Westenergy Oy Ab. Jätteen energiakäyttöhanke ympäristövaikutusten arviointiselostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Westenergy Oy Ab. Jätteen energiakäyttöhanke ympäristövaikutusten arviointiselostus"

Transkriptio

1 Westenergy Oy Ab Jätteen energiakäyttöhanke ympäristövaikutusten arviointiselostus

2 Jätteen energiakäyttöhanke ympäristövaikutusten arviointiselostus SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Hankkeesta vastaava Yhteisyrityksen osapuolet Mahdollisesti mukaan tulevat yhtiöt Hankkeen muut osapuolet Aiemmat selvitysvaiheet Hankkeen tavoitteet Lainsäädännön vaatimukset Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 6 3. HANKKEEN KUVAUS Arvioidut vaihtoehdot Hankkeen sijoittuminen Voimalaitoksen tekniset tiedot Hyödynnettävä jäte ja jätevarasto Polttotekniikan kuvaus Savukaasujen puhdistus Kaukolämmön ja sähkön tuotanto Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Tuhkien ominaisuudet Tuhkien loppusijoitus Vesien keräily ja käsittely pohjatuhkien varastoinnissa Polttoaineet ja kemikaalit Toiminnot laitostontin ulkopuolella YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Arviointiohjelman nähtävilläolo Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen ympäristövaikutusten arvioinnissa Suunnittelu- ja sidosryhmätyöskentely Tiedotus ja yleisötilaisuudet YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT Arviointitehtävä Vaikutusalueen rajaus Arviointimenetelmät ja aineisto Käytettävissä oleva aineisto Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit Melu Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Luontovaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön ja maisemaan Vaikutukset virkistyskäyttöön Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Vaikutukset jätehuoltoon Riskit ja häiriötilanteet Haitallisten vaikutusten lieventäminen Vaihtoehtojen vertailu YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Ilmanlaatu ja leviämismallilaskelmat Ilmanlaadun nykytila Leviämismallilaskelmien tulokset ja niiden arviointi Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit Vaikutukset Pilvilampeen Melu Melun ohjearvot sisällä ja ulkona Melu nykytilassa Melu rakentamisvaiheessa Melu polttolaitoksen toiminnan aikana ja sen vaikutukset Liikenne Liikenteen nykytilanne Hankkeen vaikutus liikenteeseen ja vaihtoehtojen vertailu Kaavoitustilanne ja maankäyttö Maankäyttö Kaavoitustilanne Suojelualueet ja kohteet maankäyttösuunnitelmissa Vaikutukset kaavoitukseen Maa- ja kallioperä Nykytila Vaikutukset maa- ja kallioperään Pinta- ja pohjavedet Kuormitus ja pintavesien nykytila Vaikutukset pintaveteen Pohjavedet Vaikutukset pohjaveteen Kasvillisuus ja eläimistö Kasvillisuus Eläimistö Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä vaihtoehtojen vertailu Suojeltavat ja muut erityiset luontokohteet Natura 2000-alueet Lintuvesiensuojeluohjelma-alueet Vaikutukset suojelualueisiin Vaikutukset luontodirektiivin ja lintudirektiivin lajeihin Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin Vaihtoehtojen vertailu Virkistyskäyttö Maisema Nykytila Ramboll Finland Oy 1

3 6.12 Muinaisjäännökset ja kulttuuriperintö Sosiaaliset vaikutukset Esittelytilaisuudet ja kyselylomakkeet Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin luotettavuus Elinkeinoelämä ja työllisyys Nykytilanne Vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen Vaikutukset ihmisten terveyteen Luonnonvarojen hyödyntäminen Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Jätehuolto Nykytilanne Vaikutukset jätehuoltoon Ympäristöriskit ja häiriötilanteet Yhteisvaikutukset ja vaihtoehtojen vertailu Melun yhteisvaikutukset Liikenteen yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset pintavesiin Yhteisvaikutukset pohjavesiin Vaihtoehtojen vertailu HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET Kaavojen muuttamisen ja laatimisen tarve Rakennuslupa Ympäristölupa Kemikaalilain mukainen ilmoitus tai lupa Muut luvat ja selvitykset OHJAUSRYHMÄ JA PROJEKTIRYHMÄ LÄHTEITÄ 66 YHTEYSTIEDOT HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISKEINOT Rakentamisen ja sijoittumisen aikaiset vaikutukset Laitokselle tuotavan jätteen käsittely Savukaasujen päästöt Jäte- ja jäähdytysvesien vaikutukset Melu- ja hajuvaikutukset Kemikaalien kuljetus, käyttö ja varastointi Liikenteen vaikutukset EPÄVARMUUSTEKIJÄT ARVIOINNISSA HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN Alueellinen jätesuunnitelma Jätehuoltoa koskevat vaatimukset Suojeluohjelmat Arinapolttotekniikan edut ja haitat muihin polttotekniikoihin verrattuna HANKKEEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi Tekninen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Yhteenveto hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta EHDOTUS SEURANTAOHJELMAKSI Seurannan periaatteet Jätepolttoaineiden laatu Savukaasupäästöjen tarkkailu Tuhkien laatu Pinta- ja pohjavedet Raportointi 63 Liite 1 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta 2 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

4 1. JOHDANTO Pohjanmaalla suunnitellaan kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden yhteistä jätteen energiahyödyntämistä. Hanketta varten on perustettu yhteisyritys, Westenergy Oy Ab. Yhteisyrityksessä ovat osakkaina Ab Stormossen Oy, Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy, Botniarosk Ab ja Millespakka Oy. Hankkeeseen osallistuu myös paikallisen kaukolämpöverkon omistaja Vaasan Sähkö Oy. Myöhemmin hankkeeseen mahdollisesti mukaan tulevia yhtiöitä ovat muun muassa Ab Ekorosk Oy ja Sammakkokangas Oy. Yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen energiana on ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä. Valtakunnallisessa jätehuoltosuunnitelmassa vuoteen 2005 oli asetettu tavoitteeksi jätteen hyödyntämisasteen nostaminen 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Hyödyntämistavoitteesta jäätiin kauas. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2004 noin 38 prosenttia, ja energiana hyödyntämisen osuus jäi kahdeksaan prosenttiin. Jätteiden hyödyntämisasteen nostaminen asettaa vaatimuksia myös jätteiden energiakäytölle. Valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 taustaraportissa esitetään, että vuonna 2016 energiana hyödynnettäisiin yhteensä noin 30 prosenttia syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Hyödyntämisasteen nostaminen edellyttää tehokkaita toimia, jossa jätteiden tuottajien tarpeita varten kehitetään keräily- ja kuljetus- sekä käsittelyjärjestelmät, jotka mahdollistavat yhä tehokkaamman kierrätyksen ja muun hyödyntämisen mukaan lukien energiahyödyntämisen valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Myös ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen helmikuussa 2008 esittämien lausuntojen mukaan Suomeen voisi mahtua viidestä kymmeneen jätteenpolttolaitosta: Näin saadaan hyödynnettyä sitä polttokelpoista jätettä, jolle ei parempaa hyödyntämismuotoa ole olemassa. Hankkeella voidaankin turvata siihen osallistuvien jätehuoltoyhtiöiden alueella jätteiden hyötykäytön edistymisen jätehuollolle asetettujen vaatimusten mukaisesti. Jätteen energiahyötykäytössä hyödynnetäänkin sellaista jätettä, joka muutoin ohjautuisi alueellisten jätehuoltoyhtiöiden loppusijoitusalueille. Näin myös loppusijoitusalueiden tarve ja niiden kuormitus pienenee. Paitsi että jätehuollon energiahyötykäyttö edistyy, niin hanke monipuolistaa Vaasan Sähkön kaukolämmön ja sähkön tuotantokapasiteettia. Jätteenpoltolla tuotetulla kaukolämmöllä voidaan korvata merkittävä osa Vaasan kaukolämmön tuotannossa käytetystä öljystä ja osa kivihiilen käytöstä. Suunnitelmien mukaan jätehuoltoyhtiöiden yhteisomistama polttolaitos sijoitetaan Ab Stormossen Oy:n alueelle Mustasaaren kuntaan. Mustasaaressa sijaitsee Stormossenin jätekeskusalue, jonka olemassa oleva infrastruktuuri soveltuu hyvin myös polttolaitoksen tarpeita palvelemaan. Polttolaitos on alustavasti mitoitettu jätetonnille vuodessa. Polttolaitos myy energiaa Vaasan Sähkö Oy:lle, joka käyttää sitä sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain ja asetuksen mukaisessa laajuudessa, koska hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan: 11) jätehuolto... b) muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset [..], joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa. Tämä ympäristövaikutusten arviointiselostus on YVA-lain ja asetuksen mukainen asiakirja, johon on koottu tiedot hankkeen ympäristövaikutuksista, arvioinnin toteutuksesta sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Arviointi tehtiin YVAasetuksen mukaisen suunnitelman, ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja siitä annettujen lausuntojen, mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen niiden perusteella antaman lausunnon mukaisesti. Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista suunnitteluun ja päätöksentekoon. Arvioinnin tarkoituksena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena tässä hankkeessa toimi Länsi-Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten arvioinnin teki hankkeesta vastaavan Westenergy Oy Ab:n toimeksiannosta Ramboll Finland Oy. YVA-konsulttina toimineesta Ramboll Finland Oy:stä ympäristövaikutusten arviointityöhön ovat osallistuneet FT dos. Joonas Hokkanen, johtava asiantuntija FK Ari Hanski, suunnittelupäällikkö ins. Ari Rinkinen, FM kemisti Hanna Hookana, tutkimusins. Janne Ristolainen, FM biologi Kaisa Torri sekä tekniset avustajat Kirsi Hakala ja Kirsti Kuusela. Ilmapäästöjen leviämismallilaskelmat on tehty Ilmatieteen laitoksella, jossa mallintamisesta vastasivat Murat Buyukay, Sari Lappi ja Harri Pietarila Ramboll Finland Oy 3

5 2. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on alueellisten jäteyhtiöiden yhteisyritys Westenergy Oy Ab. Yhteisyritys on rekisteröity kaupparekisteriin ja sen Y-tunnus on Yhteisyrityksessä ovat tällä hetkellä mukana Ab Stormossen Oy, Vestia Oy, Lakeuden Etappi Oy, Oy Botniarosk Ab ja Millespakka Oy. Yrityksen osakaspohja laajenee mahdollisesti tulevaisuudessa. Muita hankkeeseen mahdollisesti myöhemmin mukaan tulevia yhtiöitä ovat, Ab Ekorosk Oy ja Sammakkokangas Oy. Yhteisyrityksen toiminta-alueella sijaitsevat kunnat on esitetty kuvassa Yhteisyrityksen osapuolet Ab Stormossen Oy Ab Stormossen Oy on seitsemän kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, jonka omistama jätekeskus sijaitsee Koivulahdessa, Mustasaaren kunnassa. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin ihmistä ja sen liikevaihto vuonna 2006 oli lähes 8 miljoonaa euroa. Stormossen Oy kuuluu johtaviin jätteen hyötykäyttäjiin. Stormossenilla on Koivulahdessa toimiva jätekeskus, jossa hyödynnetään jätteitä sekä materiaalina että energiana. Vuonna 2006 yhteensä 75 % yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin; kierrättämällä tai materiaalina hyödynnettiin 50 % ja energiana 25 %. Koivulahdessa toimiviin laitoksiin kuuluu MBT-laitos (mekaanis-biologinen käsittelylaitos), joka tuottaa biokaasua ja humusmultaa keittiöjätteen biologisesti hajoavasta osasta. Laitoksessa mekaanisesti eroteltu polttokelpoinen jäte toimitetaan tällä hetkellä Ewapower Oy Ab:lle pelletöitäväksi. Pelletit toimitetaan edelleen sellaiselle voimalaitokselle, jolla on lupa polttaa jätteitä. Lisäksi Koivulahdessa käsitellään pilaantuneita maita. Koivulahden uusi kaatopaikka on otettu käyttöön vuonna 2004, samana vuonna suljettiin alueen vanha kaatopaikka. Vestia Oy Vestia Oy on kuntien omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö, joka ennen vuotta 2007 toimi nimellä Jokilaaksojen Jäte Oy. Yhtiön omistaa 20 kuntaa Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestinjokilaaksoista. Vestia Oy:n toimialueella asuu noin asukasta. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 4,75 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on jätekeskus Ylivieskassa. Lakeuden Etappi Oy Lakeuden Etappi Oy on Etelä-Pohjanmaalla toimiva jätehuoltoyhtiö, jonka omistavat sen perustaneet 13 kuntaa. Yhtiön toimialueella on noin asukasta. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli noin 10 miljoonaa euroa. Lakeuden Etapilla on jäteasemat jokaisessa toimialueen kunnassa, ja lisäksi yhtiöllä on kaatopaikka ja biokaasulaitos jätehuoltokeskuksessa Ilmajoella. Kuva 2.1 Polttolaitoksen toiminta-alueella sijaitsevat kunnat. 4 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

6 Oy Botniarosk Ab Oy Botniarosk Ab on kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätehuoltoyhtiö jonka toiminta-alueella asuu noin ihmistä. Botniaroskilla on jätekeskus Teuvalla. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 2,4 miljoonaa euroa. Millespakka Oy Millespakka Oy on kymmenen kunnan omistama yritys, joka on perustettu vuonna Yhtiön toiminta-alueella asuu noin henkilöä ja yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli noin miljoona euroa Mahdollisesti mukaan tulevat yhtiöt Sammakkokangas Oy Sammakkokangas on kahdeksan kunnan omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö. Yhtiö on perustettu vuonna Yhtiön toimialueella asuu noin asukasta ja yrityksen liikevaihto vuonna 2005 oli noin 1,7 miljoonaa euroa. Ab Ekorosk Oy Ab Ekorosk Oy on perustettu vuonna Yhtiöllä on 14 omistajakuntaa, joiden alueella asukkaita on yhteensä noin Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 7,8 miljoonaa euroa. Storkohmoon sijoittuvan uuden jätteen loppusijoituspaikan on tarkoitus valmistua kesään 2008 mennessä Hankkeen muut osapuolet Vaasan Sähkö Oy Alueellisten jäteyhtiöiden lisäksi hankkeeseen osallistuu Vaasan Sähkö Oy. Edellä esitelty yhteisyritys on alueellisten jätehuoltoyhtiöiden yhteisomistuksessa, ja Vaasan Sähkö Oy investoi osaltaan polttolaitoksen energialaitteistoon. Vaasan Sähkö -konserni on lämpö- ja sähköenergiaa asiakkailleen toimittava energiayhtiö. Vaasan kaupunki omistaa 99,9 prosenttia yhtiön osakekannasta, yrityksen vuoden 2006 liikevaihto oli 91,9 miljoonaa euroa. Vaasan Sähkön tytäryhtiö Vaasan Sähköverkko Oy:n sähkönjakeluverkko kattaa Vaasan, Mustasaaren, Laihian, Vöyrin, Maalahden ja Korsnäsin alueet sekä pieniä alueita Närpiössä ja Jurvassa. Kaukolämpöä myydään pääasiassa Vaasan kaupungin alueelle. Vaasan Sähkön kaukolämpöyksikkö toimittaa vuodessa noin 600 GWh kaukolämpöä asiakkailleen. Pääasiallisena polttoaineena kaukolämpötuotannossa käytetään kivihiiltä, huipputehot sekä kesäkauden kaukolämpö tuotetaan öljyllä. 2.2 Aiemmat selvitysvaiheet Hankkeesta on laadittu taustaselvitys vuonna 2002 ja selvitystä on täydennetty vuonna 2007 (Förundersökning för avfall till fjärrvärme 2002 ja 2007). Selvityksissä on tarkasteltu kahta eri jätteenpolttomäärää. Tarkastelut on tehty ja jätetonnille vuodessa. Selvityksissä on tarkasteltu kolmea eri sijoituspaikkavaihtoehtoa, jotka olivat Stormossen, Vaskiluoto ja Pitkämäki. Hankkeen toteuttamisesta on laadittu liiketoimintasuunnitelma. Jätehuoltoyhtiöiden yhteisyrityksen ohella hankkeeseen osallistuu paikallisen kaukolämpöverkon omistaja. Jäteyhtiöt sitoutuvat toimittamaan polttolaitoksella sen edellyttämän määrän laitokselle soveltuvaa jätepolttoainetta. Muodostettava yhteisyritys tarjoaa jätehuoltoyrityksille jätteen termistä käsittelypalvelua omakustannehintaan. Perustettava yhtiö myös vastaa tuhkien toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Jätteen energiahyötykäyttöön tulee suunnittelualueelta tonnia vuodessa polttoon soveltuvaa jätettä. Se jakautuu suunnittelualueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden kesken myöhemmin sovittavalla tavalla. 2.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on löytää sekä ympäristöpoliittisesti, teknisesti että taloudellisesti hyväksyttävä ratkaisu kaatopaikoille nykyisin sijoitettavien jätteiden sisältämän energian hyötykäytölle Pohjanmaan kolmen maakunnan, Pohjois-Pohjanmaan eteläisen osan alueella ja mahdollisesti muilla läheisillä alueilla valtakunnallisten jätehuollon tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeen tavoitteena on näin saada yhdyskuntajätteen ja muun jätteen energiasisältö hyötykäyttöön kaukolämpönä ja sähkönä ympäristöä mahdollisimman vähän rasittavalla tavalla. Polttolaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua jätettä, josta on poistettu suurin osa orgaanisesta jätteestä. Poltettavaksi päätyvä jäte on pääosin materiaalihyödynnettäväksi ja kierrätettäväksi kelpaamatonta osaa yhdyskuntajätteestä. Hyödyntämällä yhdyskunnissa syntyvää polttokelpoista jätettä energialähteenä voidaan vastaavasti vähentää kivihiilen ja öljyn käyttöä kaukolämmön tuottamisessa. Kaatopaikoille toimitettavan jätteen määrän vähenemisen myötä myös kaatopaikoilla syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Hankkeen tarkoituksena on myös saada aikaan yhteistyötä energia- ja jätehuoltosektoreiden välille. Hankkeen teknistaloudellisiin tavoitteisiin kuuluu kilpailukykyinen laitos, joka täyttää tällä hetkellä tiedossa olevat vaatimukset. Polttolaitoksella tuotetaan höyryä, jonka Vaasan Sähkö käyttää sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen. Uudella polttolaitoksella turvataan merkittävä osa Vaasan alueen nykyisestä kaukolämpötuotannosta ja vastataan kasvaneeseen kaukolämmön kysyntään 2.4 Lainsäädännön vaatimukset Jätelain (1072/1993) mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 3 luvun 6 :ssä määrätään että ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Vielä nykyisin valtaosa kierrätykseen kelpaamattomasta mutta energiahyödyntämiseen soveltuvasta jätteestä ohjautuu kaatopaikoille loppusijoitettavaksi. Kierrätykseen kelpaamattomasta materiaalista valmistetulla polttoaineella voitaisiin näin paitsi korvata neitseellisiä polttoaineita ja säästää luonnonvaroja myös vähentää merkittävästi loppusijoitettavaa jätemäärää sekä vähentää kaatopaikkojen kasvihuonevaikutusta lisäävien metaanipäästöjen määrää. Jätteen energiasisällön hyödyntämistä säätelee tarkoin EU:n jätteenpolttodirektiivi, joka on sovitettu Suomen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella jätteen polttamisesta (362/2003). Jätteenpolttodirektiivi sisältää jätteenpolttoa koskevia velvoittavia vaatimuksia, joiden tavoitteena on ehkäistä jätteiden poltosta aiheutuvia ympäristöhaittoja. Direktiivi mm Ramboll Finland Oy 5

7 määrittelee jätteenpolttolaitoksille yksityiskohtaiset päästöraja-arvot, joita ei saa ylittää. Jätteenpolttoasetuksen määrittelemät päästöraja-arvot on esitelty edempänä taulukossa 3.3. Jätteenpolttoasetuksella ja samanaikaisesti annetulla ympäristönsuojeluasetuksen muutoksella säädettiin vaatimukset jätteenpoltolle. Vaatimukset perustuvat parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT, best available techniques) ja koskevat poltettavan jätteen laadun selvittämistä, poltto-olosuhteita, päästöjä ilmaan ja veteen, päästöjen mittaamista, toimintaa häiriötilanteissa ja poltossa muodostuvan jätteen (tuhkan) käsittelemistä ja hyödyntämistä. Asetusten taustalla on EU:n jätteenpolttodirektiivin lisäksi IPPC-direktiivin (96/61/ EY) BAT/BREF vaatimukset. IPPC-direktiivi on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi. BREF:t ovat parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vertailuasiakirjoja, joita käytetään apuna kun arvioidaan mikä on direktiivin määrittelemillä toimialoilla kulloisessakin tilanteessa ympäristön kannalta parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. BREF-asiakirjat eivät ole säädöksiä, vaan informatiivisia tausta-asiakirjoja. Vertailuasiakirjassa on kuvattu parhaat käyttökelpoiset polttotekniikat, ja arinapolttotekniikkaa on käsitelty yhtenä BAT:n mukaisista yhdyskuntajätteiden polttotekniikoista. Jätteenpolttolaitos tukee Euroopan neuvoston direktiivin 1999/31/EY (ns. kaatopaikkadirektiivi) asettamia tavoitteita. Kaatopaikkadirektiivissä edellytetään muun muassa että vuonna 2016 biohajoavaa yhdyskuntajätettä sijoitetaan kaatopaikoille enintään 35 % vuonna 1994 syntyneestä biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä. Jätteiden kierrätyksen tehostamisen ohella jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa jätteenpolttolaitoksissa on yksi keinoista toteuttaa direktiivin tavoitteita. Jätteenpolttolaitos tukee jätelain asettamia yleisiä tavoitteita vähentämällä jätteiden läjittämistä kaatopaikoille ja lisäämällä niiden hyödyntämistä energiana. Lisäksi jätteenpoltolla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Arvioitava hanke suunnitellaan jätteen energiakäyttöä koskevien säädösten mukaisesti ja se täyttää sekä tekniikaltaan että päästötasoiltaan näiden säädösten vaatimukset. 2.5 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Hankkeen keskeiset liittymät muihin hankkeisiin ovat Stormossenin alueen infrastruktuurin hyödyntäminen ja Vaasan Sähkön kaukolämmön ja sähköntuotanto. Vaasan Sähkön osalta hanke korvaa kaukolämmöntuotannossa öljyä ja kivihiiltä. Polttolaitoksen sijoittuminen Stormossenin jätekeskusalueelle mahdollistaa jätekeskuksen olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen. Polttolaitos voi hyödyntää mm. jätekeskuksen vastaanottoa, kuormien punnitusasemaa, liikennöintialueita ja mahdollista välivarastointia. Myös alueen vartiointi voidaan laajentaa palvelemaan myös polttolaitoksen tarpeita. Polttolaitos liittyy kiinteästi Stormossenin nykyiseen toimintaan, sillä jätteenpoltto toimii vaihtoehtona jätteen loppusijoittamiselle kaatopaikalle. Stormosseniin tuodaan vuosittain noin tonnia jätettä. Uuden polttolaitoksen myötä Stormossenin yhtiökumppaneilta tulisi polttolaitokseen yhteensä noin tonnia jätettä ja loput jäteraaka-aineesta tulisivat Stormossenin jätehuoltoyhtiön toiminta-alueelta. Polttolaitoksen myötä Stormossenin alueelle toimitettavan jätteen määrä kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna noin t/a. Suomessa on tällä hetkellä kaksi toimivaa yhdyskuntajätteen polttolaitosta, jotka sijaitsevat Turussa ja Riihimäellä. Kotkan Energian jätteenpolttolaitos käynnistyy vuoden 2008 aikana. Tämän lisäksi esikäsiteltyä jätettä poltetaan kymmenessä energialaitoksessa. Näiden polttolaitosten lisäksi maassamme on suunnitteilla viitisentoista laitosta (arinapoltto, leijupoltto ja kaasutus). Näistä suunnitteilla olevista laitoksista vain osa toteutuu. Myös Pohjanmaan alueella on käyty keskustelua muista polttolaitoksista. Jätteenpolttolaitossuunnitelmia on ollut esillä mm. Pietarsaaressa ja Seinäjoella. Valtakunnallinen jätesuunnitelma Ympäristöministeriö asetti vuonna 2005 ns. VALTSU-työryhmän ohjaamaan valtakunnallisen jätesuunnitelman laatimista ja jätelain uudistamisen selvittämistä. Työryhmä teki ehdotuksensa valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016 (Ympäristöministeriö 2007). Ehdotuksessa on esitetty tavoitteet ja ohjauskeinot mm. seuraaville osa-alueille: materiaalitehokkuus kierrätys vaarallisten aineiden hallinta jätehuollon ilmastovaikutukset jätteiden ympäristö- ja terveyshaitat jäteosaaminen Westenergyn polttolaitos tukee toiminnoillaan valtakunnallista jätesuunnitelmaa. 2.6 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankkeesta on laadittu liiketoimintasuunnitelma, joka valmistui Hankkeen tarvitsemien rakennuslupien ja ympäristölupien hakeminen aloitetaan kun se suunnittelun, kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin suhteen on mahdollista. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa sen jälkeen kun laitoksen rakentamiseen on saatu tarvittavat luvat. Laitoksen käyttöönotto voi tapahtua sen jälkeen kun hankkeelle on myönnetty ympäristölupa. Hankkeen aikataulun keskeiset tekijät: Laitoksen suunnittelu on aloitettu Laitoksen YVA valmistuu keväällä 2008 Laitoksen ympäristölupahakemus jätetään lupaviranomaiselle vuoden 2008 aikana Rakentaminen alkaa vuoden 2009 aikana Koekäyttö alkaa syksyllä 2012 Sähkön ja lämmön tuotanto alkaa Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

8 3. HANKKEEN KUVAUS 3.1 Arvioidut vaihtoehdot Polttolaitoksen rakentaminen, VE1 ja VE2 VE1 Polttolaitoksen rakentaminen ja käyttö, jätteenpoltto tonnia vuodessa VE2 Polttolaitoksen rakentaminen ja käyttö, jätteenpoltto tonnia vuodessa Suunnittelualue Hankkeen toteuttamatta jättäminen, VE0 VE0 Polttolaitoksen toteuttamatta jättäminen. Tässä vaihtoehdossa poltettavat jätteet sijoitetaan alkuvaiheessa kaatopaikalle, mutta jonkin aikajänteen sisällä palava jae kuljetetaan jonkun muun toimijan energian tuotantolaitokseen. 3.2 Hankkeen sijoittuminen Laitos tulisi sijoittumaan Mustasaaren kuntaan Stormossenin jätehuoltokeskuksen alueelle. Alue sijaitsee Vaasan kaupungin rajan läheisyydessä valtatien 8 eteläpuolella. Suunnittelualueen omistaa jätehuoltoyhtiö ja ympäröivät alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Alue on kaavoitettu jätehuoltotoimintoja varten ja alueen infrastruktuuri punnitus- ja valvontajärjestelmineen soveltuu hyvin palvelemaan polttolaitosta. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 3.1. Stormossenin alueella on kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa laitokselle. Sijoituspaikkavaihtoehdot on esitetty kuvassa 3.2. Kuva 3.1 Hankkeen sijainti. 1 2 SUUNNITTELUALUE m Kuva 3.2 Polttolaitoksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat Stormossenin alueella. (Kuvat:sijoitusvaihtoehdot) 2008 Ramboll Finland Oy 7

9 3.3 Voimalaitoksen tekniset tiedot Laitos on perinteinen arinakattilalaitos, jossa polttolämpötila on yli 1000 C. Jätteenpolttolaitoksen energiantuotannon kokonaishyötysuhde on korkea, noin %. Laitos tulee ympärivuotiseen, jatkuvaan käyttöön. Taulukko 3.1 Hankkeen keskeiset tekniset tiedot. Selite Yksikkö ja lukuarvo Polttoaineteho MW Sähköteho MW Lämpöteho MW Kokonaishyötysuhde % Huipun käyttöaika keskimäärin tuntia vuodessa Vuosittainen käyttöaika keskimäärin tuntia Vuotuinen sähköntuotanto keskimäärin GWh Vuotuinen lämmöntuotanto keskimäärin GWh 3.4 Hyödynnettävä jäte ja jätevarasto Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää energiana syntypaikkalajiteltua kotitalouksien, yritysten ja teollisuuden jätettä ja rakennusjätettä yhteensä tonnia vuodessa. Energiakäyttöön tuleva jäte kootaan mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden toiminta-alueelta. Polttolaitokselle tuleva jäte on kotitalouksien, palvelujen ja teollisuuden jätteiden syntypaikkalajittelun jälkeen muuhun hyödyntämiseen kelpaamatonta materiaalia. Nämä ovat jääneet jäljelle, kun jätteestä on eroteltu ongelmajätteet, materiaalina hyödynnettävät jakeet sekä laitoskäsittelyyn päätyvät jätteet. Jätteen laadun hallinta on polttolaitoksen päästöjen hallinnan kannalta keskeinen asia. Jätteen tuottajille annetaan lajittelua koskevat ohjeet ja kuormia valvotaan silmämääräisellä tarkastelulla sekä pistokokein. Polttolaitokselle toimitettavan jätteen koostumukseen voidaan vaikuttaa ohjeistuksella ja erilaisten keräysvaihtoehtojen tarjoamisella. Polttolaitokselle toimitettava jäte jakautuu suunnittelualueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden kesken taulukon mukaisesti. Mahdollisesti mukaan tulevat muut yhtiöt voivat vaikuttaa jätemäärien jakautumiseen yhtiöiden kesken, mutta jätteen kokonaismäärä pysyy taulukossa esitetyissä rajoissa. Taulukko 3.2 Arvioitu jätemäärä t/a polttoon yhtiöittäin. Botniarosk Ekorosk Lakeuden Etappi Millespakka Stormossen Vestia Sammakkokangas Yhteensä n Jätepolttoaineen kuljetukseen käytettävät kuljetusvälineet ovat suljettuja kontteja. Jätteenpolttolaitoksella jäte puretaan suljetussa sisätilassa suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen bunkkeriin. Polttolaitokselle tulevat jätekuormat punnitaan ja jäte tarkastetaan silmämääräisesti vastaanottotilassa. Jätteen vastaanottotila polttolaitoksella on mitoitettu siten, että laitokselle riittää polttoainetta noin viikon täyttä tuotantoa varten. Jätteen varastointi mahdollistaa jäte-erien sekoittamisen ja siten laadultaan tasaisemman jätteen syöttämisen polttoon. Jätteen viipymä varastossa pidetään kuitenkin mahdollisimman lyhyenä. Vastaanottotila turvaa laitoksen toiminnan pyhäpäivien tms. tuontikuljetuskatkosten aikana. Vastaanottotila on alipaineistettu ja sen lattiatilat puhdistetaan säännöllisesti. Jätevaraston poistoilma johdetaan polttolaitoksen palamisilmaksi. Tämä vähentää jätevarastosta ympäristöön pääsevien haihtuvien aineiden määrää ja hajuhaittoja. Jätemäärien mitoitus Länsi-Suomessa polttokelpoista kierrätykseen kelpaamatonta yhdyskuntajätettä syntyy noin kg asukasta kohti vuodessa. Kierrätykseen kelpaavaa yhdyskuntajätettä syntyy kg asukasta kohti vuodessa. Teollisuudenalan jätteitä muodostuu noin tonnia vuodessa. Polttolaitoksen toiminta-alueella asuu yli asukasta. Toiminta-alueella muodostuu riittävästi jätettä polttolaitoksen tarpeisiin, vaikka materiaalikierrätyksellä ja jätteen synnyn ehkäisyllä saataisiin asukasta kohti muodostuvia jätemääriä nykyistä pienemmiksi. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositukset EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi) edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available Technique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle. Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien avulla. Sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta jätteenpolton parasta käyttökelpoista tekniikkaa on laatia laitoksen ominaisuuksien perusteella laatuvaatimukset vastaanotettaville jätteille ja suunnitella toimenpiteet joilla varmistetaan niiden noudattaminen. Vastaanotettavan jätteen laatuvaatimuksissa määritellään vastaanotettavalle jätteelle mm. eri jätetyyppien määrät ja olomuodot, kosteuden ja lämpöarvojen vaihteluvälit. Poltettavan jätteen osalta parasta käyttökelpoista käytäntöä on myös valvoa polttolaitokseen vastaanotettavan jätteen laatua visuaalisella tarkastuksella vastaanottohallissa, kuormien erillispurku ja läpikäynti pistokokein, jätteen punnitus ja radioaktiivisen materiaalin tunnistus. Radioaktiivisen materiaalin tunnistus ei kuitenkaan ole tarpeen, mikäli radioaktiivisen jätteen mukanaolon mahdollisuus jätteessä arvioidaan pieneksi. 8 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

10 Polttolaitoksella jäte on varastoitava bunkkereihin, joissa on tiiviit ja kestävät pohjarakenteet. Bunkkerissa on oltava viemärijärjestelyt, joiden kautta varastoon kertyvä neste poistuu hallitusti. Bunkkerin koon on oltava tarkoituksenmukainen, sen on oltava palosuojattu ja sen poistoilma on käytettävä ensisijaisesti polttolaitoksen palamisilmana. Suunniteltu polttolaitos täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan suositukset hyödynnettävän jätteen koostumuksen seurannan osalta. Laatuvaatimuksilla määritellään myös ne jätelaadut, joita laitoksella ei oteta vastaan. Myös jätteen varastointi ja bunkkerin poistoilman käyttö polttoprosessissa toteuttavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan suositukset. 3.5 Polttotekniikan kuvaus Polttolaitos perustuu arinapolttotekniikkaan. Arinapoltto on pitkään käytössä ollut kiinteiden jätteiden polton perustekniikka. Arinapoltossa polttoaine vastaanotetaan erilliseen polttolaitoksen polttoainevarastoon, vastaanottobunkkeriin. Bunkkeriin vastaanotettu jäte murskataan tarvittaessa ennen syöttöä polttoon. Yleensä laitokselle saapuva syntypaikkalajiteltu jäte on polttokelpoista sellaisenaan. Jäte nostetaan siltanosturilla syöttösuppilon kautta poltetavaksi kattilan mekaaniselle arinalle. Arinassa polttolämpötila on yli 850 C. Tulipesässä on kostean polttoaineen palamisen alueet eli kuivumis-, palamis-, pyrolyysi- ja kaasuuntumisvyöhykeet. Lopuksi on hiiltojäännöksen palamisalue (loppuunpalamisarina). Arinan eri vyöhykkeillä muodostuvat kaasut palavat korkeassa lämpötilassa arinan yläpuolella. Karkea tuhka ja jätteen sisältämät palamattomat materiaalit poistuvat arinan alapäästä laitoksen pohjatuhkajärjestelmään. Savukaasut johdetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmään, jota on kuvattu kappaleessa 3.6. Syntyvä höyry, noin 400 C 40 Barin paineessa, syötetään turbiiniin. Höyry pyörittää höyryturbiinia ja samalla akselilla olevaa generaattoria, joka tuottaa sähköä. Turbiinin jälkeen on kaukolämmön lämmönvaihdin, joka siirtää lämmön kaukolämpöverkkoon. Laitoksen tuottama lämpö hyödynnetään täysimääräisesti Vaasan Sähkön kaukolämpöverkossa. Arinapolton periaatekaavio on esitetty kuvassa 3.3. Arinapoltosta on runsaasti käyttökokemuksia Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa lähes kaikki jätteenpolttolaitokset ovat arinakattilalaitoksia. Ruotsissa jätteen energiahyötykäyttö on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa, Ruotsissa kotitalousjätteistä poltetaan noin puolet (Avfall Sverige). Tanskassa jätteenpoltosta noin % tapahtuu arinakattiloissa. Saksa kuuluu Euroopan johtaviin jätteenpolttomaihin jätteenpolton korkean teknisen tason, laitosten lukumäärän ja kapasiteetin perusteella. Yhdyskuntajätteestä poltetaan Saksassa yli 60% ja jätteenpolttolaitokset ovat tyypillisesti suuria arinapolttolaitoksia (Vesanto 2006). Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositus Parhaan käyttökelpoisen tekniikan näkökulmasta suomalainen jätteenpoltto voitaisiin jätteen synnyn ehkäisyn ja jätteiden materiaalihyötykäytön huomioon ottamisen jälkeen jakaa siten, että alempilaatuiset kierrätyspolttoaineet (kuten REF III ja RDF) voitaisiin polttaa tätä tarkoitusta varten suunnitelluissa leijukattiloissa, arinapolttolaitoksissa tai kaasuttaa puhdistetuksi polttoainekaasuksi. Jätteenpolttoasetuksessa (VNa 362/2003) ja jätteenpolttodirektiivissä (2000/EC/76) on määritelty mm. jätteelle viipymäajat poltossa sekä polton lämpötilat. Yleisesti ottaen näiden asiakirjojen mukainen poltto on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jätteenpolttoasetus määrittelee mm. sen, että sa- Kuva 3.3 Arinapolton periaatekaavio.(arinapoltto) 2008 Ramboll Finland Oy 9

11 vukaasujen lämpötilan on oltava viimeisen ilmanlisäyksen jälkeen vähintään kahden sekunnin ajan yli 850 C. Jätteen polttaminen direktiivissä määriteltyä alemmassa lämpötilassa ja lyhyemmällä viipymäajalla voi myös joissain tapauksissa olla parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jos siten saavutetaan yhtä hyvä tai parempi palamistulos kuin direktiivin määrittelemissä olosuhteissa. Suunnitellulla polttolaitoksella jätteenpoltto täyttää voimassa olevien jätteenpolttoasetuksen ja jätteenpolttodirektiivin mukaiset poltto-olosuhteet ja polton edellytykset. Laitos täyttää siten myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan suositukset. 3.6 Savukaasujen puhdistus Polttolaitoksella käytetään puolikuivaa tai puolimärkää savukaasujen puhdistusprosessia, joka ei tuota lainkaan jätevesiä. Teknisesti savukaasujen puhdistusprosessi voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla. Puolikuivassa puhdistusprosessissa savukaasujen happamat yhdisteet ja rikkiyhdisteet sidotaan esimerkiksi suihkupesurissa kalsiumhydroksidi-vesi-lietteeseen (ns. kalkkimaitoon). Liete kuivuu savukaasuvirrassa ja reaktiotuotteet poistuvat prosessista savukaasuvirtaan sekoittuneena pölynä. Pöly erotetaan pesurin jälkeen kangassuotimella, joka toimii prosessissa myös kemiallisesti aktiivisena puhdistimena. Savukaasu kulkee suotimessa erottuvan vielä reagoimatonta kalsiumhydroksidia sisältävän pölykerroksen läpi. Haitallisten raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden (mm. dioksiiniyhdisteiden) sitomiseksi savukaasuvirtaan voidaan puhaltaa ennen suodinta esimerkiksi hienojakoista aktiivihiiltä. Aktiivihiili voidaan sekoittaa myös pesuriin ruiskutettavaan kalkkimaitoon. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositus Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirja ei määrittele tiettyä savukaasujen puhdistusmenetelmää, jota jätteenpolttolaitoksilla olisi käytettävä. Asiakirjassa kuitenkin luetellaan yksityiskohtia koskien puhdistuksen erityisasioita. Asiakirjassa on esitetty BAT-suosituksen mukaiset normaalin käytön aikaiset savukaasupäästöjen tasot. Jätteenpolttodirektiivin määrittelemät päästörajat on esitetty taulukossa 3.3. Taulukko 3.3 Jätteenpolttodirektiivin määrittelemät päästörajat jätteenpolttolaitoksille (mg/m 3 ). Päästökomponentti Pitoisuus savukaasussa, mg/m 3 Rikkidioksidi, SO2 50 Typenoksidit, NOx (NO2:na ilmoitettuna) 200 Hiukkaspäästöt 10 Kloorivety, HCl 10 Fluorivety, HF 1 Dioksiinit ja furaanit 0, Cd + Tl 0,05 Hg 0,05 Sb + As + Pb, +Cr + Co + Cu + Mn +Ni 0,5 + V Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet 10 orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC 3.7 Kaukolämmön ja sähkön tuotanto Polttolaitoksen sisäisen sähkönkulutuksen arvioidaan olevan noin 100 kwh poltettua jätetonnia kohti. Vaihtoehdossa 1 ( tonnia jätettä) syntyy vuositasolla myytävää sähköä noin MWh ja myytävää lämpöä noin MWh. Vaihtoehdossa 2 ( tonnia jätettä) myytävää sähköä syntyy vuodessa noin MWh ja lämpöä MWh. Kaukolämmön osuus polttolaitoksen tuottamasta energiasta tulisi olemaan noin 73 %. Laitos tulee toimimaan oleellisena osana Vaasan Sähkön kaukolämpötuotantoa. Jätteenpolttolaitoksen ansioista nykyisin kesäaikaan käytössä oleva öljykattila poistuu käytöstä. Hiilellä tuotetusta kaukolämmöstä noin kolmannes voidaan korvata jätteenpoltolla. Myös talven kaukolämmönkulutushuippujen aikaan käytössä oleva öljy voidaan korvata jätteenpoltolla. Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon kulutus vuositasolla ja jätepolttokattilan osuus kulutuksesta on esitetty kuvassa Muodostuvat jätteet ja niiden käsittely Poltossa osa jätteiden sisältämistä haitallisista aineista kerääntyy tuhkiin. Tuhkien hyötykäytön ja sijoittamisen kannalta keskeistä on haitallisten aineiden pitoisuus ja liukoisuus. Poltossa muodostuviin tuhkiin vaikuttavat polttoaineen laatu ja puhtaus, polttotekniikka sekä tuhkan ja pölyn erotustekniikka. Arinapoltossa syntyvät tuhkat jakaantuvat pohjatuhkaksi, lentotuhkaksi ja kaasunkäsittelyjätteeksi. Arinatuhkan ja lentotuhkan lisäksi prosesseissa syntyviä jätteitä ovat kaikki ne jätteet, joita muodostuu lämmön talteenottosysteemissä tai sen jälkeen. Näitä jätteitä ovat kalkkiylimäärä, kaasunpuhdistuksen reaktiotuotteet, pesuriliuosten käsittelylietteet ja kipsi. Tuhkien ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä niiden sisältämiin raskasmetalleihin, orgaanisiin aineisiin ja suoloihin sekä ennen kaikkea edellä mainittujen haitta-aineiden liukoisuuteen. Muita tuhkien käsittelyssä huomioon otettavia ympäristövaikutuksia ovat mm. pölyäminen ja vedyn muodostus tuhkien sisältämän alumiinin ja veden joutuessa kosketuksiin keskenään. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa lähtökohdaksi otettiin se, että poltossa muodostuvia arinatuhkia joudutaan välivarastoimaan laitosalueella. Sen sijaan kaikki lentotuhka viedään tiiviissä, suljetuissa konteissa toisaalle hyötykäyttöön tai loppusijoitukseen Tuhkien ominaisuudet Jätteen termisestä käsittelystä syntyvien tuhkien ja kuonien haitta-ainepitoisuuksista sekä liukoisuudesta on VTT:n julkaisemia tutkimustuloksia vuodelta Hankkeessa selvitettiin laaja-alaisesti, miten Suomen kannalta potentiaalisten yhdyskuntajätteiden termisen käsittelyn tuhkien kaatopaikkasijoitus voidaan varmistaa ja miten sijoituspaikalla aiheutuvat päästöt voidaan minimoida sekä miten kuonien hyötykäyttöä maarakentamisessa voidaan tehostaa jatkokäsittelytekniikoita kehittämällä. Seuraavassa tarkastellaan poltossa muodostuvien tuhkien ja muiden jätteiden suhteellisia määriä ja ominaisuuksia niiden ympäristövaarallisuuden kannalta. 10 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

12 Vaasan Sähkön kaukolämpöverkko vuositasolla ja jätepolttokattilan osuus kulutuksesta 180,0 160,0 140,0 Kaukolämpökulutus [MW] 120,0 100,0 80,0 60,0 Keskikulutus Peruskuorma 120 kt/a CHP Peruskuorma 150 kt/a CHP 40,0 20,0 0, Kuva 3.4 Vaasan Sähkön kaukolämpöverkon kulutus vuositasolla ja jätepolttokattilan osuus kulutuksesta. (kuvat:kaukolämmöntuotanto) Lentotuhka Lentotuhka on savukaasuista suotimien avulla erotettavaa tuhkaa. Tätä savukaasun puhdistusjätettä muodostuu noin 5 % vastaanotetun jätemäärän painosta. Muodostuvan lentotuhkan määrä toteutusvaihtoehdossa 1 ( tonnia poltettavaa jätettä) on noin tonnia vuodessa. Toteutusvaihtoehdossa 2 ( tonnia poltettavaa jätettä) lentotuhkaa muodostuu noin 7500 tonnia vuodessa. Koostumus Tutkituissa lentotuhkanäytteiden (LT) ja lentotuhkien sekä savukaasujen puhdistusjätteiden (APC, air pollution control residue) seoksien koostumus oli keskimäärin seuraava (pitoisuudet prosentteina): Taulukko 3.4 Lentotuhkien ja savukaasujen puhdistusjätteiden keskimääräinen koostumus. LT (n=5) LT + APC (n=1) APC-jäte (n=3) arseeni <0,01 0,03 0,02 <0,01 0,08 kloridi 0, ,1 27 kromi 0,04 0,12 0,03 0,01 0,11 kupari 0,07 0,49 0,07 0,02 0,79 nikkeli <0,01 0,03 <0,01 <0,01 0,01 lyijy 0,03 0,27 0,33 0,05 0,55 antimoni <0,01 0,06 0,06 0,01 0,03 sinkki 0,22 1,5 1,7 0,22 1,2 Lyijyn ja sinkin osuudet olivat suurimmat lentotuhkassa, kun savukaasujen puhdistuksessa käytettiin ns. märkämenetelmää. Tulosten perusteella arseenipitoisuus vaikutti olevan korkein purkupuuta polttavan laitoksen lentotuhkassa ja APC-jätteessä sekä saattoi olla peräisin puunsuoja-aineesta. Antimonin ja sinkin pitoisuudet olivat korkeimmat puhtaasti yhdyskuntajätettä polttavien laitosten lentotuhkissa ja lentotuhkan sekä APC-jätteen seoksessa. Myös klooripitoisuudet olivat selvästi korkeimmat enemmän yhdyskuntajätettä polttavien laitosten lentotuhkissa ja APC-jätteissä. Kahden esimerkkituhkan polykloorattujen dibentsodioksiinien (PCDD) ja-furaanien (PCDF) summapitoisuudet I-TEQ toksisuusekvivalentteina ilmoitettuna olivat: 0,69 μg/kg (LT) ja 2,4 μg/kg (LT + APC). Tuhkien dioksiini- ja furaanipitoisuudet olivat suhteellisen pieniä verrattuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (805/2004/EY) esitettyyn raja-arvoon, 15 μg/kg I-TEQ. Liukoisuus Liukoisuustestin tulosten perusteella kloridin liukoisuus ylitti ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle annetun raja-arvon yli kolminkertaisesti viidessä näytteessä yhdeksästä. Lisäksi kahdella näytteellä ylittyi tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen raja-arvo. Pienimmät kloridin liukoisuudet havaittiin eniten puupohjaisia polttoaineita käyttävien laitosten lentotuhkissa. Lyijyn liukoisuus oli huomattavan korkea monessa näytteessä. ph-olosuhteet säätelevät lyijyn liukoisuutta huomattavasti. Lisäksi kromin liukoisuus ylitti kolmessa näytteessä tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle annetun raja-arvon. Eri käsittelytekniikoiden avulla yhdisteiden liukoisuutta voidaan merkittävästi pienentää. Käsiteltyjen tuhkien pitkäaikaiskestävyys haitta-aineiden liukoisuuden osalta on kuitenkin vielä epäselvää Ramboll Finland Oy 11

13 Pohjatuhka Arinatuhka kerätään polttoprosessin ensimmäisessä vaiheessa. Arinatuhkaa eli pohjatuhkaa arvioidaan muodostuvan % vastaanotettavanjätemäärän painosta. Toteutusvaihtoehdossa 1 ( tonnia poltettavaa jätettä) arinatuhkaa muodostuu noin tonnia vuodessa. Toteutusvaihtoehdossa 2 ( tonnia poltettavaa jätettä) arinatuhkaa muodostuu noin tonnia vuodessa. Arinakattiloiden pohjatuhkat ja -kuonat sisälsivät huomattavia pitoisuuksia mm. kromia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Taulukko 3.5 Pohjakuonan sisältämiä pitoisuuksia, osuudet prosentteina. Pohjakuona (osuus prosentteina) (n=2) arseeni <0,01 kromi 0,04 kupari 0,08 0,21 lyijy 0,21 0,23 antimoni <0,01 0,005 sinkki 0,16 0,29 Ravistelutesteissä pohjakuonanäytteistä liukeni lähinnä jonkin verran kuparia, molybdeenia, antimonia, kloridia ja orgaanista hiiltä. Orgaanisen hiilen läsnäolo puolestaan lisää monien metallien liukoisuutta. Happamuudella on keskeinen vaikutus monien metallien liukoisuuteen. Kokeissa kuonafraktioiden omat ph-arvot olivat suhteellisen emäksisiä. Kuparin liukoisuus kasvaa tyypillisesti voimakkaan emäksisissä olosuhteissa. Kun ph- alueella 8-10 kuparin liukoisuus on yleensä pienimmillään, antimonin liukoisuus puolestaan näyttäisi olevan suurimmillaan ph-arvon 8 läheisyydessä. Siten kuonan ikääntyessä eri metallien liukoisuudessa on selviä eroja. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että keskeisiä jätteen poltosta muodostuvassa tuhkassa olevia haitta-aineita ja tuhkan ominaisuuksia ovat: Lentotuhkassa, joka erotetaan omana fraktionaan arseeni, antimoni, lyijy, kupari, sinkki, kromi, tina ja metallinen alumiini Puolikuivassa ja kuivassa savukaasujen puhdistuksessa syntyvän lentotuhkan ja APC:n seoksessa arseeni, antimoni, lyijy, kupari, sinkki, kromi, tina ja metallinen alumiini korkea lyijyn liukoisuus, jonkin verran myös kadmium ja seleeni APC-jäte antimoni, lyijy ja sinkki Arinapolton pohjakuona lyijy, sinkki, kromi, kupari ja antimoni kuparin, antimonin, molybdeenin, fluoridin ja kloridin liukoisuus tyypillistä heterogeenisuus ympäristöominaisuuksiin vaikuttaa keskeisesti: polttoaineen koostumus metalli sekä sähkö- ja elektroniikkaromun esiintyminen polttoaineessa Tuhkien loppusijoitus Poltossa syntyvät pohjatuhkat pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään ja toissijaisesti sijoittamaan jätehuoltoyhtiöiden loppusijoitusalueille. Pohjatuhkista erotetaan ensin magneettisesti metallit jotka ohjataan hyötykäyttöön metalliteollisuudelle. Loppusijoitusalueilla pohjatuhkien hyötykäyttö on luvanvaraista toimintaa ja siitä päättää viime kädessä ympäristölupaviranomainen. Käyttökohteita läjitysalueilla voivat olla mm. tien pohjat, penkereet jne. Polton pohjatuhkia on hyödynnetty myös esim. betoniteollisuudessa ja maarakennuksessa sekä puhtaimpia jakeita maanparannusaineena. Pitkän ajan tavoitteena onkin jalostaa pohjatuhka siten, että se voidaan hyödyntää esimerkiksi maanrakennuksessa. Tuhkan hyötykäytössä voidaan hyödyntää kokemuksia erityisesti Saksasta, Alankomaista, Tanskasta ja Ruotsista. Muissa pohjoismaissa ja Euroopassa arinatuhkat hyödynnetään suurimmaksi osaksi. Jätteenpolton lentotuhka ja APC-jätteet luokitellaan Euroopassa yleensä ongelmajätteeksi. Lentotuhka ja APC-jätteet tullaan sijoittamaan toiminta- alueen asianmukaiset luvat omaaville loppusijoitusalueille. Sijoitus voi tapahtua esimerkiksi alueella toimivien jätehuoltoyhtiöiden loppusijoitusalueille tai Ekokem Oy:n alueille. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) suositus Yhdyskuntajätteen pohjatuhka sisältää yleensä aina metalleja, vaikka syntypistelajittelu olisi kuinka tehokasta tahansa. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista on erottaa yhdyskuntajätteen polton pohjatuhkasta metalleja hyötykäyttöön silloin kun se on taloudellisesti mielekästä. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaista on käsitellä pohjatuhka niin, että se täyttää hyötykäytön tai kaatopaikkasijoituksen vaatimukset. Näitä käsittelytapoja ovat mm. pohjatuhkan vanhentaminen kostutettuna niin, että sen alkalisuus vähenee ja siinä oleva alumiini ehtii reagoida stabiilimpaan muotoon. Yksi mahdollinen käsittelytapa on myös pohjatuhkan murskaus ja seulonta, jolla erotetaan pohjatuhkasta hyötykäyttöön sopiva osa. Pohjatuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia harkittaessa on kuitenkin huomioitava, että jätteenpolton tuhkan käyttö maanrakennusaineena edellyttää Suomessa käytön turvallisuuden ja haitattomuuden osoittamista sekä tapauskohtaista lupaa. 12 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

14 Savukaasun puhdistuksen sivutuotteiden käsittelynosalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa on käsitellä sivutuotteet siten, että ne täyttävät loppusijoitukselle tai hyötykäytölle asetetut vaatimukset. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirjassa esitetään harkittavaksi mm. seuraavia menetelmiä: stabilointi sementin avulla, sivutuotteiden sulattaminen kuonan tai lasin kaltaiseksi tiiviiksi massaksi, lentotuhkan pesu happamalla pesuliuoksella ja kuivan natriumkarbonaattimenetelmän lopputuotteen kierrätys. Pohjatuhkien käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. Myös savukaasujen puhdistuksen sivutuotteet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusten mukaisesti. 3.9 Vesien keräily ja käsittely pohjatuhkien varastoinnissa Pohjatuhkien välivarastoinnissa perusperiaate on, että alueella muodostuvien suotovesien keräily, käsittely ja purku on hallittua. Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään niskaojien avulla. Pohjatuhka sijoitetaan vettä läpäisemättömälle asfalttipohjaiselle alueelle. Suotovedet kerätään kuivatuskerroksen ja salaojien avulla yhteen ja johdetaan viettoviemärein tasausaltaaseen, joka myös on rakennettu vesitiiviistä asfaltista. Ennen vesien johtamista maastoon suotovedet käsitellään jätekeskuksen omassa puhdistuslaitoksessa. Arvioinnin lähtökohtana on, että t arinakuonaa välivarastoidaan alueelle, jonka pinta-ala on noin m 2 (10 m korkea auma, luiskat 1:2). Täytön tilavuus on noin m 3. Edellä esitetyn perusteella suoto- ja pintavalumavesien yhteismääräksi arvioidaan enintään 720 m 3 /a. Vuotuisena sademääränä on käytetty 600 mm/a ja valumakertoimena 0,3. Seuraavassa esitetään arvio tuhkasta välivarastoinnin aikana suotautuvista yhdisteistä ja niiden määristä (varastointiaika lähes vuosi). Suotovesien koostumuksen lähtötietoina on käytetty Turun jätteenpolttolaitoksella saatuja tuloksia. Tulokset osoittavat, että metalleista suhteessa eniten tuhkasta vapautuu kuparia ja molybdeenia. Nämäkin määrät ovat vuositasolla pieniä. Vesieliöstölle haitallisimpien raskasmetallien (kadmium, lyijy) vapautuminen arvioidaan erittäin vähäiseksi. Lisäksi tuhkan suotovesissä vesienkäsittelyyn kulkeutuu tyypillisesti jonkin verran klorideja ja sulfaatteja Polttoaineet ja kemikaalit Savukaasujen puhdistuksessa käytetään kalsiumhydroksidia (91 %, Ca(OH)2), natriumhydroksidia (27%, NaOH) sekä aktiivihiiltä. Käytettävät kemikaalimäärät vuositasolla ovat suunnitteluvaihtoehdossa 1 kalsiumhydroksidi 920 tonnia, natriumhydroksidi 390 tonnia ja aktiivihiili 12 tonnia. Suunnitteluvaihtoehdossa 2 kalsiumhydroksidia kuluu 1150 tonnia, natriumhydroksidia noin 500 tonnia ja aktiivihiiltä 15 tonnia. Laitoksen tarvitsemat kemikaalit säilytetään tarkoitukseen suunnitelluissa varastosäiliöissä tai myyntipakkauksissaan kemikaalivarastossa. Laitoksen apu- ja tukipolttoaineena käytetään öljyä. Öljyllä polton lämpötila saadaan tarvittaessa nopeasti ja luotettavasti nostettua riittävän korkeaksi. Stormossenin laitosalueella syntyvä biokaasu (noin 3 MW) ei riitä ylläpitämään jätteenpolttoasetuksessa vaadittuja lämpötiloja laitoksen käynnistys- ja alasajotilanteissa Toiminnot laitostontin ulkopuolella Polttolaitos kytketään kaukolämpö- ja sähköverkkoon. Kaukolämpölinjan liityntäyhteyden ja voimajohtoyhteyden rakentamisesta vastaa Vaasan Sähkö Oy. Syntypaikalla lajiteltu jäte kuljetetaan laitokselle keräilystä ja kuljetuksesta vastaavan urakoitsijan toimesta tai erillisen siirtokuormauksen kautta. Polttolaitoksen toimintaan liittyvää liikennettä on käsitelty kappaleessa 6.4. Taulukko 3.6 Arvio pohjatuhkasta välivarastoinnin aikana suotautuvista yhdisteistä ja niiden määristä. Yhdiste kg/a arseeni 0,001 barium 0,05 kadmium 0,0005 kromi 0,006 kupari 1,2 molybdeeni 0,3 nikkeli 0,01 lyijy 0,002 antimoni 0,03 sinkki 0,05 kloridi 936 sulfaatti 117 kemiallinen hapenkulutus 84 kokonaistyppi Ramboll Finland Oy 13

15 4. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) astui voimaan Lain tavoite on kaksijakoinen. Sen tavoitteena on paitsi edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten huomioon ottamista jo suunnitteluvaiheessa, niin myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluun. YVA-menettely itsessään ei ole lupahakemus, suunnitelma tai päätös jonkin hankeen toteuttamiseksi, vaan sen avulla tuotetaan tietoa päätöksentekoa varten. YVA-lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaiset hankkeet on lueteltu YVA-asetuksessa. Yksittäistapauksissa voidaan myös muilta hankkeilta vaatia vastaavaa arviointimenettelyä, mikäli ympäristövaikutusten oletetaan olevan merkittäviä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku ja sen aikataulu tässä hankkeessa on esitetty kuvassa 4.1. Arviointimenettely alkaa, kun hankkeesta vastaava toimittaa arviointiohjelman yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomaisena toimii yleensä alueellinen ympäristökeskus. Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin. Ohjelman saatuaan yhteysviranomainen ilmoittaa julkisesti hankkeen vireillä olosta. Tällöin niillä, joihin hanke saattaa vaikuttaa, on mahdollisuus esittää mielipiteensä arviointiohjelmassa esitetyistä asioista. Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen. Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa nostaa esille niin, että kaikki näkemykset voidaan päätöksenteossa ottaa huomioon. Mielipiteet esitetään yhteysviranomaiselle, tässä hankkeessa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. 4.1 Arviointiohjelman nähtävilläolo Hankkeen arviointiohjelma valmistui marraskuussa Ohjelmasta kuulutettiin välisenä aikana Mustasaaren kunnan ja Vaasan kaupungin ilmoitustauluilla. Arviointiohjelma oli arviointimenettelyn ajan yleisön nähtävillä Mustasaaren kunnan pääkirjastossa, Mustasaaren virastotalolla, Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa, Vaasan kaupungin pääkirjastossa, Stormossen Oy:n konttorilla ja internetissä osoitteessa lokakuu tammikuu 2008 maaliskuu kesäkuu Kuva 4.1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely. 14 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

16 4.2 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Lehdissä julkaistun ilmoituksen lisäksi yhteysviranomainen pyysi arviointiohjelmasta lausunnot vaikutusalueen kunnilta ja muilta keskeisiltä viranomaisilta. Lausuntonsa YVA-ohjelmasta yhteysviranomaiselle toimittivat seuraavat tahot: Museovirasto Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Vaasan kaupunki / Rakennus- ja ympäristölautakunta Mustasaaren kunta / Rakennus- ja valvontalautakunta Tiehallinto / Vaasan tiepiiri Lisäksi hankkeesta on pyydetty kannanottoa Vaasan lentoasemalta lentokentän läheisyyden vuoksi. Lisäksi 10 lähialueen asukasta jätti mielipiteensä YVA -ohjelmasta käyttäen tiedotustilaisuudessa jaettua lomaketta. Länsi-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa hankkeen YVA-ohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto on esitetty liitteessä 1. Taulukossa 4.2 on esitetty keskeisiä asioita, joihin yhteysviranomainen on lausunnossa kehottanut kiinnittämään huomiota. Yhteysviranomaisen lausunto lähetettiin tiedoksi lausunnonantajille. Lisäksi lausunto oli nähtävillä Mustasaaren kunnan pääkirjastossa, Mustasaaren virastotalolla, Vaasan kaupungin ympäristökeskuksessa ja Vaasan kaupungin pääkirjastossa. 4.3 Yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen ympäristövaikutusten arvioinnissa Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen antoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Lausunnossa kerrotaan mihin selvityksiin hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten arviota tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa esitettyä arviointisuunnitelmaa on täydennettävä. Yhteysviranomaisen lausunto on liitteenä 1. Yhteysviranomaisena toimiva Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkistanut arviointiohjelman. Yhteysviranomainen esitti arviointiohjelmassa esitettyihin arvioitaviin ympäristövaikutuksiin taulukossa 4.1 näkyviä huomioita ja tarkennuksia. Hankkeen ympäristövaikutukset arvioitiin ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella. Arvioinnin tulokset on koottu tähän ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. 4.4 Suunnittelu- ja sidosryhmätyöskentely Arviointityötä ohjaamaan perustettiin kaksi työryhmää. Suunnitteluryhmä on hankkeesta vastaavan ja suunnittelijan muodostama työryhmä, joka on vastannut arvioinnin käytännön toteutuksesta. Ohjausryhmä on keskeisistä intressitahoista koottu työryhmä, joka on ohjannut arviointimenettelyn kulkua sen kaikissa vaiheissa. Ryhmä on myös varmistanut, että keskeisiä intressitahoja kuullaan ja että niiden käytössä oleva aineisto tulee huomioonotetuksi. Tässä arviointimenettelyssä ohjausryhmään kuuluivat edustajat seuraavilta tahoilta: Taulukko 4.1. Yhteysviranomaisen lausunnossa esille nousseita keskeisiä huomioita ja tarkennuksia. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Selostuksessa tulee esittää perustelut arinapolttomenetelmän valinnalle ja muiden polttotekniikoiden hylkäämiselle. Lisäksi on esitettävä ratkaisun suhde voimassa olevaan lainsäädäntöön. Arviointiselostuksessa toiminnan eri osa-alueita on selostettava seikkaperäisesti ja ymmärrettävästi Selostuksessa tulee kuvata hankkeen liittyminen Stormossenin alueen nykyiseen jätehuoltotoimintaan. Teknisten ratkaisujen ja toimintamallien suhde parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämiseen tulee selvittää. Arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomioita Vaasan kaupungin raakavesilähteenä toimivaan Pilvilampeen kohdistuviin vaikutuksiin. Arvioinnissa tulee tarkastella kierrätyksen ja materiaalien talteenoton kohtaloa jätteenpolton yleistymisen rinnalla. Häiriö- ja onnettomuustilanteisiin liittyviä riskejä ja niiden ennaltaehkäisyä tulee tarkastella huolellisesti. Palautteissa ja lausunnoissa esitettyihin huolenaiheisiin on syytä paneutua huolellisesti. Miten lausunto on otettu huomioon arviointityössä Kappaleessa on käsitelty arinapolttotekniikan etuja ja haittoja muihin polttotekniikoihin verrattuna. Samassa on esitetty ratkaisun suhde voimassa olevaan lainsäädäntöön. Hankekuvauksen yhteydessä kappaleessa 3 on kuvattu toiminnan osa-alueita yleistajuisesti (mm. polttoprosessi, savukaasujen puhdistus). Liikenne, melu ja ilmapäästöt on käsitelty omissa kappaleissaan hankkeen vaikutusten arvioinnin yhteydessä kappaleessa 6. Aihetta on kuvattu kappaleessa 2.5, liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin. Voimalaitoksen hankekuvauksen yhteydessä (kappale 3) on käsitelty teknisten ratkaisujen ja käytäntöjen suhde parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) käyttämisen vaatimukseen. Pilvilammen erityisluonne on huomioitu hankkeen ilmaja vesipäästöjen vaikutustarkasteluissa (luku 6.7), dioksiinien ja furaanien kulkeutumisessa (luku 6.2.1) sekä ehdotuksessa seurantaohjelmaksi (luku 11). Jätteenpolton ja materiaalikierrätyksen suhdetta on tarkasteltu kappaleessa 9.3, jätehuoltoa koskevat vaatimukset. Häiriötilanteita ja niiden ennaltaehkäisyä on käsitelty kappaleessa 6.17 Taulukossa 6.8 on esitelty kyselyissä, esittelytilaisuuksissa ja palautteissa esille nousseita vaikutuksia sekä niiden huomioon ottaminen YVA:ssa Ramboll Finland Oy 15

17 Länsi-Suomen ympäristökeskus Pohjanmaan liitto Vaasan kaupunki Mustasaaren kunta Koivulahden jakokunta Vaasan Sähkö Oy Ab Stormossen Oy Vestia Oy Lakeuden Etappi Oy Ohjausryhmätyöskentelyyn osallistui myös ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnasta vastaava konsultti Ramboll Finland Oy. Ohjausryhmä kokoontui YVA-menettelyn aikana 4 kertaa. YVA-prosessia varten perustettiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin kaikki lähivaikutusalueen kiinteistöjen omistajat/haltijat. Seurantaryhmä käsitteli luonnosta arviointiohjelmaksi ja luonnosta arviointiselostukseksi. Seurantaryhmän kokouksissa tutustuttiin hankkeeseen ja sen suunnitelmiin ja tehtiin mm. ryhmätöitä, joilla tunnistettiin lähivaikutusalueen asukkaiden ja maanomistajille tärkeitä vaikutuksia ja niiden merkitystä. Samalla etsittiin parasta tapaa toteuttaa hanke siten, että vaikutukset lähialueelle jäisivät mahdollisimman pieniksi. 4.5 Tiedotus ja yleisötilaisuudet Ympäristövaikutusten arvioinnin eri vaiheita esiteltiin myös kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa. Näitä järjestettiin arviointiohjelman ja selostuksen valmistumisvaiheessa. Arviointiohjelmaa esiteltiin Botniahallissa. Esittelytilaisuudesta tiedotettiin kuulutuksessa. Myös lehdistölle pidettiin oma tiedotustilaisuus arviointiohjelmasta YVA-selostuksesta järjestettiin vastaavat tilaisuudet lähialueen asukkaille ja maanomistajille, avoin yleisötilaisuus ja tiedotustilaisuus tiedotusvälineille. Hankkeesta tiedotettiin YVA-menettelyn ajan hankkeesta vastaavan ja yhteysviranomaisen internet-sivuilla. Asiakirjojen nähtävilläolopaikat on esitetty kappaleessa 4.1. Arviointiohjelman ja -selostuksen vireilletulosta, nähtävilläolosta, kommentointimahdollisuudesta ja yleisötilaisuuksista tiedotettiin kahdesssa alueen paikallislehdessä (Pohjalainen, Vasabladet). YVA-menettelyn päättyminen Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa. Tämä arviointiselostus kuulutetaan ja asetetaan nähtäville maaliskuussa Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa vaikuttaa. Lausunnot pyydetään kunnilta ja keskeisiltä viranomaistahoilta kuten ohjelmavaiheessa. Viranomainen kerää mielipiteet ja lausunnot yhteen, ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa selostuksesta ja sen riittävyydestä. Kuva 4.2 Kuvia YVA-ohjelman esittelytilaisuuksista. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa arvioinnin lausunnon hankkeesta vastaavalle ja hanketta käsitteleville viranomaisille. Menettely on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2008 aikana. Arvioinnin tuloksia ovat arviointiselostus ja yhteysviranomaisen antama lausunto. Nämä asiakirjat liitetään mukaan hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin. Arviointiselostukseen voi tutustua internetissä sivulla www. stormossen.fi ja nähtävilläolopaikoissa niiden aukioloaikoina (kts. kohta 4.1). 16 Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

18 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS JA ARVIOINTIMENETELMÄT 5.1 Arviointitehtävä Tehtävänä oli arvioida Stormosseniin sijoittuvan jätteenpolttolaitoksen rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastelu rajattiin seuraavien toimintojen aiheuttamien vaikutusten tarkasteluun: laitoksen ja sen tarvitseman toiminta-alueen tonttiin rajautuvan infrastruktuurin rakentaminen jätepolttoaineen kuljetus ja vastaanotto laitoksella syntypaikkalajitellun jätteen poltto Polttoaineen mahdollinen esikäsittely/valmistus sekä energiantuotannossa syntyvien sivutuotteiden ja jätteiden käsittely rajattiin tämän ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle ja niitä käsiteltiin ainoastaan liitännäishankkeina. Polttolaitoksen tuhkat tullaan käsittelemään asianmukaiset luvat omaavilla laitoksilla. Tässä hankkeessa arvioitiin erityisesti: ilmaan kohdistuvat päästöt pöly ja melu ympäristöriskit, häiriötilanteet ja turvallisuuskysymykset liikenteelliset ratkaisut ja niiden vaikutukset maisema- ja maankäyttövaikutukset sosiaaliset vaikutukset. Vaikutukset arvioitiin erikseen rakentamisen ja käytön aikana. 5.2 Vaikutusalueen rajaus Osa hankkeen vaikutuksista kohdistuu vain toiminta-alueelle ja osa vaikutuksista heijastuu laajemmalle alueelle. Vaikutusarviointi tehtiin koskien toimintoja jätekeskusalueella sekä alueen ulkopuolelle ulottuvia toimintoja kuten liikennettä. Melun osalta vaikutusalue on rajattu toiminnasta aiheutuvan arvioidun meluhaitan mukaan. Liikenteen vaikutusalueeksi on merkitty nykyiset ja tulevat liikennereitit, joilla raskaan liikenteen määrä lisääntyy. Ympäristövaikutusten arviointi perustui: arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankesuunnitelmiin, olemassa oleviin selvityksiin sijoitusvaihtoehtojen ja niiden ympäristön nykytilasta, arvioinnin aikana tehtyihin lisäselvityksiin, toiminnassa olevien jäteasemien tarkkailutuloksiin, kirjallisuuteen, ryhmätyöskentelyn ja yleisötilaisuuksien yhteydessä ilmenneisiin asioihin, lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin, sekä näiden pohjalta eri menetelmin tehtyihin vaikutusarvioihin. 5.3 Arviointimenetelmät ja aineisto Käytettävissä oleva aineisto Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin olemassa oleviin selvityksiin kerättyä tietoa kohteesta, sen ympäristöstä ja hankkeen vaikutuksista. Tällaisia olivat mm.: Edellisten YVA prosessien aikana tehdyt maastotutkimukset (Stormossen jätekeskuksen YVA, Salvor Oy:n pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn YVA). Edellisten YVA prosessien aikana tehdyt pinta- ja pohjavesiselvitykset. Edellisten YVA prosessien aikana tehdyt melumallinnukset. Kartat ja ilmakuvat. Tiedot Natura verkostoon kuuluvista alueista ja luokitelluista pohjavesialueista. Alueella ympäristöselvitykset, luontokartoitukset ja seurantatiedot. Alueen maankäyttösuunnitelmat, seutu- ja maakuntakaava, yleiskaava ja niiden yhteydessä tehdyt selvitykset, sekä vireillä olevat kaavahankkeet. Valtatie 8:n ohitustien YVA Tiehallinnon liikennelaskennat. Olemassa olevia tietoja täydennettiin ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä tehtävin selvityksin. Näitä oli ilmapäästöjen mallintaminen, tarkentava luontoselvitys ja melumallinnus. Arvioitavat ympäristövaikutukset Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Maaperä, vesi, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Yhdyskuntarakenne, rakennukset, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen Kuva 5.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset (lähde: laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, 2, ) Ramboll Finland Oy 17

19 5.3.2 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset Hankevaihtoehdoissa syntyvät savukaasupäästöt arvioitiin jätteenpolttoasetuksessa määritettyjen päästörajojen mukaan. Leviämismallilaskelmat tehtiin Ilmatieteen laitoksella ja niistä vastasivat Murat Buyukay, Sari Lappi ja Harri Pietarila. Leviämismallilaskelmissa tarkasteltiin rikkidioksidin (SO2), typpidioksidin (NO2), typen oksidien (NOx) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksia. Laskelmia tehtiin kahdella laitoksessa poltettavan jätemäärän ( ja t/a) mukaisilla päästöillä ja kahdella piipunkorkeudelle (50 m ja 75 m). Päästöjen leviämislaskelmiin käytettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyä ilman epäpuhtauspäästöjenleviämistä kuvaavaa kaupunkimallia. Mallilaskelmat tehtiin jätteenpolttolaitoksen ympäristöön 7 km 7 km kokoiselle alueelle maanpintatasoon. Pitoisuuksien muodostumista tutkimusalueelle tarkasteltiin kolmen vuoden ajanjakson kaikissa tunneittaisissa ilmastollisissa tilanteissa. Mallilaskelmien meteorologisina tietoina käytettiin tutkimusalueen ilmastollisia olosuhteita edustavaa vuosien havaintoaineistoa. Leviämismallilaskelmissa huomioitiin paikalliset päästöjen kulkeutumiseen ja sekoittumiseen vaikuttavat tekijät, joita ovat mm. topografia ja laskenta-alueen maaston sekä asutuksen aiheuttamat leviämisalustan rosoisuuserot. Typen oksidien ilmakemiallinen muutunta päästöjen kulkeutumisen aikana otettiin myös huomioon laskelmissa. Leviämislaskelmien tuloksina saatuja rikkidioksidin, typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on työssä vertailtu ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Vertailuissa on tarkasteltu vain jätteenpolton aiheuttamia päästöjä, eikä muita ilmanlaatuun vaikuttavia taustapitoisuuksia ole tässä yhteydessä huomioitu. Mallissa rannikon erityisolosuhteet on huomioitu mallin lähtötietoina käyt tämässä sää datassa. Laskelmia varten muodostettiin kolmen vuoden tunneittainen meteorologisten tietojen aikasarja, joka vastaa tutkimusaluetta mahdollisimman hyvin. Meteorologisen datan muodostamiseen käytettiin havaintotietoja Vaasan ja Valassaarten sääasemilta, jolloin rannikkoalueen erityisolosuhteet tulevat huomioiduksi. Lisäksi mallissa huomioidaan leviämisalustan rosoisuus, eli esimerkiksi kaupunkialueella tai mäkisessä maastossa leviämiseen vaikuttavia esteitä on enemmän kuin meren äärellä. Kuva 5.2 Tuulen suunta ja nopeusjakauma tutkimusalueella vuosina Kuva osoittaa tuulen tulosuunnat kohti tutkimusaluetta. Tuulensuuntien ja -nopeuksien suhteellinen jakautuminen tuuliaineistossa on esitetty tuuliruusuna kuvassa 5.2. Päästötiedot Leviämislaskelmia varten muodostettiin Westenergyn jätteenpolttolaitoksen normaalikäytön päästöjen tunneittaiset aikasarjat rikkidioksidille, typenoksideille ja hiukkasille. Tarkastelut tehtiin kolmen vuoden mittaiselle ajanjaksolle. Laskelmat tehtiin kahdelle eri jätemäärälle ( t/a ja t/a) ja kahdelle eri päästökorkeudelle (50 metriä ja 75 metriä). Taulukossa 5.1 on esitetty yhteenveto leviämislaskelmissa käytetyistä lähtötiedoista. Taulukko 5.1. Mallilaskelmissa käytetyt jätteenpolttolaitoksen päästötiedot ja tekniset tiedot. Meteorologiset tiedot Leviämislaskelmia varten määritettiin ilmakehän rajakerrosta kuvaavat parametrit, jotka edustavat tutkimusaluetta mahdollisimman hyvin. Tuulitietojen etäisyyspainotettu yhdistelmäaineisto muodostettiin Mustasaaren sääaseman ja Vaasan lentosääaseman vuosien havainnoista. Tarvittavat auringonpaistetiedot saatiin Mustasaaren (Valassaaret) sääaseman säteilymittausaineistoista ja sekoituskorkeuden määrittämiseen käytettiin Jokioisten observatorion radioluotaushavaintoja. Leviämismalliin tarvittavat ilmakehän rajakerroksen tilaa kuvaavat muuttujat muodostettiin tunneittaiseksi aikasarjaksi vuosille Aikasarjasta laskettiin tilastolliset tuulen suunta- ja nopeusjakaumat sekä sekoitusvoimakkuuden ja sekoituskorkeuden kuukausittaiset jakaumat. Jätemäärä t/a Rikkidioksidipäästö (t/a) 43,8 54,8 Typenoksidipäästö (t/a) Hiukkaspäästö (t/a) 8,8 11 Jätemäärä t/a Savukaasuvirtaus (Nm³/h Savukaasujen lämpötila (ºC) Piipun suun sisähalkaisija (m) 1,9 2,15 Piipun korkeus (m) 50 ja ja Westenergy Oy Ab, Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus

20 Leviämislaskelmat Leviämislaskelmien tuloksina on tutkimusraportin tulostaulukoissa esitetty tutkimusalueen pitoisuuksien maksimiarvot ja kuvissa laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien aluejakaumat. Korkeimpien tuntikeskiarvojen aluejakaumat eivät edusta koko tulostusalueella yhtä aikaa vallitsevaa pitoisuustilannetta, vaan ne kuvaavat eri tunteina esiintyvien, ohjearvoihin verrannollisten pitoisuuksien maksimitasoa tutkimusalueen eri osissa Dioksiinit, furaanit ja raskasmetallit Dioksiinien ja furaanien sekä raskasmetallien laskeumien vaikutuksia arvioitiin vallitsevien tuulten mukaiseen suuntaan ja lisäksi Pilvilampeen. Pilvilammen tilavuus ja vallitsevan tuulen suunnan mukainen maapinta-ala ovat seuraavat: (1) Pilvilampi (V = 2,9 milj. m 3 ) ja (2) vallitsevan tuulen suunnan maaperään (A = 14,5 km 2 ) Laskeuman vaikutusten arviointi perustuu Ilmatieteenlaitoksen tekemään hiukkasmallinnukseen, tuuliruusun mukaiseen tuulen suuntien jakautumiseen, polttolaitoksen lainsäädännön sallimiin enimmäispäästömääriin ja vastaanottavan maaperän pinta-alaan ja Pilvilammen vesitilavuuteen. Pilvilampi on valittu kohteeksi, koska yhteysviranomainen lausunnossaan arviointiohjelmasta edellytti Pilvilammen erityistarkastelua. Näillä lähtötiedoilla tehty arviointi esittää pahimman mahdollisen skenarion. Näin tehtynä yliarvioidaan päästöt ja samalla myös niiden vaikutukset. Tehdyllä tavalla tuulen suunnan mukaisesti lain salliman enimmäispäästön arvioidaan siirtyvän ainoastaan tiettyyn kohteeseen (Pilvilampi tai vallitsevan tuulen suunnan maaperä). Todellisuudessa laskeumat kantautuvat pitemmälle ja Pilvilammen osalta osa päätyy jo ennen Pilvilampea maahan. Arvioinnissa saatuja pitoisuuksia on verrattu ekotoksikologisiin viitearvoihin (Suomen ympäristö 23/2007) ja terveydellisin perustein annettuihin viitearvoihin (STM:n talousveden laatuvaatimukset ja Suomen ympäristö 23/2007). Tehty arvio on laskelmiin, viitearvovertailuun ja muualla vastaavien hankkeiden yhteydessä tehtyihin selvityksiin perustuva asiantuntija-arvio vaikutuksista Melu Laitoksen ja sitä palvelevan liikenteen vaikutus sekä olemassa olevien toimintojen yhteisvaikutus lähialueiden melutasoihin selvitettiin laskennallisesti. Meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin 3-ulotteista maastoaineistoa hyödyntävää SoundPlan 6.4 -melumallinnusohjelmaa, joka sisältää pohjoismaiset yleisen (teollisuus) melulaskentamallin ja liikennemelun laskentamallin. Mallissa otettiin huomioon mm. maastonmuodot, rakennusten este- ja heijastusvaikutukset sekä maaperän vaimennus. Laskennallisia melutasoja verrattiin melutason yleisiin ohjearvoihin (Vnp 993/1992) Vaikutukset liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen Työssä laskettiin polttolaitoksen aiheuttamat muutokset liikennemäärissä sekä selvitettiin kuljetusreittien nykyiset ja tulevat liikennemäärät. Lisäksi arvioitiin reittien soveltuvuus raskaalle liikenteelle. Tietojen perusteella arvioitiin hankkeen aiheuttamat muutokset kuljetusreittien liikennemäärissä, liikenteen sujuvuudessa sekä liikenneturvallisuudessa ja esitettiin ehdotukset parannustoimenpiteiksi. Taulukko 5.2 Melulaskennassa huomioidut melulähteet. Yritys Melulähde Äänitehotaso L WA, db Toimintaaika Rudus Oy Murskauslaitos Työkoneet (pyöräkuormaaja / kaivinkone) kpl Rikotus Poravaunu Lemminkäinen Infra Oy Murskauslaitos Työkoneet (pyöräkuormaaja / kaivinkone) kpl Rikotus Poravaunu NCC Asfalttiasema Stormossen Oy Biokaasulaitos Työkoneet (pyöräkuormaaja / kaivinkone) kpl Kaatopaikkajyrä Jätteenpolttolaitos Ramboll Finland Oy 19

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

1(12) Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari www.westenergy.fi

1(12) Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari www.westenergy.fi 1(12) Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(12)... 3... 3... 4... 5... 6... 6... 7... 8... 8... 8... 9... 9... 9... 10... 11... 12...

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2013

Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2013 1(11) Westenergy Oy Ab:n jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(11) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

13.11.2007. Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

13.11.2007. Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma 13.11.2007 Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Ab Stormossen Oy Jätteen energiakäyttöhankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. HANKKEEN TAUSTAA

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab Jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2012

Westenergy Oy Ab Jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2012 1(12) Westenergy Oy Ab Jätteenpolttolaitos Yhteenvetoraportti Vuosi 2012 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

Biokaasulaitosten YVAmenettely

Biokaasulaitosten YVAmenettely Biokaasulaitosten YVAmenettely Jyväskylä 9.9.2004 Tekes STREAMS Programme Juhani Suvilampi FT Watrec Oy Juhani Suvilampi Watrec Oy 1 Watrec Oy tarjoaa asiantuntemustaan teollisuudelle sekä jätehuollon

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.

Lisätiedot

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille?

Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Kierrätyskelpoista uuniin ja lämpöä harakoille? Elämä, EU ja jätteet 21.5.2007 Helsingin työväenopisto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Erja Heino tutkija Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Jätteen energiakäyttöhanke

Jätteen energiakäyttöhanke Westenergy Oy Ab Jätteen energiakäyttöhanke ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmä Jätteen energiakäyttöhanke ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmä 7.4.2008 Jätteen energiakäyttöhanke

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014

Oulun Energia YVA-hanke. Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energia YVA-hanke Yleisötilaisuus 18.3.2014 Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arviointiohjelman sisältö: Hankkeen tausta ja perustelut Hankkeen kuvaus: vaihtoehdot,

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset

Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Isojen ja pienten polttolaitosten päästövaatimukset Teollisuuden polttonesteet - seminaari Tampere 9.-10.9.2015 Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Polttolaitosten päästöjen sääntely Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/11.01.00.02/2013 191 Lausunto Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Päätöshistoria Ympäristölautakunta 18.4.2013 : "Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lausunto Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2)

Lausunto Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) Kaupunginhallitus 159 04.05.2015 Lausunto Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle Ekokem Oyj:n Korvenmäen jätevoimalan ympäristölupahakemuksesta, Helsingintie 541, Salo (734-423-2-2) 682/11.01.00.01/2015 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Pirkanmaan

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Jätteenpolttokapasiteetin nosto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Westenergy Oy Ab. Jätteenpolttokapasiteetin nosto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Westenergy Oy Ab Jätteenpolttokapasiteetin nosto Ympäristövaikutusten arviointiselostus SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 OSA I: HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 5 1. JOHDANTO 6 2. HANKKEESTA VASTAAVA

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Kaatopaikalle sijoittaminen

Kaatopaikalle sijoittaminen Ekokemin ohje 2/06 Kaatopaikalle sijoittaminen Harkitusti, turvallisesti, pysyvästi Hyvä jätehuolto on terveellisen ja viihtyisän ympäristön edellytys. Jätteiden hyötykäyttö aineena ja energiana sekä turvallinen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ HYÖTYVOIMALAN TARKKAILUSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ 2 SISÄLLYS 1 TARKKAILUN PERUSTE... 3 2 KUVAUS VOIMALAITOKSESTA... 3 3 KÄYTTÖTARKKAILU... 4 3.1 Polttoaineen laaduntarkkailu... 4 3.2 Arinakattilan käyttö

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely

Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely. Hankkeen ja hankkeesta vastaavan esittely Balticconnector maakaasuputki Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) yleisötilaisuus Inkoossa 27.5.2015 Tilaisuuden avaus ja YVA-menettelyn esittely Leena Eerola, Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen ja hankkeesta

Lisätiedot

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailutus

Hankinnat ja kilpailutus Hankinnat ja kilpailutus Jätevoimala, maakuntien yhteishanke Teemapäivä Tampere 21.9.2011 Case 6 Hankintayhteistyö T.Hakola Lakeuden Etappi Oy Tarjoamme toimivaa jätepalvelua asiakkaidemme ja ympäristömme

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia

Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Jätteen käyttö maarakentamisessa näkökulmia Neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Resurssiviisas infrarakentaminen, 18.11.2015, Hki Esityksen runko Mitä on puhdas teknologia (cleantech)?

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

ILMOITUKSEN VIREILLETULO, ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/2011/1 Dnro ISAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukainen ilmoitus, joka koskee yhdyskunnista kerätystä

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, Tampere, 7.10.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.10.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka

Lisätiedot

Ekotehokas jätteenpoltto

Ekotehokas jätteenpoltto Ekotehokas jätteenpoltto Jätteiden mukana Suomessa haudataan vuosittain satoja miljoonia käyttökelpoisia kilowattitunteja energiaa. Mikäli koko tämä energiapotentiaali hyödynnettäisiin optimaalisella tavalla,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE

VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE VOIMAMYLLY OY HUMPPILAN URJALAN TUULIVOIMAPUISTO HANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY, OHJELMAVAIHE Tourunkulman kyläyhdistyksen talo, 30.8.2012 klo 18-21 Leena Ivalo Pirkanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa Johdanto Tämä raportti liittyy Thermopolis Oy:n ja

Lisätiedot

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta

Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

JÄTTEENPOLTON TUHKIEN KÄSITTELYTEKNIIKOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

JÄTTEENPOLTON TUHKIEN KÄSITTELYTEKNIIKOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Eneria ja ympäristötekniikan osasto DIPLOMITYÖ JÄTTEENPOLTON TUHKIEN KÄSITTELYTEKNIIKOIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tarkastajat: Professori TkT Mika Horttanainen Erikoistutkija

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot