KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT
|
|
- Tauno Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 9/2005 KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT Otto Auranen, Erkki Kaukonen & Mika Nieminen 1
2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Vertailun taustaksi 1.1. Tiedepolitiikan muutokset 1.2. Suomalainen tiedepolitiikka ja yliopistot 1.3. Yliopistotutkimuksen rahoituskenttä 2. Kansalliset rahoitusrakenteet ja niiden muutokset 2.1. Korkeakoulujen rahoituksen kansainvälisiä muutoksia 2.2. Yliopistotutkimuksen rahoitustason historiallinen kehitys vertailumaissa 2.3. Yliopistotutkimuksen nykyinen rahoitustaso ja rakenne vertailumaissa 3. Kansalliset rahoitusmallit osana valtionohjausjärjestelmää 3.1. Valtiollisen rahoituksen mekanismit 3.2. Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot tutkimusjärjestelmässä 4. Johtopäätökset 4.1. Rahoitusmallien ryhmittely ja vertailu 4.2. Mahdollisia tapoja kehittää tutkimuksen osuutta suomalaisessa rahoitusmallissa 4.3. Lopuksi Kirjallisuus Liite 1. Erityiskysymykset Liite 2. Tiedonkeruu 2
3 Johdanto Käsillä olevassa tutkimusraportissa tarkastellaan 10 maan yliopistotutkimuksen rahoitusrakenteita ja mekanismeja. Tutkimus on toteutettu opetusministeriön tulosohjauksen kehittämistä pohtineen työryhmän taustainformaatioksi. Siitä huolimatta, että kyseessä on ollut suhteellisen rajattu selvitystyyppinen hanke, sillä voi nähdä olevan myös laajempaa tutkimuksellista mielenkiintoa. Yliopistojen rahoituksesta ja rahoitusmalleista on löydettävissä useitakin tutkimuksia, mutta nämä käsittelevät pääsääntöisesti yliopistojen kokonaisrahoitusta tai koulutukseen suunnattuja resursseja. On kuitenkin tärkeätä nähdä yliopistollinen toiminta kokonaisuutena, jossa koulutustavoitteiden kautta tapahtuva säätely vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti myös tutkimustoimintaan. Vaikka tutkimuksella on tavanomaisesti useita muita rahoituslähteistä kuin valtiollinen budjettirahoitus, sen avulla ylläpidetään välttämätöntä tutkimusinfrastruktuuria ja luodaan jatkuvuutta toimintaan. Rahoitus on keskeinen tiedepoliittinen instrumentti, jonka avulla järjestelmää voidaan ja pyritään ohjaamaan poliittisesti asetettujen tavoitteiden suuntaan. Näin ollen valtiollista budjettirahoitusta ja sen mekanismeja on hyvä tarkastella myös yliopistollisen tutkimuksen näkökulmasta. Yliopistojen rahoituksessa on yhtäläisiä kansainvälisiä muutossuuntia kuten tuloksellisuuden korostuminen allokointimekanismina ja ulkopuolisten rahoituslähteiden vahvistuminen tutkimustoiminnassa. Samalla julkisen tutkimusrahoituksen tavoitteellisuus ja painottuminen strategisesti keskeisiksi koetuille alueille on kasvattanut painoarvoaan. Maiden välillä on tästä huolimatta eroja siinä, miten ne ovat muutoksia toteuttaneet, minkälaisille mekanismeille on annettu etusija ja mitä tavoitteita rahoitukselle on asetettu. Niin ikään eroja on havaittavissa siinä, mistä lähteistä yliopistollinen tutkimustoiminta rahoitetaan. (Geuna & Martin 2003; Jongbloed & Vossensteyn 2001; Senker ym. 1999; Hackmann & Klemperer 2000). Viimekätisenä tiedepoliittisena tavoitteena on kuitenkin poikkeuksetta tutkimuksen laatu, kansainvälinen kilpailukyky ja vaikuttavuus. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin tällöin se, minkälaisin ohjausinstrumentein näihin tavoitteisiin pyritään. Kansainvälisissä vertailuissa ongelmana ovat kansallisten järjestelmien ja kulttuurien erot. Tästä seuraa myös se, että yhdenlaisessa kansallisessa toimintaympäristössä mielekkääksi todettu järjestelmä ei ole sellaisenaan siirrettävissä muihin maihin, joiden ominaispiirteet ja kulttuuri todennäköisesti muuttavat vaikutuksia. Tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuukin eri maiden tarjoamiin esimerkkeihin. Jos 3
4 mallia sopeutetaan omaan kansalliseen ympäristöömme, olisiko siitä parantamaan nykyjärjestelmämme toimivuutta? Vertailuun on pyritty ottamaan mukaan yhtäältä maita jotka olisivat Suomen kannalta erilaisia ja toisaalta maita, jotka joissakin suhteissa muistuttavat Suomea. Tutkimuksessa tarkasteltavat maat ovat Alankomaat, Australia, Islanti, Iso Britannia, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska sekä Yhdysvaltain osavaltiot Kentucky ja Tennessee. Tiedot rahoitusrakenteesta ja mekanismeista on kerätty kansallisista lähteistä ja osittain tutkimuskirjallisuudesta. Kuten tavanomaista tiedot eivät ole aina olleet kaikilta osiltaan vertailukelpoisia ja vaikeuksia on tuottanut myös joidenkin maiden tutkimusrahoituksestaan ja allokointijärjestelmistään tarjoama puutteellinen informaatio. Joihinkin raportissa esitettyihin rahoitustietoihin on siis syytä suhtautua varauksella. Lähempi selvitys lähteistä ja näihin liittyvistä ongelmista on esitetty liitteessä 2 sekä lähdeluettelossa. Eri maiden keskeisten piirteiden vertailemiseksi luvussa kaksi kehitellään järjestelmien olennaiset piirteet tiivistävä kaksiulotteinen viitekehys. Kokonaisuutta jäsentäviksi ulottuvuuksiksi hahmotetaan perusrahoituksen orientaatio (joko panos tai tuotoskeskeinen) sekä ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimusrahoituksesta. Nämä kaksi ulottuvuutta yhdistetään nelikentäksi, johon vertailtavat maat myöhemmin sijoitetaan niitä luonnehtivien piirteiden mukaan. Malli on tulkinnanvarainen ja yksinkertaistaa moniulotteista tarkastelua, mutta tarjoaa kuitenkin nähdäksemme hyvän yleiskuvan eri maiden järjestelmädynamiikasta. Luvussa kolme luodaan historiallinen katsaus vertailtavien maiden tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen kehitykseen sekä tarkastellaan lähemmin yliopistojen tutkimusrahoituksen kehitystä. Erittely nostaa esiin joitakin mielenkiintoisia eroja, jotka heijastelevat myös laajemmin maiden välillä vallitsevia järjestelmien eroavaisuuksia. Luvussa neljä tarkastellaan lähemmin julkisen rahoituksen jakomekanismeja. Tarkastelu on rajattu koskemaan budjettirahoituksen allokointimekanismeja ja miten tutkimus on niissä huomioitu. Luvussa viisi esitetään vertailun keskeiset johtopäätökset sekä pohditaan joidenkin mallien soveltamista suomalaiseen yliopistorahoitukseen. Suomessa on aika ajoin käyty keskustelua mahdollisuudesta ottaa tutkimus nykyistä näkyvämmin huomioon yliopistojen budjettirahoituksen allokoinnissa. Pyrimme tässä raportissa tarjoamaan joitakin näkökulmia ja taustoja myös tuolle keskustelulle. Oma näkökulmamme lähtee ensisijaisesti siitä, että yliopistoja olisi kehitettävä tasapainoisesti sekä koulutukselliset että tutkimukselliset tavoitteet samanaikaisesti huomioiden. Tällöin koulutuspainotteista ohjausjärjestelmää olisi täydennettävä tutkimukseen liittyvillä tavoitteilla. Tähän problematiikkaan löytyy raporttimme 4
5 maista useita esimerkkejä. Kysymykseksi nousee, miten tämä olisi mahdollista toteuttaa suomalaisessa yliopistorahoituksessa. Koska yksittäisten indikaattoreiden käyttämisellä saattaa olla kehitystä vääristäviä vaikutuksia, ehdotamme laajempaa useiden eri indikaattoreiden ja laadullisen arvioinnin järjestelmää, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei olisi sinänsä toimia rahanjaon välineenä vaan aidosti järjestelmän seurannan ja kehittämisen välineenä. 5
6 1. Vertailun taustaksi Rahoitusmallit ja muutokset eivät toteudu irrallaan laajemmasta tiedepoliittisesta ja yhteiskunnallisesta kehyksestä. Seuraavassa luodaan lyhyt katsaus tiedepolitiikan historiallisiin virtauksiin. Katsauksen tarkoituksena on liittää yhteen tiedepoliittiset virtaukset ja yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset. Pyrkimyksemme on korostaa nykyjärjestelmän moninaisuutta ja sen taustalla vaikuttavien ajatusten historiallista kerrostuneisuutta. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan lähemmin suomalaisen tiedepolitiikan keskeisiä kysymyksiä. Luvun kolmannessa osassa esitellään kaksiulotteinen malli myöhempien vertailujen ja analyysin pohjaksi. 1.1 Tiedepolitiikan muutokset Tiedepolitiikan historiallinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen on saanut eri maissa varsin samanlaisia muotoja, vaikka kullakin maalla on luonnollisesti myös omia erityispiirteitään. Havainnoitsijoiden luokitteluissa on painotuseroja ja hahmotetuissa vaiheissa aikaeroja esimerkiksi Yhdysvaltain ja Euroopan maiden välillä, mutta tiedepolitiikan vaiheet näyttäytyvät tästä huolimatta varsin samankaltaisina eri maissa (esim. Elzinga & Jamison 1995; Brooks 1986; Salmon 1977). Beatriz Ruivo (1994) on esittänyt kattavan tiedepolitiikan muutosmallin, joka perustuu useisiin analyyseihin tiedepolitiikan vaiheista toisen maailmansodan jälkeen. Ruivon mukaan tiedepolitiikan kehitys voidaan jakaa kolmeen suureen paradigmaan: 1. Tiede edistyksen liikkeellepanijana (n / 70) 2. Tiede ongelmanratkaisijana (n ) 3. Tiede strategisena mahdollisuutena (n ) Tiedepoliittinen paradigma on kokonaisvaltainen tapa säädellä tutkimusjärjestelmän panoksia ja tuotoksia. Tämä tapahtuu historiallisesti muuttuvassa yhteiskunnallis taloudellisessa ympäristössä, jossa poliitikot suosivat kullekin ajanjaksolle tyypillisiä politiikan painopisteitä, painottavat tietyntyyppistä tutkimusta ja hyödyntävät tietyntyyppisiä ohjausinstrumentteja. (ema., ) Kullakin ajanjaksolla on myös sille tyypillinen rahoitusjärjestelmänsä. Niitä voidaan kuvata seuraavasti: 6
7 1. Tiede edistyksen liikkeellepanijana. Rahoitusjärjestelmän perusajatuksena on tieteen suojelu tai tieteen tuki. Huomio on ensisijaisesti tutkimuksen panoksissa ja riittävissä resursseissa. Järjestelmän teoreettisena tausta ajatuksena toimii lineaarinen innovaatiomalli, jonka mukaisesti perustutkimuksen tulosten uskotaan johtavan lähes automaattisesti soveltavaan tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin. Tähän liittyy myös ajatus, että kokonaisyhteiskunnallisten hyötyjen kannalta yritykset investoivat riittämättömästi tutkimukseen. Koska näin on, julkisen rahoituksen tehtävänä on huolehtia perustutkimusresurssien riittävyydestä. Tutkijoiden ajatellaan olevan myös oman alansa ehdottomia auktoriteetteja, jotka itse tietävät parhaiten miten rahoitusta on käytettävä. 2. Tiede ongelmanratkaisijana Samalla kun usko lineaarisen mallin mielekkyyteen joutuu kritiikin kohteeksi, lisääntyvät myös vaatimukset tutkimuksen käytöstä yhteiskunnallisesti polttavien ongelmien ratkaisijana. Rahoitusjärjestelmä muuttuu kohti resurssien allokointia, jossa rahoitusta pyritään kohdentamaan tutkimusalueille, joilla nähdään olevan yhteiskunnallista relevanssia. Allokaatio tapahtuu paljolti poliittisin perustein. Taustalla vaikuttaa ajatus rationaalisesta yhteiskuntasuunnittelusta, mutta samalla nousee esiin kysymys tieteen todellisista mahdollisuuksista ratkaista ongelmia. Vähitellen nousee esiin ajatus tieteen tilivelvollisuudesta yhteiskunnallisille toimijoille. 3. Tiede strategisena mahdollisuutena. Tutkimuksen rahoituksesta tulee kasvavassa määrin resurssien hallintaa. Rahoitus nähdään keinona suunnata tutkimusta ja asettaa sille tavoitteita, jotka ovat yhteiskunnallisesti relevantteja. Innovaatioiden synty hahmotetaan nyt aiempaa monimutkaisempana useiden toimijoiden vuorovaikutteisena prosessina, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi institutionaalisen säätelyn ja organisaatioresurssien avulla. Valtion tutkimusrahoitus nähdään tässä valossa pikemminkin innovaatioita fasilitoivana, ei niihin suoraan johtavana tekijänä. Vaikka tutkimusresursseja kasvatetaan, niille vaaditaan nyt aiempaa selkeämmin osoitettavaa vaikuttavuutta. Tämä yhdessä julkisten talouksien rahoitusongelmien kanssa lisää vaatimuksia tuloksellisuudesta. Tulosperustainen allokointijärjestelmä nähdään oikeudenmukaisena ja tehokkaana tapana jakaa niukkoja resursseja. Rahoituksessa pyritään hallitumpiin ja läpinäkyvämpiin prosesseihin ja resurssien käytössä pyritään suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen resurssien hallintaan. 7
8 Historiallinen siirtymä tiede edistyksen liikkeellepanijana paradigmasta tiede strategisena mahdollisuutena paradigmaan voidaan löytää myös Suomen tiedepolitiikan sodanjälkeisestä kehityksestä (Nieminen 2005, 42 54). Ensimmäisessä vaiheessa, 1950 luvulla ja 1960 luvun alussa, valtiollinen tutkimuspolitiikka oli vasta kehitteillä ja yliopistojen tutkimuksellinen autonomia korostui. Keskitetyn valtiollisen suunnittelun ja kontrollin aika koitti puolestaan 1960 ja 70 luvuilla. Vaihetta leimasi korkeakoulujärjestelmän laajentuminen ja systemaattisen tiede ja korkeakoulupolitiikan nousu. Kansallisen kulttuurin ja keskitetyn suunnittelun aikana yliopistojen tutkimusrahoitus oli vahvasti panossuuntautunutta. Huomio keskitettiin resurssien riittävyyden varmistamiseen. Tiedepolitiikan kolmannessa vaiheessa 1980 luvulla painopiste siirtyi teknologiapolitiikkaan ja strategisen luonnontieteellisen perustutkimuksen suuntaan. Tässä vaiheessa alkoivat myös myöhemmin vahvistuneet muutokset tutkimuksen rahoituksessa: rahoituslähteet moninaistuivat, ja esitettiin vaatimuksia toiminnan tulosten ottamisesta yliopistojen rahoituksen perusteeksi. (vrt. Kivinen ym. 1993; Kaukonen 1990) Tämänkaltainen jaottelu on luonnollisesti ideaalityyppinen. Esimerkiksi keskustelua tieteen (ja sen rahoituksen) suuntaamisesta yhteiskunnallista erityisrelevanssia omaaviin kohteisiin on käyty jatkuvasti toisen maailmasodan jälkeen (Bragesjö 2001). Eri ajanjaksoille voidaan tästä huolimatta hahmottaa niille ominaisia painopisteitä ja poliittisia agendoja. Nämä yhdessä taustalla vaikuttavien teoreettisten ja ideologisten perusteluiden kanssa muodostavat puolestaan aikakaudelle ominaisen toimintamallin paradigman. Erilaiset mallit ja ajatukset elävät toistensa rinnalla myös tänä päivänä. Edellä esitetty jaottelu auttaa hahmottamaan tieteen rahoituksen moninaisuutta ja erilaisten järjestelyiden taustalla vaikuttavia näkökulmia ja historiallisia perusteluita. Tiedepolitiikan ja tieteen rahoitusjärjestelmän voi nähdä muodostuvan useista päällekkäisistä historiallisista kerroksista, jossa aiemmin tehdyt ratkaisut ja päätökset osin ehdollistavat myöhempää toimintaa. Rahoitusjärjestelmistä voi löytää rinnakkain elementtejä, jotka perustuvat tieteen tuki ajattelulle (esim. perustutkimusta rahoittavat tiedeneuvostot), resurssien allokointi periaatteelle (esim. tutkimusohjelmat) ja resurssien hallinnalle (tavoitteisiin ja tuotoksiin perustuvat rahoitusmallit). Jaottelu kytkeytyy myös perusrahoituksen jakomalleihin. Periaatteessa voidaan erottaa muun muassa historiallisiin toteutumiin perustuvia malleja, poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan nojaavia malleja sekä laskennallisia, tavoitteisiin ja toteutumiin perustuvia malleja (ks. alaluku 1.3). Historiallisiin toteutumiin perustuvat mallit voidaan liittää lähinnä tieteen tuki ajatteluun, kun taas poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta liittyy lähinnä kahteen jälkimmäiseen malliin. Laskennallinen malli 8
9 kytkeytyy puolestaan selkeimmin tiede strategisena mahdollisuutena ajatteluun ja resurssien hallintaan. 1.2 Suomalainen tiedepolitiikka ja yliopistot Tiedepolitiikalla voi nähdä olevan kolme periaatteellista tehtävää: tiedon ja osaamisen kasvattaminen tutkimuksen avulla, uuden tiedon siirron varmistaminen yhteiskuntaan ja tiedon hyödyntämisen tukeminen. Kuten kansainvälisesti myös Suomessa voi historiallisesti nähdä vähittäisen siirtymän tiedon kasvattamiseen painottuneesta politiikasta kohti mallia, jossa tiedon siirto ja hyödyntäminen tulevat aiempaa korostuneemmin tiedon luomisen rinnalle. Tiede ja teknologiajärjestelmää on pyritty kuitenkin kehittämään kilpailukykyiseksi usein eri tavoin (Nieminen 2005, 81 82): Panostamalla koulutukseen. Esimerkiksi yliopisto opiskelijoiden määrä kasvoi vuosien 1991 ja 2000 välillä noin :lla. Samanaikaisesti jatkokoulutettavien määrä kasvoi peräti 73 prosenttia ja maahan luotiin tutkijakoulujärjestelmä. Kasvattamalla julkista tutkimusrahoitusta. Tämän ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvun seurauksena yliopistojen tutkimusmenot kasvoivat viime vuosikymmenen aikana 80 prosenttia. Opetusyliopistoista alkoi kehittyä tutkimusyliopistoja. Tukemalla strategiseksi määriteltyjä teknologia aloja mm. ohjaamalla näille erityisrahoitusta ja lisäämällä näiden alojen opiskelijamääriä. Tukemalla vuorovaikutusta ja verkostoitumista innovaatiojärjestelmän sisällä. Tähän on pyritty mm. tiede ja teknologiaohjelmien avulla sekä tukemalla alueellisia aloitteita tiedon tuottaja hyödyntäjä suhteiden vahvistamiseksi. Korostamalla ja tukemalla kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Kun samanaikaisesti taustalla vaikutti 1980 luvulla aloitettu valtionhallinnon uudistaminen kohti tulosohjausta ja 1990 luvun alun lama, yliopistojen toimintaympäristö ja periaatteet muuttuivat monin tavoin 1990 luvulla. Yliopistojen säätelyssä siirryttiin tulosohjausmalliin, jossa toiminnan tavoitteet ja resurssit liitettiin toisiinsa. Samalla yliopistojen päätösvaltaa niiden sisäisissä asioissa lisättiin. Tutkimusrahoitusta kasvatettiin, mutta pääasiassa Suomen Akatemian ja Tekesin kilpaillun rahoituksen kautta. Nämä muutokset korostivat puolestaan strategisen suunnittelun ja toiminnan arvioinnin merkitystä yliopistoissa. Toimintaa kehittävät ja tuloksia mittaavat arvioinnit 9
10 arkipäiväistyivät yliopistoissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tutkimuksen vaikuttavuuteen ja hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat puolestaan korostuneet kolmannen tehtävän asettamisessa lain tasolla yliopistojen tehtäväksi, immateriaalioikeuksien ympärillä käydyssä keskustelussa, sekä yliopistojen innovaatiopalveluyksikköjen perustamisen taustalla. Keskeisistä muutoksista voi esittää seuraavan yhteenvedon (Nieminen & Kaukonen 2001, 34): Rahoitusmekanismit, säätely ja ohjaus Yliopistot siirtyvät toimintamenobudjetointiin Siirrytään yksityiskohtaisesta budjetti ja normiohjauksesta tavoite ja tulosohjaukseen Tutkimuksen ja koulutuksen arviointeja lisätään Rahoitusorganisaatioiden (SA, Tekes) roolia ja keskinäistä koordinaatiota vahvistetaan tiedepolitiikassa Tutkimusrahoitusta kasvatetaan pääasiassa SA:n ja Tekesin kilpaillun rahoituksen kautta Tavoitesuuntautuneen ohjelmarahoituksen merkitystä kasvatetaan Tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkokoulutusta pyritään parantamaan ja tehostamaan perustamalla tutkijakoulujärjestelmä Suomalaisen tieteen kansainvälistä kilpailukykyä ja näkyvyyttä pyritään lisäämään perustamalla huippututkimusyksikköohjelma Tuetaan monenkeskistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta järjestelmässä tiede, teknologia ja klusteriohjelmien kautta Kansainvälistymisen tukeminen mm. tukiorganisaatioita perustamalla Hyödyntämisen tukeminen mm. innovaatiopalveluita tukemalla ja lainsäädäntöä kehittämällä Yliopistojen toimintaympäristön muutosta voi kuvata myös tutkimusrahoituksen kokonaiskehityksen avulla. Kun vuosina laskennallinen toimintamenorahoituksen kautta saatava tutkimusrahoitus lisääntyi noin 20 prosenttia, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvu oli peräti 150 prosenttia. (Nieminen 2005, 93). Samalla kun yliopistojen ohjausta uudistettiin tuloksia ja tavoitteita korostavaan suuntaan, ulkopuolisen rahoituksen saatavuuden lisääntyminen lisäsi myös kilpailua tutkimusrahoituksesta. Taulukossa 1.1 esitetään yhteenveto yliopistojen tutkimusrahoituksesta lähteittäin vuonna
11 Taulukko1.1. Yliopistojen tutkimusrahoitus lähteittäin vuonna 2003, tuhatta euroa ja prosenttia. Tutkimus menot yhteensä Rahoitus yhteensä Budjettira hoitus yhteensä Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Suomen Akatemia Ulkopuolinen rahoitus lähteittäin kaikista tutkimusmenoista Kunnat, Kotimaiset muu julkinen ja rahoitus ulkomaiset ja Ministeriöt kotimais yrityk Tekes et säätiöt set EU Ulkomaiset säätiöt ja muu ulkomainen rahoitus Yliopistojen omat varat Sisältää yliopistolliset keskussairaalat Lähde: Tilastokeskus 2004, Kaiken kaikkiaan Suomen tiedepolitiikan suunta ja yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset ovat noudatelleet yleisilmeeltään OECD maissa viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneita muutoksia (OECD 1998; vrt. Geuna 1999). Keskeisiä piirteitä muutoksessa ovat olleet muun muassa budjettirahoituksen suhteellisen merkityksen heikkeneminen, julkisen rahoituksen allokointiperiaatteissa tapahtuneet muutokset, yritysten rahoittaman julkisen tutkimuksen asteittainen kasvu, sekä lisääntyneet vaatimukset tutkimuksen taloudellisesta relevanssista. Innovaatiopoliittinen ajattelu on puolestaan korostanut tutkimuksen merkitystä strategisena mahdollisuutena (ks. edellä alaluku 1.1.). 1.3 Yliopistotutkimuksen rahoituskenttä Yliopistotutkimuksen rahoitusjärjestelmiä on mahdollista luokitella perus ja ulkopuolisen rahoituksen osuuksien sekä perusrahoituksen panos tuotosorientaation avulla. Yhdistämällä nämä kaksi ulottuvuutta tässä alaluvussa kehitetään nelikenttä, jonka avulla kuvataan vertailtavien maiden valtio ohjauksen voimakkuutta ja järjestelmän sisäistä muutosherkkyyttä erilaisissa resurssiriippuvuustilanteissa. Malli helpottaa vertailua yhdistämällä useita erilaisia tekijöitä kahdelle perusulottuvuudelle. On kuitenkin hyvä korostaa, että malli, samoin kuin sen avulla tehtävä erittely, sisältää paljon tulkintaa ja yksinkertaistuksia. Yksiselitteinen luokittelu on vaikeata muun muassa siksi, että käytössä on usein samanaikaisesti sekä panos että tuotosluokkaan kuuluvia ohjausinstrumentteja. Yliopistotutkimuksen rahoitusrakennetta käsittelevissä vertailuissa on useita tapoja luokitella rahoitusta. Yleinen tapa on erottaa toisistaan yliopistosektorille osoitettu suora valtiollinen rahoitus, 11
12 joka tehtävänä on yleensä turvata yliopistojen tutkimukseen tarkoitetut perusvoimavarat (työntekijät, tilat ja laitteet), ja erilaisten julkisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden ( research councils ) rahoitus, joka puolestaan allokoidaan tutkijoille tai yksiköille suoran budjettirahoituksen ulkopuolella yleensä kilpailun ja/tai rahoittajan strategisten prioriteettien perusteella (esim. Hackmann & Klemperer 2000, 4; Irvine, Martin & Isard 1991, 6). OECD (1998, 36) erottaa toisistaan perus, apuraha ja sopimusrahoituksen. Tutkimusrahoitusorganisaatioiden varat tulevat yleensä pääosin valtiolta, joten suora ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden rahoitus muodostavat valtiorahoituksen kaksoistuen yliopistoille. Yliopistotutkimuksella on kuitenkin useita muita rahoituslähteitä niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Ne sijoitetaan tässä käytetyssä luokittelussa kolmanteen kategoriaan yhdessä muun sellaisen rahoituksen kanssa, joka ei kuulu suoraan valtiolliseen budjettiin. Yliopistojen perusrahoituksen panos ja tuotosorientaatiolla tarkoitetaan panos ja tuotostekijöiden osuuksia rahoitusmallissa. Panostekijät viittaavat yliopistojen resursseihin tai yliopistojen olemassa olevaan toimintaan. (Jongbloed & Vossensteyn 2001, 128) Tyypillisiä panostekijöitä yliopistojen rahoituksessa ovat henkilökunta ja opiskelijamäärät. Myös rahoituksen perustaminen yliopistojen olemassa olevaan historialliseen rahoitustasoon tulkitaan tässä panostekijän käyttämiseksi, samoin ns. strateginen rahoitus, jota joissain maissa käytetään osana perusrahoitusta. Strategisella rahoituksella tarkoitetaan rahoitusta tutkimustoimintaan, jolla ajatellaan olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä. Vaikka strateginen rahoitus onkin usein valikoivaa, sen käyttö siitä huolimatta kiinnittää huomion yliopistoihin panostettuihin resursseihin. Tuotostekijät puolestaan kiinnittävät huomion yliopistojen resurssien ja toiminnan tuloksiin. Niitä ovat yleensä yliopistojen tutkinto ja julkaisumäärät, joskus myös patenttimäärät. Usein tuotostekijänä käytetään myös ulkopuolisen, varsinkin tutkimusneuvostojen kilpaillun rahoituksen määrää. Ajatuksena on, että hyvää tutkimusta tekevät ja hyvin suoriutuvat yliopistot saavat enemmän ulkopuolista rahoitusta kuin muut. Myös tutkimuksen laadun arviointia voidaan pitää tuotostekijänä, kun se yhdistetään yliopistojen rahoitukseen. Tietyt rahoitusmenetelmät eivät kuitenkaan välttämättä liity joko panos tai tuotostekijöiden käyttöön. Perusrahoituksen jakomenetelmät voidaan jakaa arviointia (määrälliset indikaattorit ja laadullinen arvio sekä näiden yhdistelmä), laskentakaavaa (esimerkiksi tavoitteiden ja tuotosten suhde painotettuna erilaisilla tekijöillä kuten kustannuskertoimilla), historiallisia perusteita (toiminnan laajuus ja tähän tarvittavat resurssit) ja neuvottelua (rahoittajan ja rahoitettavan väliset neuvottelut, joihin liitetään arviointia ja tavoitteenasettelua) käyttäviin järjestelmiin. Jaottelu on 12
13 analyyttinen, sillä käytännössä eri menetelmiä käyttävät rahoitusjärjestelmät ovat yleensä sekamalleja. Kuvio1.1. Yliopistotutkimuksen rahoituksen kenttä. Perusrahoituksen orientaatio tuotos tuotoskeskeinen pieni ulkoinen rahoitus panoskeskeinen pieni ulkoinen rahoitus tuotoskeskeinen ulkoinen rahoitus ja kilpailu panoskeskeinen ulkoinen rahoitus ja kilpailu panos pieni Ulkopuolisen rahoituksen osuus suuri Ulkopuolisen rahoituksen osuudesta sekä perusrahoituksen panos tuotosorientaatiosta muodostuvaa yliopistotutkimuksen rahoituksen kenttää (Kuvio 1) voidaan jäsentää jakamalla se nelikentäksi. Perusajatuksena on se, että yliopistot ovat riippuvaisia ulkopuolisista resursseista ja näitä hankkiakseen niiden on huomioitava toiminnassaan erilaisia keskeisten rahoittajien suoraan tai epäsuoraan ilmaisemia tavoitteita. Mitä riippuvaisempi yliopisto on yhden tai kahden keskeisen rahoittajan tarjoamista resursseista, sitä selkeämmin sen on huomioitava näiden rahoitukselle esittämät ehdot toiminnassaan. (Pfeffer & Salancik 1978) Vastaavasti järjestelmien muutosdynamiikat eroavat tosistaan, jos niissä vaikuttaa erilainen riippuvuuksien ja ohjaustekijöiden välinen suhde (panos/tuotos vs. resurssien lähde). Maiden saamat asemat kentässä heijastavat tällöin niiden yliopistojen potentiaalista ohjaus ja muutosherkkyyttä. Sanomme potentiaalista, koska on selvää, että ohjauksen toteutumiseen vaikuttaa myös joukko muita tekijöitä, kuten esimerkiksi se, kuinka legitiimeiksi tehdyt päätökset koetaan. (vrt. Nieminen 2005) Kentän vasen laita edustaa valtiorahoituksen hallitsevuutta. Valtion rooli toimijana korostuu: tiedepoliittiset linjaukset ja tavoitteenasettelut heijastuvat voimakkaasti rahoituksen tasoon ja vaihteluun tutkimusjärjestelmän sisällä. Järjestelmät, joissa on paljon ulkopuolista rahoitusta ja 13
14 kilpailua (kentän oikea puoli), puolestaan lähenevät markkinamallista tutkimuksen ohjausta, jossa yliopistot kilpailevat useista lähteistä saatavasta rahoituksesta. Koska valtio kanavoi usein osan rahoitustaan esimerkiksi rahoitusneuvostojen kautta, markkinamalli ei automaattisesti tarkoita valtion roolin pienenemistä, vaan roolin muuttumista välillisemmäksi. Panoskeskeisissä perusrahoitusjärjestelmissä (kentän alempi puoli) perusrahoitusta ei ole tarkoitettu vahvaksi ohjausinstrumentiksi, vaikka valtio voikin ohjata voimakkaasti muilla instrumenteilla (Jongbloed & Vossensteyn 2001, 128). Rahoituksen tehtävänä on huolehtia resursseista. Tuotoskeskeisissä perusrahoitusjärjestelmissä (kentän ylempi puoli) puolestaan rahoituksen tavoitteena on ohjata yliopistoja tehostamaan tutkimustoimintaansa (Geuna & Martin 2003, 296). Valtion suoran rahoituksen hallitsemat järjestelmät ovat potentiaalisesti nopeasti muuttuvia, sillä muutokset yhden hallitsevan rahoittajan toiminnassa vaikuttavat koko yliopistokenttään. Käytännössä valtiot ovat pitäneet huolta suoran rahoituksen vakaudesta, eivätkä muutokset juuri koskaan ole olleet nopeita ja täydellisiä. Suoran rahoituksen suuri osuus on myös vakautta lisäävä tekijä, koska sillä kustannetaan pysyvän opetus ja tutkimushenkilökunnan palkkaus ja tutkimustoiminnan kannalta välttämätön yliopistojen perusinfrastruktuuri. Tyypillisesti projektirahoitukseksi organisoitu ulkopuolinen rahoitus kattaa vain harvoin tällaisia kustannuksia. Ulkopuolisen rahoituksen hallitsemat järjestelmät ovatkin tutkimustoiminnan pysyvän perusrakenteen kannalta epävakaita rahoitusympäristöjä. Muutosherkkyys voidaan kuitenkin hahmottaa myös mahdollisuutena uusiin avauksiin. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus ja rahoituslähteiden moninaisuus on tällöin etu, koska yliopistojen on mahdollista laajentaa tutkimustoimintaansa hankkimalla lisärahoitusta ulkopuolisista lähteistä. Panoskeskeiset perusrahoitusjärjestelmät ovat potentiaalisesti epädynaamisia. Kun yliopistojen perusrahoitus ei riipu niiden tuloksellisuudesta, niillä ei ole taloudellista kannustinta parantaa tutkimustyön laatua ja tehokkuutta. Tästä voi seurata tutkimustoiminnan paikalleen jähmettymistä ja etääntymistä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tavoitteista. Tuotoskeskeiset perusrahoitusjärjestelmät ovat muutosherkempiä, sillä niissä tapahtuu usein resurssien siirtymistä ja keskittymistä yliopistojen välillä, mikä puolestaan mahdollistaa uusien avausten tekemisen ja tutkimuksen kasvun voittavissa yliopistoissa. (Geuna & Martin 2003, ) Yliopistotutkimuksen rahoitus voi toki olla kilpailullista myös valtion suoran rahoituksen hallitsemassa, panoskeskeisessä mallissa, mutta tällöin kilpailumenetelmät ovat toiset. Panoksiin suuntautuneissa järjestelmissä kilpailu tapahtuu usein poliittisen päätöksentekojärjestelmän ja 14
15 kulttuurin välittämänä. Tällöin olennaista roolia näyttelee vakuuttavuus tai tilanteiden diskursiivinen hallinta ja päätösten legitimointi. Tuotoskeskeinen järjestelmä saa käytännöllisen poliittiseen legitimaationsa perustamisvaiheessa, jolloin jakomekanismi toimii sovittujen ja vahvistettujen kilpailukriteerien mukaan (tämä ei poista sitä mahdollisuutta, että kriteereitä muutetaan poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan mukaan). Tutkimusrahoituksen kentässä voidaan myös hahmottaa järjestelmien historiallinen liike tiedepoliittisten suuntausten mukaan. Kentän läpi vasemmasta alakulmasta (perusrahoituksen panoskeskeisyys, pieni ulkopuolisen rahoituksen osuus) oikeaan yläkulmaan (perusrahoituksen tuotoskeskeisyys, suuri ulkopuolisen rahoituksen osuus) kulkeva linja kuvaa järjestelmien historiallista liikettä. Suoran rahoituksen osuus on vähentynyt, ja yliopistojen tutkimusrahoitus on siirtynyt kohti markkinaohjautuvuutta. Näin on käynyt angloamerikkalaisissa maissa ja Australiassa sekä useissa Euroopan maissa. (Hackmann & Klemperer 2000, 18; Geuna 1999; Slaughter & Leslie 1997, 111) Näitä muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa. 15
16 2. Kansalliset rahoitusrakenteet ja niiden muutokset Seuraavassa tarkastellaan korkeakoulujen rahoituksen yleisiä kansainvälisiä muutoksia, vertailumaissa tapahtuneita muutoksia sekä perehdytään niiden nykytilanteeseen. Tarkastelun painospiste on rahoitusrakenteessa. Minkälaisia muutoksia budjettirahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen välisissä suhteissa on tapahtunut ja mistä lähteistä yliopistollinen tutkimus rahoitetaan? Erittely palvelee kokonaiskuvan luomista yliopistollisen tutkimuksen rahoituksesta. Kuten aiemmin todettiin, yliopistollisen tutkimuksen rahoitusta on syytä tarkastella kokonaisuutena. Rahoituksen kautta toteutuvat ohjausvaikutukset syntyvät rahoitusrakenteen ja siihen liitettyjen ohjauselementtien monimutkaisen vuorovaikutuksen tuloksena. Esimerkiksi samanaikaisesti käytössä olevat kilpailua ja perusrahoituksen vakautta korostavat elementit saattavat tasapainottaa toisiaan, kun vastaavasti yksinomaan kilpailullisia elementtejä sisältävät järjestelmät kumuloivat kilpailullisia ohjausvaikutuksia. Tämän kokonaisuuden hahmottamista vertailumaissa auttaa edellä esitetty tutkimusrahoituksen kaksiulotteinen malli, johon palataan yksittäisten maiden vertailutietojen esittämisen jälkeen raportin johtopäätösosuudessa Korkeakoulujen rahoituksen kansainvälisiä muutoksia Yliopistotutkimuksen rahoituksessa on havaittavissa kaksi 1990 luvulta alkaen voimistunutta kansainvälistä muutosta. Yhtäältä valtiot panostavat voimakkaasti tutkimus ja kehittämistoimintaan ja toisaalta tutkimus ja kehittämistoiminta kasvaa yliopistobudjettien ulkopuolisen, kilpaillun ja projektiluontoisen rahoituksen kautta. Tavoitteena on ollut vahvistaa tutkimustoimintaa, tehostaa yliopistojen toimintaa ja parantaa niiden tuottaman tiedon ja teknologian siirtoa talouden ja muiden yhteiskunnan sektoreiden käyttöön. (OECD 1998, 33 38; OECD 2000, 61 63) Tutkimusinvestointien kasvu on kuitenkin tasaantunut 2000 luvulle tultaessa talouden kasvuvauhdin hidastuttua. OECD ennustaa uutta kasvukautta 3,3 prosentin bruttokansantuotteen kasvua OECD maissa vuonna (OECD 2004a, 20 21) Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat OECD maissa keskimäärin yhden prosentin vuonna 2002, kun vuosina kasvu oli 4,6 prosenttia. Suurina kasvuvuosina OECD maiden väliset erot tutkimusintensiteetissä (tutkimus ja kehittämistoiminnan menot mitattuna prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta) kasvoivat. Tällä mittarilla mitattuna Ruotsi, Suomi ja Japani olivat tutkimusintensiivisimmät maat vuonna (emt., 23 24) 16
17 Useat maat ovat asettaneet tavoitteeksi kasvattaa tutkimus ja kehittämistoiminnan investointeja. Esimerkkinä voi mainita EU:n tavoitteen nostaa jäsenmaiden tutkimusintensiteetti noin 3 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet merkittävästi OECD maissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1981 OECD maiden korkeakoulut kuluttivat noin 44 miljardia dollaria (vuoden 2000 hintoina) tutkimusja kehittämistoimintaan, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 102 miljardia dollaria. Samalla ajanjaksolla EU maiden korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot nousivat 17 miljardista dollarista 36 miljardiin dollariin. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen osuus kaikista tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista on myös kasvanut OECDmaissa. Korkeakoulusektorin osuus oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. EU:ssa korkeakoulusektorin osuus kaikista tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista on noussut vuoden prosentista vuoden prosenttiin. Taulukko 2.1. Muutokset OECD ja EU maiden T&K intensiteetissä ja yliopistojen osuudessa kaikista T&K menoista vuosina T&K intensiteetti OECD 1,93 2,22 2,28 2,26 EU 25 1,80 1,83 EU 15 1,67 1,90 1,92 1,93 Korkeakoulujen osuus T&K:sta OECD 16,0 16,3 17,4 18,1 EU EU 15 17,6 18,8 21,4 Lähde: OECD 2004 Yliopistojen tutkimusrahoituksen rakenteessa on tapahtunut myös muutoksia. Julkisessa tutkimusrahoituksessa suoran budjettirahoituksen osuus on vähentynyt ja valtiot ovat kanavoineet entistä enemmän rahoitusta yliopistoille tutkimusneuvostojen ja vastaavien organisaatioiden kautta. Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot ovat puolestaan tehostaneet tutkimustoiminnan ohjausta perustamalla tiede ja teknologiaohjelmia ja suuntaamalla rahoitusta täsmällisemmin tiettyihin tarkoituksiin. Lisäksi useat maat ovat ottaneet käyttöön yliopistojen perusrahoitusmalleja, jotka perustuvat toiminnan tuloksiin. (OECD 1998, 35 37) Rahoituslähteet ovat myös moninaistuneet. 17
18 Valtion suoran ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden rahoituksen rinnalle on tullut muita julkisen sektorin rahoittajia, samoin kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Yritysten kasvanut osallistuminen tutkimustoiminnan rahoitukseen on kytkeytynyt lisääntyneeseen kilpailuun ja tutkimustulosten kaupallistamiseen. (OECD 1998, 33 34, 37 38) 2.2 Yliopistotutkimuksen rahoitustason historiallinen kehitys vertailumaissa Yliopistojen suorittaman tutkimuksen volyymi (tutkimus ja kehittämistoiminnan menoilla mitattuna) on noussut viimeisen 25 vuoden aikana eli yliopistojen merkitys tutkimus ja kehittämistyön tekijöinä on kasvanut. Kansalliset trendit ovat kuitenkin vaihtelevampia. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet selvästi kaikissa vertailumaissa vuosina (Taulukko 2.2). Suurinta kasvuvauhti on ollut Islannissa ja Suomessa. Myös Australia on kasvattanut yliopistotutkimuksen rahoitustasoa merkittävästi. On kuitenkin hyvä huomata, että kyseissä maissa korkeakoulusektorin tutkimuksen rahoitustaso per capita on ollut alhainen 1980 luvun alussa. Taulukko 2.2. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vertailumaissa vuosina , miljoonaa dollaria vuoden 2000 hintoina % muutos Alankomaat Australia (1990) Islanti Iso Britannia Itävalta (1989) 1114 (1998) 116 Norja (1999) 117 Ruotsi (1999) 70 Saksa Suomi Tanska Lähde: OECD 2004b Voimakkaasta kasvusta huolimatta useissa vertailumaissa on kuitenkin nähtävissä korkeakoulusektorin suhteellisen merkityksen väheneminen tutkimus ja kehittämistyön tekijänä (Taulukko 2.3). Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen osuus maan kaikista tutkimus ja kehittämismenoista on kasvanut selvästi vain Iso Britanniassa, muissa maissa on kyse pikemminkin osuuden pienenemisestä, selvimpinä tapauksina Ruotsi, Islanti ja Tanska. Muissa vertailumaissa on pienempää laskua tai aaltoliikettä. Korkeakoulujen suhteellisen osuuden 18
19 laskua selittää ennen kaikkea yritysten rahoittaman tutkimus ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu. Vastaavasti valtiollisten sektoritutkimuslaitosten osuus on jopa merkittävästi laskenut. Näin ollen yliopistojen suhteellinen merkitys on vertailumaissa pikemminkin vahvistunut kuin heikentynyt. Maiden välistä vaihtelua selittävät puolestaan järjestelmärakenteiden erot. Esimerkiksi Ruotsin järjestelmässä korkeakoulujen vahvaa osuutta selittää sektoritutkimuslaitosten vähäinen merkitys. Korkeakoulut ovat harjoittaneet myös tutkimustoimintaa, joka muissa järjestelmissä on sektoritutkimuslaitosten vastuulla. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä tapauksesta on Saksa, jossa on vahva riippumattomien valtiollisten tutkimuslaitosten verkosto. (ks. lähemmin OECD 2004, ) Taulukko 2.3. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot koko maan tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista vertailumaissa vuosina , prosenttia Alankomaat Australia Islanti Iso Britannia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Lähde: OECD 2004a, 195 Selkeämmän kuvan vertailtavien maiden välisistä rakenteellisista eroista saa seuraavasta taulukosta (2.4), jossa tarkastellaan yliopistojen, muun julkisen sektorin tutkimuksen sekä yrityssektorin osuuksia tutkimustoiminnan kokonaisvolyymista vuonna Kaikissa vertailumaissa yrityssektorin tutkimustoiminta on laajinta. Yleensä yliopistot ovat toiseksi merkittävin tutkimuksen harjoittaja, vaikka joissain maissa niiden suhteellinen osuus onkin vähentynyt 1980 luvun alkuun verrattuna. Eräissä vertailumaissa sotilaskäyttöön tehtävä tutkimus muodostaa merkittävän osuuden siviilitutkimuksen rinnalle. Selvintä tämä on Iso Britanniassa ja Ruotsissa, mutta niissäkin sotilaallinen tutkimus tehdään pääasiassa muilla kuin korkeakoulusektorilla. (OECD 2004a, 213; OECD 2004c) Yliopistot tekevät yleensä suurimman osan tutkimusjärjestelmän tuottamasta perustutkimuksesta. Vertailumaista Islannissa julkisen sektorin tutkimuslaitokset ovat lähes yhtä suuri perustutkimuksen tekijä kuin yliopistot. Australiassa julkisen sektorin tekemän perustutkimuksen volyymi on noin puolet yliopistojen vastaavasta. (OECD 2004a, 212). 19
20 Taulukko 2.4. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vertailumaissa vuonna 2001, prosenttia koko maan tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista. Korkeakoulusektori Julkinen Yksityiset voittoa Yrityssektori sektori tuottamattomat Alankomaat Australia Islanti Iso Britannia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska USA Kentucky USA Tennessee Lähteet: OECD 2004a, ; NSF 2005, Vaikka Suomessa korkeakoulusektorin rahoitusosuus on säilynyt suhteellisen vakaana, koko tutkimusjärjestelmän rahoituksessa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 2.5). Tutkimus ja kehittämistoiminta on vuosina laajentunut lähes kolminkertaiseksi ja erityisen voimakkaasti on Nokian myötä kasvanut yritysten tutkimus ja kehitystoiminta. Samalla yritysten osuus tutkimus ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta on noussut 57 prosentista noin 70 prosenttiin. Korkeakoulusektorilla kasvuvauhti on ollut lähes samaa luokkaa ulkoisen tutkimusrahoituksen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Yliopistojen rahoitusosuus on pienten notkahdusten jälkeen viime vuosina jopa noussut ja oli vuonna 2004 alustavasti 20.5 prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut julkisen sektoritutkimuksen kohdalla. Tämän valtion tutkimuslaitoksissa ja hallinnossa tehtävän tutkimuksen volyymi on reaalisesti jonkin verran kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana, mutta suhteellisesti ottaen sektoritutkimuksen osuus on laskenut jyrkästi ja puolittunut 21 prosentista 10 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen rakenteessa on tapahtunut huomattava siirtymä yliopistopainotteiseen suuntaan. 20
Finnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotTutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA
Tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa 1 SUOMEN AKATEMIA 2019 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO Opetus- ja kulttuuriministeriö Työ-
LisätiedotJulkisen sektorin tutkimus ja kehittäminen vuonna 2017
TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Julkisen sektorin tutkimus
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotJukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry. Jukka Mönkkönen 1
Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto Unifi ry Jukka Mönkkönen 1 TIIVISTELMÄ + Suomen tieteen taso on top 10-indeksillä tarkasteltuna noussut (2012-2015) + Suomessa tieteellisten julkaisujen määrä
LisätiedotTutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus
Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta
LisätiedotTutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu
Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotAjankohtaista tiedepolitiikassa
Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus
LisätiedotSuomi. NordForsk strategia
Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla
LisätiedotTutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa
Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:
LisätiedotLÄÄKETIETEEN TUTKIMUSRAHOITUS 2010-LUVULLA
TIIVISTELMÄ SELVITYKSESTÄ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSRAHOITUS 21-LUVULLA LÄÄKETIETEEN SÄÄTIÖT SELVITYS SUOMALAISEN LÄÄKETIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Joulukuussa 218 yksitoista suomalaista lääketieteen
LisätiedotYliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI
Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. -7.11.2007
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 6. - Tutkimustoiminnan tilastointi: Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta -vastuualue Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu ammattikorkeakouluilta Kota-amkota-seminaari 13. -14.11.2007 Tilastoinnin perusperiaatteet: Tutkimuksella ja kehittämisellä tarkoitetaan yleisesti systemaattista toimintaa
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen vuonna 2016
TIEDONHANKINTA Energia, ympäristö ja teknologia 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja kehittäminen
LisätiedotSeuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen
Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden
LisätiedotAjankohtaista Suomen Akatemiasta
Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot
LisätiedotSakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin
Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen
LisätiedotSuomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013
Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset
LisätiedotKestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa
Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotYliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus
1 Yliopistojen valtionperusrahoitus ja täydentävä rahoitus Yliopistojen valtion perusrahoitusta on leikattu talousarvioesitysten perusteella melko paljon vuodesta 2015. Perusrahoituksen lisäksi yliopistojen
LisätiedotMiten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti
Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotEläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen
Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain
LisätiedotTekesin tutkimushaut 2012
Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen
LisätiedotBusiness Finland -tutkimusrahoituspalvelut alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA
Business Finland -tutkimusrahoituspalvelut 1.1.2018 alkaen TIEDOT TARKENTUVAT SYKSYN 2017 AIKANA OECD:n maaraportti 2017: Suomen suurimpia haasteita on tutkimustulosten ja uusien ideoiden muuntaminen innovaatioiksi
LisätiedotTutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj
Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotMKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi
Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta
LisätiedotMUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto
MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotKärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes
Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1
LisätiedotLaadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen
Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin
LisätiedotTutkimus ja kehittäminen vuonna 2015
TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotTieteen tila hankkeen valmistelu
Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotSosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi
Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotTKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta
TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien (2012-2018) pohjalta Mira Huusko mira.huusko@karvi.fi 31.10.2018 Korkeakoulujen laatujärjestelmien seuranta- ja kehittämisseminaari Esityksen sisältö Tutkimuksen
LisätiedotSeuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa
2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 4.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia Tieteen eri roolit ja tutkimuksen
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotTilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat
LisätiedotVAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi
VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotTutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus
Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa Korkeakoulujen KOTA-seminaari 13.09.2012 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotInfra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen
Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)
LisätiedotSuomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen
1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotTieteen tila 2014: Humanistiset tieteet
Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotAjankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö
Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena
LisätiedotAmmattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012
Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotSuomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI
Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea
LisätiedotVIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta
VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017
Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotT&K-tiedonkeruu. Mervi Härkönen Kota-seminaari
T&K-tiedonkeruu Mervi Härkönen Kota-seminaari 22.8.2017 Vuorovaikutteinen kysymys, screen.io - Kuinka t&k-tiedonkeruuta voisi parantaa tai helpottaa? - Merkitse samalla koskeeko ehdotus AMK- vai YOtiedonkeruuta
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS
AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin
LisätiedotTutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010
Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain
LisätiedotTutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto
Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit
LisätiedotNäkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin
Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja
ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS 13.2.2015 Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja Ammattikorkeakoulut ovat uudistuneet Toimiluvat ja rahoitusmalli
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011
Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,
LisätiedotRahoitusmallianalyysi
Rahoitusmallianalyysi KUVATAIDEAKATEMIA 24.01.2011 Rahoitusmallianalyysi 2 (9) TAUSTAA JA TAVOITTEET Uusi yliopistoihin kohdistuvat lainsäädäntö tuli voimaan 2010 vuoden alussa. Siihen liittyvä rahoitusmalli
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat Akatemiatutkija
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB
SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,
LisätiedotT&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )
Kokonaiskustannusmalli ja tiedepolitiikka Kokonaiskustannusmalliseminaari 14.4.2011 Johtaja Anita Lehikoinen T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) T&k-toiminnan menojen reaalinen kehitys
LisätiedotSuomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä
Suomen tieteen TILA JA TASO Katsaus tutkimustoimintaan ja tutkimuksen vaikutuksiin 2000-luvun alussa YLEISOSAN TIIVISTELMÄ Suomen tieteen tila ja taso -katsauksen yleisosan tiivistelmä 1 2 Taitto: PixPoint
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotMuutama teema. Heikki Mannila
Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti
LisätiedotKorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset
Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotSaamentutkimus Norjassa
Saamentutkimus Norjassa Anni-Siiri Länsman Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 30.9.2010 Saamentutkimuksella on Norjassa poikkeuksena muita Pohjoismaista myös omat rahoituskanavansa. Norjan tutkimusneuvostolla
LisätiedotYritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen
Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotYLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015
YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?
LisätiedotSuomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN
Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 SUOMEN AKATEMIA 2018 KIRJOITA ESITYKSEN NIMI TÄHÄN Suomen Akatemian rahoitusmuodot Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaohjelmat Tutkimusympäristöt Yliopistojen profiloituminen
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet
Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,
LisätiedotKOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta
KOTA ja korkeakoulujen tilastollinen seuranta Jukka Haapamäki Jukka.Haapamaki@minedu.fi Kota online Tunnusluvut korkeakoulujen ohjauksessa Korkeakoulumaailmaa kuvaavat indikaattorit OPETUSMINISTERIÖ Koulutus-
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
Lisätiedot