KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT"

Transkriptio

1 9/2005 KANSAINVÄLISET YLIOPISTOTUTKIMUKSEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄT Otto Auranen, Erkki Kaukonen & Mika Nieminen 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1. Vertailun taustaksi 1.1. Tiedepolitiikan muutokset 1.2. Suomalainen tiedepolitiikka ja yliopistot 1.3. Yliopistotutkimuksen rahoituskenttä 2. Kansalliset rahoitusrakenteet ja niiden muutokset 2.1. Korkeakoulujen rahoituksen kansainvälisiä muutoksia 2.2. Yliopistotutkimuksen rahoitustason historiallinen kehitys vertailumaissa 2.3. Yliopistotutkimuksen nykyinen rahoitustaso ja rakenne vertailumaissa 3. Kansalliset rahoitusmallit osana valtionohjausjärjestelmää 3.1. Valtiollisen rahoituksen mekanismit 3.2. Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot tutkimusjärjestelmässä 4. Johtopäätökset 4.1. Rahoitusmallien ryhmittely ja vertailu 4.2. Mahdollisia tapoja kehittää tutkimuksen osuutta suomalaisessa rahoitusmallissa 4.3. Lopuksi Kirjallisuus Liite 1. Erityiskysymykset Liite 2. Tiedonkeruu 2

3 Johdanto Käsillä olevassa tutkimusraportissa tarkastellaan 10 maan yliopistotutkimuksen rahoitusrakenteita ja mekanismeja. Tutkimus on toteutettu opetusministeriön tulosohjauksen kehittämistä pohtineen työryhmän taustainformaatioksi. Siitä huolimatta, että kyseessä on ollut suhteellisen rajattu selvitystyyppinen hanke, sillä voi nähdä olevan myös laajempaa tutkimuksellista mielenkiintoa. Yliopistojen rahoituksesta ja rahoitusmalleista on löydettävissä useitakin tutkimuksia, mutta nämä käsittelevät pääsääntöisesti yliopistojen kokonaisrahoitusta tai koulutukseen suunnattuja resursseja. On kuitenkin tärkeätä nähdä yliopistollinen toiminta kokonaisuutena, jossa koulutustavoitteiden kautta tapahtuva säätely vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti myös tutkimustoimintaan. Vaikka tutkimuksella on tavanomaisesti useita muita rahoituslähteistä kuin valtiollinen budjettirahoitus, sen avulla ylläpidetään välttämätöntä tutkimusinfrastruktuuria ja luodaan jatkuvuutta toimintaan. Rahoitus on keskeinen tiedepoliittinen instrumentti, jonka avulla järjestelmää voidaan ja pyritään ohjaamaan poliittisesti asetettujen tavoitteiden suuntaan. Näin ollen valtiollista budjettirahoitusta ja sen mekanismeja on hyvä tarkastella myös yliopistollisen tutkimuksen näkökulmasta. Yliopistojen rahoituksessa on yhtäläisiä kansainvälisiä muutossuuntia kuten tuloksellisuuden korostuminen allokointimekanismina ja ulkopuolisten rahoituslähteiden vahvistuminen tutkimustoiminnassa. Samalla julkisen tutkimusrahoituksen tavoitteellisuus ja painottuminen strategisesti keskeisiksi koetuille alueille on kasvattanut painoarvoaan. Maiden välillä on tästä huolimatta eroja siinä, miten ne ovat muutoksia toteuttaneet, minkälaisille mekanismeille on annettu etusija ja mitä tavoitteita rahoitukselle on asetettu. Niin ikään eroja on havaittavissa siinä, mistä lähteistä yliopistollinen tutkimustoiminta rahoitetaan. (Geuna & Martin 2003; Jongbloed & Vossensteyn 2001; Senker ym. 1999; Hackmann & Klemperer 2000). Viimekätisenä tiedepoliittisena tavoitteena on kuitenkin poikkeuksetta tutkimuksen laatu, kansainvälinen kilpailukyky ja vaikuttavuus. Keskeiseksi kysymykseksi muodostuukin tällöin se, minkälaisin ohjausinstrumentein näihin tavoitteisiin pyritään. Kansainvälisissä vertailuissa ongelmana ovat kansallisten järjestelmien ja kulttuurien erot. Tästä seuraa myös se, että yhdenlaisessa kansallisessa toimintaympäristössä mielekkääksi todettu järjestelmä ei ole sellaisenaan siirrettävissä muihin maihin, joiden ominaispiirteet ja kulttuuri todennäköisesti muuttavat vaikutuksia. Tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuukin eri maiden tarjoamiin esimerkkeihin. Jos 3

4 mallia sopeutetaan omaan kansalliseen ympäristöömme, olisiko siitä parantamaan nykyjärjestelmämme toimivuutta? Vertailuun on pyritty ottamaan mukaan yhtäältä maita jotka olisivat Suomen kannalta erilaisia ja toisaalta maita, jotka joissakin suhteissa muistuttavat Suomea. Tutkimuksessa tarkasteltavat maat ovat Alankomaat, Australia, Islanti, Iso Britannia, Itävalta, Norja, Ruotsi, Saksa, Tanska sekä Yhdysvaltain osavaltiot Kentucky ja Tennessee. Tiedot rahoitusrakenteesta ja mekanismeista on kerätty kansallisista lähteistä ja osittain tutkimuskirjallisuudesta. Kuten tavanomaista tiedot eivät ole aina olleet kaikilta osiltaan vertailukelpoisia ja vaikeuksia on tuottanut myös joidenkin maiden tutkimusrahoituksestaan ja allokointijärjestelmistään tarjoama puutteellinen informaatio. Joihinkin raportissa esitettyihin rahoitustietoihin on siis syytä suhtautua varauksella. Lähempi selvitys lähteistä ja näihin liittyvistä ongelmista on esitetty liitteessä 2 sekä lähdeluettelossa. Eri maiden keskeisten piirteiden vertailemiseksi luvussa kaksi kehitellään järjestelmien olennaiset piirteet tiivistävä kaksiulotteinen viitekehys. Kokonaisuutta jäsentäviksi ulottuvuuksiksi hahmotetaan perusrahoituksen orientaatio (joko panos tai tuotoskeskeinen) sekä ulkopuolisen rahoituksen osuus tutkimusrahoituksesta. Nämä kaksi ulottuvuutta yhdistetään nelikentäksi, johon vertailtavat maat myöhemmin sijoitetaan niitä luonnehtivien piirteiden mukaan. Malli on tulkinnanvarainen ja yksinkertaistaa moniulotteista tarkastelua, mutta tarjoaa kuitenkin nähdäksemme hyvän yleiskuvan eri maiden järjestelmädynamiikasta. Luvussa kolme luodaan historiallinen katsaus vertailtavien maiden tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen kehitykseen sekä tarkastellaan lähemmin yliopistojen tutkimusrahoituksen kehitystä. Erittely nostaa esiin joitakin mielenkiintoisia eroja, jotka heijastelevat myös laajemmin maiden välillä vallitsevia järjestelmien eroavaisuuksia. Luvussa neljä tarkastellaan lähemmin julkisen rahoituksen jakomekanismeja. Tarkastelu on rajattu koskemaan budjettirahoituksen allokointimekanismeja ja miten tutkimus on niissä huomioitu. Luvussa viisi esitetään vertailun keskeiset johtopäätökset sekä pohditaan joidenkin mallien soveltamista suomalaiseen yliopistorahoitukseen. Suomessa on aika ajoin käyty keskustelua mahdollisuudesta ottaa tutkimus nykyistä näkyvämmin huomioon yliopistojen budjettirahoituksen allokoinnissa. Pyrimme tässä raportissa tarjoamaan joitakin näkökulmia ja taustoja myös tuolle keskustelulle. Oma näkökulmamme lähtee ensisijaisesti siitä, että yliopistoja olisi kehitettävä tasapainoisesti sekä koulutukselliset että tutkimukselliset tavoitteet samanaikaisesti huomioiden. Tällöin koulutuspainotteista ohjausjärjestelmää olisi täydennettävä tutkimukseen liittyvillä tavoitteilla. Tähän problematiikkaan löytyy raporttimme 4

5 maista useita esimerkkejä. Kysymykseksi nousee, miten tämä olisi mahdollista toteuttaa suomalaisessa yliopistorahoituksessa. Koska yksittäisten indikaattoreiden käyttämisellä saattaa olla kehitystä vääristäviä vaikutuksia, ehdotamme laajempaa useiden eri indikaattoreiden ja laadullisen arvioinnin järjestelmää, jonka ensisijaisena tarkoituksena ei olisi sinänsä toimia rahanjaon välineenä vaan aidosti järjestelmän seurannan ja kehittämisen välineenä. 5

6 1. Vertailun taustaksi Rahoitusmallit ja muutokset eivät toteudu irrallaan laajemmasta tiedepoliittisesta ja yhteiskunnallisesta kehyksestä. Seuraavassa luodaan lyhyt katsaus tiedepolitiikan historiallisiin virtauksiin. Katsauksen tarkoituksena on liittää yhteen tiedepoliittiset virtaukset ja yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset. Pyrkimyksemme on korostaa nykyjärjestelmän moninaisuutta ja sen taustalla vaikuttavien ajatusten historiallista kerrostuneisuutta. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan lähemmin suomalaisen tiedepolitiikan keskeisiä kysymyksiä. Luvun kolmannessa osassa esitellään kaksiulotteinen malli myöhempien vertailujen ja analyysin pohjaksi. 1.1 Tiedepolitiikan muutokset Tiedepolitiikan historiallinen kehitys toisen maailmansodan jälkeen on saanut eri maissa varsin samanlaisia muotoja, vaikka kullakin maalla on luonnollisesti myös omia erityispiirteitään. Havainnoitsijoiden luokitteluissa on painotuseroja ja hahmotetuissa vaiheissa aikaeroja esimerkiksi Yhdysvaltain ja Euroopan maiden välillä, mutta tiedepolitiikan vaiheet näyttäytyvät tästä huolimatta varsin samankaltaisina eri maissa (esim. Elzinga & Jamison 1995; Brooks 1986; Salmon 1977). Beatriz Ruivo (1994) on esittänyt kattavan tiedepolitiikan muutosmallin, joka perustuu useisiin analyyseihin tiedepolitiikan vaiheista toisen maailmansodan jälkeen. Ruivon mukaan tiedepolitiikan kehitys voidaan jakaa kolmeen suureen paradigmaan: 1. Tiede edistyksen liikkeellepanijana (n / 70) 2. Tiede ongelmanratkaisijana (n ) 3. Tiede strategisena mahdollisuutena (n ) Tiedepoliittinen paradigma on kokonaisvaltainen tapa säädellä tutkimusjärjestelmän panoksia ja tuotoksia. Tämä tapahtuu historiallisesti muuttuvassa yhteiskunnallis taloudellisessa ympäristössä, jossa poliitikot suosivat kullekin ajanjaksolle tyypillisiä politiikan painopisteitä, painottavat tietyntyyppistä tutkimusta ja hyödyntävät tietyntyyppisiä ohjausinstrumentteja. (ema., ) Kullakin ajanjaksolla on myös sille tyypillinen rahoitusjärjestelmänsä. Niitä voidaan kuvata seuraavasti: 6

7 1. Tiede edistyksen liikkeellepanijana. Rahoitusjärjestelmän perusajatuksena on tieteen suojelu tai tieteen tuki. Huomio on ensisijaisesti tutkimuksen panoksissa ja riittävissä resursseissa. Järjestelmän teoreettisena tausta ajatuksena toimii lineaarinen innovaatiomalli, jonka mukaisesti perustutkimuksen tulosten uskotaan johtavan lähes automaattisesti soveltavaan tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin. Tähän liittyy myös ajatus, että kokonaisyhteiskunnallisten hyötyjen kannalta yritykset investoivat riittämättömästi tutkimukseen. Koska näin on, julkisen rahoituksen tehtävänä on huolehtia perustutkimusresurssien riittävyydestä. Tutkijoiden ajatellaan olevan myös oman alansa ehdottomia auktoriteetteja, jotka itse tietävät parhaiten miten rahoitusta on käytettävä. 2. Tiede ongelmanratkaisijana Samalla kun usko lineaarisen mallin mielekkyyteen joutuu kritiikin kohteeksi, lisääntyvät myös vaatimukset tutkimuksen käytöstä yhteiskunnallisesti polttavien ongelmien ratkaisijana. Rahoitusjärjestelmä muuttuu kohti resurssien allokointia, jossa rahoitusta pyritään kohdentamaan tutkimusalueille, joilla nähdään olevan yhteiskunnallista relevanssia. Allokaatio tapahtuu paljolti poliittisin perustein. Taustalla vaikuttaa ajatus rationaalisesta yhteiskuntasuunnittelusta, mutta samalla nousee esiin kysymys tieteen todellisista mahdollisuuksista ratkaista ongelmia. Vähitellen nousee esiin ajatus tieteen tilivelvollisuudesta yhteiskunnallisille toimijoille. 3. Tiede strategisena mahdollisuutena. Tutkimuksen rahoituksesta tulee kasvavassa määrin resurssien hallintaa. Rahoitus nähdään keinona suunnata tutkimusta ja asettaa sille tavoitteita, jotka ovat yhteiskunnallisesti relevantteja. Innovaatioiden synty hahmotetaan nyt aiempaa monimutkaisempana useiden toimijoiden vuorovaikutteisena prosessina, johon voidaan vaikuttaa esimerkiksi institutionaalisen säätelyn ja organisaatioresurssien avulla. Valtion tutkimusrahoitus nähdään tässä valossa pikemminkin innovaatioita fasilitoivana, ei niihin suoraan johtavana tekijänä. Vaikka tutkimusresursseja kasvatetaan, niille vaaditaan nyt aiempaa selkeämmin osoitettavaa vaikuttavuutta. Tämä yhdessä julkisten talouksien rahoitusongelmien kanssa lisää vaatimuksia tuloksellisuudesta. Tulosperustainen allokointijärjestelmä nähdään oikeudenmukaisena ja tehokkaana tapana jakaa niukkoja resursseja. Rahoituksessa pyritään hallitumpiin ja läpinäkyvämpiin prosesseihin ja resurssien käytössä pyritään suunnitelmallisuuteen ja tavoitteellisuuteen resurssien hallintaan. 7

8 Historiallinen siirtymä tiede edistyksen liikkeellepanijana paradigmasta tiede strategisena mahdollisuutena paradigmaan voidaan löytää myös Suomen tiedepolitiikan sodanjälkeisestä kehityksestä (Nieminen 2005, 42 54). Ensimmäisessä vaiheessa, 1950 luvulla ja 1960 luvun alussa, valtiollinen tutkimuspolitiikka oli vasta kehitteillä ja yliopistojen tutkimuksellinen autonomia korostui. Keskitetyn valtiollisen suunnittelun ja kontrollin aika koitti puolestaan 1960 ja 70 luvuilla. Vaihetta leimasi korkeakoulujärjestelmän laajentuminen ja systemaattisen tiede ja korkeakoulupolitiikan nousu. Kansallisen kulttuurin ja keskitetyn suunnittelun aikana yliopistojen tutkimusrahoitus oli vahvasti panossuuntautunutta. Huomio keskitettiin resurssien riittävyyden varmistamiseen. Tiedepolitiikan kolmannessa vaiheessa 1980 luvulla painopiste siirtyi teknologiapolitiikkaan ja strategisen luonnontieteellisen perustutkimuksen suuntaan. Tässä vaiheessa alkoivat myös myöhemmin vahvistuneet muutokset tutkimuksen rahoituksessa: rahoituslähteet moninaistuivat, ja esitettiin vaatimuksia toiminnan tulosten ottamisesta yliopistojen rahoituksen perusteeksi. (vrt. Kivinen ym. 1993; Kaukonen 1990) Tämänkaltainen jaottelu on luonnollisesti ideaalityyppinen. Esimerkiksi keskustelua tieteen (ja sen rahoituksen) suuntaamisesta yhteiskunnallista erityisrelevanssia omaaviin kohteisiin on käyty jatkuvasti toisen maailmasodan jälkeen (Bragesjö 2001). Eri ajanjaksoille voidaan tästä huolimatta hahmottaa niille ominaisia painopisteitä ja poliittisia agendoja. Nämä yhdessä taustalla vaikuttavien teoreettisten ja ideologisten perusteluiden kanssa muodostavat puolestaan aikakaudelle ominaisen toimintamallin paradigman. Erilaiset mallit ja ajatukset elävät toistensa rinnalla myös tänä päivänä. Edellä esitetty jaottelu auttaa hahmottamaan tieteen rahoituksen moninaisuutta ja erilaisten järjestelyiden taustalla vaikuttavia näkökulmia ja historiallisia perusteluita. Tiedepolitiikan ja tieteen rahoitusjärjestelmän voi nähdä muodostuvan useista päällekkäisistä historiallisista kerroksista, jossa aiemmin tehdyt ratkaisut ja päätökset osin ehdollistavat myöhempää toimintaa. Rahoitusjärjestelmistä voi löytää rinnakkain elementtejä, jotka perustuvat tieteen tuki ajattelulle (esim. perustutkimusta rahoittavat tiedeneuvostot), resurssien allokointi periaatteelle (esim. tutkimusohjelmat) ja resurssien hallinnalle (tavoitteisiin ja tuotoksiin perustuvat rahoitusmallit). Jaottelu kytkeytyy myös perusrahoituksen jakomalleihin. Periaatteessa voidaan erottaa muun muassa historiallisiin toteutumiin perustuvia malleja, poliittiseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan nojaavia malleja sekä laskennallisia, tavoitteisiin ja toteutumiin perustuvia malleja (ks. alaluku 1.3). Historiallisiin toteutumiin perustuvat mallit voidaan liittää lähinnä tieteen tuki ajatteluun, kun taas poliittinen tarkoituksenmukaisuusharkinta liittyy lähinnä kahteen jälkimmäiseen malliin. Laskennallinen malli 8

9 kytkeytyy puolestaan selkeimmin tiede strategisena mahdollisuutena ajatteluun ja resurssien hallintaan. 1.2 Suomalainen tiedepolitiikka ja yliopistot Tiedepolitiikalla voi nähdä olevan kolme periaatteellista tehtävää: tiedon ja osaamisen kasvattaminen tutkimuksen avulla, uuden tiedon siirron varmistaminen yhteiskuntaan ja tiedon hyödyntämisen tukeminen. Kuten kansainvälisesti myös Suomessa voi historiallisesti nähdä vähittäisen siirtymän tiedon kasvattamiseen painottuneesta politiikasta kohti mallia, jossa tiedon siirto ja hyödyntäminen tulevat aiempaa korostuneemmin tiedon luomisen rinnalle. Tiede ja teknologiajärjestelmää on pyritty kuitenkin kehittämään kilpailukykyiseksi usein eri tavoin (Nieminen 2005, 81 82): Panostamalla koulutukseen. Esimerkiksi yliopisto opiskelijoiden määrä kasvoi vuosien 1991 ja 2000 välillä noin :lla. Samanaikaisesti jatkokoulutettavien määrä kasvoi peräti 73 prosenttia ja maahan luotiin tutkijakoulujärjestelmä. Kasvattamalla julkista tutkimusrahoitusta. Tämän ja muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvun seurauksena yliopistojen tutkimusmenot kasvoivat viime vuosikymmenen aikana 80 prosenttia. Opetusyliopistoista alkoi kehittyä tutkimusyliopistoja. Tukemalla strategiseksi määriteltyjä teknologia aloja mm. ohjaamalla näille erityisrahoitusta ja lisäämällä näiden alojen opiskelijamääriä. Tukemalla vuorovaikutusta ja verkostoitumista innovaatiojärjestelmän sisällä. Tähän on pyritty mm. tiede ja teknologiaohjelmien avulla sekä tukemalla alueellisia aloitteita tiedon tuottaja hyödyntäjä suhteiden vahvistamiseksi. Korostamalla ja tukemalla kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Kun samanaikaisesti taustalla vaikutti 1980 luvulla aloitettu valtionhallinnon uudistaminen kohti tulosohjausta ja 1990 luvun alun lama, yliopistojen toimintaympäristö ja periaatteet muuttuivat monin tavoin 1990 luvulla. Yliopistojen säätelyssä siirryttiin tulosohjausmalliin, jossa toiminnan tavoitteet ja resurssit liitettiin toisiinsa. Samalla yliopistojen päätösvaltaa niiden sisäisissä asioissa lisättiin. Tutkimusrahoitusta kasvatettiin, mutta pääasiassa Suomen Akatemian ja Tekesin kilpaillun rahoituksen kautta. Nämä muutokset korostivat puolestaan strategisen suunnittelun ja toiminnan arvioinnin merkitystä yliopistoissa. Toimintaa kehittävät ja tuloksia mittaavat arvioinnit 9

10 arkipäiväistyivät yliopistoissa vuosikymmenen loppuun mennessä. Tutkimuksen vaikuttavuuteen ja hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat puolestaan korostuneet kolmannen tehtävän asettamisessa lain tasolla yliopistojen tehtäväksi, immateriaalioikeuksien ympärillä käydyssä keskustelussa, sekä yliopistojen innovaatiopalveluyksikköjen perustamisen taustalla. Keskeisistä muutoksista voi esittää seuraavan yhteenvedon (Nieminen & Kaukonen 2001, 34): Rahoitusmekanismit, säätely ja ohjaus Yliopistot siirtyvät toimintamenobudjetointiin Siirrytään yksityiskohtaisesta budjetti ja normiohjauksesta tavoite ja tulosohjaukseen Tutkimuksen ja koulutuksen arviointeja lisätään Rahoitusorganisaatioiden (SA, Tekes) roolia ja keskinäistä koordinaatiota vahvistetaan tiedepolitiikassa Tutkimusrahoitusta kasvatetaan pääasiassa SA:n ja Tekesin kilpaillun rahoituksen kautta Tavoitesuuntautuneen ohjelmarahoituksen merkitystä kasvatetaan Tutkimustoiminnan kehittäminen Jatkokoulutusta pyritään parantamaan ja tehostamaan perustamalla tutkijakoulujärjestelmä Suomalaisen tieteen kansainvälistä kilpailukykyä ja näkyvyyttä pyritään lisäämään perustamalla huippututkimusyksikköohjelma Tuetaan monenkeskistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta järjestelmässä tiede, teknologia ja klusteriohjelmien kautta Kansainvälistymisen tukeminen mm. tukiorganisaatioita perustamalla Hyödyntämisen tukeminen mm. innovaatiopalveluita tukemalla ja lainsäädäntöä kehittämällä Yliopistojen toimintaympäristön muutosta voi kuvata myös tutkimusrahoituksen kokonaiskehityksen avulla. Kun vuosina laskennallinen toimintamenorahoituksen kautta saatava tutkimusrahoitus lisääntyi noin 20 prosenttia, ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvu oli peräti 150 prosenttia. (Nieminen 2005, 93). Samalla kun yliopistojen ohjausta uudistettiin tuloksia ja tavoitteita korostavaan suuntaan, ulkopuolisen rahoituksen saatavuuden lisääntyminen lisäsi myös kilpailua tutkimusrahoituksesta. Taulukossa 1.1 esitetään yhteenveto yliopistojen tutkimusrahoituksesta lähteittäin vuonna

11 Taulukko1.1. Yliopistojen tutkimusrahoitus lähteittäin vuonna 2003, tuhatta euroa ja prosenttia. Tutkimus menot yhteensä Rahoitus yhteensä Budjettira hoitus yhteensä Ulkopuolinen rahoitus yhteensä Suomen Akatemia Ulkopuolinen rahoitus lähteittäin kaikista tutkimusmenoista Kunnat, Kotimaiset muu julkinen ja rahoitus ulkomaiset ja Ministeriöt kotimais yrityk Tekes et säätiöt set EU Ulkomaiset säätiöt ja muu ulkomainen rahoitus Yliopistojen omat varat Sisältää yliopistolliset keskussairaalat Lähde: Tilastokeskus 2004, Kaiken kaikkiaan Suomen tiedepolitiikan suunta ja yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset ovat noudatelleet yleisilmeeltään OECD maissa viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneita muutoksia (OECD 1998; vrt. Geuna 1999). Keskeisiä piirteitä muutoksessa ovat olleet muun muassa budjettirahoituksen suhteellisen merkityksen heikkeneminen, julkisen rahoituksen allokointiperiaatteissa tapahtuneet muutokset, yritysten rahoittaman julkisen tutkimuksen asteittainen kasvu, sekä lisääntyneet vaatimukset tutkimuksen taloudellisesta relevanssista. Innovaatiopoliittinen ajattelu on puolestaan korostanut tutkimuksen merkitystä strategisena mahdollisuutena (ks. edellä alaluku 1.1.). 1.3 Yliopistotutkimuksen rahoituskenttä Yliopistotutkimuksen rahoitusjärjestelmiä on mahdollista luokitella perus ja ulkopuolisen rahoituksen osuuksien sekä perusrahoituksen panos tuotosorientaation avulla. Yhdistämällä nämä kaksi ulottuvuutta tässä alaluvussa kehitetään nelikenttä, jonka avulla kuvataan vertailtavien maiden valtio ohjauksen voimakkuutta ja järjestelmän sisäistä muutosherkkyyttä erilaisissa resurssiriippuvuustilanteissa. Malli helpottaa vertailua yhdistämällä useita erilaisia tekijöitä kahdelle perusulottuvuudelle. On kuitenkin hyvä korostaa, että malli, samoin kuin sen avulla tehtävä erittely, sisältää paljon tulkintaa ja yksinkertaistuksia. Yksiselitteinen luokittelu on vaikeata muun muassa siksi, että käytössä on usein samanaikaisesti sekä panos että tuotosluokkaan kuuluvia ohjausinstrumentteja. Yliopistotutkimuksen rahoitusrakennetta käsittelevissä vertailuissa on useita tapoja luokitella rahoitusta. Yleinen tapa on erottaa toisistaan yliopistosektorille osoitettu suora valtiollinen rahoitus, 11

12 joka tehtävänä on yleensä turvata yliopistojen tutkimukseen tarkoitetut perusvoimavarat (työntekijät, tilat ja laitteet), ja erilaisten julkisten tutkimusrahoitusorganisaatioiden ( research councils ) rahoitus, joka puolestaan allokoidaan tutkijoille tai yksiköille suoran budjettirahoituksen ulkopuolella yleensä kilpailun ja/tai rahoittajan strategisten prioriteettien perusteella (esim. Hackmann & Klemperer 2000, 4; Irvine, Martin & Isard 1991, 6). OECD (1998, 36) erottaa toisistaan perus, apuraha ja sopimusrahoituksen. Tutkimusrahoitusorganisaatioiden varat tulevat yleensä pääosin valtiolta, joten suora ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden rahoitus muodostavat valtiorahoituksen kaksoistuen yliopistoille. Yliopistotutkimuksella on kuitenkin useita muita rahoituslähteitä niin yksityiseltä kuin julkiselta sektorilta. Ne sijoitetaan tässä käytetyssä luokittelussa kolmanteen kategoriaan yhdessä muun sellaisen rahoituksen kanssa, joka ei kuulu suoraan valtiolliseen budjettiin. Yliopistojen perusrahoituksen panos ja tuotosorientaatiolla tarkoitetaan panos ja tuotostekijöiden osuuksia rahoitusmallissa. Panostekijät viittaavat yliopistojen resursseihin tai yliopistojen olemassa olevaan toimintaan. (Jongbloed & Vossensteyn 2001, 128) Tyypillisiä panostekijöitä yliopistojen rahoituksessa ovat henkilökunta ja opiskelijamäärät. Myös rahoituksen perustaminen yliopistojen olemassa olevaan historialliseen rahoitustasoon tulkitaan tässä panostekijän käyttämiseksi, samoin ns. strateginen rahoitus, jota joissain maissa käytetään osana perusrahoitusta. Strategisella rahoituksella tarkoitetaan rahoitusta tutkimustoimintaan, jolla ajatellaan olevan erityistä yhteiskunnallista merkitystä. Vaikka strateginen rahoitus onkin usein valikoivaa, sen käyttö siitä huolimatta kiinnittää huomion yliopistoihin panostettuihin resursseihin. Tuotostekijät puolestaan kiinnittävät huomion yliopistojen resurssien ja toiminnan tuloksiin. Niitä ovat yleensä yliopistojen tutkinto ja julkaisumäärät, joskus myös patenttimäärät. Usein tuotostekijänä käytetään myös ulkopuolisen, varsinkin tutkimusneuvostojen kilpaillun rahoituksen määrää. Ajatuksena on, että hyvää tutkimusta tekevät ja hyvin suoriutuvat yliopistot saavat enemmän ulkopuolista rahoitusta kuin muut. Myös tutkimuksen laadun arviointia voidaan pitää tuotostekijänä, kun se yhdistetään yliopistojen rahoitukseen. Tietyt rahoitusmenetelmät eivät kuitenkaan välttämättä liity joko panos tai tuotostekijöiden käyttöön. Perusrahoituksen jakomenetelmät voidaan jakaa arviointia (määrälliset indikaattorit ja laadullinen arvio sekä näiden yhdistelmä), laskentakaavaa (esimerkiksi tavoitteiden ja tuotosten suhde painotettuna erilaisilla tekijöillä kuten kustannuskertoimilla), historiallisia perusteita (toiminnan laajuus ja tähän tarvittavat resurssit) ja neuvottelua (rahoittajan ja rahoitettavan väliset neuvottelut, joihin liitetään arviointia ja tavoitteenasettelua) käyttäviin järjestelmiin. Jaottelu on 12

13 analyyttinen, sillä käytännössä eri menetelmiä käyttävät rahoitusjärjestelmät ovat yleensä sekamalleja. Kuvio1.1. Yliopistotutkimuksen rahoituksen kenttä. Perusrahoituksen orientaatio tuotos tuotoskeskeinen pieni ulkoinen rahoitus panoskeskeinen pieni ulkoinen rahoitus tuotoskeskeinen ulkoinen rahoitus ja kilpailu panoskeskeinen ulkoinen rahoitus ja kilpailu panos pieni Ulkopuolisen rahoituksen osuus suuri Ulkopuolisen rahoituksen osuudesta sekä perusrahoituksen panos tuotosorientaatiosta muodostuvaa yliopistotutkimuksen rahoituksen kenttää (Kuvio 1) voidaan jäsentää jakamalla se nelikentäksi. Perusajatuksena on se, että yliopistot ovat riippuvaisia ulkopuolisista resursseista ja näitä hankkiakseen niiden on huomioitava toiminnassaan erilaisia keskeisten rahoittajien suoraan tai epäsuoraan ilmaisemia tavoitteita. Mitä riippuvaisempi yliopisto on yhden tai kahden keskeisen rahoittajan tarjoamista resursseista, sitä selkeämmin sen on huomioitava näiden rahoitukselle esittämät ehdot toiminnassaan. (Pfeffer & Salancik 1978) Vastaavasti järjestelmien muutosdynamiikat eroavat tosistaan, jos niissä vaikuttaa erilainen riippuvuuksien ja ohjaustekijöiden välinen suhde (panos/tuotos vs. resurssien lähde). Maiden saamat asemat kentässä heijastavat tällöin niiden yliopistojen potentiaalista ohjaus ja muutosherkkyyttä. Sanomme potentiaalista, koska on selvää, että ohjauksen toteutumiseen vaikuttaa myös joukko muita tekijöitä, kuten esimerkiksi se, kuinka legitiimeiksi tehdyt päätökset koetaan. (vrt. Nieminen 2005) Kentän vasen laita edustaa valtiorahoituksen hallitsevuutta. Valtion rooli toimijana korostuu: tiedepoliittiset linjaukset ja tavoitteenasettelut heijastuvat voimakkaasti rahoituksen tasoon ja vaihteluun tutkimusjärjestelmän sisällä. Järjestelmät, joissa on paljon ulkopuolista rahoitusta ja 13

14 kilpailua (kentän oikea puoli), puolestaan lähenevät markkinamallista tutkimuksen ohjausta, jossa yliopistot kilpailevat useista lähteistä saatavasta rahoituksesta. Koska valtio kanavoi usein osan rahoitustaan esimerkiksi rahoitusneuvostojen kautta, markkinamalli ei automaattisesti tarkoita valtion roolin pienenemistä, vaan roolin muuttumista välillisemmäksi. Panoskeskeisissä perusrahoitusjärjestelmissä (kentän alempi puoli) perusrahoitusta ei ole tarkoitettu vahvaksi ohjausinstrumentiksi, vaikka valtio voikin ohjata voimakkaasti muilla instrumenteilla (Jongbloed & Vossensteyn 2001, 128). Rahoituksen tehtävänä on huolehtia resursseista. Tuotoskeskeisissä perusrahoitusjärjestelmissä (kentän ylempi puoli) puolestaan rahoituksen tavoitteena on ohjata yliopistoja tehostamaan tutkimustoimintaansa (Geuna & Martin 2003, 296). Valtion suoran rahoituksen hallitsemat järjestelmät ovat potentiaalisesti nopeasti muuttuvia, sillä muutokset yhden hallitsevan rahoittajan toiminnassa vaikuttavat koko yliopistokenttään. Käytännössä valtiot ovat pitäneet huolta suoran rahoituksen vakaudesta, eivätkä muutokset juuri koskaan ole olleet nopeita ja täydellisiä. Suoran rahoituksen suuri osuus on myös vakautta lisäävä tekijä, koska sillä kustannetaan pysyvän opetus ja tutkimushenkilökunnan palkkaus ja tutkimustoiminnan kannalta välttämätön yliopistojen perusinfrastruktuuri. Tyypillisesti projektirahoitukseksi organisoitu ulkopuolinen rahoitus kattaa vain harvoin tällaisia kustannuksia. Ulkopuolisen rahoituksen hallitsemat järjestelmät ovatkin tutkimustoiminnan pysyvän perusrakenteen kannalta epävakaita rahoitusympäristöjä. Muutosherkkyys voidaan kuitenkin hahmottaa myös mahdollisuutena uusiin avauksiin. Ulkopuolisen rahoituksen suuri osuus ja rahoituslähteiden moninaisuus on tällöin etu, koska yliopistojen on mahdollista laajentaa tutkimustoimintaansa hankkimalla lisärahoitusta ulkopuolisista lähteistä. Panoskeskeiset perusrahoitusjärjestelmät ovat potentiaalisesti epädynaamisia. Kun yliopistojen perusrahoitus ei riipu niiden tuloksellisuudesta, niillä ei ole taloudellista kannustinta parantaa tutkimustyön laatua ja tehokkuutta. Tästä voi seurata tutkimustoiminnan paikalleen jähmettymistä ja etääntymistä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tavoitteista. Tuotoskeskeiset perusrahoitusjärjestelmät ovat muutosherkempiä, sillä niissä tapahtuu usein resurssien siirtymistä ja keskittymistä yliopistojen välillä, mikä puolestaan mahdollistaa uusien avausten tekemisen ja tutkimuksen kasvun voittavissa yliopistoissa. (Geuna & Martin 2003, ) Yliopistotutkimuksen rahoitus voi toki olla kilpailullista myös valtion suoran rahoituksen hallitsemassa, panoskeskeisessä mallissa, mutta tällöin kilpailumenetelmät ovat toiset. Panoksiin suuntautuneissa järjestelmissä kilpailu tapahtuu usein poliittisen päätöksentekojärjestelmän ja 14

15 kulttuurin välittämänä. Tällöin olennaista roolia näyttelee vakuuttavuus tai tilanteiden diskursiivinen hallinta ja päätösten legitimointi. Tuotoskeskeinen järjestelmä saa käytännöllisen poliittiseen legitimaationsa perustamisvaiheessa, jolloin jakomekanismi toimii sovittujen ja vahvistettujen kilpailukriteerien mukaan (tämä ei poista sitä mahdollisuutta, että kriteereitä muutetaan poliittisen tarkoituksenmukaisuusharkinnan mukaan). Tutkimusrahoituksen kentässä voidaan myös hahmottaa järjestelmien historiallinen liike tiedepoliittisten suuntausten mukaan. Kentän läpi vasemmasta alakulmasta (perusrahoituksen panoskeskeisyys, pieni ulkopuolisen rahoituksen osuus) oikeaan yläkulmaan (perusrahoituksen tuotoskeskeisyys, suuri ulkopuolisen rahoituksen osuus) kulkeva linja kuvaa järjestelmien historiallista liikettä. Suoran rahoituksen osuus on vähentynyt, ja yliopistojen tutkimusrahoitus on siirtynyt kohti markkinaohjautuvuutta. Näin on käynyt angloamerikkalaisissa maissa ja Australiassa sekä useissa Euroopan maissa. (Hackmann & Klemperer 2000, 18; Geuna 1999; Slaughter & Leslie 1997, 111) Näitä muutoksia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin seuraavassa luvussa. 15

16 2. Kansalliset rahoitusrakenteet ja niiden muutokset Seuraavassa tarkastellaan korkeakoulujen rahoituksen yleisiä kansainvälisiä muutoksia, vertailumaissa tapahtuneita muutoksia sekä perehdytään niiden nykytilanteeseen. Tarkastelun painospiste on rahoitusrakenteessa. Minkälaisia muutoksia budjettirahoituksen ja ulkopuolisen rahoituksen välisissä suhteissa on tapahtunut ja mistä lähteistä yliopistollinen tutkimus rahoitetaan? Erittely palvelee kokonaiskuvan luomista yliopistollisen tutkimuksen rahoituksesta. Kuten aiemmin todettiin, yliopistollisen tutkimuksen rahoitusta on syytä tarkastella kokonaisuutena. Rahoituksen kautta toteutuvat ohjausvaikutukset syntyvät rahoitusrakenteen ja siihen liitettyjen ohjauselementtien monimutkaisen vuorovaikutuksen tuloksena. Esimerkiksi samanaikaisesti käytössä olevat kilpailua ja perusrahoituksen vakautta korostavat elementit saattavat tasapainottaa toisiaan, kun vastaavasti yksinomaan kilpailullisia elementtejä sisältävät järjestelmät kumuloivat kilpailullisia ohjausvaikutuksia. Tämän kokonaisuuden hahmottamista vertailumaissa auttaa edellä esitetty tutkimusrahoituksen kaksiulotteinen malli, johon palataan yksittäisten maiden vertailutietojen esittämisen jälkeen raportin johtopäätösosuudessa Korkeakoulujen rahoituksen kansainvälisiä muutoksia Yliopistotutkimuksen rahoituksessa on havaittavissa kaksi 1990 luvulta alkaen voimistunutta kansainvälistä muutosta. Yhtäältä valtiot panostavat voimakkaasti tutkimus ja kehittämistoimintaan ja toisaalta tutkimus ja kehittämistoiminta kasvaa yliopistobudjettien ulkopuolisen, kilpaillun ja projektiluontoisen rahoituksen kautta. Tavoitteena on ollut vahvistaa tutkimustoimintaa, tehostaa yliopistojen toimintaa ja parantaa niiden tuottaman tiedon ja teknologian siirtoa talouden ja muiden yhteiskunnan sektoreiden käyttöön. (OECD 1998, 33 38; OECD 2000, 61 63) Tutkimusinvestointien kasvu on kuitenkin tasaantunut 2000 luvulle tultaessa talouden kasvuvauhdin hidastuttua. OECD ennustaa uutta kasvukautta 3,3 prosentin bruttokansantuotteen kasvua OECD maissa vuonna (OECD 2004a, 20 21) Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot kasvoivat OECD maissa keskimäärin yhden prosentin vuonna 2002, kun vuosina kasvu oli 4,6 prosenttia. Suurina kasvuvuosina OECD maiden väliset erot tutkimusintensiteetissä (tutkimus ja kehittämistoiminnan menot mitattuna prosenttiosuutena bruttokansantuotteesta) kasvoivat. Tällä mittarilla mitattuna Ruotsi, Suomi ja Japani olivat tutkimusintensiivisimmät maat vuonna (emt., 23 24) 16

17 Useat maat ovat asettaneet tavoitteeksi kasvattaa tutkimus ja kehittämistoiminnan investointeja. Esimerkkinä voi mainita EU:n tavoitteen nostaa jäsenmaiden tutkimusintensiteetti noin 3 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet merkittävästi OECD maissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 1981 OECD maiden korkeakoulut kuluttivat noin 44 miljardia dollaria (vuoden 2000 hintoina) tutkimusja kehittämistoimintaan, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 102 miljardia dollaria. Samalla ajanjaksolla EU maiden korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot nousivat 17 miljardista dollarista 36 miljardiin dollariin. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen osuus kaikista tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista on myös kasvanut OECDmaissa. Korkeakoulusektorin osuus oli vuonna prosenttia ja vuonna prosenttia. EU:ssa korkeakoulusektorin osuus kaikista tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista on noussut vuoden prosentista vuoden prosenttiin. Taulukko 2.1. Muutokset OECD ja EU maiden T&K intensiteetissä ja yliopistojen osuudessa kaikista T&K menoista vuosina T&K intensiteetti OECD 1,93 2,22 2,28 2,26 EU 25 1,80 1,83 EU 15 1,67 1,90 1,92 1,93 Korkeakoulujen osuus T&K:sta OECD 16,0 16,3 17,4 18,1 EU EU 15 17,6 18,8 21,4 Lähde: OECD 2004 Yliopistojen tutkimusrahoituksen rakenteessa on tapahtunut myös muutoksia. Julkisessa tutkimusrahoituksessa suoran budjettirahoituksen osuus on vähentynyt ja valtiot ovat kanavoineet entistä enemmän rahoitusta yliopistoille tutkimusneuvostojen ja vastaavien organisaatioiden kautta. Julkiset tutkimusrahoitusorganisaatiot ovat puolestaan tehostaneet tutkimustoiminnan ohjausta perustamalla tiede ja teknologiaohjelmia ja suuntaamalla rahoitusta täsmällisemmin tiettyihin tarkoituksiin. Lisäksi useat maat ovat ottaneet käyttöön yliopistojen perusrahoitusmalleja, jotka perustuvat toiminnan tuloksiin. (OECD 1998, 35 37) Rahoituslähteet ovat myös moninaistuneet. 17

18 Valtion suoran ja tutkimusrahoitusorganisaatioiden rahoituksen rinnalle on tullut muita julkisen sektorin rahoittajia, samoin kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita. Yritysten kasvanut osallistuminen tutkimustoiminnan rahoitukseen on kytkeytynyt lisääntyneeseen kilpailuun ja tutkimustulosten kaupallistamiseen. (OECD 1998, 33 34, 37 38) 2.2 Yliopistotutkimuksen rahoitustason historiallinen kehitys vertailumaissa Yliopistojen suorittaman tutkimuksen volyymi (tutkimus ja kehittämistoiminnan menoilla mitattuna) on noussut viimeisen 25 vuoden aikana eli yliopistojen merkitys tutkimus ja kehittämistyön tekijöinä on kasvanut. Kansalliset trendit ovat kuitenkin vaihtelevampia. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot ovat kasvaneet selvästi kaikissa vertailumaissa vuosina (Taulukko 2.2). Suurinta kasvuvauhti on ollut Islannissa ja Suomessa. Myös Australia on kasvattanut yliopistotutkimuksen rahoitustasoa merkittävästi. On kuitenkin hyvä huomata, että kyseissä maissa korkeakoulusektorin tutkimuksen rahoitustaso per capita on ollut alhainen 1980 luvun alussa. Taulukko 2.2. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot vertailumaissa vuosina , miljoonaa dollaria vuoden 2000 hintoina % muutos Alankomaat Australia (1990) Islanti Iso Britannia Itävalta (1989) 1114 (1998) 116 Norja (1999) 117 Ruotsi (1999) 70 Saksa Suomi Tanska Lähde: OECD 2004b Voimakkaasta kasvusta huolimatta useissa vertailumaissa on kuitenkin nähtävissä korkeakoulusektorin suhteellisen merkityksen väheneminen tutkimus ja kehittämistyön tekijänä (Taulukko 2.3). Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menojen osuus maan kaikista tutkimus ja kehittämismenoista on kasvanut selvästi vain Iso Britanniassa, muissa maissa on kyse pikemminkin osuuden pienenemisestä, selvimpinä tapauksina Ruotsi, Islanti ja Tanska. Muissa vertailumaissa on pienempää laskua tai aaltoliikettä. Korkeakoulujen suhteellisen osuuden 18

19 laskua selittää ennen kaikkea yritysten rahoittaman tutkimus ja kehittämistoiminnan voimakas kasvu. Vastaavasti valtiollisten sektoritutkimuslaitosten osuus on jopa merkittävästi laskenut. Näin ollen yliopistojen suhteellinen merkitys on vertailumaissa pikemminkin vahvistunut kuin heikentynyt. Maiden välistä vaihtelua selittävät puolestaan järjestelmärakenteiden erot. Esimerkiksi Ruotsin järjestelmässä korkeakoulujen vahvaa osuutta selittää sektoritutkimuslaitosten vähäinen merkitys. Korkeakoulut ovat harjoittaneet myös tutkimustoimintaa, joka muissa järjestelmissä on sektoritutkimuslaitosten vastuulla. Hyvä esimerkki jälkimmäisestä tapauksesta on Saksa, jossa on vahva riippumattomien valtiollisten tutkimuslaitosten verkosto. (ks. lähemmin OECD 2004, ) Taulukko 2.3. Korkeakoulusektorin tutkimus ja kehittämistoiminnan menot koko maan tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista vertailumaissa vuosina , prosenttia Alankomaat Australia Islanti Iso Britannia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska Lähde: OECD 2004a, 195 Selkeämmän kuvan vertailtavien maiden välisistä rakenteellisista eroista saa seuraavasta taulukosta (2.4), jossa tarkastellaan yliopistojen, muun julkisen sektorin tutkimuksen sekä yrityssektorin osuuksia tutkimustoiminnan kokonaisvolyymista vuonna Kaikissa vertailumaissa yrityssektorin tutkimustoiminta on laajinta. Yleensä yliopistot ovat toiseksi merkittävin tutkimuksen harjoittaja, vaikka joissain maissa niiden suhteellinen osuus onkin vähentynyt 1980 luvun alkuun verrattuna. Eräissä vertailumaissa sotilaskäyttöön tehtävä tutkimus muodostaa merkittävän osuuden siviilitutkimuksen rinnalle. Selvintä tämä on Iso Britanniassa ja Ruotsissa, mutta niissäkin sotilaallinen tutkimus tehdään pääasiassa muilla kuin korkeakoulusektorilla. (OECD 2004a, 213; OECD 2004c) Yliopistot tekevät yleensä suurimman osan tutkimusjärjestelmän tuottamasta perustutkimuksesta. Vertailumaista Islannissa julkisen sektorin tutkimuslaitokset ovat lähes yhtä suuri perustutkimuksen tekijä kuin yliopistot. Australiassa julkisen sektorin tekemän perustutkimuksen volyymi on noin puolet yliopistojen vastaavasta. (OECD 2004a, 212). 19

20 Taulukko 2.4. Tutkimus ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain vertailumaissa vuonna 2001, prosenttia koko maan tutkimus ja kehittämistoiminnan menoista. Korkeakoulusektori Julkinen Yksityiset voittoa Yrityssektori sektori tuottamattomat Alankomaat Australia Islanti Iso Britannia Itävalta Norja Ruotsi Saksa Suomi Tanska USA Kentucky USA Tennessee Lähteet: OECD 2004a, ; NSF 2005, Vaikka Suomessa korkeakoulusektorin rahoitusosuus on säilynyt suhteellisen vakaana, koko tutkimusjärjestelmän rahoituksessa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia (Taulukko 2.5). Tutkimus ja kehittämistoiminta on vuosina laajentunut lähes kolminkertaiseksi ja erityisen voimakkaasti on Nokian myötä kasvanut yritysten tutkimus ja kehitystoiminta. Samalla yritysten osuus tutkimus ja kehittämistoiminnan kokonaisrahoituksesta on noussut 57 prosentista noin 70 prosenttiin. Korkeakoulusektorilla kasvuvauhti on ollut lähes samaa luokkaa ulkoisen tutkimusrahoituksen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Yliopistojen rahoitusosuus on pienten notkahdusten jälkeen viime vuosina jopa noussut ja oli vuonna 2004 alustavasti 20.5 prosenttia. Suurin muutos on tapahtunut julkisen sektoritutkimuksen kohdalla. Tämän valtion tutkimuslaitoksissa ja hallinnossa tehtävän tutkimuksen volyymi on reaalisesti jonkin verran kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana, mutta suhteellisesti ottaen sektoritutkimuksen osuus on laskenut jyrkästi ja puolittunut 21 prosentista 10 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että julkisesti rahoitetun tutkimuksen rakenteessa on tapahtunut huomattava siirtymä yliopistopainotteiseen suuntaan. 20

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ajankohtaista tiedepolitiikassa

Ajankohtaista tiedepolitiikassa Ajankohtaista tiedepolitiikassa Heikki Mannila 12.11.2013 1 Tervetuloa! 2 Sisältö Tutkimuksen ja opetuksen rahoitus Suomessa Suomen Akatemian kansainvälinen arviointi Kustannusmallit Tutkimuslaitosuudistus

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015

Tutkimus ja kehittäminen vuonna 2015 TIEDONHANKINTA Yritys-, ympäristö- ja teknologia-aineistot 00022 TILASTOKESKUS Puh. 029 551 1000 tiede.teknologia@tilastokeskus.fi Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004). Tutkimus ja

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa

Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa 2013 Seuranta- ja arviointijärjestelmien rakentaminen poikkisektoraalisessa hallinnossa Kolme esimerkkiä Liikunta: Liikuntalaissa (LiikuntaL1054/1998) mainitaan valtion liikuntaneuvoston tehtäväksi muun

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006

OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 OECD Science, Technology and Industry: Outlook 2006 Summary in Finnish OECD Tiede, tekniikka ja teollisuus: Katsaus 2006 Suomenkielinen tiivistelmä YHTEENVETO Paremmat näkymät tieteelle, tekniikalle ja

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. )

T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) Kokonaiskustannusmalli ja tiedepolitiikka Kokonaiskustannusmalliseminaari 14.4.2011 Johtaja Anita Lehikoinen T&k-toiminnan menojen kehitys 2000-luvulla (milj. ) T&k-toiminnan menojen reaalinen kehitys

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa. Korkeakoulujen KOTA-seminaari Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tiedonkeruu Tilastokeskuksessa Korkeakoulujen KOTA-seminaari 13.09.2012 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ LIITE 3 OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN HENKILÖKOHTAISEN TYÖSTÄ SUORIUTUMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Henkilökohtaisen palkanosan määräytymisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä kriteerejä ja menettelytapoja,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes

SHOK infotilaisuus Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes SHOK infotilaisuus 17.2.2014 Teija Lahti-Nuuttila, Kimmo Ahola Tekes DM xx-2013 SHOK-johtoryhmän linjaukset uudistuksiksi Fokusoidaan toimintaa nykyistä terävämpiin osaamiskärkiin tähtäimenä uusien liiketoimintojen

Lisätiedot

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä

Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Kuntien rooli kaavoituksessa maakuntauudistuksen pyörteissä Keskustelutilaisuus kaupunkiseutujen tulevasta roolista pe 4.11.2016 Kauko Aronen, Kuntaliiton kaupunkipoliittisen työryhmän sihteeri Kaavoitus

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES

UNIVERSITY OF TAMPERE. TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES UNIVERSITY OF TAMPERE TaSTI UNIT FOR SCIENCE, TECHNOLOGY AND INNOVATION STUDIES Työraportteja 6/2010 Pia Vuolanto, Hanna-Mari Puuska & Erkki Kaukonen Tutkimusresurssien kehitys Suomen yliopistoissa vuosina

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset

Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus Tutkimuslaitokset Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015 2015 Tutkimuslaitokset Tiedon hyödynt dyntäminen pääp äätöksenteossa ajankohtaisia policy-tavoitteita 31.3.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus-

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon

Suomen Akatemian kommentit tiedonantoon Suomen Akatemia 28.1.2007 Sivistysvaliokunnalle Asia: Kirjallinen asiantuntijalausunto koskien KOMISSION TIEDONANTOA Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Suomen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen

Lisätiedot

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 SIBELIUS-AKATEMIAN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa

Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2010-luvun alussa LIITE 4 Yliopistotutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus ja tuottavuus päätieteenaloittain 2-luvun alussa Johdanto Tähän liitteeseen on koottu tiedot tutkimuksen vaikuttavuudesta ja tuottavuudesta 2- luvun

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti

Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta

Lisätiedot

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ

KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus. Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ KEVÄÄN 2007 TAVOITENEUVOTTELUT: Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Koulutusohjelmat Hankerahoitus Maija Innola OPETUSMINISTERIÖ Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Mitoitus - Aloittajamäärä sisältyy aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot