Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Riittakerttu Kaltiala-Heino nuorisopsykiatrian professori, vastuualuejohtaja TaY, lääketieteen yksikkö, TAYS, nuorisopsykiatrian vastuualue Nina Lindberg dosentti, klinikkaryhmäjohtaja, osastonylilääkäri HUS/HYKS, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä ja Kellokosken sairaala Klaus Ranta vs. klinikkaryhmäjohtaja HUS/HYKS, nuorisopsykiatrian klinikkaryhmä Veli-Matti Tainio ylilääkäri HUS/HYKS, nuorisopsykiatrian erityispalvelujen klinikka Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ei yleensä ennusta transsukupuolisuutta nuoruusiässä tai aikuisuudessa. Ennen puberteettia ei aloiteta fyysisiä hoitoja, eikä niiden tarvetta nuoruusiässä voi ennakoivasti arvioida lapsuudessa. Sukupuoli-identiteetin häiriöstä kärsivä lapsi tarvitsee kasvurauhaa. Nuoruusiän ja aikuisuuden sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisen suuntautumisen suhteen tulee jättää kaikki ovet avoimiksi. Nuoruusiän transsukupuolista identiteettiä pidetään varsin pysyvänä. Kun diagnoosi on varmistunut, voidaan harkita psyykkisesti vakaan ja huoltajiltaan kehitysvaiheen tarpeiden mukaista tukea saavan nuoren puberteetin jarruttamista sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymisen estämiseksi, sekä myöhemmin sukupuoliominaisuuksia muuttavaa hormonihoitoa. Nuoruusikäisen identiteetin pysyvyyden arvioiminen on haastavaa. Marja Työläjärvi apulaisylilääkäri TAYS, erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimusja hoitoyksikkö (EVA) Vertaisarvioitu VV Sukupuoli ei aina ole yksiselitteinen asia. Tavanomaisesta poikkeavat geneettiset ja hormonaaliset vaikutukset sekä epämuodostumat voivat johtaa tilanteisiin, joissa vastasyntyneen sukupuoli on epäselvä (1,2). Sukupuoli psykologisena ja sosiaalisena ilmiönä on vielä monimutkaisempi. Odotukset sukupuolen mukaisesta tavasta käyttäytyä, kokea ja ajatella sekä sukupuolirooliodotusten jäykkyys ja sitovuus vaihtelevat kulttuureittain. Sukupuoleen voi liittyä monenlaista ahdistusta (3). Osa ihmisistä kokee biologiseen sukupuoleensa kuulumisen niin vääränä ja vastakkaiseen sukupuoleen kuulumisen niin pakottavana, että on tarpeen fyysisin interventioin muuttaa ruumista vastaamaan identiteettiä (4). Terveydenhuollolle tämä asettaa vaatimuksen tunnistaa oikeat henkilöt: tarjota fyysiset sukupuoliominaisuudet muuttavaa hoitoa sitä tarvitseville (transsukupuolisille) ja olla vahingoittamatta muista ongelmista kärsiviä ihmisiä peruuttamattomilla fyysisillä interventioilla. Sukupuoli-identiteetin häiriöiden syitä ei tunneta (5,6). ICD-tautiluokituksen mukainen diagnoosi transsukupuolisuus (F64.0) ei ole yhteneväinen psykiatriassa laajasti käytetyn DSM-luokituksen mukaisen sukupuoli-identiteetin häiriön (302.85) kanssa (taulukko 1). Tässä kirjoituksessa käytämme kumpaakin käsitettä, kuten kulloinkin on mielekkäintä. Nykyään keskustellaan sukupuoli-identiteetin variaatioista huomattavasti laaja-alaisemmin kuin transsukupuolisuuden näkökulmasta (7,8). Tässä katsauksessa keskitymme ensisijaisesti sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arviointiin alaikäisillä. Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsuudessa Alle puberteetti-ikäisten lasten joukossa esiintyy sekä selkeää samastumista vastakkaiseen sukupuoleen että vastakkaisen sukupuolen rooliin tyypillisesti kuuluvia käyttäytymismuotoja ja kiinnostuksen kohteita. On esitetty, että suku puoli-identiteetin epätyypillisyyttä esiintyisi 3 6 %:lla pojista ja 5 12 %:lla tytöistä (6), mutta kunnollista epidemiologista tutkimustietoa lasten sukupuoli-identiteetin häiriön esiintyvyydestä ei ole (9,6). Lapsuuden sukupuoliidentiteetin häiriön diagnoosi (DSM-IV) voi perustua pelkästään sukupuoliepätyypilliseen käyttäytymiseen (taulukko 1). Yli 80 %:lla lapsista, joilla todetaan sukupuoliidentiteetin häiriö, ei ole sukupuoli-identiteetin häiriötä enää nuoruusiässä (10,11). Sen sijaan lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ennustaa aikuisuuden homoseksuaalisuutta, etenkin pojilla (10,12,13). Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriöistä ei ole voitu tunnistaa merkkejä, jotka luotettavasti ennustaisivat häi riön jatkumista tai sen katoamista puberteetissa ja puberteetin jälkeen. Tästä syystä fyysiset sukupuolen uudelleenmäärittelyn toimenpiteet ovat nykytiedon valossa lapsilla vasta-aiheisia, eikä sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten tutkimista ikään kuin valmiiksi ennen puberteettia voida perustella. Kansainvälisesti on havaittu palvelujen 819

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Hughes IA, Houk C, Ahmed SF ym. Consensus statement on management of intersex disorders. Arch Dis Child 2006;91: Meyer-Bahlburg H. Gender monitoring and gender reassignment of children and adolescents with a somatic disorder of sex development. Child Adol Psychiatric Clinics N Am 2012; Holman CW, Goldberg J. Caring for transgender adolescents in BC: Suggested guidelines. Ethical, legal and psychosocial issues in care of transgender adolescents. Vancouver Coastal Health, Transcend Transgender Support & Education Society and the Canadian Rainbow Health Coalition, Vancouver, Kanada Green R. Sexual identity Conflict in Children and Adults. New York: Basic Books Cohen-Kettenis P. Gender identity disorders. Kirjassa: Gillberg RC, Harrington H-C, Steinhausen A, toim. Clinicans Handbook of Child and Adolescent Psychiatry. Cambridge: Cambridge University Press Möller B, Schreier H, Li A, Romer G. Gender identity disorder in children and adolescents. Curr Probl Pediatr Adolesc Health Care 2009;39: Schilt K. Just one of the guys? Transgender men and the persistence of gender inequality. Chicago: The University of Chicago Press Drummond A. Grrl Alex. A personal journey to transgender identity. Worthing: Bramley Press Zucker KJ, Drummond KD, Bradley SJ, Peterson-Badali M. Troubled meditations on psychosexual differentiation: Reply to Hegarty (2009). Dev Psychol 2009;45: Steensma DT, Biemond R, deboer F, Cohen-Kettenis PT. Desisting and persisting gender dysphoria after childhood: a qualitative follow-up study. Clin Child Psychol Psychiatry 2011;16: Wallien M, Cohen Kettenis P. Psychosexual outcome of gender dysforic children. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2008;47: Bradley SJ, Zucker KJ. Gender identity disorder: A review of the past 10 years. J Am Acad Child Adol Psychiatry 1997;36: Zucker KJ. Gender identity development and issues. Child Adolesc Psychiatric Clin N Am 2004;13: devries A, Cohen-Kettenis P, Delemarre-van de Maal H. Caring for transgender adolescents in BC: Suggested guidelines. Clinical management of gender dysforia in adolescents. Vancouver Coastal Health, Transcend Transgender Support & Education Society and the Canadian Rainbow Health Coalition, Vancouver, Kanada DiCeglie D. Gender identity disorder in young people. Advances in psychiatric treatment 2000;6: Taulukko 1. Transsukupuolisuuden ja sukupuoli-identiteetin häiriön diagnoosien kriteerit tautiluokituksissa ICD 10 ja DSM-IV. Transsukupuolisuus F64.0 (ICD 10) Sukupuoli-identiteetin häiriö (DSM-IV) (302.85) A Halu elää ja tulla hyväksytyksi vastakkaisen suku puolen edustajana. Tavallisesti tähän liittyy toive saada kirurgista ja hormonaalista hoitoa oman ruumiin muuttamiseksi mahdollisimman samankaltaiseksi kuin toivottu sukupuoli. B Transsukupuolisen identiteetin kokemus on kestänyt vähintään kaksi vuotta. C Kyseessä ei ole muun mielenterveyshäiriön, esimerkiksi skitsofrenian oire tai kromosomipoikkeavuus. Lapsuudenaikaiset diagnoosit Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö F64.2 (ei tarkempaa kuvausta) A Voimakas ja jatkuva itsensä kokeminen vastakkaiseen suku puoleen kuuluvaksi (ei ainoastaan saadakseen kulttuurin mukaisesti vastakkaiselle sukupuolelle kuuluvia etuja). Ilmaistu halu olla vastakkaista sukupuolta. Toistuva esiintyminen vastakkaisen sukupuolen roolissa. Halu elää ja tulla kohdelluksi vastakkaisen sukupuolen roolissa. Vakuuttuneisuus, että omat tunteet ja reaktiot ovat tyypillisiä vastakkaiselle sukupuolelle. B Jatkuva epämukavuuden tunne, joka aiheutuu omasta sukupuolesta, tai tunne sopimattomuudesta oman sukupuolen rooliin. Itsepintainen halu päästä eroon ensi- ja toissijaisista sukupuoli tunnusmerkeistä. Tunne, että on syntynyt väärään sukupuoleen. C Häiriö ei ole samanaikainen fyysisen kaksineuvoisuustilan kanssa. D Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toimintakyvyn alueilla. Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsuudessa (DSM-IV) (302.6) Lapsilla A-kriteeri ilmenee vähintään neljällä seuraavista tavoista: Toistuvasti ilmaistu halu olla vastakkaista sukupuolta tai väite kuulumisesta vastakkaiseen sukupuoleen. Pojilla mieltymys naiseksi pukeutumiseen tai sen jäljittelyyn; tytöillä itsepintainen halu käyttää vain tyypillisesti maskuliinisia vaatteita. Vahva ja jatkuva mieltymys vastakkaisen sukupuolen rooliin kuvitteluleikeissä tai jatkuvat fantasiat vastakkaista sukupuolta olemisesta. Voimakas halu osallistua vastakkaiselle sukupuolelle tyypillisiin leikkeihin ja ajanvietteisiin. Vahva mieltymys vastakkaista sukupuolta oleviin leikkitovereihin. Lapsilla B-kriteeri ilmenee jollakin seuraavista tavoista: Pojilla oman siittimen tai kivesten pitäminen inhottavina tai vakuuttuneisuus siitä, että ne tulevat katoamaan tai että olisi parempi olla ilman niitä, tai vastenmielisyys rajuja leikkejä sekä tyypillisen maskuliinisia leluja, pelejä ja toimintoja kohtaan; tytöillä kieltäytyminen virtsaamasta istuallaan, väitteet siittimen omistamisesta tai sen tulevasta kasvamisesta tai ilmoitus halusta olla saamatta rintoja tai kuukautisia tai merkittävä vasten mielisyys tavanomaisia naisten vaatteita kohtaan. 820

3 tieteessä 16 Wallien M, Cohen-Kettenis P. Psychiatric comorbidity among children with gender identity disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46: Harter S. The construction of self. New York: Guilford Press Savin-Williams RC, Ream GL. Prevalence and stability of sexual orientation components during adolescence and young adulthood. Arch Sex Behav 2007;36: Mangs K, Martell B år i psykoanalytiska perspektiv. Lund: Studentliteratur 1995; Moshman D. Adolescent rationality and development. Cognition, morality, and identity. 3. painos. New York: Psychology Press Erikson E. Childhood and society. Harmonswordth UK: Penguin Muuss RE. Theories of adolescence. 6. painos. New York: McGraw-Hill Gardner M, Steinberg L. Peer influence on risk taking, risk preference, and risky decision making in adolescence and adulthood: an experimental study. Dev Psychol 2005;41: Sebastian C, Burnett S, Blakemore S-J. Development of the self-concept during adolescence. Trends Cognit Sc 2008;12: Cohen-Kettenis P, Steensma T, devries AL. Treatment of adolescents with gender dysphoria in the Netherlands. Child Adol Psychiatric Clinics N Am 2012; devries A, Noens I, Cohen-Kettenis P, van Berckelaer-Onnes I, Doreleijers T. Autism spectrum disorders in gender dyspohoric children and adolescents. J Autism Dev Disord 2010;40: Wren B. Early physical intervention for young people with atypical gender identity development. Clin Child Psychol Psychiatry 2000;5: devries AL, Steensma TD, Doreleijers TA, Cohen-Kettenis PT. Puberty suppression in adolescents with denger identity disorder: a prospective follow-up study. J Sex Med 2011;8: devries A, Cohen-Kettenis PT. Clinical management of gender dysforia in children and adolescents: the Dutch approach. J Homosex 2012;59: Grisso T, Appelbaum P. Comparison of standards for assessing patients capacities to make treatment decisions. Am J Psychiat 1995;152: Appelbaum P, Grisso T. Assessing patients capacities to consent to treatment. N Engl J Med, 1998;319: Pearce J. Consent to treatment during childhood. The assessment of competence and avoidance of conflict. Brit J Psychiat 1994;165: Potter R, Evans N. Child psychiatry, mental disorder and the law: is a more specific statutory framework necessary? Brit J Psychiat 2004;184:1 2. lisääntyvää kysyntää lasten sukupuolirooliin sopimattoman käyttäytymisen, etenkin poikien tyttömäisyyden vuoksi (6,9). Vaikka fyysisiä hoitoja ei aloitetakaan lapsille eikä myöhempää transsukupuolisuutta voida lapsuudessa päätellä, sukupuoliepätyypillisesti käyttäytyvien lasten perheillä voi olla konsultaation ja tuen tarvetta. Vanhemmat voivat tarvita tilaa käsitellä hämmennystään ja ahdistuneisuuttaan. Jopa lastensuojelutoimia edellyttäviä vihareaktioitakin on kuvattu (14). Tietoa ja tukea voidaan tarvita arjen ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi lapsen ja perheen verkostoissa. Sukupuoliepätyypillisesti käyttäytyvät lapset voivat joutua ikätoveripiirissä kiusatuiksi ja hyljeksityiksi, erityisesti tyttömäisesti käyttäytyvät pojat. Koulussa voi syntyä ongelmatilanteita esimerkiksi siitä, millä nimellä lapsi haluaa itseään kutsuttavan, mitä wc-tiloja hän käyttää tai miten suhtautua lapsen vaatimukseen saada käyttää koetun sukupuolen mukaisia pukeutumistiloja. Koulun aikuisilla voi olla näistä monenlaisia mielipiteitä, ja aikuisten näkemysten ristiriidat saattavat aiheuttaa lapselle kuormittuneisuutta ja sekundaarista oireilua (kuten ahdistuneisuutta, koulukieltäytymistä). Tilanteiden ratkaisuissa on otettava huomioon lapsen ajankohtainen ahdistuminen hyväksynnän ja ymmärryksen puutteesta tai vastoin sisäistä kokemustaan toimimisesta, mutta myös se, että valtaosan lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriöistä tiedetään katoavan murrosiässä. Liian innokas sitoutuminen lapsen transsukupuolisuuteen täydellisine sosiaalisine siirtymineen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa nuoruusikäisen on niin vaikea luopua omaksutusta roolista, että se itsessään aiheuttaa oireilua (10). Lisäksi on tietenkin huomioitava muiden lasten tarpeet ja oikeudet. Lapsen sukupuoli-identiteetin häiriöitä on aikaisemmin yritetty hoitaa psykoterapeuttisesti tavoitteena saada lapsi siirtymään normatiivisen sukupuoli-identiteetin suuntaan ja luopumaan sukupuoliepätyypillisestä käyttäytymisestä. Näissä hoidoissa ei ole onnistuttu. Päinvastoin, yritys pakottaa lapsi toisenlaiseksi kuin hän on saattaa aiheuttaa oireilua (mm. 6). Sen sijaan tilanteissa, joissa sukupuoli-identiteettihämmennys on sekundaarinen seuraus esimerkiksi traumaattisista kokemuksista, primaariongelman terapeuttinen käsittely voi johtaa sukupuoli-identiteettihämmennyksen katoamiseen (15). Nykyään keskitytään siihen, millaista tietoa ja tukea perheelle ja verkostolle tarvitaan, jotta lapsi saisi kasvaa rauhassa kokien olevansa hyväksytty, ja jotta vältyttäisiin ikäviltä sekundaari-ilmiöiltä, kuten koulukiusaamiselta ja psyykkiseltä oireilulta. On tärkeää huolehtia siitä, että kaikki tiet identiteetin kehittymisessä pysyvät avoimina. Valtaosahan kehittyy puberteetin myötä muuhun suuntaan kuin transsukupuoliseksi. Hollantilaiset asiantuntijat eivät suositakaan täydellistä sosiaalista siirtymää ennen puberteettia, vaan pyrkivät rajoitettuun turvalliseen kokeiluun (10). Englantilaiset asian tuntijat kallistuvat ehkä enemmän ajattelemaan, että perhe ymmärtää optimaalisen siirtymän asteen parhaiten, kunhan pidetään avoinna se, että identiteetti voi murrosiässä kehittyä moniin suuntiin (DiCeglie, D, Gender Identity Development CPD day, Tavistock clinic, Lontoo ). Sukupuoli-identiteetihämmennykseen liittyy lapsilla paljon samanaikaista psykiatrista oireilua, jonka hoidosta tietenkin tulee huolehtia (16). Samanaikainen psykiatrinen oireilu voi olla seurausta sukupuoli-identiteettihämmennyksestä ja siihen liittyvistä sosiaalisista pulmista, mutta se voi olla myös identiteettikehityksen ongelmille altistavaa tai tähän asiaan suoraan liittymätöntä. Sukupuoli-identiteetin häiriö nuoruusiässä Osalla lapsista lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö jatkuu, vahvistuu tai selkeytyy puberteetin käynnistyttyä nimenomaan transsukupuolisuuden suuntaan. Transsukupuolinen identiteettikokemus saattaa myös ilmaantua vasta puberteetin käynnistyttyä. Transsukupuolisuuden esiintyvyydestä nuoruusiässä ei ole julkaistu epidemiologista tutkimusta. Palveluihin hakeutuminen nuoruusiän transsukupuolisuuden kokemuksen vuoksi lisääntyy hiljalleen koko ajan esimerkiksi Hollannissa ja Britanniassa, joissa palvelut ovat olleet tarjolla jo pitkään (henkilökohtaiset tiedonannot ko. palveluista 2011 ja 2012). Tämä voi johtua aiemmin piiloon jääneiden tarpeiden esiin tulosta, ilmiön aidosta lisääntymisestä tai kulttuurisista syistä. Nuoruusikäisten transsukupuolisuutta pidetään varsin pysyvänä (5). Toisaalta nuoruusiän luonteeseen kuuluu identiteettien hakeminen ja kokeileminen eri elämänalueilla, joista suku 821

4 katsaus 34 Doig C, Burgess E. Withholding life-sustaining treatment: Are adolescents competent to make these decisions? Can Med Assoc J 2000;162: Batten DA. Informed consent by children and adolescents to psychiatric treatment. Aust NZ J Psychiat 1996;30: Downie R, Randall F. Parenting and the best interests of minors. J Med Philos 1997;22: Benes FM, Turtle M, Khan Y, Farol P. Myelination of a key relay zone in the hippocampal formation occurs in the human brain during childhood, adolescence and adulthood. Arch Gen Psychiat 1994;51: Luna B, Graver KE, Urban TA, Lazar NA, Sweeney JA. Maturation of cognitive processes from late childhood to adulthood. Child Dev 2004;75: Gogtay M, Giedd JN, Lusk L ym. Dynamic mapping of human cortical development during childhood through early adulthood. PNAS 2004;101: Sowell ER, Thompson OM, Toga AV. Mapping changes in the human cortex thoughout the span of life. Neuroscientist 2004;10: Dahl R. Adolescent brain development: A period of vulnerabilities and opportunities. Ann N.Y. Acad Sci 2004;2021: Steinberg L. Cognitive and affective development in adolescence. Trends Cogn Sci 2005;9: Sisk CL, Foster DL. The neural basis for puberty and adolescence. Nat Neurosci 2004;7: Sisk CL, Zehr JL. Pubertal hormones organize the adolescent brain and behaviour. Front Neuroendocrin 2005;26: Paus T, Keshavan M, Giedd JN. Why do many mental disorders emerge during adolescence? Nat Rev Neurosci 2008;9: Schulz KM, Molenda-Figueira HA, Sisk CL. Back to the future: The organizational-activational hypothesis adapted to puberty and adolescence. Horm Behav 2009;55: Mattila A. Sukupuolen korjaushoidot kohentavat transsukupuolisten potilaiden psykososiaalista toimintakykyä. Suom Lääkäril 2008;63: Royal College of Psychiatrists. Gender identity disorders in children and adolescents. Guidance for management. Council Report CR63, January 1998, Lontoo. 49 Smith Y, van Goozen S, Cohen- Kettenis P. Adolescents with gender identity disorder who were accepted or rejected for sex reassignment surgery: A prospective follow-up study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2001;40: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. puolisuus ja seksuaalisuus muodostavat yhden. Nuoruuden kehitys etenee varhaisnuoruuden sirpaleisista ja tilannesidonnaisista minäkäsityksistä keskinuoruuden vielä usein ristiriitaisia roolipiirteitä sisältävän identiteetin kautta myöhäisen nuoruuden omalähtöiseen, kokonaiseen identiteettiin (17). Osana identiteetin vakiintumista tapahtuu sukupuoli-identiteetin ja sek suaalisen identiteetin etsiminen, kokeilu ja kypsyminen. Homo- ja biseksuaaliset yllykkeet tai kokeilut sekä identiteettikokeilut ovat normatiivisia etenkin nuoruusiän varhaisvaiheessa (18). Identiteetin löytäminen tapahtuu monipuolisen fyysisen ja psyykkisen kehityksen kautta suhteessa toisiin ja ympäröivään maailmaan (19). Myös uskonnon, maailmankatsomuksen, politiikan, etnisyyden jne. alueilla nuori kohtaa perustavanlaatuisia identiteettihaasteita. Nuoruusikäisen samastuminen erilaisiin ryhmiin on usein äärimmäisen kiihkeää, mutta samastumisen kohde voi vaihtua (20,21,22). Nuoret ovat aikuisia alttiimpia suggestiolle ja mukautuvat helpommin ryhmäpaineisiin hyväksyntää saavuttaakseen (23). Nuoruusikä on sosiaalisen kognition kypsymisen aikaa. Sosiaalisen kognition kypsymisen edellytys on hermoston kypsyminen, joka jatkuu kolmannelle vuosikymmenelle (24). Näistä syistä sen arvioiminen, onko nuoren transsukupuolinen identiteetti niin vakiintunut, että varhaiset fyysiset hoidot ovat aiheellisia, on haastavampaa kuin aikuisten dia g nostiikka. Jo lapsuudessa ilmennyt, puberteettikehityksen käynnistyttyä vahvistunut transsukupuolinen identiteetti ei välttämättä ole vaikea dia g nostinen haaste sellaisella nuorella, joka tulee perheensä hyväksymäksi ja tukemaksi sellaisena kuin on ja jolla ei ole merkittäviä samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Yleensä tällaiset nuoret itse ryhtyvät määrätietoisesti toteuttamaan sosiaalista siirtymää toivottuun rooliin. Kaikkien alaikäisenä sukupuoli-identiteetin ongelmien takia palveluihin hakeutuvien tilanteet eivät kuitenkaan ole näin suoraviivaisia. Sukupuoli-identiteetin häiriöistä nuoruusiässä kärsivät henkilöt saattavat toivoa sukupuolen uudelleenmäärittelyä fyysisine hoitoineen, mutta he voivat myös olla epävarmoja hoitojen haluamisesta, muuttaa mieltään hoitotoiveesta tai toivoa/tarvita ennen kaikkea tukea hämmennyksen käsittelyyn ja oman identiteetin ja siihen sopivan itseilmaisun löytämiseen (5,14,25). Nuoruusiän olemukseen kuuluu tietty ehdottomuus ja lyhytjänteisyys. Kontaktin alkaessa toive fyysisistä hoidoista voi olla ehdoton ja hätäinen, vaikka nuoren lopulliset toiveet olisivatkin aivan erilaiset. Sukupuoli-identiteettiin liittyvä hämmennys nuoruusiässä voi liittyä myös esimerkiksi laaja-alaiseen kehityshäiriöön (26) tai muihin ongelmiin. Varhaiset fyysiset interventiot Nuoruusiässä lujittuneen transsukupuolisen identiteetin käyväksi hoidoksi katsotaan nuoren niin halutessa sukupuolen uudelleen määrittely. Tämä sisältää mahdollisuuden fyysisten hoitojen käynnistämiseen jo ennen kuin nuori on saavuttanut kaikki syntymäsukupuolensa sekundaariset sukupuoliominaisuudet. Varhain aloitetun fyysisen hoidon etuna on uskottavampi lopputulos toivotun sukupuolen fyysisten ominaisuuksien suhteen. Edelläkävijä varhaisissa interventioissa on Hollanti. Hollannin mallin mukaisessa lähestymistavassa varhaisnuorten hoidossa käytetään puberteetin jarruttamista gonadotropiineja vapauttavien hormonien (GnRh) analogein. Sukupuoliominaisuuksia muuttavia hormonihoitoja aloitetaan 16 vuoden iässä (14,25,27,28). Kirurgiset hoidot eivät Hollannissakaan ole mahdollisia alaikäisille. Puberteetin jarrutushoitoja transsukupuolisuuden takia ei tule harkita ennen kuin puberteetti on edennyt ainakin Tannerin vaiheeseen II/III. Jarrutuksen tavoitteena on estää ei-toivottujen sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen, ehkäistä vääriksi koettuihin fyysisiin muutoksiin liittyvää sekundaarista psykiatrista oireilua ja antaa varhaisnuorelle aikaa harkita sukupuolen uudelleenmäärittelyyn etenemistä ilman pelkoa, että kehityksen eteneminen tärvelee mahdollisuudet saavuttaa toivottu fyysinen lopputulos myöhemmin (6,14, 25,27). Hollannin mallin (25,29) mukaisesti varhainen puberteetin jarrutusinterventio on mahdollinen, kun samastuminen vastakkaiseen sukupuoleen on alkanut jo lapsuudessa ja vahvistunut nuoruudessa, kun varhaisnuorella ei ole vasta-aiheisia vakavia mielenterveyden häiriöitä tai päihdehäiriöitä ja kun hänen elämänolosuhteensa ovat kehitystä tukevalla tavalla turvalliset ja vakaat. Perheen tasapainoinen suhtautuminen kyky tukea nuorta on alaikäisen transhen 822

5 tieteessä Nuoruusikäisten transsukupuolisuutta pidetään varsin pysyvänä. kilön sukupuolen uudelleenmäärittelyprosessin aloittamisen reunaehto (14,25). Puberteetin jarrutus on palautuva toimenpide. Jarrutuksen aloittaminen ei automaattisesti merkitse päätöstä vastakkaisen sukupuolen ominaisuudet tuottaviin hoitoihin etenemisestä myöhempinä vuosina. Vaikka jarrutus harkitaan tarkoin kriteerein, joillakin nuorilla identiteettikehitys vaihtaa sittenkin vielä suuntaansa, ja nuori haluaakin antaa kehityksen mennä biologisen sukupuolensa mukaista polkua (Gender Identity Development CPD day, Tavistock clinic, Lontoo ). Toisaalta transsukupuolinen identiteetti saattaa ilmentyä ensi kertaa vasta puberteettikehityksen käynnistyttyä. Hormonaalisten hoitojen lähestymistapa suunnitellaan silloin diagnoosin varmistumisen jälkeen yksilöllisesti, nuoren fyysinen kehitysaste huomioiden. Sukupuolihormonit, aivot ja ajattelu- sekä päätöksentekokyky Päätöksentekokyky terveyttä koskevassa asiassa edellyttää kykyä ymmärtää ratkaistavaan kysymykseen liittyvää informaatiota ja suhteuttaa se omaan tilanteeseen, punnita vaihtoehtoja seuraamuksineen ja ilmaista valinta (30,31). Aikuisen psyykkisesti terveen ihmisen oletetaan olevan kykenevä tekemään terveyttään koskevat päätökset. Lapset eivät kykene päätöksentekoon mutkikkaissa asioissa (kuten terveys ja sairaus). Siksi vanhemmat tekevät päätökset lapsen puolesta tämän edun mukaisesti (32,33). Jos vanhempien toiminta ei aja lapsen etua, kyseessä saattaa olla lastensuojeluasia. Nuoruusiässä päätöksentekokyky lisääntyy asteittain. Sukupuolihormonien toiminnan käynnistyminen käynnistää voimakkaat laadulliset muutokset myös keskushermostossa. Hermoverkot ja niiden väliset yhteydet kehittyvät ja kognitiiviset perusprosessit ja niille rakentuvat abstraktiokyky, ongelmanratkaisukyky ja esimerkiksi aikaperspektiivin taju alkavat kehittyä voimakkaasti. Päätöksentekokyvyn vahvistuminen perustuu tähän kehitykseen. Aivojen kehitys jatkuu kolmannelle vuosikymmenelle. Nuoruusiässä keskushermoston ja ajattelun kehitys ovat vielä kesken. Toisinaan argumentoidaan (Piaget n kognitiiviseen teoriaan viitaten), että 14-vuotiasta pitäisi kohdella itsenäisesti päätöksentekokykyisenä itseään koskevissa kysymyksissä, koska ajattelu saavuttaa silloin formaalisten operaatioiden tason, ilmentää kykyä aikaperspektiivin ja vaihtoehtojen punnintaan ja itsereflektioon (27,34). Päätöksentekokyky omaa terveyttä koskevassa asiassa ei kuitenkaan riipu yksinomaan kognitiivisesta tasosta, vaan siihen vaikuttavat tunne-elämän kypsyys, joka on nuoruusiässä jäljessä nuoren kognitiivisesta kehityksestä, nuoruusikään kuuluva kehityksen etenemisen ja taantumisen vaihtelu, nuoruusiässä usein vaihtelevat arvot sekä kyky tehdä ulkoisista paineista riippumattomia päätöksiä (32,33,34,35,36). Modernein kuvantamistekniikoin on osoitettu, että myös abstrakti ajattelu kypsyy paljon Piaget n formaalisten operaatioiden tason jälkeen, vielä yli 20-vuotiaana (37,38,39,40). Erityisesti esimerkiksi kyky punnita riskejä ja säädellä toimintaa tunnepitoisissa asioissa kehittyy vasta nuoressa aikuisuudessa (41,42). Yhtenä puberteetin jarrutuksen tavoitteena on antaa nuorelle lisäaikaa niin, että hän voi tehdä päätökset palautumattomista hoidosta kypsemmässä vaiheessa, mutta ilman aikuisuuteen liittyviä sukupuoliominaisuuksia, joiden poistaminen on vaikeampaa kuin niiden kehittymisen estäminen (6,14,27). Koska sukupuolihormonien erittyminen on myös aivojen nuoruusiän kehityksen edellytys (43,44,45,46), on tärkeää miettiä, kehittyvätkö ajattelukyky ja päätöksentekokyky ikätasoisesti, jos sukupuolihormonien toiminta estetään. Tutkimusta aivojen kehityksestä puberteetin jarrutuksen aikana on tekeillä (devries, A, henkilökohtainen tiedonanto). Diagnostiikka ja hoito Suomessa Suomen lainsäädännön mukaan sukupuolen juridinen uudelleenmäärittäminen ja uuden henkilöllisyyden vahvistaminen edellyttää täysiikäisyyttä (laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta 2002/563). Sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten tutkiminen on asetuksilla 1053/2002 ja 476/2010 määritetty ja keskitetty TAYS:iin ja HUS:iin. Tutkimusten ja hoidon prosessia ja vaikuttavuutta aikuisilla on esitelty aikaisemmin Suomen Lääkärilehdessä (47). Alaikäisten palvelut on vuodesta 2011 alkaen järjestetty TAYS:n EVA-yksikön nuorten transtyöryhmässä ja HYKS:n nuorisopsykiatrian keskitetyissä palveluissa. Aiemmin tutkimuksiin hakeutuminen oli mahdollista vasta täysi-ikäisenä. Tutkimuksiin pääsee lääkärin lä 823

6 katsaus hetteellä. On suositeltavaa, että ennen lähettämistä poissuljetaan tai hoidetaan tasapainoon alaikäisen vakava mielenterveyshäiriö, päihdehäiriö ja akuutti lastensuojelutarve mieluiten oma alueen nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Lähetteessä kuvataan tehdyt nuorisopsykiatriset perustutkimukset, joihin kuuluvat psykiatristen häiriöiden diagnostiikka, laaja nuoren kehitysvaiheen selvitys, hänen elinolosuhteidensa selvitys ja arviointi ikätoverisuhteista, perheen toiminnasta ja nuoren psykososiaalisesta toimintakyvystä. Keskitetyissä yksiköissä tehtävät tutkimukset noudattavat kansainvälisiä suosituksia (5,14,25, 48). Nuorisopsykiatriset perustutkimukset tehdään tai täydennetään tarvittaessa. Sukupuoliidentiteetin häiriön diagnostiikka perustuu strukturoituihin ja vapaamuotoisiin nuoren ja perheen haastatteluihin, joissa sukupuoli-identiteettiä arvioidaan suhteessa identiteetin kokonaiskehitykseen. Moniammatilliseen tutkimusprosessiin kuuluvat myös ajankohtaiseen identiteettiongelmaan mahdollisesti liittyvien traumaattisten kokemusten ja niistä selviytymisen kartoitus. Mikäli ilmenee merkittävää psykopatologiaa, tutkimuksia laajennetaan sen vaatimalla tavalla ja arvioidaan psykiatristen häiriöiden merkitystä ajankohtaisessa identiteettiongelmassa ja sen hoidossa. Tarvittavat hoitoonohjaukset suoritetaan. Muutosvalmiuden ar viointi ja tarvittaessa realistisen muutosvalmiuden tukeminen kuuluvat prosessiin. Koska nuorten kehityspolut ovat hyvin erilaisia, tutkimusten kulku on yksilöllinen. Vähintään 6 kuukauden seuranta transtyöryhmässä kuitenkin toteutuu. Tähän mennessä tutkimuksiin on lähetetty noin 60 nuorta. Tämä on paljon enemmän kuin olisi odotettavissa transsukupuolisuuden esiintyvyyttä aikuisilla koskevien tutkimusten mukaan (47). Valtaosa tutkimuksiin ohjautuneista on biologisia tyttöjä, vaikka miehestä naiseksi -transsukupuolisuus on väestössä yleensä tavallisempaa kuin naisesta mieheksi. Syytä poikkeukselliseen sukupuolijakaumaan ei toistaiseksi tiedetä. Koska toiminta on nuorta, merkittävä osa tutkimuksista on vielä kesken. Lapsille ei tehdä varsinaisia sukupuolen uudelleen määrittelyn edellytysten arvioita, mutta erityistason palveluja voidaan konsultoida erityisen hankalissa lapsen sukupuoli-identiteetin häiriötilanteissa. Sukupuoli-identiteetin häiriöstä kärsivät lapset tarvitsevat ennen kaikkea ikätasoista kehityksellistä tukea, kaikille lapsille kuuluvaa hyväksyvää huolenpitoa ja kasvurauhaa. Siitä voivat huolehtia osaltaan kaikki perheen kohtaavat ammattihenkilöt. On tärkeää hälventää mahdollista häpeää ja salailun tarvetta sekä ympäristön ennakkoluuloja, suojata lasta syrjinnältä ja sietää epävarmuutta puberteetin jälkeisestä kehityksestä. Mahdollisia samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä hoidetaan oireiden luonteen ja vakavuuden edellyttämällä tavalla. Alaikäisen vakavan mielenterveyden häiriön ja vakavan päihdeongelman hoito on ensisijaista ennen sukupuolen uudelleenmäärittelyn polulla etenemistä. Mahdollisiin lastensuojelutarpeisiin on vastattava tilanteen vaatimalla tavalla. Nuori voi myös tarvita nuorisopsykiatrista hoitoa esimerkiksi depressioon ja ahdistuneisuushäiriöihin transsukupuolisuuden tutkimusten aikana ja niiden jälkeen, riippumatta siitä, eteneekö hän fyysisiin hoitoihin vai ei. Masennus ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat tutkimukseen hakeutuvilla nuorilla tavallisia. Nuoruusiän kehityksen kannalta on haitallista, jos sukupuoli-identiteetin ongelman katsotaan selittävän kaikki oireet, eikä toimintakykyä alentavaan oireiluun puututa kuten yleensä. Nuoruusikäisellä ei ole varaa eristäytyä sosiaalisista suhteista tai jäädä pois koulusta kuukausiksi tai jopa vuosiksi. Ei ole syytä olettaa, että häiriöiden kroonistumisen tai syrjäytymisen riski olisi pienempi, jos tilanteen kehittymisen alkusyynä on ollut sukupuoli-identiteettiä koskeva hämmennys. Kaikkea samanaikaista psykiatrista oireilua ei liioin tule tulkita sekundaariseksi suku puoli-identiteetin ongelmille. Mikäli nuorella on hoitoa vaativaa psykiatrista oireilua transsukupuolisuuden diagnostisen prosessin aikana, hän tarvitsee häiriön luonteen mukaiset hoitotoimenpiteet niin transsukupuolisuuden tutkimusten kuin mahdollisten fyysisten hoitojen aikana. Ei voida olettaa, että kaikki häiriöt automaattisesti korjaantuisivat sukupuolen uudelleenmäärittelyn kautta. Nuoren mielenterveydestä ei voi saada totuudenmukaista kokonaiskäsitystä ilman vanhemmuuden ja vanhempisuhteiden arvioimista. Nuoren varhaisvaiheen kehityksestä voidaan saada tietoa vain vanhemmilta/huoltajilta. Toisaalta perheen tuki on ratkaisevan tärkeää sukupuolen uudelleenmäärittelyn kaltaisessa psyykkisesti vaativassa muutoksessa (14,25). 824

7 tieteessä Varhain aloitetun sukupuolen uudelleenmäärittelyn seurantatutkimusta on julkaistu hyvin vähän. Hollantilaisessa seurantatutkimuksessa (49) edellä kuvatuin kriteerein varhaiseen fyysiseen interventioon ohjatut nuoret olivat nuorina aikuisina hyvin tyytyväisiä hoitoon sukupuolen kokemuksen, seksuaalisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Myös ne, jotka eri syistä eivät soveltuneet varhaiseen fyysiseen interventioon, voivat kuitenkin seurannassa paremmin kuin tutkimuksiin tullessaan. Lopuksi Sukupuolen uudelleenmäärittely perustuu lopulta samaan dikotomiseen sukupuolijärjestelmään, mistä heteronormatiivista kulttuuria kritisoidaan. On vaikea arvata, miten nuoruusikäisten kokemaan ahdistukseen sukupuolikysymyksistä ja tarpeeseen hakeutua sukupuolen uudelleenmäärittelyyn vaikuttaisi, jos kulttuurimme kehittyisi sellaiseen suuntaan, että omien feminiinisten ja maskuliinisten puolien ilmaiseminen olisi kaikille aidosti sallittua henkilön itsensä kannalta kulloinkin sopivalla tavalla; antaisiko se nuorille enemmän vapautta kokeilla tekemättä jyrkkiä valintoja (esim. 7,8)? n English summary > in english Gender identity disorders in children and adolescents Norspan lievittää kipua tasaisesti 7 päivää ympäri vuorokauden. NOR-2012-JUL-03 Norspan 5 mikrog/t, 10 mikrog/t ja 20 mikrog/t depotlaastari Norspan on matala-annoksinen vahva opioidi. Vaikuttava aine: buprenorfiini. Käyttöaiheet: Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia. Ei sovi akuutin kivun hoitoon. Annostus ja antotapa: Vähintään 18-vuotiaat: Aloitusannoksena tulee käyttää pienintä Norspan-annosta (5 mikrog/t). Potilaan aiempi opioidien käyttö, yleistila ja sairaus tulee ottaa huomioon. Hoidon aloitus- ja titrausvaiheessa potilaiden tulee käyttää lyhytvaikutteisia vara-analgeetteja tavanomaisilla suositusannoksilla tarpeen mukaan, kunnes Norspanin analgeettinen teho saavutetaan. Annosta ei tule suurentaa, ennen kuin hoitoa on jatkettu 3 päivää, jolloin maksimivaikutus on saavutettu. Annoksen suurentamiseksi laastari tulee vaihtaa suurempaan tai laastareita tulee kiinnittää eri ihoalueille, ei kuitenkaan useampaa kuin 2 laastaria samanaikaisesti. Uutta laastaria ei saa kiinnittää samalle ihoalueelle ennen kuin edellisen käytöstä on kulunut 3-4 viikkoa. Laastaria käytetään yhtäjaksoisesti 7 päivän ajan. Hoitoa ei tule jatkaa pitempään kuin on ehdottoman välttämätöntä. Vasta-aiheet: Yliherkkyys buprenorfiinille tai apuaineelle. Opioidiriippuvuus tai huumevieroituksen hoito. Tilanteet, joissa hengityskeskus ja hengitystoiminta ovat vaikeasti lamaantuneet tai saattavat lamaantua vaikeasti. MAO-estäjien käyttö, myös edeltävien 2 viikon aikana. Myasthenia gravis. Delirium tremens. Varoitukset ja varotoimet: Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos potilaalla on epilepsia, pään vamma, sokki, tuntemattomasta syystä johtuva tajunnan tilan aleneminen, kallonsisäinen leesio, kohonnut aivopaine tai vaikea maksan vajaatoiminta. Buprenorfiinin käyttöön on liittynyt merkitsevää hengityslamaa etenkin, kun sitä on annettu laskimoon. Buprenorfiinilla on rajallista euforisoivaa vaikutusta ja se voi aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä fyysistä riippuvuutta. Yhteisvaikutukset: MAO-estäjät (ks. Vasta-aiheet). CYP3A4-estäjät ja -indusorit ja maksan verenkiertoa mahdollisesti heikentävät lääkevalmisteet saattavat vaikuttaa buprenorfiinin farmakokinetiikkaan. Bentsodiatsepiinit ja muut keskushermoston toimintaa lamaavat aineet voivat aiheuttaa famakodynaamisia yhteisvaikutuksia. Raskaus ja imetys: Raskaudenaikainen käyttö on vasta-aiheista, eikä hedelmällisessä iässä olevien naisten tule käyttää Norspania ilman tehokasta ehkäisyä. Käyttöä imetyksen aikana tulee välttää. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Norspan vaikuttaa voimakkaasti ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset ja yleiset: päänsärky; huimaus; uneliaisuus; ummetus; suun kuivuminen; pahoinvointi; oksentelu; kutina; punoitus; kiinnityskohdan reaktiot; ruokahaluttomuus; sekavuus; masentuneisuus; unettomuus; hermostuneisuus; ahdistuneisuus; parestesiat; vasodilataatio; hengenahdistus; vatsakipu; ripuli; dyspepsia; ihottuma; hikoilu; eksanteema; väsymys; voimattomuus; kipu; turvotus; rintakipu. Harvinaisemmat, ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (VMH c ALV) 2/2013: 5 mikrog/t, 4 depotlaastaria: 29,21 ; 10 mikrog/t, 4 depotlaastaria 51,79 ; 20 mikrog/t, 4 depotlaastaria: 91,44. Korvattavuus: Peruskorvattava reseptilääke. Määräämisehto: Valmistetta saa määrätä vaikeiden kiputilojen hoitoon perehtynyt lääkäri. Huom. Lue valmisteyhteenveto ennen lääkkeen määräämistä. Lisätietoja: Mundipharma Oy 825

8 English summary Riittakerttu Kaltiala-Heino Professor of Adolescent Psychiatry University of Tampere, School of Medicine Director, Tampere University Hospital, Department of Adolescent Psychiatry Nina Lindberg Klaus Ranta Veli-Matti Tainio Marja Työläjärvi Gender identity disorders in children and adolescents The prevalence of gender identity disorder in childhood is not known, but it is known that 4/5 of children presenting with the disorder are not transsexual in adolescence and adulthood. If the identification with the opposite sex persists and intensifies during puberty, the adolescent does not present with severe mental disorders, and has received age appropriate and realistic support from her/his parents regarding gender identity and its treatment, pubertal blocking after the early stages of puberty is nowadays considered appropriate to prevent the development of undesired secondary sex characteristics. Cross-sex hormones can be initiated prior to adulthood, but in Europe surgical treatments are not available for minors. Assessing the stability of adolescent identity is, however, challenging, as precisely identity development is an important task of this developmental phase. 825a

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201602251250 Author(s): Kaltiala-Heino, Riittakerttu;

Lisätiedot

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Identiteetin rakentuminen nuoruusiässä 14.4.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mistä identiteetti muodostuu? lidentiteetti on ainutlaatuinen kokonaisuus, jokaisella omanlainen lidentiteetin

Lisätiedot

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa

Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Nuorisopsykiatriaa pähkinänkuoressa Espoon Valtuustosali Laura Suomalainen, LT nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, Apulaisylilääkäri HYKS Nuorisopsykiatria Nuoruusikä Nuoruusikä käynnistyy puberteetista

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Seksuaaliterveyden kysymyksiä sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arvioon hakeutuvilla nuorilla

Seksuaaliterveyden kysymyksiä sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arvioon hakeutuvilla nuorilla Seksuaaliterveyden kysymyksiä sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arvioon hakeutuvilla nuorilla ARTIKKELI Riittakerttu Kaltiala-Heino, nuorisopsykiatrian professori, TaY, vastuualuejohtaja, TAYS

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kun sukupuoli on nuorelle ongelma

Kun sukupuoli on nuorelle ongelma Riittakerttu Kaltiala-Heino, Marja Työläjärvi ja Laura Suomalainen Kun sukupuoli on nuorelle ongelma Sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin hakeutuvien nuorten määrä kasvaa kautta länsimaiden. Etenkin nuoruusiässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY

Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY Terveydenhuollon näkökulmia siihen, ettei kokemus sukupuolesta ole joko-tai Aino Mattila, LT TRANS-poliklinikka, TAYS Terveystieteen laitos, TaY Helsinki 24.4.2010 Enemmänkin kysymyksiä mistä kysymys?

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin tehtävät muutokset Huomautus: Kyseessä olevat valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen kohdat ovat lausuntopyyntömenettelyn tuloksia.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella

Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella Transsukupuolisuuden tutkimus ja hoidon aloitus nuorella Elina Holopainen, LT HUS, Naistenklinikka, Lisääntymislääketieteen yksikkö Naistentautien alueellinen koulutus Biomedicum 5.3.2018 Esitelmän sisältöä

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Empatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************

Empatiaosamäärä. Nimi: ******************************************************************************** Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA

TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 1 Aki Taanila TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA 31.10.2008 2 TILASTOLLINEN LAADUNVALVONTA Tasalaatuisuus on hyvä tavoite, jota ei yleensä voida täydellisesti saavuttaa: asiakaspalvelun laatu vaihtelee, vaikka

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa Pyrkimyksenä kirjoittaa käytännönläheinen opas opettajien ja koulun muun henkilökunnan käyttöön Kirjoitettu luokanopettajan näkökulmasta Yhteistyön

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin

Lisätiedot

.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan.

.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. KEHITYSPSYKOLOGIA.tutkii yksilön FYYSISTÄ, PSYKOSOSIAALISTA ja KOGNITIIVISTA kehitystä syntymästä kuolemaan. TEHTÄVÄT: 1. TEHTÄVÄ FYYSINEN KEHITYS ( ja temperamentti) s. 26 32 ja 99 102 Minkä ikäisenä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa

Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo Lataa Kirjailija: Raul Soisalo ISBN: 9789526755656 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.33 Mb Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA?

ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? ONKO IHMISPIIRROKSISTA APUA MASENTUNEIDEN JA ITSETUHOISTEN LASTEN TUTKIMUKSISSA? Heikki Merimaa Psykologi Tays/ lastenpsykiatria Tutkimuksen lähtökohdat Juuret Itsetuhoisen lapsen hoitopolku projektissa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia.

VALMISTEYHTEENVETO. Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Norspan 5 mikrog/t depotlaastari Norspan 10 mikrog/t depotlaastari Norspan 20 mikrog/t depotlaastari 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi 5 mikrog/t depotlaastari

Lisätiedot

Vaikeasti vammaisen lapsen vanhempana ajatuksia elvytyksestä ja tehohoidosta.

Vaikeasti vammaisen lapsen vanhempana ajatuksia elvytyksestä ja tehohoidosta. Vaikeasti vammaisen lapsen vanhempana ajatuksia elvytyksestä ja tehohoidosta. Perheiden kokemusten perusteella koottuja, hoitorajoituksia koskevia ongelmia: Jatkuva muistuttaminen lapsen menehtymisen mahdollisuudesta

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio.

Vaaleankeltainen, opalisoiva piparmintun tuoksuinen ja makuinen suspensio. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nystimex, 100 000 IU/ml oraalisuspensio 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 100 000 IU nystatiinia. Apuaineet: metyyliparahydroksibentsoaatti 1 mg natrium1,2 mg/ml,

Lisätiedot

Cislapsi on lapsi, joka on täysin samaa mieltä sukupuolestaan kätilönsä kanssa.

Cislapsi on lapsi, joka on täysin samaa mieltä sukupuolestaan kätilönsä kanssa. TRANSLAPSET JA -NUORET SUOMESSA 2018 Sanastoa: Cislapsi on lapsi, joka on täysin samaa mieltä sukupuolestaan kätilönsä kanssa. Transtytöksi sanotaan sellaista tyttöä, jolla on pojan sukuelimet, mutta vakaa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

TERAPIAT SUREVAN TUKENA

TERAPIAT SUREVAN TUKENA TERAPIAT SUREVAN TUKENA Esimerkkejä terapian mahdollisuuksista Asta Suomi: YTT, Psykoterapeutti (psykodynaaminen ja ratkaisukeskeinen orientaatio) SURU ON KOKEMUKSENA VAPAASTI ELÄVÄ OUTI JÄNTTI: FM, VAATIVAN

Lisätiedot

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO 13.11.2017 www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste TIEDON SAANTI "Onko tämä normaalia?",

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan.

Hoito: Yksilöllinen annos, joka säädetään seerumin kaliumarvojen mukaan. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Kaliumklorid Orifarm 750 mg depottabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depottabletti sisältää 750 mg kaliumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Mielentilatutkimus Tuomioistuimen

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Mitä tämä voisi olla? Perusselvitykset. 17.5.2016 Ari Rosenvall, yleislääket. el. Perusselvitykset Varhaisen diagnostiikan peruskivi on varhainen havaitseminen.

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu vain IgE-välitteisen allergian spesifiseen diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI SOLUPRICK SQ hyönteismyrkyt, liuos ihopistotestiin - 801 Mehiläisen myrkky (Apis mellifera) - 802 Ampiaisen myrkky (Vespula spp.) 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. HYKS Neurologian klinikka PL 300 00029 HUS

LOKIKIRJA. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin. Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman. HYKS Neurologian klinikka PL 300 00029 HUS Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto-oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Prof. Timo Erkinjuntti HYKS Neurologian klinikka PL 300 00029 HUS Sähköposti:

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl

Johdanto korvaushoitoon. Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Johdanto korvaushoitoon Mauri Aalto Ylilääkäri EPSHP, Päihdepsykiatrian pkl Opiaatit 1 Päihdekäyttö perustuu niiden mielihyvää lisäävään ja käyttäytymistä vahvistavaan vaikutukseen Kaikkia opioideja kohtaan

Lisätiedot

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015

Esiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015 Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Virheen diagnostiikka

Virheen diagnostiikka Virheen diagnostiikka Työolot ja organisaatio Yksilön ja systeemin näkökohta Millaisia virheitä tapahtuu? Miten virheet havaitaan? To Err Is Human Diagnostic Treatment Preventive Other Types of errors

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Sähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti

Sähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti Sähköpostiohjeet 1 Uuden PST tiedoston luominen sähköposteille... 3 Tärkeää!... 3 Tiedoston luominen... 3 Kansioiden luominen datatiedostoon... 5 Pikatoimintojen luominen... 8 Odottaa vastausta allekirjoitus...

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

P A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.

P A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11. P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa

Lisätiedot

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET

ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi annospussi sisältää glukosamiinisulfaattinatriumkloridikompleksia vastaten 1,5 g glukosamiinisulfaattia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi annospussi sisältää glukosamiinisulfaattinatriumkloridikompleksia vastaten 1,5 g glukosamiinisulfaattia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Glucosamin Orifarm 1,5 g jauhe oraaliliuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi annospussi sisältää glukosamiinisulfaattinatriumkloridikompleksia

Lisätiedot

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala

Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä

Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi

Kokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani

Lisätiedot

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta

II- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys

Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011

SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 SISÄISEN KASVUN RYHMÄ 2011 CHI KUNG MEDITAATIO TIETOISUUS ELINVOIMA LIFESTYLE TIISTAISIN klo 1900-2100 keväällä 12 kertaa 18.1.-12.4.11 (ei hiihtolomalla 22.2.) ESPOON IYENGARJOOGAKESKUS NIITTYKUMPU Niittykummuntie

Lisätiedot