vuotias ihminen voivat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisen palvelun tarpeessa. Hehän ovat eri sukupolveakin. Ikääntyvällä taas voidaan tarkoittaa eläkeikäistä nuorempaakin väestöä, kuten ikääntyviä työntekijöitä. Ikääntynyt viittaa yleensä vanhuuden jo saavuttaneeseen henkilöön. (Jyrkämä 2003, ) Tässä raportissa käytetään yli 65-vuotiaasta kohdehenkilöstä termiä ikääntyvä tai ikääntyvä omaishoitaja eikä muita ikäryhmiä erotella, koska oletetaan, että omaishoitajuus ikääntyvien kohdalla on toisaalta samankaltaista eläkkeellä olon takia ja toisaalta yksilöllistä iästä riippumattomalla tavalla. Ihmisen toimintakyky ei ole suoraan verrannollinen hänen ikänsä kanssa, joten hyvin iäkkäänkin omaishoitajan jaksamisen tukeminen voi toimia ennalta ehkäisevästi ja pidentää kotona asumisaikaa merkittävästi. Tämän vuoksi kohderyhmän ikä jätettiin opinnäytetyössä laajaksi. (Hankepäiväkirja

12 ) 3.2 Omaishoito, omaishoitaja ja omaishoidon tuki Omaishoito on hyvin monimuotoista. Tiivistetysti omaishoito tarkoittaa kotona tapahtuvaa ei-ammattilaisen tekemää, palkatonta ja jatkuvaa hoito- ja huolenpitotyötä. Hoitaja ja hoidettava voivat olla pariskunta, lapsi ja vanhempi, ystävykset tai muulla tavoin toisilleen läheiset. Omaishoitaja voi asua yhdessä hoidettavan kanssa tai käydä hänen luonaan. Hoidettavia löytyy vauvasta vaariin. Hoiva voi ulottua arjen askareissa auttamisesta ympärivuorokautiseen perushoitoon. Juuri omaishoitotilanteiden moninaisuuden vuoksi niitä on vaikea tunnistaa ja tavoittaa, jolloin monet omaishoitajat jäävät tuen ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolaissa (2005) omaishoidolla tarkoitetaan: --vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Vastaavasti omaishoitajalla tarkoitetaan: -- hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. (Sosiaalihuoltolaki 2005.) Omaishoidon tuella tarkoitetaan: -- kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. (Sosiaalihuoltolaki 2005.) Lain mukaan omaishoito on siis toisilleen läheisten ihmisten välillä tapahtuvaa, tarpeen mukaista hoitoa ja huolenpitoa. Virallisesti omaishoitajia ovat kuitenkin vain ne, jotka ovat tehneet omaishoitosopimuksen. Sopimuksen tekemiseen on sosiaalihuoltolaissa määritelty omaishoidon tuen myöntämiskriteerit seuraavasti: kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos hoitotilanteessa täyttyy kotihoidon tarve, hoitajan halu ja riittävä toimintakyky, hoidon riittävyys, kodin sopivuus hoidon järjestämiseen ja hoidettavan edun mukaisuus (Sosiaalihuoltolaki 2005).

13 13 Sosiaalihuoltolaissa ei kerrota kunnan velvollisuuksista tai toimenpiteistä tilanteissa, jolloin kotihoidolle on tarvetta, mutta jokin kriteereistä ei täyty, omaishoitaja ei jaksa hakea omaishoidon tukea tai omaishoitosopimusta ei muusta syystä ole tehty. Valtaosa läheisestään huolehtivista henkilöistä ei ole tehnyt omaishoitosopimusta ja he jäävät kunnallisen tuen ulkopuolelle. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien saama tuki on myös riittämätöntä. Lain mukaan heillä on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, jos hoito sitoo heitä lähes ympäri vuorokauden. Yleensä nämä vapaat eivät kuitenkaan toteudu sopivan sijaishoitomahdollisuuden puutteen vuoksi. (Sosiaalihuoltolaki 2005; Salanko-Vuorela, Purhonen, Järnstedt & Korhonen 2006, 22 23). Ruotsissa omaishoito määritellään sosiaalihuoltolaissa sosiaalilautakunnan tehtäviä koskevissa erillispäätöksissä omaishoitajien kohdalla seuraavasti: Anhörigvårdare 10 Socialnämnden bör genom stöd och avlösning underlätta för dem som vårdar närstående som är långvarigt sjuka eller äldre eller som har funktionshinder. (Socialtjänstlagen 2005) Lain mukaan sosiaalilautakunnan tulee tarjota tukea ja sijaishoitomahdollisuuksia niille, jotka hoitavat lähimmäistään, joka on pitkäaikaissairas, ikääntyvä tai vammainen. Jokainen omaishoitaja on siis oikeutettu saamaan tukea kunnalta huolimatta hänen asemansa virallisuudesta tai epävirallisuudesta. Tuen toteutusta ei laissa määritellä. Useimmiten omaishoitajia tuetaan Ruotsissa tarjoamalla heille vapaa-aikaa hoidettavalle suunnatun päivätoiminnan, lyhytaikaishoidon tai kotona tapahtuvan sijaishoidon avulla (Anhörig 300, 2002, 22). Suomessa kunta tukee omaishoitosopimuksen tehneitä pääasiassa taloudellisesti, jonkin verran myös palvelujen, kuten lääkäripalvelujen ja koti- ja laitoshoidon kautta. Muita omaishoitajia kunta tukee kotipalvelun keinoin. (Vaarama, Voutilainen & Manninen 2003, 40, 51.) Tässä opinnäytetyössä omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka huolehtii arjessa apua tarvitsevasta läheisestään, oli hän tehnyt omaishoitosopimuksen tai ei. Ikääntyvällä puoliso-omaishoitajalla tarkoitetaan kaikkia yli 65-vuotiaita, jotka huolehtivat avio- tai avopuolisostaan, joka tarvitsee toisen ihmisen apua tai tukea jokapäiväisissä toiminnoissa.

14 Voimaantuminen Voimaantuminen on tunne omien voimavarojen olemassaolosta ja tietoisuus niiden vahvistavuudesta. Voimavara voi olla yksilön ominaisuus, käyttäytymistapa, taito tai uskomus. Rodwellin sanakirjamuotojen analyysin mukaan voimaantuminen voidaan nähdä voiman mahdollistavana prosessina. Tarkoituksena on mahdollistaa yksilön voimavarojen löytyminen, jotta hän voi tunnistaa ja ottaa käyttöön omat voimavaransa. Mahdollistaminen tapahtuu yksilön omista lähtökohdista. Se on siis hyvin yksilöllistä ja siksi vaikeasti tutkittavissa tai määriteltävissä. Voimaantuminen näkyy sen saavuttaneissa elämänmyönteisyytenä, luovuutena, jaksamisena ja tunteena elämänhallinnasta. Sisäisen voimantunteen saavuttanut jaksaa esimerkiksi yrittää parhaansa ja ottaa vastuuta sekä omasta että muiden hyvinvoinnista. (Siitonen 1999, 61, ) Voimaantumisella on siihen olennaisesti vaikuttavia osatekijöitä, kuten päämäärät, usko kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä tuntemukset. Päämääriä vahvistavat tulevaisuuteen kohdistuva toiveikkuus, valinnanvapaus ja arvot. Esimerkiksi tulevaisuuden unelmien asettaminen on voimaantumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Usko omiin kykyihin perustuu muun muassa hyvään minäkäsitykseen, identiteettiin ja itsearvostukseen. Usko ympäristön suomiin mahdollisuuksiin edellyttää hyväksynnän, arvostuksen ja toimintavapauden kokemista. Päämäärien asettamisen ja kykyihin ja mahdollisuuksiin uskomisen lisäksi tarvitaan toimintaan innostavia tuntemuksia, kuten myönteisyyttä, tahtoa ja energiaa. Puutteet yhdessäkin osatekijässä voivat heikentää tai jopa estää voimaantumisen. Esimerkiksi vastuun kantamiseen tarvitaan tukea ja myönteistä ilmapiiriä, jottei vastuusta tule taakka. Itsensä tarpeelliseksi kokeminen lisää voimia ottaa vastuuta. (Siitonen 1999, 119, 157.) Ikääntyvien puoliso-omaishoitajien voimaantumisen kokemista voivat estää puutteet jopa kaikissa voimaantumisen osatekijöissä. Omaishoitotilanteen tuntemattomuuden luoma tulevaisuuden pelko varjostaa päämäärien asettamista ja muutokset parisuhteessa koettelevat myönteisyyttä ja jaksamista. Uusi rooli omaishoitajana vaatii uusien kykyjen oppimista, mikä on poikkeuksellista ja hyvin haastavaa elämän loppupuolella. Ympäristön antama tuki saattaa olla ratkaiseva tekijä vaikeissa tilanteissa olevien puoliso-omaishoitajien voimaantumiselle. Heistä etenkin ikääntyvät hyötyisivät

15 15 huomatuksi ja kuulluksi tulemisesta, ja sitä kautta saatavasta arvostuksesta, luottamuksesta, kunnioituksesta ja vastavuoroisuudesta (Kohonen, Uuksulainen & Kortelahti 2002, 58; Hankepäiväkirja ) Koska huoli omaisiaan hoitavien ihmisten jaksamisesta on ollut ilmassa jo 1990-luvun alusta lähtien (ks. esim. Gothóni 1991), on korkea aika lisätä omaishoitajien voimaantumisen mahdollistavaa toimintaa. Tämä parantaisi omaishoitajien asemaa ja tasa-arvoista osallisuutta yhteiskunnassa, mikä on voimaantumisen yksi edellytys. Sisäisen voimantunteen saavuttaminen tukisi omaishoitajien jaksamista ja mahdollistaisi sekä omasta että läheisen hyvinvoinnista huolehtimisen. Erityisesti ikääntyvien omaishoitajien tukeminen kaipaa kehittämistä, koska heidän kokemansa mielenterveydelliset huolet ja masennus ovat alkaneet keskusteluissa tulla yhä useammin esiin muun muassa Omaishoitajat ja Läheiset liiton lomaohjaaja Leena Nordströmin (2007) ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton projektivastaavan Tuula Immosen ja projektisuunnittelijan Kaija Rayn (2007) mukaan. Omaishoitajasta itsestään lähtevällä muutoksella yhdessä ulkopuolisen tuen kanssa on pitkäkestoisemmat ja tehokkaammin ennalta ehkäisevät vaikutukset kuin kummallakaan yksin. Esimerkiksi sosionomeilla on hyvät valmiudet voimaantumisprosessin mahdollistamiseen, koska heidän koulutuksessaan painotetaan sen osatekijöitä vahvistavia puolia, kuten yhteisöllisyyttä, vuorovaikutuksellisuutta, itsemääräämisoikeutta ja yksilön arvostamista (Borgman 2002, 25). Yhdessä asiaan perehtyneen työntekijän kanssa omaishoitaja voi löytää oman elämän ja toiminnan merkityksellisyyden ja mielekkyyden sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tulevaisuuden suhteen. Voimaantumisprosessin yksilöllisyyden korostamiseksi ja toteutumisen varmentamiseksi tässä opinnäytetyössä keskityttiin asiakkaan ja työntekijän väliseen, kahdenkeskiseen kohtaamiseen ryhmämuotoisen tukitoiminnan sijaan. Ryhmissä käytettyjä menetelmiä sovellettiin yksilötoimintaan sopiviksi, koska aiempaa materiaalia työntekijän keinoista käsitellä asioita kahden omaishoitaja-asiakkaan kanssa on vähän.

16 16 4 TAUSTATEORIAA Aiemmista tutkimuksista etsittiin vastauksia opinnäytetyön tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin ennalta ehkäisevän, yksilöllisen ja voimavaralähtöisen tukemisen näkökulmasta. Aiheen rajauksen kannalta oli tärkeää selvittää, missä määrin ikääntyminen, omaishoitajuus ja parisuhde liittyvät toisiinsa. Oletuksena oli, että hankkeen kohderyhmän rajaaminen ikääntyviin puoliso-omaishoitajiin olisi selkeää, muttei liian yksityiskohtaista yleisen hyödynnettävyyden kannalta. Työntekijän näkökulmasta etsittiin vastauksia siihen, mitä keinoja sosiaalialan työntekijöillä on tukea omaishoitajia ja minkälaisten keinojen kehittämistä he tarvitsevat. Lisäksi haluttiin selvittää, miten omaishoitajat kokevat omaishoitajuuden ja minkälaista tukea he kaipaavat. Yhteiskunnan tasolla tutkittiin, miten puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemista tulisi kehittää. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin siis muut omaishoitoperheet kuin ikääntyvät pariskunnat sekä omaishoidon mielenterveysongelmiin, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyvät kysymykset. Ikääntymistä elämänvaiheena tai vertaistuen merkitystä ei myöskään tarkasteltu aiheelle asetettujen rajojen vuoksi. 4.1 Ikääntyminen ja puoliso-omaishoitajuus tilastoissa Vuonna 2002 Tampereen yliopistolla tehdyn kyselyn mukaan suurin osa omaishoitajista on ikääntyviä puolisoita. Kyselyn kohteena olivat omaishoitajat, jotka eivät saa omaishoidon tukea. Heitä arvioidaan olevan reilu 80 % kaikista omaishoitajista. Kyselyllä tehty kartoitus on osa Sairaan hyvät projektia, jolla pyrittiin etsimään ilman omaishoidon tukea toimivia omaishoitajia ja selvittämään heidän elämäntilannettaan ja tarpeitaan. Kyselyyn vastanneista 206 omaishoitajasta 78 % oli eläkkeellä ja noin 60 % yli 65-vuotiaita. Omaishoitajista 74 % hoiti avio- tai avopuolisoaan. 206 hoidettavasta jopa 70 % oli yli 65-vuotiaita. Sairaan hyvät projektin kyselyn vastauksista on nähtävissä, että omaishoidon tuen ulkopuolella elävien osalta omaishoito on pääosin ikääntyvien henkilöiden välistä hoivaa ja huolenpitoa. (Wacklin & Malmi 2004, 12, ) Sosiaali- ja Terveysministeriön vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan yli 65- vuotiaiden määrä omaishoidon tukea saavista omaishoitajista on 39 % ja hoidettavista

17 17 on 63 %. Suurin hoitajaryhmä ovat puolisot: 376 kunnassa tukea saavista omaishoitajista 43 % hoiti puolisoaan. (Vaarama, Voutilainen & Manninen 2003, 22, ) Omaishoitajat ja Läheiset -liiton selvityksen mukaan kunnan tukea saavien eläkeikäisten omaishoitajien määrä oli vuonna % ja yli 65-vuotiaiden hoidettavien määrä 70 % (Salanko-Vuorela ym. 2006, 56, 66 68). Kyselyyn vastasi vain 44 kuntaa, joten sitä ei voi suoraan verrata Sosiaali- ja Terveysministeriön selvityksen tuloksiin. Voidaan kuitenkin päätellä, että yleinen väestön ikääntyminen tulee näkymään myös ikääntyvien omaishoitajien ja hoidettavien lisääntymisenä. Ruotsissa vuonna 2000 tehdyssä sosiaalihallituksen valtakunnallisessa vanhustenhuollon kyselytutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia kuin Suomessa: suurin omaishoitajaryhmä ovat puolisot. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kotonaan asuvien yli 75-vuotiaiden saaman hoidon muutoksia vuodesta 1994 vuoteen Havaittiin, että julkinen apu on vähentynyt ja epävirallinen lisääntynyt 10 %. Vuonna 1994 kotiin saadusta hoidosta 40 % oli julkista, kun taas vuonna 2000 julkinen apu kattoi siitä enää 30 % ja 70 % kotona tapahtuvasta hoidosta oli omaisten ja muiden läheisten vastuulla. (Anhörig , ) Suomessa arvioitiin olevan samanlainen tilanne jo vuonna 1996 Vanhustyön keskusliiton omaisprojektissa tehdyn arvion mukaan (Wacklin & Malmi 2004, 14). Tutkimusten mukaan siis sekä ikääntyminen että puoliso-omaishoitajuus ovat omaishoidon tavallisia piirteitä. Omaishoito on piiloon jäänyt, mutta hyvin merkittävä osa vanhustenhuoltoa, koska se mahdollistaa kotona asumisen mielekkäällä ja edullisella tavalla. Väestön ikääntymisen myötä omaishoito on alkanut saada ansaitsemaansa huomiota ja siitä on alettu keskustella yhteiskunnallisella tasolla. Sen vuoksi tässä opinnäytetyössä keskityttiin juuri ikääntyville puoliso-omaishoitajille suunnatun tukitoiminnan kehittämiseen. 4.2 Omaishoitajien tukitoiminnan kehittämisen tarve Sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen vuonna 2002 vastanneet kuntien edustajat arvioivat, että yleisimmät ongelmat omaishoidossa ovat hoivan raskaus, hoitajien haluttomuus pitää vapaata tai jättää hoidettava toisten hoitoon sekä hoitajien väsymys ja

18 18 henkinen uupumus. Omaishoitajien vapaiden heikko toteutuminen kertoo toisaalta tarkoituksenmukaisten sijaishoitovaihtoehtojen puutteesta ja toisaalta hoitajan asenteesta itsestään huolehtimista kohtaan. Vapaan pitämistä voi jarruttaa esimerkiksi omaishoitajan kokema syyllisyys hoidettavan jättämisestä tilapäishoitoon vapaan ajaksi ja pelko hoidon heikosta laadusta. Vapaiden toteutumista yritettiin kehittää Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta jo vuosina Palvelusetelikokeilulla. Kokeilun yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan uupunein hoitajaryhmä olivat iäkkäät omaishoitajat. Heille järjestetty vapaa on ollut riittämätöntä ja tilapäishoito sai heiltä kielteisimmän palautteen. Palvelusetelikokeilun loppuraportin päätelmissä peräänkuulutetaan kunnallista omaishoidon yhdyshenkilöä, jonka tehtävänä olisi omaishoitotoiminnan suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen sekä omaishoitajien tukihenkilönä toimiminen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2002 selvityksessä ehdotetaan ratkaisuksi omaishoitovapaiden toteutumiseen yksilöllistä tukea ja ohjausta omaishoitajille. (Vaarama ym. 2003, 52 53; Vaarama, Törmä, Laaksonen & Voutilainen 1999, 54, 98, 170.) Myös Ruotsissa, Värmlannin läänissä Kilin kunnan dementiatiimissä on huomattu, että omaishoitajien tukemisen suurimpana haasteena on saada heidät ottamaan apua vastaan ja huolehtimaan itsestään. Erityisesti pariskuntien koettiin saattavan eristäytyä julkisen tuen piiristä. (Brage 2006.) Työntekijän näkökulmasta omaishoitajat tarvitsevat siis erityisesti yksilöllistä tukea ja kannustusta omasta jaksamisestaan huolehtimiseen. Tukeakseen omaishoitajan jaksamista työntekijän tulee ymmärtää, mikä tekee omaishoidosta raskasta ja miten omaishoitajat hoivan antamisen kokevat. Siksi tätä aihetta käsitellään myös opinnäytetyön työntekijöille suunnatussa tuotoksessa. (Hankepäiväkirja ) Sairaan hyvät -projektin kyselyyn vastanneiden omaishoitajien mielestä vaikeinta omaishoidossa on henkinen rasitus (78 %), sairaus/ikääntyminen (76 %) ja sitovuus (68 %). Omaishoito sitoo usein ympärivuorokautisesti eikä aikatauluja ole. Tunnesiteet omaishoitajan ja hoidettavan välillä ovat tiiviit ja voivat rasittaa molempia. Hoidettava on omaishoitajan mielessä jatkuvasti ja omaa aikaa on vaikea järjestää. Omaishoitajat kokevat hoivasuhteessa myös tulevaisuuden huolet ja vastuun kantamisen yksin vaikeana. Hoidettavan sairaus ja etenkin psyykkiset ongelmat lisäävät omaishoitajan huolta ja

19 19 vastuuta. Ammatillisuuden puuttuessa työmenetelmien käyttö ja etäisyyden ottaminen hoivasuhteesta ei ole helppoa. Ylöjärveläisen hankkeen yhteydessä nousi esiin omaishoitajien kokema yksinäisyys ja kaiken sosiaalisen kanssakäymisen vähyys. Erityisryhmät ja kriisit omaishoidossa projektin kyselyn mukaan valtaosa (78 %) omaishoitajista kokee omaishoidon tuen riittämättömäksi ja kaipaa sen kehittämistä (Autio 2002, 28). (Liikamaa 2002; Karlsson 2005; Wacklin & Malmi 2004, 32 34, ) Omaishoitajat ja Läheiset -liiton kyselyt (2005 ja 2006) omaishoitajia työssään kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille osoittavat, että keinojen kehittämisen tarve on pysynyt hyvin samankaltaisena. Yhteisymmärryksen löytäminen, omaishoitajien kokemusten käsittely ja heidän jaksamisensa tukeminen ovat edelleen suuria haasteita heitä ammattinsa puolesta kohtaavien työssä. Ammattilaisten mielestä tunteet, kuten viha, katkeruus ja syyllisyys sekä kuolema, luopuminen ja uupumus ovat vaikeimpia omaishoidossa esiin tulevia asioita. Lähes puolet vuoden 2005 kyselyyn vastanneesta mainitsi luopumisen ja kuoleman vastauksessaan vaikeasta omaishoidossa kohdattavasta aiheesta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton 23 paikallisyhdistyksen työntekijät toivoivat ensisijaisesti omaishoitajan jaksamista käsittelevää koulutusta. (Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2005 & 2006.) Aiemmista tutkimuksista voidaan päätellä, että ikääntyvien puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukeminen on ajankohtainen ja kipeästi kehittämistä kaipaava asia. Erityisesti yksilöllistä tukemista tarvitaan lisää, jotta omaishoitajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys voidaan saavuttaa ja jotta tavoitetaan tuen ulkopuolelle jääneet omaishoitajat. Nykyiset tukikeinot eivät ole riittäviä eivätkä sen vuoksi tavoita etenkään ikääntyviä omaishoitajaperheitä. Kunnan tuen lisäksi kolmannen sektorin mahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Yhdistysten projektitoiminnalla, esimerkkinä Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen kehittämisprojekti Katiska, on vahvat edellytykset luoda uutta, tietyn kohderyhmän huomioon ottavaa tukitoimintaa. 4.3 Puoliso-omaishoitajuus kokemuksena Harva puolisoaan auttava, tukeva tai hoitava ihminen mieltää itseään omaishoitajaksi. Erityisesti iäkkäät ihmiset pitävät vastuuta ja huolenpitoa puolisosta itsestään selvyytenä

20 20 ja luonnollisena osana parisuhdetta ja yhteistä arkea. Sairaan hyvät projektin seurantatutkimuksen yhteydessä tehtyyn Tuula Mikkolan haastattelututkimukseen osallistuneet 11 pariskuntaa, iältään vuotiaita, kokivat, että toisesta huolehtiminen ja sitoutuminen ovat elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton perusasioita suhteen tilasta riippumatta. Yhteinen sopimus keskinäisestä huolenpidosta ja sitoutumisesta ei velvoita mihinkään vaan avun antaminen ja saaminen miellettiin osoituksena hyvästä parisuhteesta. (Mikkola 2005, 32, ) Keskinäinen sitoutuminen ja huolenpito aiheuttavat luonnollisesti huolta siitä, että toiselle sattuu jotakin. Puolisoaan hoitava voi pelätä niin puolison kuin oman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Eräs Mikkolan haastattelemista puoliso-omaishoitajista oli huolissaan siitä, miten hänen vaimolleen käy, jos hän kuolee ensin. Mies ei tiennyt, kuka muu voisi pitää hänen vaimostaan huolta kuin hän itse. Puolisot kuvasivat huolenpidon olevan jatkuvaa käytettävissä oloa, varallaoloa, toisen hyvinvoinnin seuraamista ja toisen tarpeiden täyttämistä. Tämä vaatii puoliso-omaishoitaja Riitta Pitkäsen (2003) mukaan enemmän voimavaroja kuin ammatillinen hoitosuhde, koska parisuhteessa ihminen on mukana kaikkine tunteineen ja taitoineen. Tällöin myös ikävät tunteet ja taitojen rajallisuus tulevat esiin avoimemmin kuin ammatillisessa hoitosuhteessa, mikä koettelee omaishoitajien jaksamista. (Mikkola 2005, 45, 62 63; Pitkänen 2003, ) Puolisoiden välinen hoiva ja huolenpito tuo parisuhteen arkeen muutoksia, kuten uudenlaista fyysistä kanssakäymistä. Tavallisesti puolison koskettaminen liittyy tunteiden osoittamiseen ja seksuaalisuuteen. Hoivan yhteydessä hoidettava joutuu päästämään puolison yksityisten rajojensa sisäpuolelle tilanteissa, joista hän aiemmin selvisi itsenäisesti, kuten intiimihygienian hoidossa. Muutos voi aiheuttaa hämmennystä ja jännitettä puolisoiden välille. Myös totuttu työnjako ja siihen perustuvat roolit parisuhteessa muuttuvat: tehtävät kodin hoidossa ja huollossa voivat omaishoitotilanteessa siirtyä osittain tai kokonaan hoitavalle puolisolle. Pitkänen (2003) hoitaa aivoinfarktin saanutta miestään, ja hänen vastuulleen siirtyneitä tehtäviä ovat muun muassa palvelujen kartoitus, perushoito, kyyditseminen, puheen tulkkaus, raha-asioiden ja papereiden hoito sekä vapaa-ajan vieton suunnittelu. Niin totutuista tehtävistä luopuminen kuin uusien tehtävien vastaanottaminen voidaan kokea uhkana parisuhteen tasa-arvoisuuden ja oman identiteetin säilymiselle. (Mikkola 2005, 52 53, 59.)

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 85/2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

LAMPPU kumppanuushanke Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry LAMPPU kumppanuushanke 2012-2015 Pieksämäen Omaishoitajat ry Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry TAUSTA JA TARVE Työssäkäyvät omaishoitajat antavat kaksinkertaisen panoksen yhteiskunnalle Läheisensä

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 10.12.2015 Sivu 1 / 1 4750/2015 02.05.00 59 nuorisopalvelujen maksuperusteet 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Anna Seppänen, puh. 047 382 47350 Ari Jaakkola, puh. 050 522 7521 Mirja Taavila, puh. 046 877

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä

Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Ikäihmisten liikkumisen turvallisuus kotona, kylillä ja liikenteessä Pieksämäki 22.10.2014 Joensuu 23.10.2014 Iisalmi 28.10.2014 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 22.10.2014 1 KAMU

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot