varsinais-suomen liikennestrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "varsinais-suomen liikennestrategia 2035 +"

Transkriptio

1 varsinais-suomen liikennestrategia

2 Varsinais-Suomen liikennestrategia ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02) Valokuvat: Sakari Somerpalo /Linea Konsultit Oy, s.55 Petri Valli / Cartina Taitto: Hanna Aalto / Linea Konsultit Oy Antti Vaalikivi / Varsinais-Suomen liitto

3 3 Sisällysluettelo 1 Lähtökohdat 6 2 Tavoitteet Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja -linjaukset 17 3 Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kehittämistarpeet Palvelutasotarkastelun sisältö Maakunnan ja sen osa-alueiden saavutettavuus Matkojen ja kuljetusten sujuvuus ja laatu Kuljetusten kustannustehokkuus Kestävä kaupunki- ja taajamaliikenne Liikenneturvallisuus Liikenteen ympäristöhaitat 38 4 Liikennestrategian kärkiteemat ja niitä palvelevat toimenpidekorit Varsinais-Suomi osana Eurooppaa ja porttina Skandinaviaan Merenkulku ja satamat Lentoyhteydet Tehokkaat rannikon ja sisämaan yhteydet liikenteen pääsuuntien kehittämispolut Helsingin suunta Sisämaan suunta Länsirannikon suunta Toimivat alueelliset ja paikalliset yhteydet Muu tieverkko Joukkoliikenne Saaristoliikenne Kestävä ja turvallinen liikenne Taajamat ja kaupunkialueet Liikenneturvallisuus 58 5 ja seuranta 60

4 4

5 5 esipuhe Varsinais-Suomen maakunta sijaitsee Itämeren ytimessä, osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Maakunta kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta teitse ja rautateitse. Varsinais-Suomen ja Turun toiminnallisen kaupunkiseudun rooli Suomen aluerakenteessa korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan meri- ja lentoliikenneyhteyksien yhdistämänä. Varsinais-Suomen liikennestrategia on toinen koko maakunnan kattava liikennejärjestelmäsuunnitelma. Se on laadittu liikennepoliittisen murroksen ajanjaksolla. Valtiontalouden tiukentuneet näkymät, liikennepolitiikan tarkastelu osana laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa sekä näkemys liikenteestä kansalaisille ja elinkeinoelämälle lisäarvoa tuottavana palveluna vaativat liikennejärjestelmäsuunnittelussa uudenlaista näkökulmaa. Varsinais-Suomen liikennestrategian laatimista ovat ohjanneet uuden liikennepolitiikan periaatteet, jotka kannustavat tarkasteluissa vahvaan liikenteen ja maankäytön kytkentään, käyttäjänäkökulman huomioimiseen sekä resurssien tehokkaaseen käyttöön. Tämä edellyttää uskallusta tehdä priorisointeja ja valintoja niin tavoitteiden painottamisessa, kehittämistarpeiden arvioinnissa kuin toimenpiteiden valinnassakin. Yksittäisten hankkeiden ja niiden edunvalvonnan sijasta keskeistä on määritellä maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä ja hyvin perusteltuja kehittämistarpeita, priorisoida ne ja jatkossa edistää näiden toteuttamista valtion, kuntien ja sidosryhmien yhteistyönä. Liikennejärjestelmää on suunniteltava osana muuta maankäyttöä, elinkeinoelämän tarpeet ja asukkaiden arjen sujuvuus huomioon ottaen. Varsinais-Suomen liikennestrategian lähtökohtina ovat olleet maakunnan tulevaisuudelle tärkeiden tekijöiden tunnistaminen ja vahvistaminen sekä liikennejärjestelmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteen päästöjen vähentämistä ja kestävän kehityksen edistämistä koskevien liikennepoliittisten tavoitteiden edistäminen. Varsinais-Suomen liikennestrategia valmistelua on johtanut ohjausryhmä: Juho Savo, Varsinais-Suomen liitto (pj.) Matti Salonen, Turun kaupunki Kimmo Suonpää, Naantalin kaupunki Antti Korte, Raision kaupunki Markku Niemi, Liedon kunta Harri Virta, Kaarinan kaupunki Markku Kylèn, Paimion kaupunki Timo Oja, Mynämäen kunta Mika Mannervesi, Salon kaupunki Jukka Alkio, Laitilan kaupunki Matti Tunkkari, Loimaan kaupunki Christjan Brander, Paraisten kaupunki Matti Vehviläinen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto Katariina Myllärniemi, Liikenne- ja viestintäministeriö Anders Jansson, Liikennevirasto Konsulttina liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet Linea Konsultit Oy ja Strafica Oy. Turussa, 26. päivänä elokuuta 2014 Varsinais-Suomen liitto Juho Savo maakuntajohtaja Ohjausryhmän puheenjohtaja Nyt laadittu Varsinais-Suomen liikennestrategia tarkentaa vasta valmistunutta maakuntastrategiaa liikennejärjestelmän osa-alalla molempien prosessien ytimessä on maakunnan aluekehitystä tukeva saavutettavuus, asukkaiden arjen sujuvuuden edistäminen sekä kestävän aluerakenteen vahvistaminen. Varsinais-Suomen liikennestrategia on tuottanut tietopohjaa myös Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyötä varten. Lisäksi yhteisessä prosessissa Varsinais-Suomen liikennestrategiatyön kanssa on laadittu Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

6 6 1. Lähtökohdat Maan kolmanneksi suurin maakunta Varsinais-Suomi on osa kasvavaa Etelä-Suomea ja Turun seutu on kautta vuosikymmenten ollut yksi maan kasvukeskuksista. Nykyisin Varsinais-Suomi on asukkaallaan maan kolmanneksi suurin maakunta ja Turun seutukunta asukkaallaan maan kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Salon seudulla asukkaita on lähes , Loimaan seudulla vajaa ja Vakka-Suomessa runsaat Suuren osan maakunnan saaristoalueesta kattavan Turunmaan alueella asuu runsaat asukasta, joista lähes puolet Turun työssäkäyntialueeseen selkeästi kuuluvassa Paraisten keskustaajamassa. Portti Skandinaviaan ja Itämerelle Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta Varsinais- Suomella on logistisesti tärkeä asema meri- ja maakuljetusreittien solmupisteenä. Varsinkin Skandinavian liikenteessä Varsinais-Suomen porttiasema on vahva. Turun ja Naantalin satamista liikennöi Ruotsiin päivittäin lähes kymmenen edestakaista laivavuoroa ja niiden mukana kulkee suurin osa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välisestä tavaraliikenteestä. Tavaran lisäksi Turun ja Tukholman välillä liikennöivillä laivoilla kulkee vuosittain lähes kolme miljoonaa matkustajaa ja Turusta on päivittäin neljä edestakaista lentoyhteyttä Tukholmaan. Hyvät laiva- ja lentoyhteydet tukevat Turun ja Tukholman seutujen yhteistyön vahvistumista osana pohjoisen Itämeren kaupunkiverkostoa sekä Varsinais-Suomen asemaa Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen osana. Varsinais-Suomen monipuolinen elinkeinorakenne tarvitsee monipuolisia liikennepalveluja Varsinais-Suomen vahvuutena on elinkeinorakenteen monipuolisuus, vaikkakin osa seutukunnista on elinkeinorakenteeltaan yksipuolisia ja suhdanneherkkiä. Maakunnan vahvoja aloja ovat mm. meri-, metalli- ja koneteollisuus, lääke- ja bioteknologia, informaatioteknologia, kemianteollisuus sekä elintarviketuotanto- ja teollisuus. Matkailu on kasvava ala, jossa Varsinais-Suomen vetovoima perustuu erityisesti historiaan ja saaristoon. Työpaikkamäärältään suurimpia toimialoja ovat kauppa ja muut yksityiset palvelut. Koulutuspalvelujen merkitys elinkeinona ja työllistäjänä on huomattava. Samalla laaja koulutustarjonta muodostaa oleellisen vahvuustekijän alueen elinkeinoelämän kehittämisessä. Maakunnan yliopistotarjonta kattaa lähes kaikki tieteen alat ja keskiasteen koulutustarjonta on erittäin laajaa. Monipuolinen elinkeinorakenne tuo maakunnan liikennejärjestelmälle monenlaisia tarpeita. Ulkomaankaupan satamat sekä metalli- ja kemianteollisuus edellyttävät kustannustehokkaita tie-, rata- ja laivayhteyksiä: hyväkuntoisia teitä, toimivia ratayhteyksiä ja riittävän kulkusyvyyden omaavia meriväyliä. Elintarviketuotannolle ja -teollisuudelle on tärkeää myös alemman tieverkon ympärivuotinen liikennöitävyys. Korkean teknologian tuotteiden kuljetuksissa korostuvat nopeus ja täsmällisyys: sujuva tieverkko, tiheät laivayhteydet ja toimivat lentorahtipalvelut. Henkilöliikenneyhteyksillä on entistä keskeisempi merkitys kaikelle elinkeinoelämälle. Verkostoituvien ja kansainvälistyvien yritysten toiminta edellyttää hyviä lento-, juna- ja tieyhteyksiä muualle maahan ja ulkomaille. Myös koulutuspalvelujen kehittämisen edellytyksenä on hyvät henkilöliikenneyhteydet muualle maahan, erityisesti joukkoliikenteellä. Varsinais-Suomen liikenneverkon rakenteessa näkyy maakunnan ja Turun vahva historia. Tärkeimmät päätiet ja radat suuntautuvat säteittäisesti Turkuun, josta lähtevät meriväylät Ruotsiin ja muualle Itämerelle. Päätiet ja radat Helsingin, Tampereen ja länsirannikon suuntiin palvelevat Turun seudun ohella samalla myös muita seutukuntia. Maakunnalle on myös tyypillistä tiheä, monilukuisista taajamista ja kyläkeskuksista koostuva asutusrakenne sekä rannikon ja jokilaaksojen perinteisten maanviljelysalueiden leimaama vanha kulttuurimaisema. Varsinaista syrjäistä maaseutua ei juuri ole, vaan myös haja-asutusalue on varsin kattavasti asuttu. Tämä korostaa haja-asutusaluetta palvelevan alemman tieverkon liikennöitävyyden merkitystä. Se merkitsee haastetta myös joukkoliikenteen peruspalvelujen järjestämiselle. Jalankulun ja pyöräilyn merkitys ja olosuhteet korostuvat laajasti niin kaupungeissa ja taajamissa kuin niiden ulkopuolellakin. Varsinais-Suomen erityispiirteenä on laaja, koko maailman mittakaavassa ainutlaatuinen saaristoalue. Vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin missään muussa maamme maakunnassa.

7 7 Matkailulle on tärkeää hyvä kotimainen ja kansainvälinen saavutettavuus kaikilla kulkutavoilla sekä saariston kulkuyhteyksien toimivuus. Vaikka matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat keskittyneet Turun seudulle, koko Varsinais-Suomen erityiset matkailulliset vetovoimatekijät merellisyys, historia ja kulttuuri rakentuvat vahvasti myös saariston ja maaseudun kulttuuriympäristön tarjoamiin elämyksiin. Erityisen suuri merkitys elinkeinoperustaan matkailulla on saaristokunnissa. Maakunnan matkailu onkin nähtävä kokonaisuutena, jonka toimintaedellytyksenä ovat hyvät kulkuyhteydet Turkuun sekä toimivat jatkoyhteydet Turusta edelleen muualle maakuntaan eri kulkutavoilla. Lisäksi monet maakunnan keskeiset matkailutuotteet, kuten Saariston Rengastie, suoranaisesti rakentuvat liikenneyhteyksiin perustuvan rungon ympärille. Suomi kaupungistuu, kaupungit verkottuvat ja kehitysvyöhykkeet vahvistuvat Aluerakenteen yleisenä kehityssuuntana on kaupungistumisen jatkuminen ja kasvun keskittyminen suurille kaupunkiseuduille. Suomi on kaupungistumiskehityksessä edelleen useimpia muita kehittyneitä länsimaita jäljessä ja muutto kaupunkikeskuksiin todennäköisesti jatkuu. Hajaasutusalueelta muuttaa erityisesti nuori väestö. Varsinais- Suomessa kasvu on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana kohdistunut Turun ja Salon seuduille. Nyt Salon väestönkehityksessä on it-työpaikkoja kohdanneen rakennemuutoksen johdosta tapahtunut käänne ja sen myötä tuleva kehityssuunta on epävarma. Toinen aluerakenteen merkittävä kehitystrendi on se, että hierarkkinen keskusverkko, jossa vuorovaikutus on keskittynyt lähimmän ylemmän tason keskuksen suuntaan, on kasvavassa määrin muuttunut verkko- ja vyöhykemäiseksi rakenteeksi, jossa kaupunkiseudut ja niiden toimijat verkottuvat samanaikaisesti monella eri tasolla niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin globaalisti. Vaikka sähköisen yhteyksien kehitys luo edellytyksiä paikasta riippumattomalle verkostoitumiselle, keskusten välisten fyysisten liikenneyhteyksien kehitys ohjaa edelleen vahvasti aluerakenteen kehitystä. Kaupunkiseutujen vaikutusalueet laajenevat, limittyvät ja verkottuvat hyvien liikenneyhteyksien suunnassa, mikä synnyttää vahvojen liikennekäytävien varrelle kehittyviä vuorovaikutusvyöhykkeitä ja nauhakaupunkeja. Verkottumista ja vyöhykkeistymistä tukemalla voidaan muodostaa suurempia työ-, markkina- ja yhteistoimintaalueita ja lisätä näin koko vyöhykkeen taloudellisia mittakaavaetuja. Liikenneyhteyksien luomat edellytykset riittävän vahvojen toiminnallisten alueiden rakentumiselle sekä yritysten verkottumiselle maan sisällä ja kansainvälisesti ovat tärkeitä myös Varsinais-Suomen tulevalle kehitykselle. Väestön ikääntyessä ja ikäryhmien pienentyessä myös ammattitaitoisen työvoiman saanti nousee entistä tärkeämmäksi menestystekijäksi. Tällöin hyvien henkilöliikenneyhteyksien tarve korostuu erityisesti pienempien seutukuntien yritysten ja julkisorganisaatioiden työvoiman saannin kannalta, mutta kasvavassa määrin myös koko maakunnan kehityksen näkökulmasta Turun sk Varsinais-Suomi Pirkanmaa Uusimaa Salon sk Loimaan sk Vakka-Suomen sk Åboland-Turunmaa sk Kuva 1. Varsinais-Suomen ja seutukuntien väestökehitys (vertailuna Pirkanmaa ja Uusimaa), lähde Tilastokeskus.

8 8 Varsinais-Suomen eri osien kehityskaaret ovat olleet hyvin erilaista. Turun seudulla väestönkasvu on jatkunut melko tasaisesti koko sotien jälkeisen ajan. Vakka-Suomessa maan teollistumisvaihe käänsi asukasluvun laskun nopeaan kasvuun 1970-luvulta lähtien, mutta 1990-luvun laman ja teollisuuden rakennemuutoksen jälkeen seurasi tähän päivään saakka jatkunut väestönlasku. Salon seudulla väestön väheneminen kääntyi 1980-luvulla nopeaan kasvuun it-teollisuuden myötä, mutta nyt muun muassa Nokian tehtaiden sulkemisen myötä kehityksen suunta on epävarma. Loimaan seudulla asukasluku väheni maaseudun rakennemuutoksen myötä seutukunnista jyrkimmin 1980-luvulle saakka, mutta sen jälkeen vakiintunut lähes samalle tasolle. Turunmaalla asukasluvun loiva lasku tasaantui 1980-luvulla. Työssäkäyntialueet laajenevat, yhdyskuntarakenne hajaantuu ja Turun seutu ruuhkautuu Kaupunkiseutujen kasvaessa on tapahtunut vahvaa seutuistumiskehitystä, jossa kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja limittyneet ja pendelöinti lisääntynyt paitsi keskuskaupunkiin myös reunakeskusten suuntiin. Nykyisin Varsinais-Suomen noin työpaikasta lähes puolet sijaitsee Turussa. Työssäkäyntialue, josta yli 10 prosenttia työllisistä käy Turussa töissä, ulottuu noin 50 kilometrin säteelle. Myös Salon työssäkäyntialue on laajentunut voimakkaasti ja Turun ja Salon seudut ovat selkeästi linkittyneet yhdeksi työmarkkinavyöhykkeeksi nopeiden tie-, juna- ja linja-autoyhteyksien tukemana. Tavoitteena on myös Vakka-Suomen ja Loimaan seudun kytkeminen paremmin osaksi koko maakunnan laajuista vahvaa työmarkkina-aluetta. Turkuun suuntautuvien työmatkojen kasvu ei silti ole merkinnyt sitä, että muihin kuntiin suuntautuvat työmatkat olisivat vähentyneet, vaan kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut lähes joka suuntaan. Kehitys ei rajoitu maakunnan sisälle. Vakka-Suomen pohjoisosat ja Rauman seutu ovat jo nyt samaa työssäkäyntialuetta. Myös Varsinais-Suomen ja pääkaupunkiseudun välinen työssäkäynti on lisääntynyt, samoin maakunnan koillisosien ja Forssan seudun välinen pendelöinti. Pitkän tähtäimen aluekehitystavoitteena on koko eteläisen Suomen kaupunkiseutujen lähentäminen toisiinsa yhdeksi toiminnalliseksi alueeksi, jonka runkoina toimivat Helsinki Turku Tampere-kolmio, Turusta Helsingin kautta itään jatkuva Pohjoinen kasvuvyöhyke sekä valtatien 8 suuntainen länsirannikon kehityskäytävä. Liikenteessä kehitys on merkinnyt sitä, että erityisesti Turun sisääntuloväylien ja Kehätien liikenne on kasvanut nopeasti. Teiden sujuvuuden parantaminen puolestaan kiihdyttää työssäkäyntialueiden laajenemiskehitystä, autoliikenteen kasvua ja henkilöautoriippuvaisen yhdyskuntarakenteen rakentumista. Turun keskustan sisääntulotiet toimivat jo nyt välityskykynsä ylärajoilla eikä niiden kapasiteettia ole juuri mahdollista lisätä. Kokemukset osoittavat, että pelkästään tieverkkoa kehittämällä ruuhkautumisongelmaa ei voida ratkaista. Myös Turun seudulla tarvitaan määrätietoista autoliikenteen kasvua hillitsevää ja kestävämpiä kulkutapoja suosivaa liikenne- ja maankäyttöpolitiikkaa. Tavoitteena on liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Tämä edellyttää juna- ja linja-autoliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn parantamista verrattuna autoliikenteeseen sekä uuden maankäytön ohjaamista linja-autoliikenteen runkolinjoihin ja ratoihin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille, jalankulku- ja pyöräilyetäisyyden päähän palveluista. Turun seudulla, kuten muillakin kasvavilla kaupunkiseuduilla, haasteena on muuttaa hajautumiseen johtanut kehitys taajamarakennetta eheyttäväksi. Seudun keskeisillä alueilla on tapahtunut selvää tiivistymistä, mutta reuna-alueilla kehityssuunta on ollut hajautuva. Todennäköisesti kasvukeskusten keskeisillä alueilla tapahtuu jatkossakin selvää tiivistymistä, mutta reuna-alueilla kehityssuunnan muuttaminen vaatii uudenlaista maapolitiikka ja maankäytön ohjausta. Tulevaan kehityssuuntaan vaikuttavat osaltaan myös kuntarakenteessa tapahtuvat muutokset. Samaan aikaan kun kasvukeskuksissa on ongelmana liikenteen kasvu ja ruuhkautuminen, väestöltään vähenevillä alueilla haasteina ovat välttämättömien julkisen liikenteen palveluiden turvaaminen ja hiljaisimman yksityis- ja maantieverkon ylläpito.

9 9 Työmatkat ovat Suomessa pidentyneet alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä työmarkkinoiden ja elinkeinorakenteen muutosten seurauksena (kuva 2.116). Pitkien työmatkojen lisäksi työasiointimatkojen ja muiden työhön liittyvien matkojen määrä on kasvanut. Kaupunkiseutujen välisen työssäkäynnin kasvu näkyy erityisesti metropolialueelle suuntautuvien pitkien työmatkojen määrän kasvuna kilometrin etäisyydeltä sijaitsevilta kaupunkiseuduilta. (Liikennevirasto 2012b) Kuva Kaupunkiseutujen välinen työssäkäynti vuosina 1990 ja (YKR/SYKE ja TK) Kuva 2. Kaupunkiseutujen välinen työssäkäynti 1990 ja 2010, lähde YKR/SYKE ja TK, kuvien lähde ALLI-kartasto Pyhäranta Laitila Uusikaupunki 83 Oripää Loimaa Pöytyä Mynämäki Vehmaa Kustavi Nousiainen Taivassalo Koski Tl Aura Rusko Tarvasjoki Masku Somero Lieto Raisio Paimio Turku Naantali Marttila Kaarina Salo Sauvo Parainen Työssäkäynnin suuntautuminen eri kuntiin asuinpaikan mukaan v Turku Muu Varsinais-Suomi Salo Pääkaupunkiseutu Uusikaupunki Rauma Loimaa Forssa Parainen Muu ulkopuoli Kemiönsaari YKR SYKE & Tilastokeskus työmatkaa km Kuva 3. Työssäkäyntialueiden limittyminen, lähde YKR.

10 10 Ilmastonmuutos ihmiskunnan yhteisenä haasteena Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen leikata maailman kasvihuonekaasupäästöjä siten, että lämpeneminen pysyy enintään kahdessa asteessa. Liikennesektori on merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja ja sen on omalta osaltaan vastattava kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Liikennesektorilla on suuri päästöjen vähentämispotentiaali, mutta haasteena on nopeasti vaikuttavien, tehokkaiden ja poliittisesti hyväksyttävien keinojen löytäminen. Yksikköpäästöihin vaikutetaan pääasiassa moottoritekniikan ja polttoaineiden kehittymisen kautta. Liikennesuoritetta voidaan pienentää muun muassa liikkumisen ja kuljetusten hinnoittelulla, jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistoimilla sekä matkanpituuksien kasvua hillitsevällä kaavoituksella ja yhdyskuntasuunnittelulla. Vapaa-ajan asutuksen merkitys on suuri Varsinais-Suomessa on enemmän vapaa-ajan asuntoja kuin missään muussa maakunnassa, yhteensä lähes , ja määrä kasvaa jatkuvasti. Vapaa-ajan asutuksen suurta merkitystä kuvaa se, että saaristoalueilla asukasmäärä moninkertaistuu kesäaikaan. Työajan joustojen lisääntyessä ja eläkkeellä olevan väestönosan kasvaessa vapaa-ajan asunnoilla myös asutaan entistä pitempiä aikoja. Erityisesti saaristo- ja rannikkoalueilla vapaa-ajan asutuksella ja matkailulla on tärkeä elinkeinomerkitys. Samalle ne tukevat päivittäispalvelujen säilymistä lähellä alueen asukkaita. Vapaa-ajan asutuksen lisääntymisen myötä myös liikennemäärät saaristoteillä, maantielautoilla ja yhteysaluksilla ovat ajan mittaan kasvaneet. Ruuhka-aikojen lisäkapasiteettitarve, saaristoliikenteen kasvavat kustannukset ja käytettävissä olevan rahoituksen niukkeneminen ovat vaikeasti ratkaistava yhtälö, joka vaatii uudenlaisia ratkaisumalleja ja ajattelutapoja. Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen ohella myös saariston matkailuelinkeino on vahvasti riippuvainen lautta- ja yhteysalusliikenteen tarjoamien yhteyksien palvelutasosta Turun seutukunta Salon seutukunta Loimaan seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Åboland- Turunmaan seutukunta Kuva 4. Kesämökkien määrän kehitys Varsinais-Suomen seutukunnissa vuosina , lähde Tilastokeskus.

11 11 Väylänpidossa rahoitus entistä niukempaa, henkilökuljetuksissa menojen kasvu saatava taittumaan Väylänpito Valtion perusväylänpidon rahoitus on pienentynyt reaaliarvoltaan jo pitkään ja kuluu lähes kokonaan maantie- ja rataverkon päivittäiseen hoitoon ja kunnon ylläpitoon. Tällä hetkellä perusväylänpidon nettorahoitus (ei sisällä tuottoja) on noin miljardi euroa vuodessa. Isojen kehittämisinvestointien rahoitus on aiempina vuosina ollut tasoltaan noin puoli miljardia euroa, aivan viime vuosina enemmänkin. Pieniä tehokkaita toimenpiteitä, joustavia vaiheittaisia kehityspolkuja ja paikallista päätösvaltaa painottavista liikennepolitiikan tavoitteista huolimatta ELY-keskuksilla ei nykyisin ole käytettävissään juuri lainkaan rahaa tieverkon pieniin parantamistoimiin. Valtion liikenneverkon parantaminen tapahtuu lähes kokonaan eduskunnan erikseen päättämien isojen kehittämishankkeiden ja pienemmässä määrin valtakunnallisesti ohjelmoitujen teemarahoitusten avulla. Koska pieniin paikallisiin parantamistoimiin ei ole saatavissa rahoitusta valtiolta, kunnat ovat joutuneet kasvavassa määrin rahoittamaan oman katuverkkonsa kehittämisen ohella myös maantieverkon toimenpiteitä. Valtion väylänpidon rahoitusjärjestelmään ja rahoituksen painotuksiin kohdistuukin suuria uudistamispaineita. Liikennepoliittisen selonteon mukaan liikenteen rahoituksen painopistettä suunnataan jatkossa liikenneverkkojen isoista kehittämisinvestoinneista perusväylänpidon pieniin investointeihin sekä ylläpitoon. Lisärahoituksesta huolimatta perusväylänpidon reaalisen ostoarvon ennakoidaan kuitenkin vähenevän suunnitellulla rahoitustasolla. Valtakunnallisten väylänpidon linjausten mukaan perusväylänpidon rahoituksen ostovoiman hiipuessa ensisijaisesti tingitään maantieverkon parantamisesta sekä vähäliikenteisen maantieverkon ylläpidosta. Nykyinen erittäin niukka rahoitustilanne pienissä parantamisinvestoinneissa sekä alemman tieverkon ylläpidossa tulee siten jatkumaan ainakin lähivuosina. Myös isojen liikennehankkeiden rahoitustaso tullee lähivuosina vähenemään. 2,2 1,2 1,5 4,6 2,6 12,8 26,3 25,9 28,3 Päivittäinen kunnossapito Elinkaaren varmistaminen Maantielauttaliikenne Yhteysalusliikenne Liikenneväylien parantamisinvestoinnit Suunnittelu Joukkoliikenne Maanhankinta Yksityistieavustukset Liikenneviraston perusväylänpidon suunnitelman mukaan vuosina perusväylänpitoon käytettävissä oleva keskimääräinen vuosittainen vajaan 1,2 miljardin euron rahoitus jakaantuu eri toimenpiteisiin seuraavasti: - päivittäiseen kunnossapitoon 405 milj. euroa (hoito 340, erilaisten laitteiden ja varusteiden käyttö ja energia 65) - ylläpitoon 380 milj. euroa (kunnon ylläpito ja korjaukset) - liikenteen palveluihin 180 milj. euroa (liikenteen ohjaus ja informaatio 75, jäänmurto 50, lauttaliikenne 50, merikartoitus 5) - parantamiseen 110 milj. euroa (liikenneväylien parantamisinvestoinnit 70, liikenteen hallinnan järjestelmät 20, suunnittelu 20). Tilastokeskuksen mukaan kuntien rahoitus liikenneväylien ylläpitoon ja rakentamiseen oli vuonna 2010 vajaa 1,3 miljardia euroa 1. Myös kuntien taloudellinen tilanne on tiukka, eikä ole oletettavissa, että ne pystyisivät panostamaan nykyistä enemmän katuverkon hoitoon ja parantamiseen. Julkinen liikenne 2 Valtion ja kuntien rahoitus julkiseen liikenteeseen muodostuu kahdesta osasta. Suora rahoitus koostuu valtion ja kuntien liikennepalveluiden ostoista, sopimusliikennekorvauksista ja lipputuista. Matkakustannusten korvaukset puolestaan koostuvat valtion ja kuntien maksamista kouluja opiskelumatkoista, sosiaalihuollon kuljetuspalveluista sekä sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista. Vuonna 2011 valtion ja kuntien kokonaisrahoitus oli yhteensä lähes miljardi euroa. Kuntien osuus siitä oli vajaa 670 miljoonaa euroa, valtion vajaa 310 miljoonaa euroa. Rahoituksesta vajaa 570 miljoonaa euroa kohdistui kaikille avoimeen joukkoliikenteeseen ja runsaat 400 miljoonaa euroa erilaiseen tilausliikenteeseen. Suoran rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli 370 miljoonaa euroa. Tästä juna- ja lentoliikenteeseen käytettiin 37 miljoonaa euroa, lähes kokonaan valtion rahaa. Suurten kaupunkien joukkoliikenteeseen panostettiin yhteensä 189 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus oli 95 %. Muun kaupunkiliikenteensuora rahoitus oli yhteensä 65 milj. euroa, josta kunnat rahoittivat vajaa 80 % ja valtio runsaat 20 %. Muun joukkoliikenteen suora rahoitus oli yhteensä 75 miljoonaa euroa, josta valtio rahoitti 50 % ja kunnat 50 %. Viimeksi mainitut osuudet jakautuvat usein siten, että valtio rahoittaa 100 % kuntien välisestä joukkoliikenteestä ja kunnat 100 % kuntien sisäisestä joukkoliikenteestä. Valtion suoraan rahoitukseen voidaan em. lukujen lisäksi laskea mukaan julkisiin liikennepalveluihin verrattavan saariston yhteysalusliikenteeseen rahoitus, joka oli vuonna 2011 noin 13 miljoonaa euroa. Kuva 5. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelle kohdistuva valtion liikennerahoitus vuonna 2014 (ei sisällä radanpitoa, meriväylänpitoa, valtatien 8 kehittämishanketta, suurten kaupunkien joukkoliikennetukea eikä KELAn maksamia matkakorvauksia), lähde Varsinais-Suomen ELY-keskus. 1 (lähde Documents/460%20Liikennev%C3%A4yl%C3%A4t% pdf) 2 (lähde Joukkoliikenteen rahoitus Työryhmän raportti, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 12/2013)

12 12 Matkakustannusten korvausten osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 600 miljoonaa euroa. Tästä summasta noin 160 miljoonaa euroa oli Kelan sairausvakuutuslain perusteella maksamia matkakorvauksia ja noin 140 miljoonaa euroa kuntien menoja vammaispalvelulain, kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuksiin. Kuntien kustannukset koululaislippuihin ja koulukuljetuksiin olivat noin 160 miljoonaa euroa. Kela maksoi keskiasteen opiskelijoiden koulumatkatukea runsaat 40 miljoonaa euroa. Julkisen liikenteen kokonaistuki on kasvanut nopeasti ja kokonaissumma on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Valtion rahoitus matkakustannusten korvauksiin on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Kuntien matkakorvaukset sekä kuntien suora rahoitus ovat lähes kaksinkertaistuneet. Valtion suora joukkoliikennerahoitus on kasvanut vähiten, vajaa 30 %. Jatkossa matkakorvausten kasvu on saatava taittumaan ja rahoituksesta suurempi osa ohjattava laajempaa käyttäjäkuntaa palveleviin kaikille avoimiin kuljetuspalveluihin. Henkilöliikenteen kehitysnäkymiä Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan Varsinais-Suomen asukkaiden kotimaanmatkoista noin 55 % ja kilometreistä noin 70 % kuljetaan henkilöautolla. Lähes 30 % arjen matkoista tehdään jalan tai pyörällä, joukkoliikenteen osuus on noin viisi prosenttia. Runsas viidesosa kotimaanmatkoista on työ-, koulu- tai opiskelumatkoja. Vajaa 40 % on ostos- ja asiointimatkoja ja saman verran on erilaisia vapaaajan matkoja. Matkan pituus on keskeinen kulkutavan valintaa ohjaava tekijä. Nykyiset kehityssuunnat, yhdyskuntien hajautuminen ja lähipalveluverkon harventuminen, pidentävät matkojen pituuksia heikentäen kävelyn, pyöräilyn ja tehokkaan joukkoliikenteen edellytyksiä. Samalla autonomistuksen kasvu ja kahden auton talouksien yleistyminen, vähentää merkittävästi muiden kulkutapojen käyttöä. Yhteiskunnan riippuvuus auton käytöstä lisääntyy. Kehitys on ristiriidassa liikennejärjestelmän toimivuus- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Pääteillä ja Turun seudulla ruuhkat ja liikenteen haittavaikutukset lisääntyvät samalla kun keskusten ulkopuolella julkisten liikennepalvelujen heikkeneminen ja lähipalvelujen väheneminen merkitsevät isolle osalle väestöä liikkumismahdollisuuksien kaventumista. Väestönkehitys sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat myös liikkumiseen ja liikenteeseen. Muun maan tavoin myös Varsinais-Suomessa ikääntyneiden määrä ja osuus kasvaa nopeasti. Kasvavan ja kenties entistä aktiivisemman senioriväestön liikkumistottumukset voivat muuttaa eri matkaryhmien osuuksia ja palvelutarpeiden painopisteitä. Yhtäältä joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen tarve voi lisääntyä, mutta toisaalta yhä useampi seniori-ikäinen autoilee ja on tottunut auton tarjoamiin liikkumismahdollisuuksiin. Joka tapauksessa jalankulkuympäristössä ja joukkoliikennepalveluissa esteettömyyden merkitys kasvaa ja tieliikenteessä tarvitaan entistä selkeämpää ja turvallisempaa liikkumisympäristöä. Elämäntapojen erilaistuminen, yksilöllisyyden korostuminen ja varallisuuden kasvu ovat toistaiseksi johtaneet erityisesti henkilöautoilun lisääntymiseen. Toisaalta ihmiset ovat entistä ympäristötietoisempia ja arvostavat turvallisuutta valinnoissaan yhä enemmän. Sosiaalisen kanssakäymisen uudet muodot ja paikat muuttavat samalla liikkumistottumuksia. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille tukee kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääntymistä, mutta toistaiseksi yhdyskuntarakenteen samanaikaisen hajautumisen aiheuttama liikkumisetäisyyksien piteneminen on lisännyt autoistumista. Työaikajoustojen ja etätyön yleistyminen olisi edullinen keino tasoittaa myös kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen ruuhkahuippuja. Kulkumuotojen roolit muuttuvat Autoistuminen on ollut länsimaisen kaupunkirakenteen hajautumisen perusta. Jatkossa biopolttoaineiden ja muun uusiutuvan energian käyttö kasvaa ja polttomoottoreista siirrytään hybridiin ja sähköön. Liikenneväylät ja liikkumisen tavat muovaavat tulevaisuudessakin aluerakenteen ja alueidenkäytön kehityskuvaa. Kulkumuotojen työnjaossa on nähtävissä seuraavia kehitystrendejä: Pitkissä yhteyksissä lentoliikenne jatkaa kasvuaan. Keskipitkissä yhteyksissä raideliikenteen merkitys kasvaa. Auto on edelleen hallitseva kulkutapa taajamien ja vahvimpien joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolella. Pyöräilyn rooli ja merkitys lyhyen liikkumisen kulkumuotona on kasvussa. Kävely on entistä tärkeämpi kaupungin perusliikkumismuoto.

13 13 Liikennepolitiikassa kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä pyritään edistämään ja henkilöautoliikenteen kasvua hillitsemään. Henkilöautoliikenteen määrä on kuitenkin kasvanut jatkuvasti voimakkaiden taloustaantumien aikoja lukuun ottamatta. Talouden ja varallisuuden kehitys määrittää henkilöautoliikenteen kehittymistä samoin kuin autoilun kustannusten muutokset verrattuna muiden kulkutapojen käytön kustannuksiin. Polttoaineen hinnan voidaan olettaa nousevan, autoilun verot ja maksut eivät oletettavasti ainakaan laske. Liikenteen hinnoittelun muutos hankkimisen verotuksesta käytön mukaan määräytyviin maksuihin on todennäköinen tulevaisuuden muutossuunta. Biopolttoaineet ja sähkö yleistyvät vähitellen henkilöauton käyttövoimana. Jalankulun suosio lisääntyy, jos yhdyskuntarakenne tiivistyy ja suurempi osuus päivittäisistä matkakohteista on saavutettavissa jalan. Yksin asuvien määrä kasvaa edelleen, mikä lisää pienten asuntojen ja jalan ja pyörällä liikkumista suosivan keskustasijainnin kysyntää. Maankäytön muutokset ovat kuitenkin hitaita, kun taas liikkumis- ja kulutuspreferensseissä tapahtuvat muutokset, kuten lähipalveluiden suosiminen, voivat vaikuttaa nopeammin. Myös energian hinnan nousu ja terveys- ja ympäristötietoisuuden kasvu hyödyttävät erityisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Liikunta ja virkistys ovat jo nyt tärkeitä motiiveja matkojen tekemiseen jalan tai pyörällä. Viime vuosina pyöräilyn imago yksilöllisenä ja ympäristöystävällisenä kulkutapana on vahvistunut. Pyöräilyn kasvulle onkin tulevaisuudessa hyvät edellytykset, jos liikenneympäristön olosuhteet tukevat sitä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä perustelee myös lasten ja aikuisten liian vähäisen arkiliikunnan nousu merkittäväksi kansanterveysongelmaksi. Omin jaloin tehdyt matkat tukevat myös toimintakyvyn ylläpitoa väestön ikääntyessä. Väestön keskittyminen kaupunkiseuduille tukee sekä paikallisen että pitkämatkaisen joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Linja-auto- ja junaliikenteen tarjonnan ja kustannusten muutoksilla on suuri vaikutus sen houkuttelevuuteen. Viime vuosina pitkämatkaisen linja-autoliikenteen kulkutapaosuus on ollut laskussa ja junaliikenteen kasvussa. Linja-autoliikenteessä vuoteen 2019 mennessä tapahtuva kilpailun avautuminen on merkittävä muutos, jonka vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Junaliikenteessäkin kilpailu voidaan avata 2020-luvulla, mikäli se nähdään liikennepoliittisesti hyväksi ratkaisuksi. Sekä linja-auto- että junaliikenteessä kasvavan hintakilpailun voidaan ennakoida lisäävän matkustajamääriä. Älyliikenteen sovellukset nostavat matkustajainformaation uudelle tasolle ja luovat edellytyksiä uudentyyppisille joukkoliikennepalveluille. Haja-asutusalueiden joukkoliikenteen käyttäjämäärien hiipuessa julkisen liikenteen peruspalveluiden turvaaminen edellyttää uusia ratkaisumalleja sekä yhteiskunnan tarjoamien liikennepalvelujen kokonaiskoordinointia eri hallinnonalojen samoin kuin valtion ja kuntien välillä. Tavaraliikenteen tulevaisuudennäkymiä Elinkeinoelämän logistiikan kehitystrendit vaikuttavat myös Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tarpeisiin. Tuote- ja palveluvalikoima sekä yritysten toimintatavat suunnitellaan enenevässä määrin asiakaslähtöisesti, mikä yhdessä varastojen vähentämisen kanssa edellyttää tilauksesta toimitukseen kuluvan ajan lyhentämistä. Kun kuljetusverkossa on riittävästi kuljetettavaa tavaraa, mahdollistuvat aikataulultaan tiheät ja säännölliset kuljetusyhteydet. Tavaravirrat keskittyvät logistisesti edullisiin kuljetuskäytäviin, joilla pystytään tarjoamaan aikataulultaan tiheitä ja säännöllisiä kuljetusyhteyksiä. Tämä edellyttää terminaalitoimintojen keskittämistä ja keskusterminaaleihin tukeutuvia jakeluyhteyksiä. Kansainvälisessä liikenteessä tämä merkitsee laiva- ja lentoliikenteen keskittymiskehitystä sekä tarvetta satamien ja lentoasemien hyvälle integroitumiselle muuhun kuljetusjärjestelmään. Esimerkiksi Skandinaviaan suuntautuvat kuljetukset ovat vahvasti keskittyneet Turun ja Naantalin satamiin. Suomen lähialueen, erityisesti Ruotsin ja Venäjän, talouden kehitys ja merkitys Suomen kauppakumppanina näkyy myös liikenteessä ja luo mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Teollisuustuotannon ja kaupan hankinta- ja myyntiketjujen niin globaalisti kuin paikallisesti hajautuneiden tavaravirtojen tehokas hallinta on yksi tärkeimmistä logistisista haasteista. Kauppa ja teollisuus ulkoistavat logistisia toimintojaan logistiikkayrityksille, jotka hoitavat ja yhdistelevät nopeutuvia ja ohentuvia tavaravirtoja kustannustehokkaiksi kuljetuksiksi. Samalla informaatioteknologia ja muut älyliikenteen ratkaisut helpottavat ja tehostavat tavaravirtojen ja kuljetusten hallintaa ja ohjausta. Maantieteellisesti logistiset palvelut keskittyvät liikenneyhteyksiltään edullisille alueille. Varsinais-Suomen merkittävin logistinen keskittymä on Turun ja Naantalin satamien, Turun kehätien ja lentokentän ympäristön muodostama vyöhyke. Kuljetuksilta vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat eri toimialojen ja eri tavararyhmien välillä. Nopeus- ja täsmällisyysvaatimusten kasvu ja toimituserien pienentyminen korostavat sujuvien tieyhteyksien tarvetta. Tiekuljetusten painopiste on päätieverkolla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouden kuljetuksia, jotka liikkuvat suurelta osin myös alemmalla tieverkolla. Monille metsä-, metalli- ja kemian teollisuuden suurille tuotantoyksiköille kustannustehokkaat junakuljetukset ovat elinehto. Useille kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille myös satamien läheisyys on kilpailuetu ja joillekin keskeinen sijoittumisperuste. Esimerkiksi Uudenkaupungin lannoitetehtaiden toimintaedellytyksenä on ratayhteys ja sijainti sataman äärellä. Globalisaation edetessä yritykset ovat kansainvälistyneet ja verkottuneet. Tuotanto on hajautunut eri puolille maailmaa, mikä on lisännyt kuljetusten ja kansainvälisten yhteyksien tarvetta. Tämä on usein ristiriidassa liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisen kanssa. Moni asia voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Esimerkiksi kuljetusten hinta

14 14 suhteessa kolmannen maailman tuotantokustannuksiin voi nousta, mikä tukee paikallisen tuotannon edellytyksiä. 3D-tulostus voi mullistaa tuotannon sijaintivalinnat ja kaupan digitalisoituminen vähittäiskaupan palveluverkon ja logistiikan. Rautatiekuljetukset ovat voimakkaimmin muutaman toimialan (metsä-, metalli- ja kemianteollisuus) ja Venäjän liikenteen kehittymisen varassa, kun taas tiekuljetuksissa kysyntäpohja on laaja, eikä se ole yhtälailla altis nopeille toimialamuutoksille. Kuorma-autojen maksimimassojen ja -mittojen korottaminen lisää jatkossa autokuljetusten suhteellista kilpailukykyä. Kumipyöräkuljetusten suoritteen ennustetaankin kasvavan tasaisesti tulevaisuudessa. Rautateiden kuljetusmäärän on ennustettu pysyvän jokseenkin muuttumattomana pidemmällä aikavälillä. Kaivostoiminta voi kuitenkin tulevaisuudessa lisätä kuljetusmäärää joillain yhteysväleillä merkittävästi. Junakuljetusten liikennetoimintastrategiana on pitkään ollut keskittyminen raskaisiin kokojunakuljetuksiin. Tavaraliikenteen avaaminen kilpailulle ja ratakapasiteetin parantaminen voivat jatkossa tuoda uutta ja uudenlaista palvelutarjontaa ja mahdollistaa uudet kuljetusasiakkuudet. Merikuljetusten kehitykseen vaikuttavat osaltaan yleinen talouskehitys maailmassa ja Itämeren alueella, teollisuustuotannon kilpailukyky Suomessa sekä kuljetuskustannusten muutokset. Vuonna 2015 voimaan astuva Itämeren laivaliikenteen tiukempi rikkidioksidipäästörajoitus nostaa merikuljetusten kustannuksia ja tulevaisuudessa öljyn hinnan nousu voi nostaa kustannuksia edelleen, mikä heijastuu vienti- ja tuontitavaroiden hintoihin ja sitä kautta mahdollisesti kuljetusmääriin. Merkittäviä kulkutapasiirtymiä ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä vaihtoehtoisia kuljetustapoja merikuljetuksille on harvoin. Merenkulun energiatehokkuutta parannetaan mm. kasvattamalla laivakokoja ja laskemalla ajonopeuksia ja konetehoja. Kehityksen seurauksena paineet keskittää kuljetusvirtoja ja tehostaa logistista ketjua kasvavat. Alentuneet konetehot lisäävät avustustarvetta jääolosuhteissa, mikä voi johtaa eteläisen Suomen satamien suosion kasvuun. Satamien osalta on todennäköistä, että erikoistuminen, liikenteen keskittyminen ja satamien välisen yhteistyön tiivistyminen jatkuu. Yhä useammat tavaralajit siirtyvät yksiköityihin kontti-, traileri- ja vaunukuljetuksiin. Kansainvälisissä kuljetusketjuissa lisääntyvät intermodaalikuljetukset, jossa kuljetettava tavara on koko kuljetusketjun ajan samassa kuljetusyksikössä, vaikka kuljetustapa vaihtuu. Suuryksiköiden käsittely satamissa on tehokasta ja siinä voidaan hyvin hyödyntää teknologiaa. Samalla logistiikkaketjuihin kohdistuvat odotukset ja merikuljetusten tarjonta kehittyvät suuryksikköliikennettä suosiviksi. Varsinais-Suomen satamat ovat panostaneet erityisesti yksikkötavaran kuljetuksiin, mikä luo hyvät edellytykset menestymiseen myös tulevaisuudessa. Samalla maakunta voi jatkossakin tarjota edullisia sijoittumiskohteita ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille, jotka tarvitsevat nopeita merikuljetuksia. Teknologialla liikenneverkkojen tehokkaampaan käyttöön Liikenteessä teknologian kehittyminen luo edellytyksiä liikenneturvallisuuden parantumiselle, päästöjen vähentämiselle sekä liikkumisen ja kuljetusten laadun parantumiselle. Älyliikenteen sovellusten kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia palvelutason nostamiselle ja kokonaan uusille palveluille. Toisaalta liikennejärjestelmän tekniikka monimutkaistuu ja haavoittuvuus lisääntyy. Teknologian kehitys tukee liikennepolitiikan painopisteen siirtoa liikenneväylien rakentamisesta liikenneverkkojen tehokkaaseen operointiin. Nyt kokeiluasteella olevat teknologiat, joilla mahdollistetaan puoliksi tai kokonaan automatisoitu liikenne, ovat todennäköisesti markkinoilla jo vuonna 2020 ja vuoteen 2030 mennessä käytön uskotaan olevan laajaa. Liikenteen robotisointi liittyy niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin automatisointiin sekä liikennetarpeen poistamiseen. Liikenteen automatisointi muun muassa tehostaa olemassa olevan liikenneinfran käyttöä, vähentää liikenne- ja pysäköintitilan tarvetta kaupunkialueilla ja monipuolistaa matkaan kuluvan ajan käyttömahdollisuuksia. Varsinaissuomalaisilla toimijoilla on halu ja valmius olla mukana kehittämässä ja ottamassa käyttöön uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia.

15 15 2. Tavoitteet 2.1 Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja linjaukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa (2008) pyrittiin vastaamaan uusiin alueidenkäytön haasteisiin, erityisesti ilmastonmuutokseen. Tärkeitä teemoja alueidenkäyttötavoitteissa ovat muun muassa yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja liikennemäärien hillintä. Tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä pyritään tukemaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään palvelujen ja työpaikkojen hyvään saavutettavuuteen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (2012) linjataan liikennepolitiikkaa vuosille Selonteon mukaan liikennepolitiikkaa tulee suunnitella osana koko yhteiskunnan kehittämistä ja tiiviissä yhteistyössä eri hallinnonalojen kesken. Uusi liikennepolitiikka korostaa palvelutasoon perustuvaa päätöksentekoa ja käyttäjälähtöisyyden kehittämistä. Liikennejärjestelmän palvelutaso perustuu asiakkaiden tarpeisiin ja tukee maan eri osien vahvuuksia. Selonteon keskeisissä linjauksissa painotetaan joukkoliikenteen helppokäyttöisyyttä sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä. Kuljetusten ja logistiikan tuottavuudessa nousevat esille verkkojen joustava ja tehokas kehittäminen sekä kunnossapidon priorisointi. Liikennepoliittisessa selonteossa listattiin hallituskaudella aloitettavat liikenneverkon kehittämishankkeet sekä vuosien kehittämisohjelman suunnittelukohteet. Varsinais-Suomen alueelta kehittämishankkeissa on mukana valtatien 8 Turku Pori-yhteysvälihankkeen 1. vaihe (100 M ). Lisäksi hallituskauden aikana rahoitetaan neljän suuren kaupunkiseudun kanssa laadittavissa MALaiesopimuksissa sovittavat pienet maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseen liittyvät toimenpiteet. MAL-hankekokonaisuuksien rahoitus hallituskauden aikana on 60 M, josta sekä valtion että kuntien osuus on 50 prosenttia. Turun seudun osuus valtion rahoituksesta on 5 M. Selonteon suunnittelukohteissa on mukana Tampereen ja Turun raitiotie- ja lähijunaliikenne. Selonteon lähtökohtana on, että kaupunkiratahankkeet toteutetaan periaatteella valtion ja kuntien kesken. Metron ja kaupunkiraitioteiden rakentamista valtio avustaa 30 prosentin osuudella. Liikenne- ja viestintäministeriön vuoden 2013 lopulla valmistuneessa Liikenteen ympäristöstrategiassa on haettu ratkaisuja kolmeen ympäristöongelmaan, joiden kohdalla liikenteen osuus on keskeinen. Ne ovat ilmastonmuutoksen hillintä, liikenteen aiheuttamien terveyshaittojen vähentäminen sekä Itämeren suojelu. Keinojen keskiössä ovat vähäpäästöiset ajoneuvoteknologiat ja vaihtoehtoiset käyttövoimat, mutta myös kansalaisten liikkumistapojen muutokset. Toteutuakseen strategian tavoitteet vaativat todennäköisesti myös uusia taloudellisia ohjauskeinoja sekä liikenteen älykkäiden palvelujen käyttöön ottoa.

16 16 Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, sillä sen osalta tavoitteisiin pääseminen on suurimmaksi osaksi kotimaisissa käsissä. Lisäksi tieliikenteen osuus päästöistä, ja siten myös päästövähennysten mahdollisuus, on suurin. Lento- ja meriliikenteen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet ja -keinot linjataan pääosin kansainvälisissä neuvotteluissa. Rautatieliikenteen osuus kasvihuonekaasupäästöistä on vähäinen suhteessa muihin liikennemuotoihin. Liikenneolosuhteet 2035 (2011) on Liikenneviraston asiantuntijanäkemys tulevaisuuden liikennejärjestelmästä ja siinäkin painotetaan liikennejärjestelmän kehittämistä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Liikenneviraston tavoitteina ovat toimivat liikenneyhteydet ja hyvinvoiva Suomi, joiden toteuttamiseksi suunnitelmassa painotetaan liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, pieniä kehittämistoimia sekä joukkoliikenteen rahoituksen lisäystä erityisesti kasvaville kaupunkiseuduille. Tieliikenteen turvallisuuden parantamista ohjaa liikenneturvallisuusvisio, jonka mukaan liikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Suomessa onnettomuuksien vähentämistavoite mukailee EU:n tavoitetta puolittaa liikennekuolemat vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kun samalla tieliikenteen määrät ja suoritteet kasvavat ja liikenneväylien parantamiseen käytettävissä olevan rahoituksen taso on alhainen, on tavoite haastava. Valtakunnallisesti liikennekuolemia vähentävät erityisesti alkolukon yleistyminen, turvalaitteiden käytön lisääminen sekä tiedotuksen että sanktioiden avulla, taajamien nopeusrajoitusten sovittaminen liikenneympäristön mukaiseksi sekä automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen ja kehittäminen. Liikennestrategian toimenpiteillä pyritään vastaamaan Varsinais-Suomen maakunnan yleisiin kehittämistavoitteisiin. Maakuntasuunnitelman (2014) saavutettavuutta koskevan vision mukaan Varsinais Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Varsinais Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Maakunnan keskeiset menestystekijät ovat elinkeinoelämän avainalojen kilpailukyky sekä verkostoituvien kaupunkiseutujen kestävä kasvu. Varsinais- Suomen elinkeinoelämän vahvuutena on monipuolisuus. Avainaloja ovat mm. teknologiateollisuus (metalli-, kone- ja elektroniikkateollisuus), meriklusteri (satamat, meriteollisuus, vientilogistiikka), kemianteollisuus, bioala, elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus, koulutuspalvelut ja luovat alat sekä matkailu. Ympäristö-, liikenneturvallisuus- ja alueidenkäyttötavoitteet ovat valtakunnallisia reunaehtoja Liikennesektori kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksen hillinnässä kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen sovittuun tahtiin ei onnistu pelkästään teknologian keinoin, vaan autoliikenteen kasvu pitää pysäyttää. Tämä muodostaa ison haasteen koko Suomen liikennepolitiikalle. Muita keskeisiä liikenteen ympäristötavoitteita ovat liikenteen aiheuttamien melu- ja ilmanlaatuongelmien vähentäminen sekä merenkulun ympäristöonnettomuusriskien pienentäminen. Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksissa kuolee vuosittain lähes kolmekymmentä ihmistä. Valtakunnallisena liikenneturvallisuusvisiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Haastava tavoite edellyttää turvallisuuden vahvaa painottamista myös liikennejärjestelmän kehittämistoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Liikennejärjestelmän kehittäminen on sidottu kestävän yhdyskuntarakenteen tukemiseen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kautta.

17 Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja -linjaukset Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä ohjaavat seuraavat tavoitteet ja niitä tarkentavat linjapäätökset. Lisäksi yhteiskunnan asettamina reunaehtoina otetaan huomioon liikenneturvallisuuden parantamisen valtakunnalliset linjaukset, kestävän kehityksen edistämiselle asetetut tavoitteet ja velvoitteet sekä yhteisten varojen vastuullisen käytön edellyttämä kustannustehokkuus. Turun seudulla liikennejärjestelmän kehittämiselle on asetettu yksityiskohtaisemmat tavoitteet seudun rakennemallityössä sekä kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön yhteydessä. Taulukko 1. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmän kehitämistavoitteet ja -linjaukset. TAVOITTEET LINJAPÄÄTÖKSET Elinkeinoelämän ja kestävän aluekehityksen edellytykset Varsinais Suomi lisää ylimaakunnallista yhteistyötä keskeisten liikennekäytävien kehittämisessä ja on vahvasti mukana Oslosta Tukholman, Turun ja Helsingin kautta Pietariin ulottuvan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisessä. Kuljetukset ja logistiikka Ensisijaisesti kehitetään Helsingin ja Pietarin, Pirkanmaan ja Keski Suomen sekä länsirannikon suunnilta Varsinais Suomen satamien kautta Itämerelle ja Skandinaviaan Sujuvat liikenneyhteydet, tehokkaat terminaalit ja toimivat logistiset palvelut vahvistavat suuntautuvia kuljetusketjuja. Varsinais Suomen porttiasemaa Skandinavian Valtio, kunnat ja yritykset parantavat tärkeimpien kuljetusketjujen kilpailukykyä yhteistyössä ja kustannustehokkaimpia keinoja käyttäen, sovittamalla yhteen liiken ja Itämeren liikenteessä ja palvelevat samalla hyvin maakunnan elinkeinoelämän avainalojen nöinnin ja logististen palvelujen kehittämisen, hyvän kunnossapidon, tarvittavat investoinnit sekä oikeudenmukaisen maksupolitiikan. kuljetustarpeita. Henkilöliikenne Hyvät liikenneyhteydet yhdistävät Turun ja seutukunnat maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina alueeksi, kytkevät Varsinais Suomen kiinteäksi osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa sekä tarjoavat elinkeinoelämää hyvin palvelevat kansainväliset yhteydet. Kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kestävät ja innovatiiviset kulkutavat Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) suosio ja kulkutapaosuus kasvavat kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä. Yhdyskuntarakenne Maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena siten, että kaavoitus ja liikenneratkaisut tukevat toisiaan ja ohjaavat kehitystä kohti eri alueiden yhteisesti sovittuja ja alueiden vahvuuksista lähteviä kehittämistavoitteita. Edistetään sellaisia uusia toimintatapoja ja maankäyttöratkaisuja, joilla liikkumistarve vähenee. Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet Seutu ja yhdystieverkolla, maaseudun julkisessa liikenteessä sekä saaristoliikenteessä turvataan henkilö ja tavaraliikennettä palvelevat peruspalvelutasoiset yhteydet, joka luovat edellytykset maaseudun ja saaristoalueen kehittämiselle elävänä asumisen ja yrittämisen alueena. Varsinais Suomen seutukeskusten ja Turun välillä tarjotaan turvalliset alle tunnin työmatkayhteydet molempiin suuntiin sekä joukkoliikenteellä että henkilöautolla. Lisäksi varmistetaan edellytykset maakuntarajat ylittävälle työssäkäynnille Uudenmaan, Forssan ja Rauman suuntiin. Turusta Helsingin ja Tampereen suuntaan luodaan edellytykset korkeatasoisille markkinaehtoisille joukkoliikenneyhteyksille, joiden vuorotarjonta on vähintään kerran tunnissa ja pääosa yhteyksistä on selvästi henkilöautoa nopeampia. Satakunnan suuntaan tavoitellaan nopeudeltaan henkilöauton kanssa kilpailukykyistä, vähintään tunnin vuorovälin joukkoliikennetarjontaa. Kuntien tärkeimmissä kaupunki ja taajamakeskuksissa parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja houkuttelevuutta monipuolista keinovalikoimaa hyödyntäen. Turun seudun liikennejärjestelmää sekä kaukoliikenteen yhteysvälejä erityisesti Helsingin, Tampereen ja Porin suuntiin kehitetään siten, että joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoon paranee selvästi. Seurataan uusia liikennevälineiden ja järjestelmien sekä logistiikan innovaatioita ja tutkitaan niiden tarjoamia mahdollisuuksia maankäytön ja liikenteen kehittämiseen sekä toimivuuden parantamiseen. Kuntien uusi maankäyttö ohjataan alueille, jotka tukevat arjen toimintojen hyvää saavutettavuutta myös kestävillä kulkutavoilla. Yhdyskuntarakenteen suojaamista edistetään kaupunkikeskustoissa raskaan liikenteen ja läpiajoliikenteen aiheuttamilta haitoilta. Seutu ja yhdystieverkolla määritetään maakunnan osa alueiden kannalta keskeiset, tiestön hoidossa ja ylläpidossa priorisoitavat yhteydet. Saaristoliikenteessä priorisoidaan vakituisen asutuksen ja elinkeinoelämän tarpeet sekä huomioidaan merkittävimmät matkailureitit. Saaristoliikenteen ja maaseudun julkisen liikenteen osalta tarvitaan laajempia uudelleenarviointeja, joissa tarkastellaan liikenteen kustannustehokkaampia järjestämis ja hankintatapoja, alueiden tämän päivän liikennetarpeita sekä yhteiskunnan toimesta varmistettavaa palvelutasoa.

18 18 3. Liikennejärjestelmän palvelutaso ja kehittämistarpeet 3.1 Palvelutasotarkastelun sisältö Varsinais-Suomen liikennestrategian lähtökohdaksi on laadittu palvelutasotarkastelu. Tarkastelussa on kuvattu maakunnan henkilöliikenteen ja kuljetusten kannalta keskeisten palvelutasotekijöiden nykytaso, asetettu niille asukkaiden, elinkeinoelämän ja aluekehityksen tarpeista johdetut tavoitetasot ja sen perusteella analysoitu, vastaako nykyinen tai ennakoitu taso tavoitetta. Tarkastelun tulokset on kuvattu tiivistetysti seuraavissa luvuissa Tarkastelun tuloksena on perusteltuja parantamistarpeita, jotka ovat olleet luvun 4 toimenpideohjelman lähtökohtina ja joihin jatkosuunnittelussa pyritään löytämään hyviä ja kustannustehokkaita parantamistoimia laajaa keinovalikoimaa hyväksi käyttäen. Asukkaiden ja yritysten henkilöliikenne- ja kuljetustarpeita kuvaava palvelutasotarkastelu ei kata kaikkia näkökulmia, vaan sen lisäksi on otettu huomioon myös muista liikennejärjestelmän kehittämistavoitteista ja yhteiskunnallisista reunaehdoista (kuten ympäristö, turvallisuus, kustannustehokkuus) johdettuja kehittämistarpeita. Samoin on otettu huomioon liikennejärjestelmän monista osa-alueista laadittujen tarkempien selvitysten ja suunnitelmien analyysit ja toimenpide-ehdotukset. Erilaisilla matkoilla korostuvat eri palvelutasotekijät. Työ- ja opiskelumatkoilla sekä työasia- ja liikematkoilla korostuvat matka-aikaan ja sen ennakoitavuuteen liittyvät tekijät, pitkillä matkoilla myös matka-ajan käyttömahdollisuus. Asiointimatkoilla painottuu helppous, esimerkiksi tavaroiden kuljetusmahdollisuus. Myös pitkillä vapaa-ajan matkoilla painottuu helppous, samoin matkanteon mukavuus. Turvallisuus on tärkeä palvelutasotekijä kaikilla matkoilla, mutta sen merkitys korostuu erityisen paljon lasten koulu- ja muilla matkoilla. Turvallisuutta voidaan pitää myös reunaehtona: matkan on oltava ensin riittävän turvallinen, vasta sen jälkeen nousee esiin muiden palvelutasotekijöiden merkitys. Matkan kustannuksen merkitys riippuu vahvasti paitsi matkaryhmästä, myös matkaajan sosioekonomisesta asemasta. Eri yhteyssuunnilla ja eri kulkumuodoissa painottuvat eri matkaryhmät ja samalla eri palvelutasotekijät, joskin tärkeimmillä pääsuunnilla on monentyyppistä liikennettä. Pääosa työmatkoista tehdään kaupunkiseutujen ja kuntien sisällä, mutta niiden ulkopuolella isoja työmatkavirtoja on erityisesti valtateillä 1, 8 ja 9. Junalla tehdään paljon työmatkoja Turun ja Salon välillä ja merkittävä työmatkavirta jatkuu Salon ja Helsingin välillä. Linja-autoliikenteessä painottuvat lyhyemmät työmatkat. Pitkät liikematkat korostuvat erityisesti Helsingin suuntaan sekä junalla että autolla, junalla myös Tampereen suuntaan. Pitkiä maakunnan sisäisiä seudullisia vapaa-ajan ostos-, asiointi- ja vierailumatkoja on työmatkojen tapaan paljon valtateillä 1, 8 ja 9. Pitemmillä vapaa-ajan matkoilla korostuu erityisesti Helsingin suunta, pienemmässä määrin myös muut pääsuunnat. Kulkutapoina ovat sekä auto, juna että bussi. Vapaa-ajan asunnoille suuntautuvat matkat aiheuttavat normaaliliikenteeseen verrattuna suuria liikennemäärähuippuja erityisesti saaristoon johtavilla seututeillä ja lautoilla.

19 19 Varsinais-Suomen aluekehityksen näkökulmasta keskeinen palvelutasotekijä on maakunnan ja sen osa-alueiden saavutettavuus, ts. matkaan kuluva aika ja sen puitteissa saavutettavat määränpäät. Kohtuullisen matka-ajan rajaaman työmarkkina-alueen riittävä koko (yritysten saatavilla oleva työvoima ja asukkaille tarjolla olevat työpaikat), yritysten saavutettavissa oleva asiakaspotentiaali sekä työ- ja elinkeinoelämän kansallisen ja kansainvälisen toiminnan edellyttämät yhteydet ovat välttämättömiä edellytyksiä alueen houkuttelevuudelle yritysten ja asukkaiden sijoittumispaikkana. Maakunnan menestyminen edellyttää myös, että elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien avainalojen kuljetustarpeet voidaan hoitaa riittävällä kustannustehokkuudella ja luotettavuudella. Erityyppisten tuotteiden kuljetuksissa korostuvat eri palvelutasotekijät. Kulutus-, arvo- ja investointitavaroiden (esim. koneet, laitteet ja erilaiset komponentit sekä säilyvät elintarvikkeet, vaatteet ym. vähittäiskaupan tavarat) kuljetuksilta odotetaan ennen kaikkea hyvää toimitusketjun hallintaa, mikä tarkoittaa riittävää kuljetustiheyttä, täsmällistä perille tuloa ja tuotteiden vaurioitumattomuutta. Ryhmään kuuluvat myös liikenneyhteyksille erityisiä vaatimuksia asettavat erikoiskuljetukset. Elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon tuoretuotteet puolestaan on saatava mahdollisimman tuoreena vähittäiskaupan myyntiin tai jatkojalostukseen. Tuoretuotteiden kuljetusten tärkeitä palvelutasotekijöitä ovat tuotteiden säilyminen kuljetuksen aikana sekä perilletulon täsmällisyys. Irtotavaroiden (esim. raakapuu, maa-ainekset, mineraalit, raakaöljy) kuljetuksissa toimituserät ovat varsinkin ulkomaankuljetuksissa suuria ja kuljetuksilta odotetaan erityisesti hyvää kustannustehokkuutta. Laadulliset tekijät kuten kuljetusten perilletulon täsmällisyys ei ole yhtä tärkeää, joskin sitäkin vaaditaan terminaalitoimintojen tehokkuusvaatimusten ja tuotantoprosessin häiriöttömyyden vuoksi. Massatavaroita (mm. paperi, sellu ja sahatavara, metalliaihiot, muovit, rakennuslevyt ja -villat) kuljetetaan sekä suuryksiköissä että muulla tavoin yksiköityinä. Massatuotteiden kuljetuksissa painottuu tavaralajista riippuen perilletulon täsmällisyys, kustannustehokkuus ja tuotteiden vaurioitumattomuus. Vaarallisten aineiden (esim. kaasut, hapot, polttoaineet, räjähteet) kuljetuksissa korostuu turvallisuuden merkitys. Teollisuusprosesseihin liittyen myös perille tulon täsmällisyys on tärkeää samoin kuin kuljetusten kustannustehokkuus suurissa toimituserissä.

20 Maakunnan ja sen osa-alueiden saavutettavuus Matka-aika ja saavutettavuusvyöhykkeet Matka-aika on tärkeä palvelutasotekijä useimmilla matkoilla, erityisesti työmatkoilla ja työhön liittyvillä asiointi- ja liikematkoilla. Matka-aikasuhde eri kulkumuotojen välillä on tärkeä kulkutavan valintaan vaikuttava tekijä. Kuljetuksissa matka-ajan pituus on yksi palkka- ja kalustokustannusten kautta vaikuttava kustannustekijä, jonka merkitys riippuu mm. kuljetettavasta tavaralajista ja koko logistiikkaketjun pituudesta. Joissain tapauksissa matka-aika voi hyvin olla kriittinen tekijä tehokkaan liikennöinnin ja kuljetuskaluston käytön kannalta, esimerkkinä tiukasti vuorokausirytmiin aikataulutetut laivayhteydet Ruotsiin. Liikenneyhteyksien tarjoamat matka-ajat määrittävät keskuksen saavutettavuuden, jota voidaan kuvata tietyllä aikaetäisyydellä saavutettavissa olevalla työvoima-, asiakas- ja työpaikkapotentiaalilla sekä päivittäisillä yhteysmahdollisuuksilla yrityselämän kannalta keskeisiin ulkomaan kohteisiin. Saavutettavuus on merkittävä aluekehityksen edellytyksiä luova tekijä. Saavutettavuutta ja matka-aikatavoitteita määritettäessä on perusteltua erottaa kahden tyyppisiä saavutettavuusvyöhykkeitä: - Työssäkäynnin ja päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhykkeet (työ- ja asuntomarkkina-alue, päivittäismatkojen vyöhyke) kuvaavat sijoittumispreferenssejä asukkaiden kannalta sekä sellaisten yritysten kannalta, joille laajat työvoima- tai asia-kasmarkkinat ovat tärkeitä, esimerkkinä vähittäiskauppa. Pitkän aikavälin trendinä on ollut matkanteon nopeutuminen kulkuvälineiden ja liikennejärjestelmän kehittymisen myötä, jolloin samassa matka-ajassa ehtii pitemmälle. Samanaikaisesti on ollut nähtävissä, että erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla työmatkoilla hyväksytään entistä pitemmät matkat. Käytännössä kuitenkin yli tunnin työ- ja opiskelumatkat tai ostosmatkat ovat Suomessa vielä varsin harvinaisia, erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Työssäkäyntialueen rajana käytetäänkin usein tunnin matka-aikaa. Harrastuksiin, palveluihin ja ystävien luo suuntautuvien arkipäivän vapaa-ajan matkojen määrittämä tiiviimmän päivittäisen vuorovaikutuksen vyöhyke on suppeampi kuin pelkkä työssäkäyntialue. - Työelämän vuorovaikutuksen vyöhyke (alue tai kaupunkiverkko, jonka sisällä on mahdollisuus tapaamiseen esimerkiksi puolen päivän, normaalin työajan tai päivän puitteissa). Työelämän vuorovaikutuksen alue määräytyy mahdollisuudesta tehdä liike-elämän, hallinnon ja muiden organisaatioiden toiminnan edellyttämiä neuvottelu- ja liikematkoja työpäivän puitteissa. Saavutettavuustarkasteluissa on usein käytetty 3 5 tunnin yhdensuuntaista matka-aikaa, jolloin lähtökohtana on matkustaja, joka haluaa palata yöksi kotiin. On kuitenkin tarpeen erottaa eri laajuisia vyöhykkeitä ja tarkastella koko vuorokauden matkustusmahdollisuuden ohella eritoten tiiviin vuorovaikutuksen mahdollistavia yhteyksiä, jotka mahdollistavat puolen päivän palaverit virka-ajan puitteissa. Tällöin puhutaan käytännössä 1 3 tunnin matka-ajoista. Varsinais-Suomen saavutettavuustavoitteina on, että - Turun ja Salon, Turun ja Uudenkaupungin sekä Turun ja Loimaan työssäkäyntialueet limittyvät toisiinsa maakunnan laajuiseksi vahvaksi työmarkkina-alueeksi. Edellytyksenä on alle tunnin matka-aika sekä autolla että joukkoliikenteellä. - Uudenkaupungin ja Rauman sekä Loimaan ja Forssan työssäkäyntialueet kytkeytyvät yhteiseksi työmarkkinavyöhykkeeksi alle tunnin auto- ja joukkoliikenneyhteyksillä. - Salon työmarkkinavyöhyke jatkuu Helsinkiin ja Loimaan Tampereelle alle tunnin joukkoliikenne matkan avulla. Loimaa Toijala-junayhteyden nopeuttaminen tuo myös Hämeenlinnan tunnin matka-ajan päähän Loimaasta. - Pitkämatkaisen työssäkäynnin vyöhyke (alle 1,5 tunnin matka-aika) joukkoliikenteellä ulottuu Turusta Helsinkiin, Tampereelle, Forssaan ja Raumalle. Helsingin ja Tampereen yhteydet mahdollistavat tehokkaan työnteon matkan aikana. - Turun ja Tukholman välillä on hyvät liike- ja matkailuyhteydet molempiin suuntiin. Turusta on helppo tehdä päivän aikana liikematka myös muihin pohjoismaihin, Viroon, Latviaan, Pietariin sekä Keski-Euroopan isoimpiin keskuksiin.

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 5.12.2012 Varsinais-Suomen suunnittelu 2013 1. Maakuntasuunnitelman tarkistus 2. Maakuntaohjelman tarkistus 3. Varsinais-Suomen liikennestrategian päivitys 4. Turun

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ ohjausryhmä 9.4.2015 1. Avaus 2. Edellisen kokouksen pöytäkirja 3. Tilannekatsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja toimintatapaan 4. Turun seudun

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?

Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys

Liikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Liikenne kohti tulevaa Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta digitalisoituvassa Suomessa Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Uusikaupunki Laitila Pyhäranta Kustavi Taivassalo Vehmaa Mietoinen Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Turun tiepiiri L-S lääninhallitus Saaristomeren merenkulkupiiri

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 Talousarvioesitys 2016 Perusväylänpito ja saaristoliikenne 3.11.2014 Matti Vehviläinen Varsinais Suomen ELY -keskus Liikenteen rahoituksen riittävyys TAE 2016 :ssa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulma

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Perämerenkaari Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategian esiselvitys Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia? Maanteiden kotimaan tavarankuljetukset Lentoliikenteen

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Luonnos 9.12.2008 Maakunnan liikennejärjestelmän KEHITTÄMISsuunnitelma Kanta-Hämeeseen on laadittu ensimmäinen maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2014 2019 Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola Helsinki 2014 Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot