Suomen harpattava uusiin innovaatioihin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen harpattava uusiin innovaatioihin"

Transkriptio

1 Suomen harpattava uusiin innovaatioihin EK:n innovaatiopoliittiset linjaukset vuoteen 2015

2

3 Suomen harpattava uusiin innovaatioihin EK:n innovaatiopoliittiset linjaukset vuoteen

4 Sisältö Esipuhe...5 Tiivistelmä Innovaatiojärjestelmän kehittämisellä hyvät lähtökohdat Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen Innovaatiotoiminnassa lisättävä kansainvälistä vuorovaikutusta Yliopistoista korkeatasoista osaamista yhteiskuntaan Sektoritutkimus vastaamaan muuttuviin tarpeisiin Yritysten toimintaympäristö ja kasvun kannusteet kuntoon Selkeyttä yrityspalveluihin Luovien alojen osaaminen tukemaan innovaatiotoimintaa Suomi tarvitsee vetovoimaisia osaamiskeskittymiä Vauhtia digitalisoimiseen ja tietoyhteiskuntaan

5 Esipuhe Pitkäjänteinen innovaatiopolitiikka on tuottanut Suomessa hyvää tulosta. Korkeatasoiseen osaamiseen perustuva kilpailukykymme on ollut vahva. Talous ja yhteiskunta elävät kuitenkin kovissa muutospaineissa, joita talouskriisi, mahdollisesti pitkään jatkuva hitaan talouskasvun vaihe ja käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos vain korostavat. Huolta aiheuttaa myös se, ettei Suomi ole pystynyt hyödyntämään tietoyhteiskuntakehitystä ja digitalisaatiota niin kuin monet muut maat. Erityisesti julkisella sektorilla olisi mahdollisuus tuottavuusloikkaan hyödyntämällä tehokkaammin tieto- ja viestintäteknologiaa sekä panostamalla innovaatiotoimintaan. Kansainvälinen kilpailu, digitalisoituminen, väestön ikääntyminen sekä ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen kaltaiset suuret haasteet muuttavat innovaatiotoiminnan edellytyksiä, innovaatioympäristöjä. Ne pakottavat Suomen uudistuksiin, joilla nostetaan osaamisen tasoa, haetaan uusia innovaatioita sekä parannetaan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Uudistuminen on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskuntamme perustan turvaamiseksi. Suomen menestyminen perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän innovaatiopohjaiseen talouskasvuun. Suuntaa välttämättömille innovaatiopolitiikan uudistuksille antaa kansallinen innovaatiostrategia, jonka keskeisiksi päämääriksi on asetettu tuottavuuskehityksen tukeminen ja edelläkävijäaseman varmistaminen valituilla innovaatiotoiminnan osa-alueilla. Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisen arvioinnin johtopäätös oli, että innovaatiojärjestelmämme on toiminut hyvin, mutta edellyttää kiireellistä uudistamista. Vahvuuksia ovat panostaminen koulutukseen ja innovaatiotoimintaan, keskeinen heikkous taas innovaatiojärjestelmän vähäinen kansainvälistyminen ja se, että Suomi ei juuri kykene houkuttelemaan ulkomaisia osaajia ja osaamisperustaisia yrityksiä eikä tänne synny riittävästi kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä yrityksiä. Kansallinen innovaatiostrategia, innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi sekä useat muut selvitykset osoittavat, että uudistuksille on paljon tarvetta. Merkittäviä hankkeita on jo lähtenyt liikkeelle, kuten yliopistolainsäädännön ja korkeakoulujen rakenteiden uudistaminen sekä Aalto-yliopiston ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKien) perustaminen. Ne ovat herättäneet uteliasta mielenkiintoa maailmalla. Lukuisat toimenpiteet odottavat kuitenkin vielä toteuttamistaan. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tavoitteena on, että Suomi kuuluu vastaisuudessakin tietoon, osaamiseen ja innovaatioihin tulevaisuutensa rakentavien maiden kärkijoukkoon. Edellytykset onnistua ja kulkea globaalissa eturintamassa ovat hyvät, sillä järjestelmämme on perustaltaan korkeatasoinen ja yhteistyökykyinen. Sitä pitää kuitenkin kehittää laaja-alaisesti. Nämä innovaatiopoliittiset linjaukset on valmisteltu yhdessä EK:n tutkimus- ja teknologiavaliokunnan sekä jäsenjärjestöjen kanssa. Keskustelua on käyty jäsenyritysten sekä innovaatioympäristön toimijoiden ja päättäjien kanssa myös muilla foorumeilla. EK:n hallitus hyväksyi linjaukset kokouksessaan kesäkuussa EK esittää tässä julkaisussa ehdotuksia innovaatiopolitiikan kehittämiseksi vuoteen Ne ovat rinnakkaisia EK:ssa keväällä 2010 laadittujen koulutus- ja työvoimapoliittisten lin jaus ten kanssa. Helsingissä kesäkuussa 2010 Hannele Pohjola Innovaatiojohtaja 5

6 Tiivistelmä Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen Suomessa tarvitaan vahvaa julkista ja yksityistä panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan niin, että hallituskauden aikana t&k-panostusten taso saavuttaa vähintään neljän prosentin osuuden bruttokansantuotteesta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan suoraa julkista rahoitusta (TKI-rahoitusta) on suunnattava entistä haasteellisempiin hankkeisiin ja riskinottoa on lisättävä. Rahoituksen tulee tukea strategisia valintoja, kannustaa verkostoitumiseen sekä korostaa korkeaa laatua ja kansainvälistymistä. Suoraa TKI-rahoitusta täydentävänä toimena tulee ottaa käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena on kasvattaa TKI-toimintaa harjoittavien yritysten määrää. Julkisten rahoittajien ja yksityisten pääomasijoittajien yhteistyötä ja verkostoitumista on kehitettävä niin, että se tukee paremmin julkisen rahoituksen piirissä olevien yritysten ja yksityisen rahoituksen kohtaamista sekä rahoituksen jatkuvuutta yritysten eri kehitysvaiheissa. Innovaatiotoiminnan panostusten sekä ennen kaikkea tulosten ja niiden vaikuttavuuden mittaamista on uudistettava. Mittariston tulee kattaa laaja-alaistuva innovaatiotoiminta nykyistä paremmin. Innovaatiojärjestelmää kehitettävä laaja-alaisesti Innovaatiojärjestelmää tulee kehittää laaja-alaisesti mukaan lukien rahoitus ja muut yrityspalvelut, verotus ja yhteiskunnan digitalisaatio. Julkista yrityspalvelujärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja julkisen sektorin toimintamalleja kehittää asiakaslähtöisesti osana julkisten ja yksityisten yrityspalvelujen kokonaisuutta. Julkisen yrityspalvelujärjestelmän tulee mukautua joustavasti sekä alueellisesti että toimialoittain. Pääomasijoittamisen toimintaedellytyksiä on vahvistettava poistamalla verotuksen aiheuttamia kynnyksiä sekä toimenpiteillä, jotka parantavat yksityissektorin pääomasijoitustoiminnan edellytyksiä ja kannustavat sijoittamaan. Yritysten riskirahoituksen kannusteeksi ja liiketoimintaosaamisen lisäämiseksi on otettava käyttöön yksityishenkilöiden pääomasijoitusten verokannustin. On myös selvitettävä mahdollisuutta ottaa käyttöön t&k-verokannustinta täydentävä verohuojennus, joka koskisi immateriaalioikeuksista saatavia tuloja. Se kannustaisi investointeihin ja t&k-toiminnan tulosten hyödyntämiseen Suomessa. Suomessa tarvitaan määrätietoista ja edistyksellistä politiikkaa, jolla maamme nostetaan takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturintamaan. Tietoyhteiskuntapolitiikan koordinaatiota eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä on lisättävä. Julkisen tietohallinnon ohjausta on keskitettävä lisää valtiovarainministeriöön. 6

7 Innovaatiojärjestelmän korkea laatu ja kilpailukyky edellyttävät profiloitumista ja resurssien keskittämistä Julkisen tutkimusjärjestelmän hajanaisuutta ja päällekkäisiä toimintoja tulee vähentää. Tulosohjauksen pitää tukea nykyistä vahvempaa profiloitumista. Kunnianhimon tasoa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymisessä tulee nostaa. Se edellyttää toiminnan ja resurssien yhdistämistä yritysten, tutkimusorganisaatioiden, rahoittaja- ja palveluorganisaatioiden, eri hallinnonalojen ja alueiden kesken. Jotta Suomen innovaatiojärjestelmä olisi kilpailukykyinen ja vetovoimainen, osaamiseen ja innovaatiotoimintaan tarvitaan ns. kriittistä massaa. Sitä tulee kasvattaa koordinoidusti valituilla painopistealueilla. Tarvitaan entistä vahvempaa metropolialueen ja muiden suurimpien kaupunkien innovaatioympäristöjä tukevaa politiikkaa. 7

8 1 Innovaatiojärjestelmän kehittämisellä hyvät lähtökohdat Suomessa on edelleen investoitava innovaatiojärjestelmään ja sen kehittämiseen pitkäjän teisesti ja systemaattisesti. Menestykselliseen kehittämiseen on hyvät lähtökohdat, koska järjestelmämme perusta on vahva. Uudistuvassa innovaatiopolitiikassa tuloksille on kuitenkin pantava nykyistä enemmän painoa panostusten sijaan. Innovaatioympäristömme vahvuudet on muutettava kilpailukyvyksi, jolla houkuttelemme globaaleja investointeja maahan. Kansallisessa innovaatiostrategiassa, innovaatiojärjestelmämme kansainvälisessä arvioinnissa ja viimeksi valtion kasvurahoituksen virtaviivaistamista pohtineessa selvitysmiesraportissa tuotiin esiin järjestelmämme vahvuuksia ja heikkouksia. Tilannearviot nykytilanteesta ja toimenpidesuositukset uudistustarpeista ovat pitkälti samansuuntaisia. Jo käynnistettyjä uudistuksia, kuten yliopistouudistus ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOKien) perustaminen, on vietävä tehokkaasti eteenpäin. Muutoksia tarvitaan lisää sekä innovaatiopolitiikan kannusteisiin ja toimintatapoihin että järjestelmän rakenteisiin, organisaatioihin ja hallinnointiin. Niillä on lisättävä dynamiikkaa ja saatava aikaan innostusta ja sitoutumista yhteisiin päämääriin. Uudistukset edellyttävät valintojen tekemistä ja lisääntyvää riskinottoa. Talouskasvu on 2010-luvulla todennäköisesti aiempaa hitaampaa, minkä vuoksi Suomen houkuttelevuutta investointikohteena on parannettava. Korkealuokkainen innovaatioympäristö, hyvä yhteistyö yritysten ja akateemisen maailman välillä, koulutettu työvoima ja toimiva infrastruktuuri ovat Suomen vahvuustekijöitä kilpailtaessa investoinneista ja osaajista myös tulevaisuudessa. Tehokkuutta julkisen sektorin innovaatiotoimintaan Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen on entistä tärkeämpää, kun Suomelle etsitään uusia kilpailuedun lähteitä hyvinvointiyhteiskunnan perustan turvaamiseksi. Myös hyvin toimiva ja tehokas julkinen hallinto on tärkeä kansalliselle kilpailukyvylle. Hyvinvointi- ja tuottavuustavoitteet edellyttävät julkisen hallinnon ja palvelujen uudistamista ja innovatiivista kehittämistä. On tärkeää muuttaa toimintatapoja asiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden mukaisiksi. Julkisten palvelujen tuottavuuden lisääminen on keskeinen keino vastata mm. ikääntymisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö toimintatapojen muutoksen apuna antaa monia mahdollisuuksia parantaa palvelutasoa eri hallinnonaloilla, erityisesti terveydenhoidossa. On tärkeää, että julkisen sektorin innovaatiotoiminta kehittyy. Se on tärkeää myös yrityksille. Julkisen sektorin päätöksillä ja toimenpiteillä on kehitettävä markkinoita ja yritysten toimintamahdollisuuksia myös sellaisilla aloilla, joilla julkisen sektorin toiminta on vahvaa, kuten terveydenhoidossa. On kehitettävä toimintamalleja, joissa julkisen sektorin vastuulla olevia tehtäviä toteutetaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kumppanuuden pohjalta. Julkisen sektorin uusilla ratkaisuilla on mahdollisuus luoda aivan uusia markkinoita. Julkisen ja yksityisen sektorin toimintaprosessit liittyvät myös useilla toimialoilla yhteen niin, että pelkästään toisen osapuolen prosessien kehittämisellä ei saada lisättyä sähköistä asiointia ja tätä myötä tuottavuuden parantumista. Prosesseja ja tietojärjestelmiä yhteisesti kehittämällä voitaisiin vähentää manuaalista tietojen välittämistä ja nopeuttaa asioiden saattamista kansalaisten ja yritysten kannalta lopulliseen päätökseen. Palveluinnovaatioihin enemmän huomiota Palvelujen merkitys yhteis kunnassa kasvaa jatkuvasti. Pal - ve lu innovaatiot ovat tärkeä inno vaa tiotoi minnan muoto. Palve lu yritysten lisäksi teollisuusyritysten liiketoiminnasta 8

9 Suomen tutkimus- ja innovaatio järjestelmän profiili OECD-maiden keskiarvoon verrattuna T&k-intensiteetti Tiede- ja teknologia-ammateissa työskentelevät / Kaikki työlliset Yritysten t&k-intensiteetti Luonnontieteiden ja tekniikan tutkinnot / Kaikki uudet tutkinnot Tutkijat / Kaikki työlliset Ulkomainen t&krahoitus Riskipääomainvestoinnit/bkt Triadipatentit/ asukas Jokaisen indikaattorin kohdalla suurimman arvon omaava maa merkitään luvulla 100, johon muiden maiden arvot suhteutetaan. Tieteelliset artikkelit/asukas Suomi OECD-maiden keskiarvo Patentit ulkomaisten kumppanien kanssa Uusia tuoteinnovaatioita tehneiden yritysten osuus Innovaatioyhteistyötä tehneiden yritysten osuus Palvelusektorin t&k-toiminnan osuus Suomen innovaatiojärjestelmän lähtökohdat ovat hyvät. Suurimmat haasteet liittyvät riskipääoman saantiin, kansainvälisyyteen sekä palvelusektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2008 merkittävä ja kasvava osuus syntyy nykyisin palveluista. Palveluinnovaatioiden tutkimuksessa, kehittämisessä, palvelujen tuottavuuden parantamisessa ja palveluliiketoiminnan kansainvälistämisessä on suuria mahdollisuuksia, jotka pitäisi pystyä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Palveluyritysten innovaatiotoiminta on vähäisempää ja vähemmän systemaattista kuin teollisuudessa, mikä pitäisi ottaa huomioon yritysten kannusteita kehitettäessä. Suomen vahvuudet innovaatiopolitiikassa ovat nivoutuneet perinteisesti korkeaan teknologiaosaamiseen. Teknologioiden ohella innovaatioilla viitataan ny- kyisin yhä useammin myös palveluihin, liiketoimintamalleihin ja muihin ns. ei-teknologisiin innovaatioihin. Enää ei niinkään haeta käyttötarkoitusta teknologialle, vaan pyritään tarjoamaan ratkaisu asiakkaan tarpeisiin. Palvelu nousee siinä usein keskeiseen rooliin niin teollisuudessa kuin palvelualoilla. Yhä tärkeämpää onkin yhdistää teknologista ja ei-teknologista innovaatiotoimintaa. Raja-aidat pois hallinnonalojen yhteistyöltä Innovaatiopolitiikan laaja-alaisuus edellyttää horisontaalisen, hallinnonalojen rajat ylittävän yhteistyön lisäämistä. Sektoripolitiikkoja on koordinoitava paremmin, koska niihin sisältyy usein teemoja ja kehittämistarpeita, joita ei voida hoitaa vain yhdellä hallinnonalalla. Esimerkiksi kansainvälistymisen lisääminen, kasvuyrittäjyyden edistäminen, ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikan haasteet, sektoritutkimus sekä julkisen sektorin tuottavuuden kehittäminen edellyttävät useamman hallinnonalan yhteistyötä. Innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen vaatii valtioneuvoston tasolla uusia toimintamalleja, uudenlaista yhteistyön kulttuuria ja tehokkaan päätöksentekomekanismin. 9

10 Asiakas- ja käyttäjälähtöisyyden tarve lisääntyy Nykyisin yleistyvässä avoimessa innovaatiotoiminnassa yritykset hakeutuvat yhä enemmän ja yhä avoimempaan yhteistyöhön ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Avoimeen innovaatiotoimintaan läheisesti liittyvä asiakas- ja käyttäjälähtöisyys on tarkoittanut loppukäyttäjien roolin vahvistumista ja monipuolistumista yritysten innovaatiotoiminnassa. Sitä on pyritty jouduttamaan innovaatiopolitiikalla. Haasteena on erityisesti käyttäjäyhteistyön ja -ymmärryksen syventäminen Loppukäyttäjien rooli yritysten innovaatiotoiminnassa 0 Osuus innovatiivisista yrityksistä, % Ei merkittävää roolia Säännöllisen markkinatutkimuksen kohde Antavat aktiivisesti ja jatkuvasti tie toja muuttuvista tarpeistaan Osallistuvat omalla asiantuntemuksellaan itse kehitys työhön Noin puolet innovatiivisista suomalaisyrityksistä tekee aktiivisesti yhteistyötä käyttäjien kanssa. Läheisempää vuorovaikutusta harjoittaa neljäsosa. Lähde: ETLA Lisää kannustavuutta ja vaikuttavuutta yritysten innovaatiotoiminnan julkiseen tukeen Innovaatiotoimintaan käytetystä kokonaisrahamäärästä ei ole Suomessa täsmällistä tietoa. Ainoastaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan (t&k-toimintaan) käytetyt eurot tilastoidaan virallisesti. Tiedon puuttumisen syynä ovat vaikeus määritellä ja mitata innovaatiotoimintaa sekä heikko tietopohja. T&k-toiminnan kokonaismenot olivat Suomessa 6,9 miljardia euroa vuonna Yritysten osuus menoista oli 74 prosenttia, korkeakoulujen 17 prosenttia ja muun julkisen sektorin 9 prosenttia. Yksityisen osuus on varsin merkittävä, koska julkisen ja yksityisen rahoituksen tavoitteellisena suhteena pidetään 30:70. 10

11 Rahoituksen vaikuttavuuden arviointia parannettava Julkisella rahoituksella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI-rahoituksella) tulee edistää uuden tiedon tuottamista sekä jo olemassa olevan tiedon hyödyntämistä ja nopeaa omaksumista. Useiden tutkimusten mukaan julkinen t&k-rahoitus ei syrjäytä Suomessa yritysten rahoittamaa t&k-toimintaa, vaan pikemminkin lisää sitä. Isoissa yrityksissä tämä lisäysvaikutus on suurempi kuin pienissä yrityksissä. Innovaatiotoiminnan ja sen edellytysten tukemiseen tarvitaan riittävästi julkista TKI-rahoitusta. Huomion keskipisteenä ei kuitenkaan tule olla vain julkisten panostusten lisääminen sinänsä, vaan julkisten panostusten tuottaman hyödyn maksimointi. On erittäin tärkeä arvioida, miten julkisella rahoituksella parhaiten saavutetaan innovaatiopoliittiset tavoitteet. Julkisen TKI-rahoituksen tulisi näkyä muun muassa yritysten liiketoiminnan kasvuna, tuottavuuden nousuna ja uusina yrityksinä. Aikajänne on kuitenkin pitkä, eikä rahoituksen vaikutuksia ole helppo erottaa muiden tekijöiden vaikutuksista. Vaikuttavuuden arviointia on kuitenkin kehitettävä päätöksenteon tueksi. Julkinen rahoitus on tärkeä viesti yrityksille Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain mrd euroa Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulut enn. Yritysten osuus t&k-panostuksista on Suomessa kansainvälisesti verrattuna kärkitasoa. Lähde: Tilastokeskus tointien tulokset ovat epävarmoja, mikä on haastavaa varsinkin PK-yrityksille. Tämän vuoksi julkisella sektorilla on merkittävä innovaatiotoimintaan kannustava rooli. Julkinen TKI-rahoitus on myös viesti yrityksille kasvattaa omia TKI-investointejaan. Yksityiset investoinnit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovatkin osaltaan seurausta onnistuneesta julkisen sektorin toiminnasta. Maan hallituksen päätökset kertovat pitkäaikaisesta sitoutumisesta osaamispohjaisen talouskasvun edistämiseen. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi t&k-rahoituksen nostaminen 4 prosenttiin bkt:sta. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2009 osuus oli 3,92 prosenttia. Pääseminen lähelle ta- Innovaatiopohjainen talouskasvu edellyttää, että sekä julkinen että yksityinen sektori investoivat mittavasti TKI-toimintaan. Tutkimustoiminnan tuottoihin liittyy aina riskejä, varsinkin pitkän tähtäyksen tutkimuksessa. Innovaatiotoimintaan tehtyjen invesvoitetta johtuu osittain bkt:n laskusta. T&k-panostusten osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkea ja se nousee EU-maiden toiseksi korkeimmaksi Ruotsin jälkeen. Toisaalta Suomi on pieni maa, minkä vuoksi sekä rahoituksen että inhimillisen pääoman absoluuttiset TKI-resurssit ovat niukat suurista suhteellisista bkt-osuuksista huolimatta. Julkisen hallinnon määrärahat yritysten kansainvälistymisen edistämiseen ovat pysyneet 2000-luvulla vakaina noin 70 miljoonassa eurossa. Summa kattaa yrityksille ja yritysryhmille kohdennetut määrärahat, kansainvälistymisen edistämisorganisaatioiden valtionavustukset sekä matkailun edistämisen. Yritysten kansainvälistymiseen tulisi panostaa enemmän. Julkista rahoitusta tulisi lisätä 11

12 tähän tarkoitukseen, koska tiedetään, että sillä olisi erityisen suuri merkitys PK-yrityksille. Innovatiivisuutta julkisiin hankintoihin Jotta innovaatiotoiminnalla olisi Suomessa hyvä kasvuympäristö, tarvitaan muutakin kuin julkista TKI-rahoitusta: toimivat ja kilpailua tukevat markkinat, parempaa sääntelyä, kannustavaa verotusta, tervettä rahoitusjärjestelmää sekä työelämän tarpeisiin perustuvaa koulutuspolitiikkaa. Sääntely tai sen yksipuolinen soveltaminen ei saa tukahduttaa julkisten hankintojen innovatiivisuutta. Julkisissa hankinnoissa tulee painottaa jo valmisteluvaiheessa uusien tuote- ja palvelukonseptien käyttöönottoa ja kehittämistä. Näin voidaan lisätä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Innovatiivisuudelle on annettava enemmän tilaa jo hankintastrategioissa. Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja t&k-verokannustimet v Osuus bkt:sta, % Korea (2008) Kanada (2008) Ranska (2008) Yhdysvallat (2008) Belgia Itävalta Tsekki Japani Espanja Iso-Britannia (2008) Irlanti Unkari Norja (2008) Ruotsi Tanska (2008) Alankomaat Australia (2006) SUOMI Portugali Saksa Islanti (2008) Luxemburg Uusi-Seelanti Italia Sveitsi (2008) Turkki Slovakia (2008) Puola Meksiko Kreikka (2005) Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus Epäsuora julkinen tuki t&k-verokannustimena 0 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan jää Suomessa suhteellisen matalalle tasolle, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus ja t&k-verokannustimet. Lähteet: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD Main Science and Technology Indicators, 2009 Standardisointikin voi vauhdittaa innovatiivisuutta Standardisointi voi niin ikään vauhdittaa yritysten innovatiivisuutta. Esimerkiksi tietoliikennealan standardit ovat luoneet pohjan infrastruktuurille, jonka päälle yritykset ovat kehittäneet menestyvää globaalia liiketoimintaa. Standardien laatiminen ja hyödyntäminen ovatkin olennainen osa menestyksellisiä innovaatioprosesseja. Jotta kansallinen innovaatiotoiminta olisi tuloksellista, myös julkisen hallinnon on panostettava standardisointityöhön. Yritysten t&k-verokannustin käyttöön Suuryritykset tekevät Suomessa valtaosan yritysten tutkimusja kehittämisinvestoinneista. Lisäksi investoinnit painottuvat korostuneesti yhdelle toimialalle, elektroniikkateollisuuteen. PK-yrityksissä ja muilla toimialoilla, erityisesti palveluissa, t&k-toiminnan kehittämisen potentiaali on suuri. Yritykset rahoittavat t&k-toimintansa valtaosin itse. Oman tai konsernin sisäisen rahoituksen osuus on 94 prosenttia. Merkittävin ulkopuolinen rahoittaja on Tekes, jonka rahoituksen osuus on 67 prosenttia yritysten saamasta ulkopuolisesta t&k-rahoituksesta. Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna matala, kun otetaan huomioon sekä suora rahoitus että verotuet. Suomessa ei ole käytössä yritysten t&k-toiminnan verokannustinjärjestelmää toisin kuin monissa muissa maissa, vaan TKI-toimintaa tuetaan suoralla rahoituksella. Tämän rahoituksen piirissä on vuosittain noin 12

13 3 000 yritystä, eikä tätä määrää ole tarkoituksenmukaista olennaisesti kasvattaa nykytasosta. Jotta elinkeinoelämä pystyisi uudistumaan laaja-alaisesti, TKI-toiminnan on kuitenkin välttämätöntä rakentua nykyistä laajemmalle pohjalle. Sen edistämiseksi Suomessa on otettava käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä täydentämään nykyistä suorien tukien järjestelmää ja mahdollistamalla mm. Tekesin toiminnan suuntaaminen entistä haasteellisempien hankkeiden tukemiseen. EU:n budjetin painopiste kilpailukyvyn kehittämiseen EU:n vuoden 2009 budjetista 44 prosenttia eli 59,2 miljardia euroa käytettiin maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen. Vain runsaat 7 prosenttia liikeni tutkimukseen, kilpailukyvyn edistämiseen ja innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen puiteohjelmat muodostavat suurimman osan EU:n tutkimus- ja kehittämistyön varoista. Ne ovat volyymiltään vain noin 5 prosenttia jäsenmaiden julkisen sektorin tutkimuspanostuksista ja 2 prosenttia kokonaistutkimuspanostuksista. EU:n tutkimusrahoitusta on perusteltua lisätä. Lisääminen on tarpeen esimerkiksi siksi, että tutkimuksen kuudennen puiteohjelman hakemuksista vain alle 20 prosenttia voitiin hyväksyä. Korkea vaativuustaso on välttämätöntä tutkimustoiminnan korkealaatuisuuden varmistamiseksi, mutta kohtuuttoman suuret hylkäysprosentit kertovat myös voimavarojen haaskaamisesta raskaissa hakuprosesseissa. Suuret hylkäysprosentit vähentävät yritysten kiinnostusta puiteohjelmiin, mikä on jo selvästi nähtävissä. Yliopistojen perusrahoitus turvattava Yliopistojen perusrahoitusta täydentävän ns. ulkopuolisen kilpaillun tutkimusrahoituksen EK:n suosituksia: osuus on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Perusrahoituksen osuuden pieneneminen on vähentänyt yliopistojen toimin- Suomessa on vahvistettava julkisia ja yksityisiä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan. T&k-panostusten tulee saavuttaa hallituskauden aikana vähintään neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta. T&k-panostusten rinnalla on lisättävä julkista rahoitusta yritysten kansainvälistymiseen. Näin voidaan nopeuttaa uusien tuotteiden ja palvelujen markkinoille pääsyä. Suoraa julkista TKI-rahoitusta on suunnattava entistä haasteellisempiin hankkeisiin ja riskinottoa lisättävä. Rahoituksen on tuettava strategisia valintoja, kannustettava verkostoitumiseen sekä korostettava korkeaa laatua ja kansainvälistymistä. Suoraa TKI-rahoitusta täydentävänä toimena tulee ottaa käyttöön yritysten t&k-verokannustinjärjestelmä. Sen tavoitteena on lisätä TKI-toimintaa harjoittavien yritysten määrää. Kannustinta pitää arvioida ja muokata saatujen kokemusten perusteella. Suomen tulee vaikuttaa siihen, että EU:n budjettivarat suunnataan kehyskaudella tukemaan kasvua ja kilpailukykyä nykyistä paremmin. Entistä suurempi osa koheesiopolitiikan rahoista on käytettävä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantamiseen. Perustutkimuksen pitkäjänteinen rahoitus on turvattava. Yliopistojen perusrahoituksen osuutta ei saa enää pienentää suhteessa ulkopuoliseen kilpailtuun tutkimusrahoitukseen. Sekä yritysten että yksityishenkilöiden tieteelle tekemien lahjoitusten verovähennysoikeuden rajoitukset tulee poistaa tai nostaa rajaa vähintään 2,5 miljoonaan euroon. Yksityishenkilöitä koskeva verovähennyskokeilu tulee muuttaa pysyväksi. Innovaatiotoiminnan panostusten sekä ennen kaikkea tulosten ja niiden vaikuttavuuden mittaamista on uudistettava. Mittariston tulee kattaa laaja-alaistuva innovaatiotoiminta nykyistä paremmin. 13

14 nan joustavuutta. Myös tutkimusinfrastruktuuri on osin vanhentunut. Kilpailu kuuluu olennaisesti tutkimustyöhön ja se parantaa tutkimuksen laatua, mutta lyhytkestoinen tutkimusrahoitus ei tarjoa riittävästi perustutkimuksen tarvitsemaa pitkäkestoista tukea. Yliopistojen perusrahoituksen jakokriteereitä tulee pikemminkin kehittää laatua ja vaikuttavuutta korostavaksi kuin kasvattaa kilpaillun rahoituksen osuutta enää nykyisestä. Uuden yliopistolain yhtenä tavoitteena on monipuolistaa yliopistojen rahoituspohjaa, vaikka valtio takaa vastaisuudessakin kaikkien yliopistojen perusrahoituksen. Valtion lisäksi myös muut tahot ovat voineet osallistua uusien yliopistojen pääomittamiseen. Vuosina on käynnissä kokeilu, joka sallii yksityishenkilöiden vähentää verotuksessa yliopistoille tekemänsä euron lahjoitukset. Tieteelle tarkoitettujen lahjoitusten rajoitukset tulisi poistaa kokonaan. Yliopistoille syntyisi tällöin kannusteita yksityisen rahoituksen hakemiseen ja sidosryhmille yliopistojen toiminnan tukemiseen. 3 Innovaatiotoiminnassa lisättävä kansainvälistä vuorovaikutusta K ansainvälisyys ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat innovaatiotoiminnan olennaisia lähtökohtia. Niiden merkitys kasvaa koko ajan, sillä innovaatiotoiminta on yhä avoimempaa ja yritykset sekä muut tutkimusta ja kehittämistoimintaa tekevät tahot ovat tiivistäneet yhteistyötään osana globaaleja osaamisverkostoja. Pienenä maana Suomi on erityisen riippuvainen muualla tuotetusta tiedosta ja osaamisesta, minkä vuoksi suomalaisen TKItoiminnan kansainvälistä vuorovaikutusta tulee vahvistaa. Yritykset kansainvälistyvät, koska niiden tulee kehittää liiketoimintaansa ja kasvaa. Kansainvälistyminen on yhä harvemmin pelkkää vientiä ja tuontia, vaan se on kaikkea valtioiden rajat ylittävää liiketoimintaa. Siihen kuuluu myös yritysten TKItoiminnan verkostoituminen eri maihin. Innovaatiotoiminnan kasvu painottuu itään Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan maantiede muuttuu. Nousevista talouksista, kuten ns. BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina), on tullut tärkeitä uuden tiedon tuottajia. Näiden maiden merkitys innovaatiotoiminnassa kasvaa koko ajan. Siinä missä Yhdysvaltojen ja EU:n tutkimus- ja kehittämistoiminnan ennakoidaan kasvavan tulevina vuosina vain kohtalaisesti, globaali taantuma on hidastanut vain vähän Kiinan ja Intian t&k-toiminnan vahvaa kasvua. EU-maiden ja Yhdysvaltojen yritysten suorat ulkomaiset investoinnit ovat Kiinan ja Intian t&k-toimintaan huomattavasti suuremmat kuin Kiinan ja Intian t&k-investoinnit Yhdysvaltoihin ja EU-maihin. Euroopan unioni otti käyttöön vuonna 2000 Eurooppalaisen tutkimusalueen käsitteen ERAn. Sen tarkoituksena on synnyttää Eurooppaan tutkimuksen sisämarkkinat. Tavoitteen saavuttamiseen on vielä matkaa. EU tarjoaa kuitenkin valmiita rahoitus- ja yhteistyömahdollisuuksia yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten TKI-toiminnalle. Suomalaisten pitäisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin näitä mahdollisuuksia. EU:n TKI-ohjelmat ja -aloitteet kaipaavat kiistatta kehittämistä. Ohjelmien hallintoprosessit ovat monimutkaisia ja hitaita, mikä vähentää kiinnostusta osallistua niihin. Kankea byrokratia 14

15 haittaa erityisesti uusia hakijoita ja PK-yrityksiä. Viime vuosina yritysten osuus osallistumisessa esimerkiksi EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin onkin ollut laskusuunnassa. Kukaan ei voi ratkaista suuria haasteita yksin Tämän päivän suuret yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos, energiakysymykset ja puhtaan veden saatavuus, eivät tunne valtioiden rajoja eikä mikään yksittäinen maa pysty ratkaisemaan niitä yksin. Jotta haasteisiin voitaisiin vastata, on välttämätöntä koota hajallaan olevaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa nykyistä paremmin yhteen ja tiivistää yhteiskunnallisten toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä. Ns. Base of the Pyramid (BOP) käsite viittaa yritysten vähävaraisilla markkinoilla harjoittamaan innovaatio- ja liiketoimintaan, joka tukee liiketaloudellisesti kannattavin perustein kehitysmaiden elinolojen parantamista. Myös suomalaisyritysten tulisi hyödyntää enemmän BOP-markkinoiden lisääntyviä mahdollisuuksia. Suomalainen innovaatiojärjestelmä ei vielä tiedosta täysimääräisesti näiden markkinoiden kysyntää hyödyntävää innovaatiotoimintaa. PK-yritykset saatava kansainvälistymään Kansainvälistymisen haasteet yrityskentässä koskevat pitkälti PK-yrityksiä. Suomeen on syntynyt vain vähän globaalisti suuntautunutta yrittäjyyttä. Puutteet yritysten kansainvälistymisessä EU:n t&k-ohjelmiin osallistuneiden määrä Tuhatta tutkijaa kohti Slovenia Kreikka Viro Alankomaat Belgia Sveitsi Israel Irlanti Italia Islanti Unkari Latvia Itävalta Norja Portugali Liettua Tanska Luxemburg Bulgaria Tsekki Ruotsi Slovakia Iso-Britannia Espanja SUOMI Ranska Saksa Romania Puola Kroatia Turkki Kypros Malta Suomella riittää systematisoitavaa EU:n t&k-ohjelmien hyödyntämisessä. Kuvassa on otettu huomioon EU:n t&k-ohjelmista kuudes puiteohjelma, EUREKA, COST, ERA-NET ja Euroopan tutkimusneuvosto (ERC). Lähde: Science, Technology and Competitiveness key figures report 2008, Euroopan komissio liittyvät myös kasvuyrittäjyyden vähäisyyteen. Lisäksi t&k-toiminta on keskittynyttä yrityksittäin ja toimialoittain. Kymmenen yritystä vastaa 60 prosentista koko elinkeinoelämän t&k-toiminnasta. Suuret suomalaiset yritykset ovat hyvin kansainvälistyneitä. Monikansallisilla yrityksillä on painava rooli innovaatiotoiminnan kansainvälistymisessä, sillä ne perustavat usein muun muuassa uusia t&k-yksiköitä ulkomaille. Avaintoimintonsa ne pitävät kuitenkin tyypillisesti lähellä pääkonttoriaan. Ainakin tähän asti suomalaisten yritysten t&kydinosaaminen ja strateginen näkemys ovat säilyneet pääosin Suomessa. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten yritysten ulkomainen innovaatioyhteistyö on runsasta. Suomalaisyritysten ulkomaiset yhteistyökumppanit löytyvät edelleen useimmiten Euroopasta ja Yhdysvalloista. 15

16 Osuus maailman t&k:sta v % Yhdysvallat Japani Kiina Saksa Ranska Iso-Britannia Etelä-Korea Intia Kanada Italia Venäjä Taiwan... SUOMI (21.) Muutos maailman t&k-osuudessa prosenttiyksikkö Nousevista talouksista on tullut tärkeitä uuden tiedon tuottajia ja niiden merkitys innovaatiotoiminnassa kasvaa edelleen. Suuresta suhteellisesta osuudesta huolimatta Suomen t&k-resurssit ovat pienenä maana niukat. Lähteet: OECD ja YK Kiina Intia Etelä-Korea Taiwan Espanja Israel SUOMI Italia Iso-Britannia Saksa Ranska Japani Yhdysvallat Kansainvälistymisen tulisi olla yrityksille luonteva ja vahva osa kaikkea kehittämistä, ei erillinen toiminto. Kansainvälistyminen edellyttää suomalaisilta toimijoilta halua edelläkävijyyteen sekä toiminnan ja osaamisen korkeaa laatua. Kansainvälistymisen tulisi olla kahdensuuntaista: sekä suomalaisten toimintaa ulkomailla että ulkomaalaisten toimintaa Suomessa. Julkisen sektorin panostukset tärkeitä Innovaatiotoiminnan tulee tapahtua lähtökohtaisesti kansainvälisessä toimintaympäristössä, minkä on heijastuttava myös innovaatiopolitiikkaan. Yksi innovaatiopolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on kytkeä Suomi maailmanlaajuisiin osaamis- ja arvoverkostoihin. Julkisen sektorin panostukset ovat yrityksille tärkeitä kannusteita ja riskin jakajia. Julkiset panostukset voivat olla avustuksia, lainoja tai erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, koulutusta, yhteyksien luomista, asiantuntijapalvelujen kanavoimista ja verkottamistoimintoja. Suomessa on vain vähän keskisuuria yrityksiä, joilla olisi kokonsa puolesta hyvät mahdollisuudet kansainvälistyä. Julkinen sektori voikin tukea erityisesti pienten yritysten kansainvälistymiseen liittyvää yhteistyötä ja konsortioiden syntymistä. Joukko julkisia innovaatiotoiminnan rahoitus- ja palveluorganisaatioita on perustanut FinNode-innovaatiokeskusverkoston, jonka tehtävänä on vahvistaa Suomen yhteyksiä kansainväli- 16

17 siin osaamiskeskittymiin. Yritykset ja tutkimusorganisaatiot saavat käyttöönsä verkoston osaamista perustajaorganisaatioiden asiantuntijapalvelujen kautta. Yritysten kansainvälistymispalvelut ovat Suomessa kattavia lähes kaikki julkiset organisaatiot tarjoavat apua yritysten kansainvälistymiseen. Palvelujen koordinointia pitää parantaa, sillä järjestelmä on hajanainen ja yritysten on vaikea hahmottaa sitä. Hajanaisuuden vuoksi kansainvälistymiseen liittyvä toiminta on myös pienimuotoista. Tutkimusorganisaatioiden kansainvälistyminen vähäistä Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa todettiin, että tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme ei ole läheskään niin kansainvälistynyt kuin usein ajatellaan. Varsinkin koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen on vähäistä. Yksi innovaatiojärjestelmän kansainvälistymiseen liittyvä heikkous on yksisuuntaisuus. Suomi ei houkuttele riittävästi koulutettuja ulkomaisia tutkijoita eikä muita asiantuntijoita. Ulkomailla syntyneiden osuus vuotiaasta t&k-henkilöstöstä on EU27-maissa keskimäärin 10 prosenttia, mutta Suomessa ainoastaan kolme prosenttia. Tiedetään, että maan houkuttelevuutta lisäävät yleensä korkeatasoiset ja tunnetut tutkijat sekä tutkimusympäristöt. Suomi ei vedä puoleensa myöskään ulkomaisia osaa misintensii vi siä yrityksiä tai niiden Ulkomailla syntyneiden osuus t&k-henkilöstöstä % Luxemburg Sveitsi Viro Irlanti Latvia Itävalta Ruotsi Iso-Britannia Belgia Espanja Portugali Alankomaat Ranska EU27 Norja Liettua Tanska Malta Islanti Slovenia Kreikka SUOMI Unkari Tsekki Slovakia Bulgaria Puola Vähäinen kansainvälistyminen on Suomen innovaatiojärjestelmän heikkouksia. Ulkomailla syntyneiden pieni osuus t&k-henkilöstöstä kuvastaa myös Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Lähde: The Global Competition for Talent. Mobility of the Highly Skilled 2008, OECD t&k-toimintaa. Ylei sen toimintaympäristön laatu, inhimillinen pääoma, tutkimuksen ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri sekä paikallisten markkinoiden koko ja laatu ovat tekijöitä, jotka auttavat maita houkuttelemaan innovaatiotoiminnan investointeja rajojensa sisäpuolelle. Suomalaisten yliopistojen kansainvälistymistä voi kuvata vaatimattomaksi. Ulkomaalaisten osuus henkilöstöstä ja opiskelijoista on pieni, tutkijoiden liikkuvuus ulkomaille on vähäistä eivätkä he osallistu riittävän aktiivisesti kansainvälisiin verkostoihin. Asiantuntijoiden liikkuvuus on kuitenkin erityisesti pienelle maalle tärkeää, sillä se vaikuttaa merkittävästi tiedon luomiseen ja levittämiseen sekä tukee tutkimuksen monimuotoisuut- 17

18 ta ja verkostojen syntymistä. Ulkomailla olevien tai olleiden suomalaisten asiantuntemusta ja verkostoja pitäisi hyödyntää huomattavasti tehokkaammin. Myös rekrytointikäytäntöjen pitäisi helpottaa ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaamista. TKI-toiminta ei riitä yksin vahvistamaan Suomen kansainvälistymistä, vaan siihen tarvitaan laajempia yhteiskunnallisia toimia. Ulkomaalaisia asuu Suomessa kaiken kaikkiaan vähän, mikä osaltaan pitää monikulttuurisuutemme vähäisenä. Myöskään maa han muutto politiikka ei ole ollut kovin aktiivista eikä ulkomaalaisten kotouttamiseen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. EK:n suosituksia: Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen tarvitaan lisää kunnianhimoa. On yhdistettävä toimintoja ja resursseja yritysten, tutkimusorganisaatioiden, rahoittajien, palveluntarjoajien, hallinnonalojen sekä alueiden kesken. Rekrytointikäytäntöjä on muutettava niin, että suomalaisiin tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin saadaan lisää ulkomaisia tutkijoita ja asiantuntijoita. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista maailmalle on tuettava heti uran alusta lähtien. EU:n tarjoamia mahdollisuuksia TKI-yhteistyöhön ja -rahoitukseen on hyödynnettävä systemaattisemmin. Jotta suomalaiset saadaan osallistumaan EU:n ohjelmiin nykyistä aktiivisemmin, tarvitaan parempaa tiedottamista ja tukea hakuprosessiin. Suomen pitää vaikuttaa nykyistä tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin EU:n TKI-asioihin jo niiden varhaisessa valmisteluvaiheessa. Siihen tarvitaan riittävät resurssit. Yritysten kansainvälistymiseen erityisesti yrityksille ja yritysryhmille suunnattuja määrärahoja tulee lisätä. 18

19 4 Yliopistoista korkeatasoista osaamista yhteiskuntaan Y liopistot ovat keskeisiä toimijoita osaamispohjaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Niihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia ja paineita, koska globaali kilpailu osaamisen tuottamisesta ja osaajista kiihtyy. Perustutkimuksen asema on turvattava Suomessa. Perustutkimuksen aktiivinen kehittäminen kuuluu ensisijaisesti julkisen sektorin tehtäviin, ja yliopistoilla on siinä tärkeä rooli. Vaikka perustutkimus ei pyri ensisijaisesti käytännön sovelluksiin, tutkimustiedon pitäisi kuitenkin olla nopeasti ja joustavasti yritysten sekä muiden tulosten hyödyntäjien käytössä. Perustutkimus ei saa eristäytyä käytännön ongelmista ja haasteista, mikä ei kuitenkaan tarkoita yliopistotutkimuksen aikajänteen lyhentämistä. Vuonna 2010 voimaantullut yliopistolaki parantaa huomattavasti yliopistojen toimintaedellytyksiä. Yliopistojen tulee hyödyntää nämä mahdollisuudet täysimääräisesti. Yliopistojen autonomia on vahvistunut, taloudenpitoon on tullut lisää liikkumavaraa, hallintoa ja johtamista on uudistettu ja yliopistoista on tullut itsenäisiä työnantajia. Tutkimuksen tieteellinen taso laskusuunnassa Tutkijoiden ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä on Suomessa yksi EU-maiden korkeimmista. Siitä huolimatta tutkimuksen näkyvyyttä ja tieteellistä vaikuttavuutta kuvaavat Suomen tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen prosenttiin julkaisuista kausina ja , % Yhdysvallat Sveitsi Islanti Tanska Alankomaat Iso-Britannia Ruotsi Saksa Kanada Belgia Irlanti Itävalta Norja Ranska SUOMI Australia Italia Luxemburg Uusi-Seelanti Kiina* Espanja Unkari Japani Portugali Etelä-Korea Kreikka Tsekki Intia* Turkki Puola Meksiko Slovakia Venäjä* * OECD:n ulkopuoliset maat ,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 1,6 1,8 Suomen tutkimustoiminnan tieteellinen vaikuttavuus on laskusuunnassa. Lähteet: Thomson Reuters databases ja Vetenskapsrådet

20 tieteellisten julkaisujen viittaukset ovat laskusuunnassa. Tutkimuksen tulokset, julkaisujen määrä suhteessa panostuksiin, jää melko alhaiselle tasolle eikä tutkimus juuri yllä maailmantason laatuun. Merkittävä osa perustutkimuksesta tehdään Suomessa tohtorikoulutuksen aikana. Vuonna 2009 valmistui uutta tohtoria. Uusien tohtorien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 40 prosenttia. Suuri osa tulevaisuudessa valmistuvista tohtoreista työllistyy muualle kuin perinteiseen akateemiseen tutkimustyöhön. Se asettaa tohtorikoulutukselle uusia vaatimuksia. Vuonna 2007 tohtorintutkinnon suorittaneista alle 15 prosenttia työskenteli yritysten t&k-tehtävissä. Tohtoreiden osuus yritysten tutkimus- ja kehityshenkilökunnasta oli vain noin neljä prosenttia. Luvut eivät kuitenkaan kerro yrityksissä työskentelevien tohtoreiden kokonaismäärästä, koska tohtoreita toimii myös muissa tehtävissä kuin tutkijoina. Vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja tohtorikoulutuksen välillä tulee lisätä muun muassa tohtoriohjelmissa, joista valmistuu noin puolet uusista tohtoreista. Tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellyttää osaamispohjan laajentamista. Teknologiaosaamisen lisäksi on panostettava myös mm. liiketoiminta-, muotoilu- ja palveluosaamiseen, käyttäytymistieteisiin ja innovaatioverkostojen hallintaan. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, julkisten tutkimuslaitosten ja teknologiakeskusten verkosto Yliopisto Yliopiston sivutoimipiste Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun sivutoimipiste VTT tai muu julkinen tutkimuslaitos Julkisen tutkimuslaitoksen sivutoimipiste Teknologiakeskus Yliopisto Hajanaisuus heikentää laatua Suomen korkeakoululaitos ja tutkimusjärjestelmä on hajanainen. Julkinen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmä on Suomessa hajanainen. Lähde: Tekes 20

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014

Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä. Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Muuttuva tutkimus- ja koulutusjärjestelmä tutkimuslaitosuudistus käytännössä Kokkolan yliopistokeskuksen 10-vuotisjuhla 11.9.2014 Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät ja haasteet

Suomen talouden näkymät ja haasteet Suomen talouden näkymät ja haasteet Vesa Vihriälä 11.1.2013 Sisältö Kasvu jäänyt heikoksi, tuottavuus notkahtanut Suomella lyhyen ajan kilpailukykyongelma, vaikka rakenteellinen kilpailukyky hyvä Julkinen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot