Strategic environmental assessmentin arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategic environmental assessmentin arviointi"

Transkriptio

1 Strategic environmental assessmentin arviointi Ghanalaisen Hon kaupungin Strategic environmental assessmentin arviointi Itä-Suomen yliopisto Ympäristöpolitiikka ja -oikeus Kandidaatin tutkielma ja seminaari Emmi Leppänen Ohjaaja: Jussi Semi Opponentti: Wilma Viljanmaa

2 Sisältö 1 Johdanto Tutkimuskysymykset, tutkimuksen tavoitteet ja teoreettinen viitekehys Strategic environmental assessment työkaluna luotaessa kestävää ympäristöpolitiikkaa Hon Medium term development planin SEA Ghanan lainsäädännön vaatimukset Medium term development planille ja Strategic environmental assessmentille Maailmanpankin instituutiokeskeisen SEA:in tavoitteet Analyyttinen osuus Osallistujien määrittäminen Oppimisprosessi Hon SEA:in arviointi SEA:in kuuden tavoitteen esiintyminen Hon SEA:issa Instituutiokeskeisen SEA:in tavoitekohdat Hon SEA:issa Analyyttinen osuus Hon SEA:issa Osallistujien määrittäminen Hon SEA:issa Hon SEA:in parantaminen oppimisen kautta Johtopäätökset Lähdeluettelo 2

3 1 Johdanto Lähden kandidaatin tutkielmassani tarkastelemaan Lahden kaupungin kehitysyhteistyötä Ghanalaisen Hon kunnan kanssa. Kehitysyhteistyön painopisteinä on ollut tähän mennessä ekologisen sanitaation kehittäminen sekä jätehuolto (Suomen Kuntaliitto, 2011). Ghanalaisilla kunnilla on ollut velvoitteena laatia Medium term development plan (MTDP), joka on luotu Hon kunnassa vuosille Kehityssuunnitelma kattaa yhteiskunnan eri osa-alueita niin talouden, vesitalouden, terveyden, koulutuksen kuin ympäristön osalta. Suunnitelman on tarkoitus ohjata kyseisellä aikavälillä kunnan kehitystä. Suunnitelman päärahoittajina toimivat kunta, valtion rahasto sekä pienempinä rahoittajina kehitysyhteistyökumppanit Suomesta ja Kanadasta. (MTDP, 2010, 131.) Medium term development plania on jälkikäteen täydennetty Strategic environmental assessment planilla (SEA), jonka tarkoituksena on integroida kestävä kehitys kunnan ympäristöpolitiikkaan. Hon kunnassa SEA-arviointi on myös tehty vuosille Tämä arviointi sisältää samoja teemoja kuin Medium term development plan ja SEAn tarkoituksena on integroida ympäristö mukaan sosiaalisiin ja taloudellisiin näkökulmiin yhteiskunnan kaikilla kehityksen tasoilla. (SEA, 2010, 6) Yhdistyneiden kansakuntien Millenium Development Goal -tavoitteissa mainitaan 7A kohdassa, että maan tulee integroida kestävä kehitys valtion toimintatapoihin. (Ghana MDG, 2010, 45.) Hon kunnan SEA on tehty täydentämään Medium term development plania, josta laajempi ympäristönäkökulma jäi sitä tehtäessä puuttumaan. SEA:in tarkoituksena on integroida ympäristöasiat kunnan kehitykseen ja arvioida kunnan MTDP:ia kestävyydeltään. Kehityssuunnitelmassa on selvitetty perustiedot yhteiskunnan toiminnasta (sosiaalinen, ekonominen, ympäristö) ja on luotu erikseen luku tärkeimmille ympäristöongelmille. SEAin käyttöön koulutettiin Ghanassa vain muutama kunta, joista Ho oli yksi. (SEA, 2010, 6.) Arvioinnissa on käytetty kolmea eri työkalua mittaamaan toimintojen kestävyyttä ja ympäristöystävällisyyttä. Yhteensopivuudella arvioidaan ovatko projektit, ohjelmat ja suunnitelmat ristiriidassa toisiaan vastaan vai tukevatko ne toisiaan. Toisella mittarilla tarkastellaan sitä, ovatko projektin vaikutukset merkityksellisiä tarkasteltaessa köyhyys- ja ympäristökriteereitä. Viimeisenä mittarina toimii kestävyystesti (sustainability test), jolla 3

4 tarkastellaan suunnitelmien kestävyyden tasoja. Tämä toimii hyvänä työkaluna kvalitatiivisessa tutkimuksessa ja sillä voidaan tarkastella, ilman asiantuntijoiden tietoa, suunnitelmien kestävyyttä. (EPA, 2010, 8 15.) Tarkastelen tutkielmani kolmannessa luvussa SEA:ia yleisellä tasolla, vastatakseni kysymyksiin mitä, mikä ja miksi. Tässä luvussa pyrin tuomaan esille SEA:in tavoiteteoriat, joilla pyritään ohjaamaan sen sisältöä. Alaluvuissa keskityn Hon kunnan SEA:iin ja selvitän hieman myös Ghanan lainsäädäntöä - löytyykö sieltä mitään suuntaviivoja SEA:ille tai Medium term development planille. Tarkastelen myös Maailmanpankin asettamia tavoitteita instituutiokeskeiselle SEA:ille. Neljännessä luvussa arvioin, kuinka Hon SEA on onnistunut. Arviointi tapahtuu kahden eri tavoiteryhmän avulla. Lopuksi kokoan pienen yhteenvedon havainnoistani. 2 Tutkimuskysymykset, tutkimuksen tavoitteet ja teoreettinen viitekehys Hon kaupunki on yksi 18 kaupungista Voltan alueella. Kaupungin väestömäärä vuonna 2000 oli noin henkilöä ja väestön vuotuinen kasvuprosentti alueella on 1,17 prosenttia. Alueen pääkaupungissa Hossa kasvuprosentti on jopa 3 prosentin luokkaa ja tämä luo omat ympäristöpaineensa alueelle; erityisesti jätteet aiheuttavat ongelmia kaupungissa. Medium term development planin vaatimus esiintyy Ghanan lainsäädännössä, mutta SEA:ille ei Ghanan valtion sisältä löydy suoranaista vaatimusta. SEAin vaatimus tulee Maailmanpankin taholta. Maailmanpankki on 1990-luvulla ottanut SEA:in käytön vaatimuksen; kaikissa sen rahoittamissa projekteissa on oltava tehtynä ympäristöarviointi. (World Bank, 2011.) Hon kaupunki on julkaissut oman SEA:in vuosille Tutkimukseni tavoitteena on arvioida Hon kunnan SEA:ia ja sen onnistumista. Kyseinen SEA arviointi on ensimmäinen laatuaan kunnassa ja sen tarkoituksena on täydentää Medium term development plania. Se, miten SEA on onnistunut täydentämään kyseistä suunnitelmaa, otan myös tarkasteluun tutkielmassani. Tarkastelen aineistoa sisällönanalyysin menetelmällä, mutta pyrkiäkseni välttämään aineiston tiivistämistä annan tavoiteteorioihin perustuvan näkemykseni arvioinnin onnistumiselle. Kyseisestä SEA:ista ei löydy aikaisempaa arviointidokumenttia, joten arvioni tulee perustumaan kahdelle tavoiteteorialle. 4

5 Tutkimuskysymyksekseni olen valinnut sen, kuinka Hon Strategic environmental assessment vastaa SEA:ille yleisellä tasolla asetettuja tavoitteita. Tarkastelen tätä sekä Therivelin (2004) luomalla kuudella tavoitekohdalla sekä Maailman pankin kolmipykäläisen politiikkapohjaisen SEA:in rakenteella. Tällä pyrin rajaamaan ulkopuolelle muut tavoitteet, joita SEA:ille on luotu, jotta saisin selkeän viitekehyksen arvioinnille. Nämä kaksi tavoiteteoriaa olivat mielestäni selkeimmät SEA:in arvioinnin kannalta, juuri niiden pääpiirteisen rakenteen vuoksi. SEA:ille ei löydy toistaiseksi mitään virallisia vaatimuksia eri tahoilta ja muoto ja rakenne ovatkin sen suhteen suhteellisen vapaita. Juuri tämä aiheuttaakin tutkimukselle hankalan luonteen, sillä minkäänlaista oikeaa tapaa ei arvioinnille löydy. Tavoitteet esiintyvät myös suhteellisen ympäripyöreinä. Tarkastelen kuitenkin, löytyykö Ghanan lainsäädännöstä minkäänlaisia viitteitä tai ohjeita kyseisiin arviointeihin ja mikä viranomainen on vastaavana elimenä kyseisessä SEA:issa. Pyrin löytämään myös kohtia, joihin tulisi seuraavissa SEA:eissa kiinnittää huomiota. Arvioin myös nykyisen työn positiivisia puolia ja ongelmille löydettyjä ratkaisuehdotuksia. Jos lähdemme etsimään SEA käsitteelle suomalaista vastinetta, löydämme sen Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2001 annetusta SEA-direktiivistä. Direktiivi antaa ohjeistuksen tiettyjen ohjelmien ja suunnitelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EC). Suomen vastine SEA:ille on suunnitelmien ja ohjelmien arviointi SOVA. Tulen käyttämään työssäni kuitenkin englanninkielistä lyhennettä SEA, koska mielestäni suoraa vastinetta ei SEA:ille suomen kielestä löydy. Tulen myös käyttämään Medium term development planista sen englanninkielistä nimeä, koska vastaavaa käännöstä ei mielestäni ole tarpeellista käyttää, sillä käännös saattaisi muuttaa termin merkitystä tässä kontekstissa. 3 Strategic environmental assessment työkaluna luotaessa kestävää ympäristöpolitiikkaa Strategic environmental assessmentin tarkoituksena on sisällyttää ympäristönäkökulmat niin politiikkaan, ohjelmiin kuin suunnitelmiin. Arviointimenetelmänä SEA on hyvin yleisluontoinen ja sen soveltaminen tapahtuu jo suunnitelmien alkuvaiheessa. Tämä takaa sen, että suunnitelmien tarkastelussa saavutetaan suuri määrä erilaisia näkökulmia, ratkaisuja ja menetelmiä saavutettaessa kestävyyttä ja kehitystä. (OECD, 2006, ) Kehitysmaissa 5

6 elinkeinot perustuvat vielä vahvasti luonnonvaroihin ja tätä kautta onkin tärkeää, että köyhyyden vähentäminen perustuu ympäristön kestävälle käytölle. Käytettäessä SEA:ia osana politiikkaa ja päätöksentekoa, voidaan minimoida ja välttää ympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset. (OECD, 2006, 47.) SEA:in tarkoituksena on paneutua tärkeimpiin ympäristönäkökohtiin ja ongelmiin suunnittelutasolla, eikä niinkään luoda tarkkoja suuntaviivoja projekteille. Yksityiskohtaisissa arvioinneissa käytetään Suomessakin tuttua ympäristövaikutusten arviointia (Environmental Impact Assessment). (Therivel, 2004, 8.) Ympäristövaikutusten arviointi on ollut monia vuosia käytössä kehitystyössä, mutta sen keskittyessä lähemmin hankkeiden teknisiin puoliin, paneutuu SEA enemmänkin poliittiseen tasoon (OECD, 2006, 24). SEA arviointina toimii ensimmäisenä vaiheena suunnittelussa ja havainnoinnissa. Arvioinnin yleisluontoinen katsaus tarjoaa suuremman määrän vaihtoehtoja ja huomioita, joiden havainnointi olisi hankalaa projekti tasolla. SEA edistää eri vaihtoehtojen huomioon ottamista ja se yhdistää kehitys- ja ympäristönäkökulmat päätöksen tekoon. Arvioinnin avulla päätöksenteosta tehdään läpinäkyvämpään ja suuren yleisön mielipiteet otetaan siinä huomioon. (Therivel, 2004, ) Therivel luettelee kirjassaan kuusi SEA:in tavoitetta, jotka kiteyttävät arvioinnin tarkoituksen ytimekkäästi: 1. toiminnan strateginen parantaminen 2. edistää eri tahojen osallistumista 3. keskittyä tärkeimpiin ympäristö- ja kehitysrajoitteisiin 4. parhaan vaihtoehdon määrittely 5. negatiivisten vaikutusten minimointi, positiivisten vaikutusten tiedostaminen, menetysten korvaaminen 6. toiminnan vaikutusten määrittäminen ja negatiivisten vaikutusten rajoittaminen (Therivel, 2004, 8-9.) Toiminnan strategisella parantamisella haetaan sitä, että SEA:ista ilmi tulleet havainnot otetaan mukaan päätöksentekoon ja päätöksentekijän, joka on mukana SEA:in teossa, tulisi varmistaa tämä. SEA:in tekeminen tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, linkittää se päätöksentekoon ja samalla määrittää mahdolliset vaihtoehdot ja muutokset 6

7 strategiseen toimintaan. SEA:in tarkoituksena ei siis ole olla tilanteen hetkellinen katsaus, vaan apuväline toimintojen strategiseen parantamiseen pitkällä aikavälillä. (Therivel, 2004, 8-9.) Päätöksentekoprosessiin tulisi ottaa mukaan kaikki tahot ja erityisesti kansalaiset. Tiedon tulisi olla kaikille avointa ja päätöksenteon kaikista vaiheista tulisi tiedottaa. SEA:in tarkoituksena on laajentaa päätöksenteon piiriä kestävyyden ja ympäristön alueille. Jotta ajan ja resurssien määrä riittäisi, tulisi SEA:issa keskittyä vain tärkeimpiin ympäristö- ja kehitysrajoitteisiin. SEA:in tarkoituksena ei siis ole olla yhtä tarkka kuin ympäristövaikutusten arviointi eikä luetella teknisesti kaikkia ympäristöongelmia. Heti alussa onkin hyvä selvittää se, mitkä asiat nostetaan prioriteeteiltaan tärkeimmiksi. (Therivel, 2004, 8-9.) SEAin tulisi määritellä paras mahdollinen vaihtoehto strategiselle toiminnalle. Se tarjoaa suunnitelmille eri vaihtoehtoja ja mahdollistaa niiden ennakoitavuuden. Seuraavana vaatimuksena SEA:ille on negatiivisten vaikutusten minimointi, positiivisten vaikutusten tiedostaminen ja menetysten korvaaminen. Tässä esille tulee Suomessakin käytetty varovaisuusperiaate: jos prosessin arvo ja sen vaikutukset ovat jollain tavoin epävarmalla pohjalla, tulisi suojella jo olemassa olevaa mahdollisilta haittavaikutuksilta. Haitallisten vaikutusten minimoinnissa SEA tähtää strategisten tavoitteiden muuttamiseen, muiden tahojen toimintatapojen muuttamiseen ja projektien haitallisten vaikutusten rajoittamiseen. (Therivel, 2004, 8-9.) Viimeisenä tavoitteena Therivelin tavoitelistassa on toiminnan vaikutusten määrittäminen ja negatiivisten vaikutusten rajoittaminen. Tilannetta tulisi arvioida nykyisellään, ilman mahdollista muuttavaa projektia ja verrata arvioihin projektin mahdollisen toteuttamisen kannalta: tältä pohjalta tulisi muodostaa toiminnan vaikutusten määrittäminen. Arvioinnissa tulisi ottaa erityisesti huomioon mahdolliset ympäristövaikutukset. (Therivel, 2004, 8-9.) SEAin paikka päätöksenteon hierarkiassa selviää alla olevassa kaaviossa. Kaavion pohjana toimii OECD:n ohjeistusraportissa Applying Strategic Environmental Assessment: Good Practice Guidance for Development Co-operation sivulla 30 esiintynyt kaavio. Mielestäni alkuperäisessä kaaviossa ilmeni selkeästi SEA:in paikka päätöksenteossa ja se, missä vaiheessa SEA:ia tulisi käyttää. Jotta saisin Ghanan oman politiikan esille tässä kaaviossa, 7

8 lisäsin Medium term development planin myös paikalleen osoittamaan sen suhdetta kyseisiin arviointeihin Hossa. Medium term development plan siis ohjaa suunnitelmia ylimmällä tasolla: tämä on lain vaatimus Ghanassa. Suunnitelmaan on lisätty Maailmanpankin vaatima Strategic environmental assessment, joka ohjaa politiikkaa, suunnitelmia ja ohjelmia. Projekteja ohjaa ympäristövaikutusten arviointi. Medium term development plan MTDP Strategic Environmental Assessment SEA Environmental Impact Assessment EIA Policy Plan Programme Projects Arviointiin liittyy myös ongelmia. Ajan ja resurssien käyttö voi muodostua ongelmaksi, sekä arviointina SEA on myös suhteellisen uusi. SEA:in tulee ottaa huomioon valtava määrä päätöksentekoprosesseja, joten tästä syystä SEAin on kovin hankala olla tieteellinen, määrätietoinen tai yksityiskohtainen arviointi. (Therivel, 2004, 18.) SEA:ia ei siis ole tarkoitettu korvaamaan ympäristövaikutusten arviointia, vaan pikemminkin täydentämään sitä. Kehitysmailla, joilla usein on vaikeuksia toteuttaa projektikohtaisia ympäristövaikutusten arviointeja, SEA usein auttaa niiden luomisessa. (OECD, 2006, 32.) Maailmanpankilla on myös selkeät suuntaviivat SEAn suhteen ja se ilmenee heidän Operational Policyn 4.01 ensimmäisestä kohdasta: 1. The Bank requires environmental assessment (EA) of projects proposed for Bank financing to help ensure that they are environmentally sound and sustainable, and thus to improve decision making. Rahoittaakseen projekteja, maailman pankki vaatii kyseisiin projekteihin ympäristöarvioinnin. (World Bank, 1999.) 8

9 3.1 Hon Medium term development planin SEA Ghanassa SEA otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1997 kylien infrastruktuurin parantamisprojektissa, jossa aihealueina olivat maatalous, kuljetus, maaseudun vesitalous ja eri instituutioiden vahvistaminen. Projektiin käytettiin rahaa 800 miljoonaa dollaria. Tämän jälkeen Ghanassa on käytetty SEA:ia köyhyyden vähentämiseen Hollannin ja Ison-Britannian avustuksella. (Dalal-Clayton & Sadler, 2005, 276.) Hon kunnan Strategic environmental assessment toimii ympäristöarviointina kunnan Medium term developmentille. Tarkoitukseni on tässä luvussa tarkastella, kuinka hyvin SEA on ottanut huomioon development planin. Kuten jo SEA:in johdantokappaleessa todetaan, kunnan MTDP ei ottanut ympäristöasioita tarkempaan tarkasteluun työssään. SEA:illa halutaankin, että kaikki ympäristöasiat tullaan ottamaan huomioon kestävän kehityksen pohjalta ja että niiden toimeenpano tapahtuu MTDPin eri osa-alueilla. (SEA, 2010, 9.) Medium term development planin tavoitteet rakennettiin suurimmaksi osin YK:n Millenium Development Goal tavoitteiden mukaan. Tavoitteiden tarkoituksena oli ratkaista ongelmia työttömyyden, maanviljelyn, koulutuksen, lapsityövoiman ja naisten aseman osalla. Kestävyysarvioinnin mukaan tavoitteiden ja ympäristöhuolien väliset kytkökset olivat yleisesti positiivisia. Negatiivisina vaikutuksina olivat esimerkiksi kasvava maatalous, joka tuottaa entistä enemmän haitallisia päästöjä ilmakehään. Myös infrastruktuurin kehittäminen ja rakentamiseen tarvittavat materiaalit tulisivat pilaamaan luontoa (esim. kaivostoiminta). (SEA, 2010, ) SEA toi esille useita havaintoja MTDPista, jotka on hyvä ottaa huomioon tarkasteltaessa asioiden mahdollisia ympäristönäkökulmia. Suurin osa asetetuista tavoitteista ei ollut ristiriidassa keskenään ja ne tukivat toisiaan. Ympäristöongelmista pinnalle nousivat rakentamisen aiheuttamat ympäristöongelmat, joista ilmastonmuutos ja ympäristön tila luonnonvarojen alueella muodostavat joka tapauksessa negatiivisia seurauksia. Sosiaaliselta puolelta tarkasteltuna rakentamisen negatiiviset vaikutukset ovat maankäytön rajoittaminen sekä maksettavat korvaukset. Karja- ja rakentamistaloudella on myös suorat vaikutukset lapsityövoiman määrään kunnassa. (SEA, 2010, 43) 9

10 Näiden tulosten pohjalta on tehty suosituksia, joista ensimmäisenä esille on noussut MTDP:in ja SEA:in implementoinnin seuranta. Hiekan- ja soranottoa tulisi säännöstellä kunnan järjestyssäännöissä. Kunnan tulisi myös keksiä vaihtoehtoja hiileen ja polttopuihin perustuvalle toimeentulolle sekä ryhtyä metsittämään maataan. Maanviljelyn aiheuttamien päästöjen vähentämiseen suositellaan maanviljelijöiden koulutusta. Kaikkiin rakennusprojekteihin tulisi käyttää ympäristövaikutusten arviointia ja kunnan tulisi tehdä yhteistyötä ympäristönsuojeluviraston (Environmental Protection Agency) kanssa päästöjen mittauksissa. (SEA, 2010, 43.) Nämä parannuskeinot nousivat tärkeimpinä SEA:in avulla tehdystä arvioinnista esille. Ghanassa Strategic environmental assessmentia on käytetty aikaisemmin myös Ghanan Poverty Reduction Strategyn (GPRS) yhteydessä. Köyhyyden vähentämisstrategian tarkoituksena on varmistaa talouden kasvu sekä köyhyyden vähentäminen: SEA:in tarkoituksena oli luoda ympäristöpolitiikka, joka tukee näitä tavoitteita. (EPA, 2004, 2-5.) Ghanassa köyhyydelle on määritelty kaksi tasoa: ylempi köyhyyden taso ja erittäin köyhät. Hossa voidaan tällä perusteella arvioida, että 14 prosenttia kunnan väestöstä on köyhiä ja 59 prosenttia väestöstä on erittäin köyhiä. (MTDP, 2010, 11.) Näiden lukujen varjossa on ihmeellistä, että kunnan SEA:issa ei ole tartuttu köyhyyden kitkemiseen. Kaikki SEA:issa olevat ympäristöteemat kuitenkin kytkeytyvät vahvasti väestön elintasoon, joten köyhyyden ja ympäristön tilan välisen suhteen esille nostaminen olisi tarpeellista. 3.2 Ghanan lainsäädännön vaatimukset Medium term development planille ja Strategic environmental assessmentille Tässä alaluvussa tarkastelen Ghanan keskeistä lainsäädäntöä liittyen ympäristöön ja hallintoon. Ghanan lainsäädännössä Act tarkoittaa lakia ja LI (Legislative Instrument) tarkoittaa säännöksiä. Tarkastelen myös keskeisiä hallintoelimiä, joiden tehtäviin kuuluu kehitystyö ja mahdollisten arviointien suorittaminen tai valvominen. Kansallisista hallintoelimistä tärkeimmät ovat ympäristö, tiede ja teknologia ministeriö sekä The National Development Planning Commission (NDPC). Ministeriön perustaminen sijoittuu vuoteen 1993, jolloin uusi hallitus muodostettiin. NDPC:in perustamiseen liittyy laki National Development Planning Commission Act 1994 (Act 479). Kunnallisella tasolla tärkein 10

11 hallintoelin on kunnalliskokous, District Assembly. Niiden asema määriteltiin laissa Local Government Act Kunnalliskokouksen tehtävänä on toimia johtavassa roolissa kuntien kehittämisessä ja niiden tulee laatia kunnallinen kehittämisohjelma (district development plan). (Harding A, 2007, 30,39.) Kuntien tehtävänä on siis laatia kehitysohjelmat, jonka Hon kunta on tehnyt omalta osaltaan Medium term development planilla, mutta SEA:ia ei vaadita kyseisessä laissa. Ympäristönsuojeluvirasto (EPA) on Ghanan johtava julkinen elin ympäristönsuojelussa ja ympäristön parantamisessa. Tämän hallintoelimen perustamisen takana on 30. joulukuuta 1994 voimaan astunut laki Environmental Protection Agency Act, 1994 (Act 490). Laki sisältää kohdat viraston perustamisesta, toimeenpano- ja valvontavallasta, kansallisesta ympäristörahastosta, hallinnosta ja säädöksiä tuholaistorjunta-aineiden valvonnasta ja rekisteröinnistä. Laki itsessään ei sisällä vaatimuksia tai ohjeita SEA:ia varten. Arvioinneista laissa on otettu tarkasteluun ainoastaan ympäristövaikutusten arviointi (EIA), josta määrätään kohdassa 12. (EPA Act 1994) Yllä mainittua lakia täydentämään julkaistiin 18. helmikuuta 1999 Environmental Assessment regulations 1999 (LI 1652), joka käsittää tarkempia sääntöjä koskien ympäristöön liittyviä raportointeja ja arviointeja. Toisessa osiossa käsitellään alustavia ympäristöraportteja, mutta siinä ei mainita tarkemmin, mitä kyseisillä raporteilla tarkoitetaan. Yhdeksännessä kohdassa mainitaan seuraavaa: 9.(1) Where the Agency upon consideration of an application decides that there is the need for a preliminary environmental assessment to be submitted in respect of the application, the Agency shall request the applicant to submit a preliminary environmental report on the proposed undertaking (Environmental Assessment Regulations, 1999). Kyseiseen kohtaan voisi käsittää mielestäni myös SEA:in, tosin säännöksen selventäminen tarkemman säännöksen avulla olisi paikallaan. Lähtökohtaisesti toimivan ympäristöpolitiikan kannalta, tulisi Ghanan ympäristölainsäädäntöä tarkentaa huomattavasti entisestään. Aikaisemmin tekstissä mainitsin Maailmanpankin vaatimuksista ympäristöarvioinneille rahoituksen saamiseksi, joten jo pelkästään Maailmanpankin tulisi vaatia tarkennusta lakiin. Ghanan yhteistyö Maailmanpankin kanssa on alkanut jo vuonna 1957 ja 54 vuoden aikana pankki on investoinut maahan noin 7,3 miljardia dollaria. (The World Bank, 2011.) 11

12 3.3 Maailmanpankin instituutiokeskeisen SEAin tavoitteet Tässä kappaleessa tulen perehtymään Maailmanpankin uuden SEAin kolmipykäläiseen rakenteeseen, jonka tarkoituksena on parantaa kehittymistä arvioinnin perusteella sekä mahdollistaa politiikan jatkuva kehittyminen sekä implementoiminen. Kyseinen rakenne on vasta pilottivaiheessa, ja tarkoituksena on luoda instituutiokeskeinen SEA, toiselta nimeltään myös politiikkapohjainen SEA. Kolmipykäläinen rakenne oli vastaus Maailmanpankin uusille ympäristöpoliittisille strategioille. (World Bank, 2011.) Instituutiokeskeinen SEA voidaan jakaa siis kolmeen pykälään, jotka ovat analyyttinen osuus, osallistujien määrittäminen ja oppimisprosessi. Jos tarkastelemme perinteistä SEAia, se sisältää kaksi ensimmäistä aihealuetta: uuteen malliin on lisätty oppimisprosessi. Perinteisen SEAin integrointi politiikkaan on usein tuottanut hankaluuksia, koska sen on koettu olevan vain hetkellinen vaihe kuin jatkuva prosessi. Monilla sen tekijöillä onkin tarkoituksena vain raportin valmistelu ja suunnittelu kuin päätöksentekijöihin vaikuttaminen. Tämän takia jo sen integroiminen politiikkaan on koettu hyvin hankalaksi. (Ahmed, Sanchez-Triana, 2008, ) Seuraavissa alaluvuissa avaan kolmipykäläisen rakenteen teoriaa ja tarkastelen niiden tavoitteita Analyyttinen osuus Analyyttisen osuuden katsotaan sisältävän kolme kohtaa: tärkeimpien ympäristönäkökulmien määrittäminen, tekninen analyysi ja institutionaalinen analyysi. Toiminnan strateginen luonne tulee esille ympäristönäkökulmien määrittämisessä. Ympäristönäkökulmien määrittämiseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi historialliset, kulttuurilliset, poliittiset, oikeudelliset ja kehitystoiminnan näkökulmat. Tekniset ja laadulliset tutkimukset määrittävät myös ympäristönäkökulmien tärkeysjärjestyksen. Prioriteettien asettamiselle kaksi tärkeintä laadullista tutkimustekniikkaa ovat ympäristön pilaantumisen aiheuttamien kustannusten määrittäminen sekä vertaileva riskianalyysi. Erityisesti ympäristön pilaantumisen aiheuttamien kustannusten selvittäminen on saanut poliitikot heräämään ympäristön tilan aiheuttamista vaikutuksista talouteen. Ympäristönäkökulmien ja kestävän talouden kasvun yhteys otetaan huomioon ympäristönäkökulmien määrittämisessä. (Ahmed, Sanchez-Triana, 2008, ) 12

13 Tekninen analyysi suoritetaan sen jälkeen, kun tärkeimmät ympäristönäkökulmat on määritelty. Tärkeintä on tarkastella kustannus-hyöty -suhdetta eri poliittisilla vaihtoehdoilla, mikä tarjoaa tietoa päätöksen tekijöille tulevia poliittisia uudistuksia varten. Institutionaalinen analyysi tarjoaa näkökulmia siihen, miten kyseiset tulokset ovat kytköksissä tuleviin poliittisiin uudistuksiin. Historiallinen analyysi auttaa ymmärtämään, miksi juuri kyseiset ympäristönäkökulmat ovat nousseet tärkeiksi. Tavoitteiden, arvojen, ja käytöksen tutkiminen poliittisen talousanalyysin kautta sekä horisontaalinen (eri alojen välinen) ja vertikaalinen (valtio-kunta välinen) analyyttinen tarkastelu auttaa ymmärtämään politiikan muodostumista. (Ahmed, Sanchez-Triana, 2008, ) Osallistujien määrittäminen Jotta politiikasta saataisiin yhteiskunnan eri tasot saavuttavaa, tulisi heti alussa määrittää osallistujatahot. Yhteiskunnan heikoimpien määrittäminen ja heidän huomioon ottaminen politiikan luomisessa tulisi varmistaa. Ympäristönäkökulmasta tarkasteltaessa heikoimmiksi luokitellaan ne ryhmät, joihin mahdollisten ympäristöhaittojen mukanaan tuomat terveysriskit vaikuttavat. Ympäristön vaikutus terveyteen on suuri sekä nykyaikana että tulevaisuudessa, sillä kehitysmaissa hengitystiesairaudet ja veden kautta lisääntyvät taudit ovat yleisiä. Erityisen heikossa asemassa ovat alimpien yhteiskuntaluokkien naiset ja lapset ja suurin osa ilmansaasteiden ja vesiteitse leviävien tautien kolmesta miljoonasta uhrista onkin juuri köyhien perheiden naisia ja lapsia. Ilmastonmuutoksen tuomat uhat koskettavat juuri samoja luokkia johtuen heidän rajallisista resursseistaan selvitä suurista muutoksista. Erityisesti kehitysmaiden lapset kärsivät ympäristön saastumisesta terveytensä kautta ja vatsatauti vaatii vuosittain jopa 1,7 miljoonan lapsen hengen. Osallisista myös ne voidaan luokitella heikoimpien asemaan, joiden toimeentulo on uhattuna luonnonvaroihin kohdistuvien muutosten takia. Samaan ryhmään kuuluvat henkilöt, joiden talous on uhattuna mahdollisten ympäristökatastrofien vuoksi. (Ahmed, Sanchez-Triana, 2008, ) Erityisen tärkeää olisi vahvistaa heikoimpien ryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa politiikan tekoon. Köyhyyden vähentäminen, talouden kasvu ja ympäristön pilaantumisen vähentäminen luetaan kestäväksi politiikaksi ja köyhyyden vähentämisen tärkein työkalu on tasa-arvoinen osallistumismahdollisuus; erityisesti köyhimpien kansalaisten kohdalla. Heikoimpien ryhmien kuuleminen voi olla hankalaa kehitysmaissa ja eräänä vaihtoehtona onkin, että heidän 13

14 kuulemiseen käytetään tähän tehtävään soveltuvia virkamiehiä. Nämä virkamiehet toimisivat myös kyseisen yhteiskunnan ryhmän puhemiehinä. (Ahmed, Sanchez-Triana, 2008, ) Sosiaalisen vastuun mekanismien näkyminen yleisellä tasolla ilmenee yksinkertaistettuna demokraattisissa vaaleissa, oikeusvaltiossa ja sananvapaudessa. Näiden lisäksi yhteiskunnan avoimuuden alueelta löytyy suuri määrä mekanismeja vastuun toteuttamisen valvonnalle: esimerkiksi julkisten palveluiden valvonta, riippumaton budjetointi ja poliittisten päätösten valvonta. Näiden avulla voidaan taata hallinnon läpinäkyvyys, kansalaisten tiedonsaanti ja sitoutuminen ympäristöänsä koskevaan päätöksentekoon. Jotta usko politiikkaan ja päätöksentekijöihin kasvaisi, on hallinnon läpinäkyvyys tärkeä elementti tämän tavoitteen saavuttamisessa. (Ahmed, Sanchez-Triana, 2008, ) Oppimisprosessi Oppimisprosessi on se aihealue, mikä perinteisestä SEA-arvioinnista puuttuu. Sen tarkoituksena on arvioida ajoittain poliittista edistystä sekä politiikan toimeenpanoa. Tämän avulla politiikan kehitys suuntautuu kestävälle pohjalle eikä vain tähtää pelkästään lyhytaikaisiin muutoksiin tai haittojen minimointiin ympäristössä. Oppimisprosessin avulla keskitytään enemmän toimintatapojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. (Ahmed, Sanchez- Triana, 2008, ) Oppimisprosessiin voidaan luokitella kolme teema-aluetta: prioriteettien asettaminen, asianosaisten osallistuminen päätöksentekoon ja vastuullisuus toimeenpanossa. Prioriteettien asettamisessa on tarkoitus saada vastauksia siihen, miten juuri kyseiset asiat ovat määritelty ja mikä niiden asema on poliittisella tasolla. Tässä vaiheessa tulisi myös määrittää se, kuka tai ketkä ovat olleet päättämässä juuri näistä prioriteeteista. Osallisten määrittelyssä tulee ottaa huomioon se, onko osallisuuden tarkoitus olla neuvoa-antava vai että osallistujilla olisi suurempi sanavalta. Kysymyksiä, joilla saadaan oppimisprosessia selvitettyä tarkemmaksi, on hyvä hahmotella; Kenellä on oikeus päättää osallistujista, miten saada kaikki tahot mukaan päätöksentekoon, kenellä on oikeus osallistua? (Ebrahim, Alnoor, 2008, ) Toimeenpanon vastuullisuus kohtaa haasteita erityisesti kehitysmaissa. Resurssien puute ja lakien toimeenpano vaikuttavat siihen, kuinka hyvin politiikkaa on mahdollista panna 14

15 toimeen. Julkisen vallan läpinäkyvyys, valvonta- ja arviointiohjelmat sekä lainmukaisuus (esimerkiksi korvaukset) vaikuttavat siihen, kuinka luotettavana asianosaiset näkevät poliittisen toimeenpanon. (Ebrahim, Alnoor, 2008, ) 4 Hon SEAin arviointi Seuraavissa alaluvuissa tulen tarkastelemaan Hon SEAin onnistumista: ensimmäisenä vertailupohjana käytän Therivelin kirjassa käytettyä kuutta SEAin tavoitetta. Näiden pohjalta pyrin muodostamaan selkeän kuvan siitä, millä pohjalla Hon SEA on tällä hetkellä ja tuoda esille sen mahdollisia vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkasteluni jatkuu Maailmanpankin instituutiokeskeiselle SEAille asetettujen rakenteiden tarkastelulla, miten ne näkyvät jo nykyisessä SEAissa ja mihin tulisi tulevaisuudessa panostaa. Käytän arvioinnissa teorioiden lisäksi vertailuaineistona vain Hon SEAia. 4.1 SEAin kuuden tavoitteen esiintyminen Hon SEAissa Aloitan ensimmäisestä tavoitekohdasta, joka on toiminnan strateginen parantaminen. Kyseisellä tavoitteella haettiin toiminnalle pitkän aikavälin parannuksia, eikä vain hetkellistä parannusta. Hon SEA on suunnattu vuosille , joten tässä vaiheessa on hyvin hankala arvioida toiminnan strategista pitkäjänteisyyttä. Kuitenkin arvioinnissa ilmenee sen tarkoitusta selitettäessä, että tavoitteena oli parantaa strategista toimintaa selkeyttämällä sitä ja tekemällä siitä sisällöllisesti yhdenmukaista. Strategisten toimintojen parantaminen pitkällä aikavälillä on jäänyt epäselväksi tarkasteltaessa SEA:in tuloksia. Minkäänlaista pitkän aikavälin ajallista tavoitetta ei löydy arvioinnista, mikä olisi kehitysmaiden kannalta tärkeää asioiden toteuttamiseksi: niin maan kuin vaikka esimerkiksi rahoittajien kannalta. Ainoastaan budjettiosuudesta, johon on listattu keinoja vähentää ongelmia, vastuussa oleva instituutio ja vaikutusten kohdistuminen, on ilmoitettu aikataulu. Pitkäaikaisista projekteista ei tosin ole kyse, vaan kyse on 1-3 vuodesta. Tosin, koska SEA oli tehty täydentämään Hon MTDP:ia, on loogisinta suunnata tavoitteet kyseiselle aikavälille. Tässä tosin menetetään eräs SEA:in olennaisesta tavoitteesta, jonka tarkoituksena oli luoda pitkän aikavälin kestävää politiikkaa. SEA:in linkittämisestä Hon päätöksentekoon ei löydy mitään suoranaista vastausta arvioinnista. Jo itsessään SEA linkittyy vahvasti MTDP:iin ja MTDP:in implementoinnista ei 15

16 ole tarjolla dokumentteja. SEA:in onnistumisen kannalta hedelmällisintä olisi ollut se, ettei se olisi ollut jatkeena jo olemassa olevalle suunnitelmalle, vaan että se olisi muodostanut oman itsenäisen kokonaisuuden. Kaupungin kehityssuunnitelma sekoittaa tässä tapauksessa SEA:in rakennetta, ja tämä heikentää arvioinnin ympäristönäkökulmaa. Arvioinnin integrointi päätöksentekoon olisi ollut selkeämpää, jos se olisi tehty omana kokonaisuutenaan. Vaihtoehtojen määrittäminen on suhteellisien suppeaa Hon SEA:issa. SEAin ollessa ensimmäinen vaihe suunnittelussa, tulisi sen avata alussa suuri määrä vaihtoehtoja toiminnan parantamiselle ja muutoksille. Hon SEAissa on käytetty liian vähän arvioinnin mahdollisuuksia hyväkseen; tietysti realismi tulee ottaa mukaan vaihtoehtojen suunnittelussa. Esimerkkinä haluaisin nostaa esille lapsityövoimaongelman. Arvioinnissa on huomattu rakentamisen määrän kasvulla olevan yhteyttä lapsityövoiman määrään. Strategisen toiminnan parantamiseksi vaihtoehdoiksi on otettu esille yleisön informoiminen lapsityövoiman haitoista, lapsityövoimatoimikuntien perustaminen kaivoskuntiin ja lasten auttaminen pois kaivoksista. Missä ovat sanktioiden käyttöjen mahdollisuudet, lain kautta puuttuminen, tehokas valvonta yrityksissä ja valtion tai kaupungin luoma paine? Mielestäni tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka juuri näinkin vakava teema on jäänyt ilman sen suurempaa innovointia siitä, mitä tarvitaan sen vähentämiseksi. Toisaalta on hyvä, että kunnassa on tiedostettu kyseinen ongelma, sillä esimerkiksi köyhyys yhteiskunnallisena ongelmana on jäänyt SEA:issa ilman sen suurempia ratkaisu ehdotuksia. Väestön köyhyyttä ei ole linkitetty suurimpiin ympäristöongelmiin tehokkaalla tavalla, vaikka se pääasiassa luo kyseiset ongelmat kaupungille. Valvonta- ja tarkkailusuunnitelmassa on otettu tiedon keräämisen vaihtoehdoiksi kyselylomakkeet ja haastattelut. Tulevissa arvioinneissa on toivottavasti otettu tämä vaihtoehto huomioon, jolloin saataisiin yleisön ääntä esille. Päätöksentekoon ja valmisteluun osallistuvien tahojen määrittely on aloitettu tiedostamalla, että yhteisöjen osallistuminen projektien toteutukseen on heikkoa ja luonnonvarojen liiallinen hyödyntäminen on ongelma. Myös naisten asema päätöksenteossa on havaittu heikoksi. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, Hossa jopa 59 prosenttia väestöstä on erittäin köyhiä. On ihmeellistä miksei osallistujien määrittelyyn ole tarkemmin otettu huomioon tätä ryhmää. Köyhyys ja ympäristöongelmat kun usein kulkevat käsi kädessä, esimerkiksi puhtaan veden ja toimivan sanitaation puute koskettaa juurikin köyhintä yhteiskunnan luokkaa. Köyhyys ympäristöongelmana on kytköksissä jokaiseen Hon SEA:issa esiintyvään ympäristöongelmaan. Arvioinnin alussa olleessa tiivistelmässä oli mainintana 16

17 sosiokulttuurisista ongelmista, jotka oli havaittu Medium term development planin tuloksena. Tämän alueen alle oli laskettu heikoimpien ulkopuolelle jättäminen, tyttöjen vähäinen määrä peruskoulutasolla ja naisten vähäinen osallistuminen päätöksentekoon. Jos nämä ongelmat huomattiin jo MTDP:ia tehdessä, niin miksi niitä ei otettu osallistujien hahmottamisessa tarkemmin huomioon? Osallistumiseen oli budjetissa varattu ainoastaan rahaa kansalaisten ilmastonmuutoskoulutukseen, mutta ei siihen, kuinka saataisiin eri väestöryhmien äänet kuuluville luotaessa kestävämpää politiikkaa. Budjettiin oli määritelty summaksi Ghanan cediä lapsityövoiman vähentämiseen kunnallisilla järjestyssäännöillä (bye-laws). Tällä summalla tullaan vuosina edistämään tyttöjen koulutusta viidellä prosentilla. Tähän alueeseen investoimalla enemmän, saataisiin sekä nostettua tyttöjen määrää peruskoulutasolla että luotua tulevaa pohjaa naisten aseman vahvistamiselle päätöksenteossa. Osallistujien määrittelyyn kytkeytyy myös maanomistuskysymykset. Ongelmien määrittelyssä on havaittu kansalaisten ja julkisen vallan välisiä konflikteja mitä tulee maankäyttöön. Tähän tilanteeseen ajaudutaan, koska dokumentoinnit ja korvausmenetelmät ovat jääneet huomioimatta. Näiden tilanteiden välttämiseksi halutaan kunnan varmistavan, että kaikkia rakennussäännöksiä noudatetaan ja että mahdolliset korvaukset tultaisiin maksamaan. (SEA, 2010, 35.) Jos ajatellaan, että köyhimmälle väestönosalle maankäyttö ja luonnonvarat ovat ainoa elinkeino, tulisi jonkinlaista korvausjärjestelmää (vaikka maata ei omistaisikaan) käytön lopettamisesta maksaa. Tärkeimpien ongelmakohtien määrittely on onnistunut Hon SEA:issa hyvin. Siinä on tiedostettu selkeästi tärkeimmät ympäristönäkökulmat, jotka ovat veden käyttö eri muodoissaan, maan pilaantuminen, liikenne, pensaikkojen polttaminen, puiden hakkuu, hiilen tuotto, maanviljelyn käytännöt ja kaivostoiminta. Näistä on johdettu pienemmiksi alaosioiksi juuri lapsityövoima, osallistuminen, ilmastonmuutos, vedensaastuminen ja maanpilaantuminen. Ongelmat on tiedostettu hyvin, sekä hieman pintapuoleisesti se mistä ne johtuvat. Tässä vaiheessa tulisi tehokkaammin ottaa esille mahdolliset parannuskeinot: innovaatiot ja vapaat ajatukset. SEA:in tulisi olla ensimmäinen vaihe päätöksenteon parantamiseen liittyvässä prosessissa ja tästä tulisi ottaa kaikki hyöty irti. Vasta seuraavana vaiheena olisi tarkempi analysointi ja suunnitelmien määrittäminen, mutta tähän työkaluna toimii ympäristövaikutusten arviointi. 17

18 Parhaan vaihtoehdon määrittely, niin kuin jo aikaisemmin olen maininnut, ei toimi SEA:issa. SEA:ista löytyy erilaisia taulukkoarviointeja, mutta kaikista olennaisin näiden hyödystä on jäänyt ottamatta; taulukoiden lukeminen ja analysointi. Pelkkä taulukoiden tekninen täyttäminen ei riitä vaan tuloksia tulisi analysoida ja yrittää etsiä vastauksia tuloksien kautta. Parhaan vaihtoehdon määrittely on myös jäänyt suhteellisen pintapuoleiselle tasolle, esimerkiksi naisten vähäinen osallisuus päätöksenteossa. Tähän ongelmaan ei ole yritetty etsiä vastauksia laatikon ulkopuolelta, vaan tyydytty lähinnä naisten kannustamiseen ja tukemiseen. Se, että ongelmia saataisiin ratkaistua ja vähennettyä tehokkaasti, ei onnistu pintapuoleisilla ja ympäripyöreillä ehdotuksilla. Budjetin määrittäminen tarkemmin auttaisi jo luomaan suuntaviivoja, mutta summien jako on määritelty yleisluontoisesti ja siitä tarkemmin kertomatta. Tällä tarkennuksella saataisiin jo luotua pientä painetta suunnitelmien onnistumiselle. Negatiivisten vaikutusten minimointi on havaittu SEA:issa hyvin. Syy-seuraussuhteet ovat hyvin esillä ja niiden suhteen ei tarvitse arviointia täydentää. Positiivisten vaikutusten tiedostaminen on onnistunut melko hyvin. Tässä haluaisin korostaa myös arvioinnin syvempää tarkastelua, ja ottaa mukaan laajemmin ympäristöön, sosiaaliseen ja taloudelliseen puoleen kohdistuvat vaikutukset. Taloudellisia vaikutuksia ei esiinny kovinkaan paljon SEA:issa, vaikka jokaiseen ympäristöongelmaan ne voidaan liittää. Sosiaalisiin vaikutuksiin ei ole myöskään paneuduttu sen tarkemmin, muuta kuin mitä osallistumisesta on mainittu lyhyesti analysoinnissa. Menetysten korvaamisen suhteen esille on otettu maankäytöstä johtuvien korvausten maksaminen, mutta se miten tämän tulisi tapahtua, ei ilmene arvioinnissa. Kuudennen tavoitekohdan voi liittää myös kiinteästi tähän ryhmään, johon kuului toiminnan vaikutusten määrittäminen ja negatiivisten vaikutusten rajoittaminen. 4.2 Instituutiokeskeisen SEAin tavoitekohdat Hon SEAissa Tässä alaluvussa tarkastelen lähinnä sitä, kuinka ensimmäiset kaksi tavoitekohtaa, analyyttinen ja osallistujien määrittely on onnistunut Hon SEA:issa. Kolmas kohta eli oppimisprosessi on tullut uutena kohtana SEA:in rakenteeseen ja tästä syystä en voi arvioida Hon SEA:ia tältä pohjalta, vaan yritän hakea enemmänkin parannusehdotuksia. 18

19 4.2.1 Analyyttinen osuus Hon SEAissa Analyyttisestä osuudesta tärkeimpien ympäristönäkökulmien muodostaminen on onnistunut melko hyvin. Tähän kohtaan olisi mielestäni hyvä lisätä myös tarkempia tietoja, niin kuin analyyttisen osuuden sisällön tavoitteissa on ehdotettu. Ongelmien tarkemmat taustat ja esimerkiksi kehitystoiminen prioriteettien mainitseminen olisi hyvä lisä, jotta voitaisiin tarkemmin havainnoida miksi juuri nämä asiat ovat nousseet prioriteeteiksi arvioinnissa. Tiedon kerääminen tapahtuu SEA:iin kahdesta lähteestä. Ensisijaisena lähteenä toimii hallitus ja rahoitus- ja hankeoperaatiot. Toissijaisena lähteenä toimivat ei-hallinnolliset organisaatiot (NGOs) kunnan ulko- että sisäpuolelta sekä ministeriöt ja muut hallintoelimet. (SEA, 2010, 38.) Teknisestä analyysista puuttuu kustannusten arviointi maan pilaantumisen vaikutuksista, jonka kautta saataisiin tarkempaa tietoa mahdollisista menetyksistä. Riskianalyysia ei Hon SEA:issa ole, vaan pikemminkin kolme eri arviointimenetelmää hoitaa tämän osuuden. Taulukoiden ja analyysien jättäminen alkuperäiseen tilaansa SEA:issa ei anna institutionaalista osuutta Hon SEA:ille. Jos tutkimustuloksia lähdettäisiin avaamaan ja analysoimaan, olisi mahdollista luoda jonkinlaista siltaa arvioinnin integroimiselle politiikkaan. Se, miten SEA:issa saadut tulokset vaikuttavat kunnan tulevaan politiikkaan, ei ilmene arvioinnissa Osallistujien määrittäminen Hon SEA:issa Aikaisemmin otin esille osallistujien määrittelyn arvioinnin, joten otan esille instituutiokeskitteisen SEA:in tarjoamat lisämääritelmät tässä kappaleessa esille. Terveyteen kohdistuvien ympäristöuhkien selvittäminen Hon SEA:issa on selvitetty kattavasti sanitaation ja veden käytön kannalta. Tämä ympäristönäkökulma on jo valmiiksi hyvin vahvasti tarkastelun alaisena Ghanassa ja sille on luotu oma Environmental Sanitation Policy, josta uusin versio on julkaistu vuonna Sanitaation ja puhtaan veden puutteen aiheuttamat terveysriskit on otettu huomioon laajasti. Myös muiden ympäristöongelmien suhteen niiden aiheuttamat terveysriskit on otettu huomioon, mutta missään ei määritellä kyseisen riskiryhmän olevan osallisia päätöksenteossa. Tämä taas kytkeytyy vahvasti yhteiskuntaryhmän taloudelliseen toimeentuloon ja tätä kautta päädytään siihen, että taloudellisesti heikoin ryhmä on myös ympäristön aiheuttamien terveysuhkien kohteena. 19

20 Veteen ja jätteisiin liittyvät toimet ovat saaneet budjetissa suurimman huomion. Kaatopaikkojen rakentamiseen on varattu 3 miljoonaa Ghanan cediä ja veden ja ilman laadun testaamiseen cediä. On hyvä, että erityisesti jätteiden käsittelyyn ollaan valmiita panostamaan ja että vesi on saanut näin suuren huomion ympäristönäkökulmien priorisoinnissa. Toimeentuloon liittyvä osallisuutta ei myöskään ole tarkemmin mainittuna SEA:issa. Maanviljelyn aiheuttamat ongelmat on mainittuna ja budjetista on varattuna cediä maanviljelijöiden koulutukseen. (SEA, 2010, 36,37.) Tällä pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta, maankäyttöön liittyvien konfliktien ratkaisussa on otettu huomioon osallisille maksettavat korvaukset, mutta osallisten määrittelyä ei SEA:ista löydy. Tähän tulisi kunnan luoda oma korvausjärjestelmänsä ja tätä kautta saavuttaa tasa-arvoisuutta yhteiskunnan eri ryhmien välille Hon SEA:in parantaminen oppimisen kautta Tärkeimpänä Hon SEA:in kannalta näkisin osallistujien määrittämisen. Tämän kohdan tulisi saada huomattavasti enemmän analysointia sekä selkeitä ohjeita siitä, kuinka asianosainen määritellään. Kaiken kaikkiaan Hon SEA on jäänyt pintapuoleiselle tasolle, eikä tähtää tuloksiin, joiden vaikutus ulottuisi pidemmälle aikavälille. Tarkoituksenahan oli kuitenkin luoda pitkän aikavälin poliittisia ratkaisuja eikä pelkästään vain hetkellistä arviointia ympäristön tilasta. Suoranaisia poliittisia täytäntöönpanoon liittyviä ehdotuksia ei SEA:ista löydy ja jo siltä kannalta olisi hankala lähteä pelkästään tämän arvioinnin perusteella luomaan uusia suuntaviivoja poliittisille päätöksille. SEA:in tulisi selvittää tarkemmin mahdollisuuksia ja ratkaisuja, jotta päästäisiin kohti mahdollisia poliittisia päätöksiä. 5 Johtopäätökset SEA:in onnistumisen tai epäonnistumisen arviointi on hankalaa, koska mitään suoria ohjeita sille ei ole asetettu. Ainoat ohjaavat keinot ovat tavoitteita, mutta siitä herääkin kysymys: Riittävätkö tavoitteet itsessään ohjaamaan ympäristöarviointia? Mielestäni tässä tapauksessa ei. Jotta SEA:in kaikki mahdolliset hyödyt saataisiin esille ja käyttöön, tulisi sille rakentaa omat ohjeet. Toisaalta, tämä saattaa aiheuttaa sen, että arvioinnin ollessa ensimmäinen vaihe toiminnan luomisessa, se ei saavuttaisikaan kaikkea sitä ideoiden määrää mikä sen on 20

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere

VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA , Tampere VESI JA YHDYSKUNTIEN KEHITYS VESIHUOLLON HAASTEET KAUPUNGEISSA 16.12.2011, Tampere Vesihuollon painajainen Afrikan kaupungit? Jarmo J. Hukka Dosentti (Vesialan tulevaisuudentutkimus) Luonnontieteiden ja

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti

Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Ohjelmapolku: Otsikko: Strategiasta johtamalla toteutukseen KA-työ mahdollistajana strategioiden toteutukseen Miten suunnittelu- ja kehitystyötä toteutetaan arkkitehtuurilähtöisesti Miten korkeakoulun

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä 7.9.2016 Seppo Salo, Pääarvioija 1 Tänään iskemme käsiksi näihin Agenda Standardin uudistamisen tilanne Miksi ISO 45001? Hyödyt Suurimmat erot ja muutokset

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1.

Taustaselvitysten suunnittelussa voidaan käyttää apuna työpohjaa 1. 1 Liite A PROJEKTISUUNNITELMAN TYÖSTÄMISOHJEITA JA IDEOINNIN TYÖKALUJA 1. SUUNNITTELUN KULKU Tärkeimmät sidosryhmät kannattaa vetää mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon projektin alusta lähtien. Yhteissuunnittelulla

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa

LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT

JUHTA asetus ja asettaminen. JUHTA Sami Kivivasara, VM JulkICT JUHTA asetus ja asettaminen JUHTA 28.2.2013 Sami Kivivasara, VM JulkICT Asetuksen uudistamisen taustaa Edellinen asetus oli annettu 2006 ja sitä on osittain uudistettu useaan kertaan. Tietohallintolaki

Lisätiedot

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa

Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kestävä liikkuminen kuntien poliittisessa päätöksenteossa T A P I O K I N N U N E N S T R A F I C A O Y 2 4. 5. 2 0 1 6 Työn tavoitteet Vastata kysymyksiin Millaisia kestävään liikkumiseen liittyviä tai

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Vuonna 2011 käynnistetty kansainvälinen hallinnon kehittämisen kumppanuushanke avoimuus, tehokkuus, vastuullisuus Perustajina 8 valtiota, nyt 63 Suomi hyväksyttiin

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset

PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ Pelastustoimen tutkimuslinjaukset PETU10+ on dynaaminen pelastustoimen TKI-toimintaa ohjaava asiakirja PETU10+:n teemat määritellään 10 vuoden perspektiivillä,

Lisätiedot

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa:

Vastauksena sosiaali- ja terveysministeriön esittämään lausuntopyyntöön tutkimuseettinen neuvottelukunta esittää seuraavaa: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyspalveluosasto Terveyspalveluryhmä PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO 19.12.2003 LAUSUNTO 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriölle ASIA Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Kuntamarkkinoiden lakiklinikka 9.9.2015 lakiasiain johtaja Arto Sulonen Hallinnon rakenteet Sote-uudistuksessa lähtökohtana kuntaa suuremmat itsehallintoalueet

Lisätiedot

Kiinteistötalous aihekuvaukset

Kiinteistötalous aihekuvaukset Kiinteistötalous aihekuvaukset Nro. Ohjaaja Kandityön otsikko Työn kuvaus 1001 Saija Toivonen Rakennusten purkaminen Työssä selvitetään kirjallisuustutkimuksen avulla rakennusten purkamista, sen syitä

Lisätiedot

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena

Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Integroitu johtamisjärjestelmän (IMS) paikallisen ilmastotyön tukena Pekka Salminen Union of the Baltic Cities, Commission on Environment, Environmental Secretariat Systemaattisempi Integroitu johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot