perustietoa basfakta EU-rahoituksen opas kunskap europa ulkoasiainministeriö utrikesministeriet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "perustietoa basfakta EU-rahoituksen opas kunskap 173 2007 europa ulkoasiainministeriö utrikesministeriet"

Transkriptio

1 perustietoa eurooppa tietoa No kunskap europa basfakta EU-rahoituksen opas ulkoasiainministeriö utrikesministeriet

2 EU-rahoituksen OPAS EU-RAHOITUKSEN OPAS 1

3 2 EU-RAHOITUKSEN OPAS

4 EU-rahoituksen opas Julkaisija: eurooppatiedotus.fi e u r o p a i n f o r m a t i o n e n ULKOASIAINMINISTERIÖ EU-RAHOITUKSEN OPAS 3

5 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Toimitus Eurooppatiedotuksen työryhmä: Kanerva Kuisma, Janina von Landwüst, Sari Matinaho, Martti Ruokolainen, Heli Sariola Ulkoasu Mika Launis Paino J-Paino Oy, Helsinki 2007 ISBN EU-RAHOITUKSEN OPAS

6 Sisältö Lukijalle 7 Johdanto rahoitusoppaaseen 9 EU:n rahoitus vuosina Budjettineuvos Rauno Lämsä, Valtiovarainministeriö EU:n varainkäytön valvontaa kehitetään ja yksinkertaistetaan 10 - Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä Yhteiset politiikat 13 Alue- ja rakennepolitiikka 13 Tavoiteohjelmat 14 Maaseudun kehittämispolitiikka 18 Audiovisuaaliala 20 Energia 21 Kansalaisosallistuminen 21 Kansanterveys 23 Kauppapolitiikka 24 Koulutus 24 Kulttuuri 31 Kuluttajat 31 Liikenne 32 EU-RAHOITUKSEN OPAS 5

7 Nuoriso 32 Oikeus- ja sisäasiat 33 Pelastusala 40 Pk-yritykset 41 Sosiaalipolitiikka 42 TEN Euroopan laajuiset verkot 42 Tietoyhteiskunta, tutkimus ja kehitys 43 Työllisyys 48 Ympäristö 49 Ystävyyskuntatoiminta 50 Ulkosuhteet 51 Aasia 51 Afrikka, Karibia, Tyynimeri (AKT-maat) 52 Euroopan unionin lähialueet 52 Latinalainen Amerikka 53 Pohjois-Amerikka 54 Tuki EU-jäsenyyttä hakeville maille 55 Kehitysyhteistyö 56 Muita rahoitusmuotoja 57 Hakemisto 60 6 EU-RAHOITUKSEN OPAS

8 Lukijalle Suuri osa Eurooppatiedotukselle esitetyistä kysymyksistä koskee Euroopan unionin rahoituslähteitä. Tämä rahoitusopas sisältää perustiedot Euroopan unionin rakennerahastoista ja keskeisistä rahoitusohjelmista. Osa EU-tuesta maksetaan kansallisten viranomaisten välityksellä, osaa haetaan suoraan Euroopan komissiolta. Kansallisten viranomaisten kautta maksetaan esimerkiksi kaikki yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvat tuet sekä rakennerahastoista alueiden ja inhimillisten voimavarojen kehittämisen tuet. Komissiolta haettava rahoitus liittyy EU:n eri toimintalohkoilla esimerkiksi koulutuksessa ja työllisyydessä toteutettaviin toimiin. Hankkeet edellyttävät useimmiten eurooppalaista ulottuvuutta, toisin sanoen niissä tulee olla yhteistyökumppaneita useammasta maasta. Ajankohtaiset rahoituksenhakuilmoitukset eli niin kutsutut ehdotuspyynnöt julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä Eur- Lexissä. Ne löytyvät myös Eurooppatiedotuksen internet-sivuilta, jonne ehdotuspyyntöjä päivitetään säännöllisesti. Helsingissä elokuussa 2007 EUROOPPATIEDOTUS EU-RAHOITUKSEN OPAS 7

9 8 EU-RAHOITUKSEN OPAS

10 Johdannoksi rahoitusoppaaseen Euroopan unionin rahoitus vuosina Euroopan unioni on muuttunut viime vuosina voimakkaasti, mutta sen budjetin rakenne on pysynyt toimintaympäristön muutoksista huolimatta lähes samana vuosikymmeniä. Tällä hetkellä EU:n budjetin varoista merkittävä osa kohdistuu sellaisten toimintojen ylläpitämiseen, joiden varaan yhteisön tulevaisuutta ei voi pelkästään rakentaa. Vuonna 1988 maatalousmenojen osuus oli noin 60 prosenttia. Tällä hetkellä määrä on runsaat 40 prosenttia. Rakennetoimien varat ovat vastaavasti kaksinkertaistuneet. Vielä kaudella näihin perinteisiin toimintalohkoihin kului yli 80 prosenttia unionin varoista. Suunta on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Tätä esipuhetta kirjoitettaessa keväällä 2007 osoituksena muutoksesta on vuoden 2008 budjettiesitys, jossa kilpailykyky-otsakkeen alla olevat määrärahat ovat ensi kertaa suuremmat kuin yhteisen maatalouden määrärahat. Suomi on hyötynyt selvästi tällaisesta maatalous- ja aluepolitiikkapainoitteisesta budjettirakenteesta. Jatkossa Suomi tulee kuitenkin saamaan aiempaa vähemmän alue- ja maataloustukia. Siksi unionin budjetin tarjoamia mahdollisuuksia on pystyttävä hyödyntämään laajemmin maakuntien ja valtioiden rajojen yli. EU:n budjetti on unionin politiikan toimeenpanoa. Rahoituksen kohdentamisessa olennaista on rahoituskehysten valmisteluvaihe. Suomalaisten tahojen ja eri edunsaajaryhmien tulisikin kehittää vaikuttamistaan valmisteluvaiheessa. EU:n budjetti ei tarjoa automaattisesti rahoitusta eri jäsenmaiden kohteille. Tarvitaan oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta, jotta unionin eri politiikka- ja toimintaohjelmat sekä projektit saadaan hyödynnettyä. Erityisesti aktiivisuutta pitää lisätä sisäisten politiikkojen ja ulkosuhdeohjelmien toteuttamisessa. Tarvitaan siis verkostoitumista unionitasolla, kotimaiset ympyrät eivät enää riitä. Aktiivisuutta lisää oikeaan osunut tiedottaminen. Hankkeisiin on saatava mukaan uusia toimijoita. Jatkossa kilpailu EU-rahoista ki- EU-RAHOITUKSEN OPAS 9

11 ristyy ja Suomen saamat tulot tulevat vähenemään unionin ohjelmakaudella Suomi on jo nyt unionin rikkaisiin maihin kuuluva nettomaksaja unionin budjettiin eikä tilanne muutu lähivuosina. Tämä ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen kokoama jo perinteinen EU-rahoituksen opas on hyvä työväline ja tiedon lisääjä. Se toivottavasti auttaa eri tahoja koko Suomessa hyödyntämään EU:n budjetin sisältämiä rahoitusmahdollisuuksia entistä paremmin. Rahoitusopas antaa viitteitä siitä, mitä eri EU-ohjelmat sisältävät. Toivottavasti tämä kannustaa suomalaisia toimijoita aktiivisuuteen ja laajaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Rauno Lämsä EU-yksikön päällikkö, budjettineuvos valtiovarainministeriö, budjettiosasto EU:n varainkäytön valvontaa kehitetään ja yksinkertaistetaan Euroopan unionin tarjoamat rahoitusmahdollisuudet vuosille ovat laajemmat kuin koskaan ennen. Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen 27 jäsenmaan päämiehet pääsivät joulukuussa 2005 ratkaisuun lähes 900 miljardin euron kohdentamisesta unionin tavoitteiden toteuttamiseksi vuosina Ratkaisu vahvistettiin neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken toimielinten välisellä sopimuksella 17. toukokuuta Kasvavista rahoitusmahdollisuuksista on kilpailemassa yhä suurempi joukko jäsenmaita. Ja yhä suurempi osa erityisesti maatalouden sekä alue-ja rakennepolitiikan määrärahoista kohdentuu ennalta sovitun mukaisesti uusille jäsenmaille. Myös Suomi voi hyödyntää merkittävästi EU:n määrärahoja uudella rahoituskaudella. Kuten julkiseen varainkäyttöön yleensäkin, myös unionin varainkäyttöön liittyy valvonta. Varainkäytön valvonnassa useilla eri toimijoilla on oma roolinsa. Komission tulee perustamissopimuksen mukaisesti toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan ja annettujen määrärahojen rajoissa. Jäsenmaiden tehtävänä on olla yhteistyössä komission kanssa var- 10 EU-RAHOITUKSEN OPAS

12 mistaakseen, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti. Tehostaakseen sisäistä valvontaa komissio hyväksyi vuonna 2006 yhdennetyn sisäisen valvonnan toimintasuunnitelman. Sen yksi tavoite on valvonnan yksinkertaistaminen. Luxemburgissa sijaitseva Euroopan tilintarkastustuomioistuin, joka vuonna 2007 juhlii 30-vuotista taivaltaan, on saanut tehtäväkseen toimia EU:n varainkäytön ulkoisena tarkastajana. Tässä tehtävässä tilintarkastustuomioistuimen jäsenten yksi kustakin jäsenmaasta on toimittava täysin riippumattomasti. Tilintarkastustuomioistuimen työhön kuuluu kaikkien EU:n toimielinten tilinpäätösten tarkastaminen. Tuomioistuin tarkastaa kaikkien EU:n tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa lainsäätäjille neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntonsa tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta. Tämä ns. DAS-lausuma (declaration d assurance) on kohonnut julkisessa keskustelussa merkittävään asemaan. Edellä mainittujen tarkastusten tulokset esitellään vuosittain tilintarkastustuomioistuimen päätuotteessa eli vuosikertomuksessa. Sen pohjalta jäsenmaista koostuva neuvosto ja Euroopan parlamentti ottavat kantaa siihen, voidaanko komissiolle myöntää talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapaus. Vuosikertomuksen ohella tilintarkastustuomioistuin julkaisee joka vuosi tarkastustensa pohjalta useita erityiskertomuksia aloista, joiden rahallinen tai poliittinen vaikutus on merkittävä. Lisäksi tilintarkastustuomioistuin antaa lainsäätäjille neuvostolle ja Euroopan parlamentille lausuntonsa varainhoitoon liittyvissä lainsäädäntöaloitteissa. Ulkoisen tarkastajan työ on tärkeää ja takaa osaltaan sen, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja käytetään yhteisesti sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti. Olavi Ala-Nissilä Kirjoittaja on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen EU-RAHOITUKSEN OPAS 11

13 12 EU-RAHOITUKSEN OPAS

14 Yhteiset politiikat Alue- ja rakennepolitiikka Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan avulla pyritään vähentämään kehityseroja EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden välillä ja edistämään taloudellista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa keskitytään kilpailukykyä ja kestävää kehitystä edistäviin toimenpiteisiin sekä taloudellisten ja sosiaalisten rakenteiden uudistamiseen. Tuen painopiste on kaikkein heikoimmin kehittyneissä maissa ja alueissa, erityisesti uusissa jäsenmaissa. EU:n koheesiopolitiikalla pyritään siihen, että kaikilla jäsenvaltioiden kansalaisilla olisi samanlaiset lähtökohdat asuinpaikasta riippumatta. Koheesiopolitiikka on olennainen osa EU:n alue-ja rakennepolitiikkaa. Koheesiolla tarkoitetaan sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Koheesiopolitiikka perustuu rakennerahastoista (rahoitusvälineistä) annettavaan tukeen, johon on yhdistettävä kansallista julkista rahoitusta ja yksityistä rahoitusta. Rakennerahastoista tuetaan EU:n vähemmän kehittyneillä alueilla sijoituksia infrastruktuuriin, kuten liikenne- ja tietoliikenneverkkoihin, tuotantotoimintaan, inhimillisiin voimavaroihin sekä pieneen ja keskisuureen yritystoimintaan. Koheesiopolitiikan osuus EU:n budjetista on noin 36%, mikä tarkoittaa seitsemän vuoden aikana (v ) noin 308 miljardia euroa. Rahoituksesta noin 51,3 prosenttia kohdistuu uusiin jäsenvaltioihin. EU:n koheesiopolitiikkaa toteutetaan toimenpideohjelmien avulla. Toimenpideohjelmat on laadittu yhteistyössä Euroopan komission sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten kesken. Toimenpidohjelmien laadinta on toteutettu koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen sekä kansallisen alue- ja rakennepolitiikkastrategian tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionilla on kolme koheesiopolitiikkaa rahoittavaa rakennerahastoa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR, perustettu 1975) on suurin rahastoista ja sen nimenomaisena EU-RAHOITUKSEN OPAS 13

15 tehtävänä on tasoittaa alueiden välisiä kehityseroja. EAKR rahoittaa kaikkia kolmea tavoiteohjelmaa. Aluekehitysrahastosta tuetaan aluekehitystä, talouden muutosta, kilpailukyvyn tehostamista ja alueellista yhteistyötä koskevia ohjelmia. Suomessa EAKR:n vastuutaho on sisäasiainministeriö. Euroopan sosiaalirahasto (ESR, perustettu 1960) on tärkein väline Euroopan unionin muuttaessa työllisyysstrategiansa käytännön toimenpiteiksi jäsenmaissa. Suomessa ESR-toiminnalla etsitään, kokeillaan, tuotetaan ja toteutetaan uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levitetään hyviä käytäntöjä. ESR:n varoilla rahoitetaan uusien toimintamallien kehittämistä inhimillisten voimavarojen lisäämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. ESR rahoittaa lähentymis- ja konvergenssitavoiteohjelmaa sekä alueiden ja kilpailukyvyn tavoiteohjelmaa sekä osallistuu pilottihankkeiden ja teknisen avun rahoitukseen. Suomessa ESR:n vastuuviranomainen on työministeriö. Koheesiorahasto (perustettu 1993) rahoittaa ympäristöhankkeita sekä Euroopan laajuisia liikenneverkkohankkeita. Koheesiorahastosta voivat saada tukea ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantuote on alle 90 prosenttia Euroopan unionin jäsenmaiden keskiarvosta. Tavoiteohjelmat Euroopan unionin rakennerahastoista osarahoitettavia alue- ja rakennepoliittisia hankkeita toteutetaan tavoiteohjelmien mukaisesti. EU:n tavoiteohjelmissa painotetaan erityisesti kilpailukyvyn ja työpaikkojen lisäämistä sekä alueellista yhteistyötä. Nykyisellä alue- ja rakennepoliittisella ohjelmakaudella (v ) on kolme tavoiteohjelmaa: Lähentymis- eli konvergenssitavoite (tavoite 1) Konvergenssitavoitteen tarkoitus on kasvun ja työllisyyden tukeminen Euroopan unionin vähiten kehittyneillä alueilla ja vähentää siten alueellisia kehityseroja. Noin 82 % koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Lähentymistavoite tukee sellaisia investointeja, jotka lisäävät alueiden kilpailukykyä ja vaikuttavat eurooppalaiseen talouskehitykseen sekä edistävät työllisyyttä. Tavoitteen tärkeimpiä aiheita ovat kestävä kehitys, alueiden tuotantorakenteen uudistaminen, perusinfrastruktuurin ja -palveluiden kehittäminen, työntekijöiden ja työttömien osaamistason kehittäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. 14 EU-RAHOITUKSEN OPAS

16 Ohjelma kohdistuu uusiin jäsenmaihin sekä vanhojen jäsenmaiden kehityksessä jälkeen jääneisiin alueihin. Tukikelpoisia ovat (1) ne alueet, joilla bruttokansantulo on henkeä kohden laskettuna alle 75 % yhteisön keskiarvosta. Väliaikaista tukea voivat saada (2) tilastovaikutusalueet (phasing out), joilla bruttokansantuote henkeä kohden olisi ollut alle 75 prosenttia 15 jäsenmaan unionin bruttokansantuotteeseen verrattuna. Tukea saavat myös (3) ne jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulo jää alle 90 prosenttiin yhteisön keskiarvosta. Konvergenssitavoitteen tukikelpoisia alueita ovat 17 jäsenvaltion alueella 84 aluetta, joilla elää 154 miljoonaa asukasta. Tilastovaikutusalueita on yhteensä 16 ja niillä on 16,4 miljoonaa asukasta. Koheesiorahaston piiriin kuuluvia jäsenvaltioita on 15. Konvergenssitavoitetta rahoitetaan kaikista kolmesta rahastosta (EAKR, ESR, koheesiorahasto). Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoite (tavoite 2) Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen tarkoitus on lisätä alueiden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta sekä parantaa työllisyyttä. Noin 16 % koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Tavoite jakautuu alueellisiin EAKR-ohjelmiin sekä kansallisiin ESR-ohjelmiin. Alueellisilla ohjelmilla autetaan alueita ennakoimaan ja edistämään taloudellista muutosta. Keinoja ovat muun muassa innovoinnin tukeminen, osaamisyhteiskunnan, yrittäjyyden, ympäristönsuojelun ja yhteyksien parantaminen sekä alueiden kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden vahvistaminen. Kansallisten ohjelmien kautta pyritään auttamaan ihmisiä talouden muutoksien ennakoinnissa ja niihin sopeutumisessa. Työvoimaa sopeuttamalla ja investoimalla henkilöresursseihin pyritään saamaan aikaan lisää työpaikkoja sekä parantamaan työpaikkojen laatua. Ohjelma kohdistuu pääasiassa vanhoihin jäsenmaihin. Tukikelpoisia alueita on yhteensä 168 ja niillä elää 314 miljoonaa kansalaista. Näistä alueista 13 ovat ns. kasvuvaikutusalueita (phasing in -alueet), jotka saavat erityistä siirtymäkauden tukea entisen tavoite 1 -asemansa perusteella. Suomen alueista Itä- Suomi on ns. kasvuvaikutusalue. Koko Suomi kuuluu alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Suomella on viisi alueellista kilpailukykyohjelmaa manner- Suomen neljällä suuralueella Pohjois-Suomi, Etelä-Suomi, Itä- Suomi ja Länsi-Suomi on omat ohjelmansa sekä Ahvenanmaalla omansa. Suomeen tulee tavoitteen kautta rahoitusta noin 1,4 miljardia EU-RAHOITUKSEN OPAS 15

17 euroa (vuosina ), josta Itä-Suomen osuus on noin 489 miljoonaa euroa, muiden alueiden noin 932 miljoonaa euroa. Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitetta rahoitetaan EAKR:sta ja ESR:sta. Euroopan alueellisen yhteistyön tavoite (tavoite 3) Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteena on rajaseutujen ja rajat ylittävien suuralueiden sekä eurooppalaisten alueiden välisen yhteistyön edistäminen. Alueellisen yhteistyön tavoite tukee (1) rajat ylittävää yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimien avulla, (2) jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pyrkien integroituun aluekehitykseen sekä (3) alueiden välistä yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa. Noin 2,5 prosenttia koheesiopolitiikan rahoituksesta kohdistuu tähän tavoitteeseen. Suomen osuus on noin 107 miljoonaa euroa. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmilla tuetaan erityisesti yritystoimintaan, matkailun, ympäristöön, kulttuuriin ja infrastruktuuriin liittyviä toimia sekä koulutuksen, kulttuurin ja terveyden alojen välistä yhteistyötä. EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään ohjelma-alueista, joiden lähtökohtana ovat kauden Interreg IIIA -ohjelmat. Vuosina suomalaisia maakuntia on mukana seuraavissa ohjelmissa: Pohjoinen (FI, SE, NO), Botnia-Atlantica (FI, SE, NO) sekä Keskinen Itämeri (FI, SE, EE, LV). Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ohjelmat tukevat innovaatioihin, ympäristöön, saavutettavuuteen ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Suomi on mukana kahdessa ohjelmassa, jotka ovat Itämeren ja Pohjoisen periferian ohjelmat. Alueiden välisen yhteistyön, tiedon vaihdon ja tutkimuksen ohjelmat kattavat laajuudeltaan koko Euroopan unionin alueen. Taustalla ovat kauden Interreg IIIC, Interact, Urbact ja Espon -ohjelmat. Toiminta-aloja ovat mm. teknologiset innovaatiot, tutkimus ja kehitys, yrittäjyys, ympäristö, riskien ehkäiseminen ja energiatehokkuus. Interreg IVC -ohjelma kattaa 27 jäsenmaata, Norjan ja Sveitsin. Ohjelman tavoitteena on parantaa aluekehitystoiminnan tehokkuutta ja osallistua taloudelliseen uudistamiseen. Ohjelma on tärkeä väline aloitteen Alueet talousmuutoksen edistäjinä (Regions for Economic Change) toimeenpanossa. 16 EU-RAHOITUKSEN OPAS

18 Alueet talousmuutoksen edistäjinä -aloite: policy/cooperation/interregional/ ecochange/index_en.cfm Verkosto-ohjelmat: Interact II on Euroopan alueellisen yhteistyön tavoitteen ohjelmien sekä ENPI-ohjelmien toteuttamista ja toiminnan kehittämistä tukeva kokemustenvaihto-ohjelma. Kohderyhmänä on alueellisen yhteistyön ohjelmien hallintoelimet. Uudet aluepolitiikan toteuttamisvälineet ja rahoitusjärjestelyt Jäsenvaltioilla ja alueilla on vuosina käytettävissään kolme uutta aluepolitiikan toteuttamisvälinettä, jotka auttavat niitä järjestämään varojen hallinnoinnin moitteettomasti ja tehokkaasti samoin kuin parantamaan rahoitusjärjestelyvälineiden käyttöä. Euroopan komission, Euroopan investointipankin EIP:n ja muiden rahoituslaitosten tiiviimpi yhteistyö vahvistaa valmiuksien kehittämistä kansallisissa ja alueellisissa laitoksissa. JASPERS (Joint Assistance in Supporting Projects in European Regions Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) on aloite, jolla Euroopan komissio, EIP ja Euroopan jälleenrakennusja kehityspankki pyrkivät yhteistyössä kokoamaan asiantuntemusta ja auttamaan jäsenvaltioita ja alueita suurten hankkeiden valmistelussa. JEREMIE (Joint European Resources for Micro to Medium Enterprises Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi) on Euroopan komission, EIP:n ja Euroopan investointirahaston yhteinen aloite, jolla pyritään lisäämään rahoitusmahdollisuuksia mikro-, pien- ja keskisuurten yritysten kehittämiseen EU:n alueilla. JESSICA (Joint European Support for Sustainable Investment in City Areas Euroopan yhteinen tuki kaupunkialueiden kestäviä investointeja varten) on Euroopan komission yhteistyössä EIP:n ja Euroopan neuvoston kehityspankin kanssa toteuttama hanke, jolla edistetään kestäväpohjaisia investointeja kaupunkialueille. Lisatietoja: regional_policy Lisätietoja rakennerahastoista ja tavoiteohjelmista kansallisilta vastuuviranomaisilta: Maakuntien liitot (www.reg.fi) Työvoima- ja elinkeinokeskukset (www.te-keskus.fi) EU-RAHOITUKSEN OPAS 17

19 Maa- ja metsätalousministeriö (www.mmm.fi) Työ- ja elinkeinoministeriö Sisäasiainministeriö (www.intermin.fi) Työministeriö (www.mol.fi)(www.esr.fi) Kauppa- ja teollisuusministeriö (www.ktm.fi) Opetusministeriö (www.minedu.fi) Ympäristöministeriö (www.ymparisto.fi) Lääninhallitukset (www.laaninhallitus.fi) Suomen kansallinen ESR-ohjelma: Alueelliset EAKR-ohjelmat Suomessa: Sisäasiainministeriö Aluekehitysosasto Puh. (09) (vaihde) euohjelmatyo Maaseudun kehittämispolitiikka Maaseudun kehittämispolitiikka ( ) Kaudella maaseudun kehittämispolitiikassa keskitytään kolmeen alaan, jotka vastaavat uudessa maaseudun kehittämisasetuksessa määriteltyjä kolmea toimintalinjaa: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristö ja maaseutu, elämänlaatu maaseutualueilla ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen. Neljäs toimintalinja on niin sanottu Leader-toimintalinja. Se perustuu Leader-yhteisöaloitteista saatuihin kokemuksiin, ja siinä annetaan mahdollisuus soveltaa maaseudun kehittämiseen paikallistasolta lähtevää toimintamallia. EU:n strategisissa suuntaviivoissa ehdotetaan kullekin ensisijaisten tavoitteiden ryhmälle avaintoimia. Jäsenvaltiot laativat kansalliset maaseudun kehittämisstrategiansa EU:n asettamien kuuden strategisen suuntaviivan perusteella. Näiden suuntaviivojen avulla voidaan määritellä alat, joilla maaseudun kehittämistuen käyttäminen luo eniten lisäarvoa EU:n tasolla, luoda yhteys EU:n ensisijaisiin tavoitteisiin (Lissabon ja Göteborg), 18 EU-RAHOITUKSEN OPAS

20 varmistaa johdonmukaisuus muiden EU-politiikkojen ja erityisesti koheesio- ja ympäristöpolitiikan kanssa, tukea uuden markkinasuuntautuneen yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanoa ja siihen liittyvää rakenneuudistusta vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa. Kuusi strategista suuntaviivaa ovat seuraavat: 1. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen ja elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Paikallisten valmiuksien kehittäminen työllisyyden parantamiseksi ja elinkeinoelämän _ monipuolistamiseksi 5. Ohjelmien laatiminen ensisijaisten tavoitteiden pohjalta 6. Yhteisön välineiden keskinäinen täydentävyys Leader + -yhteisöaloitteella tuetaan paikallistason toimintoja maaseudun kehittämiseksi, paikallisen maaseututalouden elpymiseksi sekä työpaikkojen säilymiseksi ja luomiseksi maaseutualueilla. Hankkeiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista muodostuvat toimintaryhmät. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ohjelman tavoitteita ovat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. Maaseudun kehittäminen keskitetään yhteen ohjelmaan. Ohjelmassa on neljä toimintalinjaa: Ensimmäiseen toimintalinjan toimenpiteitä ovat mm. nuorten viljelijöiden tuet, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus, maatalouden investoinnit sekä elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen. Toiseen toimintalinjaan kuuluvat mm. epäsuotuisten alueiden tuet, NATURA alueille maksettavat tuet (LFA), maatalouden ympäristötuet sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Kolmanteen toimintalinjaan kuuluvat mm. maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen ja kehittäminen maatiloilla ja muissa maaseudun mikroyrityksissä, maaseutumatkailun kehittäminen EU-RAHOITUKSEN OPAS 19

21 ja maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen. Neljänteen toimintalinjaan kuuluu paikallisten toimintaryhmien toiminta em. linjojen mukaisesti sekä ryhmien alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö. Täysin uusia toimenpiteitä ohjelmassa ovat muun muassa tuet elintarvikkeiden jalostukseen, eläinten hyvinvointiin sekä maaseudun mikroyritysten kehittämiseen. Ohjelmakaudella maaseudun kehittämistä rahoitetaan EU:n uudesta maaseuturahastosta eli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). Maaseudun kehittämisen tuen yleiset säännöt tulevalle ohjelmakaudelle määrittelee neuvoston maaseutuasetus (N:o 1698/2005). Maa- ja metsätalousministeriö Maatalousosasto Puh. (09) (vaihde) Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma Ahvenanmaalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa. Se sisältää neljänlaisia toimia: maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, elämänlaatu ja monipuolinen talous maaseudulla sekä Leader-ohjelman toteuttaminen. Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) Sölve Högman Puh (0 ) Audiovisuaaliala Media 2007 Media 2007 on Euroopan unionin audiovisuaalisen alan tukiohjelma. Ohjelmassa tuetaan eurooppalaisten elokuvien, televisio-ohjelmien ja uusmediatuotantojen tekemistä, levittämistä ja markkinointia sekä alan koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa Euroopan kilpailukykyä kansainvälisilllä markkinoilla. Rahoituspuitteet vuosille ovat 755 miljoonaa euroa. Media 2007 sisältää viisi toimintalinjaa: Koulutus (käsikirjoitusten laatimistekniikat; taloushallinto; digitaalitekniikat) (7 %); Kehittäminen (yksittäiset hankkeet, luettelot, uudet kyvyt, yhteistuotanto, muu rahoitus) (20 %); 20 EU-RAHOITUKSEN OPAS

22 Levitys (jakelijat, myyntiagentit, lähetystoiminnan harjoittajat, elokuvateatterit, teosten digitointi) (55 %); Myynninedistäminen (pääsy markkinoille, festivaalit, tapahtumat, kulttuuriperintö) (9 %); Horisontaaliset toimet (5 %) sekä pilottihankkeet (4 %). Media ohjelmaan voivat osallistua toimijat EU- ja ETA-maista ( Norja,Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein). Media Desk Finland c/o Suomen elokuvasäätiö Energia Ks. myös tutkimuksen 7. puiteohjelma ja CIP-ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa ohjelma Älykäs energiahuolto Euroopassa -ohjelma sisältää erityisesti seuraavat toimet: tuetaan energiatehokkuutta ja energian järkevää käyttöä; edistetään uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja tuetaan energiansaannin monipuolistamista; edistetään energiatehokkuutta sekä uusien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteen alalla. Kauppa- ja teollisuusministeriö Yli-insinööri Pentti Puhakka Puh. (09) (vaihde) Kansalaisosallistuminen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma (Europe for citizens) Ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivista Euroopan kansalaisuutta, keskinäistä suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Kansalaisten Eurooppa -ohjelmalla pyritään lisäämään osallistujamaiden kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen välistä vuorovaikutusta sekä edistetään yhteisiin arvoihin ja yhteiseen historiaan ja kulttuuriin liittyvää toimintaa ja keskustelua. Ohjelman tukimuodot: Toimi 1: Aktiiviset kansalaiset. Toimella tuetaan kansalaisten osallistumista ystävyyskuntatoimintaan ja muunlaisiin suoraan kansalaisia koskettaviin projekteihin. Toimi 2: Aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Toimella tuetaan eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja yhteistyöhankkeita. EU-RAHOITUKSEN OPAS 21

23 Toimi 3: Yhdessä Euroopan puolesta. Toimella tuetaan erilaisia tapahtumia, tutkimuksia ja tiedotusta. Toimi 4: Euroopan aktiivisen muistiperinnön säilyttäminen. Toimella tuetaan hankkeita, jotka liittyvät fasismin ja stalinismin uhrien muiston vaalimiseen. Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti on 190 miljoonaa euroa. Kansalaisten Euroopan yhteyspiste Suomessa: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Vastaava asiantuntija Mauri Uusilehto Puh PL 343, Helsinki, käyntiosoite: Säästöpankinranta 2 A Puh (keskus)www. cimo.fi Ohjelman internetsivut Euroopan komission verkkopalvelussa: Kansalaisten Eurooppa-ohjelmaopas Ystävyyskuntatoiminta (Town Twinning) Euroopan komissio avustaa vuosittain käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa ystävyyskuntatoimintaa vuonna 1989 käynnistyneellä Town Twinning -ohjelmalla. Ohjelmalla tuetaan olemassa olevan ystävyyskaupunkitoiminnan syventämistä ja uusien ystävyyskaupunkisuhteiden luomista. Uudella ohjelmakaudella ystävyyskuntaohjelma on osa uutta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaa. Ystävyyskuntatoiminnan vuosittain julkaistuista ehdotuspyynnöistä luovutaan, ja jatkossa eri hanketyyppien hakuajat ovat vuosittain samat, mikä helpottaa ystävyyskuntatapahtumien pitkän aikavälin suunnittelua. Ystävyyskuntatoiminnan osalta uudessa ohjelmassa jatkavat tukitoimet 1) kansalaisten tapaamisille ja 2) ystävyyskuntien välisille konferensseille ja seminaareille. Uutta ovat tukitoimet 3) organisoitujen ystävyyskuntaverkostojen monivuotisille hankkeille ja 4) komission valitsemille kumppaneille koulutus- ja informaatiotarkoituksiin. Näistä tukitoimet 1 ja 2 käynnistyvät vuonna 2007 ja toimet 3 ja 4 vuonna EU-RAHOITUKSEN OPAS

24 Suomen Kuntaliitto Kansainvälisten asiain sihteeri Eeva Rautiainen Puh. (09) action1/measure1_en.html Kansanterveys Kansanterveysalan toimintaohjelma ( ) Ohjelma korvaa entiset kahdeksan kansanterveyden alan toimintaohjelmaa. Ohjelma täydentää kansallista politiikkaa ja sen päämääränä on myötävaikuttaa fyysisen terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin korkean tason saavuttamiseen sekä entistä parempaan terveysasioita koskevaan tasa-arvoon. Ohjelmaan voivat osallistua EU:n jäsenvaltioiden lisäksi EFTA/ETAmaat ja Turkki. Tuettavia toimia ovat: Terveyteen liittyvän tiedotuksen ja tietämyksen parantaminen kehittämällä terveydenhuollon valvontajärjestelmiä ja luomalla järjestelmiä, joiden avulla voidaan tutkia, neuvoa, raportoida, tiedottaa ja kuulla eri tahoja terveyteen liittyvissä asioissa Nopea reagointi terveysuhkiin lisäämällä valmiutta torjua tartuntatauteja ja muita terveysuhkia Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäiseminen kiinnittämällä huomiota terveyden taustatekijöihin kaikkien politiikkojen ja toimintojen yhteydessä. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamiseksi ovat 353,77 miljoonaa euroa. Nykyinen ohjelma tulee päättymään suunnitellusti vuonna 2007 ja uusi, vuoteen 2013 jatkuva ohjelma, käynnistynee vuoden 2008 alusta. Sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Satu Koskenkorva Puh. (09) Terveysalan toimintaohjelma Ohjelman tavoitteena on parantaa kansalaisten terveysturvaa edistää terveyttä hyvinvoinnin ja solidaarisuuden parantamiseksi hankkia ja levittää terveystietoa EU-RAHOITUKSEN OPAS 23

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 25.2.2011 2010/2211(INI) LAUSUNTOLUONNOS kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

EU-rahoituksen opas 2011 2013

EU-rahoituksen opas 2011 2013 EU-rahoituksen opas 2011 2013 & 173 Ulkoasiainministeriö, Eurooppatiedotus Koonnut Toimitus Ulkoasu Eurooppatiedotuksen työryhmä: Sari Tyynelä, Kanerva Kuisma, Anna Romo, Kimmo Rauatmaa, Senja Kallio Päivi

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009

Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Mikä ihmeen Erasmus+ 2/2009 Historiallinen perspektiivi: Pienistä ohjelmista suuriin kokonaisuuksiin 1986-1995 2000 2007 2014 Erasmus Comett Socrates Socrates Force + Comenius + Grundtvig LLP Erasmus+

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa

GRUNDTVIG-ohjelma. - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa GRUNDTVIG-ohjelma - Tavoitteet ja kohderyhmät - Aikuiskoulutus Grundtvigissa Grundtvig-ohjelma Monialaista aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä useilla aikuiskoulutuksen kehittämisalueilla Tarjoaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle. Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö EU:n Kansalaisten Eurooppa ohjelma liikunta-alalle Mauri Uusilehto Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Ketkä voivat osallistua? Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan voivat osallistua kaikki Euroopan kansalaisuutta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat 26.8.2015 Kari Aalto Aluetoimistot Brysselissä Brysselissä noin 300 aluetoimistoa 5 suomalaista aluetoimistoa

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2016 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2016 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut

Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Erasmus+ Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Kansainvälistymispalvelut Miksi hanke? Työkalu Lisäresurssi Sidos- ja kohderyhmien sitouttaminen Organisaation ja henkilöstön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa

Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa Nykyisten LLP- ja YiA-toimintojen jatkuvuus + -ohjelmassa Tämä esitys pyrkii antamaan käsityksen siitä, miten nykyisten EU-ohjelmien toiminnot jatkuvat uudessa ohjelmassa. Päälinjana on, että nykyiset

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toimiston taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EUedunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto on perustettu vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälitys

Koulutus- ja tiedonvälitys Koulutus- ja tiedonvälitys Savonlinna 25.5.2015 Mikkeli 27.5.2015 Kehityspäällikkö Ossi Tuuliainen Etelä-Savon ELY-keskus Maaseutupalvelut yksikkö M01 Tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet

Lisätiedot

Muita Euroopan unionin toiminta-aloja. Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa

Muita Euroopan unionin toiminta-aloja. Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Alue- ja rakennepolitiikka Maatalous Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa 1 Muita Euroopan unionin toiminta-aloja Alue- ja rakennepolitiikka 2 Euroopan unionin alue-

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto 2.3.2017 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ -TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2017 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR

56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Hinta: 3 EUR Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1977-1053 C 13 Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 56. vuosikerta 16. tammikuuta 2013 Ilmoitusnumero Sisältö Sivu III Valmistavat säädökset TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION ERASMUS+ YOUTH IN ACTION 2014-2020 13.11.2013 2/2009 Alustava Erasmus + -ohjelmasäädöksen käsittelyaikataulu 19.11 Äänestys EP:n täysistunnossa 5.11. Äänestys EP:n CULT valiokunnassa Marraskuun loppu Neuvoston

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Mitä Erasmus+ tarjoaa ammatilliselle koulutukselle - hakukierros 2017 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus-

Lisätiedot

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION

ERASMUS+ YOUTH IN ACTION ERASMUS+ YOUTH IN ACTION 2014-2020 20.2.2014 2/2009 Yksi ohjelma, kolme avainaluetta AVAINTOIMI 1 LIIKKUVUUS AVAINTOIMI 2 YHTEISTYÖHANKKEET AVAINTOIMI 3 NUORISOPOLITIIKAN UUDISTAMINEN Erasmus+ Youth in

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot