Monday, June 3, 2013 SEMINAARIKOOSTE

Transkriptio

1 SEMINAARIKOOSTE

2 Kevätkylvön oppimisprosessi: Isosta kuvasta ja opitun pohtimisesta kohti tulevaisuuden käytännön kokeiluja 1. päivä keskiviikko Ensimmäisenä päivänä käytiin isoa kuvaa läpi. Pohdimme mitä seuraava kausi tarkoittaa. Verkostoiduimme ja analysoimme oppeja menneestä. Keräsimme eväitä siihen mitä pitäisi ratkoa seuraavaana päivänä. 2. päivä torstai Toisena päivänä tartuttiin kiinni käytännön työhön kokeilukulttuurin ideoiden viitoittamana. Pohdimme miten esiin nousseita asioita ratkotaan. Teimme välittömiä nopeita kokeiluja. Muutos lähtee jokaisesta itsestään. Se ei tule annettuna Brysselistä.

3 1. päivä Keskivikko

4 Julkisen sektorin luova tuho? Jos luodaan uu+a, pitäisi olla myös valmis luopumaan vanhoista toimintamalleista. Se on yllä+ävän vaikea yhtälö. Aina uuden ohjelmakauden kynnyksellä kyynisinkin aluekehittäjä löytää jotain uutta

5 Mihin kumppanuus meidät johtaa? Miten yhdistämme viisaasti älykkään ja osallistavan kasvun?... jokaisen alueen on mietittävä vahvuudet ja kärjet johon satsataan Kehittäminen ei voi olla irrallisia. Tunnistetaan viisaat tavat yhdistää asiat kokonaisuudeksi Viisas kumppanuus kuulostaa taktiselta... Me osataan strategia, mutta miten taktiikka? EU-taso antaa leveät raamit. Toimeenpanovastuu on alueilla itsellään. Kuka tekee alueella aloitteen? Tulisiko jokaisen maakunnan / alueen tehdä oma paikallinen kumppanuussopimus, jossa sovitaan yhteiset pelisäännöt etukäteen - käytännön näkökulmasta? Pohditaan miten riskinottoa ja kokeilevuutta edistetään sopivissa hankkeissa. Entä pitäisikö jokaisen hankkeen alkaessa tehdä etukäteen toteuttajien kesken hankesopimus, jossa sovitaan selkeä työnjako, mutta myös tarkemmin miten hanketta hyödynnetään sen päätyttyä - ja kuka sen tekee?

6 Päivi Kujualan esitys luettavissa Rakennerahastojen ja maaseutuviraston väki ensimmäistä kertaa yhdessä - mitä uutta se luo? Maaseudun innovaatiot ja asiakastarpeet - paljon kasvunpaikkoja? Paikallisista ongelmalähtöisistä tarpeista ja nihiin perustuvista ratkaisuista syntyvät myös parhaat kokeilut

7 Suomessa on 15 ELY-keskusta ja jokaisessa omat pelisäännöt. Viranomaiset tulkitsevat samaa lakia ja säädöksiä eri tavalla. Täytyy olla yhtenäisempää! Osallistujien ajatuksia Miten rahoittaja esim. ELYkeskus tukee alueellisen kumppanuuden syntyä hyvien hankkeiden saamiseksi? Miten kumppanuussopimuksen totetumista seurataan ja raportoidaan? Löytyykö helmet? Alueellinen kehi+äminen pitää ensi kaudella perustua oikeisiin hankestrategioihin ja niissä pysymiseen. sulle- mulle - seutukuntapelien aika pitää hanketoiminnassa nyt unohtaa.

8 Oppeja, onnistumisia ja kokeiluja. Viisi esimerkkiä kuinka Pecha Kucha-esityksen kautta hankkeen on mahdollista analysoida omaa oppimista.

9 Verkostoitumista ja oppien vaihtoa oppimispisteillä. Mitä olemme jo kokeilleet - mikä toimi ja mikä ei? Mitä ratkaista seuraavalla kaudella? Kehi3ämistyöhön tarvitaan selkey3ä ja kokonaiskuvan hallintaa. Mallit ei leviä lentoleh.sten tavoin. Jokaisen on sovelle3ava ne omaan käy3öön. Murra rakenteet. Malit ei ole tulos. Eikä se, e3ä valmenne;in 100 ope3ajaa. Tulos on se mitä oppilaat saa aikaan. - HOPE- hanke

10 Innovatiivinen ja kilpailukykyinen yritys- ja tutkimusympäristö Korjaa satoa! Mitä olemme kokeilleet? - Vakautta ja pitkäjänteisyyttä yhteistyösopimuksella, jonka allekirjoittajina on mm. yliopistoja, kehittämisorganisaatioita ja aluekehitysviranomaisia - 90-luvun kokeilu: laman jälkeen oltiin joustavia, pantiin työttömät akateemiset yrityskehittäjiksi (työvoimapoliittisella tuella): oli monta hyötyjää, yritykset saivat uusia näkökulmia, ihmiset työllistyivät! - Hankkeistettu 5-vuotisia professuureja maakunnalle tärkeille aloille - Verkoston hankkeet muodostavat toisiaan tukevan, monipuolisen kokonaisuuden - Ympäristöystävällisen kasvun turvaaminen edellyttää alue-, toimiala- ja rahastorajat ylittävää yhteistyötä - Hanketoiminnan lähtökohtana tulee olla asiakkaiden ja alueiden tarpeet - Joustavia työkaluja paikallisten ja yrityskohtaisten kehittämistoimien tukemiseen tarvitaan myös jatkossa. Pienikin kannustin voi toimia sytykkeenä pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Investoi hankkeisiin, jotka tuottavat uutta - Uhmakkaita tavoitteita - Avoin tiedotus ja markkinointi - Suunnittele hankkeet aina yhteistyössä toimjoiden kanssa. Niin varmistetaan tarve ja sitoutuminen. - Osallistumisen mahdollistaminen - Yksilöiden innostaminen - Rahoituslähteiden monimuotoisuus - Konkreettisista kokeiluista ja tekemisestä osalistujat saavat enemmän itselleen Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? - Perinteiset luentoseminaarit eivät houkuta yrittäjiä. Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? - Onnistunut kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä rahoitusta. Tueksi tarvitaan hyvä yhteistyöverkosto, joka syntyy osallistamisen ja systemaattisen koordinoinnin tuloksena. - Pilotointityö on oltava yrittäjille houkuttelevaa. Heidän on saatava mukanaolosta selkeää hyötyä liiketoiminnalleen. Parhaat pilotit ovat mahdollisimman lähellä todellista liketoimintaa, johon yhdistetään liiketoiminnna käynnistämistä hyödyttävää analyysiä. Kylvä uutta! Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Yliopistojen rahoitusmallien mittarit! Alueen ja OKM:n odotusten yhteensovittaminen - Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista - Vaikuttavuuden lisääminen - TKI-toiminta ei ole korkeakoulun kannalta kovin merkittävää taloudellisesti - Ihmiset eivät tunne toisiaan (kahvikupin hinta = vuorovaikutuksen hinta) - Miten siirtää hankkeista osaamista korkeakouluihin ja sieltä opiskelijoihin sekä yrityksiin? - TKI-hankkeet kustannusperusteisia, volyymi kasvaa, tappiot kasvaa Miten ongelma ratkaistaan? - Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista - Uudet kannustimet ja mittarit, siten että ne kannustavat TKI:tä - Mietitään oma rooli, tehdään yhteistyötä - Erilaisia tapoja tehdä nopeita kokeiluja Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Yritykset, elinkeinoelämä - Korkeakoulujen tiedekuntien ja laitoksien johtajat Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?

11 Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen parantamalla työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja koulutusta Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Vahvaa maailman muuttamisfilosofiaa - Paljon pieniä pilotteja, verkoston vision voimaa - Välityömarkkinoiden toimijat dialogiseen kehittämiseen - Välityömarkkinoiden asiakkaat aktiivisina ja kehittäjinä tasavertaisina viranomaisten rinnalla - Toimijalähtöinen kehitystyö - Työvalmennus, uraohjaus - Järjestöt palvelun tuottajina Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Yhteinen ymmärrys, jaettu toimintakulttuuri, viestintä, yhteinen kehittämisote - Osallistava muutosjohtaminen, kumppaneiden resurssointi - Vahva tutkimusorientaatio toi hyvin esille käytännön toiminnan ja sen moninaisuuden - Vahvaa maailmanmuuttamisfilosofiaa - Innostus! Tunne tarttuu. - Yhteisen jaetun vision synnyttämisprosessi hankesuunnittelussa Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Informaatioyhteiskunnan taidot kaikille - Erilaiset opintopolut jatkoopitoihin - Saada vietyä oppimispolku loppuun - Voiko jossain tapauksissa asiakkaana olla ryhmä eikä yksilö? - Yhden luukun palvelut eivät usein riitä Miten ongelma ratkaistaan? - Tehostaisiko luovan tuhon mekanismi hankkeen vaikuttavuutta? - Osuuskuntatoiminnan kehittäminen - Avoin ammattiopisto - Osaopinnot, joustavat elämäntilanteen mukaan - Pitkät, jatkuvat prosessit, palveluseteli, omaa polkua edistävien palveluiden ja tuen käyttö - Työlvalmennus Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? - Hanketyöhön sitouttaminen ilman resurssointia - Opintojen työelämävastaavuuden ylipainottaminen vs. koulutuksen yleissivistävyyden lisääminen (esim. tekniikka + kaupallinen ala). Tästä esim Saksassa käyty keskusteluita, että mahdollisesti väylistää työmarkkinoita - Pikatulosvaatimukset - Sitoutumattomat kumppanit Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? - Koordinaatiota tarvitaan hankkeiden välillä - Euroistakin kannattaa puhua - Rakenteellisia muutoksia pitäisi tavoitella - Onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja sitä pitää tukea johtamisen kautta. Prosessit hitaita. Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Järjestöjen mukaan saaminen Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?

12 Kestävän ja tehokkaan resurssien käytön vahvistaminen ympäristöystävällisen kasvun utrvaamiseksi Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Kunta, yritys ja kansalaisyhteistyö - Hankkeiden osamisen ja tuloksien siirto korkeakouluihin ja sitä kautta yrityksiin ja osaajiin + oppilaitoksiin ylipäätään Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Muistetaan, että kaikki hankkeeseen liittyvät sidosryhmät tulisi ottaa mukaan toimintaan jo heti alussa, vaikka eivät olisi suoraa kohderyhmää - Työtä monella eri tasolla, monipuolisuus täytyy säilyttää tai sitä voidaan lisätä - Kunta, yritys ja kansalaisyhteistyö (pitää myös jatkaa) Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? - Se että kaikki on jo tehty, ettei kannata yrittää - Vanhat asenteet Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? - Terve kilpailu on tarpeellista - Konkreettiset tulokset innostavat muita toimijoita, tulokset täytyy osata julkistaa - Onnistunut kehittämistyö vaatii pitkäjänteistä rahoitusta ja yhteistyön koordinointia - Tueksi tarvitaan hyvä yhteistyöverkosto, joka syntyy osallistamisen ja systemaattisen koordinoinnin tuloksena Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Lainsäädäntö estää järkeviä ja taloudellisia ratkaisuja toteutumasta (kalaöljy, tuulivoima) - Miten varmistetaan sähkön saanti? - Ruuan tuotannossa / jalostuksessa vielä enemmän yrityksen sisällä energiakiertoon, aiempien vaiheiden hyödyntäminen - Eristemateriaalien kestävyys ja ympäristöystävällisyys? - Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen - Biokaasun liikennekäyttö, Biokaasu on maaseudun lähienergia, maakunnallisuusta ja omavaraista - Vanhat tuotantotavat, joita tuetaan valtion toimesta (tuki pois uuden kehittämisestä) - Yritysten mukaan saaminen - Energiantuotannon tehokkuus - Vähähiilisyyden idean ja toteuttamisen vieminen julkiselle sektorille, myös oppilaitoksiin - Yhdyskuntarakenne, tiivistäminen / hajasijoitus - Viranomaisyhteistyön järjestäminen Miten ongelma ratkaistaan? - Joustavampi lainsäädäntö, ketteryys - Uusi alan tutkimus, asiantuntijalausunnot hankkeiden arvioinnissa - Uusiokäytön, kierrätyksen ja materiaalien talteenoton tehostaminen - Selkeillä valtakunnallisilla pelisäännöillä - EU:n ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen? - Muutamalla tukisäännösten tulkintaa, de minimistuki, tasapuolinen menettely yrityksiä kohtaan, on erityisen suuri ongelma ESR-hankkeessa kun ei tiedetä onko kyse de minimis-tuesta vai ei, tulee saada selvät ohjeet tähän Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Oppilaitokset (AMK, 2. aste), uudet ajatukset ja tiedot opiskelijoille > työelämä kehittyy - Kaikki, koko ravintoketjut tai -ketjun - Luovat alat, käsityöyrittäjät, ym. törmäytystä - Horisontaalinen verkosto, uudet tahot, pellepelottomat - Kuluttajat (asennekasvatus) Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa? - Liika kilpailu syö ideoita ja voimavaroja - Strategista otetta - Sateenvarjo kokonaisuuden yläpuolella - Vähähiilisyyden huomioimista

13 Maaseutuverkosto Työpaikat ja työllisyys Maanviljelijä tarvitsee viihtyisän ympäristön ja keskustelukumppaneita Näivettyvä maaseutu Biotalous resurssina Huom. myös peltoenergian mahdollisuus heinän vuoroviljelykierto = biokaasu, lämpö, sähkö Työllistäviä ja työpaikkoja luovia hankkeita Ihmisiä - vakituisia - tilapäisiä - käypäläisiä - osa-aikaisia - tyytyväisiä Mitä? Palveluiden saatavuus turvattava, asianmukaiset vesihuoltopalvelut Ihmisten hyvinvointi, green care Lumipalloefekti Tarvitaan uusia, rohkeita näkökulmia ja ideoita sekä rohkeutta kokella niitä Infra kuntoon Koko maailma tarvitsee maaseutua Miksi? Palvelujen saatavuus on välttämätöntä Yksilöllisen elämisen edellytyksiä / tarpeita Maaseudun elävänä säilyttäminen Maaseutumatkailun kehittäminen Yhteisällisyyden lisääminen Miten? Teemallinen kehittäminen vs toimiala-ajattelu Esimerkiksi elintarviketeollisudessa ei ole mitään jätettä, kaikkea voi hyödyntää Yrittäjyyden edellytykset kuntoon Verksostoitumista prosessien mukaan (ei kapea-alaisesti) Työllistäviä ja työpaikkoja luovia hankkeita

14

15 Mikan esitys ladattavissa Talouskasvu ja luova tuho Mika Maliranta / ETLA Kun maat putoavat tuottavuuden eturintamasta, niiden on vaikeaa pysyä enää mukana. Tavoittena tulee olla kokonaistuottavuuden parantuminen. Talouden uusiutuminen on tärkeää. Terveen kilpailun ominaisuus on se, että huonot yritykset pienenee ja hyvät kasvaa. Kilpailun puute on yksi syy tuottavuuden putoamiseen. Esimerkiksi Japani on zombietalous. Siellä on instituutioita (pankit), jotka elättää heikkoja yrityksiä. Julkisen sektorin virhe on antaa olla tällaisen jatkua!

16 Tehokkaiden yrityksien kilpailua on lisättävä. Niille pitää antaa kannustimia kehittää osaamista. Investointeihin. Varoituksen sana, kun näette julkisen sektorin tuottavuuskasvusta mittareita, unohtakaa ne. Monta yritystä ootte synnyttänyt hankkeella? Esimerkiksi 300 uutta työpaikkaa täytyy aina verrata siihen mitä taphatuu vuositasolla. Muistakaa kokonaiskuva. Meillä on VALTAVAN paljon turbulentimpi työmarkkina, kuin luullaan. On syytä toivoa, että työpaikat syntyy tehokkaisiin yrityksiin. Se ei ees tarkoita hiostamista. Kun ihminen siirtyy tehokkaampaan yritykseen, se saa samalla efortilla aikaan enemmän. Luova tuho! Tuetaanko me jotakin sellaista yritystoimintaa, jonka pitäisikin antaa tuhoutua markkinoilla? Tarvittaisiinko hankemaailmaan luovan tuhon" kartta vaikuttavuuksien kokonaisnäkymän hahmottamiseksi? Talouskasvua on vaikea lisätä. Ymmärrämmekö me riittävän hyvin erilaiset talouden mekanismit, joita koskevia päätöksiä teemme esimerkiksi kehittämishankkeita valittaessa? Tarvitaanko lisäkoulutusta?

17 Jos on vähemmän rahaa, tarkoittaako se että tavoitteita pitää laskea - vai pitäisikö tavoitella vähintään samoja tuloksia kuin nykyisellä rahalla?

18 Illan tultua virkaroolit katosivat ja ihmiset niiden takana pääsivät esiin. Huomasimme, että aluekehityksessä on vime kädessä kyse ihminen kohtaa ihmisen -tilanteiden hallinnasta. Ihmiset ovat myös aina erilaisten päätösten takana. Kuinka monen inhimillisen valinnan kautta strategisen tason linjaus valuu hankkeen tasolle? Esimerkiksi: EU TEM ELY hankeorganisaatio hanke hankkeen kohderyhmä On viime kädessä hankkeen projektipäällikön haastava tehtävä pukea erilaiset strategiat sellaiseksi, että ne puhuttelevat ja innostavat hankkeen kohderyhmää sekä tuovat hyötyjä.

19 YÖTYÖPAJAN AJATUKSIA HANKETOIMINNAN ESTEISTÄ JA VAUHDITTAJISTA Useat ihmiset ovat turhautuneita siihen, kuinka järjestelmä taistelee muutosta vastaan. Omasta työroolista käsin vaikuttaminen nähdään vaikeaksi. EU-byrokratia ei ole ongelma. Osallistujien mielestä suomalaiset itse ovat luoneet nykyisen tilanteen. Asiat ovat korjattavissa paikallisesti. Sopimus vai hakemus? Valta ja vallankäyttö Hajanainen kokonaiskuva hankeorganisaatiossa alueella ja valtakunnallisesti Varmistelu, turvallisuus ja superturvallisuus

20 2. päivä Torstai Kokeilukulttuuri Uuden sadon kylväminen

21 Anssin esitys luettavissa Anssi Tuulenmäki / Aalto-yliopisto Ajattele isosti, toimi pienesti

22 Läpinäkyvyys on parempi keino kontrolloida prosessia kuin säädökset ja tarkastukset. Hanketoiminnan logiikka, jossa kukin porras on vastuussa ylhäälle päin rampauttaa työtä. Jos lähtökohtaisesti omaan työhön ei luoteta, mitä se tekee kunkin oma-aloittellisuudelle? OSALLISTUJIEN POHDINTAA ANSSIN STRATEGIA = Tee eri asioita tai tee samoja asioita eri tavalla Kaikki uudet ideat, hankkeet, projektit pitäisi ymmärtää resurssien ja energian houkuttelukoneina >> Toisin sanoen, ei ajatella hankkeita allokointilogiikan mukaan (laitetaan x määrä euroja ja kulutetaan ne), vaan mietitään miten yksi laitettu x-euron panos tuo lisää voimavaroja INNOITTAMANA Onko kaikessa kyse sittenkin siitä, ettemme oikein siedä epävarmuutta? Suomalaisuuteen on ohjelmoitu epäonnistumisen pelko. Tällä tapetaan kokeilun kulttuuri. Kokeilukulttuurin toteuttaminen rakennerahastovaroin vaatii myös hakemuksen kirjoittamisen uudenlaisia Aina kun suunnittelet, riski kasvaa, että 1) et tee mitään 2) et opi mitäää taitoja, jotta se kokeilu voidaan maksaa. Toisin sanoen kokeiluprosessi on mainittava toteutussuunnitelmassa. Tarvitaan kokeilukultturia!

23 Kokeiluun perustuva innovaatioprosessi = jatkuva oppiminen Suunnittele kokeilu 3. Toteuta kokeilu Oppien kirjasto Analysoi kokeilu 1. Luo tai päivitä hypoteesi 5. Päivitä ideaa

24 Kokeiluun perustuva innovaatioprosessi = jatkuva oppiminen Suunnittele kokeilu 1. Luo tai päivitä hypoteesi 3. Toteuta kokeilu Oppien kirjasto 5. Analysoi kokeilu Päivitä ideaa Neukkari on paras paikka kehittää neukkareita Päämääränä lyhin mahdollinen aika kokeilujen välillä (pienin mahdollinen viive) Vältä kiusausta liialliseen suunnitteluun ja analyysiin.

25 Linkki videoon: First Follower: Leadership Lessons from Dancing Guy Tanssivan paidattoman miehen opit verkostojen ja hankkeiden johtamiseen 1. Ole esillä, ole helppo seurattava. 2. Johtaminen on yliarvostettua. Seuraajat ratkaisevat. Huolehdi ensimmäisistä seuraajistasi. 3. Ensimmäinen seuraaja muuttaa yhden tanssivan hullun ihmisten liikkeeksi.

26 Anssin esityksen viitoittamana osallistujat laitettiin selvittämään asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa päämääriä ja tarpeita. Soitimme heille kysyäksemme mitä voimme kokeilla yhdessä. Tämä oli kokeilukulttuurin edistämistä käytännössä - se lähtee liikkeelle pienten askelten kautta Pois neukkarista!

27 Lentävät kokeilut - mihin ne johtivat tai mitä ajatuksia osallistujat saivat? Luova hulluus pitäisi näkyä hankkeissa enemmän! Alueiden tai maakuntien tulee laatia omat kumppanuussopimukset. Valite7avas4 en voi juuri nyt vastata, mu7a jätä vies4 niin otan yhtey7ä Maa4layri7äjän näkökulma: Miten viljelijät voivat tehdä uudella tavalla yhteistyötä? Miten viljelijät saadaan pois 4lalta(hetkeksi) oppimaan ja kokeilemaan uusia asioita? Uusia ratkaisuja työpalveluihin esim. urakoin4, ko4palvelut ym. Pienet kokeilut, joiden pohjalta laajemmat hankkeet. Kannatan keskustelua Usein kehittämispalaverit liian virallisia ja liian virallisissa paikoissa. Tunnelmaa kehiin! Hanketreffit hanketoimijoille + sidosryhmille.

28 Jatka keskustelua, kohtaa uusia kasvoja Temaattiset Torstait hankeammattilaisten oppimis- ja kohtaamispaikkoja ympäri Suomen myös asiasta kiinnostuneiden Facebook-ryhmä kaveriavun hengessä nostoja myös muista aluekehittäjien kohtaamisista Länsi-Suomen Helmet ESR-toimijoille ja -toiminnasta kiinnostuneille yhteinen oppimis- ja kehittämisympäristö netissä Katso kuvat tapahtumasta!

29 Kevätkylvö lukuina Keskiarvo: kuinka hyvin tapahtuma onnistui asteikolla 1 huono - 5 hyvä? 251 osallistujaa paikan päällä 232 eri onlinekatsojaa 4, lukijaa sosiaalisessa mediassa tapahtuman aikana ja viikkoa ennen Tutustu palautteeseen ja muihin materiaaleihin osoitteessa: tapahtuman aikana lähetettyä viestiä viestiseinälle

30 Kohti rohkeita kokeiluja Mitä vien käytäntöön? (jo huomenna) Vilkkusilmäindeksi, tapa tehdä toisin Pusken kokeilevuuden kunnolla uudelle kaudelle Vanhan futisvalmentajan kommentti, maaleja ja voittoja alkaa syntymään kun pelaajat uskaltavat epäonnistua. Eli ei muuta kuin mokailemaan! Laadin hankehakemusta opiskelijoiden osallistamisesta. Huomenna jalkaudunkin opiskelijoilta kysymään, mitä he haluavat. Ilman Anssia olisin naputellut suunnitelmat työhuoneessa. Levitän kokeilemisen hyväksymisestä ja käyttöönotosta viestiä omassa organisaatiossa ja sidosryhmien keskuudessa Enemmän kokeiluja ja yritystä keventää suunnittelua Kumppanuuden synnyttämisen movementin vuoksi uskallan näyttää naurettavalta! :)

31 TILAAJA, RAHOITTAJAT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan liitto Europaan unioni - Euroopan aluekehitysrahasto / Euroopan sosiaalirahasto Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Seinäjoen kaupunki Seinäjoen yliopistokeskus Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö OPPIMISPROSESSIN KÄSIKIRJOITUS Vilma Mutka / Business Arena Oy Mikko Markkanen / Business Arena Oy FASILITOINTI JA JUONTO Vilma Mutka / Business Arena Oy Mikko Kekäläinen KOMMENTOINTI JA YÖTYÖPAJAN FASILITOINTI Mikko Markkanen / Business Arena Oy ONLINE-FASILITOINTI Toni Pienonen / Business Arena Oy KIRJALLINEN DOKUMENTOINTI Toni Pienonen / Business Arena Oy TUOTANNON KOORDINOINTI Petri Widgren / Business Arena Oy GRAAFINEN SUUNNITTELU Jaakko Mehtälä / Kuvituskonttori Kynä & Kumi GRAAFINEN DOKUMENTOINTI Maija Kotamäki / Kuvitellen AV-TEKNIIKKA Tecline Oy Magneetto Media Oy

32 KIITOKSET OSALLISTUJILLE!

33 LIITE: OPPIMISSEINÄT

34 Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Informaatioyhteiskunnan taidot kaikille - Erilaiset opintopolut jatkoopitoihin - Saada vietyä oppimispolku loppuun Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? Miten ongelma ratkaistaan? - Osuuskuntatoiminnan kehittäminen - Avoin ammattiopisto - Osaopinnot, joustavat elämäntilanteen mukaan Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Hanketyöhön sitouttaminen ilman resurssointia - Opintojen työelämävastaavuuden ylipainottaminen vs. koulutuksen yleissivistävyyden lisääminen (esim. tekniikka + kaupallinen ala). Tästä esim Saksassa käyty keskusteluita, että mahdollisesti väylistää työmarkkinoita Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa? - Koordinaatiota tarvitaan hankkeiden välillä - Euroistakin kannattaa puhua - Rakenteellisia muutoksia pitäisi tavoitella - Onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä ja sitä pitää tukea johtamisen kautta. Prosessit hitaita.

35 Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Välityömarkkinoiden toimijat dialogiseen kehittämiseen - Välityömarkkinoiden asiakkaat aktiivisina ja kehittäjinä tasavertaisina viranomaisten rinnalla - Toimijalähtöinen kehitystyö - Pysykosos. palveluohjaus - Työvalmennus, uraohjaus - Järjestöt palvelun tuottajina Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Palveluiden käyttäjien osallistaminen kehitystyöhön - Työ- ja opintovalmentajat, joustava saattava tuki ammatilliseen opiskeluun (esim. järjestöt, joilla työvalmennuksia) - Parhaat tulokset syntyvät, kun kehittämistyö tapahtuu lähellä käyttäjiä Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Järjestöjen mukaan saaminen - Voiko jossain tapauksissa asiakkaana olla ryhmä eikä yksilö? - Yhden luukun palvelut eivät usein riitä Miten ongelma ratkaistaan? - Pitkät, jatkuvat prosessit, palveluseteli, omaa polkua edistävien palveluiden ja tuen käyttö - Työlvalmennus Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?

36 Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Vahvaa maailman muuttamisfilosofiaa - Paljon pieniä pilotteja - Verkoston vision voimaa Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Kumppanuudessa ja verkostossa tekemisen taidot haltuun - Kumppanuuden sitoutuminen alussa - tahtotila ja oma strategia - Keinotekoiset rajat Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Vahvaa maailmanmuuttamisfilosofiaa - Innostus! Tunne tarttuu. - Yhteisen jaetun vision synnyttämisprosessi hankesuunnittelussa Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? - Pikatulosvaatimukset - Sitoutumattomat kumppanit Miten ongelma ratkaistaan? - Tuotteistus - Tulospankki + mokapankki - Kokeilemisen kulttuuria - Ohjausryhmän merkitys levityksessä, kotitehtävät - Visio > strategia (oma/yhteinen) - Uudet ongelmat ja esteet ovat tuloksia > tuloksen tunnistuskoulutus Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa? - On puhuttava rahoittajan kanssa - Tulokset ovat tärkeitä. Ne siirtyvät keskittymällä. - Learning by crises -kehittämismenetelmä

37 Tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin vavhistaminen Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Vakautta ja pitkäjänteisyyttä yhteistyösopimuksella, jonka allekirjoittajina on mm. yliopistoja, kehittämisorganisaatioita ja aluekehitysviranomaisia - 90-luvun kokeilu: laman jälkeen oltiin joustavia, pantiin työttömät akateemiset yrityskehittäjiksi (työvoimapoliittisella tuella): oli monta hyötyjää, yritykset saivat uusia näkökulmia, ihmiset työllistyivät! - hankkeistettu 5-vuotisia professuureja maakunnalle tärkeille aloille - verkoston hankkeet muodostavat toisiaan tukevan, monipuolisen kokonaisuuden Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Investoi hankkeisiin, jotka tuottavat uutta - Uhmakkaita tavoitteita - Avoin tiedotus ja markkinointi - Suunnittele hankkeet aina yhteistyössä toimjoiden kanssa. Niin varmistetaan tarve ja sitoutuminen. - Osallistumisen mahdollistaminen - Yksilöiden innostaminen - Rahoituslähteiden monimuotoisuus Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Yliopistojen rahoitusmallien mittarit! Alueen ja OKM:n odotusten yhteensovittaminen - Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista - Vaikuttavuuden lisääminen - TKI-toiminta ei ole korkeakoulun kannalta kovin merkittävää taloudellisesti - Ihmiset eivät tunne toisiaan (kahvikupin hinta = vuorovaikutuksen hinta) - Miten siirtää hankkeista osaamista korkeakouluihin ja sieltä opiskelijoihin sekä yrityksiin? - TKI-hankkeet kustannusperusteisia, volyymi kasvaa, tappiot kasvaa Miten ongelma ratkaistaan? - Tutkijoiden ajattelutavan ja kulttuurin muuttaminen kannustavammaksi kohti elinkeinoelämää ja kaupallistamista - Uudet kannustimet ja mittarit, siten että ne kannustavat TKI:tä - Mietitään oma rooli, tehdään yhteistyötä Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Yritykset, elinkeinoelämä - Korkeakoulujen tiedekuntien ja laitoksien johtajat Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa?

38 Pienten ja keskisuurten yritysten ja maa- ja kalatalouden kilpailukyvyn parantaminen Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Yhteistyössä useita ruokaa, musiikkia ja kulttuuria yhdistäviä pilotteja - KUMURU-hanke on toiminut ideointi- ja resurssialustana alueen ruoan, musiikin ja kulttuurin yrittäjille - KUMURU on luonut verkoston, joka kokoaa alueen keittiömestareita, muusikkoja ja tapahtumatuottajia yhteiseen keskusteluun, ideointiin, kokeiluun ja tekemiseen Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Harvaan asutun maaseudun erityisolosuhteiden huomioiminen ja sieltä ideoiden esiin saaminen - Rahoitus - Byrokratia Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Konkreettisista kokeiluista ja tekemisestä osalistujat saavat enemmän itselleen - Osallistujat ovat saaneet virikkeitä omaan ideointiin seminaariemme kotimaiista ja kansainvälisistä esimerkeistä Miten ongelma ratkaistaan? - Erilaisia tapoja tehdä nopeita kokeiluja Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? - Perinteiset luentoseminaarit eivät houkuta yrittäjiä. Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Uusia ja yllättäviä Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? - Pilotointityö on oltava yrittäjille houkuttelevaa. Heidän on saatava mukanaolosta selkeää hyötyä liiketoiminnalleen. - Parhaat pilotit ovat mahdollisimman lähellä todellista liketoimintaa, johon yhdistetään liiketoiminnna käynnistämistä hyödyttävää analyysiä. Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa? - EP ruokaprovissin kehittäminen

39 Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla Korjaa satoa! Kylvä uutta! Mitä olemme kokeilleet? - Ostoenergian tarpeen vähentäminen & itsetuotetun uusiutuvan energian lisääminen (täytyy jatkaa seuraavalla kaudella!) - Hankkeiden osamisen ja tuloksien siirto korkeakouluihin ja sitä kautta yrityksiin ja osaajiin + oppilaitoksiin ylipäätään Mitä kannattaisi säilyttää tai siirtää? - Muistetaan, että kaikki hankkeeseen liittyvät sidosryhmät tulisi ottaa mukaan toimintaan jo heti alussa, vaikka eivät olisi suoraa kohderyhmää - Maa- ja aurinkoenergian hyödyntäminen matalaenergiakerrostalorakentamisessa - Jo tämän päivän energiamääräysten mukaisella, laadukkaalla rakentamisella päästään matalaenergiatasoon. Laadun merkitys korostuu Mitkä ajatukset voidaan unohtaa? - Vanhat asenteet ja rakennustavat, jotka eivät vastaa energiatehokkaan rakentamisen vaatimuksia Mitä olemme oppineet hankkeiden tekemisestä tässä aihepiirissä? - Nollaenergiarakentaamiseen siirryttäessä vuosikymmenen lopussa edellytetään uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä - Tämän päivän mukaisten määräysten mukaan toteutetuissa kerrostaloissa maa- ja aurinkoenergiaa hyödyntämällä saadaan kerrostalon energiakulutus puoliintumaan Mikä ongelma pitäisi ratkaista seuraavaksi? - Lainsäädäntö estää järkeviä ja taloudellisia ratkaisuja toteutumasta (kalaöljy, tuulivoima) - Miten varmistetaan sähkön saanti? - Ruuan tuotannossa / jalostuksessa vielä enemmän yrityksen sisällä energiakiertoon, aiempien vaiheiden hyödyntäminen - Eristemateriaalien kestävyys ja ympäristöystävällisyys? - Neitseellisten raaka-aineiden käytön vähentäminen - Biokaasun liikennekäyttö, Biokaasu on maaseudun lähienergia, maakunnallisuusta ja omavaraista - Vanhat tuotantotavat, joita tuetaan valtion toimesta (tuki pois uuden kehittämisestä) Miten ongelma ratkaistaan? - Joustavampi lainsäädäntö, ketteryys - Uusi alan tutkimus, asiantuntijalausunnot hankkeiden arvioinnissa - Uusiokäytön, kierrätyksen ja materiaalien talteenoton tehostaminen Mitkä tahot tarvitsemme mukaan? - Oppilaitokset (AMK, 2. aste), uudet ajatukset ja tiedot opiskelijoille > työelämä kehittyy - Horisontaalinne verkosto, uudet tahot, pellepelottomat - Kuluttajat (asennekasvatus) Mitä kumppanuussopimus tarkoittaa tässä teemassa? - Liika kilpailu syö ideoita ja voimavaroja