KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT"

Transkriptio

1 9/2005 KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT Otto Auranen, Erkki Kaukonen & Mika Nieminen 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Vertailun taustaksi 1.1. Tiedepolitiikan muutokset 1.2. Suomalainen tiedepolitiikka ja yliopistot 1.3. Yliopistotutkimuksen rahoituskenttä 2. Kansalliset rahoitusrakenteet ja niiden muutokset 2.1. Korkeakoulujen rahoituksen kansainvälisiä muutoksia 2.2. Yliopistotutkimuksen rahoitustason historiallinen kehitys vertailumaissa 2.3. Yliopistotutkimuksen nykyinen rahoitustaso ja rakenne vertailumaissa 3. Kansalliset rahoitusmallit osana valtionohjausjärjestelmää 3.1. Valtiollisen rahoituksen mekanismit 3.2. Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot tutkimusjärjestelmässä 4. Johtopäätökset 4.1. Rahoitusmallien ryhmittely ja vertailu 4.2. Mahdollisia tapoja kehittää tutkimuksen osuutta suomalaisessa rahoitusmallissa 4.3. Lopuksi Kirjallisuus Liite 1. Erityiskysymykset Liite 2. Tiedonkeruu 2

3 Johdanto Käsillä olevassa tutkimusraportissa tarkastellaan 10 maan yliopistotutkimuksen rahoitusrakenteita ja mekanismeja. Tutkimus on toteutettu opetusministeriön tulosohjauksen kehittämistä pohtineen työryhmän taustainformaatioksi. Siitä huolimatta, että kyseessä on ollut suhteellisen rajattu selvitystyyppinen hanke, sillä voi nähdä olevan myös laajempaa tutkimuksellista mielenkiintoa. Yliopistojen rahoituksesta ja rahoitusmalleista on löydettävissä useitakin tutkimuksia, mutta nämä käsittelevät pääsääntöisesti yliopistojen kokonaisrahoitusta tai koulutukseen suunnattuja resursseja. On kuitenkin tärkeätä nähdä yliopistollinen toiminta kokonaisuutena, jossa koulutustavoitteiden kautta tapahtuva säätely vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti myös tutkimustoimintaan. Vaikka tutkimuksella on tavanomaisesti useita muita rahoituslähteistä kuin valtiollinen budjettirahoitus, sen avulla ylläpidetään välttämätöntä tutkimusinfrastruktuuria ja luodaan jatkuvuutta toimintaan. Rahoitus on keskeinen tiedepoliittinen instrumentti, jonka avulla järjestelmää voidaan ja pyritään ohjaamaan poliittisesti asetettujen tavoitteiden suuntaan. Näin ollen valtiollista budjettirahoitusta ja sen mekanismeja on hyvä tarkastella myös yliopistollisen tutkimuksen näkökulmasta. Yliopistojen rahoituksessa on yhtäläisiä kansainvälisiä muutossuuntia kuten tuloksellisuuden korostuminen allokointimekanismina ja ulkopuolisten rahoituslähteiden vahvistuminen tutkimustoiminnassa. Samalla julkisen tutkimusrahoituksen tavoitteellisuus ja painottuminen strategisesti keskeisiksi koetuille alueille on kasvattanut painoarvoaan. Maiden välillä on tästä huolimatta eroja siinä, miten ne ovat muutoksia toteuttaneet, minkälaisille mekanismeille on annettu etusija ja mitä tavoitteita rahoitukselle on asetettu. Niin ikään eroja on havaittavissa siinä, mistä lähteistä yliopistollinen tutkimustoiminta rahoitetaan. (Geuna & Martin 2003; Jongbloed & Vossensteyn 2001; Senker ym. 1999; Hackmann & Klemperer 2000). Viimekätisenä tiedepoliittisena tavoitteena on kuitenkin poikkeuksetta tutkimuksen laatu, kansainvälinen kilpailukyky ja vaikuttavuus. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin tällöin se, minkälaisin ohjausinstrumentein näihin tavoitteisiin pyritään. Kansainvälisissä vertailuissa ongelmana ovat kansallisten järjestelmien ja kulttuurien erot. Tästä seuraa myös se, että yhdenlaisessa kansallisessa toimintaympäristössä mielekkääksi todettu järjestelmä ei ole sellaisenaan siirrettävissä muihin maihin, joiden ominaispiirteet ja kulttuuri todennäköisesti muuttavat vaikutuksia. Tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuukin eri maiden tarjoamiin esimerkkeihin. Jos 3

4 mallia sopeutetaan omaan kansalliseen ympäristöömme, olisiko siitä parantamaan nykyjärjestelmämme toimivuutta? Vertailuun on pyritty ottamaan mukaan yhtäältä maita jotka olisivat Suomen kannalta erilaisia ja toisaalta maita, jotka joissakin suhteissa muistuttavat Suomea. Tutkimuksessa tarkasteltavat maat ovat Alankomaat, Australia, Islanti, Iso Britannia, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska sekä Yhdysvaltain osavaltiot Kentucky ja Tennessee. Tiedot rahoitusrakenteesta ja mekanismeista on kerätty kansallisista lähteistä ja osittain tutkimuskirjallisuudesta. Kuten tavanomaista tiedot eivät ole aina olleet kaikilta osiltaan vertailukelpoisia ja vaikeuksia on tuottanut myös joidenkin maiden tutkimusrahoituksestaan ja allokointijärjestelmistään tarjoama puutteellinen informaatio. Joihinkin raportissa esitettyihin rahoitustietoihin on siis syytä suhtautua varauksella. Lähempi selvitys lähteistä ja näihin liittyvistä ongelmista on esitetty liitteessä 2 sekä lähdeluettelossa. Eri maiden keskeisten piirteiden vertailemiseksi luvussa kaksi kehitellään järjestelmien olennaiset piirteet tiivistävä kaksiulotteinen viitekehys. Kokonaisuutta jäsentäviksi ulottuvuuksiksi hahmotetaan perusrahoituksen orientaatio (joko panos tai tuotoskeskeinen) sekä ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimusrahoituksesta. Nämä kaksi ulottuvuutta yhdistetään nelikentäksi, johon vertailtavat maat myöhemmin sijoitetaan niitä luonnehtivien piirteiden mukaan. Malli on tulkinnanvarainen ja yksinkertaistaa moniulotteista tarkastelua, mutta tarjoaa kuitenkin nähdäksemme hyvän yleiskuvan eri maiden järjestelmädynamiikasta. Luvussa kolme luodaan historiallinen katsaus vertailtavien maiden tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen kehitykseen sekä tarkastellaan lähemmin yliopistojen tutkimusrahoituksen kehitystä. Erittely nostaa esiin joitakin mielenkiintoisia eroja, jotka heijastelevat myös laajemmin maiden välillä vallitsevia järjestelmien eroavaisuuksia. Luvussa neljä tarkastellaan lähemmin julkisen rahoituksen jakomekanismeja. Tarkastelu on rajattu koskemaan budjettirahoituksen allokointimekanismeja ja miten tutkimus on niissä huomioitu. Luvussa viisi esitetään vertailun keskeiset johtopäätökset sekä pohditaan joidenkin mallien soveltamista suomalaiseen yliopistorahoitukseen. Suomessa on aika ajoin käyty keskustelua mahdollisuudesta ottaa tutkimus nykyistä näkyvämmin huomioon yliopistojen budjettirahoituksen allokoinnissa. Pyrimme tässä raportissa tarjoamaan joitakin näkökulmia ja taustoja myös tuolle keskustelulle. Oma näkökulmamme lähtee ensisijaisesti siitä, että yliopistoja olisi kehitettävä tasapainoisesti sekä koulutukselliset että tutkimukselliset tavoitteet samanaikaisesti huomioiden. Tällöin koulutuspainotteista ohjausjärjestelmää olisi täydennettävä tutkimukseen liittyvillä tavoitteilla. Tähän problematiikkaan löytyy raporttimme 4

5 maista useita esimerkkejä. Kysymykseksi nousee, miten tämä olisi mahdollista toteuttaa suomalaisessa yliopistorahoituksessa. Koska yksittäisten indikaattoreiden käyttämisellä saattaa olla kehitystä vääristäviä vaikutuksia, ehdotamme laajempaa useiden eri indikaattoreiden ja laadullisen arvioinnin järjestelmää, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei olisi sinänsä toimia rahanjaon välineenä vaan aidosti järjestelmän seurannan ja kehittämisen välineenä. 5

6 1. Vertailun taustaksi Rahoitusmallit ja muutokset eivät toteudu irrallaan laajemmasta tiedepoliittisesta ja yhteiskunnallisesta kehyksestä. Seuraavassa luodaan lyhyt katsaus tiedepolitiikan historiallisiin virtauksiin. Katsauksen tarkoituksena on liittää yhteen tiedepoliittiset virtaukset ja yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset. Pyrkimyksemme on korostaa nykyjärjestelmän moninaisuutta ja sen taustalla vaikuttavien ajatusten historiallista kerrostuneisuutta. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan lähemmin suomalaisen tiedepolitiikan keskeisiä kysymyksiä. Luvun kolmannessa osassa esitellään kaksiulotteinen malli myöhempien vertailujen ja analyysin pohjaksi. 1.1 Tiedepolitiikan muutokset Tiedepolitiikan historiallinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen on saanut eri maissa varsin samanlaisia muotoja, vaikka kullakin maalla on luonnollisesti myös omia erityispiirteitään. Havainnoitsijoiden luokitteluissa on painotuseroja ja hahmotetuissa vaiheissa aikaeroja esimerkiksi Yhdysvaltain ja Euroopan maiden välillä, mutta tiedepolitiikan vaiheet näyttäytyvät tästä huolimatta varsin samankaltaisina eri maissa (esim. Elzinga & Jamison 1995; Brooks 1986; Salmon 1977). Beatriz Ruivo (1994) on esittänyt kattavan tiedepolitiikan muutosmallin, joka perustuu useisiin analyyseihin tiedepolitiikan vaiheista toisen maailmansodan jälkeen. Ruivon mukaan tiedepolitiikan kehitys voidaan jakaa kolmeen suureen paradigmaan: 1. Tiede edistyksen liikkeellepanijana (n / 70) 2. Tiede ongelmanratkaisijana (n ) 3. Tiede strategisena mahdollisuutena (n ) Tiedepoliittinen paradigma on kokonaisvaltainen tapa säädellä tutkimusjärjestelmän panoksia ja tuotoksia. Tämä tapahtuu historiallisesti muuttuvassa yhteiskunnallis taloudellisessa ympäristössä, jossa poliitikot suosivat kullekin ajanjaksolle tyypillisiä politiikan painopisteitä, painottavat tietyntyyppistä tutkimusta ja hyödyntävät tietyntyyppisiä ohjausinstrumentteja. (ema., ) Kullakin ajanjaksolla on myös sille tyypillinen rahoitusjärjestelmänsä. Niitä voidaan kuvata seuraavasti: 6

7 1. Tiede edistyksen liikkeellepanijana. Rahoitusjärjestelmän perusajatuksena on tieteen suojelu tai tieteen tuki. Huomio on ensisijaisesti tutkimuksen panoksissa ja riittävissä resursseissa. Järjestelmän teoreettisena tausta ajatuksena toimii lineaarinen innovaatiomalli, jonka mukaisesti perustutkimuksen tulosten uskotaan johtavan lähes automaattisesti soveltavaan tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin. Tähän liittyy myös ajatus, että kokonaisyhteiskunnallisten hyötyjen kannalta yritykset investoivat riittämättömästi tutkimukseen. Koska näin on, julkisen rahoituksen tehtävänä on huolehtia perustutkimusresurssien riittävyydestä. Tutkijoiden ajatellaan olevan myös oman alansa ehdottomia auktoriteetteja, jotka itse tietävät parhaiten miten rahoitusta on käytettävä. 2. Tiede ongelmanratkaisijana Samalla kun usko lineaarisen mallin mielekkyyteen joutuu kritiikin kohteeksi, lisääntyvät myös vaatimukset tutkimuksen käytöstä yhteiskunnallisesti polttavien ongelmien ratkaisijana. Rahoitusjärjestelmä muuttuu kohti resurssien allokointia, jossa rahoitusta pyritään kohdentamaan tutkimusalueille, joilla nähdään olevan yhteiskunnallista relevanssia. Allokaatio tapahtuu paljolti poliittisin perustein. Taustalla vaikuttaa ajatus rationaalisesta yhteiskuntasuunnittelusta, mutta samalla nousee esiin kysymys tieteen todellisista mahdollisuuksista ratkaista ongelmia. Vähitellen nousee esiin ajatus tieteen tilivelvollisuudesta yhteiskunnallisille toimijoille. 3. Tiede strategisena mahdollisuutena. Tutkimuksen rahoituksesta tulee kasvavassa määrin resurssien hallintaa. Rahoitus nähdään keinona suunnata tutkimusta ja asettaa sille tavoitteita, jotka ovat yhteiskunnallisesti relevantteja. Innovaatioiden synty hahmotetaan nyt aiempaa monimutkaisempana useiden toimijoiden vuorovaikutteisena prosessina, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi institutionaalisen säätelyn ja organisaatioresurssien avulla. Valtion tutkimusrahoitus nähdään tässä valossa pikemminkin innovaatioita fasilitoivana, ei niihin suoraan johtavana tekijänä. Vaikka tutkimusresursseja kasvatetaan, niille vaaditaan nyt aiempaa selkeämmin osoitettavaa vaikuttavuutta. Tämä yhdessä julkisten talouksien rahoitusongelmien kanssa lisää vaatimuksia tuloksellisuudesta. Tulosperustainen allokointijärjestelmä nähdään oikeudenmukaisena ja tehokkaana tapana jakaa niukkoja resursseja. Rahoituksessa pyritään hallitumpiin ja läpinäkyvämpiin prosesseihin ja resurssien käytössä pyritään suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen resurssien hallintaan. 7

8 Historiallinen siirtymä tiede edistyksen liikkeellepanijana paradigmasta tiede strategisena mahdollisuutena paradigmaan voidaan löytää myös Suomen tiedepolitiikan sodanjälkeisestä kehityksestä (Nieminen 2005, 42 54). Ensimmäisessä vaiheessa, 1950 luvulla ja 1960 luvun alussa, valtiollinen tutkimuspolitiikka oli vasta kehitteillä ja yliopistojen tutkimuksellinen autonomia korostui. Keskitetyn valtiollisen suunnittelun ja kontrollin aika koitti puolestaan 1960 ja 70 luvuilla. Vaihetta leimasi korkeakoulujärjestelmän laajentuminen ja systemaattisen tiede ja korkeakoulupolitiikan nousu. Kansallisen kulttuurin ja keskitetyn suunnittelun aikana yliopistojen tutkimusrahoitus oli vahvasti panossuuntautunutta. Huomio keskitettiin resurssien riittävyyden varmistamiseen. Tiedepolitiikan kolmannessa vaiheessa 1980 luvulla painopiste siirtyi teknologiapolitiikkaan ja strategisen luonnontieteellisen perustutkimuksen suuntaan. Tässä vaiheessa alkoivat myös myöhemmin vahvistuneet muutokset tutkimuksen rahoituksessa: rahoituslähteet moninaistuivat, ja esitettiin vaatimuksia toiminnan tulosten ottamisesta yliopistojen rahoituksen perusteeksi. (vrt. Kivinen ym. 1993; Kaukonen 1990) Tämänkaltainen jaottelu on luonnollisesti ideaalityyppinen. Esimerkiksi keskustelua tieteen (ja sen rahoituksen) suuntaamisesta yhteiskunnallista erityisrelevanssia omaaviin kohteisiin on käyty jatkuvasti toisen maailmasodan jälkeen (Bragesjö 2001). Eri ajanjaksoille voidaan tästä huolimatta hahmottaa niille ominaisia painopisteitä ja poliittisia agendoja. Nämä yhdessä taustalla vaikuttavien teoreettisten ja ideologisten perusteluiden kanssa muodostavat puolestaan aikakaudelle ominaisen toimintamallin paradigman. Erilaiset mallit ja ajatukset elävät toistensa rinnalla myös tänä päivänä. Edellä esitetty jaottelu auttaa hahmottamaan tieteen rahoituksen moninaisuutta ja erilaisten järjestelyiden taustalla vaikuttavia näkökulmia ja historiallisia perusteluita. Tiedepolitiikan ja tieteen rahoitusjärjestelmän voi nähdä muodostuvan useista päällekkäisistä historiallisista kerroksista, jossa aiemmin tehdyt ratkaisut ja päätökset osin ehdollistavat myöhempää toimintaa. Rahoitusjärjestelmistä voi löytää rinnakkain elementtejä, jotka perustuvat tieteen tuki ajattelulle (esim. perustutkimusta rahoittavat tiedeneuvostot), resurssien allokointi periaatteelle (esim. tutkimusohjelmat) ja resurssien hallinnalle (tavoitteisiin ja tuotoksiin perustuvat rahoitusmallit). Jaottelu kytkeytyy myös perusrahoituksen jakomalleihin. Periaatteessa voidaan erottaa muun muassa historiallisiin toteutumiin perustuvia malleja, poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan nojaavia malleja sekä laskennallisia, tavoitteisiin ja toteutumiin perustuvia malleja (ks. alaluku 1.3). Historiallisiin toteutumiin perustuvat mallit voidaan liittää lähinnä tieteen tuki ajatteluun, kun taas poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta liittyy lähinnä kahteen jälkimmäiseen malliin. Laskennallinen malli 8

9 kytkeytyy puolestaan selkeimmin tiede strategisena mahdollisuutena ajatteluun ja resurssien hallintaan. 1.2 Suomalainen tiedepolitiikka ja yliopistot Tiedepolitiikalla voi nähdä olevan kolme periaatteellista tehtävää: tiedon ja osaamisen kasvattaminen tutkimuksen avulla, uuden tiedon siirron varmistaminen yhteiskuntaan ja tiedon hyödyntämisen tukeminen. Kuten kansainvälisesti myös Suomessa voi historiallisesti nähdä vähittäisen siirtymän tiedon kasvattamiseen painottuneesta politiikasta kohti mallia, jossa tiedon siirto ja hyödyntäminen tulevat aiempaa korostuneemmin tiedon luomisen rinnalle. Tiede ja teknologiajärjestelmää on pyritty kuitenkin kehittämään kilpailukykyiseksi usein eri tavoin (Nieminen 2005, 81 82): Panostamalla koulutukseen. Esimerkiksi yliopisto opiskelijoiden määrä kasvoi vuosien 1991 ja 2000 välillä noin :lla. Samanaikaisesti jatkokoulutettavien määrä kasvoi peräti 73 prosenttia ja maahan luotiin tutkijakoulujärjestelmä. Kasvattamalla julkista tutkimusrahoitusta. Tämän ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvun seurauksena yliopistojen tutkimusmenot kasvoivat viime vuosikymmenen aikana 80 prosenttia. Opetusyliopistoista alkoi kehittyä tutkimusyliopistoja. Tukemalla strategiseksi määriteltyjä teknologia aloja mm. ohjaamalla näille erityisrahoitusta ja lisäämällä näiden alojen opiskelijamääriä. Tukemalla vuorovaikutusta ja verkostoitumista innovaatiojärjestelmän sisällä. Tähän on pyritty mm. tiede ja teknologiaohjelmien avulla sekä tukemalla alueellisia aloitteita tiedon tuottaja hyödyntäjä suhteiden vahvistamiseksi. Korostamalla ja tukemalla kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Kun samanaikaisesti taustalla vaikutti 1980 luvulla aloitettu valtionhallinnon uudistaminen kohti tulosohjausta ja 1990 luvun alun lama, yliopistojen toimintaympäristö ja periaatteet muuttuivat monin tavoin 1990 luvulla. Yliopistojen säätelyssä siirryttiin tulosohjausmalliin, jossa toiminnan tavoitteet ja resurssit liitettiin toisiinsa. Samalla yliopistojen päätösvaltaa niiden sisäisissä asioissa lisättiin. Tutkimusrahoitusta kasvatettiin, mutta pääasiassa Suomen Akatemian ja Tekesin kilpaillun rahoituksen kautta. Nämä muutokset korostivat puolestaan strategisen suunnittelun ja toiminnan arvioinnin merkitystä yliopistoissa. Toimintaa kehittävät ja tuloksia mittaavat arvioinnit 9

10 arkipäiväistyivät yliopistoissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tutkimuksen vaikuttavuuteen ja hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat puolestaan korostuneet kolmannen tehtävän asettamisessa lain tasolla yliopistojen tehtäväksi, immateriaalioikeuksien ympärillä käydyssä keskustelussa, sekä yliopistojen innovaatiopalveluyksikköjen perustamisen taustalla. Keskeisistä muutoksista voi esittää seuraavan yhteenvedon (Nieminen & Kaukonen 2001, 34): Rahoitusmekanismit, säätely ja ohjaus Yliopistot siirtyvät toimintamenobudjetointiin Siirrytään yksityiskohtaisesta budjetti ja normiohjauksesta tavoite ja tulosohjaukseen Tutkimuksen ja koulutuksen arviointeja lisätään Rahoitusorganisaatioiden (SA, Tekes) roolia ja keskinäistä koordinaatiota vahvistetaan tiedepolitiikassa Tutkimusrahoitusta kasvatetaan pääasiassa SA:n ja Tekesin kilpaillun rahoituksen kautta Tavoitesuuntautuneen ohjelmarahoituksen merkitystä kasvatetaan Tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkokoulutusta pyritään parantamaan ja tehostamaan perustamalla tutkijakoulujärjestelmä Suomalaisen tieteen kansainvälistä kilpailukykyä ja näkyvyyttä pyritään lisäämään perustamalla huippututkimusyksikköohjelma Tuetaan monenkeskistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta järjestelmässä tiede, teknologia ja klusteriohjelmien kautta Kansainvälistymisen tukeminen mm. tukiorganisaatioita perustamalla Hyödyntämisen tukeminen mm. innovaatiopalveluita tukemalla ja lainsäädäntöä kehittämällä Yliopistojen toimintaympäristön muutosta voi kuvata myös tutkimusrahoituksen kokonaiskehityksen avulla. Kun vuosina laskennallinen toimintamenorahoituksen kautta saatava tutkimusrahoitus lisääntyi noin 20 prosenttia, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvu oli peräti 150 prosenttia. (Nieminen 2005, 93). Samalla kun yliopistojen ohjausta uudistettiin tuloksia ja tavoitteita korostavaan suuntaan, ulkopuolisen rahoituksen saatavuuden lisääntyminen lisäsi myös kilpailua tutkimusrahoituksesta. Taulukossa 1.1 esitetään yhteenveto yliopistojen tutkimusrahoituksesta lähteittäin vuonna

11 Taulukko1.1. Yliopistojen tutkimusrahoitus lähteittäin vuonna 2003, tuhatta euroa ja prosenttia. Tutkimus menot yhteensä Rahoitus yhteensä Budjettira hoitus yhteensä Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Suomen Akatemia Ulkopuolinen rahoitus lähteittäin kaikista tutkimusmenoista Kunnat, Kotimaiset muu julkinen ja rahoitus ulkomaiset ja Ministeriöt kotimais yrityk Tekes et säätiöt set EU Ulkomaiset säätiöt ja muu ulkomainen rahoitus Yliopistojen omat varat Sisältää yliopistolliset keskussairaalat Lähde: Tilastokeskus 2004, Kaiken kaikkiaan Suomen tiedepolitiikan suunta ja yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset ovat noudatelleet yleisilmeeltään OECD maissa viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneita muutoksia (OECD 1998; vrt. Geuna 1999). Keskeisiä piirteitä muutoksessa ovat olleet muun muassa budjettirahoituksen suhteellisen merkityksen heikkeneminen, julkisen rahoituksen allokointiperiaatteissa tapahtuneet muutokset, yritysten rahoittaman julkisen tutkimuksen asteittainen kasvu, sekä lisääntyneet vaatimukset tutkimuksen taloudellisesta relevanssista. Innovaatiopoliittinen ajattelu on puolestaan korostanut tutkimuksen merkitystä strategisena mahdollisuutena (ks. edellä alaluku 1.1.). 1.3 Yliopistotutkimuksen rahoituskenttä Yliopistotutkimuksen rahoitusjärjestelmiä on mahdollista luokitella perus ja ulkopuolisen rahoituksen osuuksien sekä perusrahoituksen panos tuotosorientaation avulla. Yhdistämällä nämä kaksi ulottuvuutta tässä alaluvussa kehitetään nelikenttä, jonka avulla kuvataan vertailtavien maiden valtio ohjauksen voimakkuutta ja järjestelmän sisäistä muutosherkkyyttä erilaisissa resurssiriippuvuustilanteissa. Malli helpottaa vertailua yhdistämällä useita erilaisia tekijöitä kahdelle perusulottuvuudelle. On kuitenkin hyvä korostaa, että malli, samoin kuin sen avulla tehtävä erittely, sisältää paljon tulkintaa ja yksinkertaistuksia. Yksiselitteinen luokittelu on vaikeata muun muassa siksi, että käytössä on usein samanaikaisesti sekä panos että tuotosluokkaan kuuluvia ohjausinstrumentteja. Yliopistotutkimuksen rahoitusrakennetta käsittelevissä vertailuissa on useita tapoja luokitella rahoitusta. Yleinen tapa on erottaa toisistaan yliopistosektorille osoitettu suora valtiollinen rahoitus, 11

12 joka tehtävänä on yleensä turvata yliopistojen tutkimukseen tarkoitetut perusvoimavarat (työntekijät, tilat ja laitteet), ja erilaisten julkisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden ( research councils ) rahoitus, joka puolestaan allokoidaan tutkijoille tai yksiköille suoran budjettirahoituksen ulkopuolella yleensä kilpailun ja/tai rahoittajan strategisten prioriteettien perusteella (esim. Hackmann & Klemperer 2000, 4; Irvine, Martin & Isard 1991, 6). OECD (1998, 36) erottaa toisistaan perus, apuraha ja sopimusrahoituksen. Tutkimusrahoitusorganisaatioiden varat tulevat yleensä pääosin valtiolta, joten suora ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden rahoitus muodostavat valtiorahoituksen kaksoistuen yliopistoille. Yliopistotutkimuksella on kuitenkin useita muita rahoituslähteitä niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Ne sijoitetaan tässä käytetyssä luokittelussa kolmanteen kategoriaan yhdessä muun sellaisen rahoituksen kanssa, joka ei kuulu suoraan valtiolliseen budjettiin. Yliopistojen perusrahoituksen panos ja tuotosorientaatiolla tarkoitetaan panos ja tuotostekijöiden osuuksia rahoitusmallissa. Panostekijät viittaavat yliopistojen resursseihin tai yliopistojen olemassa olevaan toimintaan. (Jongbloed & Vossensteyn 2001, 128) Tyypillisiä panostekijöitä yliopistojen rahoituksessa ovat henkilökunta ja opiskelijamäärät. Myös rahoituksen perustaminen yliopistojen olemassa olevaan historialliseen rahoitustasoon tulkitaan tässä panostekijän käyttämiseksi, samoin ns. strateginen rahoitus, jota joissain maissa käytetään osana perusrahoitusta. Strategisella rahoituksella tarkoitetaan rahoitusta tutkimustoimintaan, jolla ajatellaan olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä. Vaikka strateginen rahoitus onkin usein valikoivaa, sen käyttö siitä huolimatta kiinnittää huomion yliopistoihin panostettuihin resursseihin. Tuotostekijät puolestaan kiinnittävät huomion yliopistojen resurssien ja toiminnan tuloksiin. Niitä ovat yleensä yliopistojen tutkinto ja julkaisumäärät, joskus myös patenttimäärät. Usein tuotostekijänä käytetään myös ulkopuolisen, varsinkin tutkimusneuvostojen kilpaillun rahoituksen määrää. Ajatuksena on, että hyvää tutkimusta tekevät ja hyvin suoriutuvat yliopistot saavat enemmän ulkopuolista rahoitusta kuin muut. Myös tutkimuksen laadun arviointia voidaan pitää tuotostekijänä, kun se yhdistetään yliopistojen rahoitukseen. Tietyt rahoitusmenetelmät eivät kuitenkaan välttämättä liity joko panos tai tuotostekijöiden käyttöön. Perusrahoituksen jakomenetelmät voidaan jakaa arviointia (määrälliset indikaattorit ja laadullinen arvio sekä näiden yhdistelmä), laskentakaavaa (esimerkiksi tavoitteiden ja tuotosten suhde painotettuna erilaisilla tekijöillä kuten kustannuskertoimilla), historiallisia perusteita (toiminnan laajuus ja tähän tarvittavat resurssit) ja neuvottelua (rahoittajan ja rahoitettavan väliset neuvottelut, joihin liitetään arviointia ja tavoitteenasettelua) käyttäviin järjestelmiin. Jaottelu on 12

13 analyyttinen, sillä käytännössä eri menetelmiä käyttävät rahoitusjärjestelmät ovat yleensä sekamalleja. Kuvio1.1. Yliopistotutkimuksen rahoituksen kenttä. Perusrahoituksen orientaatio tuotos tuotoskeskeinen pieni ulkoinen rahoitus panoskeskeinen pieni ulkoinen rahoitus tuotoskeskeinen ulkoinen rahoitus ja kilpailu panoskeskeinen ulkoinen rahoitus ja kilpailu panos pieni Ulkopuolisen rahoituksen osuus suuri Ulkopuolisen rahoituksen osuudesta sekä perusrahoituksen panos tuotosorientaatiosta muodostuvaa yliopistotutkimuksen rahoituksen kenttää (Kuvio 1) voidaan jäsentää jakamalla se nelikentäksi. Perusajatuksena on se, että yliopistot ovat riippuvaisia ulkopuolisista resursseista ja näitä hankkiakseen niiden on huomioitava toiminnassaan erilaisia keskeisten rahoittajien suoraan tai epäsuoraan ilmaisemia tavoitteita. Mitä riippuvaisempi yliopisto on yhden tai kahden keskeisen rahoittajan tarjoamista resursseista, sitä selkeämmin sen on huomioitava näiden rahoitukselle esittämät ehdot toiminnassaan. (Pfeffer & Salancik 1978) Vastaavasti järjestelmien muutosdynamiikat eroavat tosistaan, jos niissä vaikuttaa erilainen riippuvuuksien ja ohjaustekijöiden välinen suhde (panos/tuotos vs. resurssien lähde). Maiden saamat asemat kentässä heijastavat tällöin niiden yliopistojen potentiaalista ohjaus ja muutosherkkyyttä. Sanomme potentiaalista, koska on selvää, että ohjauksen toteutumiseen vaikuttaa myös joukko muita tekijöitä, kuten esimerkiksi se, kuinka legitiimeiksi tehdyt päätökset koetaan. (vrt. Nieminen 2005) Kentän vasen laita edustaa valtiorahoituksen hallitsevuutta. Valtion rooli toimijana korostuu: tiedepoliittiset linjaukset ja tavoitteenasettelut heijastuvat voimakkaasti rahoituksen tasoon ja vaihteluun tutkimusjärjestelmän sisällä. Järjestelmät, joissa on paljon ulkopuolista rahoitusta ja 13

14 kilpailua (kentän oikea puoli), puolestaan lähenevät markkinamallista tutkimuksen ohjausta, jossa yliopistot kilpailevat useista lähteistä saatavasta rahoituksesta. Koska valtio kanavoi usein osan rahoitustaan esimerkiksi rahoitusneuvostojen kautta, markkinamalli ei automaattisesti tarkoita valtion roolin pienenemistä, vaan roolin muuttumista välillisemmäksi. Panoskeskeisissä perusrahoitusjärjestelmissä (kentän alempi puoli) perusrahoitusta ei ole tarkoitettu vahvaksi ohjausinstrumentiksi, vaikka valtio voikin ohjata voimakkaasti muilla instrumenteilla (Jongbloed & Vossensteyn 2001, 128). Rahoituksen tehtävänä on huolehtia resursseista. Tuotoskeskeisissä perusrahoitusjärjestelmissä (kentän ylempi puoli) puolestaan rahoituksen tavoitteena on ohjata yliopistoja tehostamaan tutkimustoimintaansa (Geuna & Martin 2003, 296). Valtion suoran rahoituksen hallitsemat järjestelmät ovat potentiaalisesti nopeasti muuttuvia, sillä muutokset yhden hallitsevan rahoittajan toiminnassa vaikuttavat koko yliopistokenttään. Käytännössä valtiot ovat pitäneet huolta suoran rahoituksen vakaudesta, eivätkä muutokset juuri koskaan ole olleet nopeita ja täydellisiä. Suoran rahoituksen suuri osuus on myös vakautta lisäävä tekijä, koska sillä kustannetaan pysyvän opetus ja tutkimushenkilökunnan palkkaus ja tutkimustoiminnan kannalta välttämätön yliopistojen perusinfrastruktuuri. Tyypillisesti projektirahoitukseksi organisoitu ulkopuolinen rahoitus kattaa vain harvoin tällaisia kustannuksia. Ulkopuolisen rahoituksen hallitsemat järjestelmät ovatkin tutkimustoiminnan pysyvän perusrakenteen kannalta epävakaita rahoitusympäristöjä. Muutosherkkyys voidaan kuitenkin hahmottaa myös mahdollisuutena uusiin avauksiin. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus ja rahoituslähteiden moninaisuus on tällöin etu, koska yliopistojen on mahdollista laajentaa tutkimustoimintaansa hankkimalla lisärahoitusta ulkopuolisista lähteistä. Panoskeskeiset perusrahoitusjärjestelmät ovat potentiaalisesti epädynaamisia. Kun yliopistojen perusrahoitus ei riipu niiden tuloksellisuudesta, niillä ei ole taloudellista kannustinta parantaa tutkimustyön laatua ja tehokkuutta. Tästä voi seurata tutkimustoiminnan paikalleen jähmettymistä ja etääntymistä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tavoitteista. Tuotoskeskeiset perusrahoitusjärjestelmät ovat muutosherkempiä, sillä niissä tapahtuu usein resurssien siirtymistä ja keskittymistä yliopistojen välillä, mikä puolestaan mahdollistaa uusien avausten tekemisen ja tutkimuksen kasvun voittavissa yliopistoissa. (Geuna & Martin 2003, ) Yliopistotutkimuksen rahoitus voi toki olla kilpailullista myös valtion suoran rahoituksen hallitsemassa, panoskeskeisessä mallissa, mutta tällöin kilpailumenetelmät ovat toiset. Panoksiin suuntautuneissa järjestelmissä kilpailu tapahtuu usein poliittisen päätöksentekojärjestelmän ja 14

15 kulttuurin välittämänä. Tällöin olennaista roolia näyttelee vakuuttavuus tai tilanteiden diskursiivinen hallinta ja päätösten legitimointi. Tuotoskeskeinen järjestelmä saa käytännöllisen poliittiseen legitimaationsa perustamisvaiheessa, jolloin jakomekanismi toimii sovittujen ja vahvistettujen kilpailukriteerien mukaan (tämä ei poista sitä mahdollisuutta, että kriteereitä muutetaan poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan mukaan). Tutkimusrahoituksen kentässä voidaan myös hahmottaa järjestelmien historiallinen liike tiedepoliittisten suuntausten mukaan. Kentän läpi vasemmasta alakulmasta (perusrahoituksen panoskeskeisyys, pieni ulkopuolisen rahoituksen osuus) oikeaan yläkulmaan (perusrahoituksen tuotoskeskeisyys, suuri ulkopuolisen rahoituksen osuus) kulkeva linja kuvaa järjestelmien historiallista liikettä. Suoran rahoituksen osuus on vähentynyt, ja yliopistojen tutkimusrahoitus on siirtynyt kohti markkinaohjautuvuutta. Näin on käynyt angloamerikkalaisissa maissa ja Australiassa sekä useissa Euroopan maissa. (Hackmann & Klemperer 2000, 18; Geuna 1999; Slaughter & Leslie 1997, 111) Näitä muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa. 15

16 2. Kansalliset rahoitusrakenteet ja niiden muutokset Seuraavassa tarkastellaan korkeakoulujen rahoituksen yleisiä kansainvälisiä muutoksia, vertailumaissa tapahtuneita muutoksia sekä perehdytään niiden nykytilanteeseen. Tarkastelun painospiste on rahoitusrakenteessa. Minkälaisia muutoksia budjettirahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen välisissä suhteissa on tapahtunut ja mistä lähteistä yliopistollinen tutkimus rahoitetaan? Erittely palvelee kokonaiskuvan luomista yliopistollisen tutkimuksen rahoituksesta. Kuten aiemmin todettiin, yliopistollisen tutkimuksen rahoitusta on syytä tarkastella kokonaisuutena. Rahoituksen kautta toteutuvat ohjausvaikutukset syntyvät rahoitusrakenteen ja siihen liitettyjen ohjauselementtien monimutkaisen vuorovaikutuksen tuloksena. Esimerkiksi samanaikaisesti käytössä olevat kilpailua ja perusrahoituksen vakautta korostavat elementit saattavat tasapainottaa toisiaan, kun vastaavasti yksinomaan kilpailullisia elementtejä sisältävät järjestelmät kumuloivat kilpailullisia ohjausvaikutuksia. Tämän kokonaisuuden hahmottamista vertailumaissa auttaa edellä esitetty tutkimusrahoituksen kaksiulotteinen malli, johon palataan yksittäisten maiden vertailutietojen esittämisen jälkeen raportin johtopäätösosuudessa Korkeakoulujen rahoituksen kansainvälisiä muutoksia Yliopistotutkimuksen rahoituksessa on havaittavissa kaksi 1990 luvulta alkaen voimistunutta kansainvälistä muutosta. Yhtäältä valtiot panostavat voimakkaasti tutkimus ja kehittämistoimintaan ja toisaalta tutkimus ja kehittämistoiminta kasvaa yliopistobudjettien ulkopuolisen, kilpaillun ja projektiluontoisen rahoituksen kautta. Tavoitteena on ollut vahvistaa tutkimustoimintaa, tehostaa yliopistojen toimintaa ja parantaa niiden tuottaman tiedon ja teknologian siirtoa talouden ja muiden yhteiskunnan sektoreiden käyttöön. (OECD 1998, 33 38; OECD 2000, 61 63) Tutkimusinvestointien kasvu on kuitenkin tasaantunut 2000 luvulle tultaessa talouden kasvuvauhdin hidastuttua. OECD ennustaa uutta kasvukautta 3,3 prosentin bruttokansantuotteen kasvua OECD maissa vuonna (OECD 2004a, 20 21) Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat OECD maissa keskimäärin yhden prosentin vuonna 2002, kun vuosina kasvu oli 4,6 prosenttia. Suurina kasvuvuosina OECD maiden väliset erot tutkimusintensiteetissä (tutkimus ja kehittämistoiminnan menot mitattuna prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta) kasvoivat. Tällä mittarilla mitattuna Ruotsi, Suomi ja Japani olivat tutkimusintensiivisimmät maat vuonna (emt., 23 24) 16

17 Useat maat ovat asettaneet tavoitteeksi kasvattaa tutkimus ja kehittämistoiminnan investointeja. Esimerkkinä voi mainita EU:n tavoitteen nostaa jäsenmaiden tutkimusintensiteetti noin 3 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet merkittävästi OECD maissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1981 OECD maiden korkeakoulut kuluttivat noin 44 miljardia dollaria (vuoden 2000 hintoina) tutkimusja kehittämistoimintaan, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 102 miljardia dollaria. Samalla ajanjaksolla EU maiden korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot nousivat 17 miljardista dollarista 36 miljardiin dollariin. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen osuus kaikista tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista on myös kasvanut OECDmaissa. Korkeakoulusektorin osuus oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. EU:ssa korkeakoulusektorin osuus kaikista tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista on noussut vuoden prosentista vuoden prosenttiin. Taulukko 2.1. Muutokset OECD ja EU maiden T&K intensiteetissä ja yliopistojen osuudessa kaikista T&K menoista vuosina T&K intensiteetti OECD 1,93 2,22 2,28 2,26 EU 25 1,80 1,83 EU 15 1,67 1,90 1,92 1,93 Korkeakoulujen osuus T&K:sta OECD 16,0 16,3 17,4 18,1 EU EU 15 17,6 18,8 21,4 Lähde: OECD 2004 Yliopistojen tutkimusrahoituksen rakenteessa on tapahtunut myös muutoksia. Julkisessa tutkimusrahoituksessa suoran budjettirahoituksen osuus on vähentynyt ja valtiot ovat kanavoineet entistä enemmän rahoitusta yliopistoille tutkimusneuvostojen ja vastaavien organisaatioiden kautta. Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot ovat puolestaan tehostaneet tutkimustoiminnan ohjausta perustamalla tiede ja teknologiaohjelmia ja suuntaamalla rahoitusta täsmällisemmin tiettyihin tarkoituksiin. Lisäksi useat maat ovat ottaneet käyttöön yliopistojen perusrahoitusmalleja, jotka perustuvat toiminnan tuloksiin. (OECD 1998, 35 37) Rahoituslähteet ovat myös moninaistuneet. 17

18 Valtion suoran ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden rahoituksen rinnalle on tullut muita julkisen sektorin rahoittajia, samoin kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Yritysten kasvanut osallistuminen tutkimustoiminnan rahoitukseen on kytkeytynyt lisääntyneeseen kilpailuun ja tutkimustulosten kaupallistamiseen. (OECD 1998, 33 34, 37 38) 2.2 Yliopistotutkimuksen rahoitustason historiallinen kehitys vertailumaissa Yliopistojen suorittaman tutkimuksen volyymi (tutkimus ja kehittämistoiminnan menoilla mitattuna) on noussut viimeisen 25 vuoden aikana eli yliopistojen merkitys tutkimus ja kehittämistyön tekijöinä on kasvanut. Kansalliset trendit ovat kuitenkin vaihtelevampia. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet selvästi kaikissa vertailumaissa vuosina (Taulukko 2.2). Suurinta kasvuvauhti on ollut Islannissa ja Suomessa. Myös Australia on kasvattanut yliopistotutkimuksen rahoitustasoa merkittävästi. On kuitenkin hyvä huomata, että kyseissä maissa korkeakoulusektorin tutkimuksen rahoitustaso per capita on ollut alhainen 1980 luvun alussa. Taulukko 2.2. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vertailumaissa vuosina , miljoonaa dollaria vuoden 2000 hintoina % muutos Alankomaat Australia (1990) Islanti Iso Britannia Itävalta (1989) 1114 (1998) 116 Norja (1999) 117 Ruotsi (1999) 70 Saksa Suomi Tanska Lähde: OECD 2004b Voimakkaasta kasvusta huolimatta useissa vertailumaissa on kuitenkin nähtävissä korkeakoulusektorin suhteellisen merkityksen väheneminen tutkimus ja kehittämistyön tekijänä (Taulukko 2.3). Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen osuus maan kaikista tutkimus ja kehittämismenoista on kasvanut selvästi vain Iso Britanniassa, muissa maissa on kyse pikemminkin osuuden pienenemisestä, selvimpinä tapauksina Ruotsi, Islanti ja Tanska. Muissa vertailumaissa on pienempää laskua tai aaltoliikettä. Korkeakoulujen suhteellisen osuuden 18

19 laskua selittää ennen kaikkea yritysten rahoittaman tutkimus ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu. Vastaavasti valtiollisten sektoritutkimuslaitosten osuus on jopa merkittävästi laskenut. Näin ollen yliopistojen suhteellinen merkitys on vertailumaissa pikemminkin vahvistunut kuin heikentynyt. Maiden välistä vaihtelua selittävät puolestaan järjestelmärakenteiden erot. Esimerkiksi Ruotsin järjestelmässä korkeakoulujen vahvaa osuutta selittää sektoritutkimuslaitosten vähäinen merkitys. Korkeakoulut ovat harjoittaneet myös tutkimustoimintaa, joka muissa järjestelmissä on sektoritutkimuslaitosten vastuulla. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä tapauksesta on Saksa, jossa on vahva riippumattomien valtiollisten tutkimuslaitosten verkosto. (ks. lähemmin OECD 2004, ) Taulukko 2.3. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot koko maan tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista vertailumaissa vuosina , prosenttia Alankomaat Australia Islanti Iso Britannia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Lähde: OECD 2004a, 195 Selkeämmän kuvan vertailtavien maiden välisistä rakenteellisista eroista saa seuraavasta taulukosta (2.4), jossa tarkastellaan yliopistojen, muun julkisen sektorin tutkimuksen sekä yrityssektorin osuuksia tutkimustoiminnan kokonaisvolyymista vuonna Kaikissa vertailumaissa yrityssektorin tutkimustoiminta on laajinta. Yleensä yliopistot ovat toiseksi merkittävin tutkimuksen harjoittaja, vaikka joissain maissa niiden suhteellinen osuus onkin vähentynyt 1980 luvun alkuun verrattuna. Eräissä vertailumaissa sotilaskäyttöön tehtävä tutkimus muodostaa merkittävän osuuden siviilitutkimuksen rinnalle. Selvintä tämä on Iso Britanniassa ja Ruotsissa, mutta niissäkin sotilaallinen tutkimus tehdään pääasiassa muilla kuin korkeakoulusektorilla. (OECD 2004a, 213; OECD 2004c) Yliopistot tekevät yleensä suurimman osan tutkimusjärjestelmän tuottamasta perustutkimuksesta. Vertailumaista Islannissa julkisen sektorin tutkimuslaitokset ovat lähes yhtä suuri perustutkimuksen tekijä kuin yliopistot. Australiassa julkisen sektorin tekemän perustutkimuksen volyymi on noin puolet yliopistojen vastaavasta. (OECD 2004a, 212). 19

20 Taulukko 2.4. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vertailumaissa vuonna 2001, prosenttia koko maan tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista. Korkeakoulusektori Julkinen Yksityiset voittoa Yrityssektori sektori tuottamattomat Alankomaat Australia Islanti Iso Britannia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska USA Kentucky USA Tennessee Lähteet: OECD 2004a, ; NSF 2005, Vaikka Suomessa korkeakoulusektorin rahoitusosuus on säilynyt suhteellisen vakaana, koko tutkimusjärjestelmän rahoituksessa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 2.5). Tutkimus ja kehittämistoiminta on vuosina laajentunut lähes kolminkertaiseksi ja erityisen voimakkaasti on Nokian myötä kasvanut yritysten tutkimus ja kehitystoiminta. Samalla yritysten osuus tutkimus ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta on noussut 57 prosentista noin 70 prosenttiin. Korkeakoulusektorilla kasvuvauhti on ollut lähes samaa luokkaa ulkoisen tutkimusrahoituksen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Yliopistojen rahoitusosuus on pienten notkahdusten jälkeen viime vuosina jopa noussut ja oli vuonna 2004 alustavasti 20.5 prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut julkisen sektoritutkimuksen kohdalla. Tämän valtion tutkimuslaitoksissa ja hallinnossa tehtävän tutkimuksen volyymi on reaalisesti jonkin verran kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana, mutta suhteellisesti ottaen sektoritutkimuksen osuus on laskenut jyrkästi ja puolittunut 21 prosentista 10 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen rakenteessa on tapahtunut huomattava siirtymä yliopistopainotteiseen suuntaan. 20

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä

Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä Suomen tieteen TILA JA TASO Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa YLEISOSAN TIIVISTELMÄ Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä 1 2 Taitto: PixPoint

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin

Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta

KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Rahoitusmallianalyysi

Rahoitusmallianalyysi Rahoitusmallianalyysi KUVATAIDEAKATEMIA 24.01.2011 Rahoitusmallianalyysi 2 (9) TAUSTAA JA TAVOITTEET Uusi yliopistoihin kohdistuvat lainsäädäntö tuli voimaan 2010 vuoden alussa. Siihen liittyvä rahoitusmalli

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen

Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Koulutus- ja tutkimusrakenteiden muutos: yliopistot YTT, pääsihteeri Mika Nieminen Pitkään käynnissä olleet kehityskulut ovat tiivistyneet Yliopisto mielletään globaalin tietoyhteiskunnan ydininstituutioksi,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki. Johtaja Hannu Sirén Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät 27.-28.10.2009, Finlandia-talo, Helsinki Johtaja Hannu Sirén Ajankohtaista korkeakoulupolitiikasta 1. Lainsäädäntö Yliopistolaki Ammattikorkeakoululain muutokset

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA OULUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OULUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot