perustietoa basfakta EU-rahoituksen opas kunskap europa ulkoasiainministeriö utrikesministeriet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "perustietoa basfakta EU-rahoituksen opas kunskap 173 2007 europa ulkoasiainministeriö utrikesministeriet"

Transkriptio

1 perustietoa eurooppa tietoa No kunskap europa basfakta EU-rahoituksen opas ulkoasiainministeriö utrikesministeriet

2 EU-rahoituksen OPAS EU-RAHOITUKSEN OPAS 1

3 2 EU-RAHOITUKSEN OPAS

4 EU-rahoituksen opas Julkaisija: eurooppatiedotus.fi e u r o p a i n f o r m a t i o n e n ULKOASIAINMINISTERIÖ EU-RAHOITUKSEN OPAS 3

5 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Toimitus Eurooppatiedotuksen työryhmä: Kanerva Kuisma, Janina von Landwüst, Sari Matinaho, Martti Ruokolainen, Heli Sariola Ulkoasu Mika Launis Paino J-Paino Oy, Helsinki 2007 ISBN EU-RAHOITUKSEN OPAS

6 Sisältö Lukijalle 7 Johdanto rahoitusoppaaseen 9 EU:n rahoitus vuosina Budjettineuvos Rauno Lämsä, Valtiovarainministeriö EU:n varainkäytön valvontaa kehitetään ja yksinkertaistetaan 10 - Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä Yhteiset politiikat 13 Alue- ja rakennepolitiikka 13 Tavoiteohjelmat 14 Maaseudun kehittämispolitiikka 18 Audiovisuaaliala 20 Energia 21 Kansalaisosallistuminen 21 Kansanterveys 23 Kauppapolitiikka 24 Koulutus 24 Kulttuuri 31 Kuluttajat 31 Liikenne 32 EU-RAHOITUKSEN OPAS 5

7 Nuoriso 32 Oikeus- ja sisäasiat 33 Pelastusala 40 Pk-yritykset 41 Sosiaalipolitiikka 42 TEN Euroopan laajuiset verkot 42 Tietoyhteiskunta, tutkimus ja kehitys 43 Työllisyys 48 Ympäristö 49 Ystävyyskuntatoiminta 50 Ulkosuhteet 51 Aasia 51 Afrikka, Karibia, Tyynimeri (AKT-maat) 52 Euroopan unionin lähialueet 52 Latinalainen Amerikka 53 Pohjois-Amerikka 54 Tuki EU-jäsenyyttä hakeville maille 55 Kehitysyhteistyö 56 Muita rahoitusmuotoja 57 Hakemisto 60 6 EU-RAHOITUKSEN OPAS

8 Lukijalle Suuri osa Eurooppatiedotukselle esitetyistä kysymyksistä koskee Euroopan unionin rahoituslähteitä. Tämä rahoitusopas sisältää perustiedot Euroopan unionin rakennerahastoista ja keskeisistä rahoitusohjelmista. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta. Kansallisten viranomaisten kautta maksetaan esimerkiksi kaikki yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvat tuet sekä rakennerahastoista alueiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämisen tuet. Komissiolta haettava rahoitus liittyy EU:n eri toimintalohkoilla esimerkiksi koulutuksessa ja työllisyydessä toteutettaviin toimiin. Hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Ajankohtaiset rahoituksenhakuilmoitukset eli niin kutsutut ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Eur- Lexissä. Ne löytyvät myös Eurooppatiedotuksen internet-sivuilta, jonne ehdotuspyyntöjä päivitetään säännöllisesti. Helsingissä elokuussa 2007 EUROOPPATIEDOTUS EU-RAHOITUKSEN OPAS 7

9 8 EU-RAHOITUKSEN OPAS

10 Johdannoksi rahoitusoppaaseen Euroopan unionin rahoitus vuosina Euroopan unioni on muuttunut viime vuosina voimakkaasti, mutta sen budjetin rakenne on pysynyt toimintaympäristön muutoksista huolimatta lähes samana vuosikymmeniä. Tällä hetkellä EU:n budjetin varoista merkittävä osa kohdistuu sellaisten toimintojen ylläpitämiseen, joiden varaan yhteisön tulevaisuutta ei voi pelkästään rakentaa. Vuonna 1988 maatalousmenojen osuus oli noin 60 prosenttia. Tällä hetkellä määrä on runsaat 40 prosenttia. Rakennetoimien varat ovat vastaavasti kaksinkertaistuneet. Vielä kaudella näihin perinteisiin toimintalohkoihin kului yli 80 prosenttia unionin varoista. Suunta on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Tätä esipuhetta kirjoitettaessa keväällä 2007 osoituksena muutoksesta on vuoden 2008 budjettiesitys, jossa kilpailykyky-otsakkeen alla olevat määrärahat ovat ensi kertaa suuremmat kuin yhteisen maatalouden määrärahat. Suomi on hyötynyt selvästi tällaisesta maatalous- ja aluepolitiikkapainoitteisesta budjettirakenteesta. Jatkossa Suomi tulee kuitenkin saamaan aiempaa vähemmän alue- ja maataloustukia. Siksi unionin budjetin tarjoamia mahdollisuuksia on pystyttävä hyödyntämään laajemmin maakuntien ja valtioiden rajojen yli. EU:n budjetti on unionin politiikan toimeenpanoa. Rahoituksen kohdentamisessa olennaista on rahoituskehysten valmisteluvaihe. Suomalaisten tahojen ja eri edunsaajaryhmien tulisikin kehittää vaikuttamistaan valmisteluvaiheessa. EU:n budjetti ei tarjoa automaattisesti rahoitusta eri jäsenmaiden kohteille. Tarvitaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta unionin eri politiikka- ja toimintaohjelmat sekä projektit saadaan hyödynnettyä. Erityisesti aktiivisuutta pitää lisätä sisäisten politiikkojen ja ulkosuhdeohjelmien toteuttamisessa. Tarvitaan siis verkostoitumista unionitasolla, kotimaiset ympyrät eivät enää riitä. Aktiivisuutta lisää oikeaan osunut tiedottaminen. Hankkeisiin on saatava mukaan uusia toimijoita. Jatkossa kilpailu EU-rahoista ki- EU-RAHOITUKSEN OPAS 9

11 ristyy ja Suomen saamat tulot tulevat vähenemään unionin ohjelmakaudella Suomi on jo nyt unionin rikkaisiin maihin kuuluva nettomaksaja unionin budjettiin eikä tilanne muutu lähivuosina. Tämä ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen kokoama jo perinteinen EU-rahoituksen opas on hyvä työväline ja tiedon lisääjä. Se toivottavasti auttaa eri tahoja koko Suomessa hyödyntämään EU:n budjetin sisältämiä rahoitusmahdollisuuksia entistä paremmin. Rahoitusopas antaa viitteitä siitä, mitä eri EU-ohjelmat sisältävät. Toivottavasti tämä kannustaa suomalaisia toimijoita aktiivisuuteen ja laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Rauno Lämsä EU-yksikön päällikkö, budjettineuvos valtiovarainministeriö, budjettiosasto EU:n varainkäytön valvontaa kehitetään ja yksinkertaistetaan Euroopan unionin tarjoamat rahoitusmahdollisuudet vuosille ovat laajemmat kuin koskaan ennen. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen 27 jäsenmaan päämiehet pääsivät joulukuussa 2005 ratkaisuun lähes 900 miljardin euron kohdentamisesta unionin tavoitteiden toteuttamiseksi vuosina Ratkaisu vahvistettiin neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken toimielinten välisellä sopimuksella 17. toukokuuta Kasvavista rahoitusmahdollisuuksista on kilpailemassa yhä suurempi joukko jäsenmaita. Ja yhä suurempi osa erityisesti maatalouden sekä alue-ja rakennepolitiikan määrärahoista kohdentuu ennalta sovitun mukaisesti uusille jäsenmaille. Myös Suomi voi hyödyntää merkittävästi EU:n määrärahoja uudella rahoituskaudella. Kuten julkiseen varainkäyttöön yleensäkin, myös unionin varainkäyttöön liittyy valvonta. Varainkäytön valvonnassa useilla eri toimijoilla on oma roolinsa. Komission tulee perustamissopimuksen mukaisesti toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa. Jäsenmaiden tehtävänä on olla yhteistyössä komission kanssa var- 10 EU-RAHOITUKSEN OPAS

12 mistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Tehostaakseen sisäistä valvontaa komissio hyväksyi vuonna 2006 yhdennetyn sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman. Sen yksi tavoite on valvonnan yksinkertaistaminen. Luxemburgissa sijaitseva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka vuonna 2007 juhlii 30-vuotista taivaltaan, on saanut tehtäväkseen toimia EU:n varainkäytön ulkoisena tarkastajana. Tässä tehtävässä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten yksi kustakin jäsenmaasta on toimittava täysin riippumattomasti. Tilintarkastustuomioistuimen työhön kuuluu kaikkien EU:n toimielinten tilinpäätösten tarkastaminen. Tuomioistuin tarkastaa kaikkien EU:n tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa lainsäätäjille neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntonsa tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tämä ns. DAS-lausuma (declaration d assurance) on kohonnut julkisessa keskustelussa merkittävään asemaan. Edellä mainittujen tarkastusten tulokset esitellään vuosittain tilintarkastustuomioistuimen päätuotteessa eli vuosikertomuksessa. Sen pohjalta jäsenmaista koostuva neuvosto ja Euroopan parlamentti ottavat kantaa siihen, voidaanko komissiolle myöntää talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus. Vuosikertomuksen ohella tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi tarkastustensa pohjalta useita erityiskertomuksia aloista, joiden rahallinen tai poliittinen vaikutus on merkittävä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa lainsäätäjille neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntonsa varainhoitoon liittyvissä lainsäädäntöaloitteissa. Ulkoisen tarkastajan työ on tärkeää ja takaa osaltaan sen, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja käytetään yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Olavi Ala-Nissilä Kirjoittaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen EU-RAHOITUKSEN OPAS 11

13 12 EU-RAHOITUKSEN OPAS

14 Yhteiset politiikat Alue- ja rakennepolitiikka Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan avulla pyritään vähentämään kehityseroja EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ja edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa keskitytään kilpailukykyä ja kestävää kehitystä edistäviin toimenpiteisiin sekä taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden uudistamiseen. Tuen painopiste on kaikkein heikoimmin kehittyneissä maissa ja alueissa, erityisesti uusissa jäsenmaissa. EU:n koheesiopolitiikalla pyritään siihen, että kaikilla jäsenvaltioiden kansalaisilla olisi samanlaiset lähtökohdat asuinpaikasta riippumatta. Koheesiopolitiikka on olennainen osa EU:n alue-ja rakennepolitiikkaa. Koheesiolla tarkoitetaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista (rahoitusvälineistä) annettavaan tukeen, johon on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Rakennerahastoista tuetaan EU:n vähemmän kehittyneillä alueilla sijoituksia infrastruktuuriin, kuten liikenne- ja tietoliikenneverkkoihin, tuotantotoimintaan, inhimillisiin voimavaroihin sekä pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan. Koheesiopolitiikan osuus EU:n budjetista on noin 36%, mikä tarkoittaa seitsemän vuoden aikana (v ) noin 308 miljardia euroa. Rahoituksesta noin 51,3 prosenttia kohdistuu uusiin jäsenvaltioihin. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan toimenpideohjelmien avulla. Toimenpideohjelmat on laadittu yhteistyössä Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken. Toimenpidohjelmien laadinta on toteutettu koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen sekä kansallisen alue- ja rakennepolitiikkastrategian tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionilla on kolme koheesiopolitiikkaa rahoittavaa rakennerahastoa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, perustettu 1975) on suurin rahastoista ja sen nimenomaisena EU-RAHOITUKSEN OPAS 13

15 tehtävänä on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja. EAKR rahoittaa kaikkia kolmea tavoiteohjelmaa. Aluekehitysrahastosta tuetaan aluekehitystä, talouden muutosta, kilpailukyvyn tehostamista ja alueellista yhteistyötä koskevia ohjelmia. Suomessa EAKR:n vastuutaho on sisäasiainministeriö. Euroopan sosiaalirahasto (ESR, perustettu 1960) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyysstrategiansa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR:n varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. ESR rahoittaa lähentymis- ja konvergenssitavoiteohjelmaa sekä alueiden ja kilpailukyvyn tavoiteohjelmaa sekä osallistuu pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa ESR:n vastuuviranomainen on työministeriö. Koheesiorahasto (perustettu 1993) rahoittaa ympäristöhankkeita sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkohankkeita. Koheesiorahastosta voivat saada tukea ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvosta. Tavoiteohjelmat Euroopan unionin rakennerahastoista osarahoitettavia alue- ja rakennepoliittisia hankkeita toteutetaan tavoiteohjelmien mukaisesti. EU:n tavoiteohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämistä sekä alueellista yhteistyötä. Nykyisellä alue- ja rakennepoliittisella ohjelmakaudella (v ) on kolme tavoiteohjelmaa: Lähentymis- eli konvergenssitavoite (tavoite 1) Konvergenssitavoitteen tarkoitus on kasvun ja työllisyyden tukeminen Euroopan unionin vähiten kehittyneillä alueilla ja vähentää siten alueellisia kehityseroja. Noin 82 % koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Lähentymistavoite tukee sellaisia investointeja, jotka lisäävät alueiden kilpailukykyä ja vaikuttavat eurooppalaiseen talouskehitykseen sekä edistävät työllisyyttä. Tavoitteen tärkeimpiä aiheita ovat kestävä kehitys, alueiden tuotantorakenteen uudistaminen, perusinfrastruktuurin ja -palveluiden kehittäminen, työntekijöiden ja työttömien osaamistason kehittäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. 14 EU-RAHOITUKSEN OPAS

16 Ohjelma kohdistuu uusiin jäsenmaihin sekä vanhojen jäsenmaiden kehityksessä jälkeen jääneisiin alueihin. Tukikelpoisia ovat (1) ne alueet, joilla bruttokansantulo on henkeä kohden laskettuna alle 75 % yhteisön keskiarvosta. Väliaikaista tukea voivat saada (2) tilastovaikutusalueet (phasing out), joilla bruttokansantuote henkeä kohden olisi ollut alle 75 prosenttia 15 jäsenmaan unionin bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tukea saavat myös (3) ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo jää alle 90 prosenttiin yhteisön keskiarvosta. Konvergenssitavoitteen tukikelpoisia alueita ovat 17 jäsenvaltion alueella 84 aluetta, joilla elää 154 miljoonaa asukasta. Tilastovaikutusalueita on yhteensä 16 ja niillä on 16,4 miljoonaa asukasta. Koheesiorahaston piiriin kuuluvia jäsenvaltioita on 15. Konvergenssitavoitetta rahoitetaan kaikista kolmesta rahastosta (EAKR, ESR, koheesiorahasto). Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite (tavoite 2) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen tarkoitus on lisätä alueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä parantaa työllisyyttä. Noin 16 % koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Tavoite jakautuu alueellisiin EAKR-ohjelmiin sekä kansallisiin ESR-ohjelmiin. Alueellisilla ohjelmilla autetaan alueita ennakoimaan ja edistämään taloudellista muutosta. Keinoja ovat muun muassa innovoinnin tukeminen, osaamisyhteiskunnan, yrittäjyyden, ympäristönsuojelun ja yhteyksien parantaminen sekä alueiden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Kansallisten ohjelmien kautta pyritään auttamaan ihmisiä talouden muutoksien ennakoinnissa ja niihin sopeutumisessa. Työvoimaa sopeuttamalla ja investoimalla henkilöresursseihin pyritään saamaan aikaan lisää työpaikkoja sekä parantamaan työpaikkojen laatua. Ohjelma kohdistuu pääasiassa vanhoihin jäsenmaihin. Tukikelpoisia alueita on yhteensä 168 ja niillä elää 314 miljoonaa kansalaista. Näistä alueista 13 ovat ns. kasvuvaikutusalueita (phasing in -alueet), jotka saavat erityistä siirtymäkauden tukea entisen tavoite 1 -asemansa perusteella. Suomen alueista Itä- Suomi on ns. kasvuvaikutusalue. Koko Suomi kuuluu alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Suomella on viisi alueellista kilpailukykyohjelmaa manner- Suomen neljällä suuralueella Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi, Itä- Suomi ja Länsi-Suomi on omat ohjelmansa sekä Ahvenanmaalla omansa. Suomeen tulee tavoitteen kautta rahoitusta noin 1,4 miljardia EU-RAHOITUKSEN OPAS 15

17 euroa (vuosina ), josta Itä-Suomen osuus on noin 489 miljoonaa euroa, muiden alueiden noin 932 miljoonaa euroa. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta rahoitetaan EAKR:sta ja ESR:sta. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoite (tavoite 3) Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteena on rajaseutujen ja rajat ylittävien suuralueiden sekä eurooppalaisten alueiden välisen yhteistyön edistäminen. Alueellisen yhteistyön tavoite tukee (1) rajat ylittävää yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimien avulla, (2) jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pyrkien integroituun aluekehitykseen sekä (3) alueiden välistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa. Noin 2,5 prosenttia koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Suomen osuus on noin 107 miljoonaa euroa. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla tuetaan erityisesti yritystoimintaan, matkailun, ympäristöön, kulttuuriin ja infrastruktuuriin liittyviä toimia sekä koulutuksen, kulttuurin ja terveyden alojen välistä yhteistyötä. EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään ohjelma-alueista, joiden lähtökohtana ovat kauden Interreg IIIA -ohjelmat. Vuosina suomalaisia maakuntia on mukana seuraavissa ohjelmissa: Pohjoinen (FI, SE, NO), Botnia-Atlantica (FI, SE, NO) sekä Keskinen Itämeri (FI, SE, EE, LV). Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ohjelmat tukevat innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Suomi on mukana kahdessa ohjelmassa, jotka ovat Itämeren ja Pohjoisen periferian ohjelmat. Alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat kattavat laajuudeltaan koko Euroopan unionin alueen. Taustalla ovat kauden Interreg IIIC, Interact, Urbact ja Espon -ohjelmat. Toiminta-aloja ovat mm. teknologiset innovaatiot, tutkimus ja kehitys, yrittäjyys, ympäristö, riskien ehkäiseminen ja energiatehokkuus. Interreg IVC -ohjelma kattaa 27 jäsenmaata, Norjan ja Sveitsin. Ohjelman tavoitteena on parantaa aluekehitystoiminnan tehokkuutta ja osallistua taloudelliseen uudistamiseen. Ohjelma on tärkeä väline aloitteen Alueet talousmuutoksen edistäjinä (Regions for Economic Change) toimeenpanossa. 16 EU-RAHOITUKSEN OPAS

18 Alueet talousmuutoksen edistäjinä -aloite: policy/cooperation/interregional/ ecochange/index_en.cfm Verkosto-ohjelmat: Interact II on Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmien sekä ENPI-ohjelmien toteuttamista ja toiminnan kehittämistä tukeva kokemustenvaihto-ohjelma. Kohderyhmänä on alueellisen yhteistyön ohjelmien hallintoelimet. Uudet aluepolitiikan toteuttamisvälineet ja rahoitusjärjestelyt Jäsenvaltioilla ja alueilla on vuosina käytettävissään kolme uutta aluepolitiikan toteuttamisvälinettä, jotka auttavat niitä järjestämään varojen hallinnoinnin moitteettomasti ja tehokkaasti samoin kuin parantamaan rahoitusjärjestelyvälineiden käyttöä. Euroopan komission, Euroopan investointipankin EIP:n ja muiden rahoituslaitosten tiiviimpi yhteistyö vahvistaa valmiuksien kehittämistä kansallisissa ja alueellisissa laitoksissa. JASPERS (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) on aloite, jolla Euroopan komissio, EIP ja Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki pyrkivät yhteistyössä kokoamaan asiantuntemusta ja auttamaan jäsenvaltioita ja alueita suurten hankkeiden valmistelussa. JEREMIE (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi) on Euroopan komission, EIP:n ja Euroopan investointirahaston yhteinen aloite, jolla pyritään lisäämään rahoitusmahdollisuuksia mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten kehittämiseen EU:n alueilla. JESSICA (Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) on Euroopan komission yhteistyössä EIP:n ja Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, jolla edistetään kestäväpohjaisia investointeja kaupunkialueille. Lisatietoja: regional_policy Lisätietoja rakennerahastoista ja tavoiteohjelmista kansallisilta vastuuviranomaisilta: Maakuntien liitot ( Työvoima- ja elinkeinokeskukset ( EU-RAHOITUKSEN OPAS 17

19 Maa- ja metsätalousministeriö ( Työ- ja elinkeinoministeriö Sisäasiainministeriö ( Työministeriö ( Kauppa- ja teollisuusministeriö ( Opetusministeriö ( Ympäristöministeriö ( Lääninhallitukset ( Suomen kansallinen ESR-ohjelma: Alueelliset EAKR-ohjelmat Suomessa: Sisäasiainministeriö Aluekehitysosasto Puh. (09) (vaihde) euohjelmatyo Maaseudun kehittämispolitiikka Maaseudun kehittämispolitiikka ( ) Kaudella maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen alaan, jotka vastaavat uudessa maaseudun kehittämisasetuksessa määriteltyjä kolmea toimintalinjaa: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristö ja maaseutu, elämänlaatu maaseutualueilla ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Neljäs toimintalinja on niin sanottu Leader-toimintalinja. Se perustuu Leader-yhteisöaloitteista saatuihin kokemuksiin, ja siinä annetaan mahdollisuus soveltaa maaseudun kehittämiseen paikallistasolta lähtevää toimintamallia. EU:n strategisissa suuntaviivoissa ehdotetaan kullekin ensisijaisten tavoitteiden ryhmälle avaintoimia. Jäsenvaltiot laativat kansalliset maaseudun kehittämisstrategiansa EU:n asettamien kuuden strategisen suuntaviivan perusteella. Näiden suuntaviivojen avulla voidaan määritellä alat, joilla maaseudun kehittämistuen käyttäminen luo eniten lisäarvoa EU:n tasolla, luoda yhteys EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin (Lissabon ja Göteborg), 18 EU-RAHOITUKSEN OPAS

20 varmistaa johdonmukaisuus muiden EU-politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa, tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenneuudistusta vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. Kuusi strategista suuntaviivaa ovat seuraavat: 1. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän _ monipuolistamiseksi 5. Ohjelmien laatiminen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta 6. Yhteisön välineiden keskinäinen täydentävyys Leader + -yhteisöaloitteella tuetaan paikallistason toimintoja maaseudun kehittämiseksi, paikallisen maaseututalouden elpymiseksi sekä työpaikkojen säilymiseksi ja luomiseksi maaseutualueilla. Hankkeiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista muodostuvat toimintaryhmät. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. Maaseudun kehittäminen keskitetään yhteen ohjelmaan. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa: Ensimmäiseen toimintalinjan toimenpiteitä ovat mm. nuorten viljelijöiden tuet, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus, maatalouden investoinnit sekä elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen. Toiseen toimintalinjaan kuuluvat mm. epäsuotuisten alueiden tuet, NATURA alueille maksettavat tuet (LFA), maatalouden ympäristötuet sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Kolmanteen toimintalinjaan kuuluvat mm. maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen EU-RAHOITUKSEN OPAS 19

21 ja maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen. Neljänteen toimintalinjaan kuuluu paikallisten toimintaryhmien toiminta em. linjojen mukaisesti sekä ryhmien alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö. Täysin uusia toimenpiteitä ohjelmassa ovat muun muassa tuet elintarvikkeiden jalostukseen, eläinten hyvinvointiin sekä maaseudun mikroyritysten kehittämiseen. Ohjelmakaudella maaseudun kehittämistä rahoitetaan EU:n uudesta maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). Maaseudun kehittämisen tuen yleiset säännöt tulevalle ohjelmakaudelle määrittelee neuvoston maaseutuasetus (N:o 1698/2005). Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Puh. (09) (vaihde) Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa. Se sisältää neljänlaisia toimia: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, elämänlaatu ja monipuolinen talous maaseudulla sekä Leader-ohjelman toteuttaminen. Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) Sölve Högman Puh (0 ) Audiovisuaaliala Media 2007 Media 2007 on Euroopan unionin audiovisuaalisen alan tukiohjelma. Ohjelmassa tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä kansainvälisilllä markkinoilla. Rahoituspuitteet vuosille ovat 755 miljoonaa euroa. Media 2007 sisältää viisi toimintalinjaa: Koulutus (käsikirjoitusten laatimistekniikat; taloushallinto; digitaalitekniikat) (7 %); Kehittäminen (yksittäiset hankkeet, luettelot, uudet kyvyt, yhteistuotanto, muu rahoitus) (20 %); 20 EU-RAHOITUKSEN OPAS

22 Levitys (jakelijat, myyntiagentit, lähetystoiminnan harjoittajat, elokuvateatterit, teosten digitointi) (55 %); Myynninedistäminen (pääsy markkinoille, festivaalit, tapahtumat, kulttuuriperintö) (9 %); Horisontaaliset toimet (5 %) sekä pilottihankkeet (4 %). Media ohjelmaan voivat osallistua toimijat EU- ja ETA-maista ( Norja,Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Energia Ks. myös tutkimuksen 7. puiteohjelma ja CIP-ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma sisältää erityisesti seuraavat toimet: tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä; edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tuetaan energiansaannin monipuolistamista; edistetään energiatehokkuutta sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteen alalla. Kauppa- ja teollisuusministeriö Yli-insinööri Pentti Puhakka Puh. (09) (vaihde) Kansalaisosallistuminen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (Europe for citizens) Ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista Euroopan kansalaisuutta, keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla pyritään lisäämään osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta sekä edistetään yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa ja keskustelua. Ohjelman tukimuodot: Toimi 1: Aktiiviset kansalaiset. Toimella tuetaan kansalaisten osallistumista ystävyyskuntatoimintaan ja muunlaisiin suoraan kansalaisia koskettaviin projekteihin. Toimi 2: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Toimella tuetaan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja yhteistyöhankkeita. EU-RAHOITUKSEN OPAS 21

23 Toimi 3: Yhdessä Euroopan puolesta. Toimella tuetaan erilaisia tapahtumia, tutkimuksia ja tiedotusta. Toimi 4: Euroopan aktiivisen muistiperinnön säilyttäminen. Toimella tuetaan hankkeita, jotka liittyvät fasismin ja stalinismin uhrien muiston vaalimiseen. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti on 190 miljoonaa euroa. Kansalaisten Euroopan yhteyspiste Suomessa: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto Puh PL 343, Helsinki, käyntiosoite: Säästöpankinranta 2 A Puh (keskus)www. cimo.fi Ohjelman internetsivut Euroopan komission verkkopalvelussa: Kansalaisten Eurooppa-ohjelmaopas Ystävyyskuntatoiminta (Town Twinning) Euroopan komissio avustaa vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa ystävyyskuntatoimintaa vuonna 1989 käynnistyneellä Town Twinning -ohjelmalla. Ohjelmalla tuetaan olemassa olevan ystävyyskaupunkitoiminnan syventämistä ja uusien ystävyyskaupunkisuhteiden luomista. Uudella ohjelmakaudella ystävyyskuntaohjelma on osa uutta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa. Ystävyyskuntatoiminnan vuosittain julkaistuista ehdotuspyynnöistä luovutaan, ja jatkossa eri hanketyyppien hakuajat ovat vuosittain samat, mikä helpottaa ystävyyskuntatapahtumien pitkän aikavälin suunnittelua. Ystävyyskuntatoiminnan osalta uudessa ohjelmassa jatkavat tukitoimet 1) kansalaisten tapaamisille ja 2) ystävyyskuntien välisille konferensseille ja seminaareille. Uutta ovat tukitoimet 3) organisoitujen ystävyyskuntaverkostojen monivuotisille hankkeille ja 4) komission valitsemille kumppaneille koulutus- ja informaatiotarkoituksiin. Näistä tukitoimet 1 ja 2 käynnistyvät vuonna 2007 ja toimet 3 ja 4 vuonna EU-RAHOITUKSEN OPAS

24 Suomen Kuntaliitto Kansainvälisten asiain sihteeri Eeva Rautiainen Puh. (09) action1/measure1_en.html Kansanterveys Kansanterveysalan toimintaohjelma ( ) Ohjelma korvaa entiset kahdeksan kansanterveyden alan toimintaohjelmaa. Ohjelma täydentää kansallista politiikkaa ja sen päämääränä on myötävaikuttaa fyysisen terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin korkean tason saavuttamiseen sekä entistä parempaan terveysasioita koskevaan tasa-arvoon. Ohjelmaan voivat osallistua EU:n jäsenvaltioiden lisäksi EFTA/ETAmaat ja Turkki. Tuettavia toimia ovat: Terveyteen liittyvän tiedotuksen ja tietämyksen parantaminen kehittämällä terveydenhuollon valvontajärjestelmiä ja luomalla järjestelmiä, joiden avulla voidaan tutkia, neuvoa, raportoida, tiedottaa ja kuulla eri tahoja terveyteen liittyvissä asioissa Nopea reagointi terveysuhkiin lisäämällä valmiutta torjua tartuntatauteja ja muita terveysuhkia Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen kiinnittämällä huomiota terveyden taustatekijöihin kaikkien politiikkojen ja toimintojen yhteydessä. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 353,77 miljoonaa euroa. Nykyinen ohjelma tulee päättymään suunnitellusti vuonna 2007 ja uusi, vuoteen 2013 jatkuva ohjelma, käynnistynee vuoden 2008 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Satu Koskenkorva Puh. (09) Terveysalan toimintaohjelma Ohjelman tavoitteena on parantaa kansalaisten terveysturvaa edistää terveyttä hyvinvoinnin ja solidaarisuuden parantamiseksi hankkia ja levittää terveystietoa EU-RAHOITUKSEN OPAS 23

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EU-rahoituksen opas 2011 2013

EU-rahoituksen opas 2011 2013 EU-rahoituksen opas 2011 2013 & 173 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Koonnut Toimitus Ulkoasu Eurooppatiedotuksen työryhmä: Sari Tyynelä, Kanerva Kuisma, Anna Romo, Kimmo Rauatmaa, Senja Kallio Päivi

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutusohjelmat/EU+muut EU:n LLP-ohjelmat Comenius Erasmus Leonardo da Vinci Grundtvig Poikittaisohjelma Opintovierailut Jean

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma. Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013. Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) Kulttuurin alaohjelma Pirkanmaan kulttuurifoorumi 4.12.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Luova Eurooppa Yhdistää 3 nykyistä ohjelmaa: Kulttuuri,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action EU:n Erasmus+ -ohjelman Youth in Action -osio on suunnattu 13 30-vuotiaille nuorille ja nuorisotyöntekijöille.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0094/215. Tarkistus 20.3.2019 A8-0094/215 215 João Ferreira, Miguel Viegas, João Pimenta Lopes, Marisa Matias Johdanto-osan 9 kappale (9) Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin,

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM

Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM Työministeriö EDUSKUNTAKIRJELMÄ TM2005-00146 MP Vattulainen Eeva 21.10.2005 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Komission tiedonanto neuvostolle, parlamentille ja sosiaalikomitealle

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kansainvälistyy seminaari Seinäjoki 26.11.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Anna hankeidean johtaa oikean

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNTA. TALOUSARVIOMENETTELY 2002 (Valmistelija: Ulpu Iivari) AIKATAULULUONNOS

KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNTA. TALOUSARVIOMENETTELY 2002 (Valmistelija: Ulpu Iivari) AIKATAULULUONNOS KULTTUURI-, NUORISO-, KOULUTUS-, TIEDONVÄLITYS- JA URHEILUVALIOKUNTA TALOUSARVIOMENETTELY 2002 (Valmistelija: Ulpu Iivari) AIKATAULULUONNOS 8. toukokuuta: Komissio hyväksyy alustavan talousarvioesityksen

Lisätiedot

Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen

Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen Sosiaalisen vuoropuhelun elvyttäminen Eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten, Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion lausuma Työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun edistäminen

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Tukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle EU:N KULTTUURI-OHJELMA

Tukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle EU:N KULTTUURI-OHJELMA Tukea eurooppalaiselle kulttuuriyhteistyölle EU:N KULTTUURI-OHJELMA 2007 2013 Euroopan unioni tukee eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä alan oman Kulttuuri-ohjelman (Culture Programme 2007 2013) kautta.

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2014 C(2014) 1410 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 11.3.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1301/2013 täydentämisestä siltä osin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Uusi koheesiokumppanuus

Uusi koheesiokumppanuus Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1261/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999,

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1261/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, 26.6.1999 L 161/43 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1261/1999, annettu 21 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan aluekehitysrahastosta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA

KOHEESIOPOLITIIKKA YHDENNETTY KAUPUNKIALUEIDEN KESTÄVÄ KEHITYS KOHEESIOPOLITIIKKA 2014 2020 Euroopan unionin neuvosto on joulukuussa 2013 virallisesti hyväksynyt EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi 15.11.2012 Mikko Nupponen CIMO 2/2009 EU-ohjelmat ja Suomi 3/2010 Tilastoja 2011 Elinikäisen oppimisen ohjelma: 14 000 liikkuvuusjaksoa rahoitettiin Nuorisotoimintaohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013

Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020. Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 Kohti EU-ohjelmakautta 2014-2020 Asiantuntijaryhmien yhteisseminaari 28.5.2013 2/2009 Suomi ja nykyiset ohjelmat Elinikäisen oppimisen ohjelma: 15 000 liikkuvuusjaksoa (v. 2012) Nuorisotoimintaohjelma:

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille

Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Kansalaisten Eurooppa - ohjelma meille kaikille Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2019 COM(2019) 320 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 2 VARAINHOITOVUODEN 2019 YLEISEEN TALOUSARVIOON Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa:

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Euroopan alueellinen yhteistyö on koheesiopolitiikan väline, jolla pyritään ratkaisemaan ongelmia yli rajojen ja kehittämään yhdessä eri alueiden potentiaalia. Euroopan aluekehitysrahastosta

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2209(INI) Lausuntoluonnos Liadh Ní Riada (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Budjettivaliokunta 19.3.2015 2014/2209(INI) TARKISTUKSET 1-20 Liadh Ní Riada (PE546.893v01-00) vihreään kasvuun liittyvistä mahdollisuuksista pk-yrityksille (2014/2209(INI))

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. joulukuuta 2016 (OR. en) 15349/16 JUSTCIV 318 EJUSTICE 213 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 8. joulukuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa LUOVA EUROOPPA (-) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ EACEA 6/6: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa. TAVOITTEET JA KUVAUS Tämä ehdotuspyyntöilmoitus perustuu kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat

EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat EU:n raja-alueyhteistyöohjelmat 2014-2020 Euroopan alueellinen yhteistyö (EAY) tavoite 2014-2020 ( INTERREG ) EAY on EU:n rakennerahastojen tavoite, jota rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR)

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat 26.8.2015 Kari Aalto Aluetoimistot Brysselissä Brysselissä noin 300 aluetoimistoa 5 suomalaista aluetoimistoa

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI

SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI SATAKUNNAN KULTTUURIFOORUMI 12.3.2014 RAHOITUSMAHDOLLISUUDET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto ESITYKSEN RAKENNE - Rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 - Luova Eurooppa ohjelma - Central

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot