TYÖVUOROSUUNNITTELUOHJELMISTON HANKKIMI- NEN OUTOKUMMUN TERÄSSULATON 2-LINJALLE

Transkriptio

1 TYÖVUOROSUUNNITTELUOHJELMISTON HANKKIMI- NEN OUTOKUMMUN TERÄSSULATON 2-LINJALLE Huhta Markus Opinnäytetyö Tekniikan ja liikenteen ala Konetekniikka Insinööri (AMK) 2020

2 Opinnäytetyön tiivistelmä Tekniikan ja liikenteen ala Konetekniikka Insinööri (AMK) Tekijä Markus Huhta Vuosi 2020 Ohjaaja DI Ari Pikkarainen Toimeksiantaja Outokumpu Stainless Oy, Käyttöpäällikkö Janne Koskenniska Työn nimi Työvuorosuunnitteluohjelmiston hankkiminen Outokummun terässulaton 2-linjalle Sivu- ja liitesivumäärä Tämän opinnäytetyön aiheena oli työvuorosuunnitteluohjelmiston hankkiminen Outokummun Tornion terästehtaiden terässulaton 2-linjalle. Tarkoituksena oli siis hankkia Outokummulle uusi ohjelmisto, jota pystyy käyttämään esimerkiksi poissaolojen merkitsemisessä ja lomien suunnittelussa. Outokummulla ei ollut ennestään olemassa mitään vastaavanlaista ohjelmistoa käytössään. Opinnäytetyön tärkeimpänä tavoitteena oli saada hankittua uusi työvuorosuunnitteluohjelmisto Outokummulle ja päästä kokeilemaan sitä, jotta saataisiin tietää, mitä kaikkea tällaiselta ohjelmistolta vaaditaan. Tällaisen ohjelmiston hankkimisella pyrittiin helpottamaan ja nopeuttamaan työvuorosuunnittelua. Opinnäytetyön aikana käytetty ohjelmisto oli Invencon Oy:n tarjoama OnShift. Prosessin aikana saatiin suoritettua ohjelmiston hankinta, käyttöönotto ja noin kuukauden mittainen kokeilujakso. Ohjelmisto vaatii joitakin parannuksia ja muutoksia, jotta se saataisiin Outokummun käyttöön sopivaksi. Opinnäytetyöprosessi ei edennyt niin kuin suunniteltiin ja se jäi vähän taka-alalle sen aikaisten, COVID- 19-tilanteen aiheuttamien kiireiden vuoksi. Prosessin aikana kuitenkin opittiin paljon uutta ja saatiin tietää, mitä ominaisuuksia ohjelmistolta vaaditaan, jotta se sopisi Outokummun käyttöön ja siitä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä irti. Tämän prosessin aikana huomattujen asioiden avulla Invencolla ja Outokummulla on hyvä jatkaa ohjelmiston kehittämistä COVID-19-tilanteen helpotuttua. Avainsanat työvuorosuunnitteluohjelmisto, hankintaprosessi, työvuorosuunnittelu

3 Abstract of Thesis Technology, Communication and Transport Mechanical Engineering Bachelor of Engineering Author Markus Huhta Year 2020 Supervisor Ari Pikkarainen, M.Sc. (Tech.) Commissioned by Outokumpu Stainless Oy, Janne Koskenniska Subject of thesis Acquisition of a Shift Planning Software Number of pages The subject of this thesis was to acquire a shift planning software to the production line 2 of Outokumpu Tornio Stainless Steel Melting Shop. The purpose was therefore to acquire a new software to Outokumpu that can be used, for example, to note absences and plan holidays. Outokumpu did not have any similar software before. The main objective was to acquire a shift planning software and try it out to know what is required from the software. Its acquisition was to make the shift planning easier and faster. The shift planning software was acquired from Invenco Oy and it is called OnShift. During the thesis, acquisition, commissioning and a trial period of about a month were accomplished successfully. The software requires some improvements and changes to make it suitable for Outokumpu. The COVID-19 complicated and slowed up the progress of the thesis process. Nevertheless, the thesis process was completed, and a lot was learned about the requirements of the shift planning software. Maybe after certain amount of development the software will be suitable and beneficial for Outokumpu. As the COVID-19 situation eases, Invenco and Outokumpu will continue to develop the software. Key words shift planning software, acquisition process, shift planning

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OUTOKUMPU OYJ Outokumpu Tornio Works Jaloterässulatto (JTSU) Jaloterässulaton 2-linja (JTSU2) INVENCO OY OnShift Asiakastoteutukset TYÖVUOROSUUNNITTELU Työvuorosuunnittelun edut Työvuorosuunnittelussa huomioitavaa TYÖAIKA Uusi työaikalaki Yleistyöaika ja vuorotyö Työvuoroluettelo OHJELMISTON HANKINTA JA KÄYTTÖÖNOTTO Ohjelmiston hankinta Ohjelmiston käyttöönotto KYSELY JA PALAUTE Kyselytyylit Kysymystyypit Kyselyn laatiminen Palautteen käsittely TYÖVUOROSUUNNITTELU OUTOKUMMULLA Outokummun terässulaton vuorojärjestelmä Outokummun TES:n mukaiset vuosilomat ja muut vapaat KOKEILUJAKSON SUUNNITELMA Osallistujat... 30

5 5 9.2 Perehdytys ja opastaminen Kokeilujakson kulku TYÖVUOROSUUNNITTELUOHJELMISTON KYSELYT Alustava kysely Välikysely Loppukysely TYÖVUOROSUUNNITTELUOHJELMISTO Työvuorosuunnitteluohjelmiston vaatimukset Invencon valintaperusteet Hankintaprosessi Käyttöönotto OnShift-ohjelmiston esittely Kokeilujakso TULOKSET JA JATKOTOIMENPITEET Tulokset Jatkotoimenpiteet POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 53

6 6 ALKUSANAT Tämä opinnäytetyö on tehty Outokumpu Stainless Oy:lle Haluan kiittää opinnäytetyön toimeksiantajaa Janne Koskenniskaa mahdollisuudesta suorittaa tämä opinnäytetyö Outokummulla ja olla mukana mielenkiintoisessa ja opettavaisessa ohjelmistonhankintaprosessissa. Lisäksi haluan kiittää kaikkia opinnäytetyöprosessissa mukana olleita Outokummun työntekijöitä. Erityiskiitokset Invenco Oy:n Toni Paasiaholle ja Hanna Kumpulalle, jotka mahdollistivat tämän opinnäytetyön suorittamisen. Lopuksi haluan vielä kiittää opinnäytetyöni valvojaa Ari Pikkaraista, josta oli suuri apu opinnäytetyön kirjoitusprosessin aikana. Torniossa Markus Huhta

7 7 KÄYTETYT MERKIT JA LYHENTEET AOD AOD2 CRK JTSU JTSU2 JVK JVK2 PVL PVP PVV SA SA2 TES VKU VKU2 Argon-Oxygen-Decarburization jaloterässulaton 2-linjan AOD-konvertteri kromikonvertteri jaloterässulatto jaloterässulaton 2-linja jatkuvavalukone jaloterässulaton 2-linjan jatkuvavalukone palvelusvuosilisävapaa palvelusvuosipalkitsemisvapaa palvelusvuosivapaa senkka-asema jaloterässulaton 2-linjan senkka-asema työehtosopimus valokaariuuni jaloterässulaton 2-linjan valokaariuuni

8 8 1 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö tehdään Outokumpu Stainless Oy:n toimeksiannosta. Opinnäytetyö käsittelee työvuorosuunnitteluohjelmiston hankkimista Outokummun Tornion terästehtaiden terässulaton 2-linjalle. Terässulatolla ei tällä hetkellä ole minkäänlaista työvuorosuunnitteluohjelmistoa, joten aihe on siinä mielessä hyvinkin ajankohtainen. Hyvä työvuorosuunnittelu helpottaa ja nopeuttaa työvuorosuunnittelusta vastaavien työntekijöiden työtä. Opinnäytetyössä käsitellään asioita, joita tulee ottaa huomioon uutta ohjelmistoa hankittaessa sekä mahdollisia ongelmia ja haasteita uuden ohjelmiston hankintaan ja käyttöönottoon liittyen. Opinnäytetyön tärkeimpänä tavoitteena on saada hankittua työvuorosuunnitteluohjelmisto Outokummulle ja päästä kokeilemaan sitä käytännössä. Tämän avulla opitaan, mitä kaikkea tällaiselta ohjelmistolta vaaditaan. Outokummun terässulatolla ei tällä hetkellä ole mitään työvuorosuunnitteluun käytettävää ohjelmistoa, vaan kaikki poissaolot ja lomatiedot on merkitty useisiin eri paikkoihin. Opinnäytetyön tarkoituksena on hankkia terässulatolle työvuorosuunnitteluohjelmisto, johon kaikki poissaolot ja lomat voitaisiin merkitä samaan paikkaa kaikkien niitä tietoja tarvitsevien nähtäväksi. Kaikki työntekijöiden poissaolot ilmoitetaan vuoromestarille, joka on vastuussa siitä, että linjalla on tarpeeksi työntekijöitä linjan pyörittämiseen. Työvuorosuunnitteluohjelmistolla pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan miehistötilanteen seuraamista ja siihen reagoimista. Opinnäytetyössä raportoidaan uuden työvuorosuunnitteluohjelmiston hankintaa ja siihen liittyviä syitä. Opinnäytetyössä käsitellään, miten uuden ohjelmiston käyttöönotto sujuu ja kuinka hyvin ohjelmiston kokeileminen onnistuu. Opinnäytetyössä käsitellään myös, minkälaista palautetta uusi ohjelmisto saa sitä käyttäviltä työntekijöiltä ja kuinka paljon hyötyä työvuorosuunnitteluohjelmistosta saadaan tehdasolosuhteissa.

9 9 2 OUTOKUMPU OYJ Outokumpu Oyj on suomalainen metalliteollisuuden yritys, jonka päätuotteena on ruostumaton teräs. Outokummun tarina alkaa Itä-Suomesta Kuusjärven kunnasta löydetystä kupariesiintymästä vuonna Nykyään Outokumpu on ruostumattoman teräksen markkinajohtaja maailmassa. Ruostumaton teräs on ympäristöystävällinen, kierrätettävä ja luja materiaali, joka on suunniteltu kestämään ikuisesti. (Outokumpu 2020c.) Outokumpu jakautuu neljään liiketoiminta-alueeseen. Liiketoiminta-alueita ovat Europe, Long Products, Americas ja Ferrochrome. Outokummun pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja Outokummulla on yli työntekijää yli 30 maassa. Tällä hetkellä Outokummun toimitusjohtajana toimii Roeland Baan. Outokummun organisaatio on esitetty kuviossa 1. (Outokumpu 2020c.) Kuvio 1. Outokumpu Oyj:n organisaatiokaavio (Outokumpu 2020b) Outokummulla on ruostumatonta terästä valmistavia tehtaita ympäri maailmaa. Suomen lisäksi Outokummulla on tehtaita Meksikossa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Outokumpu omistaa myös Kemissä sijaitsevan kromikaivoksen. Kaikki Outokummun toimipaikat on esitetty kuviossa 2. (Solidium 2020.)

10 10 Kuvio 2. Outokumpu Oyj:n kaikki toimipaikat (Outokumpu 2020b) Outokumpu Oyj:n liikevaihto vuonna 2018 oli 6,9 miljardia euroa ja ruostumattoman teräksen toimitukset 2,4 miljoonaa tonnia. Samana vuonna Outokummulle tuli liikevoittoa 280 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 Outokumpu oli liikevaihdolla mitattuna Suomen 13. suurin yritys. Outokumpu on julkinen osakeyhtiö ja sen osake on listattu Nasdaq Helsingin pörssiin. (Outokumpu 2020b.) 2.1 Outokumpu Tornio Works Tornion terästehdas muodostaa maailman suurimman yhtenäisen ruostumattoman teräksen tuotantoketjun. Outokummun Tornion tehtaiden tehdasalueella (Kuva 1) on kaikki ruostumattoman teräksen tuotantoon tarvittavat tuotantoyksiköt. Samalla tehdasalueella ovat ferrokromitehdas, terässulatto, kuumavalssaamo ja kylmävalssaamo. Tornion tehtailla käytettävä kromi tulee Kemin kaivokselta, joka kuuluu myös Tornion integroituun tuotantolaitokseen. Outokummun Tornion terästehtaalla on yhteensä noin 2300 työntekijää, jos Kemin kaivos lasketaan mukaan. Tornion tehtaalla ruostumattoman teräksen tuotannon johtaja

11 11 on tällä hetkellä Niklas Wass. Ferrokromiliiketoiminnan johtaja Martti Sassin vastuualueeseen kuuluu ferrokromin lisäksi myös Kemin kaivos. (Outokumpu 2020b.) Kuva 1. Outokummun Tornion tehdasalueen ilmakuva (YBT Oy 2020) Ensimmäinen kromimalmiesiintymä löydettiin Kemissä vuonna Kemin kaivos perustettiin vuonna 1968 ja samana vuonna Tornion terästehtaiden ensimmäinen ferrokromitehdas aloitti toimintansa. Uutta terästehdasta suunniteltiin alun perin Poriin, mutta Tornion tehdasalueella ollut ferrokromitehdas sekä läheinen Kemin kaivos ajoivat sitä Tornioon. Valtioneuvoston päätös helmikuussa 1973 sinetöi tehtaan rakentamisen Tornioon. Vuonna 1976 Tornion terästehtaiden terässulaton 1-linjalla tehtiin ensimmäinen sulatus. (Outokumpu 2020c.) Tornion terästehtaiden tuotantoketju lähtee liikkeelle Kemin kaivoksesta, jossa louhitaan kromia. Kromi kuljetetaan Kemistä Tornion ferrokromitehtaalle, jossa siitä tehdään sulaa ferrokromia. Ferrokromitehdas muodostuu kolmesta ferrokromiuunista. Terässulatolla on kaksi linjaa, joista toisella voidaan hyödyntää ferrokromitehtaalta tulevaa sulaa ferrokromia. Terässulatolla sula teräs valetaan aihioiksi, joista suurin osa menee kuumavalssaamolle valssattaviksi. Kuumavalssaamolla aihioista valssataan kuumanauhoja, joista jotkut myydään sellaisinaan

12 12 eteenpäin. Ne kuumanauhat, joita ei myydä, menevät kylmävalssaamolle, jossa ne valssataan vielä ohuemmiksi kylmänauhoiksi. Kylmävalssaamolla voidaan vaikuttaa myös teräksen ulkonäköön ja muihin ominaisuuksiin. (Outokumpu 2020b.) 2.2 Jaloterässulatto (JTSU) Outokummun Tornion tehtaiden jaloterässulatolla on kaksi tuotantolinjaa, joiden tuotantokapasiteetti on noin 1,6 miljoona tonnia vuodessa. Tuotantolinjoja kutsutaan 1- ja 2-linjaksi. Terässulaton 1-linja aloitti toimintansa vuonna 1976, kun taas 2-linjan ensimmäinen sulatus tehtiin vuonna Terässulaton kahdella tuotantolinjalla valmistetaan aihioita sulasta kierrätysteräksestä, johon lisätään prosessinaikana kromia, nikkeliä ja muita seosaineita. Terässulaton tämän hetkisenä johtajana toimii Teijo Södervall. (Outokumpu 2020a.) Terässulaton molemmat tuotantolinjat koostuvat viidestä eri prosessipaikasta, joita ovat valokaariuuni (VKU), AOD-konvertteri (AOD), senkka-asema (SA), jatkuvavalukone (JVK) ja aihiohiomo. Lisäksi 1-linjalla on vielä kromikonvertteri (CRK), jossa kromi seostetaan sulana teräksen joukkoon, kun taas 2-linjalla kromia seostetaan palatavarana. Terässulaton tuotantokaavio on esitetty kuviossa 3. (Outokumpu 2020a.) Kuvio 3. Terässulaton tuotantokaavio (Outokumpu 2020b)

13 Jaloterässulaton 2-linja (JTSU2) Jaloterässulaton 2-linjan tuotanto alkaa romupihalta, jossa romukoriin kerätään kierrätysterästä. Romukori kuljetetaan valokaaniuunille (VKU2) ja panostetaan valokaariuuniin. Valokaariuuni sulattaa teräksen valokaaren avulla ja sulatuksen jälkeen sula teräs kaadetaan siirtosenkkaan, jolla se lähetetään AOD2:lle. (Outokumpu 2020a.) AOD2:lla siirtosenkassa olevan sulan päältä poistetaan kuona laapalla. Laappauksen jälkeen sula kaadetaan siirtosenkasta AOD-konvertteriin. AOD-konvertterissa sulan hiilipitoisuutta puhalletaan matalammaksi ja siihen lisätään tarvittavia seosaineita. AOD:n käsittelyn jälkeen sula kaadetaan konvertterista valusenkkaan, jolla se kuljetetaan senkka-asemalle. (Outokumpu 2020a.) Senkka-asemalla (SA2) on kaksi käsittelylinjaa, joissa sulalle tehdään vielä lopulliset käsittelyt ja raaka-ainelisäykset ennen valua. Senkka-asemalla sulaan voidaan lisätä esimerkiksi titaania tai molybdeeniä, ja siellä sula lämmitetään oikeaan lämpötilaan ennen valua. Senkka-aseman käsittelyn jälkeen valusenkka nostetaan jatkuvavalukoneella olevaan senkkatorniin. (Outokumpu 2020a.) Jatkuvavalukoneella (JVK2) sula teräs valetaan teräsnauhaksi, joka leikataan oikean mittaisiksi aihioiksi polttoleikkauskoneella. Jatkuvavalukoneella voidaan valaa maksimissaan kymmenen senkan mittainen sekvenssi, jonka jälkeen pitää olla valuväli. Valuvälin aikana vaihdetaan väliallas sekä tehdään muita huoltotoimenpiteitä ennen uuden valun aloittamista. (Outokumpu 2020a.) Polttoleikkauksen jälkeen aihiot siirtyvät aihiohiomoon, jossa tietyt teräslajit hiotaan hiomakoneilla. Hionnalla voidaan myös poistaa aihioon valun aikana syntyteitä pintavikoja. Monet teräslajit menevät suoraan aihiohiomon kautta kuumavalssaamolle valssaukseen. Jos kuumavalssaamo ei ota vastaan valusta tulevia aihioita, ne voidaan nostaa jäähtymään aihiohiomossa olevan aihioiden jäähdytyshallin lattialle. (Outokumpu 2020a.)

14 14 3 INVENCO OY Invenco Oy on vuonna 2003 perustettu yritysten suorituskyvyn johtamiseen, tietovarastointiin ja raportointiin erikoistunut asiantuntijaorganisaatio. Sen tärkeimpiin osaamisalueisiin kuuluu tiedon integrointi, tietovarastointi, business intelligence ja analyyttiset ratkaisut. Invenco Oy tarjoaa myös talouden suunnittelun, ennustamisen ja budjetoinnin kehittämistä. Invenco tarjoaa asiakkailleen useita eri ratkaisuja, palveluja ja ohjelmistoja sekä hallitsee useita eri teknologioita. (Invenco 2020b.) 3.1 OnShift OnShift on Invenco Oy:n työvuorosuunnitteluohjelmisto. Se on moderni ja reaaliaikainen ohjelmisto, joka toimii selainpohjaisesti. OnShiftiä on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa ja kaikki asiakkaiden toiveet ja kehitysehdotukset on otettu huomioon. OnShift on pilvipohjainen palvelu eli sille ei ole tarvetta ylläpitää palvelinta varusohjelmineen. OnShiftissä on keskitytty työvuorosuunnittelun optimointiin, suunnittelun helppouteen ja joustavaan työaikasääntöjen laatimiseen. Invencolla on myös pitkäaikainen kokemus erilaisista integraatioista, joten kaikkien tietojen tuonti ja vienti toisiin järjestelmiin onnistuu hyvin. (OnShift Työvuorot nopeasti ja tehokkaasti 2020, 7.) 3.2 Asiakastoteutukset Invencolla on paljon asiakkaita, jotka hyödyntävät useita Invencon eri palveluita. Invencon Tabella-taloussuunnittelujärjestelmää käyttää mm. Finferries, Cramo ja Porvoon kaupunki. Finferries hyödyntää Tabellaa talouden suunnittelussa, sisäisessä raportoinnissa ja konsernitilinpäätöksissä. Cramo puolestaan hyödyntää Tabellaa talouden suunnittelussa ja konsernipalveluita tuottavien yhtiöiden operatiivisessa konsolidoinnissa. Porvoon kaupungilla Tabellaa käytetään käyttötalouden, rahoituksen ja investointien suunnittelussa. (Invenco 2020a.) OnShift-työvuorosovellusta käyttää Matkahuolto, ja Oulun yliopisto käyttää Invencon kehittämää ajanvarausjärjestelmää. Oulun yliopisto on käyttänyt myös Inven-

15 15 con kehitysalusta InControlia hankkeessaan. Vakuutusyhtiö Pohjantähti otti käyttöön Microsoft Power BI:n. Käyttöönoton yhteydessä Pohjantähti hyödynsi Invencon tarjoamaa Power BI valmennusta. (Invenco 2020a.)

16 16 4 TYÖVUOROSUUNNITTELU Työajat vaikuttavat suuresti työntekijän työhyvinvointiin ja työkykyyn. Varsinkin vuoro- ja yötyöt ovat raskaita niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Vuorotyön haittojen vähentäminen ja työvuorosuunnittelun kehittäminen onkin tärkeässä roolissa kaikilla aloilla. Työajoista päättää työnantaja, jonka pitää noudattaa työaikadirektiiviä, työaikalakia ja työehtosopimuksia. Työaikoja suunniteltaessa työnantajan on noudatettava myös työsuojelu- ja työterveyslainsäädäntöä. (Työterveyslaitos 2020b.) 4.1 Työvuorosuunnittelun edut Työvuorosuunnittelu ja henkilöresurssiensuunnittelu ovat tärkeää toiminnan johtamista niin yrityksille, yksiköille kuin työyhteisöillekin. Hyvällä työvuorosuunnittelulla ja töiden järjestelyllä saadaan hyviä tuloksia töissä ja työhyvinvoinnissa. Työvuorosuunnittelun avulla työntekijä saa hyvissä ajoin tiedon työvuoroistaan, mikä antaa mahdollisuuden suunnitella perhe-elämää ja vapaa-aikaa. Työvuorosuunnittelussa työntekijä tuntee työnsä parhaiten ja siksi häntä kannattaa käyttää apuna työvuorosuunnittelua tehtäessä. (Mård 2018.) 4.2 Työvuorosuunnittelussa huomioitavaa Työvuorosuunnittelussa hyvän tuloksen saaminen vaatii useiden asioiden huomioon ottamista. Varsinkin vuorotyössä olevien jaksamisen kannalta erittäin tärkeitä ovat päivittäiset palauttavat jaksot. Työntekijöillä on oltava joka työpäivä riittävästi taukoja, jotta he jaksavat työskennellä. Hyvän palautumisen työstä takaavat myös viikonloppuvapaat tai useamman päivän vapaat viikolla. Työstä on tärkeää muistaa myös irrottautua välillä. Työstä irrottautumisessa tärkeässä roolissa ovat vuosilomat ja juhlapyhät. (Työterveyslaitos 2020a.) Hyvä työvuorosuunnittelu koostuu seuraavanlaisista asioista: - Työvuoroluettelo olisi hyvä tehdä työnantajan ja työntekijän yhteistyönä, jos se on mahdollista.

17 17 - Työvuorot olisi hyvä suunnitella mahdollisimman pitkälle ajalle ja niiden olisi hyvä olla säännöllisiä. - Vapaajaksojen pitäisi olla yhtenäisiä ja työvuorojen välissä olisi hyvä olla tuntia väliä. - Yövuoroja olisi hyvä olla peräkkäin vain muutamia ja työvuorojen olisi hyvä olla 8-10 tunnin mittaisia. - Säännöllisissä kolmivuorokierroissa nopea, myötäpäivään kiertävä vuorojärjestelmä on suotavin. (Työterveyslaitos 2020a.)

18 18 5 TYÖAIKA Työajaksi määritellään aikaa, jota käytetään työntekoon ja aikaa, jolloin työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajat käytettävissä. Matkustamiseen käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi, jos sitä ei pidetä työsuorituksena. (Työaikalaki 872/2019 2:3.) Työnantajan velvollisuuteen ehkäistä työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen liittyvää liiallista rasitusta sovelletaan, mitä työturvallisuuslain (738/2002) 10, 13 ja 25 :ssä säädetään (Työaikalaki 872/2019 2:3 ). 5.1 Uusi työaikalaki Uusi työaikalaki (872/2019) tuli voimaan Uusi työaikalaki vastaa työmarkkinoilla ja työelämässä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten työnteon yleistymiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Työaikalaki antaa työpaikoille mahdollisuuden tehdä uusia työaikaratkaisuja liukuvan työajan ja joustotyöajan suhteen. Uusi työaikalaki mahdollistaa myös työaikapankin käyttöönoton kaikilla työpaikoilla. Työaikalain uudistus vastaa myös työaikadirektiiviin ja sen asettamiin vaatimuksiin. (Uusi työaikalaki pähkinänkuoressa 2020.) 5.2 Yleistyöaika ja vuorotyö Yleistyöajalla tarkoitetaan normaalia säännöllistä työaikaa, johon kuuluu enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen työaika voi kuitenkin vaihdella ja se voidaan järjestää siten, että viikoittainen työaika on keskimäärin 40 tuntia enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työaika ei kuitenkaan saa ylittää kahdeksan tunnin säännöllistä päivittäistä työaikaa. (Työaikalaki 872/2019 3:5.) Säännöllinen työaika voidaan muuttaa myös vuorotyöksi. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja ne muuttuvat aina tiettyjen ajanjaksojen jälkeen. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika (Työaikalaki 872/2019 3:6 ).

19 Työvuoroluettelo Jokaisella työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, josta näkee työntekijän työajan alkamisen ja päättymisen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on laadittava mahdollisimman pitkälle ajanjaksolle, mutta kuitenkin vähintään viikoksi. Työnantajan pitää säilyttää työvuoroluettelot tarvittavan pitkään, jos tietoja ei löydy työaikakirjanpidosta. Työntekijöiden on saatava kirjallinen työvuoroluettelo hyvissä ajoin, vähintään viikkoa ennen työjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töihin liittyvästä painavasta syystä. (Työaikalaki 872/2019 7:30.)

20 20 6 OHJELMISTON HANKINTA JA KÄYTTÖÖNOTTO Uuden ohjelmiston hankinnassa ja käyttöönotossa tulee ottaa monta asiaa ja osapuolta huomioon. Ohjelmisto halutaan hankkia tehokkaasti ja käyttöönoton tulisi sujua ilman suurempia ongelmia. Onnistunutta ohjelmiston hankintaa edellyttää nopea ja helppo käyttöönotto. (Forselius 2013, 9-13.) Onnistunut ohjelmiston hankinta tyydyttää ostajaa, toimittajaa ja käyttäjiä. Ostaja haluaa saada uuden ohjelmiston nopeasti ja edullisesti, kun taas toimittaja haluaa hankkeesta taloudellista voittoa ja mainetta osaavana kumppanina. Käyttäjät edellyttävät järjestelmältä helppokäyttöisyyttä ja luotettavuutta. Kaikki tämä on mahdollista, kunhan jokainen mukana oleva osapuoli tekee työnsä hyvin ja kunnolla. (Forselius 2013, 9-13.) 6.1 Ohjelmiston hankinta Tietotekniikan liitto ry (TTL) on kehittänyt tietojärjestelmien hankinnan ohjausta varten 4V-mallin. 4V-malli (Kuvio 4) koostuu neljästä päävaiheesta, joita ovat: valmistelu, valinta, valvonta ja viimeistely. 4V-mallissa tietojärjestelmän hankinta on myös jäsennetty kolmeksi ohjauksen tasoksi, joita ovat hankinnan ohjaus, projektien ohjaus ja systeemityö. Tietojärjestelmällä tarkoitetaan asiakkaan tarpeisiin muunneltua valmisohjelmistoa tai asiakkaalle räätälöityä ohjelmistoa. (Forselius 2013, 9-10.)

21 21 Kuvio 4. Tietojärjestelmän hankintaprosessi (Forselius 2013, 10) Hankinnassa pitää varautua siihen, että se ei aina etene suunnitelmien mukaan. Jotkut hankinnat saattavat venyä hyvinkin pitkiksi, jonka aikana voi tulla suuriakin muutoksia. Prosessissa saatetaan joutua palaamaan taaksepäin tiedon lisääntymisestä, toimiympäristön muuttumisesta tai tuotetarjonnan kehittymisestä johtuen. Joskus hankinnat saattavat kokonaan keskeytyä edellä mainittujen syiden takia. Jättihankintoja olisikin hyvä välttää ja ohjelmistot olisi hyvä hankkia palasina, jos se vain on mahdollista. (Forselius 2013, 10.) Yksi suurimmista tekijöistä hankinnan onnistumisessa on valmistelu. Mitä paremmin hankinta on suunniteltu, sitä tehokkaammin ja edullisemmin se onnistuu (Forselius 2013, 26). 6.2 Ohjelmiston käyttöönotto Ohjelmiston käyttöönottoon ei ole tehty yleistä mallia, koska käyttöönottoprojektit vaihtelevat niin paljon. Käyttöönottoprojektit vaihtelevat hankinnan kohteen, tulevan käyttöympäristön, teknologian, organisaatiorakenteiden ja näiden kaikkien

22 22 yhdistelmien mukaan. Esimerkiksi toimiala- ja ohjelmistotyyppikohtaisia malleja käyttöönoton läpiviemiseen on olemassa, mutta yleispätevää ohjetta ei ole. (Forselius 2013, 13.) Forseliuksen (2013) mukaan uuden ohjelmiston käyttöönottoon kuuluu seuraavanlaisia tehtäviä: - tuotantolaitteistojen ja -ohjelmistojen asennus ja uuden mahdollisesti tarvittavan infrastruktuurin käyttöönotto - tietokantojen perustaminen - ohjeistojen laatiminen - tiedottaminen - käyttäjien ja järjestelmästä vastaavien kouluttaminen - tukiorganisaation virittäminen - vara- tai rinnakkaisjärjestelmän käytön järjestelyt - ohjeistus toiminnan varmistamiseksi poikkeusoloissa - varmistusrutiinien toimivuudesta huolehtiminen - tuotantokäyttöön siirtyminen - järjestelmän käytettävyyden ja muiden sovittujen mittausten käynnistäminen. (Forselius 2013, 13.)

23 23 7 KYSELY JA PALAUTE Työelämässä saadaan ja kerätään paljon palautetta erilaisista asioista. Palautetta saadaan työnteosta ja sen tuloksista ja palautetta kerätään esimerkiksi uusista ohjelmista ja työvälineistä. Palautetta kerätään pääosin kyselyillä ja kysely voi olla suullinen, sähköinen tai paperille tehty. Palautteen saamisella ja antamisella voidaan vaikuttaa todella paljon asioiden kehittymiseen. Yksi yleisimmistä palautustyypeistä on asiakaspalaute. Asiakaspalautteen antaminen tulisi tehdä mahdollisimman helpoksi asiakkaille ja palaute pitäisi käsitellä mahdollisimman tehokkaasti. Hyvän palautteen avulla organisaatio pystyy kehittämään toimintaansa ja palveluitaan. Monet organisaatiot käsittelevät negatiiviset palautteet ikävinä asioina, eivätkä osaa hyödyntää niitä palveluiden kehityksessä. (Cook 2012, 13.) Useampi asia vaikuttaa siihen, miksi asiakkaat eivät anna palautetta. Palautteen antamatta jättämiseen vaikuttavat seuraavat tekijät: - Asiakkaalla ei ole aikaa palautteen antamiseen. - Asiakkaat eivät usko palautteen antamisesta olevan mitään hyötyä. - Palautteen antaminen on liian monimutkaista. - Asiakkailla ei ole tietoa mihin ja miten palaute annetaan. (Cook 2012, 22.) 7.1 Kyselytyylit Perinteisin kyselyn järjestämistyyli on paperinen kyselylomake. Paperisella kyselylomakkeella palaute saadaan helposti ja nopeasti. Palautteen käsittely on kuitenkin melko hidasta ja työlästä. Paperinen aineisto voi myös helposti tuhoutua tai kadota, eikä siitä ole olemassa varmuuskopiota. Aineisto on myös hankala saada tehtyä raportiksi. (Kekäläinen 2016.) Sähköisen kyselyn tekemiseen on olemassa useampia eri sovellutuksia. Näitä ovat esimerkiksi Webropol, Feelback Group ja SurveyMonkey. Sovellutuksilla on

24 24 helppoa ja nopeaa laatia kyselylomakkeet, kerätä vastaukset ja raportoida tulokset. Tulokset voidaan lähettää eteenpäin sähköpostitse tai julkaista sosiaalisessa mediassa. Sähköisessä tiedon keruussa hyviä puolia ovat edullisuus, nopeus ja vaivattomuus. Huonona puolena voi olla postitulvaan hukkuminen. (Vilkka 2015, 128.) 7.2 Kysymystyypit Kysymystyypit voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: Suljettuihin eli strukturoituihin, sekamuotoisiin ja avoimiin kysymyksiin. Avoimet kysymykset soveltuvat parhaiten kyselyyn silloin, kun halutaan saada uutta tietoa kyselyn vastaajilta. Avoimissa kysymyksissä vastauksia ei myöskään rajoiteta millään tavalla. Avoimet kysymykset ovat nopeita ja helppoja laatia, ja niillä pyritäänkin pääsääntöisesti tuomaan uusia asioita ja näkökulmia esille. Toisaalta niiden tilastoiminen on vaikeaa ja työlästä. Avoimia kysymyksiä käytetäänkin pääosin kvalitatiivisissa eli laadullisissa tutkimuksissa. (Heikkilä 2014, 47.) Suljetuissa kysymyksissä on olemassa valmiit vastausvaihtoehdot. Yli kaksi vastausvaihtoehtoa sisältävää kysymystä sanotaan monivalintakysymykseksi. Kahden vastausvaihtoehdon kysymyksiä sanotaan taas dikotomiseksi kysymykseksi. Suljetut kysymykset ovat helppoja tilastoida ja niihin on nopeaa ja helppoa vastata. Suljettujen kysymysten huono puoli on se, että kyselyn laatija ei välttämättä ole osannut listata kaikkia mahdollisia vastausvaihtoehtoja. (Heikkilä 2014, ) Sekamuotoiset kysymykset ovat suljettujen ja avoimien kysymysten sekoitus. Sekamuotoisissa kysymyksissä on ennalta määriteltyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi vähintään yksi avoin vaihtoehto. Yleisin sekamuotoinen kysymys on normaali monivalintakysymys, jossa yhtenä vastausvaihtoehtona on jokin muu, mikä?. Tällaista vastausvaihtoehtoa suositellaan käytettäväksi silloin, kun halutaan antaa vastaajille mahdollisuus keksiä vastaus myös itse. (Heikkilä 2014, 51.) Näiden yleisten kysymysten lisäksi kyselyissä käytetään myös asenneasteikkoja. Yleisimmät käytetyt asenneasteikot ovat Likertin ja Osgoodin asteikot. Niissä on valmiit vastausvaihtoehdot ja niitä käytetään pääosin mielipiteiden mittaamiseen.

25 25 Likertin asteikossa esitetään väittämiä, joihin vastaaja valitsee lähinnä omaa mielipidettään olevan vastausvaihtoehdon. Vastausvaihtoehdot voivat olla numeroituja tai välillä täysin eri mieltä ja täysin samaa mieltä. Vastausvaihtoehdot voi numeroida, jotta vastausten numeraalisista arvoista voidaan laskea vastausten keskiarvo. Osgoodin asteikossa käytetään vastakkaisia adjektiivejä vastausvaihtoehtojen ääripäinä. Vastausvaihtoehtojen arvoasteikot ovat 5- tai 7-portaisia. (Heikkilä 2014, ) 7.3 Kyselyn laatiminen Ennen kyselyn laatimista kyselyn järjestäjän pitää tietää kyselyssä kysyttävät kysymykset ja kyselyn tavoite. Kyselyn laatiminen aloitetaan kyselyn rakenteen suunnittelusta, kysymysten muotoilusta ja tutkittavien asioiden päättämisestä. Näiden jälkeen laaditaan saatekirje, jonka jälkeen kyselyä testataan ja mahdollisesti korjataan. Näillä vaiheilla saadaan aikaan kyselyn lopullinen muoto. (Heikkilä 2014, ) Hyvää kyselyä laadittaessa kannattaa - suosia suljettuja kysymyksiä - tehdä kysymykset neutraaleiksi - laittaa vastausvaihtoehdot tasapainoon - kysyä vain yksi kysymys kerrallaan - tehdä kysymyksistä erilaisia - tehdä useimmat kysymykset vapaaehtoisiksi - testata kyselyä ennen sen lähettämistä. (SurveyMonkey 2020.) 7.4 Palautteen käsittely Yrityksessä ulkoisen ja sisäisen palautteen antamisen kynnys tulisi olla mahdollisimman pieni. Hyvän palautusjärjestelmän avulla pystytään jatkuvasti kehittä-

26 26 mään yritystä. Palautteen käsittely olisi hyvä tapahtua nopeasti ja tehdyistä toimenpiteistä olisi hyvä informoida palautteen antajia. Yrityksissä palautteen hallinta onkin jaettu viiteen kategoriaan (Taulukko 1). Palaute olisi hyvä kohdistaa tiettyyn tuotteeseen, tekemiseen tai palveluun. Näin ollen siitä huomattaisiin heikkouksia ja vahvuuksia, joita ilman palautteen keräämistä ei olisi huomattu. Palautetta ajatellaan useasti negatiivisena asiana, koska sillä tuodaan useasti esiin epäkohtia. Näin ollen positiivisen palautteen saaminen jää melko vähäiseksi. (Lindén 2015, 185.) Taulukko 1. Yritysten palautteen hallinnan viisi kategoriaa (Lindén 2015, 187)

27 27 8 TYÖVUOROSUUNNITTELU OUTOKUMMULLA Outokummulla on olemassa useita erilaisia vuorokiertoja ja työaikoja. Outokummun eri paikoissa on monia erilaisia vuorosysteemejä. Outokummulla on normaalin päivävuoron lisäksi olemassa katkeamatonta ja katkeavaa vuorotyötä. Outokummun Tornion tehtaiden yleisin vuorosysteemi on katkeamaton 3-vuorotyö, jossa työntekijöitä on tehtaalla joka päivä ympäri vuorokauden. 3-vuorotyössä tehdään aamu-, ilta- ja yövuoroja, mutta Outokummulla on myös sellaisia vuorosysteemejä, joissa tehdään ainoastaan aamu- ja iltavuoroja. Joissakin vuorosysteemeissä töitä tehdään joka päivä ja joissakin viikonloput ollaan vapaalla. Outokummulla on myös olemassa sekä 8 tunnin että 12 tunnin työvuoroja. Outokummulla on siis paljon erilaista työvuorosuunnittelua. Katkeamattomassa 3-vuorotyössä jokainen työntekijä kulkee oman vuoronsa mukana, joten työvuorosuunnittelua täytyy tehdä ainoastaan poissaolojen yhteydessä. 3-vuorotyössä oleville työntekijöille tehdään työvuorokalenteri aina valmiiksi koko vuodeksi ja sen mukaan kuljetaan töissä. 8.1 Outokummun terässulaton vuorojärjestelmä Outokummun terässulatolla vuorojärjestelmänä on katkeamaton 3-vuorotyö. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on vuorokierrossaan aina 2 aamua, 2 iltaa, 2 yötä ja 4 vapaata. Aamuvuoro on klo 6-14, iltavuoro klo ja yövuoro klo Outokummun terässulaton vuoden 2020 vuorokalenteri näkyy taulukossa 2. Outokummun terässulatolla on viisi eri vuoroa (A-E), joiden lisäksi on päivävuoro. Päivävuorossa kulkee pääosin toimihenkilöitä päivämiesten lisäksi. Vuorossa kulkevat prosessityöntekijät, vuorohuollon työntekijät, vuoromestarit ja vuorohuoltoteknikko. Jokaisella vuorossa olevalla työntekijällä on oma vuoronsa, johon hän kuuluu ja jonka mukaan hän kulkee töissä. Outokummulla on myös mahdollisuus tehdä vuoronvaihtoja toisen vuoron työntekijän kanssa. Nämä vuoronvaihdot ovat kuitenkin työntekijöiden välisiä sopimuksia.

28 28 Taulukko 2. Outokummun vuorokalenteri 2020 (Finke 2020) 8.2 Outokummun TES:n mukaiset vuosilomat ja muut vapaat Outokummun terässulatolla on käytössä 3 eri työehtosopimusta. Työntekijöillä on teknologiateollisuuden ja teollisuusliiton välinen TES. Lisäksi toimihenkilöillä on

29 29 teknologiateollisuuden ja ammattiliitto pro:n välinen TES. Ylemmillä toimihenkilöillä on taas teknologiateollisuuden ja YTN:n välinen TES. (Koskenniska 2020; Kantola 2020.) Vuosilomat myönnetään työntekijöille vuosilomalain mukaan. Normaalien työssäolopäivien lisäksi vuosiloman pituutta määrittäessä työssäolopäivien veroisiksi päiviksi lasketaan työajan tasaamispäivät, työaikapankkivapaat, palvelusvuosilisävapaat ja lomarahavapaat. Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työntekijälle annetaan 24 päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa-aika välisenä aikana vuosilomaa varten. Jäljelle jääneet lomapäivät 24 päivän loman osasta annetaan sen kalenterivuoden aikana, jolloin lomanmääräytymisvuosi päättyy. (Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimus, 3-luku, 21.1.) Outokummulla on vuosilomien lisäksi olemassa myös muita työntekijöille myönnettäviä vapaapäiviä. Työntekijä voi pitää rokulia eli palkatonta vapaata tai pankkivapaata. Lisäksi työntekijälle alkaa kertymään palvelusvuosivapaita, kun hän on työskennellyt 20 vuotta Outokummulla yhtäjaksoisesti. Palvelusvuosivapaita kertyy lisää aina viiden vuoden välein. Palvelusvuosivapaita ovat PVV, PVL ja PVP. (Outokumpu 2020a.)

30 30 9 KOKEILUJAKSON SUUNNITELMA Ennen kokeilujakson aloittamista laadittiin kirjallinen suunnitelma, jossa käydään läpi, mitä kokeilujakson aikana tullaan tekemään. Suunnitelmassa kerrotaan myös, ketkä kokeilujaksoon osallistuvat ja kuka toimii ohjelman tukihenkilönä. Alkuperäinen kokeilujakson suunnitelma (Liite 1) lähetettiin kaikille kokeilujaksoon osallistuville sähköpostitse ennen kokeilujakson aloittamista. 9.1 Osallistujat Työvuorosuunnitteluohjelmiston kokeilujaksoon osallistuivat ne henkilöt, jotka ovat vastuussa työvuorosuunnittelusta terässulaton 2-linjalla. Terässulaton 2-linjalla suurin osa työvuorosuunnittelusta on poissaolojen merkkausta ja niiden tilalle tuuraajien hakemista. Työntekijöiden poissaolot ja niiden täyttäminen on vuoromestareiden vastuulla. Työntekijöiden lomasuunnittelu on vastaavan mestarin tehtävä ja vuoromestareiden lomasuunnittelu on käyttöpäällikön tehtävä. Käyttöpäällikkö vastaa myös vuoromestareiden poissaoloista ja niiden täyttämisestä. Työvuorosuunnitteluohjelmiston kokeilujaksoon ja kokeiluversion käyttöön osallistuivat seuraavat henkilöt: - Janne Koskenniska (Käyttöpäällikkö JTSU2) - Toni Finke (Vastaavamestari JTSU2) - Markus Huhta (Opinnäytetyöntekijä) - Toni Myllykoski (A-vuoron vuoromestari JTSU2) - Arto Heiskanen (B-vuoron vuoromestari JTSU2) - Jani Kinnunen (C-vuoron vuoromestari JTSU2) - Jesse Wolff (D-vuoron vuoromestari JTSU2) - Juha Kaunisto. (E-vuoron vuoromestari JTSU2)

31 Perehdytys ja opastaminen Ennen kokeilujakson aloitusta Invenco järjesti kahden tunnin online-tapaamisen, jossa kerrottiin tarkemmin OnShift-ohjelmasta. Lisäksi sen aikana annettiin kevyt perehdytys ohjelmiston käyttöön. Tapaamiseen osallistuivat kokeiluversion käyttäjät. Ne vuoromestarit, jotka eivät päässeet osallistumaan tapaamiseen, pystyivät katsomaan tapaamisen nauhoitteen omalla ajallaan. Online-tapaamisen lisäksi opinnäytetyöntekijän piti käydä vähintään kerran jokaisen ohjelmiston käyttäjän kanssa keskustelemassa sen käytöstä ja tarvittaessa opastamassa sen käytössä. Invencon päästä ohjelman tukihenkilönä toimi Hanna Kumpula, johon pystyi olemaan yhteydessä ohjelman ongelmien ja vikojen osalta. 9.3 Kokeilujakson kulku Kokeilujakson aikana ohjelmistoa testataan käytännössä ja siitä kerätään hyviä ja huonoja puolia. Kokeilujakso pidetään maaliskuussa ja se aloitetaan heti maaliskuun alusta. Kokeilujakso kestää 2X10 päivää eli kahden täyden vuorokierron ajan. Näin ollen jokainen vuoromestari ehtii kokeilla ohjelmaa kaksi täyttä vuorokiertoa. Ensimmäisen 10 päivän ajanjakson jälkeen järjestetään välikysely, jossa kysytään mitä mieltä ohjelmiston käyttäjät ovat ohjelmistosta ja sen toiminnoista. Lisäksi samalla kysytään jo mieleen tulleita lisäyksiä ja parannusehdotuksia. Kokeilujakson lopuksi järjestetään loppukysely, jossa kysytään samantapaisia kysymyksiä kuin välikyselyssäkin. Lisäksi loppukyselyssä kysytään myös kokeilujakson onnistumisesta kokonaisuudessaan ja mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä.

32 32 10 TYÖVUOROSUUNNITTELUOHJELMISTON KYSELYT Työvuorosuunnitteluohjelmiston hankintaan ja käyttöön liittyen tehtiin kolme kyselyä. Ennen kokeilujakson aloittamista tehtiin alustava kysely, jossa kerättiin ehdotuksia ja odotuksia ohjelmistolle. Kokeilujakson puolessa välissä järjestettiin välikysely, jossa kysyttiin ohjelmiston käyttäjien mielipiteitä ohjelmistosta sekä mahdollisia parannusehdotuksia. Kokeilujakson lopuksi järjestettiin vielä loppukysely, jossa kysyttiin samoja asioita kuin välikyselyssäkin, mutta loppukyselyssä kysyttiin myös mielipiteitä koko prosessista ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä Alustava kysely Alustava kysely (Liite 2) lähetettiin terässulaton 2-linjan käyttöpäällikölle, vastaavalle mestarille, vuoromestareille sekä alku- ja loppupään päivämestareille. Kysely lähetettiin siis yhteensä yhdeksälle henkilölle, joista kuusi vastasi kyselyyn. Kysely lähetettiin ainoastaan terässulaton 2-linjan työvuorosuunnittelua tekeville työntekijöille. Kyselyssä oli viisi kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin Mikä asia tai tehtävä tuottaa tällä hetkellä eniten hankaluuksia tai lisää työtä?. Vastausvaihtoehtoja oli viisi kappaletta ja niistä pystyi valitsemaan vain yhden. Taulukossa esitetty n kuvaa vastausvaihtoehdon valintojen määrää. Prosenteilla kuvataan, kuinka moni vastanneista päätyi vastausvaihtoehtoon. Vastausvaihtoehdot ja vastaustulokset näkyvät Taulukossa 3. Taulukko 3. Alustavan kyselyn ensimmäisen kysymyksen vastaukset

33 33 Kyselyn toisessa kysymyksessä kysyttiin Mitä muita syitä on tällaisen työkalun hankintaan?. Tämä kysymys oli avoin kysymys, joten siihen pystyi itse kirjoittamaan oman vastauksensa. Kysymykseen saatiin ainoastaan kolme vastausta. Kysely on tehty tarkoituksenmukaisesti pienellä otannalla, joten vastanneista kuudesta henkilöstä kuitenkin puolet vastasivat tähän kysymykseen. Yhteenvetona lisäyksinä tuli päivämiehen ammattitaidon ylläpitämisen seuraaminen ja ylityörajoitteiden, vuoronvaihtokieltojen ja muiden henkilökohtaisten sanktioiden/rajoitteiden tuominen kaikkien tietoon. Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin kuinka tärkeä mikäkin ominaisuus hankittavassa ohjelmistossa on. Tärkeyttä arvioitiin asteikolla 1-5, jossa 1 tarkoittaa ei yhtään tärkeää ja 5 todella tärkeää. Kysymyksessä kysytyt ominaisuudet ja saadut vastaukset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Alustavan kyselyn kolmannen kysymyksen vastaukset Kyselyn neljännessä kysymyksessä kysyttiin Mitä muita ominaisuuksia hankittavassa työkalussa pitäisi olla?. Tämäkin kysymys oli avoin kysymys, johon pystyi itse kirjoittamaan vastauksensa. Tähän kysymykseen vastasi neljä henkilöä ja yhteenvetona vastauksista lisäyksiä tuli poissaolojen ja omalla ilmoituksella tehtyjen sairaspoissaolojen seuraaminen. Lisäyksenä haluttiin myös mahdollisuus suunnitella poikkeavia vahvuuksia vuoroihin tilanteen muuttuessa. Viimeisenä kysymyksenä kysyttiin, mitä muuta tulee mieleen asiaan liittyen. Tähänkin vastattiin itse kirjoittaen ja vastauksia tuli kolmelta henkilöltä. Hyviä huomautuksia oli mm. työkalun sisällön helppo muokattavuus, historian selaaminen, henkilötietojen käsittely henkilölain mukaisesti, ennakkopaketin saaminen sovellusta käyttäville henkilöille ja työkalun tukihenkilön määrittäminen.

34 Välikysely OnShiftin käyttöä ja kokeilujaksoa koskenut välikysely (Liite 3) tehtiin kokeilujakson puolessa välissä. Kysely lähetettiin terässulaton 2-linjan käyttöpäällikölle, vastaavalle mestarille ja kaikille vuoromestareille. Kysely lähettiin yhteensä siis seitsemälle henkilölle, joista ainoastaan kolme vastasi kyselyyn. Vähäinen vastausmäärä johtuu todennäköisesti COVID-19-tilanteen aiheuttamista kiireistä, joten kaikki eivät ehtineet vastata kyselyyn. Kyselyssä oli yhteensä kuusi kysymystä, joissa kysyttiin mielipiteitä ohjelmistosta sekä ideoita jatkosta. Ensimmäisessä kysymyksessä piti arvioida erilaisia koulutukseen ja opastukseen liittyviä asioita. Arviointi tehtiin asteikolla Kuviossa 5 on esitetty jokaisen kysymyksen vastausten keskiarvot. Kuviossa oleva n kirjain tarkoittaa vastausten määrää. Kuvio 5. Välikyselyn ensimmäisen kysymyksen vastausten keskiarvot Toisessa kysymyksessä kysyttiin vastaajien halukkuutta saada koulutus tilannehuoneen käytöstä ja poissaolojen merkitsemisestä. Vastaus vaihtoehtoina kysymyksessä olivat kyllä ja ei. Kolmesta vastaajasta kaksi vastasi kyllä ja yksi vastasi ei. Kolmantena kysymyksenä oli avoin kysymys, jossa kysyttiin Mitä muuta haluaisit tietää tai oppia OnShiftistä?. Kysymykseen vastanneista kolmesta henkilöstä

35 35 kaksi vastasi tähän kysymykseen. Toinen vastaaja halusi oppia lisää oikeastaan kaikesta, koska siihen mennessä saatu perehdytys oli hänen mielestään aivan liian vähäistä. Toinen vastaajista puolestaan halusi oppia lisää tilannehuoneesta ja siitä, mitä se antaa lisää. Kyselyn neljäntenä kysymyksenä oli jälleen kerran arviointia. Kysymyksessä arvioitiin OnShift-ohjelmistoa ja siihen liittyviä asioita. Arviointiasteikko oli Kuviossa 6 on esitetty kaikkien vastausten keskiarvot jokaiselle kysymyksen kohdalle. Kuviossa esiintyvä n kirjain tarkoittaa vastauksien määrää. Näistä vastauksista pystyy hyvin päättelemään, että ohjelmiston käyttäjät eivät ole kovin tyytyväisi ohjelmistoon tässä vaiheessa. Kuvio 6. Välikyselyn neljännen kysymyksen vastausten keskiarvot Viidennessä kysymyksessä kysyttiin Mitä muutos- tai parannusehdotuksia OnShiftiin sinulla on tullut jo nyt mieleen?. Kaikki kyselyn kolme vastaajaa olivat vastanneet tähän kysymykseen. Vastauksista tuli esille, että ohjelmiston käyttäjien mielestä ohjelmisto on liian monimutkainen heidän käyttöönsä. Vastaajien

36 36 mielestä OnShiftillä pitäisi pystyä merkitsemään poissaolot helpommin ja nopeammin. Lisäksi työntekijöiden järjestys haluttaisiin prosessipaikoittain. Eli järjestys olisi VKU2, AOD2, SA2, JVK2 ja Hiomo. Tällä hetkellä kaikki työntekijät ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaajat haluaisivat myös, että OnShiftin näkymät olisivat käyttäjäkohtaisia. Näistä vastauksista voidaan päätellä, että OnShiftissä on useampia asioita, joita käyttäjät haluaisivat muuttaa. Kyselyn viimeisenä eli kuudentena kysymyksenä oli Mitä muuta sinulla on tullut nyt mieleen OnShiftiin, kokeilujaksoon tai tähän koko prosessiin liittyen?. Tähän kysymykseen kyselyn kolmesta vastaajasta vastasi kaksi. Vastauksista tuli esille, että OnShift haluttaisiin yksinkertaisemmaksi ja ohjelmiston visualisointi paremmaksi. Nämä asiat nousivat esille useampaan kertaan, joten niillä on suuri merkitys ohjelmiston tulevassa kehityksessä Loppukysely Viimeisenä kyselynä tässä koko prosessissa järjestettiin loppukysely (Liite 3). Loppukyselyssä kysyttiin mielipiteitä prosessin eri vaiheista sekä ideoita, mitä tehtäisiin tulevaisuudessa. Kysely lähetettiin terässulaton 2-linjan kaikille vuoromestareille, vastaavalle mestarille sekä käyttöpäällikölle eli yhteensä seitsemälle henkilölle. Kyselyyn saivat vastata halutessaan myös kaksi prosessissa mukana ollutta Invencon työntekijää. Kyselyyn vastasi yhteensä neljä henkilöä. Lisäksi toiselta Invencon työntekijältä tuli opinnäytetyöntekijän sähköpostiin vastaus kahteen kyselyn kysymykseen. Vähäinen vastausmäärä johtuu todennäköisesti CO- VID-19-tilanteen aiheuttamista kiireistä. Ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin Mistä asioista haluaisit vielä lisää opetusta?. Kysymys oli monivalintakysymys ja vastausvaihtoehtoina olivat OnShiftin eri ominaisuudet. Taulukossa 5 on esitetty prosenttimääräisesti, kuinka moni vastaajista valitsi minkäkin vastausvaihtoehdon. Taulukossa esitetty n tarkoittaa vastausvaihtoehdon valintojen määrää.

37 37 Taulukko 5. Loppukyselyn ensimmäisen kysymyksen vastaukset Toisessa kysymyksessä kysyttiin Kerro omin sanoin mitä haluat/tarvitset tietää lisää OnShiftistä?. Kysymys oli avoin kysymys, johon tuli ainoastaan yksi vastaus. Vastauksesta tuli ilmi, että tässä prosessissa ollut tutustumisaika oli liian lyhyt ja ohjelmiston käyttöön olisi tarvinnut enemmän tukea. Vastaaja nosti tässäkin esille myös käyttäjäkohtaisesti tallentuvan työtilan. Kolmannessa kysymyksessä kysyttiin vastaajien mielipidettä tiettyjen asioiden onnistumisesta prosessin aikana. Onnistumista arvoitiin asteikolla 1-7, jossa 1 tarkoitti todella huonosti ja 7 todella hyvin. Kysymyksen arvosteltavat asiat ja vastauksien määrä prosentuaalisesti on esitetty taulukossa 6. Vastauksista tulee ilmi, että prosessissa olisi kaivattu enemmän aikaa ja opetusta. Taulukko 6. Loppukyselyn kolmannen kysymyksen vastaukset

38 38 Neljäntenä kysymyksenä kyselyssä kysyttiin Haluatko jatkaa OnShiftin käyttöä tulevaisuudessa?. Kysymyksessä olivat vastausvaihtoehdot kyllä ja ei. Jos henkilö vastasi ei, piti vastauksen alle perustella, miksi ei halua jatkaa käyttöä. Kyselyyn vastanneista neljästä henkilöstä yksi vastasi kyllä ja loput kolme vastasivat ei. Ei-vastauksilla perusteluina oli liian monimutkainen ja sekava ohjelmisto. Lisäksi yksi vastaaja huomautti, että ohjelmisto vaatisi paljon muutoksia, jotta se soveltuisi heidän käyttöönsä. Viidennessä kysymyksessä pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä prosessissa haluttaisiin tehtävän seuraavaksi. Kysymykseen tuli kaksi vastausta. Toinen vastaajista nosti esille ohjelman parantelun selkeyden ja helppokäyttöisyyden osalta sekä työntekijöiden järjestämisen saaminen vuoron tai kellonajan mukaan. Toinen tähän kysymykseen vastaajista oli ainoa, joka oli vastannut kyllä kyselyn neljänteen kysymykseen. Tässä kysymyksessä hän huomautti joitakin asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota jatkossa. Esille nousi käyttäjäkohtainen työtilan näkymä, visualisoinnin parantaminen ja poissaolojen merkitseminen sarjana ilman, että jokainen päivä pitäisi merkitä erikseen. Esimerkkinä Loma pitäisi pystyä merkitsemään yhdellä kerralla ilman, että jokainen päivä pitää merkitä erikseen. Myös Invencon työntekijä vastasi tähän kysymykseen ja hän nosti esille muutamia asioita. Hänen mielestään Outokummun ja Invencon pitäisi selvittää OnShiftin heikkoudet ja mahdolliset haluttavat lisäominaisuudet ja aikatauluttaa kehityskohtien toteuttaminen. Näihin asioihin Outokumpu ja Invenco pääsevät keskittymään paremmin, kunhan COVID-19-tilanne helpottuu. Kyselyn viimeisenä eli kuudentena kysymyksenä kysyttiin Mitä sinulle jäi mieleen yleisesti ottaen tästä koko prosessista tähän asti?. Kysymyksellä haettiin mielipiteitä koko prosessista ja sen onnistumisesta. Kysymykseen vastasi kolme henkilöä. Vastauksista nousi esille se, että ohjelmisto ei sovellu käyttöön tuollaisenaan, koska se on liian monimutkainen käyttää. Vastauksista tuli myös esille se, että COVID-19-tilanteesta aiheutuvien kiireiden vuoksi tämä prosessi jäi vähän taka-alalle eikä ohjelmiston käyttöön ehditty paneutua niin paljon kuin oli tarkoitus. Vastauksista tuli esille myös se, että tästä prosessista oli hyötyä kehityksen kannalta ja sen avulla huomattiin, mitä asioita halutaan kehittää. Tulevaisuudessa selviää kehittyykö ohjelmisto kokonaisuudessaan sellaiseksi, että se täyttää Outokummun tarpeet. Invencon työntekijä vastasi myös tähän kysymykseen

39 39 ja hän nosti muutamia asioita esille. Hänen mielestään Invenco sai paljon hyviä ajatuksia prosessin aikana Outokummulta, kuten visuaalisuuden ja evakuointitoiminnallisuuden lisääminen palveluun. Hän olisi myös toivonut enemmän palautetta ohjelmiston käyttäjiltä prosessin aikana.

40 40 11 TYÖVUOROSUUNNITTELUOHJELMISTO Outokummun Tornion tehtaille hankitaan työvuorosuunnitteluohjelmisto ja se hankitaan Invenco Oy:ltä. Työvuorosuunnitteluohjelmiston hankinta on tärkeä ja ajankohtainen asia, sillä tällä hetkellä Outokummulla ei ole olemassa minkäänlaista ohjelmistoa työvuorosuunnittelua varten. Invencon tarjoamaa työvuorosuunnitteluohjelmistoa kokeillaan aluksi Outokummun Tornion tehtaiden terässulaton 2-linjalla. Työvuorosuunnitteluohjelmistolla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan Outokummun työvuorosuunnittelua Työvuorosuunnitteluohjelmiston vaatimukset Työvuorosuunnitteluohjelmiston hankintaan liittyen mietittiin, mitä vaatimuksia ja ominaisuuksia ohjelmistolle halutaan. Ennen kuin päätettiin, keneltä työvuorosuunnitteluohjelmisto hankitaan, useammalle eri yritykselle lähetettiin sähköpostia, jossa kerrottiin opinnäytetyön tekemisestä ja ohjelmistolta vaadittavista ominaisuuksista. Yhtenä tärkeimmistä päätökseen liittyvistä vaatimuksista oli se, että ohjelmistoa pystyy kokeilemaan ennen sen varsinaista käyttöönottoa. Yhtenä tärkeimmistä asioista, mikä ohjelmistossa pitää olla, on poissaolojen ja niiden syiden merkitseminen. Lisäksi ohjelmistoon pitää pystyä merkitsemään, kuka tulee tuuraamaan poissaolevaa, jos tuuraamiseen on tarvetta. Ohjelmistolla pitää myös pystyä suorittamaan lomasuunnittelua ja siitä pitää löytää helposti, kuka on milloinkin lomalla. Ohjelmistosta pitää löytyä myös helposti yhteenveto kunkin henkilön ylitöistä ja poissaoloista. Ohjelmiston pitää laskea yhteen kuinka paljon ylitöitä ja poissaoloja henkilöllä on ja millaisella aikavälillä näitä on tullut. Ylitöiden määrästä pitää olla ajan tasalla, koska Outokummulla on olemassa raja, paljonko ylitöitä saa tehdä kalenterivuoden aikana. Poissaolojen määrästä on myös hyvä olla tietoinen, jos jollekin henkilölle alkaa kertymään paljon poissaoloja. Outokummulla pystyy myös itse ilmoittamaan poissaolemisensa sairastapauksissa, joten näidenkin määrästä pitää pysyä ajan tasalla, koska niitä saa olla vain tietty määrä kalenterivuoden aikana.

41 41 Kaikkien työntekijöiden perehdytystiedot pitää pystyä syöttämään ohjelmistoon, jotta sieltä löytäisi helposti, mitä työtehtäviä kukin työntekijä pystyy tekemään. Jokaiselle prosessipaikalle olisi myös hyvä pystyä syöttämään miehistön vähimmäisvaatimus, jotta ohjelmisto ymmärtäisi monta työntekijää milläkin prosessipaikalla pitää vähintään olla. Ohjelmiston pitää olla helppokäyttöinen ja sen aloitusnäytöstä olisi hyvä löytyä mahdollisimman paljon tarvittavaa tietoa. Muidenkin tarvittavien tietojen pitää löytyä mahdollisimman helposti. Ohjelmistoa pitää myös pystyä helposti muokkaamaan ja parantelemaan, koska sille tulee todennäköisesti paljon muutos- ja parannusehdotuksia prosessin edetessä. Tärkeää on myös se, että ohjelmistoa pystyy käyttämään useammassa eri paikassa ja useammalla eri koneella. Tämän vuoksi ohjelmiston pitää olla selainpohjainen, jotta sitä voidaan käyttää millä tahansa koneella. Mahdollisuuksien puitteissa ohjelmistoa olisi hyvä pystyä käyttämään myös kännykällä Invencon valintaperusteet Työvuorosuunnitteluohjelmiston hankkimisesta lähetettiin sähköpostia viidelle suomalaiselle yritykselle, joista sitten valittiin Invenco Oy. Invencon valintaan oli useita eri perusteita, joista yksi oli se, että Outokummulla oli jo ennestäänkin yhteistyötä Invencon kanssa analytiikan puolella. Invenco oli myös heti asiassa hyvin mukana ja he olivat valmiita kehittämään ja räätälöimään ohjelmaansa Outokummun tarpeiden mukaan. Lisäksi Invencon tarjoama työvuorosuunnitteluohjelmisto OnShift vastasi myös parhaiten Outokummun vaatimuksia hankittavan ohjelmiston suhteen. Invenco Oy pystyi toimittamaan ohjelmistonsa välittömästi, sillä se on pilvipohjainen palvelu. Invenco tarjosi myös yhden kuukauden ilmaisen kokeilukäytön ohjelmistolle. OnShiftin käyttöönotto saadaan tehtyä nopeasti ja ohjelmaan voi myöhemmin kehittää mahdollisesti tarvittavia säännöstöjä, kuten työaikasäännöstö ja vuorokierron säännöstö. Invenco ilmoitti myös pystyvänsä järjestämään parin tunnin online-tapaamisen, jossa kerrotaan tarkemmin ohjelmasta ja samalla ohjelman käyttöön annetaan kevyt perehdytys.

42 Hankintaprosessi Kun työvuorosuunnitteluohjelmiston hankinnassa oli päädytty Invencoon, ensimmäisenä oltiin yhteydessä Invencon työntekijöihin jatkotoimenpiteiden osalta. Koska Invencon OnShift-ohjelmisto on pilvipohjainen palvelu, sen sai käyttöön heti, mutta ohjelmistoon tehtiin tarvittavia muutoksia ja lisäyksiä jo hankintavaiheessa. Lisäksi selvitettiin, että kaikki muut hankintaan tarvittavat asiat olivat kunnossa ja sovittiin, kuka on vastuussa mistäkin asiasta. Hankintaprosessin aikana järjestettiin myös aloitus kysely ohjelmiston ominaisuuksiin liittyen. Aluksi tarkistettiin, että Invenco löytyy varmasti Outokummun hyväksyttyjen palvelutoimittajien listalta. Tämän jälkeen Invencon kanssa pidettiin muutamia online-palavereita ohjelmiston hankintaan ja muokkaamiseen liittyen. Palavereissa käsiteltiin myös aloituskyselystä saatuja tuloksia. Lisäksi Invencolle lähetettiin dokumentteja, joista he saivat tarvittavat tiedot lisäyksien tekemiseen. Tarvittavien palavereiden ja dokumenttien jälkeen Invenco teki tarvittavat muutokset ohjelmistoon, jonka jälkeen ohjelmisto oli valmis käyttöönottoa varten Käyttöönotto Ohjelmiston käyttöönoton yhteydessä Invenco järjesti online-koulutuksen ohjelmistosta ja sen käytöstä. Koulutukseen pääsi osallistumaan ainoastaan muutama henkilö, joten se nauhoitettiin ja lähetettiin kaikille ohjelmiston käyttäjille. Näin ollen jokainen ohjelmiston käyttäjä sai katsoa koulutusvideon omalla ajallaan. Käyttöönoton yhteydessä Invenco määritteli ohjelmistolle pääkäyttäjät, jonka jälkeen se lähetti kaikille ohjelmiston käyttäjille linkin, josta kaikki pystyivät tekemään ohjelmistoon omat tunnuksensa. Ohjelmistoa käyttivät ja testasivat opinnäytetyöntekijän lisäksi terässulaton 2-linjan käyttöpäällikkö, vastaavamestari ja kaikki vuoromestarit. Käyttöpäällikkö toimi ohjelmiston pääkäyttäjänä opinnäytetyöntekijän lisäksi. Muut käyttäjät määriteltiin toimipisteen pääkäyttäjiksi. Ennen kokeilujakson virallista aloittamista ohjelmistossa tehtiin vielä muutamia muutoksia käyttäjien pyynnöstä. Kun kaikki käyttäjät olivat tehneet tunnuksensa ja tarvittavat muutokset oli tehty, oltiin valmiita kokeilujakson aloittamiseen.

43 OnShift-ohjelmiston esittely Invencon OnShift-ohjelmistolla voi tehdä useita eri asioita. Ohjelmisto on suunniteltu pääosin työvuorojen suunnittelua varten, mutta sillä voi tehdä muitakin asioita. Ohjelmistolla voi pitää kirjaa työntekijöiden osaamisista ja sitä voi käyttää myös poissaolojen paikkauksissa. Ohjelmiston uudella tilannehuoneella voi tulevaisuudessa mahdollisesti myös tiedottaa kaikkia työntekijöitä samanaikaisesti tärkeistä asioista. Tilannehuonetta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti hyödyntää myös tulipalotilanteen ja työntekijöiden evakuoinnin informoimisessa. Tilannehuoneen lisäksi OnShiftissä on suunnittelu, hyväksyntä, raportointi ja asetukset. OnShiftissä henkilön voi määrittää pääkäyttäjäksi, toimipisteen pääkäyttäjäksi, suunnittelijaksi, hyväksyjäksi, autonomiseksi suunnittelijaksi tai työntekijäksi. OnShiftin etusivuna on suunnitteluvälilehti (Kuva 2). Suunnitteluvälilehdellä voidaan suunnitella työntekijöiden vuoroja pitkällekin ajalle eteenpäin. Suunniteltuja vuoroja voi muuttaa, mutta poissaolojen tullessa suunnitelmaa ei muuteta. Mahdolliset poissaolot merkitään eri välilehdelle, jolloin suunnitelma pysyy sellaisena kuin se on alun perin tehtykin. Suunnitelman viikko näkymää voi muuttaa siten, että siinä näkyy useampi kuin yksi viikko kerrallaan. Työntekijöitä voidaan rajata toimipisteen, ryhmän, tiimin tai vuorotyypin mukaan. Outokummulla ryhmiksi laitettiin vuorot (A-E), tiimeiksi laitettiin prosessipaikat ja vuorotyypeiksi laitettiin työtehtävät. Näin ollen näkymää voidaan rajata siten, että siinä näkyy vain tietyn työtehtävän työntekijät. Suunnitteluvälilehteä voidaan hyvin hyödyntää esimerkiksi lomien suunnittelussa.

44 44 Kuva 2. OnShiftin suunnitteluvälilehti Tilannehuonetta (Kuva 3) käytetään pääosin poissaolojen merkitsemiseen ja tuuraajien hakemiseen. Tilannehuoneen näkymäksi voidaan valita kaikki vuorot tai ainoastaan poissaolot ja näitä voidaan katsoa aina päiväkohtaisesti. Poissaolon sattuessa tilannehuoneen avulla voidaan hakea tuuraajaa ja hänet voidaan merkitä poissaolijan sijaiseksi. Tilannehuoneella valittu päivä on aina aikajanan keskellä. Tilannehuone on uusin ominaisuus OnShiftissä ja siihen tehdään jatkuvasti muutoksia ja parannuksia. Kuva 3. OnShiftin tilannehuone-välilehti OnShiftin hyväksy-välilehteä (Kuva 4) käytetään toteutuneiden tuntien hyväksymiseen. Hyväksy-välilehdellä työntekijöitä voidaan rajata samalla tavalla kuin suunnittelussakin. Hyväksy-välilehdelle voidaan myös merkitä, jos jonkin henkilön tunnit eivät ole menneet suunnitelman mukaan. Jos työntekijän suunniteltu työvuoro on muuttunut, hyväksynnässä voidaan valita, mitä työntekijä on tehnyt suunnitellun työvuoron sijaan.

45 45 Kuva 4. OnShiftin hyväksy-välilehti Raportointi-välilehdellä voidaan tehdä työntekijöiden tuntiraportteja tietyltä aikaväliltä ja verrata tietyn työntekijän suunniteltuja ja toteutuneita tunteja keskenään. Näin saadaan tietää, kuinka paljon poissaolo- tai ylityötunteja kullekin työntekijälle on kertynyt. Asetukset-välilehdellä voi muokata vuoroja, ryhmiä, työntekijöitä ja työntekijöiden pätevyyksiä. Asetuksista voidaan määritellä myös työajat ja vuorokierrot. Lisäksi siellä on lisäasetukset, joista voidaan määritellä esimerkiksi suunnittelussa ja hyväksynnässä näkyvien viikkojen määrä Kokeilujakso OnShiftin varsinainen kokeilujakso alkoi virallisesti ja loppui Kokeilujakso kesti siis melkein kuukauden, mikä oli hieman pidempi kuin alun perin suunniteltiin. Kokeilujaksoa pidennettiin viikolla, koska sillä hetkellä Suomessa vallinnut COVID-19-tilanne hidasti ja hankaloitti kokeilujakson etenemistä. Suunnitelmasta poiketen kaikki prosessin aikana tehty kommunikointi ja viestintä suoritettiin sähköisesti COVID-19-tilanteen aiheuttamien määräysten takia. Tästä kaikesta huolimatta kokeilujakso saatiin suoritettua. Kokeilujaksoon osallistui yhteensä kuusi henkilöä opinnäytetyöntekijän lisäksi. Suunnitelmasta poiketen yksi vuoromestari ei osallistunut kokeilujaksoon ollenkaan, koska hän ei halunnut osallistua. Muuten kokeilujakso eteni suunnitelman mukaan. Kokeilujakson aikana OnShift-ohjelmistoa testattiin käytännössä merkit-