Joukkoliikenne. - houkutteleva valinta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joukkoliikenne. - houkutteleva valinta"

Transkriptio

1 Joukkoliikenne - houkutteleva valinta

2 Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoliikenne - houkutteleva valinta Ohjelmia ja strategioita 2/2001 ISBN ISSN X Ulkoasu ja taitto Annexus Oy Valokuvat Antero Aaltonen Seppo Sarjamo Linja-autoliitto/Studio Sorjonen (kansi) Kirjapaino Erweko 2002 Joukkoliikennestrategia 2

3 Esipuhe Joukkoliikenne edistää monien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Se edesauttaa liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista sekä vähentää sidonnaisuutta yksityisautoilusta. Korvatessaan henkilöautoliikennettä joukkoliikenne parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Joukkoliikenteellä on huomattava merkitys etenkin liikkumisen mahdollisuuksien, peruspalvelujen saavutettavuuden, työssäkäymisen ja opiskelun kannalta. Joukkoliikenteen toimintaympäristössä on Suomessa tapahtumassa muutoksia, jotka tekevät joukkoliikenteen kehittämisen entistä tärkeämmäksi. Sisäinen muuttoliike jatkuu, ja väestö keskittyy taajamiin ja erityisesti muutamille kaupunkiseuduille. Kaupunkirakenne on ilman toimenpiteitä samalla hajautumassa. Erityisesti haja-asutusalueilla perinteisen joukkoliikenteen toimintaedellytykset heikentyvät. Väestö ikääntyy, mikä merkitsee työmatkojen vähenemistä ja vapaaajan matkojen lisääntymistä. Vanhenevan väestön tarpeista huolehtiminen asettaa joukkoliikenteen palvelun, informaation ja kaluston laadulle uusia vaatimuksia. Myös yhteiskunnan maksamien kuljetusten tarve kasvaa, mikä johtaa ilman toimenpiteitä kuljetuskustannusten entistä suurempaan nousuun. Tämän asiakirjan tarkoituksena on ilmaista liikenne- ja viestintäministeriön tahto joukkoliikenteen kehittämiseen ja tuoda esiin ministeriön näkemys tärkeimmistä toimintatavoista erityisesti linja-autoliikenteen ja rautatieliikenteen osalta. Asiakirja on osa ministeriön pitkän aikavälin suunnittelua palvelevaa strategiatyötä, jossa on sovitettu yhteen useita eri aloja ja alueita koskevia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia. Asiakirjan laatimisessa on otettu huomioon sekä kansalliset että EU:n liikennepoliittiset tavoitteet, joiden päämääränä on tasapainoista aluekehitystä tukeva, ympäristöä säästävä, turvallinen, laadukas, matkustajien tarpeet huomioon ottava ja samalla tehokas liikennejärjestelmä. Tavoite on säilyttää ja lisätä kestävän kehityksen mukaisten liikkumismuotojen markkinaosuutta ja turvata liikenteen peruspalvelut. Helsingissä 13. päivänä joulukuuta, 2001 Olli-Pekka Heinonen Liikenne- ja viestintäministeri Juhani Korpela Kansliapäällikkö 3 Joukkoliikennestrategia

4 Sisällysluettelo 1 Liikennepoliittiset tavoitteet Joukkoliikenteen tahtotilat ja tavoitteet Tahtotilat ja tavoitteet eri toimintaympäristöissä Tahtotilojen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeiset periaatteet Toimenpidekokonaisuudet Infrastruktuuri Informaatio Matkaketjujen toimivuus Palvelujen järjestäminen ja turvaaminen sekä lippujen hinnat Joukkoliikenteen palvelun laatu, esteettömyys ja helppokäyttöisyys Liikennekasvatus ja joukkoliikenteen kampanjat Tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämistapa...25 Joukkoliikennestrategia 4

5 1 Liikennepolitiikan tavoitteet Liikennepolitiikan tavoitteena on älykäs ja kestävä liikkuminen ja kuljettaminen, jossa otetaan huomioon taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät näkökohdat. Tarkoituksena on säilyttää ja lisätä kestävän kehityksen mukaisten (jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne) liikkumismuotojen markkinaosuutta ja turvata liikenteen peruspalvelut. Tavoitteen mukaisen liikennejärjestelmän saavuttamiseksi joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä koskevat toimintalinjat ovat seuraavat: Kulkutapaosuudet kaikkien päivittäisten matkojen määrän ja suoritteen mukaan Osuus matkoista 4 % Joukkoliikennejärjestelmän houkuttelevuutta lisätään kehittämällä sen tehokkuutta, turvallisuutta, laatutasoa ja esteettömyyttä. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset otetaan huomioon väylien kehittämisessä ja ylläpidossa. Tasapuoliset liikkumismahdollisuudet turvataan maaseutualueilla kehittämällä julkisen liikenteen järjestelmiä ja takaamalla tarvittava peruspalvelutaso. Kaupunkien välisessä ja sisäisessä liikenteessä kasvatetaan linja-auto- ja raideliikenteen markkinaosuutta. Pitkämatkaisimmassa kaupunkien välisessä liikenteessä turvataan lentoliikenteen edellytykset. 35 % 53 % Kävely ja pyöräily liitetään aiempaa kiinteämmäksi osaksi liikennejärjestelmän suunnittelua ja toteuttamista. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja turvallisuutta parannetaan. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta lisätään. 8 % Henkilöauto Joukkoliikenne Kevyt liikenne Muut Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan. Osuus suoritteesta 19 % 5 % 12 % 64 % Henkilöauto Joukkoliikenne Kevyt liikenne Muut 5 Joukkoliikennestrategia

6 2 Joukkoliikenteen tahtotilat ja tavoitteet 2.1 Tahtotilat ja tavoitteet eri toimintaympäristöissä Joukkoliikennettä koskevat tahtotilat ja tavoitteet eri toimintaympäristöissä ovat liikennepoliittisten tavoitteiden perusteella seuraavat: Kaukoliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon henkilöautolle. Kulkutapaosuudet pitkillä matkoilla Kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla joukkoliikenne tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon henkilöautolle sekä mahdollistaa myös autottoman elämäntavan. Maaseudulla joukkoliikenne tarjoaa autottomille laadukkaat perusliikkumispalvelut. 17 % 5 % Osuus matkoista 7 % 70 % Kaukoliikenteessä tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta suurten kaupunkiseutujen välisessä liikenteessä. Linja-autoliikenteen palvelujen tarjoamisen lähtökohtana on nykyinen liikennelupajärjestelmä, jossa viranomainen myöntää liikenteenharjoittajan hakemuksesta liikenneluvan ottaen huomioon kysynnän ja tarjonnan. Myös rautatieliikenteessä on lähtökohtana yritysaloitteisuus. Henkilöauto Joukkoliikenne Lentokone Muu Kaukoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan parhaiten joukkoliikennettä palvelevaa infrastruktuuria kehittämällä ja panostamalla linja-autojen ja junien syöttöliikenteen kehittämiseen. Tämä merkitsee liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen ohella myös muun muassa eri liikennemuotojen yhteisten terminaalien eli matkakeskusten toteuttamista sekä muiden asemien ja pysäkkien parantamista. Junaliikenteessä tämä tarkoittaa myös rataverkon nopeustason nostamista. Linjauksen tavoitteena on se, että valtion ei tarvitsisi ostaa kaukoliikenteen palveluja. Rautatieliikenteen palvelutason säilyttämiseksi ei kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty keinoa, jolla kaikki kaukoliikenne voisi toimia pelkästään asiakastulojen varassa. Tästä syystä junien kaukoliikennettä on tarpeellista ostaa. Joukkoliikennestrategia 6

7 Kulkutapajakauma päivittäisten matkojen määrän mukaan erikokoisissa kunnissa 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % PKS yli as as as. Joukkoliikenne Henkilöauto Kevyt liikenne Muu alle 8000 as. Kaupunkiseuduilla tavoitteena on kasvattaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteistä markkinaosuutta. Joukkoliikennettä kehitetään ympäristöä säästävänä, turvallisena, helppokäyttöisenä ja sujuvana sekä edullisena liikkumistapana kaikille käyttäjille. Kaupunkien ja kuntien rooli on keskeinen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien sekä maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisen merkitys korostuu erityisesti kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Näillä alueilla joukkoliikenteen kehittäminen vaatii liikennejärjestelyjä: joukkoliikennekatuja ja -kaistoja, liikennevaloetuisuuksia, pysäköintijärjestelyjä ym. Kaupunkiseuduilla valtio osallistuu edelleen lippujen hintojen alentamiseen, mikä ensisijassa palvelee joukkoliikennettä käyttäviä työmatkalaisia. Yhteiskunnan maksamien kuljetusten kustannuksia pyritään pitämään kurissa kuntien kuljetusten yhdistelyn ja kuntalogistiikan avulla. Joukkoliikenteen käytön kasvattamiseksi kiinnitetään huomiota joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseen myös vapaa-ajan matkoilla. 7 Joukkoliikennestrategia

8 Joukkoliikenteen markkinaosuuden kannalta pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa joukkoliikenteen mahdollisuudet ovat parhaimmat. Myös markkinaosuuden kasvattamisen tarve on näissä kaupungeissa suurin ja haasteet kovimmat. Näiden kaupunkien joukkoliikenteen edistämisja kehittämistoiminnan tuloksia ja hyviksi havaittuja käytäntöjä voidaan soveltuvin osin hyödyntää ja ottaa käyttöön muissa kaupungeissa ja kunnissa. Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kehittämistoiminta on valtakunnallisesti merkittävää. Maaseutuliikenteessä palvelujen turvaaminen on päätavoite. Maaseudulla joukkoliikenne on luonteeltaan peruspalvelua, jonka runko muodostuu koulu- ja asiointiliikenteestä. Suurin osa liikenteestä on itsekannattavaa linjaliikennettä. Linjaliikennettä täydentäviä peruspalveluja, joita ei kyetä ylläpitämään asiakastuloin, tuotetaan ostoliikenteenä. Itsekannattavaa liikennettä täydennetään ja ostoliikennettä täydennetään tai korvataan uusilla joustavilla palvelulinjoilla ja kutsujoukkoliikenteillä, jotka parantavat joukkoliikenteen palvelutasoa ja tarjontaa maaseudulla. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii löytämään nykyistä taloudellisempia tapoja, joilla luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen palvelujen säilymiselle ja joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle myös maaseudulla. Liikennepalvelujen säilymisen ja kehittymisen kannalta on olennaista, että palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti sekä mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Näillä edellytyksillä myös joukkoliikenteen toimintaedellytykset voivat parantua maaseudulla. Peruspalvelujen järjestämisen rinnalla maaseudun joukkoliikenteen rahoitus kohdistetaan matkustuksen tukemiseen. Näin voidaan työssäkäyntialueiden tarpeita ottaa huomioon. 2.2 Tahtotilojen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeiset periaatteet YHTEISTYÖ Joukkoliikenteen kehittämistavoitteen saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä liikenne- ja budjettipolitiikkaa sekä laajaa eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyö on ehdoton edellytys joukkoliikenteen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa yhteistyötä liikenne- ja viestintäministeriön sisällä ja eri ministeriöiden välillä. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat myös lääninhallitukset, liikenne- ja viestintäministeriön alaiset virastot ja laitokset, Kansaneläkelaitos, kunnat ja maakuntien liitot, liikenteenharjoittajat ja muu yrityselämä sekä eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt. Kansainvälisessä yhteistyössä korostuu toiminta Euroopan unionissa ja Euroopan liikenneministerikonferenssissa. Joukkoliikennettä kehitetään järjestelmänä, jossa eri liikennemuodot täydentävät toisiaan. Liikennetarpeet ja -palvelut on aina pyrittävä yhteensovittamaan. Tässä tarvitaan erityisesti joukkoliikenteen harjoittajien aloitteellisuutta. Viranomaisen vastuulla on koulukuljetuksia sekä sosiaalija terveystoimen kuljetuksia suunnitellessaan ja järjestäessään selvittää ja hyödyntää kaikille avoimen joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet. Joukkoliikennestrategia 8

9 Liikenne- ja viestintäministeriön tehtävänä on etsiä uusia kehittämiskohteita, toteuttaa eri yhteistyötahojen kanssa yhteisiä kehittämishankkeita ja välittää tietoa saaduista kokemuksista edelleen hyödynnettäväksi. MAANKÄYTTÖRATKAISUT Maankäyttöratkaisuilla on erityisen merkittävä vaikutus pyrittäessä järjestämään joukkoliikennepalvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Lain mukaan kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa on otettava huomioon joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja toteuttamalla laadukkaita liikennejärjestelmiä voidaan tukea liikkumistarpeen vähentämistä sekä edistää ympäristölle vähemmän haitallisten liikkumismuotojen valintaa. LAATU Joukkoliikenteen kehittämisessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota koko joukkoliikennejärjestelmän laadun parantamiseen ja ovelta ovelle - matkojen sujuvuuteen. Tämä merkitsee niin infrastruktuuriin, informaatioon, liikennejärjestelmän integrointiin kuin myös joukkoliikenteen esteettömyyteen, helppokäyttöisyyteen sekä itse liikennepalvelun ja kaluston laatuun liittyvien asioiden kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriön strategiana on luoda edellytyksiä laajentaa lipputulojen varassa toimivan liikenteen osuutta joukkoliikenteestä. Tähän päästään lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja siten matkustajamääriä. Suotuista kehitystä voidaan nopeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla. LVM:n ja lääninhallitusten joukkoliikennerahoitus Joukkoliikennejärjestelmän kokonaislaatua eli esimerkiksi joukkoliikenteen saatavuutta, tavoitettavuutta, informaatiota, matka-aikaa, matkustajapalvelua, matkustusmukavuutta, turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia parantamalla matkustajamäärät kasvavat, mikä on omiaan parantamaan liikenteen kannattavuutta. Tämä puolestaan mahdollistaa lisäpanostukset itse palvelun laatuun, lipputuotteiden kehittämiseen ja tarjontaan. Syntyy jatkuva positiivinen kehitys. Kilpailu omalta osaltaan vahvistaa ja laajentaa tätä kehitystä kannustamalla liikenteenharjoittajia taloudelliseen tehokkuuteen. milj. euroa Käyttö 2000 Budjetti 2001 Liikenteen ostot Lippurahoitus Kehittäminen Yhteensä Tarve (min/max) RAHOITUS Joukkoliikenteen yhteiskunnalliset hyödyt ovat huomattavat. Joukkoliikenne edistää kestävää ja tasapainoista aluekehitystä, liikenteen ympäristöhaittojen vähentämistä ja liikenneturvallisuuden parantamista. Se parantaa peruspalvelujen saavutettavuutta ja eri väestöryhmien liikkumismahdollisuuksia. Näin ollen on tärkeää, että joukkoliikennepalveluihin ja niiden kehittämiseen varataan riittävästi resursseja. Joukkoliikenteen edistäminen nähdään kokonaisuutena, jossa nykyisiä sekä väylien pidon ja että julkisen liikenteen voimavaroja uudelleen kohdentaen, yhteistyötä tiivistäen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä edistävää toimintaa priorisoiden voidaan joukkoliikenteen tavoitteita saavuttaa. Liikenteen infrastruktuurihankkeissa painotetaan joukkoliikennehankkeita ja yhteiskunnan maksamissa kuljetuksissa suositaan avoimen säännöllisen joukkoliikenteen käyttöä. 9 Joukkoliikennestrategia

10 Joukkoliikenteen palvelujen säilyttäminen edellyttää joukkoliikenteen määrärahojen reaalisen tason turvaamista. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantamiseen liittyviin toimenpiteisiin on panostettava entistä enemmän. SEURANTA Strategian mukaisten toimien edistämiseksi liikenne- ja viestintäministeriö seuraa aktiivisesti toimenpiteiden toteuttamista ja joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttamista. Seurantatiedot raportoidaan määrävälein ja samalla todetaan strategiassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen ja mahdolliset toteuttamisen esteet. Seurannan tarpeita varten kehitetään kulkumuotojen markkinaosuuksien laskentatapaa. Samassa yhteydessä ministeriö kartoittaa joukkoliikennettä koskevan perustilastoinnin tason ja esittää mahdolliset toimenpiteet tilastoinnin kehittämiseksi. Liikenteen palvelutason seurantaa varten saadaan perusaineistoa lääninhallitusten vuosittain tekemästä peruspalvelujen arvioinnista. Liikenne- ja viestintäministeriö kehittää yhdessä sisäasiainministeriön ja lääninhallitusten liikenneosastojen kanssa lääninhallitusten peruspalvelujen arviointia siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin myös liikkumisen tasa-arvotavoitteen toteutumisen seurantaa. Joukkoliikennestrategia 10

11 3 Toimenpidekokonaisuudet 3.1 Infrastruktuuri Kaavoituksessa sekä muussa maankäytön ja liikenneväylien suunnittelussa otetaan huomioon joukkoliikenteen hoitamisen edellytykset. Joukkoliikenteen tarpeet ja liikenneturvallisuus otetaan huomioon kaikissa liikenteen infrastruktuuri-investoinneissa. Jatkossa etenkin kaupunkiseutujen hankkeiden asema korostuu. Näillä alueilla valtio osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamiseen erillisen suunnitelman mukaan. 1. Liikenteen infrastruktuurirahoitusta suunnataan kaupunkiseuduilla joukkoliikennettä edistäviin hankkeisiin. Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmien lähivuosien hankkeiden toteuttamisesta tehdään aiesopimuksia, joissa valtio muiden mukana sitoutuu edistämään joukkoliikennehankkeiden toteutumista. Valtion rahoitusosuus vaihtelee hankkeen vaikuttavuuden ja käytettävissä olevien määrärahojen mukaan. Valtion osalta menettely vaikuttaa lähinnä valtion talousarvion momenttijakoon ja momenttien perusteluihin. Valtio osallistuu hankkeisiin kuitenkin pääasiassa Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen käytössä olevien talousarviomomenttien kautta. Aiesopimusmenettelyä kehitetään pilottihankkeilla, joiden perusteella tehdään tarpeelliset vastuunjako- ja lainsäädäntömuutokset. Joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi valtio osallistuu kaupunkiseutuja koskeviin hankekokonaisuuksiin seuraavasti: a) Pääkaupunkiseudulla valtio osallistuu seudullisesti/valtakunnallisesti merkittävien Pääkaupunkiseudun liikenneinvestointiohjelman (YTV B 2000:4) mukaisten joukkoliikennehankkeiden suunnitteluun ja investointeihin. Vastuu toteutuksesta: pääkaupunkiseudun kunnat, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö. Aikataulu: suunnitelmien mukaan. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen markkinaosuus kasvaa, liikenneturvallisuus paranee, liikenteen ympäristöhaitat vähenevät. b) Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa joukkoliikenteen painoarvoa nostetaan ja parannetaan suunnitelmien toteutumista. Kaupunkiseutujen tärkeimmistä linja-autoliikenteen reiteistä muodostetaan joukkoliikenteen laatukäytäviä, joissa joukkoliikenteen helppokäyttöisyyden, sujuvuuden ja laadun parantaminen (esim. joukkoliikennekadut ja -kaistat, liikennevaloetuudet, pysäkkien standardit) on otettu laaja-alaisesti huomioon. Liikennejärjestelyissä kiinnitetään huomiota myös pikavuoroliikenteen sujuvuuteen kaupunkiympäristössä. 11 Joukkoliikennestrategia

12 Liikenne- ja viestintäministeriö ohjaa lausunnoin ja yhteistyöllä uusien alueiden kaavoittamista ja toimintojen sijoittumista joukkoliikenteen kannalta edullisille alueille. Liikenne- ja viestintäministeriö osallistuu yhdessä ympäristöministeriön kanssa paikallisten liikennejärjestelyjen kehittämiseen. Kaupunkikeskustojen rauhoittamista edistetään osallistumalla mallihankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä ympäristöministeriön kanssa. Vastuu toteutuksesta: kunnat, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, lääninhallitukset, maakuntien liitot. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso ja sujuvuus paranevat, liikenteenhoidon kustannukset pienenevät, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja markkinaosuus kasvaa, liikenneturvallisuus paranee, liikenteen ympäristöhaitat vähenevät. c) Asemien ja matkakeskusten kehittämisessä ja toteuttamisessa kiinnitetään erityistä huomiota eri liikennemuotojen palvelujen integroimiseen, joukkoliikenteen käyttöä lisääviin toimenpiteisiin sekä syöttöliikenneyhteyksien sujuvuuteen, kevyen liikenteen kulkuyhteyksiin ja liityntäpysäköintiin. Painopiste on eri joukkoliikennemuotojen asiakkaita tasapuolisesti palvelevan 22 valtakunnallisen matkakeskuksen toteuttamisessa. Valtio osallistuu matkakeskusten rakentamiseen harkinnanvaraisesti ja hankekohtaisesti. Valtion rahoitusosuus hankkeen käynnistämisvaiheessa vaihtelee 0-30 %:n välillä paikkakuntakohtaisesti sen mukaan, miten hanke edistää joukkoliikenteen valtakunnallisten tavoitteiden, erityisesti markkinaosuustavoitteen, saavuttamista. Muiden joukkoliikenneasemien kehittämiseen valtio osallistuu harkinnanvaraisesti ja hankekohtaisesti edellytysten mukaan. Vastuu toteutuksesta: kunnat, joukkoliikenteen harjoittajat ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö. Aikataulu: Hyödyt ja vaikuttavuus: eri liikennemuotojen palvelujen integrointi paranee, maankäytön tehokkuus kasvaa, liikennepalvelujen tuottajien edellytykset toimintojensa tehostamiseen paranevat, joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja kilpailukyky kasvaa, matkaketjujen toimivuus ja matkustajapalvelu paranevat, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy. 2. Rataverkkoa kehitettäessä toteutetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan junaliikenteen turvallisuutta ja taloudellisuutta. Samalla otetaan huomioon junaliikenteen palvelutason ja sujuvuuden parantaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään pääradan kapasiteetin parantamiseen. Kerava Lahti -oikorata toteutetaan mahdollisimman tehokkaassa aikataulussa osin erillisrahoituksella. Nopea henkilöliikenne ulottuu Turun jälkeen ensimmäisessä vaiheessa Seinäjoelle, Jyväskylään, Imatralle ja Vainikkalaan. Valmistaudutaan nopean rataverkon asteittaiseen laajentamiseen. Joukkoliikennestrategia 12

13 Vastuu toteutuksesta: liikenne- ja viestintäministeriö ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: junaliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: henkilöliikenteen hoidon tehokkuus ja kannattavuus paranevat, matkustajamäärät lisääntyvät ja joukkoliikenteen markkinaosuus kasvaa, henkilöliikenteen kattavuus säilyy, liikenneturvallisuus paranee, liikenteen ympäristöhaitat vähenevät. 3. Alemman tieverkon ylläpidon ja kunnossapidon periaatteet määritellään siten, että julkisen liikenteen toimintaedellytykset säilyvät ja uusien liikenteenhoitomallien käyttöönotto on mahdollista. Tiehallinnon tiepiirit ja kunnat ottavat julkisen liikenteen tarpeet huomioon määrittäessään tienpidon tärkeysjärjestystä. Vastuu toteutuksesta: liikenne- ja viestintäministeriö, Tiehallinto ja kunnat. Yhteistyö: joukkoliikenteen harjoittajat. Aikataulu: jatkuva Hyödyt ja vaikuttavuus: edesautetaan liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista, liikenneturvallisuus paranee. 4. Linja-autopysäkkien ja junaliikenteen asema-alueiden kunnossapitoa ja varustusta parannetaan erillisen suunnitelman mukaan. Pysäkeille ja asema-alueille toteutetaan sujuvat, turvalliset ja esteettömät kulkuyhteydet kevyelle liikenteelle ja julkiselle liikenteelle. Vastuu toteutuksesta: kunnat, Tiehallinto ja Ratahallintokeskus. Yhteistyö: lääninhallitukset, joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja houkuttelevuus kasvaa, matkaketjujen toimivuus paranee, liikenneturvallisuus paranee. 13 Joukkoliikennestrategia

14 3.2 Informaatio Liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena on luoda edellytykset valtakunnalliselle useista yhteensopivista informaatiojärjestelmistä koostuvalle kokonaisuudelle, jossa matkustajalla on mahdollisuus saada yhdestä palvelusta ovelta ovelle -matkan informaatio ja tieto matkaan sisältyvistä esteettömistä palveluista. Aikataulu- ja hintatietojen lisäksi laadukkaaseen informaatioon kuuluu tiedot kalustosta, liityntäyhteyksistä, pysäkeistä ja asemista. Informaatiota jaetaan sähköisesti, puhelimitse sekä painettuina aikataulukirjoina ja reittikarttoina. Joukkoliikenneasemilla informaatiota ja sen laatua parannetaan. 1. Luodaan informaatiojärjestelmiä varten yhteinen arkkitehtuuri sekä määritellään informaatiojärjestelmiä koskevat standardit ja edistetään niiden käyttöä. Luodaan edellytykset valtakunnallisen informaatiokokonaisuuden toiminnalle ja ylläpidolle. Eri informaation osajärjestelmien omistajat vastaavat oman järjestelmänsä ylläpidosta. Liikenne- ja viestintäministeriö luo edellytykset järjestelmän kehittämiselle ja toteuttamiselle yhdessä operaattoreiden kanssa. Aikataulu: Hyödyt ja vaikuttavuus: edellytykset eri liikennemuotojen palvelujen integroinnille paranevat, joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja houkuttelevuus kasvaa, matkaketjujen toimivuus paranee, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. 2. Edistetään matkustajatiedotuksen ja uusien jakelukanavien kehittämistä. Vastuu toteutuksesta: joukkoliikenteen harjoittajat ja kunnat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset. Hyödyt ja vaikuttavuus: tieto joukkoliikenteen palveluista lisääntyy, joukkoliikenteen palvelutaso paranee ja houkuttelevuus kasvaa, matkaketjujen toimivuus paranee, joukkoliikenteen kilpailukyky paranee. 3. Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa edistetään reaaliaikaisen pysäkki-informaation kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset osallistuvat kaupunkien ja joukkoliikenteen harjoittajien kanssa toteuttamisen rahoitukseen (enintään 50 %). Vastuu toteutuksesta: kaupungit ja joukkoliikenteen harjoittajat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset. Aikataulu: Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso ja sujuvuus paranevat, joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa, joukkoliikenteen käyttö helpottuu ja kilpailukyky paranee. Joukkoliikennestrategia 14

15 3.3 Matkaketjujen toimivuus Joukkoliikenteen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri liikennemuotojen saumatonta yhteistyötä ja toimivien ovelta ovelle -palvelujen kehittämistä. Matkaketjujen toimivuus tulee erityisesti ottaa huomioon informaatio- ja maksujärjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa. 1. Alueellisen joukkoliikenteen kehittämisessä lääninhallitukset ottavat erityisesti huomioon liityntäyhteydet junien ja linja-autojen kaukoliikenteeseen. Kaukoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota syöttöliikenteen toimivuuteen ja sujuvuuteen. Uusia syöttöliikennejärjestelmiä kehitetään ja kokeillaan. Lääninhallitukset ja kunnat ostavat tarpeelliseksi arvioitua ja kannattamatonta linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa syöttöliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa vähäliikenteisemmillä rataosilla kannattamatonta kaukoliikenteen syöttöliikennettä. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset osallistuvat uusien syöttöliikennejärjestelmien kehittämis- ja kokeiluhankkeiden rahoitukseen. Hyödyt ja vaikuttavuus: eri liikennemuotojen palvelujen integrointi paranee, matkaketjujen toimivuus paranee, sekä kauko- että paikallisliikenteen toimintaedellytykset paranevat. 2. Asemien ja pysäkkien toimivuutta parannetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään joukkoliikenteen sujuvuuteen, henkilöautojen sekä pyörien sujuvaan, edulliseen ja turvalliseen liityntäpysäköintiin sekä taksiasemien sijaintiin ja toimivuuteen. Kevyen liikenteen kulkuyhteyksien asemille ja pysäkeille on oltava sujuvaa, esteetöntä ja turvallista. Matkakeskusten toteuttamisen yhteydessä kiinnitetään huomiota koko kaupunkikeskustan liikennejärjestelyihin sekä joukkoliikennettä suosiviin ratkaisuihin. Vastuu toteutuksesta: kunnat, joukkoliikenteen harjoittajat, Tiehallinto ja Ilmailulaitos. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, Ratahallintokeskus, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt. Hyödyt ja vaikuttavuus: eri liikennemuotojen palvelujen integrointi paranee, joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailukyky paranevat, matkaketjujen toimivuus paranee, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, liikenneturvallisuus paranee. 15 Joukkoliikennestrategia

16 3.4 Palvelujen järjestäminen ja turvaaminen sekä lippujen hinnat % Raide- ja linja-autoliikenteen subventioaste 30 % 20 % 10 % Liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset ja kunnat turvaavat joukkoliikenteen alueellisen laajuuden ja kattavuuden. Joukkoliikenteen kehittymisen kannalta on olennaista, että palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti sekä mahdollisimman järkevästi ja taloudellisesti. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että joukkoliikenteen lippujen hinnat nousevat vähemmän kuin kuluttajahintaindeksi. Palveluja järjestettäessä lähtökohtana on yritysaloitteinen järjestelmä. Vastuu palvelujen suunnittelusta ja tuottamisesta on yrityksillä. Koulusektorin sekä sosiaali- ja terveyssektorin kuljetusten suunnittelu- ja järjestämisvastuu on lainsäädännön puitteissa kunnilla. Liikennettä suunniteltaessa selvitetään ja hyödynnetään kaikille avoimen joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet. Suurissa kaupungeissa viranomaisaloitteisuus on liikenteen järjestämisen vaihtoehto. Kilpailuttamista kehitetään. Liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee valtakunnallisen joukkoliikennejärjestelmän tavoitteet. 1. Liikenne- ja viestintäministeriö tutkii yhdessä valtionvarainministeriön kanssa tapoja ja mahdollisuuksia keventää joukkoliikenteen verotusta. Selvitetään edellytyksiä ja mahdollisuuksia noudattaa liikenteen veroja maksupolitiikassa menettelytapoja, joissa myös ulkoiset kustannukset otetaan huomioon ja sovelletaan aiheuttaja maksaa -periaatetta. Tällöin edistetään joukkoliikenteen suhteellista kilpailuasemaa henkilöauton käyttöön verrattuna ja toisaalta linja-autoliikenne ja rautatieliikenne ovat tasaarvoisessa kilpailutilanteessa. 0 % vuosi Subventioaste Hyödyt ja vaikuttavuus: luodaan edellytyksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn kasvulle. Suora rahoitus (Mmk) Joukkoliikenteen julkinen rahoitus ja joukkoliikenteen tarjonta Paikkakilometrit (Milj. km) 2. Valtio rahoittaa edelleen säännöllistä matkustusta tukevia lippuja. Liikenne- ja viestintäministeriö etsii uusia hinnoitteluun liittyviä keinoja, joiden avulla optimoidaan lippurahoitusta. Vastuu toteutuksesta: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset ja kunnat. Yhteistyö: joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa, matkustajamäärät lisääntyvät, joukkoliikenteen harjoittajien edellytykset hoitaa liikennettä omalla taloudellisella vastuulla paranevat vuosi Suora rahoitus Paikkakilometrit Joukkoliikennestrategia 16

17 3. Liikenne- ja viestintäministeriö turvaa tarpeelliseksi arvioituja valtakunnallisena ja alueellisena peruspalveluliikenteenä pidettäviä kannattamattoman junaliikenteen palveluja sekä YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen palvelutasoa. YTV-alueen sisäisen junaliikenteen palvelutasosta vastaa YTV. Rautatieliikenteen palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon rautatieliikenteen ja sen infrastruktuurin kehittäminen ja mahdolliset lainsäädännön muutokset sekä niiden mahdolliset vaikutukset eri osapuolten väliseen työnjakoon. Liikennepalvelujen ostot kilpailutetaan yhteisölainsäädännön sitä edellyttäessä. Mahdollinen kilpailuttaminen aloitetaan Helsingin lähiliikenteestä. Hyödyt ja vaikuttavuus: edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista. 4. Liikenne- ja viestintäministeriö turvaa vähäliikenteisempien rataosien liikennepalveluja, joita myöhemmässä vaiheessa hoidetaan uudella, nykyistä taloudellisemmalla kalustolla. Hyödyt ja vaikuttavuus: edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä liikkumisen alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista, junien kaukoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. 5. Lääninhallitukset määrittelevät yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen sekä ympäristökeskusten kanssa maaseudun joukkoliikenteen alueelliset tavoitteet. Palvelutasoa ja liikennesuunnittelua varten liikenne- ja viestintäministeriö laatii yhtenäiset alueelliset palvelutasomittarit. Aikataulu: Hyödyt ja vaikuttavuus: luodaan joukkoliikennejärjestelmän palvelutason paranemisen ja tehokkuuden kasvun ohella edellytyksiä myös joukkoliikennerahoituksen tehokkuuden kasvulle ja vaikuttavuuden paranemiselle sekä liikenteen peruspalvelujen säilymiselle. 6. Maaseudun peruspalvelut, joita ei synny yritysaloitteisesti, tuotetaan ostoliikenteenä. Maaseudun joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä turvataan lisäksi kehittämällä seutulippujärjestelmiä ja rahoittamalla seutulippujen hinnanalennuksia. Lääninhallitukset ostavat maaseudun runkoliikennettä, jota hoidetaan linja-autoilla ja takseilla. Kunnat ostavat runkoliikennettä täydentävää kunnan sisäistä linja-auto- ja taksiliikennettä. Ostot kilpailutetaan. Lääninhallitukset osallistuvat seutulippujen hinnanalennusten rahoittamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö ja lääninhallitukset osallistuvat lipputuotteiden kehittämiseen ja kokeiluun. 17 Joukkoliikennestrategia

18 Hyödyt ja vaikuttavuus: liikenneostoilla edesautetaan liikenteen peruspalvelujen säilymistä sekä alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon saavuttamista, yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten kasvupaine pienenee, seutulippurahoituksen avulla joukkoliikenteen houkuttelevuus kasvaa, joukkoliikenteen harjoittajien edellytykset hoitaa liikennettä omalla taloudellisella vastuulla paranevat ja edellytykset joukkoliikenteen laadun korottamiselle paranevat, seutulippujärjestelmien kautta kuntien yhteistyö tiivistyy. 7. Palvelulinjoja kehitetään. Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä ja erilliskuljetusten koordinointia parannetaan kuntien kuljetusten yhdistelyn ja kuntalogistiikan avulla. Palvelulinjoja varten luodaan laatukriteerit. Ostoliikenne kilpailutetaan. Lääninhallitukset avustavat palvelulinjojen suunnittelua ja käynnistämistä myöntämällä valtionavustusta (enintään 50 %) korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen liikenteen järjestäminen siirtyy kokonaan kunnan rahoitettavaksi siltä osin kuin liikennettä ei voida ylläpitää asiakastuloin. Tutkitaan mahdollisuuksia ottaa käyttöön palvelulinjojen rahoitusperiaatteita koskevia aiesopimuksia valtion ja kuntien eri maksajatahojen sirpaleisen liikennerahoituksen koordinoimiseksi ja hyötyjä maksaa -periaatteen noudattamiseksi. Vastuu toteutuksesta: kunnat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kansaneläkelaitos, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt, joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kuntien kuljetukset tehostuvat, yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten kasvupaine pienenee, ikääntyvien ja toimimisesteisten ihmisten liikkumismahdollisuudet ja omatoimisuus lisääntyvät sekä laitoshoidon tarve vähenee. 8. Kutsujoukkoliikennettä ja muita uusia liikenteen hoitomalleja kehitetään. Lääninhallitukset avustavat enintään 50 %:n osuudella liikenteen suunnittelua ja kehittämistä. Liikenne- ja viestintäministeriö määrittää kyseisten liikenteiden ylläpitämisen rahoitusperiaatteet, kun liikennekokeilujen tulokset ovat selvillä. Ostoliikenne kilpailutetaan. Vastuu toteutuksesta: kunnat. Yhteistyö: liikenne- ja viestintäministeriö, lääninhallitukset, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö, Kansaneläkelaitos, eri asiakasryhmiä edustavat järjestöt ja joukkoliikenteen harjoittajat. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen palvelutaso paranee, kuntien kuljetukset tehostuvat, yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten Joukkoliikennestrategia 18

19 kasvupaine pienenee, ikääntyvien ja toimimisesteisten ihmisten liikkumismahdollisuudet ja omatoimisuus lisääntyvät sekä laitoshoidon tarve vähenee. 9. Kaupungit määrittelevät joukkoliikennejärjestelmänsä tavoitteet. Valtio osallistuu ensisijaisesti säännöllistä matkustusta tukevien matkalippujen hintojen alentamiseen. Lipputuotteiden kehittämistä ja kokeilua avustetaan. YTV-alueella liikenne- ja viestintäministeriö tukee joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä osallistumalla vain palvelujen kehittämisen ja kokeilujen sekä seudullisesti/valtakunnallisesti merkittävien joukkoliikennehankkeiden rahoitukseen. Edellä mainittu koskee myös Tampereen ja Turun kaupunkeja kuitenkin sillä poikkeuksella, että valtio voi avustaa näiden seutulippujen hinnanalennuksia. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen hoito tehostuu, joukkoliikenteen tarjonta säilyy, joukkoliikenteen houkuttelevuus paranee ja käyttö lisääntyy, joukkoliikenteen markkinaosuus kasvaa kaupunkiliikenteessä, joukkoliikenteen edellytykset toimia kannattavasti paranevat. Suuntaamalla YTV-alueella, Tampereella ja Turussa valtion rahoitusta kehittämistoimiin ja joukkoliikennehankkeisiin vaikutetaan tehokkaimmin näiden alueiden joukkoliikenteen palvelutason, tehokkuuden ja houkuttelevuuden parantumiseen. 19 Joukkoliikennestrategia

20 3.5 Joukkoliikenteen palvelun laatu, esteettömyys ja helppokäyttöisyys Joukkoliikenteen kehittämisessä lähtökohtana on helppokäyttöisyys kaikkien potentiaalisten asiakkaiden kannalta ja houkuttelevuus suuren yleisön osalta. Kehittämisessä otetaan huomioon lasten, toimimisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden tarpeet. Samalla myös muiden matkustaminen ja liikkuminen helpottuu. Tarpeiden huomioon ottaminen on oleellista sekä liikkumisen tasa-arvon että kaikille avoimen joukkoliikenteen hyödyntämisen kannalta. Joukkoliikenteen helppokäyttöisyys ja laatu otetaan huomioon lainsäädäntöä kehitettäessä, liikennettä kilpailutettaessa, palveluliikennettä määriteltäessä, liikennejärjestelmäsuunnitelmia laadittaessa sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen ehtoja laadittaessa. Linja-autonkuljettajan koulutusta kehitetään tavoitteena työvoiman saatavuuden turvaaminen ja linja-autonkuljettajan ammatin arvostuksen parantaminen. 1. Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee strategian ja toimenpideohjelman liikennejärjestelmän esteettömyyden ja helppokäyttöisyyden edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa muun muassa määritellään liikenneja viestintäministeriön hallinnonalan tulostavoitteet ja se, miten yhteistyötä eri toimijoiden kuten lääninhallitusten, Tiehallinnon, Ilmailulaitoksen ja Ratahallintokeskuksen ja eri asiakasjärjestöjen kesken voidaan parantaa. Toimenpiteet priorisoidaan ja niille laaditaan aikataulu. Keskeisten toimenpiteiden kustannusvaikutukset pyritään arvioimaan. Hyödyt ja vaikuttavuus: luodaan edellytyksiä kaikille avoimen joukkoliikenteen käytön lisäämiselle, ikääntyvien ja toimimisesteisten ihmisten liikkumismahdollisuuksille ja heidän omatoimisuutensa lisäämiselle sekä laitoshoidon tarpeen vähenemiselle ja yhteiskunnan maksamien kuljetuskustannusten kasvupaineiden pienenemiselle. 2. Yhteensopivien lippujärjestelmien kehittämistä edistetään. Liikenne ja viestintäministeriön tavoitteena on, että ovelta ovelle -matkan voi ostaa yhdestä paikasta ja matkaa varten tarvitaan vain yksi lippu. Maksujärjestelmien toteuttamiseen liikenne- ja viestintäministeriö ei enää osallistu. Joukkoliikenteen harjoittajat vastaavat järjestelmien kehittämisestä ja toteuttamisesta. Hyödyt ja vaikuttavuus: joukkoliikenteen helppokäyttöisyys paranee ja houkuttelevuus kasvaa, joukkoliikenteen käyttö lisääntyy, elektronisista maksujärjestelmistä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää reitti- ja aikataulusuunnittelussa sekä joukkoliikenteen suoritteiden ja rahoituksen tehokkuuden seurannassa, kuntien kuljetuskustannusten seuranta ja rahan käytön valvonta tehostuvat. Joukkoliikennestrategia 20

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari

Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012. 124/2012 Valtioneuvoston asetus. mukaisen joukkoliikenteen valtionavustuksen SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2012 124/2012 Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Annettu Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2014 2016

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2014 2016 AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2014 2016 1. SOPIMUSOSAPUOLET 1.1 Kuopion kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena (jäljempänä Kuopion kaupunki) 1.2 Pohjois-Savon

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Joukkoliikenne Kouvolassa

Joukkoliikenne Kouvolassa Joukkoliikenne Kouvolassa 18.03.2010 Säännöllinen linjaliikenne Markkinaehtoinen liikenne ELY:n ostoliikenne Kaupungin ostoliikenne, 120 000 /v Kaupungin palveluliikenne 87 000 /v ELY:n ostama linjaliikenne

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Reijo Helaakoski Linea Konsultit Oy 11.9.2013 11.9.2013 Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista

Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja viestintäministeriö Lausuntopyyntö LVM065: 00/2013 L V M / 1 4 2 5 / 0 3 / 2 0 1 3 28.10.2013 Jakelussa mainituille Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto

Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat. Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Uusi joukkoliikennelaki ja kunnat Sakari Kestinen 10.12.2008 KUPOA2 Tampereen yliopisto Joukkoliikenteen historiaa Suomessa Perinteisesti ollut työnjako eri tahojen välillä (noin 1980-luvulle asti) Helsingin,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija

Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija Joukkoliikenteen tilannekatsaus Marja Rosenberg johtava joukkoliikenneasiantuntija 12.9.2012 Sisältö 1.Liikenteen kilpailuttaminen 2.Lippu- ja maksujärjestelmä 3.Kunta-Ely sopimukset Liikenteen kilpailuttaminen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2012 2016

AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2012 2016 AIESOPIMUS JOUKKOLIIKENTEEN KEHITYKSESTÄ JA RAHOITUKSESTA VUOSILLE 2012 2016 1. SOPIMUSOSAPUOLET 1.1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.2 Lappeenrannan kaupunki toimivaltaisena

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Liikenneviraston, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus

Liikenneviraston, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus Liikenneviraston, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen, Kouvolan kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuodelle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA Hallitus 121 21.08.2012 LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA 232/00/01/013/2012 hall 121 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019

AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 2015 AIESOPIMUS ITÄ-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2015 2019 Uudenmaan liitto Valokuvat: Tuula Palaste-Eerola, paitsi sivu 5 Anni Levonen Helsinki 2015 Uudenmaan liitto // Nylands

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 61. Tasavallan presidentin asetus

SISÄLLYS. N:o 61. Tasavallan presidentin asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 2002 N:o 61 67 SISÄLLYS N:o Sivu 61 Tasavallan presidentin asetus muovailtavien räjähteiden merkitsemisestä tunnistamista varten tehdyn

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen

Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Joukkoliikennemyönteisellä suunnittelulla parempaan yhdyskuntarakenteeseen Mahdollisuudet Lappeenrannan ja Imatran seudulla Aloituskokous 3.12.2013 Lappeenranta Sonja Sahlsten & Anna Saarlo / YY-Optima

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit

Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset

Lisätiedot