KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TAPAUSTUTKIMUS HÄMEENLINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TAPAUSTUTKIMUS HÄMEENLINNASTA"

Transkriptio

1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA TAPAUSTUTKIMUS HÄMEENLINNASTA Heli Kanto Ympäristöosaston julkaisuja

2 Lähdeviite Kanto H.2005: Kestävän kehityksen arviointi kaupunkisuunnittelussa - tapaustutkimus Hämeenlinnasta. Ympäristöosaston julkaisuja 35. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 65s. + 6 liitettä. ISBN ISSN

3 Tiivistelmä Kestävän kehityksen edistäminen on kirjattu useaan kunnan toimintaa säätelevään lakiin. Kuitenkin sen huomioiminen päätöksenteossa on vaikeaa käsitteen epämääräisyyden vuoksi. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston kehittelemän kestävän kehityksen arviointityökalun avulla haluttiin helpottaa kestävän kehityksen käytäntöön saamista. Keväällä 2004 valmistunut työkalun ensimmäinen versio suunniteltiin asemakaavoituksen hankkeiden arviointiin. Hämeenlinnan kaupungin toivomuksesta arviointityökalu pyrittiin liittämään Hämeenlinnan uuteen kaupunkistrategiaan, jonka yhtenä päälinjana on kestävän kehitys. Tämä työ on laadullinen tapaustutkimus Hämeenlinnan pyrkimyksistä huomioida kestävä kehitys kaupunkisuunnittelussa. Kestävän kehityksen merkitystä Hämeenlinnan kaupungin strategiassa ja sitä kautta päätöksenteossa tutkittiin teemahaastattelujen avulla. Haastateltaviksi valittiin strategian valmistelusta vastannut kaupungin virkamies ja konsultti sekä kolmen suurimman puolueen ryhmäpuheenjohtajat. Kestävän kehityksen arviointityökalua tutkittiin työkalun testauksesta saatujen kokemusten valossa. Kestävä kehitys jää Hämeenlinnan strategiassa ilman selkeää määritelmää, eikä sanaparin merkitystä oltu strategian laadinnan aikana yhteisesti pohdittu. Etenkin ympäristöllinen kestävä kehitys jää kaupungin uudessa ohjenuorassa ilman konkreettisia tavoitteita. Koska Hämeenlinnan kaupunki ei ole strategisesti sitoutunut työkalun sisältämiin yksityiskohtaisiin tavoitteisiin, ei kestävän kehityksen arvioinnin tuloksilla ole välttämättä mitään vaikutusta kaupungin toimintaan ja hankkeiden toteuttamiseen. Kestävän kehityksen arviointityökalu sai myönteistä palautetta kaavoittajalta. Se nostaa esille asioita, joita ei ehkä muuten kaavoituksen yhteydessä tulisi käsiteltyä. Työkalu huomioi laajasti sekä sosiaaliset että ympäristövaikutukset, jotka lain mukaan on kaavaa laadittaessa arvioitava. Se on hyvä apuväline keskustelun herättämiseen ja erilaisten mielipiteiden esilletuomiseen Hämeenlinnan kaupungin eri toimialojen edustajista koostuvassa maankäytön hanketyöryhmässä. Monet arviointityökalun sisältämät kysymykset osoittautuivat testauksessa kuitenkin moniselitteisiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla arviointityökalu kaipaa vielä jatkokehittämistä. 1

4 Abstract Promotion of sustainable development has been included in several laws regulating communal functions. However considering sustainable development in decision making has been difficult due to the vagueness of the concept. The environmental department of the Hämeenlinna region has developed an assessment tool to ease the implementation of sustainable development. The first version of the sustainable assessment tool, developed in spring 2004, was planned for evaluation of the Hämeenlinna s city planning projects. By the request of the city the assessment tool was added in to Hämeenlinna s new strategy, which has sustainable development as one of the main themes. This thesis is a qualitative case study of the Hämeenlinna s effort to take sustainable development into consideration in city planning. Theme interviews were used as the method in studying the significance of sustainable development in the strategy and thereby in decision making. A civil servant and a consult, who were responsible for the preparation of the strategy, as well as three chairmen of the biggest political parties in Hämeenlinna were chosen as the interviewees. The sustainable assessment tool was evaluated on the basis of the information and experience received during testing. Sustainable development has no clear definition in Hämeenlinna s strategy and the meaning of the concept had not been jointly discussed during the planning of the strategy. Especially the environmental side of sustainable development is without any concrete goals in the new strategy. Hämeenlinna has not strategically committed to any detailed goals of the sustainable assessment tool and therefore the results of the evaluation of sustainable development will not necessarily have any effect in the city s policy The sustainable assessment tool received positive feedback from the city planner. It introduces issues that would perhaps otherwise not be considered during the planning process. The assessment tool takes both social and environmental effects extensively into consideration, which according to law have to be evaluated during planning. It is a good instrument to evoke conversation and bring different opinions forward among the land use team consisting of representatives of the city s different departments. Many of the questions included in the assessment tool turned in the testing out to be ambiguous and too difficult to understand. The sustainable assessment tool requires still further development in order to function optimally. 2

5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1 ABSTRACT 2 1 JOHDANTO 4 2 KESTÄVÄ KEHITYS KUNTATASOLLA MÄÄRITELMÄSTÄ JA SEN TULKINNASTA MÄÄRITELMÄSTÄ KÄYTÄNTÖÖN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HUOMIOINTI KAUPUNKISUUNNITTELUSSA 9 3 YVA-MENETTELY JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUKSESSA SOSIAALISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI STRATEGINEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN KOKEILUPROJEKTI HÄMEENLINNASSA 16 4 TUTKIMUSMENETELMÄT JA -AINEISTO TUTKIMUSMENETELMÄT NÄKÖKULMIA HÄMEENLINNAN KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus 2010 kaupunkistrategia Agenda 21 ja kestävän kehityksen tavoitteet KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVIOINTITYÖKALU KAUPUNKISUUNNITTELUN TUKENA Arviointityökalun sisältö Arviointityökalun testaus 42 5 TULOKSET HÄMEENLINNAN HYVÄ TULEVAISUUS KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄKÖ? ARVIOINTITYÖKALUN TESTITULOKSET JA JATKOKEHITTÄMINEN ARVIOINTITYÖKALUN SOVELTUVUUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTIPROSESSIIN 56 6 TULOSTEN TARKASTELU 58 KIITOKSET 62 LÄHTEET 63 LIITTEET 66 3

6 1 JOHDANTO Vuonna 1999 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on edistää ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä (1999/132, 1 ). Maankäytön suunnittelulla kunnat vaikuttavat kestävän kehityksen toteutumiseen alueellaan, sillä eri toimintojen sijoittamisella mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti voidaan pienentää yhdyskunnan ympäristövaikutuksia ja lisätä asukkaiden viihtyvyyttä (Kestävä kehitys ja Suomi 1990, Viljanen 2003). Kunnan maankäyttöä ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi mm. kunnan asettamat strategiat ja suuntaviivat. Kaavoittajalla on siten vain rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka hyvin hänen suunnittelemansa alue tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Hämeenlinnan kaupungin uusin ohjenuora on Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus kaupunkistrategia, jonka yhtenä päälinjana on kestävän kehityksen edistäminen (Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus 2010). Vaikka kestävän kehityksen käsite levisi yleiseen kielenkäyttöön jo 1980-luvulla ns. Brundtlandin komission raportin myötä (Our Common Future 1987), sen tulkinta ei edelleenkään ole ongelmatonta. Lumiaho-Suomen (2001) mukaan kestävän kehityksen kriteerit eivät ole universaaleja, vaan niiden sisältö vaihtelee eri aikoina ja eri paikoissa. Se, mitä kestävällä kehityksellä kulloinkin tarkoitetaan, tulisikin aina määrittää tapauskohtaisesti. Ilman käsitteen merkityksen pohtimista kestävä kehitys koetaan helposti yhteisenä hyvänä, jonka konkreettisesta sisällöstä ei ole yhteisymmärrystä (Niemenmaa 2001). Kunnissa kestävää kehitystä on pyritty konkretisoimaan ja sen merkitystä juuri kyseisessä kunnassa määrittämään erillisten ohjelmien laatimisen kautta. Paikallisagendojen ongelmana on kuitenkin niiden irrallisuus kunnan päätöksenteosta, minkä vuoksi kestävää kehitystä olisi hyvä pohtia erillisen ohjelman lisäksi osana kunnan strategiaprosessia (Eteläaho ym. 2001). Ympäristövaikutusten ja sosiaalisten vaikutusten arviointi on yksi tapa siirtää kestävä kehitys ohjelmista ja strategioista käytännön tasolle. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto alkoi kehittämään keväällä 2003 erilaisten hankkeiden vaikutusten arvioinnin tueksi kestävän kehityksen arviointityökalua. Hämeenlinnan kaupungin 4

7 toivomuksesta arviointityökalu pyrittiin liittämään uuteen kaupunkistrategiaan. Kestävän kehityksen arviointityökalun ensimmäinen versio kehitettiin maankäytön hankkeiden arviointiin. Kaavoitus ei vaadi YVA-lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia (1999/268, 6 ), mutta maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on kuitenkin tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset (1999/132, 9 ). Arviointityökalua testattiin keväällä 2004 Hämeenlinnan Keinusaaren asemakaavatyön yhteydessä. Tämä tutkimus on laadullinen tapaustutkimus Hämeenlinnan pyrkimyksestä ottaa kestävä kehitys huomioon maankäytön hankkeissa. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksen kolmeen kysymykseen, jotka koskevat kestävän kehityksen arviointia kaupunkisuunnittelussa: 1. Kuinka kestävä kehitys ymmärretään Hämeenlinnan kaupunkistrategiassa ja päätöksenteossa? 2. Miten kestävän kehityksen arviointityökalua voitaisiin jatkokehittää työkalun testauksesta saatujen tulosten avulla? 3. Kuinka kestävän kehityksen arviointityökalu soveltuu kaavoituksen vaikutusten arviointiprosessiin? 5

8 2 KESTÄVÄ KEHITYS KUNTATASOLLA 2.1 Määritelmästä ja sen tulkinnasta Kestävä kehitys on laajan ympäristöajattelun sanapari, jonka avulla on haluttu tarttua maailman tämän hetken merkittäviin ongelmiin, kuten luonnonvarojen hupenemiseen, kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvamiseen, otsonikerroksen ohentumiseen ja maaperän tuotantokyvyn rappeutumiseen (Kestävän kehityksen käsikirja kunnille 1994, 8). Schulman (1995) pitää kestävän kehityksen käsitettä kompromissiyrityksenä vanhan talousteoriasta omaksutun ja uuden ekologisen ajattelun välillä. Kestävän kehityksen voidaan ajatella pyrkivän sopusointuun taloudellisesti mahdollisen, sosiaalisesti hyväksyttävän ja ekologisesti kestävän kehityksen kanssa (Schulman 1995, 87). Kestävässä kehityksessä on kolme ulottuvuutta: ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä taloudellinen kestävä kehitys. Ekologinen kestävyys liittyy luontoon, jonka alueella vaikuttavat fysiikan, biologian ja kemian lait. Näistä on mahdollista saada objektiivista, mutta yleensä vajavaista tietoa. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys liittyy kiinteästi ihmisten muodostamaan yhteiskuntaan, jossa vaikuttavat yhteiskunnalliset lainalaisuudet ja arvot. Vaikka ihminen on biologinen olento ja yhteiskunnalla on juurensa luonnon ekosysteemeissä, ei yhteiskunnan toimintaa voi selittää pelkästään luonnontieteellisillä faktoilla. Taloudellinen kestävyys liittyy molempiin aiemmin mainittuihin kestävän kehityksen ulottuvuuksiin, ja siihen vaikuttavat siten sekä luonnon että yhteiskunnan lainalaisuudet. Talous yhdistää ekologisen eli luonnon ja sosiaalisen eli ihmisen, minkä vuoksi se on keskeinen keino ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden saavuttamisessa. Parhaimmillaan talous nähdäänkin vain keinona tuottaa luonnosta aineellista hyvää ihmisen ja yhteiskunnan tarpeisiin (Hakanen 1999, 29 30). Hakanen (1999) kuvaa kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta kolmiolla, jonka kärjet muodostuvat ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Ihmisen kannalta ajateltuna kolmio asettuu parhaiten niin, että luonto ja yhteiskunta muodostavat kaksi kolmion yläkulmissa olevaa tavoitetta, joihin vaikuttaa niiden välissä alhaalla oleva talouden kolmionkärki. Hakasen mukaan kolmio kuitenkin toimii usein toisinpäin; talous saa hel- 6

9 posti yhteiskunnallisissa keskusteluissa itseisarvon, jolle uhrataan niin luonto kuin ihminenkin (Hakanen 1999, 30 31). Kestävän kehityksen käsitettä on käytetty jo 1970-luvulta lähtien, mutta yleiseen kielenkäyttöön se nousi YK:n ympäristön ja kehityksen maailmankomission raportin myötä vuonna Paremmin Brundtlandin komissiona tunnetun ryhmän tehtävänä oli laatia koko maapallon kattava uudistusohjelma, joka takaisi kestävän kehityksen toteutumisen komission määrittelemällä tavalla. Ryhmän tarkoittama kestävä kehitys on kehitystä, jolla turvataan ihmiskunnan nykyiset tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa (Our Common Future 1987). Brundtlandin komission esittämä yleinen kestävän kehityksen määritelmä on saanut kritiikkiä mm. Ollikaiselta (1991), joka on löytänyt useita ongelmia määritelmän tulkinnassa. Kantaa on hänen mukaansa otettava siihen, mikä on yhteiskunnan eettinen suhde luontoon, kuinka yhteiskunta ratkaisee sukupolvien välisen tasa-arvon, millaisiksi määritellään yhteiskunnan luonnonvarojen hoitoa ja luonnonsuojelua koskevat periaatteet ja millaisin keinoin luonnonvarojen kestävä hoito pyritään turvaamaan (Ollikainen 1991, ). Lumiaho-Suomen (2001) mukaan ei ole olemassa universaaleja kestävän kehityksen kriteerejä. Joillakin alueilla tietty toimenpide saattaa tukea kestävää kehitystä ja toisella alueella olla kestävän kehityksen vastainen. Kestävä kehitys on pikemminkin dynaaminen ja ihmisten muuttuviin tarpeisiin sopeutuva prosessi kuin staattinen ja pysyvä tuotannon ja kulutuksen tila. Näistä syistä kestävä kehitys pitäisi määritellä aina tapauskohtaisesti (Lumiaho-Suomi 2001, 59). Käsitteen epämääräisyydestä huolimatta kuntien on otettava kestävä kehitys jollakin tavalla huomioon toiminnassaan. Kestävän kehityksen velvoite kunnallishallinnon tasolla mainitaan useassa eri laissa (kuntalaki 1995/365, 1 ; maankäyttö- ja rakennuslaki 1999/132, 1 ja ympäristönsuojelulaki 2000/86, 1 ). Vuonna 1992 käynnistyneen Kestävän kehityksen kuntaprojektin tuloksena tiivistettiin kestävän kehityksen määritelmä seuraavaan muotoon: Kunnallishallinnossa kestävää kehitystä on päätöksenteon monipuolistaminen kohti tilannetta, jossa päätökset tehdään perusteellisen ja avoimen valmistelun pohjalta demokraattisesti, tietoisena ja vastuullisena valinnoista ja niiden seurauksista. Päätöksenteon tavoitteena on ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ekologinen kestävyys, jota tukevat sosiaalinen ja kulttuurinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Nämä ovat samalla edellytys 7

10 taloudelliselle kestävyydelle. Ratkaisujen on perustuttava riittävän pitkän, myös tulevat sukupolvet huomioon ottavan aikavälin tarkasteluun (Kestävän kehityksen käsikirja kunnille 1992, 4). 2.2 Määritelmästä käytäntöön YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa Rio de Janeirossa vuonna 1992 vahvistetussa Agenda 21 toimenpideohjelmassa on luku, joka sisältää muun muassa suosituksen paikallisen toimintaohjelman laatimisesta kunnissa (Hakanen 1995, 4). Ohjelmien kirjoittamiseen kannustettiin myös Tanskan Aalborgissa vuonna 1994 järjestetyssä Euroopan kaupunkien ympäristökonferenssissa. Kokouksessa hyväksyttiin Aalborgin asiakirja, joka on Euroopan kaupunkien sitoumus kohti kestävää kehitystä. Asiakirjan allekirjoittaneet sitoutuvat aloittamaan Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen kampanjan, johon kuuluu keskeisenä osana paikallisen kestävän kehityksen toimintaohjelman laatiminen (Kuntien ympäristöpolitiikan kansainvälisiä haasteita: Paikallinen Agenda 21 ja Aalborgin asiakirja 1995, 24). Monet Suomen kunnat ovatkin julkaisseet omat kestävän kehityksen ohjelmansa (engl. Local Agenda 21). Ohjelmissa kerrotaan keinoista, joilla kunnat voivat edistää kestävää kehitystä omassa toiminnassaan. Suomen Kuntaliiton julkaiseman oppaan mukaan paikallisagenda on kunnan yhteinen käsitys kestävästä kehityksestä. Sen perustana tulisi olla laaja näkemys kestävästä kehityksestä, jonka olennaisia osia ovat esimerkiksi työllisyys, paikallinen demokratia ja hyvä ympäristö. Ohjelma tulee laatia yhteistyössä paikallisten viranhaltijoiden, asukkaiden ja muiden intressitahojen kanssa. Laaja osallistuminen mahdollistaa yhteisymmärryksen syntymisen ja kunnan voimavarojen tehokkaan hyödyntämisen kestävän kehityksen työssä. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin on myös kaikkien helpompi sitoutua (Täältä kestävyyteen paikallisagendaopas 1997, 6 7) Oman kestävän kehityksen ohjelmansa on tehnyt noin puolet kaikista Suomen kunnista. Ohjelmien olemassaolo ei kuitenkaan takaa kestävän kehityksen edistämistä ja todellista huomioon ottamista kunnan toiminnassa. Suomen Kuntaliiton tilaamassa pro gradu - tutkimuksessa selvitettiin yli sadan paikallisagendan sisältöä. Tutkimuksen mukaan ainoastaan yksi kymmenestä ohjelmasta sisältää todellisia muutoksen elementtejä ja kestävän 8

11 kehityksen laajaa tulkintaa. Suuri osa ohjelmista on painottunut vahvasti ekologisen kestävyyden kysymyksiin ja sosiaalinen sekä taloudellinen ulottuvuus ovat jääneet selkeyttämättömään asemaan. Harva kunta on noudattanut paikallisagendan valmistelussa laajan osallistumisen periaatetta, eivätkä asukkaat ja yritysmaailman edustajat ole päässeet monessakaan ohjelmassa vaikuttamaan sen sisältöön. Kestävän kehityksen paikallisen merkityksen miettiminen on useissa paikallisagendoissa jäänyt tekemättä (Routala 2001). Kestävää kehitystä edistävät ohjelmat jäävät valitettavan usein pelkiksi hyvää tarkoittaviksi asiakirjoiksi, joiden vaikutus käytännön toimiin jää vähäiseksi. Eteläaho ym (26 36) pitävätkin tärkeänä, että kestävän kehityksen asemaa ja merkitystä kunnassa pohdittaisiin osana kunnan strategiaprosesseja. Kestävä kehitys ei saisi olla pelkkä irrallinen projekti, vaan sen tulisi näkyä suunnittelussa kunnan kaikilla tasoilla. Vaikka kestävä kehitys on kunnissa tuttu käsite, sen merkitys on voinut jäädä epäselväksi tai siitä puuttuu näkemys siitä, mitä se juuri kyseisessä kunnassa tarkoittaa. Samoin olisi erittäin tärkeää määritellä kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden keskinäinen suhde. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien käsitteleminen erillään saattaa Hakasen (1999) mukaan johtaa kunnassa tilanteeseen, jossa ekologinen kestävyys on jätehuollon tehostamista, sosiaalinen kestävyys ympäristökasvatusta ja taloudellinen kestävyys positiivista kunnan talouden vuosikatetta (Hakanen 1999, 31). 2.3 Kestävän kehityksen huomiointi kaupunkisuunnittelussa Maankäyttö ja sen suunnittelu on tärkeä osa-alue, jonka avulla kestävää kehitystä voidaan edistää valtakunnallisella ja kunnallisella tasolla (Viljanen 2003, 5). Maankäytön suunnittelulla on kestävän kehityksen kannalta kaksi tehtävää. Ensinnäkin maa- ja vesiekosysteemien toimivuus ja alueiden kestävä käyttö on turvattava. Toiseksi toiminnot on sijoitettava niin, että ne ovat toimintojen itsensä kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa ja että muulle toiminnalle ja ympäristölle koituu sijoittamisesta mahdollisimman vähän haittaa. Harkittu maankäyttö edistää yhteiskunnan eri toimintojen, kuten asumisen, työpaikkojen, palveluiden, liikenteen, yhdyskuntatekniikan ja virkistyksen, kehittämistä haluttuun suuntaan. Hyvä suunnittelu vähentää myös yhdyskuntien energiankulutusta ja liikenteestä ai- 9

12 heutuvia haittoja sekä suojelee maa-alueita turhalta rakentamiselta (Kestävä kehitys ja Suomi 1990, 71). Kaupunkisuunnitteluun on alettu kiinnittää eritystä huomiota, koska maailman voimakas väestönkasvu ja kaupungistuminen liittyvät keskeisesti ympäristön ongelmiin. Ekologinen kaupunkisuunnittelu kytkeytyy osaksi paikallisiin ongelmiin jätehuollon, kierrätyksen ja energiansäästön kautta. Mutta paikallistason suunnittelun taustalla on laajempi kysymys maapallon säilymisenä elinkelpoisena (Lainevuo 1995, 105). VTT on Suomessa kehittänyt asuinalueen ekologista kestävyyttä arvioivan mallin luvun alkupuolella (Harmaajärvi 2000). Malli sisältää kaupunkirakenteen osien, kuten rakennusten ja viheralueiden koko elinkaaren rakennusmateriaalien valmistuksesta ja alueen käytöstä rakenteiden hävittämiseen asti. Arviointia varten tarvittavia tietoja ovat esimerkiksi rakennusten pinta-alat ja materiaalit, asukkaiden määrä ja ikärakenne, työmatkojen pituudet, alueen jätehuolto sekä viheralueiden määrä ja laatu. Tietojen perusteella malli laskee energiankulutuksen kokonaismäärän, rakennusmateriaalien, polttoaineiden ja veden kulutuksen, syntyvien päästöjen ja jätteiden määrän sekä alueen aiheuttamat kokonaiskustannukset. Mallin avulla on arvioitu useiden suomalaisten asuinalueiden ekologisia vaikutuksia. Tutkimusten mukaan alueiden aiheuttamien vaikutusten välillä on suuria eroja, ja mikä yllättävintä, niin sanotut eko-asuinalueet eivät todellisuudessa olekaan aina kovin ekologisia. VTT:n tutkimat viisi suomalaista ekologisesti rakennettua asuinaluetta kuluttivat keskimäärin enemmän energiaa ja materiaaleja, aiheuttivat enemmän päästöjä ja olivat kustannuksiltaan kalliimpia kuin vertailuna käytetyt asuinalueet Yksi eroja synnyttävä tekijä oli alueiden sijainti, jolla on suuri vaikutus asukkaiden liikkumiseen ja henkilöauton käyttöön. Uusien alueiden suunnittelun tulisi tutkijoiden mukaan perustua alueen järkevälle sijainnille ja rakennusten säästävälle energiankäytölle (Harmaajärvi 2000). Lainevuon (1995) mielestä olisi ekologisesti perusteltua kehittää kaupunkiasumista hinnaltaan ja laadultaan kilpailukykyisemmäksi ja rajoittaa hajarakentamista langettamalla sille kuuluva osa yhdyskuntakustannuksista Hän pitää huolestuttavana suomalaista käsitystä kaupunkien viihtyisyydestä asuinpaikkana; kaupunkeja pidetään kurjuuden kehtoina, joista pois muuttoa tukevat työmatkojen verovähennysoikeus ja hajarakentamista suosiva käytäntö. Näin on luotu amerikkalaistyyppistä reunakaupunki-rakennetta. Yhtenä ongel- 10

13 mana kehityksen kääntämisessä on hänen mukaansa se, kuinka ekologiset ratkaisut saadaan myös sosiaalisesti hyväksyttäviksi (Lainevuo 1995, ). Maankäytön ja kaupunkisuunnittelun yksityiskohtaisia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi esitellään tarkemmin kestävän kehityksen arviointityökalun sisällön yhteydessä kappaleessa

14 3 YVA-MENETTELY JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAAVOITUK- SESSA Laki ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) astui voimaan vuonna Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia (1994/468, 1 ). Lain tarkoittamat ympäristövaikutukset käsittävät vaikutukset - ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; - maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen; - yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä - luonnonvarojen hyödyntämiseen (1994/468, 2 ). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan hankkeen aiheuttamat ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisten lisäksi niitä, joiden elinoloihin tai etuihin hankkeella saattaa olla vaikutuksia. Hankkeesta vastaava laatii ensin ympäristövaikutusten arviointiohjelman, josta käy ilmi tarvittavat selvitykset sekä arviointimenettelyn järjestäminen. Arvioinnin tulokset ja vaihtoehtojen vertailu kerrotaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (1994/468, 2 ). YVA-lain nojalla annetussa asetuksessa luetellaan ne hankkeet, joihin tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (1999/268, 6 ). Kaavoitus tai kaupunkisuunnittelu ei ole luokiteltu tällaiseksi hankkeeksi. Sen sijaan vuonna 1999 voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain 9 huomioi ympäristövaikutusten arvioinnin kaavoitushankkeissa. Sen mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset sekä yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuri- ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (1999/132, 9 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaan vuorovaikutteisella suunnittelulla ja vaikutusten arvioinnilla on tarkoitus edistää 12

15 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä (1999/132, 5 ). YVA-lain säätelemässä ympäristövaikutusten arvioinnissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain säätelemässä kaavojen vaikutusten arvioinnissa oleellista on hanketta koskevan alueen lähtötietojen selvittäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavojen tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (1999/132, 9 ). Kaavan selvitysten laajuus riippuu kaavan vaikuttavuudesta. Esimerkiksi pienalaiset asemakaavat, uudet asemakaavat rakennetuille alueille ja yleensä alueet, joilla on vain vähän luonnonympäristöä, eivät vaadi suuritöisiä luontoselvityksiä. Selvitykseksi riittää yleensä aiempien, kuten yleiskaavassa arvioitujen luontoarvojen tarkistaminen sekä kaavan laatijan paikan päällä tekemä arviointi (Huttunen & Pahtamaa 2002, 5 6). 3.1 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) on osana ympäristövaikutusten arviointia. Aina ympäristövaikutusten arviointia tehtäessä on siten tehtävä myös SVA, jos arvion kohteena olevan suunnitelman tai hankkeen seurauksena on odotettavissa merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten arviointia voidaan joskus tehdä myös erillään muista arvioinneista, mutta silloin odotettavissa olevien vaikutusten on painotuttava pelkästään 13

16 sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin (Juslén 1995, 5). Kaavoituksessa ja etenkin asemakaavoituksessa nousevat ihmisiin kohdistuvat vaikutukset usein luontovaikutuksia tärkeämmiksi. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on kuitenkin hyvä pitää osana YVA:a, sillä vaikutukset ovat osaksi riippuvaisia toisistaan (Mäkäräinen 2000, 7). Kaavoituksen sosiaalisten vaikutusten arviointia määrittelee maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan Juslénin (1995) mukaan ihmiseen, yhteisöön tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta, joka aiheuttaa muutoksia ihmisen hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa. Muutos voi olla näkökulmasta, katsojasta ja arvoista riippuen muutosta parempaan tai huonompaan suuntaan (Juslén 1995, 5). Sosiaalisten vaikutusten määritelmä löytyy myös ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetusta laista, jossa ympäristövaikutukset mainitaan mm. ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvina vaikutuksina (1994/468, 2 ). Sosiaaliset, terveydelliset ja sosioekonomiset vaikutukset on todettu arviointikäytännöissä niin saman sisältöisiksi, että laajemman käsitteen, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten, käyttöönottoa on ehdotettu (Mäkäräinen 2000, 4). Kaavoituksen sosiaalisia vaikutuksia voidaan Mäkäräisen (2000) mukaan tarkastella suunniteltavan kaavan vaikutuksina jo olemassa olevaan rakenteeseen tai pelkästään uuteen kaava-alueeseen kohdistuvina vaikutuksina. Jos kyseessä on täydennysrakentaminen, on ensimmäisen tarkastelunäkökulman vaikutukset merkittävämpiä (Mäkäräinen 2000, 5). Kauppinen (1999) on jakanut sosiaaliset vaikutukset kolmeen pääluokkaan, joita ovat vaikutus palvelutarpeeseen (yhteiskunnan näkökulma), vaikutus hyvinvointiin (ihmisen näkökulma) ja muiden vaikutusten ihmisiin kohdistuvat ulottuvuudet (taulukko 1). 14

17 Taulukko 1. Sosiaaliset vaikutukset jaoteltuna kolmeen pääluokkaan (Kauppinen 1999, ). Palvelutarpeeseen kohdistuvat vaikutukset - väestörakenne ja arvot - palvelurakenne ja arvot - asuntorakenne (taloja asuntotyypit, hallintamuodot) - työpaikkarakenne (työpaikat alueella) - liikenne - vapaa-aika ja virkistysmahdollisuudet (luontoyhteys) Hyvinvointiin kohdistuvat vaikutukset - viihtyvyys (turvallisuus, asuinympäristön sopeutuminen elämäntapaan ja tilanteeseen, tiheyden aiheuttamat häiriöt, alueen koettu kauneus ja siisteys) - sosiaalinen vuorovaikutus (perheet, naapurit, alueelliset ja laajemmat yhteisöt) - alueidentiteetti ja imago - sosiaalisten ongelmien kasautuminen - ikä- ja erityisryhmiin kohdistuvat vaikutukset Muiden vaikutuksien sosiaaliset ulottuvuudet - maisema (esteettiset kokemukset, kaupunkikuva) - päästöt (päästöhaitat ja niiden vaikuttavuus) - melu (meluhaitat ja niiden vaikuttavuus) - asuntojen arvo 3.2 Strateginen ympäristövaikutusten arviointi YVA-menettelyä on kritisoitu sen kyvyttömyydestä suojella ympäristöä ja edistää kestävää kehitystä. Suurimmat menettelyn puutteet ovat vaikutusten arvioinnin liian myöhäinen huomioiminen, liian nopea päättyminen ja liiallinen tapauskohtainen spesifisyys. Useissa maissa perinteisen hanke-yva:n tueksi on kehitetty SYVA-menetelmää, eli strategista ympäristövaikutusten arviointia (engl. strategic environmental assessement, SEA). Sen avulla arvioidaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksia. Vaikutukset tulee ottaa huomioon arvioitujen suunnitelmien ja ohjelmien pohjalta syntyvissä yksittäisissä hankkeissa. SYVAn uskotaan paikkaavan hanke-yvan heikkouksia mm. huomioimalla suorien vaikutusten lisäksi kumulatiiviset ja epäsuorat vaikutukset, tuomalla ympäristönäkökulman esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viemällä kestävän kehityksen periaatteet läpi koko päätöksentekoketjun yleisen tason suunnitelmista yksittäisiin hankkeisiin asti (Shepherd & Ortolano 1996). Shepherd:n ja Orlandon (1996) tutkimusten mukaan strateginen ympäristövaikutusten arviointi voi olla tehokas keino yhdistää kestävyyden periaatteet kaupunkitason suunnitte- 15

18 luun. Samaan tulokseen päätyivät Hämeen ympäristökeskuksen käynnistämän strategisen ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisprojektin tutkijat (Lumiaho-Suomi 2001). Projektissa seurattiin ympäristövaikutusten arviointia kolmessa erilaisessa aluekehittämisen suunnitelmassa. Hankkeen kokemukset osoittivat, että kestävän kehityksen periaatteiden konkreettinen määritelmä on avainasemassa alueellisten kehittämissuunnitelmien johdonmukaisessa arvioinnissa. Tulosten mukaan SYVAn mukanaan tuoma laaja osallistuminen toi suunnitelmien arviointeihin uusia näkökulmia ja edisti näin maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten toteutumista. Vaikka strateginen ympäristövaikutusten arviointi etsii vielä muotoaan ja sisältöään, mahdollistaa se tutkimuksen mukaan ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin lisääntymisen taloudellisen kasvun rinnalla (Lumiaho-Suomi 2001). 3.3 Vaikutusten arvioinnin kokeiluprojekti Hämeenlinnassa Hämeenlinnan kaupungin teknisen viraston asemakaavatoimisto käynnisti vuoden 1994 alussa hankkeen, jossa tutkittiin miten asemakaavojen sisältöä ja laatimisprosessia tulisi muuttaa ja kehittää silloisen rakennuslain muutoksen johdosta. Tutkimuksessa asemakaavaprosessin eri vaiheita verrattiin YVA-prosessin vaiheisiin ja vertailun avulla etsittiin tapaa toteuttaa vaikutusten arviointia kaavoituksessa (taulukko 2). 16

19 Taulukko 2. YVA-prosessin ja asemakaavaprosessin vaiheiden vertailu Ojasen (1995) mukaan. YVA-prosessi 1. ehdotus toimesta 2. YVA:n tarpeellisuuden selvittäminen 3. toimen tavoitteiden selvittäminen perustietojen hankinta arvioinnin suunnittelu 4. vaikutusten ja vaihtoehtojen tunnistaminen ja rajaus 5. vaihtoehtojen vertailu 6. arviointiselostuksen laadinta haitallisten vaikutusten lieventäminen 7. päätös 8. seuranta Asemakaavaprosessi 1. kaavoitusaloite ja ongelman määrittely 2. vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden selvittäminen 3. lähtökohtien selvittäminen ja tavoitteiden asettaminen 4. vaihtoehtojen muodostaminen 5. vaihtoehtojen arviointi ja valinta 6. asemakaavaluonnos ja siihen liittyvä selostus 7. päätöskäsittely 8. seuranta ja jälkiarviointi Hämeenlinnassa on 1980-luvun loppupuolelta lähtien kutsuttu asemakaavojen käynnistysvaiheessa koolle maankäyttöhankkeen yhteistyöryhmä. Ryhmään ovat kuuluneet teknisen viraston eri toimistojen, Energia Oy:n, ympäristötoimiston, rakennusvalvonnan ja yleiskaavoituksen edustajat sekä muiden hallintokuntien edustajia riippuen kulloisenkin kaavan luonteesta. Ryhmää laajennettiin projektin aikana niin, että mukaan kutsuttiin myös mm. terveysvalvonnan, terveydenhuollon, kouluviraston ja historiallisen museon edustajia. Yhteistyöryhmä osallistui kaavan lähtökohtien ja tavoitteiden määrittelyyn sekä sopi yhdessä tarvittavista lisäselvityksistä ja vaikutusten arvioinneista. Eri asiantuntijoiden näkökulmien tarkastelu ryhmässä koettiin vuonna 1994 toteutetun tutkimuksen mukaan hedelmällisenä ja raja-aitoja rikkovana. Saman pöydän ääreen kokoontuminen ja näkemysten vaihto oli edellytyksenä asiantuntemuksen laajenemiselle ja uusien suunnitteluratkaisujen syntymiselle (Ojanen 1995, 12 13; 35). 17

20 Asemakaavavaihtoehtojen vertailun helpottamiseksi luotiin arviointikehikko (liite 1). Tapauskohtaisesti sovellettavan ja muokattavan kehikon tarkoituksena oli toimia ajattelun apuvälineenä ja keskustelun pohjana. Kehikon avulla selvitettiin myös arvioitavien vaikutusten yhteys kaupungin strategisiin päämääriin. Tavoitteena oli saada päämäärät käytäntöön arvioimalla sitä, miten kukin vaikutus tukee kaupungin strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista tai on ristiriidassa niiden kanssa. Arviointikehikossa on lisäksi kohta tärkeimmälle ristiriita-asialle. Tärkein ristiriita on yleensä sellaisten asioiden välillä, joiden vertailu on erityisen vaikeaa, esimerkiksi maanomistajan taloudellinen hyöty vastaan linnuston pesimäalueen säilyminen. Ristiriitojen esiin nostamisen tavoitteena oli helpottaa yhteisen ratkaisun löytymistä (Ojanen 1995, 15 16; 35). Hankkeessa mukana olleiden virkamiesten ja luottamusmiesten mielestä arviointikehikko oli hyvä ja toimiva ratkaisu eri vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa. Ristiriitojen esiin nostamista ja niiden olemassa olon hyväksymistä pidettiin suunnitteluprosessissa tärkeänä (Ojanen 1995, 32 35). 18

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen S i v u 1 KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen Muistutus on kaavan käsittelyvaiheissa virallinen ja määräaikana tapahtuva kuulemisen muoto. Se tulee tehdä kaavaehdotuksen nähtävilläpitoajan

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Jyväskylän kaupungin yleiskaava Yleiskaavan vaikutusten arviointi 24.4.2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail:

Valmistelija: Antti Hirvikallio puh mail: Tekninen lautakunta 6 31.01.2013 Kunnanhallitus 59 11.02.2013 Tekninen lautakunta 35 27.06.2013 Kunnanhallitus 148 12.08.2013 Tekninen lautakunta 11 29.04.2015 Kunnanhallitus 70 11.05.2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA

ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA ALAJÄRVEN KAUPUNKI KARJANKUJANKOSKEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.11.2008 Jouni Laitinen, Jutta Rönnqvist, Suvi-Elina Maunu ALAJÄRVEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pirkanmaan ELY-keskus / Leena Ivalo TAMPEREEN KAUPUNKI, MAANALAINEN PYSÄKÖINTILAITOS, KUNKUN PARKKI-HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Pantin talo, 3.10.2013 klo 17.30-20 Leena

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN KOULUALUEEN JA VEDENOTTAMOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN KOULUALUEEN JA VEDENOTTAMOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA KUUKANNIEMEN KOULUALUEEN JA VEDENOTTAMOALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 15.8.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1YLEISTÄ... 4 2SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI... 6

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä 4.9.2015 LAIHIAN KUNTA KYLÄNPÄÄN HAUDANMÄEN ASEMAKAAVA LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVA Tarkastus 04/09/2015 Päivämäärä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia

Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät

Lisätiedot

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry

Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa. Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Pyöräilyn edistäminen kunnan kanssa Samuli Rinne Jyväskylän Pyöräilyseura JYPS ry Toiminnan tavoite Pyöräilyllisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen monipuolista, kaikille sopivaa pyöräilytoimintaa

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki

Ympäristönsuojelulainsäädännön. ulottuvuuksia. ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristönsuojelulainsäädännön ulottuvuuksia ympäristöoikeuden kenttä laki ympäristövaikutusten arvioinnista terveydensuojelulaki Ympäristöoikeuden kenttä Ilmastoja energiaoikeus tavoite: ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot