IDEAOPAS IKÄÄNTYVIEN PUOLISO-OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IDEAOPAS IKÄÄNTYVIEN PUOLISO-OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMISEEN"

Transkriptio

1 IDEAOPAS IKÄÄNTYVIEN PUOLISO-OMAISHOITAJIEN JAKSAMISEN TUKEMISEEN Aino Salomaa Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Salomaa, Aino. Ideaopas ikääntyvien puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemiseen. Helsinki, syksy 2007, 39 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tämä opinnäytetyö on hankkeistettu produkti osana Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry:n (VPTY) kehittämisprojekti Katiskaa Projektin tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa uutta ikääntyvien kotona asumista tukevaa toimintaa. Opinnäytetyö käsittää VPTY:n tilaaman tuotoksen Ideaopas puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemiseen sekä raportin, jossa kerrotaan aiheen teoreettiset lähtökohdat ja kuvataan opinnäytetyöprosessia. Opinnäytetyöraportissa määritellään omaishoitoon, ikääntymiseen ja voimaantumiseen (empowerment) liittyviä käsitteitä. Aiheen teoreettisina lähtökohtina on kartoitettu puoliso-omaishoitajien tilannetta yhteiskunnassa sekä omaishoitajia työssään kohtaavien ammattilaisten kokemuksia ja toiveita. Raportissa kuvataan ideaoppaan tekoprosessia suunnittelusta ja tietomateriaalin keruusta oppaan toteutukseen ja arviointiin. Ideaoppaan tarkoitus on tarjota tietoa puoliso-omaishoitajuudesta ja rohkaista lukijaa puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemiseen vuorovaikutuksen ja voimaantumisen kautta. Opas muodostuu teoriaosiosta ja käytännön menetelmäosiosta. Jatkotutkimuksena oppaan testaaminen antaisi arvokasta lisätietoa sen kehittämiseksi edelleen. Asiasanat: omaishoito, omaishoitajat, avopuolisot, aviopuolisot, empowerment, jaksaminen, opas

3 ABSTRACT Salomaa, Aino. A Finnish handbook for supporting coping of older spouse caregivers. 39 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. This thesis was done in partnership with Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry (VPTY), a sheltered home association for older people, and with Diaconia University of Applied Sciences. The thesis is part of a VPTY s project The aim of the project was to improve the development of the association and to create new activities for supporting coping of older people living in their homes. The thesis includes the description of the thesis process and the handbook ordered by the VPTY. The thesis report describes the creation of the handbook to support older informal caregivers taking care of their spouses. Informal care giving, empowerment and ageing are defined in the thesis report. The description of the thesis process enlightens the situation of caregivers in society and the experiences and future wishes of professionals meeting caregivers as clients. The purpose of the handbook is to encourage both professionals and others to support coping of spouse caregivers by empowerment and interaction. The handbook gives information on what it is like to take care of your spouse and what kind of methods can be used to support the care giving. As a further study testing the handbook would give valuable information on developing it more. Keywords: care giving, spouse caregivers, empowerment, coping, handbook

4 SISÄLLYS 1 OMAISHOITO NÄKYMÄTÖN VOIMAVARA 5 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAJAUKSET Aiheen selkiytyminen ja rajautuminen Opinnäytetyö osana projektia Työn aikataulu ja tavoitteet 9 3 KESKEISET KÄSITTEET JA VIITEKEHYS Ikääntyvä Omaishoito, omaishoitaja ja omaishoidon tuki Voimaantuminen 14 4 TAUSTATEORIAA Ikääntyminen ja puoliso-omaishoitajuus tilastoissa Omaishoitajien tukitoiminnan kehittämisen tarve Puoliso-omaishoitajuus kokemuksena 19 5 TOTEUTUS JA AINEISTO Aiheeseen perehtyminen Aineiston keruu ja käyttökelpoisuus Ideaoppaan kokoaminen ja muotoilu Ideaoppaan arviointi ja levitys 26 6 OPINNÄYTETYÖPROSESSIN ARVIOINTI 29 7 POHDINTAA 31 LÄHTEET 32 LIITTEET Liite 1. Katiska-projektin toimintoalueet 36 Liite 2. Hankesuunnitelma 37 Liite 3. Tiedon jäsentely -mind map 39

5 1 OMAISHOITO NÄKYMÄTÖN VOIMAVARA Vanhusväestön määrän kasvaminen on kansainvälisesti tunnettu ilmiö. Hyvinvointiyhteiskunnat ovat kohdanneet rajansa eikä hoitopaikkojen ja työntekijöiden lisäämiseen ole riittäviä resursseja. On alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota omaisiin, jotka tekevät suuren, näkymättömän osan hoitotyöstä. Suomessa arvioidaan olevan noin omaishoitajaa. Omaishoito sai ideologisen ja poliittisen määritelmän viime vuosikymmenellä. Silti vain vajaa kymmenen prosenttia omaishoidosta on kunnan tukemaa. Yksi syy tähän on omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus: tuen myöntäminen on kunnille harkinnanvaraista. (Invalidiliitto 2005; Jeppsson Grassman 2003, ) Meillä kaikilla on omaisia ja me kaikki olemme jonkun omaisia, jokainen tarjoaa ja ottaa vastaan apua. Ansiotöiden viedessä yhä enenevässä määrin aikaa ja etäisyyksien kasvaessa lähimmäisestä huolehtiminen ei enää ole itsestään selvää helppoudesta puhumattakaan. Omaishoitajat uupuvat siinä missä hoitotyöntekijätkin, mutta hoitotyöntekijöillä on työyhteisö ja koulutus tukenaan. Inhimillisen hoidon ja kotona asumisen turvaamiseksi sekä yhteiskunnan resurssien kannalta on välttämätöntä, että lähimmäisten välinen hoito ja huolenpito jatkuu ja jopa lisääntyy. Sen vuoksi omaishoito on hyvin ajankohtainen voimavara, johon kannattaa panostaa juuri nyt. Saamansa huomion tuoreuden takia omaishoidon tukeminen on vielä lapsen kengissä ja kaipaa kehittämistä. Olen saanut tilaisuuden osallistua omaishoitajille suunnatun tukitoiminnan kehittämiseen Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen projektin kautta. Toiminnan tavoitteena on omaishoitajien sosiaalinen tukeminen ja uupumisen ehkäisy tulevaisuutta suunnittelemalla. Minun osuuteni on koota tietopaketti, jota työntekijä voi hyödyntää omaishoitajien jaksamisen tukemisessa.

6 6 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA RAJAUKSET Tämä opinnäytetyö on osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen (VPTY) kehittämisprojektia. VPTY:n toiminta-ajatuksena on ikääntyvien palveluasumisen edistäminen, palvelukeskuksien, ryhmäkotien ja päivätoiminnan ylläpitäminen sekä kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen (Vanhusten Palvelutaloyhdistys 2007). Katiska-projektin tavoitteena oli kehittää vuosina toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään ikääntyvien sosiaalista syrjäytymistä ja tukemaan heidän kotona asumistaan pääkaupunkiseudulla (Liite 1). Toiminta sijoittuu yhdistyksen palvelukeskuksiin sekä kaikille avoimena että talojen asukkaille suunnattuna. Vanhusten Palvelutaloyhdistys haki keväällä 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulusta yhteistyökumppaneita ja opinnäytetyön tekijää Katiska-projektiin. Kiinnostuin projektista ja sovimme yhdistyksen projektityöntekijä Kaisa Pukkilan ja projektivastaava Marita Pulkkisen kanssa opinnäyteyhteistyöstä ja työharjoittelusta, jonka kautta pääsin tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja Katiska-projektiin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa käytännön työssä toimiva työväline Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen työntekijöille. 2.1 Aiheen selkiytyminen ja rajautuminen Työharjoittelun alussa keskustelimme opinnäytetyön tavoitteista. Ajatuksena oli suunnitella ja toteuttaa yhdistyksen työntekijälle työväline, esimerkiksi lomake tai tietopaketti, jonka avulla asiakkaan voimavarat tulevat esiin. Ensimmäinen idea oli sosiaalisia voimavaroja kartoittava lomake kotipalvelun työntekijöiden käyttöön. Haastateltuani kotipalveluohjaajaa ja yhtä kotipalvelutyöntekijöistä selvisi, ettei sellaiselle ole tarvetta. Hoito- ja palvelusuunnitelma -lomakkeiden uudistaminen kuntouttavasta näkökulmasta oli juuri suunnitteilla ja erillinen lomake sen lisäksi koettiin epäkäytännölliseksi, joten kotipalvelutyöntekijöille suunnattuna tuotoksen hyödynnettävyys ei olisi toteutunut. (Hankepäiväkirja ; Pernu 2005; Hämäläinen 2005.)

7 7 Sosiaalisia voimavaroja hahmottavan lomakkeen suunnittelu jatkui ja sen käyttäjäryhmä jäi mietinnän alle. Kevään 2005 lopulla testasin kehittelemääni asiakkaan sosiaalista verkostoa kartoittavaa lomaketta Katiska-projektin ensimmäisessä ikääntyvien keskusteluryhmässä. Kävi ilmi, että heidän oli vaikea ymmärtää verkostokartan tarkoitusta ja rakennetta, mikä etäännytti varsinaisesta aiheesta synnyttäen keskustelua kartan täyttämisestä sosiaalisten suhteiden sijaan. Lisäksi ryhmä piti verkostokarttaa persoonattomana, sosiaalisia suhteita arvottavana ja hankalana täyttää. Se ei siis tuonut sosiaalisia voimavaroja täyttäjälle mielekkäällä tavalla esiin, joten päätin luopua sen kehittämisestä ja etsiä vähemmän teknisiä keinoja ikääntyvien voimavarojen kartoittamiseen. Opinnäytetyön ideointivaihe opetti, että toimintaa kehitettäessä on hyvä kiinnittää erityistä huomiota kohderyhmän näkökulmaan toiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi. (Hankepäiväkirja ) Tapasimme Katiskan projektityöntekijän kanssa kaksi kertaa syksyllä Toisella kerralla Pukkila kertoi, että yhtenä projektin tavoitteena on kehittää toimintaa, jolla voidaan tukea ikääntyviä omaishoitajia elämänhallinnassa. Heidän elämänhallintaansa heikentävät hoitamisen henkinen rasitus ja sitovuus sekä tulevaisuuden pelko (Wacklin & Malmi 2004, 32 34, 38 39). Pukkila ehdotti tehtäväkseni etsiä keinoja tukea omaishoitajaa mahdollisiin kriisitilanteisiin valmentautumisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Tämän perusteella rajasin opinnäytetyöni kohderyhmän ikääntyviin omaishoitajiin ja aiheen voimavaralähtöisiin, tulevaisuuteen suuntautuviin työmenetelmiin. Keväällä 2006 ehdimme tavata vain kerran, koska olin tammikuusta huhtikuuhun opiskelijavaihdossa Ruotsissa. Tuolloin tarkensimme syksyllä ideoitua aihetta niin, että työmenetelmistä ja omaishoitajuudesta tulisi tietopaketti omaishoitajaryhmää ohjaavalle työntekijälle, koska sellainen oli suunnitteilla Katiskaprojektissa. (Hankepäiväkirja ) Syksyllä 2006 sain toivomani työharjoittelupaikan Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:stä. Harjoitteluni ohjaaja koulutuspäällikkö Merja Kaivolainen antoi tarpeellisia neuvoja opinnäytetyön aiheen rajaamiseen. Hänen tarkentavien kysymystensä avulla päädyin etsimään ja kokoamaan tietoa puoliso-omaishoitajien kohtaamista tulevaisuuden peloista ja elämänmuutoksista työntekijän hyödynnettäväksi. Päätin keskittyä työntekijän ja omaishoitajan väliseen kohtaamiseen, jotta tietoa voisi soveltaa eri tilanteissa, niin kahden kesken kuin ryhmässä. Päätökseeni vaikutti se, että omaishoitajien vertaistuesta

8 8 ja ryhmän ohjaamisesta löytyy enemmän aiempaa tietoa ja käytännön malleja kuin omaishoitajan henkilökohtaisesta tukemisesta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton (2005 & 2006) kyselyjen mukaan omaishoitajia työssään kohtaavat työntekijät kaipaavat lisätietoa etenkin vaikeina pidettyjen tunteiden käsittelyyn ja jaksamisen tukemiseen, mikä ratkaisi lopullisen aihevalinnan. (Hankepäiväkirja ) 2.2 Opinnäytetyö osana projektia Projekti on tavoitteellinen, kertaluonteinen ja ajallisesti rajattu tehtäväkokonaisuus, jonka toteuttamisesta vastaa jokin organisaatio, kuten Katiska-projektista vastaa Vanhusten Palvelutaloyhdistys. Projektiin käytettävät resurssit on määritelty selkeästi etukäteen ja se etenee ajallisena prosessina seuraavien vaiheiden mukaan: idea-, luonnos- ja suunnitteluvaihe sekä toteutus ja tulosten hyödyntäminen. (Silfverberg 1996, 11 14; Viirkorpi 2000, 11.) Opinnäyteyhteistyö alkoi Katiska-projektin alussa eli luonnos- ja suunnitteluvaiheessa. Työharjoittelun aikana projekti eteni ensimmäisiin toteutuksiin. Ideointi ja suunnittelu jatkuivat projektin edetessä. (Hankepäiväkirja ) Katiska-projekti on osa valtakunnallista Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Ennalta ehkäisevän sosiaalisen kuntoutuksen Tuottava vanhuus ikäihmisille -projektia Tuottava vanhuus -projektin tavoitteina on lisätä ikääntyvien omatoimisuutta ennalta ehkäisevästi ja etsiä heidän voimavarojaan kehittämällä yksilöllistä toimintaa kotona asumisen ja elämänhallinnan tukemiseksi. Projektin kohderyhmänä olivat yli 65- vuotiaat, joista erityisesti työiän juuri ohittaneet, jotta toiminta tukisi heidän omatoimisuuttaan ennen iän tuomaa toimintakyvyn laskua. Projektin tarkoituksena oli tukea liiton jäsenjärjestöjen välistä yhteistyötä ennalta ehkäisevien sosiaalisen tukitoiminnan kehittämisprojekteissa. (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry 2007; Virkkunen 2004.) Tämä opinnäytetyö on osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen (VPTY) kehittämisprojekti Katiskaa. Kehittämisprojektien tarkoituksena on yleensä kehittää toimintaa joko kohottamalla olemassa olevan toiminnan tasoa tai luomalla uutta. Katiskan avulla yhdistyksen tiloihin on perustettu muun muassa neuvonta- ja tapaamispaikka ikääntyville. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uutta suunnittelemalla ja toteuttamalla yhdistykselle produkti eli tuotos, joka soveltuu työvälineeksi käytännön toimintaan. Työ on

9 9 kehittämishanke, koska sen on tarkoitus kehittää työyhteisön toimintaa ja olla sen hyödynnettävissä (Kainulainen, Gothóni & Pesonen 2002, 28 29). Jotta kehittäminen jatkuisi projektin päätyttyä, pyritään pitkäaikaisiin ja kestäviin vaikutuksiin. Toiminnan kehittämisen jatkuvuutta voidaan tukea siten, että projektia käytetään vain toiminnan aloittajana eikä tuottajana. (Silfverberg 1996, ) Tätä varten Katiska-projektissa on tehty kattavaa yhteistyötä eri tahojen, kuten vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa. (Hankepäiväkirja ) Toiminnan kehittämisen jatkuvuutta tukevat myös projektin julkaisut, joita voi hyödyntää pitkään projektin päättymisen jälkeen. Tämän opinnäytetyön tuotoksen on tarkoitus olla yksi tällainen julkaisu ja siten olennainen osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen kehittämisprojektia. Tuotos liittyy Katiska-projektin kautta myös Tuottava vanhuus -projektiin ja sen tuotokseen nimeltä Ikääntymissunnitelma. Ikääntymissuunnitelma on kansio, jota täyttämällä ikääntyvä voi suunnitella tulevaisuuttaan ja kokea vaikuttavansa omaan elämäänsä. Kansiossa on viisi osiota: elämänhistoria, terveys ja toimintakyky, osallisuus ja sosiaaliset verkostot, kognitiiviset ja fyysiset voimavarat sekä varsinainen ikääntymissunnitelma. Ensimmäisten neljän osion pohtimisen kautta ikääntyvä saa eväitä viidenteen eli oman ikääntymissunnitelmansa tekoon. Suunnitelmaa voi hyödyntää esimerkiksi palveluohjaustilanteessa. Kansio on suunniteltu täytettäväksi joko itsenäisesti tai ryhmässä. Ryhmän ohjausta varten on julkaistu ikääntymissunnitelmaryhmän ohjaajan opas. (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry 2006, 5 7, ) 2.3 Työn aikataulu ja tavoitteet Tämän opinnäytetyön aikataulu ja eteneminen kulkivat Tuottava vanhuus -projektin ja Katiska-projektin etenemisen ja aikataulujen rinnalla. Tuottava vanhuus alkoi syksyllä 2004 ja päättyi syksyllä 2006, Katiska alkoi keväällä 2005 ja päättyi keväällä Opinnäytetyön tuotoksen tuli siis valmistua kevääseen 2007 mennessä, mieluummin jo syksyllä Projektityöntekijä Pukkila ja opinnäytetyön tekijä päätyivät siihen, että valmistuminen keväällä 2007 opintopolun mukaisesti olisi parempi, jotta aika opinnäytetyön tekemiseen muiden opintojen ohella olisi riittävä. (Hankepäiväkirja )

10 10 Opinnäytetyön päätavoitteena oli kehittää ikääntyvien omaishoitajien yksilöllistä ja voimavaralähtöistä tukitoimintaa keinoin, jotka lisäävät omaishoitajan luottamusta tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tavoitteeseen pyrittiin yhteistyössä Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen Katiska-projektin kanssa ja hyödyntämällä asiantuntijoiden, esimerkiksi Omaishoitajat ja Läheiset -liiton työntekijöiden, teoria- ja kokemustietoa. Välittömänä tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa Vanhusten Palvelutaloyhdistykselle työväline, jota voidaan hyödyntää työssä omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. (Hankepäiväkirja ) Aineiston keräämisen ja siihen tutustumisen arvioitiin kestävän syksyyn 2006, jonka lopulle suunniteltiin tuotoksen raakaversion testaus. Opinnäytetyöraportin kirjoittaminen ja prosessin arviointi sijoitettiin hankesuunnitelmassa (Liite 2) tammimaaliskuulle Sekä opinnäytetyöraportin että tuotoksen oli tarkoitus valmistua keväällä Koska työn lopullinen aihe rajattiin vasta syksyn 2006 alussa, suunniteltu aikataulu tiivistyi ja tuotoksen testaus vaihtui sen monipuolisempaan arviointiin, mikä lisättiin hankesuunnitelmaan jälkikäteen. Arvioijiksi pyydettiin tilaajan lisäksi Omaishoitajat ja Läheiset -liiton koulutuspäällikköä ja kokeneinta ohjaajaa. Arviointi ajateltiin tehdä tuotoksen raakaversion valmistuttua helmikuun 2007 loppuun mennessä, jotta tarvittavat muutokset ehtisivät tuotokseen ennen sen mahdollista painattamista maaliskuussa ja ennen opinnäytetyöraportin jättöä huhtikuun alussa. (Hankepäiväkirja ) Tässä opinnäytetyöraportissa kuvataan ja arvioidaan opinnäytetyöprosessia ja siinä syntynyttä tuotosta peilaten niitä yhdessä tilaajan kanssa tehtyyn hankesuunnitelmaan (Liite 2). Opinnäytetyön arviointikriteerejä ovat riittävä yhteistyö, aikataulussa pysyminen, tavoitteiden toteutuminen, tuotoksen vastaavuus sekä tuotoksen levitys. Tuotokseen otettujen menetelmien valintakriteerejä ovat soveltuvuus ikääntyvien puoliso-omaishoitajien kohtaamiseen sosiaalialan työssä ja hyödynnettävyys heidän jaksamisensa tukemiseen ennalta ehkäisevästi.

11 11 3 KESKEISET KÄSITTEET JA VIITEKEHYS Tämän opinnäytetyön prosessointi alkoi aiheen keskeisimpien käsitteiden pohtimisella. Kohderyhmää eli yli 65-vuotiaita henkilöitä kuvaavan termin valinta oli vaikeaa ryhmän ikähaitarin laajuuden vuoksi. Pois jätettiin muun muassa seniori, koska sillä tarkoitetaan yleensä hiljattain eläkkeelle jääneitä henkilöitä, sekä ikäihminen, koska se ei ollut työn tekovaiheessa tarpeeksi vakiintunut ja tuttu ilmaus. Sosiaalisten voimavarojen, voimavaralähtöisyyden ja tulevaisuuden suunnittelun havaittiin olevan osa samaa kokonaisuutta, voimaantumista. Prosessin myöhemmässä vaiheessa kohderyhmän rajaaminen puoliso-omaishoitajiin toi mukaan omaishoidon termistön. Tällöin sosiaalinen tuki, vertaistuki ja elämänhallinta päätettiin jättää taustavaikuttajiksi. Työn keskeisimmät käsitteet ovat siis ikääntyvä, omaishoito, omaishoidon tuki, omaishoitaja, puoliso-omaishoitaja ja voimaantuminen. (Hankepäiväkirja ) 3.1 Ikääntyvä Arkipuheessa vanhuus ja eläkkeelle jääminen on pitkään liitetty toisiinsa. Tilastoissa yli 65-vuotiaat niputetaan usein omaksi ryhmäkseen. Eläkeiän madalluttua ja ihmisen eliniän pidennyttyä niin kutsuttu vanhusväestö on monimuotoistunut. Kukaan tuskin kutsuu 59-vuotiasta vanhukseksi. Lisäksi 59-vuotias ja 85-vuotias ihminen voivat olla hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisen palvelun tarpeessa. Hehän ovat eri sukupolveakin. Ikääntyvällä taas voidaan tarkoittaa eläkeikäistä nuorempaakin väestöä, kuten ikääntyviä työntekijöitä. Ikääntynyt viittaa yleensä vanhuuden jo saavuttaneeseen henkilöön. (Jyrkämä 2003, ) Tässä raportissa käytetään yli 65-vuotiaasta kohdehenkilöstä termiä ikääntyvä tai ikääntyvä omaishoitaja eikä muita ikäryhmiä erotella, koska oletetaan, että omaishoitajuus ikääntyvien kohdalla on toisaalta samankaltaista eläkkeellä olon takia ja toisaalta yksilöllistä iästä riippumattomalla tavalla. Ihmisen toimintakyky ei ole suoraan verrannollinen hänen ikänsä kanssa, joten hyvin iäkkäänkin omaishoitajan jaksamisen tukeminen voi toimia ennalta ehkäisevästi ja pidentää kotona asumisaikaa merkittävästi. Tämän vuoksi kohderyhmän ikä jätettiin opinnäytetyössä laajaksi. (Hankepäiväkirja

12 ) 3.2 Omaishoito, omaishoitaja ja omaishoidon tuki Omaishoito on hyvin monimuotoista. Tiivistetysti omaishoito tarkoittaa kotona tapahtuvaa ei-ammattilaisen tekemää, palkatonta ja jatkuvaa hoito- ja huolenpitotyötä. Hoitaja ja hoidettava voivat olla pariskunta, lapsi ja vanhempi, ystävykset tai muulla tavoin toisilleen läheiset. Omaishoitaja voi asua yhdessä hoidettavan kanssa tai käydä hänen luonaan. Hoidettavia löytyy vauvasta vaariin. Hoiva voi ulottua arjen askareissa auttamisesta ympärivuorokautiseen perushoitoon. Juuri omaishoitotilanteiden moninaisuuden vuoksi niitä on vaikea tunnistaa ja tavoittaa, jolloin monet omaishoitajat jäävät tuen ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolaissa (2005) omaishoidolla tarkoitetaan: --vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Vastaavasti omaishoitajalla tarkoitetaan: -- hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. (Sosiaalihuoltolaki 2005.) Omaishoidon tuella tarkoitetaan: -- kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. (Sosiaalihuoltolaki 2005.) Lain mukaan omaishoito on siis toisilleen läheisten ihmisten välillä tapahtuvaa, tarpeen mukaista hoitoa ja huolenpitoa. Virallisesti omaishoitajia ovat kuitenkin vain ne, jotka ovat tehneet omaishoitosopimuksen. Sopimuksen tekemiseen on sosiaalihuoltolaissa määritelty omaishoidon tuen myöntämiskriteerit seuraavasti: kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos hoitotilanteessa täyttyy kotihoidon tarve, hoitajan halu ja riittävä toimintakyky, hoidon riittävyys, kodin sopivuus hoidon järjestämiseen ja hoidettavan edun mukaisuus (Sosiaalihuoltolaki 2005).

13 13 Sosiaalihuoltolaissa ei kerrota kunnan velvollisuuksista tai toimenpiteistä tilanteissa, jolloin kotihoidolle on tarvetta, mutta jokin kriteereistä ei täyty, omaishoitaja ei jaksa hakea omaishoidon tukea tai omaishoitosopimusta ei muusta syystä ole tehty. Valtaosa läheisestään huolehtivista henkilöistä ei ole tehnyt omaishoitosopimusta ja he jäävät kunnallisen tuen ulkopuolelle. Sopimuksen tehneiden omaishoitajien saama tuki on myös riittämätöntä. Lain mukaan heillä on oikeus kolmeen vapaapäivään kuukaudessa, jos hoito sitoo heitä lähes ympäri vuorokauden. Yleensä nämä vapaat eivät kuitenkaan toteudu sopivan sijaishoitomahdollisuuden puutteen vuoksi. (Sosiaalihuoltolaki 2005; Salanko-Vuorela, Purhonen, Järnstedt & Korhonen 2006, 22 23). Ruotsissa omaishoito määritellään sosiaalihuoltolaissa sosiaalilautakunnan tehtäviä koskevissa erillispäätöksissä omaishoitajien kohdalla seuraavasti: Anhörigvårdare 10 Socialnämnden bör genom stöd och avlösning underlätta för dem som vårdar närstående som är långvarigt sjuka eller äldre eller som har funktionshinder. (Socialtjänstlagen 2005) Lain mukaan sosiaalilautakunnan tulee tarjota tukea ja sijaishoitomahdollisuuksia niille, jotka hoitavat lähimmäistään, joka on pitkäaikaissairas, ikääntyvä tai vammainen. Jokainen omaishoitaja on siis oikeutettu saamaan tukea kunnalta huolimatta hänen asemansa virallisuudesta tai epävirallisuudesta. Tuen toteutusta ei laissa määritellä. Useimmiten omaishoitajia tuetaan Ruotsissa tarjoamalla heille vapaa-aikaa hoidettavalle suunnatun päivätoiminnan, lyhytaikaishoidon tai kotona tapahtuvan sijaishoidon avulla (Anhörig 300, 2002, 22). Suomessa kunta tukee omaishoitosopimuksen tehneitä pääasiassa taloudellisesti, jonkin verran myös palvelujen, kuten lääkäripalvelujen ja koti- ja laitoshoidon kautta. Muita omaishoitajia kunta tukee kotipalvelun keinoin. (Vaarama, Voutilainen & Manninen 2003, 40, 51.) Tässä opinnäytetyössä omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka huolehtii arjessa apua tarvitsevasta läheisestään, oli hän tehnyt omaishoitosopimuksen tai ei. Ikääntyvällä puoliso-omaishoitajalla tarkoitetaan kaikkia yli 65-vuotiaita, jotka huolehtivat avio- tai avopuolisostaan, joka tarvitsee toisen ihmisen apua tai tukea jokapäiväisissä toiminnoissa.

14 Voimaantuminen Voimaantuminen on tunne omien voimavarojen olemassaolosta ja tietoisuus niiden vahvistavuudesta. Voimavara voi olla yksilön ominaisuus, käyttäytymistapa, taito tai uskomus. Rodwellin sanakirjamuotojen analyysin mukaan voimaantuminen voidaan nähdä voiman mahdollistavana prosessina. Tarkoituksena on mahdollistaa yksilön voimavarojen löytyminen, jotta hän voi tunnistaa ja ottaa käyttöön omat voimavaransa. Mahdollistaminen tapahtuu yksilön omista lähtökohdista. Se on siis hyvin yksilöllistä ja siksi vaikeasti tutkittavissa tai määriteltävissä. Voimaantuminen näkyy sen saavuttaneissa elämänmyönteisyytenä, luovuutena, jaksamisena ja tunteena elämänhallinnasta. Sisäisen voimantunteen saavuttanut jaksaa esimerkiksi yrittää parhaansa ja ottaa vastuuta sekä omasta että muiden hyvinvoinnista. (Siitonen 1999, 61, ) Voimaantumisella on siihen olennaisesti vaikuttavia osatekijöitä, kuten päämäärät, usko kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä tuntemukset. Päämääriä vahvistavat tulevaisuuteen kohdistuva toiveikkuus, valinnanvapaus ja arvot. Esimerkiksi tulevaisuuden unelmien asettaminen on voimaantumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Usko omiin kykyihin perustuu muun muassa hyvään minäkäsitykseen, identiteettiin ja itsearvostukseen. Usko ympäristön suomiin mahdollisuuksiin edellyttää hyväksynnän, arvostuksen ja toimintavapauden kokemista. Päämäärien asettamisen ja kykyihin ja mahdollisuuksiin uskomisen lisäksi tarvitaan toimintaan innostavia tuntemuksia, kuten myönteisyyttä, tahtoa ja energiaa. Puutteet yhdessäkin osatekijässä voivat heikentää tai jopa estää voimaantumisen. Esimerkiksi vastuun kantamiseen tarvitaan tukea ja myönteistä ilmapiiriä, jottei vastuusta tule taakka. Itsensä tarpeelliseksi kokeminen lisää voimia ottaa vastuuta. (Siitonen 1999, 119, 157.) Ikääntyvien puoliso-omaishoitajien voimaantumisen kokemista voivat estää puutteet jopa kaikissa voimaantumisen osatekijöissä. Omaishoitotilanteen tuntemattomuuden luoma tulevaisuuden pelko varjostaa päämäärien asettamista ja muutokset parisuhteessa koettelevat myönteisyyttä ja jaksamista. Uusi rooli omaishoitajana vaatii uusien kykyjen oppimista, mikä on poikkeuksellista ja hyvin haastavaa elämän loppupuolella. Ympäristön antama tuki saattaa olla ratkaiseva tekijä vaikeissa tilanteissa olevien puoliso-omaishoitajien voimaantumiselle. Heistä etenkin ikääntyvät hyötyisivät

15 15 huomatuksi ja kuulluksi tulemisesta, ja sitä kautta saatavasta arvostuksesta, luottamuksesta, kunnioituksesta ja vastavuoroisuudesta (Kohonen, Uuksulainen & Kortelahti 2002, 58; Hankepäiväkirja ) Koska huoli omaisiaan hoitavien ihmisten jaksamisesta on ollut ilmassa jo 1990-luvun alusta lähtien (ks. esim. Gothóni 1991), on korkea aika lisätä omaishoitajien voimaantumisen mahdollistavaa toimintaa. Tämä parantaisi omaishoitajien asemaa ja tasa-arvoista osallisuutta yhteiskunnassa, mikä on voimaantumisen yksi edellytys. Sisäisen voimantunteen saavuttaminen tukisi omaishoitajien jaksamista ja mahdollistaisi sekä omasta että läheisen hyvinvoinnista huolehtimisen. Erityisesti ikääntyvien omaishoitajien tukeminen kaipaa kehittämistä, koska heidän kokemansa mielenterveydelliset huolet ja masennus ovat alkaneet keskusteluissa tulla yhä useammin esiin muun muassa Omaishoitajat ja Läheiset liiton lomaohjaaja Leena Nordströmin (2007) ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton projektivastaavan Tuula Immosen ja projektisuunnittelijan Kaija Rayn (2007) mukaan. Omaishoitajasta itsestään lähtevällä muutoksella yhdessä ulkopuolisen tuen kanssa on pitkäkestoisemmat ja tehokkaammin ennalta ehkäisevät vaikutukset kuin kummallakaan yksin. Esimerkiksi sosionomeilla on hyvät valmiudet voimaantumisprosessin mahdollistamiseen, koska heidän koulutuksessaan painotetaan sen osatekijöitä vahvistavia puolia, kuten yhteisöllisyyttä, vuorovaikutuksellisuutta, itsemääräämisoikeutta ja yksilön arvostamista (Borgman 2002, 25). Yhdessä asiaan perehtyneen työntekijän kanssa omaishoitaja voi löytää oman elämän ja toiminnan merkityksellisyyden ja mielekkyyden sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa tulevaisuuden suhteen. Voimaantumisprosessin yksilöllisyyden korostamiseksi ja toteutumisen varmentamiseksi tässä opinnäytetyössä keskityttiin asiakkaan ja työntekijän väliseen, kahdenkeskiseen kohtaamiseen ryhmämuotoisen tukitoiminnan sijaan. Ryhmissä käytettyjä menetelmiä sovellettiin yksilötoimintaan sopiviksi, koska aiempaa materiaalia työntekijän keinoista käsitellä asioita kahden omaishoitaja-asiakkaan kanssa on vähän.

16 16 4 TAUSTATEORIAA Aiemmista tutkimuksista etsittiin vastauksia opinnäytetyön tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin ennalta ehkäisevän, yksilöllisen ja voimavaralähtöisen tukemisen näkökulmasta. Aiheen rajauksen kannalta oli tärkeää selvittää, missä määrin ikääntyminen, omaishoitajuus ja parisuhde liittyvät toisiinsa. Oletuksena oli, että hankkeen kohderyhmän rajaaminen ikääntyviin puoliso-omaishoitajiin olisi selkeää, muttei liian yksityiskohtaista yleisen hyödynnettävyyden kannalta. Työntekijän näkökulmasta etsittiin vastauksia siihen, mitä keinoja sosiaalialan työntekijöillä on tukea omaishoitajia ja minkälaisten keinojen kehittämistä he tarvitsevat. Lisäksi haluttiin selvittää, miten omaishoitajat kokevat omaishoitajuuden ja minkälaista tukea he kaipaavat. Yhteiskunnan tasolla tutkittiin, miten puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukemista tulisi kehittää. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin siis muut omaishoitoperheet kuin ikääntyvät pariskunnat sekä omaishoidon mielenterveysongelmiin, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyvät kysymykset. Ikääntymistä elämänvaiheena tai vertaistuen merkitystä ei myöskään tarkasteltu aiheelle asetettujen rajojen vuoksi. 4.1 Ikääntyminen ja puoliso-omaishoitajuus tilastoissa Vuonna 2002 Tampereen yliopistolla tehdyn kyselyn mukaan suurin osa omaishoitajista on ikääntyviä puolisoita. Kyselyn kohteena olivat omaishoitajat, jotka eivät saa omaishoidon tukea. Heitä arvioidaan olevan reilu 80 % kaikista omaishoitajista. Kyselyllä tehty kartoitus on osa Sairaan hyvät projektia, jolla pyrittiin etsimään ilman omaishoidon tukea toimivia omaishoitajia ja selvittämään heidän elämäntilannettaan ja tarpeitaan. Kyselyyn vastanneista 206 omaishoitajasta 78 % oli eläkkeellä ja noin 60 % yli 65-vuotiaita. Omaishoitajista 74 % hoiti avio- tai avopuolisoaan. 206 hoidettavasta jopa 70 % oli yli 65-vuotiaita. Sairaan hyvät projektin kyselyn vastauksista on nähtävissä, että omaishoidon tuen ulkopuolella elävien osalta omaishoito on pääosin ikääntyvien henkilöiden välistä hoivaa ja huolenpitoa. (Wacklin & Malmi 2004, 12, ) Sosiaali- ja Terveysministeriön vuonna 2002 tekemän selvityksen mukaan yli 65- vuotiaiden määrä omaishoidon tukea saavista omaishoitajista on 39 % ja hoidettavista

17 17 on 63 %. Suurin hoitajaryhmä ovat puolisot: 376 kunnassa tukea saavista omaishoitajista 43 % hoiti puolisoaan. (Vaarama, Voutilainen & Manninen 2003, 22, ) Omaishoitajat ja Läheiset -liiton selvityksen mukaan kunnan tukea saavien eläkeikäisten omaishoitajien määrä oli vuonna % ja yli 65-vuotiaiden hoidettavien määrä 70 % (Salanko-Vuorela ym. 2006, 56, 66 68). Kyselyyn vastasi vain 44 kuntaa, joten sitä ei voi suoraan verrata Sosiaali- ja Terveysministeriön selvityksen tuloksiin. Voidaan kuitenkin päätellä, että yleinen väestön ikääntyminen tulee näkymään myös ikääntyvien omaishoitajien ja hoidettavien lisääntymisenä. Ruotsissa vuonna 2000 tehdyssä sosiaalihallituksen valtakunnallisessa vanhustenhuollon kyselytutkimuksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia kuin Suomessa: suurin omaishoitajaryhmä ovat puolisot. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kotonaan asuvien yli 75-vuotiaiden saaman hoidon muutoksia vuodesta 1994 vuoteen Havaittiin, että julkinen apu on vähentynyt ja epävirallinen lisääntynyt 10 %. Vuonna 1994 kotiin saadusta hoidosta 40 % oli julkista, kun taas vuonna 2000 julkinen apu kattoi siitä enää 30 % ja 70 % kotona tapahtuvasta hoidosta oli omaisten ja muiden läheisten vastuulla. (Anhörig , ) Suomessa arvioitiin olevan samanlainen tilanne jo vuonna 1996 Vanhustyön keskusliiton omaisprojektissa tehdyn arvion mukaan (Wacklin & Malmi 2004, 14). Tutkimusten mukaan siis sekä ikääntyminen että puoliso-omaishoitajuus ovat omaishoidon tavallisia piirteitä. Omaishoito on piiloon jäänyt, mutta hyvin merkittävä osa vanhustenhuoltoa, koska se mahdollistaa kotona asumisen mielekkäällä ja edullisella tavalla. Väestön ikääntymisen myötä omaishoito on alkanut saada ansaitsemaansa huomiota ja siitä on alettu keskustella yhteiskunnallisella tasolla. Sen vuoksi tässä opinnäytetyössä keskityttiin juuri ikääntyville puoliso-omaishoitajille suunnatun tukitoiminnan kehittämiseen. 4.2 Omaishoitajien tukitoiminnan kehittämisen tarve Sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen vuonna 2002 vastanneet kuntien edustajat arvioivat, että yleisimmät ongelmat omaishoidossa ovat hoivan raskaus, hoitajien haluttomuus pitää vapaata tai jättää hoidettava toisten hoitoon sekä hoitajien väsymys ja

18 18 henkinen uupumus. Omaishoitajien vapaiden heikko toteutuminen kertoo toisaalta tarkoituksenmukaisten sijaishoitovaihtoehtojen puutteesta ja toisaalta hoitajan asenteesta itsestään huolehtimista kohtaan. Vapaan pitämistä voi jarruttaa esimerkiksi omaishoitajan kokema syyllisyys hoidettavan jättämisestä tilapäishoitoon vapaan ajaksi ja pelko hoidon heikosta laadusta. Vapaiden toteutumista yritettiin kehittää Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta jo vuosina Palvelusetelikokeilulla. Kokeilun yhteydessä tehdyn kyselyn mukaan uupunein hoitajaryhmä olivat iäkkäät omaishoitajat. Heille järjestetty vapaa on ollut riittämätöntä ja tilapäishoito sai heiltä kielteisimmän palautteen. Palvelusetelikokeilun loppuraportin päätelmissä peräänkuulutetaan kunnallista omaishoidon yhdyshenkilöä, jonka tehtävänä olisi omaishoitotoiminnan suunnittelu, koordinointi ja kehittäminen sekä omaishoitajien tukihenkilönä toimiminen. Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2002 selvityksessä ehdotetaan ratkaisuksi omaishoitovapaiden toteutumiseen yksilöllistä tukea ja ohjausta omaishoitajille. (Vaarama ym. 2003, 52 53; Vaarama, Törmä, Laaksonen & Voutilainen 1999, 54, 98, 170.) Myös Ruotsissa, Värmlannin läänissä Kilin kunnan dementiatiimissä on huomattu, että omaishoitajien tukemisen suurimpana haasteena on saada heidät ottamaan apua vastaan ja huolehtimaan itsestään. Erityisesti pariskuntien koettiin saattavan eristäytyä julkisen tuen piiristä. (Brage 2006.) Työntekijän näkökulmasta omaishoitajat tarvitsevat siis erityisesti yksilöllistä tukea ja kannustusta omasta jaksamisestaan huolehtimiseen. Tukeakseen omaishoitajan jaksamista työntekijän tulee ymmärtää, mikä tekee omaishoidosta raskasta ja miten omaishoitajat hoivan antamisen kokevat. Siksi tätä aihetta käsitellään myös opinnäytetyön työntekijöille suunnatussa tuotoksessa. (Hankepäiväkirja ) Sairaan hyvät -projektin kyselyyn vastanneiden omaishoitajien mielestä vaikeinta omaishoidossa on henkinen rasitus (78 %), sairaus/ikääntyminen (76 %) ja sitovuus (68 %). Omaishoito sitoo usein ympärivuorokautisesti eikä aikatauluja ole. Tunnesiteet omaishoitajan ja hoidettavan välillä ovat tiiviit ja voivat rasittaa molempia. Hoidettava on omaishoitajan mielessä jatkuvasti ja omaa aikaa on vaikea järjestää. Omaishoitajat kokevat hoivasuhteessa myös tulevaisuuden huolet ja vastuun kantamisen yksin vaikeana. Hoidettavan sairaus ja etenkin psyykkiset ongelmat lisäävät omaishoitajan huolta ja

19 19 vastuuta. Ammatillisuuden puuttuessa työmenetelmien käyttö ja etäisyyden ottaminen hoivasuhteesta ei ole helppoa. Ylöjärveläisen hankkeen yhteydessä nousi esiin omaishoitajien kokema yksinäisyys ja kaiken sosiaalisen kanssakäymisen vähyys. Erityisryhmät ja kriisit omaishoidossa projektin kyselyn mukaan valtaosa (78 %) omaishoitajista kokee omaishoidon tuen riittämättömäksi ja kaipaa sen kehittämistä (Autio 2002, 28). (Liikamaa 2002; Karlsson 2005; Wacklin & Malmi 2004, 32 34, ) Omaishoitajat ja Läheiset -liiton kyselyt (2005 ja 2006) omaishoitajia työssään kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille osoittavat, että keinojen kehittämisen tarve on pysynyt hyvin samankaltaisena. Yhteisymmärryksen löytäminen, omaishoitajien kokemusten käsittely ja heidän jaksamisensa tukeminen ovat edelleen suuria haasteita heitä ammattinsa puolesta kohtaavien työssä. Ammattilaisten mielestä tunteet, kuten viha, katkeruus ja syyllisyys sekä kuolema, luopuminen ja uupumus ovat vaikeimpia omaishoidossa esiin tulevia asioita. Lähes puolet vuoden 2005 kyselyyn vastanneesta mainitsi luopumisen ja kuoleman vastauksessaan vaikeasta omaishoidossa kohdattavasta aiheesta. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton 23 paikallisyhdistyksen työntekijät toivoivat ensisijaisesti omaishoitajan jaksamista käsittelevää koulutusta. (Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 2005 & 2006.) Aiemmista tutkimuksista voidaan päätellä, että ikääntyvien puoliso-omaishoitajien jaksamisen tukeminen on ajankohtainen ja kipeästi kehittämistä kaipaava asia. Erityisesti yksilöllistä tukemista tarvitaan lisää, jotta omaishoitajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys voidaan saavuttaa ja jotta tavoitetaan tuen ulkopuolelle jääneet omaishoitajat. Nykyiset tukikeinot eivät ole riittäviä eivätkä sen vuoksi tavoita etenkään ikääntyviä omaishoitajaperheitä. Kunnan tuen lisäksi kolmannen sektorin mahdollisuuksiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Yhdistysten projektitoiminnalla, esimerkkinä Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen kehittämisprojekti Katiska, on vahvat edellytykset luoda uutta, tietyn kohderyhmän huomioon ottavaa tukitoimintaa. 4.3 Puoliso-omaishoitajuus kokemuksena Harva puolisoaan auttava, tukeva tai hoitava ihminen mieltää itseään omaishoitajaksi. Erityisesti iäkkäät ihmiset pitävät vastuuta ja huolenpitoa puolisosta itsestään selvyytenä

20 20 ja luonnollisena osana parisuhdetta ja yhteistä arkea. Sairaan hyvät projektin seurantatutkimuksen yhteydessä tehtyyn Tuula Mikkolan haastattelututkimukseen osallistuneet 11 pariskuntaa, iältään vuotiaita, kokivat, että toisesta huolehtiminen ja sitoutuminen ovat elinikäiseksi tarkoitetun avioliiton perusasioita suhteen tilasta riippumatta. Yhteinen sopimus keskinäisestä huolenpidosta ja sitoutumisesta ei velvoita mihinkään vaan avun antaminen ja saaminen miellettiin osoituksena hyvästä parisuhteesta. (Mikkola 2005, 32, ) Keskinäinen sitoutuminen ja huolenpito aiheuttavat luonnollisesti huolta siitä, että toiselle sattuu jotakin. Puolisoaan hoitava voi pelätä niin puolison kuin oman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Eräs Mikkolan haastattelemista puoliso-omaishoitajista oli huolissaan siitä, miten hänen vaimolleen käy, jos hän kuolee ensin. Mies ei tiennyt, kuka muu voisi pitää hänen vaimostaan huolta kuin hän itse. Puolisot kuvasivat huolenpidon olevan jatkuvaa käytettävissä oloa, varallaoloa, toisen hyvinvoinnin seuraamista ja toisen tarpeiden täyttämistä. Tämä vaatii puoliso-omaishoitaja Riitta Pitkäsen (2003) mukaan enemmän voimavaroja kuin ammatillinen hoitosuhde, koska parisuhteessa ihminen on mukana kaikkine tunteineen ja taitoineen. Tällöin myös ikävät tunteet ja taitojen rajallisuus tulevat esiin avoimemmin kuin ammatillisessa hoitosuhteessa, mikä koettelee omaishoitajien jaksamista. (Mikkola 2005, 45, 62 63; Pitkänen 2003, ) Puolisoiden välinen hoiva ja huolenpito tuo parisuhteen arkeen muutoksia, kuten uudenlaista fyysistä kanssakäymistä. Tavallisesti puolison koskettaminen liittyy tunteiden osoittamiseen ja seksuaalisuuteen. Hoivan yhteydessä hoidettava joutuu päästämään puolison yksityisten rajojensa sisäpuolelle tilanteissa, joista hän aiemmin selvisi itsenäisesti, kuten intiimihygienian hoidossa. Muutos voi aiheuttaa hämmennystä ja jännitettä puolisoiden välille. Myös totuttu työnjako ja siihen perustuvat roolit parisuhteessa muuttuvat: tehtävät kodin hoidossa ja huollossa voivat omaishoitotilanteessa siirtyä osittain tai kokonaan hoitavalle puolisolle. Pitkänen (2003) hoitaa aivoinfarktin saanutta miestään, ja hänen vastuulleen siirtyneitä tehtäviä ovat muun muassa palvelujen kartoitus, perushoito, kyyditseminen, puheen tulkkaus, raha-asioiden ja papereiden hoito sekä vapaa-ajan vieton suunnittelu. Niin totutuista tehtävistä luopuminen kuin uusien tehtävien vastaanottaminen voidaan kokea uhkana parisuhteen tasa-arvoisuuden ja oman identiteetin säilymiselle. (Mikkola 2005, 52 53, 59.)

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014

Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoitajien ensitietopäivä 20.5.2014 Omaishoidon tuki Sosiaalityöntekijä omaishoitoperheen tukena Sosiaalityöntekijä Marjaana Elsinen Seinäjoen keskussairaala Omaishoidon sanastoa omaishoito: vanhuksen,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA

OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA OMAISHOIDON TUKI PELKOSENNIEMEN KUNNASSA Päivitetty 27.1.2015 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidon tuesta (2.12.2005/937 ja 950/2006). Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY

MUSTIJOEN PERUSTURVA Mäntsälä - Pornainen OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY OMAISHOIDONTUEN MÄÄRITTELY Omaishoidontuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidetavalle läheisen henkilön avulla.

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Ajankohtaista omaishoidosta ja muistiohjelmasta Kuntamarkkinat 11.9.2014 Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma KOHO-työryhmän

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoito

Ikäihmisten perhehoito Ikäihmisten perhehoito Riitta Lappi Diakoniaammattikorkeakoulu Pieksämäki Mitä ikäihmisten perhehoito on? Ympärivuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä ikäihmisen oman kodin ulkopuolella,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen myöntämis- ja maksuperusteet 1.3.2012 alkaen Omaishoidon tuen tarkoitus ja sisältö Omaishoidon tuella on tarkoitus mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sitä tukevine perus- ja erityispalveluineen.

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot