perustietoa basfakta EU-rahoituksen opas kunskap europa ulkoasiainministeriö utrikesministeriet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "perustietoa basfakta EU-rahoituksen opas kunskap 173 2007 europa ulkoasiainministeriö utrikesministeriet"

Transkriptio

1 perustietoa eurooppa tietoa No kunskap europa basfakta EU-rahoituksen opas ulkoasiainministeriö utrikesministeriet

2 EU-rahoituksen OPAS EU-RAHOITUKSEN OPAS 1

3 2 EU-RAHOITUKSEN OPAS

4 EU-rahoituksen opas Julkaisija: eurooppatiedotus.fi e u r o p a i n f o r m a t i o n e n ULKOASIAINMINISTERIÖ EU-RAHOITUKSEN OPAS 3

5 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Toimitus Eurooppatiedotuksen työryhmä: Kanerva Kuisma, Janina von Landwüst, Sari Matinaho, Martti Ruokolainen, Heli Sariola Ulkoasu Mika Launis Paino J-Paino Oy, Helsinki 2007 ISBN EU-RAHOITUKSEN OPAS

6 Sisältö Lukijalle 7 Johdanto rahoitusoppaaseen 9 EU:n rahoitus vuosina Budjettineuvos Rauno Lämsä, Valtiovarainministeriö EU:n varainkäytön valvontaa kehitetään ja yksinkertaistetaan 10 - Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä Yhteiset politiikat 13 Alue- ja rakennepolitiikka 13 Tavoiteohjelmat 14 Maaseudun kehittämispolitiikka 18 Audiovisuaaliala 20 Energia 21 Kansalaisosallistuminen 21 Kansanterveys 23 Kauppapolitiikka 24 Koulutus 24 Kulttuuri 31 Kuluttajat 31 Liikenne 32 EU-RAHOITUKSEN OPAS 5

7 Nuoriso 32 Oikeus- ja sisäasiat 33 Pelastusala 40 Pk-yritykset 41 Sosiaalipolitiikka 42 TEN Euroopan laajuiset verkot 42 Tietoyhteiskunta, tutkimus ja kehitys 43 Työllisyys 48 Ympäristö 49 Ystävyyskuntatoiminta 50 Ulkosuhteet 51 Aasia 51 Afrikka, Karibia, Tyynimeri (AKT-maat) 52 Euroopan unionin lähialueet 52 Latinalainen Amerikka 53 Pohjois-Amerikka 54 Tuki EU-jäsenyyttä hakeville maille 55 Kehitysyhteistyö 56 Muita rahoitusmuotoja 57 Hakemisto 60 6 EU-RAHOITUKSEN OPAS

8 Lukijalle Suuri osa Eurooppatiedotukselle esitetyistä kysymyksistä koskee Euroopan unionin rahoituslähteitä. Tämä rahoitusopas sisältää perustiedot Euroopan unionin rakennerahastoista ja keskeisistä rahoitusohjelmista. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta. Kansallisten viranomaisten kautta maksetaan esimerkiksi kaikki yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvat tuet sekä rakennerahastoista alueiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämisen tuet. Komissiolta haettava rahoitus liittyy EU:n eri toimintalohkoilla esimerkiksi koulutuksessa ja työllisyydessä toteutettaviin toimiin. Hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Ajankohtaiset rahoituksenhakuilmoitukset eli niin kutsutut ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Eur- Lexissä. Ne löytyvät myös Eurooppatiedotuksen internet-sivuilta, jonne ehdotuspyyntöjä päivitetään säännöllisesti. Helsingissä elokuussa 2007 EUROOPPATIEDOTUS EU-RAHOITUKSEN OPAS 7

9 8 EU-RAHOITUKSEN OPAS

10 Johdannoksi rahoitusoppaaseen Euroopan unionin rahoitus vuosina Euroopan unioni on muuttunut viime vuosina voimakkaasti, mutta sen budjetin rakenne on pysynyt toimintaympäristön muutoksista huolimatta lähes samana vuosikymmeniä. Tällä hetkellä EU:n budjetin varoista merkittävä osa kohdistuu sellaisten toimintojen ylläpitämiseen, joiden varaan yhteisön tulevaisuutta ei voi pelkästään rakentaa. Vuonna 1988 maatalousmenojen osuus oli noin 60 prosenttia. Tällä hetkellä määrä on runsaat 40 prosenttia. Rakennetoimien varat ovat vastaavasti kaksinkertaistuneet. Vielä kaudella näihin perinteisiin toimintalohkoihin kului yli 80 prosenttia unionin varoista. Suunta on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Tätä esipuhetta kirjoitettaessa keväällä 2007 osoituksena muutoksesta on vuoden 2008 budjettiesitys, jossa kilpailykyky-otsakkeen alla olevat määrärahat ovat ensi kertaa suuremmat kuin yhteisen maatalouden määrärahat. Suomi on hyötynyt selvästi tällaisesta maatalous- ja aluepolitiikkapainoitteisesta budjettirakenteesta. Jatkossa Suomi tulee kuitenkin saamaan aiempaa vähemmän alue- ja maataloustukia. Siksi unionin budjetin tarjoamia mahdollisuuksia on pystyttävä hyödyntämään laajemmin maakuntien ja valtioiden rajojen yli. EU:n budjetti on unionin politiikan toimeenpanoa. Rahoituksen kohdentamisessa olennaista on rahoituskehysten valmisteluvaihe. Suomalaisten tahojen ja eri edunsaajaryhmien tulisikin kehittää vaikuttamistaan valmisteluvaiheessa. EU:n budjetti ei tarjoa automaattisesti rahoitusta eri jäsenmaiden kohteille. Tarvitaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta unionin eri politiikka- ja toimintaohjelmat sekä projektit saadaan hyödynnettyä. Erityisesti aktiivisuutta pitää lisätä sisäisten politiikkojen ja ulkosuhdeohjelmien toteuttamisessa. Tarvitaan siis verkostoitumista unionitasolla, kotimaiset ympyrät eivät enää riitä. Aktiivisuutta lisää oikeaan osunut tiedottaminen. Hankkeisiin on saatava mukaan uusia toimijoita. Jatkossa kilpailu EU-rahoista ki- EU-RAHOITUKSEN OPAS 9

11 ristyy ja Suomen saamat tulot tulevat vähenemään unionin ohjelmakaudella Suomi on jo nyt unionin rikkaisiin maihin kuuluva nettomaksaja unionin budjettiin eikä tilanne muutu lähivuosina. Tämä ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen kokoama jo perinteinen EU-rahoituksen opas on hyvä työväline ja tiedon lisääjä. Se toivottavasti auttaa eri tahoja koko Suomessa hyödyntämään EU:n budjetin sisältämiä rahoitusmahdollisuuksia entistä paremmin. Rahoitusopas antaa viitteitä siitä, mitä eri EU-ohjelmat sisältävät. Toivottavasti tämä kannustaa suomalaisia toimijoita aktiivisuuteen ja laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Rauno Lämsä EU-yksikön päällikkö, budjettineuvos valtiovarainministeriö, budjettiosasto EU:n varainkäytön valvontaa kehitetään ja yksinkertaistetaan Euroopan unionin tarjoamat rahoitusmahdollisuudet vuosille ovat laajemmat kuin koskaan ennen. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen 27 jäsenmaan päämiehet pääsivät joulukuussa 2005 ratkaisuun lähes 900 miljardin euron kohdentamisesta unionin tavoitteiden toteuttamiseksi vuosina Ratkaisu vahvistettiin neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken toimielinten välisellä sopimuksella 17. toukokuuta Kasvavista rahoitusmahdollisuuksista on kilpailemassa yhä suurempi joukko jäsenmaita. Ja yhä suurempi osa erityisesti maatalouden sekä alue-ja rakennepolitiikan määrärahoista kohdentuu ennalta sovitun mukaisesti uusille jäsenmaille. Myös Suomi voi hyödyntää merkittävästi EU:n määrärahoja uudella rahoituskaudella. Kuten julkiseen varainkäyttöön yleensäkin, myös unionin varainkäyttöön liittyy valvonta. Varainkäytön valvonnassa useilla eri toimijoilla on oma roolinsa. Komission tulee perustamissopimuksen mukaisesti toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa. Jäsenmaiden tehtävänä on olla yhteistyössä komission kanssa var- 10 EU-RAHOITUKSEN OPAS

12 mistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Tehostaakseen sisäistä valvontaa komissio hyväksyi vuonna 2006 yhdennetyn sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman. Sen yksi tavoite on valvonnan yksinkertaistaminen. Luxemburgissa sijaitseva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka vuonna 2007 juhlii 30-vuotista taivaltaan, on saanut tehtäväkseen toimia EU:n varainkäytön ulkoisena tarkastajana. Tässä tehtävässä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten yksi kustakin jäsenmaasta on toimittava täysin riippumattomasti. Tilintarkastustuomioistuimen työhön kuuluu kaikkien EU:n toimielinten tilinpäätösten tarkastaminen. Tuomioistuin tarkastaa kaikkien EU:n tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa lainsäätäjille neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntonsa tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tämä ns. DAS-lausuma (declaration d assurance) on kohonnut julkisessa keskustelussa merkittävään asemaan. Edellä mainittujen tarkastusten tulokset esitellään vuosittain tilintarkastustuomioistuimen päätuotteessa eli vuosikertomuksessa. Sen pohjalta jäsenmaista koostuva neuvosto ja Euroopan parlamentti ottavat kantaa siihen, voidaanko komissiolle myöntää talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus. Vuosikertomuksen ohella tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi tarkastustensa pohjalta useita erityiskertomuksia aloista, joiden rahallinen tai poliittinen vaikutus on merkittävä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa lainsäätäjille neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntonsa varainhoitoon liittyvissä lainsäädäntöaloitteissa. Ulkoisen tarkastajan työ on tärkeää ja takaa osaltaan sen, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja käytetään yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Olavi Ala-Nissilä Kirjoittaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen EU-RAHOITUKSEN OPAS 11

13 12 EU-RAHOITUKSEN OPAS

14 Yhteiset politiikat Alue- ja rakennepolitiikka Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan avulla pyritään vähentämään kehityseroja EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ja edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa keskitytään kilpailukykyä ja kestävää kehitystä edistäviin toimenpiteisiin sekä taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden uudistamiseen. Tuen painopiste on kaikkein heikoimmin kehittyneissä maissa ja alueissa, erityisesti uusissa jäsenmaissa. EU:n koheesiopolitiikalla pyritään siihen, että kaikilla jäsenvaltioiden kansalaisilla olisi samanlaiset lähtökohdat asuinpaikasta riippumatta. Koheesiopolitiikka on olennainen osa EU:n alue-ja rakennepolitiikkaa. Koheesiolla tarkoitetaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista (rahoitusvälineistä) annettavaan tukeen, johon on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Rakennerahastoista tuetaan EU:n vähemmän kehittyneillä alueilla sijoituksia infrastruktuuriin, kuten liikenne- ja tietoliikenneverkkoihin, tuotantotoimintaan, inhimillisiin voimavaroihin sekä pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan. Koheesiopolitiikan osuus EU:n budjetista on noin 36%, mikä tarkoittaa seitsemän vuoden aikana (v ) noin 308 miljardia euroa. Rahoituksesta noin 51,3 prosenttia kohdistuu uusiin jäsenvaltioihin. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan toimenpideohjelmien avulla. Toimenpideohjelmat on laadittu yhteistyössä Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken. Toimenpidohjelmien laadinta on toteutettu koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen sekä kansallisen alue- ja rakennepolitiikkastrategian tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionilla on kolme koheesiopolitiikkaa rahoittavaa rakennerahastoa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, perustettu 1975) on suurin rahastoista ja sen nimenomaisena EU-RAHOITUKSEN OPAS 13

15 tehtävänä on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja. EAKR rahoittaa kaikkia kolmea tavoiteohjelmaa. Aluekehitysrahastosta tuetaan aluekehitystä, talouden muutosta, kilpailukyvyn tehostamista ja alueellista yhteistyötä koskevia ohjelmia. Suomessa EAKR:n vastuutaho on sisäasiainministeriö. Euroopan sosiaalirahasto (ESR, perustettu 1960) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyysstrategiansa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR:n varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. ESR rahoittaa lähentymis- ja konvergenssitavoiteohjelmaa sekä alueiden ja kilpailukyvyn tavoiteohjelmaa sekä osallistuu pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa ESR:n vastuuviranomainen on työministeriö. Koheesiorahasto (perustettu 1993) rahoittaa ympäristöhankkeita sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkohankkeita. Koheesiorahastosta voivat saada tukea ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvosta. Tavoiteohjelmat Euroopan unionin rakennerahastoista osarahoitettavia alue- ja rakennepoliittisia hankkeita toteutetaan tavoiteohjelmien mukaisesti. EU:n tavoiteohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämistä sekä alueellista yhteistyötä. Nykyisellä alue- ja rakennepoliittisella ohjelmakaudella (v ) on kolme tavoiteohjelmaa: Lähentymis- eli konvergenssitavoite (tavoite 1) Konvergenssitavoitteen tarkoitus on kasvun ja työllisyyden tukeminen Euroopan unionin vähiten kehittyneillä alueilla ja vähentää siten alueellisia kehityseroja. Noin 82 % koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Lähentymistavoite tukee sellaisia investointeja, jotka lisäävät alueiden kilpailukykyä ja vaikuttavat eurooppalaiseen talouskehitykseen sekä edistävät työllisyyttä. Tavoitteen tärkeimpiä aiheita ovat kestävä kehitys, alueiden tuotantorakenteen uudistaminen, perusinfrastruktuurin ja -palveluiden kehittäminen, työntekijöiden ja työttömien osaamistason kehittäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. 14 EU-RAHOITUKSEN OPAS

16 Ohjelma kohdistuu uusiin jäsenmaihin sekä vanhojen jäsenmaiden kehityksessä jälkeen jääneisiin alueihin. Tukikelpoisia ovat (1) ne alueet, joilla bruttokansantulo on henkeä kohden laskettuna alle 75 % yhteisön keskiarvosta. Väliaikaista tukea voivat saada (2) tilastovaikutusalueet (phasing out), joilla bruttokansantuote henkeä kohden olisi ollut alle 75 prosenttia 15 jäsenmaan unionin bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tukea saavat myös (3) ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo jää alle 90 prosenttiin yhteisön keskiarvosta. Konvergenssitavoitteen tukikelpoisia alueita ovat 17 jäsenvaltion alueella 84 aluetta, joilla elää 154 miljoonaa asukasta. Tilastovaikutusalueita on yhteensä 16 ja niillä on 16,4 miljoonaa asukasta. Koheesiorahaston piiriin kuuluvia jäsenvaltioita on 15. Konvergenssitavoitetta rahoitetaan kaikista kolmesta rahastosta (EAKR, ESR, koheesiorahasto). Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite (tavoite 2) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen tarkoitus on lisätä alueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä parantaa työllisyyttä. Noin 16 % koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Tavoite jakautuu alueellisiin EAKR-ohjelmiin sekä kansallisiin ESR-ohjelmiin. Alueellisilla ohjelmilla autetaan alueita ennakoimaan ja edistämään taloudellista muutosta. Keinoja ovat muun muassa innovoinnin tukeminen, osaamisyhteiskunnan, yrittäjyyden, ympäristönsuojelun ja yhteyksien parantaminen sekä alueiden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Kansallisten ohjelmien kautta pyritään auttamaan ihmisiä talouden muutoksien ennakoinnissa ja niihin sopeutumisessa. Työvoimaa sopeuttamalla ja investoimalla henkilöresursseihin pyritään saamaan aikaan lisää työpaikkoja sekä parantamaan työpaikkojen laatua. Ohjelma kohdistuu pääasiassa vanhoihin jäsenmaihin. Tukikelpoisia alueita on yhteensä 168 ja niillä elää 314 miljoonaa kansalaista. Näistä alueista 13 ovat ns. kasvuvaikutusalueita (phasing in -alueet), jotka saavat erityistä siirtymäkauden tukea entisen tavoite 1 -asemansa perusteella. Suomen alueista Itä- Suomi on ns. kasvuvaikutusalue. Koko Suomi kuuluu alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Suomella on viisi alueellista kilpailukykyohjelmaa manner- Suomen neljällä suuralueella Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi, Itä- Suomi ja Länsi-Suomi on omat ohjelmansa sekä Ahvenanmaalla omansa. Suomeen tulee tavoitteen kautta rahoitusta noin 1,4 miljardia EU-RAHOITUKSEN OPAS 15

17 euroa (vuosina ), josta Itä-Suomen osuus on noin 489 miljoonaa euroa, muiden alueiden noin 932 miljoonaa euroa. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta rahoitetaan EAKR:sta ja ESR:sta. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoite (tavoite 3) Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteena on rajaseutujen ja rajat ylittävien suuralueiden sekä eurooppalaisten alueiden välisen yhteistyön edistäminen. Alueellisen yhteistyön tavoite tukee (1) rajat ylittävää yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimien avulla, (2) jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pyrkien integroituun aluekehitykseen sekä (3) alueiden välistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa. Noin 2,5 prosenttia koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Suomen osuus on noin 107 miljoonaa euroa. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla tuetaan erityisesti yritystoimintaan, matkailun, ympäristöön, kulttuuriin ja infrastruktuuriin liittyviä toimia sekä koulutuksen, kulttuurin ja terveyden alojen välistä yhteistyötä. EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään ohjelma-alueista, joiden lähtökohtana ovat kauden Interreg IIIA -ohjelmat. Vuosina suomalaisia maakuntia on mukana seuraavissa ohjelmissa: Pohjoinen (FI, SE, NO), Botnia-Atlantica (FI, SE, NO) sekä Keskinen Itämeri (FI, SE, EE, LV). Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ohjelmat tukevat innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Suomi on mukana kahdessa ohjelmassa, jotka ovat Itämeren ja Pohjoisen periferian ohjelmat. Alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat kattavat laajuudeltaan koko Euroopan unionin alueen. Taustalla ovat kauden Interreg IIIC, Interact, Urbact ja Espon -ohjelmat. Toiminta-aloja ovat mm. teknologiset innovaatiot, tutkimus ja kehitys, yrittäjyys, ympäristö, riskien ehkäiseminen ja energiatehokkuus. Interreg IVC -ohjelma kattaa 27 jäsenmaata, Norjan ja Sveitsin. Ohjelman tavoitteena on parantaa aluekehitystoiminnan tehokkuutta ja osallistua taloudelliseen uudistamiseen. Ohjelma on tärkeä väline aloitteen Alueet talousmuutoksen edistäjinä (Regions for Economic Change) toimeenpanossa. 16 EU-RAHOITUKSEN OPAS

18 Alueet talousmuutoksen edistäjinä -aloite: policy/cooperation/interregional/ ecochange/index_en.cfm Verkosto-ohjelmat: Interact II on Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmien sekä ENPI-ohjelmien toteuttamista ja toiminnan kehittämistä tukeva kokemustenvaihto-ohjelma. Kohderyhmänä on alueellisen yhteistyön ohjelmien hallintoelimet. Uudet aluepolitiikan toteuttamisvälineet ja rahoitusjärjestelyt Jäsenvaltioilla ja alueilla on vuosina käytettävissään kolme uutta aluepolitiikan toteuttamisvälinettä, jotka auttavat niitä järjestämään varojen hallinnoinnin moitteettomasti ja tehokkaasti samoin kuin parantamaan rahoitusjärjestelyvälineiden käyttöä. Euroopan komission, Euroopan investointipankin EIP:n ja muiden rahoituslaitosten tiiviimpi yhteistyö vahvistaa valmiuksien kehittämistä kansallisissa ja alueellisissa laitoksissa. JASPERS (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) on aloite, jolla Euroopan komissio, EIP ja Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki pyrkivät yhteistyössä kokoamaan asiantuntemusta ja auttamaan jäsenvaltioita ja alueita suurten hankkeiden valmistelussa. JEREMIE (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi) on Euroopan komission, EIP:n ja Euroopan investointirahaston yhteinen aloite, jolla pyritään lisäämään rahoitusmahdollisuuksia mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten kehittämiseen EU:n alueilla. JESSICA (Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) on Euroopan komission yhteistyössä EIP:n ja Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, jolla edistetään kestäväpohjaisia investointeja kaupunkialueille. Lisatietoja: regional_policy Lisätietoja rakennerahastoista ja tavoiteohjelmista kansallisilta vastuuviranomaisilta: Maakuntien liitot (www.reg.fi) Työvoima- ja elinkeinokeskukset (www.te-keskus.fi) EU-RAHOITUKSEN OPAS 17

19 Maa- ja metsätalousministeriö (www.mmm.fi) Työ- ja elinkeinoministeriö Sisäasiainministeriö (www.intermin.fi) Työministeriö (www.mol.fi)(www.esr.fi) Kauppa- ja teollisuusministeriö (www.ktm.fi) Opetusministeriö (www.minedu.fi) Ympäristöministeriö (www.ymparisto.fi) Lääninhallitukset (www.laaninhallitus.fi) Suomen kansallinen ESR-ohjelma: Alueelliset EAKR-ohjelmat Suomessa: Sisäasiainministeriö Aluekehitysosasto Puh. (09) (vaihde) euohjelmatyo Maaseudun kehittämispolitiikka Maaseudun kehittämispolitiikka ( ) Kaudella maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen alaan, jotka vastaavat uudessa maaseudun kehittämisasetuksessa määriteltyjä kolmea toimintalinjaa: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristö ja maaseutu, elämänlaatu maaseutualueilla ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Neljäs toimintalinja on niin sanottu Leader-toimintalinja. Se perustuu Leader-yhteisöaloitteista saatuihin kokemuksiin, ja siinä annetaan mahdollisuus soveltaa maaseudun kehittämiseen paikallistasolta lähtevää toimintamallia. EU:n strategisissa suuntaviivoissa ehdotetaan kullekin ensisijaisten tavoitteiden ryhmälle avaintoimia. Jäsenvaltiot laativat kansalliset maaseudun kehittämisstrategiansa EU:n asettamien kuuden strategisen suuntaviivan perusteella. Näiden suuntaviivojen avulla voidaan määritellä alat, joilla maaseudun kehittämistuen käyttäminen luo eniten lisäarvoa EU:n tasolla, luoda yhteys EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin (Lissabon ja Göteborg), 18 EU-RAHOITUKSEN OPAS

20 varmistaa johdonmukaisuus muiden EU-politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa, tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenneuudistusta vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. Kuusi strategista suuntaviivaa ovat seuraavat: 1. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän _ monipuolistamiseksi 5. Ohjelmien laatiminen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta 6. Yhteisön välineiden keskinäinen täydentävyys Leader + -yhteisöaloitteella tuetaan paikallistason toimintoja maaseudun kehittämiseksi, paikallisen maaseututalouden elpymiseksi sekä työpaikkojen säilymiseksi ja luomiseksi maaseutualueilla. Hankkeiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista muodostuvat toimintaryhmät. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. Maaseudun kehittäminen keskitetään yhteen ohjelmaan. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa: Ensimmäiseen toimintalinjan toimenpiteitä ovat mm. nuorten viljelijöiden tuet, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus, maatalouden investoinnit sekä elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen. Toiseen toimintalinjaan kuuluvat mm. epäsuotuisten alueiden tuet, NATURA alueille maksettavat tuet (LFA), maatalouden ympäristötuet sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Kolmanteen toimintalinjaan kuuluvat mm. maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen EU-RAHOITUKSEN OPAS 19

21 ja maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen. Neljänteen toimintalinjaan kuuluu paikallisten toimintaryhmien toiminta em. linjojen mukaisesti sekä ryhmien alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö. Täysin uusia toimenpiteitä ohjelmassa ovat muun muassa tuet elintarvikkeiden jalostukseen, eläinten hyvinvointiin sekä maaseudun mikroyritysten kehittämiseen. Ohjelmakaudella maaseudun kehittämistä rahoitetaan EU:n uudesta maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). Maaseudun kehittämisen tuen yleiset säännöt tulevalle ohjelmakaudelle määrittelee neuvoston maaseutuasetus (N:o 1698/2005). Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Puh. (09) (vaihde) Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa. Se sisältää neljänlaisia toimia: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, elämänlaatu ja monipuolinen talous maaseudulla sekä Leader-ohjelman toteuttaminen. Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) Sölve Högman Puh (0 ) Audiovisuaaliala Media 2007 Media 2007 on Euroopan unionin audiovisuaalisen alan tukiohjelma. Ohjelmassa tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä kansainvälisilllä markkinoilla. Rahoituspuitteet vuosille ovat 755 miljoonaa euroa. Media 2007 sisältää viisi toimintalinjaa: Koulutus (käsikirjoitusten laatimistekniikat; taloushallinto; digitaalitekniikat) (7 %); Kehittäminen (yksittäiset hankkeet, luettelot, uudet kyvyt, yhteistuotanto, muu rahoitus) (20 %); 20 EU-RAHOITUKSEN OPAS

22 Levitys (jakelijat, myyntiagentit, lähetystoiminnan harjoittajat, elokuvateatterit, teosten digitointi) (55 %); Myynninedistäminen (pääsy markkinoille, festivaalit, tapahtumat, kulttuuriperintö) (9 %); Horisontaaliset toimet (5 %) sekä pilottihankkeet (4 %). Media ohjelmaan voivat osallistua toimijat EU- ja ETA-maista ( Norja,Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Energia Ks. myös tutkimuksen 7. puiteohjelma ja CIP-ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma sisältää erityisesti seuraavat toimet: tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä; edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tuetaan energiansaannin monipuolistamista; edistetään energiatehokkuutta sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteen alalla. Kauppa- ja teollisuusministeriö Yli-insinööri Pentti Puhakka Puh. (09) (vaihde) Kansalaisosallistuminen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (Europe for citizens) Ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista Euroopan kansalaisuutta, keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla pyritään lisäämään osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta sekä edistetään yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa ja keskustelua. Ohjelman tukimuodot: Toimi 1: Aktiiviset kansalaiset. Toimella tuetaan kansalaisten osallistumista ystävyyskuntatoimintaan ja muunlaisiin suoraan kansalaisia koskettaviin projekteihin. Toimi 2: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Toimella tuetaan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja yhteistyöhankkeita. EU-RAHOITUKSEN OPAS 21

23 Toimi 3: Yhdessä Euroopan puolesta. Toimella tuetaan erilaisia tapahtumia, tutkimuksia ja tiedotusta. Toimi 4: Euroopan aktiivisen muistiperinnön säilyttäminen. Toimella tuetaan hankkeita, jotka liittyvät fasismin ja stalinismin uhrien muiston vaalimiseen. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti on 190 miljoonaa euroa. Kansalaisten Euroopan yhteyspiste Suomessa: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto Puh PL 343, Helsinki, käyntiosoite: Säästöpankinranta 2 A Puh (keskus)www. cimo.fi Ohjelman internetsivut Euroopan komission verkkopalvelussa: Kansalaisten Eurooppa-ohjelmaopas Ystävyyskuntatoiminta (Town Twinning) Euroopan komissio avustaa vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa ystävyyskuntatoimintaa vuonna 1989 käynnistyneellä Town Twinning -ohjelmalla. Ohjelmalla tuetaan olemassa olevan ystävyyskaupunkitoiminnan syventämistä ja uusien ystävyyskaupunkisuhteiden luomista. Uudella ohjelmakaudella ystävyyskuntaohjelma on osa uutta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa. Ystävyyskuntatoiminnan vuosittain julkaistuista ehdotuspyynnöistä luovutaan, ja jatkossa eri hanketyyppien hakuajat ovat vuosittain samat, mikä helpottaa ystävyyskuntatapahtumien pitkän aikavälin suunnittelua. Ystävyyskuntatoiminnan osalta uudessa ohjelmassa jatkavat tukitoimet 1) kansalaisten tapaamisille ja 2) ystävyyskuntien välisille konferensseille ja seminaareille. Uutta ovat tukitoimet 3) organisoitujen ystävyyskuntaverkostojen monivuotisille hankkeille ja 4) komission valitsemille kumppaneille koulutus- ja informaatiotarkoituksiin. Näistä tukitoimet 1 ja 2 käynnistyvät vuonna 2007 ja toimet 3 ja 4 vuonna EU-RAHOITUKSEN OPAS

24 Suomen Kuntaliitto Kansainvälisten asiain sihteeri Eeva Rautiainen Puh. (09) action1/measure1_en.html Kansanterveys Kansanterveysalan toimintaohjelma ( ) Ohjelma korvaa entiset kahdeksan kansanterveyden alan toimintaohjelmaa. Ohjelma täydentää kansallista politiikkaa ja sen päämääränä on myötävaikuttaa fyysisen terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin korkean tason saavuttamiseen sekä entistä parempaan terveysasioita koskevaan tasa-arvoon. Ohjelmaan voivat osallistua EU:n jäsenvaltioiden lisäksi EFTA/ETAmaat ja Turkki. Tuettavia toimia ovat: Terveyteen liittyvän tiedotuksen ja tietämyksen parantaminen kehittämällä terveydenhuollon valvontajärjestelmiä ja luomalla järjestelmiä, joiden avulla voidaan tutkia, neuvoa, raportoida, tiedottaa ja kuulla eri tahoja terveyteen liittyvissä asioissa Nopea reagointi terveysuhkiin lisäämällä valmiutta torjua tartuntatauteja ja muita terveysuhkia Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen kiinnittämällä huomiota terveyden taustatekijöihin kaikkien politiikkojen ja toimintojen yhteydessä. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 353,77 miljoonaa euroa. Nykyinen ohjelma tulee päättymään suunnitellusti vuonna 2007 ja uusi, vuoteen 2013 jatkuva ohjelma, käynnistynee vuoden 2008 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Satu Koskenkorva Puh. (09) Terveysalan toimintaohjelma Ohjelman tavoitteena on parantaa kansalaisten terveysturvaa edistää terveyttä hyvinvoinnin ja solidaarisuuden parantamiseksi hankkia ja levittää terveystietoa EU-RAHOITUKSEN OPAS 23

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

EU-rahoituksen opas 2011 2013

EU-rahoituksen opas 2011 2013 EU-rahoituksen opas 2011 2013 & 173 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Koonnut Toimitus Ulkoasu Eurooppatiedotuksen työryhmä: Sari Tyynelä, Kanerva Kuisma, Anna Romo, Kimmo Rauatmaa, Senja Kallio Päivi

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutusohjelmat/EU+muut EU:n LLP-ohjelmat Comenius Erasmus Leonardo da Vinci Grundtvig Poikittaisohjelma Opintovierailut Jean

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kansainvälistyy seminaari Seinäjoki 26.11.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Anna hankeidean johtaa oikean

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma:

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009. www.cimo.fi/grundtvig GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Riika Väliahde, CIMO 24.4.2009 www.cimo.fi/grundtvig Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä ja lisätä liikkuvuuksien määrää kehittää

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Muita Euroopan unionin toiminta-aloja. Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Muita Euroopan unionin toiminta-aloja. Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa 1 Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Alue- ja rakennepolitiikka 2 Euroopan unionin alue-

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Musiikkitalo 2.12.2013. Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Musiikkitalo 2.12.2013 Aarne Toivonen CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Kulttuurin alaohjelma Median alaohjelma Monialainen toimintalinja

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa

EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa EU-rahoitusta luovien alojen kv. yhteistyöhön Luova Eurooppa Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luovien alojen rahoituspäivä Turussa 18.9.2014 Riikka Koivula Luova Eurooppa / Kulttuuri Kansainvälisen liikkuvuuden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta

Kohti EU-ohjelmakautta Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Leonardo da Vinci -kesäpäivät 3.6.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma: 3 500

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Erasmus+ Youth in Action koulutukselle Kansainvälinen nuorisotyö on kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Se herättää uteliaisuuden uusia asioita

Lisätiedot

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006

TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 TAVALLISEN TAITAJAT - näyttöä ja laatua yleislääkärikoulutuksessa Duodecimin opetuksen kehittämisseminaari, Turku 4.-5.5.2006 Työpaja 4.5.2006 EU-hankkeet terveyskeskusten koulutuksessa ja kehittämisessä

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot