Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa"

Transkriptio

1

2 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa Leena-Kaisa Paananen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2010 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2010

3 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ ITÄVALTA URHEILUN RAKENNE JA JÄRJESTÄYTYMINEN ITÄVALLASSA VALTIOLLINEN LINJA Valtion rahoitus urheilulle rahapeleistä Valtion urheilubudjetti/määrärahat Ministeriöt Huippu-urheilun Team ROT-WEISS-ROT Maakunnat Kunnat EI-VALTIOLLINEN LINJA ELI URHEILULIIKE Valtakunnallinen urheiluorganisaatio (Bundes-Sportorganisation) Kattojärjestöt Lajiliitot Olympiakomitea Vammaisurheiluliitto Urheiluseurat URHEILUN TUKIORGANISAATIOT HUIPPU-URHEILU HIIHTOLIITTO URHEILUPAINOTTEISET KOULUT LÄHTEET... 28

4 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 3 1 ITÄVALTA Itävalta on Keski-Euroopassa sijaitseva liittotasavalta, joka on sijaintinsa vuoksi moni-ilmeinen. Länsiosaa hallitsevat Alpit, idässä korkeuserot tasoittuvat ja ilmasto muuttuu mannermaiseksi ja leudoksi. Itävallassa on n. 8,3 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on km². Vuonna 1918 Itävallasta tuli tasavalta ja Euroopan Unioniin Itävalta liittyi samaan aikaan Suomen kanssa vuonna Maan virallinen kieli on saksa. Asutus jakautuu epätasaisesti, suurelta osin maantieteellisistä syistä. Pääkaupungin Wienin ympäristö idässä on tiheään asuttua, länsiosan vuoristo on sen sijaan harvaan asuttua ja suuria kaupunkeja ei ole. Itävallan kaksikamarinen parlamentti on maan lainsäädäntöelin ja sen muodostavat Kansallisneuvosto (Nationalrat) sekä osavaltioita edustava Liittoneuvosto (Bundesrat) (Finpro). Itävalta on vauras valtio, bruttokansantuote vuonna 2007 oli 265,4 miljardia euroa ja ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkilöä kohti oli EU27-maihin verrattuna 124 prosenttia (Finpro). Liittotasavalta jakautuu yhdeksään maakuntaan tai osavaltioon (Bundesland), joita ovat Vorarlberg, Tirol, Salzburg, Steiermark, Kärnten, Ylä-Itävalta (Oberösterreich), Ala-Itävalta (Niederösterreich), Wien ja Burgenland. Jokaista osavaltiota johtaa oma osavaltion hallituksensa ja niillä on myös omat perustuslakinsa. Maakunnilla on maassa tärkeä rooli. Kuvio 1. Itävallan kartta. Lähde:

5 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 4 2 URHEILUN RAKENNE JA JÄRJESTÄYTYMINEN ITÄVALLASSA Alppien ansiosta talviurheilu on Itävallassa suosittua ja erittäin tärkeä osa Itävallan urheiluelämää. Klassiset hiihtolajit, erityisesti alppilajit ja mäkihyppy, sekä jalkapallo ovat suosituimpia urheilulajeja. Myös tennis, pyöräily ja uinti ovat suosittuja massaurheilulajeja. Niissä Itävalta ei kuitenkaan ole saavuttanut samanlaista huippumenestystä kuin hiihtolajeissa. Itävallan urheilu jakautuu karkeasti valtiolliseen ja ei-valtiolliseen linjaan, joiden lisäksi erilaiset urheilun tukiorganisaatiot ovat tärkeä osa maan urheilullista elämää. Kuviosta nähdään, kuinka nämä urheilun linjat muodostuvat ja mitä organisaatioita niihin sisältyy. Seuraavissa kappaleissa käsitellään oleelliset toimijat ja organisaatiot tarkemmin. valtiollinen linja EI-valtiollinen linja Puolustusja urheiluministeriö valtio Olympiakomitea Sisäministeriö valtakunnallinen urheiluorganisaatio (BSO) Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusvoimat Urheiluministeriö Vammaisurheiluliitto Kattojärjestöt (3) Lajiliitot (59) Maakunnat (9) Maakuntien hallitukset Kunnat (2360) ROT- WEISS- ROT Anti- Doping komitea Sporthilfe Urheilurakentaminen Liikuntalääket. instituutti Liikuntat. neuvontainstituutti Vammaisurheilun rahasto Maakuntien kattojärjestöt (27) Urheiluseurat (14 000) Maakuntien lajiliitot (480) Urheilupalvelut Urheilupoolit Kuvio 2. Itävallan urheilun rakenne.

6 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 5 3 VALTIOLLINEN LINJA Valtiotasolla Itävallan urheiluasioista vastaa puolustus- ja urheiluministeriö. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sisäministeriölle tulee tiettyjä niiden vastuualueeseen kuuluvia urheiluasioita. valtiollinen linja valtio Puolustusja urheiluministeriö Puolustusvoimat Urheiluministeriö Maakunnat (9) Maakuntien hallitukset Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäministeriö ROT- WEISS- ROT Kunnat (2360) Kuvio 3. Itävallan urheilun valtiollinen linja. Valtion suoran tuen urheilulle määrittelee valtion urheilutukilain (Bundes-Sportförderungsgesetz) uusin versio vuodelta Valtion urheiluun myöntämät tukirahat muodostuvat kahdesta osiosta. Tukirahat jakautuvat yleiseen valtion urheilutukeen (Allgemeine Bundes-Sportförderung) ja erityiseen valtion urheilutukeen (Besondere Bundes-Sportförderung), joista erityinen urheilutuki saa tulonsa onnenpeleistä ja on osuudeltaan suurempi (ks. taulukko 1). Tämä erityinen urheilutuki jakautuu valtakunnallisen urheiluorganisaation kautta laajalle ja se on kohdistettu erityisesti massaurheiluun kattojärjestöjen ja lajiliittojen kautta. Yleinen valtion urheilutuki on tukea valtion budjetoimista varoista ja kohdistuu erityisesti ja suoremmin huippu-urheiluun. Valtio tukee urheilua silloin, kun kyse on kansainvälisistä tai koko Itävaltaa koskevista asioista. Maakuntien tehtävänä on myös tukea urheilua nimenomaan omalla alueellaan. (Bundes- Sportförderungsgesetz 2005, Bundes-Sportorganisation.) Valtion urheilutukien päätökset tekee

7 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 6 vastaava urheiluministeriö kuultuaan ensin valtakunnallista urheiluorganisaatiota BSO:ta. (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport.) Taulukko 1. Itävallan valtion tuet urheilulle vuosina , miljoonaa euroa Yleinen valtion urheilutuki 15,37 14,81 16,29 Erityinen valtion urheilutuki 46,71 54,85 61,23 Muu tuki (esim. EURO 2008) 18,32 22,02 13,98 Tuki yhteensä 80,40 91,68 91, Valtion rahoitus urheilulle rahapeleistä Veikkaus- ja onnenpelien historia Itävallassa ulottuu vuoteen 1948, jolloin esiteltiin jalkapalloveikkauspelit, tarkoituksena luoda taloudelliset mahdollisuudet sodanjälkeiseen urheilun jälleenrakentamiseen (Horak et al., 2005, Österreichische Lotterien). Itävallassa ero onnenpelien ja veikkauspelien välillä on tärkeä. Onnenpelejä kuten lottoa, jokeria ja erilaisia raaputuspelejä säädellään tarkkaan, kun taas veikkauspelien, joissa tulos ei riipu täysin sattumasta, (vaan siihen on mahdollista vaikuttaa monilla eri tekijöillä, joista on saatavissa tietoa) markkinat ovat vapaat. Näin esimerkiksi online-vetoja tarjoavia yrityksiä on markkinoilla useita M il joonaa euroa Kuvio 4. Itävallan valtion erityisen urheilutuen kehitys vuosia , miljoonaa euroa (Sportbericht , Sportbericht , BSO).

8 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 7 Varsinaiset onnenpelit on Itävallassa säädelty siten, että valtio myöntää valitsemalleen tarjoajalle oikeuden harjoittaa näitä pelejä. Pelejä säätelee laki onnenpeleistä (Glücksspielgesetz) vuodelta 1989 ja niiden tarjoajana on Österreichische Lotterien (osakeyhtiö, jonka omistajia ovat Casinos Austria ja Lotto-Toto holdingyhtiö, jonka takana on puolestaan ryhmä itävaltalaisia pankkeja sekä Itävallan valtion radio- ja televisioyhtiö). Nämä onnenpelit 1 (tällä hetkellä yhteensä kymmenen erilaista lottoa, raaputusarpaa yms.), joista siis vastaa valtion päätöksellä ja luvalla Österreichische Lotterien, ovat tarkoin säännösteltyjä ja niiden vuosittaisesta tuotosta 3 % tai vähintään 40 miljoonaa /vuosi menee onnenpelilain 20 mukaan urheilun rahoittamiseen valtion erityisen urheilutuen kautta (Besondere Bundes-Sportförderung). Täten erityisen valtion urheilutuen perusta on onnenpelien tuotto. Tämä tuki on viime vuosina ollut kasvussa onnenpelien suosion kasvun (ja tätä kautta tuloksen kasvun) myötä. Kuviosta 4 nähdään tuen kehittyminen vuosina Erityisen valtion urheilutuen jakamisen perusteet ovat valtion urheilutukilain (Bundes- Sportförderungsgesetz) 10 kappaleessa 1 ja tuki jaetaan tässä laissa määritellyn tarkan kaavan mukaan. Erityisen valtion urheilutuen jaossa on painotettu massaurheilun saamaa tukea ja tämä toteutuu esim. kolmelle urheilun kattojärjestölle jaettavalla tuella. Osa tukivaroista jaetaan suoraan kattojärjestöille tai lajiliitoille, osa osoitetaan valtakunnalliselle urheiluorganisaatiolle BSO:lle, joka jälleen jakaa niitä eteenpäin kattojärjestöille ja lajiliitoille. Kattojärjestöille ja lajiliitoille on toiminnan perusrahoitukseen varattu vuosittain kiinteä summa 36,32 miljoonaa euroa. Tästä ylimenevät osat tuesta jaetaan edellä mainitun kaavan mukaan erityisesti massaliikunnan projekteista vastaaville organisaatioille. (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport.) Jalkapalloliitto 26 % Kattojärjestöt 32 % Lajiliitot 34 % ÖOC 3 % BSO ja muu massaliikunta 5 % Kuvio 5. Itävallan valtion erityisen urheilutuen jakaminen vuonna Onnenpeleihin lasketaan mukaan kuitenkin myös Toto-pelit eli jalkapalloveikkaus. Tämä johtunee vanhasta perinteestä, jossa nimenomaan Toto-pelien kautta Itävallassa syntynyt pelien ja urheilurahoittamisen yhteys on luonut alun perin pohjan koko urheilutuelle (Österreichische Lotterien).

9 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 8 Edelliseen kuvioon 5 on koottu valtion urheilutukilain mukaan jaettujen erityisten valtion urheilutukien suhteet vuonna 2005, jolloin tukea oli käytössä 46,71 miljoonaa euroa. Kattojärjestöjen ja lajiliittojen osuuksissa on huomioitu niiden suoraan saamat tuet sekä valtakunnallisen urheiluorganisaation BSO:n kautta tulleet tuet. Kuviosta käy hyvin ilmi jalkapalloliiton erityinen asema sillä se saa erityisestä valtion urheilutuesta suoraan oman pottinsa muiden lajiliittojen saadessa yhteisen osuuden. Jalkapalloliiton saaman tuen osuus erityisestä valtion urheilutuesta (ns. lotto-tuesta) on 26 %. Onnenpelilain mukaan vain urheilu on onnenpelien tuloista lakisääteisesti tuettava kohde. Itävallan lottoyhtiö (Österreichische Lotterien) sponsoroi silti lain ulkopuolella pienillä summilla mm. kulttuuri-, terveys- ja sosiaalisia projekteja. Nämä sponsoritoiminnat ovat kuitenkin euromääräisesti matalia 2. Myös useita eri urheilulajeja ja -seuroja lottoyhtiö sponsoroi suoraan erityisen valtion urheilutuen lisäksi. Erityisesti jalkapallon erilaiset projektit saavat vuosittain sponsorointiavustusta, mikä osittain johtunee Toto-pelien ja jalkapallon perinteisestä siteestä. Muiden urheiluprojekteiden sekä urheiluorganisaatioiden avustamisesta voidaan mainita vuosien 2005 ja 2006 myönnetyt mediatuet Sporthilfelle yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa sekä Itävallan olympiakomitealle yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. (Sportbericht ) Taulukko 2. Itävallan erityisen valtion tuen käyttö vuosina 2005 ja 2006, miljoonaa euroa (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport) % 2006 % Urheilupaikat 8,24 20,50 9,16 18,60 Urheilukoulutus ja -opetus 5,35 13,30 5,12 10,40 Kilpailut 6,08 15,10 5,69 11,60 Vuokrat 0,77 1,90 0,74 1,50 Urheiluvälineet 4,30 10,70 4,31 8,80 Opintovälineet 0,59 1,50 0,47 1,00 Liikuntatieteellinen ja liikuntalääketieteellinen tuki 0,30 0,70 0,24 0,50 Hallintokulut 9,45 23,50 9,98 20,30 Kokoontumiset ja koulutukset 0,59 1,50 0,62 1,20 Nuoret urheilijat, infrastruktuuri, kouluyhteistyö 4,55 11,30 12,82 26,10 Yhteensä 40,22 100,00 49,15 100,00 2 Esim. vuonna 2008 lottoyhtiön koko tulos oli 2 378,04 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 2,2 miljoonaa euroa sponsoritukea erilaisiin projekteihin. Lisäksi lottoyhtiö myönsi 22,1 miljoonaa euroa ns. mediatukea. Vuoden 2008 lakisääteinen urheilutuki oli 62,02 miljoonaa euroa (3 % vuoden 2007 tuloksesta), joten yhteensä vuoden 2008 jonkinasteinen tuki/sponsorointi oli 86,32 miljoonaa euroa, mikä on 3,6 % koko tuloksesta. (Österreichische Lotterien, Corporate Social Responsibility Bericht 2008).

10 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 9 Erityisen valtion urheilutuen todellinen käyttö vuosina 2005 ja 2006 nähdään seuraavasta taulukosta. Suurin osa eli yli 20 % tuista meni hallintokuluihin. Myös urheilupaikkojen osuus oli korkea (2005: 20,5 % ja 2006: 18,6 %). Huomattavin muutos oli nuorten urheilijoiden ja kouluyhteistyön tuen kasvu 11,3 prosentista 26,1 prosenttiin. Varsinaisia veikkauspelejä tämä valtion rajoitus ja valvonta eivät koske vaan ne ovat jo vuosia saaneet toimia vapaasti. Näiden pelien tarjoajia on useita, jotka osaltaan sponsoroivat tuloillaan eri urheilulajeja ja -seuroja. Esimerkiksi jalkapallo on useiden veikkauspelien tarjoajien suosittu sponsorointikohde. (Bundesministerium für Finanzen.) 3.2 Valtion urheilubudjetti/määrärahat Valtion budjetista muutoin kuin onnenpeleistä saadut varat eli urheiluun käytettävät verovarat muodostavat yleisen valtion urheilutuen (Allgemeine Bundes-Sportförderung). Sen tarkoitus on toimia tukena erityisesti kansainvälisille ja koko Itävaltaa koskettaville hankkeille, jotka mahdollistavat tulevaa urheilumenestystä. Yleisen valtion huippu-urheilutuen alla on myös erityisesti huippu-urheilulle suunnattu oma yksikkö Team ROT-WEISS-ROT, jota käsitellään tarkemmin omassa luvussaan. Kun erityinen valtion urheilutuki on viime vuosina noussut säännöllisesti, ei yleinen valtion urheilutuki ole noussut samaa tahtia. Taulukosta 3 nähdään yleisen valtion urheilutuen jakaminen vuosina 2005 ja Siitä nähdään, että pääosa vuonna 2005 ja 2006 myönnetystä yleisestä valtion urheilutuesta myönnettiin investointeihin (2005: 4,52 miljoonaa euroa, 2006: 4,84 miljoonaa euroa) sekä huippu-urheiluun sen oman ohjelman Top Sport Austrian (nykyiseltä nimeltään Team ROT-WEISS-ROT) kautta (vuonna ,32 miljoonaa euroa ja vuonna ,63 miljoonaa euroa). Taulukko 3. Itävallan yleinen valtion urheilutuki vuosina 2005 ja 2006, miljoonaa euroa (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport). Yleinen valtion urheilutuki Investointituki 4,52 4,84 Hallinnointi- ja kilpailutuki 1,27 1,17 Valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO 0,15 0,10 Urheilun suurtapahtumat 1,52 1,10 Urheilukoordinaattorit 0,09 0,08 Gender Mainstreaming - naisurheilu 0,21 0,21 Top Sport Austria (huippu-urheilun sektori) 2,32 2,62 Valmentajien tuki 1,73 1,69

11 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 10 Nuorten urheilijoiden tuki 0,90 0,92 Liikuntatiede ja liikuntalääketiede 0,95 1,20 Muut yleiset tuet 1,71 0,87 Yhteensä 15,37 14, Ministeriöt Itävallassa urheilusta vastaava ministeriö on tällä hetkellä puolustus- ja urheiluministeriö (Bundesministerium für Landesverteidigung und Sport), joka tässä laajuudessaan perustettiin Tätä ennen urheilu on ollut osana useita eri ministeriöitä ja viimeksi omana sektorinaan (Sektion Sport) liittokanslian (Bundeskanzleramt) osana 3. (Bundesgesetzblatt, 2009.) Uuden puolustus- ja urheiluministeriön myötä on myös tarkoitus muodostaa uusi valtion tukiohjelma (ja lakiuudistus) urheilun tukemiselle alkaen. Uuden järjestelmän tarkoituksena on olla läpinäkyvämpi ja toimia keskitetymmin, jotta tuet saavuttaisivat urheilijat mahdollisimman suoraan ilman monimutkaisia ja monikerroksisia rakenteita. Reformin toteuttamiseksi käydään juuri nyt keskusteluja kaikkien kolmen kattojärjestön, 59 lajiliiton sekä vammaisurheiluliiton kanssa ja sen etenemiseksi on jo päätetty uusi ylimenokausilaki ( 11a valtion urheilutukilaissa), jonka tarkoituksena on entistä tavoitehakuisemmin tukea huippu-urheilua sekä auttaa lajiliittoja selviytymään (urheiluministerin lehdistötiedote ). Puolustus- ja urheiluministeriön alaisen puolustusvoimien kautta rahoitetaan myös suuri osa huippu-urheilusta. Itävallassa on 10 puolustusvoimien kilpaurheilukeskusta joissa harjoittelee vuosittain yhteensä yli 300 huippu-urheilijaa puolustusvoimien palveluksessa (BSO, 2005). Vuosittain 120 urheilijaa suorittaa ensin normaalin asepalveluksen, joka heidän tapauksessaan koostuu suurelta osin urheilusta. Tämän jälkeen urheilijat voivat jäädä armeijan palvelukseen harjoittelemaan ja kilpailemaan. Näitä huippu-urheilijoita on armeijan palveluksessa tällä hetkellä 192 (kiinteä määrä). Koko prosessi toimii yhteistyössä lajiliittojen kanssa, jolloin myös urheilijoiden valinta puolustusvoimien huippu-urheiluyksikköön tapahtuu lajiliittojen suosituksesta. (Bundesheer.) Urheilijat saavat palvelusaikanaan kuukausipalkan sekä normaalin sosiaaliturvan. Lisäksi heillä on mahdollisuus uranjälkeiseen työllistymiseen. (Horak et al., 2005.) Puolustusvoimat ja valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO toimivat yhteistyössä ja periaatteessa kaikkien BSO:n kuuluvien 59 lajiliiton urheilijoiden on mahdollista toimia puolustus-voimien huippu-urheilijana. Etusijalla ovat kuitenkin olympialajien sekä armeijan painopistelajien edustajat. Painopistelajien tukirahoitus tulee suurimmalta osin puolustusministeriöstä, muiden 4 lajien 3 Puolustusministeriö on vastannut yksinomaan puolustusvoimista ja tätä kautta myös puolustusvoimien urheilijoista. 4 Näitä lajeja ovat ampumahiihto, maastohiihto, suunnistus, pistooliammunta, kivääriammunta, viisiottelu sekä laskuvarjohyppy.

12 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 11 tuki on yhdistelmä lajiliittojen ja puolustusvoimien rahoitusta. (Bundesheer.) Puolustusvoimien huippu-urheilijat ovat olleet jatkuvasti menestyksekkäitä arvokisoissa ja siten puolustusvoimien huippu-urheilun tuki kuuluu kiistatta itävaltalaiseen urheiluun ja sitä ollaankin edelleen kehittämässä. Yhteistyö lajiliittojen kanssa jatkuu tiiviinä. Puolustus- ja urheiluministeriön lisäksi urheiluun liittyvistä teemoista vastaavia ministeriöitä ovat myös Opetus-, taide- ja kulttuuriministeriö, joka vastaa koululiikunnasta, urheiluakatemioista (Bundesanstalt für Leibserziehung eli BAFL 5 ) sekä urheilupainotteisista kouluista. Koululiikunnan kilpailutoimintaan varattiin vuonna 2008 yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa ja valtion osuus urheilupainotteisten hiihtolukioiden tuesta maksettiin opetusministeriöstä sen ollessa vuonna 2008 yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. (Evaluierungsbericht 2007.) Sisäministeriö, jonka osuus huippu-urheilun rahoituksessa on oman huippuurheiluvalmennusryhmän ylläpitäminen ja rahoitus poliisin alaisuudessa. Tällä hetkellä poliisin koulutusta suorittaa tai jo valmiina poliisina työskentelee 11 huippu-urheilijaa omana ryhmänään. Heille mahdollistetaan harjoittelu ja kilpaileminen sisäministeriön tuella. Sekä osin myös terveys-, perhe- ja nuorisoministeriö, joka osallistuu liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen (ja tätä kautta enemmänkin massaurheilun ja terveyden edistämiseen). 3.4 Huippu-urheilun Team ROT-WEISS-ROT Team ROT-WEISS-ROT on puolustus- ja urheiluministeriön oma huippu-urheiluohjelma. Se on kehitetty luomaan huippu-urheilijoille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja sen on tarkoitus toimia eräänlaisena koordinointitasona, joka paitsi yhdistää Itävallan huippu-urheilutukiin liittyviä toimijoita, myös neuvoo ja päättää valtion huippu-urheiluun liittyvistä urheilutuista yhteistyössä valtakunnallisen urheiluorganisaation BSO:n kanssa. Tämä organisaatio on vuonna 2009 perustetun uuden urheilu- ja puolustusministeriön myötä uusiutunut, sillä aiemmin nimellä Top Sport Austria toiminut, vuonna 2002 perustettu huippu-urheilun tukiohjelma toimii nyt uusiutuneella nimellä Team ROT-WEISS-ROT. Nimenmuutoksen lisäksi ei toiminnassa ja suuntalinjoissa ole vielä ollut suuria muutoksia, vaikka urheiluministeriön (Bundeskanzleramt - Sektion Sport) arviointiraportin 2007 mukaan vanha Top Sport Austria-ohjelma ei olisi ollut pitkällä aikavälillä kestävä ja erityisesti nuorten huippu-urheilijoiden tuen vähyys ja tukirakenteen yleinen sekavuus olivat todettuja Top Sport Austrian ongelmia. Tarkoitus on nyt samalta pohjalta 5 Urheiluakatemiat ovat ns. urheiluopistoja, joissa eri urheilulajien ohjaajia koulutetaan. Näitä urheiluakatemioita on Itävallassa neljä ja niiden painopiste on erityisesti uusien harrastuslajien ohjaajien koulutuksessa.

13 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 12 kehittää huippu-urheilun tukemista tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Ajatuksena on tukea lajiliittoja modernin huippu-urheilun tukijärjestelmän luomisessa ja käyttöönotossa. Tätä varten on perustettu myös erillinen asiantuntijaryhmä, joka osallistuu uuden, yksilöllisemmän huippu-urheilun tukijärjestelmän kehittämiseen. (Evaluierungsbericht 2007, Bundeskanzleramt - Sektion Sport, 2008.) Team ROT-WEISS-ROTissa on edustettuna valtio, valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO, urheilun tukijärjestö Sporthilfe sekä Itävallan olympiakomitea ja sen tuet huippu-urheilulle jakautuvat tukiohjelmien Spitzensport (kansainvälinen huippu-urheilu ei-olympialajeissa) ja Olympia (mahdollisuudet mitaleihin olympialaisissa) kautta. Olympia-tukiohjelman alaisuuteen kuuluvat olympiaurheilijoiden lisäksi myös nuorten urheilijoiden Hope-ryhmä 6 sekä valmennusryhmät (Kader) (Top Sport Austria). Ohjelmissa tuki myönnetään lajiliittojen kautta lajien huippuurheilulle eikä siis suoraan yksittäiselle huippu-urheilijalle ja näin ROT-WEISS-ROTin tehtävänä on auttaa erityisesti lajiliittoja huippu-urheilun rakenteiden kasaamisessa. Urheilijoiden tuki on suorituksesta riippuvainen (eri valmennusryhmät). Huippu-urheilun oman sektorin (Top Sport Austria) jakamat tuet eri ohjelmilleen vuosina nähdään seuraavasta taulukosta. Taulukko 4. Top Sport Austrian tuet eri huippu-urheiluohjelmille , miljoonaa euroa. Tukiohjelma Spitzensport 0,89 1,19 1,45 Olympia 0,97 0,98 1,19 Hope eli nuoret urheilijat 0,15 0,13 0,15 Valmennusryhmät 0,38 0,38 0,24 Yhteensä 2,39 2,68 3,03 Team ROT-WEISS-ROTiin kuuluu lisäksi omat ohjelmansa fysioterapiaan (Medical Pool) sekä henkisen suorituskyvyn ylläpitämiseen (Mental Service). Kyseisissä ohjelmissa toimii ryhmä asiantuntijoita (fysioterapeutteja ja urheilupsykologeja), joita lajiliittojen valmennusryhmissä olevat urheilijat voivat hyödyntää. Ohjelmien rahoitus kulkee urheiluministeriöltä ROT-WEISS-ROTin kautta (Spitzensport-ohjelma) ja palvelut ovat lajiliittojen valmennusryhmien urheilijoille suunnattuja. Käytettäessä Medical Poolin palveluksia lajiliitto maksaa 50 % Medical Poolin kattaessa toiset 50 % (Team ROT-WEISS-ROT). 6 Onnistuneet olympiakisat vuosina 2004 ja 2006 korottivat tukea ja silloisen Top Sport Austrian alle perustettiin uusi pitkäkestoinen ohjelma Hope erityisesti nuorten urheilijoiden tueksi ja takaamaan olympiamenestystä tulevissa kisoissa.

14 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa Maakunnat Käsiteltäessä Itävallan julkista urheilutukea on huomioitava maakuntien vahva asema koko valtion rakenteessa. Näin myös urheilun tuissa maakuntien tukien yhteenlaskettu osuus on huomattava. Itävallan perustuslain (Bundesverfassung) artiklan 15 mukaan urheilu on maakuntien vastuualuetta (Österreichische Bundesverfassung). Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä urheilun infrastruktuuria, joka onkin pääosin maakuntien vastuulla. Kuitenkin jo aikaisemmin mainittujen valtion urheilutukilain (Bundes-Sportförderungsgesetz) ja onnenpelilain (Glücksspielgesetz) mukaan myös valtio ottaa vastuuta urheiluasioissa ja tukee urheilua (Spindler, 2005). Täysin yleistä maakuntien roolia urheilun tukemisessa on vaikea määrittää, sillä jokaisella maakunnalla on useita omia, urheilua määrittäviä lakejaan (Bundeskanzleramt - Sektion Sport, 2005). Taulukko 5. Itävallan maakuntien tuet urheilutoimelle euroina (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport). Maakunta Burgenland koko tuki josta investointituki Kärnten koko tuki josta investointituki Ala-Itävalta koko tuki josta investointituki Ylä-Itävalta koko tuki josta investointituki Salzburg koko tuki josta investointituki Steiermark 7 koko tuki josta investointituki Tirol koko tuki josta investointituki Vorarlberg koko tuki josta investointituki Wien koko tuki josta investointituki Tuki yhteensä josta investointituki Steiermarkin luvuista saatavilla vain vuosien 2005 ja 2006 arviot.

15 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 14 Maakuntien urheilutukemista koordinoivina tahoina toimivat maakuntien omat urheiluorganisaatiot (Landes-Sportorganisation), jotka ovat valtakunnallista urheiluorganisaatiota vastaavia maakunnallisia toimijoita. Ne valvovat ja tukevat varsinaisia maakuntien tukien päättäjiä, maakuntien omia hallituksia. Näin maakunnallisella tasolla urheilutuista päättäminen seuraa samaa kaavaa kuin valtakunnallisella tasolla eli ei-valtakunnallinen urheiluorganisaatio osallistuu päätökseen tekoon lähinnä asiantuntijan roolissa. Tiedot maakuntien omista tuista urheilulle perustuvat Itävallan liittokanslian julkaisemaan urheiluraporttiin vuosilta Taulukosta nähdään jokaisen maakunnan koko urheilutuki sekä investointituen osuus koko tuesta. Vuoden 2005 luvut ovat toteutuneet, vuosien 2006 ja 2007 budjetoidut. Taulukosta nähdään, että maakuntien tuki urheilulle on mittava; kaikkien yhdeksän maakunnan yhteenlaskettu vuosittainen euromääräinen tuki on jopa hieman valtion vuosittaista kokonaistukea suurempi (vrt. taulukko 1). Kun lasketaan yhteen valtion ja maakuntien tuki yhteen, saadaan vuodelle 2005 julkista tukea (ilman kuntia) yhteensä 218,90 miljoonaa euroa, vuodelle ,52 miljoonaa euroa ja vuodelle 2007 (ilman Steiermarkin maakuntaa) 224,42 miljoonaa euroa. 3.6 Kunnat Myös kunnat ovat maakuntien tavoin mukana urheilun tukemisessa. Erityisesti urheilupaikkojen rakentaminen ja kunnossapito on kuntien vastuualuetta. Itävallassa maksettavan kuntaveron (Kommunalsteuer tai Gemeindeabgabe) myötä kunnilla on omia tuloja, joista ne voivat jakaa tukea. Kuntien urheilutoimet (Sportamt) vastaavat kuntien urheilutuista, jotka ovat suuruudeltaan merkittäviä ja kohdentuvat siis erityisesti urheilupaikkoihin. Nämä tukipäätökset kunnat voivat tehdä itsenäisesti, joten erityisesti eri urheilulajien painotusten välillä on vaihtelua kuntien välillä. Itävallan kuntien korkea lukumäärä (2360) selittyy osin sillä, että suurin osa kunnista on pienehköjä, asukasluvultaan vain noin henkilön kuntia (Statistik Austria). Taulukosta 6 nähdään kuntien toteutunut rahoitus urheilulle vuosina Taulukko 6. Kuntien rahoitus urheilulle vuosina , miljoonaa euroa (Gebarungen und Sektor Staat Teil II, Statistik Austria) Henkilöstö 14,94 15,34 16,35 Muut 263,57 311,43 326,78 Yhteensä 278,51 326,77 343,13

16 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 15 4 EI-VALTIOLLINEN LINJA ELI URHEILULIIKE Itävallan urheilun ei-valtiollinen linja (urheiluliike) jakautuu useille eri tasoille valtakunnallisen urheiluorganisaation (Bundes-Sportorganisation) alle. Valtakunnallisen urheiluorganisaation BSO:n alapuolella olevat urheilun kattojärjestöt ja lajiliitot jakautuvat edelleen maakunnittain omiksi kattojärjestöikseen ja lajiliitoikseen. Täten Itävallan urheiluliikkeessä on laaja liittojen ja järjestöjen verkosto, jolla on myös erittäin vahva ja tärkeä rooli maan urheiluliikkeessä. EI-valtiollinen linja valtakunnallinen urheiluorganisaatio (BSO) Kolmesta kattojärjestöstä ensimmäisenä perustettiin työväen urheiluliike ASKÖ. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin kaksi muuta kattojärjestöä, ensin Sportunion ja tämän jälkeen kolmas, poliittisesti sitoutumaton ASVÖ. Niiden yhtymä perustettiin tarkoituksena toimia koko Itävallan urheilun ylimpänä toimijana. Samassa yhteydessä urheiluasiat päätettiin keskittää opetusministeriöön. Itävallan urheiluliikkeen järjestelmä on pysynyt samana, vaikka urheilusta vastaava ministeriö on muuttunut usein. Virallisesti valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO perustettiin kuitenkin vasta 1969, vaikka se olikin jo aikaisemmin toiminut samalla kokoon- Olympiakomitea Vammaisurheiluliitto Kattojärjestöt (3) Lajiliitot (59) Maakuntien kattojärjestöt (27) Maakuntien lajiliitot (480) Urheiluseurat (14 000) Kuvio 6. Itävallan urheilun ei-valtiollinen linja.

17 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 16 panolla. BSO on täten toiminut ja toimii edelleen Itävallan urheiluliikkeen ylimpänä tahona kattojärjestöjen, lajiliittojen ja urheiluseurojen yläpuolella. 4.1 Valtakunnallinen urheiluorganisaatio (Bundes-Sportorganisation) Bundes-Sportorganisation eli BSO on Itävallan ei-valtiollisen urheilulinjan ylin taso, jonka vastuulla on yleisesti organisoidun urheilun ja liikunnan järjestäminen ja koordinointi. Se vastaa myös osittain urheilutukien saajista, yhdessä urheiluministeriön kanssa. BSO:n päätehtävä on toimia Itävallan urheilun ylimpänä järjestönä ja tavallaan luoda alemmille järjestöille ja liitoille mahdollisuudet toimintaan sekä keskittyä hallintoon ja kontrolliin. Kuten jo mainittu, sen jäseniä ovat Itävallan kolme kattojärjestöä (ASKÖ, ASVÖ ja Sportunion), 59 lajiliittoa, vammaisurheiluliitto (ÖBSV) sekä Itävallan olympiakomitea (ÖOC). Lisäksi sillä on ei-varsinaisina jäseninä valtio, yhdeksän maakunnan urheilujärjestöt sekä useita erilaisia urheilujärjestöjä ja - yhdistyksiä. Toisaalta BSO on itse useiden organisaatioiden, mm. Itävallan olympiakomitean, Sporthilfen sekä Top Sport Austrian jäsen. BSO:n päättävinä eliminä toimivat urheilun liittoneuvosto/valtuusto, jossa on jäsenet jokaisesta kattojärjestöstä sekä urheilun lajiliittoneuvosto/valtuusto, jonka jäsenet ovat lajiliitoista (Sportbericht ). Vaikka nämä ovat BSO:n ylimmät päättäjätahot, urheilutukipäätöksiin vaikuttavat kuitenkin myös asiantuntijoista erikseen kootut neuvostot ja urheilutukien jako kokonaisuudessaan toteutetaan yhteistyössä tuet myöntävän urheiluministeriön kanssa, BSO:n ehdotuksista. Toiminta laajalla ja monitasoisella urheilun kentällä vaatii BSO:lta yhteistyötä mm. lajiliittojen, puolustusministeriön sekä kaikkien muiden itävaltalaisen urheilun toimijoiden kanssa. Niinpä hallinnointi on suuri osa BSO:n toimintaa. 4.2 Kattojärjestöt Itävallassa toimii kolme BSO:n alapuolella olevaa urheilun kattojärjestöä; ASKÖ (Arbeitsgemeinschaft für Sport und Körperkultur in Österreich), ASVÖ (Allgemeiner Sportverband Österreichs) ja (Österreichische Turn- und) Sportunion. Käytännöllisesti katsoen kaikki kolme kattojärjestöä toimivat samansuuntaisesti. Ne keskittyvät erityisesti massaurheiluun vastaten urheiluseurojen toiminnasta ja koko kansalle suunnatuista kampanjoista, joiden tarkoituksena on kannustaa eri ikäryhmiä liikkumaan. Kuitenkin myös huippu-urheilu saa osansa kattojärjestöjen vastatessa osin myös urheilupaikoista, urheilun tuista sekä koulutuksista ja jatkokoulutuksista urheilun alalla (Spindler, 2005, 22).

18 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 17 Vuonna 1892 perustettu ASKÖ on vanhin ja suurin kolmesta kattojärjestöstä. Sen perustamiskirjan mukaan se seuraa sosiaalidemokraattisia periaatteita toiminnassaan ja on yksi Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPÖ) etujärjestöistä. Päivittäisessä työssään urheilun kentällä se ei kuitenkaan toimi poliittisesti. Muut kaksi kattojärjestöä, toisen maailmansodan jälkeen perustetut ASVÖ ja Sportunion eivät ainakaan virallisesti tunnusta mitään puoluekantaa. Sportunionin perinne on kuitenkin kristilliskonservatiivisessa ÖVP puolueessa ja järjestön päättäjät edustavat edelleen tätä puoluetta (Horak et al., 2005). Yleisesti voidaan ajatella, että kaikkien kolmen kattojärjestön tehtäväkenttä on hyvin samanlainen. Jokainen urheiluseura voi kuitenkin olla jäsenenä vain yhdessä kattojärjestössä joten varsinaista päällekkäisyyttä tässä suhteessa ei ole. Kuitenkin täysin samantyyppiset tehtävät sekä yhteistyö lajiliittojen, seurojen, BSO:n ja maakuntien kanssa viittaavat siihen, että kattojärjestöjen tehtävät ja toiminta eivät juuri eroa toisistaan. Erityisesti kattojärjestöjen päätehtäviä, massaurheilun ja terveysliikunnan edistämistä toteutetaan useiden projektien muodossa. Lisäksi nuorten urheilijoiden asema sekä elinikäisen urheilun korostaminen ovat kaikkien kattojärjestöjen toiminnassa etusijalla. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että kaikki kattojärjestöjen toteuttamat erilaiset valtion tukemat projektit ovat pohjimmiltaan samantyyppisiä. Kattojärjestöjen saama valtion tuki, joka on erityistä valtion urheilutukea, menee paitsi massaliikunnan tukemiseen myös järjestöjen toiminnan kehittämiseen. 4.3 Lajiliitot Itävallassa on 59 valtakunnallista lajiliittoa (2008), joiden jäseninä on maakuntien (yhteensä yhdeksän maakuntaa) omia saman lajin lajiliittoja. Näin valtakunnalliset lajiliitot saavat tuloja maakuntien lajiliittojen jäsenmaksuista. Huippu-urheilua ajatellen on maakuntien omien lajiliittojen tehtävänä lähinnä kehittää nuoria urheilijoita. Lajiliitot ovat enemmän huippu-urheilun asialla kuin kattojärjestöt, joiden vastuualueena painottuu massaurheilu. Lajiliitot vastaavat lajiensa valmennusryhmien toiminnasta ja koordinoinnista sekä täten tarjoavat rakenteelliset lähtökohdat ja mahdollisuudet huippu-urheiluun. Itävallan jalkapalloliitolla (ÖFB) on valtion tukipolitiikassa erityisasema. Sillä on itsenäinen asema muihin lajiliittoihin verrattuna ja se rinnastetaan tukien jaossa omana osanaan enemmänkin kattojärjestöihin (mm. Horak et al., 2005). Erityistä valtion urheilutukea jaettaessa jalkapalloliitto saakin tukea suoraan kuten kattojärjestöt muiden lajiliittojen saadessa yhteisen potin. Esimerkiksi vuoden 2007 erityisestä valtion urheilutuesta (61,23 miljoonaa euroa) jalkapalloliitolle myönnettiin suoraan 14,55 miljoonaa euroa ja muille lajiliitoille yhteensä eteenpäin jaettavaksi 16,85 miljoonaa euroa. Myös hiihtoliitto on tärkeä toimija lajiliittojen joukossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hiihtoliitolla olisi erityisasema valtion tukien jaossa vaan hiihtoliitto on ennemminkin itse etsinyt yh-

19 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 18 teistyökumppaneja sekä mahdollisuuksia rahoittaa toimintaansa ja on tätä kautta (sekä tietysti urheilumenestyksen avulla) noussut isoksi lajiliitoksi ja vahvaksi organisaatioksi. 4.4 Olympiakomitea Itävallan Olympiakomitea (Österreichische Olympische Comité) on itsenäinen ja yleishyödyllinen yhdistys, jonka päätehtävät vastaavat yleisiä kansallisen olympiakomitean tehtäviä. Sen tehtävänä on tukea olympialajeja niiden valmisteluissa olympialaisiin sekä osallistua urheilijoiden lähettämiseen kisoihin. Jäseninä olympiakomiteassa ovat valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO, kolme urheilun kattojärjestöä, 35 lajiliittoa (vuosi 2008) sekä kunniajäseninä useita urheilumaailman vaikuttajia. Olympiakomitea saa tukea erityisestä valtion urheilutuesta ja jakaa sitä eteenpäin lajiliittojen kautta urheilijoiden valmistautumiseen ja lähettämiseen olympialaisiin. Vuonna 2005 olympiakomitea sai erityistä valtion urheilutukea 1,21 miljoonaa euroa, vastaavan tuen ollessa olympiavuonna ,92 miljoonaa euroa ja vuonna ,01 miljoonaa euroa. Tuen kasvu on mahdollistunut lottopelien tuloksen ja tätä kautta erityisen valtion urheilutuen kasvun myötä. 4.5 Vammaisurheiluliitto BSO:n varsinainen jäsen on myös Itävallan vammaisurheilun kattojärjestö Österreichischer Behindertensportverband (ÖBSV), joka edelleen jakautuu jokaisen maakunnan omaan vammaisurheiluliittonsa. Vammaisurheiluliiton huippu-urheilijoille tärkeä organisaatio on tukiyhdistys Fonds zur Förderung des Behindertensports, jonka tarkoituksena on tukea pitkäkestoisia, lähinnä huippu-urheiluun liittyviä projekteja. Täältä on mahdollista hakea henkilökohtaista huippu-urheilijatukea sekä projektitukea. FFBS rahoittaa tukensa vammaisurheiluliiton (joka myös hallinnoi säätiötä) potista valtion tukea sekä Itävallan lottoyhdistyksen sponsorituella, jota saavutetaan esim. kohdennetuilla vammaisurheiluliiton hyväksi suunnatuilla onnenpeleillä. Vuosina FFBS säätiö myönsi rahoitusta yhteensä n. 0,65 miljoonaa euroa. (ÖBSV, Sportbericht, 2007.) 4.6 Urheiluseurat Itävallassa seurarakenne on kattava. Vuonna 2006 maan seurassa oli yhteensä n. 3,3 miljoonaa jäsentä, vuonna seurassa lähes 3,4 miljoona jäsentä (BSO). Urheiluseurojen lukumäärä on korkea ja tämä selittyy osin kuntien suurella määrällä (2360 kuntaa

20 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 19 vuonna 2008). Kun suosituimpien lajien seuroja on lähestulkoon joka kunnassa, nousee seurojenkin määrä 8. Urheiluseuroissa voi jokainen harjoittaa liikuntaa. Niiden tarkoitus on kuitenkin toimia myös lahjakkuuksien löytö- ja harjoittelupaikkoina. 8 Esimerkiksi Itävallan jalkapalloliittoon (joka on maan jäsenrikkain lajiliitto) kuului vuonna seuraa, mikä vastaa noin yhtä seuraa per kunta (BSO, Mitgliederstatistik 2008).

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu

Kansainvälinen menestys. Korkeatasoinen osaaminen. Arvostettu urheilu Kansainvälinen menestys Korkeatasoinen osaaminen Arvostettu urheilu Toimintatavat: 1. Urheilija on keskiössä ilon ja intohimon ilmapiirissä 2. Urheilijan polkua tarkastellaan koko sen matkalta 3. Osaamista

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016

Suomen Olympiakomitean Huippu- urheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippu- urheilun tehostamistukipäätökset 2016 10.12.2015 Suomen Olympiakomitean Huippuurheiluyksikkö (HUY) Kesälajien kategoriat, kriteerit ja huippuurheilun tehostamistukipäätökset 2016 Yleiset lähtökohdat: Kesäolympiadilla 2013 2016 käytössä olevat

Lisätiedot

Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheilujärjestelmien kv. viitekehys Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Strateginen huippu-urheilu Huippu-urheilu on kaupallistunut, mutta myös valtiot panostavat entistä enemmän

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

Mitä sponsorointi on? Sisältö. Hallitus linjaa ja päättää. Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet

Mitä sponsorointi on? Sisältö. Hallitus linjaa ja päättää. Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet Mitä sponsorointi on? Xamkin sponsoroinnin periaatteet Lahjoitusten periaatteet Tiivi Pukkila-Nupponen Päivitetty esitys 17.5.2016 Sponsorointi on tapahtuman, toiminnan, henkilön tai organisaation tukemista

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet

Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet SLU Olympia komitea SLU - alueet Valtio Suomen Valmentajat ry Urheilu opistot Lajiliitot Kunnat KIHU Nuori Suomi Urheiluseurat Urheiluakatemiat Suomalaisen Liikunnan ja urheilun rakenteet Jari Lämsä Rakenteet

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016

Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 Vahvistettu KIHUn hallituksessa 14.12.2015 KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN TUTKIMUSKESKUKSEN ANTIDOPINGOHJELMA 2016 1. KIHUn rooli suomalaisessa huippu-urheilussa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Nuorten olympiavalmentajan toimenkuva: sisältö Taustaa Suunnistuksen nuorten olympiavalmentaja NO-valmennus: tehtäväkenttä NO-valmennus: raportointi Case

Lisätiedot

Tervetuloa Kisakallioon!

Tervetuloa Kisakallioon! Suomen Suunnistusliitto ry Tervetuloa Kisakallioon! Yhä useampi suunnistaa Suunnistus näkyy Suunnistus hyvinvoinnin keulakuva Suunnistus menestyy SUOMI SUUNNISTAA Suunnistusliiton strategia 2016 2020 Suunnistus

Lisätiedot

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo

Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo Puolustusvoimien Urheilukoulu Lajiliitto INFO 8.5.2014 Valotalo TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimien Urheilukoulu on nuorten huippuurheilijoiden ja sotilasurheilijoiden valtakunnallinen valmennuskeskus, joka

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta PL 50, 36201 Kangasala VUOSIAVUSTUSHAKEMUS vuodelle 2011 Palautus 31.3 2011 klo 15.00 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta mennessä. PL 50, 36201 Kangasala Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura /

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET

ORIMATTILAN KAUPUNKI LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN AVUSTUSMUODOT SEKÄ JAKOPERUSTEET Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 18.11.2014 146 Kaupunginhallitus 24.11.2014 404 AVUSTUSMUODOT 1. Toiminta-avustus 2. Koulutusavustus 3. Tilavuokra-avustus

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. Yleistä 2. Valmentautuminen 2.1 Yläkoulut 2.2 Toinen aste 2.3 Huippuvaihe 2.4 Lajien välinen yhteistyö valmennustoiminnassa ja osaamista jakava

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014

Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden. Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Osaamisohjelman asiantuntijatoimintamalli huippuurheilijoiden tukemiseksi Ari Nummela Valmennusosaamisen työpaja Jyväskylä 4.11.2014 Asiantuntijatoiminnan perusajatukset Tavoitteen on osaamisen lisääminen

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Päävalmentaja, s (100 %) Päävalmentaja, hs (50 %) NOV / TRE (100 %) + toimintakulut NOV / TKU (100 %) + toimintakulut NOV / HKI (100 %) + toimintakulut

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

SEURASEMINAARI 30.11.2014

SEURASEMINAARI 30.11.2014 SEURASEMINAARI 30.11.2014 Seurakäynnit 2015 / haku OKM:n seuratuki ja työllistämistuki Liiton tuet kaudelle 2014 2015 Ringetteviikko 24.1. 1.2.2015 Tie huipulle -tapahtuma MM-kisat ja Ringette Festivaali

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2009

TOIMINTASUUNNITELMA 2009 PÄÄKAUPUNKISEUDUN URHEILUAKATEMIA TOIMINTASUUNNITELMA 2009 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 2 2. HALLINTO 2 2.1 Hallintomalli 2.1.1 Johtoryhmä 2 2.1.2 Työvaliokunta 2 2.1.3 Vuosikokous 2 2.2 Toiminnan koordinointi

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Urheilu yhteiskunnassa

Urheilu yhteiskunnassa Valmentajan ammattitutkinto 8.3.2008 Vierumäki Urheilu yhteiskunnassa Jari Lämsä jari.lamsa@kihu.fi Rakenne Inhimillinen toiminta, esim. golfin pelaaminen, kohtaa aina rakenteita: Fyysiset rakenteet: kenttä,

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Lisää laatua, enemmän toimintaa

Lisää laatua, enemmän toimintaa Lisää laatua, enemmän toimintaa Seuratuen toimintavuoden tulokset 2014 2015 Johanna Hentunen Salla Turpeinen Janne Pyykönen LIKES-tutkimuskeskus Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä www.likes.fi Lukijalle

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus

Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutuksen kehitys ja maajoukkuevalmennuksen tulevaisuus Valmentajakoulutus 5 tasoa (ratsastusvalmentaja, lajivalmentaja, huippuvalmentaja, valmentajan ammattitutkinto, valmentajan erikoisammattitutkinto)

Lisätiedot

ENNAKKOMATERIAALI 2015

ENNAKKOMATERIAALI 2015 ENNAKKOMATERIAALI 2015 TERVETULOA KANSALLISEEN LIIKUNTAFOORUMIIN! Graafinen suunnittelu: Pirita Tolvanen HARRASTAMISEN HINTA Ei 6% Ei 5% 6 547 vastaajaa EOS 11% 56 vaikuttajaa Kyllä 94% Kyllä 86% Ovatko

Lisätiedot

Suomen Tennisliitto Strategia 2010 Strategian peruskivet Arvot Huipputennis Kilpailutoiminta Valmennustoiminta Alue- ja seuratoiminta Jäsenistö Viestintä Talous Organisaatio Missio Suomen Tennisliitto

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi EXCELLENCE - pyrkimys erinomaisuuteen LAPSI NUORI AIKUINEN Yhdessä tekeminen Ei riskikokeilu, vaan satsaus elämään Omaehtoinen liikkuminen ja urheilu Lapsuus: laatua koulussa ja seurassa, kielloista kokeiluihin

Lisätiedot

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013. Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Jari Lämsä & Kaisu Mononen KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Tukiurheilijakysely Tarkoitus: Kerätä säännöllisesti tietoa OK:n ja PARA:n tukiurheilijoiden

Lisätiedot

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta

Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Huippu-urheilijoiden näkemyksiä psyykkisestä valmennuksesta Suomen psykologiliiton psyykkisen valmennuksen toimikunnan selvitys keväällä 2010 Psykologia 2010 - Tuumasta toimeen! 18-20.8.2010 Jyväskylän

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU

VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS KOULU JA OPISKELU VALTAKUNNALLINEN YLÄKOULULEIRITYS Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yksi leiritystä toteuttavista

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot.

Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. TIE HUIPULLE TIE HUIPULLE!!! Tässä esitteessä on tarkoitus kuvata Suomen Ringetteliiton huippu-urheilun toiminnan periaatteet, tavoitteet ja toimintamuodot. Maajoukkueajattelu Ringeten maajoukkuetoiminta

Lisätiedot

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU)

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry (LiikU) Tehtävä LiikU on liikunnan asiantuntija Lounais- Suomessa. Liikutamme lapsia ja aikuisia tapahtumissa ja leireillä. Koulutamme lasten kanssa työskenteleviä,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. 27.2.2012 Simo Tarvonen Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia 27.2.2012 Simo Tarvonen Mikä urheiluakatemia? Urheilijan opinto- ja elämänura Päivittäisvalmennus Tuki- ja asiantuntijapalvelut Urheilijan polku 16 -v 566 urheilijaa 73

Lisätiedot

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE

UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE UIMASEUROJEN YHDISTYMISHANKE YLEISTÄ SYNTYESSÄÄN UUSI SEURA OLISI SUOMEN KOLMEN SUURIMMAN UINTIURHEILUSEURAN JOUKOSSA Lisenssiuimarit (320 350), budjetti (n. 900 000) YHDISTYMISEN PERUSTEET Allastilan

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys

Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys Suomen Taekwondoliiton strategia 2012-2016 Sisällys 1 Toiminta-ajatus... 2 2 Visio 2016... 2 3 Huippu-urheilustrategia... 3 3.1 Yleistä... 3 3.2 Toiminnan tavoitteet... 3 3.3 Huippu-urheilustrategian arviointi...

Lisätiedot

RAHAA KASSAAN VARAINHANKINTA AVUSTUKSET MISTÄ TULOJA?

RAHAA KASSAAN VARAINHANKINTA AVUSTUKSET MISTÄ TULOJA? RAHAA KASSAAN VARAINHANKINTA AVUSTUKSET MISTÄ TULOJA? Yhdistyslaki Ydistys voi laillisesti kerätä varoja eri keinoin (jäsenmaksut, myyjäiset, arpajaiset ym.) Toiminta epäammattimaista Tuotot pysyvät pieninä

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi

NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE. Seivästalli ry 2014 www.seivastalli.fi NOSTETAAN RIMA KORKEAMMALLE Seivästalli ry:n visio ja missio kehittää seiväshypyn valmennus- ja kilpailutoimintaa, suoritus- ja harjoituspaikkoja ja lajikulttuuria sekä vaalia perinteitä tarkoitustaan

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli

Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Huippuvaiheen ohjelman toimintamalli Johdanto Huippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urheilun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa. Ohjelma kokoaa,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009

VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry. Koulutusstrategia 2009 VALMENTAJA AKATEMIA Järvenpään Kehäkarhut ry Koulutusstrategia 2009 TAVOITTEET Missio: Järvenpään Kehäkarhut ry:n Valmentaja Akatemia toimii aktiivisena kamppailulajien valmentajien, tuomarien ja muiden

Lisätiedot

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit

Www-osoitteen saa julkaista kaupungin www-sivuilla Kyllä Ei Yhdistyksen liikuntalajit Liikuntaseurojen toiminta-avustus 1 (5) Yhdistyksen perustiedot Yhdistyksen nimi Yhdistyksen osoite Pankkitili (IBAN) Rekisteröimisvuosi Y-tunnus Keskusjärjestö/-liitto Www-osoite Www-osoitteen saa julkaista

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11.

Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Bench Marking Lajien huippu-urheilujärjestelmät yhteisten haasteiden ja miinakenttien keskellä Ratsastajainliiton Urheilufoorumi 23.11. Jorma Vertainen Mitä ja ketä varten lajiliitto on olemassa? Kuinka

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

SUOMEN OLYMPIA- AKATEMIA. Petri Haapanen

SUOMEN OLYMPIA- AKATEMIA. Petri Haapanen SUOMEN OLYMPIA- AKATEMIA Petri Haapanen ORGANISAATIO Perustettu 2.12.1907 Hyväksytty KOK:n edustajaksi 9. istunnossa Haagissa, Hollannissa 1907 Yhdistyksen kokous jäsenjärjestöt (55) Valtuuskunta (kokoontuu

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta ja myöntämisestä vuodeksi 2016

Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta ja myöntämisestä vuodeksi 2016 Pvm 30.9.2015 Jakelussa mainituille Dnro 3 70/625/2015 Viite: Valtionavustuslain (688/2001) 9 ja 37 Asia: Ohjeet urheilijoille tarkoitettujen verottomien valtion valmennus- ja harjoitteluapurahojen hakemisesta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi

Suomalaisen urheilun musta laatikko. Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi Suomalaisen urheilun musta laatikko Jari Lämsä KIHU Jari.lamsa@kihu.fi RESURSSIT TOIMINTA IHMISET RAKENTEET MERKITYKSET AATEVIRTAUKSET Amatörismi, ammattilaisuus Urheilu? Huippu-urheilu Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA

SML:N ANTIDOPINGOHJELMA SML:N ANTIDOPINGOHJELMA Sisällysluettelo: ANTIDOPINGOHJELMA 1 SML:N ANTIDOPINGTYÖN ARVOPERUSTA 2 ANTIDOPINGTYÖ JA -VALVONTA 3 DOPINGRIKKOMUKSET (LÄHDE ADT) 4 TAVOITTEET 5 TOIMENPITEET 5.1 Säännöt, ohjeistukset

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

L nt. Täyttä laukkaa Lontooseen! Lontoo 2012 -projekti

L nt. Täyttä laukkaa Lontooseen! Lontoo 2012 -projekti 2012 L nt Täyttä Lontoo 2012 -projekti Pohjoissuomalainen urheilijatiimi Perustettu maaliskuussa 2011 Tiimiin kuuluu kolme lahjakasta ja jo kansainvälistä menestystä niittänyttä pohjoissuomalaista uimaria

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa?

Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Mitkä asiat ovat tärkeitä 11 15 vuotiaiden urheilussa? Manu Kangaspunta, kehityspäällikkö 11 15 vuotiaiden kilpaurheilun kehittämistyö Urheilijaksi kasvamisen edellytykset Harjoitteleminen, liikkuminen

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2014. Johtoryhmän esitys Urhean vuosikokoukselle / hyväksytty 8.10.2013

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2014. Johtoryhmän esitys Urhean vuosikokoukselle / hyväksytty 8.10.2013 Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2014 Johtoryhmän esitys Urhean vuosikokoukselle / hyväksytty 8.10.2013 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu- ja urasuunnittelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen

Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Sinettiseura-auditoinnin kehittäminen Urheilijanpolun lapsuus- ja valintavaiheen työstöjen näkökulma Outi Aarresola, tutkija Kaisu Mononen, erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valo,

Lisätiedot

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja Lasten kilpaurheilusta huipulle Teemat Lahjakkuus Harjoittelu ja Kilpaileminen Monipuolisuus, erikoistuminen ja eriyttäminen

Lisätiedot

Urheilumanageri-ilta 12.3.2014 Santasport Lapin Urheiluopistolla

Urheilumanageri-ilta 12.3.2014 Santasport Lapin Urheiluopistolla Urheilumanageri-ilta 12.3.2014 Santasport Lapin Urheiluopistolla Mitä on sponsorointi, markkinointiyhteistyö, tukeminen, managerointi? Mitä manageri tekee seura- ja yksilötasolla? Miten manageri kouluttaa

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013

Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Huippu-urheiluverkoston rakentuminen 2013 3.4.2013 Taustaksi Lentopallon lajina otettava johtavan lajin roolia paikallisesti, seudullisesti ja valtakunnallisesti terve itsetunto omassa tekemisessä Jo

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot