Suomen harpattava uusiin innovaatioihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen harpattava uusiin innovaatioihin"

Transkriptio

1 Suomen harpattava uusiin innovaatioihin EK:n innovaatiopoliittiset linjaukset vuoteen 2015

2

3 Suomen harpattava uusiin innovaatioihin EK:n innovaatiopoliittiset linjaukset vuoteen

4 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä Innovaatiojärjestelmän kehittämisellä hyvät lähtökohdat Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen Innovaatiotoiminnassa lisättävä kansainvälistä vuorovaikutusta Yliopistoista korkeatasoista osaamista yhteiskuntaan Sektoritutkimus vastaamaan muuttuviin tarpeisiin Yritysten toimintaympäristö ja kasvun kannusteet kuntoon Selkeyttä yrityspalveluihin Luovien alojen osaaminen tukemaan innovaatiotoimintaa Suomi tarvitsee vetovoimaisia osaamiskeskittymiä Vauhtia digitalisoimiseen ja tietoyhteiskuntaan

5 Esipuhe Pitkäjänteinen innovaatiopolitiikka on tuottanut Suomessa hyvää tulosta. Korkeatasoiseen osaamiseen perustuva kilpailukykymme on ollut vahva. Talous ja yhteiskunta elävät kuitenkin kovissa muutospaineissa, joita talouskriisi, mahdollisesti pitkään jatkuva hitaan talouskasvun vaihe ja käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos vain korostavat. Huolta aiheuttaa myös se, ettei Suomi ole pystynyt hyödyntämään tietoyhteiskuntakehitystä ja digitalisaatiota niin kuin monet muut maat. Erityisesti julkisella sektorilla olisi mahdollisuus tuottavuusloikkaan hyödyntämällä tehokkaammin tieto- ja viestintäteknologiaa sekä panostamalla innovaatiotoimintaan. Kansainvälinen kilpailu, digitalisoituminen, väestön ikääntyminen sekä ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kaltaiset suuret haasteet muuttavat innovaatiotoiminnan edellytyksiä, innovaatioympäristöjä. Ne pakottavat Suomen uudistuksiin, joilla nostetaan osaamisen tasoa, haetaan uusia innovaatioita sekä parannetaan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Uudistuminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskuntamme perustan turvaamiseksi. Suomen menestyminen perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatiopohjaiseen talouskasvuun. Suuntaa välttämättömille innovaatiopolitiikan uudistuksille antaa kansallinen innovaatiostrategia, jonka keskeisiksi päämääriksi on asetettu tuottavuuskehityksen tukeminen ja edelläkävijäaseman varmistaminen valituilla innovaatiotoiminnan osa-alueilla. Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin johtopäätös oli, että innovaatiojärjestelmämme on toiminut hyvin, mutta edellyttää kiireellistä uudistamista. Vahvuuksia ovat panostaminen koulutukseen ja innovaatiotoimintaan, keskeinen heikkous taas innovaatiojärjestelmän vähäinen kansainvälistyminen ja se, että Suomi ei juuri kykene houkuttelemaan ulkomaisia osaajia ja osaamisperustaisia yrityksiä eikä tänne synny riittävästi kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Kansallinen innovaatiostrategia, innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi sekä useat muut selvitykset osoittavat, että uudistuksille on paljon tarvetta. Merkittäviä hankkeita on jo lähtenyt liikkeelle, kuten yliopistolainsäädännön ja korkeakoulujen rakenteiden uudistaminen sekä Aalto-yliopiston ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKien) perustaminen. Ne ovat herättäneet uteliasta mielenkiintoa maailmalla. Lukuisat toimenpiteet odottavat kuitenkin vielä toteuttamistaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteena on, että Suomi kuuluu vastaisuudessakin tietoon, osaamiseen ja innovaatioihin tulevaisuutensa rakentavien maiden kärkijoukkoon. Edellytykset onnistua ja kulkea globaalissa eturintamassa ovat hyvät, sillä järjestelmämme on perustaltaan korkeatasoinen ja yhteistyökykyinen. Sitä pitää kuitenkin kehittää laaja-alaisesti. Nämä innovaatiopoliittiset linjaukset on valmisteltu yhdessä EK:n tutkimus- ja teknologiavaliokunnan sekä jäsenjärjestöjen kanssa. Keskustelua on käyty jäsenyritysten sekä innovaatioympäristön toimijoiden ja päättäjien kanssa myös muilla foorumeilla. EK:n hallitus hyväksyi linjaukset kokouksessaan kesäkuussa EK esittää tässä julkaisussa ehdotuksia innovaatiopolitiikan kehittämiseksi vuoteen Ne ovat rinnakkaisia EK:ssa keväällä 2010 laadittujen koulutus- ja työvoimapoliittisten lin jaus ten kanssa. Helsingissä kesäkuussa 2010 Hannele Pohjola Innovaatiojohtaja 5

6 Tiivistelmä Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen Suomessa tarvitaan vahvaa julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan niin, että hallituskauden aikana t&k-panostusten taso saavuttaa vähintään neljän prosentin osuuden bruttokansantuotteesta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan suoraa julkista rahoitusta (TKI-rahoitusta) on suunnattava entistä haasteellisempiin hankkeisiin ja riskinottoa on lisättävä. Rahoituksen tulee tukea strategisia valintoja, kannustaa verkostoitumiseen sekä korostaa korkeaa laatua ja kansainvälistymistä. Suoraa TKI-rahoitusta täydentävänä toimena tulee ottaa käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on kasvattaa TKI-toimintaa harjoittavien yritysten määrää. Julkisten rahoittajien ja yksityisten pääomasijoittajien yhteistyötä ja verkostoitumista on kehitettävä niin, että se tukee paremmin julkisen rahoituksen piirissä olevien yritysten ja yksityisen rahoituksen kohtaamista sekä rahoituksen jatkuvuutta yritysten eri kehitysvaiheissa. Innovaatiotoiminnan panostusten sekä ennen kaikkea tulosten ja niiden vaikuttavuuden mittaamista on uudistettava. Mittariston tulee kattaa laaja-alaistuva innovaatiotoiminta nykyistä paremmin. Innovaatiojärjestelmää kehitettävä laaja-alaisesti Innovaatiojärjestelmää tulee kehittää laaja-alaisesti mukaan lukien rahoitus ja muut yrityspalvelut, verotus ja yhteiskunnan digitalisaatio. Julkista yrityspalvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja julkisen sektorin toimintamalleja kehittää asiakaslähtöisesti osana julkisten ja yksityisten yrityspalvelujen kokonaisuutta. Julkisen yrityspalvelujärjestelmän tulee mukautua joustavasti sekä alueellisesti että toimialoittain. Pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä on vahvistettava poistamalla verotuksen aiheuttamia kynnyksiä sekä toimenpiteillä, jotka parantavat yksityissektorin pääomasijoitustoiminnan edellytyksiä ja kannustavat sijoittamaan. Yritysten riskirahoituksen kannusteeksi ja liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi on otettava käyttöön yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verokannustin. On myös selvitettävä mahdollisuutta ottaa käyttöön t&k-verokannustinta täydentävä verohuojennus, joka koskisi immateriaalioikeuksista saatavia tuloja. Se kannustaisi investointeihin ja t&k-toiminnan tulosten hyödyntämiseen Suomessa. Suomessa tarvitaan määrätietoista ja edistyksellistä politiikkaa, jolla maamme nostetaan takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturintamaan. Tietoyhteiskuntapolitiikan koordinaatiota eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä on lisättävä. Julkisen tietohallinnon ohjausta on keskitettävä lisää valtiovarainministeriöön. 6

7 Innovaatiojärjestelmän korkea laatu ja kilpailukyky edellyttävät profiloitumista ja resurssien keskittämistä Julkisen tutkimusjärjestelmän hajanaisuutta ja päällekkäisiä toimintoja tulee vähentää. Tulosohjauksen pitää tukea nykyistä vahvempaa profiloitumista. Kunnianhimon tasoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisessä tulee nostaa. Se edellyttää toiminnan ja resurssien yhdistämistä yritysten, tutkimusorganisaatioiden, rahoittaja- ja palveluorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja alueiden kesken. Jotta Suomen innovaatiojärjestelmä olisi kilpailukykyinen ja vetovoimainen, osaamiseen ja innovaatiotoimintaan tarvitaan ns. kriittistä massaa. Sitä tulee kasvattaa koordinoidusti valituilla painopistealueilla. Tarvitaan entistä vahvempaa metropolialueen ja muiden suurimpien kaupunkien innovaatioympäristöjä tukevaa politiikkaa. 7

8 1 Innovaatiojärjestelmän kehittämisellä hyvät lähtökohdat Suomessa on edelleen investoitava innovaatiojärjestelmään ja sen kehittämiseen pitkäjän teisesti ja systemaattisesti. Menestykselliseen kehittämiseen on hyvät lähtökohdat, koska järjestelmämme perusta on vahva. Uudistuvassa innovaatiopolitiikassa tuloksille on kuitenkin pantava nykyistä enemmän painoa panostusten sijaan. Innovaatioympäristömme vahvuudet on muutettava kilpailukyvyksi, jolla houkuttelemme globaaleja investointeja maahan. Kansallisessa innovaatiostrategiassa, innovaatiojärjestelmämme kansainvälisessä arvioinnissa ja viimeksi valtion kasvurahoituksen virtaviivaistamista pohtineessa selvitysmiesraportissa tuotiin esiin järjestelmämme vahvuuksia ja heikkouksia. Tilannearviot nykytilanteesta ja toimenpidesuositukset uudistustarpeista ovat pitkälti samansuuntaisia. Jo käynnistettyjä uudistuksia, kuten yliopistouudistus ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKien) perustaminen, on vietävä tehokkaasti eteenpäin. Muutoksia tarvitaan lisää sekä innovaatiopolitiikan kannusteisiin ja toimintatapoihin että järjestelmän rakenteisiin, organisaatioihin ja hallinnointiin. Niillä on lisättävä dynamiikkaa ja saatava aikaan innostusta ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Uudistukset edellyttävät valintojen tekemistä ja lisääntyvää riskinottoa. Talouskasvu on 2010-luvulla todennäköisesti aiempaa hitaampaa, minkä vuoksi Suomen houkuttelevuutta investointikohteena on parannettava. Korkealuokkainen innovaatioympäristö, hyvä yhteistyö yritysten ja akateemisen maailman välillä, koulutettu työvoima ja toimiva infrastruktuuri ovat Suomen vahvuustekijöitä kilpailtaessa investoinneista ja osaajista myös tulevaisuudessa. Tehokkuutta julkisen sektorin innovaatiotoimintaan Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen on entistä tärkeämpää, kun Suomelle etsitään uusia kilpailuedun lähteitä hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaamiseksi. Myös hyvin toimiva ja tehokas julkinen hallinto on tärkeä kansalliselle kilpailukyvylle. Hyvinvointi- ja tuottavuustavoitteet edellyttävät julkisen hallinnon ja palvelujen uudistamista ja innovatiivista kehittämistä. On tärkeää muuttaa toimintatapoja asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden mukaisiksi. Julkisten palvelujen tuottavuuden lisääminen on keskeinen keino vastata mm. ikääntymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö toimintatapojen muutoksen apuna antaa monia mahdollisuuksia parantaa palvelutasoa eri hallinnonaloilla, erityisesti terveydenhoidossa. On tärkeää, että julkisen sektorin innovaatiotoiminta kehittyy. Se on tärkeää myös yrityksille. Julkisen sektorin päätöksillä ja toimenpiteillä on kehitettävä markkinoita ja yritysten toimintamahdollisuuksia myös sellaisilla aloilla, joilla julkisen sektorin toiminta on vahvaa, kuten terveydenhoidossa. On kehitettävä toimintamalleja, joissa julkisen sektorin vastuulla olevia tehtäviä toteutetaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kumppanuuden pohjalta. Julkisen sektorin uusilla ratkaisuilla on mahdollisuus luoda aivan uusia markkinoita. Julkisen ja yksityisen sektorin toimintaprosessit liittyvät myös useilla toimialoilla yhteen niin, että pelkästään toisen osapuolen prosessien kehittämisellä ei saada lisättyä sähköistä asiointia ja tätä myötä tuottavuuden parantumista. Prosesseja ja tietojärjestelmiä yhteisesti kehittämällä voitaisiin vähentää manuaalista tietojen välittämistä ja nopeuttaa asioiden saattamista kansalaisten ja yritysten kannalta lopulliseen päätökseen. Palveluinnovaatioihin enemmän huomiota Palvelujen merkitys yhteis kunnassa kasvaa jatkuvasti. Pal - ve lu innovaatiot ovat tärkeä inno vaa tiotoi minnan muoto. Palve lu yritysten lisäksi teollisuusyritysten liiketoiminnasta 8

9 Suomen tutkimus- ja innovaatio järjestelmän profiili OECD-maiden keskiarvoon verrattuna T&k-intensiteetti Tiede- ja teknologia-ammateissa työskentelevät / Kaikki työlliset Yritysten t&k-intensiteetti Luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnot / Kaikki uudet tutkinnot Tutkijat / Kaikki työlliset Ulkomainen t&krahoitus Riskipääomainvestoinnit/bkt Triadipatentit/ asukas Jokaisen indikaattorin kohdalla suurimman arvon omaava maa merkitään luvulla 100, johon muiden maiden arvot suhteutetaan. Tieteelliset artikkelit/asukas Suomi OECD-maiden keskiarvo Patentit ulkomaisten kumppanien kanssa Uusia tuoteinnovaatioita tehneiden yritysten osuus Innovaatioyhteistyötä tehneiden yritysten osuus Palvelusektorin t&k-toiminnan osuus Suomen innovaatiojärjestelmän lähtökohdat ovat hyvät. Suurimmat haasteet liittyvät riskipääoman saantiin, kansainvälisyyteen sekä palvelusektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2008 merkittävä ja kasvava osuus syntyy nykyisin palveluista. Palveluinnovaatioiden tutkimuksessa, kehittämisessä, palvelujen tuottavuuden parantamisessa ja palveluliiketoiminnan kansainvälistämisessä on suuria mahdollisuuksia, jotka pitäisi pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Palveluyritysten innovaatiotoiminta on vähäisempää ja vähemmän systemaattista kuin teollisuudessa, mikä pitäisi ottaa huomioon yritysten kannusteita kehitettäessä. Suomen vahvuudet innovaatiopolitiikassa ovat nivoutuneet perinteisesti korkeaan teknologiaosaamiseen. Teknologioiden ohella innovaatioilla viitataan ny- kyisin yhä useammin myös palveluihin, liiketoimintamalleihin ja muihin ns. ei-teknologisiin innovaatioihin. Enää ei niinkään haeta käyttötarkoitusta teknologialle, vaan pyritään tarjoamaan ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Palvelu nousee siinä usein keskeiseen rooliin niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. Yhä tärkeämpää onkin yhdistää teknologista ja ei-teknologista innovaatiotoimintaa. Raja-aidat pois hallinnonalojen yhteistyöltä Innovaatiopolitiikan laaja-alaisuus edellyttää horisontaalisen, hallinnonalojen rajat ylittävän yhteistyön lisäämistä. Sektoripolitiikkoja on koordinoitava paremmin, koska niihin sisältyy usein teemoja ja kehittämistarpeita, joita ei voida hoitaa vain yhdellä hallinnonalalla. Esimerkiksi kansainvälistymisen lisääminen, kasvuyrittäjyyden edistäminen, ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan haasteet, sektoritutkimus sekä julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen edellyttävät useamman hallinnonalan yhteistyötä. Innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii valtioneuvoston tasolla uusia toimintamalleja, uudenlaista yhteistyön kulttuuria ja tehokkaan päätöksentekomekanismin. 9

10 Asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden tarve lisääntyy Nykyisin yleistyvässä avoimessa innovaatiotoiminnassa yritykset hakeutuvat yhä enemmän ja yhä avoimempaan yhteistyöhön ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Avoimeen innovaatiotoimintaan läheisesti liittyvä asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on tarkoittanut loppukäyttäjien roolin vahvistumista ja monipuolistumista yritysten innovaatiotoiminnassa. Sitä on pyritty jouduttamaan innovaatiopolitiikalla. Haasteena on erityisesti käyttäjäyhteistyön ja -ymmärryksen syventäminen Loppukäyttäjien rooli yritysten innovaatiotoiminnassa 0 Osuus innovatiivisista yrityksistä, % Ei merkittävää roolia Säännöllisen markkinatutkimuksen kohde Antavat aktiivisesti ja jatkuvasti tie toja muuttuvista tarpeistaan Osallistuvat omalla asiantuntemuksellaan itse kehitys työhön Noin puolet innovatiivisista suomalaisyrityksistä tekee aktiivisesti yhteistyötä käyttäjien kanssa. Läheisempää vuorovaikutusta harjoittaa neljäsosa. Lähde: ETLA Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen Innovaatiotoimintaan käytetystä kokonaisrahamäärästä ei ole Suomessa täsmällistä tietoa. Ainoastaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t&k-toimintaan) käytetyt eurot tilastoidaan virallisesti. Tiedon puuttumisen syynä ovat vaikeus määritellä ja mitata innovaatiotoimintaa sekä heikko tietopohja. T&k-toiminnan kokonaismenot olivat Suomessa 6,9 miljardia euroa vuonna Yritysten osuus menoista oli 74 prosenttia, korkeakoulujen 17 prosenttia ja muun julkisen sektorin 9 prosenttia. Yksityisen osuus on varsin merkittävä, koska julkisen ja yksityisen rahoituksen tavoitteellisena suhteena pidetään 30:70. 10

11 Rahoituksen vaikuttavuuden arviointia parannettava Julkisella rahoituksella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI-rahoituksella) tulee edistää uuden tiedon tuottamista sekä jo olemassa olevan tiedon hyödyntämistä ja nopeaa omaksumista. Useiden tutkimusten mukaan julkinen t&k-rahoitus ei syrjäytä Suomessa yritysten rahoittamaa t&k-toimintaa, vaan pikemminkin lisää sitä. Isoissa yrityksissä tämä lisäysvaikutus on suurempi kuin pienissä yrityksissä. Innovaatiotoiminnan ja sen edellytysten tukemiseen tarvitaan riittävästi julkista TKI-rahoitusta. Huomion keskipisteenä ei kuitenkaan tule olla vain julkisten panostusten lisääminen sinänsä, vaan julkisten panostusten tuottaman hyödyn maksimointi. On erittäin tärkeä arvioida, miten julkisella rahoituksella parhaiten saavutetaan innovaatiopoliittiset tavoitteet. Julkisen TKI-rahoituksen tulisi näkyä muun muassa yritysten liiketoiminnan kasvuna, tuottavuuden nousuna ja uusina yrityksinä. Aikajänne on kuitenkin pitkä, eikä rahoituksen vaikutuksia ole helppo erottaa muiden tekijöiden vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia on kuitenkin kehitettävä päätöksenteon tueksi. Julkinen rahoitus on tärkeä viesti yrityksille Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain mrd euroa Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulut enn. Yritysten osuus t&k-panostuksista on Suomessa kansainvälisesti verrattuna kärkitasoa. Lähde: Tilastokeskus tointien tulokset ovat epävarmoja, mikä on haastavaa varsinkin PK-yrityksille. Tämän vuoksi julkisella sektorilla on merkittävä innovaatiotoimintaan kannustava rooli. Julkinen TKI-rahoitus on myös viesti yrityksille kasvattaa omia TKI-investointejaan. Yksityiset investoinnit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovatkin osaltaan seurausta onnistuneesta julkisen sektorin toiminnasta. Maan hallituksen päätökset kertovat pitkäaikaisesta sitoutumisesta osaamispohjaisen talouskasvun edistämiseen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi t&k-rahoituksen nostaminen 4 prosenttiin bkt:sta. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2009 osuus oli 3,92 prosenttia. Pääseminen lähelle ta- Innovaatiopohjainen talouskasvu edellyttää, että sekä julkinen että yksityinen sektori investoivat mittavasti TKI-toimintaan. Tutkimustoiminnan tuottoihin liittyy aina riskejä, varsinkin pitkän tähtäyksen tutkimuksessa. Innovaatiotoimintaan tehtyjen invesvoitetta johtuu osittain bkt:n laskusta. T&k-panostusten osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea ja se nousee EU-maiden toiseksi korkeimmaksi Ruotsin jälkeen. Toisaalta Suomi on pieni maa, minkä vuoksi sekä rahoituksen että inhimillisen pääoman absoluuttiset TKI-resurssit ovat niukat suurista suhteellisista bkt-osuuksista huolimatta. Julkisen hallinnon määrärahat yritysten kansainvälistymisen edistämiseen ovat pysyneet 2000-luvulla vakaina noin 70 miljoonassa eurossa. Summa kattaa yrityksille ja yritysryhmille kohdennetut määrärahat, kansainvälistymisen edistämisorganisaatioiden valtionavustukset sekä matkailun edistämisen. Yritysten kansainvälistymiseen tulisi panostaa enemmän. Julkista rahoitusta tulisi lisätä 11

12 tähän tarkoitukseen, koska tiedetään, että sillä olisi erityisen suuri merkitys PK-yrityksille. Innovatiivisuutta julkisiin hankintoihin Jotta innovaatiotoiminnalla olisi Suomessa hyvä kasvuympäristö, tarvitaan muutakin kuin julkista TKI-rahoitusta: toimivat ja kilpailua tukevat markkinat, parempaa sääntelyä, kannustavaa verotusta, tervettä rahoitusjärjestelmää sekä työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutuspolitiikkaa. Sääntely tai sen yksipuolinen soveltaminen ei saa tukahduttaa julkisten hankintojen innovatiivisuutta. Julkisissa hankinnoissa tulee painottaa jo valmisteluvaiheessa uusien tuote- ja palvelukonseptien käyttöönottoa ja kehittämistä. Näin voidaan lisätä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Innovatiivisuudelle on annettava enemmän tilaa jo hankintastrategioissa. Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja t&k-verokannustimet v Osuus bkt:sta, % Korea (2008) Kanada (2008) Ranska (2008) Yhdysvallat (2008) Belgia Itävalta Tsekki Japani Espanja Iso-Britannia (2008) Irlanti Unkari Norja (2008) Ruotsi Tanska (2008) Alankomaat Australia (2006) SUOMI Portugali Saksa Islanti (2008) Luxemburg Uusi-Seelanti Italia Sveitsi (2008) Turkki Slovakia (2008) Puola Meksiko Kreikka (2005) Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus Epäsuora julkinen tuki t&k-verokannustimena 0 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan jää Suomessa suhteellisen matalalle tasolle, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus ja t&k-verokannustimet. Lähteet: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD Main Science and Technology Indicators, 2009 Standardisointikin voi vauhdittaa innovatiivisuutta Standardisointi voi niin ikään vauhdittaa yritysten innovatiivisuutta. Esimerkiksi tietoliikennealan standardit ovat luoneet pohjan infrastruktuurille, jonka päälle yritykset ovat kehittäneet menestyvää globaalia liiketoimintaa. Standardien laatiminen ja hyödyntäminen ovatkin olennainen osa menestyksellisiä innovaatioprosesseja. Jotta kansallinen innovaatiotoiminta olisi tuloksellista, myös julkisen hallinnon on panostettava standardisointityöhön. Yritysten t&k-verokannustin käyttöön Suuryritykset tekevät Suomessa valtaosan yritysten tutkimusja kehittämisinvestoinneista. Lisäksi investoinnit painottuvat korostuneesti yhdelle toimialalle, elektroniikkateollisuuteen. PK-yrityksissä ja muilla toimialoilla, erityisesti palveluissa, t&k-toiminnan kehittämisen potentiaali on suuri. Yritykset rahoittavat t&k-toimintansa valtaosin itse. Oman tai konsernin sisäisen rahoituksen osuus on 94 prosenttia. Merkittävin ulkopuolinen rahoittaja on Tekes, jonka rahoituksen osuus on 67 prosenttia yritysten saamasta ulkopuolisesta t&k-rahoituksesta. Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna matala, kun otetaan huomioon sekä suora rahoitus että verotuet. Suomessa ei ole käytössä yritysten t&k-toiminnan verokannustinjärjestelmää toisin kuin monissa muissa maissa, vaan TKI-toimintaa tuetaan suoralla rahoituksella. Tämän rahoituksen piirissä on vuosittain noin 12

13 3 000 yritystä, eikä tätä määrää ole tarkoituksenmukaista olennaisesti kasvattaa nykytasosta. Jotta elinkeinoelämä pystyisi uudistumaan laaja-alaisesti, TKI-toiminnan on kuitenkin välttämätöntä rakentua nykyistä laajemmalle pohjalle. Sen edistämiseksi Suomessa on otettava käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä täydentämään nykyistä suorien tukien järjestelmää ja mahdollistamalla mm. Tekesin toiminnan suuntaaminen entistä haasteellisempien hankkeiden tukemiseen. EU:n budjetin painopiste kilpailukyvyn kehittämiseen EU:n vuoden 2009 budjetista 44 prosenttia eli 59,2 miljardia euroa käytettiin maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Vain runsaat 7 prosenttia liikeni tutkimukseen, kilpailukyvyn edistämiseen ja innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen puiteohjelmat muodostavat suurimman osan EU:n tutkimus- ja kehittämistyön varoista. Ne ovat volyymiltään vain noin 5 prosenttia jäsenmaiden julkisen sektorin tutkimuspanostuksista ja 2 prosenttia kokonaistutkimuspanostuksista. EU:n tutkimusrahoitusta on perusteltua lisätä. Lisääminen on tarpeen esimerkiksi siksi, että tutkimuksen kuudennen puiteohjelman hakemuksista vain alle 20 prosenttia voitiin hyväksyä. Korkea vaativuustaso on välttämätöntä tutkimustoiminnan korkealaatuisuuden varmistamiseksi, mutta kohtuuttoman suuret hylkäysprosentit kertovat myös voimavarojen haaskaamisesta raskaissa hakuprosesseissa. Suuret hylkäysprosentit vähentävät yritysten kiinnostusta puiteohjelmiin, mikä on jo selvästi nähtävissä. Yliopistojen perusrahoitus turvattava Yliopistojen perusrahoitusta täydentävän ns. ulkopuolisen kilpaillun tutkimusrahoituksen EK:n suosituksia: osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Perusrahoituksen osuuden pieneneminen on vähentänyt yliopistojen toimin- Suomessa on vahvistettava julkisia ja yksityisiä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. T&k-panostusten tulee saavuttaa hallituskauden aikana vähintään neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta. T&k-panostusten rinnalla on lisättävä julkista rahoitusta yritysten kansainvälistymiseen. Näin voidaan nopeuttaa uusien tuotteiden ja palvelujen markkinoille pääsyä. Suoraa julkista TKI-rahoitusta on suunnattava entistä haasteellisempiin hankkeisiin ja riskinottoa lisättävä. Rahoituksen on tuettava strategisia valintoja, kannustettava verkostoitumiseen sekä korostettava korkeaa laatua ja kansainvälistymistä. Suoraa TKI-rahoitusta täydentävänä toimena tulee ottaa käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä. Sen tavoitteena on lisätä TKI-toimintaa harjoittavien yritysten määrää. Kannustinta pitää arvioida ja muokata saatujen kokemusten perusteella. Suomen tulee vaikuttaa siihen, että EU:n budjettivarat suunnataan kehyskaudella tukemaan kasvua ja kilpailukykyä nykyistä paremmin. Entistä suurempi osa koheesiopolitiikan rahoista on käytettävä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantamiseen. Perustutkimuksen pitkäjänteinen rahoitus on turvattava. Yliopistojen perusrahoituksen osuutta ei saa enää pienentää suhteessa ulkopuoliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen. Sekä yritysten että yksityishenkilöiden tieteelle tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden rajoitukset tulee poistaa tai nostaa rajaa vähintään 2,5 miljoonaan euroon. Yksityishenkilöitä koskeva verovähennyskokeilu tulee muuttaa pysyväksi. Innovaatiotoiminnan panostusten sekä ennen kaikkea tulosten ja niiden vaikuttavuuden mittaamista on uudistettava. Mittariston tulee kattaa laaja-alaistuva innovaatiotoiminta nykyistä paremmin. 13

14 nan joustavuutta. Myös tutkimusinfrastruktuuri on osin vanhentunut. Kilpailu kuuluu olennaisesti tutkimustyöhön ja se parantaa tutkimuksen laatua, mutta lyhytkestoinen tutkimusrahoitus ei tarjoa riittävästi perustutkimuksen tarvitsemaa pitkäkestoista tukea. Yliopistojen perusrahoituksen jakokriteereitä tulee pikemminkin kehittää laatua ja vaikuttavuutta korostavaksi kuin kasvattaa kilpaillun rahoituksen osuutta enää nykyisestä. Uuden yliopistolain yhtenä tavoitteena on monipuolistaa yliopistojen rahoituspohjaa, vaikka valtio takaa vastaisuudessakin kaikkien yliopistojen perusrahoituksen. Valtion lisäksi myös muut tahot ovat voineet osallistua uusien yliopistojen pääomittamiseen. Vuosina on käynnissä kokeilu, joka sallii yksityishenkilöiden vähentää verotuksessa yliopistoille tekemänsä euron lahjoitukset. Tieteelle tarkoitettujen lahjoitusten rajoitukset tulisi poistaa kokonaan. Yliopistoille syntyisi tällöin kannusteita yksityisen rahoituksen hakemiseen ja sidosryhmille yliopistojen toiminnan tukemiseen. 3 Innovaatiotoiminnassa lisättävä kansainvälistä vuorovaikutusta K ansainvälisyys ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat innovaatiotoiminnan olennaisia lähtökohtia. Niiden merkitys kasvaa koko ajan, sillä innovaatiotoiminta on yhä avoimempaa ja yritykset sekä muut tutkimusta ja kehittämistoimintaa tekevät tahot ovat tiivistäneet yhteistyötään osana globaaleja osaamisverkostoja. Pienenä maana Suomi on erityisen riippuvainen muualla tuotetusta tiedosta ja osaamisesta, minkä vuoksi suomalaisen TKItoiminnan kansainvälistä vuorovaikutusta tulee vahvistaa. Yritykset kansainvälistyvät, koska niiden tulee kehittää liiketoimintaansa ja kasvaa. Kansainvälistyminen on yhä harvemmin pelkkää vientiä ja tuontia, vaan se on kaikkea valtioiden rajat ylittävää liiketoimintaa. Siihen kuuluu myös yritysten TKItoiminnan verkostoituminen eri maihin. Innovaatiotoiminnan kasvu painottuu itään Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan maantiede muuttuu. Nousevista talouksista, kuten ns. BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), on tullut tärkeitä uuden tiedon tuottajia. Näiden maiden merkitys innovaatiotoiminnassa kasvaa koko ajan. Siinä missä Yhdysvaltojen ja EU:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina vain kohtalaisesti, globaali taantuma on hidastanut vain vähän Kiinan ja Intian t&k-toiminnan vahvaa kasvua. EU-maiden ja Yhdysvaltojen yritysten suorat ulkomaiset investoinnit ovat Kiinan ja Intian t&k-toimintaan huomattavasti suuremmat kuin Kiinan ja Intian t&k-investoinnit Yhdysvaltoihin ja EU-maihin. Euroopan unioni otti käyttöön vuonna 2000 Eurooppalaisen tutkimusalueen käsitteen ERAn. Sen tarkoituksena on synnyttää Eurooppaan tutkimuksen sisämarkkinat. Tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa. EU tarjoaa kuitenkin valmiita rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten TKI-toiminnalle. Suomalaisten pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin näitä mahdollisuuksia. EU:n TKI-ohjelmat ja -aloitteet kaipaavat kiistatta kehittämistä. Ohjelmien hallintoprosessit ovat monimutkaisia ja hitaita, mikä vähentää kiinnostusta osallistua niihin. Kankea byrokratia 14

15 haittaa erityisesti uusia hakijoita ja PK-yrityksiä. Viime vuosina yritysten osuus osallistumisessa esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin onkin ollut laskusuunnassa. Kukaan ei voi ratkaista suuria haasteita yksin Tämän päivän suuret yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos, energiakysymykset ja puhtaan veden saatavuus, eivät tunne valtioiden rajoja eikä mikään yksittäinen maa pysty ratkaisemaan niitä yksin. Jotta haasteisiin voitaisiin vastata, on välttämätöntä koota hajallaan olevaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa nykyistä paremmin yhteen ja tiivistää yhteiskunnallisten toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Ns. Base of the Pyramid (BOP) käsite viittaa yritysten vähävaraisilla markkinoilla harjoittamaan innovaatio- ja liiketoimintaan, joka tukee liiketaloudellisesti kannattavin perustein kehitysmaiden elinolojen parantamista. Myös suomalaisyritysten tulisi hyödyntää enemmän BOP-markkinoiden lisääntyviä mahdollisuuksia. Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei vielä tiedosta täysimääräisesti näiden markkinoiden kysyntää hyödyntävää innovaatiotoimintaa. PK-yritykset saatava kansainvälistymään Kansainvälistymisen haasteet yrityskentässä koskevat pitkälti PK-yrityksiä. Suomeen on syntynyt vain vähän globaalisti suuntautunutta yrittäjyyttä. Puutteet yritysten kansainvälistymisessä EU:n t&k-ohjelmiin osallistuneiden määrä Tuhatta tutkijaa kohti Slovenia Kreikka Viro Alankomaat Belgia Sveitsi Israel Irlanti Italia Islanti Unkari Latvia Itävalta Norja Portugali Liettua Tanska Luxemburg Bulgaria Tsekki Ruotsi Slovakia Iso-Britannia Espanja SUOMI Ranska Saksa Romania Puola Kroatia Turkki Kypros Malta Suomella riittää systematisoitavaa EU:n t&k-ohjelmien hyödyntämisessä. Kuvassa on otettu huomioon EU:n t&k-ohjelmista kuudes puiteohjelma, EUREKA, COST, ERA-NET ja Euroopan tutkimusneuvosto (ERC). Lähde: Science, Technology and Competitiveness key figures report 2008, Euroopan komissio liittyvät myös kasvuyrittäjyyden vähäisyyteen. Lisäksi t&k-toiminta on keskittynyttä yrityksittäin ja toimialoittain. Kymmenen yritystä vastaa 60 prosentista koko elinkeinoelämän t&k-toiminnasta. Suuret suomalaiset yritykset ovat hyvin kansainvälistyneitä. Monikansallisilla yrityksillä on painava rooli innovaatiotoiminnan kansainvälistymisessä, sillä ne perustavat usein muun muuassa uusia t&k-yksiköitä ulkomaille. Avaintoimintonsa ne pitävät kuitenkin tyypillisesti lähellä pääkonttoriaan. Ainakin tähän asti suomalaisten yritysten t&kydinosaaminen ja strateginen näkemys ovat säilyneet pääosin Suomessa. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten yritysten ulkomainen innovaatioyhteistyö on runsasta. Suomalaisyritysten ulkomaiset yhteistyökumppanit löytyvät edelleen useimmiten Euroopasta ja Yhdysvalloista. 15

16 Osuus maailman t&k:sta v % Yhdysvallat Japani Kiina Saksa Ranska Iso-Britannia Etelä-Korea Intia Kanada Italia Venäjä Taiwan... SUOMI (21.) Muutos maailman t&k-osuudessa prosenttiyksikkö Nousevista talouksista on tullut tärkeitä uuden tiedon tuottajia ja niiden merkitys innovaatiotoiminnassa kasvaa edelleen. Suuresta suhteellisesta osuudesta huolimatta Suomen t&k-resurssit ovat pienenä maana niukat. Lähteet: OECD ja YK Kiina Intia Etelä-Korea Taiwan Espanja Israel SUOMI Italia Iso-Britannia Saksa Ranska Japani Yhdysvallat Kansainvälistymisen tulisi olla yrityksille luonteva ja vahva osa kaikkea kehittämistä, ei erillinen toiminto. Kansainvälistyminen edellyttää suomalaisilta toimijoilta halua edelläkävijyyteen sekä toiminnan ja osaamisen korkeaa laatua. Kansainvälistymisen tulisi olla kahdensuuntaista: sekä suomalaisten toimintaa ulkomailla että ulkomaalaisten toimintaa Suomessa. Julkisen sektorin panostukset tärkeitä Innovaatiotoiminnan tulee tapahtua lähtökohtaisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä, minkä on heijastuttava myös innovaatiopolitiikkaan. Yksi innovaatiopolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on kytkeä Suomi maailmanlaajuisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Julkisen sektorin panostukset ovat yrityksille tärkeitä kannusteita ja riskin jakajia. Julkiset panostukset voivat olla avustuksia, lainoja tai erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, koulutusta, yhteyksien luomista, asiantuntijapalvelujen kanavoimista ja verkottamistoimintoja. Suomessa on vain vähän keskisuuria yrityksiä, joilla olisi kokonsa puolesta hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä. Julkinen sektori voikin tukea erityisesti pienten yritysten kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyötä ja konsortioiden syntymistä. Joukko julkisia innovaatiotoiminnan rahoitus- ja palveluorganisaatioita on perustanut FinNode-innovaatiokeskusverkoston, jonka tehtävänä on vahvistaa Suomen yhteyksiä kansainväli- 16

17 siin osaamiskeskittymiin. Yritykset ja tutkimusorganisaatiot saavat käyttöönsä verkoston osaamista perustajaorganisaatioiden asiantuntijapalvelujen kautta. Yritysten kansainvälistymispalvelut ovat Suomessa kattavia lähes kaikki julkiset organisaatiot tarjoavat apua yritysten kansainvälistymiseen. Palvelujen koordinointia pitää parantaa, sillä järjestelmä on hajanainen ja yritysten on vaikea hahmottaa sitä. Hajanaisuuden vuoksi kansainvälistymiseen liittyvä toiminta on myös pienimuotoista. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälistyminen vähäistä Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa todettiin, että tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme ei ole läheskään niin kansainvälistynyt kuin usein ajatellaan. Varsinkin koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen on vähäistä. Yksi innovaatiojärjestelmän kansainvälistymiseen liittyvä heikkous on yksisuuntaisuus. Suomi ei houkuttele riittävästi koulutettuja ulkomaisia tutkijoita eikä muita asiantuntijoita. Ulkomailla syntyneiden osuus vuotiaasta t&k-henkilöstöstä on EU27-maissa keskimäärin 10 prosenttia, mutta Suomessa ainoastaan kolme prosenttia. Tiedetään, että maan houkuttelevuutta lisäävät yleensä korkeatasoiset ja tunnetut tutkijat sekä tutkimusympäristöt. Suomi ei vedä puoleensa myöskään ulkomaisia osaa misintensii vi siä yrityksiä tai niiden Ulkomailla syntyneiden osuus t&k-henkilöstöstä % Luxemburg Sveitsi Viro Irlanti Latvia Itävalta Ruotsi Iso-Britannia Belgia Espanja Portugali Alankomaat Ranska EU27 Norja Liettua Tanska Malta Islanti Slovenia Kreikka SUOMI Unkari Tsekki Slovakia Bulgaria Puola Vähäinen kansainvälistyminen on Suomen innovaatiojärjestelmän heikkouksia. Ulkomailla syntyneiden pieni osuus t&k-henkilöstöstä kuvastaa myös Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Lähde: The Global Competition for Talent. Mobility of the Highly Skilled 2008, OECD t&k-toimintaa. Ylei sen toimintaympäristön laatu, inhimillinen pääoma, tutkimuksen ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri sekä paikallisten markkinoiden koko ja laatu ovat tekijöitä, jotka auttavat maita houkuttelemaan innovaatiotoiminnan investointeja rajojensa sisäpuolelle. Suomalaisten yliopistojen kansainvälistymistä voi kuvata vaatimattomaksi. Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä ja opiskelijoista on pieni, tutkijoiden liikkuvuus ulkomaille on vähäistä eivätkä he osallistu riittävän aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin. Asiantuntijoiden liikkuvuus on kuitenkin erityisesti pienelle maalle tärkeää, sillä se vaikuttaa merkittävästi tiedon luomiseen ja levittämiseen sekä tukee tutkimuksen monimuotoisuut- 17

18 ta ja verkostojen syntymistä. Ulkomailla olevien tai olleiden suomalaisten asiantuntemusta ja verkostoja pitäisi hyödyntää huomattavasti tehokkaammin. Myös rekrytointikäytäntöjen pitäisi helpottaa ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamista. TKI-toiminta ei riitä yksin vahvistamaan Suomen kansainvälistymistä, vaan siihen tarvitaan laajempia yhteiskunnallisia toimia. Ulkomaalaisia asuu Suomessa kaiken kaikkiaan vähän, mikä osaltaan pitää monikulttuurisuutemme vähäisenä. Myöskään maa han muutto politiikka ei ole ollut kovin aktiivista eikä ulkomaalaisten kotouttamiseen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. EK:n suosituksia: Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen tarvitaan lisää kunnianhimoa. On yhdistettävä toimintoja ja resursseja yritysten, tutkimusorganisaatioiden, rahoittajien, palveluntarjoajien, hallinnonalojen sekä alueiden kesken. Rekrytointikäytäntöjä on muutettava niin, että suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin saadaan lisää ulkomaisia tutkijoita ja asiantuntijoita. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista maailmalle on tuettava heti uran alusta lähtien. EU:n tarjoamia mahdollisuuksia TKI-yhteistyöhön ja -rahoitukseen on hyödynnettävä systemaattisemmin. Jotta suomalaiset saadaan osallistumaan EU:n ohjelmiin nykyistä aktiivisemmin, tarvitaan parempaa tiedottamista ja tukea hakuprosessiin. Suomen pitää vaikuttaa nykyistä tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin EU:n TKI-asioihin jo niiden varhaisessa valmisteluvaiheessa. Siihen tarvitaan riittävät resurssit. Yritysten kansainvälistymiseen erityisesti yrityksille ja yritysryhmille suunnattuja määrärahoja tulee lisätä. 18

19 4 Yliopistoista korkeatasoista osaamista yhteiskuntaan Y liopistot ovat keskeisiä toimijoita osaamispohjaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Niihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia ja paineita, koska globaali kilpailu osaamisen tuottamisesta ja osaajista kiihtyy. Perustutkimuksen asema on turvattava Suomessa. Perustutkimuksen aktiivinen kehittäminen kuuluu ensisijaisesti julkisen sektorin tehtäviin, ja yliopistoilla on siinä tärkeä rooli. Vaikka perustutkimus ei pyri ensisijaisesti käytännön sovelluksiin, tutkimustiedon pitäisi kuitenkin olla nopeasti ja joustavasti yritysten sekä muiden tulosten hyödyntäjien käytössä. Perustutkimus ei saa eristäytyä käytännön ongelmista ja haasteista, mikä ei kuitenkaan tarkoita yliopistotutkimuksen aikajänteen lyhentämistä. Vuonna 2010 voimaantullut yliopistolaki parantaa huomattavasti yliopistojen toimintaedellytyksiä. Yliopistojen tulee hyödyntää nämä mahdollisuudet täysimääräisesti. Yliopistojen autonomia on vahvistunut, taloudenpitoon on tullut lisää liikkumavaraa, hallintoa ja johtamista on uudistettu ja yliopistoista on tullut itsenäisiä työnantajia. Tutkimuksen tieteellinen taso laskusuunnassa Tutkijoiden ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Suomessa yksi EU-maiden korkeimmista. Siitä huolimatta tutkimuksen näkyvyyttä ja tieteellistä vaikuttavuutta kuvaavat Suomen tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista kausina ja , % Yhdysvallat Sveitsi Islanti Tanska Alankomaat Iso-Britannia Ruotsi Saksa Kanada Belgia Irlanti Itävalta Norja Ranska SUOMI Australia Italia Luxemburg Uusi-Seelanti Kiina* Espanja Unkari Japani Portugali Etelä-Korea Kreikka Tsekki Intia* Turkki Puola Meksiko Slovakia Venäjä* * OECD:n ulkopuoliset maat ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 Suomen tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus on laskusuunnassa. Lähteet: Thomson Reuters databases ja Vetenskapsrådet

20 tieteellisten julkaisujen viittaukset ovat laskusuunnassa. Tutkimuksen tulokset, julkaisujen määrä suhteessa panostuksiin, jää melko alhaiselle tasolle eikä tutkimus juuri yllä maailmantason laatuun. Merkittävä osa perustutkimuksesta tehdään Suomessa tohtorikoulutuksen aikana. Vuonna 2009 valmistui uutta tohtoria. Uusien tohtorien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 40 prosenttia. Suuri osa tulevaisuudessa valmistuvista tohtoreista työllistyy muualle kuin perinteiseen akateemiseen tutkimustyöhön. Se asettaa tohtorikoulutukselle uusia vaatimuksia. Vuonna 2007 tohtorintutkinnon suorittaneista alle 15 prosenttia työskenteli yritysten t&k-tehtävissä. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimus- ja kehityshenkilökunnasta oli vain noin neljä prosenttia. Luvut eivät kuitenkaan kerro yrityksissä työskentelevien tohtoreiden kokonaismäärästä, koska tohtoreita toimii myös muissa tehtävissä kuin tutkijoina. Vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja tohtorikoulutuksen välillä tulee lisätä muun muassa tohtoriohjelmissa, joista valmistuu noin puolet uusista tohtoreista. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttää osaamispohjan laajentamista. Teknologiaosaamisen lisäksi on panostettava myös mm. liiketoiminta-, muotoilu- ja palveluosaamiseen, käyttäytymistieteisiin ja innovaatioverkostojen hallintaan. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, julkisten tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten verkosto Yliopisto Yliopiston sivutoimipiste Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun sivutoimipiste VTT tai muu julkinen tutkimuslaitos Julkisen tutkimuslaitoksen sivutoimipiste Teknologiakeskus Yliopisto Hajanaisuus heikentää laatua Suomen korkeakoululaitos ja tutkimusjärjestelmä on hajanainen. Julkinen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmä on Suomessa hajanainen. Lähde: Tekes 20

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 2015 Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita 31.3.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus-

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut

Linjauksen valmistelun reunaehtoja Globalisaatio + finanssikriisi + grand challenges ei paluuta vanhaan (työnjaon ja erityisesti tehtävärakenteen muut Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset 2010 MINNE MENET KORKEAKOULUTUS? 6.10.2010 HAAGA-HELIA HELIA ammattikorkeakoulu Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto Linjauksen valmistelun

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen

Ajankohtaista tiedepolitiikassa. Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen Ajankohtaista tiedepolitiikassa Tiedeasiainneuvos, ryhmän päällikkö Erja Heikkinen 2.2.2017 Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka, osaaminen ja kyvykkyydet osana yhteiskunnan toimintalohkoja Osaaminen taaperosta

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013

Yliopisto ja yhteiskunta. Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopisto ja yhteiskunta Leena Mörttinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.8.2013 Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys 1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa Robert Gordon

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot