PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta

2 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄT Meteorologisten tietojen käsittely hajumallissa Hajuyhdisteiden leviämismalli TUTKIMUKSEN SUORITUS Meteorologiset tiedot Päästötiedot Leviämislaskelmat... 4 TULOKSET TULOSTEN ARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET VIITELUETTELO LIITTEET LIITEKUVAT

4 3 JOHDANTO Tutkimuksessa arvioitiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n n jätekeskuksen kehitystoimien ympäristövaikutusten arviointia (YVA) varten jätekeskuksen päästöjen aiheuttamia hajuvaikutuksia keskuksen lähiympäristössä. Hajuvaikutuksia arvioitiin sekä nykytilanteessa (vuosi 22) että kolmessa erilaisessa tulevaisuuden tilanteessa (vuodet 25, 28 ja 2). Leviämismallilaskelmissa määritettiin hajutilanteiden esiintyminen eli ns. hajutuntien määrä vuoden aikana työssä tarkastellulla alueella. Leviämislaskelmat tehtiin kolmella erilaisella hajukynnyksen arvolla (, 3 ja 5 hy/m 3 ), joilla pyrittiin kuvaamaan hajun voimakkuutta. Perushajukynnys hy/m 3 tarkoittaa juuri aistittavaa hajua, jonka puolet ihmisistä aistii. Hajukynnyksillä 3 ja 5 hy/m 3 kuvataan voimakkaampaa, selkeästi tunnistettavissa olevaa hajua. Laskelmissa tarkasteltiin sekä lyhytaikaisten (3 s) että pitkäaikaisten ( h) hajutilanteiden esiintymistä. Mallilaskelmat tehtiin noin 5 km 7 km alueelle 6 laskentapisteeseen maanpintatasoon. Tulostuspisteiden välimatka oli pienimmillään 25 m jätekeskuksen lähiympäristössä ja suurimmillaan alueen reunoilla m. VTT Prosessit toimitti leviämismallien lähtötietoina käytetyt päästötiedot, jotka perustuivat loka- ja marraskuussa 22 tehtyihin hajupäästömittauksiin n jätekeskuksella. Lisäksi tutkimuksessa tarvittavia tietoja toimitti tutkimuksen tilaaja Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Mallilaskelmien meteorologisina tietoina käytettiin tutkimusalueen ilmastollisia olosuhteita edustavaa, vuosien havainnoista muodostettua kolmen sääaseman etäisyyspainotettua yhdistelmäaineistoa. Pitoisuuksien ja hajujen muodostumista tulostuspisteisiin tarkasteltiin kaikissa vuosien tunneittaisissa ilmastollisissa tilanteissa. Leviämismallilaskelmissa huomioitiin paikalliset päästöjen kulkeutumiseen ja sekoittumiseen vaikuttavat tekijät, joita ovat mm. topografia ja laskenta-alueen maaston, vesistöjen ja asutuksen aiheuttamat leviämisalustan rosoisuuserot. Tutkimus on ensimmäinen Suomessa tehty jätekeskuksen tai yleensä jätteiden käsittelyn ja/tai loppusijoituksen aiheuttamien hajujen leviämisen mallinnus, jossa on pyritty ottamaan huomioon kaikki oleelliset jätteiden käsittelyyn liittyvien toimintojen aiheuttamat hajupäästöt. Tutkimus on tiettävästi ainutlaatuinen myös Euroopassa. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä YVA:n lisäksi myös arvioitaessa ja suunniteltaessa jätekeskuksen tulevia kehittämisinvestointeja sekä suunniteltaessa jätekeskuksen lähialueen maankäyttöä. Tutkimuksen aikana kehitettyjä menetelmiä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös muihin, muualle tehtäviin samantyyppisiin tarkasteluihin. Tutkimuksen

5 4 yhdyshenkilöinä on projektissa toiminut Harri Pietarila Ilmatieteen laitokselta, Mona Arnold VTT Prosesseista, Ari Savolainen Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:stä ja Antti Lepola Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:stä. 2 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksessa arvioitiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n n jätekeskuksen päästöjen aiheuttamia hajuvaikutuksia Ilmatieteen laitoksella kehitetyllä hajuyhdisteiden leviämismallilla. Hajuyhdisteiden leviämismalli on Ilmatieteen laitoksen kaupunkimallin erikoissovellutus. Hajumallia ja sen ominaisuuksia on kuvattu yksityiskohtaisesti Ilmatieteen laitoksen ilmansuojelun julkaisusarjan raportissa RANTAKRANS & SAVUNEN, Meteorologisten tietojen käsittely hajumallissa Ilman epäpuhtauksien leviäminen tapahtuu pääosin ilmakehän alimmassa osassa, jota kutsutaan rajakerrokseksi. Rajakerroksen korkeus on Suomessa tyypillisesti alle kilometri, mutta varsinkin kesällä se voi nousta yli kahteen kilometriin. Rajakerroksen tuuliolosuhteet määräävät karkeasti ilman epäpuhtauksien kulkeutumissuunnan, mutta rajakerroksen ilmavirtausten pyörteisyys ja kerroksen korkeus vaikuttavat merkittävästi epäpuhtauksien sekoittumiseen ja pitoisuuksien laimenemiseen kulkeutumisen aikana. Leviämisen kannalta keskeisiä meteorologisia muuttujia ovat siis tuulen suunta ja nopeus, ilmakehän stabiilisuutta kuvaava suure ja sekoituskorkeus. Rajakerroksen olosuhteista saadaan tietoa maanpinnalla tehtävien sää- ja säteilyhavaintojen sekä radioluotausten perusteella. Nämä havainnot eivät sellaisenaan riitä kuvaamaan vallitsevia päästöjen leviämisolosuhteita ja niiden vaihtelua. Ilmatieteen laitoksen ilmanlaatuosastolla on kehitetty meteorologisten tietojen käsittelymalli, eli ilmakehän rajakerroksen parametrisointimenetelmä, jonka avulla voidaan normaalien meteorologisten rutiinihavaintojen ja fysiikan perusyhtälöiden avulla arvioida leviämismallilaskelmissa tarvittavat rajakerroksen tilaan vaikuttavat muuttujat (RANTAKRANS, 99, KARPPINEN et al., 2). Menetelmässä tarvittavat mittaustiedot saadaan Ilmatieteen laitoksen havaintotietokantaan talletetuista sää-, auringonpaiste- ja radioluotaushavainnoista. Perinteisissä leviämismallisovellutuksissa on käytetty karkeaa ilmakehän stabiilisuusluokitusta (Pasquill-Turner-luokat) ja mallien muuttujille on annettu luokittaiset vakio-

6 5 arvot. Rajakerroksen parametrisoinnin avulla on mahdollista ilmaista leviämismalleissa käytetyt muuttujat jatkuvina rajakerroksen tilan funktioina, joissa voidaan ottaa paremmin huomioon myös paikalliset olosuhteet ja päästölähteisiin liittyvä fysiikka. Menetelmässä huomioidaan tutkimusalueen paikalliset tekijät, kuten leviämisalustan rosoisuus ja vuodenaikaiset albedoarvot (maanpinnan kyky heijastaa auringon säteilyä) eri maanpinnan laaduille. Sääasemilta saatavat perushavainnot valitaan tutkimusaluetta lähimpänä olevalta asemalta. Tämän lisäksi tuulen suunta- ja nopeustiedot muodostetaan kahden tai useamman sääaseman havaintojen etäisyyspainotettuna tilastollisena yhdistelmänä. Luotaushavainnot valitaan lähimmältä luotausasemalta. Lopputuloksena saadaan leviämismalleissa tarvittavien ilmakehän rajakerroksen parametrien ja meteorologisten tietojen tunneittaiset aikasarjat. 2.2 Hajuyhdisteiden leviämismalli Hajuyhdisteiden leviämismalli on Ilmatieteen laitoksen kaupunkimallin erikoissovellutus. Kaupunkimalli on kehitetty Gaussin jakaumaa noudattavasta pistemäisen lähteen viuhkamallista. Malleihin sisältyvät laskentamenetelmät myös pinta- ja tilavuuslähteille. Hajuyhdisteiden leviämismallin leviämisparametrien määrityksessä on käytetty eräiden ulkomaisten meteorologisten tutkimusten tuloksia (BUSINGER et al., 97, CAUGHEY et al., 979, HANNA, 985, HOLTSLAG, 984, WRATT, 987). Pistelähteitä käsiteltäessä tarvitaan laskentamenetelmä ns. nousulisälle, joka muodostuu, kun poistokaasut päästökohteesta vapautuessaan nousevat niiden liikemäärän ja lämpösisällön vuoksi päästölähteen huippua korkeammalle. Tällä päästöjen nousulisällä (plumerise) on huomattava vaikutus keskimääräiseen leviämiskorkeuteen ja muodostuviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Nousulisän laskenta perustuu Briggsin tutkimuksiin (BRIGGS, 975 ja 984). Päästöjen leviämiseen saattavat vaikuttaa ilmavirtauksia häiritsevät kohteet, kuten päästölähdettä ympäröivät rakennukset tai korkea puusto, itse lähteen ominaisuudet ja lähimaasto. Tällöin leviämisessä voi esiintyä systemaattisesti alaspäin suuntautuvaa liikettä, josta käytetään nimitystä savupainuma (downwash). Tämän leviämiseen vaikuttavan ilmiön käsittelymenetelmä pitoisuuksia laskettaessa sisältyy myös hajuyhdisteiden leviämismalliin. Kaupunkimalli ja hajuyhdisteiden leviämismalli laskevat epäpuhtauspitoisuuden tuntikeskiarvoja sillä oletuksella, että meteorologinen tilanne ja päästö pysyvät vakioina tunnin ajan. Laskenta etenee tunnin aika-askeleella kunnes koko meteorologisten tietojen aikasarja ja päästötietojen aikasarja on käyty läpi. Hajuyhdisteiden leviämismallilla voidaan lisäksi kuvata hyvin lyhytaikaiset, jopa alle minuutin pitoisuudet. Tätä varten

7 6 hajumalliin on sisällytetty pistelähteiden käsittelyyn ns. mutkittelumenetelmä. Menetelmässä oletetaan, että poistokaasuvanan mutkittelusta aiheutuu hetkestä toiseen vaihteleva pitoisuusaikasarja, joka koostuu,5 minuutin jaksoista tunnin mittaisessa otoksessa. Kutakin,5 minuutin pitoisuusarvoa vastaa jokin kaasuviuhkan akselin sijainti poikittais- tai pystysuunnassa keskimääräiseen ilmavirtaukseen nähden. Kaasuviuhkan akselin heilahtelun oletetaan noudattavan normaalijakaumaa, jolloin hajun määritykseen tarvittava maksimipitoisuus voidaan laskea joko ns. määrätyn todennäköisyyden menetelmällä tai Monte-Carlo-menetelmällä. Kun kaasuviuhka on levinnyt ja hajaantunut niin suureksi, että se saavuttaa ilmakehän rajakerroksen ylärajan, käytetään kaasuviuhkan sisäisen vaihtelun menetelmää ja huippupitoisuus lasketaan lognormaalijakauman mukaisella todennäköisyyden tiheysfunktiolla. Usean päästölähteen yhdessä aiheuttamia suurimpia pitoisuuksia arvioidaan ns. taustapitoisuusmenetelmällä. Hajuyhdisteiden leviämismalliin sisältyvät myös pinta- ja tilavuuslähteiden käsittelyyn soveltuvat laskentamenetelmät. Hajuhavainto määritellään kullekin yhdisteelle tai useasta yhdisteestä muodostuvalle seokselle sen hajukynnysarvolla, joka on se yhdisteen tai seoksen pitoisuus, jossa 5 % ihmisistä aistii hajua. Tämä perushajukynnys on hajupitoisuutena yksi hajuyksikkö ilmakuutiometrissä (tässä merkitty hy/m 3 ). Hajukynnys voidaan määrittää myös eri yhdisteiden pitoisuutena, jolloin yksikkönä on mikrogrammaa ilmakuutiometrissä (µg/m 3 ). Tietyn yhdisteen tai useasta yhdisteestä muodostuvan seoksen hajukynnys vaihtelee eri ihmisillä mm. sen mukaan, kuinka kauan hajulle on altistuttu tai kuinka puhdasta jokin yksittäinen aistittava yhdiste on. Päästöissä voi esiintyä useita hajuja aiheuttavia yhdisteitä, jolloin hajumallissa tarvittavaa hajukynnyspitoisuutta ei aina voida yksikäsitteisesti määrittää. Tällöin leviämislaskelmat voidaan suorittaa käyttämällä esimerkiksi seoksen herkimmin haisevan kaasun hajukynnyspitoisuutta tai tarkastelemalla erikseen kutakin hajua aiheuttavaa yhdistettä. Todenmukaisempi kuva hajusta saadaan, jos hajuyhdisteiden leviämismallia sovellettaessa on käytettävissä päästöjen hajuyksikkömäärityksiä. Hajuyksikkömäärityksiä voidaan tehdä päästökohteista olfaktometrillä. Olfaktometri muodostaa alkuperäistä näytettä puhtaalla ilmalla laimentamalla näytekaasuvirran, jossa hajun pitoisuus on vakio. Näytekaasuvirran pitoisuutta kasvatetaan, ts. laimennusta vähennetään asteittain, kunnes detektorina toimiva koehenkilö erottaa hajua näytekaasuvirrassa. Koehenkilöiden määritysten perusteella olfaktometri laskee näytteen hajupitoisuuden (P5) hajuyksikköinä ilmakuutiometrissä (hy/m 3 ). Hajupitoisuus tarkoittaa sitä

8 7 laimennuskertojen lukumäärää, jolla näytekaasuvirtaa on laimennettava, jotta 5 % hajupaneelin jäsenistä ei tunnista näytevirrassa hajua. Kun tunnetaan lähteen päästöissä esiintyvän yhdisteen tai seoksen hajukynnys, voidaan hajuyhdisteiden leviämismallilla arvioida, milloin kynnysarvo saavutetaan eri etäisyyksillä lähteestä tietyissä meteorologisissa olosuhteissa. Erisuuruisia hajukynnyksiä voidaan käyttää kuvaamaan hajun voimakkuutta ja miellyttävyysastetta. Hajukynnys hy/m 3 tarkoittaa siis juuri aistittavissa olevaa hajua, jonka puolet ihmisistä eli hajupitoisuusmäärityksissä puolet olfaktometrin koehenkilöistä (hajupaneelista) aistii. Olfaktometrin koehenkilöiksi pyritään yleensä valitsemaan henkilöitä, joilla on normaali hajuaisti. Hajun aiheuttaja ei ole pitoisuudessa hy/m 3 vielä välttämättä tunnistettavissa. Hajukynnyksillä 3 ja 5 hy/m 3 kuvataan selkeää hajua, jonka lähde on tunnistettavissa. Tasoa 5 hy/m 3 voidaan pitää melko voimakkaana hajuna. Pitoisuudet lasketaan yleensä tutkimusaluetta peittävään tulostuspisteikköön maanpintatasolle. Tulostuspisteitä on tavallisesti 2 6 kappaletta, riippuen tutkimusalueen laajuudesta. Mallilaskelmien tuloksena saadaan aluejakauma hajun esiintyvyydestä ja tulokset voidaan tarvittaessa esittää erikseen yksittäisille tarkastelupisteille. Tulokset ilmoitetaan hajufrekvensseinä, eli niiden tuntien prosentuaalisena osuutena vuoden tunneista, joina,5 minuutin pitoisuus on ylittänyt tarkastellun hajukynnyksen. Esimerkiksi %:n hajufrekvenssi tarkoittaisi sitä, että vuodessa on 876 tuntia, joiden aikana hajuja esiintyy vähintään,5 minuutin ajan. Tällä hajufrekvenssiarvolla kuvataan siis lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintymistä. Lisäksi hajufrekvenssiarvot voidaan määrittää vastaavasti pitoisuuksien tuntikeskiarvoista, jolloin tulos kuvaa pitkäaikaisen ( h) hajun esiintymistä. Yleensä mallilaskelmissa käytetään kolmen vuoden tunneittaisten arvojen meteorologista aikasarjaa. Hajufrekvenssit lasketaan erikseen kullekin tarkasteluvuodelle ja tuloksina esitetään näistä määritetty keskiarvo. 3 TUTKIMUKSEN SUORITUS 3. Meteorologiset tiedot Leviämislaskelmia varten määritettiin ilmakehän rajakerrosta kuvaavat parametrit, jotka edustavat tutkimusaluetta mahdollisimman hyvin. Tuulitietojen etäisyyspainotettu yhdistelmäaineisto muodostettiin Lahden Launeen sääaseman sekä Valkealan Utin ja Helsinki-Vantaan lentosääasemien vuosien havainnoista. Näillä synopsääasemilla tehdään havaintoja kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Tarvittavat auringon-

9 8 paistetiedot saatiin Utin lentosääaseman säteilymittausaineistosta ja sekoituskorkeuden määrittämiseen käytettiin Jokioisten observatorion radioluotaushavaintoja. Vuosien tunneittaisesta meteorologisten tietojen aikasarjasta laskettiin tilastolliset tuulen suunta- ja nopeusjakaumat sekä sekoitusvoimakkuuden ja sekoituskorkeuden kuukausittaiset jakaumat. Tuulensuuntien ja -nopeuksien suhteellinen jakautuminen tuuliaineistossa on esitetty tuuliruusuna liitekuvassa. Prosenttiarvo ympyrän kehällä kuvaa kunkin tuulensuunnan (suuntasektorin) osuutta koko aineistosta. Tehdyn tilastollisen tarkastelun mukaan tutkimusalueella olivat vallitsevia lounais-, etelä- ja kaakkoistuulet, joiden osuus koko aineistossa oli noin 5 6 %. Vähiten esiintyi koillistuulia (noin 7 % kaikista tuulista). Nopeusjakauma kunkin suuntasektorin sisällä on esitetty neljänä luokkana (prosenttiasteikot sektoreiden sisällä %:n välein). Tuulten nopeusjakaumassa heikkotuulisimpaan luokkaan (alle 2 m/s) jäävien tuulten osuus oli suuntasektorista riippuen % kaikista tuulista. Eniten heikkoja tuulia esiintyi idän ja koillisen puoleisilla ja vähiten etelän ja lounaan puoleisilla tuulilla. Suurimpia tuulennopeuksia (yli 6 m/s) esiintyi varsinkin etelän ja lounaan puoleisilla tuulilla, mutta näiden voimakkaampien tuulien osuus oli kuitenkin vain 2,5 % kaikista suuntasektorin tuulista. Edellä esitetyt tuulen nopeustiedot kuvaavat olosuhteita metrin korkeudella maan pinnasta. Sekoitusvoimakkuuden ja sekoituskorkeuden kuukausittainen esiintymistaajuus vuosina on esitetty liitekuvassa 2. Sekoitusvoimakkuudet on luokiteltu karkeasti kolmeen luokkaan: voimakas, kohtalainen ja heikko sekoittuminen. Voimakasta sekoittumista (labiileja tilanteita) esiintyy eniten kesällä, jolloin päiväaikaan maanpinnan lämpeneminen aiheuttaa alimpaan ilmakerrokseen turbulenttista pyörteisyyttä. Labiileissa tilanteissa esiintyvät epäpuhtauspitoisuudet ovat pääsääntöisesti pieniä, mutta pitoisuudet voivat lyhytaikaisesti kohota myös korkeiden päästökohteiden lähellä. Käytetyssä aineistossa näiden labiilien tilanteiden suhteellinen osuus on kesällä noin 32 %, kun taas talvikuukausina niitä esiintyy joko hyvin vähän tai ei lainkaan. Heikkoa sekoittumista (stabiileja tilanteita) esiintyy käytetyssä aineistossa eniten talvikuukausina, jolloin niiden suhteellinen osuus oli suurimmillaan 56 %. Heikoissa sekoittumistilanteissa pitoisuudet voivat kohota voimakkaasti varsinkin matalalta vapautuvien päästöjen vaikutuksesta. Sekoituskerroksen korkeus määrää pystysuunnassa päästöjen laimenemistilavuuden rajan. Kun sekoituskorkeus on pieni, pitoisuudet voivat kohota voimakkaasti matalien lähteiden päästöjen vaikutuksesta. Matalia, alle ja 2 metrin sekoituskorkeuksia esiintyi tutkimuksessa käytetyssä meteorologisessa aineistossa runsaasti etenkin syys-

10 9 kuussa (ks. kuva 2), jolloin oli runsaasti heikkotuulisia ja selkeitä öitä. Yli 5 metrin sekoituskorkeus ei vaikuta enää merkittävästi pitoisuuksien kohoamiseen lähileviämisen mittakaavassa. Talvella sekoituskorkeus ylettyi melko harvoin yli 5 metriin. 3.2 Päästötiedot Leviämislaskelmat tehtiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n n jätekeskuksen aiheuttamille hajupäästöille. Laskelmissa tarkasteltiin jätekeskuksen nykyistä tilannetta (vuosi 22) sekä kolmea eri jätekeskuksen kehitysvaihetta kuvaavaa tulevaisuuden tilannetta (vuodet 25, 28 ja 2) jätekeskuksen toiminnan muuttuessa ja kehittyessä. Laskelmissa pyrittiin ottamaan huomioon kaikki merkittävästi hajupäästöjä aiheuttavat toiminnot: uusi ja vanha jätetäyttö, erityisjätteen sijoitus sekä pilaantuneen maan, mädätetyn lietteen ja biojätteen käsittely. Leviämislaskelmissa lähtötietoina käytetyt päästöt perustuivat VTT Prosessien tekemiin hajupäästömittauksiin loka- ja marraskuussa 22 (liite ). VTT Prosessit arvioi jätekeskuksen eri toimintojen ominaishajupäästöt mittaustulosten perusteella. Eri toimintojen kokonaishajupäästöt arvioitiin kertomalla ominaispäästöt Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ilmoittamilla pinta-aloilla. Päästöt arvioitiin viikoittain ottaen huomioon talven vaikutukset päästöihin. Talviajan (viikot ja 46 52) päästöt arvioitiin hyödyntämällä marraskuussa talviolosuhteissa tehtyjen mittausten tuloksia. Jatkuvien päästöjen (mm. jätetäytöt) lisäksi otettiin huomioon lyhytaikaisesti hajua aiheuttavat toiminnot (massojen siirrot ja käännöt). Ilmatieteen laitoksella mallinnettiin VTT:n arvioimista viikoittaisista päästötiedoista kunkin hajupäästölähteen tunneittaiset päästöt kolmen vuoden aikasarjaksi ottaen huomioon lyhytaikaisten toimintojen kesto ja ajoitus. Liitteessä on esitetty VTT Prosessien päästömittausraportti ja liitteessä 2 mallilaskelmien lähtötietoina käytetyt viikoittaiset päästöt eri päästölähteille. Liitteissä ja 2 on esitetty myös lyhytaikaisten toimintojen hajupäästöt, kesto ja ajoitus. Päästöt arvioitiin ja mallinnettiin seuraavalle neljälle tapaukselle:. Vuosi 22: Nykytilanne 2. Vuosi 25: Biojätteen käsittely tapahtuu kompostointilaitoksessa sisätiloissa. Kompostointilaitoksella lisäksi jälkikypsytyskenttä. Erityisjätemontun toiminnot ovat loppuneet. 3. Vuosi 28: Vanha kaatopaikka suljettu, uusi kaatopaikka käytössä.

11 4. Vuosi 2: Kaatopaikkajäte käsitellään mekaanisbiologisessa käsittelylaitoksessa (MB-laitos), jonka seurauksena kaatopaikalle sijoitettavan jätteen laatu ja määrä sekä hajupäästöt muuttuvat aiemmasta. Pääosa päästölähteistä käsiteltiin mallilaskelmissa pintalähteinä, joiden sijainti, pintaala ja päästökorkeus saatiin Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimittamista tiedoista. Vuodesta 25 käytössä oleva biojätteen käsittelylaitos ja vuodesta 2 käytössä oleva MB-laitos käsiteltiin mallilaskelmissa pistelähteinä. Laitosten oletettiin olevan toiminnassa koko ajan ja hajupäästöt oletettiin jatkuviksi. Mallilaskelmissa lähtötietoina käytetyt biojätteen käsittelylaitoksen ja MB-laitoksen keskeiset tekniset tiedot on esitetty taulukossa. Taulukko. Mallilaskelmissa lähtötietoina käytetyt biojätteen käsittelylaitoksen ja MB-laitoksen hajupäästöt, poistokaasujen tilavuusvirtaus (V s ), lämpötila (T s ) ja ulosvirtausnopeus (w s ) sekä piipun korkeus (H s ). Biojätteen käsittelylaitos MB-laitos Hajupäästöt [ 6 hy/h] 75 7 V s [m³/h] T s [ C] 3 3 w s [m] 5 5 H s [m] Mallilaskelmissa käytetyt n jätekeskuksen nykytilanteen hajupäästöt ovat keskimäärin noin 5 9 milj. hy/h. Biojätteen käsittelylaitoksen käyttöönoton myötä hajupäästöt pienenisivät noin puoleen nykyisestä ollen vuonna 25 keskimäärin noin 2 6 milj. hy/h. Vanhan kaatopaikan sulkeminen ja uuden avaaminen pienentäisi päästöjä niin, että ne olisivat vuonna 28 noin kolmasosa nykyisistä eli hajupäästöt olisivat keskimäärin noin 2 2 milj. hy/h. MB-laitoksen käyttöönotto pienentäisi päästöjä edelleen niin, että vuonna 2 päästöt olisivat noin neljäsosa nykyisistä eli hajupäästöt olisivat keskimäärin noin 4 milj. hy/h. Kuvassa A esitetään mallilaskelmissa huomioidut kokonaishajupäästöt keskimäärin n jätekeskuksen eri kehitysvaiheissa.

12 7 6 hajupäästöt (milj. hy/h) vuos i Kuva A. Mallilaskelmissa huomioidut keskimääräiset kokonaishajupäästöt n jätekeskuksen eri kehitysvaiheissa. 3.3 Leviämislaskelmat Leviämislaskelmat tehtiin 6 laskentapisteeseen noin 5 km x 7 km tulostusalueelle maanpintatasoon. Tulostuspisteet sijaitsivat tiheimmillään 25 metrin etäisyydellä toisistaan km km alueella jätekeskuksen lähiympäristössä, 5 metrin etäisyydellä toisistaan 2 km 2 km alueella ja harvimmillaan alueen reunoilla metrin päässä toisistaan. Leviämislaskelmat tehtiin lisäksi erilliseen tarkastelupisteeseen, joiksi valittiin jätekeskuksen ympäristössä suoritettavan hajun tarkkailun hajuhavainnoitsijoiden sijaintipaikat sekä n alueelta yksi lisätarkastelupiste. Lisätarkastelupisteet on esitetty liitekuvassa 3. Laskenta-alueen topografia huomioitiin antamalla jokaiselle tulostuspisteelle x- ja y-koordinaattien lisäksi Maanmittauslaitoksen maastonkorkeusmallin mukainen z-koordinaatti. Leviämislaskelmat tehtiin kolmella erilaisella hajukynnyksellä: hy/m 3, 3 hy/m 3 ja 5 hy/m 3. Hajukynnys hy/m 3 kuvaa tilannetta, jossa 5 % ihmisistä aistii hajua, mutta hajun aiheuttaja ei ole vielä välttämättä tunnistettavissa eli haju on juuri aistittavissa. Hajukynnyksillä 3 ja 5 hy/m 3 kuvataan selkeää hajua, jonka lähde on tunnistettavissa. Tasoa 5 hy/m 3 voidaan pitää melko voimakkaana hajuna. Laskelmissa määritettiin sekä lyhytaikaisen (3 s) että pitkäaikaisen ( h) hajun esiintyminen. Hajuyhdisteiden leviämismallilla tarkastellaan yleensä lyhytaikaisen,5 minuutin hajun pitoisuuksia tunnin otoksessa (ks. kappale 2.2). Tämä merkitsee sitä, että hajumallilas-

13 2 kelmissa tarkasteltava vuoden tunti rekisteröityy ns. hajutunniksi jo puoli minuuttia kestävän hajukynnyksen ylitysajan esiintyessä eli hajutunnin aikana ei tarvitse haista koko tuntia yhtäjaksoisesti. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös pitkäaikaisen hajun esiintymistä. Pitkäaikaisen hajun tarkasteluissa tunti rekisteröityy hajutunniksi vasta kun hajupitoisuuden tuntikeskiarvo ylittää hajukynnyksen, ts. hajutunnin aikana haisee käytännössä yhtäjaksoisesti koko tunnin ajan. 4 TULOKSET Tutkimuksessa määritettiin Ilmatieteen laitoksen hajuyhdisteiden leviämismallilla Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n n jätekeskuksen hajupäästöjen aiheuttamien lyhytaikaisten (3 s) ja pitkäaikaisten ( h) hajutilanteiden esiintyminen eli hajukynnyksen ylitykset tutkimusalueella nykytilanteessa ja kolmessa eri jätekeskuksen tulevassa kehitysvaiheessa. Leviämislaskelmien tulokset esitetään hajujen esiintymisen aluejakaumina. Lisäksi hajujen esiintyminen laskettiin erikseen lisätarkastelupisteeseen. Hajujen esiintymisen absoluuttinen ja suhteellinen muutos tutkimusalueen eri osissa nykytilanteen ja tulevaisuuden eri kehitysvaihtoehtojen välillä esitetään myös aluejakaumakuvina. Hajujen esiintymisen aluejakaumat Liitekuvissa 4 5 on esitetty leviämismallilla määritetyt n jätekeskuksen päästöjen aiheuttamien pitkäaikaisten hajutilanteiden esiintymistä kuvaavat aluejakaumat ja liitekuvissa 6 27 lyhytaikaisten hajutilanteiden esiintymistä kuvaavat aluejakaumat eri tarkastelutapauksille: Pitkäaikaisen ( h) hajun esiintyminen Kuvat 4 7 : hajukynnys hy/m 3, 5 % ihmisistä aistii hajua, haju juuri aistittavissa Kuvat 8 : hajukynnys 3 hy/m 3, selkeä tunnistettavissa oleva haju Kuvat 2 5 : hajukynnys 5 hy/m 3, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju Lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintyminen Kuvat 6 9 : hajukynnys hy/m 3, 5 % ihmisistä aistii hajua, haju juuri aistittavissa Kuvat 2 23 : hajukynnys 3 hy/m 3, selkeä tunnistettavissa oleva haju Kuvat : hajukynnys 5 hy/m 3, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju

14 3 Hajujen esiintyminen painottuu kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa jätekeskuksen alueelle lähelle päästölähteitä. Korkeimpien hajufrekvenssiarvojen alueiden muodostumiseen vaikuttavat tutkimusalueen pitkän ajan tuulensuuntajakauma ja päästölähdettä ympäröivän maaston korkeuserot. Mallilaskelmien tulosten mukaan hajujen esiintyminen painottuu hienokseltaan vallitsevien tuulensuuntien mukaisesti päästölähteiden pohjoispuolelle. Vuosien 28 ja 2 tarkasteluvaihtoehdoissa hajun painopistealue siirtyy nykyisen jätetäytön ympäriltä perustettavan uuden jätetäytön ympäristöön. Pitkäaikaisen ( h) hajun hajufrekvenssit ovat hajukynnyksellä hy/m 3 (5 % ihmisistä aistii hajua, mutta haju ei ole välttämättä tunnistettavissa) yli 2 % kokonaisajasta jätekeskuksen alueella ja yli 3 % kokonaisajasta miltei koko tulostusalueella kaikissa tarkastelutapauksissa (liitekuvat 4 7). Tulevaisuudessa hajujen esiintyminen kuitenkin vähenee kaikkialla tulostusaluetta niin, että hajufrekvenssit ovat esim. n alueella vuonna 22 yli %, vuonna 25 noin %, vuonna 28 noin 6 % ja vuonna 2 selvästi alle 6 %. Selkeän tunnistettavan (hajukynnykset 3 ja 5 hy/m 3 ) pitkäaikaisen hajun esiintyminen on kaikkialla tutkimusalueella selvästi harvinaisempaa kuin juuri aistittavissa olevan hajun (hajukynnys hy/m 3 ). Esimerkiksi hajukynnyksellä 5 hy/m 3 hajufrekvenssiarvo 3 % ylittyisi vuoden 22 tilanteessa edelleen tutkimusalueen reunoja lukuun ottamatta miltei koko tulostusalueella, mutta vuoden 2 tilanteessa 3 % ylittyisi enää noin,5 km etäisyydelle jätekeskuksesta (liitekuvat 2 ja 5). Vastaavasti hajufrekvenssiarvo 6 % ylittyy vuoden 22 tilanteessa noin 2 km etäisyydelle ja vuoden 2 tilanteessa enää noin,5 km etäisyydelle jätekeskuksesta. Esim. n alueella hajufrekvenssit ovat vuonna 22 noin 5 %, vuonna %, vuonna 28 hieman alle 3 % ja vuonna 2 selvästi alle 3 % (liitekuvat 2 5). Lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintyminen on luonnollisesti selvästi yleisempää kuin pitkäaikaisen hajun esiintyminen. Lyhytaikaisen hajun hajufrekvenssit ovat hajukynnyksellä hy/m 3 yli 6 % kokonaisajasta miltei koko tulostusalueella kaikissa tarkastelutapauksissa (liitekuvat 6 9). Tulevaisuudessa myös lyhytaikaisen hajun esiintyminen kuitenkin vähenee kaikkialla tulostusaluetta niin, että hajufrekvenssit ovat esim. n alueella vuonna 22 miltei 2 % ja vuonna 2 enää alle %. Selkeästi tunnistettavan, melko voimakkaan (hajukynnys 5 hy/m 3 ) ja lyhytaikaisen hajun esiintyminen on vuoden 22 tilanteessa edelleen miltei kaikkialla tutkimusalueella yli 3 % ja 6 % ylittyy 3 km etäisyydelle jätekeskuksesta (liitekuva 24). Myös kaikissa tulevan tilanteen tarkastelutapauksissa hajufrekvenssi 3 % ylittyy edelleen varsin laajal-

15 4 la alueella, esim. vuoden 28 tilanteessa noin 3 km:n ja vuoden 2 tilanteessa noin 2 km etäisyydelle jätekeskuksesta. n alueella tunnistettavan melko voimakkaan lyhytaikaisen hajun hajufrekvenssit ovat vuonna 22 6 %, vuonna 25 alle 6 %, 28 hieman yli 3 % ja vuonna 2 alle 3 %. Hajujen esiintyminen lisätarkastelupisteissä n jätekeskuksen päästöjen aiheuttaman hajun esiintyminen laskettiin lisätarkastelupisteeseen, joiksi valittiin hajuntarkkailun hajuhavainnoitsijoiden sijaintipaikat ja yksi n alueelta valittu piste. Käytetyt lisätarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3. Kuvissa B D esitetään pitkäaikaisen ja kuvissa E G lyhytaikaisen hajun esiintyminen lisätarkastelupisteissä. Suurimmassa osassa tarkastelupisteitä hajun esiintyminen pienenee tulevaisuudessa jätekeskuksen toiminnan kehittyessä ja hajupäästöjen vähetessä. Jätekeskuksen lähellä sen itäpuolella sijaitsevassa hajuntarkkailun pisteessä hajujen esiintyminen on kuitenkin vuosina 28 ja 2 merkittävästi suurempaa kuin vuosina 22 ja 25, koska hajupäästölähteet (jätetäytöt) siirtyvät lähemmäs tarkastelupistettä. Sama ilmiö on havaittavissa pienempänä myös muissa jätekeskuksen itäpuolella sijaitsevissa tarkastelupisteissä (havainnoijat 7, 8, ja 3). Kauempana jätekeskuksesta sijaitsevissa tarkastelupisteissä hajujen esiintyminen pääsääntöisesti vähenee tulevaisuudessa suhteellisesti enemmän kuin lähempänä jätekeskusta sijaitsevissa pisteissä (vrt. esim. havainnoitsijat 2 ja 3). Lähellä jätekeskusta sijaitsevissa tarkastelupisteissä (mm. havainnoijat ja 2) hajun esiintyminen on kaikissa tarkastelutapauksissa (lyhyt- ja pitkäaikainen haju, kaikki hajukynnykset) ja kaikissa jätekeskuksen kehitysvaihtoehdoissa (vuodet 22, 25, 28 ja 2) yli 3 %. Tulosten mukaan mm. pisteessä melko voimakkaan tunnistettavissa olevan (hajukynnys 5 hy/m 3 ) pitkäaikaisen hajun esiintyminen on vuoden 22 tilanteessa 3 %, vuoden 25 tilanteessa 8 %, vuoden 28 tilanteessa 6 % ja vuoden 2 tilanteessa % vuoden tunneista. Kauempana jätekeskuksesta melko voimakkaan tunnistettavan hajun esiintyminen ylittää edelleen nykytilanteessa 3 %, mutta jätekeskuksen kehitysvaihtoehdoissa 3 %:n arvo alittuu. Esim. n tarkastelupisteessä melko voimakkaan tunnistettavissa olevan (hajukynnys 5 hy/m 3 ) pitkäaikaisen hajun esiintyminen on vuoden 22 tilanteessa 5 %, vuoden 25 tilanteessa 3 %, vuoden 28 tilanteessa 2 % ja vuoden 2 tilanteessa,5 % vuoden tunneista.

16 5 4 pitkäaikainen haju, 5 % ihmisistä aistii hajua h pitoisuus, hajukynnys = hy/m³ 35 Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) Havainnoitsija Kuva B. Mallilaskelmin arvioitu n jätekeskuksen eri kehitysvaiheiden päästöjen aiheuttaman juuri aistittavan pitkäaikaisen ( h) hajun esiintyminen. Tarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3. 4 pitkäaikainen, selkeä tunnistettavissa oleva haju h pitoisuus, hajukynnys = 3 hy/m³ 35 Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) Havainnoitsija Kuva C. Mallilaskelmin arvioitu n jätekeskuksen eri kehitysvaiheiden päästöjen aiheuttaman selkeän tunnistettavan pitkäaikaisen ( h) hajun esiintyminen. Tarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3.

17 6 pitkäaikainen, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju h pitoisuus, hajukynnys = 5 hy/m³ 4 35 Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) Havainnoitsija Kuva D. Mallilaskelmin arvioitu n jätekeskuksen eri kehitysvaiheiden päästöjen aiheuttaman melko voimakkaan tunnistettavan pitkäaikaisen ( h) hajun esiintyminen. Tarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3. 4 lyhytaikainen haju, 5 % ihmisistä aistii hajua 3 s pitoisuus, hajukynnys = hy/m³ 35 Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) Havainnoitsija Kuva E. Mallilaskelmin arvioitu n jätekeskuksen eri kehitysvaiheiden päästöjen aiheuttaman juuri aistittavan lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintyminen. Tarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3.

18 7 4 lyhytaikainen, selkeä tunnistettavissa oleva haju 3 s pitoisuus, hajukynnys = 3 hy/m³ 35 Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) Havainnoitsija Kuva F. Mallilaskelmin arvioitu n jätekeskuksen eri kehitysvaiheiden päästöjen aiheuttaman selkeän tunnistettavan lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintyminen. Tarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3. lyhytaikainen, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju 3 s pitoisuus, hajukynnys = 5 hy/m³ 4 35 Hajujen esiintyminen (% vuoden tunneista) Havainnoitsija Kuva G. Mallilaskelmin arvioitu n jätekeskuksen eri kehitysvaiheiden päästöjen aiheuttaman melko voimakkaan tunnistettavan lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintyminen. Tarkastelupisteet on esitetty liitteen kuvassa 3.

19 8 Hajujen esiintymisen alueelliset muutokset Ilmatieteen laitoksen hajuyhdisteiden leviämismallilla määritetyistä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n n jätekeskuksen ns. hajutunneista laskettiin hajutilanteiden esiintymisen absoluuttiset ja suhteelliset muutokset nykytilanteen ja tulevaisuuden eri kehitysvaiheiden välillä. Absoluuttinen muutos kuvaa tulevan tilanteen hajufrekvenssin absoluuttisen muuttumisen nykyiseen verrattuna. Suhteellinen muutos kuvaa hajufrekvenssin muutoksen suuruuden suhteessa nykytilanteeseen. Liitekuvissa on esitetty pitkäaikaisen hajun esiintymisen muutos aluejakaumina ja liitekuvissa 4 5 lyhytaikaisen hajun esiintymisen muutos aluejakaumina eri tarkastelutapauksille: Pitkäaikaisen ( h) hajun esiintymisen muutokset Kuvat 28 3: absoluuttinen muutos, hajukynnys hy/m 3, 5 % ihmisistä aistii hajua, haju juuri aistittavissa Kuvat 3 33 : suhteellinen muutos, hajukynnys hy/m 3, 5 % ihmisistä aistii hajua, haju juuri aistittavissa Kuvat : absoluuttinen muutos, hajukynnys 5 hy/m 3, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju Kuvat : suhteellinen muutos, hajukynnys 5 hy/m 3, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju Lyhytaikaisen (3 s) hajun esiintymisen muutokset Kuvat 4 42 : absoluuttinen muutos, hajukynnys hy/m 3, 5 % ihmisistä aistii hajua, haju juuri aistittavissa Kuvat : suhteellinen muutos, hajukynnys hy/m 3, 5 % ihmisistä aistii hajua, haju juuri aistittavissa Kuvat : absoluuttinen muutos, hajukynnys 5 hy/m 3, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju Kuvat 49 5 : suhteellinen muutos, hajukynnys 5 hy/m 3, melko voimakas tunnistettavissa oleva haju Hajujen esiintymisen muutokset esitetään aluejakaumakuvissa niin, että positiiviset arvot (vihreä väri) kuvaavat hajutilanteen paranemista (eli haisee harvemmin) ja negatiiviset arvot (punainen väri) hajutilanteen heikkenemistä (eli haisee useammin) kyseisellä alueella. Tulevaisuudessa hajutilanne paranee selvästi laajalla alueella jätekeskuksen pohjoispuolella sekä suppealla alueella jätekeskuksen etelä- ja itäpuolella, alle 2 metrin etäisyydellä kompostointilaitoksesta. Hajutilanne heikkenee eli hajujen esiintyminen lisääntyy uuden jätetäytön alueella nykyisen jätekeskuksen kaakkoispuolella.

20 9 Vuoteen 25 mennessä hajutilanne paranee (absoluuttinen muutos) uuden, suljetun biojätteen käsittelylaitoksen perustamisen ansiosta aivan laitoksen eteläpuolella yli prosenttiyksikköä ja esimerkiksi n alueella tapauksesta riippuen prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 22 tilanteeseen (liitekuvat 28, 34 ja 46). Kompostointilaitoksen eteläpuolella noin 3 8 metrin etäisyydellä hajutilanne sen sijaan heikkenee. Vuoteen 28 mennessä nykyisen kaatopaikan sulkemisen ja uuden kaatopaikan perustamisen myötä hajutilanne heikkenee jätekeskuksen kaakkoispuolella yli prosenttiyksikköä ja paranee laajahkolla alueella jätekeskuksen pohjoispuolella yli prosenttiyksikköä (liitekuvat 29, 35 ja 47). Vuoteen 2 mennessä käyttöönotettava mekaanis-biologinen jätteenkäsittelylaitos parantaa alueen hajutilannetta niin, että vuoteen 22 verrattuna hajujen esiintyminen pienenee laajalla alueella jätekeskuksen pohjoispuolella yli prosenttiyksikköä. Hajujen esiintyminen lisääntyy vuoden 2 tilanteessa ainoastaan alle,5 kilometrin etäisyydellä jäteasemasta sen kaakkoispuolella (liitekuvat 3, 36 ja 48). Kaikkialla muualla tarkastelualueella hajujen esiintyminen on vähäisempää eli hajutilanne paranee. Hajujen esiintymisen suhteellinen muutos vuosien 22 ja 25 välillä on suuressa osassa tarkastelualuetta vähintään +2 % eli hajutilanne paranee yli viidenneksen nykyisestä (liitekuvat 3, 37 ja 49). Ainoastaan pienellä alueella jätekeskuksen eteläosassa hajutilanne heikkenee. Vuoden 28 tilanteessa hajutilanne paranee mm. n alueella yli 5 % nykytilanteeseen verrattuna (liitekuvat 32, 38 ja 5). Hajutilanne huononee yli 5 % jätekeskuksen kaakkoispuolella noin,5 km:n etäisyydelle asti. Vuosien 22 2 välillä hajutilanne paranee lähes koko tarkastelualueella: alueen pohjoisosassa yli 5 % ja eteläosassa yli,6 km:n etäisyydellä jätekeskuksesta 2 5 % (liitekuvat 33, 39 ja5). Hajutilanne heikkenee jätekeskuksen läheisyydessä yli 5 %, mutta suppeammalla alueella kuin vuoden 28 tilanteessa. 5 TULOSTEN ARVIOINTI Ohje- ja suositusarvot Maita, joissa on annettu selkeitä ohjearvoja tai ohjearvosuosituksia hajujen esiintymiselle ovat tiettävästi vain Saksa ja Tanska. Saksassa on Nordrhein-Westfahlenin osavaltiossa annettu vuonna 993 ohjeet, joiden mukaan selvää hajua saa esiintyä enintään % kokonaisajasta asutusalueilla ja 5 % ajasta teollisuusalueilla. Tunnit rekisteröityvät hajutunniksi jo lyhytaikaisen hajuaistimuksen jälkeen. Laitosta, jonka aiheuttama hajukuorma ei ylitä 2 %:a kokonaisajasta, ei pidetä alueen kokonaishajukuorman kan-

ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén

ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 30.11.2011

Lisätiedot

LIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta

LIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta LIITE 10 RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta IlMATIETEEN LAITOS FINNISH METEOROLOGICAL INSTITIJTE 13 SISÄLLYSLUEI7ELO 1 JOHDANTO.3 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.4

Lisätiedot

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila ILMATIETEEN

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT

NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT 2014 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2014 MML ILMANLAATU JA ENERGIA ASIANTUNTIJAPALVELUT 2014 NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa

Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Erillisselvitys ympäristövaikutusten arviointia varten Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.6.2015 Viite 1510016609 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT

ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT KAJAANIN ALUEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Pirjo Ranta Timo Rasila Sari Lappi KAJAANIN

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT

MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN ILMASTOINNIN SEKÄ LÄHIALUEEN AUTOLIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Sari Lappi Harri Pietarila MATINKYLÄN METROASEMAN BUSSITERMINAALIN

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi

PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS. Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5-50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila Sari Lappi PIENTEN POLTTOLAITOSTEN (5 50 MW) PIIPUN KORKEUDEN MITOITUS Birgitta Alaviippola Harri Pietarila

Lisätiedot

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta Alaviippola Sari Lappi VANTAAN ENERGIAN LÅNGMOSSEBERGENIN JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Birgitta

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS

NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS NUMMELAN LÄMPÖKESKUKSEN ILMANLAATUVAIKUTUKSET JA PIIPUN MITOITUS Kuva: 2015 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2015 MML Rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallilaskelmat ILMANLAATU

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011 Vastaanottaja Vapo Oy Biotech ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä..20 Viite 826477 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 20 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA HIILIMONOKSIDI JA BENTSEENI

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA HIILIMONOKSIDI JA BENTSEENI ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA HIILIMONOKSIDI JA BENTSEENI THE PRELIMINARY ASSESSMENT UNDER THE EC AIR QUALITY DIRECTIVES IN FINLAND CARBON MONOXIDE AND BENZENE Harri Pietarila Birgitta Alaviippola

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS ENERGIANTUOTANNON, TEOLLISUUDEN JA AUTOLIIKENTEEN TYPENOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Jatta Salmi Birgitta Alaviippola Pirjo Ranta Sari

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4

Lisätiedot

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 211 RIIHIMÄEN ILMANLAATUSELVITYS

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta

Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Järvenpään Perhelän korttelin tuulisuudesta Reijo Hyvönen, Tutkija, Ilmatieteen laitos, Tutkimus ja kehitys, Meteorologinen tutkimus/ Meteorologiset sovellutukset 1 Menetelmän kuvaus... 2 2 Tuulisuus Järvenpään

Lisätiedot

Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli

Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Elokuu 2009 82121622 7.10.2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA

HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA TUTKIMUSSELOSTUS VTT S 08186 08 3.10.2008 HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA Tilaaja: FINAVIA Helsinki Vantaa VTT TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTI-KESÄKUU 2010

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTI-KESÄKUU 2010 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.9.2010 82121622 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY YMPÄRISTÖPANEELI

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset Katja Lovén Katja.loven@fmi.fi 21.3.2013 Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut Ilmanlaadun arvioinnit; Leviämismallinnukset Ilmanlaadun mittaukset

Lisätiedot

Tuulioloista Suomen länsirannikolla

Tuulioloista Suomen länsirannikolla Tuulioloista uomen länsirannikolla Achim Drebs 1. Johdanto Tämä selvityksen tarkoitus on antaa lyhyt kuvaus tuulioloista uomen länsirannikolla Hangosta Hailuotoon. Mittauspaikkoja on valittu niin, että

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Liikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valtatien 13 varrella välillä Lappeenranta Nuijamaa

ILMANLAATUSELVITYS. Liikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valtatien 13 varrella välillä Lappeenranta Nuijamaa ILMANLAATUSELVITYS atta :J Kuva i Salm Liikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämismallinnus valtatien 13 varrella välillä Lappeenranta Nuijamaa ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 2014

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI TAMMI-MAALISKUU 2011

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI TAMMI-MAALISKUU 2011 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.5.2011 Viite 82133537 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY YMPÄRISTÖPANEELI

Lisätiedot

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005

LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA. Enwin Oy 7.10.2005 LAHDEN LIIKENNEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN JA VERTAILU KEHÄTIEN ERI LINJAUKSILLA Enwin Oy 7.10.2005 1 Selvityksen sisältö Lahden katuverkon ja eteläisen kehätien vaihtoehtoisten linjausratkaisujen liikennepäästöjen

Lisätiedot

10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori

10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori 10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori Tampereen Vesi Liikelaitos PL 487 33101 Tampere Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan keskuspuhdistamo Sulkavuoren vaihtoehto Hajujen leviämisen mallinnukset

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Hankilanneva_Valkeselvitys- YKJR150601- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.06.2015

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄ-SYYSKUU 2010

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄ-SYYSKUU 2010 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.10.2010 82121622 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN Päivämäärä

Lisätiedot

Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys

Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.4.2013 141-P19858 Raportti 1 (19) Sippola Hannu 16.4.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020

BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020 BIOPOLTTOAINEIDEN KÄYTÖN LISÄYKSEN VAIKUTUS KUOPION ILMANLAATUUN VUONNA 2020 Autoliikenteen, Haapaniemen voimalaitoksen ja kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöjen leviämismallinnus ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva:U PM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 21 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys hajupaneelin avulla

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys hajupaneelin avulla TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 156 2008 Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA UPM JA OY METSÄ-BOTNIA AB RAUMAN TEHTAAT JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 212 ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA

ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA ILMANLAADUN ALUSTAVA ARVIOINTI SUOMESSA OTSONI THE PRELIMINARY ASSESSMENT UNDER THE EC AIR QUALITY DIRECTIVES IN FINLAND OZONE Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Timo Salmi Tuomas Laurila Juha-Pekka

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR3231 Y01 Sivu 1 (11) Plaana Oy Jorma Hämäläinen Turku 16.8.2014 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Mittaus 14.6.2014 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2014 ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS 18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1820-1 Vihdin kunta Turku 19.12.2011 Matti Hult Asematie 30 Sivu 1(8) 03100 Nummela TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju)

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä

ILMANLAATUSELVITYS. Kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaus. Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Ilmanlaatu Raportti PR Y1036 1 Sivu 1 (7) Markku Kantola Niemijärventie 92 07600 Myrskylä Turku 19.11.2013 ILMANLAATUSELVITYS Päivärinne 504 405 23 4, Myrskylä Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 2016 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2015 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKA-JOULUKUU 2010 SEKÄ VUOSIYHTEENVETO 2010

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKA-JOULUKUU 2010 SEKÄ VUOSIYHTEENVETO 2010 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.2.2011 Viite 82121622 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN LOKA-JOULUKUU 2010 SEKÄ VUOSIYHTEENVETO 2010 ITÄ-UUDENMAAN

Lisätiedot