PIRKANMAA ON KUIN SUOMI PIENOISKOOSSA ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSPYÖRTEESSÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAA ON KUIN SUOMI PIENOISKOOSSA ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSPYÖRTEESSÄ"

Tuulikki Parviainen
3 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PIRKANMAA ON KUIN SUOMI PIENOISKOOSSA ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSPYÖRTEESSÄ VTT, johtava asiantuntija Timo Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Alustuksen keskeinen tavoite on lisätä ymmärrystä alue- ja väestönkehityksen muutoksista ja toteutuneesta kehityksestä 2010-luvun aikana

2 Alustuksen keskeinen tavoite on lisätä ymmärrystä alue- ja väestönkehityksen muutoksista ja toteutuneesta kehityksestä 2010-luvun aikana vaikutuksista yleisesti koko maan tasolla ja erityisesti Pirkanmaan kannalta muutoksista korona-aikana kehitykseen lyhyellä aikavälillä.

3 Kolme karttaa alue- ja väestörakenteesta vuonna % koko maan väestöstä (2019) 50 % koko maan väestöstä 50 % koko maan väestöstä

4 2010-luvun alue- ja väestönkehityksen Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen Pyhän kolmiyhteyden vahvistuminen: liikenne, korkeakoulut ja sijainti

5 Ja ylimääräisenä kiusana demografinen neloskierre 1 2 Syntyvyyden aleneminen ja lasten määrän väheneminen Työikäisen väestön määrän väheneminen 3 4 Keskittävä, polarisoiva ja valikoiva muuttoliike Iäkkäiden, erityisesti yli 75-vuotiaiden suuri kasvu + (Tekemättä jääneet uudistukset)

Väestö keskittyi 2010-luvun aikana kaikilla alueilla sijaintiin ja kokoon katsomatta! ENSIMMÄISESSÄ KARTTAPARISSA kuvataan väestönlisäystä 5 km x 5 km ruuduissa koko maassa 2010-luvulla.

Joka viides ruutu (sininen) oli kasvava ja supistuneita (punaisia) ruutuja oli seitsemän kymmenestä.

6 Väestö keskittyi 2010-luvun aikana kaikilla alueilla sijaintiin ja kokoon katsomatta! ENSIMMÄISESSÄ KARTTAPARISSA kuvataan väestönlisäystä 5 km x 5 km ruuduissa koko maassa 2010-luvulla. Koko maan väestö kasvoi noin henkilöllä vuosina , mutta kasvu jakautui epätasaisesti alueiden välillä. Joka viides ruutu (sininen) oli kasvava ja supistuneita (punaisia) ruutuja oli seitsemän kymmenestä. Väestö kasvoi sinisillä alueilla yhteensä noin henkilöllä ja supistui punaisilla alueilla noin henkilöllä 2010-luvulla. Valkoiset ruudut olivat asumattomia. Pirkanmaan väkiluku kasvoi yhteens noin henkilöllä vuosina TOISESSA KARTASSA kuvataan väestönlisäystä kunnittain viiden viimeisen vuoden aikana ( ). Väestönlisäystä sai vain 60 kuntaa samanaikaisesti kuin väestö väheni yhteensä 260 kunnassa. Väestö kasvoi viiden vuoden ajanjakson aikana yli henkilöllä 22 kunnassa ja supistui yli 1000 henkilöllä 20 kunnassa. Pirkanmaalla väkiluku kasvoi vain kuudessa kunnassa vuosina : Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Pirkkala KOLMANNESSA KARTTAPARISSA kuvataan vakituisesta asutuksesta tyhjentyneitä ja uudelleen asutettuja 1 km x 1 km alueita vuosien aikana. Jokainen musta piste kartalla kuvaa vakituisesta asutuksesta tyhjentyneitä ruutuja ja oranssit ruudut uudelleen asutettuja ruutuja. Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartat: Rasmus Aro 2020

7 Alue- ja väestörakennetta muovaa samanaikaisesti kolme isoa muutosvoimaa esimerkkinä Pirkanmaa ja sen alueet vuosina Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartat: Rasmus Aro 2020

8 Keskittyminen on jatkunut pitkään kaupunkialueille ja kaupungin läheiselle maaseudulle 1. Kaupunkialueiden väkiluku kasvoi henkilöllä ja maaseutualueiden väheni henkilöllä yhden sukupolven aikana eli vuosina Kaupunkialueiden väkiluku on kasvanut keskimäärin 80 henkilöllä ja maaseutualueiden vähentynyt 32 henkilöllä joka ainoa päivä lähtien 3. Maaseutualueilla väestö on kasvanut kaupungin läheisellä maaseudulla ja vähentynyt maltillisesti maaseudun paikalliskeskuksissa. 4. Kaupunkialueet ovat 5 % koko maan pinta-alasta, mutta niillä asui 7/10 asukkaasta ja sijaitsi 8/10 työpaikasta vuoden 2019 lopussa Lähde: Tilastokeskus, väestö; kaupunki- ja maaseutuluokitus

9 Pirkanmaan kaupunki- ja maaseutualueiden väestönkehitys on kuin Suomi pienoiskoossa 1. Pirkanmaalla asui noin asukasta vuoden 2018 lopussa, joista 75 % kaupunkialueilla ja 25 % maaseutualueilla 2. Pirkanmaan kaupunkialueet kasvoivat yhteensä henkilöllä (+35,7 %) yhden sukupolven aikana eli vuosina Kasvu kohdistui erityisesti ulommalle kaupunkialueelle (+40,9 %) ja sisemmälle kaupunkialueelle (+37,4 %) 3. Pirkanmaan maaseutualueiden väestö väheni noin henkilöllä (-11,5 %) vuosina Kaupungin läheinen maaseutu kasvoi noin henkilöllä (+7,3 %). Maaseudun paikalliskeskusten väestö väheni maltillisesti yhteensä noin henkilöllä (-5,7 %). Väestö väheni määrällisesti eniten ydinmaaseudulla eli noin henkilöllä (-21,6 %) ja suhteellisesti eniten harvalla asutulla maaseudulla, jossa väestö väheni noin kolmanneksella (32,4 %/ hlöä).

Vakituisen asutuksen lisäksi on runsaasti kausiasutusta esimerkkinä Pirkanmaan kunnat vuoden 2019 lopussa Kesäasukkaiden Vakituiset Kesäasukkaat osuus (%) vakituisista 2019 2019 asukkaista 100,0

10 Vakituisen asutuksen lisäksi on runsaasti kausiasutusta esimerkkinä Pirkanmaan kunnat vuoden 2019 lopussa Kesäasukkaiden Vakituiset Kesäasukkaat osuus (%) vakituisista asukkaista 100,0 Tampere Pälkäne Ylöjärvi Nokia ,0 Kangasala Ylöjärvi ,0 Kangasala Orivesi Sastamala ,0 Lempäälä Virrat Valkeakoski Ruovesi ,0 Ikaalinen Pirkkala Urjala Akaa ,0 Hämeenkyrö Vesilahti Mänttä-Vilppula ,0 Parkano Orivesi ,0 Tampere Ikaalinen 6942 Nokia Virrat ,0 Hämeenkyrö Pälkäne 6435 Parkano Kihniö ,0Valkeakoski Urjala 4688 Lempäälä Vesilahti 0,7 1,7 4,9 5,1 5,2 6, ,0 Ruovesi Akaa Punkalaidun Juupajoki Punkalaidun Kihniö Juupajoki Pirkkala , ,1 52,5 53, , , , ,0 20, ,3 15,6 16,3 17, , , ,8

12 3 trendiä korostuu JUURI NYT paikkaan liittyvissä valinnoissa! (Suur)kaupungistuminen (uudet asuinalueet, tiivistyminen, kerrostalovaltaisuus, pienet asunnot, yksinasuminen, sinkku- ja dinkkutaloudet jne.) Sub-urbanisaatio eli esikaupungistuminen (pientalovaltaisuus, kehysalueet ja kaupunkien läheinen maaseutu, väljyys, lapsiperheet, sujuva liikkuminen ja yhteydet, hajonta) Vastakaupungistuminen (vastavirrat, maaseutumaiset kunnat, vapaa-ajan asumisen alueet, elämäntapamuuttajat, tila ja väljyys jne.)

13 Kuntien välinen nettomuutto on tasoittunut pitkästä aikaa vuoden 2020 kuluessa Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot-tietokanta Kartat ja luokittelu: Timo Aro 2020

Väestönlisäys kunnittain tammi-syyskuussa 2020 (ennakkotiedot) Väestönlisäys määrällisesti 1-9/2020 Väestönlisäys suhteellisesti 1-9/2020 SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS (1-9) 1. Helsinki 3554 2.

14 Väestönlisäys kunnittain tammi-syyskuussa 2020 (ennakkotiedot) Väestönlisäys määrällisesti 1-9/2020 Väestönlisäys suhteellisesti 1-9/2020 SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS (1-9) 1. Helsinki Vantaa Tampere Espoo Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Kaarina Rovaniemi Järvenpää Kirkkonummi Nurmijärvi Nokia Sipoo Kerava Kempele Seinäjoki Kangasala Lempäälä 260 SIJOITUS KUNTA VÄESTÖNLISÄYS (1-9) 1. Kaskinen 2,50 2. Luoto 1,92 3. Kauniainen 1,91 4. Sipoo 1,84 5. Kempele 1,69 6. Kaarina 1,51 7. Pirkkala 1,26 8. Vantaa 1,26 9. Nokia 1, Tampere 1, Luhanka 1, Kirkkonummi 1, Lempäälä 1, Kolari 1, Järvenpää 1, Raisio 0, Nurmijärvi 0, Kerava 0, Savukoski 0, Jyväskylä 0, Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot (ennakkotiedot); Kartta ja graafit: Timo Aro 2020

15 Mutta ilmassa on paljon toiveita, odotuksia ja tulevaisuususkoa lisääviä kehityskulkuja Omavaraisuus Kausiasutus Huoltovarmuus Turvallisuus Etätyö Monipaikkaisuus Vastavirrat Koettu elämänlaatu

16 Mutta ripaus reaaliterapiaa tulevan kehityksen osalta kuntien välistä muuttoa tammi-syyskuussa 2020, josta 72,6%/86,4% väestöstä asuu valmiiksi kaupunkialueilla / taajamissa vuonna % suuntautui kaupunkimaisiin kuntiin 13% taajaan asuttuihin kuntiin 10% maaseutumaisiin kuntiin 78% vuotiaista nuorista aikuisista asui kaupunkialueilla vuonna ,9% työpaikoista sijaitsi kaupunkialueilla vuonna kaupunkimaisten kuntien väestönlisäys tammisyyskuussa 2020, kun samanaikaisesti taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot tietokanta; väestö; väestörakenne Graafi ja luokittelu: Timo Aro 2020

17 Mitä tapahtuu asumiseen ja paikkaan liittyvissä valinnoissa koronan jälkeen? 1 2 Muuttoliike suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, korkeakoulukaupunkeihin ja eräisiin maakuntakeskuksiin jatkuu, mutta kasvavillakin alueilla mikrosijainnin merkitys korostuu. Suurten kaupunkien kehysalueelle ja kaupungin läheiselle maaseudulle suuntautuu kaupungeista muutto- ja vastavirtoja. Hajonta paikkojen välillä kasvaa erityisesti sijaintiin ja yhteyksiin perustuen. Muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 20- ja 30-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Kasvavien kaupunkiseutujen muuttovoitot alenevat, kun perinteisillä lähtöalueilla potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuntien ja saman toiminnallisen alueen sisäisten muuttojen määrässä ei tapahdu olennaisia muutoksia Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa väestöennusteen mukaan noin henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Ikäryhmässä on paljon yksinasuvia. Senioreiden asumiseen ja paikkaan liittyvillä valinnoilla on jatkossa nykyistä suurempi merkitys. Avoin kysymys on, hakeutuvatko seniorit lähimpiin kuntataajamiin, seutu- tai maakuntakeskuksiin vai lähemmäksi lapsia ja lastenlapsia muualle maahan? Vieraskielisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan noin henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 7,5 %:sta noin 16 %:iin. Nykyisen kehityksen perusteella tiedetään, että maahanmuuttajien muutot ovat keskittymishakuisimpia kuin kantaväestön. Vieraskielisten osuus alueiden sisäisissä ja välisissä muutoissa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna. Alueiden resilienssi korostuu eli millainen on toipumis-, sopeutumis- ja uusiutumiskyky välittömästi kriisin jälkeen ja keskipitkällä aikavälillä. Isot avoimet kysymykset liittyvät työn murroksen, digitalisaation, robotisaation, ilmastomuutoksen, asumispreferenssien muutosten jne. vaikutuksiin alueellisiin kehityskulkuihin. Kaikki muutokset voivat periaatteessa joko vauhdittaa entisestään keskittymistä tai johtaa tasoittumis- ja hajautumiskehitykseen.

18 Lopuksi Alueiden omiin vahvuuksiin, kuten valmistavaan tuotantoon, energiaan, puhtaaseen veteen, ruokaan, luontoon tai matkailuun liittyvät asiat lisäävät kaupunki- ja maaseutualueiden keskinäistä riippuvuutta erillisyyden sijaan sekä luovat elinvoimaisia pistemäisiä paikallisia keskittymiä. Kriittisin tekijä keskinäisriippuvuudessa sujuvat yhteydet ja saavutettavuus!

K I I T O S! TIMO ARO, VTT Johtava asiantuntija 045 657 7890 timo.aro@mdi.

19 K I I T O S! TIMO ARO, VTT Johtava asiantuntija MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Samankaltaiset tiedostot

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen