Epanet-korkeakouluverkoston koordinoinnin rahoitus vuosina / rahoitus vuosina

Transkriptio

1 Puheenjohtajiston työryhmä Kaupunginhallitus Puheenjohtajiston työryhmä Puheenjohtajiston työryhmä Kaupunginhallitus Epanet-korkeakouluverkoston koordinoinnin rahoitus vuosina / rahoitus vuosina / /2013 Pjst Valmistelija: Elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle, puh , Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys on lähestynyt kaikkia Etelä-Pohjanmaan kuntia kirjeellä, jonka sisältö tiivistetysti on seuraava: "Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanetin tavoitteena on pitää maakuntam me osaamis yhteis kunnan kehityksessä muka na, parantaa yritysten kilpailukykyä ja lisätä alueen väestön hy vinvointia. Epanetin avulla kehitetään uusia tapoja elinkei noelä mäyhteistyöhön ja uusim man tutkimustiodon hyödyntämiseen. Verkoston toimintaperiaattee na on muodostaa tutkimuspro fes sorien johtamia tutkimusryh miä Ete lä-pohjanmaan tarvitsemille toimialoille ja varmistaa aluetta hyödyt tävän tutkimustoiminnan jatkuminen. Korkeakouluyhdistys esittää, että sen jäsenkunnat rahoitta vat Epa net-verkoston koor dinaa tion vii den vuoden ajan euroa vuo dessa asukaslukuperusteisesti Kun takohtaiset rahoitusosuudet on laskettu koko rahoitus jakson ajan asukaslu vun mukaan käyttäen kerrointa 1,5 /asukas. Pyydämme päätös tänne mennessä. Epanet-koordinaation rahoittaa tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan liitto ( /v). Suurin osa tästä summasta on ohjelmarahoitusta, mut ta osan, , liitto kerää koordinaatiohankkeen vastinrahana oman budjettinsa kautta jäsenkunnil taan. Tätä summaa ei jatkossa enää kerätä lii ton kautta, mikä keventää kuntien lo pullista rahoitusta Epanet-koordinaatioon. Näin ollen varsi nainen koordinaation li sära hoitustarve kunnilta tulee olemaan 1,09 /asukas." Summa jakautuisi kuntien kesken asukasluvun suhteessa, koko rahoitusjakson ajan tilanteen mukaisesti siten, että Lapuan

2 osuus olisi euroa vuodessa. Tämän päälle tulee sitten mo nien hankkeiden vaatimat kuntarahoi tusosuudet, joita Lapua maksoi euroa vuoden 2012 lopussa. Miten Epanet toimii, liite 1 / Puheenjohtajiston työryhmä Tutkimusryhmät, liite 2 / Puheenjohtajiston työryhmä Epanet-hyödyt, liite 3 / Puheenjohtajiston työryhmä Epanet-koordinaation kulut, liite 4 / Puheenjohtajiston työryhmä Epanet-professuurien yksityiset rahoittajat, liite 5 / Puheenjohtajis ton työryhmä Epanetin hyötyjä on esitelty oheisessa liitteessä, mutta siitäkin käy jo ilmi, että toiminta on kovin maakuntakeskus painotteista ja vaikea sen on muunlaiseksi muuttua, kun järjestelmä on sellaiseksi luotu. Lapualaisista yrityksistä Veljekset Ala-Talkkari on ollut ainoa yritysrahoittaja Epanet-hankkeissa, mikä on poikkeuksellisen vähän moneen pienempään kuntaan verrattuna. Eli alueemme yritykset eivät ole kokeneet toimintamallia ainakaan ylivertaiseksi. Toisaalta pitää muistaa Thermopoliksen syntyhistoriaa , silloin kävimme keskusteluja ja myös alustavia neuvotteluja Vaasan yliopiston kanssa siitä, että Lapualle perustettaisiin energiateknologian Epanet-professuuri. Malli olisi ollut sama kuin sittemmin Kauhajoen logistiikka professuurissa ja osittain Kauhavan agroteknologian professuuris sa. Tällöin päädyimme kuitenkin siihen, että perustamme itsenäisen, mutta vahvasti yritysten kanssa yhdessä toimivan Thermopolis "energia-alan teknologiakeskuksen", josta sittemmin tehtiin osakeyhtiö vuonna Epanet-professuurit ovat aina lopulta oman yliopistonsa asettamia ja heidän ohjauksen alla, mutta rahoitus tulee tältä alueelta. Professorit joutuvat toimimaan yliopistojensa sääntöjen mukaisesti ja niistä saavu tettavat yrityshyödyt ovat monesti aika pitkässä aikajanassa. Täs tä ja kustannussyistä johtuen Lapualla päädyttiin itsenäiseen Ther mopolis kehittämismalliin, minkä tulokset ovat paremmat kuin 10 vuotta sitten uskallettiin edes ajatella. Epanet-rahoitusta ei voi eikä saa ajatella yksittäisenä rahoitukselli sena kehittämisasiana vaan samalla kertaa pitää muistaa myös muut hyvin samantyyppiset isot kehittämisasiat, jotka ovat jo pian tu lossa rahoitusanomuksilla kaupungin päätettäviksi. - Inka-rahoitus Seinäjoen seudulle (alue yhteensä jopa 1 milj. eu roa) - Inka-rahoitus Vaasan seudulle (alue yhteensä jopa 1 milj. euroa) - Thermopoliksen perusrahoituksen turvaaminen, ostopalvelut yms. Näitä neljää eri rahoituskohdetta täytyy ehdottomasti käsitellä samanaikaisesti, koska niissä kaikissa on kysymys samasta perus-

3 asiasta alueen ja elinkeinelämän edellytysten kehittämiseksi, varsinai set ke hit tä mis hank keet ovat sitten vielä kokonaan oma asiansa. Mihin tärkeysjärjestykseen edellä olevat neljä kohdetta laitetaan? Epanetille esitetty rahoitusmalli ei ole Lapualle mitenkään oikeudenmukainen, mikäli toimintaan on Lapualta saatu vain yksi yritys 12 vuo den ai kana. Rehellisin malli olisi mikäli suurin hyötyjä jo välittömien vero- ja vuokratulojen kautta oleva Seinäjoki maksaisi kulut 100 %. Mutta on ko koordinaation budjetti oikea, pitääkö kuntien yleensä ra hoittaa monenlaista perustutkimusta, eli myös koordinaa tion budjet tia voitai siin leikata reilusti. Mikäli Epanet-toiminta olisi keskittynyt al kuperäi seen 12 Epanetin professuuriin, niin eu roa riittäisi hy vin myös koordinaatioon. Toi nen ra hoi tus malli olisi, mi käli Sei nä joki mak sai si 60 % suo raan ja lo put 40 % meni si Epanetin yritysra hoitta jien koti paik ka kun tien suh teessa, joil loin ja ko suhde olisi hyvin oikeu den mu kainen toi min nan aktiivisuu den ja to dennäköisesti saa vutettu jen hyö tyjen suhteessa. Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Puheenjohtajiston työ ryh mä esit tää kau pun gin halli tukselle, että Etelä-Pohjanmaan kor kea koulu yh distyk selle an ne taan seuraava vastaus. "Epanetin koor di nointi täytyy jär jestää kus tannus tehokkaasti ja jatkossa miettiä eri tyi sen tarkasti, montako pro fessuu ria alueella toimii, että ne keskitty vät en sisijaises ti alueen luontaisiin ja vah voi hin aloihin. Yrityslähtöi syyttä täy tyy te hostaa ja sen vuoksi myös toi minnan rahoitus täytyy olla merkittävil tä osin sii hen sidot tu. Epanetin koordinaation rahoitus osuudet vuo sille menisi oikeudenmukaisim min siten, et tä Seinäjoen kaupunki maksaisi siitä 60 % suoraan ja loput 40 % Epanetin yritys ra hoituk seen osallistuvien yritysten kotipaikkakuntien suhteessa." Puheenjohtajiston työryhmä: Hyväksyi esityksen. Lisätietoja: Elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle, puh , Kh Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , Miten Epanet toimii, liite 10 / Kh Tutkimusryhmät, liite 11 / Kh Epanet-hyödyt, liite 12 / Kh

4 Epanet-koordinaation kulut, liite 13 / Kh Epanet-professuurien yksityiset rahoittajat, liite 14 / Kh Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että Ete lä-poh jan maan kor kea kou lu yhdis tyk selle annetaan seuraava vas taus. "Epanetin koor di nointi täytyy jär jestää kustannustehokkaasti ja jat kossa miettiä eri tyisen tarkasti, montako professuuria alueella toi mii, että ne kes kit tyvät en sisijai sesti alueen luontaisiin ja vahvoihin aloi hin. Yritys läh töisyyttä täytyy tehostaa ja sen vuoksi myös toimin nan rahoitus täy tyy olla merkittäviltä osin sii hen sidottu. Epanetin koordi naation ra hoitus osuudet vuosille menisi oikeu denmu kaisimmin si ten, et tä Seinäjoen kaupunki maksaisi siitä 60 % suo raan ja loput 40 % Epanetin yritysrahoituk seen osallistuvien yri tysten kotipaikka kuntien suhteessa." Päätös: Asiasta käydyn keskustelun jälkeen kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , ja elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle, puh , Pjst Valmistelija: Elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle, puh , Kaupunginjohtaja Arto Lepistö ja elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle kävivät neuvottelun Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Tiilikaisen ja kehittämisjohtaja Kimmo Kulma lan kans sa Neuvotteluissa käytiin laveasti läpi Epanetin toimintaa, organisaatiota ja sen kehittämismalleja. Lapuan näkökulmaa avattiin ja korostettiin toiminnan yrityslähtöisyyden tarvetta, vaikka taustalla vaikuttaa yliopistojen oma toiminta ja tarve tehdä ensisijaisesti tieteellistä tutkimusta, minkä soveltaminen käytäntöön vie yleensä useita vuosia ennen kaupallista soveltamis ta. Edelleen on muistettava myös muut edellä mainitut rahoitustarpeet erilaisiin kehittämiskohteisiin, joissa Lapuan osuus niin maksajana kuin hyödynsaajana vaihtelee. Etelä-Pohjanmaan kunnista/kaupungeista myönteisen päätöksen on tehnyt kymmenen ja kiel tei sen pää tök sen kahdek san kuntaa (Evijär vi ja Ähtäri sekä Suupohjan alue) se kä ehdollisen päätöksen kaksi ( Kau ha va ja La pua).

5 Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Puheenjohtajisto käy keskustelua asiasta. Puheenjohtajiston työryhmä: Keskusteli asiasta ja merkittiin tässä vaiheessa tiedoksi. Pjst Valmistelija: Arto Lepistö Esityslistan liitteenä on Seinäjoen seudun kuntien Epanet-professuurin rahoitusosuudet ja tilasto Seinäjoen muusta yliopistotoiminnan rahoituksesta, liite 7 / Puheenjohtajiston työryhmä Esityslistan liitteenä on taulukko (1) käynnissä olevien Epanet-professuurien (avaintehtävien) suorat K-8 kuntarahoitusosuudet ja taulukko (2) Seinäjoen kaupungin suora rahoitus Epanet-professuureihin ja muihin yliopistotoimintoihin. Liite 8 / Puheenjohtajiston työryh mä Esityslistan liitteenä on esimerkkejä Epanet-korkeakouluverkoston toiminnasta Lapualla. Liite 9 / Puheenjohtajiston työryhmä Kaupunginjohtaja Lepistön päätösehdotus: Puheenjohtajistotyöryhmä esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää sitoutua Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen rahoitukseen vuoden 2014 osalta alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Vuosien rahoitusten osalta päätös tehdään myöhemmin erikseen. Puheenjohtajiston työryhmä: Selvennyksenä todettiin, että kaupungin maksuosuus vuonna 2014 tulisi olemaan euroa. Hyväksyi esityksen ehdolla, että Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys tekee vuonna 2014 selkeän päätöksen oman toimintansa kulu jen kar simisesta niin henkilöstö- kuin toimitilakulu jen osalta. Lisätietoja: Kaupunginjohtaja Arto Lepistö, puh ,

6 Kh 11 Valmistelija: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , , Elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle, puh , Lapuan kaupunki teki viime vuonna vain tätä vuotta koskevan päätök sen Epanet-verkoston koordinoinnista, jonka summa oli eu roa. Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys on esittänyt, että La puan kau pun ki rahoittaisi Epanet-koordinaation toimintaa vuo sit tain eurolla, eli yhteensä euroa vuosina Aikaisemman päätöksemme jälkeen toimintaa on tehostettu vä hentä mäl lä koordinoinnin henkilöresursseja viidestä neljään henkilöä ja yh tey den pi toa kuntien suuntaan on selvästi parannettu. Lapualta yk sit täi sis sä hankkeissa mukana olevia yrityksiä on tällä het kel lä ai na kin Veljekset Ala-Talkkari Oy ja Hydroll Oy. Monet yri tykset kokevat Epanetin hankkeiden kautta toimimisen liian hitaana yritys toi min nan ja sen tuotteiden kehittämismuotona. Tästä syystä johtuen pää dyim me aikoinaan perustamaan Thermopolis Oy, Etelä-Poh jan maan ener gia toi mis ton, joka pystyy Oy-muotoisena nopeam min rea goi maan erilaisiin markkinatilanteisiin ja auttamaan alan yrityksiä niiden eri lai sis sa haasteissa, erityisesti mikäli ke hit tä mis rahoi tus ta on riit tä väs ti saatavissa eri lähteistä. Kuntatalouden edelleen nopeasti kiristyessä voidaan aiheellisesti kysyä, kuuluuko tämän tyyppinen toiminta kuntien tehtäväksi. Näitä raho ja voi ja kannattaa käyttää perinteisen hanketoiminnan edis tä miseen yrityslähtöisissä kehittämishankkeissa sekä Leader toiminnan tu ke mi seen. Epanet-verkoston toiminta ei ole perinteistä han ke toimin taa, mutta siinä on pyritty yrityslähtöisyyteen. Yritysten edustajat ovat hankkeiden ohjausryhmissä ja tiiviissä yhteistyössä professorin ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa. Erityinen painopiste täytyy laittaa kansainvälisten hankkeiden käynnistämiseen erilaisista EU:n rahoi tus oh jel mis ta, sillä niiden rahoitusosuuksissa ei ole myöskään tapah tu nut leikkauksia. Professorien johtamilla tutkimusryhmillä on tavoit tee na hankkia nimenomaan kansallisten rahoituslähteiden lisäksi kan sain vä lis tä rahoitusta, jolloin saadaan vipuvaikutusta eli pai kal lisel la rahalla enemmän kv-rahaa ja suurempia hankkeita. Niitä ra ho ja on hyvin haasteellista saada, koska niissä ei ole mitään maa/alue koh tai sia kiintiöitä, vaan Euroopan laajuinen kilpailu. Mikäli koko Epa net- koordinaatio loppuu, tarkoittaa se käytännössä myös pro fessuu ri hank kei den ja tutkimusryhmien loppumista. Kaupunginjohtajan ehdotus:

7 Lapuan kaupunki ei jatka Epanet-verkoston koordinaation ra hoit tamis ta tulevina vuosina, mutta suhtautuu positiivisesti välittömiin yritys läh töi siin Epanet-ke hit tä mis hank kei siin, jotka parantavat alu eemme yritysten kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , ja elinkeinotoimenjohtaja Jouko Vuolle, puh ,