KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TAPAUSTUTKIMUS HÄMEENLINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TAPAUSTUTKIMUS HÄMEENLINNASTA"

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TAPAUSTUTKIMUS HÄMEENLINNASTA Heli Kanto Ympäristöosaston julkaisuja

2 Lähdeviite Kanto H.2005: Kestävän kehityksen arviointi kaupunkisuunnittelussa - tapaustutkimus Hämeenlinnasta. Ympäristöosaston julkaisuja 35. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 65s. + 6 liitettä. ISBN ISSN

3 Tiivistelmä Kestävän kehityksen edistäminen on kirjattu useaan kunnan toimintaa säätelevään lakiin. Kuitenkin sen huomioiminen päätöksenteossa on vaikeaa käsitteen epämääräisyyden vuoksi. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston kehittelemän kestävän kehityksen arviointityökalun avulla haluttiin helpottaa kestävän kehityksen käytäntöön saamista. Keväällä 2004 valmistunut työkalun ensimmäinen versio suunniteltiin asemakaavoituksen hankkeiden arviointiin. Hämeenlinnan kaupungin toivomuksesta arviointityökalu pyrittiin liittämään Hämeenlinnan uuteen kaupunkistrategiaan, jonka yhtenä päälinjana on kestävän kehitys. Tämä työ on laadullinen tapaustutkimus Hämeenlinnan pyrkimyksistä huomioida kestävä kehitys kaupunkisuunnittelussa. Kestävän kehityksen merkitystä Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ja sitä kautta päätöksenteossa tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltaviksi valittiin strategian valmistelusta vastannut kaupungin virkamies ja konsultti sekä kolmen suurimman puolueen ryhmäpuheenjohtajat. Kestävän kehityksen arviointityökalua tutkittiin työkalun testauksesta saatujen kokemusten valossa. Kestävä kehitys jää Hämeenlinnan strategiassa ilman selkeää määritelmää, eikä sanaparin merkitystä oltu strategian laadinnan aikana yhteisesti pohdittu. Etenkin ympäristöllinen kestävä kehitys jää kaupungin uudessa ohjenuorassa ilman konkreettisia tavoitteita. Koska Hämeenlinnan kaupunki ei ole strategisesti sitoutunut työkalun sisältämiin yksityiskohtaisiin tavoitteisiin, ei kestävän kehityksen arvioinnin tuloksilla ole välttämättä mitään vaikutusta kaupungin toimintaan ja hankkeiden toteuttamiseen. Kestävän kehityksen arviointityökalu sai myönteistä palautetta kaavoittajalta. Se nostaa esille asioita, joita ei ehkä muuten kaavoituksen yhteydessä tulisi käsiteltyä. Työkalu huomioi laajasti sekä sosiaaliset että ympäristövaikutukset, jotka lain mukaan on kaavaa laadittaessa arvioitava. Se on hyvä apuväline keskustelun herättämiseen ja erilaisten mielipiteiden esilletuomiseen Hämeenlinnan kaupungin eri toimialojen edustajista koostuvassa maankäytön hanketyöryhmässä. Monet arviointityökalun sisältämät kysymykset osoittautuivat testauksessa kuitenkin moniselitteisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla arviointityökalu kaipaa vielä jatkokehittämistä. 1

4 Abstract Promotion of sustainable development has been included in several laws regulating communal functions. However considering sustainable development in decision making has been difficult due to the vagueness of the concept. The environmental department of the Hämeenlinna region has developed an assessment tool to ease the implementation of sustainable development. The first version of the sustainable assessment tool, developed in spring 2004, was planned for evaluation of the Hämeenlinna s city planning projects. By the request of the city the assessment tool was added in to Hämeenlinna s new strategy, which has sustainable development as one of the main themes. This thesis is a qualitative case study of the Hämeenlinna s effort to take sustainable development into consideration in city planning. Theme interviews were used as the method in studying the significance of sustainable development in the strategy and thereby in decision making. A civil servant and a consult, who were responsible for the preparation of the strategy, as well as three chairmen of the biggest political parties in Hämeenlinna were chosen as the interviewees. The sustainable assessment tool was evaluated on the basis of the information and experience received during testing. Sustainable development has no clear definition in Hämeenlinna s strategy and the meaning of the concept had not been jointly discussed during the planning of the strategy. Especially the environmental side of sustainable development is without any concrete goals in the new strategy. Hämeenlinna has not strategically committed to any detailed goals of the sustainable assessment tool and therefore the results of the evaluation of sustainable development will not necessarily have any effect in the city s policy The sustainable assessment tool received positive feedback from the city planner. It introduces issues that would perhaps otherwise not be considered during the planning process. The assessment tool takes both social and environmental effects extensively into consideration, which according to law have to be evaluated during planning. It is a good instrument to evoke conversation and bring different opinions forward among the land use team consisting of representatives of the city s different departments. Many of the questions included in the assessment tool turned in the testing out to be ambiguous and too difficult to understand. The sustainable assessment tool requires still further development in order to function optimally. 2

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 ABSTRACT 2 1 JOHDANTO 4 2 KESTÄVÄ KEHITYS KUNTATASOLLA MÄÄRITELMÄSTÄ JA SEN TULKINNASTA MÄÄRITELMÄSTÄ KÄYTÄNTÖÖN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HUOMIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA 9 3 YVA-MENETTELY JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI STRATEGINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN KOKEILUPROJEKTI HÄMEENLINNASSA 16 4 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO TUTKIMUSMENETELMÄT NÄKÖKULMIA HÄMEENLINNAN KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus 2010 kaupunkistrategia Agenda 21 ja kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTITYÖKALU KAUPUNKISUUNNITTELUN TUKENA Arviointityökalun sisältö Arviointityökalun testaus 42 5 TULOKSET HÄMEENLINNAN HYVÄ TULEVAISUUS KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄKÖ? ARVIOINTITYÖKALUN TESTITULOKSET JA JATKOKEHITTÄMINEN ARVIOINTITYÖKALUN SOVELTUVUUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTIPROSESSIIN 56 6 TULOSTEN TARKASTELU 58 KIITOKSET 62 LÄHTEET 63 LIITTEET 66 3

6 1 JOHDANTO Vuonna 1999 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä (1999/132, 1 ). Maankäytön suunnittelulla kunnat vaikuttavat kestävän kehityksen toteutumiseen alueellaan, sillä eri toimintojen sijoittamisella mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti voidaan pienentää yhdyskunnan ympäristövaikutuksia ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä (Kestävä kehitys ja Suomi 1990, Viljanen 2003). Kunnan maankäyttöä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi mm. kunnan asettamat strategiat ja suuntaviivat. Kaavoittajalla on siten vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hänen suunnittelemansa alue tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Hämeenlinnan kaupungin uusin ohjenuora on Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus kaupunkistrategia, jonka yhtenä päälinjana on kestävän kehityksen edistäminen (Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus 2010). Vaikka kestävän kehityksen käsite levisi yleiseen kielenkäyttöön jo 1980-luvulla ns. Brundtlandin komission raportin myötä (Our Common Future 1987), sen tulkinta ei edelleenkään ole ongelmatonta. Lumiaho-Suomen (2001) mukaan kestävän kehityksen kriteerit eivät ole universaaleja, vaan niiden sisältö vaihtelee eri aikoina ja eri paikoissa. Se, mitä kestävällä kehityksellä kulloinkin tarkoitetaan, tulisikin aina määrittää tapauskohtaisesti. Ilman käsitteen merkityksen pohtimista kestävä kehitys koetaan helposti yhteisenä hyvänä, jonka konkreettisesta sisällöstä ei ole yhteisymmärrystä (Niemenmaa 2001). Kunnissa kestävää kehitystä on pyritty konkretisoimaan ja sen merkitystä juuri kyseisessä kunnassa määrittämään erillisten ohjelmien laatimisen kautta. Paikallisagendojen ongelmana on kuitenkin niiden irrallisuus kunnan päätöksenteosta, minkä vuoksi kestävää kehitystä olisi hyvä pohtia erillisen ohjelman lisäksi osana kunnan strategiaprosessia (Eteläaho ym. 2001). Ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi on yksi tapa siirtää kestävä kehitys ohjelmista ja strategioista käytännön tasolle. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto alkoi kehittämään keväällä 2003 erilaisten hankkeiden vaikutusten arvioinnin tueksi kestävän kehityksen arviointityökalua. Hämeenlinnan kaupungin 4

7 toivomuksesta arviointityökalu pyrittiin liittämään uuteen kaupunkistrategiaan. Kestävän kehityksen arviointityökalun ensimmäinen versio kehitettiin maankäytön hankkeiden arviointiin. Kaavoitus ei vaadi YVA-lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia (1999/268, 6 ), mutta maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on kuitenkin tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset (1999/132, 9 ). Arviointityökalua testattiin keväällä 2004 Hämeenlinnan Keinusaaren asemakaavatyön yhteydessä. Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus Hämeenlinnan pyrkimyksestä ottaa kestävä kehitys huomioon maankäytön hankkeissa. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksen kolmeen kysymykseen, jotka koskevat kestävän kehityksen arviointia kaupunkisuunnittelussa: 1. Kuinka kestävä kehitys ymmärretään Hämeenlinnan kaupunkistrategiassa ja päätöksenteossa? 2. Miten kestävän kehityksen arviointityökalua voitaisiin jatkokehittää työkalun testauksesta saatujen tulosten avulla? 3. Kuinka kestävän kehityksen arviointityökalu soveltuu kaavoituksen vaikutusten arviointiprosessiin? 5

8 2 KESTÄVÄ KEHITYS KUNTATASOLLA 2.1 Määritelmästä ja sen tulkinnasta Kestävä kehitys on laajan ympäristöajattelun sanapari, jonka avulla on haluttu tarttua maailman tämän hetken merkittäviin ongelmiin, kuten luonnonvarojen hupenemiseen, kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvamiseen, otsonikerroksen ohentumiseen ja maaperän tuotantokyvyn rappeutumiseen (Kestävän kehityksen käsikirja kunnille 1994, 8). Schulman (1995) pitää kestävän kehityksen käsitettä kompromissiyrityksenä vanhan talousteoriasta omaksutun ja uuden ekologisen ajattelun välillä. Kestävän kehityksen voidaan ajatella pyrkivän sopusointuun taloudellisesti mahdollisen, sosiaalisesti hyväksyttävän ja ekologisesti kestävän kehityksen kanssa (Schulman 1995, 87). Kestävässä kehityksessä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä taloudellinen kestävä kehitys. Ekologinen kestävyys liittyy luontoon, jonka alueella vaikuttavat fysiikan, biologian ja kemian lait. Näistä on mahdollista saada objektiivista, mutta yleensä vajavaista tietoa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys liittyy kiinteästi ihmisten muodostamaan yhteiskuntaan, jossa vaikuttavat yhteiskunnalliset lainalaisuudet ja arvot. Vaikka ihminen on biologinen olento ja yhteiskunnalla on juurensa luonnon ekosysteemeissä, ei yhteiskunnan toimintaa voi selittää pelkästään luonnontieteellisillä faktoilla. Taloudellinen kestävyys liittyy molempiin aiemmin mainittuihin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin, ja siihen vaikuttavat siten sekä luonnon että yhteiskunnan lainalaisuudet. Talous yhdistää ekologisen eli luonnon ja sosiaalisen eli ihmisen, minkä vuoksi se on keskeinen keino ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden saavuttamisessa. Parhaimmillaan talous nähdäänkin vain keinona tuottaa luonnosta aineellista hyvää ihmisen ja yhteiskunnan tarpeisiin (Hakanen 1999, 29 30). Hakanen (1999) kuvaa kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta kolmiolla, jonka kärjet muodostuvat ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ihmisen kannalta ajateltuna kolmio asettuu parhaiten niin, että luonto ja yhteiskunta muodostavat kaksi kolmion yläkulmissa olevaa tavoitetta, joihin vaikuttaa niiden välissä alhaalla oleva talouden kolmionkärki. Hakasen mukaan kolmio kuitenkin toimii usein toisinpäin; talous saa hel- 6

9 posti yhteiskunnallisissa keskusteluissa itseisarvon, jolle uhrataan niin luonto kuin ihminenkin (Hakanen 1999, 30 31). Kestävän kehityksen käsitettä on käytetty jo 1970-luvulta lähtien, mutta yleiseen kielenkäyttöön se nousi YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin myötä vuonna Paremmin Brundtlandin komissiona tunnetun ryhmän tehtävänä oli laatia koko maapallon kattava uudistusohjelma, joka takaisi kestävän kehityksen toteutumisen komission määrittelemällä tavalla. Ryhmän tarkoittama kestävä kehitys on kehitystä, jolla turvataan ihmiskunnan nykyiset tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Our Common Future 1987). Brundtlandin komission esittämä yleinen kestävän kehityksen määritelmä on saanut kritiikkiä mm. Ollikaiselta (1991), joka on löytänyt useita ongelmia määritelmän tulkinnassa. Kantaa on hänen mukaansa otettava siihen, mikä on yhteiskunnan eettinen suhde luontoon, kuinka yhteiskunta ratkaisee sukupolvien välisen tasa-arvon, millaisiksi määritellään yhteiskunnan luonnonvarojen hoitoa ja luonnonsuojelua koskevat periaatteet ja millaisin keinoin luonnonvarojen kestävä hoito pyritään turvaamaan (Ollikainen 1991, ). Lumiaho-Suomen (2001) mukaan ei ole olemassa universaaleja kestävän kehityksen kriteerejä. Joillakin alueilla tietty toimenpide saattaa tukea kestävää kehitystä ja toisella alueella olla kestävän kehityksen vastainen. Kestävä kehitys on pikemminkin dynaaminen ja ihmisten muuttuviin tarpeisiin sopeutuva prosessi kuin staattinen ja pysyvä tuotannon ja kulutuksen tila. Näistä syistä kestävä kehitys pitäisi määritellä aina tapauskohtaisesti (Lumiaho-Suomi 2001, 59). Käsitteen epämääräisyydestä huolimatta kuntien on otettava kestävä kehitys jollakin tavalla huomioon toiminnassaan. Kestävän kehityksen velvoite kunnallishallinnon tasolla mainitaan useassa eri laissa (kuntalaki 1995/365, 1 ; maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, 1 ja ympäristönsuojelulaki 2000/86, 1 ). Vuonna 1992 käynnistyneen Kestävän kehityksen kuntaprojektin tuloksena tiivistettiin kestävän kehityksen määritelmä seuraavaan muotoon: Kunnallishallinnossa kestävää kehitystä on päätöksenteon monipuolistaminen kohti tilannetta, jossa päätökset tehdään perusteellisen ja avoimen valmistelun pohjalta demokraattisesti, tietoisena ja vastuullisena valinnoista ja niiden seurauksista. Päätöksenteon tavoitteena on ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ekologinen kestävyys, jota tukevat sosiaalinen ja kulttuurinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Nämä ovat samalla edellytys 7

10 taloudelliselle kestävyydelle. Ratkaisujen on perustuttava riittävän pitkän, myös tulevat sukupolvet huomioon ottavan aikavälin tarkasteluun (Kestävän kehityksen käsikirja kunnille 1992, 4). 2.2 Määritelmästä käytäntöön YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 vahvistetussa Agenda 21 toimenpideohjelmassa on luku, joka sisältää muun muassa suosituksen paikallisen toimintaohjelman laatimisesta kunnissa (Hakanen 1995, 4). Ohjelmien kirjoittamiseen kannustettiin myös Tanskan Aalborgissa vuonna 1994 järjestetyssä Euroopan kaupunkien ympäristökonferenssissa. Kokouksessa hyväksyttiin Aalborgin asiakirja, joka on Euroopan kaupunkien sitoumus kohti kestävää kehitystä. Asiakirjan allekirjoittaneet sitoutuvat aloittamaan Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan, johon kuuluu keskeisenä osana paikallisen kestävän kehityksen toimintaohjelman laatiminen (Kuntien ympäristöpolitiikan kansainvälisiä haasteita: Paikallinen Agenda 21 ja Aalborgin asiakirja 1995, 24). Monet Suomen kunnat ovatkin julkaisseet omat kestävän kehityksen ohjelmansa (engl. Local Agenda 21). Ohjelmissa kerrotaan keinoista, joilla kunnat voivat edistää kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Suomen Kuntaliiton julkaiseman oppaan mukaan paikallisagenda on kunnan yhteinen käsitys kestävästä kehityksestä. Sen perustana tulisi olla laaja näkemys kestävästä kehityksestä, jonka olennaisia osia ovat esimerkiksi työllisyys, paikallinen demokratia ja hyvä ympäristö. Ohjelma tulee laatia yhteistyössä paikallisten viranhaltijoiden, asukkaiden ja muiden intressitahojen kanssa. Laaja osallistuminen mahdollistaa yhteisymmärryksen syntymisen ja kunnan voimavarojen tehokkaan hyödyntämisen kestävän kehityksen työssä. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin on myös kaikkien helpompi sitoutua (Täältä kestävyyteen paikallisagendaopas 1997, 6 7) Oman kestävän kehityksen ohjelmansa on tehnyt noin puolet kaikista Suomen kunnista. Ohjelmien olemassaolo ei kuitenkaan takaa kestävän kehityksen edistämistä ja todellista huomioon ottamista kunnan toiminnassa. Suomen Kuntaliiton tilaamassa pro gradu - tutkimuksessa selvitettiin yli sadan paikallisagendan sisältöä. Tutkimuksen mukaan ainoastaan yksi kymmenestä ohjelmasta sisältää todellisia muutoksen elementtejä ja kestävän 8

11 kehityksen laajaa tulkintaa. Suuri osa ohjelmista on painottunut vahvasti ekologisen kestävyyden kysymyksiin ja sosiaalinen sekä taloudellinen ulottuvuus ovat jääneet selkeyttämättömään asemaan. Harva kunta on noudattanut paikallisagendan valmistelussa laajan osallistumisen periaatetta, eivätkä asukkaat ja yritysmaailman edustajat ole päässeet monessakaan ohjelmassa vaikuttamaan sen sisältöön. Kestävän kehityksen paikallisen merkityksen miettiminen on useissa paikallisagendoissa jäänyt tekemättä (Routala 2001). Kestävää kehitystä edistävät ohjelmat jäävät valitettavan usein pelkiksi hyvää tarkoittaviksi asiakirjoiksi, joiden vaikutus käytännön toimiin jää vähäiseksi. Eteläaho ym (26 36) pitävätkin tärkeänä, että kestävän kehityksen asemaa ja merkitystä kunnassa pohdittaisiin osana kunnan strategiaprosesseja. Kestävä kehitys ei saisi olla pelkkä irrallinen projekti, vaan sen tulisi näkyä suunnittelussa kunnan kaikilla tasoilla. Vaikka kestävä kehitys on kunnissa tuttu käsite, sen merkitys on voinut jäädä epäselväksi tai siitä puuttuu näkemys siitä, mitä se juuri kyseisessä kunnassa tarkoittaa. Samoin olisi erittäin tärkeää määritellä kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden keskinäinen suhde. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien käsitteleminen erillään saattaa Hakasen (1999) mukaan johtaa kunnassa tilanteeseen, jossa ekologinen kestävyys on jätehuollon tehostamista, sosiaalinen kestävyys ympäristökasvatusta ja taloudellinen kestävyys positiivista kunnan talouden vuosikatetta (Hakanen 1999, 31). 2.3 Kestävän kehityksen huomiointi kaupunkisuunnittelussa Maankäyttö ja sen suunnittelu on tärkeä osa-alue, jonka avulla kestävää kehitystä voidaan edistää valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla (Viljanen 2003, 5). Maankäytön suunnittelulla on kestävän kehityksen kannalta kaksi tehtävää. Ensinnäkin maa- ja vesiekosysteemien toimivuus ja alueiden kestävä käyttö on turvattava. Toiseksi toiminnot on sijoitettava niin, että ne ovat toimintojen itsensä kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa ja että muulle toiminnalle ja ympäristölle koituu sijoittamisesta mahdollisimman vähän haittaa. Harkittu maankäyttö edistää yhteiskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, työpaikkojen, palveluiden, liikenteen, yhdyskuntatekniikan ja virkistyksen, kehittämistä haluttuun suuntaan. Hyvä suunnittelu vähentää myös yhdyskuntien energiankulutusta ja liikenteestä ai- 9

12 heutuvia haittoja sekä suojelee maa-alueita turhalta rakentamiselta (Kestävä kehitys ja Suomi 1990, 71). Kaupunkisuunnitteluun on alettu kiinnittää eritystä huomiota, koska maailman voimakas väestönkasvu ja kaupungistuminen liittyvät keskeisesti ympäristön ongelmiin. Ekologinen kaupunkisuunnittelu kytkeytyy osaksi paikallisiin ongelmiin jätehuollon, kierrätyksen ja energiansäästön kautta. Mutta paikallistason suunnittelun taustalla on laajempi kysymys maapallon säilymisenä elinkelpoisena (Lainevuo 1995, 105). VTT on Suomessa kehittänyt asuinalueen ekologista kestävyyttä arvioivan mallin luvun alkupuolella (Harmaajärvi 2000). Malli sisältää kaupunkirakenteen osien, kuten rakennusten ja viheralueiden koko elinkaaren rakennusmateriaalien valmistuksesta ja alueen käytöstä rakenteiden hävittämiseen asti. Arviointia varten tarvittavia tietoja ovat esimerkiksi rakennusten pinta-alat ja materiaalit, asukkaiden määrä ja ikärakenne, työmatkojen pituudet, alueen jätehuolto sekä viheralueiden määrä ja laatu. Tietojen perusteella malli laskee energiankulutuksen kokonaismäärän, rakennusmateriaalien, polttoaineiden ja veden kulutuksen, syntyvien päästöjen ja jätteiden määrän sekä alueen aiheuttamat kokonaiskustannukset. Mallin avulla on arvioitu useiden suomalaisten asuinalueiden ekologisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan alueiden aiheuttamien vaikutusten välillä on suuria eroja, ja mikä yllättävintä, niin sanotut eko-asuinalueet eivät todellisuudessa olekaan aina kovin ekologisia. VTT:n tutkimat viisi suomalaista ekologisesti rakennettua asuinaluetta kuluttivat keskimäärin enemmän energiaa ja materiaaleja, aiheuttivat enemmän päästöjä ja olivat kustannuksiltaan kalliimpia kuin vertailuna käytetyt asuinalueet Yksi eroja synnyttävä tekijä oli alueiden sijainti, jolla on suuri vaikutus asukkaiden liikkumiseen ja henkilöauton käyttöön. Uusien alueiden suunnittelun tulisi tutkijoiden mukaan perustua alueen järkevälle sijainnille ja rakennusten säästävälle energiankäytölle (Harmaajärvi 2000). Lainevuon (1995) mielestä olisi ekologisesti perusteltua kehittää kaupunkiasumista hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisemmäksi ja rajoittaa hajarakentamista langettamalla sille kuuluva osa yhdyskuntakustannuksista Hän pitää huolestuttavana suomalaista käsitystä kaupunkien viihtyisyydestä asuinpaikkana; kaupunkeja pidetään kurjuuden kehtoina, joista pois muuttoa tukevat työmatkojen verovähennysoikeus ja hajarakentamista suosiva käytäntö. Näin on luotu amerikkalaistyyppistä reunakaupunki-rakennetta. Yhtenä ongel- 10

13 mana kehityksen kääntämisessä on hänen mukaansa se, kuinka ekologiset ratkaisut saadaan myös sosiaalisesti hyväksyttäviksi (Lainevuo 1995, ). Maankäytön ja kaupunkisuunnittelun yksityiskohtaisia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi esitellään tarkemmin kestävän kehityksen arviointityökalun sisällön yhteydessä kappaleessa

14 3 YVA-MENETTELY JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUK- SESSA Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) astui voimaan vuonna Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia (1994/468, 1 ). Lain tarkoittamat ympäristövaikutukset käsittävät vaikutukset - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen; - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä - luonnonvarojen hyödyntämiseen (1994/468, 2 ). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisten lisäksi niitä, joiden elinoloihin tai etuihin hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Hankkeesta vastaava laatii ensin ympäristövaikutusten arviointiohjelman, josta käy ilmi tarvittavat selvitykset sekä arviointimenettelyn järjestäminen. Arvioinnin tulokset ja vaihtoehtojen vertailu kerrotaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (1994/468, 2 ). YVA-lain nojalla annetussa asetuksessa luetellaan ne hankkeet, joihin tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (1999/268, 6 ). Kaavoitus tai kaupunkisuunnittelu ei ole luokiteltu tällaiseksi hankkeeksi. Sen sijaan vuonna 1999 voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain 9 huomioi ympäristövaikutusten arvioinnin kaavoitushankkeissa. Sen mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (1999/132, 9 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaan vuorovaikutteisella suunnittelulla ja vaikutusten arvioinnilla on tarkoitus edistää 12

15 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä (1999/132, 5 ). YVA-lain säätelemässä ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain säätelemässä kaavojen vaikutusten arvioinnissa oleellista on hanketta koskevan alueen lähtötietojen selvittäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (1999/132, 9 ). Kaavan selvitysten laajuus riippuu kaavan vaikuttavuudesta. Esimerkiksi pienalaiset asemakaavat, uudet asemakaavat rakennetuille alueille ja yleensä alueet, joilla on vain vähän luonnonympäristöä, eivät vaadi suuritöisiä luontoselvityksiä. Selvitykseksi riittää yleensä aiempien, kuten yleiskaavassa arvioitujen luontoarvojen tarkistaminen sekä kaavan laatijan paikan päällä tekemä arviointi (Huttunen & Pahtamaa 2002, 5 6). 3.1 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) on osana ympäristövaikutusten arviointia. Aina ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä on siten tehtävä myös SVA, jos arvion kohteena olevan suunnitelman tai hankkeen seurauksena on odotettavissa merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arviointia voidaan joskus tehdä myös erillään muista arvioinneista, mutta silloin odotettavissa olevien vaikutusten on painotuttava pelkästään 13

16 sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin (Juslén 1995, 5). Kaavoituksessa ja etenkin asemakaavoituksessa nousevat ihmisiin kohdistuvat vaikutukset usein luontovaikutuksia tärkeämmiksi. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on kuitenkin hyvä pitää osana YVA:a, sillä vaikutukset ovat osaksi riippuvaisia toisistaan (Mäkäräinen 2000, 7). Kaavoituksen sosiaalisten vaikutusten arviointia määrittelee maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan Juslénin (1995) mukaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisen hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Muutos voi olla näkökulmasta, katsojasta ja arvoista riippuen muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan (Juslén 1995, 5). Sosiaalisten vaikutusten määritelmä löytyy myös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetusta laista, jossa ympäristövaikutukset mainitaan mm. ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvina vaikutuksina (1994/468, 2 ). Sosiaaliset, terveydelliset ja sosioekonomiset vaikutukset on todettu arviointikäytännöissä niin saman sisältöisiksi, että laajemman käsitteen, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, käyttöönottoa on ehdotettu (Mäkäräinen 2000, 4). Kaavoituksen sosiaalisia vaikutuksia voidaan Mäkäräisen (2000) mukaan tarkastella suunniteltavan kaavan vaikutuksina jo olemassa olevaan rakenteeseen tai pelkästään uuteen kaava-alueeseen kohdistuvina vaikutuksina. Jos kyseessä on täydennysrakentaminen, on ensimmäisen tarkastelunäkökulman vaikutukset merkittävämpiä (Mäkäräinen 2000, 5). Kauppinen (1999) on jakanut sosiaaliset vaikutukset kolmeen pääluokkaan, joita ovat vaikutus palvelutarpeeseen (yhteiskunnan näkökulma), vaikutus hyvinvointiin (ihmisen näkökulma) ja muiden vaikutusten ihmisiin kohdistuvat ulottuvuudet (taulukko 1). 14

17 Taulukko 1. Sosiaaliset vaikutukset jaoteltuna kolmeen pääluokkaan (Kauppinen 1999, ). Palvelutarpeeseen kohdistuvat vaikutukset - väestörakenne ja arvot - palvelurakenne ja arvot - asuntorakenne (taloja asuntotyypit, hallintamuodot) - työpaikkarakenne (työpaikat alueella) - liikenne - vapaa-aika ja virkistysmahdollisuudet (luontoyhteys) Hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset - viihtyvyys (turvallisuus, asuinympäristön sopeutuminen elämäntapaan ja tilanteeseen, tiheyden aiheuttamat häiriöt, alueen koettu kauneus ja siisteys) - sosiaalinen vuorovaikutus (perheet, naapurit, alueelliset ja laajemmat yhteisöt) - alueidentiteetti ja imago - sosiaalisten ongelmien kasautuminen - ikä- ja erityisryhmiin kohdistuvat vaikutukset Muiden vaikutuksien sosiaaliset ulottuvuudet - maisema (esteettiset kokemukset, kaupunkikuva) - päästöt (päästöhaitat ja niiden vaikuttavuus) - melu (meluhaitat ja niiden vaikuttavuus) - asuntojen arvo 3.2 Strateginen ympäristövaikutusten arviointi YVA-menettelyä on kritisoitu sen kyvyttömyydestä suojella ympäristöä ja edistää kestävää kehitystä. Suurimmat menettelyn puutteet ovat vaikutusten arvioinnin liian myöhäinen huomioiminen, liian nopea päättyminen ja liiallinen tapauskohtainen spesifisyys. Useissa maissa perinteisen hanke-yva:n tueksi on kehitetty SYVA-menetelmää, eli strategista ympäristövaikutusten arviointia (engl. strategic environmental assessement, SEA). Sen avulla arvioidaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia. Vaikutukset tulee ottaa huomioon arvioitujen suunnitelmien ja ohjelmien pohjalta syntyvissä yksittäisissä hankkeissa. SYVAn uskotaan paikkaavan hanke-yvan heikkouksia mm. huomioimalla suorien vaikutusten lisäksi kumulatiiviset ja epäsuorat vaikutukset, tuomalla ympäristönäkökulman esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viemällä kestävän kehityksen periaatteet läpi koko päätöksentekoketjun yleisen tason suunnitelmista yksittäisiin hankkeisiin asti (Shepherd & Ortolano 1996). Shepherd:n ja Orlandon (1996) tutkimusten mukaan strateginen ympäristövaikutusten arviointi voi olla tehokas keino yhdistää kestävyyden periaatteet kaupunkitason suunnitte- 15

18 luun. Samaan tulokseen päätyivät Hämeen ympäristökeskuksen käynnistämän strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisprojektin tutkijat (Lumiaho-Suomi 2001). Projektissa seurattiin ympäristövaikutusten arviointia kolmessa erilaisessa aluekehittämisen suunnitelmassa. Hankkeen kokemukset osoittivat, että kestävän kehityksen periaatteiden konkreettinen määritelmä on avainasemassa alueellisten kehittämissuunnitelmien johdonmukaisessa arvioinnissa. Tulosten mukaan SYVAn mukanaan tuoma laaja osallistuminen toi suunnitelmien arviointeihin uusia näkökulmia ja edisti näin maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten toteutumista. Vaikka strateginen ympäristövaikutusten arviointi etsii vielä muotoaan ja sisältöään, mahdollistaa se tutkimuksen mukaan ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin lisääntymisen taloudellisen kasvun rinnalla (Lumiaho-Suomi 2001). 3.3 Vaikutusten arvioinnin kokeiluprojekti Hämeenlinnassa Hämeenlinnan kaupungin teknisen viraston asemakaavatoimisto käynnisti vuoden 1994 alussa hankkeen, jossa tutkittiin miten asemakaavojen sisältöä ja laatimisprosessia tulisi muuttaa ja kehittää silloisen rakennuslain muutoksen johdosta. Tutkimuksessa asemakaavaprosessin eri vaiheita verrattiin YVA-prosessin vaiheisiin ja vertailun avulla etsittiin tapaa toteuttaa vaikutusten arviointia kaavoituksessa (taulukko 2). 16

19 Taulukko 2. YVA-prosessin ja asemakaavaprosessin vaiheiden vertailu Ojasen (1995) mukaan. YVA-prosessi 1. ehdotus toimesta 2. YVA:n tarpeellisuuden selvittäminen 3. toimen tavoitteiden selvittäminen perustietojen hankinta arvioinnin suunnittelu 4. vaikutusten ja vaihtoehtojen tunnistaminen ja rajaus 5. vaihtoehtojen vertailu 6. arviointiselostuksen laadinta haitallisten vaikutusten lieventäminen 7. päätös 8. seuranta Asemakaavaprosessi 1. kaavoitusaloite ja ongelman määrittely 2. vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden selvittäminen 3. lähtökohtien selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen 4. vaihtoehtojen muodostaminen 5. vaihtoehtojen arviointi ja valinta 6. asemakaavaluonnos ja siihen liittyvä selostus 7. päätöskäsittely 8. seuranta ja jälkiarviointi Hämeenlinnassa on 1980-luvun loppupuolelta lähtien kutsuttu asemakaavojen käynnistysvaiheessa koolle maankäyttöhankkeen yhteistyöryhmä. Ryhmään ovat kuuluneet teknisen viraston eri toimistojen, Energia Oy:n, ympäristötoimiston, rakennusvalvonnan ja yleiskaavoituksen edustajat sekä muiden hallintokuntien edustajia riippuen kulloisenkin kaavan luonteesta. Ryhmää laajennettiin projektin aikana niin, että mukaan kutsuttiin myös mm. terveysvalvonnan, terveydenhuollon, kouluviraston ja historiallisen museon edustajia. Yhteistyöryhmä osallistui kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyyn sekä sopi yhdessä tarvittavista lisäselvityksistä ja vaikutusten arvioinneista. Eri asiantuntijoiden näkökulmien tarkastelu ryhmässä koettiin vuonna 1994 toteutetun tutkimuksen mukaan hedelmällisenä ja raja-aitoja rikkovana. Saman pöydän ääreen kokoontuminen ja näkemysten vaihto oli edellytyksenä asiantuntemuksen laajenemiselle ja uusien suunnitteluratkaisujen syntymiselle (Ojanen 1995, 12 13; 35). 17

20 Asemakaavavaihtoehtojen vertailun helpottamiseksi luotiin arviointikehikko (liite 1). Tapauskohtaisesti sovellettavan ja muokattavan kehikon tarkoituksena oli toimia ajattelun apuvälineenä ja keskustelun pohjana. Kehikon avulla selvitettiin myös arvioitavien vaikutusten yhteys kaupungin strategisiin päämääriin. Tavoitteena oli saada päämäärät käytäntöön arvioimalla sitä, miten kukin vaikutus tukee kaupungin strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista tai on ristiriidassa niiden kanssa. Arviointikehikossa on lisäksi kohta tärkeimmälle ristiriita-asialle. Tärkein ristiriita on yleensä sellaisten asioiden välillä, joiden vertailu on erityisen vaikeaa, esimerkiksi maanomistajan taloudellinen hyöty vastaan linnuston pesimäalueen säilyminen. Ristiriitojen esiin nostamisen tavoitteena oli helpottaa yhteisen ratkaisun löytymistä (Ojanen 1995, 15 16; 35). Hankkeessa mukana olleiden virkamiesten ja luottamusmiesten mielestä arviointikehikko oli hyvä ja toimiva ratkaisu eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa. Ristiriitojen esiin nostamista ja niiden olemassa olon hyväksymistä pidettiin suunnitteluprosessissa tärkeänä (Ojanen 1995, 32 35). 18

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK

Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina. Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Kaupunkisuunnittelu strategisen eheyttämisen toimintakulttuurina Raine Mäntysalo Professori, johtaja YTK Eheyttäminen Kuva: Paula Kangasperko Spinoza: Ihmisen ja yhteisön toiminta ympäristössään luonnon

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristöministeriö, työpaja 26.11.2012 Maisema-arkkitehdit MARK Elina Kataja ja Elina Kalliala SISÄLTÖ Lakiviittaukset aiheeseen liittyen (MRL, MRA, YVA, Eurooppalainen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

PORIN VETURITALLIT IVA asemakaavoituksen tukena STES verkostopäivät 12.3.2013 Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen, Porin kaupunkisuunnittelu

PORIN VETURITALLIT IVA asemakaavoituksen tukena STES verkostopäivät 12.3.2013 Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen, Porin kaupunkisuunnittelu PORIN VETURITALLIT IVA asemakaavoituksen tukena STES verkostopäivät 12.3.2013 Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen, Porin kaupunkisuunnittelu MITÄ KAAVOITUS ON? Tärkein osa maapolitiikkaa. Maankäytön suunnittelua.

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto

Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline. Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Uusi sähköinen päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin työväline Kunta-alan hyvinvointiseminaari 9.6. Maria Salenius Erityisasiantuntija Kuntaliitto Kuntapäättäjät ovat tehneet kautta aikain useinkin kuntalaisten

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012

Sodankylä. Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Sodankylä Orajärvi, Papinranta Märsylä RN:o 9:34 (758-411-9-34) Korteojan ranta-asemakaavan osittainen muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.06.2012 Korteoja Papinranta Kaavamuutosalue käsittää

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI

KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI KEKO KAUPUNKIEN JA KUNTIEN ALUETASOINEN EKOLASKURI ERA17 Kestävän aluesuunnittelun työkalut käyttöön -tilaisuus 3.10.2013 Helsingissä Katriina Rosengren, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Esityksen tekijöinä

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen Ympäristövaikutusten arviointiselostus Yleisötilaisuus Inkoossa 19.8.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Finngulf LNG, LNG-terminaali Inkooseen LNG-terminaali

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI

UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI Vastaanottaja Uudenkaarlepyyn kaupunki Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäää 30.3.2015 UUDENKAARLEPYYN KAUPUNKI JEPUAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiivämäärä 08.12.2008, 30.03.2015 Laatija

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Toiminnan tavoite Pyöräilyllisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen monipuolista, kaikille sopivaa pyöräilytoimintaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely

Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa. Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Hallintomenettelytaidot LUENTO 3-25.4.2012 Heikki Salomaa Toiminnan suunnittelu ja strateginen työskentely Mihin tarvitaan toiminnan suunnittelua? Onhan sitä ennenkin selvitty. Jokainen etenee omaan tahtiinsa.

Lisätiedot