Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa

Transkriptio

1

2 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa Leena-Kaisa Paananen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Copyright 2010 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2010

3 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ ITÄVALTA URHEILUN RAKENNE JA JÄRJESTÄYTYMINEN ITÄVALLASSA VALTIOLLINEN LINJA Valtion rahoitus urheilulle rahapeleistä Valtion urheilubudjetti/määrärahat Ministeriöt Huippu-urheilun Team ROT-WEISS-ROT Maakunnat Kunnat EI-VALTIOLLINEN LINJA ELI URHEILULIIKE Valtakunnallinen urheiluorganisaatio (Bundes-Sportorganisation) Kattojärjestöt Lajiliitot Olympiakomitea Vammaisurheiluliitto Urheiluseurat URHEILUN TUKIORGANISAATIOT HUIPPU-URHEILU HIIHTOLIITTO URHEILUPAINOTTEISET KOULUT LÄHTEET... 28

4 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 3 1 ITÄVALTA Itävalta on Keski-Euroopassa sijaitseva liittotasavalta, joka on sijaintinsa vuoksi moni-ilmeinen. Länsiosaa hallitsevat Alpit, idässä korkeuserot tasoittuvat ja ilmasto muuttuu mannermaiseksi ja leudoksi. Itävallassa on n. 8,3 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on km². Vuonna 1918 Itävallasta tuli tasavalta ja Euroopan Unioniin Itävalta liittyi samaan aikaan Suomen kanssa vuonna Maan virallinen kieli on saksa. Asutus jakautuu epätasaisesti, suurelta osin maantieteellisistä syistä. Pääkaupungin Wienin ympäristö idässä on tiheään asuttua, länsiosan vuoristo on sen sijaan harvaan asuttua ja suuria kaupunkeja ei ole. Itävallan kaksikamarinen parlamentti on maan lainsäädäntöelin ja sen muodostavat Kansallisneuvosto (Nationalrat) sekä osavaltioita edustava Liittoneuvosto (Bundesrat) (Finpro). Itävalta on vauras valtio, bruttokansantuote vuonna 2007 oli 265,4 miljardia euroa ja ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkilöä kohti oli EU27-maihin verrattuna 124 prosenttia (Finpro). Liittotasavalta jakautuu yhdeksään maakuntaan tai osavaltioon (Bundesland), joita ovat Vorarlberg, Tirol, Salzburg, Steiermark, Kärnten, Ylä-Itävalta (Oberösterreich), Ala-Itävalta (Niederösterreich), Wien ja Burgenland. Jokaista osavaltiota johtaa oma osavaltion hallituksensa ja niillä on myös omat perustuslakinsa. Maakunnilla on maassa tärkeä rooli. Kuvio 1. Itävallan kartta. Lähde:

5 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 4 2 URHEILUN RAKENNE JA JÄRJESTÄYTYMINEN ITÄVALLASSA Alppien ansiosta talviurheilu on Itävallassa suosittua ja erittäin tärkeä osa Itävallan urheiluelämää. Klassiset hiihtolajit, erityisesti alppilajit ja mäkihyppy, sekä jalkapallo ovat suosituimpia urheilulajeja. Myös tennis, pyöräily ja uinti ovat suosittuja massaurheilulajeja. Niissä Itävalta ei kuitenkaan ole saavuttanut samanlaista huippumenestystä kuin hiihtolajeissa. Itävallan urheilu jakautuu karkeasti valtiolliseen ja ei-valtiolliseen linjaan, joiden lisäksi erilaiset urheilun tukiorganisaatiot ovat tärkeä osa maan urheilullista elämää. Kuviosta nähdään, kuinka nämä urheilun linjat muodostuvat ja mitä organisaatioita niihin sisältyy. Seuraavissa kappaleissa käsitellään oleelliset toimijat ja organisaatiot tarkemmin. valtiollinen linja EI-valtiollinen linja Puolustusja urheiluministeriö valtio Olympiakomitea Sisäministeriö valtakunnallinen urheiluorganisaatio (BSO) Opetus- ja kulttuuriministeriö Puolustusvoimat Urheiluministeriö Vammaisurheiluliitto Kattojärjestöt (3) Lajiliitot (59) Maakunnat (9) Maakuntien hallitukset Kunnat (2360) ROT- WEISS- ROT Anti- Doping komitea Sporthilfe Urheilurakentaminen Liikuntalääket. instituutti Liikuntat. neuvontainstituutti Vammaisurheilun rahasto Maakuntien kattojärjestöt (27) Urheiluseurat (14 000) Maakuntien lajiliitot (480) Urheilupalvelut Urheilupoolit Kuvio 2. Itävallan urheilun rakenne.

6 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 5 3 VALTIOLLINEN LINJA Valtiotasolla Itävallan urheiluasioista vastaa puolustus- ja urheiluministeriö. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä sisäministeriölle tulee tiettyjä niiden vastuualueeseen kuuluvia urheiluasioita. valtiollinen linja valtio Puolustusja urheiluministeriö Puolustusvoimat Urheiluministeriö Maakunnat (9) Maakuntien hallitukset Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäministeriö ROT- WEISS- ROT Kunnat (2360) Kuvio 3. Itävallan urheilun valtiollinen linja. Valtion suoran tuen urheilulle määrittelee valtion urheilutukilain (Bundes-Sportförderungsgesetz) uusin versio vuodelta Valtion urheiluun myöntämät tukirahat muodostuvat kahdesta osiosta. Tukirahat jakautuvat yleiseen valtion urheilutukeen (Allgemeine Bundes-Sportförderung) ja erityiseen valtion urheilutukeen (Besondere Bundes-Sportförderung), joista erityinen urheilutuki saa tulonsa onnenpeleistä ja on osuudeltaan suurempi (ks. taulukko 1). Tämä erityinen urheilutuki jakautuu valtakunnallisen urheiluorganisaation kautta laajalle ja se on kohdistettu erityisesti massaurheiluun kattojärjestöjen ja lajiliittojen kautta. Yleinen valtion urheilutuki on tukea valtion budjetoimista varoista ja kohdistuu erityisesti ja suoremmin huippu-urheiluun. Valtio tukee urheilua silloin, kun kyse on kansainvälisistä tai koko Itävaltaa koskevista asioista. Maakuntien tehtävänä on myös tukea urheilua nimenomaan omalla alueellaan. (Bundes- Sportförderungsgesetz 2005, Bundes-Sportorganisation.) Valtion urheilutukien päätökset tekee

7 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 6 vastaava urheiluministeriö kuultuaan ensin valtakunnallista urheiluorganisaatiota BSO:ta. (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport.) Taulukko 1. Itävallan valtion tuet urheilulle vuosina , miljoonaa euroa Yleinen valtion urheilutuki 15,37 14,81 16,29 Erityinen valtion urheilutuki 46,71 54,85 61,23 Muu tuki (esim. EURO 2008) 18,32 22,02 13,98 Tuki yhteensä 80,40 91,68 91, Valtion rahoitus urheilulle rahapeleistä Veikkaus- ja onnenpelien historia Itävallassa ulottuu vuoteen 1948, jolloin esiteltiin jalkapalloveikkauspelit, tarkoituksena luoda taloudelliset mahdollisuudet sodanjälkeiseen urheilun jälleenrakentamiseen (Horak et al., 2005, Österreichische Lotterien). Itävallassa ero onnenpelien ja veikkauspelien välillä on tärkeä. Onnenpelejä kuten lottoa, jokeria ja erilaisia raaputuspelejä säädellään tarkkaan, kun taas veikkauspelien, joissa tulos ei riipu täysin sattumasta, (vaan siihen on mahdollista vaikuttaa monilla eri tekijöillä, joista on saatavissa tietoa) markkinat ovat vapaat. Näin esimerkiksi online-vetoja tarjoavia yrityksiä on markkinoilla useita M il joonaa euroa Kuvio 4. Itävallan valtion erityisen urheilutuen kehitys vuosia , miljoonaa euroa (Sportbericht , Sportbericht , BSO).

8 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 7 Varsinaiset onnenpelit on Itävallassa säädelty siten, että valtio myöntää valitsemalleen tarjoajalle oikeuden harjoittaa näitä pelejä. Pelejä säätelee laki onnenpeleistä (Glücksspielgesetz) vuodelta 1989 ja niiden tarjoajana on Österreichische Lotterien (osakeyhtiö, jonka omistajia ovat Casinos Austria ja Lotto-Toto holdingyhtiö, jonka takana on puolestaan ryhmä itävaltalaisia pankkeja sekä Itävallan valtion radio- ja televisioyhtiö). Nämä onnenpelit 1 (tällä hetkellä yhteensä kymmenen erilaista lottoa, raaputusarpaa yms.), joista siis vastaa valtion päätöksellä ja luvalla Österreichische Lotterien, ovat tarkoin säännösteltyjä ja niiden vuosittaisesta tuotosta 3 % tai vähintään 40 miljoonaa /vuosi menee onnenpelilain 20 mukaan urheilun rahoittamiseen valtion erityisen urheilutuen kautta (Besondere Bundes-Sportförderung). Täten erityisen valtion urheilutuen perusta on onnenpelien tuotto. Tämä tuki on viime vuosina ollut kasvussa onnenpelien suosion kasvun (ja tätä kautta tuloksen kasvun) myötä. Kuviosta 4 nähdään tuen kehittyminen vuosina Erityisen valtion urheilutuen jakamisen perusteet ovat valtion urheilutukilain (Bundes- Sportförderungsgesetz) 10 kappaleessa 1 ja tuki jaetaan tässä laissa määritellyn tarkan kaavan mukaan. Erityisen valtion urheilutuen jaossa on painotettu massaurheilun saamaa tukea ja tämä toteutuu esim. kolmelle urheilun kattojärjestölle jaettavalla tuella. Osa tukivaroista jaetaan suoraan kattojärjestöille tai lajiliitoille, osa osoitetaan valtakunnalliselle urheiluorganisaatiolle BSO:lle, joka jälleen jakaa niitä eteenpäin kattojärjestöille ja lajiliitoille. Kattojärjestöille ja lajiliitoille on toiminnan perusrahoitukseen varattu vuosittain kiinteä summa 36,32 miljoonaa euroa. Tästä ylimenevät osat tuesta jaetaan edellä mainitun kaavan mukaan erityisesti massaliikunnan projekteista vastaaville organisaatioille. (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport.) Jalkapalloliitto 26 % Kattojärjestöt 32 % Lajiliitot 34 % ÖOC 3 % BSO ja muu massaliikunta 5 % Kuvio 5. Itävallan valtion erityisen urheilutuen jakaminen vuonna Onnenpeleihin lasketaan mukaan kuitenkin myös Toto-pelit eli jalkapalloveikkaus. Tämä johtunee vanhasta perinteestä, jossa nimenomaan Toto-pelien kautta Itävallassa syntynyt pelien ja urheilurahoittamisen yhteys on luonut alun perin pohjan koko urheilutuelle (Österreichische Lotterien).

9 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 8 Edelliseen kuvioon 5 on koottu valtion urheilutukilain mukaan jaettujen erityisten valtion urheilutukien suhteet vuonna 2005, jolloin tukea oli käytössä 46,71 miljoonaa euroa. Kattojärjestöjen ja lajiliittojen osuuksissa on huomioitu niiden suoraan saamat tuet sekä valtakunnallisen urheiluorganisaation BSO:n kautta tulleet tuet. Kuviosta käy hyvin ilmi jalkapalloliiton erityinen asema sillä se saa erityisestä valtion urheilutuesta suoraan oman pottinsa muiden lajiliittojen saadessa yhteisen osuuden. Jalkapalloliiton saaman tuen osuus erityisestä valtion urheilutuesta (ns. lotto-tuesta) on 26 %. Onnenpelilain mukaan vain urheilu on onnenpelien tuloista lakisääteisesti tuettava kohde. Itävallan lottoyhtiö (Österreichische Lotterien) sponsoroi silti lain ulkopuolella pienillä summilla mm. kulttuuri-, terveys- ja sosiaalisia projekteja. Nämä sponsoritoiminnat ovat kuitenkin euromääräisesti matalia 2. Myös useita eri urheilulajeja ja -seuroja lottoyhtiö sponsoroi suoraan erityisen valtion urheilutuen lisäksi. Erityisesti jalkapallon erilaiset projektit saavat vuosittain sponsorointiavustusta, mikä osittain johtunee Toto-pelien ja jalkapallon perinteisestä siteestä. Muiden urheiluprojekteiden sekä urheiluorganisaatioiden avustamisesta voidaan mainita vuosien 2005 ja 2006 myönnetyt mediatuet Sporthilfelle yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa sekä Itävallan olympiakomitealle yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. (Sportbericht ) Taulukko 2. Itävallan erityisen valtion tuen käyttö vuosina 2005 ja 2006, miljoonaa euroa (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport) % 2006 % Urheilupaikat 8,24 20,50 9,16 18,60 Urheilukoulutus ja -opetus 5,35 13,30 5,12 10,40 Kilpailut 6,08 15,10 5,69 11,60 Vuokrat 0,77 1,90 0,74 1,50 Urheiluvälineet 4,30 10,70 4,31 8,80 Opintovälineet 0,59 1,50 0,47 1,00 Liikuntatieteellinen ja liikuntalääketieteellinen tuki 0,30 0,70 0,24 0,50 Hallintokulut 9,45 23,50 9,98 20,30 Kokoontumiset ja koulutukset 0,59 1,50 0,62 1,20 Nuoret urheilijat, infrastruktuuri, kouluyhteistyö 4,55 11,30 12,82 26,10 Yhteensä 40,22 100,00 49,15 100,00 2 Esim. vuonna 2008 lottoyhtiön koko tulos oli 2 378,04 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 2,2 miljoonaa euroa sponsoritukea erilaisiin projekteihin. Lisäksi lottoyhtiö myönsi 22,1 miljoonaa euroa ns. mediatukea. Vuoden 2008 lakisääteinen urheilutuki oli 62,02 miljoonaa euroa (3 % vuoden 2007 tuloksesta), joten yhteensä vuoden 2008 jonkinasteinen tuki/sponsorointi oli 86,32 miljoonaa euroa, mikä on 3,6 % koko tuloksesta. (Österreichische Lotterien, Corporate Social Responsibility Bericht 2008).

10 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 9 Erityisen valtion urheilutuen todellinen käyttö vuosina 2005 ja 2006 nähdään seuraavasta taulukosta. Suurin osa eli yli 20 % tuista meni hallintokuluihin. Myös urheilupaikkojen osuus oli korkea (2005: 20,5 % ja 2006: 18,6 %). Huomattavin muutos oli nuorten urheilijoiden ja kouluyhteistyön tuen kasvu 11,3 prosentista 26,1 prosenttiin. Varsinaisia veikkauspelejä tämä valtion rajoitus ja valvonta eivät koske vaan ne ovat jo vuosia saaneet toimia vapaasti. Näiden pelien tarjoajia on useita, jotka osaltaan sponsoroivat tuloillaan eri urheilulajeja ja -seuroja. Esimerkiksi jalkapallo on useiden veikkauspelien tarjoajien suosittu sponsorointikohde. (Bundesministerium für Finanzen.) 3.2 Valtion urheilubudjetti/määrärahat Valtion budjetista muutoin kuin onnenpeleistä saadut varat eli urheiluun käytettävät verovarat muodostavat yleisen valtion urheilutuen (Allgemeine Bundes-Sportförderung). Sen tarkoitus on toimia tukena erityisesti kansainvälisille ja koko Itävaltaa koskettaville hankkeille, jotka mahdollistavat tulevaa urheilumenestystä. Yleisen valtion huippu-urheilutuen alla on myös erityisesti huippu-urheilulle suunnattu oma yksikkö Team ROT-WEISS-ROT, jota käsitellään tarkemmin omassa luvussaan. Kun erityinen valtion urheilutuki on viime vuosina noussut säännöllisesti, ei yleinen valtion urheilutuki ole noussut samaa tahtia. Taulukosta 3 nähdään yleisen valtion urheilutuen jakaminen vuosina 2005 ja Siitä nähdään, että pääosa vuonna 2005 ja 2006 myönnetystä yleisestä valtion urheilutuesta myönnettiin investointeihin (2005: 4,52 miljoonaa euroa, 2006: 4,84 miljoonaa euroa) sekä huippu-urheiluun sen oman ohjelman Top Sport Austrian (nykyiseltä nimeltään Team ROT-WEISS-ROT) kautta (vuonna ,32 miljoonaa euroa ja vuonna ,63 miljoonaa euroa). Taulukko 3. Itävallan yleinen valtion urheilutuki vuosina 2005 ja 2006, miljoonaa euroa (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport). Yleinen valtion urheilutuki Investointituki 4,52 4,84 Hallinnointi- ja kilpailutuki 1,27 1,17 Valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO 0,15 0,10 Urheilun suurtapahtumat 1,52 1,10 Urheilukoordinaattorit 0,09 0,08 Gender Mainstreaming - naisurheilu 0,21 0,21 Top Sport Austria (huippu-urheilun sektori) 2,32 2,62 Valmentajien tuki 1,73 1,69

11 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 10 Nuorten urheilijoiden tuki 0,90 0,92 Liikuntatiede ja liikuntalääketiede 0,95 1,20 Muut yleiset tuet 1,71 0,87 Yhteensä 15,37 14, Ministeriöt Itävallassa urheilusta vastaava ministeriö on tällä hetkellä puolustus- ja urheiluministeriö (Bundesministerium für Landesverteidigung und Sport), joka tässä laajuudessaan perustettiin Tätä ennen urheilu on ollut osana useita eri ministeriöitä ja viimeksi omana sektorinaan (Sektion Sport) liittokanslian (Bundeskanzleramt) osana 3. (Bundesgesetzblatt, 2009.) Uuden puolustus- ja urheiluministeriön myötä on myös tarkoitus muodostaa uusi valtion tukiohjelma (ja lakiuudistus) urheilun tukemiselle alkaen. Uuden järjestelmän tarkoituksena on olla läpinäkyvämpi ja toimia keskitetymmin, jotta tuet saavuttaisivat urheilijat mahdollisimman suoraan ilman monimutkaisia ja monikerroksisia rakenteita. Reformin toteuttamiseksi käydään juuri nyt keskusteluja kaikkien kolmen kattojärjestön, 59 lajiliiton sekä vammaisurheiluliiton kanssa ja sen etenemiseksi on jo päätetty uusi ylimenokausilaki ( 11a valtion urheilutukilaissa), jonka tarkoituksena on entistä tavoitehakuisemmin tukea huippu-urheilua sekä auttaa lajiliittoja selviytymään (urheiluministerin lehdistötiedote ). Puolustus- ja urheiluministeriön alaisen puolustusvoimien kautta rahoitetaan myös suuri osa huippu-urheilusta. Itävallassa on 10 puolustusvoimien kilpaurheilukeskusta joissa harjoittelee vuosittain yhteensä yli 300 huippu-urheilijaa puolustusvoimien palveluksessa (BSO, 2005). Vuosittain 120 urheilijaa suorittaa ensin normaalin asepalveluksen, joka heidän tapauksessaan koostuu suurelta osin urheilusta. Tämän jälkeen urheilijat voivat jäädä armeijan palvelukseen harjoittelemaan ja kilpailemaan. Näitä huippu-urheilijoita on armeijan palveluksessa tällä hetkellä 192 (kiinteä määrä). Koko prosessi toimii yhteistyössä lajiliittojen kanssa, jolloin myös urheilijoiden valinta puolustusvoimien huippu-urheiluyksikköön tapahtuu lajiliittojen suosituksesta. (Bundesheer.) Urheilijat saavat palvelusaikanaan kuukausipalkan sekä normaalin sosiaaliturvan. Lisäksi heillä on mahdollisuus uranjälkeiseen työllistymiseen. (Horak et al., 2005.) Puolustusvoimat ja valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO toimivat yhteistyössä ja periaatteessa kaikkien BSO:n kuuluvien 59 lajiliiton urheilijoiden on mahdollista toimia puolustus-voimien huippu-urheilijana. Etusijalla ovat kuitenkin olympialajien sekä armeijan painopistelajien edustajat. Painopistelajien tukirahoitus tulee suurimmalta osin puolustusministeriöstä, muiden 4 lajien 3 Puolustusministeriö on vastannut yksinomaan puolustusvoimista ja tätä kautta myös puolustusvoimien urheilijoista. 4 Näitä lajeja ovat ampumahiihto, maastohiihto, suunnistus, pistooliammunta, kivääriammunta, viisiottelu sekä laskuvarjohyppy.

12 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 11 tuki on yhdistelmä lajiliittojen ja puolustusvoimien rahoitusta. (Bundesheer.) Puolustusvoimien huippu-urheilijat ovat olleet jatkuvasti menestyksekkäitä arvokisoissa ja siten puolustusvoimien huippu-urheilun tuki kuuluu kiistatta itävaltalaiseen urheiluun ja sitä ollaankin edelleen kehittämässä. Yhteistyö lajiliittojen kanssa jatkuu tiiviinä. Puolustus- ja urheiluministeriön lisäksi urheiluun liittyvistä teemoista vastaavia ministeriöitä ovat myös Opetus-, taide- ja kulttuuriministeriö, joka vastaa koululiikunnasta, urheiluakatemioista (Bundesanstalt für Leibserziehung eli BAFL 5 ) sekä urheilupainotteisista kouluista. Koululiikunnan kilpailutoimintaan varattiin vuonna 2008 yhteensä noin 0,6 miljoonaa euroa ja valtion osuus urheilupainotteisten hiihtolukioiden tuesta maksettiin opetusministeriöstä sen ollessa vuonna 2008 yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. (Evaluierungsbericht 2007.) Sisäministeriö, jonka osuus huippu-urheilun rahoituksessa on oman huippuurheiluvalmennusryhmän ylläpitäminen ja rahoitus poliisin alaisuudessa. Tällä hetkellä poliisin koulutusta suorittaa tai jo valmiina poliisina työskentelee 11 huippu-urheilijaa omana ryhmänään. Heille mahdollistetaan harjoittelu ja kilpaileminen sisäministeriön tuella. Sekä osin myös terveys-, perhe- ja nuorisoministeriö, joka osallistuu liikuntalääketieteelliseen tutkimukseen (ja tätä kautta enemmänkin massaurheilun ja terveyden edistämiseen). 3.4 Huippu-urheilun Team ROT-WEISS-ROT Team ROT-WEISS-ROT on puolustus- ja urheiluministeriön oma huippu-urheiluohjelma. Se on kehitetty luomaan huippu-urheilijoille parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja sen on tarkoitus toimia eräänlaisena koordinointitasona, joka paitsi yhdistää Itävallan huippu-urheilutukiin liittyviä toimijoita, myös neuvoo ja päättää valtion huippu-urheiluun liittyvistä urheilutuista yhteistyössä valtakunnallisen urheiluorganisaation BSO:n kanssa. Tämä organisaatio on vuonna 2009 perustetun uuden urheilu- ja puolustusministeriön myötä uusiutunut, sillä aiemmin nimellä Top Sport Austria toiminut, vuonna 2002 perustettu huippu-urheilun tukiohjelma toimii nyt uusiutuneella nimellä Team ROT-WEISS-ROT. Nimenmuutoksen lisäksi ei toiminnassa ja suuntalinjoissa ole vielä ollut suuria muutoksia, vaikka urheiluministeriön (Bundeskanzleramt - Sektion Sport) arviointiraportin 2007 mukaan vanha Top Sport Austria-ohjelma ei olisi ollut pitkällä aikavälillä kestävä ja erityisesti nuorten huippu-urheilijoiden tuen vähyys ja tukirakenteen yleinen sekavuus olivat todettuja Top Sport Austrian ongelmia. Tarkoitus on nyt samalta pohjalta 5 Urheiluakatemiat ovat ns. urheiluopistoja, joissa eri urheilulajien ohjaajia koulutetaan. Näitä urheiluakatemioita on Itävallassa neljä ja niiden painopiste on erityisesti uusien harrastuslajien ohjaajien koulutuksessa.

13 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 12 kehittää huippu-urheilun tukemista tehokkaampaan ja läpinäkyvämpään suuntaan. Ajatuksena on tukea lajiliittoja modernin huippu-urheilun tukijärjestelmän luomisessa ja käyttöönotossa. Tätä varten on perustettu myös erillinen asiantuntijaryhmä, joka osallistuu uuden, yksilöllisemmän huippu-urheilun tukijärjestelmän kehittämiseen. (Evaluierungsbericht 2007, Bundeskanzleramt - Sektion Sport, 2008.) Team ROT-WEISS-ROTissa on edustettuna valtio, valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO, urheilun tukijärjestö Sporthilfe sekä Itävallan olympiakomitea ja sen tuet huippu-urheilulle jakautuvat tukiohjelmien Spitzensport (kansainvälinen huippu-urheilu ei-olympialajeissa) ja Olympia (mahdollisuudet mitaleihin olympialaisissa) kautta. Olympia-tukiohjelman alaisuuteen kuuluvat olympiaurheilijoiden lisäksi myös nuorten urheilijoiden Hope-ryhmä 6 sekä valmennusryhmät (Kader) (Top Sport Austria). Ohjelmissa tuki myönnetään lajiliittojen kautta lajien huippuurheilulle eikä siis suoraan yksittäiselle huippu-urheilijalle ja näin ROT-WEISS-ROTin tehtävänä on auttaa erityisesti lajiliittoja huippu-urheilun rakenteiden kasaamisessa. Urheilijoiden tuki on suorituksesta riippuvainen (eri valmennusryhmät). Huippu-urheilun oman sektorin (Top Sport Austria) jakamat tuet eri ohjelmilleen vuosina nähdään seuraavasta taulukosta. Taulukko 4. Top Sport Austrian tuet eri huippu-urheiluohjelmille , miljoonaa euroa. Tukiohjelma Spitzensport 0,89 1,19 1,45 Olympia 0,97 0,98 1,19 Hope eli nuoret urheilijat 0,15 0,13 0,15 Valmennusryhmät 0,38 0,38 0,24 Yhteensä 2,39 2,68 3,03 Team ROT-WEISS-ROTiin kuuluu lisäksi omat ohjelmansa fysioterapiaan (Medical Pool) sekä henkisen suorituskyvyn ylläpitämiseen (Mental Service). Kyseisissä ohjelmissa toimii ryhmä asiantuntijoita (fysioterapeutteja ja urheilupsykologeja), joita lajiliittojen valmennusryhmissä olevat urheilijat voivat hyödyntää. Ohjelmien rahoitus kulkee urheiluministeriöltä ROT-WEISS-ROTin kautta (Spitzensport-ohjelma) ja palvelut ovat lajiliittojen valmennusryhmien urheilijoille suunnattuja. Käytettäessä Medical Poolin palveluksia lajiliitto maksaa 50 % Medical Poolin kattaessa toiset 50 % (Team ROT-WEISS-ROT). 6 Onnistuneet olympiakisat vuosina 2004 ja 2006 korottivat tukea ja silloisen Top Sport Austrian alle perustettiin uusi pitkäkestoinen ohjelma Hope erityisesti nuorten urheilijoiden tueksi ja takaamaan olympiamenestystä tulevissa kisoissa.

14 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa Maakunnat Käsiteltäessä Itävallan julkista urheilutukea on huomioitava maakuntien vahva asema koko valtion rakenteessa. Näin myös urheilun tuissa maakuntien tukien yhteenlaskettu osuus on huomattava. Itävallan perustuslain (Bundesverfassung) artiklan 15 mukaan urheilu on maakuntien vastuualuetta (Österreichische Bundesverfassung). Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä urheilun infrastruktuuria, joka onkin pääosin maakuntien vastuulla. Kuitenkin jo aikaisemmin mainittujen valtion urheilutukilain (Bundes-Sportförderungsgesetz) ja onnenpelilain (Glücksspielgesetz) mukaan myös valtio ottaa vastuuta urheiluasioissa ja tukee urheilua (Spindler, 2005). Täysin yleistä maakuntien roolia urheilun tukemisessa on vaikea määrittää, sillä jokaisella maakunnalla on useita omia, urheilua määrittäviä lakejaan (Bundeskanzleramt - Sektion Sport, 2005). Taulukko 5. Itävallan maakuntien tuet urheilutoimelle euroina (Sportbericht , Bundeskanzleramt - Sektion Sport). Maakunta Burgenland koko tuki josta investointituki Kärnten koko tuki josta investointituki Ala-Itävalta koko tuki josta investointituki Ylä-Itävalta koko tuki josta investointituki Salzburg koko tuki josta investointituki Steiermark 7 koko tuki josta investointituki Tirol koko tuki josta investointituki Vorarlberg koko tuki josta investointituki Wien koko tuki josta investointituki Tuki yhteensä josta investointituki Steiermarkin luvuista saatavilla vain vuosien 2005 ja 2006 arviot.

15 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 14 Maakuntien urheilutukemista koordinoivina tahoina toimivat maakuntien omat urheiluorganisaatiot (Landes-Sportorganisation), jotka ovat valtakunnallista urheiluorganisaatiota vastaavia maakunnallisia toimijoita. Ne valvovat ja tukevat varsinaisia maakuntien tukien päättäjiä, maakuntien omia hallituksia. Näin maakunnallisella tasolla urheilutuista päättäminen seuraa samaa kaavaa kuin valtakunnallisella tasolla eli ei-valtakunnallinen urheiluorganisaatio osallistuu päätökseen tekoon lähinnä asiantuntijan roolissa. Tiedot maakuntien omista tuista urheilulle perustuvat Itävallan liittokanslian julkaisemaan urheiluraporttiin vuosilta Taulukosta nähdään jokaisen maakunnan koko urheilutuki sekä investointituen osuus koko tuesta. Vuoden 2005 luvut ovat toteutuneet, vuosien 2006 ja 2007 budjetoidut. Taulukosta nähdään, että maakuntien tuki urheilulle on mittava; kaikkien yhdeksän maakunnan yhteenlaskettu vuosittainen euromääräinen tuki on jopa hieman valtion vuosittaista kokonaistukea suurempi (vrt. taulukko 1). Kun lasketaan yhteen valtion ja maakuntien tuki yhteen, saadaan vuodelle 2005 julkista tukea (ilman kuntia) yhteensä 218,90 miljoonaa euroa, vuodelle ,52 miljoonaa euroa ja vuodelle 2007 (ilman Steiermarkin maakuntaa) 224,42 miljoonaa euroa. 3.6 Kunnat Myös kunnat ovat maakuntien tavoin mukana urheilun tukemisessa. Erityisesti urheilupaikkojen rakentaminen ja kunnossapito on kuntien vastuualuetta. Itävallassa maksettavan kuntaveron (Kommunalsteuer tai Gemeindeabgabe) myötä kunnilla on omia tuloja, joista ne voivat jakaa tukea. Kuntien urheilutoimet (Sportamt) vastaavat kuntien urheilutuista, jotka ovat suuruudeltaan merkittäviä ja kohdentuvat siis erityisesti urheilupaikkoihin. Nämä tukipäätökset kunnat voivat tehdä itsenäisesti, joten erityisesti eri urheilulajien painotusten välillä on vaihtelua kuntien välillä. Itävallan kuntien korkea lukumäärä (2360) selittyy osin sillä, että suurin osa kunnista on pienehköjä, asukasluvultaan vain noin henkilön kuntia (Statistik Austria). Taulukosta 6 nähdään kuntien toteutunut rahoitus urheilulle vuosina Taulukko 6. Kuntien rahoitus urheilulle vuosina , miljoonaa euroa (Gebarungen und Sektor Staat Teil II, Statistik Austria) Henkilöstö 14,94 15,34 16,35 Muut 263,57 311,43 326,78 Yhteensä 278,51 326,77 343,13

16 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 15 4 EI-VALTIOLLINEN LINJA ELI URHEILULIIKE Itävallan urheilun ei-valtiollinen linja (urheiluliike) jakautuu useille eri tasoille valtakunnallisen urheiluorganisaation (Bundes-Sportorganisation) alle. Valtakunnallisen urheiluorganisaation BSO:n alapuolella olevat urheilun kattojärjestöt ja lajiliitot jakautuvat edelleen maakunnittain omiksi kattojärjestöikseen ja lajiliitoikseen. Täten Itävallan urheiluliikkeessä on laaja liittojen ja järjestöjen verkosto, jolla on myös erittäin vahva ja tärkeä rooli maan urheiluliikkeessä. EI-valtiollinen linja valtakunnallinen urheiluorganisaatio (BSO) Kolmesta kattojärjestöstä ensimmäisenä perustettiin työväen urheiluliike ASKÖ. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin kaksi muuta kattojärjestöä, ensin Sportunion ja tämän jälkeen kolmas, poliittisesti sitoutumaton ASVÖ. Niiden yhtymä perustettiin tarkoituksena toimia koko Itävallan urheilun ylimpänä toimijana. Samassa yhteydessä urheiluasiat päätettiin keskittää opetusministeriöön. Itävallan urheiluliikkeen järjestelmä on pysynyt samana, vaikka urheilusta vastaava ministeriö on muuttunut usein. Virallisesti valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO perustettiin kuitenkin vasta 1969, vaikka se olikin jo aikaisemmin toiminut samalla kokoon- Olympiakomitea Vammaisurheiluliitto Kattojärjestöt (3) Lajiliitot (59) Maakuntien kattojärjestöt (27) Maakuntien lajiliitot (480) Urheiluseurat (14 000) Kuvio 6. Itävallan urheilun ei-valtiollinen linja.

17 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 16 panolla. BSO on täten toiminut ja toimii edelleen Itävallan urheiluliikkeen ylimpänä tahona kattojärjestöjen, lajiliittojen ja urheiluseurojen yläpuolella. 4.1 Valtakunnallinen urheiluorganisaatio (Bundes-Sportorganisation) Bundes-Sportorganisation eli BSO on Itävallan ei-valtiollisen urheilulinjan ylin taso, jonka vastuulla on yleisesti organisoidun urheilun ja liikunnan järjestäminen ja koordinointi. Se vastaa myös osittain urheilutukien saajista, yhdessä urheiluministeriön kanssa. BSO:n päätehtävä on toimia Itävallan urheilun ylimpänä järjestönä ja tavallaan luoda alemmille järjestöille ja liitoille mahdollisuudet toimintaan sekä keskittyä hallintoon ja kontrolliin. Kuten jo mainittu, sen jäseniä ovat Itävallan kolme kattojärjestöä (ASKÖ, ASVÖ ja Sportunion), 59 lajiliittoa, vammaisurheiluliitto (ÖBSV) sekä Itävallan olympiakomitea (ÖOC). Lisäksi sillä on ei-varsinaisina jäseninä valtio, yhdeksän maakunnan urheilujärjestöt sekä useita erilaisia urheilujärjestöjä ja - yhdistyksiä. Toisaalta BSO on itse useiden organisaatioiden, mm. Itävallan olympiakomitean, Sporthilfen sekä Top Sport Austrian jäsen. BSO:n päättävinä eliminä toimivat urheilun liittoneuvosto/valtuusto, jossa on jäsenet jokaisesta kattojärjestöstä sekä urheilun lajiliittoneuvosto/valtuusto, jonka jäsenet ovat lajiliitoista (Sportbericht ). Vaikka nämä ovat BSO:n ylimmät päättäjätahot, urheilutukipäätöksiin vaikuttavat kuitenkin myös asiantuntijoista erikseen kootut neuvostot ja urheilutukien jako kokonaisuudessaan toteutetaan yhteistyössä tuet myöntävän urheiluministeriön kanssa, BSO:n ehdotuksista. Toiminta laajalla ja monitasoisella urheilun kentällä vaatii BSO:lta yhteistyötä mm. lajiliittojen, puolustusministeriön sekä kaikkien muiden itävaltalaisen urheilun toimijoiden kanssa. Niinpä hallinnointi on suuri osa BSO:n toimintaa. 4.2 Kattojärjestöt Itävallassa toimii kolme BSO:n alapuolella olevaa urheilun kattojärjestöä; ASKÖ (Arbeitsgemeinschaft für Sport und Körperkultur in Österreich), ASVÖ (Allgemeiner Sportverband Österreichs) ja (Österreichische Turn- und) Sportunion. Käytännöllisesti katsoen kaikki kolme kattojärjestöä toimivat samansuuntaisesti. Ne keskittyvät erityisesti massaurheiluun vastaten urheiluseurojen toiminnasta ja koko kansalle suunnatuista kampanjoista, joiden tarkoituksena on kannustaa eri ikäryhmiä liikkumaan. Kuitenkin myös huippu-urheilu saa osansa kattojärjestöjen vastatessa osin myös urheilupaikoista, urheilun tuista sekä koulutuksista ja jatkokoulutuksista urheilun alalla (Spindler, 2005, 22).

18 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 17 Vuonna 1892 perustettu ASKÖ on vanhin ja suurin kolmesta kattojärjestöstä. Sen perustamiskirjan mukaan se seuraa sosiaalidemokraattisia periaatteita toiminnassaan ja on yksi Itävallan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPÖ) etujärjestöistä. Päivittäisessä työssään urheilun kentällä se ei kuitenkaan toimi poliittisesti. Muut kaksi kattojärjestöä, toisen maailmansodan jälkeen perustetut ASVÖ ja Sportunion eivät ainakaan virallisesti tunnusta mitään puoluekantaa. Sportunionin perinne on kuitenkin kristilliskonservatiivisessa ÖVP puolueessa ja järjestön päättäjät edustavat edelleen tätä puoluetta (Horak et al., 2005). Yleisesti voidaan ajatella, että kaikkien kolmen kattojärjestön tehtäväkenttä on hyvin samanlainen. Jokainen urheiluseura voi kuitenkin olla jäsenenä vain yhdessä kattojärjestössä joten varsinaista päällekkäisyyttä tässä suhteessa ei ole. Kuitenkin täysin samantyyppiset tehtävät sekä yhteistyö lajiliittojen, seurojen, BSO:n ja maakuntien kanssa viittaavat siihen, että kattojärjestöjen tehtävät ja toiminta eivät juuri eroa toisistaan. Erityisesti kattojärjestöjen päätehtäviä, massaurheilun ja terveysliikunnan edistämistä toteutetaan useiden projektien muodossa. Lisäksi nuorten urheilijoiden asema sekä elinikäisen urheilun korostaminen ovat kaikkien kattojärjestöjen toiminnassa etusijalla. Tämä tarkoittaa edelleen sitä, että kaikki kattojärjestöjen toteuttamat erilaiset valtion tukemat projektit ovat pohjimmiltaan samantyyppisiä. Kattojärjestöjen saama valtion tuki, joka on erityistä valtion urheilutukea, menee paitsi massaliikunnan tukemiseen myös järjestöjen toiminnan kehittämiseen. 4.3 Lajiliitot Itävallassa on 59 valtakunnallista lajiliittoa (2008), joiden jäseninä on maakuntien (yhteensä yhdeksän maakuntaa) omia saman lajin lajiliittoja. Näin valtakunnalliset lajiliitot saavat tuloja maakuntien lajiliittojen jäsenmaksuista. Huippu-urheilua ajatellen on maakuntien omien lajiliittojen tehtävänä lähinnä kehittää nuoria urheilijoita. Lajiliitot ovat enemmän huippu-urheilun asialla kuin kattojärjestöt, joiden vastuualueena painottuu massaurheilu. Lajiliitot vastaavat lajiensa valmennusryhmien toiminnasta ja koordinoinnista sekä täten tarjoavat rakenteelliset lähtökohdat ja mahdollisuudet huippu-urheiluun. Itävallan jalkapalloliitolla (ÖFB) on valtion tukipolitiikassa erityisasema. Sillä on itsenäinen asema muihin lajiliittoihin verrattuna ja se rinnastetaan tukien jaossa omana osanaan enemmänkin kattojärjestöihin (mm. Horak et al., 2005). Erityistä valtion urheilutukea jaettaessa jalkapalloliitto saakin tukea suoraan kuten kattojärjestöt muiden lajiliittojen saadessa yhteisen potin. Esimerkiksi vuoden 2007 erityisestä valtion urheilutuesta (61,23 miljoonaa euroa) jalkapalloliitolle myönnettiin suoraan 14,55 miljoonaa euroa ja muille lajiliitoille yhteensä eteenpäin jaettavaksi 16,85 miljoonaa euroa. Myös hiihtoliitto on tärkeä toimija lajiliittojen joukossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hiihtoliitolla olisi erityisasema valtion tukien jaossa vaan hiihtoliitto on ennemminkin itse etsinyt yh-

19 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 18 teistyökumppaneja sekä mahdollisuuksia rahoittaa toimintaansa ja on tätä kautta (sekä tietysti urheilumenestyksen avulla) noussut isoksi lajiliitoksi ja vahvaksi organisaatioksi. 4.4 Olympiakomitea Itävallan Olympiakomitea (Österreichische Olympische Comité) on itsenäinen ja yleishyödyllinen yhdistys, jonka päätehtävät vastaavat yleisiä kansallisen olympiakomitean tehtäviä. Sen tehtävänä on tukea olympialajeja niiden valmisteluissa olympialaisiin sekä osallistua urheilijoiden lähettämiseen kisoihin. Jäseninä olympiakomiteassa ovat valtakunnallinen urheiluorganisaatio BSO, kolme urheilun kattojärjestöä, 35 lajiliittoa (vuosi 2008) sekä kunniajäseninä useita urheilumaailman vaikuttajia. Olympiakomitea saa tukea erityisestä valtion urheilutuesta ja jakaa sitä eteenpäin lajiliittojen kautta urheilijoiden valmistautumiseen ja lähettämiseen olympialaisiin. Vuonna 2005 olympiakomitea sai erityistä valtion urheilutukea 1,21 miljoonaa euroa, vastaavan tuen ollessa olympiavuonna ,92 miljoonaa euroa ja vuonna ,01 miljoonaa euroa. Tuen kasvu on mahdollistunut lottopelien tuloksen ja tätä kautta erityisen valtion urheilutuen kasvun myötä. 4.5 Vammaisurheiluliitto BSO:n varsinainen jäsen on myös Itävallan vammaisurheilun kattojärjestö Österreichischer Behindertensportverband (ÖBSV), joka edelleen jakautuu jokaisen maakunnan omaan vammaisurheiluliittonsa. Vammaisurheiluliiton huippu-urheilijoille tärkeä organisaatio on tukiyhdistys Fonds zur Förderung des Behindertensports, jonka tarkoituksena on tukea pitkäkestoisia, lähinnä huippu-urheiluun liittyviä projekteja. Täältä on mahdollista hakea henkilökohtaista huippu-urheilijatukea sekä projektitukea. FFBS rahoittaa tukensa vammaisurheiluliiton (joka myös hallinnoi säätiötä) potista valtion tukea sekä Itävallan lottoyhdistyksen sponsorituella, jota saavutetaan esim. kohdennetuilla vammaisurheiluliiton hyväksi suunnatuilla onnenpeleillä. Vuosina FFBS säätiö myönsi rahoitusta yhteensä n. 0,65 miljoonaa euroa. (ÖBSV, Sportbericht, 2007.) 4.6 Urheiluseurat Itävallassa seurarakenne on kattava. Vuonna 2006 maan seurassa oli yhteensä n. 3,3 miljoonaa jäsentä, vuonna seurassa lähes 3,4 miljoona jäsentä (BSO). Urheiluseurojen lukumäärä on korkea ja tämä selittyy osin kuntien suurella määrällä (2360 kuntaa

20 Huippu-urheilun rahoitus ja rakenne Itävallassa 19 vuonna 2008). Kun suosituimpien lajien seuroja on lähestulkoon joka kunnassa, nousee seurojenkin määrä 8. Urheiluseuroissa voi jokainen harjoittaa liikuntaa. Niiden tarkoitus on kuitenkin toimia myös lahjakkuuksien löytö- ja harjoittelupaikkoina. 8 Esimerkiksi Itävallan jalkapalloliittoon (joka on maan jäsenrikkain lajiliitto) kuului vuonna seuraa, mikä vastaa noin yhtä seuraa per kunta (BSO, Mitgliederstatistik 2008).